Sivut 12–15 ma t ti karppinen kyvyt Puntarissa puhetaidon opettaja antti mustakallio ja kirkkoherra teemu Laajasalo arvioivat puoluejohtajien esiintymistä. Danielle miettinen kirjoittaa vastauksesta, joka riittää hänelle. vuosikerta | 0043595–15–14. Sivut 12–15 13 2. Hiski Wallenius Cantores Minores -kuorosta ja neljä muuta esiintyjää kertovat. Hiski Wallenius Cantores Minores -kuorosta ja neljä muuta esiintyjää kertovat. sivu 6 suurin kysymys Voiko Jumala olla hyvä ja kaikkivaltias. huhtikuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. Passion tulkki Miltä tuntuu laulaa Kristuksen ristintiestä kertovaa passiota. sivu 16 Passion tulkki Miltä tuntuu laulaa Kristuksen ristintiestä kertovaa passiota
Kommentoija on blogistin vieras ViikON hENkilö Hannu Kiuru sai viime viikolla Kotimaan pro blogi -palkinnon. Kuuntelen lisäksi paljon äänikirjoja, joiden saamisessa Celia-erikoiskirjasto palvelee hienosti. Nyt olen eläkkeellä joka toinen viikko, joten aikaa kyllä riittää. 19 Syntisen virsikirja mahtuu samaan hyllyyn lisävihkon kanssa. ikONiT s. – Minulla on voimakas ilmaisun tarve ja haluan peilata ajatuksiani muiden kanssa. Ilman virheitä ei ole yritystä eikä edistystä. Olet saanut keskimäärin 20 kommenttia per blogi. 5 Lapsikin voi olla ehtoollisavustaja. 20 Ortodoksisen kirkkomuseon näyttely vaatii pysähtymistä. Harjoittelen koko ajan sekä elämää että kirjoittamista. RiPPikOUlU s. Tähän liittyy myös kyky nauraa itselle. Nämä lähtökohdat vapauttavat minut liittämään tunnetta ja huumoria kirjoituksiin. PÄÄSiÄiSRiSTi s. Sitten hän repesi hillittömään nauruun ja paljasti jujunsa. 21 Konstailematon dokumentti televisiossa pääsiäisenä. – Se sekä vapauttaa että rajoittaa. Sinulla on 85 prosentin näköhaitta. Olen aina leikitellyt sanoilla, se tulee jo kodin perintönä karjalaisilta vanhemmiltani. KUVA: MINERVA SEPPäLä. Minulla on kotona suuri näyttö ja voimakkaat valot. Mikä tähän innoittaa. Miten sinulla riittää aikaa kirjoittaa noin paljon. EhTOOlliNEN s. Olet blogannut eri alustoille kahdeksan vuotta ja Kotimaahan vuodesta 2009 alkaen. – Ei yleensä, koska tarkoitukseni on synnyttää keskustelua. Aiheet eivät maailmasta koskaan lopu kesken. JAAkkO löyTTy s. Minua ilahduttaa, jos joku kommentoi samaan tyyliin, jolla itse kirjoitan. Blogejasi on kommentoitu yli 12 000 kertaa. Kun blogi on valmis, muut asiat sujuvat sukkelaan. Pappina olen merkitty mies, ja haluankin olla kirkon poika. 24 Kautokeinossa konfirmaatiota juhlitaan kaksi päivää. Se on tapani järjestellä ajatuksiani. Kirjoitit eniten vuonna 2011, yli 180 blogia, jopa 20 blogia kuukaudessa. Sinulle myönnettiin viime viikolla toisen kerran jaettu Kotimaan pro blogi -palkinto. Eikö se rasita. ViRRET s. Luen paljon iPadin taulutiekoneelta, jossa on kirkas näyttö. 4 Virallinen kirkko reagoi rauhanyhdistyksen menettelyyn. – Olen sitkeä ja pitkäjänteinen. Olet pappi ja bloggari, miten tällainen yhdistelmä toimii. Huumorista en luovu koskaan. En kaihda mokia, koska niistä voi oppia. Päässä pyörivästä ideasta pääsen eroon kun bloggaan sen. 18 19 ristiinnaulitsemiseen liittyvää esinettä. – Kirjoittaminen oikeastaan vapauttaa minulle aikaa. Äitini saattoi vakavalla naamalla puhua puuta heinää vieraille. Se antaa ajatusten lentää ja pehmentää vaikeitakin asioita. Sitten vasta voin keskittyä muuhun työhön. – Tartun ajankohtaisiin tapahtumiin ja keskusteluihin, sekä ammennan elämänkokemuksestani. Ei minulla ole tarvetta kiinnittää omaa julistusta Mannerheimin päiväkäskyn päälle. Aina on aikaa kirjoittaa, jos ei muulloin niin yöllä. – Kirjoitan blogin ja pakinan yhdistelmää, bloginaa. Olen huomannut, että mitä enemmän kirjoitan tai saarnaan, sitä enemmän minulla on sanottavaa. Aluksi ajattelin kirjoittaa vapaapäivinäni, mutta eivät blogit synny aikataulun vaan idean mukaan. Miten asioiden seuraaminen ja kirjoittaminen sujuu. Sallin itselleni epäonnistumisia. Juupas-eipäs-väittelyitä kavahdan. Olet kirjoittanut Kotimaahan yli 620 blogia, tiheimmillään joka toinen päivä. Panet itseäsi likoon, kun kirjoitat ja vastaat lukijoille. Kirjoitat kevyen huumorin höystämänä isoistakin asioista, miten päädyit tällaiseen tyylilajiin. Blogi ei ole minulle saarnastuoli. SAkARi SARkiMAA Espoolainen rovasti Hannu Kiuru, 60, työskentelee Helsingin Vanhan kirkon seurakuntapappina. Erotan toisistaan sen, mitä, miten ja missä asioita käsitellään. Kommentoijat ovat vieraitani, joiden kanssa jatkan mielelläni keskustelua. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 2.4.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Sakari Sarkimaa, Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi REAkTiO s. Tietokoneella voin suurentaa tekstin rajoituksetta. Valitettavan usein keskustelu ajautuu helposti syrjään itse aiheesta. Eivätkö aiheet lopu kesken. Silti olen myös paljon muuta, oma persoonani
Kova maani särkyy kerran Norjalainen teologi ja kirjailija Eyvind Skeie kirjoittaa runossaan Pimeys puhkeaa (suomentanut Anna-Maija Raittila) näin: Pimeys puhkeaa kuin kevään silmut kääreistänsä auki kimmahtavat. Aika, joka sisältää kutsun elää Kristuksen seuraajana ja kutsun elää lähimmäisenä toiselle ihmiselle.. Rakkaus ja totuus siis kuuluvat yhteen, ovat samaa juurta, Jumalasta. Hiljaisella viikolla ja koko kirkkovuoden ajan kertaamme kuvaa Kristuksesta ristinpuulla. Niin tehdään yhä. Senaatti on myöntänyt Kruununkylän kirkkoherra-vainajan, lääninrovasti J.J. Sitä ennen hän oli puhunut rakkaudesta. Suru on ollut raskas myös tämän onnettomuuden aiheuttajan läheisille. (1. Ei Pilatukselle vaan meille: Minä olen tie, totuus ja elämä. Pitkään luulin hänen kysyneen mikä. Joh.4:16) ¶ Totta on, että totuus naulittiin ristille. Kevätillan hämärtyessä seurakunnissa vietetään ehtoollista. PIA PERKIö runoilija, kirjailija 6.4.1915 Sodan ukkospilvien lävitse pitäisi tänään pääsiäisauringon säteitten tunkeutua voittoa julistaen ja rauhaa luvaten ilmoittamaan kaikille niille, jotka rauhaa rakastavat ja vanhurskautta harrastavat: Herra ei hylkää niitä, jotka häneen turvaavat. Koko ajan. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN jukka f ord Ell Kuolematon Mitä on totuus. Harmooniolla soittotaitoinen sekä yksinkertaista ompelutyötä taitava vaatimaton tyttö otetaan liinavaatteiden hoitajaksi erääseen pensionaattiin H:gissä. Nekin päättyvät aikanaan. Wegeliuksen leskelle Maria Magdalena Wegeliukselle ja hänen turvattomille tyttärilleen yhden ylimääräisen armovuoden sanotusta kirkkoherranvirastosta. Ihmisen osa on elää armahdettuna, mutta samalla oman elämänsä taakkaa tai taakkoja kantaen. Voi meitä! Totuus kuolee yhä, rakkaus kuolee yhä meidän rakkaudettomuutemme tähden. H iljainen viikko on edennyt kiirastorstaihin. Vaikka meillä kristityillä on erityinen tahto ja taito juuttua erottaviin näkemyksiin, niin ehtoollispöytä kutsuu keskittymään yhdistäviin asioihin, elämään ja autuuteen. Kyllä, minun syntieni tähden Kristus kuoli ristillä, mutta silti Hän ei ole poistanut taakkoja elämästäni. En vain minä. Mitä on enemmän kuin mikä, laajempi, syvempi, elämänkokoinen. parahti Pilatus. Johanneskin kirjoitti: Jumala on rakkaus. Sitähän minä kyselen tämän tästä. Kiirastorstaita seuraavan pitkäperjantain kärsimys on ihmisille totta. Valo sädehtii ja aavistan jo että kova maani särkyy kerran elämästä joka ojentautuu aurinkoon kun tuskan yö on mennyt. Tätä kristillisen uskon ytimeen kuuluvan ristinkuoleman ja ylösnousemisen vastakohtien nopeaa vaihtelua on vaikea käsittää. Olisiko nyt hiljaisella viikolla syytä kyseenalaistaa ihmisen totuudet, etsiä muuttumatonta ja kuolematonta totuutta, pysähtyä kysymään Pilatuksen tavoin, mitä totuus on. Kuoleman voittaja haudataan /– niin on, eikä ole kuitenkaan, / sillä rakkaus ei jää hautoihin maan. Innokkaasti keksimme omat totuudet, joita sitten tyrkytämme toisillemme. Kaikessa arkisuudessaan ja pyhyydessään tämä on kaunis kuva. Kuva ristiinnaulitusta kärsivästä Kristuksesta on tosi. Tänäkin paastonaikana monen ihmisen elämään piina on tullut todeksi vakavan sairauden, kuoleman tai muun menetyksen myötä. Kristuksen pitkäperjantain syvimmästä kärsimyksestä on kuitenkin vain lyhyt hetki pääsiäisiloon. Joka puolella Suomea kymmenet tuhannet ihmiset ovat yhtä aikaa polvistuneina alttarille. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 2.4.2015 Ehtoollispöytä kutsuu eri tavoin ajattelevia kristittyjä keskittymään elämään ja autuuteen. Kuluneet päivät ovat olleet erityisellä tavalla raskaita niille, joiden omaiset menehtyivät vähän yli viikko sitten lento-onnettomuudessa Alpeilla. Kuka enää uskoo mihinkään. Kristuksen kärsimyksen ja täydellisen ilon välinen lyhyt välimatka tarjoaa samalla toivoa kaikille ihmisille, jotka kantavat elämässään raskaita asioita. (Joh.14:6). Mutta onko siihen vastausta. Lutherin vähäkatekismuksen mukaan ”Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.” Alttarille ehtoolliselle polvistuvilla kristityillä on erilaisia käsityksiä kristityn vaelluksesta. Tämä aika jatkuu yhä. Alttarille polvistuneet ihmiset ottavat vastaan ehtoollisviinin ja ehtoollisleivän ja he kuulevat sanat: Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi. Ristin hetkestä seurasi pääsiäisen ilo ja ylösnousemus. ¶ Mitä Jeesus vastasi. Hetki ristillä oli kuitenkin vain lyhyt aika historian aikajanalla
Johtokunnan esittämät perustelut ovat ylimalkaisia, yksilöimättömiä ja mahdottomia ymmärtää. ”Muuta selitystä en löydä kuin sen, että juuri tuolloin alkavat rippikoulut”, Junttila sanoo. Kirkkoon liittyminen on alkuvuoden lukujen perusteella selkeässä nousussa. Sen sijaan seuratilanteessa tapahtunutta kädennostoäänestystä puhujan luottamuksesta ei koeta rakkaudettomaksi, Viitala ihmettelee. Kiistalla ei ole vaikutusta vuoden 2015 yhteisvastuuvaroin tehtävään avustustyöhön. simo Peura ja Arto Viitala vierailivat Jyväskylän Rauhanyhdistyksellä viime sunnuntaina. Päätös tehtiin käsiennostoäänestyksellä eikä keskustelua sallittu. KuVa: MaTTi KaRPPiNeN. simo Peuran mukaan Palolan erottaminen kyseenalaistaa vakavasti miehen opetuksen. ilmestyneessä jutussa mainittujen lisäksi myös teologian maisteri Stig Kankkonen (rkp.), diakonissa Seija Muurinen (kok,), sekä luterilaisen kirkon papit Juhani Laurinkari (kd.) ja Vesa Kiertokari (kd.). Viitala ja Peura toivovat Rauhanyhdistyksen arvioivan tilannetta uudelleen. Rauhanyhdistyksen menettely sai piispan ja kirkkoherran älähtämään VANHOiLLisLEsTAdiOLAisuus Puhujan irtisanomisen tapa ja perusteet aiheuttivat kritiikkiä. Vertaisryhmät ovat nuorten kasvulle äärimmäisen tärkeitä, ja yläkoulun vaiheessa yksinäisyyteen voidaan vielä löytää ratkaisuja. Hänellä ei ole muuta tiedotettavaa. Kun Palola ei ole suhtautunut seurapuheissaan täysin kritiikittömästi liikkeen johtoon ja käytäntöihin, hänen katsotaan toimineen rakkaudettomasti. Peura epäilee myös, ovatko johtokunnan menettelytavat kristilliselle yhteisölle sopivia. – Liikkeessä käytännön asiat näyttävät muuttuvan helposti opillisiksi. Jyväskylän Rauhanyhdistyksen puheenjohtajan Tapani Miinalaisen mukaan Palolan puheet ovat aiheuttaneet pidemmän aikaa hämmennystä ja jakaneet seurakuntaa. Kirkkoherra Arto Viitala pitää huolestuttavana ahdistusta, jonka tapahtumaketju sai aikaan vanhoillislestadiolaisten