TUNNE MYÖTÄ! Psykoterapeutti Mirja Sinkkosen mukaan myötätunnon vastaanottaminen ja osoittaminen ovat ihmisyyden keskeisimpiä asioita. Sivut 16–17 v il le pa lo n en Gospelmuusikko pekka Simojoki käännätti laulujaan arabiaksi. vuosikerta | 0043595–16–36 35. SYYSkUUTa 2016 | hinta: 3,70€ | 111. SivU 6 naispappien valkoiset pannat poistettiin inkerin kirkon kuvista. SivU 3 1
Karjalla on samaten kanttori-urkurin 1200 markan palkkaa korotettu 800 markalla, joten nykyinen palkka nousee 2000 markkaan. Pullonokkadelfiinien kohdalla tästä ei ole kysymys. Sekä siinä, miten vakavasti päättäjät suhtautuivat ilmastonmuutokseen. Katse ja tunteet kääntyvät kärsivien ihmisten sijaan nimeltä kutsuttuihin delfiineihin, Veeraan, Delfiin, Eeverttiin ja Leeviin. Delfiinien sopeutumista uuteen uima-altaaseen on seurattu tarkemmin kuin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten kohtaloa palautusmaissaan. Särkänniemen delfinaariota ei olisi koskaan pitänyt perustaa. Muutaman sadan kilometrin päässä Ateenasta käydään sotaa, jossa menehtyy jatkuvasti myös lapsia. Tiedämme kuitenkin, että Jumala on erilainen kuin maalliset isämme. Minulla vain oli kovin toivoton olo enkä jaksanut iloita. Pohjan pitäjässä on korotettu kanttori-urkurin 1500 markan palkkaa 800 markalla. Maailma on täynnä kärsimystä, pelastakaa edes delfiinit! Tulevaisuudessa tämä ajan eettiset ratkaisut arvioidaan kuitenkin siinä, miten ihmiset vastasivat ihmisten hätään. Kuusjoella ja Viipurissa on myöskin hiljattain korotettu kanttori-urkurien palkkoja. • Näin se sanoi ja jatkoi: Toivottomuutta on se, kun tätä synkkää kavallusta, tuhon tarvetta, näitä verirahoja kätkee eikä laske niitä, nyrkinnihkeinä, oman nimensä päälle Vapahtajan nauloin kirjoitettuun käteen. Ja katsohan nyt kattoon: Toivolla on siivet, se näyttää pääskyseltä. Untuvissaan se tuo hänen kämmenensä lämmön. Pääskynen yli surunvesien A hdistus tuli ja asettui asumaan. Pelastakaa edes delfiinit! Delfiinien sopeutumista Ateenaan on seurattu tarkemmin kuin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten kohtaloa palautusmaissaan.. Menin sen kanssa navetan ylisille puhelemaan. Silloin ahdistus sanoi: Ei se ole toivottomuutta, kun antaa surunvesien hyökyä yli, eikä se, kun pudottaa käsistään työn toisensa jälkeen, eikä vielä sekään, kun avaa ovensa ja kuulostelee tuhon kutsua, vaikka olisi kuunneltava Pelastajaa, joka odottaa koko ajan, että saisi armahtaa. 2 01 6 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus lukijamäärä 58 000 (KMT 2015) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi 1.9.1916 Kanttori-urkurien palkat ja kallis aika. • Rähjäisen ikkunan reiästä pääskyset puikahtivat kattoparrulle kirskuttamaan. Päätös Särkänniemen delfinaarion lopettamisesta tehtiin vuosi sitten ja valmistelut siirtoa varten alkoivat. vaikka eläinten oikeuksien korostaminen ei ole pois ihmisoikeuksista, neljän delfiinin saama julkisuus ja joidenkin suomalaisten reaktiot sosiaalisessa mediassa olivat ylimitoitettuja suhteessa todellisuuteen. Eläinten ottaminen pois luonnonvaraisesta elämästä ja sijoittaminen esimerkiksi eläintarhoihin on perusteltua vain, jos sillä voidaan turvata jonkin uhanalaisen lajin jatkuvuus. Näitä delfiinejä elää napapiirien merialueita lukuun ottamatta kaikissa merissä. Ja jos se matkalla putoaa, Herrasi sen kyllä nostaa ja lähettää taas sinun murenevaan ikkunaasi. Psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Saara Kinnunen Seurakuntalainen.fi:ssä 26.8. L auantain ja sunnuntain välisenä yönä Särkänniemestä lennätettiin neljä pullonokkadelfiiniä Ateenassa sijaitsevaan eläinpuistoon. Sitä paitsi tulee hautausveisusta noin 100 mk, joten palkka nyt siis tulee olemaan noin 2400 mk. Uutisointi oli ylimitoitettua ottaen huomioon, että aiheena oli pitkään tai koko elämänsä allasvankeudessa eläneet eläimet, jotka siirrettiin toiseen altaaseen. Umpiruotsalaisillekin paikkakunnille on silloin tällöin täytynyt ottaa pappeja, jotka ovat kauttaaltaan suomalaista juurta ja joiden ruotsinkielentaito on usein hyvinkin puutteellista. Delfiinien oikeuksia ei loukattu viikonvaihteessa, vaan varsinainen loukkaus tapahtui silloin, kun ihminen otti oikeudekseen siirtää delfiinin luonnonvaraisista oloista altaan vangiksi. Asiaa koskenut uutisointi oli suhteettoman laajaa valtakunnallisissa tiedotusvälineissä, myös Ylellä. Totta se puhui. Se sanoi: Hatara on elämäntalosi, seinät vinossa, pihoilla nokkoset. MervI PönTInen harrastelija, Mikkeli Poissaoleva isä, torjuva isä, ankara isä, vaativa isä, ilkeä isä, epäluotettava isä… kaikki nämä luovat varjon käsitykseen Jumalasta. Lopulta vain Jumala voi täyttää isän kaipuumme täydellisesti. 2 KOTIMAA 1 .9. Delfiinit osoittivat osaltaan, että etenkin lapsen kärsimyksen ajatteleminen ja näkeminen ylittää useimpien sietokyvyn. Särkänniemen pullonokkadelfiineillä ei ollut edellytyksiä siirtyä luonnonvesiin ja vapauteen. Jo kauan on maassamme kipeästi tunnettu ruotsinkielisten pappien puute. Välimereen hukkuu yhä Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä
Syyte tulee käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa näillä näkymin tammikuussa 2017. Kirkkohallitus päätti täysistunnossaan viime viikolla poikkeuksellisesta seurakuntaliitoksesta. Hän viittasi myös keskinäiseen kunnioitukseen luterilaisten kirkkojen välillä, mikä ei nyt toteutunut. KOTIMAA 3 1 .9. Lukijat äänestivät voittajaksi laulaja Robinin, mutta mukana äänestyksessä oli myös Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Petroskoissa runsas viikko sitten päättynyt 13. Kotimaan maanantaina tavoittama piispa Kuukauppi kertoo, että piispa Häkkiselle on jo lähetetty alustava selitys. Hän sijoittui sijalle kahdeksan. – Inkerin kirkon julkaisemista kuvista on poistettu naispappien viran tunnukset. En voi hyväksyä tällaista toimintaa ja totuuden vääristelyä. – Kyseinen henkilö teki itse tällaisen päätöksen. Sen sijaan keräysvaroja on käytetty lupaehtojen vastaisesti yhdistyksen hallinnollisiin kuluihin, kuten palkkoihin ja eläkkeisiin. Kirkon ulkoasiain osastolla havaittiin, että Inkerin kirkon kautta kokouksessa mukana olleille suomalaisille tarjotuista valokuvista oli kuvankäsittelyllä poistettu papiksi vihittyjen naisten papinpaitojen pantoja. Kirkkoherra Turun kahdeksanneksi komein mies . Toimitin kuvat eteenpäin seurakunnan omille sivuille, niitä mitenkään manipuloimatta, seurakuntalainen Nikolai Rappu kertoo Kotimaalle. Mutta nyt tämä oli mahdollista, koska näin oli sovittu, Kuukauppi kertoo. Petroskoin kirkkoherra Aleksei Krongolm pahoittelee tapahtunutta syvästi. – Olen pyytänyt asiasta selvityksen Inkerin kirkon piispalta Aarre Kuukaupilta, Häkkinen kertoi kirjeessään. – En ole toimittaja enkä kuvaaja. Kuukaupin mukaan jupakan taustana olisi yksityinen ihminen. suomalais-ugrilainen teologikokous sai osakseen viime viikolla erikoisen jälkipyykin. 2 01 6 uuTIsvIIKKO KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Pirkko Jalovaaralle syyte . Piispa Aarre Kuukauppi toivoo, että yksityisen henkilön kömmähdyksistä ja virheellisistä asenteista huolimatta pääasia ei unohtuisi. JussI ryTKönen Petroskoin suomalais-ugrilaisen pappeinkokouksen avajaiset vietettiin Karjalan tasavallan kansalliskirjastossa. Suomen kirkon delegaatioon kuuluneen Jussi Rytkösen samasta tilanteesta ottamasta kuvasta näkee, että Oulun hiippakuntasihteerillä Saija Kronqvistilla viran tunnukset olivat näkyvillä. Lisäksi se loukkaa kirkkomme pappeja, Häkkinen kirjoitti. Petroskoissa tapahtuneesta on yhtä epäselvä käsitys. Kuvat: OSaLLIStuJILLe Jaettu KuvaMateRIaaLI Ja JuSSI RytKönen naispappeus pois Inkerin kirkon kuvista En voi hyväksyä tällaista toimintaa ja totuuden vääristelyä. Tätä samaa kyselivät Petroskoissa myös seurakuntalaiset, jotka ihmettelivät, miksi naispapit eivät kunnioita Inkerin kirkon näkemyksiä. hollolassa poikkeuksellinen seurakuntaliitos . Kuvia on myös rajattu niin, etteivät naispappien viran tunnukset näy lainkaan. Sellainen ei ole sopivaa kenellekään, kaikkein vähiten kristilliselle kirkolle. Seurakuntaliitoksen taustalla ei ole kuntaliitosta. Vuoden 2017 alusta lukien Kuhmoisten, Kärkölän ja Padasjoen seurakunnat liitetään Hollolan seurakuntaan. suomen kirkon delegaatiota Petroskoissa johtanut Mikkelin piispa Seppo Häkkinen paheksui Petroskoissa olleille lähettämässään kirjeessä tuoreeltaan kuvamanipulaatiota. Epäilen, että tekijänä voisi olla joku Petroskoin seurakunnassa. Poikkeuksellisen seurakuntaliitoksesta tekee se, että laajentuvan Hollolan seurakunnan alue ei muodosta yhtenäistä maantieteellistä kokonaisuutta, vaan se jakautuu kahteen erilliseen osaan. Turkulainen-lehti järjesti kisan siitä, kuka on Turun komein mies. Poliisihallituksen mukaan yhdistyksen keräämistä varoista vain pieni osa on käytetty hädänalaisten auttamiseen. – Minusta tärkeää on, että itse Petroskoin konferenssi meni erittäin hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä siihen. Otin kyllä konferenssissa kuvia, mutta pelkkänä seurakunnan jäsenenä ja harrastajana. Poliisihallitus on jo aiemmin evännyt Rukousystävät ry:ltä rahankeräysluvan. Hän ei ymmärtänyt, miksi meidän kirkossamme naiset esiintyvät papinpuvuissa. Inkerin kirkon jakamasta kuvamateriaalista löytyi monia käsiteltyjä kuvia. Samalla haastehakemus ja poliisin esitutkintamateriaali tulevat julkisiksi. Asia on piispan mielestä tapaturma. Hän kertoo viestittäneensä Petroskoin kirkkoherralle Aleksei Krongolmille, että tämä selvittäisi asiaa. Lehikoinen äänestettiin muun muassa sisäministeri Petteri Orpoa ja näyttelijä Mikko Koukia komeammaksi. Lehikoinen asuu tosin Paimiossa, mutta tekee työtään Turussa eli hänet laskettiin leikkimielisessä kisassa turkulaiseksi. Se on tärkein tulos, Aarre Kuukauppi sanoo. Sellainen ei ole sopivaa kenellekään, kaikkein vähiten kristilliselle kirkolle.. – Selvitämme tätä asiaa. Jalovaaran lisäksi vastaajina ovat Rukousystävät ry sekä toinen yhdistyksen johtohenkilö. Hän ei kuitenkaan tiedä, kuka asiasta olisi vastuussa. STT:n mukaan molemmat johtohenkilöt ovat kieltäneet syyllistyneensä rikokseen. Hän kehottaa kääntymään seurakunnan puoleen. Kirkon lainsäädännössä ei ole säännöstä, joka edellyttäisi, että seurakunnan alueen on muodostuttava yhdestä alueesta. Maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaara on saanut syytteen vuosina 2009–2013 tehdystä rahankeräysrikoksesta
Alan vaihtajat puolestaan saavat pappisvihkimyksensä keskimäärin 40–55-vuotiaina. Papiksi vihitään tyypillisesti kahdessa eri ikäryhmässä, kertoo notaari Marja-Sisko Aalto Kuopion hiippakunnasta. Suoraan papiksi valmistuvat ovat vihkimyksen aikaan iältään noin 26–30-vuotiaita. Nuorimmat eli 21-vuotiaana papiksi vihityt löytyvät Oulun hiippakunnasta. Nuorimmat papiksi vihityt ovat 21–24-vuotiaita. Muissa hiippakunnissa nuorimmat papiksi vipapiksi voidaan vihkiä yli 60-vuotiaana TyöeläMä Papiksi vihittävät ovat tyypillisesti vastavalmistuneita tai ammatinvaihtajia. 62-vuotiasta Savander-Lehtistä kuitenkin mietityttää, kuinka helposti hänen ikäisiään vihitään papiksi. kuva: OLLi SeppäLä Y li 60-vuotiaita vihitään papeiksi harvakseltaan. 4 KOTIMAA 1 .9. PAPPeus. Hiippakuntapastori Jaakko Antila Lapualta vahvistaa havainnon kertomalla, että heidän hiippakunnassaan on vajaan kolmen vuoden aikana vihitty papiksi 16 henkilöä, joista viisi on ollut alle 30-vuotiaita ja kolme yli 50-vuotiaita. 2 01 6 Helena Savander-Lehtinen valmistuu joulun alla teologian maisteriksi ja haaveena on papin työ pienellä paikkakunnalla. Helsingissä vihkimyksen on saanut 22-vuotias. Kotimaa Pro selvitti, minkä ikäisiä nuorimmat ja vanhimmat papiksi vihittävät ovat olleet eri hiippakunnissa
