tammikuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –0 3 Herätysliikkeiden kesäjuhlat keskittymässä samaan viikonloppuun Jokainen voi olla sielunhoitaja naapurille Ihmisten hyvyys antaa toivoa Tampereen seurakuntien kehittämistyön asiantuntija Eva Wäljas ravistelee näkemyksiä 12. 22 4 N:o 02 | 15
Niinpä lukijoita pyydetään mukaan tutkimusmatkalle. 12-vuotiaana tein ensimmäiset merkinnät havaintokirjaan. Samaa voi ajatella tapahtuvan, kun katsoo vanhoja valokuvia. 2 KOTIMAA | 15.1.2021 aluksi. En ekobongauksen aikana pyytänyt Jumalalta kertaakaan, että näkisin harvinaisen lajin tai saisin tarvitsemani pinnan. 2 Mikä sinua linnuissa kiehtoo. Kotimaassa julkaistaan viikoittain yksi vanha mustavalkoinen valokuva arkiston kätköistä. Mysteerikuva sivulla 26. – Kyllä ehdin. Pidän taukovuoden, sanoo Juha Kylänpää, joka teki viime vuonna ekopinnojen Suomen ennätyksen. Ja edelleen lintujen katsominen on kiinnostavaa. Yleensä kuvien takana ei ole mitään tunnistetietoja. Vaikka mennyt on mennyttä, se jättää jälkeensä vaikutelmia ja muistoja, makuja, tuoksuja ja kaipuun. Kuvat herättävät muistoja. 4 Olet ollut lähetystyössä Pakistanissa. En myöskään hengellistä harrastusta. Ne antavat historiallista perspektiiviä. Kuvat tekevät myös kunniaa niissä esiintyville ihmisille, joista kaikki eivät enää ole niin sanotusti tällä puolen Jordanin. Hekin olivat aikanaan mukana yhteisessä julkisuudessa. Ehditkö katsoa siellä lintuja. Ottiko koville. | Kuva: Lasse Kylänpää JUHA KYLÄNPÄÄ lintuharrastaja, eläkkeellä oleva kappalainen Kadonnut aika R omaanin Kadonnutta aikaa etsimässä lopussa kirjailija Marcel Proust päätyy toiveikkaaseen ajatukseen. Kummatkin ovat oikeassa. Ne eivät ole toistensa vastakohtia. Hän keräsi tempauksellaan myös 21 000 euroa lintujen suojelutyöhön Välimeren maissa, jossa yhä metsästetään muuttomatkalla olevia pikkulintuja. Paljonko sinulla on maailmanpinnoja eli koko maailmassa nähtyjä lintulajeja. Tarvitaan katsetta sekä taaksepäin että eteenpäin. 1 Onneksi olkoon, teit ekobongauksen Suomen ennätyksen ja sait kasaan 283 lajia. Oikeastaan bongaus on keräilyharrastus siinä kuin listan pitäminen vaikkapa siitä, kuinka monta olutlajia on maistanut. – Suhtauduin vuosia kriittisesti bongaukseen, koska siihen liittyy hillitöntä autolla ajamista. Hän halusi nähdä vuoden aikana vain lihasvoimin liikkuen niin monta lintulajia Suomessa kuin mahdollista. OLLI SEPPÄLÄ ”Pyöräilin vuoden aikana yli 19 000 kilometriä, näin 283 lintulajia” – En tänä vuonna erityisemmin kerää pinnoja eli nähtyjä lintulajeja. Pyöräkin kesti hyvin, eikä vuoteen mahtunut edes yhtään rengasrikkoa. Asuimme linnustollisesti hyvässä paikassa Indusjoen lähellä. Maailmanpinnoja on 777, mikä ei ole paljon. Mutta on lukijoita, joiden mielestä vanhat kuvat ovat arveluttavia, sillä ne katsovat taaksepäin. Näistä aineksista voidaan taiteen keinoin saada yhteys menneeseen. 3 Mikä on lintubongauksen, eli uusien lajien näkemisen, idea. – Kiitos kysymästä, ei oikeastaan. OLLI SEPPÄLÄ Julkaisupäällikkö penkoo vanhoja valokuvia. Pyöräilin vuoden aikana yli 19 000 kilometriä ja laskin, että siitä tulee 52 kilometriä päivää kohden. Pisin ajo oli 312 kilometriä. Eikä niiden tarvitse olla kovinkaan vanhoja, pari kolme vuosikymmentä riittää. Minulla on ymmärtääkseni toiseksi eniten Pakistanin pinnoja eli 553. Kuva on viime kesältä. | viikon henkilö | Laitilan seurakunnan kappalainen Juha Kylänpää, 65, jäi viime vuoden helmikuussa eläkkeelle ja aloitti ekopinnajahdin. He toivoisivat, että kuvissa ja jutuissa suuntauduttaisiin tulevaan. Kuvat vievät kadonneeseen aikaan. Sitten löysin ekobongauksen. Varjelusta kyllä pyysin. Mysteerikuvasta on tullut suosittu osa lehteä. Meni aika lailla omalla painollaan. Lintulajeja olen nähnyt Suomessa 317, joista ekopinnoja 313. Vanhojen kuvien lumo, varsinkin jos tunnistaa kuvan ihmiset, on vastustamaton. – En osaa tarkkaan sanoa
Saat levätä hänen sylissään. Tai isä, jonka ylpeä kannustushuuto kaikuu katsomossa ylimpänä. Black luki tilaisuuden päättyessä rukouksen, jossa hän sanoi: ”Sanoilla on merkitystä, kielellä on valta elämään ja kuolemaan.” Puheiden ja tekojen suhteesta on kirjoittanut myös presidentti Sauli Niinistö. Tunkelo. Rukousviikon juuret Yhdysvalloissa E nsi viikolla Yhdysvaltain uusi presidentti, katolilainen Joe Biden asetetaan virkaansa. Rakkauden teot ovat osa Isä Paulin jättämää kristittyjen ykseyteen tähtäävää perintöä. Jeesus Kristus, Vapahtajamme, herättää sinut viimeisenä päivänä.” Lopulta Herra lausuu nimesi kuin ei kukaan muu. Piirrettynä otsaasi ja rintaasi ja lopulta arkkusi kanteen. Tänä vuonna Rukousviikon teemana on erityisen ajankohtaiselta kuulostava jae Johanneksen evankeliumista: ”Pysykää minun rakkaudessani, niin tuotatte paljon hedelmää.” Rukousviikko ja viime päivien uutiset Yhdysvalloista kuuluvat kaikesta huolimatta samaan maailmaan, samaan todellisuuteen. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Siksi hitaasti edistyvät yhteiskunnalliset uudistukset. H. Kuin vanhemmat, joilta kysytään: ”Minkä nimen olette antaneet lapsellenne?” Kuin äiti, joka laulaa sylissään nukkuvalle esikoiselleen. Taloudellinen pulatauti estää vähävaraisempia koteja velvollisuuksiaan täyttämästä, vaikka hyvää tahtoa olisikin. Hän julkaisi viime lokakuussa julistuksen tämän vuoden kahdesta rukouspäivästä ja niihin liittyvästä Rukousviikosta: ”Rakkaus ei näy vain puheissa, vaan teoissa. Senaatin pastori Barry C. Hän, jolle olet ihme, suuri ihme. Kuin isä, joka kuiskaa rauhoittavasti sairaalle ja itkevälle lapselle. tammikuuta. Sitä alettiin viettää 18–25. Kuin puolisoaan saattava. kerjuu, näpistykset) varaan tai säälivien ihmisystävien hoidettavaksi. Kuin ukkosen jyrähdys paratiisissa: ”Missä sinä olet?” Kuin rakastunut sulhanen hääyössä. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Hänen kutsunsa on ristin muotoinen. ?. Episkopaalinen pappi Paul Wattson, joka myöhemmin kääntyi katolilaiseksi, oli silloin käynnistämässä Rukousviikkoa. Ne kertovat vihan ja rakkauden hedelmien erottumisesta toisistaan. Tietoja lastensuojelun työmaalta on lehdellemme antanut kouluneuvos J. Maailmasta, jossa sanat ovat tekoja. Lukuisissa tapauksissa molempien vanhempain täytyy ansiolla käydä. Ensi viikolla vietetään myös Kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa. Valheelliset sanat ovat synnyttäneet väkivaltaa. Kuin pelästynyt hoitaja, jonka kädestä lapsi on irrottanut otteensa liikennevaloissa. Kutsu kotiin, nimeltä kutsuttuna Isän juhliin. Tähän todellisuuteen viitattiin Yhdysvaltain kongressissa, kun se pääsi jatkamaan työskentelyään viikko sitten torstaina aamuyöllä Suomen aikaa kongressiin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Toiset taas ovat heittäytyneet välinpitämättömiksi jättäen lasten huollon joko lasten omatoimisuuden (esim. Vaikeina aikoina meidän sanamme ja tekomme punnitaan.” Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon juuret ulottuvat Yhdysvaltoihin ja vuoteen 1908. Kuin pappi arkun äärellä: ”Jumala, Isämme, on sinut luonut. 1921 Kotimaa 14.1.1921. Poikkeukselliset viikot ja vuodet ovat edeltäneet presidentin vaihtumista. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi 3 KOTIMAA | 15.1.2021. PÄIVI PUHAKKA 14.1. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Hänen mielestä tilanne on huolestuttava. ”Sinä saat uuden nimen, jonka Herra itse lausuu julki – –.” Miten hän lausuu nimesi. Isä Paul perusti New Yorkiin myös kodittomien asuntolan. The New York Times -lehdessä julkaistun muistokirjoituksen mukaan se majoitti 52 000 koditonta ja ruokki 170 000 nälkäistä ihmistä pelkästään yhden vuoden aikana. Hän, joka on luonut sinut sisintäsi myöten, punonut äitisi kohdussa. Olot alaikäisten kodeissa eivät käden käänteessä parane
Sekä kastettuja että kuolleita kirjattiin vuonna 2020 edellisvuotta vähemmän. Korona toi säästöjä matkakuluihin. Vuoden 2021 alusta voimaan tulleen seurakuntauudistuksen jälkeen kirkossa on entistä vähemmän, vain 12 seurakuntaa. Striimattu juhla saavutti taloudellisen tasapainon. Viime kesän fyysisten juhlien peruuntuminen aiheutti yhdistykselle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Ryttylässä vietettävien Kansanlähetyspäivien kohtalosta päätetään jo helmikuun loppuun mennessä, kertoo lähetysjohtaja Daniel Nummela. Kirkon mukaan kastettujen ja kuolleiden välinen erotus (441) vuonna 2020 muodostaa valtaosan kirkon jäsenmäärän laskusta. Vapautuvat tehtävät pyritään täyttämään sisäisesti ja toiminnallisten kiinteistöjen tarpeellisuutta seurataan, Säilä sanoo. Vanhoillislestadiolaiset valmistelevat Suviseuroja Reisjärvelle. Se on hieman vähemmän kuin baptistien osuus koko väestöstä. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) on kääntynyt luterilaisesta ortodoksiksi. 