VAILLA TURVAA Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet kertovat, miksi he joutuivat jättämään kotiseutunsa. vuosikerta | 0043595–16–49 48. Sivut 10–13 d a n ie ll e m ie t ti n en Kotkalainen abiturientti liisi laitila sai kehut presidentiltä puututtuaan koulukiusasaamiseen. SIVU 6 Rovaniemeläinen emerituskirkkoherra ismo Pulkamo on huolissaan kiivaasta rakentamisesta. joULUkUUTA 2016 | hinta: 3,70€ | 111. SIVUT 14–15 VAILLA TURVAA 1. Paluuta sinne ei ole
Katsottiin ympärille, palattiin arkisiin tehtäviin. Olemme kuin kotona, meidän ei tarvitse enää, niin kuin joskus ennen vanhaan, kumarrella mitenkään pappeja, vaan he ovat samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin. Evankelis-luterilainen kirkko on nostanut meidät esille, että me kuulumme tähän kirkkoon. Samalla kun olemme harmaa insinöörikansa, olemme myös innovatiivinen ja luova, meillä on loistava koulu. Kuka elää, se näkee. Jarno Limnéllin toimittamassa kirjoituskokoelmassa Suomen idea professori Alf Rehn kirjoittaa suomalaisuuden jumittumisesta lyhyisiin, hieman negatiivishenkisiin iskusanoihin, jotka muka määrittelevät meitä: Talvisodan henki. Kotimatkalla autossa on ensin hiljaista, mutta pian takapenkiltä kuuluu voimistuvaa hihitystä. • Rauhoituttiin. Täällä pääkaupungissa on syntynyt uusi hengellinen kuoro. Mutta tiedättekö mitä varten tuo kuoro on syntynyt. Poromies Jouni Ilmari Jomppanen Ylen verkkosivulla 28.11. Se ei ole syntynyt mihinkään järjestöön, vaan toimii aivan vapaasti. Tulevaisuuden Suomi tulee Rehnin mukaan olemaan sekalainen seurakunta. Suomalaista uskonnollisuutta kuvataan usein luterilaisen vähäeleiseksi ja arkiseksi. Nyt meitä oli Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan lokakuun lopussa 5 502 284. Sekä että -maa. Nyt luterilaiseen kirkkoon kuuluu hieman alle 73 prosenttia asukkaista. Tarina myös muovaa meitä. Suomen ja kirkon voima on vastakohdissa Sopii toivoa, että suomalaisella kristillisyydelläkin olisi tulevaisuudessa kahdet kasvot. Lentoretki yli Atlannin meren. Mutta jo nyt on syytä ottaa hattu päästä ja nostaa lippu salkoon. Ensi toukokuussa aikoo ruotsalainen kapteeni Lundstedt kolmitasoisella lentokoneella tehdä lentomatkan New Founlandista Irlannin ja Lontoon kautta Tukholmaan. Tosin sekä että -kristillisyydellä ei ole hyvä kaiku, sillä kirkko haluaa olla totuusyhteisö. Olemme vaiteliaita, rehellisiä ja sisukkaita. Kun Suomi itsenäistyi, olimme Norjan ohella Euroopan luterilaisin maa, sillä kirkkoon kuuluvia oli 98 prosenttia. Vaikka piispa tuossa vähän osoittikin minuun, niin minä haluan, että tämä merkki on meidän yhteinen. Oli kehotettava kärsivällisyyteen. Reilu meininki. Kuinka pitkä on kokonaisen päivän iankaikkisuus. Erityisesti ensimmäisten kristittyjen oli löydettävä rohkeutensa, sitkeytensä ja luottamuksensa uudelleen. Silti riitti heitä, jotka kirkon pitkällä vaelluksella muistivat kodin ja päämäärän. Rakkauden palveluksen halu on siis noita nuoria elähdyttänyt. Katajainen kansa taipuu, vaan ei taitu. Kun Suomi itsenäistyi, näillä Pohjan perillä asui 3,1 miljoonaa ihmistä. Harmaannuttiinkin. Tuleeko isä varmasti hakemaan kotiin. Niinpä sopii toivoa, että suomalaisella kristillisyydelläkin olisi tulevaisuudessa kahdet kasvot. Elämä on laiffii. 1 2 . Herra ei palannutkaan viipymättä. Pienen sielun eväsrepusta on kaivettava jokainen leivänmurunen rohkeutta, sitkeyttä ja luottamusta. Varmasti, sillä suomalainen on suomalainen myös kirkossa. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Haluan, että tunnustus tulee koko saamenkansalle, ei vain minulle. Mutta vaikka totuus on yksi, sen tulkitsijoita – tai kuten virressä 454 sanotaan – liekkejä, oksia, lahjoja, palvelijoita, uskovia on monta. Itsenäinen Suomi täyttää 99 vuotta. Rehn päätyy huomauttamaan, että samalla kun suomalaisuus on kliseitä ja itsensä vähättelyä, se on muutakin. Suomi 100 -juhlinta alkaa heti ensi vuoden alussa. Tämä on kotinaurua, ilmoittaa kolmivuotias. No, tämähän nyt ei ole vielä mitään erikoista. Samalla kun vannomme digitalisaation nimiin, voimme vannoa myös humanismin nimiin. Alf Rehnin näkökulmaan liittyen voi kysyä, onko suomalainen kristillisyys ilmausta kansallisesta huonosta itsetunnosta. Isä on vain salatumpi ja varjot maailmankokoiset. Vuoden päästä on niin sanotusti pyöreiden vuoro. 2 KOTIMAA 1 . • Samanlaisen eväsleipäpöydän äärellä viivytään toisen adventtisunnuntain teemoissa. suomi on itsenäinen, koska meillä on hyvä tarina, johon uskomme itse. Vielä aamulla katseessa häivähti pelko ja yksinäisyys. 2 01 6 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA LAInA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus Lukijamäärä 64 000 KMT 2016 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi OLLI sePPäLä julkaisupäällikkö, olli.seppala@kotimaa.fi Kotinaurua takapenkiltä K olmivuotiaan tyttäreni elämän ensimmäinen hoitopäivä on päättynyt. Sen jäsenet ovat liittyneet laulujoukoksi ei oman huvin vuoksi, ei omaksi rakennukseksi, vaan käydäkseen laulamassa evankeliumin hyvää sanomaa sairashuoneissa. saatuaan pro ecclesia -mitalin piispa Samuel Salmen adventtivastaanotolla.. JOuKO IKOLA pappi ja runoilija 1.12.1916 Alasimelta. Minulle antoi pappina sylin täydeltä teologiaa pienen tyttöni kotinauru
Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Sutinen on Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston ja Pielisensuun seurakuntaneuvoston jäsen. Ruotsin kirkossa on sallittu omantunnonvapaus niille papeille, jotka eivät halua vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Suomen Evankelisluterilaisen Opiskelijaja Koululaislähetyksen (OPKO) yt-neuvottelut ovat päättyneet. Tehtävän suoritettuaan kello palaa Ylivieskaan. Palontorjuntarintamaan ilmoittautui myös palestiinalaishallinto. Siinä kirkkojärjestykseen olisi säädetty pappisvihkimyksen saamisen ehdoksi, että pappi suostuu vihkimään avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Hänen mukaansa idea syntyi, kun Helsingin pörssistä toivottiin, että Slushiin kuuluvasta pörssikellon soitosta voisi tehdä aiempaa näyttävämmän tapahtuman. Hannes Kallioisen mukaan kulut maksaa Helsingin pörssi. Verkkosivuilla pyydetään antamaan uudistuksesta palautetta. 2 01 6 VIIKON KUVA KOONNUT: NOOrA wIKMAN-hAAVIsTO Ylivieskan palaneen kirkon kello soi torstaiaamuna kasvuyritysten Slush-tapahtumassa Helsingissä. Kirkkohallituksessa on juuri aloitettu kirkon työntekijöille suunnatun, niin ikään kaikille avoimen Sakasti-sivuston uudistaminen. Ylivieskan kirkon kellot eivät vaurioituneet tulipalossa pahasti. – Voidaan kysyä, miksi kello viedään yritystapahtumaan, tai sitten voidaan kysyä, miksi ei. kuva: aHmad GHaRabli / lEHTikuva / aFP. Yhteensä 23 ihmistä on pidätetty epäiltynä palojen sytyttämisestä. Joensuulainen anton sutinen, 24, on valittu Nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto NAVI:n puheenjohtajaksi ensi vuodeksi. Kirkko avasi uudistetut nettisivut . Pappien omantunnonvapaus säilyy Ruotsissa OPKO irtisanoo kuusi . Sutinen haluaa vaikuttaa siihen, että nuoria luottamushenkilöitä saadaan mukaan seuraavissa seurakuntavaaleissa vähintään yksi per seurakunta. Ajatus kirkonkellon käyttämisestä tuli Slushin järjestäjiin kuuluvalta Hannes Kallioiselta. Irtisanottavia on yhteensä kuusi, osa-aikaistamisia tai muutoksia työsuhteissa lisäksi neljä. Helsingin pörssi soitti kellolla markkinoiden avaussoiton. Sivusto on uudistunut niin sisällöllisesti kuin teknisestikin. Sen on määrä avautua seurakuntien tarpeita paremmin vastaavana vuonna 2018. Hän toimi aiemmin järjestön varapuheenjohtajana. Kirkon verkkosivuilla nähdään uudistuksia vastedeskin. 1 2 . kuva: EvEliina PYlväs Ylivieskan kirkon kello soi pörssikellona ruotsin kirkolliskokous on antanut kirkkohallitukselle tehtäväksi selvittää, miten varmistetaan, ettei ketään aseteta syrjinnän kohteeksi kirkollisen avioliittoon vihkimisen yhteydessä. Kirkolliskokous hyväksyi äänestyksessä uuden esityksen, jolla ehdotettiin selvitystä syrjimättömyydestä. Ruotsin kirkolliskokouksen opillisia kysymyksiä käsittelevä lautakunta katsoo, ettei velvoite sitoutua vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja koske kirkon tuntomerkkejä, eli sakramenttien ja viran tunnustamista. Anton sutinen NAVI:n puheenjohtajaksi . KOTIMAA 3 1 . Kyrkans Tidningin mukaan sosiaalidemokraatit muuttivat tämän jälkeen esitystään. Haifan kaupungissa evakuoitiin loppuviikosta yli 50 000 ihmistä, jotka ovat jo päässeet palaamaan koteihinsa. Neuvotteluiden seurauksena henkilöstöresursseja pienennetään koululaistyössä, suomenja ruotsinkielisessä opiskelijatyössä, tukityössä sekä leirija kurssikeskus Enä-Sepässä. Se näkyy käytetyssä kielessä: kirkolliset toimitukset esimerkiksi ovat sivustolla perhejuhlia. Sivuista on haluttu tehdä yksinkertaiset ja helppokäyttöiset kaikille laitteille, sanoo Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotuspäällikkö Eeva-kaisa Heikura. Aiemmin tänä vuonna kirkolliskokoukseen tuotiin sosiaalidemokraattien ja liberaalien ryhmien tukema aloite. lue kotimaa24:stä, miten paloja kommentoi suomen lähetysseuran lähi-idän aluepäällikkö vesa lehtelä. Haifan pelastuslaitosta avustivat sammutustöissä niin israelin armeijan joukot kuin venäjältä, kyprokselta, Turkista ja kreikastakin lähetetyt palontorjuntakoneet. Oppilautakunnan mukaisesti kirkolliskokouksen kaitsentaja tehtävävaliokunta esitti aloitteen jättämistä raukeamaan. Kirkon sivustolla tarjotaan perustietoa muun muassa kirkon palveluista sekä toiminnasta ja mahdollisuudesta osallistua siihen. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on avannut uudistuneet verkkosivunsa osoitteessa www.evl.fi. israelissa riehui viime viikolla useita maastopaloja, joita epäillään tahallaan sytytetyiksi. Ylivieskan seurakunnan tiedottaja Jussi Leppälä toteaa, että kello on aina soinut maailmalle ja että sen viesti on aina sama. Sisältö on suunnattu tavallisille kirkon jäsenille. Sopeuttamistarve oli noin 90 000 euroa, ja neuvottelut koskivat koko henkilöstöä
2 01 6 M odernit tutkimusmenetelmät ovat johtaneet uudenlaiseen eettiseen pohdintaan suhtautumisessa hautarauhaan ja vainajiin liittyviin arkeologisiin tutkimuksiin. Vielä vaikeampia kysymyksiä tulee esiin, kun halutaan selvittää vainajien sukulaisuuksia tai geneettistä perimää. 1 2 . Palo ehdottaakin, että Suomeen perustettaisiin asiantuntijaelin, joka voisi ottaa kantaa hautaustoimen pieteettiasioihin, kuten esimerkiksi vainajien tutkimiseen liittyviin eettisiin kysymyksiin. Käytännössä ongelmiin törmätään esimerkiksi vanhojen kirkkojen alle haudattujen vainajien arkeologisessa tutkimisessa. Tällä hetkellä kirkkolain, hautaustoimilain ja muinaismuistolain rajapinta on epäselvä. TuTKIMuseTIIKKA. Viime vuosina ovat myös lisääntyneet vainajiin kohdistuvat lupahakemukset, kun halutaan tutkia lääketieteellisin Vainajien tutkimus kaipaa pelisääntöjä hAuTArAuhA Asiantuntijaelin voisi luoda ohjeistuksia esimerkiksi arkeologiseen tutkimukseen eettisestä näkökulmasta. 4 KOTIMAA 1 . Kirkkohallituksessa hautaustoimesta vastaava maankäyttöpäällikkö Harri Palo kaipaa selkeämpää käytäntöä ja ohjeistusta hautaustoimilain ja muinaismuistolain rajapintaan