– Eläkkeellä olevien teologien lahjoille, asiantuntemukselle ja kokemukselle löytyy toivottavasti seurakunnissa monipuolista käyttöä myös ilman vihkimystä, Antila toteaa. Kun Helena Savander-Lehtinen, 62, oli nuori, ei naisia vielä vihitty papeiksi. Vihkimisoikeus on henkilökohtainen, mutta sitä anoo uskonnollinen yhdyskunta. Vihkimystä on pyydetty Kuopiosta myös 68-vuotiaalle, mutta kirkon työmarkkinalaitos kielsi vihkimästä henkilöä, joka on jo saavuttanut pappien lakisääteisen eroamisiän. Savander-Lehtinen on opiskellut viisi vuotta pääaineenaan Vanhan testamentin eksegetiikka. ostetuista lipuista. Niinpä Savander-Lehtinen päätyi kaupalliselle alalle ja töihin myös Saksaan sekä myöhemmin vientisihteeriksi ja vientipäälliköksi. Kunkin vihkimisen kulku suunnitellaan yhdessä vihittävän parin kanssa. KOTIMAA 5 1 .9. Helena Savander-Lehtinen aikoo valmistuttuaan vetäytyä pois perheyrityksen tehtävistä ja haaveilee papin paikasta jollakin pienellä paikkakunnalla, jossa saisi tehdä töitä kaiken ikäisten parissa. – Se kuitenkin mietityttää, kuinka helposti papeiksi enää vihitään ikäisiäni ihmisiä. Lapuan hiippakunnassa vihittiin papiksi seurakuntatyöhön vuonna 2010 sekä 67-vuotias että 65-vuotias teologi. Lapuan hiippakuntapastori Jaakko Antila kertoo, että nykyisessä vaikeassa työllistymistilanteessa eläkkeellä olevan hakijan on hyvin vaikea saada pappisvihkimystä. Seurakuntaharjoittelut on tehty ja valmistuminen tapahtuu joulun alla. – Vaikka virkavuosia olisi jäljellä enää muutamia, henkilöllä voi olla sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja osaamista, että vihkimys on perusteltua. Sopeutuminen on Savander-Lehtisen mukaan iäkkäämmille helppoa, koska he eivät enää pelkää haasteita. Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen Turusta huomauttaa, että ikä ei ole ensisijainen papiksi vihittävien valintaa määrittävä seikka. – Meillä on aiempien ammattien tuomaa kulttuurien tuntemusta ja elämän ymmärrystä. klo 15.00 Lauluyhtye Rajaton klo 19.00 Pétur Sakari, urut LIPPU 25€ LIPPU 15€ LIPPU 25€ LIPPU 25€ LIPPU 15€ hityt ovat olleet 23–24-vuotiaita. Avioliittolain muutosten astuttua voimaan ensi keväänä yhdyskunta aikoo pyydettäessä vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. He ovat elämänkokemuksensa myötä tottuneet tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. klo 19.00 Tampere Filharmonia, joht. Eläkkeelle jääminen ei tunnu vielä lainkaan ajankohtaiselta. urkurit Kiviniemi, Dubois, Sakari, tenori Mika Nisula, sellotaiteilija Marius Järvi (Viro) SU 25.9. Espoon hiippakunnassa vihittiin vuonna 2015 papiksi 66-vuotias henkilö. 2 01 6 www.lapuanurkufestivaali.fi Lipunmyynti 1.8.2016 alkaen Vanhan Paukun infopisteessä (Ma-to klo 12-17, puh. klo 19.00 Vincent Dubois, urut (Ranska) klo 21.00 Maraton-konsertti, mm. Lapualla pyritään lähtökohtaisesti työllistämään niitä, joilla ei ole vielä eläkkeen tuomaa selkänojaa. Hän oli vakinaisessa työsuhteessa kristillisessä järjestössä, joka pyysi hänelle vihkimystä. Vanhapiha on ensimmäinen Karhun kansan jäsen, jolle oikeus on myönnetty. Vihkimiseen on tulossa esimerkiksi rituaali, jossa hääpari polvistuu karhuntaljalle ja Vanhapiha lyö kirveellä parin ympärille suojaavaa väkeä tai voimaa edustavan ringin. Osa vanhemmista opiskelijoista tähtää tutkijoiksi ja osa papin työhön. Ensimmäinen Vanhapihan toimittama vihkiminen on suunnitteilla jo syyskuulle. Karhun kansa on hakenut vihkimisoikeutta myös eräälle toiselle yhdyskunnan jäsenelle, mutta hakemuksen käsittely on vielä kesken. VII LAPUAN URKUFESTIVAALI Lapuan tuomiokirkossa Suomen suurimmilla uruilla PE 23.9. Suomenuskoisen Karhun kansa -yhteisön jäsenelle Miika Vanhapihalle on myönnetty vihkimisoikeus. Tilastojen valossa iäkkäänä ammattia vaihtavien haaveet pappeudesta eivät ole aivan mahdottomia. 62-vuotiaita on vihitty papeiksi Porvoon hiippakunnassa vuosina 2006 ja 2007 ja Turun arkkihiippakunnassa vuonna 2014. Mikkelin tapauksessa henkilö oli eläkkeelle jäänyt uskonnonopettaja, joka sai vokaation samaan seurakuntaan, jonka alueella oli opettanut. Voimme paneutua työhön täysillä, kun lapset ovat jo aikuistuneet. S-Etukortilla alennuksia 1.8.-15.9. Avioliittolaissa määrättyjen ehtojen lisäksi Karhun kansa edellyttää vihittäviltä, että ainakin toinen heistä on suomenuskoinen. kuva: OLLi SeppäLä Vaikka virkavuosia olisi jäljellä enää muutamia, henkilöllä voi olla sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja osaamista, että vihkimys on perusteltua. Helsingin hiippakunnan notaari Heikki Hämäläinen kertoo, että pappisvihkimykseen tarvittavan tutkinnon saaminen alle 21 ikävuoden voi olla haastavaa, vaikkakaan ei mahdotonta. Yli kolmekymppisenä hän kohtasi miehensä, sai lapsia, huolehti iäkkäistä vanhemmistaan ja teki myynnin ja markkinoinnin töitä kotimaassa. Mikk Murdvee (Viro), urkusolistina Kalevi Kiviniemi LA 24.9. Savander-Lehtisellä on voimakas halu antaa pappina käyttöön oma elämänkokemuksensa. Suomalaista muinaisuskoa elvyttävä uuspakanallinen Karhun kansa sai uskonnollisen yhdyskunnan aseman vuonna 2013 lopulla. Teologia kiinnosti, mutta lehtorin työ ei. Harjoittelusta hän sai loistavat arvostelut. Vihkikaavaa Karhun kansa ei ole muotoillut, eikä sellaista Vanhapihan mukaan ole myöskään tulossa. Helena Savander-Lehtisellä on selkeä näkemys siitä, miksi iäkkäämpiäkin kannattaa vihkiä papeiksi. Yliopistossa iällä ei ole ollut merkitystä. 62-vuotiasta Savander-Lehtistä kuitenkin mietityttää, kuinka helposti hänen ikäisiään vihitään papiksi. EMILIA KArhu Helena Savander-Lehtinen valmistuu joulun alla teologian maisteriksi ja haaveena on papin työ pienellä paikkakunnalla. Toistaiseksi muista vihkimisistä ei ole sovittu, mutta Vanhapihan mukaan alustavia tiedusteluita on jo tullut. 044 438 4515) ja EP:n matkailussa. Sittemmin ura on jatkunut perheyrityksen toimitusjohtajana tilitoimistossa. TuIjA PyhärAnTA karhun kansalle vihkioikeus Hääpari polvistuu karhuntaljalle ja vihkijä lyö kirveellä parin ympärille suojaavaa väkeä tai voimaa edustavan ringin.. Tampereella vihittiin papiksi 61-vuotias vuonna 2008. – Kun lapset aikuistuivat, päätin että nyt on minun aikani hakeutua opiskelemaan teologiaa. Yhteisön jäsenyyttä ei kuitenkaan vaadita, vaan oman suomenuskoisuutensa voi osoittaa esimerkiksi keskustelemalla vihkioikeuden haltijan kanssa. Elämä oli täyttä eikä perimmäisille unelmille ollut vielä sijaa. Kuopiossa pappisvihkimyksen sai 65-vuotias vuonna 2013. Laki ei nykyisin enää määrää mitään papiksi vihittävien iästä, eikä hiippakunnissa ole tuomiokapitulien mukaan myöskään kirjoittamattomia sääntöjä asian suhteen. 63-vuotiaita on lähivuosina vihitty papeiksi useissakin hiippakunnissa: Oulussa vuonna 2013, Mikkelissä vuonna 2008 ja Helsingissä vuonna 2004. Pakollisen eroamisiän ylittänyttä eli 68-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä ei puolestaan voida vihkiä papiksi vakinaiseen virkasuhteeseen
Uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin kirkkososiologian professori auli vähäkangas Helsingin yliopistosta, kirkkohistorian dosentti ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta sekä Roihuvuoren seurakunnan kappalainen anja Nurminen. – Se syntyi viime syksynä, kun alkoi tämä kansainvaellus. Evankelis-luterilaisen kirkon vuonna 2017 saama valtion rahoitusosuus säilynee nykyisessä 114 miljoonassa eurossa. Jos tämän jutun lukijoista löytyy joku innokas farsin kielen taitoinen, niin saa ottaa yhteyttä. – Levyllä on myös hiukan arabisoittimia, kuten arabirumpuja, ja arabityyppistä laulua, vaikka kaikki se on länsimaisessa kontekstissa. Iso rooli on Ruotsalan Terolla, joka on pyörittänyt koko hommaa. Hän tuntee jordanialaisen yhtyeen nimeltä Oriental Group, jossa on tosi hyviä kristittyjä laulajia. Hän kysyi vastavuoroisesti, mistä minä tulen. – Monellakaan näillä muslimeilla ei ole niin traumaattista suhtautumista hengellisiin asioihin tai uskonnollisiin kysymyksiin kuin meillä suomalaisilla. Mikä on ollut oma roolisi levyprojektissa. ”Jos puhe menee Jumalaan tai Jeesukseen, se on hirveä tabu” S uomalaiset voisivat olla avoimempia uskonsa suhteen, toteaa gospelmuusikko ja hengellisen musiikin säveltäjäkonkari Pekka Simojoki. – Minulla on sellainen käsitys, että nuo Lähi-idän ihmiset ovat uskon asioissa paljon avoimempia kuin me. Yhdessä tilaisuudessa, jossa olin laulamassa, oli irakilaisia maahanmuuttajia. Summa on ehdotuksessa 3,3 miljoonaa euroa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana jatkaa Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Kirkon tutkimuskeskuksen uusi neuvottelukunta on valittu seuraavalle nelivuotiskaudelle. 6 KOtiMAA 1 .9. Lähi-idässäkin kuunnellaan paljon länsimaista musiikkia. Vastasin vitsaillen, että ihan Tampereelta vaan. Mistä ajatus arabiankieliseen versioon oikein syntyi. Homma lähti siitä etenemään. 2 01 6 ViiKOn HenKilö ”Jos puhe menee Jumalaan tai Jeesukseen, se on hirveä tabu” ViiKOn HenKilö. – Annan muusikoiden käyttöön kappaleitteni taustat ja sanat, ja he sitten kääntävät tekstit ja laulavat päälle. Suomessa ollaan pääsemässä yhteisymmärrykseen siitä, että arkkumateriaalien on muututtava, kertoo Kirkkohallitus tiedotteessaan. Suunnitelmissa on ensi vuodesta alkaen kieltää keinokuituverhoilut ja lisätä luonnonmateriaalien, kuten puuvillan, käyttöä arkuissa. Tällaisille lauluille on tarvetta. – Ajattelin, että onko mitään laulumateriaalia, jota olisi käännetty arabiaksi, ja tajusin, että voisin antaa oman panokseni, jotta löytyisi lauluja. Hänen mukaansa Lähi-idän ihmiset ovat uskonasioissa suomalaisia avoimempia. Toinen jatkava jäsen on uskontotieteen professori Peter Nynäs Åbo Akademista. Budjettiesityksessä on myös avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan eli käytännössä muiden uskonnollisten yhteisöjen kuin luterilaisen kirkon tukemiseen. Hän vastasi, että Irakista. Miten turvapaikanhakijoiden tulo on vaikuttanut sinuun. Tällaisten ekoarkkujen on sovelluttava arkkuhautaukseen ja tuhkaukseen. Soittelin muusikko Tero Ruotsalalle, joka on työskennellyt Jordaniassa, nyt Eestissä. Suoraa valtiontukea uskonnollisille yhdyskunnille on jaettu vuodesta 2008 alkaen. Heidän tulkkinsa oli parikymppinen kaveri, jolta kysyin, mistä hän tulee. kuva: Rami maRJamäki Hautaamiseen käytetään jatkossa vain ekoarkkuja . Ensimmäinen niistä oli Tuomasmessu, jossa esiinnyimme EtCetera-kuoroni kanssa. Täällä meillä on mahdollista puhua kaikesta, mutta jos puhe menee Jumalaan tai Jeesukseen, se on hirveä tabu. Puhuin äskettäin erään lähetystyöntekijän kanssa, ja hän kyseli myös farsinkielistä levyä iranilaisia ajatellen. Opetusja kulttuuriministeriö esitti kirkon osuuteen 1,5 miljoonan euron korotusta, mutta se leikattiin hallituksen budjettiesityksessä pois. Hänen silmänsä rävähtivät ja hymy aukeni, kun hän sanoi: ”Yes, I know Tampere, there I found Jesus!” – Jos joku voi tehdä saman löydön jossain muuallakin kuin Tampereella, minä teen kyllä mieluusti osuuteni. Silloin oli otettu hätämajoitukseen noin 40 maahanmuuttajaa Agricolan kirkkoon. Enkä pysty tässä esiintymään asiantuntijana maahanmuuttajatyössä, vaan tällaisiin asioihin olen vain törmännyt. Oletko oppinut turvapaikanhakijoilta jotakin, jota suomalaistenkin olisi hyvä miettiä. Heidät oli tuotu messuun, ja siellä 40 silmäparia seurasi tilaisuutta innokkaasti ja tulivat hirveän iloisina jälkikäteen ihmettelemään, etteivät ole tämmöistä kokeneet missään. Antti Berg Pekka Simojoki on esiintynyt useissa tilaisuuksissa turvapaikanhakijoille. Sinulta on vastikään ilmestynyt arabiankielinen käännös Ylistys-levystäsi. Se on kummallista. Valtion tukisumma kirkolle pysyy ennallaan . Aikaisemmin krematorioissa on aiheutunut vaaratilanteita keinokuituisista arkkuverhoiluista. Säätelyllä halutaan parantaa työturvallisuutta krematorioissa ja vähentää ympäristölle koituvaa kuormaa. Jouduin heti alusta tilanteisiin, joissa oli maahanmuuttajia. – Olen laulanut paljon heille eri tilaisuuksissa, ja kyllä nuo kohtaamiset ovat koskettaneet. Kirkon tutkimuskeskuksen uusi neuvottelukunta valittiin . Varajäsenistä varsinaisiksi jäseniksi siirtyivät sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta ja teologian tohtori Jutta Jokiranta Helsingin yliopistosta