seurakuntalaisten keskuudessa. EmiLiA KArHu Lue lisää Kotimaa24:sta. Jyväskylän Rauhanyhdistyksellä osa ajattelee, että ensisijaisesti on oltava kuuliainen vanhoillislestadiolaisten muodostamalle seurakunnalle ja sen johdolle. Häntä on moitittu tästä. Sen takia Kirkkopalvelut ry tuo markkinoille uuden verkkopalvelun vapaaehtoistoiminnan koordinoimista varten eri paikkakunnilla. Keskustelut Rauhanyhdistyksen kanssa jatkuvat. fi omistajuutta ja liittyy aikaan ennen palvelun koordinointivastuun siirtymistä Kirkkopalvelut ry:lle. Yhteisvastuuvaroja ei käytetä uuden verkkopalvelun tekniikan toteuttamiseen. Sen rahoituksesta vastaa Kirkkopalvelut ry. Viitalan mukaan rakentava tapaaminen selvensi tapauksen taustoja, mutta herätti myös lisää kysymyksiä. Lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Turun yliopiston tutkija, dosentti Niina Junttila kertoo, että erityisesti poikien kokema emotionaalinen yksinäisyys vähenee kahdeksannen vuosiluokan keväästä alkaen. Yhdeksi syyksi erottamiselleen Palola näkee myös sen, että hän luovutti aikanaan pyydettäessä poliisille nauhoitteen eräästä Jyväskylän Rauhanyhdistyksen kokouksesta. Kirkkoon liittyminen kasvussa Helmikuussa 2015 evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyneiden määrä ylitti kirkosta eronneiden määrän. Verkko-osoitteesta syntyi sotku Kirkkopalveluiden koordinoiman Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan verkko-osoitteesta on virinnyt kiista. Vierailusta oli sovittu jo ennen Palolan irtisanomista. Helmikuun aikana kirkkoon liittyi 1429 henkilöä ja siitä erosi 1419. Kirkkoherran mukaan yhteistyön jatkumisen kannalta on välttämätöntä, että yhdistyksen menettelytavat ovat riittävän avoimia ja asiallisia. Palolan mukaan taustalla on erityisesti kysymys siitä, kumpaa on toteltava, jos Raamatun sana ja liikkeen johdon näkemykset ovat ristiriidassa. Hänen mukaansa saarnaa ei voi koskaan moittia liian Kristus-keskeiseksi. Jyväskylän kirkkoherra Arto Viitala ja Lapuan piispa Simo Peura ottivat nopeasti kantaa Jyväskylän Rauhanyhdistyksen puhujan tehtävästä erotetun Tuomas Palolan tapaukseen. Pappi ja lestadiolaistutkija Palola vapautettiin tehtävästä viime viikolla. Palolan seurapuheita ja saarnoja on moitittu liiasta Kristus-keskeisyydestä, lestadiolaisen seurakuntakäsityksen hämärtämisestä, liian vähäisestä solidaarisuudesta liikkeen johdolle sekä Raamatun arvovallan korostamisesta. Sama suuntaus näyttää jatkuvan, sillä myös kuluvan maaliskuun aikana kirkkoon liittymisiä on kirjattu enemmän kuin eroamisia. Oikaisuja Eduskuntaan pyrkivät 19.3. SRK:n puheenjohtaja Viljo Juntunen on pahoillaan tapahtuneesta mutta pitää sitä Jyväskylän yhdistyksen sisäisenä asiana. Palolan mukaan Raamattu on ylin ohje. – Minua on vieroksuttu Jyväskylän Rauhanyhdistyksellä, koska en alistu osaksi rakas veli -verkostoa, jossa toisinaan katsotaan läpi sormien jopa vääryyksiä, Tuomas Palola sanoo. Juntunen pitää hyvänä, että piispalla ja kirkkoherralla on keskusteluyhteys Jyväskylän rauhanyhdistykseen. Kiista koskee ensisijaisesti vapaaehtoisverkoston osoitteen suurellasydamella. Vuosia jatkunut kuohunta on näyttäytynyt Palolalle yksittäisten valtaapitävien ajojahtina häntä vastaan. Myös yhdistyksen taustalla vaikuttavat teologiset periaatteet on syytä ottaa tarkasteluun. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 2.4.2015 LYHYET Apu yksinäisyyteen riparilta Rippikoulu on sosiaalinen foorumi, joka torjuu tehokkaasti nuorten yksinäisyyttä, sanoo rippikoulun asiantuntija Jarmo Kokkonen kirkkohallituksesta. Tutkija ja pappi Tuomas Palolan irtisanominen lestadiolaispuhujan tehtävästä Jyväskylässä on hämmentänyt ja ahdistanut
Osallistuminen kannustaa lapsia ja nuoria kirkkoon ja ehtoolliselle. Viisi vuotta sitten Maskun seurakunnan lähetyssihteeri Ulla Hännikkälä kuuli, että kirkossa alkaa uusi koulutus lähetystyön ja muiden kansainvälisten asioiden parissa kotimaassa työskenteleville. Ohjelmassa taiteilijanimellä esiintyvä Laajasalo muistutti, ettei edusta käsikirjoitetussa sarjassa omia näkemyksiään. Miksei eettisiin kysymyksiin kohdistuva satiiri kuuluisi niihin. Kokemus oli kuitenkin upea. Suomen Lähetysseura järjesti tapahtumaan ryhmämatkan, johon osallistui 12 eri-ikäistä naista ja miestä. Niistä kahdenkeskisiä asiakastapaamisia oli 9249. Se ei lisää tai poista mitään papin persoonasta. Rajamäen Laajasaloon pappina kohdistunut kommentti ja tämän vastaus jakoivat mielipiteitä sekä Kotimaa24:ssä että Kotimaan toimituksessa. Mikä on papille soveliasta. Se olikin todella rankka, varsinkin tällä helteellä. Pappi ja lapsi -pari jakoi ehtoollista sivualttarilla. Satiirin tekstilaji elää rankasta ja kärjekkäästä ilmaisusta. ”Osalle asiakkaista riittää yksi tapaaminen, mutta monen tilanne on niin vaikea tai hätä pitkittyy, että tapaamisia on monta”, kertoo Tikkurilan seurakunnan diakoniaja kriisityön koordinoiva esimies Anita Salonen. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 2.4.2015 Uudistunut lehtipisteissä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Vantaan seurakuntien diakoniatyöllä oli viime vuonna yli 60 000 asiakaskontaktia. Kun seurakuntalaiset olivat saaneet ehtoollisen, Liljendahl jakoi alttarilla Martan avustamana ehtoollisen muille ehtoollisjakopareille. Keravan seurakunnassa lapsikin saa auttaa ehtoollista jakavaa pappia. Salosen mukaan Vantaan seurakunnissa on lisääntynyt voimakkaimmin ryhmissä tapahtuva vertaistukityö, joka keskittyy erityisesti mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden ehkäisyyn sekä mielen hyvinvoinnin tukemiseen. – Varsinaiseen ehtoollisen jakoon tarvitaan kirkkoherran lupa, ei niinkään maljan tai lautasen pitämiseen, Mäkelä sanoo. Luterilaisessa kirkossa pappisvihkimys nähdään ensisijaisesti kutsuna sanan ja sakramentin virkaan. Luottamustoimessa olevan poliitikon kuuluu kestää sitä tavallista ihmistä enemmän. Nuorten Keskuksen nuorisosihteeri, pastori Tarja Liljendahl avusti kotiseurakuntansa ehtoollisen jakamista. Kaksi thaimaalaista naista opettaa valmistamaan thai-ruokaa seurakuntatalon keittiössä huhtikuussa. Äiti kastoi ehtoollisleivän viiniin ja antoi seurakuntalaisille, tytär Martta piteli ehtoollisleipälautasta. Asiakastapaamisissa kohdattiin yli 4000 eri ihmistä. Kaksi muuta paria jakoi ehtoollista alttarilla tavalliseen tapaan. JOONA RAUdASKOSKI joona.raudaskoski@kotimaa.fi Twitter: @ raudaskoskij. SAKARI SARKIMAA Lapsi voi avustaa ehtoollisella Pastori Tarja Liljendahlin tytär Martta auttoi äitiään ehtoollisen jakamisessa viime sunnuntaina Keravan kirkossa. Itsenäinen ehtoollisen jakaminen sopii konfirmoidulle ja avustajakoulutuksen käyneelle henkilölle. Tämä oli toinen kerta, kun lapsi auttoi ehtoollisen jakamisessa Keravalla. Jeesuksen syntymäkirkon aukio täyttyi juoksijoista ja ihmisoikeuksien puolustajista, kun Palestiinan kolmas virallinen maraton juostiin perjantaina 27.3. Rajamäki torppasi lakialoitteen paperittomien ilmaisesta terveydenhuollosta.Laajasalo kommentoi Kotimaa24:lle pahoittelevansa asiaa, pappina. Koulutukseen kuuluneet kehittämistehtävät pitivät huolen siitä, että teoriasta tuli käytäntöä saman tien. Liljendahlin mukaan välitön palaute oli positiivista. Äiti oli antanut lapselleen ehtoollisopetusta. Palestiinan maratonin viesti on, että liikkumisvapaus on ihmisoikeus, joka ei toteudu palestiinalaisten kohdalla. Kirkko vaatii papeiltaan vain erityistä vastuullisuutta ja esimerkillisyyttä. Kuva: Sini MäKeLä Pappi syytteessä Kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) tulkitsi viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalon syyttäneen häntä murhaajaksi YleLeaks -ohjelmassa. Seuraavina ovat vuorossa Italian ja Lähi-idän herkut. Tämän lisäksi kohtaamme runsaasti ihmisiä kaduilla ja erilaisissa tapahtumissa. Hänen mukaansa seurakunnassa halutaan ottaa lapsia mukaan kaikkiin palvelutehtäviin, joissa yleensä on ollut aikuisia. Seurakunnan varhaiskasvatuksen pappi Sini Mäkelän mielestä oli ”aika liikuttavaa saada ehtoollinen tuolta kaksikolta”. Tapahtumaan osallistui myös suomalaisia. Kirkkoherra antaa luvat ehtoollisavustajille, joten Marttakin toimi kirkkoherra Ari Aution luvalla. Pappisviran vastuullisuus ja esimerkillisyys eivät estä ottamasta kantaa eettisiin kysymyksiin. Hännikkälä suunnitteli Maskuun mahdollisuuden tutustua paikallisiin maahanmuuttajiin keittiön kautta. ”Halusimme koota työtämme oikeasti kuvaavat luvut, joista näkyy muutos: seurakuntien diakoniatyö on aiempaa monimuotoisempaa. Hänen mukaansa ehtoollisopetusta saanut lapsi voi toimia ehtoollismaljan tai leipälautasen pitelijänä samoin kuin kuka tahansa maallikko. Ne voivat olla hyvinkin merkittäviä tapaamisia, mutta niitä ei tilastoida”, Salonen selvittää. Osanottajia oli reilut 3000 yli 50 maasta. Menettelyä kommentoitiin sosiaalisessa mediassa muun muassa, että ”kaksi enkeliä alttarilla”. Täällä todella huomasi, että ihmiset juoksevat heille tärkeän asian puolesta”, hän kuvailee tapahtumaa. Häntä auttoi 10-vuotias tytär Martta. Lehtitietojen perusteella Rajamäen tulkinta Laajasalon vitsistä vaikuttaa hiukan kohtuuttomalta. ”Olin kuullut, että reitti on mäkinen. Papin vastuullisuus taas kulkee nähdäkseni hyvien tapojen rajoissa. Palmusunnuntain perhemessun yhtenä ehtoollisen avustajaparina toimi äiti ja tytär Keravan kirkossa. Pikemminkin ne velvoittavat siihen. Koska Ulla Hännikkälä on peruskoulutukseltaan lastenohjaaja, hän oli kaivannut syvällistä koulutusta kaikki ne kolme vuosikymmentä, jotka hän on hoitanut lähetyssihteerin tehtävää. Lähetysseuran matkaporukassa juossut Kati Jääskeläinen suoritti tapahtumassa ensimmäisen puolimaratoninsa. Onko papilla muita suurempi vastuu
Teemu Laajasalo esittää roolihahmo Teemu Tammisaloa TV1:n politiikkaa huumorin keinoin ruotivassa YleLeaks-ohjelmassa. KuvA: MinervA SePPäLä. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 2.4.2015 eduskuNTavaaliT Joku nykyisistä puoluejohtajista on tuleva pääministeri. Luulen, että hänellä on aika kova paineensietokyky, Mustakallio sanoo. Kotimaa-talon neuvotteluhuoneen seinille Helsingissä on laitettu puoluejohtajien kuvat ja niiden viereen sanat asiat, arvot ja esiintymiPuoluejohtajien kyvyt p untarissa nen. Hän on luotsannut murskakritiikkiä saanutta hallitusta ja saanut puolueen sisällä kritiikkiä henkilövalinnoista. Silti hän sanoo, että pappien pitäisi pysyä pois politiikasta. Puoluekannatus on tullut alas kuin lehmän häntä. Teemu Laajasalo ei halua sanoa pahaa poliitikoista. Kirkkoherra Teemu Laajasalo empii alkuun, olisiko hänen lainkaan pitänyt suostua kommentaattoriksi. Miten nämä ovat puoluejohtajien hallussa. sTubb antti Mustakallion mukaan pääministeri Alexander Stubbiin kohdistuu Kokoomuksen puheenjohtajana erittäin kovat paineet. – Esiintymisessä paineet näkyvät yllättävän vähän. – Se sopii huonosti luterilaiseen regimenttioppiin ja ajatukseen, että kirkko on kaikkien kirkko. Jos lähtee pappina puoluepoliittiseen painiin, joutuu lähtökohtaisesti valitsemaan viholliskuvia, hän perustelee. Kirkkoherra Teemu Laajasalo ja puhetaidon opettaja Antti Mustakallio arvioivat Kotimaan pyynnöstä puoluejohtajien imagoa ja esiintymistä. Hänen usein tehokeinoStubb on tietyssä mielessä epäsuomalainen. Hän ei pappina halua sanoa mitään pahaa yhdestäkään puoluejohtajasta. Minkälainen on hänen imagonsa. – Minulle jätetään siis pahan poliisin rooli, naurahtaa poliitikkojen esiintymistä mediassa usein arvioiva puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio. – Samoin perustein ei varmaan pitäisi olla poliittisessa satiirissakaan, vaikka siinä tosin vitsaillaan tasaisesti kaikista. Pahan poliisin rooli jäi Antti Mustakalliolle. Hän on yhdistelmä professoria, inspiraatiopuhujaa ja myyntitykkiä. Hän arvioi Stubbin loistavaksi esiintyjäksi ja esitelmöijäksi