KOTIMAA 5 1 . Kuva: Riitta SaLmi / tuRun SanOmat syy. . Hän myös muistuttaa, että lupakäytäntöön on vaikea luoda mitään yleispätevää ohjeistusta, sillä tilanteet ovat aina hyvin tapauskohtaisia. Hautaustoimilaki säätää hyvinkin tarkasti, miten hautausmaat ja hautaukset on hoidettava. HAnnu KuOSMAnen Kotimaa Pro:ssa selviää, miten asian näkevät Palon lisäksi arkeologian kannalta Museoviraston erikoistutkija Päivi Maaranen ja hautaamisen historiaa tutkinut Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila. . Kirkkojen lattian alle haudattujen vainajien arkeologisista tutkimuksista päättää Museovirasto. – Vaikka hauta liittyy kirkon korjaukseen, pitää aina huolehtia siitä, että hautarauha säilyy. 2 01 6 perustein perinnöllisiä sairauksia tai tehdä DNA-määrityksiä sukulaisuuksien selvittämiseksi. . Vainajien tutkimiseen liitKuKA pääTTää. Yhtenä osapuolena on myös poliisi, joka voi määrätä haudan avattavaksi rikostutkimuksen perusteella. Monet kirkkojen alle haudatut vainajat saattavat olla samalla paikkakunnalla asuvien ihmisten esivanhempia, jolloin sukulaisilla saattaa olla oma näkemys tutkimuksista. Aina ei mielletä, että kyse on haudasta ja vainajista, kun tutkitaan esimerkiksi luurankoja. Vainajien arkeologiseen tutkimiseen törmätään esimerkiksi tilanteissa, kun vanhojen kirkkojen lattiarakenteita korjataan ja maasta löytyy jäänteitä sinne haudatuista niin sanotuista kirkkovainajista. Hautarauha määritellään rikoslaissa, kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. Vainajien tutkimisesta Palo käyttää kolmea avainsanaa: pieteetti, tutkimusetiikka ja vainajien kunnioittaminen. Vai haluaako yhteisömme kunnioittaa ihmisyyttä niin, että se näkyy myös tavassamme kohdella vainajiamme. Juuri tällaisiin tapauksiin Palo kaipaa asiantuntijaelintä, joka voisi tarkentaa käytäntöjä ja luoda pelisääntöjä nimenomaan tutkimuksen eettisistä ulottuvuuksista. Museovirastolla on valtuudet jopa keskeyttää rakennustyöt ja myöntää lupa hautapaikkojen tutkimiseen. 1 2 . . . – Rikoslaissa on selkeät säännökset, milloin hauta voidaan avata. Mutta silloinkin pitää Palon mukaan ottaa tarkkaan huomioon pieteetti ja eettinen näkökulma. – Juuri tällaisia tapauksia varten tarvittaisiin asiantuntijaelin, joka voisi ottaa kantaa kaikenlaisiin hautaamiseen liittyviin pieteettiasioihin, Palo sanoo. Se ei välttämättä johda ajatteluun, jossa painottuisivat asiat, jotka ovat kulttuurissamme arvokkaita ja säilyttämisen arvoisia. Kirkkoherra päättää kirkon käytöstä, mutta päätösvalta ei ulotu lattian alle. Mutta rikoslaki ei enää ulotu tapauksiin, joissa halutaan esimerkiksi selvittää, onko vainajalla ollut perillisiä. – Kysymys ei ole vain arkeologisesta tutkimuksesta. Yksi ulottuvuus on myös kaivauksien usein herättämä julkisuus. Kysymys on siitä, että nykyiseen epäselvään tilanteeseen tulisi luoda yhteisesti sovitut pelisäännöt. Miten kaivauksista uutisoidaan, minkälaisia kuvia vainajista on sopivaa julkaista ja minkälaisin eettisin perustein esimerkiksi luurankoja tai vainajille kuulunutta omaisuutta voidaan asettaa näytteille. Kuva: Sanna LipKin tyy monen tasoista lainsäädäntöä. . – Onko suhteessamme vainajiin kysymys siis vain teknisestä ja käytännön asiasta, jolla ei ole tekemistä ihmisyyden kanssa. Köyliön kirkon vuonna 2015 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä lattian alta paljastui kuusi vainajaa. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä tärkeämpi on muinaismuistolaki, jonka uudistaminen on juuri alkamassa. Palo myös muistuttaa, etteivät vainajat ole anonyymejä tutkimuskohteita. Suhtautuminen hautarauhaan ja vainajien tutkimisen etiikkaan avaa Palon mukaan myös laajemman näkökulman siihen, miten yhteiskunta ylipäätään suhtautuu vainajiin. Varsinaista arkeologista tutkimusta ohjaa Museoviraston tarkka hautojen kaivuun ohjeistus. Tutkimus tulee tehdä niin, ettei kajota vainajiin ilman pakottavaa syytä. Se ei ole enää rikosasia eikä siitä ole mitään säännöksiä. Mielestäni juuri se mittaa yhteisömme sivistystason, Palo sanoo. Se, että hautapaikkoja löytyy, ei Palon mukaan pitäisi olla yllätys, sillä kirkkojen alle hautaaminen kiellettiin keisarillisella asetuksella vasta vuonna 1822. Hautarauhaa sivuavissa tutkimuksissa on useita osapuolia. Aina ei mielletä, että kyse on haudasta ja vainajista, kun tutkitaan esimerkiksi luurankoja.. Hautaustoimilain soveltamista valvoo Itä-Suomen aluehallintovirasto, jonne on keskitetty esimerkiksi vainajien siirtoon liittyvät lupa-asiat. Mikä sitten on pakottava Hautarauhan eettisille pelisäännöille voi olla käyttöä esimerkiksi silloin, kun kirkon korjaustöiden yhteydessä lattian alta paljastuu vainajia. – Nykyaika suosii ajattelua, jossa asiat nähdään käytännön, tekniikan ja talouden näkökulmasta. Harri Palo korostaa, ettei kirkko halua estää tai vaikeuttaa tieteellistä tutkimusta. Tällaisissa tapauksissa lupakäytäntö on selvä. Oulun yliopiston Kirkko, tila ja muisti -tutkimushankkeessa tekstiilitutkija Erika Ruhl selvittää hautojen materiaalista kulttuuria elektronimikroskoopin ja tietokoneohjelmien avulla
On kiva nähdä, että presidentti ottaa kantaa tärkeään nuorten asiaan. Yhdistymisen myötä Helsingin Diakonissalaitoksesta tulee Terveystalon merkittävä omistaja. – Kun nämä kaksi yläkoulun poikaa tappelivat toissa viikolla, niin kaveriporukka vain katsoi vierestä. Haluan päästä vaikuttamaan ja haluan olla tekemisissä ihmisten kanssa. 6 KOTIMAA 1 . Vaihtoehtoina on ainakin Turku, Tampere, Helsinki ja Lappeenranta. Mikä sai sinut juoksemaan tilanteeseen ja puuttumaan kahden yläkouluikäisen pojan tappeluun. Viidennen herätysliikkeen vaikuttaja, raamattuopettaja Eero Junkkaala kehottaa blogissaan kirkkoon pettyneitä konservatiiveja laittamaan jäitä hattuun ensi vuoden maaliskuussa, jolloin avioliittolaki uudistuu. AnTTI Berg Kotkalainen abiturientti Liisi Laitila ei epäröinyt puuttua kiusaamistilanteeseen. Mitä olet ehtinyt runsaan parin viikon aikana tehdä kiusaamisen estämiseksi. Perusteluissa todetaan, että Mäkinen otti vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrien kasvaessa useasti kantaa jakamattoman ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja lähimmäisenrakkauden puolesta. Nyt rehtori on pyytänyt häntä puhumaan ryhmähengen merkityksestä ja presidentti kehui Laitilaa Facebookissa. Suomen Terveystalo Oy ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ovat sopineet Diacor terveyspalvelut Oy:n yhdistymisestä Terveystaloon. Minulla on aika kovat tavoitteet, näen meneväni yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä tai oikeustieteitä. On helppo puhua, kun muut ymmärtää, että tajuan esimerkiksi, mikä some on ja miten sitä käytetään. ”Haluan viedä eteenpäin sitä hyvää, mitä meillä on ollut” K otkalainen abiturientti Liisi Laitila, 18, näki kahden yläkoululaispojan tappelevan koulun pihalla ja puuttui tilanteeseen. Miltä saamasi tuki, kuten presidentti Niinistön sanat, on tuntunut. Tämän seurauksena useat papit ovat ilmoittaneet pyydettäessä vihkivänsä sateenkaaripareja. Saa nähdä, mihin tie vie. 1 2 . Emme me olisi ottaneet puhelimia esiin tai seisahtuneet vain katsomaan. 2 01 6 Diakonissalaitos myy Diacorin Terveystalolle . Palkinnolla Etmu haluaa huomioida ”arkkipiispan arvokkaan roolin suomalaisen yhteiskunnan yhdessä murroskohdassa”. Kerroit haastatteluissa aikovasi puuttua kiusaamiseen laajemminkin. Toimintasi on saanut huomiota myös valtionjohdolta. Presidentti Niinistö sanoi Facebookissa, että sinulle pitää antaa virka-apua ja että hän on tässä työssä mukana. Nyt hän toimii kiusaamisen vähentämiseksi ja on jo saanut kehut presidentti Sauli Niinistöltä. Rehtori on pyytänyt puhumaan kiusaamisesta, ryhmähengen merkityksestä ja somen vaikutuksesta. Vuoden 2016 Etmu-tunnustuspalkinto on myönnetty arkkipiiispa Kari Mäkiselle, kertoo Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura (Etmu) tiedotteessaan. Onko sinulla suunnitelmia lukion jälkeiselle ajalle. Etmu ry on vuonna 2003 perustettu, monitieteistä etnisten suhteiden tutkimusta Suomessa edistävä tieteellinen seura. – Koulussa pitäisi olla hyvä ryhmähenki. – Tulevaisuus on tosi auki, vielä on monta ovea avoinna. Olen itse abiturientti samassa rakennuksessa olevassa Karhulan lukiossa. Olen keskustellut koulun rehtorin, terveydenhoitajan ja tukioppilastiimin kanssa. – Tiedän, että haluan pysyä Etelä-Suomessa, että voin käydä helposti kotona. Kiusaamisen vastustaminen edesauttaa viihtymistä kouluissa, työpaikoissa, yhteisössä, missä vain. Junkkaala vetoaa: Älkää erotko kirkosta . – Aloitan keskittymällä omaan kouluun, Karhulan yläkouluun. Junkkaala arvioi, että kirkon kannalta pahin skenaario olisi sellainen, että siitä eroavat sekä ne, jotka pitävät piispojen ja kirkon kantaa liian vanhanaikaisena että ne, jotka pitävät kirkkoa liian liberaalina. Ei minulla ole mitään suurempaa suunnitelmaa vielä. Monet mediat ovat jututtaneet sinua rohkeasta puuttumisestasi tappeluun. Nämä ovat nuorille arkijuttuja, läsnä joka päivä. Oletko ehtinyt suunnitella toimintaa pidemmälle, esimerkiksi vierailuja muissa kouluissa. Diakonissalaitoksen Säätiön toimitusjohtajan Olli Holmströmin mukaan Diakonissalaitos haluaa kaupan myötä varmistaa strategiansa toteuttamisen, jossa tärkeimpänä tavoitteena on turvata diakoniatyön rahoitus ja investoida toiminnan uudistamiseen ja vahvistamiseen muun muassa hoivapuolella. Se on tärkeä sanoma. Kuva: JOHaNNEs WiEHN vIIKOn henKIlö ”Haluan viedä eteenpäin sitä hyvää, mitä meillä on ollut” vIIKOn henKIlö. Yritysjärjestely vaatii vielä Kilpailuja kuluttajaviraston hyväksynnän. Meillä on niin hyvä ikäryhmä koulussa, ja puhallamme yhteen hiileen. Meidän koulussa on myös sellainen, mutta sitä voi aina kehittää ja sitä voi aina parantaa. Haluan viedä eteenpäin yläkoululaisille sitä hyvää, mitä meillä on ollut. Tiedän kyllä, mitä haluan tehdä. Tuli paha mieli yläkoululaisten puolesta. Arkkipiispalle etnisten suhteiden edistämispalkinto . Minun on vaikea kommentoida, mitä yläkoululla tapahtuu, mutta vertaan tämänhetkistä tilannetta siihen, mitä meillä oli. En voisi kuvitella itseäni sellaiseen tilanteeseen. – Tällä hetkellä tärkeintä on saada koulun sisäiset asiat kuntoon. – Ihan uskomattomalta. Diacorilla on pääkaupunkiseudulla 13 lääkäriasemaa ja sairaala sekä lääkäriasema Turussa. – Se auttaa ehkä, että olen nuorta ikäluokkaa. En tiedä vielä tarkalleen minne
tri, fil., Kouvola Mielipiteet jatkuvat Jotain hyvin vakavaa on tapahtumassa kristillisessä maailmassa, jos Saksan protestanttisten kirkkojen päätös leviää laajemmallekin.. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Sen mukana hylätään Uuden testamentin keskeisin sanoma eli evankeliumi Kristuksesta, joka on tarkoitettu kaikille kansoille. On toki totta, että Jumala ei ole hylännyt juutalaisia. Saksan Evankelinen Kirkko päätti reformaation 500-vuotisjuhlavuoden aluksi 9.11. Siksi evankeliumin julistaminen myös juutalaisille on elintärkeää. Yhä vieläkin heidän sydämensä päällä on peite Mooseksen lakia luettaessa. Kokonaan eri asia on se, kuinka hienovaraisesti ja historiasta oppia ottaen lähetystyötä käytännössä tehdään erityisesti juutalaisten parissa. Juutalaisilla on kyllä ”peite” ... 1 2 . Ei kuitenkaan ”käännyttämisenä” vaan Jumalan pelastuslahjan tarjoamisena. ”kun he lukevat vanhan liiton kirjoituksia, sillä vasta Kristus sen poistaa. Varmasti myös yritykset juutalaisten käännyttämiseksi ovat sisältäneet arveluttavia keinoja ja asenteita. Periaatetta, että myös juutalaiset ovat oikeutettuja evankeliumiin ja tarvitsevat sitä kaikkien muiden ihmisten tavoin, ei voida horjuttaa ilman suurta vahinkoa koko uskolle. KOTIMAA 7 1 . Siksi on torjuttava niin kutsuttu korvausteologian ajatus, että juutalaisten paikalla Jumalan omaisuuskansana olisivat kristityt eikä juutalaisilla olisi enää osaa pelastushistoriassa. 4:12). Sekä juutalaisten että pakanoiden parissa tehtävä lähetystyö ja evankelioiminen ovat aivan alusta alkaen kuuluneet kristinuskon ytimeen, eikä tehtävää ole koskaan peruutettu. Itsekin juutalainen, apostoli Paavali kirjoitti (Room. Uppoaminen ei olisi välitön, mutta se olisi joka tapauksessa alkanut. PeTrI hILTUnen pastori, teol. Evankeliumin epääminen juutalaisilta on siksi enemmän heidän vihaamistaan kuin rakastamistaan. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Paavali opettaa, että ”paatumus ... Mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran puoleen, peite otetaan pois” (2. Mutta evankeliumi kuuluu ensin juutalaisille ja sitten onneksi myös meille pakanoille. Sen sijaan kristityt on oksastettu tosi Israeliin, josta juutalaiset ovat kuitenkin irronneet epäuskonsa tähden (Room. Kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä. Mutta kuinka kukaan voi uskoa, ellei kukaan julista. (Room. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko Saksan maakirkkojen vastaus kristittyjen syyllisyyteen oikea. Paavali nimenomaan sanoo, että ”Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän on edeltä käsin valinnut”, ja ”Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua” (Room. Se olisi sama kuin jos keskellä järven selkää kirkkoveneestä poistettaisiin tappi. Niin kuin Pietari sanoo: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Juutalaislähetys on Kristuksen kirkon silmäterä. 11:25). Lähetysmatkoillaan Paavali meni aina ensimmäiseksi uuden kaupungin synagogaan pyrkien saamaan ensiksi sieltä vastakaikua sanomalleen. Evankeliumin kuulumista kaikille ei korosta ainoastaan Paavali, jonka teksteistä asia tulee hyvin alleviivattuna esille, vaan se on koko Uuden testamentin peruslinjauksia. (emer.), Järvenpää Juutalaiset oikeutettuja evankeliumiin JUUTALAISLäheTyS Evankeliumi Kristuksesta kuuluu juutalaisille jopa ennen kuin pakanakansoille. Pelastava usko ei kuitenkaan voi syntyä mistään muusta kuin Kristuksen sanan, evankeliumin kuulemisesta. Uuden testamentin tutkijana en voi ymmärtää Saksan kirkkojen teologista johtopäätöstä, jonka mukaan kristillinen lähetystyö juutalaisten parissa kielletään Jumalan uskollisuuden ja Israelin valinnan vastaisina. Äkkiseltään tämä kuulostaa toki rakkaudelliselta ja hyvältä. Vasta nyt nähdäkseni ensimmäistä kertaa kokonainen kirkko tulee samaan johtopäätökseen. 11:17–20). Juutalaisille se kuuluu pikemminkin jopa ennen kuin pakanakansoille. 10:14–17). Olen pitkään tiennyt yksittäisistä teologeista ja ryhmistä, jotka edustavat näkemystä, ettei kristillinen lähetystyö koske juutalaisia. 11:2, 29). Jotain hyvin vakavaa on tapahtumassa kristillisessä maailmassa, jos Saksan protestanttisten kirkkojen päätös leviää laajemmallekin. Kiitos myös Saksan protestanttisten maakirkkojen synodin juutalaislähetystä koskevasta uutisesta ja siihen liitetyistä kommenteista ( Kotimaa 24.11.). Kor. Jussi Rytkösen kolumnit ovat aina lukemisen arvoisia. 3:14–16). Tämä on tärkeää, koska heilläkään ei ole muuta pelastustietä kuin Kristuksen sovitustyö ristillä. Tämä aika kestää kuitenkin vain siihen saakka, ”kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen” (Room. Heidän mukaansa ”Jumala ei ole kieltänyt liittoaan omaisuuskansansa kanssa”, joten juutalaisten ei myöskään pelastuakseen tarvitse päästä osallisiksi uudesta liitosta. Paavalia vastustaneet juutalaiskristitytkään eivät tässä suhteessa eronneet hänen painotuksistaan, vaikka he Kristus-uskon ohella tahtoivat säilyttää juutalaisen elämäntavan. On myös eri asia, jos ajatellaan, että tietyissä oloissa evankeliumin julistamiselle ei ole edellytyksiä, kuin julistettaessa se kokonaan kielletyksi tai turhaksi. Varsinkin Saksassa on kristityillä tarve tehdä pesäeroa juutalaisten alistamiseen ja halveksimiseen. 1:16): Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. lopettaa juutalaisten käännyttämisen kristinuskoon. on kohdannut osaa Israelin kansasta”. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla” (Ap. Mikään muu uutinen pitkään aikaan ei ole pysäyttänyt minua niin kuin se. Niin kuin Rytkönen toteaa, taustalla vaikuttavat voimakkaat historialliset syyt: juutalaiset ovat kokeneet kristityissä maissa käsittämättömän suurta vääryyttä ja kärsimyksiä. Keskinäinen kunnioitus ja ystävyys juutalaisten kanssa sekä uskontodialogi eivät ole ristiriidassa kristillisen kirkon perustehtävän kunnioittamisen ja siitä kiinnipitämisen kanssa. Niin loukkaavalta kuin se muiden uskontojen edustajien kannalta voikin tuntua, kristinuskon ytimeen kuuluu pyrkimys saada kaikki maailman kansat ja ihmiset uskomaan Kristukseen. Paavalilla on siis luottamus siihen, että juutalaiset vielä kääntyvät uskossa Kristuksen puoleen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Pitäisikö juutalaislähetys lopettaa. Jos tästä vakaumuksesta luovutaan, seurauksena on kaiken muunkin uskon keskeisen sisällön menettäminen. LArS AeJMeLAeUS prof. Paavali ei tee tätä johtopäätöstä. Meidän tulee toki välittää ilosanoma sillä tavoin, että kaikin tavoin kunnioitamme ihmisiä, heidän vakaumustaan ja vapauttaan. Silti Saksan Evankelisen Kirkon uutta päätöstä on hyvin vaikea perustella. t
Eero Huovinen sanoi, että kirkko on olemassa sitä varten, että ihmiset kuolevat joka päivä, keskellä elämää. ”Maallikoiden” aseman perusongelma on kuitenkin syvällä vanhan kristikunnan rakenteissa. Kirkkoa kuvataankin toivon yhteisöksi. Käytännössä harvalla on mahdollisuus valita missä kuolee. Mutta vanhan kristikunnan aika on peruuttamattomasti ohi ja monet sen uskomisen muodoista ovat muuttuneet rasitteiksi. Kirkon uudistamisen peruskysymys ei ole hallinnollis-organisatorinen, taloudellinen eikä sosiologinen, vaan teologinen ja hengellinen, kirkon identiteettiä koskeva. 2 01 6 Mielipiteet Päätoimittaja Mari Teinilä pohti pääkirjoituksessaan ”Mihin jäi muu maailma” ( Kotimaa 17.11.), miten Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö näkee Suomen ev.lut. kirkko yksi maailman rikkaimmista luterilaisista kirkoista. Käsite tähdentää kirkkojen keskinäistä riippuvuutta ja yhteyttä. Saattohoitokotien vähyys asettaa tähän jo maantieteelliset haasteet. Tästä huolimatta Suomi on edelleen rikas valtio ja Suomen ev.lut. Kristikunta eliminoi aikanaan kristillisen lähetystyön tehokkaimman muodon, kirkon jäsenten henkilökohtaisen uskontodistuksen. Johdannossa on rohkaisevasti muistutettu kirkon elinvoimaisuudesta. kirkon aseman ja vastuun maailmassa suurten mullistusten keskellä. Tämän asetelman säätyjako vielä sementoi. Maailmanlähetyksen suunnan muuttuminen ”kaikkialta kaikkialle” tapahtuvaksi korostaa väistämättä paikallisseurakunnan merkitystä lähetyksen subjektina. Mietintö poikkeaa merkittävästi tässä kysymyksessä monista ekumeenisista kirkon uudistamista koskevista dokumenteista. Kirkko voisi perustaa omia saattohoitokoteja hyvästä kuolemasta on jälleen ollut paljon keskustelua. Kirkon hallintoa on pyritty keventämään ja lisäämään itsenäisyyttä. TulevAIsuus Monet vanhan kristikunnan uskomisen muodoista ovat muuttuneet rasitteiksi. Tähän samaan tehtävään on seurakunta jumalanpalveluksessa kutsuttu ja valtuutettu. TAITO TAsKInen entinen maalaispoliisi Kyllä suomalainen veisaa! ”eihän suomalainen veisaa”, Hannu Taanila väitti Kotimaassa 24.11. Mietintö käsittelee monipuolisesti vapaaehtoistyön merkitystä kirkossa ja katsoo, että seurakunnan jäsenten osallistuminen ja osallisuus uskosta ylittää yhteiskunnallisen vapaaehtoistyön tavoitteet. Kansainväliset työmarkkinat, business-maailma, tutkimus ja opiskelu ovat tuoneet Eurooppaan suuren määrän hyvin koulutettuja kristittyjä maahanmuuttajia, jotka ovat jo yksin Brittein saarille perustaneet tuhansia seurakuntia niin kuin komiteakin on todennut. Virrenveisuuta yli neljä tuntia yhtä soittoa! Seurakuntalaiset ja paikkakunnan kuorot, varsinkin nuorten ensemblet, osoittivat, ettei virrenveisuu ole kuollut täällä jokilaaksossa. Haapajärven seurakunta järjesti ”Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren” -tempauksen, missä virsikirjan lisälehden virret käytiin laulaen läpi. Päätoimittajan komitealle antamiin tunnustuksen sanoihin on helppo yhtyä. Komitea korostaa paikallisseurakunnan keskeistä asemaa tulevaisuudessa. kolmannen maailman missionaarinen kristillisyys, meillä tosin viiveellä syrjäisen sijainnin takia. Länsimainen kristikunta on kaikkine piirteineen sisältänyt toimivan uskomisen mallin ja tuottanut rikkaan kristillisen kulttuurin. Kristinuskon levittäydyttyä kaikkialle maailmaan on alettu puhua globaalista kirkosta. Komitean mietintö edustaa tietynlaista jatkuvuutta. Näin se kasvatti vuosisatojen kuluessa ”maallikoista” passiivisia pappien johtaman näytelmän katselijoita. Mietinnössä ei tunnisteta kristinuskon piirissä tapahtunutta rajua muutosta ja sitä, miten paljon kirkot tulevat olemaan riippuvaisia toisistaan ja vaikuttamaan toisiinsa. Suomalainen veisaa ainakin täällä Kalajokilaaksossa. Mietinnössä on kuitenkin merkittävä perusongelma. 1 2 . Saattohoidon laatu Suomessa vaihtelee. Vaikka poliisi on lainvalvoja, oman järjen käyttö ja inhimillisyys menevät joskus huonon lain edelle. Euroopassa kohtaavat toisensa vanhan kristikunnan perintö ja ns. Kirkko toimii pakolaisasiassa oppiensa mukaisesti. Kirkosta eroaminen ja siitä aiheutuva talouden kiristyminenkään ei saa johtaa apatiaan, vaan toiminta on suhteutettava resursseihin. AhOnen Mistä eväät kirkon tulevaisuuden suunnittelulle. Olisiko kirkon aika perustaa saattohoitokoteja. Pääkirjoituksessa on aiheellisesti huolestuttu lähetyksen, kirkon perustehtävän, unohtamisen seurauksista. Tällä kertaa tavoitteena on ollut perustehtävien tehokkaampi toteuttaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. ( A-studio 24.11.) Paatero unohtaa kristityn vastuun lähimmäisestä, inhimillisyyden ja Olaus Petrin 1500-luvun tuomarinohjeen: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan. Osaamista saattohoitokotien perustamiselle olisi. Israelin kansan perustehtävänä oli aikanaan olla valona muille kansoille ja osoittaa, miten jumalattoman maailman keskellä elävää Jumalaa kunnioitetaan ja ylistetään. Puhe rahojen vähenemisestä täyttää arkemme kirkossa ja yhteiskunnassa. Sen voimana on tulevaisuuden toivo. RITvA OjA Nivala. 8 KOTIMAA 1 . RIsTO A. Mietintö tarjoaa jatkokeskustelulle ja päätöksenteolle hyvän pohjan. Kokonaisuutena mietintö jättää sekavan kuvan sivuuttamalla lähes kokonaan kirkon olemuksesta nousevan missionaarisuuden ja muun kansainvälisen vastuun ja vuorovaikutuksen. Reformaatio lähti liikkeelle rahan käytöstä. KAROlIInA nIKulA TT, pastori hyvä tuomari parempi kuin huono laki Poliisiylijohtaja emeritus Mikko Paatero kritisoi kirkkoa siitä, että se majoittaa öisin kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Se ei kuitenkaan tiedosta, miten se johtuu erityisesti maailmanlähetyksen suurista muutoksista ja kirkkojen vuorovaikutuksen lisääntymisestä. Kirkon hallinnon ja toimintakulttuurin uudistamisessa näistä rasitteista olisi päästävä eroon. Kristittyjen uusi enemmistö Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa tulee haastamaan muuttoliikkeen kautta länsimaisen kristillisyyden tradition ja uskomisen tavan. Neljän saattohoitokodin lisäksi saattohoitoa voi saada sairaaloissa, terveyskeskuksissa, hoitokodeissa ja kotona. Maailman rajun muutoksen keskellä lähetystyön perusmuoto on uudelleen tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Globaali kirkko voidaan kuitenkin konkreettisesti kohdata vain yhdessä paikassa, paikallisseurakunnassa sanan ja sakramenttien osallisuudessa. Kirkko on monasti näyttänyt olevan maailmassa tuhon partaalla, mutta aina uudelleen se on vironnut elämään. Tämän päivän ihmistä ahdistaa kuolema. Kirkossa on osaamista sairaiden hoidosta; sairaan, kuoleman, kuolevan ja surevan kohtaamisesta sekä eksistentiaalisten kysymysten käsittelystä. Tätä keskustelua on syytä jatkaa. Tai toisaalta eläminen liian pitkään. Saattohoidossa kotona kuoleminen on edes teoriassa mahdollista vain heille, joilla on läheisiä, jotka voivat huolehtia kuolevan perustarpeista. Miten käytämme kirkon yhteiset rahat 2017 ja sen jälkeen. Kirkon missio ei ole mikään erillinen ulottuvuus kirkon elämässä, vaan kaikkeen, myös hallintoon ja toimintakulttuuriin vaikuttava. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voivat tähän ryhtyä, eikä kaikilla ole läheisiä lainkaan