Viesti olisi varmasti jäänyt lähettämättä, jos hän olisi tiennyt, mitä siitä seurasi. Ironia on vaikea laji netissä. Nettiaika on tehnyt helpoksi rakentaa tiedon sirpaleista ja ennakkoasenteista kuvan ihmisestä, ja tehdä hänestä sellaisen, jota on helppo kivittää ja häpäistä julkisesti. Kevan johtaja Merja Ailus ja hänen työsuhde-eduistaan syntynyt julkinen keskustelu kasvoivat syksyllä 2013 sellaisiin sfääreihin, että tarinaan uskovat vieläkin monet. Verkon vaarat tulee tiedostaa ja niistä täytyy puhua, mutta liioitteluun ei ole syytä. Varsinkin kun ne tulevat yllättäen, tilaamatta ja kauhealla voimalla. Myös sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) puhe Kansanlähetyspäivillä 2013 alkoi elää mediassa ja netissä omaa elämäänsä. Tuoreen Time-lehden kansijuttu kysyy: ”Miksi menetämme internetin vihan kulttuurille”. Joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven. Tämä sanoi, että tekisi saman uudelleen. Kuva: Olli Seppälä Olli Seppälä Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö. Trollit ovat tunnettuja kiusaamisesta ja vääristä henkilöllisyyksistä, keksityistä mielipiteistä ja kohtuuttomista kärjistyksistä. Kunhan pilailen. Vihan ja häpeän verkko Keskustelukumppani verkossa voi olla kuka tahansa. Justine Saccon tarina on kerrottu muun muassa Jon Ronsonin kirjassa Julkisesti häpäistyt. Saccoa haukuttiin rasistiksi ja ties miksi. Minähän olen valkoihoinen.” Lento kesti 11 tuntia. Tästä tunnettu esimerkki on Justine Sacco, nuori newyorkilanen pr-toimiston työntekijä. Trolli tai ystävä. Sivustoilla, joilla on äänekkäitä trolleja, saavat naiset, etniset ja uskonnolliset ryhmät sekä homoseksuaalit kuulla kunniansa. Syntyi kuviteltu ylimielinen, rahan ja vallan sokaisema hahmo, jota sai verkossa sylkeä muka yhteiskunnallisella syyllä. Mutta mikä sai ihmiset silmittömän vihan valtaan, kun twiitin takana kuviteltiin olevan rikas perijätär, joka elää ylimielisyyden kuplassa. Viestissä luki ironisen ilkikurisesti: ”Matkalla Afrikkaan. Kun hän oli lentokentällä lähdössä Etelä-Afrikkaan tapaamaan sukulaisiaan, hän laittoi viestin, joka olisi varmasti jäänyt lähettämättä, jos hän olisi tiennyt mitä siitä seurasi. Trollin olemukseen kuuluvat myös pahansuopuus, henkilöön käyminen ja välinpitämättömyys uhrin kärsimyksistä. KOTiMAA 7 1 .9. Toivottavasti en saa aidsia. Hän menetti paitsi maineensa, myös työpaikkansa. Suomestakin löytyy esimerkkejä, jossa nettikansa ja somekiljujat saavat hampaisiinsa oivan kohteen. Kun Sacco perillä avasi kännykkänsä, oli helvetti irti. Lomamatkallaan Euroopassa vuonna 2013 Sacco lähetteli Twitterissä nokkelia viestejä 170 seuraajalleen. T ime-lehden kyselyn mukaan 80 prosenttia heidän kirjoittajistaan kaihtoi osallistumasta tiettyihin keskusteluihin netissä, koska he pelkäsivät trollien vastausta. S accon twiitti ei ehkä ollut kaikkein fiksuin, mutta ansaitsiko hän tulla julkisesti lynkatuksi sen vuoksi. Ottaen huomioon kuinka paljon ihmisten elämästä ja ajasta menee verkon syöverissä asioita hoitaen tai viihdettä etsien, vihapuheen tai trollauksen kohteeksi joutuu harvoin. Ne ovat myös trollin päämäärä. Tutkimuslaitos Pew Recherch Centerin parin vuoden takaisessa selvityksessä 70 prosenttia 18–24-vuotiaista amerikkalaisista oli kokenut ahdistelua verkossa. Kiven heittäjä on tyytyväinen itseensä eikä ajattele asiaa sen pidemmälle. Ronski stand up -koomikko olisi huoletta voinut pudotella twiitin sisältämän hämmentävän ajatuksen yleisön edessä, ja hän olisi saanut aikaan vain hyvät naurut. Hänestä oli tullut Twitterin vihatuin henkilö. Naisista 26 prosenttia kertoi, että heitä oli stalkattu eli seurattu tai kyylätty asiattomasti netissä. 2 01 6 uuTiSeSSee. N etissä ja sosiaalisessa mediassa voi joutua ”tavallisen” kiusaamisen lisäksi myös täydellisen henkisen teurastuksen ja silmittömän vihan kohteeksi. Miksi lynkkaajat käyttäytyivät kuin koululuokan sadistisimmat kiusaajateinit. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien puolustaja saa kuraa niskaansa. L ynkkaaminen ja vihapuhe ovat internetin arkipäivää. Internet on paitsi vapauden ja tasa-arvon paikka, myös silmittömän vihan ja vastenmielisen tunteettomuuden temmellyskenttä. Timen juttu käsittelee ensisijaisesti trolleja, henkilöitä, jotka tietoisesti pyrkivät saamaan aikaan epäinformaatiota ja vihaa verkossa. Tosin poliitikkona Räsänen oli karaistunut tai ainakaan hän ei näyttänyt luhistuvan asiattomuuksien ja vihan alle. Mutta on helppo eläytyä tilanteeseen, jossa saa sairaita tai uhkaavia viestejä. Räsänen oli jo valmiiksi kuviteltu hahmo, joka haluaa kieltää kaiken ja nyt hän vielä sekoitti maallisen ja hengellisen regimentin. Ronson myös tapasi Saccon lynkkaamiseen keskeisesti vaikuttaneen twiittaajan. Hyvä kysymys
Olen ihminen ihmiselle, sydän sydämelle. Valtaosa sairaalan asiakaskunnasta on hyvin erilaista kuin tutkijan kuvaamat keskiluokkaiset ja valistuneet potilaat. Sairaalapappi koetaan tärkeäksi osaksi hoidon moniammatillista tiimiä. 8 KOTIMAA 1 .9. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Sairaalapappina muistutan Jumalan läsnäolosta Luin viime Kotimaassa (25.8.) olleen haastattelun, jossa tutkija pelkäsi sairaalasielunhoidon keskiluokkaistuvan ja hengellisyyden ohenevan. Tässä ei ole tehty eroa kansalaisten välillä. Rukous, virret, hartaudet ja jumalanpalvelukset ovat sielunhoidollisten keskustelujen lisäksi työmme ydintä. Vuosisataisen katekismuksen opetuksen kautta suomalaiset ovat olleet suuressa määrin selvillä siitä, mitä kristillinen usko tarkoittaa. Oppisanaa käyttääksemme siinä on fides quae, objektiivinen uskonsisältö. Katson silmiin ja näen arvokkaan ihmisen. Olemme läsnä niiden arjessa ja juhlassa, käytävillä, potilashuoneissa ja kanslioissa. Kynnys on matala. Jumalan sana ja sakramentit ovat erottamaton osa työtäni. Keskiajan lopulla oppineet kyllä ”tiesivät”, että Maa on pyöreä kuin pallo, mutta vasta Kolumbus ”uskoi” siihen ja lähti purjehtimaan tuntemattomalle valtamerelle. Hyvinkään seurakunnan sairaalapastori, Järvenpään Päihdesairaala JOhAnnA SUbAn Sairaalapappi on osa moniammatillista hoidon tiimiä On tärkeää , että sairaalasielunhoidosta keskustellaan. vaativat jatkoksi muutaman lisänäkökohdan. Sairaalateologit ry:n hallitus: Annamari Simpanen, Espoo; Mari Kivinen, Helsinki; Anna-Maija Lakomaa, Lohja; Pia Ala-Soini, Porvoo; Hannele Lusikka, Oulu; Tuula Portin, Hämeenlinna; Seija Koivusalo, Iisalmi; Kari Niemelä, Kouvola; Vappu Kangas, Seinäjoki; Catharina Englund, Pietarsaari SAIrAALASIeLUnhOITO Sairaalateologit vastaavat Karoliina Nikulan arvioon sairaalasielunhoidon tilasta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Olen tuttu näky potilasyhteisöissä ja potilaat osaavat ja haluavat käyttää pappia apuna toipumisessa. Läsnäoloni siinä hetkessä muistuttaa potilaalle Jumalan läsnäolosta, rakkaudesta ja armosta, jota me kukin saamme etenkin kärsimysten ja kivun keskellä. Olen sairaalassa ihan kaikkia varten. Olen yksi sairaalan työntekijöistä ja selkeästi hengellinen työntekijä. Pohjaan työni uskon ytimeen, rakkauteen ja armoon. Uskon kautta ihminen liitetään suurempaan yhteyteen. Kirkon uudistus riippuu olennaisesti siitä, että se löytää ja osaa soveltaa käytäntöön jo hallussaan olevan perinnön. Tiedotamme työstämme henkilökunnan kautta, yhteystietomme ovat osastojen ilmoitustauluilla sekä verkossa. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Sama usko on ollut pätevä niin kartanossa kuin mökissä. Uskoon tuleminen ei saisi jäädä kapea-alaiseksi kokemukseksi. Voit tilata Askelen myös kotiisi. Monenkirjavan yleisuskonnollisuuden aikana on syytä huomata, ettei mikä hyvänsä sisäinen sykähdys’ole ilmausta kristinuskosta. Hengellisyys on erottamaton osa ihmisenä olemista. Siinä ovat pelastuksen perusteet lueteltuina, siinä kristillisen kirkon tuoteselostus. Hyödynnämme kaikkea saamaamme koulutusta ja kokemusta ihmisten hyväksi, jotta he tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi niissä moninaisissa tilanteissa, joissa he elävät. Sairaalapapit toimivat yhteistyösopimusten pohjalta kirkon edustajina hoitoyhteisöissä. PerTTI SISTOnen teol.lis., Vihti sä potilas tulee kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Sairaalapapit ovat potilaita, heidän läheisiään ja henkilökuntaa varten. Sairaalapappi on sairaalassa juuri se henkilö, joka voi ja jolle voi puhua Jumalasta.. Uudistunut lehtipisteissä. Lisäksi on toinenkin sana joka liittyy uskoon, fides qua. Kuuntelen, keskustelen, myötäelän, rukoilen, laulan – vietämme hartauksia, ehtoollishetkiä, kasteita ja vihkimisiä. Se tarkoittaa uskoa sellaisena kuin se koetaan, tunnetaan henkilökohtaisesti. Hän on sairaalassa juuri se henkilö, joka voi ja jolle voi puhua Jumalasta. Tätä on vanhastaan kutsuttu nimellä ”uskon talletus” (depositum fidei). Tämä voi olla heikko, vahva, horjuva, palava, epäilevä jne. Olen sairaalapastorina valtakunnallisessa Päihdesairaalassa. Kirkon elämä ei ole sen varassa, mitä uutta se keksii. Esi-isiemme varmaa vaistoa todistaa se, että heidän löytämänsä sana ”usko” viittaa enemmän uskallukseen kuin ’totena pitämiseen’. Jos tajuamme, että objektiivinen uskonsisältö ja subjektiivinen uskon kokeminen ovat suhteessa toisiinsa, moni asia selviää uskon maailmassa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Työni on ihmisten rinnalla kulkemista, misUsko on kristillisyyden tavaramerkki Uskoon tulemista kosketellut artikkeli ja kirkkoherraraadin pohdinnat Kotimaassa 25.8. Suomalaisina saamme olla ylpeitä kielestämme, jossa luuloa ja uskoa ei kuvaa sama sana niin kuin englannin, saksan tai ruotsin kielessä. Potilaat ovat enimmäkseen vakavasta huumeriippuvuudesta kärsiviä, rankan tien kulkijoita. Sairaalapappi kunnioittaa ja huomioi jokaisen vakaumuksen. Ekumeeniset uskontunnustukset (Apostolinen, Nikean, Athanasiuksen) sisältävät kaiken keskeisen, mitä kuuluu kristilliseen uskoon