Gallup-johtajasta monella on helposti vain positiivista sanottavaa. Hänestä tulee sympaattinen vaikutelma. – Vaalikentiltä kokemus on se, että hänellä on aikaa, hän on kiinnostunut, hän on rento, mukava ja vieläpä hauska. Puoluejohtajien paneeleissa hän saattaa jäädä jalkoihin. Hyvä kysymys kuitenkin on, olisivatko arvot voineet näkyä jo aiemmin Stubbin esiintymisessä. Laajasaloa hämmentää Sipilästä välittyvä valheellisuuden puute. Mustakallion mielestä Stubbin haaste ei ole puhuminen vaan kuunteleminen ja läsnäolo. – Jos hän ehtii tehdä tällaista vaalityötä mahdollisemman paljon, Sipilä-ilmiö voi olla vasta alussaan, Mustakallio sanoo. RiNNe Kun Antti Rinne valittiin Sdp:n puheenjohtajaksi, puolueessa oli tyytymättömyyttä Jutta Urpilaisen linjaan. Sipilä on kuitenkin sinut uskonnollisen perintönsä kanssa, eikä tuo sitä erityisesti esille, hän sanoo. Siitä taitavat kaikki Suomessa olla yhtä mieltä. Teemu Laajasalo kiinnittää huomiota myös siihen, että Stubb on brändännyt itsensä teräsmieheksi. Hän osaa pysähtyä jokaisen kohdalla ja kuunnella. Niin myös Mustakalliolla ja Laajasalolla. Kolme pointtia pysyy ihmisten mielessä. Joskus vaikuttaa siltä, että Stubb ei jaksaisi vaalipaneeleissa aina kuunnella, kun muut puhuvat. Vaikka Juha Sipilä on poliitikkona melko tuore, hänellä on uskottava yrittäjän ura takanaan. Juha Sipilä on uskonnolliselta taustaltaan rauhansanalainen. – Moni voi kysyä, voiko samaistua tähän. Hänen mielestään Rinne on onnistunut puoluejohtajana erinomaisesti. Konservatiivisten arvojen nopea esiinnosto voi tuoda vaikutelman tilaustaideteoksesta. Puoluejohtaja harrastaa triathlonia. Jos kysytään kyllä tai ei, hän sanoo kyllä tai ei, Mustakallio kuvailee. Jos tuleekin neljä, häntä kuunnellaan todella tarkasti, että mikäs juttu tämä on. Rinteen puolesta voi sanoa myös sen, että hän menee nopeasti asiaan eikä lavertele. – Hänellä on ollut myös kirkkomyönteisiä näkökulmia, vaikka voisi ajatella, että ay-taustaisella demarijuristilla olisi toisenlainen ote, Laajasalo kiittää. Nyt hänen kätensä ovat alkaneet vaalitenteissäkin käydä. Kansainvälisillä foorumeillakin Stubb tuntee etiketin, on ryhdikäs, pukeutuu hyvin ja osaa kieliä, Mustakallio arvioi. SoiNi Timo Soini haluaa perussuomalaiset hallitukseen. Hänen mukaansa Stubb on tietyssä mielessä epäsuomalainen. Rauhan sana on pieni lestadiolainen suuntaus. Kuopalla Laajasalo viittaa siihen, että Rinne sai käsiinsä jakaantuneen puolueen ja hänestä maalattiin puhdas ay-jyrä, jolla oli vähän kuin väärän vuosikymmenen imago. Hänestä välittyy rock-tähden karismaa, Laajasalo sanoo. Telkkarissa tulee toinen kuva, Laajasalo sanoo. Maakunnissa puoluejohtaja Juha Sipilä otetaan vastaan suorastaan messiaana. Sipilän kansansuosio on Laajasalon ja Mustakallion mielestä nyt sitä luokkaa, että hän voisi puhua Suomen taloudesta suoremmin ja jopa negatiivisemmin – kuten matokuuria valtiovarainministerinä vaatinut Iiro Viinanen aikanaan. SipilÄ Antti Mustakallio toteaa, että keskustassa sisäinen usko puolueen mahdollisuuksin on palannut. Hän lähti liikkeelle kuopasta. – Yleinen kritiikki on se, että häneltä puuttuu nöyryyttä, ihan kuin hän olisi vähän ylimielinen. Hän edustaa jotakin sellaista, mitä haluaisimme olla. Mustakallion mielestä Rinne on vahva silloin, kun häntä haastatellaan yksin. Näiden yhteisvaikutus voi luoda kuvan, että hän ei ole kiinnostunut muitten asioista, Mustakallio pohtii. – Heti valintansa jälkeen Rinteen kehonkielinen olemus oli kovin staattinen, vähän säkkimäinen. – Se toimii. Puhuessaan hän menee nopeasti asiaan. – Hän on koti, uskonto ja isänmaa, Laajasalo sanoo. Hän on tullut miljonääriksi omalla työllään. Hän vain oli siinä. Laajasalo on havainnut Stubbin korostaneen viime aikoina kokoomuksen perinteisiä arvoja koti, uskonto, isänmaa. – Metatasolla se kertoo myös talouden yliotteesta. Moni saattaakin haluta äänestää haavekuvaa. Hänen mielestään demarijohtajan olemus livetapaamisessa ja telkkarissa on kuin yö ja päivä. – Minulla on sama fiilis, en osaa sanoa mistä se Sipilän kohdalla johtuu, Mustakallio vastaa. Kun Stubb mainitsee sanat koti, uskonto ja isänmaa, Sipilän ei tarvitse sanoa niitä. Teemu Laajasalo muistuttaa, ettei politiikkaa ja uskontoa pidä sekoittaa, mutta toisaalta ei ole olemassa myöskään katsomusvapaata puhetta tai arvoneutraliteettia. Tämä vähentää liiallista pätemisen tarvetta politiikassa. Rinne menee nopeasti asiaan eikä lavertele.. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 2.4.2015 Puoluejohtajien kyvyt p untarissa na käyttämänsä kolme pointtia on noussut suomalaiseen esiintymiskulttuuriin. Teemu Laajasalo on tavannut Rinteen henkilökohtaisesti. Hän luo kiireettömän vaikutelman. Pääministerihän on myös ulkopolitiikan johtaja, mutta nyt arvostetaan kuitenkin insinööriyttä ja toimeenpanokykyä, Laajasalo sanoo. – Jos pääministerin tehtävä on edustaa Suomea ja johtaa EU-politiikkaa, hän on aivan eri liigassa kuin muut, Laajasalo sanoo. Antti Mustakallio uskoo, että Soini pyrkii vakioimaan Perussuomalaiset aseSipilästä välittyy valheellisuuden puute. Mustakallio arvelee, että tämä voi olla Sipilälle jonkinlainen toiseuttava tekijä. Mustakallio on kuullut vaalikentiltä Sipilän olevan poikkeuksellisen taitava kohtaamaan ihmisiä. Tähän kuvaan nähden Rinne on Laajasalon mielestä onnistunut yhdistämään puoluetta ja laventamaan imagoaan. Laajasalokin painottaa, että kahdeksasta eduskuntapuolueen johtajasta Stubb on täysin suvereeni kansainvälisillä kentillä. – Pointti on se, että hän kykeni luomaan miljoonayrityksen ja tässä taloudellisessa tilanteessa tämä tausta herättää luottamusta, Mustakallio tarkentaa. – Lait palautuvat normeihin, normit arvoihin, arvot maailmankatsomukseen, joka voi pohjautua uskonnollisen maailmankuvaan, hän sanoo. Hänen mielestään tämä on myönteinen piirre. – On aika vaarallinen ratkaisu, kun on brändännyt itseensä voimaa, vahvuutta, ylivoimaisuutta ja yli-inhimillisyyttä sekä toisaalta haluaa edustaa tavallista kansaa. Se herättää kuulijoissa luottamusta ja tuo vaikutelman, että hän on enemmän asiansa takana
Se on metodi, hän selvittää. – Hän juttelee juuri sinulle, heittelee juttuja. Mustakallio pitää Arhinmäkeä melko hyvänä puhujana. – Kirkon työntekijöiden piirissä vihreiden kannatus on erittäin korkea. Livetapaamisissa hän on hirveän mukava, rento, ei-tosikko, Laajasalo sanoo. Hän vaikuttaa aidolta ja sympaattiselta hahmolta, Laajasalo arvioi. Vaikka ei Soini ole mikään maalainen. Hänen asiaosaamisensa on aina ollut kovaa luokkaa. Kuka muu on tehnyt tällaista. – Joskus kirkollisessa puheessa on puhuttu hirveän voimakkaasti vihapuheesta ja se on samastettu perussuomalaisiin. Hänelle tekisi hyvää avata asioita vähän enemmän kansankielellä, Mustakallio pohtii. Se on erittäin vaarallinen samaistus. Antti Mustakallio kuvailee Soinin esiintymistä demonstratiiviseksi retoriikaksi. Mitä metallimiehen pitäisi ajatella tyypistä, jonka pääjuttu on tehdä makea katufestari, Laajasalo kysyy. – Heidän bloginsa ovat todella kovaa kamaa Suomen mittakaavassa. Maassa, jossa on keskinkertaista harmaata esitelmäblogia, joku rinnastaa itsensä ravihevoseen, joka tähtää hillotolpalle. Tämä taito ei tule itsestään, hän sanoo. Ville Niinistö edustaa puheissaan rakentavaa ja mukavaa konsensushenkistä tapaa. – Herätti epäilystä, miten häneen kansan tummissa riveissä suhtaudutaan. Laajasalon mielestä perussuomalaisia on myös lyöty turhaan kirkollisesta kehyksestä. – Vihreät ovat niin moraalisia ja hyviä, että he varovat iloa. Laajasalo arvostaa puolueen maahanmuuttokriittisestä siivestä myös Jussi Halla-ahon blogin kirjoittamisen taitoa. – Hänen täytyy katsoa peiliin, koska hän on itse tehnyt tämän valinnan. Hän on ollut perustamassa puoluetta ja tehnyt ison työn hilatakseen puolueen ylös. Hiljattain esimerkiksi MTV:n tentissä nähtiin erilainen Arhinmäki, Mustakallio sanoo. Moni on kokenut raikkaana, etteivät suomettumisen haamut näy hänen puheessaan. Se on aika karua, Antti Mustakallio lisää. – Nyt on puhuttu siitä, mitä poliitikot ovat saaneet aikaiseksi. Hän on espoolaisesta lähiöstä, mutta kun hän menee eri puolille navettaan pyörimään ja nauramaan isäntien kanssa, tulee niin hyvä fiilis, että haluaa olla mukana, Teemu Laajasalo sanoo. Hän on muuttanut puhetyyliään siistimmäksi. Hän oli se, joka heti vaalikauden aluksi nitisti liikkuvan poliisin. Haaste on siinä, onko se oikeassa suhteessa kannattajaväkeen. Haglund voi kääntää tämän voitokseen, koska häntä edelleen katsotaan aika tuorein silmin. Kun on niin voimakas maailmanlopun tunnelma, tulee hillitön tuska siitä, miten te muut olette näin tyhmiä, että olette kävelemässä helvettiin. Teemu Laajasalo muistuttaa, että puolue on käytännössä Soini. JoHaNNes iJÄs olli sePPÄlÄ Katso Kotimaa24:ssä lyhyt video Laajasalon ja Mustakallion keskustelusta Räsästä katsotaan vain seksuaalieettisten lasien läpi. Hän on monissa jutuissa pärjännyt asiaosaamisella setien joukossa ylivoimaisesti, Laajasalo katsoo. Ja onhan perussuomalaisissa myös selvä kakkonen, totinen protestantti Jussi Niinistö, Laajasalo katsoo. Se oli poliittisesti vaikea tehtävä. Puolue identifioituu juuri hänen äänestäjiinsä, vaikka puolue voisi olla enemmänkin, hän jatkaa. Se ei ole jäänyt perinnepuolueeksi tai kuollut. Kun hänellä vuosi sitten EU-tentissä oli kaksintaistelu Haglundin kanssa, näytti suorastaan, että hän käy tähän käsiksi. Laajasalon mielestä puolueen kannalta ongelma on se, että Räsästä katsotaan vain seksuaalieettisten lasien läpi. – Jos ajatellaan Pekka Haavistoa, joka on mestari luomaan valtiomiesmäisyyttä ja miellyttävyyttä, suhteutuuko Niinistö kohtuuttomaan vertauskohteeseen, en tiedä. On vaikea ajatella, että joka viides suomalaisista puhuisi vihapuhetta, Laajasalo sanoo. Laajasalon mielestä Räsänen on aliarvostettu poliitikko. Haglund on esiintyjänä rento ja oma itsensä. – Hänestä näyttäisi olevan tulossa säyseämpi poliitikko. – Soinin kielikuvien tarkoituksena on saada asia elämään kansan syvissä riveissä, heittää sopiviin paikkoihin lauseita, joita kansa toistelee. Soini on parhaimmillaan jutustelevassa puheessa. NiiNisTö Ville Niinistö , vihreiden puheenjohtaja ei ole Antti Mustakallion mukaan muuttunut esiintyjänä. RÄsÄNeN Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen turva on se, että hänellä on pitkä poliitikon ura, ministerikokemusta ja paljon asiaosaamista. Tämä on hänen taituruuttaan ja liittyy henkilöbrändiin. – Se on olennaista, koska puolueet ammentavat samasta laarista. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 2.4.2015 maan, jossa se olisi aina kolmas hallituspuolue. Niinistön voisi vaivatta kuvitella pääministeriksi. – Jos hän malttaa puhua rauhassa, hän osaa selittää aika ymmärrettävällä tavalla esimerkiksi vasemmistolaisen elvytyspolitiikan niin, että talouspolitiikasta tietämätön voi sen ymmärtää. – Samalla tavalla, kuin Stubb on täydellisen suvereeni Euroopassa, on Soini täydellisen suvereeni edustamaan suomalaisen kansan ääntä. Antti Mustakallion mukaan Soini on parhaimmillaan jutustelevassa puheessa. Tv-esiintymisessä häiritsee se, että hän käyttää aika teknistä, pikkaisen vaikeata kieltä. aRHiNmÄKi Paavo arhinmäessä , Vasemmistoliiton puheenjohtajassa on tapahtunut aivan viime aikoina muutos, arvioi Antti Mustakallio. Laajasalo toteaa, että joitakin on myös voinut pelottaa puolustusministerin reaalipolitiikan puute. Teemu Laajasalon mielestä Arhinmäki on onnistunut päivittämään puolueensa. Laajasalon mukaan vihreiden perushaaste on sama kuin evankelikaaleilla: maailmanlopusta puhuminen, ilottomuus ja itseironian puute. Hän on puhunut aika suorin sanoin siitä, ettei Venäjä toimi kansainvälisten lakien mukaan ja että emme hyväksy sitä. Soini on reettorina aivan ylivoimainen. Laajasalon mielestä Niinistö on myös tasapainoillut hyvin puolueensa kirkkomyönteisen ja -kielteisen siiven välillä niin, että kirkon vihreät eivät ole vieraantuneet puolueesta. Laajasalo näkee Niinistön hahmona, joka voisi johtaa mitä tahansa puoluetta. – Häntä ei syytetä puolueen omakseen kaappaamisesta kuten Päivi Räsästä (kd.). HagluNd Kun mannermaisesti pukeutuva Carl Haglund otti RKP:n puheenjohtajuuden, hän oli Antti Mustakallion mielestä uudentyylinen poliittinen hahmo. Sitten on vahvoja väitteitä EU:sta ja ilkikurista piikittelyä muista puolueista, joka ei mene överiksi. Tämän lisäksi hän on onnistunut säilyttämään riittävän erilaisen roolin suhteessa vihreisiin. – Haglundin vahvuus esiintyjänä on se, että hän on aika rento ja oma itsensä. Hän on tiivistänyt kannatuksensa puolueensa ydinväen piirissä, mutta muu puolue on jäänyt heikompaan happeen. Kuka tuollaista hahmoa voisi edes käsikirjoittaa, Laajasalo sanoo ja viittaa erääseen Soinin kirjoitukseen. Tämä ylimielisyys tulee vihreässä puheessa esiin, Laajasalo sanoo. – Hän pystyy pitämään pienoisluennon asiasta kuin asiasta. Hän on väritön, mutta hänen puolueensa on värikäs. Hän muistuttaa, että Räsänen saattaa saada kansalta ministerinä toimimisesta huonoimmat arvosanat mutta poliitikoilta hän saa hyviä arvioita. – Pienen puolueen edustajana hänen ei tarvitse koko ajan miettiä poliittista peliä, Antti Mustakallio sanoo. Arhinmäki on muuttunut puhetyyliltään siistimmäksi ja sovittelevammaksi.. Hän on myös kohteliaampi ja sovittelevampi. Puolueella on eskatologinen klangi. Räsäsen vastuulla oli vähentää sisäministeriön alueelta kuluja. – Hänellä on tämä lokero, johon hän on päätynyt. Niinistö on tasapainoillut hyvin puolueensa kirkkomyönteisen ja kielteisen siiven välillä. Hänen imagonsa on kiinnostava. Puolustusministerin pesti on hänellä suuri vahvuus. Naurukin on vähän pidätettyä
Päiväkerhotyön pitkä perinne ja kehittäminen kertovat hienolla tavalla lasten merkityksestä kirkossa. Lapset ovat tärkeitä seurakuntalaisia ja lapsuus on juuri nyt tärkeä elämänvaihe, johon kannattaa panostaa. Jokainen seurakunta haastetaan silloin juhlistamaan omaa varhaiskasvatustaan ja päiväkerholaisiaan. Että rohkeasti lähtisimme etsimään kasvua sen sijaa että menetämme puoli miljoonaa jäsentä vuosikymmenessä. Inspiraatiota lienee saatu nykyisestä strategiasta, jossa hurskaana tavoitteena oli viisi laadukasta kohtaamista vuosittain. Vuosikymmenien aikana päiväkerho on laajentunut monimuotoiseksi perheitä ja lapsia kokoavaksi kirkon varhaiskasvatukseksi, jota arvostetaan myös yhteiskunnassa. Nyt päiväkerhon rinnalla kukoistavat seurakuntien perhekerhot, muskarit, vauvakahvilat, ennaltaehkäisevä perhetyö ja uudet toiminnot. MIrkka TorPPa lapsityön johtaja, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 70-vuotias päiväkerho ansaitsee juhlansa PÄIvÄkErho Säästöjen kohdistaminen seurakuntien varhaiskasvatukseen on lyhytnäköistä. Raportti Haastettu kirkko kertoo, että aika on pysyvästi muuttunut. 10 TÄNÄÄN Kotimaa 2.4.2015 SEPPO SÄRKiNIEMI eduskuntaan MIELIPITEET gun helm inen Kirkon pitää kohdata ihmisiä rohkeasti Ensi vuoden alusta toteutetaan uutta Kohtaamisen kirkko -strategiaa. Mietinnön mukaan näin kohdattiin kymmenen prosenttia seurakuntien jäsenistä. Useimmiten kerho on perheen ainoa yhteys seurakuntaan. Juhla on hyvä mahdollisuus uusien yhteyksien luomiseen. Säästöjen kohdistaminen seurakuntien varhaiskasvatukseen tai työtehtävien lakkauttaminen ilman uusia toimintatapoja tai suunnitelmia on lyhytnäköistä. Pienet saavat olla suurimpia seurakunnassa. Seurakuntien varhaiskasvatuksen merkitystä ja vaikutusta kirkolle ei näin ollen voida kiistää. Syksyllä minut pysäytti Kotimaassa erään etiopialaisen haastattelu. Kumppanuudet ovat yleensä molemmille osapuolille merkityksellisiä. Suunnitelma on realistinen, mutta onko meillä halua tarttua sarvista ongelmaamme ja astua rohkeasti pois tutulta mukavuusalueeltamme uusiin kohtaamismuotoihin. Voisiko jotain vastaavaa tapahtua Suomessakin. Haastateltava ihmetteli itsekin, kuinka se toimi ja seurakunnat kasvoivat merkittävästi. Kohtaamisilla on merkitystä, sillä kaksi kolmesta eroamista harkitsevista ei ollut saanut vuoteen mitään yhteydenottoa kirkosta. Uudessa strategiassa rimaa on laskettu yhteen laadukkaaseen kohtaamiseen vuodessa. Megane Yesus -kirkon strategiana on tuplata jäsenistönsä vuosikymmenessä. Päiväkerhoa ja kirkon monimuotoista varhaiskasvatusta juhlitaan kaudella 2015–16 teemalla ”Pieni on suurin”. Vain luterilainen kirkko voi uudelleen evankelioida Suomen. Seurakunnat haastetaan juhlimaan 70-vuotiasta päiväkerhoa ja siitä laajentunutta kirkon varhaiskasvatusta – sille on nyt paljon aihetta! Kirkon ensimmäinen päiväkerho aloitti toimintansa Turun tuomiokirkkoseurakunnassa syksyllä 1945. Viisas seurakunta hyödyntää juhlavuoden mahdollisuutena kohtaamiseen ja näkyvyyteen, eikä ohita sitä säästöihin vedoten. Tunnustan, että minuakin kauhistuttaa ajatus ovikellojen soittamisesta tai hiekkalaatikoilla ja tupakkapaikoilla jutustelusta. Resursseja meille vielä on, olemmeko valmiit toimintakulttuurin rohkeaan uudistamiseen. Tavoitteet siinä ovat hyvät ja suunnitelmassa on oivallettu jotain olennaista – kohtaamisten merkitys evankeliumityössä. Vuosikymmenien aikana jopa sadattuhannet suomalaiset lapset ovat käyneet päiväkerhoa. Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo on ehdottanut, että kaikki työntekijät ja luottamushenkilöt soittelisivat kuulumiset jokaiselta seurakuntalaiselta vuosittain. Mutta olen siihen valmis, koska luulen, että muuten Ruotsin ja lopulta Viron kirkon tie on kohtalomme. Tärkeää on myös pitää esillä seurakunnan toimintaa positiivisella tavalla tilanteessa, jossa lapsiperheet ovat jo alkaneet suhtautua kirkkoon kriittisemmin. Seurakuntien muuttuneessa taloudellisessa tilanteessa kuntien kanssa kannattaakin etsiä uudenlaisia kumppanuuksia, jotta seurakunnan varhaiskasvatus ja lasten asema tärkeinä seurakuntalaisina säilyy. Itse alan olla siihen valmis, toivon että moni muukin kokee saman kutsun. useimmiten kerho on perheen ainoa yhteys seurakuntaan.. Kerhot ovat tuoneet uusia perheitä mukaan seurakuntaan ja kokemukset ovat vaikuttaneet positiivisesti myöhempään osallistumiseen. PaSI JaakkoLa kappalainen, TT, Turku Päiväkerho on käsite. Ja toimintaa uudistetaan ja ajanmukaistetaan jatkuvasti. Tavoitteen mukaisesti kaikissa isoissa kaupungeissa koottiin nuoria aikuisia suuriin tapahtumiin, joista lähdettiin kutsumaan toisia Jeesuksen seuraajiksi. Se sitoo lapsiperheen kirkon yhteyteen. Myös kunnat hyötyvät siitä, että päivähoidon kuormitus ja kustannukset keventyvät seurakuntien varhaiskasvatuksen myötä. Kerhot ovat myös tehneet lapsista tärkeitä seurakuntalaisia. Kristillisessä kasvatuksessa ei enää voi turvata koteihin ja kouluun
Sitten tulivat roomalaiset sotilaat, veivät mestarin ja teloittivat hänet. Tietääkseni esimerkiksi adventtikirkon seurakunnissa kansainvälisesti jalkojen pesua toteutetaan aina ehtoollisen yhteydessä. oli Danielle Miettisen juttu jalkojen pesusta. Mutta juuri sitä, mitä siinä tilanteessa kipeimmin kaivattiin: nuotion lämpöä ja ruokaa. TÄNÄÄN 11 Kotimaa 2.4.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Heikki Hakala MITEN ELÄÄ hyvÄÄ ELÄMÄÄ OMassa KOdIssa Kotimaa etsii haastateltavia ja kokemuksia siitä, mitä asioita kuuluu iäkkäiden ihmisten hyvään ja turvalliseen kotona asumiseen. Tässä on hyvä olla. Kyllähän me kuulimme, että hän katosi hautakammiosta, johon hänet oli teloittamisen jälkeen kannettu. Nyt ei saaliista voi edes puhua, on kylmä ja vaatteetkin ovat kastuneet, eivät enää pidä lämpöä. On vaikea uskoa silmiään. Pääsiäisenä kaikki vaikuttaa tapahtuvan pikakelauksella. Paistelin teille kalaa odotellessa, kun ajattelin, että teillä saattaa olla nälkä järveltä tullessa.” Ei sanaakaan jostakin epämääräisestä iankaikkisuudesta. Kuten kirjoituksesta kävi ilmi, jalkojen peseminen on vanha raamatullinen tapa. Entä onko lähipiirissäsi iäkäs, omassa kodissaan asuva omainen. Montakos niitä kolminaisuuden jälkeisiä sunnuntaita mahtaakaan olla. Oli paettava henkensä kaupalla. Loput 362 päivää ovat nyhräämisestä ja hienosäätöä. Ikinä ei ole sellaista saalista saatu. Ihmemies. Lista olisi pitkä, mutta olemme vain hiljaa, katsomme ohi, vetäydymme sivuun, jätämme toisen selviämään yksin. Pääsiäinen on matka pimeydestä valoon, epätoivosta toivoon, kuolemasta elämään. Omassa mielessäni Jeesus on henkisesti keskuudessamme, vaikuttaa ja näkee kaiken, mitä teen ja ajattelen. Pääsiäisenä pistetään kolmessa päivässä pakettiin kaikki se, mistä meidän uskossamme on kysymys. ” (Joh. Evankeliumin mukaan hän velvoitti seuraajansa noudattamaan esimerkkiään: ”Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. Pääsiäisen ydin on minulle pelosta vapautuminen. Siinä on mestari, joka katosi haudasta, ilmielävänä. Olemme saaneet myös oikeudenmukaisuuden tajun, omantunnon. Ei siellä pitäisi olla ketään, mutta joku siellä liikkuu. Oletko ikääntyvä omassa kodissasi asuva ihminen. Tee se, minkä tiedät oikeaksi. Ihan kuin hän olisi odottanut meitä. Joulukin on hieno juhla, mutta tieto Jeesuksen syntymästä ei kuitenkaan ole yhtä kouriintuntuva kuin ensin tieto Jeesuksen teloittamisesta, ja hetkeä sen jälkeen: Hän on ylösnoussut. Ei pelota, nuotio lämmittää ja ruoka maistuu ihanalta. Joku hääräilee nuotion äärellä. Ehkäpä ne ”pystyyn pyhittyneetkin” saisivat näin uutta ajateltavaa. Hän sanoi vain, että laskekaa verkot veneen toiselle puolelle. Projekti oli päättynyt. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Lämpöä ja ruokaa Siinä on mestari, joka katosi haudasta, ilmielävänä. Miettikäämme tätä. ”Pojat, tulkaa lämmittelemään tähän nuotion äärelle. Jatkoajatus on sanomattakin: jätä tekemättä se, minkä tiedät vääräksi. Intiaanien elämänohjeissa sanotaan tämä selvääkin selvemmin. Ehkä on parempi palata rantaan. Emme pyydä emmekä anna anteeksi. Lähetä kokemuksiasi ja toiveitasi kirjeellä tai sähköpostitse 20.4. En niinkään ajattele, että ylösnousemus merkitsisi sitä, että tarvitsisin varmuuden kuoleman jälkeisestä elämästä. Järvellä on kylmä, eikä saalistakaan tule. Kirkkovuosi tuntuu monin paikoin junnaavan hidastempoiselta. Veneen keula karahtaa rantaan. Näitä tekemättä jättämisiä on koko ajan. Vielä muutama päivä sitten oltiin mestarin seurassa, kansaa kokoontui, me saimme kulkea lähinnä, jakaa ihmetöiden kokemuksia, olla rakentamassa jotakin, jota on vaikea sanoiksi pukea. Tämä koskee kaikkia. Lukiessani Kotimaan kirjoitusta mietin, olisivatko siinä mainitut myönteiset jalkojen pesukokemukset hyvä alku sille, että tämä raamatullinen tapa saisi jalansijaa myös luterilaisten seurakuntien messuissa. Mutta, mutta. mennessä: Kotimaan toimitus, PL 279, 00181 Helsinki tai toimitus@kotimaa.fi Jalkojen pesu tavaksi luterilaisessa messussa Kotimaassa 26.3. Vähitellen hahmon piirteet alkavat terävöityä. Voi hyvin kuvitella, kuinka pettyneinä miehet ovat palanneet arkiaskareisiinsa. Kuka siellä mahtaa olla. Ei auttanut muu kuin palata takaisin kotikonnuille ja yrittää olla niin hissuksiin ja huomaamaton kuin mahdollista. Muistattekos silloin alkuaikoina, kun oltiin kalassa Jeesuksen kanssa. yrjö rEIjONEN Minulle pääsiäinen on kirkollisista juhlapyhistä läheisin. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen pesseen opetuslastensa jalat sillä pääsiäisaterialla, jonka yhteydessä hän asetti ehtoollisen. Nälkäkin kurnii suolissa. Kerro miten kotona asuminen on sujunut. Kun pääsiäisestä kuljetaan hetki eteenpäin, Jeesus tulee tervehtimään opetuslapsiaan. matti karppinen. ranta alkaa lähestyä. Kirjoituksen mukaan jalkojen pesu on yleistynyt seurakunnissa. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu tavoite vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotihoitoa. Tavoitteena on, että yhä useampi ikääntynyt voisi asua omassa kodissaan. Ihminen on ottanut itselleen oikeuden valita hyvä tai paha. Tämän vuoksi, kuten näemme, on niin paljon rikoksia ja sotia – ja tulee aina olemaan. Mutta se, mitä tarvitsen, on kuolemanpelon voittaminen. TaIsTO hILLbErg Jämsänkoski Yhdestoista käsky: tekemättä jättäminen Luoja on antanut ihmiselle täyden ajatuksen vapauden. hEIKKI haKaLa Kirjoittaja on toistaiseksi lahtelainen journalisti. Joidenkin kirkkojen seurakunnissa seurataan tätä Jeesuksen asetusta käytännössä. 13:14). Naiset ja miehet pesevät omissa tiloissaan pareittain toistensa jalat ennen leivän ja viinin nauttimista. Näemme kyllä, että nyt menee väärin, maahanmuuttajaa syrjitään ja kohdellaan ikävästi, iäkäs ihminen näyttäisi tarvitsevan apua, on koulukiusaamista, joku yrittää onnistua ja ansaitsisi edes vähän kannustusta. Nyt ollaan taas kalastajia
– Oli elämys kuulla orkesterisoittimia ja niiden eri sointivärejä sekä kuunnella ammattisolistien laulua. Emme olleet koskaan aikaisemmin laulaneet noin pitkää teosta. Suomalainen Cantores Minores edustaa protestanttista poikakuoroperinnettä ja on siis samaa jatkumoa kuin Bachin oma Leipzigin Tuomaskuoro. Passiot kehittyivät keskiajan mysteerinäytelmistä, joissa evankeliumien kärsimystekstejä resitoitiin yleensä kansan kielellä. Passiomusiikin esittäminen tai kuunteleminen on parhaimmillaan mielen puhdistava kokemus, Norjanen sanoo. Poikakuoro on perinteikäs, yli tuhat vuotta vanha instituutio. Tästä alkoi kuoromme säännöllinen vuosittainen passioperinne. – Passiomusiikki kertoo kärsimyksestä, epäoikeudenmukaisuudesta ja uhrautumisesta toisten puolesta. Seisoimme koko esityksen ajan, yli kaksi tuntia. Se hiljentää mielen ja saa pohtimaan elämän suuria kysymyksiä. Sitä ennen orkesterisäestyksellisten teosten esittäminen oli satunnaista. Nämä ovat yhä tänäänkin ajankohtaisia aiheita, eräällä tavoin ikuisia teemoja, sanoo Cantores Minores -poikakuoron johtaja Hannu Norjanen. Nykyisin valkoinen kaulus on kankainen, mutta silloin se oli muovia ja hiersi kaulaa hien valuessa, Norjanen muistelee. Kotimaa 2.4.2015 12 MATKALLA Passio on sävellys, joka kuvaa Jeesuksen kärsimyshistorian eli pääsiäisen ajan tapahtumat jonkin evankelistan mukaan. Passiot kuuluvat olennaisesti protestanttisten poikakuorojen esiintymisiin joka vuosi. – Silloiset mustat esiintymisasut, kaavut, olivat kuumempia kuin nykyään, koska ne olivat villakangasta. Pojat jatkavat äänenmurroksen jälkeen laulamista miesäänissä, ja kuorossa ollaan siis mukana keskimäärin peruskoulun ensimmäisestä luokasta alkaen lukion loppuun saakka. Niitä ei voi koskaan ammentaa tyhjiin. 1600-luvulla niiden pohjalta syntyi oratoriopassion perinne, jonka Johan Sebastian Bach kehitti huippuunsa 1700-luvulla. On etuoikeus saada johtaa näitä teoksia, sillä joka kerta niistä löytää ja oppii uutta. – Se oli todella voimakas kokemus itselleni ja varmasti muillekin mukana olleille. –Musiikki on helpottanut pääsiäiskertomuksen sisäistämistä, sanoo Cantores Minores –kuorossa laulava Hiski Wallenius. Mutta myös muu passiomusiikki on hienoa ja tärkeää. Nykyisin pojat saavat välillä istua aarioiden aikana. Maailmanlaajuisesti tunnetuimmat passiot ovat Bachin Matteus-passio ja Johannes-passio. kuva: Matti karPPinen Passiomusiikki kertoo kärsimyksestä, epäoikeudenmukaisuudesta ja uhrautumisesta toisten puolesta.. Teos etenee kuoron ja solistien vuoropuheluna. Sen äärellä kohtaa jotain ihmistä suurempaa. Se vaikuttaa laulajiin myös henkilökohtaisella tasolla. Hannu Norjanen sai olla sopraanona mukana silloin, kun Cantores Minores esitti ensimmäisen kerran Johannes-passion kokonaan Helsingin tuomiokirkossa pitkäperjantaina vuonna 1975. – Itselleni passiomusiikilla on tärkeä merkitys. Kuitenkin Norjaselle jäi kokemuksesta päällimmäiseksi mieleen se, miten musiikillinen draama imaisi mukaansa niin kaikki esiintyjät kuin kuulijatkin. Esityksiä oli kirkoissa piinaviikolla. – Mielestäni Bachin passiot kuuluvat suurimpiin ja merkittävimpiin teoksiin mitä ylipäätään on. Esityksen johti Heinz Hofmann. Vaikka minulla ei ollut sakPääsiäisen musiikissa soivat ikuiset teemat Parhaimmillaan passiomusiikin esittäminen tai kuunteleminen on puhdistava ja uudistava, koko ihmistä ravisteleva kokemus
Tänä vuonna Pärtin Passio esitetään muun muassa Tampereen Kalevan kirkossa pääsiäisyönä. Esittäjän sen sijaan pitää tuntea teos todella hyvin ja hänen pitää antaa paljon itsestään. Kotimaa 2.4.2015 MATKALLA 13 ”Surullisesta asiasta seuraa aina jotakin hyvää” Tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittava Hiski Wallenius on laulanut poikakuoro Cantores Minoreksessa reilut kahdeksan vuotta. Nykyinen kuoronjohtaja Hannu Norjanen (vas.) oli poikasena mukana jo ensimmäisessä passioesityksessä vuonna 1975. Urahaaveeni ovat oiCantores Minores edustaa protestanttista poikakuoroperinnettä Suomessa. Tänä pääsiäisenä poikakuorolla on esitysvuorossa Bachin Johannes-passio. Bachin passioita vanhempiakin passioteoksia elvytetään aina silloin tällöin. Esiintymässä oli turkulainen Kuninkaantien muusikot. Sitten eräs tuttava vinkkasi Walleniukselle poikakuorosta ja hän päätti ottaa siitä selvää. Suomalaisista säveltäjistä Ilmari Krohn (1867–1960) sävelsi aikanaan Johannes-passion. J.S.Bachin passiota hän on esittämässä tänä pääsiäisenä yhdeksättä kertaa. Tänä vuonna palmusunnuntaina Vähänkyrön kirkossa esitettiin saksalaisen Melchior Vulpiuksen vuonna 1613 julkaistu Matteus-passio. Bachin passioita kuoro on esittänyt joka pääsiäinen jo 40 vuoden ajan. Esiintymässä on silloin tamperelainen kamarikuoro Tampere Cappella. Siksi tunnesuhteeni juuri Matteus-passioon on niin vahva. Se on vaikuttava mestariteos, jossa on paljon komeita kaksoiskuoro-osuuksia, resitatiiveja, aarioita ja koraaleja. Yleisö oli myös mukana aivan hiiskumatta. kuva: CaNtoreS MiNoreS sankielen taitoa vielä nimeksikään, enkä ymmärtänyt kaikkea mitä laulettiin, niin Bachin musiikin voimasta kertoo se, että eläydyin silti vahvasti tarinaan. Walleniukselle Matteus-passio on kuitenkin läheisempi. Pyrin kuoroon ja pääsin mukaan. Kuuntelija vastaanottaa ja eläytyy. Bachia kuunnellessa ei voi oikein olla uskomatta Jumalaan.. – Passion kuunteleminen ja esittäminen ovat totta kai eri asioita. Sittemmin olen ryhtynyt opiskelemaan myös urkujen soittoa ja haaveilen ammattimuusikon urasta. – Olin 11-vuotias ja innostuin Cantores Minoreksesta. Erityisesti Matteus-passion alkukuoro on henkeä salpaavan upea. Uudemmista säveltäjistä esimerkiksi virolainen Arvo Pärt sävelsi Passion vuonna 1982. eMiLiA KArhu keastaan tämän kuoron ansiota, Wallenius kertoo. Kun kaikki esiintyjät antavat kaikkensa, on tunne yhteen hiileen puhaltamisesta hieno, Wallenius pohtii. Pianistipoika piti pienenä kovasti laulamisesta ja esitti laulusooloja koulun kevätja joulujuhlissa. – Se oli ensimmäinen suurteos, jonka laulamiseen osallistuin kuorossa
– Myös oman elämäni koettelemukset heijastuvat joskus tahattomastikin esityksiin tekstin erityispainotuksina, äärimmäisinä sävyinä tai yllättävinä tempon vaihteluina, jopa aggressioina. – Kun tarinaan yhdistyy musiikki, se vaikuttaa vahvemmin. Hän on niin sanottu cantor famulus eli kuoron musiikillinen pääprefekti. Niiden pariin palataan aina. On lohdullista tuntea passion päätteeksi, että Kristuksen kärsimys merkitsee vapahdusta myös minulle. – Nyky-yhteiskunnassa tuntuu jotakin ainutlaatuista jääneen pääsiäistä edeltävien päivien tunnelmasta pois. Käytännössä lempilaulajan tehtäviin kuuluu esimerkiksi äänien antaminen konserteissa sekä satunnaiset säestystehtävät. Musiikillinen elämys voi puhutella ihmistä syvemmin kuin mitäänsanomaton saarna. Silti sen sanomaan ei koskaan rutinoidu, vaan se liikuttaa yhä uudelleen. Wallenius kokee kehittyneensä erityistehtävän ansiosta paljon musiikillisesti. Passioiden ja yleensäkin suurten kirkkomusiikkiteosten merkitys kuoroille on Kotilaisen mukaan valtava. Hän opiskelee omaksi huvikseen kreikkaa ja lukee mielellään historiallista kirjallisuutta. Yhteisinä esityskokemuksina ne ovat järisyttäviä ja vahvistavat kuorolaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Koska Cantores Minores on kirkkokuoro, on hengellinen puoli luonteva osa kuorolaisen elämää. Kuuntelen Bachia paljon myös vapaa-aikanani. Kuva: Minerva Seppälä ”pääsiäiskertomus liikuttaa voimallaan” O opperalaulaja Juha Kotilainen on laulanut viimeisten 30 vuoden aikana lukemattomat kerrat Jeesuksen roolin Matteusja Johannes-passiossa. Elettiin vielä neuvostoaikaa, mutta Pyhän Johanneksen eli Jaanin kirkko oli täynnä ihmisiä, kun siellä esitettiin Seppo Murron johdolla Bachin Johannes-passio. Toisaalta taas koraaleissa tapahtumia pohdiskellaan ja analysoidaan etäämmältä. Passioiden suureksi henkiseksi anniksi Hiski Wallenius nimeää sen, että ne välittävät vuodesta toiseen viestin: jonkun loppu on aina uuden alku. Musiikin tarjoama lisäulottuvuus helpottaa tarinan sisäistämistä. Yhdeksi liikuttavimmista passioesiintymisistään Kotilainen arvioi vuonna 1989 tapahtuneen vierailun Tallinnaan. – Kuorolaulu on lähentänyt suhdettani kristinuskoon. Walleniuksella on kuorossa nykyisin erityinen luottamustehtävä kuoronjohtajan oikeana kätenä. Toisinaan ajankohtaiset maailman tapahtuHiski Walleniusta kiehtoo passioissa kuoron kaksijakoinen rooli. Olen usein kokenut jotenkin uudistuvani konsertin aikana.. Juha Kotilaisen lapsuudessa kirkkomusiikki ja jumalanpalvelus kuuluivat aina jollakin tavoin pääsiäisen viettoon. Joka