4 KOTIMAA | 15.1.2021 uutiset. Kesäjuhlilla ei ole järjestölle taloudellista merkitystä. Laskua edellisvuoden luvusta oli 588 henkeä. Ne pyritään järjestämään nollabudjetilla. Muita hengellisiä kesäjuhlia valmistellaan vielä. Hän kertoi asiasta viime viikolla Facebook-päivityksessään. Suunniteltuja rekrytointeja ja kiinteistöinvestointeja siirrettiin myöhemmäksi. Tapahtuman budjetti jää yleensä hieman miinukselle, mutta päivät kokoavat ystäviä yhteen ja lisäävät näkyvyyttä, millä on vaikutuksia lahjoituksiin läpi vuoden. Koko väestössä juutalaisten osuus on noin kaksi prosenttia. Valintansa myötä he myös ratkaisivat senaatin enemmistön demokraateille. Warnock on baptisti ja hän työskentelee vanhempana pappina Atlantan Ebenezer-kirkossa. – Viime vuonna juhlien kohtalosta päätettiin huhtikuun lopulla ja arvioin, että tänä vuonna aikataulu on sama, sanoo Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen. Säästöjä tuli myös muiden tauolla olleiden toimintojen kuluista. Vuonna 2019 vapaaehtoinen kannatus kasvoi voimakkaasti, mutta koronatoimenpiteet leikkasivat kasvun. Sanan Suvipäivät striimataan Tampereen Aleksanterin kirkosta ja Heinäveden Kirkastusjuhlat Heinäveden kirkosta. Katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen. Raphael Warnock on ensimmäinen musta senaattori Georgiasta, kaiken kaikkiaan vasta 11. SRK:n viidessä leirikeskuksessa toteutettiin viime vuonna lomautuksia, kun leiritoiminta oli keskeytyksissä. Viime vuonna Kansanlähetyksessä oli lyhyitä lomautuksia. Kongressissa on 34 juutalaista, kuusi prosenttia kaikista edustajista. Viime kesänä Suviseurat järjestettiin radion ja netin välityksellä, jolloin julkaisumyynti ei toteutunut entiseen tapaan. Vuonna 2020 ortodoksisesta kirkosta eroaminen väheni hieman edellisestä vuodesta. Suunnitelmissa huomioidaan erityisesti striimaus ja turvallisuus. Sleyssä on ollut vuosien ajan krooninen toiminnan taloudellinen alijäämä. – Entistä useammat löysivät kuitenkin verkkokauppamme. – Lomautamme henkilökuntaa. | lyhyesti | K irkkopäivät ja Lähetysjuhlat on jo päätetty siirtää vuoteen 2022 ja niiden tilalla järjestetään keväällä virtuaalitapahtuma. – Koronatilanteen salliessa otamme paikan päälle yleisöä ilmoittautumisten kautta, kertoo toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma. – Viime vuoden kokonaistulos näyttäisi jäävän hieman plussalle testamenttitulojen ansiosta. Pew Research Center -tutkimuskeskuksen mukaan Yhdysvaltain kongressista baptisteja on 67 eli noin 12 prosenttia kongressin jäsenistä. musta senaattori koko sen historiassa. Olemme myös iloinneet lahjoituksista, ja kokonaisuutena vuosi 2020 oli taloudellisesti hyvä, sanoo SRK:n pääsihteeri Juha Kaarivaara. Sleyn valtakunnallista Evankeliumijuhlaa valmistellaan vietettäväksi Turussa. – Saimme säästöjä henkilöstöä lomauttamalla. Georgian uudet senaattorit tekivät historiaa Yhdysvaltain senaattiin täytevaaleissa viime viikolla valitut kaksi Demokraattisen puolueen edustajaa Raphael Warnock, 51, ja Jon Ossof, 33 tekivät monin tavoin historiaa. Kirkon jäsenistä yli puolet eli 29 935 kuuluu Helsingin hiippakuntaan. Sleylle Evankeliumijuhlan siirtyminen verkkoon ei ollut taloudellisesti ongelmallista, koska 2000-luvulla Evankeliumijuhla on usein ollut taloudellisesti alijäämäinen. | koronan vaikutukset | Ortodoksisessa kirkossa hienoista jäsenkatoa Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä vuoden 2020 lopussa oli 58 311. Tämän vuoden osalta lomautuksista ei ole tehty päätöksiä. Toimittaja Jon Ossof puolestaan on kasvatettu juutalaiseksi. – Vuodelle 2021 ei ole tällä hetkellä suunnitteilla säästötoimia. Olemme myös uudistaneet organisaatiota kuluiltaan keveämmäksi. Kokoontumisrajoitukset ovat sen Lomautukset pelastivat herätysliikkeiden talouden hengelliset kesäjuhlat | Herättäjäjuhlat, Evankeliumijuhla, Suviseurat ja Kansanlähetyspäivät ovat nyt kaikki suunnitteilla heinäkuun ensimmäiselle viikonloppulle. Suomen väestöstä ortodokseja on nyt hieman yli prosentti. Kansan Raamattuseura on jo päättänyt toteuttaa ensi kesän juhlat normaalia rajatummin. Kirkkokunnan vaihtoon ei Vehviläisen mukaan liity dramatiikkaa luterilaista kirkkoa kohtaan. Liikkeessä ei ole vielä linjattu, milloin kesän tapahtumista tehdään lopulliset päätökset. – Juhlaan liittyvät olennaisimmat päätökset tulisi olla tehtyinä maaliskuussa, sanoo toiminnanjohtaja Tom Säilä. Herättäjäjuhlat on tarkoitus viettää Kauhavalla
Heinäkuussa järjestettiin verkossa etäherättäjäjuhlat. sijaan merkinneet isoja tulonmenetyksiä niin seurakuntavierailujen kuin lomaja kurssikeskusten toiminnan osalta. Esiveisaaja tekee kotonaan suoraa lähetystä. EMILIA KARHU Viime vuonna herätysliikkeiden kesäjuhlat siirtyivät verkkoon. Herättäjä-Yhdistys kehitti keväällä verkkoseurat, joita jatketaan edelleen. Valtakunnallinen Evankeliumijuhla, 2.–4.7.2021, Turku . Herätysliikkeet ovat tehneet koronavuoden kurimuksessa väkevää digiloikkaa. Kuva vuoden 2018 herättäjäjuhlilta. Kansanlähetyspäivät, 2. Keväällä syntyi myös rukoukseen ja rohkaisemiseen keskittyvä Facebook-ryhmä Sanan Koronabaari, joka on kerännyt noin 7 200 jäsentä. Puheet on nauhoitettu ennalta, mutta virsitoiveita voi lähettää viesteillä ajantasaisesti. Lisäksi yhdistys on striimannut luentoja eri tilaisuuksista. Herättäjäjuhlat, 2.4.7.2021, Kauhava . 4.7.2021, Ryttylä . Sanan Suvipäivät, 18.20.6.2021, Tampere 5 KOTIMAA | 15.1.2021. Kansanlähetys on järjestänyt rukoushetkiä, raamattupiirejä, nuorteniltoja sekä virtuaalitapahtumia lukuisilla eri alustoilla. Ennen koronaa Kansanlähetyksen virtuaalisia jumalanpalveluksia seurasi livenä noin 70 päätelaitetta. Suurimmat kesäjuhlat . Lähetystyöntekijät ovat järjestäneet virtuaalisia kirkkokahveja. Kirkkokahveja ja pienpiirejä on pidetty erilaisilla viestintäja yhteistyöalustoilla, joiden vuorovaikutusmahdollisuuksia on hyödynnetty. Seurakunnille on videoitu pyynnöstä luentoja ja erilaisia tilaisuuksia. Myös paikallisissa rauhanyhdistyksissä on järjestetty toimintaa etäyhteyksillä nettiradion tai videolähetysten kautta. Suviseurat, 2.–5.7.2021, Reisjärvi . Evankeliumijuhlan tilaisuudet tavoittivat parhaimmillaan useita tuhansia katsojia. Kansan Raamattuseura ryhtyi koronan myötä tekemään päivittäin Facebook-livelähetyksiä, joita katsovat parhaimmillaan tuhannet ihmiset. Koronakeväänä luku nousi 500 laitteeseen. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys käynnisti keväällä virtuaalisia pyhäkouluja ja nuorteniltoja. Lähetyksiä on välitetty sosiaalisen median kautta, Simo Juntunen sanoo. – Osallistujamäärät ovat vaihdelleet muutamista kymmenistä useisiin tuhansiin. Apua on saatu koko henkilöstön lomautuksista, jotka jatkuvat lomaja kurssikeskuksissa myös alkuvuodesta. Liveseuraajia tapahtumilla on ollut muutamasta kymmenestä vajaaseen kolmeensataan. Virtuaalisilla Kansanlähetyspäivillä yhtäaikaisia katsojia oli parhaimmillaan noin 1 500. | Kuva: Jukka Granström ” Katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen. Videoyhteyksin järjestettiin myös ensi kesän rippikoululaisille ja vanhemmille kodinilta ja perheiden tueksi paneelikeskustelu sekä uusien tuotteiden julkistamistilaisuus. Ensi kesän juhlia suunnitellaan liikkeissä ainakin toistaiseksi. Osassa on ollut chat-kanava kysymyksiä ja palautetta varten, Juha Kaarivaara kertoo. Eniten säännöllisiä seuraajia on Helsingin Pyhän Sydämen kappelin striimatuilla jumalanpalveluksilla, joita katsotaan 1 000–2 000 kertaa viikossa. – Live-lähetyksen aikana on yleensä avoinna tuhansia yhteyksiä, ja sen jälkeen monet tilaisuudet on kuunneltavissa tallenteina. Sley on myös järjestänyt turvallisia ehtoollishetkiä rajoitetuille osallistujamäärille etukäteisilmoittautumisen perusteella. Sleyssä raamattuopetuksia, opiskelijaja nuorteniltoja sekä hartauksia on innovoitu eri somekanaviin
Uusia, sinänsä hyvin pieniä seurakuntia ja uskonnollisia ryhmiä on liittymässä Inkerin kirkkoon. Asiaa hoidetaan nyt oikeusteitse. Piispa ei kerro, mitä Keltossa havaitut puutteet ovat olleet, mutta ne on hänen mukaansa korjattu. Hän painottaa Inkerin kirkon luonnetta missionaarisena kirkkona. I nkerin kirkon Kelton Teologinen Instituutti on viranomaisten havaitsemien puutteiden vuoksi menettänyt valtion myöntämän opetuslisenssin. – Tilanne ei tullut meille yllätyksenä. Piispa Laptev korostaa, että hänen kirkkonsa ja Venäjän valtion suhteet ovat erittäin hyvät, mikä näkyy esimerkiksi rakennuslupien saamisena ja diakonisissa projekteissa. Mutta meillä ei ole palkkarahoja sellaisille ihmisille. Inkerin kirkko saa uusia seurakuntia myös geopoliittisesti ongel mallisella Krimillä. Toivon, että tämä kehitys jatkuu tulevina vuosina. Vaikka valtion opetuslisenssiä ei saataisi takaisin, ei se Laptevin mukaan vaikuta pappien kouluttamiseen. Toinen ajankohtainen asia Inkerin kirkolle on sen nopea leviäminen Venäjällä. Vuosi sitten seurakunta-asia koetteli kipeästi Venäjän kahden luterilaisen kirkon suhteita. Liittyminen on aina seurakunnan oma päätös, Laptev sanoo. Viime vuonna pidetyssä tarkastuksessa viranomaiset havaitsivat Keltossa erilaisia puutteita. | Kuva: Jukka Granström tä. Krimin Jaltan seurakunta on kuulunut piskuiseen luterilaiseen Augsburgin tunnustuksen kirkkoon. Kasvu tapahtuu seurakuntien perustamisina ja seurakuntien liittymisinä kirkkoomme. Tilanne vaikuttaa silti epäselvältä. Jos tilannetta ei korjata, voi se vaikuttaa esimerkiksi siihen, noteeraako Venäjän opetusjärjestelmä jatkossa lainkaan Kelton myöntämää kandidaatin tutkintoa. Inkerin kirkko ei Laptevin mukaan osallistu geopolitiikkaan. Hän pitää yhtenä mahdollisena tulevaisuudenkuvana, että pappiskoulutus siirtyisi kenties valtion yliopistoihin. Lisäksi oman geopoliittisen jännityksensä luo se, että Inkerin kirkkoon on liittymässä ryhmiä myös Venäjän miehittämällä Krimillä – joka kansainväliseen lakiin perustuen on edelleen Ukrainaa. Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev kertoo, että lisenssin menettämisestä ei ole vielä lopullista päätöstä. – Lopulliseen oikeuden päätökseen saakka Kelton toiminta jatkuu normaalisti. Taustalla on Laptevin mukaan se, että Venäjän lakeja muutetaan jatkuvasti ja sitä kautta myös opetuslisensseihin kohdistuu uusia vaatimuksia. – Seurakuntien määrä on 25 vuoden aikana kasvanut. JUSSI RYTKÖNEN ” ”Instituutti ei täytä tällä hetkellä edes omien vaatimuksiensa tasoa.” 6 KOTIMAA | 15.1.2021 uutiset. – Peruskirjamme mukaan kirkon tehtävä on säilyttää ja levittää luterilaista uskontunnustusta kaikin laillisin keinoin kaikkialla, missä se on mahdollista: perustamalla raamattupiirejä, uusia luterilaisia uskonnollisia yhdistyksiä ja tukemalla niitä. Ehkä joudumme kouluttamaan pappejamme jopa ulkomaiden yliopistoissa, eräs tietolähde kommentoi. Piispa huomauttaa yllättäen myös, että Venäjän valtion yliopistoihin on perustettu uusia teologisia tiedekuntia. | Inkerin kirkko | Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev toimii tällä hetkellä myös Kelton Teologisen Instituutin rehtorina. Nyt Inkerin kirkon suhteet ELKERin kanssa ovat Laptevin mukaan hyvät. Liittyvistä seurakunnista esimerkiksi Mustanmeren rannan Novorossijsk on Laptevin mukaan jo aiemmin eronnut ELKER-kirkosta. – Kyseessä on vain oletuksemme, mutta on mahdollisesti suunnitteilla, että uskontokuntien oppilaitosten – kuten Kelton Teologisen Instituutin – opiskelijat siirtyisivät opiskelemaan niihin, Laptev sanoo. Ainakin yksi liittyvistä seurakunnista tulee Venäjän suuremmasta, saksalaistaustaisesta luterilaisesta kirkosta (ELKER). Inkerin kirkko on myös hakenut kansainvälistä EAAA-lisenssiä, jota kautta instituutin antama todistus saisi vahvistuksen. Instituutti ei täytä tällä hetkellä edes omien vaatimuksiensa tasoa. Toisten asioista perillä olevien lähteiden mukaan ongelmia olisi käytännön seikkojen lisäksi ollut esimerkiksi instituutin opetuksen ja opettajien akateemisessa tasossa, koulutuksen sisällössä sekä instituutin hallinnossa. – Viime vuonna oli kaksi piispojen tapaamista, ja suunnittelemme uutta tapaamista Saratovissa ja teologisia keskusteluja. Opetushenkilökunnassa pitäisi olla tohtoreita ja lisensiaatteja, koska valtio haluaa oppilaitoksiin tieteellistä pätevyytKelton Teologinen Instituutti menetti opetuslisenssin Venäjä | Piispa Lapte vin mukaan pap piskoulutus jatkuu. Tilanne olisi näin muodoin pappiskoulutuksen jatkon kannalta vakava