Samalla tapaa ihmiset saivat Pyhän Hengen ja parantuivat kaikkinaisista sairauksista. Yhteis kunnallinen yleinen suvaitsevaisuus on – luojan kiitos – päästänyt ihmisten ilmoille myös ne ihmiset, jotka aiemmin leimattiin oudoiksi tai omituisiksi. Ihmisiä on helppo ryhmittää meihin ja muihin. Sen huomatessaan vieressäni ollut pariskunta totesi: Eihän pappi voi olla motoristi! Minäpä heitä rauhoittamaan toteamalla, että ei pidä tuomita koko joukkoa ennakkoluulojen perusteella tai yksittäisten mätien omenien takia. Tämä nykyisten eläkeläisten lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuudenkin ajan käytössä ollut virsikirja otettiin käyttöön talvisodan adventtina 1939. Ja tämä vaikuttaa monesti myös toimintaamme. Ei tavalliselta ihmiseltä voi vaatia, että hän tulisi tutustumaan seurakuntaan. Kun myöhemmin vein poikaani kouluun, pyysin häntä näyttämään, kuka on tämä hänen kaverinsa. Pysähdyin matkalla tankkaamaan pyörääni ja samalla avasin ajotakkiani. Ihan niin kuin motoristitkin. jUhANI AhOLA. Suuri osa eläkeläisistä on opetellut tämän virsikirjan virsiä ulkoläksynä ja he osaavat veisata niitä vieläkin ulkomuistista. Mitään sellaista ei tapahdu, mitä tapahtui apostolien aikana. Kätten päällepanemisesta ihmiset uudestisyntyivät. TApIO pAjUNeN Kirjoittaja on Yhteisvastuun keräysjohtaja. Kun sitten seurakunta muodostui, oli pakko järjestää diakonia, koska ihmisiä oli seurakunnassa valtava määrä ja monet elivät puutteessa. Seurakunta alkoi kätten päällepanemisesta. Vanha virsikirja osoittaa muun muassa sen, että kielikuvat ovat köyhtyneet merkittävästi viimeisessä uudistuksessa. Jo puheissamme kuultavat ilmaisut: moni ystävistäni on homo, sinä et ole ollenkaan tavallinen pappi, pitävät sisällään ennakkoluuloisen ajatuksen tietystä ihmisryhmästä. Moni muistelee nyt kaiholla noita virsiä. Tämä kulttuuriperintö on tullut syrjäytetyksi. Suomalaisista todennäköisesti hyvin pieni osa on avoimesti rasisteja. Moni vuoden 1938 virsiteksti on erittäin ajankohtainen edelleenkin, muun muassa 440 ”Jo vääryys vallan saapi”. Laulaminen vanhasta virsikirjasta on merkittävä ja hoitava asia nykyisille eläkeläisille. m a tt i k a r p p in en Löysin sisältäni pienen rasistin Papin pantapaidan huomatessaan vieressäni ollut pariskunta totesi: Eihän pappi voi olla motoristi! Evankeliumi on kirkon olemus Anne Joutsijärvi kysyi kirkon koulutyötä koskevaan juttuun liittyen ( Kotimaa 11.8) Eikö evankeliumi sovi kouluun. Luonnollisesti hartaudet ja koulukirkot kertovat kolmiyhteisestä Jumalasta ja ovat julistusta. Kuitenkin ennakkoluuloja ja asenteita, jotka jollain tavoin vaikuttavat ainakin suhtautumiseemme tiettyihin ihmisryhmiin, meillä monilla lienee. Me maalla kasvaneet ja metsästä kaupunkiin siirtyneet suomalaiset joudumme totuttelemaan uusiin asioihin ja ilmiöihin. Poika osoitti lapsiryhmää ja sanoi, että se on tuo, jolla on sininen lippalakki. On tarpeen tarkentaa, että sellainen herätyskristillinen aktiivinen julistustyö, joka tähtää lasten ja nuorten uskoontulon kokemukseen, ei sovi koulutyöhön. Lapselle ihonväriä tärkeämpi määrittävä tekijä oli lippalakin väri. Jeesuksesta, apostolien ajoista ja seurakunnan muodostumisesta lähtien Jumalan tahto on ollut sama. Poikkeuksena on yksityisja perhe-elämä sekä uskonnonharjoitus. Max Horkheimer Muuttaessani Lontooseen, tuolloin 5-vuotias poikani aloitti paikallisessa koulussa ja sai jo ensimmäisenä päivänä siellä uuden ystävän. KOTIMAA 9 1 .9. Koulumiljöössä kirkko on toivottu yhteiskumppani ja tervetullut vieras, jonka ei tarvitse salata olemustaan ja missiotaan, mutta ei se saa myöskään toimintatavoillaan tähdätä muuhun, kuin mitä yhdessä yhteistyökumppanin kanssa sovitaan. 2 01 6 KOLUMNI Tapio Pajunen E nnakkoluuloisuus on yksi niistä ongelmista, joista kaikilla on teoria, mutta ratkaisua ei kenelläkään. Kuten huomaatte, emme kaikki ole kauhean pelottavan oloisia. SATU KreIvI-pALOSAArI koulupastori, Karjasillan seurakunta ”Eläkeläisten virsikirja” on yhä käytettävissä Nykyinen virsikirja otettiin käyttöön adventtina 1986. Siinä riistetään jokin hänelle kuuluva oikeus ja hänen identiteettiään loukataan perustavanlaatuisella tavalla. Nämä kaksi kysymystä liittyvät yhteen. Kaikkinaisen syrjinnän taustalta löytyy yleensä seuraavia elementtejä: negatiiviset stereotypiat, kielteiset tuntemukset, ennakkoluuloinen asenne ja sosiaalinen etäisyys. ILpO NUrMeNNIeMI Seurakunta alkoi kätten päällepanemisesta raamatusta löytyy Jumalan valtakunnan saavuttaminen. Suosittelen niiden veisaamista kerhoissa ja seurakuntien toiminnassa. Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa sovelletaan laajasti, kattaen lähes kaiken toiminnan. Samalla tajusin olevani rasisti, tai ainakin ennakkoluuloinen, koska huomasin ensimmäisen oman ajatukseni olevan: Se on tuo ainoa mustaihoinen poika porukassa. Nykyään melkein kaikissa seurakunnissa, niin sanotut vapaat seurakunnat mukaan lukien, uskoon tuleminen on arpapeliä. Sen virsiä laulettiin ahkerasti muun muassa kansakouluissa. Sanoma Jeesuksesta Kristuksesta on sekä kirkon olemus että tehtävä. Pääsääntöisesti teemme rehellistä työtä. Itse törmäsin, lähinnä huvittavasti, näihin ennakkoluuloihin ja stereotypioihin ajaessani moottoripyörällä Tampereelle toimittamaan motoristikirkkoa. Syrjintä on henkilön yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä. Virsikirjauudistuksen myötä syrjäytettiin varsin nopeasti edellinen virsikirjan laitos. Hyvin harvoilla meistä on rikosrekisteriä tai vankilatuomioita. Olemme ihan tavallisia ihmisiä. Toinen aiheellinen kysymys oli, mitä tarkoittaa kirkon näkökulmasta se ajatus, että olemme oma itsemme. Meidän on syytä muistaa, että sekin virsikirja on edelleen käytettävissä. Takin alta tuli näkyviin papin pantapaita. Olemme lapsiaan rakastavia vanhempia
2 01 6 Päätoimittaja haluaa puhutella kirkosta vieraantuneita S aksan evankelisen kirkon lehti Chrismon kasvatti tänäkin vuonna lukijamääräänsä 20 prosentilla. Kirkon äänenä ja vahtikoirana. Vatikaanin radiosta eläkkeelle jäänyt Leena Monti teki katolista kirkkoa tutuksi suomalaisille. Lehdellä on 1,3 miljoonaa lukijaa ja siitä otetaan 1,6 miljoonan painos. Ilmestyminen maan suurimpien vakiinKirkon äänenä ja vahtikoirana Kirkkoja ja uskontoja tuntevia toimittajia tarvitaan Euroopassa yhä kipeämmin. Ruotsalaisen Kyrkans Tidningin toimittaja Lennart Lundberg auttoi Ruotsin radiota tutkimaan seurakuntien rahankäyttöä. Päätoimittaja Ursula Ottin luotsaama saksalaislehti Chrismon käy yhteiskunnallista keskustelua kristillisestä näkökulmasta. 10 KOTIMAA 1 .9
Digitalisaatio on ajanut perinteisen painetun sanan ahtaalle myös Saksassa. Lehden toimitus sijaitsee Frankfurt am Mainissa. – Kerromme muun muassa kriiseistä, sairauksista, rakkaudesta ja eroista. Edeltäjän kaaduttua päätettiin kokeilla jotakin uutta ja alkaa tehdä kristillistä lehteä kaikille. Sitä edelsi tilattavana lehtenä ilmestynyt Deutsches Allgemeines Sonntagsblatt, jonka julkaisemisesta luovuttiin etenkin ilmoitustulojen pienentymisen takia. Chrismonia jaetaan arvostettujen saksalaislehtien ilmaisliitteenä. Chrismonin voi myös tilata, jolloin sen saa paitsi suoraan kotiinsa, myös kattavampana. Ott tekee selväksi, ettei Chrismon ole kirkon tiedotuslehti, vaikka se onkin pääosin evankelisen kirkon rahoittama. Kirkon silmäteränä Chrismonille järjestetään taloudellisia resursseja vaikuttaviin reportaaseihin. Maallistuminen ja kirkosta eroaminen kuuluu ajan henkeen myös Saksassa. Vuonna 2000 syntynyt Chrismon on painetun sanan kriisin lapsi. Lehdessä julkaistaan huolella valmisteltuja ja vahvalla ammattitaidolla toteutettuja juttuja, joiden punaisena lankana kulkee elämänusko. Vuonna 1981 Vatikaanin radiossa työnsä aloittanut Monti opetti työnsä ohella paavi Johannes Paavali II:lle suomea kerran viikossa. Lukijoihin kuuluu jonkin verran enemmän naisia kuin miehiä. EEvA BODE vatikaanin suomalaisääni L eena Monti työskenteli toimittajana Vatikaanissa yli kolmen vuosikymmenen ajan. KOTIMAA 11 1 .9. Lehdessä on ollut myös paljon juttuja maahanmuutosta ja islamista, koska aihepiiri pohdituttaa lukijoita. – Chrismon välittää evankelisia sisältöjä kaikille ainutlaatuisen laatujournalismin keinoin. Lehti ilmestyy kuukausittain eri puolilla Saksaa arvostettujen sanomalehtien, kuten Die Weltin, Süddeutsche Zeitungin ja monen muun maksuttomana liitteenä. Koska Chrismonia jaellaan myös ilmaisena liitteenä, kamppailee lehti myös kirkkoon kuulumattomien huomiosta. Lehden päätoimittaja Ursula Ott haluaa puhutella myös kirkosta vieraantuneita lukijoita. Kirkko ei kuitenkaan välttämättä liity suoraan kaikkiin juttuihin, mutta joka jutun näkökulma on vahvasti kristillinen. Se on Ursula Ottin mielestä osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Osa väestöstä uhkaa vieraantua jopa kristillisistä perinteistä, ja Ott näkeekin lehtensä tehtäväksi kertoa niistä, sekä kirkon yhteiskunnallisesta toiminnasta. Lehteä kustantaa evankelinen Hansisches Druckund Verlagshaus. Eläkkeelle Monti jäi virallisesti jo 11 vuotta sitten, mutta jatkoi Kristillisen median kuuluu välittää kristillistä näkökulmaa niillekin, joille se ei ole oma tai tuttu.. Tyypillinen lukija on kuitenkin kirkkoon kuuluva, mutta siihen löyhästi sitoutunut jäsen yli 50-vuotiaiden ikäryhmästä. 2 01 6 Saksan evankelisen kirkon rahoittaman Chrismon-lehden päätoimittaja Ursula Ott haluaa puhutella myös kirkosta vieraantuneita. Vastakkainasetteluja valottavat jutut ovat myös meille tyypillisiä ja hyvin luettuja, Ursula Ott kertoo. Noin 30 prosenttia rahoituksesta saadaan ilmoitustuloista. kUvat: ChriSMOn tuneiden päivälehtien liitteenä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Aiheet voivat olla hyvinkin haastavia ja rankkoja, mutta niitä käsitellään rakentavasti, luottamusta Jumalaan välittäen. Lisäksi kristillinen media edistää kristillisestä näkökulmasta käytävää yhteiskunnallista keskustelua, ja tukee osaltaan maahanmuuttajien kotoutumista. Usko, toivo ja rakkaus muodostavat lehden perustan. – Kristillisen median kuuluu välittää kristillistä näkökulmaa niillekin, joille se ei ole oma tai tuttu, Ott sanoo. Chrismonista onkin julkaistu arabianja persiankieliset erikoisnumerot maahanmuuttajille