vuosi teoksista avautuu minulle myös kielellisesti uusia sävyjä. Wallenius on kiinnostunut kielistä ja antiikin ajasta. Ja toki jokavuotisella aiheen kertaamisellakin on ollut osuutta asiaan, Wallenius hymyilee. – Olen varma, että monelle kuorolaiselle passiokokemukset ovat elinikäinen voimanlähde. – Surullisesta asiasta seuraa aina jotakin hyvää. Kiirastorstaita ja pitkäperjantaita väritti hiljainen tunnelma. – Olen oppinut musiikin kautta tuntemaan Raamatun pääsiäiskertomukset paremmin. Kotimaa 2.4.2015 14 MATKALLA Jeesuksen roolia laulaessa ajankohtaiset maailman tapahtumat ja oman elämän koettelemukset ovat heijastuneet Juha Kotilaisen tulkintoihin joskus yllättävin tavoin. Ne ovat suururakoita, jotka opettavat tavoitteelliseen työskentelyyn. Iloa Juha Kotilaisen pääsiäisen aikaan tuovat hänen kokkaustaitoisten poikiensa valmistamat herkut: pääsiäislammas, mämmi ja pasha. Toisaalta kuorolaiset ovat kansaa, joka on mukana Jeesuksen kärsimystien tapahtumissa ja kommentoi niitä. Koulussa Wallenius on lukenut pitkän saksan. Erityisesti Bachin musiikki on niin hienoa, että sitä kuunnellessa ei oikein voi olla uskomatta Jumalaan. eMiLiA KArHu On lohdullista tuntea passion päätteeksi, että Kristuksen kärsimys merkitsee vapahdusta myös minulle. – Olen papin poika ja pääsiäiskertomus on toki minulle tuttu jo lapsuudesta. eMiLiA KArHu mat kuten sodat, luonnonkatastrofit ja rikokset ihmisyyttä vastaan nousevat esiintyessä voimakkaasti Kotilaisen mieleen ja saattavat tuntua hänen tulkinnassaan. Olen usein kokenut jotenkin uudistuvani konsertin aikana, Kotilainen kertoo. Wallenius aikoo suorittaa vuoden loppupuolella alkavan siviilipalveluksensa Cantores Minoreksessa. Onneksi passioesitykset kuitenkin hiljentävät meitä edelleen kiireisessäkin ajassa. Minusta on ylipäätään arvokasta että kirkkokonsertit tavoittavat myös niitä, joille kirkon ovet saattaisivat muuten jäädä avautumatta. Nimi tulee latinan kielestä ja tarkoittaa lempilaulajaa. Tulevana kesänä siellä puhuttelevat Sibeliuksen sinfoniat. – Passiot ovat kehittäneet saksan kielen taitoani. Kuva: Minerva Seppälä Jeesuksen roolia laulaessa ajankohtaiset maailman tapahtumat ja oman elämän koettelemukset ovat heijastuneet Juha Kotilaisen tulkintoihin joskus yllättävin tavoin. – Kirkon täyteen kokoavat konsertit ovat aina vaikuttavia. Erityisen mieluinen esiintymispaikka Kotilaiselle on myös Heinäveden puukirkko, joka on kesän musiikkijuhlien myötä täyttynyt esimerkiksi Bachin kantaattien ja Haydnin Luomisen äärelle kokoontuneista kuulijoista
Laulamisen ja tarinan raskaus tekee hommasta melkoisen fyysisen ponnistuksen. niissä on viesti jeesuksen sovitustyöstä, sanoo Marjo viherlaaksoMiinalainen. TAnjA KoPsA johannespassion loppukoraalissa kaikki jännitteet purkautuvat ja jäljelle jää vain toivo. kuva: jOHannes WieHn –passioissa on kaikki, mitä ihminen hengellisesti tarvitsee. Se on lyhyempi ja dramaattisempi. Toisaalta taas laulaminen on Viherlaakso-Miinalaisen mielestä hyvää terapiaa ja huoltoa koko keholle. Matteuskin on kaunis, mutta hiukan pitkäveteinen. Siinä unohtuvat kiireet ja murheet. Muutamien kuoron esittämien laulujen kautta pääsiäisen sanoma välittyy Olkkosen mielestä erityisen hyvin. Kotimaa 2.4.2015 MATKALLA 15 Tarja Olkkonen Haapajärveltä saa pääsiäisen lauluista voimia elämän arkeen ja juhlaan. Johannes keskittyy tarinan ydinkohtiin ja siinä on ihanat harmoniat ja sointukulut. Yhtye avustaa jumalanpalveluksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa, sekä konsertoi ja esiintyy kutsusta. Tänä vuonna vuorossa on Matteus-passio. Kotkan Kantaattikuoro on esittänyt jo 50 vuotta jokaisena pääsiäisenä jommankumman Bachin passion. – Passioiden laulaminen ja kuunteleminen lohduttaa aina. Pääsiäisyön messuun Olkkonen liittää Yksi nimi -kappaleen, joka tulvii iloa ja ylösnousemuksen valoa. Laulu saa tuntemaan, miten surun keskeltä nousee armo ja rauha.. kuva: Tanja kOpsa –passioissa on kaikki, mitä ihminen hengellisesti tarvitsee. Kokemus on myös fyysinen. Yksi niistä on palmusunnuntaina laulettu Saavumme näin. Kuorolainen ikään kuin muuttuu tapahtumista osalliseksi eikä pelkästään esitä niitä. Koen, että niissä on kaikki, mitä ihminen hengellisesti tarvitsee, koska niissä on viesti Jeesuksen sovitustyöstä. Kuoromusiikki nostaa minut aina arjen yläpuolelle ja antaa siitä hengähdystauon. eMiLiA KArhu Tarja Olkkonen Haapajärveltä saa pääsiäisen lauluista voimia elämän arkeen ja juhlaan. Tunnelmat vaihtelevat kärsimystien varrella äärestä laitaan. kuva: Tanja kOpsa ”pääsiäislauluissa käydään läpi ihmiselämän tunteiden kirjo” Tarja Olkkonen Haapajärveltä on laulanut Pieni Valo -lauluyhtyeessä sen perustamisvuodesta 2007 lähtien. – On myös aivan mieletön kokemus laulaa yhdessä kymmenien muiden kanssa ja heidän keskellään. Pitkäperjantain palvelukseen sopivan Riihikirkkohymnin sanoja tavoitellessaan Olkkonen liikuttuu. Viherlaakso-Miinalainen oli ensimmäisen kerran kuoron riveissä esittämässä Johannes-passiota vuonna 2012. – Pääsiäisen musiikkiannokseen saan täydennyksen seurakunnan tilaisuuksissa. Yhdistyneenä Bachin musiikkiin pääsiäisen hengellinen sanoma kuitenkin välittyy minulle kaikkein kirkkaimmin ja puhtaimmin. Pääsiäisenä käydään läpi koko ihmiselämän tunteiden kirjo kärsimyksestä ja murheesta toivoon, iloon ja valoon. Pieni Valo on avustanut esimerkiksi palmusunnuntain perhemessussa, sekä kiirastorstain ja pääsiäisyön ja -aamun messuissa, jolloin laulut ovat löytyneet virsikirjasta sekä Messulauluja ja Uusia Messulauluja -kokoelmista. – Pääsiäisen kertomukset ovat toki vahvoja ja vaikuttavia silloinkin, kun niitä lukee Raamatusta tai niistä kuulee saarnoja. – Se viestii minulle tärkeistä asioista kuten yhteisöllisyydestä, yhteen kokoontumisesta ja kristittyjen välisestä yhteydestä, joita arvostan omassa kotiseurakunnassani. Laulu saa hänet tuntemaan, miten surun keskeltä nousee armo ja rauha. Luokanopettajana ala-asteella toimivalle Tarja Olkkoselle pääsiäiseen liittyvä aamunavaus on tärkeä askel kohti suurta juhlaa. Passiomusiikin äärellä minulle tulee vahva tunne, että tämän lähemmäs Jumalaa ei voi päästä. Musiikin kautta pääsee sisälle eri tunnetiloihin. – Hän ohitse ei kulje, ei ketään hylkää hän, Tarja Olkkonen hyräilee ja toteaa surua ja lohdutusta viestivän laulun liittyvän hänen mielessään kiirastorstaihin. Siinä kaikki jännitteet purkautuvat ja jäljelle jää vain toivo. Pyhän kosketus sopii pääsiäisaamun messuun. Siinä tulee käyttäneeksi lihaksia, joiden olemassaoloa ei muulloin helposti huomaa. Koulussa lauletaan Pääsiäisviikon laulua, Kohti pääsiäistä, Lensi maahan enkeli ja Pääsiäisen kiitosvirttä. Laulut tuovat armon ja rauhan tunteen sekä antavat voimia elämän arkeen ja juhlaan. Marjo Viherlaakso-Miinalaista kiehtoo se, miten passiokuorossa pääsee eläytymään pääsiäistarinan eri henkilöiden rooleihin. Hän on harrastanut koko lapsuutensa klassista musiikkia ja kertoo kuunnelleensa passioita säännöllisemmin parikymppisestä alkaen. – Musiikki tuo pääsiäisen lähelle kuvaillen ensimmäisen pääsiäisen tapahtumia. Passioiden ystävä Marjo Viherlaakso-Miinalainen on ollut jo kauan ennen kuin hän alkoi esiintyä niissä itse. – Erityisen lohdullinen on J ohannes-passion duurissa kulkeva loppukoraali. Niissä Pyhä koskettaa. – Passiot ovat vaikeita laulettavia, vaikka sointukulut kuulostavatkin loogisilta. Nimensä mukaisesti se kertoo Pyhän kosketuksesta, ilosta ja voimasta. niissä on viesti jeesuksen sovitustyöstä, sanoo Marjo viherlaaksoMiinalainen. Niin pääsiäisenä kuin muulloinkin koen laulun hoitavan sekä laulajaa että kuulijaa. kuva: jOHannes WieHn ”Tämän lähemmäs jumalaa ei voi päästä” Kotkan Kantaattikuoron sopraano ja suurperheen äiti Marjo Viherlaakso-Miinalainen kokee, että kuoromusiikki ja erityisesti Bachin passiot ovat antaneet hänelle huiman määrän henkistä ja hengellistä pääomaa sekä lisänneet jopa hänen fyysistä hyvinvointiaan. – Johannes on minulle kyllä rakkaampi
Kun sain käsiini Ajankohtainen 3 -lehden, ahmin ja alleviivasin siitä kärsimyksen ongelmaa käsittelevät luvut. Hänet on täällä hirtetty, tuohon hirsipuuhun. Missä hän oli silloin, kun makealta haiseva savu nousi Kolmannen valtakunnan uunien savupiipuista. Myös hänen Tooraa rakastava äitinsä ja sisarensa menehtyivät – miljoonien joukossa. Kysymysmerkin laitoin tähän: ”Raunioituvaa ihmiskuntaa ja maailmaa katsellessaan moni on pitänyt näkemäänsä todisteena siitä, että Jumalaa ei ole olemassa. Aikuiset menehtyivät nopeasti, mutta lapsi oli niin kevyt, että hän sätkytteli narun varassa puoli tuntia. Lehteä myytiin kymmeniä tuhansia kappaleita. Takanani kuulin saman miehen kysyvän: – Missä on Jumala. Mosulin katedraalin kellot eivät enää tänä pääsiäisenä kutsu rukoilemaan: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät!” Voiko näin edes rukoilla, jos katsoo uutisia Isisin elävänä liekkeihin sytyttämästä nuoresta lentäjästä tai elävältä haudatuista lapsista. Se tuhosi kaikki vanhat totuudet ja Jumalalle omistautumisen. Media levitti kuvia, joissa kirkkojen katoilta revittiin ristit ja tilalle nousi terroristijärjestö Isisin musta lippu. Kotimaa 2.4.2015 16 MATKALLA Hyvä ja kaikkivaltias Äärimmäinen pahuus ja kärsimys ovat saaneet jotkut teologit pitämään yksinkertaista uskoa mahdottomana. Nyt se on ajettu pois. Hänen kielensä oli yhä punainen, hänen silmänsä eivät olleet vielä sammuneet. Ja tunsin sisimmässäni äänen joka vastasi hänelle: – Missäkö hän on. Hän oli vielä elossa, kun kävelin hänen ohitseen. Ymmärsin, että mitään moraalista hyvää ja pyhää Jumalan antama vapaus ei merkinnyt kärsimystä vain ihmiselle, vaan myös Jumalalle itselleen. Suurpetokannat oli nyljetty henkihieveriin, Etelätuulet toivat DDR:n suunnalta metsät tuhoavia happosateita ja Falklandin sota jätti jälkeensä orpoja Argentiinassa ja Brittein saarilla. Joulupäivänä suomalainen iltapäivälehti julkaisi verkkouutisen: ”Isis muuttaa kirkot kidutuskammioiksi.” ”I hmiskunta on kuin pommituksen raunioittama katedraali”, kirjoitti 1980-luvun apologeetta Daniel Nylund pamfletissaan Ajankohtainen 3. Ne kaikki viittaavat täydelliseen arkkitehtiin ja hyvään suunnitelmaan. Dosentti Matti Myllykosken mielestä kristityn täytyy pahuuden historiasta oppia ja ymmärtää, että ihmisen moraalinen velvollisuus on itse erottaa hyvä ja paha. Poika joutui seuraamaan kuinka hänen isänsä Shlomo nääntyi nälkään ja pahoinpitelyihin. Äärimmäisen kärsimyksen salliva Jumala ei ole sellainen, jonka edessä hän voisi sanoa: ”Kyllä, Herra!” Myös kristillisen teologian piirissä on ajattelijoita, joiden mukaan holokausti päätti luottamuksen ja kuuliaisuuden aikakauden. Miksi hän ei tehnyt sitä. Tai jos hän on olemassa, hän on kosminen sadisti.” Nylund sanoitti ongelmani, mutta myös vastasi siihen kuvalla katedraalista, jonka raunioista löytyy runsaasti koristekuvioita, kauniita maalauksen osia ja tukevia pilareita. Juutalainen kirjailija Elie Wiesel mietti teinipoikana samaa. Koska mahdollisuus rakastaa edellyttää valinnanvapautta. Mutta selvisivätkö nekään, jotka eivät kuolleet. Hänestä, joka oli Egyptissä halkaissut suuren meren ja varjellut Babyloniassa Danielin kolme ystävää kärventymästä tulisessa uunissa. Enää siellä ei murreta pyhää viljasta