6 4 N:o 2 | 14. 12 Luterilaisia pappeja siirtyy katoliseen kirkkoon Valiokuntaneuvos Olli Hietanen ennakoi tulevaisuutta. tammikuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Jo ha nn es W ie hn 11 7. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –0 3 Jatkuva rukous Hiljaisuuden luostariyhteisö kutsuu rukoilijoita ympärivuotiseen palvelukseen. Poitsilan kartano Haminassa on yksi yhteisön hiljaisuuden taloista
?. Vielä kovempaa ääntä ja vaikutusvaltaa kirkon soisi käyttävän esimerkiksi mielenterveyspalveluiden saatavuuden sekä ikäihmisten aseman suhteen. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta , Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 61 000 (2021 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. 2 Mitä ajattelet uudistuksesta. 4 Miten kuuntelijamäärät ovat kehittyneet. Kansainvälisiä asioitakin on varaa nostaa rohkeammin esiin. Yksi sellainen löytyy tämän lehden sivulta 12 alkavasta jutusta, jossa kerrotaan uudesta hiljaisen rukouksen luostariyhteisöstä. – Ennen edellistä uudistusta vuonna 2017 kello 7.50 lähetetyllä aamuhartaudella oli keskimäärin 135 000 kuulijaa. – Taustalla on Yle Radio 1:n kanavauudistus. Lukemattomissa nykyajan ihmisissä jäytää elinhermoa epäily.—Pahan probleemi on kaikkina aikoina ollut uskon vaikeimpia kompastuskiviä, mutta siinä määrässä kuin nykyisin se ei ole koskaan ihmisiä ahdistanut epäilysten synnyttäjänä ja levittäjänä. 1 Miksi aamuhartauden ohjelma-aika muuttui. Keskisarjan puheenvuoro kulki virkistävällä tavalla ajan henkeä vastaan nostamalla esille myönteisiä asioita kristinuskosta ja kirkosta. 1922 Epäily on sairaus – sairaus, joka on hyvinkin yleinen nykyajan ihmisissä. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Uskon tielle astutaan niin, että Jumala vetää ja mieli työntää. Teemu Keskisarjan puheenvuorosta löytyy juttu tämän lehden sivuilta 24–25. Puheenvuoro oli hyvä muistutus kirkon hengellistä tehtävää ylikorostaville. Mistä kirkko muistetaan tulevaisuudessa. Vaikka Suomi on nyt ainakin globaalissa mittakaavassa hyvinvointivaltio, niin ei se ole sitä tasavertaisesti kaikille kansalaisilleen. Tykkäsimme enemmän vanhasta lähetysajasta kello 7.15. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Kukaan ei pakota uskoon, ellei sitten joudu pakkokäännyttäjän manipuloinnin uhriksi. TUIJA PYHÄRANTA ”Onhan tämä suoraan sanottuna harmi” Kirkon viestinnän toimittaja Hanna Paavilainen sanoo, että Ylellä ollaan kiinnostuneita hartausohjelmien kehittämisestä. NOORA WIKMANHAAVISTO Toimitussihteeri yrittää muistaa hengittää. hartaudella noin 48 000 kuuntelijaa. – Äänekkäintä palautetta antavat he, joiden arkeen tämä vaikuttaa. Paras se oli muinoin kello 7.50 juuri ennen uutislähetystä. 5 Minkälaisia painotuksia radiohartauksiin on keväällä tulossa. Siksi on kysyttävä, mitkä ovat niitä asioita, joista kirkko muistetaan tulevaisuudessa. Ehkä niinkin, mutta ei Jumala ole mikään desantti tajunnan kotirintamalla eikä ketään kaapata uskoon vastoin omaa tahtoa tai tunnetta. Heille, joiden mielestä kirkon tehtävä ei ole nostaa esille esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä. Oikea tie jatkossakin löytyy rakentamalla jo tässä ajassa parempaa maailmaa sekä tuomalla toivoa tulevasta, kuoleman jälkeisestä elämästä. –Puhun nyt vain etsivistä epäilijöistä, jotka tuntevat epäilynsä onnettomuudeksi. Olisi hyvällä tavalla yllättävää, jos esimeriksi joku kirkon piispoista kyseenalaistaisi talviolympialaisten tai jalkapallon MM-kisojen järjestämisen ihmisoikeuksia loukkaavissa maissa. Kohta laitetaan käyntiin Yle Radio 1:lle kysely, jonka pohjalta etsimme arkistosta toiveuusintoja ja toivepuhujia. – Onhan tämä suoraan sanottuna harmi. Luostariyhteisön ohjausryhmän jäsen Lauri Maarlaa sanoo jutussa: ”Rukous on yhden huokauksen päässä. Kanavalla tiedostetaan hartausohjelmien erityislaatuisuus. 3 Minkälaista palautetta olette saaneet. Tällaisia vilpittömiä epäilijöitä, jotka huokaavat ja kärsivät epäilystensä alla, on meidän päivinämme enemmän kuin aavistammekaan. Huippu-urheiluun liittyvät eettiset kysymykset voisivat olla yksi ajankohtainen teema. Teemu Keskisarjan esille nostamat myönteiset asiat painottuivat yhteiskunnallisiin asioihin, sellaisiin joilla on muutettu tämänpuoleista maailmaa parem maksi paikaksi. Kyllä jokainen tietää, milloin uskonasiat alkavat kiinnostaa ja milloin kokee astuneensa hengelliselle tielle. Jouduimme samalla luopumaan aamuhartauksien toisesta ohjelmapaikasta, sillä kanavan linjaus on, että ohjelmia ei enää pikauusita. Uskokin voi olla harkittu, pohdittu ja punnittu valinta. Kuinka lohduttavaa. Vapaa valinta on vapaata tahtoa eli ihmisen mahdollisuus tehdä harkittuja ratkaisuja (tai olla tekemättä). | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen, Danielle Miettinen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 61 000 (2021 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Vaikka jokainen valitsee sen itse, kukaan ei astu hengelliselle tielle yksin. Areenan kuuntelijaluvut ovat olleet pienoisessa nousussa, mutta toistaiseksi niiden osalta puhutaan sadoista tai tuhansista kuuntelijoita hartautta kohden. Aiheesta on keskusteltu satoja vuosia niin filosofiassa kuin teologiassa. H istorioitsija Teemu Keskisarja nosti esille kristinuskon hyviä aikaansaannoksia Suomessa. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Historioitsijan tehtävä on katsoa taaksepäin, median pitää katsoa eilisen lisäksi eteenpäin. Usko on sielun vapaa valinta. ?. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Jollekin tämä voi kuulostaa pieneltä jutulta, että mitä väliä on, tuleeko joku ohjelma varttia yli vai kymmentä vaille. Korona, rajoitukset ja yhteiskunnan kantokyky kuormittavat itse kutakin tällä hetkellä. Keskisarja puhui Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä Raamattuopistolla. Hiljainen huokauksesi on avunpyyntösi, toivosi, kaipauksesi tai hiljaisen uskosi ilmaus.” Tämä on ilahduttava ajatus aikana, jolloin huolet kuormittavat ja älykellot mittaavat kaikkea mahdollista unen laadusta päivän askeleisiin ja jolloin kaikkea – myös rukouksia – suoritetaan sovellusten avulla. 2 3 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 aluksi. OLLI SEPPÄLÄ 13.1. Vuonna 2021 kello 7.15 hartaudella oli noin 90 000 kuuntelijaa ja 6.15. Sen kuin huokaiset, hengität sisään ja ulos. Sivulta 22 alkavassa historiajutussa kerrotaan sata vuotta sitten kuolleesta herännäisjohtaja Wilhelmi Malmivaarasta, joka joutui saattamaan hautaan kuusi lastaan alle 10 vuotiaina, ja silti elämä jatkui. alkaen pidämme toivehartausviikon. Osa Yle Puheen ohjelmista siirtyy Yle Radio 1:lle, ja samalla Yle Radio 1:n ohjelmavirtaa uudistetaan. | viikon henkilö | | pääkirjoitus | Yle Radio 1:n aamuhartaus siirtyi tällä viikolla esitettäväksi kello 6.50. Joku voi olla eri mieltä ja sanoa, että uskossa ihmisen valinnalla ei ole mitään sijaa, vaan kaikki on Jumalan ennalta pohjustamaa työtä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Osana tätä uudistusta myös aamuhartauksien aika muuttui. Kun pysähdyt ja huokaat hiljaa, olet jo rukouksen sisällä. Kaikesta kuitenkin selvitään. Siellä on aina muita kulkijoita, aina jossain messutaan, lauletaan, puhutaan ja kiistellään. Siellä ollaan kiinnostuneita niiden kehittämisestä ja siitä miten niille saataisiin lisää kuulijoita. Se voi olla tapasi ilmaista itsellesi ja hänelle, jota rukoilet, että olet tässä ja huokaat hänen puoleensa kaiken keskellä, missä olet. Monilla on kuitenkin omat aamurutiinit, joihin hartaus liittyy. Valitettavasti sellaistakin sattuu. Tai jos ei heti tajua, niin jossain vaiheessa kuitenkin. Mitkä ovat tämän yleisen henkisen taudin syyt. | Kuva: Jukka Granström HANNA PAAVILAINEN Toimittaja, Kirkon viestintä Armollisia ajatuksia M onien vaatimusten ja jatkuvan epävarmuuden paineessa ihminen tarvitsee armollisia ajatuksia. Samalla aamuhartauden pikauusinta jäi pois. Hän muistutti siitä, että jos joku tuhopolttaisi nyt vanhan kirkon, hän tulisi samalla polttaneeksi monen kymmenen sukupolven koulun, sosiaalitoimiston, tilastokeskuksen, konserttisalin ja ainoan mielenterveyspalvelun. Hengität pari kertaa rauhallisesti sisään ja ulos. – Radiohartaudet täyttävät keväällä 90 vuotta ja maaliskuussa 7.3. Istahdat alas
Pääsky Verkkoon: kotimaa.fi . Jolkkonen tietää monen papin ihmettelevän, mikä enää oikeuttaa luterilaisen kirkon erillisyyden katolisesta kirkosta. Ovatko syyt muuttuneet sen jälkeen, kun dogmatiikan professori Seppo A. Kirkko ja kaupunki . Britanniassa uutisoitiin vuonna 2014, että kymmenen prosenttia maan katolisista papeista on entisiä anglikaaneja. – Porvoon sopimus on merkittävimpiä ekumeenisia sopimuksia, Mäkipää kiittää. Hän toivottaa liittymistä harkitsevat tervetulleiksi keskustelemaan kanssaan. Walesin ja Skotlannin anglikaaniset kirkot ovat jo menneet sallivampaan suuntaan. Mäkipään mielestä olisi toivottavaa, että kirkkokunnan vaihtajan mielessä hyvien asioiden vetovoima olisi suurempi kuin hankalien asioiden työntövoima. – Kymmenkunta luterilaista pappia tiedän nimeltä, jotka miettivät mahdollisuutta siirtyä katoliseen kirkkoon. Olisi parempi ajatella sitä, mitä hyvää toiseen kirkkoon liittyminen voi tuoda itselle ja ammatti-identiteetille. Hänen mielestään on luonnollista, että myös papin hengellinen identiteetti elää, kehittyy ja muuttuu. kirkkojakaupunki.fi . Uskoisin heitä olevan yhteensä muutamia kymmeniä, Sankamo sanoo. Millaisten seikkojen Jari Jolkkonen arvelee vetävän luterilaisia pappeja kohti katolista kirkkoa. – Eräs katolilainen liturgian tutkija sanoi, että Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen liturgisen uudistuksen tärkein taustahenkilö oli Martti Luther. Kynnystä luterilaisuudesta katolilaisuuteen ovat monelle madaltaneet Raamatun lukemisen ja arvovallan korostaminen. Osa heistä on vaihtanut kirkkokuntaa vasta toimittuaan pappeina anglikaanikirkossa. Myös katolisen kirkon pedofiliaskandaalit ovat laimentaneet läheisyyttä. Piispan mukaan olisi kuitenkin parasta, että pohdiskelu omasta kirkkokunnasta tapahtuisi jo ennen pappisvihkimystä. Helsingin anglikaanisen Saint Nicholasin seurakunnan kirkkoherra Tuomas Mäkipää tietää, että anglikaanisen kirkon pappiskokelaiden joukossa on säännöllisesti myös katolisia pappeja. Juho Sankamon mukaan useat nykyiset ja entiset luterilaiset papit selvittävät parhaillaan mahdollisuutta toimia pappeina katolisessa kirkossa. Myös anglikaanikirkosta siirrytään papeiksi katoliseen kirkkoon, mutta liikettä on toiseenkin suuntaan, kertoo Helsingin anglikaanisen Saint Nicholasin seurakunnan kirkkoherra Tuomas Mäkipää. – Me anglikaanit saamme säännöllisesti tiedusteluja liberaaleilta katolilaisilta sekä liberaaleilta ja konservatiivisilta luterilaisilta. Katolinen kirkko ei sen sijaan tunnusta kummankaan kirkon virkaa, vaikka se tunnustaa niissä palvelevien pappien aseman ja koulutuksen. DANIELLE MIETTINEN pappeus | Vaikka kyse ei ole suurista joukoista, liikehdintä kertoo kirkkojen teologisesta murroksesta ja pappien identiteetin etsinnästä. Yksittäisten lähtijöiden valinnanvapautta hän haluaa kunnioittaa ”ehdottomasti ja loppuun saakka”. – Meidän kirkkomme on hyväksynyt pappisviran avaamisen naisille, ja tätä me emme peru. Myös luterilaisten kirkkojen ja roomalaiskatolisen kirkon ekumeeninen julkilausuma Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista on tärkeä, Jolkkonen luettelee. Asiassa saadun selvityksen mukaan kipuklinikoiden hoitoon pääsy toteutuu lain edellyttämässä ajassa kaikissa muissa paitsi yhdessä sairaanhoitopiirissä. Henki & elämä . – Anglikaanisen kirkon käsitys pappeudesta, seurakuntalaisen asemasta, avioliitosta ja seksuaalietiikasta tuntuu joistakin kandidaateista omalta, Mäkipää kertoo. – Usein taustalla on pettymys omaan kirkkoon. Jolkkonen toteaa, että katolinen kirkko on ottanut monessa asiassa vakavasti reformaation uudistusvaatimukset, ja tämäkin saa monet kokemaan sen läheisenä. Ne siis tunnustavat toistensa virat. He kertovat saavansa usein yhteydenottoja tällaisilta papeilta. Anglikaanikirkon sisällä parhaillaan käytävä keskustelu esimerkiksi avioliittoteologiasta on hyvin samanlaista kuin luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa. Mikään mittava ilmiö luterilaisten pappien liittyminen katoliseen kirkkoon tuskin tulee lähivuosina olemaan, Jolkkonen arvioi. Henki & Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaa . Luterilaisen ja anglikaanikirkon välillä solmittu Porvoon sopimus mahdollistaa anglikaaneille ja luterilaisille palvelemisen pappeina toistensa kirkoissa. Mäkipää kertoo, että liberaalien luterilaisten kyselijöiden joukossa on myös pappeja. Anglikaanikirkon hyväksyttyä naispiispuuden kirkkokuntaa vaihtoivat useat piispat. kirkonseutu.fi Hyödynnä turvallinen mediaympäristö Varaa parhaimmat mainospaikat seuraaviin lehtiin: Voit tavoittaa kerralla yli 600 000 taloutta plus 121 000 lukijaa (Kotimaa ja Askel KMT 2021) K I rkkosanomat PORIN | kirkkokunnat | K ymmenet luterilaiset papit pohtivat liittymistä katoliseen kirkkoon, arvioivat entinen luterilainen pappi Juho Sankamo ja katolinen pappi Oskari Juurikkala. Viime vuoden syyskuussa Britannian media kertoi laajasti anglikaanisen kirkon piispan Jonathan Goodallin liittymisestä katoliseen kirkkoon. Kaikkien sairaanhoitopiirien kipuklinikat toivat vastauksissaan esiin jo vallitsevan osaavien ammattihenkilöiden puutteen. Askel . | Kuva: Jukka Graström | lyhyesti | Kipupotilaiden hoidossa havaittiin epäkohtia Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi ratkaisun 913 henkilön tekemään kanteluun kipupotilaiden hoidosta. Entä onko entisellä luterilaisella papilla katolisen kirkon yhteydessä enää asiaa pastorin toimeen. Porin Kirkkosanomat . Uutiset kirkkokunnan vaihtoa harkitsevista papeista eivät kummastuta Kuopion hiippakunnan piispaa Jari Jolkkosta. Hän on havainnut epäkohtia kipupotilaiden riittävien terveyspalvelujen toteutumisessa, erityisesti riittävien resurssien, osaavan henkilöstön ja sujuvien hoitoketjujen toteutumisessa. Piispa Jari Jolkkosen mielestä on luonnollista, että papin hengellinen identiteetti elää ja kehittyy. | Kuva: Olli Seppälä Kirkkoherra Tuomas Mäkipää sanoo, että myös anglikaanikirkosta siirrytään papeiksi katoliseen kirkkoon. Haasteellisena koettiin myös lähetemäärien kasvaminen ja sen myötä palveluiden lisääminen. Ihmisten valinnat eivät muuta heidän ihmisarvoaan. Lutherin vaatimukset on toteutettu lähes sellaisinaan. Toisaalta yhteydelle on useita käytännön esteitä, vanhoja ja uusia. – Havaintojeni mukaan yksi syy voi olla katolisen kirkon vahva hengellinen elämä. Lähes poikkeuksetta vastauksissa tuotiin esiin myös huoli palveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa, kun kivunhoidon erityisosaajat eläköityvät. Kirkkojen linjaukset avioliittoteologiasta ja seksuaalietiikasta saavat nykyään liikkeelle hyvin erilaisia pappeja. Kristillisen rauhanliikkeen palkinto ylilääkäri Mika Valtoselle Suomen kristillinen rauhanliike (SKR) on päättänyt antaa vuoden 2022 rauhanpalkintonsa Turun yliopistollisen keskussairaalan tehohoidon ylilääkärille Mika Valtoselle ja Suomen tehohoitoyhdistykselle. ”Ylilääkäri Mika Valtonen on Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajana tuonut vahvasti esiin vaatimukset ihmisten yhdenvertaisuudesta ja ihmisarvon loukkaamattomuudesta. – Joillekin kirkkomme näyttää sekavalta solistien soutuveneeltä, jota yritetään soutaa kauhealla mekastuksella vastakkaisiin suuntiin. 