Ajoittain Monti kokee, ettei Suomessa ymmärretä katolisesta kirkosta ja paavin asemasta yhtään mitään, ainakaan nettikeskustelujen kommenttien perusteella. – Vatikaanin radio on ensisijaisesti paavin radio, jonka pääasiallinen tehtävä on tuoda kirkkoa ja paavin sanomaa tunnetuksi, Monti kertoo. Monti toimitti kaksi suomenkielistä ohjelmaa viikossa, joiden sisällön hän sai melko vapaasti suunnitella. On ihmeellistä, että kaksi niin erilaista maailmaa tulevat yhteen radiolähetyksen kautta. – Kun juttelin hänen kanssaan, huomasin, että hän on erittäin fiksu mies. Yhdeksi uransa merkityksellisemmäksi hetkeksi hän kokee työmatkan Vaasaan, jossa hän edusti Vatikaania radion kaukokuuntelijoiden kokouksessa. KaInternet ja sosiaalinen media tuo paljon mahdollisuuksia, mutta minusta se tyhmistää ihmisiä, myös toimittajia.. Monti pitää hyvänä sitä, että Vatikaani ottaa kantaa maailman tapahtumiin ja ongelmiin, mutta hänen mielestään viime vuosina uutisoinnissa maailman tapahtumien kommentointi sai liian suuren vallan. Hän on varmasti ensimmäinen paavi, jonka on nähty kumartumaan rukoilemaan virka-asunnon parvekkeella. Lempipaavikseen Monti mainitsee kuitenkin vuosina 2005–2013 paavin virassa olleen Benedictus XVI:n. Monti ehti työskennellä kolmen paavin aikakaudella. 12 KOTIMAA 1 .9. Monti kävi Johannes Paavali II:n kanssa keskusteluja myös ortodoksikirkosta. Leena Montin radio-ohjelmien kuuntelijoista valtaosa oli luterilaisia. Läheisimmäksi Montille tuli vuosina 1975– 2005 paavina ollut Johannes Paavali II, jota hän tapasi paavin henkilökohtaisen kodin olohuoneessa suomen kielen opiskelun merkeissä kerran viikossa 11 vuoden ajan. – Sain paljon palautetta lukijoilta, viikossa tuli useita kirjeitä. – Korjasin kuusen latvasta sisälle taloon tulevan radiolangan asentoa ja silloin minulle avautui työni merkitys konkreettisella tavalla: ohjelmani kulkee lankaa pitkin toisesta maailmasta toiseen. – Häntä kiinnosti erityisesti Suomen ortodoksien ja katolisten hyvät suhteet, koska Italiassa suhteet ovat paljon muodollisemmat ja viileät. – Paavin luona käynnit ovat ehdottomasti urani huippuhetkiä, koska olihan se melkoinen erityisoikeus. Läheisimmäksi suhde muodostui Johannes Paavali II:n kanssa. Paavin kanssa ei voi tehdä keskustelun aloitetta, mutta hän oli aina puheliaalla tuulella. työtään radion pyynnöstä viime vuoden loppuun asti. Nykyiseen, vuonna 2013 virkaan valittuun paavi Franciscukseen Monti suhtautui aluksi hiukan varauksella. kuVa: PäIVI arVonen Lähetyksiä lähes 50 eri kielellä tarjoava Vatikaanin radio on yksi Vatikaanin virallisista viestimistä. – Benedictus XVI puhui paljon uudelleen evankelioinnista ja tämä oli usein mielessäni etenkin viime vuosina, koska tuntui, että se kirkon perussanoma hukkui kaiken muun uutisoinnin alle. Kuuntelijoiden kirjo oli laaja yliopistoprofessorista puuseppään. – Esimerkiksi paavin valtaa liioitellaan. – Hän oli erittäin syvällinen, herkkä ja viisas, mutta myös ujo, mistä syystä hän saattoi vaikuttaa tylyltä. 2 01 6 Yli kolmen vuosikymmenen ajan Vatikaanin radiossa työskennellyt Leena Monti tutustui kolmeen paaviin. – On aivan eri asia nähdä vaivaa ja etsiä radiosta juuri tietty taajuus ja ryhtyä kuuntelemaan, kuin kuunnella ohjelmaa internetin kautta, jossa kaikki ohjelmat ovat koko ajan saatavilla. Monti ehti uransa aikana nähdä radion kehityksen monta vaihetta. Haikea hetki oli lyhytaaltolähetyksien päättyminen ja nettiin siirtyminen
Lehti heijastelee kirkon elämää ja muu media seuraa sitä, koska näillä ei juurikaan ole uskontoon erikoistuneita toimittajia. Lundbergin mukaan tulevaisuuden toimittajilla on oltava enemmän osaamista uskonnosta, jotta nämä voisivat ymmärtää yhteiskuntaa, jossa elämme. Enää ei kukaan vaivaudu perehtymään syvällisesti asioihin, ei tunneta historiaa eikä kulttuuria ja kaikki tieto on nopeasti googletettua pintaja sirpaletietoa. Arkkipiispan on seisottava sanojensa takana. KuVa: Kaj aaLTo tolisen kirkon sakramentit ovat muuttumattomia eikä niistä voi syyttää paavia. KOTIMAA 13 1 .9. Hänellä on lisäksi kotiseurakunnassaan Knivstassa luottamustehtävä, joten tuntumaa arjen seurakuntaelämään löytyy. Islam ja paavi näkyvät otsikoissa koko ajan. Kirkon nuorisolehdessä Cruxissa toimittajan uransa 1980-luvulla aloittanut Lennart Lundberg tuntee kirkkonsa ja sen rakenteet. – Internet ja sosiaalinen media tuo paljon mahdollisuuksia, mutta minusta se tyhmistää ihmisiä, myös toimittajia. Hän sanoo, että yhteistyö on myös tulevaisuuden malli, koska toimitusten henkilöstöä karsitaan koko ajan. Vaikka näin ei olisi Ruotsissa, muualla maailmassa se on sitä. Tämä alun perin tehty määritelmä pitää yhä. Yksi tällaisen yhteistyön tuloksista oli alkukesästä huomiota herättänyt Ruotsin radion paljastus epäselvyyksistä ja löysäkätisyydestä seurakuntien matkustuskäytännöissä ja ulkomaalaistyön isoissa matkakuluissa. Toimittajien ammattikunta näyttää supistuvan, samalla kun tiedottajien määrä kasvaa. Hän muistaa ottaneensa yhteen aikoinaan arkkipiispa Gunnar Wemanin kanssa, joka halusi hyllyttää jo tehdyn haastattelun. Vuonna 1982 perustettu Kyrkans Tidning on Ruotsin kirkon virallinen viikkolehti. Tietenkin kirjoitamme kaikista kirkolle tärkeistä aiheista, mutta sitä ei saa tehdä hampaattomasti asioita kyseenalaistamatta.. Ja näin pitää olla tulevaisuudessakin. – Mielestäni Kyrkans Tidning ei vuosien saatossa ole ollut valtaapitävien painostettavissa. Monille toimittajille tuottaa vaikeuksia käsitellä aihetta, koska he eivät ole ollenkaan paneutuneet uskontokysymyksiin. Yksi Kyrkans Tidningin tehtävistä on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Uppsalassa kokoontuu myös kirkolliskokous, se korkein päättävä elin, jonka työskentelyä lehti seuraa tiiviisti. – Uskonto on tärkeä osa ihmisten elämää. Väkeä vähennetään ja toimintaa keskitetään, mikä tuo paljon epävarmuutta. Lundberg katsoo, että lehden uskottavuuden kannalta edes arkkipiispa ei voi sanella päätoimittajalle, mitä kirkosta kirjoitetaan. Lundberg auttoi radiota asiantuntemuksellaan ja lehti sai vastaavasti materiaalia käyttöönsä ennen kilpailijoita. Faktat pitää olla kohdallaan eikä asiallisuudesta saa tinkiä. PäIvI ArvOnen Tutkiva journalisti napit vastakkain piispojen kanssa T oimittaja Lennart Lundbergillä on dilemma, jonka kanssa hänen on elettävä: Ruotsin kirkko omistaa Kyrkans Tidning -lehden, joka joutuu tämän tästä napit vastakkain valtaapitävien kanssa. – Arkkipiispaa on käsiteltävä vallanpitäjänä, koska sitä hän on. Lehden toimitus sijaitsee Tukholmassa. Päiville osallistuu noin 250 viestinnän ammattilaista, joista valtaosa työskentelee seurakunnissa. – Minulle yhteistyö muiden medioiden kanssa on ollut myös inspiroivaa, ja yhdessä olemme vahvempia. Kuitenkin uskonnon merkitys yhteiskunnassa näyttää kasvavan. – Paavi Franciscus yrittää ajaa läpi muutosta, että eronneet saisivat uuden kirkollisen vihkimisen ja oikeuden osallistua ehtoolliselle. Samaan hengenvetoon Lundberg, joka on jo 25 vuoden ajan kuulunut Ruotsin tutkivien toimittajien yhdistykseen, sanoo, että rajansa on tutkimisellakin. Tutkivan journalismin saralla Lundberg on tehnyt yhteistyötä muun muassa Ruotsin television ja TV4:n Kalla Fakta -ohjelmien kanssa. 2 01 6 Lennart Lundberg on ollut Ruotsin kirkon omistaman Kyrkans Tidningin toimittaja vuodesta 1985 lähtien. Kirkon kontekstissa se tarkoittaa piispoja ja Uppsalan kirkkokansliaa, jossa on Ruotsin kirkon valtakeskittymä. Kirkon toimintaa ruotivalla medialla on kovat vaatimukset. Siitä seurasi jakso, jolloin arkkipiispa ei ollut puheväleissä toimittajan kanssa. Lund bergin mukaan tämä halusi ohjata lehden sisältöä, mutta siihen toimitus ei suostunut. Politiikasta kiinnostunut toimittaja on myös pienen kunnan kunnanhallituksessa paikallispuolueen edustajana, joten hän tietää jotain vastuustakin. – Tietenkin kirjoitamme kaikista kirkolle tärkeistä aiheista, mutta sitä ei saa tehdä hampaattomasti asioita kyseenalaistamatta. Monti muistuttaa, että paavit voivat yrittää saada käytännön muutoksia aikaan, vaikka kirkon oppi onkin muuttumaton. Monti jätti Vatikaanin radion viime vuoden lopussa kesken suurten uudistusprosessien. Hän on myös sanonut, ettei ole hänen asiansa tuomita homoseksuaaleja. – Lehti on kanava lukijoiden mielipiteille ja on tärkeää, että katto on korkealla niin uutissivuilla kuin mielipideosastollakin. Jos näin olisi, lehti olisi hampaaton ja kaikkien tuulten ajeltavana. Parasta aikaa kirjoitetaan aiheista, joista Uppsalassa ei olla niin iloisia, esimerkiksi mielipiteistä kirkon käsikirjauudistukseen. KAj AAlTO Kirkon vuotuisia viestintäpäiviä vietetään ensi viikolla kohdentamisen ja kohtaamisen teemalla
Kirja on niin yksityiskohtainen, että itsekin huomaa paikka paikoin kiusaantuvansa: olenko tirkistelemässä. Toisessa kirjassaan Presidentti ja toimittaja, Tyrkkö käy läpi sitä valtavaa aineistoa, jonka hän yhdessä presidentti Kekkosen kanssa kokosi, osin presidentin itsensä antamana, osin päiväkirjoista, joita hän systemaattisesti piti lähes päivittäin ja usein useaan kertaan samana päivänä presidentin kanssa käymistään puheluista. Sairastumisesta on olemassa niin paljon huhupuheita, että Tyrkön aineisto on erittäin tärkeä. Kalamatka Islantiin koitui Kekkosen kohtaloksi. Suoria sitaatteja kirjaan ei mahdu, ja tarkempiin pohdintoihin kirjailija pysähtyy vain siellä täällä. 2 01 6 M aarit Tyrkkö pääsi 1970-luvulla sinne, mistä moni haaveili: presidentti Urho Kekkosen lähipiiriin. Lähimpiä ystäviä olivat Kalle Kaihari Anjansa kanssa, Sven Sevelius, Kauko ja Helena Rastas sekä erityisesti Rikhard ja Aimi Sotamaa, joiden Laukaan kodissa Kekkonen vieraili usein. Vaikka Kekkonen kärsi ajoittaisista muistiongelmista jo 1970-luvun lopulla, sairaus eteni nopeasti syksyllä 1981. Vasta-argumenttina arvostelijoille on muistutettava, että Kekkonen nimenomaan halusi, että Tyrkkö kertoo, minkälainen on se yksityinen Kekkonen, joka ei julkisuudessa näy. Väitteiden ja huomioiden tarkistaminen jää siksi lukijan oman aktiivisuuden varaan. Kirjassa on myös Kekkosen henkilääkärin Erkki Kivalon yksityisarkistosta saatua aineistoa. Lukija ei voi erehtyä. Avain. Ehkä kiinnostavinta antia on aineisto, joka liittyy Kekkosen sairastumiseen. Kirjallisuustieteilijöiden huomiota kristillinen kirjallisuus tarvitsisi enemmänkin, jos se haluaa kehittyä varteen otettavaksi sisäpiiriä laajemmalle yleisölle. Jokainen esimerkki tuo uuden näkökulman Kirjojen Kirjaan, ja jatkoetsintä alkaa kiinnostaa ja koukuttaa. Ne ovat täysin yhtenevät. Korpua ottaa esimerkeissään huomioon myös kristinuskon sisällä syntyneen kirjallisuuden. Korpua eksyy Jeesus kirjallisuushahmona -luvussa harmillisen pitkäksi aikaa kirjallisuustieteestä teologisempaan käsittelytapaan, evankeliumien ja Paavalin kirjeiden erilaisten Jeesus-hahmojen teologisiin tavoitteisiin. WSOY 2016. Johanneksen evankeliumin viimeiset sanat kuvaavat aiheen laajuutta mainiosti: ”… jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.” rAIjA KurKI Jyrki Korpua: Alussa oli Sana. Maarit Tyrkkö vertailee omia päiväkirjamerkintöjään Erkki Kivalon päiväkirjamerkintöihin. Kirja on myös kertomus vanhenevasta presidentistä. Leskeksi jäänyt Kekkonen oli yksinäinen mies. Viran puolesta tähän piiriin kuuluivat adjutantit, hovimestarit, turvamiehet, taloudenhoitaja ja lääkärit. Kirjailija pyrkii luomaan aiheestaan kokonaiskuvan, mutta yhden kirjan pikselimäärä jättää ymmärrettävästi paljon hämärän peittoon. 500 s. Kirja käsittelee herkullisin esimerkein Raamatun syntyä sitä ympäröineen kirjallisuuden keskellä, Raamatun vaikutusta länsimaiseen kirjallisuuteen sekä suomen kielen raamatullisuutta. Se rooli lankesi Maarit Tyrkölle, tuolloin reilusti alle 30-vuotiaalle toimittajalle, 47 vuotta presidenttiä nuoremmalle naiselle. Erkki Kivalo sai hänet uskomaan, että ”en enää ollut hänelle Maarit, olin kuka tahansa”. Uutta tietoa Kekkosen sairaudesta Toimittaja Maarit Tyrkkö oli ikääntyvän presidentti Urho Kekkosen uskottu. Monen mielestä Tyrkön kirja on sopimaton. 196 s.. Kekkonen viihtyi tässä suppeassa seurassa. Itselleni uusi asia oli, että Nummisuutarit-näytelmä on parodia apokryfisestä Tobitin kirjasta ja Seitsemän veljeksen seikkailut juontuvat jo Toisen makkabilaiskirjan ajoilta. Esimerkkien vyörytys tuo mieleen Pokémon Go -pelin. Presidentti Kekkosen yksityisin ystäväpiiri oli hyvin suppea, ehkä kymmenkunta henkeä. Työkyvyn menetys tapahtui nopeammin kuin aiemmin on arveltu. 14 KOTIMAA 1 .9. Se vahvistaa, kuinka nopeasti Kekkosen verenkiertojärjestelmän vajaatoiminta eteni. Hän kertoo, minkälainen oli se yksityinen Kekkonen, joka ei julkisuudessa näkynyt. Tutkija, FT Jyrki Korpua vilauttaa aarrearkkua arkilukijan katseltavaksi kirjassa Alussa oli Sana – Raamattu ja kirjallisuus (Avain 2016), ja onnistuu avaamaan katselijan silmät. Sotamaa ja Kivalo vastustivat matkaa ehdottomasti, mutta henkilääkäri Pentti Halonen piti matkaa hyvänä ideana. Aleksis Kiven tuotanto saa Korpualta ansaittua huomiota. KUva: veiKKo SoMerpUro KIrjAT Kirjallisuus vilisee viittauksia raamattuun Vajaaseen kahteensataan sivuun ei ole mahdollista tyhjentää Raamatun ja kirjallisuuden keskinäisiä yhteyksiä. Syyskuun viimeisenä päivänä 1981 Kekkonen ei enää tuntenut Tyrkköä, kun hän oli huolehtimassa presidentistä. Hän halusi elämälleen todistajan. Autenttisiin lähteisiin nojaava Presidentti ja toimittaja paljastaa, että ikääntyvä presidentti oli umpirakastunut, sillä vain rakastunut ihminen kirjoittaa rakastetulleen yhtä pöhköjä viestejä. Tämä siitä huolimatta, että Raamatun henkilöhahmoista Jeesus on kiehtonut kirjailijoita eniten. Sitä Kekkonen ei Haloselle antanut anteeksi ja sanoi, että pääsyy matkaan oli Halosen oma halu lähteä kalaan Islantiin. Terävä hengellisyys kun ei korvaa sielun ja mielen tylsää tasaterää. HeIKKI HAKAlA Maarit Tyrkkö: Presidentti ja toimittaja. Kivalo kuoli 2009. Paikalle saapui poikkeuksetta myös Maarit Tyrkkö. Ensimmäisessä kirjassaan Tyttö ja nauhuri Tyrkkö kertoo, kuinka hän joutui presidentin taikapiiriin. Raamattu pilkahtelee mitä yllättävimmissä paikoissa tekstien maailmassa, niin Mark Twainin kuin Ilmari Kiannon teksteissä, niin Harry Potterissa kuin CMX-yhtyeellä. Nyt jossittelu voi loppua. Kyse ei siis ollut dementiasta, vaikka oireet ovatkin hyvin samantyyppiset