FREIJA ÖZCAN Trumpin kannattajia tunkeutumassa kongressitalon poliisivartion läpi 6. Tämä ei ole vain lain rikkomista vaan myös demokratiamme uhkaamista, Eaton sanoi. Kaikkiaan 330 asukkaan Yhdysvalloissa on noin 200 miljoonaa kristittyä. Kongressitalon lähellä sijaitsevia seurakuntiaan, kirkkonsa ekumeenisia yhteistyökumppaneita ja kollegoitaan muista uskonnoista piispa kuulutti käyttämään ääntään. Nyt riittää, Eaton sanoi. – Toisaalta ymmärrän ihmisten raivon ja suuttumuksen, jos he uskovat kaiken, mitä Trump sanoo. Voit tilata sen asiakaspalvelustamme hintaan 9,95 € (sis. Tarkin mielestä Trump-ilmiö on nimenomaan uskonnollinen. – Nyt on se hetki, jolloin meidän on seisottava yhteisenä rintamana ja annettava äänemme kuulua. Kun tavallinen kansalainen, joka kokee, ettei kuulu eliittiin eikä syö sellaista ruokaa, kuuntele sellaista musiikkia ja ole sitä mieltä kuin eliitti haluaisi, näkee, että presidentti ei koe häpeää yhtään mistään, silloin hänenkään ei tarvitse kokea sitä. Olen ruvennut ajattelemaan, että on, Tarkki toteaa. – Usein kuulen sanottavan, että Trump sanoo asian niin kuin se on. Siitä seuraa kysymys, onko ihmiYhdysvaltain Kansallinen kirkkojen neuvosto vaatii Trumpin eroa kongressin valtaus | Loppiaisena tapahtunut Yhdysvaltain kongressi rakennuksen valtaus on saanut kristityt kirkot ottamaan kantaa. Kaliforniassa asuva ja suomalaisten siirtolaisten pappina työskentelevä Jarmo Tarkki pitää Yhdysvaltojen tilannetta ainutlaatuisena ja järkyttävänä siinä mielessä, että joukko ihmisiä uskoo valheita. Kirjeessä todetaan, että johtaja ei saa johdattaa toisia harhaan ja hänen on varottava puheitaan ja tekemisiään ja että Trump ei nyt ole toiminut näin. alv) + postimaksu. NCC perää myös vastuuseen paitsi niitä, jotka tunkeutuivat kongressitaloon, myös niitä, jotka ovat ”tukeneet ja edistäneet presidentin valheellisia väitteitä vaaleista tai esittäneet omia valheellisia syytöksiään”. Kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa Amerikan luterilaisen kirkon (ELCAn), Episkopaalikirkon ja Metodistikirkon edustajat. Kirjeessä NCC vaatii presidentti Donald Trumpia välittömästi eroamaan virastaan. ”Hänen sanansa ja tekonsa ovat saattaneet niiden ihmisten elämän, joita hänen pitäisi palvella, suureen vaaraan hänen omien tarkoitusperiensä vuoksi”, kirjeessä todetaan. Hän muistutti, että vaikka kokoontumisvapaus ja sananvapaus ovat lakiin kirjattuja oikeuksia, kongressitalon tapahtumissa kyse ei ollut niistä kummastakaan. Jos ihminen ei koe häpeää mistään, hän voi sanoa ja tehdä mitä vain. 020 754 2333 Kalentereita myydään niin kauan kuin tavaraa riittää. tammikuuta Washingtonissa. ”Mikäli hän on haluton eroamaan, kehotamme teitä ryhtymään demokraattisen järjestelmämme sallimiin toimenpiteisiin”, kirjeessä kehotetaan. – Tämä ei ole protesti. Hyvää Uutta Vuotta lukijamme! Y hdysvaltain Kansallinen kirkkojen neuvosto (National Council of Chuches, NCC) on lähettänyt varapresidentti Mike Pencelle, maan hallitukselle ja kongressin jäsenille avoimen kirjeen. Haluatko Kotimaan vuoden 2021 taskukalenterin. NCC edustaa 38:aa protestanttiseen, anglikaaniseen, ortodoksiseen, evankeliseen, afro-amerikkalaiseen ja pasifistisiin ryhmiin lukeutuvaa yhteisöä ja siten yli 40 miljoonaa kristittyä. |Yhdysvallat | sellä myös velvollisuus ottaa selvää asioista sen sijaan että uskoo mitä tahansa. Samoin hän rukoili Jumalan suojelusta uutisia välittäville toimittajille. Amerikan luterilaisen kirkon piispa Elisabeth Eaton twiittasi videotervehdyksen jo heti kongressin valtauksen jälkeen. | Kuva: AP / Lehtikuva / John Minchillo 7 KOTIMAA | 15.1.2021. Piispa kehotti rukoukseen kongressin edustajien ja henkilökunnan sekä poliisin puolesta. Tilaa: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai p
Seppälä pitää myönteisenä sitä, että piispojen on tehtävä julkisesti selkoa taloudestaan. Seppälä tukee toiveensa kolmeen poliisin tutkimattajättämispäätökseen kertomatta kuitenkaan mitään niiden sisällöstä. Laajasalo ei ole tähän avoimuuteen toistaiseksi suostunut. Piispan hengellinen tausta on vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä, jossa naispappeutta ei hyväksytä. Hänen mielestään ulossulkeminen ei ole oikein missään uskonnollisessa yhteisössä. Työhön on tarvittu – ja tarvitaan edelleen – myös viranomaisia. Ongelma ratkeaa, kun epäkohdista ei enää puhuta. Kun Leppänen sai pappisvihkimyksensä 2012, hän joutui lähtemään liikkeestä. Hiippakunnan taloudenpitoa koskevan tutkinnan papereista käy ilmi, että kapitulin poliisille antama kuvaus tapahtumainkulusta oli totuudenvastainen. Leppäsen haastattelu oli Kotimaassa 11.12.2020. Hän kysyykin, olemmeko sovinnon ja rauhan kirkko vai jotakin muuta. Yhteiskunnassa, joka pyrkii aktiivisesti torjumaan harmaata taloutta, Laajasalon menettely ei vahvista kuvaa kirkosta eettisesti uskottavana toimijana. Tunnettua keinoa saada epäkohtiin puuttuvat hiljaisiksi vihjaamalla, että he kärsivät mielenterveysongelmista (harhaisuus, pakkomielteet, katkera persoonallisuus), on käytetty minuunkin ahkerasti. Seppälän kommentti paikantaa vian ennen muuta minuun. Hänen mukaansa se estää kristittyjen yhteyden ja yhteisen uskon. Tuleva piispa sanoo, että ei millään yhteisöllä ole valtaa määritellä, että vain heidän joukossaan olevat ihmiset pääsevät taivaaseen. Samassa numerossa oli mielipidepalstalla muusikko Risto Laurialan avoin kysymys SRK:n hallituksen puheenjohtajalle M. TAPIO HANHINEVA Seurakuntalainen Kenelle kirkkoa rakennetaan. Kyseessä ei ole kiista, enkä minä ole osapuoli. Seppälän mukaan: ”Myös Johanna Korhosen julkisuuskuva on kirkon piirissä kärsinyt, sillä nyt syntyy vaikutelma, että Laajasalo olisi hänelle pakkomielle.” Lähteet ”kirkon piirissä” ovat nimettömiä, eikä tekstistä käy ilmi, mitä pakkomielteellä tarkoitetaan. Seppälän tapa esittää Laajasalon sotkujen selvittely kahdenväliseksi skismaksi on ajatusvirhe. JOHANNA KORHONEN Entinen luottamushenkilö, Vantaa Kirkon media toivoo kiusallisen keskustelun päättyvän vastaus | Kyseessä ei ole kiista, enkä minä ole osapuoli, kirjoittaa Johanna Korhonen. Kirjoituksen alussa kysyin: Kenelle kirkkoa rakennetaan. Laajasalon saaman kirjanpitorikostuomion Seppälä kuitenkin mainitsee. Keskustelua syntynee tästä ja myös tasa-arvoisesta avioliitostakin, josta piispa haluaa puhua. Taskilalle. Poliisi ei ole tutkinut, mistä piispa sai 442 000 euroa firman velkojen maksuun. On korkeassa julkisessa virassa toimiva henkilö, jonka taloudellista toimintaa luottamushenkilö on pitänyt perusteltuna tarkastella lähemmin. Olen tehnyt tuon työn kirkkojournalistien puolesta Kotimaan lukijablogissani. Olisimme kenties sovinnon ja rauhan kirkko, jota Mari Leppänen kuulutti. Kokemusta hän on saanut muun muassa Turun arkkihiippakunnan erityisavustajana ja viimeksi dekaanina. Sivusta katsoen tuntuisi, että SRK:lla on nyt vastauksen antamisen paikka. 8 mielipiteet KOTIMAA | 15.1.2021 O lli Seppälä toivoo kommentissaan ”Eiköhän ala riittää” ( Kotimaa 7.1.2021), että Teemu Laajasaloon liittyvä ”kuohunta” päättyisi. Se, miksi poliisi ei näitä asioita vie eteenpäin, ansaitsee erillisen tarkastelun. Lauriala kysyy, milloin liikkeessä voitaisiin tunnustaa ja kumota erittäin vahingollisena pidettävä seurakuntaoppi. Olen hoitanut velvoitteitani huolimatta siitä, että minuun kohdistetaan monenlaista halventamista ja leimaamista. Yli kolme vuotta käyty keskustelu tuntuu kiusalliselta, ja ratkaisuksi Seppälä toivoo sen päättyvän. Poliisi vahvistaa, että Laajasalo on laskuttanut yrityksensä tuloja suoraan omalle tililleen. Pitkäjänteisyyttä, tarkkuutta ja hellittämättömyyttä kenties. Hänen urakehityksensä on ollut aika poikkeuksellinen. Luulisin, että näin saataisiin tänne sitä yhteisöllisyyttä, jota Suomen kirkossa laajasti kaivataan. Seppälä kirjoittaa: ”Julkisuus on rampauttanut eri tavoin piispa Laajasalon toimintaa ehkä pitkäksikin aikaa.” Seppälä pitää ongelmana julkisuutta, ei sitä, mitä Laajasalo on tosiasiallisesti tehnyt ja mitä se kertoo. Haastatteluissa piispa on ottanut kantaa vanhoillislestadiolaisuuden ulossulkevaan seurakuntaoppiin. korvaa Joulukuun alussa valittiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi yllättäen Mari Leppänen. Liikkeen mukaan ulkopuolella ei ole pelastusta. ” Olen hoitanut velvoitteitani huolimatta siitä, että minuun kohdistetaan monenlaista halventamista ja leimaamista.. Toivottavasti esimerkiksi meillä Ylivieskassa tulee uudesta kirkosta paikka, jossa eri uskonsuuntien edustajat kokoontuvat tasapuolisesti kuuntelemaan jokaisen papin julistusta, ei vain sen ”oman” saarnaajan, vaan jonkin muunkin liikkeen edustajan puhetta. Kirjoitus havainnollistaa, miten vaikeaa kirkollisen median on käsitellä piispan toimintaa koskevia epäkohtia. Leppänen sanoo, että tästä asiasta liikkeen johdon kanssa on puhuttava. Seppälä noudattaa kirkon mediassa yleistä asennoitumista: vika ei ole Laajasalon toimissa, vaan julkisuudessa. En ole Laajasalon sotkuja selvitellessäni ajatellut julkisuuskuvaani