Nämä epäilevät tuomaat esittävät kriittisiä kysymyksiä ja maalailevat uhkakuvia ennen kuin ovat valmiit puoltamaan asiaa. Viimeinen joukko on vitkastelijat, jotka takertuvat tiukasti perinteisiin. Kirkko tarvitsee niitä, jotka innostavat meitä uuteen. Heistä muutos on tarpeeton, koska kaikkihan on jo hyvin. HANS-CHrISTIAN DANIeL rovasti Vastaus: Edellisen johdosta: Kiitos palautteesta, se oli tervetullutta ja kertoo että tekstiä on luettu tarkkaan ja oikein. Viikon teesissä 4: ”Mistä löytyy tämä toivontäytteinen usko?” Hän määrittelee, että ”uskominen on askeleen ottamista kohti vapautta ja mahdollisuuksia”, siis ihmisen aktiivisuudesta riippuva tapahtuma. Luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan Pyhä Henki vaikuttaa uskon evankeliumin julistuksen sekä kasteen ja ehtoollisen sakramenttien välityksellä. Kirkon olemukseen kuuluu jatkuva uudistuminen. Seppälä ei ymmärrä lähestyä kysymystä uskon syntymisestä lapsesta käsin, muuten hän olisi siirtänyt ensitreffit alttarilta kastemaljan äärelle, jossa sielläkin molemmat ovat paikalla: kolmiyhteinen Jumala ja armosta sanan ja armovälineen kautta uskon vastaanottava ihminen. KOTIMAA 9 1 . Kirkko on Kristuksen ruumis, mutta me kaikki emme voi olla siinä päänä, käsinä tai sydäminä. Itse löydän itseni helposti varhaisomaksujien joukosta, vaikkapa suhtautumisessani homoparien vihkimiseen. 2 01 6 KOLUMNI Minna Saarelma-Paukkala K un reformaation merkkivuosi käynnistyi Lundissa 31. Itsestäänselvyyksiä ei kannata toistaa. Ensin tulevat edelläkävijät, nuo hullut ja uskaliaat, joiden mullistavat ajatukset herättävät hämmennystä. Paavi Franciscuksen panos oli vaikuttava, ja toivo kirkon uudistumisesta välittyi kotikatsomoihin asti. Tällöin näkökulma on vahvasti teologinen, ei psykologinen. Uskon synty (myös psykologisessa mielessä) voidaan johtaa kasteesta, mutta usko voidaan löytää myös ilman sitä (kuten ajattelevat he, joiden mielestä on ensin uskottava ja sitten vasta kastettava). Se ruokkisi kuulijoiden sielua paljon syvällisemmällä tavalla kuin se, että yrittää mahduttaa kaikki väkisin lyhyen lähetysajan puitteisiin. OLLI SePPäLä. Eritahtiset uudistajat Kirkko uudistuu, kun me eritahtiset ihmiset suostumme kulkemaan yhdessä. Muutenhan sen sanoma ei voisi puhutella ihmisiä eri aikoina. Teesin tarkoitus on vihjata, että psykologiallakin on tekemistä uskoon kasvamisen syntyprosessissa, sillä ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, ei pelkästä teologisista määrittelyistä tehty. Samalla tavalla edelläkävijöiden on turha halveksia hitaammin kiiruhtavia tai vitkastelijoiden pilkata edellä rientäviä. Toisissa asioissa, kuten kirkkomusiikissa, puolustan taas perinteitä. Heillä on vahva näky tulevasta ja höyrypäinen into sen toteuttamiseen. Niin sitten käy, että malttamattomat uudistajat ärsyyntyvät vitkastelusta ja hitaammat pilkkaavat uudistajien säntäilyä. MINNA SAAreLMA-PAUKKALA Kirjoittaja on dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja. Tällöin jäisi huomattavan paljon enemmän aikaa saarnalle, jonka pitäisi olla jumalanpalveluksen keskiössä. Mutta se tarvitsee myös niitä, jotka viisailla kommenteillaan luotsaavat muutosta oikeaan suuntaan. Luther oli rohkea kirkon uudistaja. Myöhäisenemmistö suhtautuu taas muutokseen varautuneesti. Toki ne voivat joskus olla yhteneväisiä, ja ovatkin. Seppälä korostaa sitä, että uskon syntyminen on aktiivinen tapahtuma ja mediaseksikkäästi rinnastaa sen Ensitreffeihin alttarilla, ikään kuin usko olisi kahden erillisen ja tasaveroisen olion naimakauppa. Ilmiön tarkasteluun voisi soveltaa 1960-luvun klassista teoriaa kulttuuri-innovaatioiden omaksumisesta. Käden on turha mennä sanomaan päälle tai sydämen kädelle, että tämä on tarpeeton. Luterilaisten ja katolilaisten yhteisessä juhlassa ei niinkään muisteltu Martti Lutherin elämäntyötä tai viipyilty 1500-luvulla, vaan elettiin vahvasti tätä päivää ja tulevaa. Mistään ei kuitenkaan tulisi mitään, jos me kaikki olisimme edelläkävijöitä tai perinteisiin takertujia. Edelläkävijöiden perässä tulevat varhaisomaksujat: ihmiset, jotka innostuvat helposti, kun muut vain ensin innostavat. rISTO LAUrIALA pianisti, Helsinki Uskon syntyminen ei ole kuin ensitreffit Olli Seppälä kysyy ansiokkaasti Kotimaan 17.11. lokakuuta, yllätyin. Usein me olemme eri asioissa myös eri roolissa. Siinä tarvitaan niin nopeutta kuin hitautta. Joku palvelee kirkkoa pohtimalla teologisia kysymyksiä, toinen keskittyy lähimmäisten auttamiseen ja kolmas hengelliseen elämään. Ehtoollinen jää radiokuuntelijalle jokseenkin etäiseksi eikä palvele muuta tarkoitusta kuin paikalla olevaa seurakuntaa. Uudistus toteutui, kun reformaattori palasi kirkon uskon juurille ja toi löytönsä oman aikansa ihmisille. Silloin hän olisi muodostanut teesinsä oikein: ei katolisen myöhäisskolastisen ja Lutherin jyrkästi vastustaman hankitun uskon perusteella, vaan Lutherin ja kaikkien luterilaisten tunnustuskirjojen julistaman vuodatetun uskon mukaan. Vaikka vaellus on vaivaista, se vie eteenpäin. Miksi on tarpeen radioida messu kokonaisuudessaan, ehtoollinen mukaan lukien, kun olisi monin verroin järkevämpää radiokuuntelijoiden kannalta lähettää sanajumalanpalvelus. Nimittäin olen hyvin tietoinen vuodatetun uskon -periaatteesta luterilaisen itseymmärryksen kulmakivenä. 1 2 . Nyt kuulemme lähes formula-ajojen nopeudella etenevää ohjelmaa, jossa saarnan kesto voi olla 5–6 minuuttia ja ehtoollisen viettoon vierähtää suuri osa ajasta. Mielestäni ainoa järkevä tapa olisi luopua ehtoollisen radioimisesta ja antaa kuulijoille mahdollisuus olla sanajumalanpalvelusten hoidettavana. Kysymys ihmisen osuudesta uskon syntymiseen on klassinen ja toivottavasti edelleen ajankohtainen. Näitä seuraa niin sanottu varhaisenemmistö, joka asiaa jonkin aikaa harkittuaan asettuu uuden kannalle. Kirkko uudistuu, kun me eritahtiset ihmiset suostumme kulkemaan yhdessä. Teesin tarkoitus oli haastaa. Opillinen linjaus on eri asia kuin ihmisten kokemukset. m a tt i k a r pp in en Radiojumalanpalvelus kuin formula-ajot Olen jo vuosia sitten ottanut kantaa radiojumalanpalvelusten toimitustapaan. Uudistuminen edellyttääkin aina niin eteenpäin kuin taaksepäin katsomista. Totta myös, viittaus Ensitreffeihin alttarilla -tv-ohjelmaan on harkittu rikos
2 01 6 Heidät me lähetämme pois – Mieluummin tapan itseni kuin palaan, sanoo vauvastaan ja aviomiehestään erotettavaksi määrätty irakilainen Gashaw Khaleel Hamad. 10 KOTIMAA 1 . Kotimaa pyysi kolmea karkotuspäätöksen saanutta turvapaikanhakijaa kertomaan, millaista heidän elämänsä olisi paluun jälkeen. Bagdadista shiiataistelijoita paennut Mohammed kääntyi Suomessa kristityksi ja alkoi käyttää nimeä Adam. 1 2 . Irakissa kidutettu runopoika Adam, kurdiäiti Gashaw ja Talebanin takaa-ajama Hossein eivät pystyneet vastaamaan kysymykseen. KuvA: PHIlIPPe GueISSAz
KOTIMAA 11 1 . Hän kertoo tarinansa eläkkeelle jääneen rovasti Soili Juntumaan olohuoneessa Orivedellä. Myöhemmin hän käsitti, että äiti oli joutunut sairaalaan. Yksi kielteisen päätöksen saaneista on 20-vuotias Mohammed. Kun isoäiti kuoli ja siskot menivät naimisiin, jäljelle ei jäänyt ketään. Näin moni irakilainen on saanut tänä vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen. Sipuleita, kaalia ja tomaattia pilkkoessaan Mohammed kuunteli Youtubesta videoita oppiakseen englantia. Kun Oriveden hätämajoitusyksikkö suljettiin viime kesänä, Adam muutti asumaan mumman luokse. He sanoivat, ettei kannata huutaa, sillä Jumala ei auta, eikä kukaan muukaan.. Muuna aikana Mohammed teki työtä ravintolassa ja auttoi perheen poikaa koulutehtävissä. Käännyttyään keväällä kristityksi hän otti käyttöön uuden nimen, Adam. Mohammed syntyi Bagdadissa vuonna 1996 kolmanneksi lapseksi. Myönteisiä päätöksiä maahanmuuttovirasto teki samassa ajassa tammikuun ja lokakuun välillä 2 354. Teini-iässä hän alkoi kirteksti: Danielle Miettinen Minut vietiin huoneeseen, jossa miehet alkoivat kiduttaa minua. Keväällä Adam halusi käydä rippikoulun. Ensimmäisen työpäiväni jälkeen ravintolan omistaja Ali kysyi, missä asun. Mohammed sai töitä Bagdadin keskustassa sijaitsevasta ravintolasta. Lapsista jäi pitämään huolta isän äiti, joka sai Mohammedin kokemaan itsensä tyhjän veroiseksi. Viisi poikaa saapui haravoimaan Juntumaan puutarhaa. Kerroin, ettei minulla ole kotia eikä perhettä. Asun yksin tässä äitini vanhassa kotitalossa, kyllä tänne mahtuu! Olen kasvanut pappilassa, jossa oli aina tilaa vieraille, Juntumaa kertoo. – Adamilla ei ollut ketään missään. 1 2 . Alin kävi sääliksi omilleen jäänyttä lasta. Mies heltyi antamaan Mohammedille kodin ravintolan parvelta ja mahdollisti hänen koulunkäyntinsä. Isä hylkäsi vaimonsa ja lapsensa. Pöytä oli koreana, kuoro lauloi ja kaikki seurakunnan työntekijät olivat paikalla. Afganistanilainen Hossein käy One Way Missionin tilaisuuksissa Helsingin Kaisaniemessä pari kertaa viikossa. Turvapaikanhakijoiden auttamisesta kiinnostuneille vihjaistiin, että tutustuminen sujuisi luontevasti pyytämällä pakolaisia osallistumaan kodin töihin. KuvA: JuKKA GrAnströM Kun Mohammed oli seitsemän tai kahdeksanvuotias, äiti katosi. 2 01 6 Militia kidutti Bagdadissa 7 427. Yksi heistä oli Adam. Mumma ja Adam tutustuivat toisiinsa viime vuoden syksynä, kun seurakunta ja Oriveden kaupunki järjestivät 90:lle hätämajoitukseen saapuneelle tervetulotilaisuuden. Joulun alla hän tuli uudelleen kolkuttelemaan vanhan puutalon ovelle ja osallistui joulusiivoukseen. – Olin silloin yhdeksän tai kymmenen. Hänellä oli itsellään samanikäinen poika. Äiti oli usein poissaoleva. Juntumaasta tuli Adamin kummi
1 2 . Ravintolassa aamiaisella käydessään partasuu opetti kuuluvalla äänellä, että alkoholin nauttiminen on haram, synti. Illalla palatessaan hän oli vahvasti juovuksissa. – He myös ruoskivat minua. He antoivat ymmärtää, että jos Mohammed Hasan ei suostuisi liittymään ryhmään, hän joutuisi vaikeuksiin. Hän nostaa paitaa ja näyttää arpia selässään. Mohammed rakasti filosofisia pohdintoja ja ilahtui keski-ikäisen ja arvostetun miehen huomiosta. Paluu ravintolaan ei olisi turvallista muutenkaan – kenellekään heistä. Ja vaikka he eivät olisikaan palautuslentoani vastassa Bagdadissa, mihin minä menisin. 12 KOTIMAA 1 . Tämä lupasi miehille, että alan lukea Koraania ja käydä moskeijassa. Myönteisiä päätöksiä on tehty 1 378. Hossein syntyi seitsenlapsiseen shiiaperheeseen Keski-Afganistanin Jaghorissa. Mohammedin luokalla oli poika, joka oli mukana ryhmän toiminnassa. Hossein joutui huonoihin väleihin isoisänsä kanssa. Taleban uhkasi tappaa Afganistanissa Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskuksessa asuva 23-vuotias afganistanilainen Hossein sai kielteisen turvapaikkapäätöksen toukokuussa. Päästyään pois Mohammed uhmasi muallimia jälleen. Moni on kadonnut tai tapettu, Juntumaa puhisee. – He tarvitsivat taisteluihin nuoria miehiä, joita kukaan ei suojele eikä kaipaa, ja joilla ei ole henkilöpapereita, Mohammed kertoo ja lisää pari halkoa Soili Juntumaan olohuoneen uuniin. – Oikeusvaltiossa ei voida toimia näin. Kun Hossein oli pieni, hänen isänsä työskenteli siirtotyöläisenä Iranissa. Sharia-lain mukaan islamin hylännyt muslimi on surmattava. Ali oli huolissaan. Helluntaiseurakunnan vanhimmistoveli tuli tapaamaan Adamia heti kuultuaan kielteisestä päätöksestä. Tammikuun ja lokakuun välisenä aikana Maahanmuuttovirasto on antanut kielteisen päätöksen 1 925 afgaanille. Perheen ohjaksissa oli isoisä, harras shiia ja ankara mies, joka vaati kaikilta täsmällistä osallistumista rukouksiin ja kovaa työtä viljelyksillä. 