sija: Anne Korpunen Helsingistä teki kuvakoosteen virtojen, Keuruun ja Saarijärven kirkoista. Parasta tiekirkossa KIlpAIlun sATOA 1. . 2. Toiseksi tuli Anne Korpunen, jonka kollaasi keskisuomalaisista kirkoista nostaa esiin suomalaista puurakentamista ja puukirkkojen tunnelmaa. Raati valitsi kolmen kärjen, jotka saavat kukin 150 euron palkkion. Lisäksi kaikkien kilpailukuvien joukosta arvottiin yksi kuva, jonka kuvaaja palkitaan iPad Minillä. – Parasta tiekirkoissa on rauhallinen keskeytys matkantekoon. Helppo ja kiva poiketa käymässä ja on tosi upean ja modernin näköinen sisältä. Se kertoo, että tiekirkkoon voi poiketa mutkattomasti ilman suorituspaineita. 1. . Kirkkopalvelujen ja Kotimaan kesäisessä kuvakilpailussa kysyttiin, mikä tiekirkoissa on parasta. KuvA: Anne KoRPunen 3. 3. sija: Kati Ruotsalainen Lahdesta. Kuva henkii kesän valoa ja vehreyttä. – Lapselle parasta kirkossa oli ”puutarhan” kiipeilypuu, itse ihastelin kirkon sisällä olevia Toppeliuksen seinämaalauksia. vanhat kirkot ovat rauhan tarjoamisen lisäksi merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä. 2 01 6 . – Parasta tiekirkossa on se, että sinne on helppo mennä ja siellä on lämmin tunnelma.. KuvA: KATi RuoTSALAinen Arvonnan voittaja on ouluaisen Tiina Jalosen kuva oulun tuomiokirkosta. KuvA: SARiAnnA KivimäKi 2. Kolmossijan sai Kati Ruotsalainen, jonka kuvassa Lahden Ristinkirkko kohoaa ylväänä. KOTIMAA 15 1 .9. . Arpa valitsi nimimerkki Tuumijan ottaman hienon kuvan Oulun tuomiokirkosta. – Parasta tiekirkossa on hyvä Ristinkirkon sijainti Lahden keskustassa. Tuumijaksi paljastui Tiina Jalonen Oulusta. . Kuvakilvan voiton vei Sarianna Kivimäki, joka käväisi kotipaikkakuntansa Haukiputaan kirkossa. Kilpailu innosti liikkeelle paljon kuvaajia, ja sosiaalinen media alkoi nopeasti täyttyä #tiekirkko ja #tiekirkot -tunnisteilla varustetuista kuvista. Kisan voittaja on Sarianna Kivimäki, jonka kuvassa lapsi kiipeää puuhun Haukiputaan kirkon edustalla
– Olkoon! Sinkkonen puuskahtaa. Ajatuksissa alkoi elää uusi kirja, jonMielensäpahoittaja kaipaa myötätuntoa MyöTäTunTO Kun psykoterapeutti Mirja Sinkkonen luki kirjan mielensäpahoittajasta, häntä ei naurattanut. Korkkareissa poseeratessaan hänellä näyttää olevan hyvä mieli. Tukka ei tahdo totella ja valokuvaaja odottaa jo studiovalojen kanssa. Mutta jos valokuvassa näkyy liikaa kehnoja yksityiskohtia, hän uhkaa – tosin hymyssä suin – valokuvaajan saavan kärsiä. Viisas neuvo jäi Sinkkoselle mieleen. – Minusta hän ei ollut hauska, vaan surullinen ja yksinäinen mies. Jalkaansa hän on pistänyt punaiset korkokengät, koska ne tuovat uskottavuutta. — Silittelen sellaisen ihmisen mieltä ja rohkaisen takaisin yhteyteen. Sinkkonen komentaa hiussuortuvaa taipumaan paikoilleen vastaanottohuoneensa vessassa Helsingin keskustassa. Monen mielestä kärttyinen ja kaikkeen tyytymätön ukko oli hupaisa hahmo. Surullinen hahmo sai hänet kirjoittamaan teoksen myötätunnosta ja lohdutuksesta. Hän on lakannut kyntensä verenpunaisiksi peittääkseen sormenpäihin pinttyneen mustikansinisen värin. Työhuoneessaan Mirja Sinkkonen tapaa ihmisiä, jotka ovat niin loukattuja, etteivät enää luota kehenkään. 2 01 6 P sykoterapeutti, luennoitsija ja kirjailija Mirja Sinkkonen on juuri palannut lomanvietosta mökiltään Itä-Suomesta. Paha mieli hänelle sen sijaan tuli pari vuotta sitten, kun hän luki Tuomas Kyrön kirjoittamaa kirjaa Mielensäpahoittaja. 16 KOTIMAA 1 .9. Terveyskeskuslääkäri kehotti miestä puhumaan asioistaan jonkun kanssa. – Ulkomailla menen valokuvissa mielelläni jenkkinaisten viereen, siinä näytän pienemmältä, Sinkkonen vitsailee vartalostaan, joka on hänen sanojensa mukaan itäbalttilaista rotua ja päärynän muotoinen. kuva: ville Palonen KrIsTITyn vAellus
Kaikilta ei vain löydy yrittäjäluonnetta. Pitää osata myydä itseään. – Menetyksistä seuraa aina surua ja sureva ihminen kaipaa lohdutusta. Hän on itse empaattinen ihminen, jolle rajojen asettaminen on ollut vaikeaa. – Kristittynä oleminen on kipuilua oman tahdon ja Jumalan suunnitelman välillä. Sinkkonen on työssään nähnyt, kuinka ihminen tulee vähän kerrassaan sellaiseksi, jollaiseksi Jumala on hänet luonut. Suurin osa nuorista haluaisi jonkun suoraviivaisemman tien eikä hoitaa työnsä lisäksi vaikeaa byrokratiaa ja pelätä rahallisia riskejä. Myötätunnon vastaanottaminen ja osoittaminen ovat kuitenkin ihmisyyden keskeisimpiä asioita. Lohdutuksen tarvetta voi erehtyä pitämään heikkoutena. Jos niihin liittyviä kokemuksia ja tunteita ei käsittele ja sure, pettymysten ylle laskeutuu aikaa myöten masennus. Ensin ihmisen on kuitenkin hyväksyttävä, että hän tarvitsee lohdutusta ja myötätuntoa. En voi muuta kuin yhtyä tähän rukoukseen: Rakas Isä, anna kaikille sitä hakeville työtä! Ihmettelen vaatimusta, jota tällä hetkellä toistetaan, että kaikkien tulisi työllistää itsensä.. Julkisuudessa en enää tahdo jaksaa sitä, että minua määritellään ja tarvitaan. Pohjimmiltani olen kuitenkin sosiaalinen erakko. Vähän niin kuin liikunta. Kun ihminen uskaltaa surra menetyksensä, psyykkisen työskentelyn seurauksena tapahtuu tavallisesti kaksi ihmeellistä asiaa: hylätyn häpeä muuttaa pois ja aito luovuus asettuu taloksi. – Rukouksessa eläminen on ensisijaista. – Mielen hoiva on toisen ihmisen läsnäoloa, vuorovaikutuksessa tapahtuvaa lohdutusta. Koulutukseeni kuuluva oma psykoanalyysi on auttanut käyttämään lahjoja, jotka Jumala on antanut. Jo lasten raamattuleirillä opin, että Jumalalla on jokaiselle suunnitelma. Siihen liittyvät myös nähdyksi ja ymmärretyksi tuleminen. Hoiva on Sinkkosen mielestä kaunis sana ja sisältää enemmän kuin hoito. Hänen haasteensa ovat kuitenkin olleet koko ajan suurempia kuin olen halunnut ottaa vastaan. dAnIelle MIeTTInen Kun ihminen uskaltaa surra pettymyksensä ja menetyksensä, häpeä muuttaa pois ja luovuus asettuu taloksi. Kun menetykset on käsitelty, minäkuva jäsentyy ja monet alkavat kirjoittaa, maalata tai he uudistuvat ammatillisesti. Sinkkonen muistuttaa, että jokaisella on puseronsa sisällä kokemuksia hylätyksi tulemisesta ja menetyksistä. Tästä luottamuksesta hän ammentaa myös työhönsä. Sinkkonen sanoo kirjassaan, että omien rajojen kunnioittaminen on itsensä hoivaamista. Itse olin sen verran epävarma ja herkkä tuossa iässä, etten ehkä olisi löytänyt sitä ensimmäistäkään paikkaa, kun torjunnat olisivat lamaannuttaneet työnhaun. Syrjemmällä oleminen ei ole ennen muuta vaatimattomuutta, vaan tilan raivaamista itselle ja sille, minkä Sinkkonen kokee kaikkein tärkeimmäksi. Ihmettelen kyllä vaatimusta, jota tällä hetkellä toistetaan, että kaikkien tulisi työllistää itsensä. Nyt tiedän, miten tärkeitä kokemuksia kaikki työpaikat ovat olleet itsetunnonja tuntemuksen rakentajina. Kun olen nyt seurannut omien kaksikymppisteni kesätyönhakua, on ollut pakko myöntää, ettei minulla ole mitään tajua siitä, miten rankkaa se voi olla. Jo Benedictus Nursialaisen (480–543) luostarisääntö kuului: Rukoile ja tee työtä – Ora et labora. Sinkkoselle rukoileminen on Jumalan kirkkauden katselemista. Facebookissa kiersi lista, johon piti kirjata seitsemän ensimmäistä työpaikkaa, ja ne löytyivät ihan ravistelemalla. Kirjapajan keväällä julkaiseman teoksen kannessa se oli muuttunut muotoon Mielen hoiva. – Terapia-asiakkaalla on oikeus määritellä ja tarvita minua. Siksi olen suostunut myös kolumnistiksi, luennoitsijaksi ja tietokirjailijaksi. Ja jaksaa tulla torjutuksi, sitten taas nousta ylös, ja taas tulla torjutuksi ja sitten ehkä kymmenennen yrityksen jälkeen voi löytyä jotain pientä. Joskus poistun seurakuntaillasta puheeni jälkeen sakastin kautta. Luonto, erotiikka, taide, liikunta, luovuuden eri muodot sekä ystävyys ja rukous ovat auttaneet monia. Olisiko heistä itsestään löytynyt pieni yrittäjä parikymppisinä. Yleensä palkataan minimituntimäärällä ja minimipalkalla. KOTIMAA 17 1 .9. Miten Sinkkonen määrittelee sen. Nykyään sen voisi helposti kääntää muotoon: Rukoile, että ensin saat työtä. Tietoiseksi tulemista siitä, että Jumala voi sen, mitä ihminen ei voi. Epäilen. Jos olisin persoonaltani huomionhakuinen, en olisi rukoilija. Pitää olla hyvät portfoliot ja CV:t. 2 01 6 KOluMnI gun dAMén ka työnimi oli pahasta mielestä parempaan. Uskon, että se on rukous, jota rukoillaan monessa Suomen kodissa, se pyörii monen työnhakijan ja hänen läheisensä mielessä ja sielussa. Rukoilemiseen tarvitaan huoli, ahdistus tai fyysinen kipu. – Keho kaipaa hellyyttä ja hoivaa, miksi ei sitten mieli! Sinkkonen antaa kirjassaan erilaisten ihmisten kertoa, mistä he ovat löytäneet hoivaa ja lohdutusta. Muuten en malta rukoilla. Uusi hylätyksi tuleminen laukaisee aiempiin erokokemuksiin liittyvät käsittelemättömät tunteet, Sinkkonen selostaa. Myötätunto ja lohdutus voimavaraksi. – Minulla on täällä työhuoneella uimapukuja laatikoissa. Endorfiinien erittymisen jälkeen tulee ihana lepo. Millä mandaatilla minunkin ikäluokkani tyypit tätä vaativat. Se on Mooseksen vastaus Jumalan kutsuun: Lähetä joku muu. Mirja Sinkkosen lempiraamatunkohta ei ole ihan tavallinen. Hoiva on sana, joka yhdistyy avuttomuuteen. Kun työssä on ollut oikein raskaita asioita, kiiruhdan uimahalliin ja vedän vesijuoksua kaakelista kaakeliin. Toiveena työ ja toimeentulo K uulun siihen ikäluokkaan, jolle työnteko ja työpaikka ovat olleet jotenkin itsestäänselvyyksiä. Niitä riitti. – Olen maalaistyttö Uukuniemen Niukkalan kylästä ja viihdyn kulisseissa. Jos osoittautuu paikkansa täyttäväksi, voivat tuntimäärät lisääntyä vähitellen. Niiden kautta olen tuntenut olevani tärkeä ja arvostettu, ja olen liittynyt aikuisten joukkoon omalla suorituksellani. Sinkkosen puheessa rukous on sekä työtä että lohdutuksen vastaanottamista. Sinkkonen kertoo viihtyvänsä parhaiten työhuoneessaan, jossa hän saa auttaa ihmisiä sivussa julkisuudesta. – Esimerkiksi työttömäksi joutuva voi ihmetellä, miksi hän reagoi kokemukseensa niin voimakkaasti. Tämä ei ole helppoa yhteiskunnassa, joka jumaloi itsenäisyyttä ja tuottavuutta. Kun olin nuori, marssin vain sisään ja ikään kuin ilmoittauduin kesätöihin ja pidempiinkin työsuhteisiin