leivottua leipää, vaan ääneen itkeviä ihmisiä. Se tarkoitti, että tässä talossa asuu Nasaretilaisen seuraajia. Kristittyjen oviin ja heidän kotiensa seiniin ilmestyi iso arabiankielinen n-kirjain. Se ilmestyi samana vuonna, kun kävin rippikoulun ja yritin tiristää leiripapistani helpotusta maailmantuskaan. ”Ja meidän oli katsottava häntä tiukasti kasvoihin. Tunnettu Yhdysvalloissa asuva juutalainen rabbi Yitzchak Greenberg on sanonut, että holokausti muutti yksinkertaisen uskon mahdottomaksi. Hän ei pessyt käsiään meidän kohtalostamme niin kuin Pilatus.. A rkkitehti olisi voinut estää luomuksensa tuhoutumisen. Mosulissa oli vietetty ehtoollista 1700 vuotta. Holokaustin kaltaiset katastrofit pakottavat kysymään, voiko Jumala olla yhtä aikaa hyvä ja kaikkivaltias, kirjoittaa toimittaja Danielle Miettinen. Se päätti liiton Israelin ja Jumalan välillä. Nuorena tyttönä kiertelin ahdistuneena ja anova katse silmissäni soittelemassa uskovaisten ovikelloja: ”Anteeksi, mutta miten voitte tällaisessa maailmassa uskoa, että on olemassa hyvä Jumala?” Minut oli pakottanut liikkeelle televisiosarja Polttouhrit ja maailman vaikein kysymys: Miten Jumala voi olla yhtä aikaa kaikkivaltias ja hyvä maailmassa, jossa on näin paljon kärsimystä. Toisten vankien oli katsottava heidän kuolinkamppailuaan. S ekä ne jotka kuolivat, että ne jotka selvisivät, tunsivat hyvin kertomukset Kaikkivaltiaasta. N obel-palkitussa omaelämäkerrallisessa teoksessaan Yö Elie Wiesel kertoo kahden miehen ja yhden pojan hirttämisestä keskitysleirin nimenhuutokentällä. Tuossa... Selvisikö heidän Jumalansa. Kun hän vapautumisensa jälkeen katsoi itseään kuvastimesta, hän näki ruumiin, joka ei jättänyt häntä enää. Toukokuussa 1944 hänen kotikylänsä juutalaiset kuljetettiin Transsilvaniasta Auschwitz-Birkenaun keskitysleiriin. Tämä oli 15-vuotiaalle tuore ajatus, alleviivasin sen kahdella värillä. Jumala ei ohjaa maailmanhistoriaa, vaan sen tekee ihminen itse. v iime kesäkuuhun asti Irakin Mosulissa eli ikivanha kristillinen yhteisö. Sinä yönä keitossa oli ruumiin maku.” Ruumis ei ollut vain maku Elie Wieselin keitossa, vaan siitä tuli hänen peilikuvansa. Kalifin joukot ilmoittivat kristityille päivämäärän, mihin mennessä heidän oli käännyttävä muslimeiksi tai heidät surmataan
V apaus ei merkinnyt kärsimystä vain ihmiselle, vaan myös Jumalalle itselleen. Hän kantaa Jumalan poissaolon piinaaman maailman hätähuudon suoraan Jumalan sydämelle. Jumala loi maailman, jossa olisimme voineet palvella häntä vapaaehtoisesti ja nauttia kuuliaisuuden hedelmää – iloa, rakkautta ja rauhaa. Perussanoma 2013. Fackenheim tunnusti, että emme kykene ymmärtämään, miksi Jumala salli sen mitä Auschwitzissa tapahtui. ”Mihin muuhun se voisi johtaa?” Daniel Nylund kysyy. päivi K ar Jal ainen. Kaikkivaltias ei ainoastaan nähnyt kaikkea mistä Elie Wiesel kertoo kirjassaan Yö. Sen sijaan että olisimme oikean valinnan tietä kasvaneet viattomuudesta kohti moraalista pyhyyttä, lankesimme väärän valinnan kautta viattomuudesta kohti moraalista pahuutta. Koska hyvä Isä hylkäsi Poikansa ristillä, kenenkään muun ei koskaan tarvitse kärsiä yksin. Hän muuttui pimeyden enkeliksi, joka tuhoaa katedraalistamme sen alkuperään viittaavaa kauneutta ja hyvyyttä niin paljon kuin ehtii. Hän myös kärsi sen kaiken. Kaikki tämä hänen täytyy ottaa itseensä, omakseen, jotta se hänessä menettäisi voimansa ja mahtinsa.” P itkäperjantain yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Benedictus XVI jatkaa: ”Jeesus rukoilee kärsivän Israelin suurta psalmia (22) ja ottaa näin harteilleen koko Israelin ahdingon ja samalla kaikkien niiden ihmisten ahdingon, jotka tässä maailmassa kärsivät Jumalan kätkeytymisestä. Jeesuksen tie Getsemanesta Golgatalle riitti minulle rippikoulussa vastaukseksi kärsimyksen ongelmaan. Jouduimme Luciferin kanssa samalle puolelle. Siinai oli vuori, jonka juurella Jahve solmi liiton Israelin kanssa. Ota tämä malja minulta pois. Kotimaa 2.4.2015 MATKALLA 17 kentajan Pojalle koko elämän. Kuolema asettaa myös toisen, helpottavan rajan. • Benedictus XVI/Joseph Ratzinger: Jeesuksen viimeiset päivät. Tästä huolimatta hän uskoi, että Jumala oli itsekin siellä. Vaikka ihminen on vapaa valitsemaan, valintojensa seurauksia hän ei voi valita. Hänestä tuli valehtelija, ryöstäjä ja tappaja. Lucifer – valon tuojaksi luotu – käytti hänkin vapauttaan. Katedraalin ennallistaminen maksoi radAnieLLe MieTTinen danielle.miettinen @kotimaa.fi Kiirastorstaina Jeesus kävi Getsemanessa kamppailua siitä, voimmeko vielä kerran asua ehjässä katedraalissa, puhtaina ja vapaina. Kirjallisuus: • Elie Wiesel: Yö. Kukaan ei voi aiheuttaa kärsimystä loputtomasti eikä kukaan joudu kärsimään loputtomasti. Hän rukoili: ”Abba, Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Kirjapaja 1991. Tässä samassa uskossa yhä odotan, että saan koskettaa sitä haavaa, jonka kautta Jumala luo kaiken uudeksi. Hän samastuu kärsivään Israeliin, Jumalan poissaolon pimeydestä kärsivään ihmiskuntaan, ottaa sen huudon, sen hädän, sen kaiken avuttomuuden itseensä ja samalla muuttaa sen.” ei voi olla sellaisella, jolla ei ole vapautta valita sen vastakohtaa. Kiirastorstaina Jeesus kävi Getsemanessa kamppailua siitä, voimmeko vielä kerran asua ehjässä katedraalissa, puhtaina ja vapaina. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun.” Kirjassaan Jeesuksen viimeiset päivät paavi Benedictus XVI kuvaa kiirastorstain tapahtumia Getsemanessa. Hän ei pessyt käsiään meidän kohtalostamme niin kuin Pilatus. Jumala olisi voinut ottaa meiltä vapauden pois, mutta samalla hän olisi ottanut meiltä pois myös mahdollisuuden koskaan enää palata vapaaehtoiseen rakkauteen hänen kanssaan. E desmennyt tunnettu juutalainen filosofi ja rabbi Emil Fackenheim kehotti Israelia uskomaan Siinain Jumalaan kaikista kärsimyksistään huolimatta. Mutta maailmassa on aina ollut myös toinen mahdollisuus. Jokainen Jumalan tahdon vastainen valinta johtaa kärsimykseen. Vapaudella on kuitenkin raja, kuolema. ”Juuri siksi että hän on Poika, hän kokee mitä syvimmin sen kauhun, lian ja alhaisuuden, joka hänen on juotava hänelle tarkoitetussa ’maljassa’, synnin ja kuoleman koko vallan. Suomentanut Jarmo Kiilunen yhteistyössä Aarre Huhtalan kanssa. Suomentanut Heikki Kaskimies. • Daniel Nylund: Kristillinen ajankohtaislehti Ajankohtainen 3: Omakustanne 1982
Sotilaat eivät halunneet repiä Jeesuksen paitaa, vaan heittivät noppaa siitä, kuka sen saa (Joh. INRI tulee latinan sanoista Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum eli Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. 22:61). Hänet otettiin ristiltä alas. Siihen on kasattu miltei kaikki pääsiäisen tärkeät tapahtumat. 19:2), joka oikeammin on muodoltaan seppele. 15 Kuu Kuu kuvaa pimeyttä, joka laskeutui kuudennella tunnilla juuri ennen Jeesuksen kuolemaa (Luuk. Tekstin kirjoitusasusta käytiin Pilatuksen ja ylipappien välillä kiistaa (Joh. Käsien ja jalkojen läpi lyödyt naulat kaivettiin irti hohtimilla. Juotuaan viinin Jeesus sanoi ”Se on täytetty” ja antoi henkensä. 11 Nimitaulu Risti, jossa on teksti INRI, on Golgatan risti, Jeesuksen risti. Se on taiteilijan mielestä äärimmäisen latautunut kuva. 13 Sieni Sieni ja iisoppiruoko liittyvät kohtaukseen, jossa sotilaat kastoivat sienen hapanviiniin ja antoivat Jeesukselle juoda (Joh. 4 Orjantappurakruunu Kärsivän Kristuksen tunnus on orjantappuroista tehty kruunu (Joh. 27:29) kerrotaan, että sotilaat laittoivat ruokokepin Jeesuksen oikeaan käteen ikään kuin hallitsijan merkiksi, ottivat sitten tämän kepin ja löivät sillä häntä. Tyhjä risti on ylösnousemuksen vertauskuva, pääsiäisen sanoma. Kuuluisat Torinon käärinliinat liittyvät samaan ajatukseen ja perinteeseen, ikään kuin todisteena Jeesuksen historiallisuudesta. Siinä yhteydessä yksi Jeesuksen seuraajista ryhtyi vastarintaan ja löi miekalla ylipapin palvelijan korvan irti (Matt. Vasara on paitsi rakentamisen, myös voiman ja ylivallan vertauskuva. Maailma nähdään Jumalan pojan silmin ehtoollisen mysteerin lävitse. 19 Aurinko Ani varhain aamulla, heti auringon noustua (Mark. Se oli tyhjä. Ruumiin irrottamiseen ja alas ottamiseen tarvittiin tikapuita. Jeesuksen kohdalla ei näin menetelty, vaan hänet surmattiin työntämällä keihäs hänen kylkeensä (Joh. Tässä yhteydessä se on kärsimyksen esine. Kotimaa 2.4.2015 18 MATKALLA Ristille pakattu pääsiäinen 1 Ehtoollinen Pääsiäisen tapahtumat tiivistyvät ja lähtevät liikkeelle pääsiäisateriasta, jonka Jeesus viettää opetuslapsineen (Matt. 19:19–22), jonka päätteeksi Pilatus sanoi kuuluisat sanansa: ”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.” 12 Arpakuutiot Erikoinen episodi ristillä on arvan heittäminen. 19:34), josta ”vuoti heti verta ja vettä”. Yksi pääsiäisen äänimaisemaan kuuluva yksityiskohta on kukon laulu, kolme kiekaisua. 27:26). Ne ovat kärsimyksen symboli, jos joku. Oksien piikkien haavat ja valuva veri ovat kärsimyksen ja ihmisen häpäisyn äärimmäinen kuva. Kuolinliinaan piirtyivät hänen kasvonsa. 18 Kasvoliina kun Jeesus oli laskettu hautaan, hänen kasvoillaan oli todennäköisesti kuolinliina ja hänen ympärillään käärinliina. 2 Korva Hätkähdyttävä ”esine” ristillä on korva, joka viittaa Getsemanen puutarhaan ja Jeesuksen vangitsemiseen. Santa Maria del Pin ristissä naulat ovat orjantappurakruunun keskellä. Kuu voi symboloida myös hengellistä yötä, joka seurasi Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen välillä. 6 Ruoska Ruoska ja ruoskinta sen sijaan mainitaan kolmessa evankeliumissa. Tikapuut ovat myös Santa Maria del Pin ristiasetelmassa vahvassa, näkyvässä roolissa. Tolpasta ei Raamatussa puhuta, mutta se lienee ollut tapa, jottei rangaistava pääse pakenemaan. 5 Tolppa Jeesus köytettiin kiinni tolppaan ruoskinnan ja pahoinpitelyn ajaksi. ”Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti kiellät minut” (Luuk. Jeesus kantoi ristiä. 14 Keihäs Ristiinnaulittujen kuolemaa joudutettiin murskaamalla heidän sääriluunsa. Rakennus on alunperin 1300-luvulta ja edustaa katalonialaista gotiikkaa. Jeesus sanoi sanat: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu.” 3 Kukko Pääsiäisen psykologisesti puhuttelevimpia kohtauksia on, kun Pietari kieltää Jeesuksen. 26:17–25) ja sen yhteydessä tapahtuvasta ehtoollisen asettamisesta (Matt. Hänet ristiinnaulittiin. 16:2) Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome riensivät Jeesuksen haudalle. Hän kuoli ristillä. Toisaalla (Matt. 7 Ruokokeppi Jeesusta lyötiin ruokokepillä päähän (Mark. 19:20). 16 Tikapuut Joosef Arimatialainen sai luvan ottaa Jeesuksen ristiltä haudatakseen tämän. Santa Maria del Pin ristissä tolpan päällä, varsin keskeisellä paikalla, seisoo kukko. Pääsiäisen symboleilla lastattu risti on Barcelonassa Santa Maria del Pi -kirkossa, eli ”Pinjan Pyhän Marian kirkossa”. 10 Vasara Naulat lyötiin käsien ja jalkojen läpi vasaralla. 23:44). 26:26–29). 17 Hohtimet Kun Jeesus otettiin ristiltä alas, hänet piti irrottaa. Kummassakin tapauksessa se on irvokas muunnos alkuperäisestä tarkoituksesta, kuninkuudesta ja voitosta. Kun Pilatus totesi, ettei voi pelastaa Jeesusta ylipappien ja kansan kynsistä, hän antoi ruoskituttaa tämän (Matt. 26:51). Ylösnousemuksen aurinko on pääsiäisen vahva symboli. 19:23–24). Pääsiäisristi on hieman piilossa eräällä sivualttarilla kirkon etuosassa. 9 Naulat Roomalaisten tavan mukaan kuolemaan tuomittu lyötiin ristipuuhun nauloilla. OLLi SEppäLä pääSiäiSRiSTi Barcelonassa Santa Maria del Pi -kirkossa on hämmästyttävä risti. Vantaalla Hämeenkylän kirkossa on Silja Rantasen moderni maalaus, jossa on osittain näkyvä risti, johon tikapuut nojaavat. 8 Risti Risti on pääsiäisen keskusesine. 15:19), hänen päälleen syljettiin ja häntä pilkattiin. Ristissä on ikään kuin Jeesuksen kasvojen paikalla ehtoollisleipä ja -malja. kuva: Olli SePPälä