Aiemmin valittu uusi tuomiorovasti Aulikki Mäkinen antanee täyden tuen uudelle piispalle. Kirkossa on oltu hyvin innovatiivisia monen asian suhteen, mutta messu on jäänyt koronan jalkoihin mielestämme turhaan. Pastori Rankinen on ollut järjestelyissä selkeä ja looginen. Espoonkin seurakunnissa monet muut eivät. RIITTA HEINO, OLAVI HEINO, SOILI JUNTUMAA Kirkon moderni muutosjohtaja Olen kiitollinen Turun arkkihiippakunnalle, kun se valitsi piispakseen Mari Leppäsen. Mutta varsin monet niistä näyttävät olevan Facebookissa. Tähänkö on haksahdettu. Siten rakentaisimme tietoisuutta siitä, mikä kirkossa on keskeistä. Myös Jaakko Saarinen peräänkuulutti messuja myös korona-aikana. Itse olen osallistunut ehtoolliselle Helsingissä Sleyn Pyhän Sydämen kappelissa. Olen ihmetellyt, miksi seurakuntien kirkkoherrat eivät ole etsineet tähän ongelmaan ”laillista” ja turvallista ratkaisua pienistä peräkkäisistä ehtoollishetkistä. Valinta on kirkon tulevaisuuden kannalta onnistunut. Erityisen arvokasta hänen ohjelmassaan on nuorten naisten tavoittaminen kirkon yhteyteen. Kotimaan viime numerossa pääkirjoituksessa toivottiin ehtoolliselle pääsyä pian. 9 KOTIMAA | 15.1.2021 Koska ehtoolliselle. Hän tietää, että nuoret vierastavat instituutioita, mutta ovat innokkaita hengellisten polkujen etsijöitä. Sakramentin ymmärtäminen ja käyttäminen on vuosi vuodelta syventynyt. Olin iloinen siitä, että lehti otti asian esille. Messu on aikojen saatossa jäänyt kirkossamme seurakuntien moninaisten aktiviteettien jalkoihin. Leppäsen hengellinen tausta vanhoillislestadiolaisuudessa haastaa kirkon suurimman herätysliikkeen tutkimaan omaa itseymmärrystään ja suhdettaan kirkkoon. On seurattu tarkkaan Avin määräämä 10 hengen rajaa. Ja kun yrittää mennä katsomaan, tuleekin vastaan sisäänkirjautuminen! Aivan kuin kirkon ovella kysyttäisiin jonkin kaupallisen yrityksen jäsenkorttia. Mahdollisuudesta ehtoolliselle on kerrottu Sleyn netissä, striimattujen palvelusten ilmoituksissa ja Pyhän Sydämen kappelin sähköpostilistoilla ja Facebookissa. Lisäksi nimenomaan Facebook on koko ajan tullut tunnetuksi milloin mistäkin epäilyttävästä, muun muassa tietojen vuotamisesta. Useimmat seurakunnat ovat toteuttaneet verkossa lähetettyjä jumalanpalveluksia. Suosittelen seurakuntien kirkkoihin samaa. Palveluksen toimittajana on pappi yksin tai lisäksi kanttori ja suntio. Toivotan Mari Leppäselle menestystä modernina muutosjohtajana. Olen kuitenkin kuullut vain selvittelyn, että ihminen voi pelastua vaikka ei osallistukaan ehtoolliselle. Iloitsen myös Leppäsen tavasta kysyä, miten nuoret aikuiset saadaan kiinnostumaan kirkosta. Pappi ottaa pienen, määräysten salliman joukon, usein perheen tai kaksi perhettä, nauttimaan Herran ehtoollista. Suurin ilonaihe on Leppäsen valmius muutosjohtajuuteen. Jos joka päivä olisi mahdollisuus päästä ehtoolliselle (kuten esimerkiksi katolisessa kirkossa ja luostareissa), messu nousisi todelliseen keskiöön. Sellainen on ollut ainakin Evankeliumiyhdistyksen piirissä käytössä joissakin kaupungeissa. Korona-ajan alussa toivoin ja odotin, että edes pidettäisiin esillä sitä, miten tärkeä tämä sakramentti on kirkolle ja ohjeistettaisiin vaikka yhteisessä rukouksessa rukoilemaan sen puolesta, että pian saisimme tulla taas yhteiseen Herran pöytään. LAURA KATAJA Espoo gelle kerrallaan. Nyt on aika nostaa messu keskiöön esimerkiksi siten, että joka sunnuntai, ja miksei joka päiväkin, olisi aamu, päiväja iltamessut 10–20 henKotimaassa 8.1. Kiitos siitä. Ilmeisesti katseleminen ilman tunnusta on ainakin toisinaan mahdollista, mutta tämän on Facebook kätkenyt erittäin hyvin. Hänen ikänsä, koulutuksensa ja kykynsä ymmärtää nuorten kysymyksiä elämästä ja sen tarkoituksesta ovat lupaavia. Tämä lisää papille työtä, mutta luulen, että se on mieluista työtä. Hän edellyttää kirkon sitoutumista tasa-arvon edistämiseen sukupuolten välillä ja yhteistä päätöstä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä avioliittoon. Leppäsen vanhoillislestadiolaisuudesta perimä rikas kokemus hengellisyydestä antaa hänelle hyvät lähtökohdat peilata spiritualiteettia kirkolle keskeisiin tulevaisuuden haasteisiin. SEIJA MOLINA Teol.tri, VTM Ehtoollinen on uskon keskiössä Kirkkoon vain Facebook-tunnuksella. Ennakkoilmoittautuminen olisi välttämätöntä. Opin rippikoulussa, tosin jo 1950-luvulla, Kristinopista seuraavaa: ”Pysyäkseen ja vahvistuakseen uskossa kristityn tulee ahkerasti käyttää Jumalan sanaa ja Herran pyhää ehtoollista...” Usein olen, luullakseni kirkon opin mukaisesti, saarnannut ja opettanut, että usko syntyy ja kristillinen seurakunta elää Jumalan Sanasta ja sakramenteista. Kirkoissa on tilaa pitää turvavälit, pappeja on tarpeeksi käytettävissä ja seurakunta kaipaa ehtoollista. Onko mahdotonta tehdä sitä, mikä tapahtuu etelä-amerikkalaisten roomalaiskatolilaisten ystävieni kertoman mukaan heidän keskuudessaan. Voi, mutta olisiko tarpeen kertoa siitä julkisesti. SEPPO SUOKUNNAS Vantaa. Nykyään näköjään ei. Oma seurakuntani (Espoo Olari) oli sentään käyttänyt YouTubea, joka on avoin. Näin ehtoolliselle on voinut kerrallaan tulla 7–9 henkeä. Väitän, että ellei jotakin tehdä, juopa puheittemme ja toimintamme välillä tässä kohtaa revähtää yhä suuremmaksi. nostetaan pääkirjoituksessa sekä Jaakko Saarisen kirjoittamassa mielipidekirjoituksessa esille ehtoollista koskeva asia, joka on vaivannut minua viime vuoden keväästä lähtien. Niinpä en voi muuta kuin ihmetellä miten helposti kirkkomme on jättänyt seurakuntalaiset ilman uskoa synnyttävää ja ylläpitävää ehtoollisen sakramenttia. Kirkossa on vuosikausia korostettu, että messu on seurakuntatoiminnan ja myös yksityisen ihmisen uskonelämän ydintä. Joku ehkä vastaa, että voihan kuka tahansa pyytää yksityistä ehtoollista papilta. Jospa tämä korona-aika pakottaisi meidät vihdoinkin keskittymään olennaiseen. Hänen ohjelmajulistuksensa vaatii jakamattoman ihmisarvon puolustamista niin kirkossa kuin yhteiskunnassa. Ehtoollinen on kristitylle hengellinen ruoka, mitä tarvitsemme jatkuvasti, samoin seurakuntayhteys. Ehkä näitä ehtoollishetkiä jossakin jo on. VEIKKO PÖYHÖNEN Opetusneuvos useana sunnuntaina, pidettyään ensin striimatun sanajumalanpalveluksen, iltapäivällä useita pieniä ehtoollishetkiä, joihin ilmoittaudutaan etukäteen, tullaan maskin kanssa, pidetään etäisyydet ja käytetään käsidesiä. Kotimaa-lehti kyseli pääkirjoituksessaan (8.1.) koska pääsee ehtoolliselle. Kappelin vastuupappi Jari Rankinen on järjestänyt Ehtoollinen joka päivä. Kirkollemme tarjoutuu tässä uusi mahdollisuus vuoropuheluun. Aikaisemmin muuten tuossa Facebookissakin saattoi olla avoimia sivuja. Nyt korona-aikana on ollut surullista, ettei Herran pyhälle ehtoolliselle ole päässyt. Kasvomaski on annettu eteisessä ellei sitä ole itsellä. Muun muassa tästä syystä en ihan periaatteesta ole sinne kirjautunut
Ensi vuonna 2022 on jälleen seurakuntavaalit. Toisaalta, jotainhan se kertoo yhteiskunnastamme, että meillä on leipäjonoja. Ruoan jakelu seurakunnan ja yhdistysten toimintana jakaa mielipiteitä myös kirkossa. Kaupunginvaltuutettuna Meri varmasti tietää hyvin sen, että yhteiskuntamme on hyvin moniin eri kerroksiin jakautunut. 10 mielipiteet KOTIMAA | 15.1.2021. VILLE JALOVAARA Dosentti, Helsinki Nettiäänestys seurakuntavaaleihin 2022. Aktiivisuus oli viime kerralla valtakunnallisesti 14,3 prosenttia. Tämän seurauksena seurakunnat ja järjestöt kantavat merkittävää vastuuta ruokahuollon turvaamisesta pienillä tuloilla eläville ihmisille. Uskon, että kirkko saisi rohkeudesta myönteistä vastinetta suomalaisilta. Osuuskauppojen vaaleissa sekä yliopiston hallintovaaleissa sähköinen äänestys toimii ongelmitta, eikä kirkon vaaleja ei ole tarpeen rinnastaa valtiollisiin vaaleihin. Sähköisen äänestyksen rinnalla äänestäminen voisi olla mahdollista myös kirkkoherranvirastossa, jos netin käyttö on vaikeaa. OTTO SAVOLAINEN Diakoniajohtaja, Seinäjoen alueseurakunta Leipäjonojen tarpeellisuudesta yhteiskunta | Ei pidä syyllistää heitä, jotka apua tarvit sevat tai heitä, jotka apua antavat, kirjoittaa diakonia johtaja Otto Savolainen. On totta, että parhaimmillaan ruoka-apu on vain täydentävää apua silloin, kun yhteiskunnan apu ei riittävästi auta ihmistä selviytymään arjen vaikeuksien keskellä. Ja heitä on yhteiskunnassamme verrattain paljon. Monille leipäjonoihin turvautuville kysymys ei ole hurskastelusta, vaan ainoastaan toivosta, jota ruoka uskoakseni meille jokaiselle syvimmiltään merkitsee. Ei pidä kuitenkaan syyllistää heitä, jotka tarjoavat tukea tai heitä, jotka ovat tuen tarpeessa. Itse ajattelen niin, että leipäjonoilla ei pitäisi olla minkäänlaista paikkaa yhteiskunnassamme, mikäli yhteiskuntamme tavoittelee sivistysvaltiona olemista. Vastaanotto aloitteelle oli virkamiesjohdossa ja kirkolliskokouksen enemmistön taholta torjuva, vaikka saattaa olla, että asia on edelleen jonkun työryhmän pöytälaatikossa pohdittavana. Lehtien otsikoihin päätyvien heittojen taakse jää hyvin usein ilmiön juurisyihin ja rakenteisiin puuttuminen. Työni kautta lähestyn asiaa kuitenkin realismin kautta. Voisiko asiaan yrittää etsiä uusia ratkaisuja. Sen lisäksi seurakunnat ja järjestöt kohtaavat suuren määrän avuntarvitsijoita ja tarjoavat heille neuvontaa ja ohjaamista muun avun piiriin. Keskustelun lisäksi tarvitaan ennen kaikkea laaja-alaista yhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi ja apua tarvitsevien ihmisten auttamiseksi. He eivät ole halunneet itselleen tätä elämäntilannetta. En usko, että joku ulkomaan tiedustelupalvelu yrittää kirkon vaaleja ensimmäisenä hakkeroida. korvaa K okoomuksen Helsingin kaupunginvaltuutettu Otto Meri kritisoi Twitter-tilillään (28.12.2020) leipäjonoja ja totesi, ”ettei ymmärrä tätä ruoka-apuun liittyvää hurskastelua” ( Iltalehti 29.12.2020). Yksi keino nostaa varsinkin nuorten äänestysaktiivisuutta olisi nettiäänestyksen käyttöönotto, jota ehdotimme Vuosaaresta jo keväällä 2013 seurakuntaneuvoston aloitteessa hiippakuntavaltuuston kautta kirkolliskokoukselle. On tärkeää, että leipäjonoista ja niiden tarpeellisuudesta käydään rakentavaa keskustelua. On pieneläkeläisiä, jotka juuri ja juuri pärjäävät eläketuloillaan. Yleensä äänekkäimpiä ruokajakelun vastustajia ovat ne, jotka eivät ole tutustuneet toimintaan. Toisekseen, hurskastelua-sana on alentava ilmaisu sille hyvälle työlle, jota monet seurakunnat ja eri järjestöt säännöllisesti toteuttavat. Kun yhteiskunnan ja kuntien tarjoama apu erilaisten etuisuuksien muodossa ei riittävästi auta vaikeuksiin joutunutta henkilöä, pitää miettiä, miten toimeentulotukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että ihminen voisi pärjätä sen turvin. Vetoankin