2 01 6 joittaa facebookiin runoja ja ajatelmia. Raportin mukaan Bagdadista on viime vuosina löydetty yhä enemmän uhreja, jotka on teloitettu shiiamilitioille tyypilliseen tapaan, kädet selän taakse sidottuina ja päähän ammuttuina. Kipu oli niin hirvittävä, että Mohammed sanoi olevansa valmis mihin tahansa. Mohammed näyttää arpea jalkapohjassaan. Asa’ib Ahl al-Haqqin miehet sieppasivat hänet saman tien, kun hän oli palannut Bagdadiin. Jos haluat tietoa jostakin, kysy minulta, minä autan sinua, Ali varoitti kokematonta nuorta miestä. – Hänen miehensä sitoivat käteni ja jalkani, panivat päähäni säkin ja kantoivat minut autoon. Yksi veljistä asuu pakolaisena Indonesiassa ja yksi Itävallassa. Sisimmässään hän oli kuitenkin juuri varmistunut siitä, että jos Jumala on olemassa, hänellä ei ole mitään tekemistä tällaisen kanssa. Migrin täytyy tietää, että palautetut joutuvat Irakissa hengenvaaraan. Adamin mielestä maahanmuuttovirasto ei täysin ymmärrä militioiden verkostojen tehokkuutta. Maahanmuuttovirasto antoi lokakuussa Mohammedille, joka halusi silloin jo käyttää nimeä Adam, kielteisen turvapaikkapäätöksen. – Ali käski minun lähteä saman tien Turkkiin. Ali oli raivoissaan, kun hän huomasi ryhmän paikallisen johtajan, muallimin, iskeneen silmänsä suojattiinsa. En saanut ottaa mukaan kuin pyjaman ja pyyhkeen. – Taistelijat valittivat Alille, että en usko Jumalaan. – Olen melko varma, että militian miehet tietävät missä olen. – Monet lukivat rukouksia, vaikka he myös valehtelivat ja suhtautuivat naisiin epäkunnioittavasti, Hossein kertoo tulkin välityksellä Evitskogissa. Ensimmäistä kertaa elämä ei ollut pelkkää piinaa, kunnes tuuli kääntyi jälleen. Adam on ollut aktiivisesti mukana helluntaiseurakunnan nuortentoiminnassa. Helsingissä hänen oli käsketty hävittää väärennetty passinsa ja mennä poliisiasemalle anomaan turvapaikkaa. Sen tavoitteena on saada Irakiin shiialainen hallinto Iranin tuella ja kaataa sunnalainen Isis. Me pidämme sinut Suomessa, hän vakuutti. Tämä sanoi Alille, että Mohammedin pitää kuolla. Sieltä hän matkusti saamiensa ohjeiden mukaan Espanjaan ja Suomeen. Hänen oli vaikea uskoa islamin oppeja. Vastarinta raivostutti muallimin. Luokkatoveri pyysi Mohammedia mukaan shiiataistelijoiden toimintaan. Perheetöntä luopiota ei suojelisi kukaan. – Sinä olet meidän poikamme. – Älä kysele näiltä miehiltä mitään, se on vaarallista. Ali järjesti häntä Turkkiin vastaan salakuljettajan, joka kuljetti hänet veneellä Kreikkaan. Maahanmuuttovirasto julkaisi huhtikuussa 2015 maatietoraportin Bagdadin turvallisuustilanteesta ja kaupungissa toimivista sotilaallisista joukoista, militioista. Vähitellen Asa’ib Ahl al-Haqqin ote kiristyi. Hän näyttää facebookista kuvia tuntemastaan Irakiin palautetusta turvapaikanhakijasta Khulbus Idnan Mohammedista. He sanoivat, ettei kannata huutaa, sillä Jumala ei auta, eikä kukaan muukaan. Minut vietiin huoneeseen, jossa miehet alkoivat kiduttaa minua. – Militian miehet porasivat reiän jalkapöydän läpi. Ja vaikka he eivät olisikaan palautuslentoani vastassa Bagdadissa, mihin minä menisin?. Tämä alkoi käydä ravintolassa keskustelemassa pojan kanssa. Kuvassa mies makaa sairaalassa ja hänen jalastaan puuttuu isoja paloja. Adam ja mumma Soili Juntumaa siunaavat pöydän antimet. Mohammed jatkoi kuitenkin islamin haastamista. Bagdadissa toimivien patologien mukaan ruumishuoneille tuodaan joka päivä kymmenkunta tällä tavalla surmatun sunnamuslimin ruumista. Raportti mainitsee ensimmäisenä shiialaisen ryhmän Asa’ib Ahl al-Haqq. Tämä ei hyväksynyt Hosseinin haluttomuutta osallistua Koraanin resitointiin ja rukouksiin. Kristityksi kääntymisen jälkeen se olisi mahdotonta. kuvA: PhiliPPe GueiSSAz Olen melko varma, että militian miehet tietävät missä olen. Alussa puheet olivat ystävällisiä ja keskittyivät Jumalaan ja Koraanin tulkintaan, joita Mohammed mielellään haastoi. Muallimin käytös häkellytti Mohammadia. Hän viihtyi koulussa ja haaveili insinöörin tai arkkitehdin ammatista, mutta isoisän mielestä Hosseinista oli enemmän hyötyä pelloilla. Mohammed sanoi silti harkitsevansa liittymistä taistelijaksi militiaan. Voisiko Adam palata Alin luokse Bagdadiin. Adam romahti ja Soili Juntumaa sisuuntui
– Olen töissä Espoossa rakennuksilla ja ansaitsen 2 260 euroa kuukaudessa nettona. Perheen isä on asunut Suomessa seitsemän vuotta. Puhelimessa eräs heistä uhkasi, että joudun kidutettavaksi, jos annan hasaroiden punoa juoniaan ravintolassani. Oleskelulupaa ei annettu myöskään perhesiteen perusteella. – Ennemmin tapan itseni kuin palaan Irakiin. Hänen silmänsä ovat ystävälliset mutta ahdistuneet. He ottivat kokoontumispaikakseen Hosseinin ravintolan. Hossein uskalsi poistua kotoaan vain harvoin. Huolestuneet Jaghorissa asuvat hasarat ja alueen virkamiehet ryhtyivät keskustelemaan, mitä vaikeassa tilanteessa olisi tehtävä. Makuuhuoneessa nukkuu helmikuussa syntynyt Klara. Hän masentui. Kun poliisi ojensi kielteisen turvapaikkapäätöksen Hosseinille toukokuussa, hän tunsi olevansa umpikujassa. Säikähdin kuitenkin niin paljon, että suljin ravintolan. KuvA: DAnielle Miettinen perheemme voisi yhdistää, Huner Ali Muhammed kertoo melko hyvällä suomen kielellä. Yhden miehen he surmasivat osoittaakseen olevansa tosissaan. – Isä ja äiti katkaisivat välit kanssani saman tien. Hän joutui jättämään kotimaansa vainon vuoksi. Hosseinilla on Afganistanissa kihlattu, jolle hän uskalsi kertoa kääntymisestään. Jos vanhemmat olisivat olleet naimisissa, kun isä sai turvapaikan, perhe olisi voitu yhdistää tulorajasta riippumatta. Helmikuussa Hossein kastettiin One Way Missionissa. Suomalaisten oli vaikea ymmärtää, kuinka vauva voidaan erottaa imettävästä äidistään. Ravintolassa kävi syömässä myös pataanimiehiä, joiden kautta tieto ravintolan kokoontumisista kulkeutui Talebanin korviin. Äidin ja Sämän saama käännytyspäätös synnytti kesäkuussa mediassa kohun. Äidin kanssa juttelen Skypessa, mutta isä ei halua puhua kanssani. Varsinkin pataanien seurassa Hosseinia pelotti. Äidin ja kolmevuotiaan Sämän tulisi poistua maasta. 1 2 . Uusi yhteydenotto oli edellistä painostavampi. Hän ei suostuisi ottamaan minua enää kotiin, Gashawi kertoo kurdin kielellä. He kutsuivat tulokasta tilaisuuksiinsa. Kun hän oli 14-vuotias, elämä isoisän kanssa oli niin vaikeaa, että hän karkasi Kandahariin, Talebanin ja pataanien sydänmaille. Sohvalla istuu Gashawin aviopuoliso ja hänen lastensa isä, Irakin pyöräilymaajoukkueeseen kuulunut Huner Ali Muhammed. Silloin myös lapsista tulisi suomalaisia. Isis surmasi 15 hengen pyöräilymaajoukkueesta 11 urheilijaa. Hän käy järjestön tilaisuuksissa pari kertaa viikossa. Aviomiehen palkka ei riitä perheenyhdistämiseen Irakilainen Gashaw Khaleel Hamad istuu kaksion lattialla Riihimäen Peltosaaressa. Illalla heillä on saunavuoro. Kuljimme öisin, koska päivisin oli yli 40 astetta lämmintä. 2 01 6 Hossein kuuluu hasaraheimoon. Hän ei suostuisi ottamaan minua enää kotiin.. Gashaw haluaisi opiskella Suomessa farmaseutiksi. Maahanmuuttoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden mukaan perusteita turvapaikan myöntämiseen ei ole. Jos saisin nettotuloa 2 700 euroa kuukaudessa, Gashaw Khaleel Hamad ei kykene kuvittelemaan elämäänsä ilman miestään Huner Ali Muhammedia ja kuvanottohetkellä päiväunilla ollutta Klara-vauvaa. Salakuljettajat veivät Hosseinin Pakistanin kautta Iraniin ja sieltä edelleen Turkkiin, josta matka jatkui Välimeren yli Ateenaan. Voisiko Gashawin äiti tulla tytärtään ja tyttärentytärtään vastaan lentoasemalle ja huolehtia heistä. Perhe elättää vielä toivoa, että Huner saisi pian Suomen kansalaisuuden. Jos Gashawin ja Sämän on lähdettävä maasta, mitä heille tapahtuu. Tyttö kuitenkin paljasti asian vanhimmilleen, jotka välittivät uutisen Hosseinin vanhemmille. Hän on kotoisin Irakin suhteellisen rauhalliselta alueelta, Kurdistanin Erbilistä. – Äidin kanssa juttelen Skypessa, mutta isä ei halua puhua kanssani. Taleban sieppasi kymmeniä bussissa matkustaneita hasaroita kiristääkseen heidän avullaan lunnaita. Soittaja ei enää uhannut kiduttamisella, vaan sanoi tappavansa, jos Hossein vielä antaisi viranomaisten ja hasaroiden neuvotella ravintolassaan. Sen keskellä loistaa kultainen aurinko, vapauden symboli. – Afganistan on maailman fanaattisin maa, eikä siellä ole ainuttakaan kirkkoa. Loput elävät pakolaisina Euroopassa. Hän pääsi töihin ravintolan keittiöön, josta nuoren siirtotyöläisen matka jatkui Iraniin ja Dubaihin. Perhe on kiitollinen Riihimäen seurakunnalta saamastaan tuesta. Perhe huomasi muutoksen. Gashawi nostaa käden silmiensä eteen ja alkaa itkeä. Tällä kertaa Hossein piti puheita vain pelotteluna. – Menin mukaan ja aloin verrata islamia ja kristinuskoa toisiinsa. Kreikassa tuntui jo turvallisemmalta, mutta vielä olisi päästävä monen rajan yli. He toivovat, että myös äiti saisi siinä tapauksessa jäädä. Päivälliseksi he valmistavat uunilohta ja perunoita. Jos minua ei tapettaisi, asuisin kiertolaisena kadulla. Kaikkien mielestä Hosseinin täytyisi päästä pois. Olohuoneen seinää koristaa Kurdistanin lippu. Nukuimme maassa ilman ruokaa ja juomaa. Koko maata vaivaava pelokas ilmapiiri ja toivottomat tulevaisuudennäkymät tuntuivat mahdottomilta ylittää. Erbilissä solmittu avioliitto sai isän katkaisemaan välit tyttäreensä. Gashaw Khaleel Hamad on hakenut Suomesta sekä perheenyhdistämistä, että turvapaikkaa. – Taleban alkoi syyttää minua vehkeilystä heitä vastaan. Bisnes pyöri mukavasti, kunnes Kabulin ja Kandaharin välisellä maantiellä tapahtui kohtalokas maantieväijytys. Gashawin isä on hurskas shiia, joka ei hyväksy Eurooppaan muuttanutta Huneria vävykseen. Hän palasi kotikaupunkiinsa Jaghoriin ja perusti sinne oman ravintolan. Lokakuussa korkein hallinto-oikeus päätti, että kielteisestä turvapaikkapäätöksestä ei voi valittaa. On aurinkoinen pakkaslauantai. Koska yliopisto-opinnot jäivät haaveeksi, Hossein päätti yrittää elämässä eteenpäin toista reittiä. – Kysyin häneltä, mistä saan leipäni, jos estän asiakkaita tulemasta ravintolaani. – Pakistanissa ja Iranissa oli kamalaa. Pariskunnan kolmevuotias tytär Sämä leikkii isänsä vieressä. Perheeni luokse en voi mennä. Kiusanteon ja suoranaisen väkivallan vuoksi hasarat tuntevat olonsa turvallisiksi vain omalla alueellaan Hasaramaassa. Saavuttuaan Helsingin Pitäjänmäen vastaanottokeskukseen Hossein tutustui kristityiksi kääntyneisiin iranilaisiin pakolaisiin. Ensin Makedoniaan, sitten Serbiaan, Kroatiaan, Unkariin, Itävaltaan, Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin ja lopulta Suomeen. Koko ajan pelkäsin, että joku väkivaltainen joukko hyökkää kimppuuni, koska olen shiia ja hasara. Kolmevuotias Sämä ei vielä ymmärrä tilannetta. Gashawi ja Huneri lähtevät ulos leikkimään lasten kanssa lumileikkejä. KOTIMAA 13 1