SRK 2016. Harva on kuullut esimerkiksi Juho Rangisesta, joka vuonna 1882 toimitti ensimmäisen julkaistun lestadiolaisen laulukokoelman Jumalan lasten Matka-lauluja I. Melko tuntematon lienee myös elämänsä loppuvuosina pikemminkin uusheräyksessä toiminut Gustaf Skinnari (k. Suurimman herätysliikkeen uudet laulut KIrjAT Oikeudenmukaisuusja ihmisoikeuspuhe tuntuu peittävän alleen kristinuskon ytimen: sanoman siitä, että uskomalla Ristin Miehen päälle saadaan synnit anteeksi. On huomattava, että todellisen kirkon on toki puhuttava oikeudenmukaisuudesta, palvelemisesta ja sen sellaisesta. Kirkko ei enää puhu entiseen tapaan julkisuudessa kristinuskon pääasioista: synnistä, parannuksesta, lunastuksesta, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Se on 38 laulua enemmän kuin edellisessä kokoelmassa, johon vuonna 2006 hyväksyttiin laulujen lisävihko. Kirjassa käydään melko kattavasti, mutta kuitenkin täysin yleistajuisesti läpi ne vaiheet, jotka ovat johtaneet tänä vuonna valmistuneeseen uusimpaan laulukokoelmaan. Ellei se niin tee, jotakin on pahasti vialla. Näiden hengellisten laulujen mielenkiintoinen tarina menneisyydestä nykypäivään kerrotaan Eero Kukon, Ari-Pekka Palolan ja Tuomas Taipaleen toimittamassa uudessa kokoomateoksessa Laula Jumalan kansa. Laula Jumalan kansa menee mielenkiintoisesti paljon syvemmälle, muistuttaen myös siitä, että herätyksen alkuaikoina myös lestadiolaiset lauloivat vuoden 1701 Vanhaa virsikirjaa, sekä Elias Laguksen vuonna 1790 suomentamia Siionin virsiä ja yhtä vanhoja Antti Achreniuksen Halullisten Sielujen Hengellisiä lauluja. Vanhoillislestadiolaisuudesta puhuttaessa tulee monelle ensimmäiseksi mieleen, että herätysliikkeellä on toisella tavalla uskovat kirkon jäsenet Jumalan valtakunnasta ulos sulkeva seurakuntaoppi. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, mitä sana ”seurakunta” synonyymeineen näissä lauluissa merkitsee. Vain vanhoillislestadiolaisuudessa voidaan tulla autuaiksi. Uudistetuissa Siionin lauluissa on 367 laulua. Jos ihminen on mitä hän syö, niin herätysliike on mitä se veisaa. Siksi liikkeen ulkopuolisillekin on hyväksi perehtyä siihen, mitä lauluja yli sadan tuhannen hengen liikkeessä lauletaan. Tässä kirkkomme on ollut Ruotsin kirkon uskollinen oppilas. Kirkko tarvitsee sekä opin että palvelun. Toisin sanoen, kirkollamme tai ainakin monilla sen edustajilla on opillinen kriisi. 18 KOTIMAA 1 .9. entäpä sitten virsien runoilijat. Siionin laulujen tekijöitä ja taustoja. Siionin lauluissa tätä ei kuitenkaan erityisen selkeästi artikuloida. V anhoillislestadiolainen herätysliike on saanut käyttöönsä uudistetut Siionin laulut. Tekstiä tehdessäni huomasin puuttuvani aiheeseen, joka on jo kauan ollut aika keskeinen jakava tekijä länsimaisten kirkkojen, ehkä varsinkin eurooppalaisten kansankirkkojen itseymmärryksessä. 383 s. Vuosien mittaan toimittajana ja pappina kertyneen kokemukseni perusteella väitin, että Suomen luterilaisella kirkolla on ongelma: sen julkisuuskuvassa korostuvat yksipuolisesti puhe ihmisoikeuksista, oikeudenmukaisuudesta, palvelemisesta, luonnonsuojelusta, politiikasta (toki aivan tiettyyn sävyyn) ja ylipäätään yhteiskunnallisista kysymyksistä. Lisäksi kirjassa pohditaan Siionin laulujen olemusta, runoutta ja sävelmäperinnettä, sekä esitellään joukko lauluntekijöiden elämänkertoja. Julistuksessa tämän tilan vievät yhä enemmän nyt toiset, sittenkin vasta pääasioiden jälkeen ja niiden seurauksena tulevat asiat. Jos ihminen on mitä hän syö, niin herätysliike on mitä se veisaa. Jeesuksen radikaali tämän maailman valtojen kukistaminen ja syntisen ihmisen pelastaminen ei silloin saa sille kuuluvaa tilaa. Sen sijaan Väinö Havas, Anna-Maija Raittila, Jaakko Linjama ja Niilo Rauhala ovat kuuluisuuksia, jotka eivät pitempiä esittelyjä kaipaa. Varsinainen ongelma onkin se – ja tätä yritin Aholansaaressakin sanoa – että Suomen kirkon julkisuuskuvassa ja usein sen oppineiden edustajien retoriikassa oikeudenmukaisuusja ihmisoikeuspuhe tuntuu peittävän alleen kristinuskon todellisen ytimen: sanoman siitä, että uskomalla Ristin Miehen päälle saadaan synnit anteeksi ja iankaikkinen elämä. Siionin laulut kertovat paljon siitä, mitkä ovat vanhoillislestadiolaisuuden tämänhetkiset sydänäänet ja minkälainen teologia lymyää liikkeen sisällä. V ierailin viime viikolla Kuopion Aholansaaressa, jossa vietettiin perinteistä teologikokousta. Kiinnostuneelle nämä sivut tarjoavat hyödyllisen läpileikkauksen siitä virren muotoon puetusta rukouksesta, jota hengelliset laulut ovat. Minua oli pyydetty siellä alustamaan ja aiheekseni olin valinnut Kansankirkon hautajaiset sekä aikamme kielletyt puheenaiheet. Vanhoillislestadiolainen herätysliike on Suomen kirkon sisäisistä liikkeistä ylivoimaisesti suurin. Hänen kynästään on lähtöisin virsi Kirkasta oi Kristus meille. jussI ryTKönen Eero Kukko, Ari-Pekka Palola ja Tuomas Taipale (toim.): Laula kansa Jumalan. Näiden miesten – ja miehiä he kaikkien muiden virsikokoelmien tekijöiden tavoin enimmäkseen ovat – joukossa on suurelle yleisölle tuiki tuntemattomia, mutta myös hyvin tunnettuja nimiä. Toisen puuttuessa toinenkaan ei ole uskottavaa. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen Oppi vai palvelu. Laula kansa Jumalan on hyödyllinen ja hyvin tehty opastaja jokaiselle, jota suomalaisen hengellisen laulun yhden vahvan haarakkeen kehitys ja todellisuus kiinnostaa. 1916). Leijonanosan tämän kirjan sivuista vie kaikkien uusimman kokoelman virsien esittely. Jos ylipitkää tekstiäni yrittäisi tiivistää, käsittelin siinä paitsi kirkon tulevaisuutta, myös kirkon opin ja sen palvelun suhdetta. Siionin laulut kertovat paljon siitä, mitkä ovat vanhoillislestadiolaisuuden tämänhetkiset sydänäänet.
Muutamia hupaisia uskonnollisia viitteitäkin Shrekistä löytyy. Kassilan elokuva tunki mieleen ja vertailukohdaksi. Päivä. Satuporukka kutsuu itseään friikeiksi, outolaisiksi ja vaatii oikeuksiaan. Tarina käynnistyy kun paikallinen lordi Farquaard haluaa tehdä hallitsemastaan alueesta täydellisen ja häätää satuhahmot pois suolle, jossa erakoitunut Shrek (kaksoismiehitys Petrus Kähkönen ja Jon-Jon Geitel) asuu kaiken kokemansa kiusaamisen ja hyljeksinnän jälkeen. Mutta tämä kirja viestittää myös rohkean viestin: evankeliumi etenee sielläkin, missä vastustus on suurin. Aikuiskatsojan ei ole vaikea samastaa satujengiä kaikkiin ja kaikenlaisiin vähemmistöihin. Fionallakin on salaisuus, joka todentuu yön pimeydessä. 201 s.. OllI Seppälä Shrek Helsingin Kaupunginteatterissa. Odotin näytelmän alkua hieman pelonsekaisin tuntein. Ja hyvä esitys onkin kyseessä. Erilaisuuden ylistys Prinsessa Fiona (Anna-Maija Tuokko), puhelias Aasi (Matti Leino) ja Shrek (Petrus Kähkönen) ystävystyvät Helsingin Kaupunginteatterin musikaalissa. Erilaisuuden hyväksymisen teeman lisäksi Shrekissä kehitellään itsensä hyväksymistä. Yksi sellainen on, että niin Shrek, Fiona kuin Farquaard ovat lapsena hylättyjä. Tositarinoita islamin kuohuvasta maailmasta. Tietysti oikaisee, sellainen on dramaturgian laki. Palmun roolissa Mikko Kivinen onnistuu olemaan omanlaisensa komisario, joka päättelee rikoksen ja virittelee ansoja todentaakseen hypoteesinsa. Se on valittu 2012 Ylen kriitikkokyselyssä kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi elokuvaksi. Ja hyvästä romaanista monta huonoa leffaa. Tarina on aina ajankohtainen ja toteutus ammattimainen, energinen ja osaava. William Steig julkaisi 1990 satukirjan nimeltä Shrek. Sen sijaan keskinkertaisista romaaneista tehdään harvemmin näytelmiä, mutta hyvistä romaaneista nykyisin sitäkin useammin. Kirja, elokuva, teatteri. Ne kertovat myös sen, minkälaisiin hankaluuksiin, jopa suuriin vaaroihin islamin jättävät, toiseen uskontoon kääntyvät ihmiset voivat joutua. Näistä kertoo toimittaja ja teologi Danielle Miettinen uudessa kirjassaan Hän kutsui minua. 2 01 6 KulTTuurIKulMA KIrJAT S adusta on moneksi. KuvA: TAPio vAnHATALo MuSIKAAlI Ikävät eriskummallisuudet halutaan piiloon siloisen todellisuuden tieltä. KOMISArIO pAlMun KOlMe TAIdeMuOTOA Kävin katsomassa Helsingin Kaupunginteatterin esityksen Komisario Palmun erehdys. Shrekistä tuli huippusuosittu ja elokuva poiki kolme jatko-osaa. Simppelistä sadusta paljastuu syvämerkityksiä. Hän on myös hirviö, vihreä jätti. Perinteisissä saduissa nimittäin harvemmin kuvataan prinsessaa, joka ryhtyy kilpasille siitä, kenellä on muhkein perähenkäys. Shrek tulee saksan sanasta Der Schreck, joka tarkoittaa kauhua. Ikävät eriskummallisuudet halutaan piiloon siloisen todellisuuden tieltä. Keskinkertaisesta romaanista on tehty monta hyvää elokuvaa. Nykyisin vertailu käydään kirjan ja kirjaan perustuvan elokuvan välillä. Kaikkialla muslimien joukossa on ihmisiä, jotka kääntyvät kristityiksi. Käsikirjoituksen ja laulut teki David Lindsay-Abaire ja musiikin Jeanine Tesori. Joel Elstelän käsikirjoittama ja ohjaama esitys on elokuvaa selvemmin niin sanottu suljetun huoneen mysteeri. Avioliitto tekisi lordista kuninkaan. Jokaisella on oma tapansa kertoa sama tarina, kuvailla ympäristöä ja antaa henkilöille tilaa. Nyt se on nähtävissä myös Suomessa Helsingin Kaupunginteatterissa Kari Arffmanin ohjaamana ja suomentamana esityksenä. Teatterin musikaalikoneisto on rasvattu ja katsoja kiittää. En ole kirjaa lukenut – valitettavasti –, mutta elokuvan olen nähnyt monta kertaa. Shrek saa matkakumppaniksi puheliaan aasin ( Matti Leino). Pompöösi piispa vihkii ja siellä täällä vedotaan jumaliin. Sen taustalla on Mika Waltarin 1940 kirjoittama kirja, mutta myös elokuva, jonka Matti Kassila ohjasi 1960. Päähenkilö on siis kauhea, vai onko. Sen yli miljardin ihmisen joukossa on monta ihmeellistä tarinaa myös siitä, millä tavalla muslimi kokee Jeesuksen kutsun. Tositarinoita islamin kuohuvasta maailmasta. Esimerkiksi henkilöitä yleensä vähennetään, toimintaa keskitetään ja teemaa kirkastetaan. Elokuvan Palmu, Joel Rinne, tuntuu ainakin esityksen alussa vaanivan lavasteiden nurkissa. OllI Seppälä evankeliumi kuuluu myös muslimeille Islamin maailma on kuohunnassa. Fionalla on yöminä ja päiväminä, joita erottaa ulkoinen muoto ja siitä syntyvä käsitys omasta itsestä. Kirjan tarinat ovat hyvin kerrottuja. Shrek päätyy hakemaan torniin teljetyn prinsessa Fionan (kaksoismiehitys Anna-Maija Tuokko ja Laura Alajääski) vapauteen, jotta tämä voisi avioitua lordin kanssa. Vasta se on rakkauden edellytys ja elämän merkityksen lähde. Vuonna 2008 sai ensi-iltansa Shrek-musikaali. Tapahtumapaikkoja on vain kaksi. Onko leffa uskollinen kirjalle, vai oikaiseeko se. JuSSI ryTKönen Danielle Miettinen: Hän kutsui minua. Vapautettu prinsessa osoittautuu raikkaaksi tapaukseksi, vaikka uljaasta prinssistä haaveksiikin. Sen pohjalta tehtiin 2001 Andrew Adamsonin ja Vicky Jensonin ohjaama animaatioelokuva, joka voitti seuraavana vuonna Oscarin. Lisäksi yksi satuhahmoista tunnustaa kaiken muun friikkiyden lisäksi olevansa skientologi. Kannattaako niitä vertailla. Sinänsä tuttu aihe monista saduista, mutta tässä tapauksessa näkökulma viedään tavallista pidemmällä. Hän on lapsena oman onnensa nojaan hylätty jätti, jonka ihonväri on vihreä ja korvat tötteröllä. Kirja vie lukijansa jännittävälle matkalle Suomeen, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabimaihin sekä Iraniin, Somaliaan, Venäjälle ja kaukaiseen Indonesiaan. KOTIMAA 19 1 .9. Kumpi on parempi. Heidät siivotaan syrjään enemmistön elämäntavan tieltä. Shrekissä on kyse erilaisuuden sietämisestä ja arvon antamisesta erilaisuudelle. Filmi oli suunnattu aikuisille nasevan dialoginsa ansiosta, mutta sitä katsoivat myös lapset tarinan vuoksi