kirkon päättäjiin, että lähtisitte ennakkoluuttomasti viemään tätä asiaa eteenpäin, kun vaaleihin on vielä reilu vuosi aikaa. Tietoturvasta pitää tietenkin huolehtia kunnolla. On hyvin menestyviä ja hyvän aseman saavuttaneita ja on heitä, jotka pärjäävät jollakin tavoin työstä saamallaan toimeentulolla. Lisävelan turvin toimivassa yhteiskunnassamme kolmannen sektorin toimijat ovat monesti pakotettuja kantamaan sitä vastuuta, jonka lakisääteisesti tulisi kuulua valtiolle ja sen osatukemille kunnille ja jatkossa perustettaville uusille sote-maakunnille. ” Monille leipäjonoihin turvautuville kysymys ei ole hurskastelusta. Tämä on yksi merkittävä rakenteellinen ongelma. Jäin miettimään, miten kauas päättäjät voivat lipua monen ihmisen ja kuntalaisensa arjen todellisuudesta. Tässä vaiheessa voinee kuitenkin jo ennustaa, että vaalien jälkeen käydään keskustelua matalasta äänestysprosentista, koska sitä on harmiteltu vuosikymmenien ajan. Toinen rakenteellinen ongelma ovat monien kaupunkien kohonneet asumiskustannukset. On myös paikallaan kehittää työelämän käytäntöjä ja joustoja suhteessa eri etuisuuksiin niin, että apua tarvitsevaa ihmistä ei heti rangaista, jos hän omalla aktiivisuudellaan kykenee kohentamaan elämäntilannettaan. Nykymuotoisessa toimeentulotuen turvaavassa mallissa Kela ja kuntien aikuissosiaalityö ovat normittaneet itsensä pois monen avuntarvitsijan arjen todellisuudesta. Ja sitten on paljon heitä, jotka eivät hyvistä yrityksistään huolimatta saa elämäntilannettaan paremmalle tolalle muun muassa pitkäaikaissairauksien ja -työttömyyden takia
Katto on vuotanut, rakenteet vettyneet ja sen myötä sisäilma pilaantunut – siis rakennus on tämmöisenään käyttökelvoton. Sitä käydään ihastelemassa, siitä kirjoitetaan viisaita kirjoituksia, korjausta vaaditaan. Evankeliumien maailmaan sukeltava lukija huomaa, että Jeesus kutsuu pohtimaan elämän merkitystä ja päämäärää, ottamaan vastuuta lähimmäisistä ja maailmasta, yhteydestä ja solidaarisuudesta. Demokratia kävi lähellä luhistumista, mutta lopulta kuitenkin näytti vahvuutensa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Tällaisessa poliittisessa asetelmassa piilee yhteiskunnallisen kahtiajakautumisen ja sorron riski. MARTTI ISSAKAINEN Kirjailija Heinävedeltä Kirkko vai muistomerkki. Kongressitaloon rynnäköitiin, ja näimme miten istuntosali ja työhuoneet vallattiin. Jo nyt on selvää, että monet amerikkalaiset kirkot ja kristityt vedettiin mukaan politiikkaan ja hyödynnettiin vieraisiin tarkoitusperiin. Onko käytännöllisyys halvempiarvoinen asia kuin taiteelliset kummajaiset. Silloin avautuvat ovet sellaiseen olemassaolon tilaan, jonka inspiroivista lähteistä kumpuaa sitoutumista lähimmäisiin ja yhteiseen maailmaamme. Siksi on hyvin vaikea käyttää evankeliumien Jeesusta poliittisen tai henkisen sorron välineenä edistämään epäoikeudenmukaisuutta ja hyljeksimään apua tarvitsevia. Vähenevän joukon varat käyvät kuitenkin riittämättömiksi pyhäkön täydelliseen ylläpitoon. Kirkolla on vastuunsa tehdä selkeä pesäero tällaisiin sovelluksiin sen sanomasta. Loppiainen joka ei unohdu BO-GÖRAN ÅSTRAND Kirjoittaja on Porvoon hiippakunnan piispa. Millaisia arvovalintoja on edessä eurojen vähentyessä. Mitä ajatellaan Imatralla, Kerimäellä, Kaavilla tai monissa muissa harvenevan väestön seurakunnissa. On äärimmäisen huolestuttavaa seurata, miten populistinen politiikka yhdessä vallanhimoon ja äärikonservatiivisuuteen taipuneen kristinuskon ja sisäänpäin lämpiävän kansallismielisyyden kanssa löytävät toisensa sekä Euroopassa että USA:ssa. Mekin rakastamme kirkkoamme. Tai konserttisalin, jonka akustiikka on huono ja seinien materiaali ei kestä aikaa. Seurakunnaltakaan ei puutu hyvää tahtoa, suunnitelmia on tehty. Entä riittääkö yhteistä tahtoa esi-isien perinnön säilyttämiseen. Rakennustaiteen asiantuntijat ympäri maailman pitävät tätä kirkkoa pyhänä paikkana. Evankeliumien Jeesus ei taivu minkään poliittisen suunnan, kirkon tai kirkollisen ryhmän omittavaksi. Kolme viisasta miestä polvistuu Jeesuksen seimelle ja tunnustaa, että hän on maailman toivo. Luovutaanko seurakuntatalosta vai jätetäänkö joku viimeisistä viroista täyttämättä. Seurakunnan nykyisiä normaaleja tarpeita ajatellen pärjäisimme kuitenkin seurakuntatalon kodikkaalla talvikirkolla. Yhteistä vastuuta kannetaan vain omaan ryhmään kuuluvista. Jeesuksen sanomaa voidaan soveltaa väärin. Lopuksi joku talonpoikaisen ajatuksen epäpyhä kysymys. Sellaisesta yhdistelmästä seuraa naisten ja vähemmistöjen oikeuksien polkemista, epätasa-arvoa, vihapuhetta haavoittuvista ihmisistä, muukalaisvastaisuutta ja rasismia. Se, mikä näytti kristityille falangeille annetulta tuelta, osoittautuikin vallan väärinkäytön ja yhteiskunnan kahtiajaon välineeksi. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Loppiaisena vuonna 2021 sekä viisaus että usko loistivat poissaolollaan USA:ssa. Esi-isät veistivät sen hirsistä yli sata vuotta sitten. Se on kaunis ja valoisa, kesäisin siellä järjestetään suuria konsertteja ja taidenäyttelyjä, kirkastusjuhlia. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. L oppiainen on päivä, jona viisaus ja usko kohtaavat toisensa. Viime vuonna pyörähti sprinkleri omine aikoineen, pumppasi takaosan rakenteet märiksi – onneksi pysähtyi eikä hukuttanut koko kirkkoa kalliine urkuineen ja pyhine muistoineen. Kirkon tehtävään kuuluu myös tukea kunnioittavaa keskustelua, joka pirstaloimisen sijaan luo yhteyttä. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Alvar Aallon suunnittelema Kolmen ristin kirkko Imatralla kaipaa suurta peruskorjausta. Kun populistit nykyään liittävät toisiinsa kristinuskon ja kansallismielisyyden, heitä ei kiinnosta niinkään uskonnollinen vakaumus tai kristinuskon sanoma rakkaudesta vaan kristinuskon rooli kansallisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumisessa. Turvatoimet itsessään ovat kaksiteräinen miekka: Viimeinen salamanisku kirkkoon tuli kaapelia pitkin – onneksi ei saanut sytytettyä. Kirkko on niin suuri, että seurakunnan nykyinen väestö sovussa ollen mahtuisi kokonaan sinne. Emme ole ongelmiemme kanssa yksin. Pakolliset vakuutusmaksut, turvaksi vaaditut sprinklerilaitteet ja murtohälyttimet haukkaavat lovensa kuihtuvaan budjettiin. Ongelma vain on, että seurakunnalta puuttuvat ne 3–4 miljoonaa, jotka arvellaan tarvittavan työn toteuttamiseen. Kenen on vastuu, jos arkkitehti piirtää katon, joka ei pidä vettä. Joskus nousevat avuttomat kädet. Nuo rakkaat muistomerkit vaativat säilyäkseen yhteiskunnan väkevää mukaantuloa. ” Evankeliumien Jeesus ei taivu minkään poliittisen suunnan, kirkon tai kirkollisen ryhmän omittavaksi. Mittakaavaan nähden ”pienen” vahingon korjaaminen maksoi kuitenkin liki satatuhatta. Pitäisi maalata, korjata isoja ikkunoita, huolehtia katosta. Jos lukija sen sijaan antautuu keskustelemaan evankeliumien kanssa, jotain saattaa tapahtua. 11 KOTIMAA | 15.1.2021. Oma seurakuntani Heinävedellä omistaa yhden valtakunnan suurimmista puukirkoista. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Lämmityslasku rajaa kirkon käytön kesäaikaan. Miten tämä edes oli mahdollista sellaisessa maassa kuin USA, siihen yhteiskunta-analyytikot tulevat vastaamaan. Populistinen politiikka ja tietyt konservatiivisen kristinuskon muodot löysivät toisensa
Kuluneen sanonnan mukaan sinulla ei taida olla kahta aivan samanlaista työpäivää. Eva Wäljas tekee edelleen paljon myös viestintää. Olen parhaimmillani silloin, kun päällä on lievä kaaos. – Keskeinen näkökulma ei saa olla se, miten Pertti saadaan tulemaan seurakuntien tapahtumiin, Mailaa ei kannata puristaa Tampereen seurakuntien kehittämistyön asiantuntija Eva Wäljas ravistelee monessa asiassa perinteisiä näkemyksiä. Hän haluaa ennen kaikkea yhtä asiaa. Elämässäni olen ylpeä siitä, että olen saanut kaksi upeaa tytärtä. Se on tuottanut myös hyvää tulosta lisääntyneenä medianäkyvyytenä. Seurakunnan pitää olla kiinnostunut jäsenistään, eikä toisinpäin. Määrätietoinen ja päättäväinen, tarvittaessa valmis tomerasti olemaan sanomansa takana. Hän operoi sujuvasti monenlaisten toimijoiden kanssa asunnottomista suurten yrityskonsernien johtoon. Toki hänen lapsuudenperheessään suhtauduttiin kirkkoon ja kristillisiin juhlapyhiin myönteisesti. ” Jos joutuisin töihin, jossa kaikki olisi aina hyvin, niin kuolisin tylsyyteen parissa päivässä. Eva Wäljas, 42 Juuri nyt talvi-ihmisenä iloitsen lumesta ja valosta. – Asuin ennen vuotta 2006 Helsingissä, jossa seurakuntayhteyteni oli Kirkko ja kaupunki -seurakuntalehti. Jo uutena työntekijänä hän aika pian kyseenalaisti Tampereen seurakuntien tiedotuskäytännöt. Hän näkee asiassa useitakin hyviä puolia. Wäljas ei pyöri vain kirkon perinteisessä kuplassa. A ktiivinen ja toimeen tarttuva. Eva Wäljas toivoisi seurakuntien oppivan yhden asian. Tekee yhteistyökumppaniensa avulla näkyväksi seurakuntien työn Tampereella. Wäljaksella ei ole taustallaan myöskään perinteistä seurakuntayhteyttä. Hän haluaa kirkon kuulevan aidosti ja ennakkoluulottomasti tavallisten ihmisten toiveita. TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVAT ?| RAMI MARJAMÄKI 12 KOTIMAA | 15.1.2021 haastattelu. Sellaisia tiedotteita, joista hahmottuisi selvästi uutinen. Luen paljon ja kaikkea; nyt yöpöydällä on Mia Kankimäen huikea teos Naiset, joita ajattelen öisin. Mistä löytyisi rohkeutta lopettaa niitä vanhoja toimintoja, joiden ohi aika on jo ajanut. Eva Wäljas ei oikein viihdy jo tallatuilla poluilla. Oli totuttu siihen, että kaikkia medioita on palveltava samaan aikaan ja samalla tavalla. – Viesti oli monilla suunnilleen sama. Tuore tiedottaja päätti kääntyä toimittajien puoleen ja kysyä. Sen kasaamiseen meni tuhottomasti aikaa ja vaivaa. – Jos joutuisin töihin, jossa kaikki olisi aina hyvin, niin kuolisin tylsyyteen parissa päivässä. Seurakuntien viikkokirje menee suoraan roskiin. Silloin tekee työkavereille enemmän niitä ”mitä te tällä oikein tarkoitatte?” -kysymyksiä. Kuka. Sitä lukemalla olin huomannut, että kirkon konteksti onkin paljon laajempi, mitä olin aikaisemmin luullut. Viestin tulee puhutella aivan tavallista ihmistä. Mitä sitten seurakunnilta haluttiin. – Meiltä oli lähtenyt medialle pitkä viikkokirje. – En ollut sisällä siinä kirkon omassa kielessä. Innostava, utelias ja kiinnostunut oppija ja kannustaja. Eva Wäljas tuli Tampereen seurakunnille tiedottajaksi vuonna 2006 hyvin pitkälti ”kirkon skenen ulkopuolelta”. Wäljas iloitsee siitä, että räätälöidyt juttuvinkit ovat nykyisin Tampereella valtavirtaa. – Etenkin jälkimmäinen oli meillä vaikea perustella. Samoin juttuvinkit olisi pitänyt räätälöidä median luonteen ja kohderyhmän mukaisesti. Taitoa ja valmiutta kuulla ja arvostaa muita. Työkaverit ja yhteistyökumppanit eri organisaatioista suitsuttavat Tampereen seurakuntien kehittämistyön asiantuntija Eva Wäljasta. Hänet on opittu tuntemaan valtakunnallisestikin seurakuntatyön rohkeana ja energisenä kehittäjänä. Miten seurakuntien tiedotus heidän mielestään toimi