Ehdittyään juuri iloita Ruotsiin pääsemisestään lapset tulivat Haaparannassa yllättäen erotetuksi ämmistään. Kirkon rakentaminen oli ollut valtava voimainponnistus ja edellyttänyt monen tahon yhteistyötä. – Maija oli ompelija, ja läheisiään menettäneet rovaniemeläiset tulivat hänen luokseen tekemään tilauksiaan ja itkemään. Pulkamon neljä lasta lähtivät matkaan yhdessä 82-vuotiaan isänäidin eli ämmin kanssa. Sen kaltaisia Lapissa on vain ani harvalla; perääntyvät saksalaisjoukot olivat lokakuussa 1944 etenkin Rovaniemellä olleet hyvin systemaattisia soveltaessaan poltetun maan tekniikkaa. Jo aikaisemmin saman päivän aamuna tien päälle oli hyvästelty perheen Mari-äiti ja pikkuveli Jouni, jotka hevosrattailta käsin ohjailivat talon seitsenpäisen karjan kulkua. Ilmolla ja Seijalla on asunnossaan muistona Maija-tädistä vaalea kokopuinen sohva. Maaliskuussa Alfred-isä pääsi palaamaan takaisin Suomeen valmistelemaan muun joukon paluuta. Edelleen kymmeniä siunauksia toimittava pappi toivoo kirkon ja vanhoillislestadiolaisuuden välisen aidan madaltuvan. Hän oli muuttanut Rovaniemen kauppalasta perheen luokse Saarenkylään evakkoon. Ajan tavan mukaan kotikylässä kokoonnuttiin vielä koko kylän voimin vanhoillislestadiolaisiin seuroihin. Kesti miltei puoli vuotta, ennen kuin he seuraavan kerran tapasivat vanhempansa, jotka olivat sijoitettuina Luulajan pohjoispuolella sijaitsevaan Persönin kylään. Lapset Paula ja Risto, kuusi lastenlasta, yksi lapsenlapsenlapsi. • •Harrastukset: kirkkokuoro, mökkeily, partio, sotaveteraanityö. Taidolla oli kysyntää, sillä seudulle kevään ja kesän 1945 mittaan palaavat ihmiset ja karja tarvitsivat suojaa lähestyvän talven edellä. Niistä, jotka tämän maansisäisen evakkomatkan aikana menehtyivät, ei Rovaniemellä Ilmo Pulkamon mukaan ole koskaan oikein puhuttu. Ilmo Pulkamo päätyi evakkokuljetuksessa kolmen sisaruksensa kanssa Jörnin suurelle evakkoleirille Skellefteån kuntaan Länsipohjassa. Emme tienneet, olisiko meillä enää minkäänlaista takaisin paluun mahdollisuutta. Vaikka sodan jylinä ja jyske ovat Kemijoella vaienneet, toisenlaisia taisteluita on seudulla riittänyt. Ilmo Pulkamon muistellessa lapsuutensa sotakokemuksia ja ison perheensä vaiheita Ruotsin evakossa istumme hänen ja puolison, teologi Seija Pulkamon kodissa Rovaniemen keskustassa. Konfirmaatio pidettiin Ruotsista lahjoitetuilla varoilla pystytetyssä parakkikirkossa. – Pelkomme ja oletuksemme oli, että Neuvostoliitto vielä valloittaisi Pohjois-Suomen aina Kemiä myöten. Ilmo Pulkamo pahoittelee, miten voimakkaasti voimalaitosrakentaminen, joka alkoi Isohaaran rakentamisella jo vuonna 1946, on pysyvästi muuttanut alueen elämänmenoa ja kulttuuria. Hän ompeli mustia surupukuja. Rovaniemen seurakunnan onneksi edeltäneen vuoden syyskuussa seurakunnan tärkein irtain omaisuus alttaritaulua, vanhoja kynttiläkruunuja ja kirkonkirjoja myöten oli onnistuttu lastaamaan yhteen lähtevistä evakkojunista ja sitä myöten turvaan Ruotsin Haaparantaan, sikäläisen seurakunnan säilöihin. Nämä Alfred-isän vakavat sanat eivät ole unohtuneet Ilmo Pulkamolta, 84. ”Elämän lähteeksi” nimetty fresko käsittelee universaalia aihetta, hyvän ja pahan taistelua jokaisen ihmisen sydämessä. Vaikka Ilmo Pulkamo oli kotitilalle Saarenkylään palatessaan vasta 13-vuotias koululainen, hänelle kertyi omakohtaista kokemusta jälleenrakentamisesta. Sodan jälkeisessä Lapissa oli koettu ankaraa naulapulaa, minkä johdosta hänestä, kuten monesta muusta seudun nuoresta, kehittyi asiantuntija nokeentuneiden naulojen suoristamisessa. Ruotsissakin sikäläinen koulu oli jo lähtenyt mukavasti sujumaan. 14 KOTIMAA 1 . Lopulta perhe palasi Suomeen junarahdilla. Pulkamon perheessäkin tehtiin lujasti töitä. Siellä olivat myös perheen kaksi hevosta sekä seitsenpäinen karja. 2 01 6 P aina sinä Ilmo tarkasti mieleen tämä paikka. Seurakunnan nuoret keräsivät työntekijä Anna-Liisa Kontion innoittamina rahaa kirkon rakentamiseen listakeräyksillä. Partiojohtajana ja poikakuoron jäsenenä Pulkamo osallistui Rovaniemelle rakennetun uuden, arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnitteleman kirkon vihkiäisiin 20. Rovaniemen seurakunnan emerituskirkkoherra Ilmo Pulkamo muistaa elävästi raskaat sotaja jälleenrakennusvuodet Lapissa. – Tarvittiin kova kivitai metallialusta, ja naula hakattiin siihen suoraksi. elokuuta 1950. Kerrostaloasunnon idänpuoleisista ikkunoista avautuu näkymä yli avaran Kemijoen. Pulkamon ämmi kuoli ruotsalaisessa vanhainkodissa Haaparannalla talvella 1946 näkemättä enää koskaan uudelleen omaisiaan. Vasta Suomeen palattuaan Ilmo, joka siirrettiin suoraan oppikoulun toiselle luokalle, sai ensimmäisen kerran elämässään kokea, millaista on koulunkäynti rauhan aikana omassa kotimaassa. – Kun minä vain olisin ymmärtänyt tilata itselleni silloin Suomesta sanakirjan, hän harmittelee hymyillen. Soittajat ovat paikkakuntalaisia, jotka asioissaan ja huolissaan edelleen kääntyvät Ilmo-pappinsa puoleen. • •Ilmo Pulkamo, 84 • •Asuinpaikka: Rovaniemi • •Työ: 1959 alkaen pappina Rovaniemellä, kirkkoherra 1978–95 • •Lapin Rajavartioston sotilaspastori 1963–87 • •Rovaniemen ilmatorjuntapatterin sotilaspastori 1970–78 • •Perhe: Puoliso TM Seija Pulkamo, 84 v. Ruotsin viranomaiset olivat päättäneet erottaa iäkkäät ja huonokuntoiset matkalaiset vanhainkoteihin sijoittamista varten. – Moni rantoja omistanut talo menetti liNaulan suoristamisen mestari KUKA. Viidennes rovaniemeläisistä lähti evakkoon Suomen länsirannikolle. – Onneksi Segerstråle ei ollut suostunut maalaamaan ehdotettua ”Viimeistä tuomiota”, Pulkamo toteaa. • •Motto: Päivä vain ja hetki kerrallansa. Tuolloin, syyskuussa 1944, oli juuri ennen evakkojunalle lähtöä yhdessä isän kanssa käyty kätkemässä erilaisia helposti säilyviä työkaluja Rovaniemen Saarenkylässä sijainneen kotitilan metsän laitaan kaivettuun syvään maakuoppaan. 1 2 . • •Luettu kirja: Piispanpolku kymmenen, toim. Osallistuttuaan pastori Esko Arolan vetämään Rovaniemen seurakunnan rippikouluun Ilmo Pulkamo lähti mukaan seurakunnan toimintaan, etenkin partiotyöhön. Marraskuisen iltapäivän tunnelma on levollinen, vain muutama puhelinsoitto katkaisee keskustelumme. Koko kauppalasta oli jäänyt jäljelle vain muutama talo, myös kirkko oli tuhkana. Isä, joka ikänsä ja kuulovammansa johdosta oli vapautettu sotapalveluksesta, jäi vielä meidän lähtömme jälkeen auttamaan muiden evakoiden ja heidän tavaroidensa kuljetustehtävissä, Pulkamo muistelee. Minähän en tänne enää pääse. Emme tienneet, olisiko meillä enää minkäänlaista takaisin paluun mahdollisuutta.. Pulkamo kertoo, että sodasta maksettu kova hinta konkretisoitui hänelle lapsena etenkin Maija-tädin työn kautta. Syksyllä 1951 Pulkamo sai olla mukana todistamassa, kun taiteilijaprofessori Lennart Segerstrålen maalama kirkon kuorin kattoon asti ulottunut fresko paljastettiin esiripun takaa. Jaakko Heinimäki. – Ensi lumien aikaan saimme eläimet suojaan väliaikaiseen navettaan
Rovaniemen sankarihautausmaan muistomerkkiin on kaivettu Ruotsin evakossa menehtyneiden rovaniemeläisten nimet. Keskiössä olivat hänen mukaansa tuolloin vanhoillislestadiolaisen liikkeen pelastusoppi samoin kuin kysymys siitä, onko sakramenttien armoon luottamista vai riippuuko niiden lahja ja merkitys jakajasta. – Ounasvaaran rinteillä kulkiessani olen valmistanut monia puheita, Pulkamo kertoo. Vastavalmistuneena kotiseudulleen palanneena pappina Pulkamo otti itsekin osaa Oulussa 1960-luvun alussa käytyihin, mutta tuloksettomiksi jääneisiin sovintoneuvotteluihin Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) kanssa. Rovaniemen seurakunnassa Pulkamo on hyvin rakastettu. Tuoreempi huoli koskee Rovaniemen kaupungin kiivasta rakentamista. – Tällä hetkellä koko jokivarren voimalaitokset voidaan ohjata Kemistä, Pulkamo kertoo. Muita ei kuunneltu eikä arvostettu millään tavalla, Ilmo Pulkamo muistelee. Herätysliikkeen ja kirkon vaikeaa suhdetta kuvaa paikallistasolla se, että esimerkiksi Rovaniemellä liikkeeseen kuuluvien perheiden nuoret ovat aina 1970-luvulta lähtien miltei poikkeuksetta käyneet rippikoulunsa oman liikkeen organisoimilla leireillä. Muita ei kuunneltu eikä arvostettu millään tavalla.. 1 2 . Yksi kipeimmistä Ilmo Pulkamon elämää ja työtä koskettaneista kysymyksistä käsittelee vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen ja kirkon välisiä suhteita. Vaikka Ilmo Pulkamoa on viime vuosina yhä useammin tarvittu kotona oman puolison apuna, hän on edelleen jaksanut toimia myös Lapin seudun sotaveteraanien ja näiden leskien parissa. KOTIMAA 15 1 . – SRK:laiset olivat niin varmoja ja vahvoja omissa mielipiteissään. MIrKA ElOnhEIMO – SRK:laiset olivat niin varmoja ja vahvoja omissa mielipiteissään. 2 01 6 Kirkkoherra Ilmo Pulkamo oli yksi Lapin sodan aikaisista Ruotsin-evakoista. Kuva: TImo LIndhoLm ki ainoan ansaintamuotonsa lohen pyynnin ja myynnin loputtua. – Mitä koko kirkkoon tulee, toivon, että sen jäsenet jaksaisivat kaikkien ajan haasteiden keskellä pitää katseensa Vapahtajan ristiin suunnattuna. Voimalaitosten rakentamisprojektit toivat toki aikoinaan töitä, etenkin työmaalta toiselle perheineen siirtyneille ammatti-ihmisille. Kalaportaat eivät ole toimineet. Ilmo Pulkamon harras toive on, että liikkeen ja kirkon välinen seinä saataisiin tulevaisuudessa matalammaksi. Hän kertoo toimittavansa vuosittain edelleen noin kolmekymmentä siunausta. Rakennushankkeiden alle ovat jäädä niin Ounasvaaran jääkauden aikaan muodostuneet lakikalliot kuin viimeiset Lapin sodassa säästyneet rakennukset
Jumalan muistaminen on kansalle välttämätöntä taustaa, jopa kansallisen menestymisen salaisuus. – Aika monesta itsenäisyyspäiväksi annetusta tekstistä voidaan kyllä assosioida jonkinlainen yhteys Suomen kansan historiaan tai suomalaiseen yhteiskuntaan. Tällainen on Huttusen mielestä esimerkiksi Jaakobin kirjeen 3. Silti sen käsittelyyn myös saarnassa on runsaasti raamatullista aineistoa. Niinpä. luvun kohta (13–18). – Kun tähän on saarnaajalla kerrankin lupa, voisi miettiä sitä, mitä Raamattu nyt itsenäisyyspäivänä haluaisi sanoa meille. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen I tsenäisyyspäivä on valtiollinen juhlapäivä. Mielestäni vuoden 1918 muisto kummittelee ainakin joidenkin tämänkaltaisten tekstivalintojen takana. Omalta osaltaan seurat ovat edistäneet myös suomen kielen kasvamista tieteellisen esityksen välineeksi. Teologian vahakabinetti S uomen kirkkohistoriallisen seuran (SKHS) ja Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran (STKS) yhteistä 125-vuotisjuhlaseminaaria vietettiin Helsingissä perjantaina. 16 KOTIMAA 1 . Tätä ajattelutyötä helpottaa se, että nämä raamatunkohdat on Evankeliumikirjassa määritelty itsenäisyyspäivän teksteiksi, Huttunen sanoo. Jatkossa yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa voitaisiinkin rakentaa kiinnostavaa tematiikkaa sekä sopia paikalla ja myös verkossa tapahtuvasta online-kommentoinnista sekä esitelmöitsijöiden haastamisesta. – Kristillisen uskon kannalta tämä voi olla ongelmallista. – Teeman mukaan Jumalan muistaminen on kansan elämälle ja menestymiselle tärkeää. Tällaisen teeman valitseminen ei hänen mielestään ole sattumaa. Tämä yhdistää monia tieteellisiä seuroja. Teologisten seurojen hyvin oppinut julkikuva voi nuorista tuntua sellaiselta, että opiskelijoilla ja alle 40-vuotiailla maisteris-kuolevaisilla ei ole sijaa majassa.. Itsenäisyyspäivänä saarnaamisessa on Huttusen mukaan oltava myös varovainen, kun Israelin, valitun kansan, vanhatestamentillista teologiaa Egypteineen ja Babylonioineen sovelletaan suomalaisten osaan maailmassa. Tieteelliset seurat voivat edelleen olla yksi keino päämäärään pyrittäessä. Samanaikaisesti sosiaalista mediaakin olisi voitu hyödyntää, kuten tänään usein tehdään. Vaikka seurojen ja julkaisujen teologinen taso onkin kova, voi itse perinteikäs toiminta näyttää opiskelijoiden mielestä jonkinlaiselta teologiselta vahakabinetilta. Syitä lienee monia. Jäsenyys seuroissa ei ole aivan ilmaista, eikä se suoranaisesti edistä opintoja. jussI ryTKönen Itsenäisyyspäivän saarna vaatii ja antaa Itsenäisyyspäivä on valtiollinen juhlapäivä. Toinen itsenäisyyspäivän tekstien keskeinen teema on Huttusen mielestä se, että kansa ei saa unohtaa Jumalaa. Mooseksen kirjan (8:10–17) tarjoamassa perikoopissa. Tämä on myös johdatusteema, Huttunen arvioi. Esimerkiksi Jesajan kirjan (43:16–19, 21) muistutetaan, miten egyptiläisten vaunut jäivät meren syvyyteen ja uhka meni ohi. Seminaarissa esitettiin sellainenkin ajatus, että teologiset seurat palaisivat yhteisölliseen alkuunsa. Tässä syntyy mielikuva, jonka mukaan uskonto jotenkin ”leijuu” yhteiskunnan perustuksessa. kuva: OllI Seppälä HOMIleTIIKKA Aika monesta itsenäisyyspäiväksi annetusta tekstistä voidaan kyllä assosioida jonkinlainen yhteys Suomen kansan