4 5 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 uutiset. – Kääntymistä miettivällä luterilaisella voi olla kokemus, että roomalaiskatolinen kirkko on mennyt oikealta ohi ja edustaa reformaation korostuksia selvemmin kuin monet maallistuneet luterilaiset kirkot. Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa on joitakin entisiä luterilaisia pappeja, jotka ovat tapauskohtaisen harkinnan perusteella saaneet pappisvihkimyksen katoliseen kirkkoon. SKR sanoo tahtovansa rauhanpalkinnollaan tunnustaa Suomen tehohoitoyhdistyksen roolin yhteiskunnan polarisaation vähentämisessä erityisesti koronapandemian aikana. Lisäksi roomalaiskatolinen kirkko ei hyväksy papille perhettä. Toisille se voi näyttää sylikoiralta, joka kerjää rapsutuksia valPapit vaihtavat kirkkokuntaa nyt moneen suuntaan lanpitäjiltä, Odinin sotureilta tai sohva-aktivisteilta. Katoliseen kirkkoon hakeutuu kirkon perinteiseen opetukseen sitoutuvia pappeja ja sieltä lähtee teologian modernisointia toivovia pappeja. – Tämä voi tulla monelle konservatiiville yllätyksenä. Kirkkotie . Teinonen päätti tehdä tämän hypyn. Valviran tehtävänä on valvoa erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumista, joten apulaisoikeusasiamies pyysi Valviraa ryhtymään tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin osana hoitotakuun valvontaa. Kirkonseutu . Toinen syy on kirkon hyvä itsetunto, joka ei riipu kansallisvaltioista eikä ajattelun muotivirtauksista. Luterilaisessa kirkossa on Jolkkosen mukaan myös pois työntäviä tekijöitä. Tuomas Mäkipää arvelee, että hänen kirkkonsa vetovoimaisia asioita luterilaisille ovat vahva rukouselämä, siihen sisältyvät hetkirukoukset sekä evankeliumin kirkas läsnäolo kaikessa kirkon elämässä. ” Joillekin kirkkomme näyttää sekavalta solistien soutuveneeltä, jota yritetään soutaa kauhealla mekastuksella vastakkaisiin suuntiin. Tämä sanoma ei ole ainoastaan eettisesti arvokas, vaan se on myös tärkeä toiminnallinen ohjaus koronan haavoittamalle yhteiskunnalle”, sanoo SKR:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Ojala
Sen sijaan sellainen olisi suuren meteoriitin osuminen planeettaamme, maan magneettikentän heilahdus tai kova aurinkomyrsky, joka tuhoaisi lähes kaiken digitaalisen. PÄIVI LIPPONEN ” Tulevaisuudessa meillä voi olla eläviä koneita, jotka valmistavat hämähäkinseitin kaltaisia materiaaleja. Se arvioi myös uuden teknologian vaikutuksia sekä seuraa maailmalla tehtyä tulevaisuudentutkimusta. Hietasen nuoruuteen mahtuu kuitenkin kansalaisaktivismia, eräopasvuosia, gallerian pitoa, valokuvausta ja kierrätysliikkeen perustamista. Sen maine on kiirinyt maailmalla, sillä vastaavia valiokuntia on viime vuosina perustettu eri painotuksin Suomen lisäksi 14 maahan. materiaaleja. Hietasen mukaan viime vuosina ei ole tapahtunut mitään, mistä ei olisi jo moneen kertaan mainittu lukuisissa ennakointiraporteissa. Valiokuntaa voi kutsua eduskunnan omaksi ajatushautomoksi. Se käsittää muun muassa Sitran, kansallisen ennakointiverkoston ja ennakointiluotsin Koronapandemia ei ollut musta joutsen, sanoo eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Olli Hietanen. Jos taas katsomme 1 000 vuoden päähän, muutosta on jo niin paljon, että kannattaa kääntää kysymys toisin päin ja miettiä, mikä on ollut pysyvää viimeiset 1 000 vuotta. – Liiketoiminta digitalisoituu ja syntyy globaaleja alustamonopoleja algoritmeineen. – Mitä pidemmälle katsomme, sitä enemmän muutosta näemme. Siinä kävi selväksi, että sekä pandemiat että myös tietomurrot oli kyllä ennakoitu, mutta tietoa ei ollut hyödynnetty systemaattisesti. | Kuva Jukka granström 6 7 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 uutiset. Ihmisten varaosia ja keinolihaa saatetaan tulostaa ja tavaroita voidaan valmistaa elävistä materiaaleista. Lihaa ja maitoa voidaan tuottaa geenimuokatuilla bakteereilla bioreaktoreissa. Samaan aikaan kehittyvät myös kryptovaluutat. Lisättyja virtuaalitodellisuus sekä jakamisja alustatalous vakiintuvat oppimisen ja työnteon alustoiksi. Olen aika tylsä tyyppi. – Koronapandemian iskiessä tulevaisuusvaliokunta tilasi selvityksen Suomen ennakointijärjestelmän onnistumisesta pandemian ennakoinnissa. Bioteknologiassa otetaan suuria edistysaskelia esimerkiksi molekyylimaataloudessa. Tällainen bioja geeniteknologia voi olla myös superkestävää. Valiokuntaneuvos on innostunut työstään. – Aikajänne on valittava oikein. Valiokuntaneuvos Olli Hietanen on tulevaisuusvaliokunnan sihteeri ja puheenjohtaja on kansanedustaja Joakim Strand (r.). Samalla pitäisi ratkaista, miten estetään ihmisten voimakas eriarvoistuminen ja ylläpidetään maailmanrauhaa moninapaistuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. – Koronaepidemia ei ollut musta joutsen. Se luo näköaloja seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Hän on myös tunnettu kalastaja. – Jos emme omaksu kestävää kehitystä, meidän on syytä pikaisesti pohtia, millainen on ihmiskuntaa odottava kestämätön tulevaisuus. – Luonnontieteessä mikroskoopin linssi paljastaa bakteereiden ja molekyylien mysteerit. Paikallisella tasolla kunnissa ja maakunnissa on omat ennakointijärjestelmät. Yllätyksistä, jotka muuttavat kaiken. Olli Hietanen on toiminut valiokuntaneuvoksena viisi vuotta. Bisneslogiikan muutos on huomioitava verolainsäädännön kehittämisessä, jotta myös jatkossa voidaan rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. – Aina ei ole kyse tietämisestä, vaan meillä on myös vapaus keksiä ja päättää itse, millaisen tulevaisuuden haluamme. – Tulevaisuudentutkimus on tiede, joka kätkee sisäänsä niin fysiikan kuin taiteen ja kaiken sen väliltä luonnontieteellisistä faktoista tulevaisuuden luovaan keksimiseen. Tulevaisuudentutkimus on verrattain uusi tieteenala. Vaihtamalla linssiä ja aikajännettä saadaan esille erilaisia ilmiöitä. – Ihmeitä tapahtuu. Tekoäly tehostaa automaatiota ja robotisaatiota. Suomella riittää myös omia kysymyksiä, kuten väestön ikääntyminen. Jos tulevaisuudentutkimuksessa on pelattava villeillä korteilla ja astuttava tuon tuostakin oman osaamisalueensa ulkopuolelle, millainen spontaani virtuoosi on valiokuntaneuvos Olli Hietanen. – Ennakoinnin tavoitteena ei ole tietää tulevaisuutta, vaan hahmottaa mahdollisia tulevaisuuksia, jotka auttavat meitä tässä ja nyt tekemään parempia päätöksiä. – Tulevaisuudessa meillä voi olla eläviä koneita, jotka valmistavat hämähäkinseitin kaltaisia Kestävä tai kestämätön tulevaisuus ennakointi | Teknologian nopea kehitys muuttaa kaiken, sanoo eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Olli Hietanen. Tai täysimittainen ydinsota. – Valiokunnan lausunnot, mietinnöt ja raportit lisäävät kansanedustajien kykyä ymmärtää muutosta ja vahvistavat päätöksenteon tietoperustaa, Olli Hietanen toteaa. Valtioneuvosto on lisäksi aktiivisesti mukana rakentamassa EU:n strategista ennakointia yhdessä EU komission kanssa. työn. | haastattelu | T uotetaanko liha tulevaisuudessa geenimuokatuilla bakteereilla. Jos katsoo tulevaisuudentutkimuksessa liian lähelle, niin mikään ei näytä muuttuvan. Tulevaisuusvaliokunnan kruununjalokivi on valtioneuvoston tulevaisuusselonteon käsittely. 20 vuotta on lyhyt sihti tulevaisuudentutkimuksessa. Olli Hietasen mukaan ihmiskunnan ehdottomasti suurin haaste on ilmastonmuutoksen hillitseminen ja se, kuinka pystymme siirtämään maailman kestävän kehityksen polulle. Ennakointi on yksi osa tulevaisuusvaliokunnan työskentelyä. Löydämme ratkaisuja siihen, kuinka sokeat saavat näkönsä, kuurot kuulevat sekä miten ilmasta osataan tehdä ruokaa ja vettä. Tämän ja muiden tulevaisuuteen vaikuttavien ilmiöiden tunnistaminen ovat eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vastuulla. – Yhteiskuntanrakenteiden muuttuessa on löydettävä ratkaisut siihen, ettei huoltosuhde vinoudu liikaa ja työvoimaa riittää. Tulevaisuudentutkimuksessa linssinä on aikajänne. Ymmärrys vaihtoehtoisista tulevaisuuksista antaa ihmisille sietokykyä uutta kohtaan, auttaa sopeutumisessa ja vähentää muutosvastarintaa. Suomen ennakointijärjestelmä on laaja ja kansainvälisesti arvostettu. Tietokoneiden laskentatehot kasvavat kvanttiteknologian myötä. Hietanen näkee perinteisen teollisuuden ja maatalouden olevan käännekohdassa. – Pohdin ja varon. Sitä ennen hän oli neljä vuotta valiokunnan pysyvä asiantuntija. Tulevaisuudentutkimuksessa puhutaan mustista joutsenista, niin sanotuista epätodennäköisistä yllätyksistä. Olli Hietasen mukaan teknologian nopea kehitys muuttaa kaiken. Eduskunnalla ja ministeriöillä on omat tulevaisuuskatsaukset, -selonteot ja -mietinnöt. – Ennakointi on perimältään kansalaisyhteiskunnan kansalaistaito, jonka avulla kansalaiset valtaistuvat päättämään ja olemaan aktiivisia oman tulevaisuutensa suhteen
Levoton Kazakstan on globaalisti tärkeä Poliisi ottaa kiinni mellakoitsijoita Almatyn kaupungissa Kazakstanissa. Vuosikymmenien ajan kuivunut ja aavikoksi muuttunut muinoin laaja Araljärvi sijaitsee osittain Kazakstanissa. – Mitä kirkon jäsenyys merkitsee, sen huomaa vasta kun on eronnut siitä. Neuvostoaikana Semipalatinskissa oli merkittävä ydinkoealue. Kirkkokunnan vaihtajat ovat sekä eroajia että liittyjiä. Sitä kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla, mutta vuonna 2017 maan presidentti päätti, että kirjaimisto tullaan muuttamaan latinalaiseksi – mikä kirjaimisto kielellä olikin käytössä 1930-luvulla. Noin kaksi kolmasosaa väestöstä on kazakkeja, jotka yleensä ovat sunnimuslimeja. Ne olivat kaksi eri asiaa, vaikka liittyvät myös kiinteästi toisiinsa. Kaiken kaikkiaan Kazakstanissa on tätä kirjoitettaessa eri lähteiden mukaan kuollut toistasataa ihmistä. Hän on syvästi pettynyt kirkkoinstituutioon ja mahdollisuuksiin uudistaa sitä sisältäpäin. Lähtijöitä on enemmän kuin tulijoita. Kazakstanilainen islam on maallistunutta ja maltillista, mutta ääriliikkeiden leviämistä pelätään. Yksi evankelis-luterilaisen kirkon joulukuun lopulla jättäneistä on Munkkiniemen seurakunnan jäsen Kai Sadinmaa, joka erotettiin elokuussa pappisvirasta. Tuhannet ovat loukkaantuneet ja tuhansia on pidätetty. Ehtoollinen on minulle tärkeä ja kaipaan sitä, mutta periaatteessa se ei nyt minulle kuulu. Kazakki on turkkilaiskieli. Siperiaan, Etelä-Uraliin ja Kaspianmereen rajoittuva Kazakstanin alue päätyi 1700-luvulta alkaen ja varsinkin 1800-luvulla Venäjälle. Maan vaaleja on pidetty vilpillisinä. päivänä. Taustalla voi olla vähittäinen uskon hiipuminen yhdentekevyydeksi tai muuttuminen aktiiviseksi ateismiksi. Osa Gulagin leireistä sijaitsi Kazakstanin neuvostotasavallassa, jonne on haudattu myös jatkosodan suomalaisia sotavankeja. | Kuva: Itar Tass/Lehtikuva/ Valery Sharifulin ” Uskontokunnat ovat tarkkailussa. Sadinmaa kertoi eronneensa kirkosta ensimmäisen kerran 18-vuotiaana ja liittyneensä takaisin, kun oli opiskellut teologiaa kaksi vuotta. Neuvostoliiton aikana alue oli venäläisen kolonisaation kohteena ja venäjänkielistyi. OLLI SEPPÄLÄ Kirkosta eroamiseen on ristiriitaisia syitä | ilmiö & näkökulma | ” Isossa kuvassa uskonnolliset syyt eivät näyttele eroajien joukossa suurta roolia. Maassa on muitakin pieniä protestanttisia ryhmiä. Kazakstan on Keski-Aasiaa, mutta maan Uraljoen länsipuolinen kärki lasketaan Eurooppaan. Heidän keskuudessaan on jossain määrin säilynyt myös luterilaisuus. Osa ei halua maksaa kirkollisveroa, koska ei koe saavansa mitään vastineeksi. Kazakstan tuottaa paljon esimerkiksi vehnää, ohraa ja pellavaa, mutta suuret osat maata ovat laidunta ja kuivaa aroa, jopa autiomaata. Tässä mielessä on vaikeita kysymyksiä edessä, Sadinmaa totesi Kotimaa.fi:ssä. Neuvostoaikana sekä kristinuskoa että islamia vainottiin. Hinnankorotuksien ja elintason laskun vastaiset rajut mellakat muuttuivat nopeasti väkivaltaiseksi maan autoritaarisen hallituksen vastustamiseksi. Maahan kutsuttiin hallituksen tueksi nopeasti myös venäläisiä joukkoja. Yleisin syy erota on uskon loppuminen: ei uskota enää Jumalaan. | Kuva: Olli Seppälä 8 9 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 uutiset uutiset 8. Koin kuitenkin, että olisi epärehellistä, jos en eroasi. Kazakstanilainen islam on maallistunutta ja maltillista, mutta ääriliikkeiden leviämistä pelätään. Itsenäisen Kazakstanin aikana venäläisiä on muuttanut pois, mutta pohjoinen Kazakstan ja eräät suurkaupungit ovat edelleen varsin venäjänkielisiä. Laaja, mutta suhteellisen vähäväkinen maa on paitsi osaksi venäjänkielinen, myös luonnonvaroiltaan rikas ja siksi globaalistikin kiinnostava: Kazakstanissa on suuret varannot kivihiiltä, öljyä, kaasua ja monia arvokkaita metalleja, kuten uraania. Enemmänkin surun puolelle menee. Huolimatta yhteisistä selittävistä tekijöistä jokainen ero on myös yksilöllinen ratkaisu. Uskontokunnat ovat tarkkailussa. Viime vuonna eronneista noin 42 000 lähetti eroilmoituksen Eroakirkosta.fi-sivuston kautta. Eroakirkosta.fi -sivuston lisäksi eroamisia tapahtuu Digija väestötietoviraston ylläpitämän Suomi.fi -sivuston kautta. Olen uskovainen ihminen ja kaipaan myös yhteisöä. Muita syitä, joita ihmiset kyselyissä erolleen antavat, ovat kirkon edustajien esittämien mielipiteitten vanhoillisuus sekä kirkollisveron suuruus. Venäjä on ylläpitänyt Kazakstanissa jo neuvostoaikana perustettua Baikonurin avaruuskeskusta. Venäläisväestö on tavallisesti Moskovan patriarkaattiin kuuluvia ortodokseja. Pohjimmiltaan Kazakstanissa on kysymys maan nykyisen poliittisen eliitin säilymisestä vallassa. Kotimaan verkkosivulla Sadinmaa sanoo, että pappisvirasta erottamisen jälkeen ajatus kirkon jäseneksi jäämisestä tuntui hankalalta, mutta hän ei halunnut tehdä eroamispäätöstä samassa tunnekuohussa. Sivusto on antanut olemassaolonsa aikana vuodesta 2003 lähtien eroapua yli 800 000 henkilölle. | ulkomaat | T ämän vuoden alussa maailma havahtui Kazakstanista kuuluviin uutisiin: huonosti tunnetussa maassa kansa ryntäsi kaduille. Eroajia oli paljon myös vuoden 2021 loppupäivinä. Isossa kuvassa uskonnolliset syyt eivät näyttele eroajien joukossa suurta roolia. Tänään Kazakstanin väkiluku on 19 miljoonaa. Internetiä on suitsittu. Kirkon yksittäiset kannanotot voivat aiheuttaa yllättäviä eropiikkejä. Eroamisten syyt ovat samoja kuin ennen. Venäjä pitää Kazakstania omana etupiirinään ja haluaa monista syistä sitoa sitä itseensä. JUSSI RYTKÖNEN kriisin tausta | Pinta-alaltaan laaja Kazakstan on luonnonvaroilla siunattu maa, jonka Venäjä haluaa sitoa vahvemmin itseensä. Eronneiden joukossa on toki niitäkin, joiden mielestä evankelis-luterilainen kirkko on liian liberaali. He kaipaavat konservatiivisempaa otetta eli juuri sitä, jonka vuoksi enemmistö eroaa. Noiden maiden hallituksilla on maahan myös poliittiset intressinsä. Monet venäläiset, eurooppalaiset, amerikkalaiset ja kiinalaiset öljyja kaasuyhtiöt ovat investoineet suuria summia Kazakstanin energiasektoriin. Kazakstanissa asuu myös neuvostoaikana sinne siirrettyjen saksalaisten jälkeläisiä. Myös Kai Sadinmaa käytti tätä eroamisväylää. Loppuvuodesta kirkon ovi käy tiuhaan. – En ole varsinaisesti iloinen eroamispäätöksestä. Asiassa on poliittinenkin ulottuvuus: kirjaimisto viestittää myös kulttuurisesta suuntautumisesta. Hallinnon vastatoimet ovat olleet verisiä. J oulukuun viimeiset päivät ovat perinteisesti olleet vilkasta kirkosta eroamisen aikaa, sillä kun eroaa, välttyy maksamasta seuraavan vuoden kirkollisveroa. Esimerkiksi paino-, sananja uskonnonvapaudessa on vakavia puutteita. Erityisesti kirkon nurinkuriseksi koettu suhtautuminen homoseksuaalisuuteen ja sateenkaariparien avioliittoihin on monelle ollut viimeinen pisara. Kazakki ja venäjä ovat virallisia kieliä. Neuvostoliiton romahtaessa 1991 venäläisiä oli Kazakstanin neuvostotasavallassa miltei yhtä paljon kuin kazakkeja. Se on noin 6 000 enemmän kuin toissavuonna. Koronalisästä ei ole tietoa, vaikka muuten eroamista on tutkittu paljon. Kirkosta eronneiden määräksi vuonna 2021 arvioidaan alustavasti noin 54 000 ihmistä. Tuo raja rikkoutui viime joulukuun 16. Prosessin aikatauluun vaikutti osin myös se, että en halunnut vähistä tuloistani rahoittaa kirkkolaitosta ensi vuonna [2022]. Viime vuoden marraskuussa rikkoutui myös symbolinen raja: helsinkiläisistä enää alle puolet kuuluu kirkkoon. Presidentti Kasym-Žomart Tokajev jatkaa maata pitkään hallinneen Nursultan Nazarbajevin kansalaisvapauksien rajoittamisen politiikkaa. Maa ei ole oikeusvaltio. Sadinmaa kertoi Facebookissa antaneensa itselleen pappeudesta erottamisen jälkeen aikaa pohtia kirkon jäsenyyttä