Toiset taas suhtautuvat asiaan huomattavasti pragmaattisemmin. Vuosia Mansen kaupunginosasta toiseen kierrellyt Ruokanysse oli klassinen esimerkki. Eva Wäljaskin on saanut olla mukana innovoimassa uudenlaisia diakonisia auttamistapoja. – En pidä siitä, että apua saa seurakunnalta pääasiassa vain virka-aikana. Tänä syksynä taas Tampereen seurakuntien yhdessä Kaupunkilehti Moron kanssa ideoima ruokakassikeräys on tuottanut komeasti yli 100 000 euron alkuperäistavoitteen. Esimerkiksi asiakasnäkökulmasta ei joidenkin mielestä saisi puhua. Ainoa tapa saada se selville, on kerätä määrätietoisesti tietoa eri tavoilla. Tampereen seurakuntayhtymässä Wäljaksen kanssa näitä asioita on pitkään pohtinut erityisesti kehittämistyön asiantuntija Jussi Laine. Siellä ei ole asiakkaita, vaan seurakuntalaisia. Eva Wäljas ei olisi kuitenkaan oma itsensä, jos olisi tyytyväinen asioiden tilaan. On niin monta asiaa, joita voi edelleen kehittää. – Palvelumuotoilun keskiössä on ihminen ja hänen tarpeensa. Palvelumuotoilua voi käyttää vaikkapa siinä, miten ihmisiä pystytään auttamaan entistä paremmin. Ihmisiä pompotel” Keskeinen näkökulma ei saa olla se, miten Pertti saadaan tulemaan seurakuntien tapahtumiin, vaan se, miten saadaan kirkko kiinnostumaan Pertin arjesta ja elämästä. Ihminenhän on seurakunnan asiakas, jos hän esimerkiksi tarvitsee lapselleen kasteen. vaan se, miten saadaan kirkko kiinnostumaan Pertin arjesta ja elämästä. Auttaminen saattaa joskus edellyttää sitä, että avun tarpeessa oleva on perillä siitä, mihin seurakuntaan kuuluu. Sitä hyödyntämällä pystymme rakentamaan toimintamme niin, että ihminen on koko ajan mukana. Hän antaa esimerkin. – Minusta se on vastuun pakoilua. Jumalanpalvelus on tietenkin sitten aivan eri asia. Mitä ihmiset sitten haluavat. Wäljas ihmettelee sitä, että kirkon piirissä pelätään tiettyjä termejä. Suuri osa ihmisistä ei asiaa tiedä, ja sitten ollaankin ongelmissa. Joillekin se edustaa jopa markkinatalouden ja sen arvomaailman tunkeutumista kirkkoon. Viime vuosina mukaan työkaluksi on entistä enemmän tullut palvelumuotoilu, joka jakaa mielipiteitä. Vahvaa taustatukea on antanut Tampereen seurakunnilta tänä vuonna eläköitynyt kehitysjohtaja Timo Takala. Eva Wäljas kuuluu jälkimmäisiin. – Meillä saattaa olla joku prosessi, joka on hyvinkin toimiva seurakuntien näkökulmasta, mutta ei olekaan sitä avuntarvitsijan kannalta. 13 KOTIMAA | 15.1.2021
Ehkä sen kanssa voitaisiinkin tehdä jotakin yhdessä. Aamuyöllä olimme avanneet Torpan leirikeskuksemme hätämajoituksen, ja puoli tuntia myöhemmin olimme tulijoita vastassa pihalla. Ne ovat täyttäneet kaupungin isot kirkot, ja välillä väkeä on jäänyt kymmenittäin ovien ulkopuolellekin. Eva Wäljas istui pari vuotta sitten pienellä porukalla neuvotteluhuoneessa. laan joskus myös liian monella luukulla. Entinen Ylen toimittaja painottaa toistuvasti hyvien mediasuhteiden merkitystä. Soittaja oli poliisi, joka kertoi, että pohjoisen junassa on satoja Tampereelle tulossa olevia turvapaikanhakijoita. Hän on kertonut suvun tarinoita myös kahdelle tyttärelleen. Kaikki uusi rakentuu aina vanhan päälle. Suositut tapahtumat nostavat seurakuntien profiilia myös yhteistyökumppanien silmissä. Joskus käänteentekeviä oivalluksia syntyy kuin puolivahingossa. Minusta kirkon pitäisi pystyä näissäkin asioissa parempaan. Oli määrä tehdä monenlaisia asioita; kastetaan, vihitään ja kohdataan ihmisiä. Viime vuosina asiassa on tapahtunut muutosta. – Muutaman puhelinsoiton jälkeen saimme kokoon kourallisen ihmisiä. – Siellä on huomattu, että kirkkohan onkin aika uudistushenkinen ja kokeilunhaluinen toimija. – Olimme suunnanneet valokiilan omaan organisaatioon. Silloin pääsemme puhumaan niistä meille tärkeistä asioista, kuten köyhyydestä tai ihmisoikeuksista. Tarvittaessa työhön sitoudutaan tunteja laskematta, jos tilanne vaatii. Siitä alkaen asioita on lähestytty tamperelaisista käsin. Eva Wäljaksen isänpuoleiset sukujuuret tulevat Viron Hiidenmaalta. Senhän pitäisi kohdistua ihmisiin! Muutimmekin strategiassamme sanamuodot. Niin tapahtui esimerkiksi syyskuussa 2015, jolloin turvapaikanhakijoita alkoi saapua joukoittain myös Tampereelle. On ollut Juice-kirkkoa, Blues Brothersja Iskelmämessua. – Tampereen seurakunnissa on jo pitkään tehty hyvää työtä. – Kyseessä on pitkäjänteinen ja systemaattinen vuorovaikutuksen rakentaminen niihin kaupunkilaisiin, joita se perinteinen kirkon toiminta ei kohtaa. Eva Wäljas ei missään nimessä halua ottaa nykyiselle kehittäjäporukalle kaikkea kunniaa. Eva Wäljaksen pappina työskentelevä puoliso Ville Aalo toimi silloin Tampereen seurakuntien valmiuspäivystäjänä. Tutkailtiin kuvia Tampereen seurakuntien uudesta strategiasta. Varaukseton innostuminen kirkon ehdottamiin yhteistyökuvioihin ei olekaan enää itsestään selvää. ” Meillä saattaa olla joku prosessi, joka on hyvinkin toimiva seurakuntien näkökulmasta, mutta ei olekaan sitä avuntarvitsijan kannalta. Wäljaksen mukaan moni taho on perinteisesti lähtenyt mielellään mukaan tekemään asioita yhdessä seurakuntien kanssa. Heitä on edelleen paljon. Seuraavana päivänä tulijoita tuli lisää eikä Tampereen kaupungilla ollut valmiuksia sijoittaa heitä minnekään. Tampereen seurakuntien kehittäjädynamo iloitsee suuresti työyhteisöstään. 14 KOTIMAA | 15.1.2021 haastattelu. Ne ovat olennaisen tärkeitä, jos kaupunkilaiset halutaan saada oikeasti kiinnostumaan kirkon toiminnasta. Halutaan olla neutraaleja. – Jos oikein toimitaan, niin seurakunnille voi avautua hetkeksi aikaa mediaikkuna. Kirkkojen täyttäminen ei Wäljaksen mukaan ole kuitenkaan mikään itseisarvo. Tampere on viime vuosina saanut paljon huomiota näyttävistä seurakuntatapahtumista. Onneksi lapset sattuivat olemaan mummulassa yökylässä, ja pystyin lähtemään puolison mukaan. Ensimmäinen asiaa koskeva puhelu tuli yöllä Wäljaksen perheen kotiin. Kaupunkilaiset on otettu mukaan koko prosessin ajaksi: suunnittelusta aina tehdyn toiminnan arviointiin. Äkisti syntyi sellainen tunne, että joku asia prosessissa ei kuitenkaan toimi. – Minusta se kertoo ennen kaikkea siitä, että yhteiskunnassa pelataan varman päälle. Uutena työntekijänä 14 vuotta sitten Wäljas ei osannut kuvitellakaan, kuinka avarakatseista, osaavaa ja motivoitunutta väkeä seurakunnan palkkalistoilta löytyy
020 754 2350 VERRATON ALE! SACRUMIN ALE 13.2. – En ainakaan toistaiseksi ole saanut niin hyvää tarjousta, että olisin lähtenyt muualle. Mistä Eva Wäljas sitten ammentaa toivoa. 15 KOTIMAA | 15.1.2021. Piti olla sitkeä ja kestää vaarat. – Seurakunnat pitivätkin hätämajoitusta pystyssä reilun kuukauden. Minusta kirkossa on ihan riittävän monta ihmistä, jotka työkseen pohtivat jäsenkehitystä. Elanto hankittiin merestä. – Kun kaikki ikkunat ja ovet ovat auki, niin voin itse valita. Hänelle ajatus siitä, että tietäisi hyvissä ajoin eläköityvänsä jostakin työpaikasta on mahdoton. Erittäin vahvat näytöt antaneella viestinnän ja kehittämisen tehopakkauksella olisi varmaan ottajia seurakuntien ulkopuolellakin. Juuret muovaavat ihmistä suuntaan tai toiseen. Wäljas kertoo olevansa sitä ihmistyyppiä, joka ei halua tietää asioiden lopputulosta ennen aikojaan. – Minullakin meni tuolloin päälle ”kukkahattutätivaihde”, niin suurta hätää tunsin tulijoiden puolesta. ” Toisia tuntematon saattaa pelottaa. Hän kertoo kaiken pohjalla olevan luottamuksen Jumalaan. Ensimmäisen kerran pääsin käymään siellä vuonna 1990, jolloin oli vielä neuvostovalta. Wäljaksen esi-isät ja -äidit ovat eläneet Hiidenmaan Käinän kylässä. Niille ei annettu alussa riittävästi tilaa, mikä saattoi syventää vastakkainasettelua. – Isän kertomien tarinoiden kautta elin lapsesta saakka Viron asiaa. Minulle se taas on elämän polttoainetta. Hän näkee kirkon piirissä edelleen aivan liikaa pelkoa. Minulle se taas on elämän polttoainetta. Aikuisena Eva Wäljas on tutustunut suvun vanhoihin vironkielisiin kirjeisiin, jotka löytyivät eräästä matkalaukusta. Nyt kuitenkin ymmärrän, että meidän olisi pitänyt olla herkempiä kuulemaan turvapaikanhakijoihin liittyviä pelkoja ja huolia. Tämäkin on valinta. Muisto myyttisestä maasta eli kuitenkin koko ajan perheen piirissä. Toisia tuntematon saattaa pelottaa. Eva Wäljas on tunnettu myös hyvänä some-keskustelijana. Evan suku siirtyi Viron neuvostomiehitystä pakoon Suomeen, jossa hänen isänsä on syntynyt. Hän näkee virolaisuuden muodostavan ison osan henkistä dna:taan. – Arjessa minulle antaa taas toivoa ihmisten hyvyys, joka voi näkyä myös pienissä asioissa. – Moni kirjeistä päättyi toivotukseen Jumalaga! Sen voi kääntää esimerkiksi Herran haltuun! tai Jumala kanssasi! Nelikymppisellä Eva Wäljaksella on todennäköisesti edessään vielä runsaasti työvuosia. Eva Wäljaksen isänpuoleinen suku tulee Viron Hiidenmaalta. Ellei kirkkoa olisi ollut, en tiedä, miten asia olisi hoidettu. Itseni olen tuosta huolesta vapauttanut. Puristetaan mailaa, kuten jääkiekkopiireissä on tapana sanoa. Syksyllä 2015 leirikeskuksen lähialueen asukkaisiin olisi pitänyt olla varhaisemmassa vaiheessa yhteydessä. Suuressa roolissa turvapaikanhakijoiden auttamisessa toiminut Eva Wäljas myöntää, että opittavaa on silti aina. Mieluummin sinäkin aikana toimin ja koitan ratkaista asioita. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Osaammeko me nähdä hyvää vai pahaa ja pelottavaa. – Esille nostetaan vain ne laskevat jäsenkäyrät ja vastaavat negatiiviset asiat. Maailma ei ole mikään auvoinen ruusutarha. ASTI, TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT Kristinuskon sydän 12,90 (33,00) Jeesuksen ajan arkipäivä 9,90 (19,90) Raamatun pieni sitaatti kirja 5,90 (15,90) Minä voin mennä 10,00 (32,00) Raamatun sanaa pienille 6,90 (17,90) Rukous 14,00 (36,00) Oikein väärin ymmärretty Raamattu 12,90 (29,00) Hengellisen ohjauksen kirja 8,90 (44,50) Kaipauksen puolustus 6,90 (30,40) Muutos alkaa meistä 5,00 (30,10) Arkkipiispan aika 7,90 (42,00) Löydä Raamattu 5,00 (19,00) Pyhät ajat 8,90 (25,30) Ihanaa että löysit minut 5,90 (19,00) Virkapaidat alk. Niissä teki suuren vaikutuksen erityisesti yksi asia. Uusia tulijoita ja tuoreita vaikutteita ei saanut pelätä. Hän ei pelkää ottaa kantaa, mutta myös kannustaa ja rohkaisee. Joko kalastettiin tai lähdettiin merille. – Se on vaikuttanut paljon siihen, miten maailmaa katselen. 20,00 Rajoitetut erät, musta ja vihreä