historiaan tai suomalaiseen yhteiskuntaan. – Esimerkiksi Efesolaiskirjeen (6:10–18) kohta muistuttaa siitä, että meillä on hengen aseet ja varustukset. Samalla se on kirkossa pyhäpäivä, jolloin järjestetään jumalanpalvelus. Apostolien tekojen perikooppi (17:24–30), Paavalin puhe Areiopagilla, on Huttusen mielestä kiinnostava teksti. juhlaseminaarissa kiinnitettiin kuitenkin huomiota myös siihen, että seurojen jäsenmäärät ovat 2000-luvulla melkein romahtaneet. lisäksi teologisten seurojen hyvin oppinut julkikuva voi nuorista tuntua sellaiselta, että opiskelijoilla ja alle 40-vuotiailla maisteris-kuolevaisilla ei ole sijaa majassa. Vaikka tämä kuulostaakin korvasyyhyyn saarnaamiselta, sitä samaa ovat näiden perikooppienkin valitsijat joutuneet miettimään, Niko Huttunen sanoo. Erityisesti opiskelijajäsenten vähyys on huolena. – Siinä puhutaan Jumalan säätäneen kansojen asuma-alueiden rajat. Tämä oli Huttusen mukaan keskeinen teema kirkon julistuksessa viime sotien aikana ja sodan jälkeenkin. Juhlaseminaarissa opiskelijoita ei juuri ollutkaan. Viimeviikkoinen juhlaseminaari oli tasokas, mutta paikalla olleena mietin, olisiko se muutamalla tempulla voitu tehdä myös nuoria houkuttelevaksi: Esitelmät olisi esimerkiksi voitu videoida reaaliajassa nettiin. Kaikille teologipolville olisi hyväksi pysyä tutkimuksen ja keskustelun tasolla. Huttusen mukaan yksi itsenäisyyspäivän perikoopeissa toistuva teema on yhtenäisyyden korostaminen. Mahdollisuus saada parasta kotimaista paperille painettua teologista kirjallisuuttakaan ei enää ole diginatiiveille nuorille erityinen porkkana. Tämä teema on Huttusen mielestä puhtaimmillaan 5. Kolmas teema itsenäisyyspäivän teksteissä on sota. Helsingin yliopiston eksegetiikan yliopistonlehtori Niko Huttunen toteaa itsenäisyyspäivän saarnatekstien olevan toki päivän aiheeseen istuvia. Mutta itsenäisyyspäivän saarnaajalle tarjotaan myös harvinaista herkkua: Evankeliumikirja antaa mahdollisuuden valita saarnatekstin vapaasti. – Tämä teksti edustaa tyypillistä deuteronomistista teologiaa: kun eletään uskonnollisesti ihmisiksi, kun muistetaan Jumala ja Hänen käskynsä, seuraa siitä kansalle siunaus. – Ajatus on, että kansakunta ei saisi riidellä. Teologinen keskustelu on välttämätöntä. Joissakin teksteissä assosioidaan Israelin kansan historiaa Suomen historiaan. 1 2 . Kunnianarvoiset tieteelliset seurat kertovat olemassaolollaan siitä, että suomalaisilla teologeilla on jo monen sukupolven ajan ollut mahdollisuuksia ja foorumeita yhteiseen teologiseen harrastamiseen sekä laadukkaan tutkimuksen julkaisemiseen. Pitäisi olla yhtenäinen ja keskinäisen rauhan pitäisi vallita
Hannu Virpi p. Kirja on tarina myös Jalin vaimosta, Kirrestä, joka on halunnut ja päässyt feminismin tutkijana pitkälle. Taiteilijassa on vastustamaton imu – tai omassa elämässä vastustamaton muutoksen tarve. 265 s. Ote vielä tiivistyy loppua kohden, ja kirja avautuu moneen suuntaan – eikä vähiten pahuuden todellisuuden pohdintaan. MARJA KupARInen • Matti Rönkkö: Hajaannus. Erityisaihe etsi ensin Jumalan valtakuntaa. Ensimmäisen kerran. Eevan täti Anja on myös upea hahmo: hän puskee töitä, haaveilee Amerikkaan muutosta ja tuntee olonsa turvalliseksi vain jos voi seisoa täysin omillaan. Kirja vie herkullisella ja suoralla tavalla lähelle 1990-luvun alun talouslamaa. Piti mennä eteenpäin, aina vain eteenpäin.” Voi miehiä ja miesten turhaa taakkaa, tekee mieli huokaista Riku Korhosen Finlandia-palkintoehdokkaana olleen Emme enää usko pahaan -kirjan äärellä. Israel rukouskalenteri Rukoile rauhaa Jerusalemille . Näin ainakin Eero uskoo. Vekseli saadaan, vaikka talolainan korkojakaan ei enää kyetä maksamaan. Niinhän tosimiehet ovat maailman sivu naisia kaapanneet, ja monet naiset ovat viehättyneet voimasta ja päättäväisyydestä. Jotkut ovat sortuneet jo kauan sitten, eikä katse kanna enää oman välittömän selviämisen ulkopuolelle. Eeva yrittää äärirajoilleen, sitten mielessä on vain tahto selvitä pojan kanssa iltaan ja sitten taas uuteen aamuun. Mukana Israel-tietoa & juutalaiset ja kristilliset pääjuhlapäivät. Tarinaa kertovat minä-muodossa vuorotellen Kirre ja Jali, lopussa myös terapeutti. toimituskulut). Björk kääntää onneksi esiin myös toisen tien, kun Eeva alkaa oppia: ”Viha sammuisi, rakkaus kuolisi, toivoa en aina jaksaisi. Peräti elokuvan aineksia. Kaikkein kestävintä olisi tahtominen. Valoa ja hyvää tulevaisuutta kirjassa on vähän, mutta se muistuttaa taitavasti, miten tärkein voi olla ihan lähellä. Syiden ja seurausten vatvominen ei auttanut mitään. Hän on Eevan esimerkki tahdonvoimasta, jolla nainen pärjää. 32 sivua, koko seinälle ripustettuna 31x48 cm. Sakaria huippaa, kun laskut tulevat. Minä teen työtäni Jumalan kunniaksi.” Björk lähestyy ihmisten ulkoista ja sisäistä romahdusta tehokkaasti käytännön elämän kautta. Rönköllä on taito kertoa vähemmän kuin tapahtuu ja tehdä se tavalla, jossa kerrottu laajenee lukijan päässä ja tunteissa. 2 01 6 O len pitänyt maailmaa tärkeänä, mutta onko se. Varsinkin kun hyvän kaverin Larin avioliitto rakoilee pahasti. Unelma romahtaakin nopeasti. olisi tahtominen.” Maria Björk: Lainaa vain Korhosen kirjan pahuudessa ei ole mita?a?n loistokasta, tehoavaa tai edes toimivaa. Eevan taakka ahdistaa luettunakin, saati sitten koettuna. Korhosen kirjan pahuudessa ei ole mitään loistokasta, tehoavaa tai edes toimivaa. Tämän puolen pahuudesta Aino on nähnyt työssään päihdeja mielenterveysongelmaisten asuntolassa. Hyvä lahjaidea! 050 5375065, puh/tekst. • Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan. Teksti synnyttää tehokkaita kuvia. 316 s. Eero keksii fantasian voiman: jospa hän sieppaa Ainon ja kuljettaa hänet viikonlopuksi pois arjesta, pois velvollisuuksista, vain he kaksi toisiinsa keskittyneenä. Tuomariksi opiskelevan ja tätiään huoltoaseman baarissa auttelevan Eevan polvet notkahtavat hurmaavan puulintuja veistelevän Sakarin edessä. Tilaa jo tänään, vaikka lahjaksi! Tied. Kun pariskunta ostaa kotiunelmaansa varten syrjäkylältä huteran omakotitalon, tekee mieli jo varoittaa: tuosta ei hyvä seuraa. Miten ilahduinkaan tartuttuani Maria Björkin romaaniin Lainaa vain. 044 7335 251, hannu.virpi@evl.fi Kuka selviää ja millä keinoin, kun elämä ympärillä hajoaa?. Paintball-yrittäjä Eero Virtanen haluaa uudistaa avioliittoaan. KOTIMAA 17 1 . Nuorisoale 500 € alle 25 v! 29.2.2017. Silti elämä ei vastaa odotuksia, arvostusta ja mielenrauhaa ei löydy, miehen läheisyyskin alkaa tympiä eikä omassa sisimmässä tunnu juuri miltään. 392 s ”Viha sammuisi, rakkaus kuolisi, toivoa en aina jaksaisi. Omien ongelmiensa heikentämästä, väkivaltaa inhoavasta ja yksin jätetystä miehestä purkautuu yllättäen toiminta. Israel-rukous siunaa Suomea! Rukousaihe tai Raamatun kohta joka päivälle vuoden 2017 loppuun asti. Piti tahtoa. Toiset taas – niin kuin Eero tai kaupunginosan katupartiot – ottavat vallanhalussaan turhan taakan. Ale päättyy 29.2.2017. • Maria Björk: Lainaa vain. Lainaa vain piirtää mainion muotokuvan myös Sakarin teini-ikäisestä tyttärestä Monnasta. Suunnitelma alkaa kaatua heti alkuunsa, sitten kiihtyvällä ja laajenevalla vauhdilla. He tietävät, Elämä on joskus syöksykierre KIRJAT mikä on oikein ja miten ongelmat ratkotaan. Pian Sakari jo kiskoo parisängyn laitaa ja huutaa: ”Etkö ymmärrä, että jos en saa nukkua, minulta menee koko luomisvoima. Se hetki oli irrallaan ajasta, vieras, tulkitsematon, riimueläin hiekkakivessä, voimassaan itsenäinen.” Korhonen kertoo vimmaista tarinaansa lomittain, eri ihmisten kokemana. Kaikkein kesta?vinta. Puhuja on Jali, huippumenestynyt tutkija, joka istuu televisiostudioissa ja kommentoi sujuvasti Venäjän ja Ukrainan tapahtumia. Se on sattumaa, ihmisten kasvuolosuhteita ja onnetonta sa?hellysta?. Arki ei riitä, ja pelko kasvaa siitä, ettei elämä omakotitalossa riitä enää Aino-vaimollekaan. WSOY 2016. 1 2 . 32 sivua, ensin Jumalan valtakuntaa. Kysy ale-hintaista ANCJ rukouskonferenssimatkaa 20.9.-4.10.17 Israeliin. Tuota maailmaa olen pitänyt niin tärkeänä, suurena ja mahtavana, etten ole nähnyt kaikkein tärkeimpään, lähelle.” Näin Markku Rönkkö tiivistää Hajaannus-romaaninsa ytimen. Vallalla muovataan todellisuutta. Solisteina urkutaiteilija Markku Mäkinen ja sopraano Heini Heide. ”Kaikki sen jälkeen oli seurausta. 14 € +tk 2 €. Se on sattumaa, ihmisten kasvuolosuhteita ja onnetonta sähellystä. Väheksy minua niin paljon kuin sielusi sietää, minä en siitä välitä. Nuorisoale 500 € alle 25 v! Aulin kirjat Katso totuutta silmiin ja Ainutkertainen matka ovat hyvät evankelioivat lahjat Jouluksi! Katso Sanan ja runon tuoksua TV7 ohjelma! URUILLE PER ORGANO Uusi, Hannu Virpin urkuteoksia sisältävä urkulevy ilmestynyt. Tämän jälkeen Hajaannus tiivistää otettaan. Hinta 20 €/kpl (sis. Like 2016. Naisen väkivalta on vähän kuvattu aihe. www.sananjarunontuoksua.fi , jaakob.auli@gmail.com. Like 2016. Kunnes Kirre pistää lastenlauluja sisältävän kasetin nauhuriin ja sekoaa. Maailma, joka ei ole kiinteä ja pysy paikallaan vaan jossa ihmiset, suvut, sukupolvet, maat ja kansat liukuvat yhä kauemmaksi toisistaan. Se tuntuu ehkä helpommalta kuin todellisuuden kohtaaminen ja jakaminen. Larin kohtalo on ehkä koskettavin
Tanssiryhmä Xaris Finlandin esiintyminen tarjosi vahvan visuaalisen asun kokeilevalle esitysjumalanpalvelukselle Helsingin Johanneksenkirkossa. 2 01 6 Voit tilata Askelen myös kotiisi. Taidetta vai jumalanpalvelusta. Sillä on vahvat muodot ja rakenteet, joiden rikkominen aiheuttaa kirkkokansassa epävarmuutta. Poikkitaiteellinen jumalanpalvelus koostui kolmesta osasta, joissa kaikissa oli läsnä pastori-kanttori Samuli Korkalaisen kirjoittama liturginen teksti, Titta Tunkkarin ohjaama Tanssiryhmä Xaris Finlandin esiintyminen ja Martti Laitisen uruilla soittama Jean Sibeliuksen viidennen sinfonian pohjalta uruille sovitettu musiikki. Poikkitaiteellinen jumalapalvelus tuomiosunnuntain ja adventin rajalla oli osa Kokkolassa kanttorina aloittaneen Martti Laitisen kirkkomusiikin alaan kuluvaa taiteellista tohtorintutkintoa, joka on lajissaan ensimmäinen. Kokeilu ehkä, mutta sitäkin kiinnostavampi. Toisaalta ”virallista” jumalanpalvelusta kehitetään ja muutetaan koko ajan, virkamiestyönä tosin. OllI sEPPälä. Erityinen kohta oli, kun liturgi Samuli Korkalainen tempautui mukaan tanssiin. Miksi hyväksi koettu pitää muuttaa. Liturgi ei voinutkaan pysyä roolinsa turvin liturgisen puheen asiantuntijana ja hieman ulkoja yläpuolisena uskonnonharjoituksen ammattilaisena. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi lehtipisteissä. Oliko tapahtuma oikea jumalapalvelus. Ehkä ei tiukan tulkinnan mukaan, sillä siitä puuttuivat muun muassa synnintunnustus ja uskontunnustus. Ideana oli Laitisen mukaan tutkia, mitä tapahtuu jumalanpalvelukselle, jos sen rakentaa perinteiden vastaisesti taiteen ehdoin. O liko se kirkkodraama vai jumalapalvelus. Laitisen mukaan kyse oli vain erilaisesta jumalapalveluksesta, kuin mihin on totuttu. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut tuottaa jotain outoa ja yllättävää, vaan pysyä tiukasti liturgisessa perinteessä sitä samalla haastaen, teoretisoiden. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taiteelliseen tohtorintutkintoon kuuluu taiteen keinoin toteutettujen osien lisäksi kirjallinen osuus. kuvaT: Olli Seppälä KIrKKOMusIIKKI poikkitaiteellinen jumalanpalvelus oli osa Martti laitisen kirkkomusiikin alaan kuluvaa taiteellista tohtorintutkintoa. Jumalanpalvelus on varsin kaavoittunut käsite ja tilaisuus. Mihin tarvitaan sellaisen ihmisen arvio tai tuomio, joka ei ollut edes läsnä. laitinen temmattiin urkujen takaa osaksi tanssia. 1 2 . Myös Martti Laitinen temmattiin koskettimien takaan hetkeksi mukaan tanssiin. Oikea termi saattaisi olla taidejumalanpalvelus tai esitys-jumalanpalvelus. Yleensä taiteelliset osat ovat olleet konsertteja, levyjä tai partituureja, mutta Laitisen tapauksessa liturgioiden musiikin toteutuksia. Hänen roolinsa hämärtyi ja hänestä tuli viimeistään silloin osa draamallista kokonaisuutta. Poikkitaiteellinen jumalanpalvelus oli vakavahenkinen ja korkeamusiikillinen ja -kirjallinen lukuisine raamattulainoineen ja modernin tanssin ilmaisukielineen. 18 KOTIMAA 1 . Määritelmistä viis, sillä viime kirkkovuoden viimeisenä iltana eli 26.11. Laitisen ajatusta mukaillen, jos Johanneksenkirkon tapahtuma oli läsnä oleville ihmisille jumalapalvelus, niin silloinhan se oli. Muusikkokaan ei ollut irrallaan tai turvassa liturgisesta kehollisuudesta, elämän liikkeestä. Varmaan sitäkin, mutta reunaehdot olivat niin teologisia, että vapaasta taiteesta ei ollut kyse. Entä oliko Poikkitaiteellinen jumalanpalvelus siis esitys. Helsingin Johanneksenkirkossa koettiin ainutkertainen tilaisuus, jossa tutkittiin liturgisen ilmaisun ja musiikin rajoja. Neljä edellistä osaa ovat myös tutkineet liturgisen musiikin suunnittelua ja toteutusta