Ikääntyvä Suomi toimisi viisaasti, jos se ei karsinoisi jäseniään iän perusteella vaan kannustaisi kaikenikäisiä aikuisia osallisuuteen, vastuuseen ja valtaan. Kysely oli suunnattu 18–75 -vuotiaille. Heitä kiinnostavat usko ja uskonto elettynä, koettuna ja osana elämää – mutta ei tislattuna oppina. Voimme kuitenkin vaikuttaa tulevaisuuden rahojen käyttöön ja kuluihin. Käytännössä nuo samat tiedot ovat saatavilla myös toisesta tietokannasta, johon jo nyt Kirjurin väestötietokanta pohjautuu. Kyselyiden ikäsyrjintä kertoo laajemmasta haasteesta. Lassi Nummella on kirkkovuoden alkuun, adventtiin ja jouluun liittyviä runoja kokoelmassa Joulukonsertto (1987). Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Tämä tärkeä ohjelma ei saisi jäädä marginaaliin. ” Iäkkäämpien ihmisten jättäminen mielipidetiedustelujen ulkopuolelle on enemmän sääntö kuin poikkeus. Samalla yhä suurempi osa suomalaisista on ikäihmisiä ja yhä suurempi osa suomalaisten elämästä ja hyvinvoinnista on ikäihmisten elämää ja hyvinvointia. KARI HAAKANA Talousjohtaja, Raision seurakunta HEIKKI ARIKKA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterinjohtaja v. onko henkilö kirkon jäsen, 2. JUHANI EHOJOKI Tekniikan lisensiaatti Turku Saarna on yhtä hyvä kuin sen ensimmäinen lause. Iäkkäämpien ihmisten jättäminen mielipidetiedustelujen ulkopuolelle on enemmän sääntö kuin poikkeus. Tiedämme, että tällä hetkellä Kirjuri ei toimi, kuten sen toivottiin toimivan. Kahden vihollissotilaan kohtaaminen metsässä luo kuvan sodan eettisestä pohdinnasta ja tappamisen oikeutuksesta: ”Niin kohtaavat toisensa länsi ja itä,/ niin kohtaavat ihmiset toisiaan./ Vain toinen muistelemaan jäi sitä,/ ja toista jossakin kaivataan.” Suomalaisesta lyriikasta riittää ammennettavaa saarnoihin myös tänään klassikoista modernisteihin. Tämän ymmärtää erityisesti, kun keskustelee ja pohtii nuorten kanssa sitä, miten he näkevät ja kokevat uskon ja uskonnot. Hänen runoissaan on läsnä modernismin eetos ja mystinen kristillisyys: ”Tänäänkin Herrani voittoon/ tahdon ylentää sydämeni./ Jälleen läsnä on pääsiäiseni,/ riennän auringon koittoon.” Itsenäisyyspäivän sekä talvisodan päättymisen 13.3. Yllätyksekseni huomasin 10.1.2022, että enää aamun ainoa aamuhartaus lähetetään klo 6.50. Pidempi ja terveempi elämä on aina ollut yhteiskuntapolitiikan keskeinen tavoite. Sanoma, jonka radion aamuhartaudet välittävät, on vahva perusta kansakunnallemme. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Vuosittain kirkon keskushallinto ja seurakunnat käyttävät kirkonkirjojen ylläpitoon yhteensä 19 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset kasvaisivat entisestään, koska tälläkään hetkellä ei pystytä hoitamaan kirkonkirjojen ylläpidon tehtäviä lakisääteisesti. Saatu valtionapu ei siis tällä hetkellä kata kaikkia niitä kuluja, joita sen avulla olisi tarkoitus kattaa. Se on monelle erittäin tärkeä osa aamua. Suuren kyselyitä tekevän yrityksen tutkimusjohtaja kertoo, että yleisen käytännön mukaan markkinatutkimuksiin kutsutaan vain alle 80-vuotiaita. Perusteluksi esitettiin, että Radion Ykkösaamu vaatii tilaa, koska on niin paljon ajankohtaisia asioita, että niiden käsittelylle pitää olla aikaa. suoratoistopalvelujen käyttöä koskevasta kyselystä. Jäsenyystieto löytyy myös Verohallinnon järjestelmästä. On olemassa mielekkäämpi ja taloudellisempi vaihtoehto. Muut tiedot löytyvät Digija väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestörekisteristä. Helsingin Sanomat kertoi 6.1. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. milloin hänet on kastettu ja 3. Suomalaisten. Heille Raamatun sivut toimivat suodatinpaperina, joiden läpi siivilöidään parisuhteista alkaen koko ihmisyys. Liittymisen lisäksi seurakunnilta edellytetään osallistumista alueellisten keskusrekistereiden kustannuksiin. Omassa leikissäni näin muutamat dogmaatikot valkotakeissaan ja tislaamoissaan juoksuttamassa ihmisen uskoa koeputkeen puhdistaakseen siitä karstat. Kun kirkolliskokous aikoinaan teki päätöksen Kirjurin luomisesta, päätöstä perusteltiin muun muassa kustannussäästöillä. Nyt se on saavutettu. Tulosten sanottiin edustavan suomalaista aikuisväestöä. Kaikkien aluekeskusrekisterien tulisi sitoutua välittömästi laatimaan kaikki todistukset valtakunnallisina ja kaikki seurakunnat tulisi saada nopeasti osaksi aluekeskusrekistereitä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Nummi kirjoittaa: ”Minulle adventin perussävy on marrasharmaa, kivikirkon-jykevä, luterilaisen vakaa.” Raamatunkääntäjänä toiminut Nummi ammentaa lyriikkaansa paljon myös kristillisestä kuvastosta: ”Kun lapsi liikahtaa maailman kohdussa ja sanoo:/ – Minä tuon rauhan ihmisten keskelle,/ minä tulen.” Mika Waltarin nuoruusrunoissa kaikuu weltschmerz, maailmantuska, ja siksi hänellä on usein asiaa Kristuksen ristin juurelle: ”Sa tiedät kyllä kaiken, sen, mitä pakenen./ Yö saartaa mun./ Oi Natsarealainen, sun ristis juurehen/ ma polvistun.” Waltarin runot sopivat saarnoihin erityisen hyvin paastomatkalla kohti pääsiäistä sekä pitkäperjantaihin, jolloin koko saarnan voi rakentaa hyvin Waltarin runojen ympärille. Luvattuja säästöjä ei tullut, mutta raha on nyt käytetty. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Rahaa tarvitaan lisää, niin keskushallinnolta kuin seurakunniltakin, jotta edes nykyisistä velvoitteista selvitään. Tämä seurakunnille välitettävä valtionapu menee käytännössä hautaustoimeen (kokonaiskustannukset 104 miljoonaa), kirkonkirjojenpitoon (kokonaiskustannukset 17 miljoonaa) ja kulttuurihistoriallisiin rakennuksiin, eli käytännössä vanhojen kirkkojen ylläpitoon (kokonaiskustannukset kolme miljoonaa). Pitäisi kuitenkin kysyä, että paljonko kuluja kirkolle tulee siitä, että se ylläpitää kirkonkirjoja saadakseen käytännössä kolme itselleen tärkeää tietoa: 1. MARJA JYLHÄ Kirjoittaja on gerontologian professori Tampereella. Ajatellaanko, että vaikkapa Tarja Halonen, John Vikström, Aira Samulin, Seela Sella, Paavo Lipponen, Gustav Hägglund ja sadat tuhannet heidän ikätoverinsa eivät ikänsä vuoksi ole kykeneviä muodostamaan tai ilmaisemaan järkeviä käsityksiä asioista, vai eikö heidän käsityksillään vain ole väliä. Tarkemmin kaivellessaan saa selville, että kysely oli osoitettu alle 80-vuotiaille. Kun nämä kaksi asiaa on saatu toteutettua, eikä näistä johtuva ylimääräinen työ kuormita muita aluekeskusrekistereitä, voidaan luotettavasti arvioida, kuinka suuri työntekijämäärä kuhunkin keskusrekisteriin pysyvästi tarvitaan.” Me allekirjoittaneet olemme toista mieltä. Suomessa on melkein miljoona yli 70-vuotiasta ja reilu 300 000 yli 80-vuotiasta ihmistä. Ikäryhmät kasvavat nopeasti, kun elinikä pitenee. Runoissa kuvastuu ajattomalla tavalla hermeettinen yksinäisyys, johon runoissa haetaan lohdutusta ja rohkaisua. Onko Suomessa ikäsyrjintää. Samanaikaisesti olisi lisättävä kustannuksia kirkonkirjojen ylläpidosta huolehtimiseksi. milloin hänet on konfirmoitu/ käynyt rippikoulun. Radion aamuhartaus Radion aamuhartaus oli vuosikymmeniä Yleisradion pääkanavalla klo 6.50 ja 7.50. Olen usein aloittanut saarnan hänen runollaan, joka kuvallisella ilmaisulla on hetkessä vienyt evankeliumin ytimeen. ” Luvattuja säästöjä ei tullut, mutta raha on nyt käytetty. Elinkeinoelämän valtuuskunta on pitkään tehnyt kyselyitä suomalaisten arvoista ja asenteista. Verohallinto tutki pari vuotta sitten ”suomalaisten” veronmaksuasenteita alle 75-vuotiailta. Hyvän kolumnin tavoin se sai lukijansa ajatusleikkimään. korvaa | kolumni | P ääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät peräänkuuluttivat yhteistä vastuunkantoa virkatodistuskriisin ratkaisemiseksi julkilausumassaan 8.11.2021: ”Tehokkain apu olisi yhteistyö ja nopea kirkonkirjojenpidon uudelleenorganisoinnin loppuunsaattaminen sekä Kirjuri-järjestelmän kehittämisen turvaaminen. Seurakuntia patistetaan tällä hetkellä aktiivisesti liittymään alueellisiin keskusrekistereihin. Eletty uskonto (lived religion) sisältää aina sakkaa, ja vain sellainen usko on elävää, mikä ei ole steriiliä. Kirkko siis maksaa vuosittain miljoonia muutaman tiedon kokoamisesta. Puhdas usko. Kirkon keskushallinto käyttää vuosittain kaksi miljoonaa kirkon väestötietojärjestelmä Kirjurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Uskaltaisimmeko sanoa ääneen, että tässä modernissa ajassa paikallisseurakuntien ylläpitämä kirkonkirjojen pito on vanhentunut. SEPPO NYYSSÖNEN Uskonnon ja filosofian lehtori Helsinki U udenvuodenpäivänä Yle kertoi Taloustutkimuksen kyselyn perusteella, että suomalaisten suurimpia huolenaiheita ovat kansalaisten eriarvoisuus, nuorten syrjäytyminen, ilmastonmuutos, koronatartunnat ja vanhustenhoito. Olen käyttänyt saarnoissa kaunokirjallisuutta niin saarnan alussa kuin temaattisesti tai runoilla evankeliumin yhteen nivoen. Onko tämä järkevää taloudenpitoa, koska koko järjestelmä perustuu vain kolmen tiedon ylläpitämiseen. Ne joutuvat luopumaan tiloistaan ja vähentämään henkilökuntaa. Päätös on menneisyyttä, johon on turha palata, koska siihen ei voi enää vaikuttaa. Se edusti sanataituruutta ja ajatusten avartamista. Kirkon tutkimuskeskuksen kysely korona-ajan kokemuksista osoitettiin 15–79 -vuotiaille. Nämä kolme tietoa ovat ne, joiden vuoksi kirkko ja seurakunnat nykyaikana ylläpitävät kirkonkirjoja. Jylhän runoissa kaikuvat väkevällä tavalla talvisodan kokemukset rintamalta komppaniapäällikkönä. Runolla on saarnassa oiva paikka johdattaa kuulija Gennesaretin maisemiin ja sieltä taas kuulijan murheen laaksoon tai riemun kukkuloille. Heidän mielipiteitään ei kuitenkaan haluta kuulla samalla tavoin kuin nuorempien. Useiden seurakuntien taloudet ovat jo nyt tiukilla. Monet käytännöt ja kulttuuriset ajattelutavat laahaavat kuitenkin kehityksestä jäljessä. Suuri enemmistö yli 80-vuotiaista on omatoimisia, osallistuvia yhteiskunnan jäseniä ja tärkeitä kuluttajia. Olisiko uskallusta sanoa, että maailma on muuttunut niin paljon, että olisi aika luopua jostakin mikä ei enää vastaa tätä aikaa. Monilla maallikkokristityillä on myös omat laboratorionsa. Jos se käy kohti, kuulija pysyy mukana, mutta jos se ei tempaa mukaansa, on peli menetetty. 2010–2015 Kirkonkirjojen pitoon pitäisi löytää edullisempi tapa seurakunnat | Uskaltaisimmeko sanoa ääneen, että tässä modernissa ajassa paikallisseurakuntien ylläpitämä kirkonkirjojen pito on vanhentunut, kysyvät Kari Haakana ja Heikki Arikka. Tutkimukset kertovat nykyisten ikäihmisten olevan parempikuntoisia, paremmin koulutettuja ja kykenevämpiä kuin aiemmat sukupolvet. Mukaan otettujen yläikäraja on 70 vuotta. Ja aivoleikkini jatkui. Kirjuri-järjestelmän luominen on tullut maksamaan kirkon keskushallinnolle ja seurakunnille kymmeniä miljoonia euroja. Seurakunnat joutuvat tekemään kovia säästöpäätöksiä lähivuosina. Kirkon keskushallinto saa vuosittain valtion rahoituksella 114 miljoonaa euroa, josta välitetään seurakunnille 107 miljoonaa ja avustuksina jaettuna 7 miljoonaa. Kysely oli tehty internetissä ja jutussa kerrottiin tulosten edustavan Suomen aikuisväestöä. Voisiko ajatella, että kirkko luopuisi kirkonkirjojen ylläpidosta, ja ostaisi tarvittavat henkilötiedot Digija väestötietokeskukselta. päivän jumalanpalveluksen saarnoja olen rikastuttanut Yrjö Jylhän jykevillä runoilla Kiirastuli-kokoelmasta (1941). Alueelliset keskusrekisterit eivät selviä nykyisillä resursseilla nykyisistä velvoitteistaan. Kirkonkirjojenpito seurakuntiin syntyi ajassa, jolloin ei ollut digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, joita tänä päivänä on. Jyri Komulaisen kolumni Kristinusko on synkretistinen uskonto (5.1.) oli merkittävää luettavaa. Niilo Rauhalan runoissa välkkyy pääsiäisen ilo, rohkaisu ja tulevaisuuden toivo. 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022. Runo taiten käytettynä antaa kerroksisena kirjallisuutena tilaa kuulijan pysäyttämiseksi oman elämän pohdinnan ääreen ja tuo evankeliumin ulottuvuuden sydämen tasolle. RISTO KORMILAINEN Suomussalmi Runo saarnan ryydittäjänä ” Waltarin runot sopivat saarnoihin erityisen hyvin paastomatkalla kohti pääsiäistä. Joitakin vuosia sitten se siirrettiin lähetettäväksi klo 7.15 ja 6.15