Ainoa selkeästi kriittinen kuvaus on elokuvaohjaaja Rauli Mollbergista, jonka kanssa Skiftesvik yritti tehdä yhteistyötä Ystävät, toverit -elokuvan (1999) käsikirjoituksessa. 173 s. Johnny Kniga. 40 s. Ruusuvuori kerii tarinaa auki jopa trillerin keinoin. Heinimäki kirjoittaa suojelusenkelin ongelmasta, siitä kun enkeli ei varjele. Niiden joukossa ovat muun muassa Riihikirkkohymni ja Kahden maan kansalainen. Kuitenkin hänessä herää epäilys, että Harrylla on meneillään suhde. ”Pikemminkin kuin suojelusenkeleistä, olisi parempi puhua vierellä kulkevista enkeleistä, Jumalan läsnäolosta kaiken kauheankin keskellä”, hän kirjoittaa viisaasti. Näkökulmat on jaettu tasan miehen ja vaimon välille. Skiftesvikin kirjan kehyskertomus antaa ymmärtää, että sitä kirjoitettiin sairaalavuoteessa. Kirja on tarkoitettu perheen yhteiseen käyttöön ja se sopii myös kerhoihin. Myös Heinimäki väittää kirjan alussa, että virret ovat osittain loitonneet kansan syvien rivien veisuusta eliittiuskovaisten alakulttuuriksi. Kouristuksenomainen halu pitää suhde ja sen kulissit kunnossa on kauheuksien alku. Harry on tutkija ja häntä kiinnostavat poliittisten murhien syyt. Koston enkelissä on kyse mustasukkaisuudesta, mutta siitä voi halutessaan lukea myös avioliittokritiikkiä. Sen voi määritellä muistelmaromaaniksi, jossa lähtötilanne on traaginen. MAri TeiniLä Jaakko Heinimäki: Syntisen virsikirja. Se etteivät virret kosketa elämäntodellisuutta, johtuu Heinimäen mukaan myös siitä, että ne käyvät yhä harvinaisemmiksi ihmisten elämässä. Mäkelän mielestä uuteen iskelmiin painottuvalle virsikirjalle olisi tarvetta, sillä kaikilla ihmisillä on pyhiä tunteita, myös syntisäkeillä, mutta yhä harvempi veisaa virsiä. Kirjailijan vaimo joutuu Helsinkiin sairaalaan ja kirjailija itse joutuu Oulussa teho-osastolle. Kirja koostuu muistelmapalasista, lapsuudesta ja uran vaiheista lehtimiehenä ja kirjailijana. Skiftesvik kuvaa Mollbergia itseään täynnä olevaksi oman maineensa vangiksi. Traaginen jakso on Kim-pojan hukkuminen kanoottiretkellä. Kotimaa 2.4.2015 MATKALLA 19 ÄÄNELLÄSI AUTETAAN LÄHIMMÄISTÄ Köyhyystutkija, VTM Helsingin vaalipiiri www.mariaohisalo.fi Teologian yo, KM Hämeen vaalipiiri www.kirsiojansuu-kaunisto.fi DI, kirkkovaltuutettu Kaakkois-Suomen vaalipiiri www.hannaholopainen.fi Kirkkovaltuutettu, ekonomi Keski-Suomen vaalipiiri www.liisakuparinen.fi Opettaja, valtuustoryhmän pj Uudenmaan vaalipiiri www.inkahopsu.fi Ravintolayrittäjä, TK Uudenmaan vaalipiiri www.tiialintula.fi Perhetyöntekijä, kirkkovaltuutettu Uudenmaan vaalipiiri http://henkilot.vihreat.fi/eve.ramo/ 77 135 96 110 120 Maria Ohisalo 57 Kirsi Ojansuu-Kaunisto Hanna Holopainen Inka Hopsu Eve Rämö 19 Liisa Kuparinen Tiia Lintula nyt jos koskaan m ain oks en m aks aj a; eh do kkaa t its e Puhtain purjein satumaahan Jaakko Heinimäen kokoama Syntisen virsikirja esittelee 45 laulua ja virttä. Miian tausta on vahvasti uskonnollinen ja hän uskoo avioliiton pysyvyyteen, hän ei halua erota mistään hinnasta. Syntisen virsikirjasta löytyy muun muassa sellaisia lauluja kuin Elämälle kiitos, Itkevä huilu, Puhtaat purjeet ja Satumaa. Virsistä ovat päässeet mukaan muun muassa Suvivirsi ja Vieraalla maalla kaukana. Tästä merkkinä hän näkee SuomiAreenan suositut virsija viini-illat, joita hän on itsekin ollut juontamassa. Heinimäki antaa kunnian kokoelman synnystä kirjailija Matti Mäkelälle, joka eräässä kolumnissaan oli pohtinut virsien ja iskelmien yhtäläisyyttä. Omalla tavallaan ne molemmat puhuvat pyhästä ihmisille, joita Heinimäki tarkastelee suurella myötätunnolla. Skiftesvik kirjoittaa selkeästi, helposti, kuten vain pitkän linjan toimittaja ja kirjailija voi. Tämän kevään virsikirjoja on turha asettaa vastakkain.. oLLi sePPäLä Juha Ruusuvuori: Koston enkeli. WSOY. Ruusuvuori toteuttaa vanhaa dramaturgista ohjetta: jos näyttämöllä näkyy ase, sitä täytyy jossain vaiheessa myös käyttää. Tämän kevään virsikirjoja on turha asettaa vastakkain. oLLi sePPäLä Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni. Aviopari rakastaa toisiaan, mutta suhteeseen liittyy syrjähyppyjä. Pieni PääsiäisKirJA Lasten Keskuksen Anne ja Atte -sarja on saanut jatkoa pääsiäisaiheisella Anne ja Atte viettävät pääsiäistä. WSOY 180 s. Laulun puhuttelevuus syntyy osin toistosta. PArisuHTeen PuoLesTA vAiKKA väKisin Juha ruusuvuoren yhdennentoista romaanin, Koston enkelin lukeminen on kuin katselisi elokuvaa tai tv-sarjaa. Tosin Heinimäki näkee merkkejä siitä, että kansa on valtaamassa virret takaisin itselleen ”uskovaisten eliitiltä”. KirJA Jaakko Heinimäki toteutti omannäköisensä virsikirjauudistuksen. Pariskunta on lapseton. 156 s. MuisTeLMiA sAirAALAssA Joni skiftesvikin Valkoinen Toyota vei vaimoni on Runeberg-palkinnon voittaja 2015. Lasten Keskus. Niitä pohditaan pitkin kirjaa tavalla, joka pitää lukijan varpaillaan. Kirjan kummallinen – hauska, kiinnostava – nimi viittaa vaimon lähtöön kotipihasta sairaalaan. Virsikirjan lisävihko ja Syntisen virsikirja mahtuvat mainiosti vierekkäin samaan kirjahyllyyn, ainakin Teinilä-Hietasen kodissa. Pienestä koosta ja sivumäärästä huolimatta siihen mahtuu kaikki olennainen pääsiäisen historiasta, hiljaisesta viikosta ja pääsiäisen vietosta. LeenA HieTAMies Tytti Issakainen, Maisa Tonteri, Pekka Rahkonen (kuvitus): Atte ja Anna viettävät pääsiäistä. Asioita katsotaan suoraan liikaa selittelemättä, humoristisesti ja kuvattavia ihmisiä lämpimästi kunnioittaen. Kumpikin puoliso kamppailee hengestään tahoillaan. Yhteistyöstä jäi huono maku. Toukokuussa koolla oleva kirkolliskokous käsittelee Virsikirjan lisävihkoa, jonka suomenkieliseen versioon ehdotetaan 80 uutta virttä. Yhteinen virsi Syntisen virsikirjassa ja Virsikirjan lisävihkossa on Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Tytti Issakaisen ja Maisa Tonterin kirjoittamissa ja Pekka Rahkosen kuvittamissa kirjoissa on jo tutustuttu muun muassa kotikirkkoon, jouluun ja muihin uskontoihin. Muistelmaromaanista jää hyvä maku
Kuvan ja sanan yhteys puhuttelee erityisesti yksittäisten töiden kohdalla. Maksaja: Timo Keskinen 8 myyntijohtaja, kasvatustieteen maisteri, Kangasala 5 kautta Kangasalan kirkkovaltuustossa 2 kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana Pirkanmaan vaalipiiri TIMO KESKINEN www.timokeskinen.. Enkelityöt pohjautuvat samaan malliin. Yhtenäisessä kokonaisuudessa on nähtävissä pitkäjänteisyys, kuuliaisuus ja pyrkimys perinteiden kunnioittamiseen. Karjalan Valistajaikoni Pyhittäjät Sosima, Savvati ja Herman Solovetskiläiset ja Pyhä Filip, Moskovan metropoliitta on Aini Moilasen taidonnäyte Maaningan kirkosta. 384 s. Jumalan jatkuva läsnäolo luodussaan on se, mitä Jokinen on valokuvatessaan löytänyt. Ikonipiiriläiset eivät halua nostaa esille yksittäisiä tekijöitä, sillä tärkeintä heille ovat itse ikonit ja niiden sanoma. Kirjassa on 366 kuvaan liittyvää hyvin harkittua, syvällistä tekstiä. Ikonipiirin nykyinen opettaja Kirsi Lehto on maalannut itse ikoneita 30 vuoden ajan. Kirjoittaja on käyttänyt myös paljon Raamatun tekstejä. Piiriläiset ovat tehneet ikoneita yksityiskäytön lisäksi kirkkoihin, rukoushuoneisiin ja yhteisöille. Näyttely haastaa katsojan pysähtymään ja hiljentymään. Virpi KirVES-TorVinEn • Kodvane pyhien keral – Miesja naispyhät ikonitaiteessa -näyttely jatkuu RIISA:n vaihtuvien näyttelyiden tilassa Kuopiossa 19. Nykyisin ikonit ovat useimmiten temperaväreillä puulevylle tehtyjä maalauksia, kuten myös tämän kokonaisuuden kohdalla. Mukana on niin vuosikymmeniä maalanneiden kuin tuoreempien harrastajien kaksiulotteisia töitä. Tapahtumaikonit, kuten Jumalanäidin kuolonuneen nukkuminen, Jerusalemiin ratsastaminen ja Kristuksen kirkastuminen ovat esillä kirkkovuoden mukaisessa järjestyksessä. Maalauspiiri otti yhdeksi kantavaksi teemaksi Karjalan Valistajat arkkipiispa Leon ehdotuksesta. Käytävä näyttelytilana ei tosin ole paras mahdollinen paikka hiljentymiseen ja ikonien rauhalliseen tarkasteluun. Ikoni on sakraali eli pyhä esine, jonka tarkoitus on opettaa ja saada aikaan halua rukoilla. Esimerkiksi Valon ihme -luvussa: ”Myös ihmisen sisäinen valo on rajallista ja vajavaista. Kauniit ja harkitut otokset luonnosta kutsuvat pysähtymään ja tuntemaan rauhaa, jopa onnellista ja turvallista oloa. KuVA: juuSo jonninen Herran temppeliin tuominen on yksi kirkkovuoden suurten juhlien ikoneista, jonka on tehnyt Tuusniemen kirkkoon ikonimaalauspiirin opettaja Kirsi Lehto. Kirjapaja. ElÄMÄn KaunEuS pastori, kirjailija ja luontokuvaaja Erkki Jokisen kirja Näkemisen porteilla pysähdyttää sekä teksteillään että kuvillaan. Rajoitettu valo on Jumalan selkäpuolen valoa, johon silmämme ulottuvat. He ovat esimerkiksi Venäjän Karjalassa, Inkerissä, Lapissa ja Vepsässä vaikuttaneita pyhiä. Siinäkin on kirkkautta enemmän kuin kykenemme ottamaan vastaan”. Näyttelyn työt täyttävät nämä pyrkimykset. Työt perustuvat maalausprojekteihin Maaningan ja Tuusniemen ortodoksisten kirkkojen sekä Käärmelahden ortodoksisen rukoushuoneen hyväksi. Rakentaa tulevaisuutta. Sen jäsenet ovat 40–80-vuotiaita. Kreikankielinen ikoni tarkoittaa kuvaa. Tämän kirjan kanssa on hyvässä seurassa, tekstejä jää pohtimaan, katsomaan niitä monelta puolelta. Enkelien kasvojen ilmeissä ja värien valinnassa on huomattaviakin eroja. Kotimaa 2.4.2015 20 YHDESSÄ Kunnioitusta ikoniperinteelle K odvane pyhien keral (Hetki pyhien kanssa) – Miesja naispyhät ikonitaiteessa on huhtikuun lopulla avattavan Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA:n ensimmäinen vaihtuva näyttely. • Lähteet: Kantonen, Marianne: Ikkuna pyhyyteen: ekumeeninen ikonikirja (Väylä 2011), Seppälä, Serafim: Ikonin filosofia (Kirjapaja 2014). Kiitos hyvästä kirjasta, matkaoppaasta uskon tiellä! lEEna HiETaMiES Erkki Jokinen: Näkemisen portilla, vuosi katselemisen askelissa. Suurin osa töistä on maalauspiiriläisten tuotantoa vuosilta 2009–2015. Kuopion ikonimaalauspiiri on ekumeeninen ja Suomen toiseksi vanhin. Ikonit olivat merkittäviä jo ennen kirkon jakautumista itäiseen ja läntiseen osaan. Se voi raottaa myös luterilaiselle ikkunaa ortodoksien maailmaan. He valitsivat näyttelyyn 21 ikonia 70 Karjalan Valitsijoiden joukosta. nÄYTTElY Kodvane pyhien keral – Miesja naispyhät ikonitaiteessa -näyttely vaatii pysähtymistä. KuVA: VirPi KirVeS-TorVinen ikoni on sakraali eli pyhä esine, jonka tarkoitus on opettaa ja saada aikaan halua rukoilla. Näyttelyssä on 46 ikonia pyhistä ihmisistä, tapahtumista ja enkeleistä. Teknisesti täydellinen ikoni voisi jäädäkin etäiseksi. Toisinaan teksti on vain ajatelma tai runo, joskus pidempi ”päivänavaus”. kesäkuuta asti. Tuulikki Likitalo on ohjannut suurimman osan töistä