Michelle Obama sekä tyttäret Malia ja Sasha vilahtavat välillä kirjassa. MARI TEINILÄ Barack Obama: Luvattu maa. Yhdysvaltain presidentin pitää olla syntyperäinen amerikkalainen. Kirja päättyy presidentin määräämään iskuun, jonka tavoitteena oli tappaa terroristijohtaja Osama bin Ladenin. Se on Yhdysvallat, jossa valeuutisilla ei vielä ole niin suurta valtaa kuin nyt. ”Ensimmäisen ja ainoan kerran presidenttinä palvellessani meidän ei tarvinnut mainostaa, mitä olimme tehneet. Tämä piirre näkyy välillä omaelämäkerrassa. Iso osa kirjaa kuvaa presidentinvaalikampanjaa sekä ensimmäistä presidenttikautta. Presidenttiyden alku vuonna 2009 oli lähes ympärivuorokautista työtä talousromahduksen pysäyttämiseksi, romahduksen, joka oli perintöä George W. | omaelämäkerta | Barack Obama vannoi virkavalansa tammikuun 20. Obama nostaa esille ikuiseksi määrittelemänsä kysymyksen siitä, miten paljon johtajien luonteenpiirteet vaikuttavat historian kulkuun. 879 sivua. 16 KOTIMAA | 15.1.2021 kulttuuri. Obamalle presidentinvaalit vuonna 2008 hävinnyt John McCain edusti aikaa, jota moni republikaani varmasti kaipaa. Bushin kaudelta. On sääli, että maailman ykkösenä itseään pitävässä suurvallassa vain sotilaallisella iskulla on mahdollista yhdistää kansakunta. McCain oli vastannut, ettei ole mitään syytä pelkoon: ”Haluan kaikkien käyttäytyvän kunnioittavasti, ja pidetään huoli siitä yhdessä, koska sillä tavoin politiikkaa Amerikassa pitää tehdä”. päivänä vuonna 2009. Perheen tärkeys tulee monessa kohtaa ilmi – samoin Michellen osin sarkastinen huumori. Nyt tätä kysymystä on pakko miettiä presidentti Donald Trumpin kohdalla. | Kuva: Lehtikuva/AFP Photo Tim Sloan ” Presidentin perheessä eläminen vaatii paljon, samalla se on erittäin etuoikeutetun ihmisen elämää. Meidän ei tarvinnut torjua republikaanien hyökkäyksiä eikä vastata keskeisimpien äänestäjäryhmien syytöksiin jonkin ydinperiaatteen loukkaamisesta”, Obama kirjoittaa. Suomentajat Seppo Raudaskoski, Kyösti Karvonen ja Ilkka Rekiaro ovat tehneet hyvää työtä Sivistyksen ääni ilmeisen nopeassa aikataulussa, sillä kirja ilmestyi marraskuussa yhtä aikaa 25 kielellä. Suomennos Seppo Raudaskoski, Kyösti Karvonen, Ilkka Rekiaro. Tätä hän pohtii Lähi-itää käsittelevässä luvussa Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun sekä palestiinalaishallinnon presidentin Mahmud Abbasin suhteen. Obaman mukaan tieto uudistuksen läpimenosta merkitsi hänelle enemmän kuin presidentiksi valitsemista seuranneet tunnit: ”Se merkitsi lupauksen lunastamista.” Kirja antaa kuvan vastuullisesta, huumorintajuisesta ja ahkerasta presidentistä, joka tuo esille myös omia epäonnistumisiaan ja pystyy itsekritiikkiin. Obama käy läpi kronologisesti poliittista uraansa. Presidentin perheessä eläminen vaatii paljon, samalla se on erittäin etuoikeutetun ihmisen elämää. Tässä yhteydessä hän nostaa esille Donald Trumpin kuukaudesta toiseen jatkuneet väitteet siitä, ettei Barack Obama ole syntyisin Yhdysvalloista. Lähes 900-sivuista kirjaa on välillä uuvuttavaa lukea sen yksityiskohtaisuuden ja lukuisten suomalaiselle lukijalle tuntemattomien nimien johdosta. Bin Laden kuoli tässä Pakistanin Abbotabadiin tehdyssä iskussa. Kirjan loppupuolella Obama pohtii sitä, että hänen presidenttiytensä ensimmäinen kausi näyttää kutistuneen taisteluun republikaaneja vastaan, jotka vastustivat kaikkea mitä hän ehdotti vain, koska hän on Obama. Barack Obaman kirja kertoo itsekriittisestä ja huumorintajuisesta presidentistä. presidentin, Barack Obaman, omaelämäkerran ensimmäisessä osassa Luvattu maa Yhdysvallat näyttäytyy maana, joka viime päivien ja vuosien tapahtumien valossa tuntuu kaukaiselta historialta. McCainin kampanjatilaisuudessa joku totesi pelkäävänsä ajatusta Obamasta presidenttinä. Tässä yhteydessä Obama moittii myös mediaa, joka antoi niin paljon palstatilaa ja ruutuaikaa Trumpin valheille. Maa, jossa presidentinvaalin häviäjä ei kyseenalaista vaalitulosta, eikä kannusta tukijoitaan väkivaltaisuuksiin. Y hdysvaltain 44. Otava 2020. Obama käy läpi terveydenhuoltoa uudistanutta Obamacare-hanketta, joka lopulta meni läpi monen kompromissin jälkeen. Lopulta Hawaijilla syntynyt Obama antoi periksi ja antoi julkisuuteen syntymätodistuksensa. Barack Obama toteaa itsekin, että hänellä on tapana vastailla kysymyksiin puuduttavasti
Jatkuva paine tehokkuuteen, yhteiskunnan vähäosaiset, hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Ihanko oikeasti et voi pitää sapattivuotta, kirjoittaa romaania, opiskella tai muuttaa. Mutta maanviljelyn ja aloilleen asettumisen sekä yksityisomistuksen myötä alkoivat vaikeudet. Kaksituhatta pitkäaikaistyötöntä työllistyy yhden yön aikana. | viikon kirja | | painettua sanaa | Psykologi ja tietokirjailija Satu Pihlaja on tajunnut, että järkevin valinta ei ole aina paras. Tällöin myös kristillinen käsitys perisynnistä joutuisi outoon valoon. Tai ainakin saavat lukijan miettimään asioita uudella tavalla. Elämä oli muutenkin kovaa. Atena 2020. Mitä jos hokema ihmisen perimmäisestä pahuudesta onkin väärä tulkinta. Suomentanut Mari Janatuinen. Yksi tällainen on hollantilaisen toimittajan ja papin pojaksi esittäytyvän Rutger Bregmanin Hyvän historia. Eelis hyppää katolta. ”Monet tykkäisivät käydä metsässä kävelemässä, mutta ajattelevat, että pitää käydä järkevästi ja tehokkaasti kuntosalilla. Kun uskaltaa tehdä arvojensa mukaisia ratkaisuja, voi löytää merkityksellisemmän elämän. Moni myös valitsee siivota kodin ennen kuin voi tehdä mitään kivaa, jolloin kivat asiat jäävät tekemättä. Itseään täynnä olevia johtajiksi pyrkiviä ei katsottu hyvällä. Ilkka Halava • Laura Arikka • Reetta Räty Rosa Kettumäki • Jari Kupiainen Katso webinaari: www.kirkkopaivat.fi 19.1.2021 klo 15-16 MAKSUTON Musiikki: Eve & Ossi 17 KOTIMAA | 15.1.2021. Jos toimii aina järkevästi tai kuten on tapana, saattaa oma elämä jäädä elämättä. Yksi tällainen on Kärpästen herra, William Goldingin romaani poikajoukosta autiolla saarella. Mitä mieltä on toimia järkevästi, jos se ei palkitse tunnetasolla?”, Pihlaja kyselee Kotivinkin (30.12.2020) haastattelussa. Se ravistelee tiukassa istuvaa pessimististä ihmiskuvaa, joka kiteytyy väitteeseen, että jos sivistyksen ja kulttuurin pintaa hieman raaputtaa, paljastuu itsekäs peto, joka on valmis tuhoamaan kaikki lajitoverinsa. | draamakomedia | Virkamies pelastaa Ylen huomiota herättänyt uutuussarja Sisäilmaa alkaa dramaattisesti. Sisäilmaa-minisarjan teemat ovat isoja. Mutta onneksi asian voi nähdä toisinkin. Katastrofeissa ihmisillä on taipumus auttaa toisiaan pikemminkin kuin aggressiivisesti ajatella vain omaa etuaan. Sitten alkaakin tapahtua kummia. Toki ystävällinen ihminen voidaan saada kääntymään toisia vastaan ja ryhtymään pedoksi, mutta se ei ole hänen todellinen luontonsa. Te-toimiston asiantuntijat yrittävät parhaansa mukaan auttaa asiakkaitaan ja pitää yllä virkamiehen kunniaa ja samalla pysyä tulostavoitteissa. Bregmanin Homo puppyksi (”lutunen ihminen”) kutsuma olento joutui toimimaan vastoin perimmäistä luontoaan. Outo kasvusto alkaa vallata toimistoa ja käytävillä kummittelee. EMILIA KARHU On kirjoja, jotka muuttavat maailmaa. 441 sivua. Yhdistelmä toimii yllättävän hyvin. Alkujaan ihmisyhteisöt olivat keräilijä-metsästäjien löyhiä ryhmiä, jotka eivät suinkaan olleet sotajalalla toisiaan vastaan. OLLI SEPPÄLÄ Rutger Bregman: Hyvän historia. Palveluesimies Anneli yrittää pitää kaikki tyytyväisinä ja ratkoa eteensä tulevia pulmia valtavassa paineessa, mutta homma alkaa lähteä lapasesta. | Kuva: Ylen kuvapalvelu/Marek Sabogal Webinaari Miten tuottaa laadukkaita kohtaamisia juuri nyt. Pihlaja kannustaa kuuntelemaan intuitiota myös elämän suurissa kysymyksissä. Ihminen pystyy hirvittäviin tekoihin, jos hänelle perustellaan (ideologisesti), että se on hyväksi hänelle tai läheisille tai se on muutoin välttämätöntä. NOORA WIKMAN-HAAVISTO Sisäilmaa kaikki jaksot katsottavissa Yle Areenassa. Uupunut te-toimiston asiantuntija Eelis ( Juho Milonoff) pyytää apua esimieheltään Annelilta ( Elina Knihtilä), joka ei oikein pysty keskittymään, koska toimisto rapistuu ympäriltä ja päällikkö soittelee tulostavoitteista. Kolmiosaisen minisarjan päätösjakso päättyy raamatuuliseen kuvastoon. Kuvassa palveluesimies Anneli (Elina Knihtilä). Vakavia teemoja käsitellään samalla todentuntuisesti ja täysin absurdisti. Bregman käy kriittisesti lävitse tunnettuja kertomuksia ja tutkimuksia, joiden katsotaan osoittavan ihmisen pohjimmainen pahuus ja raakalaisuus. Bregman kertoo journalistisella tyylillä esimerkeistä, jotka osoittavat, että ihminen onkin kiltimpi, parempi ja ystävällisempi luonnoltaan kuin usein väitetään. Ministeriö haluaa pilotoida Annelin johtamassa toimistossa uutta hypermahdollistamismallia ja tulospalkkausta
Mahdollisesti Charles Wheelerin akvarelli, sillä hänen tiedetään harrastaneen piirtämistä ja maalausta. | Kuva: The Library of Society of Friends 18 KOTIMAA | 15.1.2021 historia. Rakennuksen suunnitteli Viipurin kaupunginarkkitehti Carl Leszig ja se valmistui jo vuonna 1837. James Finlayson perusti 1820luvulla puuvillatehtaan Tampereelle. TEKSTI | ARJA-LEENA PAAVOLA Kveekariverkosto Finlaysonin taustalla Finlaysonin Kuusvooninkinen on Suomen ensimmäinen nykyaikainen tehdasrakennus. Menestysbrändiksi se kehittyi vasta, kun Pietarin kveekariverkoston ystäväpiiristä löytyi tehtaalle ostajat