Vain majoitustilojen riittävyys säätelee luostariin tulijoiden määrää. » 12 13 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 hiljaisuus. Päivävierailujen sijaan suositaan viikon tai vähintään kolmen päivän mittaisia vetäytymisiä. Heillä on aikaa, ja monet ovat myös vailla yhteisöä. ” Yhteisön tavoite ei ole lepo tai toipuminen, vaan hengellinen kasvu ja kilvoittelu. – Meillä on lukuisien rukousperinteiden ja hiljaisuuden viljelyn eri tapojen osaajia, jotka voisivat vuorollaan tarjota palveluksensa luostarille ja ohjausta sen kulloisillekin rukoilijoille. Metodina voi olla yhtä hyvin ignatiaaninen rukous tai kristillinen meditaatio, rukouslaulu tai Taizé-hiljaisuus, Lectio Divina tai sydänrukous, kulloisenkin rukouskumppanin mukaan. P sykodraaman ja bibliodraaman kouluttajana tunnettu Sirkku Aitolehti oppi buddhalaiselta miniältään, että buddhalainen viettää nuorena kuukausia, jopa vuoden luostarissa. Halukkaita on jo kymmeniä, ja yhä uudet ovat tervetulleita, Kotisaari kertoo. Ajatuksesta innostui ensimmäisten joukossa työelämän konsulttina toiminut Ari Kotisaari. Jos suunnitelma etenee odotetusti, luostariyhteisön jatkuva rukous alkaa toukokuussa. Mukana ovat paitsi nelisenkymmentä luostarielämään sitoutunutta myös ohjausryhmä, johon nimettiin Aitolehden ja Kotisaaren lisäksi Sirpa Juola, Lauri Maarala ja Jari Uimonen. Ympärivuotista hiljaisuuden retriittiä luostarielämä ei kuitenkaan tarkoita. Kulloinkin paikalla oleva luostariyhteisö huolehtii kokoontumispaikan ylläpidosta ja yhteisistä aterioista. – Luostarin kalenteri ja kutsu hiljaisille rukoilijoille julkaistaan helmikuussa. – Meillä luterilaisilla ei ole luostariperinnettä. Voisin säännöllisesti kaksi viikkoa vuodessa osallistua sen rukoukseen ja rukouksen opettamiseen mutta myös arkiseen työhön. Varsinaista luostarisääntöä yhteisöllä ei ole. Huomaan kulkevani tässä toisten kanssa kuin kohti Santiago de Compostelaa, vaikka en ole sillä tiellä koskaan ollut, Kotisaari sanoo. Yhteisö sovittautuu kokoontumispaikan tarpeisiin ja elämään. Minulle tuli voimakas ajatus: Miksi en sitoutuisi osaksi yhteisöä. Amerikkalaisilta ja englantilaisilta kristityiltä Aitolehti oli kuullut tavasta vetäytyä kuukaudeksi luostariin, ei talkoolaiseksi niin kuin meillä, vaan rukoilemaan ja elämään luostariyhteisön arkea. Sirkku Aitolehden ajatuksessa luostariyhteisöä eivät muodostaisikaan maantieteelliseen paikkaan kokoaikaisesti sidotut ihmiset, vaan siitä osavastuunsa viikon, kahden verran vuodessa kantavat kilvoittelijat. Yksinkertainen ajatus sytytti kaikki, joille Aitolehti asiasta puhui. Hiljaisen rukouksen luostariyhteisössä luostarielämään eletään alkuun Enonkosken lisäksi Haminassa Poitsilan kartanossa. Tytär ehdotti, että hän menisi Enonkoskelle. Yhteisö on kaikille rukoilijoille avoin. Koronan keskellä Virossa asuessani surin kotiin muodostuneen erakkoluostarini yksinäisyyttä ja halusin löytää yhteisön. Siellä hän oivalsi, millaista yhteisöä rukoilija tarvitsee. Luostarielämää eletään alkuun kahdessa paikassa, luterilaisessa luostarissa Enonkoskella ja Poitsilan kartanossa Haminassa. Suomeen muutettuani yhteisöä oli riittämiin, mutta ei enää rauhaa. Hänen kanssaan on hetkipalvelija vastaamassa luostarielämän rytmistä ja käytännöstä. Luterilaisessa luostarissa hänen etsintänsä koituisi oman kirkon rikkaudeksi. Luostarielämää viikko kerrallaan Enonkosken luostariin vetäytynyt Sirkku Aitolehti ymmärsi yhtäkkiä, millainen lämmittelyn ja kilvoittelun paikka on rukoilijalle tarpeen. – Yhteisön tavoite ei ole lepo tai toipuminen, vaan hengellinen kasvu ja kilvoittelu. Hiljaisen rukouksen luostariyhteisössä on jo kymmeniä jäseniä. Olen juuri kokoamassa palapeliä, kuka milläkin viikolla tulee luostariin. Vanhan luostariohjeen mukaisesti sitoudutaan paitsi rukoukseen myös työhön. TEKSTI???|??KAISA RAITTILA – KUVAT???|??JOHANNES WIEHN Aitolehti lähti Enonkoskelle. Kullakin viikolla yksi rukouskumppani harjoittaa omaa hiljaista rukoustaan ja ohjaa toisia mukaan. – Enonkoskella yhteisön virkaa toimittivat emäntä ja kesäteologi. Aloin kaivata paikkaa, jossa harjoittaa minulle tärkeäksi tullutta sydänrukousta säännöllisesti. – Mutta unelmoin, että nuoret aikuiset löytäisivät tämän ja sen myötä aikuisen, kilvoittelevan uskon. Luostariyhteisö elää läpi vuoden. Mukaan lupautuneissa on paljon vastikään eläköityneitä. Hän lupautui rakentamaan käytännön toteutusta. Että olisi paikka, jossa heille voisi näyttää, että tällainenkin kristillinen tie on. Aitolehti mietti, lähtisikö Lintulaan vai Valamoon
– Oma rukoukseni on yhä enemmän pelkistynyt tähän. Niin aloitan päiväni ja niin rukoilen, kun herään yöllä, mikä nykyään ikääntymisen myötä tapahtuu useammin kuin ennen. Sen toiminnanjohtaja Juha Tanska tunnistaa hiljaisuuden verkostoissa yhteisöllisyyden tarpeen. – Yhteisömme on sydänääni, joka syventää seurakuntien rukouselämää. Me jatkuvaan, oman perinteemme mukaiseen rukoukseen ja viikon tai kahden vuosittaiseen ylläpitovastuuseen sitoutuvat emme vieraile luostariyhteisössä. Ajattelen, että muuta minun ei tarvitse osata. Tuo sana ’meitä’ on nykyään minulle yhä tärkeämpi. Hiljainen huokauksesi on avunpyyntösi, toivosi, kaipauksesi tai hiljaisen uskosi ilmaus. Liike on ennemminkin erilaisten virtauksien mosaiikki. Millaisia ohjeita annat aloittelijalle, hiljaisen rukouksen luostariyhteisön ohjausryhmän jäsen Lauri Maarala. – Miksi ulkopuolelle. Hengellisen harjoituksen harjoitus Onko vaarana, että syntymässä on yhteisö, joka aiempien yhteisökokeilujen tapaan ajautuu sisäisiin ristiriitoihin ja huoleen sitoutuneiden puutteesta. Usein liitän siihen rukoushuokauksen, esimerkiksi ’Herra armahda, Kristus armahda, Herra armahda – meitä’. Pelkällä retriittitoiminnalla ei ylläpidetä kiinteistöjä ja niiden henkilökuntaa. Haemme kuvaa, joka ei olisi liian rajaava. Luostariyhteisön jatkuvan rukouksen pitäisi alkaa toukokuussa. Luostarit ovat olleet tärkeitä herkeämättömän rukouksen kannattelijoita. – Elämä on liian rikasta mahtuakseen yhden liikkeen perintöön ja puheenparteen, Juha Tanska sanoo. Hiljaisuuden ystävät toimii luostariyhteisön hallinnollisena tukena. Pyydä tarjous! www.snk.fi/tarjouspyynto >> Hiljaisen rukouksen luostariyhteisön hallinnollisena tukena toimii Hiljaisuuden Ystävät. Meillä ei ole omaa laulukirjaa, ei omaa papistoa eikä johtajistoa. – Rukous on yhden huokauksen päässä. Kun pysähdyt ja huokaat hiljaa, olet jo rukouksen sisällä. Kristikunnan jatkuvaa rukousta on usein kuvattu sinne tänne tienvarteen tai erämaihin osuneina nuotiopaikkoina. Toiminnanjohtaja Juha Tanska tunnistaa hiljaisuuden verkostoissa yhteisöllisyyden tarpeen. Me olemme luostariyhteisö. ” Elämä on liian rikasta mahtuakseen yhden liikkeen perintöön ja puheenparteen. 14 15 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 reportaasi hiljaisuus. Silloin huokaan hiljaa läheisteni puolesta ja päästän irti huolistani. Rukous ei ole vain sydämen puhetta vaan myös sydämen kuuntelua, hengellistä harjoitusta. Se voi olla tapasi ilmaista itsellesi ja hänelle, jota rukoilet, että olet tässä ja huokaat hänen puoleensa kaiken keskellä, missä olet. Istahdat alas. Hengität pari kertaa rauhallisesti sisään ja ulos. Eikö ennemmin voisi nähdä, että tämä tarjoaa rukousyhteisön niille, jotka eivät ehkä ole löytäneet sellaista omasta seurakunnastaan mutta myös niille, jotka ovat, Sirkku Aitolehti sanoo. ” Yhteisömme on sydänääni, joka syventää seurakuntien rukouselämää. – Mutta kun aiemmissa kokeiluissa on usein laitettu yhteisö elämään ulkopuolisten unelmaa, nyt elämme unelmaamme itse. Kun arkkipiispa Mikko Juva linjasi, että leirikeskukset riittävät, paikkojen perustaminen jäi yhdistyksille ja säätiöille. Varmasti edessä on myös vaikeuksia, arvioi Sirkku Aitolehti. – Viime kesänä totesimme, että herätysliikepuheen aika on ohi. Meillä järjestyy kaikki lasten ja nuorten leirit – helposti ja turvallisesti. Rippileirille nuorisokeskukseen. – Kattojärjestönä haluamme vapauttaa muut työläästä rakenteiden pyörittämisestä. Hiljaisen rukouksen luostariyhteisö tarjoaa yhteisön sille, joka on tähän asti tuskaillut, mihin viitekehykseen sitoutua. Luterilaiselta pohjalta rakennamme ekumeenista ja avaraa kristillisyyttä. Muutama vuosikymmen sitten uneksittiin, että kirkko perustaisi hiljaisuuden paikkoja. Yhdistykseen on hakeutunut rukoushiljaisuuden erilaisesta perinteestä ammentavia yhteisöjä tai ihmisiä. Ajatus maailmankartan lämpimistä, sykkivistä valopilkuista on ollut heikon rukoilijan ja epätoivoisen toivojan lohdutus: kun minä en jaksa rukoilla enkä uskoa, Kristuksen kirkko rukoilee ja uskoo puolestani. Yhteisö muodostuukin sen ulkopuolelle. Kaikissa nousi pulmaksi talous. Onko Hiljaisuuden Ystävät sitten sateenvarjo vai lampi, josta pulppuaa erilaisia lähteitä, palapeli, josta vielä puuttuu paloja. Voiko paikallisseurakunta kokea toiminnan kilpailevana. Hiljaisen rukouksen luostariyhteisössä sitoudutaan viikon tai kahden vuosittaiseen ylläpitovastuuseen. Hiljaisuuden liikkeen varhaisten juurruttajien Tanska on kuullut puhuvan hiljaisuudesta kuudentena herätysliikkeenä
OLLI SEPPÄLÄ Kolmiosainen Noitapiirit katsottavissa Yle Areenassa. Hän menestyi koulussa ja harrasti kirjallisuutta, erityisesti venäläisiä klassikkoja ja venäjän kieltä. Merkel pääsi poliittisen uransa alkuvaiheissa silloisen liittokansleri Helmut Kohlin suojelukseen. Kirja kuvaa virkistävän myönteisessä valossa Merkelin kristillistä vakaumusta. Romaanin tapahtumapaikka on Harun eli Klovharun saari Pellingissä, jossa Jansson ja Tuulikki Pietilä viettivät lähes kolmekymmentä vuotta kesiään. seuraKuntayhtymä Biofiktioksi eli elämäkertaromaaniksi kutsutussa kirjallisuudenlajissa kerrotaan historiallisista henkilöistä kuvitteellisin keinoin. Valmistuttuaan Angela Merkel työskenteli DDR:n tiedeakatemiassa. KirKKohallitus, Kuopion hiippaKunta ja Kuopion ev.lut. | painettua sanaa | Tule jakamaan eväitä jumalanpalvelusten kehittämiseen! Luentoja, kanavia ja jumalanpalveluksia sekä seurakuntalaisille että kirkon työntekijöille. Tähän kysymykseen toivoisi löytävänsä vastauksen Yle Areenassa nähtävässä Sandra Itäisen kolmiosaisessa seurantadokumentissa Noitapiirit. Kati Morton lainaa puhetta, jonka Merkel piti poliittisen uransa alkuvaiheissa: ”Uskonto sallii minun olla anteeksiantavainen itseäni ja muita kohtaan ja estää Angela Merkel osallistui vuonna 2005 messuun Dresdenin Frauenkirchessä. Hän arvioi olleensa toimittajana ”toivoton” sillä oli kiinnostuneempi kielestä kuin tosiasioista. Keskushahmoksi kohoaa Melissa, joka työskentelee tankotanssijana ja on lähtöisin Jehovan todistajista. Lisäksi sen tiedollinen anti on liki olematon. WSOY 2021. Syyskirja lukeminen on miellyttävä kokemus. Vaikka Merkeliä itseään ei ole haastateltu, Morton haastatteli useita hänen lähipiirinsä ihmisiä. Maailman vaikutusvaltaisimman naisen tarina. Köngäs kuvaa, kuinka kirjailija menee hahmonsa nahkoihin kuin näyttelijä: ”Näyttelijä tekee sen ulospäin suuntautuen: liikkeiden, eleiden ja äänten avulla, paljastusten ja peittämisten kautta. Muurin murtuessa Merkel asui Berliinissä. Kasner eli lapsuutensa ja nuoruutensa DDR:ssä eli Itä-Saksassa. Jos katsojalla on entuudestaan käsitys nykynoituuden ideologioista ja taustoista, ohjelma kuvittaa kyllä mielenmaisemaa, josta kiinnostus kyseiseen henkisyyden ja uskonnollisuuden muotoon kumpuaa. ”Kaunokirjallisuus alkaa siitä, mihin faktat loppuvat”, hän sanoo jutussa. Luterilaisen kirkon pappina työskennellyt isä oli vienyt perheensä lännestä itään. 1700-luvulla rakennettu kirkko tuhoutui helmikuussa 1945, ja jälleenrakennus aloitettiin vuonna 1994. WSOY 2021. Romaani alkaa, kun Maria löytää muistikirjansa liki kolmenkymmen vuoden takaa. | viikon tv-vinkit | | viikon kirja | | kirja | Angela Merkelin elämäkerrassa nousee esille luterilainen arvomaailma. Kirjailija puuhaa aineiston kanssa samaa, mutta pienillä mustilla merkeillä.” Hauska yksityiskohta haastattelussa on, kun Köngäs muistelee toimittajavuosiaan Helsingin Sanomissa 1980-luvulla. ”Hän ei sillä hetkellä ajatellut poliittisia seurauksia. Lukijasta riippuen Toven ja Marian tarinoiden liittäminen yhteen tuntuu luontevalta tai jopa hieman osoittelevalta. TUIJA PYHÄRANTA 16 17 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 kulttuuri. Hänen noitapiirinsä ja rituaalinsa on visuaalisesti ja sisällöllisesti lähinnä sitä, mitä katsoja ennakolta kuvittelee nykynoituudesta: voimannuttavia ”tyttöjen juttuja”. Angela Kasner aloitti fysiikan opinnot Leipzigin yliopistossa vuonna 1973. Lisätietoa verkossa: jaetutevaat.fi Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivät 18.–20.3.2022 Kuopiossa järj. MARI TEINILÄ Kati Marton: Merkel. Noitapiirit esittelee kaksi parikymppistä naista ja yhden nelikymppisen miehen. DDR:n romahdet”Vaikeinta ja tärkeintä on rakkaus” tua politiikka alkoi kiinnostaa häntä. Muurin rakentamisen jälkeen perhe jäi asumaan Itä-Saksaan. Kirja kuvaa lyhyesti Angelan lapsuutta ja nuoruutta. | Kuva: Lehtikuva/DPA/Michael Urban ” Vaikka suhde pappisisään ei monestakaan syystä ollut läheinen, Merkel ei tehnyt pesäeroa uskonnolliseen taustaansa. 398 sivua. Samaan aikaan kun Jansson pakkaa tavaroitaan Klovharulla, lähistöllä on biologian opiskelijoita tekemässä kenttätöitä. Jos lukee Raamattua ja Johanneksen evankeliumia, siinä ei viitata rakkauteen sentimentaalisin sanoin vaan tekoina. Vuonna 1991 Merkel nimitettiin 37-vuotiaana naisasiaja nuorisoministeriksi. Tämä rakkaus on varauksetonta ja pelotonta. Jansson muistelee elämäänsä ja sen vaiheita, itsenäistymistään ja kutsumustaan taidemaalarina ja kirjailijana. Syyskirjassa eletään elokuuta 1991 eli Jansson ja Pietilä jättävät jäähyväiset karulle kesäsaarelleen. Kirjallisuuslehti Parnasson (6–7/2021) haastattelussa biofiktiotakin kirjoittanut kirjailija Heidi Köngäs kertoo työstään. Mortonin mukaan Merkel eteni politiikassa myös ”itsehillinnän, strategisen ajattelun ja tarvittaessa passiivisen aggression ansiosta”. | dokumentti | Noidat keskellämme Mitä on nykynoituus. Kirja kertoo työteliäästä, elämäntavoiltaan vaatimattomasta sekä neuvotteluissa sitkeästä ihmisestä. Merkel sai ensimmäisen kerran luvan matkustaa länteen vasta 32-vuotiaana osallistuakseen serkkunsa häihin Hampurissa. Tämän kysymyksen pohdintaan Köngäksen haastattelu antaa aineksia. Johanna Venho kirjoittaa hyvin ja kielellisesti kiinnostavasti. Hän toivoo näkevänsä tai tapaavansa Janssonin. Heidän kauttaan yritetään välähdyksenomaisesti piirtää kuvaa modernista elämäntunteesta, jota ohjaa tai selittää hakeutuminen noituudeksi ymmärretyn uushenkisyyden pariin. Opiskelijoiden vene joutuu rajun merenkäynnin vuoksi hetkesi rantautumaan Harulle ja Maria unohtaa reppunsa saarelle. Vaan kun ei löydä. Timolle noituus merkitsee oman feminiinisen puolen tutkimista. Hän solmi lyhyeksi jääneen avioliiton Ulrich Merkelin kanssa. Oman poliittisen uransa kannalta hän joutui suurimpaan kriisiin, kun hän vuonna 2015 pakolaiskriisin aikana päätti, että Saksa ottaa vastaan miljoona pakolaista. Saksojen yhdistymisvaiheessa uraa edisti se, että hän oli DDR:stä lähtöisin oleva nainen. Kirja etenee kronologisesti. Merkelin 16 vuotta kestänyt kanslerin ura päättyi viime vuoden lopulla. Sophia puolestaan on somevaikuttaja ja innostunut tarot-korteista. OLLI SEPPÄLÄ Johanna Venho: Syyskirja. Vuonna 1954 Hampurissa syntynyt Angela Merkel o.s. Se oli erilainen hetki kuin kaikki muut hetket hänen elämässään – – Se oli hänen Martti Luther -hetkensä”, saksalainen teologi ja Merkelin vuosikymmeniä tuntenut teologi Ellen Ueberschär totesi Mortonin haastattelussa. Se tuli täyteen niiden parin viikon aikana, jolloin hän majaili Klovharun lähistöllä. Hänen taustaltaan löytyy körttiläisyyttä. minua hukkumasta velvollisuuksiini.” Ja näin Merkel jatkoi: ”Vaikeinta ja tärkeintä on rakkaus. Johanna Venhon Syyskirja on tällaista historiallista henkilöä ja fiktiota sekoittavaa kirjallisuutta, joka juuri nyt on suosiossa. Edullisempi ilmoittautuminen tammikuun aikana. Ehkä se on tarkoituskin, harmi. Joukkoon on pestautunut Maria, nuori opiskelija, jolle Tove Janssonin kirjallinen tuotanto on hyvin läheistä ja tärkeää. Hän puhui siitä, ettei yhteiskunnan heikoimpia saa kohdella kaltoin, sillä se on Jumalan käskyjen vastaista. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Vaikka suhde pappisisään ei monestakaan syystä ollut läheinen, Merkel ei tehnyt pesäeroa uskonnolliseen taustaansa. Se on palvelevaa.” Merkel on korostanut myös itsensä rakastamisen ja hyväksymisen merkitystä. Kirjassa käytetty lähdeaineisto on huomattava. Nopeaan etenemiseen vaikutti lisäksi se, että moni hänen poliittisista kilpakumppaneistaan kaatui korruptioepäilyihin tai huhuihin Stasi-menneisyydestä. T oimittaja ja tietokirjailija Kati Morton yhdistää onnistuneesti laajoja kokonaiskuvia yksityiskohtiin kirjoittamassaan Angela Merkelin elämäkerrassa. Kun romaanin keskushenkilö viittaa todelliseen henkilöön, saattaa lukija ajautua arvuuttelemaan, mikä kerrotusta on totta ja mikä ei. Merkel työskenteli huikeat 16 vuotta kanslerina. 280 sivua. Venhon tarinan päähenkilö onkin Tove Jansson. Jo Syyskirjan nimi viittaa Tove Janssonin Kesäkirjaan. Noitapiirit on ärsyttävä sarja, sillä siinä on tyylitellyn sameita kuvia ja hetkittäin vaikeasti kuultavaa puuroutuvaa puhetta. Teoksen taustalla voi olla paljon historiallista faktaa ja elämänvaiheita, mutta viime kädessä kirjailija on luonut päähenkilön psyyken, ajatukset ja tunnereaktiot. Lukija saa hyvän käsityksen ei pelkästään Angela Merkelin tähänastisesta elämästä, vaan Saksojen, Saksan ja osin koko Euroopan lähihistoriasta. Parhaimmillaan tällainen romaani saa henkilöt ja historian elämään, mutta samalla siihen sisältyy vaara: alamme uskoa kirjailijan luomaa kuvitteellista hahmoa todellisemmaksi kuin se onkaan
Viinan vaikutuksen loputtua alkoi helvetti. Lahtela raitistui reilun vuosikymmenen juopottelun jälkeen 25-vuotiaana. Hengellinen prosessi käynnistyi 2010-luvun vaihteessa. Hän on kolmannen polven kirjailija. Äiti Marjatta Lahtela on keramiikkataiteilija. – Kokemassamme pimeydessä ja alkoholismissa on valtavasti samankaltaisuuksia. Lahtelalla saattoi mennä monta vuorokautta aamusta iltaan humalassa. – En tiennyt, heräänkö hautausmaalta vai hullujenhuoneelta. Nuori radikaali oli eronnut kirkosta rippikoulun jälkeen. Riippuvuuksia vastaan taistelussa ystävysten ratkaisevina aseina ovat alkoholistien vertaistukiryhmä, jossa he tutustuivat, ja kristillinen usko. Meillä on ollut samat demonit kohdattavana, Lahtela kertoo. Kirkon tarjoamaan työkalupakkiin kuuluu säännöllinen jumalanpalveluselämä. TEKSTI | JANNE VILLA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM Kun ihminen kertoo omasta kompuroinnistaan ja keskeneräisyydestään, hän kohtaa kanssaihmiset uudesta, armollisemmasta ja vapautuneemmasta kulmasta. Siitä puhumalla sai naisilta sympatiaa. Kuvitelmani ja unelmani olivat vääristyneitä. Johannes Lahtela, 45 Juuri nyt yrittäjyys, joka oli hieno matka, jää taka-alalle. Hän joutui kasvokkain sisäisen sekamelskansa – tyhjyytensä, kielteisyytensä, tyytymättömyytensä ja aggressiivisuutensa – kanssa. Isä Markku Lahtela (1936–1980) oli aikansa radikaalikirjailija, joka tuli tunnetuksi reservin aseistakieltäytyjänä poltettuaan sotilaspassinsa teatraalisesti Helsingissä Esplanadin puistossa. – Löysin ryhmän yhteydessä Kalle Holmbergin, josta tuli minulle tärkeä isähahmo ja opastaja. J uominen oli kivaa jonkin aikaa, mutta kun se lakkasi toimimasta, henki meinasi lähteä. » 18 19 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 haastattelu 19. Tapaturma-alttiisti toilaillessaan hän kävi lähellä kuolemaa ja oli varma, ettei eläisi 30-vuotiaaksi. Hän nousi korkeuksiin, vapautui ahdistuksesta ja inhottavasta olosta. Nuorten boheemien ihanteita olivat rajattomuus, kaiken kokeilu, erikoisuuden tavoittelu ja tietty yli-ihmisyys. Nyt tämäkin haave toteutuu: pappeus ja kirjoittaminen ovat jatkossa palvelutehtävieni ydin. | Kuva: Jukka Granström ” Minulla oli isääni lähinnä mielikuvitussuhde. Kaunis teoria ja käytäntö eivät kohdanneet. Sytytän kynttilöitä ikonien eteen. Elämässäni olen ylpeä siitä, että Esiintymistaidon Akatemian perustajana olen saanut olla palveluduunissa ja jeesata ihmisiä löytämään oman aidon tapansa esiintyä työssä ja olla läsnä päivittäisissä kohtaamisissa. Hän opiskeli markkinoinnin johtamisen tutkinnon. Näyttelemiseen ei ollut enää kipinää. Meitä eivät koskeneet muiden ihmisten säännöt. – Petyin myös pahasti teatteriyhteisöön, jota olin idealisoinut. Kunnia ja kiitos raitistumisesta kuuluu kuitenkin Jumalalle. Sitten perhe muutti Seinäjoelta Keravalle. Viimeisellä vuosikurssilla näyttelijäopiskelija tajusi taiteilijaidentiteettinsä rakentuneen alkoholin ympärille ja päätti parantaa elämäntapansa. Kun vaimokin työskenteli illat pitkät teatterissa, lapset olivat vieraan hoidossa. Isä painotti kasvatusta käsittelevässä pamfletissaan, että lapsi tarvitsee molemmat vanhemmat. Kuka. Hän julkaisi syyskuussa näyttelijä ja laulaja Samuli Edelmannin henkilökuvan Samuli – Pimeydestä valoon (Otava). – Kuolemanpelon, hulluksi tulemisen pelon ja elämäntuskan väliin pääsi armo. – Kapinallisten taiteilijoiden kuului elää vaarallisesti ja miten huvittaa. Vertaistukiryhmässä käymisestä tuli rutiini ja näihin päiviin asti kestänyt tukipilari taistelussa alkoholismia vastaan. Kristityn teatteriohjaajan kanssa Kreikan Athos-vuorelle tehdyn pyhiinvaelluksen jälPimeydestä valoon Kolmetoistavuotiaana yrittäjä, pappi ja kirjailija Johannes Lahtela tempaisi ensikännit. Lahtela näytteli viitisen vuotta Vaasan ja Seinäjoen kaupunginteattereissa. Isänäiti Kyllikki Kallas hätkähdytti 1950-luvulla Kansallisteatterin näytelmällä Herra puoluesihteeri. Rukoilen säännöllisesti yksin ja yhdessä muiden kanssa. ” Kapinallisten taiteilijoiden kuului elää vaarallisesti ja miten huvittaa. Monien taiteilijaelämäkertojen tapaan tarinaa värittävät raju päihteidenkäyttö ja runsaat naissuhteet. Oma lapsuus isättömänä vaikutti siihen, että hän halusi kaiken olevan täydellistä perheessään. Paineisessa teatterimaailmassa ja urheilussa treenataan täysillä, jotta h-hetkellä kyettäisiin esiintymään rennosti ja vapautuneesti. Minut valittiin Helsingin ortodoksisen seurakunnan monikulttuurisen papin toimeen joulukuusta lähtien. Kun Lahtela pääsi Teatterikorkeakouluun, juomiseen liittyi ”sairaalloisen taiteilijamyytin” rakentaminen. – Se rakkaus ja tuki, mitä olen ryhmässä saanut, on evankeliumin ydinsanomaa käytännössä. Vuonna 2009 Lahtela perusti pedagogi Ilkka Tyynelän kanssa Esiintymistaidon Akatemian. Olisi kiva kertoa sankarillisesta selviytymistarinasta, jossa oivalsin jotain syvällistä. Toisaalta hän käytti terapian löytöjä, vihaa ja katkeruutta, syinä jatkaa juomista. Psykoterapia tarjosi työkaluja käsitellä kipeitä tunteita. Yhden pitkän juomaputken päätteeksi Lahtela hautoi itsetuhoisia ajatuksia, mutta päätti mennä terapiaan. – Huippusuoritukset tapahtuvat ilon kautta. – Isä oli poissa kotoa, mellasti siellä jossain, eikä ottanut vastuuta perheestä. – Olin joskus tosi vihainen ja tuomitseva faijaa kohtaan, mutta elämä tasoittaa, hän hymähtää. Isän varoittava esimerkki ei vaikuttanut. Näin hän tiivistää ”juovan alkoholistin” uransa. Lahtela rekrytoitiin pariksi vuodeksi viestintäfirman asiakkuusjohtajaksi. Siinä parodioitiin Maalaisliiton nokkamiehiä, joita Kallas tunsi omastakin takaa. Krapulan jälkitiloissa Johannes Lahtela alkoi miettiä kuolemaa ja masentui. Isänsä itsemurhaa hän alkoi surra parikymppisenä. Näyttelijä Anna-Leena Sipilän kanssa perustettu perhe sinetöi muutoshalun. Vanhemmat erosivat pojan ollessa vuoden vanha, eikä viinan ja naisten perässä juossutta isää sen jälkeen juuri näkynyt. Taitava esiintyjä myi yhden kesän autoja. Olen perehtynyt rukouksiin parintuhannen vuoden ajalta. Johannes Lahtela alkoi juoda reippaasti jo yläasteella – ja huomasi pian olevansa toisen polven alkoholisti ja naissankari. Risaisen mutta armollisen elämän makuisen kirjan punaisena lankana on Edelmannia ja Lahtelaa yhdistävä alkoholismi ja muut addiktiot sekä niille vastapainoa – ja sisäistä tasapainoa – tarjoava hengellisyys. Lahtela päätti luopua näyttelemisestä. – Saatamme huomata, että olemme veljiä ja sisaria myös synneissämme ja virheissämme. Se kouluttaa yritysten työntekijöitä. Välitöntä läsnäoloa voi harjoitella työelämässäkin, toimitusjohtaja vakuuttaa. Perheeseeni kuuluivat isoveli ja rakastava, arjessa läsnä ollut äiti, jota arvostan todella paljon. – Suruni päätyi usein alkoholistiseksi mylvimiseksi. Vertaistukiryhmässä vannoutunut ateisti kohtasi ajatuksen Korkeammasta voimasta. Hän kärsi itsekin siitä, että puheet ja teot olivat vahvasti ristiriidassa. Puoliso Olavi ja appiukko Matti Lahtela olivat kansanedustajia. – Minulla oli isääni lähinnä mielikuvitussuhde. Alkoholisoitunut kirjailija kuoli oman käden kautta, kun Johannes oli neljävuotias
– Juominen on vain alkoholistin ongelmien jäävuoren huippu. Minun egoni hulluus on sitä luokkaa, että olen tuhon tiellä, ellen ylläpidä sisäistä kipinääni. . Johannes Lahtela on ollut selvin päin yli 20 vuotta, mutta tuntee edelleen olevansa alkoholisti. Hän kokee, ettei voi koskaan täydellisesti hyvittää niitä. Tuore teologian maisteri ajatteli ensin, ettei kelpaa addiktiotaustansa takia papiksi. Omaan taudinkuvaan ja tilaan liittyvät tosiasiat myönnettyään Lahtela ei enää kärsi entiseen tapaan sisäisistä sairauksistaan, virheistään ja synneistään. Tänä päivänä minulla ja faijalla on hyvät välit. Jatkuva kilvoittelu ei siis ole filosofinen valinta tai mukavuuskysymys vaan keino pysyä hengissä. Liiallisen tunteilun ja tunteen varaan heittäytymisen suhteen saa olla valppaana. Nämä kaikki kannustivat kertomaan oman tarinan avoimesti. Hän kysyi neuvoa hengellisiltä oppailtaan, rippi-isiltä ja kokeneemmilta kilvoittelijoilta Valamossa ja Athoksella. – Oli lohduttavaa tajuta, että jokaisen ihmisen palvelutehtävä on aina pyhä omalla tavallaan. – Ikonien, suitsutussavun, tuohusten ja ristinmerkkien kautta konkreettisesti näkyvä hengellisyys puhuttelee minua valtavasti. Pyhiinvaeltajalle olennaista on ihmisen päämäärän muistaminen. Hengellinen matkani kulkee omista tunteistani kohti kirkon kaksituhatvuotista traditiota. Usko auttoi viimeistelemään jo terapiassa aikanaan alkaneen sovintoprosessin isän kanssa. Nousemisessa on avuksi kirkko, jota ”viisaammat” ovat verranneet hengelliseen sairaalaan. Hengellisyys ja rukous on ”kuin lääkehoitoa”. Lahtelasta olisi hienoa sanoa, että Jumalan löytämisen myötä elämä olisi hallussa, mutta pään sisällä on yhä käynnissä kamppailu. ” Hengellinen matkani kulkee omista tunteistani kohti kirkon kaksituhatvuotista traditiota. Valon puolella pysyminen on mukavaa! Monen menneisyyden virheensä kanssa Lahtela on päässyt sovintoon, mutta äidille ja veljelle juomisella tuotettu tuska ja suru painavat yhä mieltä. 20 21 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 haastattelu 20 haastattelu. Joudun kilvoittelemaan päivittäin itsekeskeisyyteni, himojeni ja ylivirittyneen tunne-elämäni kanssa. Sairauden ydin on yhä sisälläni. Ne on pakko kohdata, mutta niihin ei voi uskoa totuuden lähteenä. Tärkeämpää on miettiä, mihin mielenmuutos johtaa. Asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat kertovat. Mitkä ovat kirkon rekrytointien suurimmat ongelmat ja mitä niille pitäisi tehdä. Tunnen, ettei tämä elämä riitä sovittamaan sitä pelkoa ja hätää, jonka näin heidän katseistaan. | Kuva:Jukka Granström Erityisesti seurakuntien työntekijöille ja luotta mushenkilöille suunnattu Kotimaa Pro -liite jaetaan Kotimaa-lehden välissä. Herkkyydessä on hyvätkin puolensa. Kilvoitteluni on muuttunut pelottavasta plusmerkkiseksi. – Erotin alkoholismisairauden vaikutuksen siitä, mikä isässä oli sielun ydintä, Kristusta ihmisessä. Maanpäällinen vaellus on valmistautumista kuoleman jälkeiseen aikaan. – Siinä on työmaata, etten enää kasvattaisi yhdenkään ihmisen taakkaa tällä lopputaipaleella, vaan voisin helpottaa toisten kuormaa. ” Kirkko on sopiva kuntosali, jonka avulla pysyn elävien kirjoissa. Hänet vihittiin tehtävään vuonna 2017. Hän muistuttaa, että kirkon pyhien elämäkerrat ovat täynnä kertomuksia siitä, miten monenlaisissa tilanteissa ihminen lankeaa. Omien ja yhteisön virheiden ja harhojen tunnustaminen vapauttaa ilmapiiriä. Kyse on siitä, miten oppii katsomaan toisia ihmisiä ja asioita. Toinen pohdinnan paikka oli siinä, onko papille oikein kertoa julkisesti alkoholismistaan. Jos ihminen makaa sohvalla, kunto heikkenee. Ellei niitä ole, ihminen saattaa olla hakoteillä. – Kirkon pyhien elämästäkin paljastuu loputtomasti katumusta ja kaipuuta mielenmuutokseen. Omien kokemusteni kautta kerron, että kaikesta voi selvitä. Ison osan elämästään Lahtela sanoo käyttäneensä siihen, että on esittänyt fiksumpaa ja tasapainoisempaa kuin on. – Joillekin hengellisyys on ehkä kivaa luonteen kehittämistä, joka antaa elämään merkitystä. Kristillinen järjestö on monen uranvaihtajan unelmatyöpaikka, mutta toisille mahdoton vaihtoehto. Hengellisyydessäkin on olennaista se, miten usko näkyy arjessa. – Vaikka kristillisen elämän ytimessä on katumus, en halua päätyä hengelliseen itsesääliin ja retostella, että olen maailman suurin syntinen. Pari vuotta säännöllisesti kirkossa käytyään Lahtela ymmärsi, että yhteisön tuki, jumalanpalvelus, yhteinen rukous ja uskonnolliset rutiinit ylipäänsä ovat verrattomasti tärkeämpiä. keen Lahtela alkoi opiskella ortodoksista teologiaa. – Kalle [Holmberg] korosti usein, ettei hengellisyydestä pidä hakea mitään hurmiotiloja. Läheisten hätä herätti huomaamaan oman itsekeskeisyyden. Kirkon vuosisatoja jatkuneen tradition varaan tuntuu turvalliselta heittäytyä, Johannes Lahtela sanoo. – Olen ollut synnin ammattilainen. ”Rukouksen antaman loppusilauksen” avulla Lahtela pääsi vihdoin jonkinlaiseen rauhaan ja ymmärrykseen isästään. Hengellisessä elämässään Lahtela ei enää luota tunteisiinsa, jotka tulevat ja menevät. Toimitusjohtajan työnsä ohella pappina palkatta toiminut Lahtela kokee nyt kutsumuksekseen sanoittaa ihmisen sisäistä kamppailua ja keskeneräisyyttä. – Aiheuttamani kipu herkistää minua edelleen, vaikka kaikki on puhuttu ja anteeksiannettu. – Ellen hoida itseäni hengellisesti, voin päätyä niin sekavaan tilaan, että otan ensimmäisen huikan ja kuolen. – Herkkyydessä on hienoja ja tärkeitä puolia. Varjopuolena on, että saan olla varovainen sellaisten asioiden kanssa, jotka menevät tunteeseen. Tämä on tärkeä ajatus, jota yritän viljellä arjessa, vaikkei se ole helppoa. Teema: Kirkon rekrytoinnit . Ihminen saa kompuroida ja kaatua, mutta tärkeää on nousta uudestaan ja uudestaan. Jos jostain himosta pääsee eroon, niin toinen himo tulee jo esiin. Uskon alkuvaiheessa syvältä sielusta nousseet tunteet olivat hyvin merkityksellisen tuntuisia. Toisten tukemana ne löytävät paikkansa. ”Itsesäälisestä uhriutumisesta” irtautuva Johannes Lahtela pitää nyt iloa tienviittanaan. Jo sitä ennen kilvoittelija pyrkii rukoillen ja kirkon elämään osallistuen yhteyteen ”selittämättömän, käsittämättömän ja ihmisen sanoilla tavoittamattoman” Jumalan kanssa. Raitistunut alkoholisti saattaa toisaalta palata jatkuvasti märehtimään vanhoja syntejään ja rasittaa siten läheisiään. – Kristus on kätkettynä joka ikisessä ihmisolennossa. Sitä en halua, koska olen oppinut rakastamaan elämää. – Pyhiinvaelluksen elementit saattavat olla kohdallaan, kun kävelen Keravalla paikalliseen Prismaan. Äiti antoi hienon esimerkin siitä, miten taide on arkista työtä ja puurtamista, jonka voi sovittaa perhe-elämään. Arki voi olla toisinaan täynnä välähdyksiä Jumalasta ja hänen valtakunnastaan, jos ihminen on hereillä, valppaana ja virittynyt. Hänessä heräsi hurja hengellinen tiedonhalu ja jano. . Taiteilijavuosinaan näyttelijä tottui ”kalastelemaan” erilaisia tunnetiloja, ja hän on luonnostaankin yliherkkyyteen taipuvainen. – Oma mieli ja tunteet harhailevat milloin minnekin. – Olen kokenut monien pidemmälle päässeiden kilvoittelijoiden kanssa, että hengellisen polun loppupäässä on aina ilo ja huumori. – Kirkko on sopiva kuntosali, jonka avulla pysyn elävien kirjoissa. Menin isän haudalle ja annoin anteeksi. Rekrytoijan ACB: Näin vältät karikot työhönotossa. Vertaistukitoimintaa ja rukousta Lahtela vertaa fyysiseen liikuntaan. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa Pro-liite numero 1 ilmestyy 28.1. Papin palvelutehtävään voi tuoda niin hyvät ominaisuutensa kuin keskeneräisyytensä. – Miten helposti ihminen päätyykään peittämään ja kätkemään itsensä sen sijaan että olisi kohtaamisissaan aito! Läsnäolo omana itsenä on rohkeuden teko
Malmbergit selvisivät hengissä 1860-lopun raskaista nälkävuosista, kun heränneet ystävät toivat kaupunkiin halkoja, voita, lihaa ja juustoa. Malmivaaran poliittinen ura jatkui Suomalaisen puolueen kansanedustajana vuosina 1907–1918 ja Kansallisen Kokoomuksen riveissä 1918–1920. Ilkka Huhta: Kansanliike, valtio ja kirkko: körttiläisiä kannanottoja kirkon ja valtion suhteeseen ennen itsenäistymistä. Isä kuoli Wilhelmin ollessa 4-vuotias. Kirkkoon tulisi joka tapauksessa jäämään ihmisiä, jotka ”eivät ole antaneet koko sydäntänsä Herralle”, eivätkä edes papit muuttuisi paremmiksi. Vuonna 1875 Wilhelmi Malmivaara avioitui Karin Rajanderin kanssa. Kirkon aseman heikentäminen oli nostattanut ”Jumalan vihan”, koska isiltä peritty usko oli joutunut halveksunnan kohteeksi. Wilhelm kävi koulunsa Vaasassa, jonne myös äiti muutti. Papiksi hänet vihittiin varsin lyhyen teologisen koulutuksen jälkeen vuonna 1876. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Tämä vahvisti Etelä-Pohjanmaan asemaa herännäisyyden keskuksena ja Malmivaaran asemaa liikkeen johtajana. Perheeseen syntyi yksitoista lasta, joista neljä kuoli aivan pieninä. Lähteet: Aukusti Oravala: Wilhelmi Malmivaara, elämä ja elämäntyö. Nykyisestä virsikirjasta löytyy kaiknen. Oravalan mukaan Wilhelm peri isältään ryhdin, määräävän käytöksen, äänensävyn ja ulkomuodon sekä äidiltään hienotunteisuutta ja hellyyttä. Ei se suuri palkkakaan tunnu miltään, kun niin ahtaalta pääsin.” Lapualla Malmivaara muun muassa elvytti lasten parissa tehtävää seurakuntatyötä. Vuonna 1900 Malmivaara siirtyi värikkäiden vaalivaiheiden jälkeen kirkkoherraksi isänsä entiseen seurakuntaan Lapualle. Lapuan kirkkoherran Wilhelmi Malmivaaran mielestä herännäisyys oli luterilaisen kirkon paras puolustaja ja kirkko puolestaan valtion paras puolustaja venäläistämisuhkaa vastaan. Vuonna 1920 hänet vapautettiin edustajan toimesta sairauden vuoksi. kuluneeksi sata vuotta. Malmivaaran pojasta Väinö Malmivaarasta tuli sittemmin Oulun piispa ja kansanedustaja. Helena-äiti tunnettiin tyynenä, tasaisena ja hurskaana talonpoikasinaisena. 12,50 (25,00) Anthony de Mello Ilma jota hengität 11,25 (23,90) Maija Paavilainen Mummoälyä 9,20 (19,30) Ben Alex, Jose Perez Montero Ihmeellinen Jeesus – Sarjakuvakertomus 9,50 (19,00) C.S.Lewis Kasvoista kasvoihin – Tarina rakkaudesta 9,90 (26,90) Anita Ahtiainen, Tiina Haapasalo Raamattuleikki 14,10 (30,00) Bethan James, Paula Doherty Iso puuhakirja – Raamatun kertomuksia Tuttuja Raamatun tapahtumia, paljon puuhaa ja pohdittavaa perheen pienimmille. Ilkka Huhdan mukaan Hengellisen kuukauslehden lukijoille ei jäänyt epäselväksi, että Malmivaaran mielestä herännäisyys oli luterilaisen kirkon paras puolustaja ja kirkko puolestaan valtion paras puolustaja venäläistämisuhkaa vastaan. Häntä huolestuttivat ajan liberaali liikehdintä ja uudet uskonnolliset liikkeet. Kuopion hiippakunnan papisto valitsi Wilhelmi Malmivaaran edustajakseen säätyvaltiopäiville vuodesta 1897 alkaen sekä kirkolliskokousedustajaksi vuonna 1898. Schuffert/ Museoviraston kokoelmat kiaan 38 Malmivaaran kirjoittamaa tai uudistamaa virttä. Ainoa hyväksyttävä peruste kirkon ja valtion erottamiselle olisi Malmivaaran mukaan ollut se, että kirkosta karsiutuisi pois kuollut aines ja papit käsittäisivät tehtävänsä syvemmin. Wilhelm kirjoitti ylioppilaaksi 1874. On jotakin syvästi vaikuttavaa ja tunnelmallista tässä eteläpohjalaisessa maisemassa. | Kuva: Aug. Näin Aukusti Oravala kuvailee Wilhelmi Malmivaaran synnyinkotia vuonna 1929 julkaistussa kirjassaan Malmivaaran elämäntyöstä. Vuonna 1902 Malmivaara avioitui neiti Hilma Hautalan kanssa. Ilkka Huhta: Malmivaara, Wilhelmi (1854 – 1922), kansallisbiografia. Koululaitos olisi pitänyt jättää kirkon suojiin, jolloin venäläinen kasvatus ei olisi uhannut lapsia. 9,90 (25,90) Minna Tuominen Kerron sinulle raamattutarinan Oivaltava raamattutarinakokoelma nykyihmisen kielellä. Malmivaaran ja Mauno Rosendalin ansiosta perustettiin myös kustannusyhtiö Herättäjä. Wilhelm Malmberg syntyi helmikuussa 1854 isänsä Nils Gustaf Malmbergin seitsemänneksi lapseksi ja perheen kuopukseksi hänen toisesta avioliitostaan Helena Huhtalan kanssa. Wilhelm Malmberg suomensi nimensä Wilhelmi Malmivaaraksi vuonna 1906 osana Snellmanin juhlavuoden suurta nimenmuutosta. Köyhä lapsuus ja raskaat menetykset eivät estäneet eteläpohjalaista rovastia Wilhelmi Malmivaaraa nousemasta merkittäväksi vaikuttajaksi. Toki myöskään perheen niukka talous ei mahdollistanut asumista kahdessa eri paikassa. Malmivaara uudisti virsien kieltä ja karsi niistä muun muassa morsiusmystiikkaa. Kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin puuttuminen oli Malmivaaran mukaan suuri virhe. Merkittävä osa Malmivaaran elämäntyötä oli heränneen kansan Siionin virsien laaja uudistami” Malmivaara tunnettiin saarnaajana, jonka ääni kaikui tummana ja täyteläisenä, värähti sielussa, kosketti kuulijaa oudosti ja pysähdyttävästi. 020 754 2350 VERRATON KIRJA-ALE 4.2.2022 ASTI Juha Vähäsarja Joka päivä huolta vailla Rohkaiseva kirja jossa on hartaus vuoden joka päivälle. Pojat ovat enimmän aikaa kodista poissa, eikä minulla ole unta öisin, ei työtarmoa päivisin”, Malmivaara kirjoitti pappisystävälleen. Kalle Hiltunen: Wilhelmi Malmivaara, virsi täynnä ikävöivää rakkautta. TEKSTI?| EMILIA KARHU – KUVA?| MUSEOVIRASTO Herännäisjohtaja Wilhelmi Malmivaara oli äitinsä sydämen ilo K aitaisen Nurmonjoen rannalla, pari kilometriä Lapuan kirkolta, on Tynjälän talo keskellä laajaa viljelystä ja tasaista jokiranta-alavaa. Malmivaara tunnettiin vaikuttavana, sielunhoidollisena ja Oravalan mukaan jopa suggeroivana saarnaajana, jonka ”ääni tuntui lähtevän jostakin syvyyksistä, kaikui tummana ja täyteläisenä, värähti sielussa, kosketti kuulijaa oudosti ja pysähdyttävästi”. ”Äidin tuntui olevan mahdotonta erota pojastaan, joka oli hänelle silmäin ihastus ja sydämen ilo”, Oravala kirjoittaa. Malmivaara kirjoitti ystävälleen: ”Niin kovaa tämä on ollut, että ihmettelen, miten minä vielä täällä kävelen.” Syvää omakohtaista surua ja kaipausta Malmivaara työsti rakastetuissa virsiteksteissään, joista tunnetuin lienee virsi 631 Oi Herra jos mä matkamies maan. Kirkkohistorian professori Ilkka Huhdan mukaan Wilhelmistä toivottiin myös isänsä maineen puhdistajaa, Niilo Kustaan kun huhuttiin sortuneen aviorikkomuksiin. Herännäisyyden elvyttämiseksi ja kirkollistamiseksi Malmivaara perusti Hengellisen kuukauslehden vuonna 1888. Luonto ja ihmiskäsi ovat siinä olleet yhteistyössä ja tuloksena on ollut hymyilevä, hyvin viljelty laakso, johon eteläpohjalainen kansa on painanut oman pontevan luonteensa merkit. Herännäisyyden maallikkojohtajien Arvid Logrénin ja Taneli Rauhalan kuoltua 1883 Malmivaarasta tuli vähitellen heränneiden johtaja. 6,50 (12,00) Matti Sihvonen Marjareissu – Kertomuksia muistin tueksi 11,70 (24,90) 22 23 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 historia. 7,00 (28,00) Lauri Maarala, Matti Pikkujämsä Gurun opissa Kristillisten mystikkojen elämä, opit ja harjoitukset. Vuonna 1893 ilmestyneen uudistetun laulukokoelman esipuheessa hän kertoi valinneensa parhaat virret vanhoista 1700-luvun virsikokoelmista, joita olivat Elias Laguksen suomentamien Siionin virsien lisäksi Halullisten sielujen hengelliset laulut laajennuksineen sekä Abraham Achreniuksen Siionin Juhla-Wirret. Herännäisyyteen liittyi 1890-luvulla Malmivaaran innoittamana runsaasti nuorempaa papistoa, mikä vahvisti herätysliikkeen kirkollista roolia. ”En ole luullut tarvitsevani uuteen avioliittoon mennä, mutta elämä ypöyksin 15 huoneessa näkyy olevan mahdotonta. Koska isä oli ollut kuuluisa herännäispappi ja saarnamies, pojasta odotettiin hänen työnsä jatkajaa. Ajatus oli kuitenkin Malmivaaran mielestä epärealistinen. Tauti vei vielä perheen kaksi tytärtä sekä myös puolison Karinin kesällä 1901. Tämän herännäisjohtajan, virsirunoilijan, kansanedustajan ja Lapuan kirkkoherran kuolemasta tuli 12.1. 1900-luvun alussa rippikoulupoika toi pappilaan lavantaudin kohtalokkain seurauksin. Hänen kuolemastaan on nyt sata vuotta. Malmivaara kannatti fennomaanista ideologiaa ja puolusti valtionkirkkoa. Äitinsä tahdosta ja heränneen kansan tuella Wilhelmistä tuli pappi, vaikka perhe eli Nils Gustafin kuoleman jälkeen köyhyydessä. 14,10 (30,00) Petri Luomanen, Niko Huttunen, Kalevi Virtanen (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun Tulkitsijan kirja avaa ovia pyhiin teksteihin. Uudesta liitosta alkoi vielä 20 vuotta kestänyt ”työn ja siunauksen aika” ja siitä syntyi kaksi tytärtä. Valintaansa Malmivaara kommentoi myöhemmin: ”Olisin mennyt kai pilalle, jos vastuksitta olisin päässyt Lapualle. 15,90 (34,90) Veijo Koivula Pyhästä pyhään – Kirkkovuoden sanoma Kirkkovuoden jokaisen pyhäpäivän sisältö ja merkitys
Silloin hengellisyydeksi katsotaan mitä vain, Risto Jukko sanoi. Sitä hoidetaan Paavalia lukemalla. P erustan teologiset opintopäivät Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa järjestettiin 3.– 5.1. – Erittäin huolestuttavaa on kasteiden väheneminen, Jukko totesi. Jukko esitti myös kolme ajatusta kristinuskon tulevaisuudelle Euroopassa. Mutta ilman Paavalia kirkosta olisi Forsbergin mukaan tullut – toki hieman jossitellen – yksi juutalaisuuden suuntaus. Tämän päivän Suomessa kristinuskon hylkiminen ei ole hänestä radikalismia, vaan ”latteanlitteä muoti-ilmiö” ja valtavirta. JUSSI RYTKÖNEN ” Suomen evankelis-luterilainen kirkko on suvainnut kaikkea mahdollista vuosikymmenien, ellei vuosisatojen ajan. Nyky-yhteiskunta on Keskisarjan mukaan kirkolle ylivoimainen kilpailija. Esimerkiksi 1700-luvun isonvihan kauhujen aikana Suomen papisto piti Keskisarjan mukaan pystyssä viimeisiä inhimillisen elämän tukikeppejä. Jälkikristillisyydessä etiikka ja moraali ovat Keskisarjan mukaan kuitenkin edelleen paljolti evankeliumin ja Paavalin kirjeiden perua. Kirkon jäsenmäärä tuskin enää kasvaa. | kolumni | | opintopäivä | Opintopäivillä Kauniaisissa tarkasteltiin kirkkoa, sen oppia ja elämää sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Vaihtoehto-oikeisto vastustaa esimerkiksi islamia, globalismia, Yhdysvaltojen monikulttuuristumista ja monikansallistumista, erilaisia feminismin muotoja ja sellaisia uusvasemmiston ajatteluja toimintatapoja, joissa yleistä mielipidettä ja yliopistokampuksia pyritään hallitsemaan poliittisesti korrektin kielenkäytön valvonnalla. Sukupuut osaltaan todistavat, että uskonto Suomen historiassa ei ole pato, vaan koski ja muutosvoiman lähde, Teemu Keskisarja sanoi. Menneinä vuosisatoina kirkko ja hengenmiehet lievittivät kriisien ja sotien hirvittäviä kärsimyksiä. Mutta muistutuslistalle pitänee lisätä myös Paavalin kirjeet. – Jos joku pirulainen saa päähänsä 2020-luvulla tuhopolttaa vanhan kirkon, hän tulee samalla polttaneeksi monen kymmenen sukupolven koulun, sosiaalitoimiston, ”Uskonto on ollut Suomen historiassa muutosvoiman lähde” tilastokeskuksen, konserttisalin ja ainoan mielenterveyspalvelun. – Mutta tunnustuksellinen kristillisyys ei näy oikein missään enää. Aiheeseen liittyvää eksegeettistä keskustelua analysoidessaan Forsberg piti kiintoisana sitä tapaa, miten apostoli Paavali ei Roomalaiskirjeessään homoseksuaalisuudesta puhuessaan viittaa Vanhaan testamenttiin, vaan luontoon. Kulttuurisodassa piilee teologisen antropologian ongelma. Kristinuskosta on siis tullut ei-länsimainen. Maahanmuutto voi Jukon mukaan olla piristysruiske Euroopan kirkoille. Toiseksi olisi aika oppia tuntemaan erilaisten yhteisöjen, verkostojen ja järjestöjen roolia. Noin 2/3 maailman kristityistä asuu nykyisin Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Tyynen meren alueella. – Olisi opittava kuuntelemaan paremmin globaalin etelän kristillisyyttä. Forsberg perusteli ja puolusti teologisesti kirkon perinteistä avioliittokantaa monesta eri näkökulmasta. [Se on] melkein kiellettyäkin. Woke-kulttuurin toimintatavat näyttävätkin Jolkkosen mukaan jatkuvasti ajautuvan sisäiseen ristiriitaan. Sen aiheena oli ”Kirkko vaihtoehto-oikeiston ja radikaalivasemmiston ristipaineessa”. Hänen aiheensa oli ”Analyysia kirkon avioliittokeskustelusta”. – Tosielämässä Suomen evankelis-luterilainen kirkko on suvainnut kaikkea mahdollista vuosikymmenien, ellei vuosisatojen ajan. Kirkon rooli Suomen menneisyydessä on ollut Keskisarjan mukaan käsittämättömän laaja ja avara. – Kun ei ole perisyntioppia, ajaudutaan helposti harhakuvitelmaan siitä, että hyvän ja pahan välinen raja kulkee ihmisten tai poliittisten puolueiden välillä. Kapinallisuutta olisi uiminen kirkkoa kohti. Olen itse yrittänyt