– Siitä on aivan varmasti ollut hyötyä. Yli rajojen onkin oikeastaan hyvä sanapari kuvaamaan Kiviniemeä. Jatkuvasti. Hän on esiintynyt niin suurten kuin suojattiensa kanssa, sekä tehnyt yhteistyötä yli rajojen. Pianonsoitto oli jäänyt jo ajat sitten. Tilaa kustantajalta: timon.tieto@welho.com. – Olemme väärällä tiellä, kun taiteesta leikataan. Klassiselle musiikille on Kivinimen mukaan ajassamme tarUrut aikakoneena – Olemme väärällä tiellä, kun taiteesta leikataan, sanoo urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi Finlandia-talon urkujen ääressä. Kuva: HeiKKi Tuuli UrKUMUsIIKKI ve, vaikka sen tilaa koko ajan pienennetään monin eri tavoin. On hyvä katsella ympärilleen, ja antaa sen sekä urkujen kertoa miten ne haluaisivat tulla soitetuiksi. Taiteilijan tien käänsi kaksi oikeaan herkkyyskohtaan osunutta elämäntapahtumaa. Kun painoi kosketinta kevyesti, soi huiluäänikerta, jos raskaammin, trumpetti. Organ Era on Kiviniemen henkilökohtainen lahja kaiken maailman kuulijoille. Luuletko että Einstein soitti alttoviuluaan vain huvikseen. Suomen Cupin otteluissakin oltiin lähellä voittoa. – Urut on yhtä aikaa orgastinen ja pyhä soitin, sen matalat taajuudet hoitavat sielua ja mieltä, se saa isotkin miehet itkemään! Yksi äänite ilmestyy vielä kasan päälle, käyntikortti kaikesta tähän asti tehdystä ja eletystä. Mutta äänite siitäkin lopulta tuli, yksi levy mittavaan Organ Era -sarjaan. – Wurlitzerin teatteriurut Illinoisissa, Amerikassa, olivat niin uskomaton instrumentti, että kaikki mitä olin valmistellut etukäteen, meni uusiksi. – Minulla on varmasti suunnilleen yhtä hyvät nilkat ja jalat kuin silloin nuorena, 58-vuotias Kiviniemi arvioi. Musiikki auttaa aivojen kehittymistä. Sopii lahjaksi! Kalevi Kiviniemen käsistä virtaa kansoja ja kulttuureita. Kannan jalkapalloa aina mukanani, hän naurahtaa. – Jos ihmisellä on sisäinen tarve vähän rauhoittua tekemisessään, niin klassisessa musiikissa on se lääkekaappi mitä ihminen tarvitsee. Kun hän kuuli kuvataideaikeista, mestarilaulaja onnistui sekä musiikillisella säteilyllään että puheillaan kääntämään nuorukaisen mielen Sibelius-Akatemian suuntaan. Sitä ennen tapahtunutta Kiviniemi nimittää suorastaan graviaatiovoimaksi: Jorma Hynninen oli konsertoimassa Pohjanmaalla. Kerran tosin mestari on meinannut palata urkujen äärestä tyhjin käsin kotiin. Tarkoituksena on puhua urkutaiteilijan uusimmista levyistä, mutta tervehtiessä paljastuu, että tännehän hänen alun perin piti tulla opiskelemaan – Kuvataideakatemiaan. Lähes 20-vuotinen projekti on pian valmis. Koulujen taideopetus pitäisi Kiviniemen mukaan nostaa takaisin sille kuuluvaan arvoonsa, jotta viivan alle ei kertyisi aina vain lisääntyvää tyhmyyttä. Se pystyy kuvaamaan suuria mysteereitä. AnnMArI sAlMelA Lue lisää Organ Era -sarjasta Kotimaa Prosta.. Uruista löytyi kaikki mahdollinen paloauton pillistä kirkonkelloihin. Kiviniemi muistelee Helsinki Cupin otteluita, joissa Jalasjärven Jalas voitti mestaruussarjatason joukkueen OTP:n ja pelasi HIFK:n kanssa tasan. levy sarjassa, jossa esitellään jännittäviä soittimia filippiiniläisistä bambu-uruista maailman vanhimpaan yhä käytössä olevaan soittimeen vuodelta 1390. Plakkarissa oli myös yksi pitkälle viety harrastus, josta Kiviniemi uskoo olevan yhä hyötyä. Mukana tiedot hautausmaista ja kirkonkelloista. – Toivoisin mahdollisimman monen pääsevän kuulemaan suuria taiteilijoita, voidakseen edes altistua sille hyvälle, mitä musiikilla on annettavanaan. – Silloin kaaduin niin pahasti, että menetin tajuntani hetkeksi. Kalevi Kiviniemi kertoo iän myötä puhuvansa yhä enemmän ja enemmän musiikin merkityksestä. Se kuvaa sitä, että olen valmis taistelemaan taiteen keinoin ja taiteen puolesta kaikin mahdollisin tavoin. Sillä olisi niin paljon annettavaa niin poliitikoille kuin insinööreillekin. Kiviniemi itse on kantanut taiteen alttarille kaiken mahdollisen, konsertoimalla, kouluttamalla, puhumalla ja äänittämällä. KOTIMAA 19 1 . – Olin aivan tosissani vielä lukiossa. Kiviniemi kehuu taiteellisesti avaramielistä kuvaamataidonopettajaansa Jukka Lappalaista, jonka kanssa kuljettiin Jalasjärven kylänraittia ja piirrettiin sitä eri vinkkeleistä, vaikkapa kubistisesti. – Mitä kansojen kokonaisluonteesta kertovia aikakoneita urut ja niille sävelletty musiikki ovatkaan! Jo kun astut sisälle kirkkoon, se itsessään on instrumentti. Taiteilija uskoo musiikin lisäävän luovuttaa ja sitä kautta esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä. – Sinne pääsin itse asiassa laulamalla, Kiviniemi toteaa. – Pelasin jalkapalloa, useimmiten maalivahtina. Sen myötä ihminen herää eloon ja pystyy luomaan uutta. Myös nuottiteline oli niin korkealla, ettei siitä oikeasti voinut katsoa mitään. Haluan värittää myös uruilla. Siitä jäi myös elinikäinen vamma niskanseutuun. 2 01 6 VAIENNEET KELLOT Kirjaan on koottu tiedot autonomian ajan ortodoksisista sotilaskirkoista, niiden rakentamisesta ja toiminnasta. Katselemme pöydälle kasattua käsittämättömän monipuolista Organ Era -sarjaa eri näkökulmineen. Aina saa oivalluksia, että tätä Bach tarkoitti, tai Sibelius. Se pitää ihmisen elossa. T apaan Kalevi Kiviniemen Ateneumin kahvilassa Helsingissä. Kun käänsi tuolia, sai kulloisestakin istuma-asennosta eri musiikkiefektin. 256 sivua, 180 harvinaista kuvaa. Tänä vuonna ilmestyy 19. – Opettajan aamuhartaudessa levyltä soittama Widorin Toccata osui minuun aivan täysillä. – Katso, tämän levyn kannessa on lohikäärme. Suurempia mukana kannettavia asioita ovat kuitenkin liikkuvuus ja balanssi, läsnäolo ja hyökkäyskyky, koordinaatio ja ajoitus. 1 2 . Urkurin liikkuvuus onkin omaa luokkaansa: yleensä jokainen raaja tekee jotain omaa juttuaan ja samaan aikaan päässä raksuttaa niin, että sen melkein kuulee. Soitin enää viulua. Hinta 22 € suoraan kotiisi
Kenttäpiispa itse suhtautui savolaisella huumorilla sotilaallista osaamistaan koskeviin epäilyihin. 05 7574100 Tartu elämään! askeleita kokonaisvaltaiseen rakentumiseen 2.1.-1.6.2017 DiscipleLife opetuslapseusvuosi 9.1.-20.12.2017 Henkilökohtaisen evankelioinnin koulutus 13.1.-16.12.2017 Masentuneen tukena -monimuotokoulutus 17.2.-10.12.2017 PALVELEVA TOIMINTA Paikka Sinulle Rauman seurakunnassa on avoinna DIAKONIAN VIRKA Tarkempi toimenkuvaus ja muut virkaa koskevat tiedot rauma.seurakunta.net -sivulla. Arkulle pyydetään tuomaan vain yksi kukka. 1 2 . Kenttäpiispan viran hoidossa Remes toimi tarmokkaasti ja taitavasti. Näistä mainittakoon elämäkerta Paavo Ruotsalaisesta vuodelta 2003. Ne, jotka eivät avaa, ovat vanhempia kenraaleja. Virka täytetään 1.3.2017 alkaen tai sopimuksen mukaan. Hautaanlasku tapahtuu 13.12.2016 klo 14:00 sukuhautaan Pielavedellä. Avioliitto Helvi-puolison kanssa kesti yli kuusi vuosikymmentä. Hänessä oli tarvittavaa lujuutta, mutta myös nöyrää sielunhoidollisuutta. Muistotilaisuus seurakuntatalossa. Sydämelliset kiitokset Pakilakodin osasto 4 C:n hoitajille Viljon hyvästä hoidosta. Hän analysoi asioita ja tapahtumia viiltävän tarkasti. Lisä tietoja antavat johtava diakoniatyöntekijä Minna Rautiainen p. Savolainen kenttäpiispa Kenttäpiispa Viljo Remes menehtyi Pakilakodissa Helsingissä 90-vuotiaana 15.11.2016. Varusmiespalveluksen suorittamisen ohella Remes oli nuorena pappina toiminut vuoden Lappeenrannan varuskunnan sotilaspastorina. Sähköpostitiedustelut: etunimi.sukunimi@evl.fi. (09) 686 261 tai seija.ranssi@hautaus-mononen.fi. Hannu niSKanen kenttäpiispa vuosina 1995–2012 Kuolleet Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. Toiminta islamilaisessa maassa oli vaativaa, mutta myös avartavaa. 11.4.1926 Pielavesi k. Ennen teologista loppututkintoa hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon. Työ jatkui kotimaassa, ensin Aasian työn sihteerinä ja sittemmin apulaisjohtajana Suomen Lähetysseurassa. Sotilasarvojen tunnistamisen hän sanoi olevan kenttäpiispalle helppoa: Ne, jotka aukaisevat minulle oven, ovat everstejä tai heitä alempia. Mahdolliset muistamiset: Suomen Lähetysseura ry., FI38 8000 1400 1611 30. Papiksi Viljo Remes vihittiin 1957. Hän jaksoi kuunnella ystäviään sekä myös seuraajiaan ja antaa heille tukeaan, usein pitkien kävelyretkien aikana. Eräässä haastattelussa hän totesi: Meiltä kysytään, olemmeko armollisia. Perhe ja koti olivat Viljo Remeksen keskeisintä elämänaluetta. Puolison kanssa Viljoa jäivät kaipaamaan neljä lasta, kaksitoista lastenlasta ja viisi lastenlastenlasta. Kiinnostuitko. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä 20 KotiMaa 1 . 044 769 1270. Hän julkaisi lukuisia teoksia ja tutkimuksia, jotka liittyivät lähetyshistoriaan ja varsinkin herännäisyyteen. Remeksen ja hänen arkkitehtipuolisonsa Helvin työkentäksi oli aluksi kaavailtu Lounais-Afrikkaa, mutta kutsu kävikin ensimmäisinä suomalaisina lähetteinä Pakistaniin vuosiksi 1960–65. 020 701 2211 Rakkaamme, Kenttäpiispa emeritus Viljo Antero REMES s. Siitä tuli myös tehtävä noin kahdeksi vuosikymmeneksi. Hän oli syntynyt 11.4.1926 Pielavedellä. Herännäistaustasta varmaan johtui, että armo oli Viljo Remekselle uskon ydinasia. Muutos lähetystyöntekijästä sotilasviran haltijaksi oli suuri, ja se herättikin jonkin verran keskustelua. Täysin vieraalle maaperälle hän ei kuitenkaan astunut. Virka on haettavana 14.12.2016 klo 15 mennessä. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan lauantaina 10.12.2016 klo 13:00 Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18, minkä jälkeen muistotilaisuus Unioninkadun juhlahuoneistossa, Unioninkatu 33. Hakemukset osoitteella: Rauman seurakunta/kirkkoneuvosto, PL 158, 26100 Rauma. Jäätyään eläkkeelle 1986 Viljo Remes saattoi tutkijana palata nuoruutensa näkyjen äärelle. TOIMI HETI! www.perheniemi.com, opisto@perheniemi.com tai p. Uusi vaihe Viljo Remeksen elämässä alkoi, kun hänet valittiin kenttäpiispaksi vuonna 1978. Ylioppilaaksi Remes kirjoitti herännäistaustaisesta Raudaskylän lukiosta. Kuoreen merkintä ”Diakonian virka”. Jos me armahtaisimme toisiamme, maailmassa ei sodittaisi eikä riideltäisi. 15.11.2016 Helsinki Puolisoa, isää, ukkia ja isoukkia rakkaudella muistaen Helvi Mikko Kaisa ja Matti Antti Matti ja Ulla-Maija lastenlapset ja lastenlastenlapset sukulaiset ja ystävät Jumala on rakkaus. Työn ohessa hän jatkoi opintojaan ja väitteli teologian tohtoriksi tutkimuksellaan Lähetysharrastus Suomessa 1835–1858. Kenraalikunnasta muodostui hänen lähiseurakuntansa. PaiKKoJa aVoinna. Lähetystyö olikin Viljo Remekselle sydämen asia. 2 01 6 KoulutuSta PERHENIEMEN OPISTON KOULUTUKSET HAKUAIKA NYT. 044 769 1264 ja diakonissa Satu Salla p. 5.12.2016 mennessä puh. Se ei ollut vain teologinen käsite, vaan mitä syvimmin arkeen liittyvä asia. Lähetä surunvalittelusi. Vp