Vuonna 1819 James Finlayson (1772–1852) saapui itse paikalle selvittämään tilannetta. Tampereella puhuttiin suomea ja ruotsia, joita Finlaysonit eivät aluksi osanneet. Esimerkiksi Minna Canth oli oppilaana, Peltola sanoo. Kveekari-identiteettiin kuului velvollisuus auttaa hädänalaisia. Puuvillateollisuudessa lapsityövoiman tehtävänä oli kulkea koneiden alla ja sitoa katkenneita lankoja yhteen niin, että kehruu sujuisi mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Huomiota herättävin seikka oli kaupungin kyljessä sijainnut Tammerkoski, jossa veden virtaus oli todella voimakas. James ja Margaret Finlayson pyrkivät elämään Tampereella kveekarien tavoin. Kehitettynä ja laajennettuna puuvillateollisuus kukoisti. – Uudet omistajat perustivat kveekariaatteen hengessä muun muassa koulun, jota lapset saattoivat käydä työelämän lomassa. Historian tutkimuksessa myös Finlaysonin todetaan olleen kveekari. – Ilmeisesti Finlaysonilla oli Skotlannissa takanaan konkurssi, ja myös Pietarissa oli jokin seikka, jonka vuoksi hänen kannatti lähteä pois. Perhe kuului Pietarissa maanmiestensä kanssa kveekareista koostuvaan seurapiiriin. Seuraavaksi lainat lankesivat maksettaviksi. Hän myönsi Finlaysonille varoja orpolasten hoitoon ja kasvatukseen. Joissakin lähteissä sanotaan, että hän piti kovaa kuria lapsille, mutta se oli silloin tavallista. Uskonnollinen vakaumus yhdisti heitä, ja kaikilla oli kielteinen suhtautuminen kirkkoon valtion instituutiona. Vuonna 1836 Wheelereiden perhe osti tehtaan yhdessä Georg Adolf Rauchin ja Carl Samuel Nottbeckin kanssa. Muutenkin hänen käytöstään pidettiin ylimielisenä, mikä ärsytti kaupunkilaisia. Tiedetään, että kveekarien tapaan James Finlayson käytti jatkuvasti hattua ja kieltäytyi tekemästä hattukunniaa kenellekään, Kaarninen kertoo. – Palattuaan Pietariin hän mainitsi siellä ystävälleen James Finlaysonille, että Tampere olisi vesivoiman ansiosta oivallinen kohde tehdaslaitoksen perustamiselle, dosentti Jarmo Peltola kertoo. Sen sijaan Finlaysonia neuvottiin perustamaan puuvillatehdas. Suomessa kenraalikuvernööri Fabian Steinheil oli kiinnittänyt huomiota kerjäläislapsiin. Suomessa 1870-luvulla alaikärajaa nostettiin, eikä lapsia enää saanut samalla tavalla ottaa töihin tai teettää yötöitä. Tampereen asukkaista noin kolmasosa oli Finlaysonilla töissä. Asia ei ole näin yksiselitteinen: hän ei ollut tehnyt sitoumusta, jolla yhteisön jäseneksi liitytään. Tämä oli tamperelaisten mielestä hieman outoa, mutta Skotlannin teollisuusalueelta kotoisin olleille lapsityöläiset olivat Kaarnisen mukaan normaali asia. Puuvillatehdas oli vuonna 1846 saanut oikeuden palkata oman papin, ja vuonna 1879 valmistui oma punatiilinen rukoushuone. Peltola on yksi tekeillä olevan, Finlaysonin tehtaan vaiheita käsittelevän historiateoksen kirjoittajista. Sopimukseen kuului, että Finlayson säilyi yrityksen nimenä. Hän oli jo aiemmin perustanut pipliaseuroja Ruotsiin ja Venäjälle, ja nyt oli Suomen vuoro. Hän myös kykeni siirtämään osaamistaan niille nuorille, jotka halusivat oppia. Tehdas kasvoi uusien omistajien johdolla 1840-luvulla useamman sadan työntekijän tehtaaksi ja 1850-luvulla sillä oli jo 1 500 työntekijää. Tampereelle Paterson päätyi siksi, että siellä sijaitsi pieni paperitehdas, jonka tuottamalle paperille Raamatut oli tarkoitus painaa. Tuttaviin kuului myös saksalaisia pietistejä. Tehtaalla oli 1820-luvun lopulla kymmenkunta konetta, joilla voitiin valmistaa teollisesti puuvillalankaa. James toimi brittien johtaman tehtaan teknisenä asiantuntijana ja koneiden suunnittelijana. Tästä hän joutui jopa oikeuteen. – Erityisesti Margaretia kuvailtaessa korostettiin ahkeruutta, mutta myös ankaruutta ja vaateliaisuutta. James taas tunnettiin riidanhaluisena, ja hänellä oli huonot välit myös luterilaisiin pappeihin, joita hän piti harhaoppisina. Pietarin ystäväpiiristä löytyivät tehtaalle uudet omistajat. Pietarista käsin toiminut skotlantilainen pappi ja lähetystyöntekijä John Paterson kävi tutustumassa kaupunkiin tarkoituksenaan alkaa levittää Raamattuja Suomessa. – Käsitykseni mukaan Margaretista sen sijaan pidettiin, Kaarninen sanoo. 19 KOTIMAA | 15.1.2021. Siitä alkoi nyt kaksisataa vuotta täyttävän Finlaysonin tehtaan tarina. Margaret oppi ruotsia ja hänellä oli oma ystäväpiirinsä kaupungissa. Aluksi ajatuksena oli aloittaa tekstiilikoneiden tuotanto. Pietarissa Finlayson ja hänen vaimonsa Margaret asuivat kaikkiaan kahdeksan vuotta. ” Tehdas oli jo valmistuessaan jäänyt jälkeen puuvillateollisuuden nopeasta kehityksestä. T ampereella asui 1800-luvun alussa noin tuhat ihmistä. He myös luottivat toisiinsa, mikä oli eduksi. Käytännössä se tarkoitti esimerkiksi sitä, että kotona järjestettiin hartauksia kolme kertaa päivässä. Lopulta Finlaysonien huomassa oli 38 lasta, joista noin puolet asui heidän luonaan. – Kveekarit olivat hyviä tekemään bisnestä, ja menestynyt liiketoiminta oli paras todiste Jumalan edessä. James Finlayson kuoli Skotlannissa 81-vuotiaana, vaimo Margaret eli vielä pari vuotta miehensä jälkeen. Jarmo Peltolan mukaan kysymys oli pikemminkin siitä, että häntä ei hyväksytty jäseneksi. Osittain kysymys oli kulttuurien konfliktista ja kielimuurista. | Kuva: Museokeskus Vapriikki ollut vastinetta Tampereella. Vuoden 1981 lopussa Oy Finlayson Ab luovutti kirkon ja sen tontin vastikkeetta Tampereen evankelis-luterilaisille seurakunnille. Se oli kuitenkin huono idea, sillä Suomessa ei ollut sitä hyödyntävää teollisuutta. Yliopistonlehtori Mervi Kaarninen on tutkinut Margaret Finlaysonin elämää ja hänen verkostojaan. Lisäksi pariskunnalle remontoitiin entisestä kruununpolttimosta näyttävä asuinrakennus, jossa oli peräti 26 kaakeliuunia. Osin motiivina oli raha. Finlaysoneille ei syntynyt omia lapsia, sen sijaan he ottivat huono-osaisia lapsia hoiviinsa. Eri lähteistä muodostuu kuva, jonka mukaan Finlayson oli pikemminkin oman edun tavoittelija ja joutui herkästi kahnauksiin muiden kanssa, Peltola sanoo. Lisäksi lapsia sijoitettiin työhön konepajaan ja tehtaaseen. Finlaysonit muuttivat Tampereelta Skotlantiin ja edelleen Irlantiin, jossa heidät viimein hyväksyttiin kveekariyhteisön jäseniksi. Hän myös halusi kasvattaa orpolapset kveekarien mukaisesti, eikä lapsia haluttu päästää rippikouluun. Jarmo Peltolan mukaan James Finlaysonin käynnistämä tehdas oli jo valmistuessaan jäänyt jälkeen puuvillateollisuuden nopeasta kehityksestä. Yhteisöön ei muutenkaan otettu mielellään jäseneksi, jos talous oli retuperällä. James Finlayson oli oman alansa tekninen asiantuntija, jolle ei James Finlayson (1772–1852). Osa lapsista, lähinnä tytöt, toimivat Margaretin apuna kotitaloudessa. Finlayson oli saanut toiminnan käynnistämiseksi korottomia, isoja lainoja, joiden turvin hirsirakenteinen tehdas rakennettiin Tammerkosken rannalle. Pariskunnan pukeutuminen oli todennäköisesti jossain määrin erilaista. Kveekareiden opin mukaan hän myös kieltäytyi kirkollisveron maksamisesta. Matalista taloista koostunut asutus keskittyi pääasiassa nykyisen raatihuoneen alueelle. Museokeskus Vapriikissa Tampereella on pysyvä näyttely Finlayson 200 – Tehtaasta brändiksi
Heitähän maailmanloppu on aina kovasti kiinnostanut. Linjalla oli mies, joka kohteliaasti kysyi, kiinnostaisiko minua keskustella Kristuksen toisesta tulemisesta. Nyt alkoi aihe askarruttaa minua jo niin paljon, että piti kaivaa Uusi testamentti esiin. Ehkä se on jo ohi, ajattelin. Voisiko Raamattua tulkita siten, että koronavirus on yksi Kristuksen toisen tulemisen ennusmerkeistä. Vastasin yhtä kohteliaasti, että aihe on hyvä, mutta en kuitenkaan ole niin kiinnostunut. Kristuksen toista tulemista ennustavat maanjäristykset, nälän hädät ja kulkutaudit. Mikä sitten oli Die Zeitin sanoma. Kolmessa ensimmäisessä evankeliumissa on ” Keskiajalla oli hirmuinen musta surma ja viime vuosisadalla tappava espanjan tauti. TEKSTI | ESKO MIETTINEN – KUVITUS | PÄIVI KARJALAINEN Koronavirus ja lopun ajat V astasin siihen soittoon viime keväänä mielelläni. Saksassa tilanteesta filosofoitiin. Kun yksilön kuolemanjälkeistä elämää käsittelevät sivut, niin sanottu henkilökohtainen eskatologia, oli kovasti alleviivattua, ei niillä sivuilla, jotka puhuivat koko maailman viimeisistä vaiheista, eli niin sanotusta kosmisesta eskatologiasta, ollut merkintöjä juuri lainkaan. Kristityt ovat innostuneet julistamaan evankeliumia, kun aikaa vielä on, vaikka vähän. Tulipa jotain vaihtelua. Kesällä koronaviruksen paine helpotti. Esimerkiksi se, että apokalypsi ei suinkaan ole vain masentava visio. Johanneksen ilmestyksestä voi löytää sytykettä protestiin ja kritiikkiin. Esimerkiksi Karl Marx käytti apokalypsia oman utopiansa rakennusaineena. Caspar David Friedrichin maalaus, jossa mies seisoo vuoristossa sumupilvien keskellä, oli muokattu hahmoksi, joka tuijottaa edessään näkyvää tulimerta. Mutta sitten alkoi toinen aalto lähestyä. Onhan Suomessakin televisiossa äskettäin nähty apokalypsielokuvat The Day after Tomorrow, Independence Day, Waterworld ja The Matrix 1–3. Toivotimme toisillemme hyvää jatkoa. Varmaan jokin Jehovan todistajien kampanja, ajattelin. Tein kiinnostavan havainnon. Mutta ei Kristus tullut takaisin. Ei-kristityillekin sillä on ollut merkitystä. Die Zeit -lehti veti kansijuttunsa otsikoksi sanat ”Apokalypsin aiheuttama ikuinen ahdistus”. Eskatologia tarkoittaa lopun aikaa pohtivia oppeja. 20 KOTIMAA | 15.1.2021 essee. Mitä siellä oikeasti sanotaan Kristuksen toisesta tulemisesta. Kuva oli nerokas. Apokalyptiikka on sen ärhäkämpi malli, siinä loppua odotetaan pikaisesti – malliesimerkkinä Johanneksen ilmestys. Huomioni oli kokonaan keskittynyt henkilökohtaiseen eskatologiaan. Lehti totesi, että maailmanloppu on nykyisin yleinen puheenaihe. ”Maailmanloppuun uskomisen odottamaton seuraus: uudistus, muutos, uuden raivaaminen”, kirjoitti Die Zeit. Eräistä ihmisistä se on tehnyt luovia. Kun tilanne maailmassa nyt oli mikä oli. Sen verran puhelu kuitenkin sai minuun vauhtia, että selailin hyllyssäni olevia teologisia kirjoja. Ovathan uhkaamassa ilmastokriisi, demokratiakriisi, koronakriisi… Johanneksen ilmestystä ei enää lueta, mutta sen sanoman on ottanut hoitaakseen Hollywood. Elämä palasi tavallisiin uomiinsa