saarnatessani muistaa, että tarjolla ovat myös Vanhan testamentin perikoopit. Suomessa ja Euroopassa eli globaalissa pohjoisessa kristittyjen määrän vähentyminen jatkuu. toista kertaa etänä internetin välityksellä. Kuopion piispa Jari Jolkkonen piti opintopäivien viimeisen luennon. Ehkä kirkko on kätevä lähivihollinen, Teemu Keskisarja pohdiskeli. Kirkkojen maailmanneuvoston Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission johtajana työskentelevä Risto Jukko puhui aiheesta ”Mihin matka Eurooppa – miltä kristinuskon tulevaisuus Euroopassa näyttää globaalista näkökulmasta”. Luterilaisuus ei tänään ole Keskisarjan mukaan kovin leviämiskykyinen, pikemminkin uhanalainen, kenties katoamaan tuomittu. Mutta niin ei Keskisarjan mukaan tule tapahtumaan. Forsbergin perusteellinen teologinen luento olisi oikeastaan kuulunut vieläkin laajemmalle foorumille. Ikään kuin Mestari ja oppilas – jälkimmäinen samalla kristinuskon ensimmäinen teologi – eivät olisi olleet samalla asialla. – Kaikkivaltias, kaikkivoipa yhteiskunta täyttää kaikki meidän tarpeemme, sellaisetkin, joita ei ole olemassa, eikä se jätä isoa koloa kirkolle. Kolmanneksi on varottava kahta ääripäätä: ensinnäkin sisäänpäinkääntyneisyyttä, eristäytymistä yhteiskunnasta. Sortoa on pakko nähdä ja pakko löytää sieltäkin, missä sitä ei ole, jotta oma poliittinen agenda olisi mielekäs. Kaikkein merkittävin muutos globaalisti on Jukon mukaan, että kristinuskon demografinen painopiste on siirtynyt etelään. Vaikka Paavalia toki tutkitaan, luetaan ja hänen teksteistään saarnataankin, lienee siinä perää, ettei epistolasaarnoja turhan usein saa kuulla. Ensinnäkin perinteisten kirkkojen olisi aika oppia sopeuttamaan toimintaansa yhteiskunnassa ei-institutionaalisina. Niiden sisällössähän on 2. – Siksi laitavasemmiston ja laitaoikeiston välisessä kulttuurisodassa armoa ei pyydetä eikä armoa anneta, Jari Jolkkonen totesi luennossaan. Paavalin unohdus ja saarna JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Kirkossa on Forsbergin mukaan mennyt läpi professori Heikki Räisäsen tulkinta, jonka mukaan Paavalia on syytä pitää ”enemmän keskustelukumppanina kuin auktoriteettina”. Myös radikaalin vasemmiston huolet sorrosta ja epätasa-arvosta ovat Jolkkosen mukaan ymmärrettäviä ja niitä on kuunneltava. Hän totesi, ettei ole vuosikymmeniin kuullut saarnattavan Paavalista tai edes viitattavan häneen. Olisi kieltämättä myös ongelmallista sivuuttaa Paavali tarvittaessa sillä perusteella, että ”Jeesus ei puhunut siitä tai tuosta mitään”. Lukuisten kotimaisten luennoitsijoiden joukossa ensimmäisen laajan esityksen piti historioitsija Teemu Keskisarja, joka keskittyi esityksessään ”Kristinusko on parasta, mitä Suomelle on tapahtunut” siihen hyvään, mitä kristinusko ja myös papisto ovat Suomessa saaneet aikaan. Keskisarjan mielestä elokuvien ja kirjallisuuden rasittavin klisee on pappi edistyksen jarruttajana ja vanhoillisena jääränä. – Tosielämän hengenmiehet olivat virkeitä monialaihmisiä ja modernin airuita. Uskonnonvastaisuus ei edistä mitään kapinaa. Teemu Keskisarja piti Perustan teologisilla opintopäivillä laajan esityksen, joka keskittyi siihen hyvään, mitä kristinusko on Suomessa saanut aikaan. Hänen teemojaan olivat esimerkiksi ”Seksuaalinen vallankumous”, ”Seksuaalisuus ja lainsäädäntö” sekä ”Argumenttien kirjo ja niiden ongelmat”. Silti kirkko on yhä aktivistien ensimmäisenä maalitauluna joissakin kysymyksissä. – Toisaalta vaikuttaa siltä, että jotkut näkevät sortoa siellä, missä sen kohteet eivät itse koe olevansa sorrettuja. Maailmassa on syrjiviä rakenteita, ja ihmiset kohtelevat toisinaan toisia epäreilusti. Kun ei ole lankeemusta, ei Jolkkosen mukaan myöskään ole käsitystä sovituksen tarpeesta eikä anteeksiannon mahdollisuudesta. Pappi oli 1800-luvun suomalaisessa maalaiskylässä se heppu, joka ensimmäisenä kylvi perunaa, toimi Suomettaren kirjeenvaihtajana, perusti kansakoulua ja vapaapalokuntaa ja järjesti lukkarin kanssa isorokkorokotuksia. 24 25 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 teologia. | Kuva: Petri Vähäsarja V iime viikolla Raamattuopistolla – tosin etänä – pidetyillä Perustan teologisilla opintopäivillä luennoi myös teologian tohtori Juhani Forsberg. Forsberg huomautti ”eräänlaisena jeremiadina”, että ehkä mainitut Paavalin kohdat ovat saattaneet edistää ”lähes täydellistä Paavali-unohdusta tai torjuntaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa”. Moni kansamme merkkihenkilö on ollut papin lapsi. Onko meillä halua kuunnella, haluamatta muuttaa niitä [etelän kirkkoja]. ”Vaihtoehto-oikeistolla” tarkoitetaan Jolkkosen mukaan ennen kaikkea Amerikassa vuonna 2008 syntynyttä liikettä. Opintopäivien ulkomainen vieras oli tällä kertaa australialainen teologian tohtori John Kleinig, joka käsitteli luennoissaan kristityn iloa eri näkökulmista. – Laskekaapa, kuinka monta valtiomiestä, taiteilijaa, kirjailijaa, sotapäällikköä tai suurliikemiestä on kasvanut suomalaisissa maalaispappiloissa. – Se korostaa valkoista ylivaltaa tai lievemmässä muodossaan puolustaa anglosaksisen kulttuurin juuria ja länsimaisen sivilisaation saavutuksia. Ja jos näin todella on, meillä on homileettinen anemia. Pietarin kirjettä siteeraten ”yhtä ja toista vaikeatajuista”, mutta ei niitä saa eikä voi unohtaa. Luennoitsijan melko kovat kommentit Paavalin unohtamisesta panevat miettimään. – Toinen ääripää on sulautua ulkona olevaan todellisuuteen ja yhteiskuntaan. Keskisarja pohdiskeli myös kirkkoon kohdistuvien aggressioiden syitä. Tämä kaikki on Forsbergin mukaan johtanut monen papin ajattelussa Paavalin hylkäämiseen ja Jeesuksen asettamisen Paavalin vaihtoehdoksi. ” Olisi ongelmallista sivuuttaa Paavali sillä perusteella, että ”Jeesus ei puhunut siitä tai tuosta mitään”. Muualla kuin länsimaissa kristinuskolla menee Jukon mukaan kuittenkin varsin hyvin. Keskisarja kummasteli myös kirkkoon kohdistuvia aggressioita. Jolkkonen käsitteli esityksessään laajasti äärioikeiston ja äärivasemmiston aatehistoriallisia taustoja sekä kirkon ja politiikan suhdetta. – Vaaditaan turvallista tilaa itselle, mikä tarkoittaa käytännössä toisella kannalla olevien puhdistamista pois tilasta
1. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. 2. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Mutta missä säilyttää niitä. Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. ero aki rko sta .fi ja suo mi.f i 3. | Kuva: Johannes Wiehn 26 27 KOTIMAA | 14.1.2022. 135 00 2. Onko se siinä, että Miriam ja hänen kaltaisensa näyttävät meidän piilevän ylemmyyden tunteemme ja rohkaisevat meitä taviksia aukaisemaan suumme jos kohtaamme rasismia vaikka millä tasolla”, eräs lukija kommentoi. Kotimaan paras juttu -kilpailussa eniten mainintoja sai Mari Teinilän essee Miriam Makebasta. Oletettavasti hänen kauttaan kuva on päätynyt myös Kotimaan arkistoon.” P äivi Pöyry on varsin tyytyväinen viimeisimpään verhoiluunsa, vaikkei löytänyt neljänteen k-tuoliinsa unessa näkemäänsä kangasta. Kouvolan kansalaisopiston kurssi tarjoaa kerran viikossa hyvän opetuksen lisäksi vertaistukea. Tuskin kestäisivät uudelleenverhoiluakaan. Millä sivustoilla kirkosta voi erota. Mistä tilanteesta on kyse. 1. Tämän viimeisimmän hän löysi Facebookin Roskalava-sivustolta, ja ihastui tuolin jalkoihin. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai mihin se liittyy. Tämän viikon kuvassa on musisoiva trio, kaksi miestä ja yksi nainen. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. Paljonko radion aamuhartaudella oli kuulijoita vuonna 2017. – Kun pohjasta varisi heiniä ja kangaskin oli jo kulunut, lähdin verhoilukurssille. Tilankäyttö on yksi harrastuksen haasteista. Ensimmäinen pula-ajan tuoli tuli isotäti Martan perintönä. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto E läkkeellä olevat kappalaiset tapasivat käydä yhdessä sunnuntaisin kirkossa eri puolilla pääkaupunkia. Missä ja milloin kuva on otettu. Koko kansan k-tuoli oli pula-ajan huonekalukeksintö, jonka tarvikkeet mietittiin tarkkaan. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. – Siitä, kuinka tavoiteallaan maallisia puhumalla taivaallisia. Ja vanhemmat ovat kiitollisia askarteluopeista. Kuva on puhelinhartaustoiminnan aloittamisen julkistamisesta. Päivi Pöyry on koulutukseltaan myös kädentaitaja. Tunnistako kuvan ihmisiä. 3. Valkealan seurakunnan lastenohjaaja Päivi Pöyry verhoilee jo neljättä k-tuoliaan. Mat kai lijo ide n Edellisen mysteerikuvan tunnisti Pertti Kettunen. Siro ja kevytrakenteinen istuin matkasi muuttokuormassa Valkealan Lautaroon, minne Pohjois-Satakunnan Karvialla kasvanut Pöyry asettui vuonna 2001. – Kun flow-tilassa sormenpäät arkana keskityt kierrejousien sidontaan. kirkkokahvit | vastaus | 26 KOTIMAA | 14.1.2022 | harrastaja | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Puhelinpalvelua käynnistämässä ollut Sivonen oli opettajan työnsä ohella aktiivinen toimija myös valtakunnallisissa medioissa. Mutta missä säilyttää niitä. Voit perustella valintasi lyhyesti. Perheen perustaminen otti aikansa. Kirjapalkinnon voitti Tauno Väinölä Helsingistä. Käsityönopettajan ammatistakin haaveillut Wetterhoffin kasvatti hyödyntää oppejaan nykyisessä työssään lastenohjaajana. Kuvat kertovat pääosin oman aikansa kirkollisesta elämästä ja tapakulttuurista. Vaan mitä tehdä neljännelle. Verhoilu on Valkealan seurakunnan lastenohjaajalle parasta stressinlievitystä. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Vastauksia saatetaan käyttää lehdessä ja verkossa tunnistuksen yhteydessä. – Tahtoisin pelastaa enemmänkin vanhoja esineitä. Heillä oli myös tapana ruotia kulloinkin pidetty saarna ja saarnaaja. – Tässä meillä oli hyvä esimerkki, tuumasi toinen kappalainen – Niin mistä. Valkealan seurakunnan kanttorin kaatopaikalle tuomitseman tuolin Pöyry pelasti ompelupöytänsä istuimeksi. ”Etsin artikkelista toivoa. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Miehet soittavat kitaraa. Materiaalihankintoja tehdään kimpassa. HANNELE NIEMI ” Tahtoisin pelastaa enemmänkin vanhoja esineitä. Kuvassa olevat henkilöt ovat kaikki silloisia joensuulaisia: vasemmalta kirkkoherra Risto Ruskomaa, ylim. Historiateoksessa Joensuun uskonnollinen elämä 1954–1999, sivulla 161, todetaan: ’Sielunhoidolliseen puhelinpalveluun kuuluu palvelevan puhelimen ohella Päivän sana -puhelinhartaus, jota Joensuussa toimitettiin vuoden 1976 alusta lähtien.’ Muistan kuvan ottamisen. Hän kirjoittaa: ”Kuva on otettu Joensuussa joko vuoden 1975 lopussa tai 1976 alussa ja julkaistu muistaakseni myös paikallisissa lehdissä, myös Kirkkotie-lehdessä. Kappalaiset kävelivät mietteissään jumalanpalveluksen jälkeen kotiinpäin. Kerran saarnan piti komean ulkomuodon omaava pappi, jonka nimi oli mainittu tulevana piispana. Päivi Pöyry verhoilu Kaikkiaan kymmenen tuolia verhoillut Pöyry arvelee neljän k-tuolin riittävän. Valkealan yläkoulun puutyöluokassa on tilaa ja välineistöä. Vuoroaan odottavat kaksi 1960-luvun vaahtomuovitäytteistä klassikkotekonahkatuolia. Kenen suojelija pyhä Nikolaos on. Kaksi verhoilemaansa k-tuolia Pöyry on ajatellut antaa lapsille ja pitää itse yhden. Tuolin vuoro tuli 2009. – Olin verhoillut jo kolme k-tuolia yksivärisellä kankaalla, ja opettaja kehotti kokeilemaan jotain erilaista. lehtori Leena Hurskainen, virallinen apulainen Pertti Kettunen, Seppo Piirainen Joensuun Puhelimesta ja opettaja Toivo Sivonen. – Ne eivät ole vaivan arvoisia. Verhoilla voi kaikkea – paitsi lastulevyisiä huonekaluja. Taustalla on reliefi ja alttaripöytä. – Kädentaidot auttavat lapsia hahmottamaan asioita
12 Tällainen on Lapuan piispaksi valittu Matti Salomäki Karhupoliisi Harri Gustafsberg opettaa tammikuussa kirkon johtajia 105 € Tilaus on määräaikainen Lehti ja lahja vain (Norm. Hän oli myös Amerikan luterilaisen kirkon jäsen. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Ulla ja Ron kävivät Union United Methodist Churchin jumalanpalveluksissa Wellingtonissa, Alabamassa. Monenlaista vapaaehtoistyötään hän jatkoi elämänsä loppuun asti. 162 € + 10,80 €) Tilaa vuosikerta nyt kampanjahintaan, edullista luettavaa koko vuodeksi 12 kk / 48 lehteä Tilaajalahjana rohkaiseva ja toivoa luova värityskirja aikuisille! Laskun voi jakaa 1-4 erään. Hän suoritti erikoistumisopintoja vuosina 1977–1978. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Kotimaasta löytyy aina ihmiset ja asiat sekä tunne ja toivon näkökulma. Kokonainen hakuilmoitus on kirkon työpaikkatorilla ja Oikotie.fi -palvelussa Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Ulla-Riitta LaGrone Ulla-Riitta Maria LaGrone, os. mennessä. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Myös ruumiini, kun poveen maan sinun nimehesi siunataan, sun ota armos huomaan.” Virsi (1938) 323:3 Ikävöiden ja kiittäen Anja Antti, Maria, Matias Markus veli ja sisar perheineen muut sukulaiset ja laaja ystäväpiiri Haku 4.2. Kampanjakoodi: KT12/22VÄK Printtilehtitilaus sisältää digilehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Ronin uran jatkuessa sotilasja diplomaattitehtävissä perhe muutti usein ja asui monessa USA:n osavaltiossa sekä Thaimaassa, Etelä-Koreassa, Japanissa ja Virossa. Ulla oli syntynyt kesällä 1950 Helsingissä. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Perhe muutti 15 kertaa 25 vuoden aikana. Kiitos Pirkanmaan Hoitokodin henkilökunnalle Sakarin hyvästä hoidosta. Ulla ja pikkusiskonsa Eeva kasvoivat Helsingissä Länsi-Pasilassa. Lisätietoja ja hakuohjeet: www.varkaudenseurakunta.fi Tule seurakuntapuutarhuriksi Varkauden seurakuntaan! Heinolan seurakunnassa on 1.2.2022 mennessä haettavana NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Tarkemmat tiedot: https://www.heinolanseurakunta.fi/infoja asiointi/avoimet työpaikat Tammiale! Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –4 9 Taivaallinen näkökulma Kotimaan valokuvaajan Jukka Granströmin kuvissa maailmaa katsotaan taivaalta, droonikuvaajan silmin. 18.4.1940 Lapua k. Kärkkäinen, kuoli 23.11.2021 uusiutuneeseen rintasyöpään 71-vuotiaana. Palattuaan kotiin Alabamaan vuonna 2002 hän toimi vapaaehtoisena Etowah Free Community Clinic -klinikalla, Camp Cottaquillassa partiotyttöjen leirisairaanhoitajana, hän kuljetti autollaan syöpäpotilaita lääkäriin, hoiti vauvoja Anniston Regional Medical Centerissä, avusti Calhoun County Amateur Radio Association -amatööriradiojärjestöä Cheaha Challengen aikana ja monissa muissa tapahtumissa, myös useiden tornadoiden aikaisissa hätäaputoiminnoissa. Ulla oli lapsesta asti innokas partiolainen. Hän levitti hyvää mieltä ja iloa ympärilleen. Pian sen jälkeen hän muutti Khamis Mushaitiin, Saudi Arabiaan, työskentelemään kansainvälisessä työyhteisössä paikallisessa sotilassairaalassa. Hänen vanhempansa olivat Karjalan evakoita Viipurista. Hän viihtyi ihmisten joukossa. Kuvassa Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Hän sai ansiomerkkejä jo nuorena ja myös aikuisena partiojohtajana. Vuonna 1989 Ulla sai USA:n kansalaisuuden. Vuonna 1992 hänet nimitettiin Okinawassa palvelevan USA:n armeijan vuoden vapaaehtoiseksi ja vuonna 1996 hän sai Fort Lewisissä, Washingtonissa vapaaehtoistoiminnan kunniamerkin armeijalta. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme kotimaa.fi 28 29 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 tiedoksi. Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmässä hän oli erittäin aktiivinen jäsen yli 10 vuotta. Tarjous on voimassa 31.12.2022 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. SAKARI VALKAMA JA VUOKKO VÄNSKÄ | perheuutiset | jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 2400 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta yli 140 seurakunnasta. RON LAGRONE, SAM LAGRONE, DAN LAGRONE Ullan puoliso ja pojat | kuolleet | Kiitos! Lämmin kiitos runsaista onnitteluista ja lahjoista, joita saimme kihlauksemme ja häidemme johdosta. 24 %. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Ulla toimi aina sitoutuneesti vapaaehtoistyössä. Perheen koti oli Alexandriassa Alabamassa. Tartossa Ulla ja kaksi hänen kollegaansa opettivat lääkintäenglantia paikalliselle henkilökunnalle 1999–2002 ja solmivat samalla elinikäisiä ystävyyksiä. Ron jäi eläkkeelle, mutta Ulla työskenteli vielä 10 vuotta sairaanhoitajana Gadsden Regional Medical Centerissä ja jäi eläkkeelle vuonna 2012. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Siunauksen toimitti pastori Päivi Repo omaisten läsnä ollessa. | kuolleet | ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi Kotimaa on valtakunnallinen viikkosanomalehti, joka kertoo monipuolisesti ja rakentavasti kirkon asioista sekä keskustelunaiheista yhteiskuntaa ja globaalia näkökulmaa unohtamatta. Ulla haudattiin Alabama National Cemetery -hautausmaalle Montevallossa 13.12.2021. Julistetaan haettavaksi OULUN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut uudelleen haettavaksi Muhoksen seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika 28.1.2022 klo 15 saakka. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Lämmin kiitos osanotosta Rakas puoliso, isä ja vaari Rovasti Arvi Martti Sakari SUUTALA s. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. joulukuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. Ulla ja Ron muuttivat Yhdysvaltoihin ja heidät vihittiin avioliittoon vuonna 1979. Siellä hän tapasi Ron LaGronen, Yhdysvaltojen armeijan upseerin, joka oli kouluttamassa Saudi-armeijaa. 8.12.2021 Tampere ”Enkelis Herra, lähetä minua täältä lähteissä, taivaaseen luokses tuomaan. Yhteinen matkamme alkoi Lahden Ristinkirkossa 27.12.2021. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Siellä Ulla piti säännöllisesti pyhäkoulua. Esikoispoika Samuel Robert syntyi Fort Braggissa ja Daniel Ware Seoulissa, Korean Tasavallassa. Ullalla oli erityinen taito huomata toiset ihmiset ystävällisesti. Ulla kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1970 Alppilan yhteislyseosta ja valmistui sairaanhoitajaksi 1972 ja diakonissaksi 1973 Helsingin Diakonissalaitokselta. Vihkipappina toimi rovasti Jaakko Uski ja kanttorina Marjaana Turunen. 6 4 N:o 48 | 3. Ulla oli aina Suomen luterilaisen kirkon jäsen. 24 %. Ullaa jäivät kaipaamaan aviomies Ron, poikansa Sam ja Dan, lapsenlapsensa Henry ja sisarensa Eeva Repo sekä laaja ystäväjoukko Suomessa ja eri puolilla maailmaa
Kirkon rakentamiseen on laitettu aikaa. Sisareni lisäksi myös yksi ystäväni sekä Oscarin eno ovat kummeja. Julkisista tunnusteoista tämä oli ensimmäinen. Pastori Panu Pitkänen, Helsinki. Alttarilla on kaksi kynttilää. Tekstit: Ps. 105:2–5, 39–42, Joh. Minun aikani ei ole vielä tullut.” Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.” Siellä oli kuusi kivistä vesiastiaa juutalaisten tapojen mukaisia pesuja varten; ne olivat parin kolmen mitan vetoisia. Kummien merkitys on hyvin suuri. Maria näytti meille mallia myös rukoilemiseen. W Rakennettiin C. Myös äitini kastettiin siellä aikuisena. Kastemalja oli kultainen ja muistutti pikaria. Seurakuntapastori Tarja Meijer, Mäntsälä. Poika näkee kiviset tynnyrit ja käskee täyttää ne vedellä ja palvelijat tekevät niin ja vievät juoman pomolleen, joka kehuu sulhasta hyvästä viinivalinnasta. Urkurina Elisa Vikki. To 20.1. Uskossa on farssimaisia piirteitä. Johanneksen evankeliumin katkelma on kuin ylistyslaulu Marian uskosta, jolle eivät silti anna tunnustusta sen enempää Jeesus kuin evankelistakaan. Hiltunen, Helsinki. Turun ortodoksinen kirkko on hänen mielestään hienosti keskellä kaupunkia. Pyhän Aleksandran kirkko on hienosti kaupungin keskellä, Turun kauppatorin laidalla. Seurakuntapastori Tarja Meijer, Mäntsälä. Poika kieltäytyy, mutta äiti uskoo silti. Liturgina seurakuntapastori Kim Schlesier. 2. Pyhä Nikolaos on oma pyhimykseni, ja hänen kuvansa on tatuoitu käsivarteeni. Se on kiva paikka, jossa voisi pitää kastejuhlan, mutta me pidimme kastejuhlan Oscarin äidinäidin luona. Todellinen marianpäivä taitaa kuitenkin olla käsillämme Kaanan häissä. Kun menen kirkkoon sisälle, kunnioitan aina sen tapoja. Se kertoi konstailemattomasta uskosta, olihan Jeesuskin vain häävieras. Ja kun se katsoo hänen kuolemaansa, se näkee siinä elämän. La 15.1. Pyhä Nikolaos on matkailijoiden suojelija, ja Nikolaos on minut pitänyt turvassa tähän asti, kun olen matkannut paljon ja nähnyt elämää. Sitten hän sanoi: ”Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle”, ja he veivät. Ne liittyvät niin paljon ortodoksisuuteen. Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Elina Hellqvist, Espoo. Kirkolliset tapahtumat ovat suuri asia, nautin niistä kovasti. Seurakuntapastori Tuomas Meurman, Helsinki. Marian ylistäminen on jätetty tulevien vuosituhansien urakaksi. Pastori Ida Hakkarainen, Adventtikirkko, Tampere. Radio1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Uspenskin katedraalista Helsingistä. Isäni oli minulle baba, ja olen myös itse Oscarille baba. Tiina Keronen saarnaa, Mikael Takamaa juontaa. Ma 17.1. The Tunnustekoa. Seisoimme puoliympyrässä ja katselimme, kun pappi kastoi Oscarin kolme kertaa veteen ja voiteli tämän mirhalla. MAIJA P. Ke 19.1. Hän ilmaisi sillä kirkkautensa, ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen. Pe 21.1. Ma 17.1. Ti 18.1. Se on todella tehty ortodokseja varten. Nauhoitettu Helsingin Vapaakirkossa. Kanttorina Anna Välimäki. 1:14, 2. Tai meidän ainakin tulisi uskoa. Sisareni on sylikummi, ja hän piteli Oscaria oikeastaan koko toimituksen ajan. – – Tämä oli Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen, ja hän teki sen Galilean Kaanassa. Haluan pitää yllä perinteitä ja haluaisin, että myös poikani Oscar tekee niin. Hänen nimekseen tuli Oscar Emil Nikolaos. Uusinta klo 23. Pe 21.1. Seurakuntapastori Heidi Zitting, Espoo. M inut on kastettu ortodoksisessa Pyhän Aleksandran kirkossa Turussa. Jeesus sanoi palvelijoille: ”Täyttäkää astiat vedellä”, ja he täyttivät ne reunoja myöten. Tottelivat. Eräässä virressä puhutaan uskon silmästä. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkosta. Yksi vieraista käy valittamassa pojalleen, että viiniä pitäisi saada lisää. Annankadun Adventtikirkon nuorisojumalanpalvelus. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Johanneksen evankeliumi 2:1–11 Viikon kolmantena päivänä vietettiin Galilean Kaanassa häitä. TV-ohjaus Lefa Lindgren. Palveluksen toimittaa arkkipiispa Leo. Kirkko on pyhitetty marttyyrikuoleman kärsineen Rooman keisarinna Aleksandran muistolle. La 15.1. Se katsoo juuri noin. Emme tiedä, mitä kaikkea Maria oli jo oppinut pojastaan tuntemaan. | Kuvat: Laura Yöntilä Elias Petriotis Turun ortodoksinen kirkko W Kirkon nimi on Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko. Oma nimeni on Elias Aleksandros. Hääväki on pikku kännissä. Olen isäni puolelta kreikkalainen. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. Riittää pieni lause: ”Heillä ei ole viiniä.” Kertomansa lopuksi Johannes toteaa opetuslastenkin uskoneen, vaikka tiedämme jatkosta, ettei se usko kovin syvälle juurtunut. Minulle uskonto on kunnioitusta perinteitä ja kreikkalaisuutta kohtaan. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Matteuksen evankeliumin uutta käännöstä. Siitä huolimatta Mariaa antoi palvelijoillekin määräyksen tehdä niin kuin Jeesus sanoo. Tilaisuuden jälkeen saimme kotiin kastevettä, kynttilöitä sekä hiuksia, jotka pappi leikkasi Oscarilta. Vähän kirkkokunnasta riippuen hänet joko korotetaan rohkeuden tai nöyryyden esikuvaksi tai jumaloidaan ylös kuolevaisten ulottuvilta. To 20.1. Ke 19.1. Ä iti-Marian uskoa ja nöyryyttä hämmästellään yleensä marianpäivänä, kuinkas muuten. Myös isäni nimi oli Nikolaos. 105:1, Ps. Ajatelkaapa. ton. Kreikassa on tosi siistejä kirkkoja. Viini loppui kesken, ja äiti sanoi Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä.” Mutta Jeesus vastasi: ”Anna minun olla, nainen. Jeesuksen äiti oli siellä, ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa kutsuttiin häihin. Jumalan perhe. Engelin suunnitelmien mukaan vuosina 1839–1845. Seurakuntapastori Lasse Lindberg, Salo. Hän kertoi niukin sanoin vain ongelman. Jotensakin näin mekin uskomme. Periaatteessa voisin kuulua mihin kirkkoon vain, mutta koen myös, että ortodoksisuus on jotenkin erityisen hengellistä. Perhepiirissä oli kyllä saattanut tapahtua jo yhtä sun toista. Kun se katsoo Jeesuksen tappiota, se näkee siinä voi| 2. Joka tapauksessa Marialle oli itsestään selvää, että viinin loppuessa piti kääntyä Jeesuksen puoleen. sunnuntai loppiaisesta on aiheeltaan ”Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa”. Äidin usko tarttui heihinkin, vaikka Maria ei edes ollut tämän häätalon emäntä. Valvoja maistoi vettä: se oli muuttunut viiniksi. Olen asunut Suomessa koko elämäni mutta olen kuitenkin viettänyt Kreikassa paljon aikaa. Kaiken lisäksi Jeesus aluksi kieltäytyi auttamasta. Pääosan esittäjä ei saa Oscaria edes sivuroolista. | kirkko & minä | Minun ja poikani kastekirkko Elias Petriotis nauttii ortodoksisen kirkon hengellisestä ilmapiiristä, tavoista ja perinteistä. Pastori Johannes Lahtela, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Liturginen väri on vihreä. Se tarkoitti ehkä jotain tiettyä Johanneksen teologista kategoriaa. Teologian maisteri Anne Heikkinen, Helsinki. 12:6–16, Joh.2:1–11. Hän ei ollut viinin tukkukauppias, eikä takapihalla odottanut aasin vetämää kärryllistä viinitynnyreitä. 30 31 KOTIMAA | 14.1.2022 KOTIMAA | 14.1.2022 pyhä. Kun.4:1–7, Jes. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. Uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Joihinkin kirkkoihin pääsee vain veneellä. Kun Jeesus sanoo pyyntöihimme ”ei!”, usko ei välitä siitä vähääkään. Historia ja uskonto vaikuttavat nimien valintaan paljon. Palvonta kuuluu minusta ortodoksisuuteen luterilaisuutta vahvemmin. Jetro Perho todistaa. sunnuntai loppiaisesta | Tosi marianpäivä Kaanassa TEEMU KAKKURI Kirjoittaja on teologian tohtori. Nuorten muodostama lauluja soitinryhmä. Viiniä riittää kuin saavista kaataen. Tehdään ristinmerkki, sytytetään tuohus. Pyhän Aleksandran kirkon yhteydessä on seurakuntasali. Tässä vaiheessa juttua voisi luulla farssiksi, mutta se onkin esikuvaa uskosta. Tämä rukous riittää. Marraskuussa 2021 esikoispoikani Oscar kastettiin samassa paikassa. Kun kirkkoon menee sisälle ja katsoo mihin vain, niin näkee, että kaikki yksityiskohdat on hyvin suunniteltu. 12:1–6, Room. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. LAURA YÖNTILÄ ” Yhdessä kirkossa sai uppopaistettuja pikkumunkkeja, joissa on hunajaa päällä. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. Pääsin samassa kirkossa ripiltä kuusi vuotta sitten, ja isäni hautajaiset pidettiin siellä. Samalla lausutaan toive pyhimykselle. Saarnaajana kirkkoherra Outi Niiniaho. Ti 18.1. Ei suostuttelua, maanittelua, käskemistä, korulauseita, kyyneleitä tai transsimaista kiittämistä. Muistan, että yhdessä sai uppopaistettuja pikkumunkkeja, joissa on hunajaa päällä. Kummeista ainakin sylikummin tulee olla ortodoksi. L. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 16.1
Metsät ovat luonnon monimuotoisuuden turvasatamia. – Niin minustakin, vastasi poika ja huomasi, että ajatus metsistä ei enää tuntunut lainkaan pelottavalta. Mikä on riittävää suojelua. | Kuva: Olli Seppälä 32 KOTIMAA | 14.1.2022 luomakunta. Toki kaupungin tehorakentamisen johdosta käydyt luonnonsuojelukiistat ovat eri asia kuin laajoilla metsämailla käydyt keskustelut suojelun periaatteista tai metsänkäsittelytavoista. Siellä hänellä oli saman ikäinen serkku. Kun kesä loppui, poika ja tyttö sopivat kirjeenvaihdosta. Metsät ovat myös lukuisten eliöiden koti. – Metsissä on jotain pelottavaa. Anna sieluni iloita ja mieleni avartua. Alueelle on kaavailtu kotia 2 000 ihmiselle. Vuosia myöhemmin poika ja tyttö, silloin jo nuori mies ja nuori nainen, avioituivat. Samalla kun metsää hyödynnetään, sitä myös halutaan suojella. Metsä on suomalaille tärkeä asia. – Minusta oli mukavaa keskustella kanssasi ja kulkea metsässä. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Metsän Herra, anna puiden huojua kuin ylistyskuoron käsien. Hanketta on vastustettu ankarasti. Puolet suomalaisista asuu enintään 200 metrin päässä metsästä. Ei ihme, sillä maamme pinta-alasta noin 80 prosenttia on metsää. Tyttö halusi kulkea metsissä ja poika seurasi mukana, sillä hän ei halunnut tunnustaa tytölle, että hieman pelkäsi metsiä. Metsiä pelänneestä kaupunkilaispojasta tuli aikanaan myös seurakunnan metsistä vastaava luottamushenkilö. Suomessa vallitsee periaatteellinen yhteisymmärrys metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä, mutta käytännössä syntyy ristiriitoja suojelun ja talouskäytön välille. Olin taannoin linturetkellä Laajasalon Stansvikissä ja näin Suhde metsään koetuksella Suomalaisten metsäsuhde on aineeton kulttuuriperintö. Metsät liittyvät suomalaisten muistoihin, elämyksiin, arkeen ja vapaa-aikaan, elinkeinoon ja teollisuuteen, talouteen. M eillä suomalaisilla on erityinen suhde metsään. Tarina takavuosikymmeniltä kertoo kaupunkilaispojasta, joka lähetettiin kesäksi puoliväkisin enolaan maalaispappilaan. Yhtä kaikki, suomalainen tarvitsee metsän, jossa liikkua ja antaa mielen levätä. He perustivat perheen vaimon kotiseudulle ja heistä tuli perinnön kautta metsänomistajia. Edes joskus. Aamen. Mutta kesän aikana kaupunkilaispoika tutustui tyttöön, serkkunsa luokkakaveriin, ja alkoi käydä tämän kanssa kävelyillä. Anna kehoni tanssia ja sydämeni rakastaa. – Voidaan tehdä kaikkea muuta paitsi mennä metsään, kaupunkilaispoika julisti serkulleen. Onpa suomalaista metsäsuhdetta kutsuttu myös aineettomaksi kulttuuriperinnöksi. Molempia tarvitaan. puihin kiinnitettyjä banderolleja, joista yksi on tämän jutun kuvituksena. Kyse oli asuntorakentamisesta Stansvikin kartanon läheisyyteen. – Miksi