Hän edistää seurakuntien harjoittamaa muiden uskontojen ja muiden kuin kristittyjen maahanmuuttajien missionaarista kohtaamista ja uskontodialogista toimintaa. Pattijoen pappilassa rovasti Kustaa Huhdan ja sairaanhoitaja Aino Huhdan esikoisena kasvanut Erkki Huhta valmistui ylioppilaaksi Raahen yhteislyseosta vuonna 1962. NIMITyKSET PERHEUUTISET Tiedot ja kuva perhepalstalle toimitetaan osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi Syksyn kokous-, kurssija leiritilat ilmestyy 15.9. Hakemuksia ei palauteta. Ensituntuma papin työhön tuli Ruotsista, jossa Erkki työskenteli ensin Eskilstunassa Forsin ja Klosterin seurakuntien papiston apulaisena ja seuraavaksi Göteborgin, Skaran ja Karlstadin hiippakuntien hiippakunta-apulaisena. Mutta jos hän vie minut taivaaseen, niin siihen taas kenelläkään toisella ei ole mitään sanomista.” JUSSI RyTKöNEN Kirjoittaja on Erkki Huhdan sukulainen. rovasti, Juvan emerituskirkkoherra Markku Karila. 20 KOTIMAA 1 .9. Siinä hän lausui seuratuvan väelle: ”Jos Jumala vie minut kadotukseen, niin minulla ei ole siihen mitään sanomista. Toimipaikkamme sijaitsee Etelärannassa Helsingissä. Sijoituspaikkana on Kirkon lähetystyön keskus. Järjestön toimisto sijaitsee Hyvinkäällä. 12.30, jossa mahdollisuus tervehdyksiin ja kommentteihin. elokuuta nukkui pois Järvenpään terveyskeskuksessa nopeasti edenneen sairauden murtamana eläkkeellä ollut kirkkohallituksen hallintopäällikkö, pastori Erkki Iisakki Huhta. Hänellä on aiempaa työkokemusta muun muassa Porvoon museosta. Tämän toiminnan suuri koitos myös Erkille oli Järvenpään herättäjäjuhlien läpi vieminen vuonna 2001. Hän oli syntynyt Pattijoella 5.7.1941. Varsinaisen elämäntyönsä Erkki teki kirkkohallituksessa. Yhteys kotiseurakuntaan oli Erkille tärkeä. KUOLLEET VTM Helmi Mikkola, 28, aloitti Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) toimistosihteerinä 1.8.2016. mennessä. Kodinperintönä hän sai hengelliseksi kodikseen myös herännäisyyden. Liitosta syntyi neljä lasta, Pekka, Elina, Jaakko ja Kaisa. Erkki Huhta solmi avioliiton Marjatta Antolan kanssa vuonna 1970. Kirkkohallitukselle osoitetut hakemukset pyydämme sähköisen rekrytointipalvelumme kautta os. (Annonsen finns på svenska på webbsidor Sakasti.fi/tyopaikat) Asiantuntijan, uskontojen kohtaaminen, toimi Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Hän palveli tarkastajana vuodet 1976–1995 ja sen jälkeen hallintopäällikkönä eläkkeelle jäämiseen saakka vuonna 2003. Rakkaita harrastuksia käsistään kätevälle Erkille olivat autoilu, automekaniikka, metsästys, kalastus ja ruoanlaitto. Kirkkohallitus on savuton työpaikka. Suomeen palattiin vuonna 1972. 2 01 6 KOULUTUSTA Syksy 2016 Monikulttuurinen maailmamme 22.–23.9.2016 Lapsija musiikki seurakunnassa 27.–28.9.2016 Seurakuntien keittiöhenkilöstön koulutuspäivät 4.–5.10.2016 Matka lattiakuvien maailmaan 1.–2.11.2016 Maahanmuuttajien kotoutumisprosessi ja tukijärjestelmät 24.–25.11.2016 Vuosi 2017 Lapsija perhetyö Kirkkomuskari 2 Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy -PIKE-koulutus Varhaiskasvatuksen pedagogiikka Vuorovaikutus ja ohjaus monikulttuurisessa työympäristössä Maahanmuuttajalapsen kielen kehityksen tukeminen Nuoret Pilvipedagogiikkaa rippikouluun Keittiöhenkilöstö Seurakuntien keittiöhenkilöstön koulutuspäivät Koko henkilöstölle Mielenterveyden ensiapu AMMATILLISTA KOULUTUSTA Lapsija perhetyön perustutkinto, lastenohjaaja, oppisopimus koulutukseen jatkuva haku, seuraavat ryhmät alkavat 20.1.2017 ja 31.3.2017 KURSSEJA SEURAKUNTIEN HENKILÖSTÖLLE Lähetä surunvalittelusi. Siellä isä oli lastensa mielestä kaikkein onnellisin. Ulkoasiain osastossa on haettavana PAIKKOJA AVOINNA Erkki Huhta Lauantaina 13. Tie vei opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon, josta hän valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1969. Erkki kävi voimiensa mukaan herännäisseuroissa viimeisiin vuosiinsa saakka. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot 9.9. Ehkä kaikkein rakkain oli kuitenkin kesämökkeily Konginkankaalla. Hän oli usein nähty vieras seuroissa ja kantoi vuosia vastuuta myös Herättäjä-Yhdistyksen Järvenpään paikallisosaston toiminnasta. Työpaikaksi tuli Oulun seurakuntien keskusrekisterin johtajan virka. Sakasti.fi/tyopaikat viimeistään perjantaina 23.9.2016 klo 16 mennessä. Luottamustehtäviä Erkillä oli muun muassa Järvenpään kaupungin lautakunnissa, Tuusulan kihlakunnanoikeudessa ja Järvenpään seurakunnan tilintarkastajien puheenjohtajana. Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Jaana Mehtälä 041 454 6594 jaana.mehtala@kotimaa.fi. Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) tekee ja tukee kristillistä mediatyötä 36 kielellä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Tarjoan juhlan kunniaksi saarnan Juvan kirkossa, kirkkokahvit jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla ja ohjelmallisen hetken n. 020 701 2211 www.sakasti.fi/tyopaikat Asiantuntijan tehtävänä on toimia muiden uskontojen ja uskonnollisten virtausten kohtaamisen ja niihin liittyvien kysymysten asiantuntijana kirkon keskushallinnossa. Mukana olleiden mieliin on jäänyt seurapuhe, joka saattoi olla hänen viimeisiään. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot hausta ja tehtäväsisällöstä löytyvät osoitteesta Sakasti.fi/tyopaikat. 70 vuotta täyttää 11.9
044 722 9242 tai Netin kautta: linkki ilmoittautumissivuun löydät, Pernajan seurakunnan koti sivulta ja facebook: pernå församling / pernajan seurakunta. 14.11. 25.7. 22.8. 28.11. 34 23.8. 7.11. 36 6.9. Unsere Erwartungen: • Sie stehen aus Berufung, Freude und Überzeugung in Ihrem Beruf. 9.5. 050 521 5416. 4.7. 6.6. Gallen und vierteljährlich in Wettingen (Aargau) • individuelle Seelsorge • Konfirmandenunterricht (kein Religionsunterricht an Schulen) • Biblischer Unterricht (für Kinder und Erwachsene) • Seniorenarbeit • Regelmässige Mitarbeit im monatlich erscheinenden Gemeindebrief • Mitwirkung im Bund Evangelisch-Lutherischer Kirchen in der Schweiz und im Fürstentum Liechtenstein (BELK) sowie in ökumenischen Gremien in Stadt und Kanton Zürich; Zusammenarbeit mit der Pfarrerschaft der hiesigen Landeskirchen. 13.6. UUdenkaarlepyyn seUrakUnta ti. 46 15.11. Päätoimisia työntekijöitä on noin 400. 11.4. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisterilain puitteissa. 18 3.5. 47 22.11. 1.8. 28.3. 20 pe 18.5. 15.2. hyvinkaanseurakunta.fi/ajan-kohtaista/avoimet tyopaikat. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun seurakuntayhtymän kotisivuilla osoitteessa www.oulunseurakunnat.fi/rekry Haukiputaan seurakunta kuuluu Oulun seurakuntayhtymään, jossa on seitsemän seurakuntaa, yhtymän johto ja kuusi palveluyksikköä. Hakuilmoitus ja hakuohjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa seurakunnan kotisivuilla osoitteessa www. 42 18.10. 31 2.8. 3.10. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. Keittopäivällinen, ulkotoimintaa ja har taus. Friedrich Heller, Zeltweg 22, CH-8610 Uster, Tel. 17 26.4. Diakonian virka www.jyvaskylanseurakunta.fi Jyväskylän seurakunnassa on haettavana Sijoituspaikka: Kuokkalan alueseurakunta Lisätietoja tehtävästä antaa: aluekappalainen Riku Bucht, riku.bucht@evl.fi, p. 22.2. 1.2. 31.10. 08 4639 200 www.evankeliset.net p. 14.3. Hakemukset pyydämme sähköisen rekrytointipalvelumme kautta 14.9.2016 klo 16.00 mennessä. 12.12. Oulun seurakuntien jäsenmäärä on noin 150 000. 25.1. 18.7. 5.9. 33 16.8. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 0041 44 700 17 34 und Frau Eve Schumacher Tel. 040 415 9416 IBAN FI28 5114 0220 0343 69 Arkistot järjestää ja arkistotarvikkeet myy arkistotkuntoon.fi Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. 51-52 20.12. 21.11. 9 1.3. 18.1. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 125,00 € Kestotilaus 12 kk, K24 ja KotimaaPro 145,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. 4.1. 29.2. 26.9. 19.9. www.sacrum.fi Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa on haettavana HAUKIPUTAAN SEURAKUNNAN KAPPALAISEN VIRKA Hakuaika päättyy 12.9.2016 klo 15. Dr. 13 29.3. 50 13.12. 30.5. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. 32 9.8. 41 11.10. • Sie schätzen die Arbeit mit allen Altersgruppen. 8.8. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. 11.1. 29.8. 19 10.5. 45 8.11. 0041 43 443 11 51. 25-26 21.6. 37 13.9. 3000 kpl 22 31.5. klo 18.30 naisryhmä: Jepuan seurakuntakodilla. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. Wenn Sie einer Kirche des Lutherischen Weltbundes angehören, senden Sie bitte Ihre vollständige Bewerbung bis 17. 21.3. Hinta 5 € /perhe tai 2 €/ henkilö. 12.9. Pyydä tarjous p. ti 4.12. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. Haukiputaalla on hyvät palvelut ja kaunis luonto jokija merimaisemineen. Haukiputaan seurakunta on vireä noin 16000 jäsenen kasvuseurakunta. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. Kesämenot & kurssit 21 24.5. 6.9. 10.10. Schwerpunkte ihrer arbeit: • sonntäglicher Gottesdienst mit Abendmahl in Zürich und einmal pro Monat in St. Pernajan Martat toimivat kokkeina. 12 22.3. ti 15.5. Nuoret vastaavat ulkotoiminnasta. 23 7.6. Hyvinkää seurakunnassa on haettavana päihdeja kriminaalityöhön suunnattu DIAKONIAN VIRKA Viran hakuaika päättyy pe 9.9.2016 klo 15 . Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 14-15 5.4. 8.2. kirkkoher ranvirastoon puh. 7.3. KOTIMAA 21 1 .9. 2.5. klo 17-19 Mikaelintuvassa, Jorvaksentie 1, Koskenkylä. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. 43 25.10. 35 30.8. 0041 44 945 32 87. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. 050 407 0115 sekä diakonian työalasihteeri Heini Lekander, heini.lekander@evl.fi, p. Tapahtuma kaikenikäisille. 39 27.9. Sähköinen haku ja hakuilmoitus on kokonaisuudessaan nähtävissä Jyväsky län seurakunnan kotisivuilla www.jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. 15.8. • Sie setzen Schwerpunkte im Gemeindeaufbau. Matkailu 4 26.1. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. 17.10. Wir bieten: Eine stark engagierte und musikalisch interessierte Kirchgemeinde mit eigener Kirche und Gemeindehaus (in Restrukturierung) an zentralster Lage in Zürich, Sekretariat, attraktive Anstellungsbedingungen. Ilmoittaudu viimeistään 11.9. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. PALVELUHAKEMISTO Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. • Sie haben ausreichend Berufserfahrung, um die Gemeinde eigenverantwortlich begleiten zu können. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. Seurakunnan palveluksessa on 27 työntekijää. 48 29.11. 2 01 6 PAIKKOJA AVOINNA SEURAKUNNAT Die Evangelisch-Lutherische Kirche Zu?rich, Nordostund Zentralschweiz (ELKZ) sucht für das Hauptpfarramt per sofort oder nach Vereinbarung EiNE/N PfarrEr/iN oDEr EiN PfarrEhEPaar Die ELKZ ist eine eigenständige schweizerische Diaspora-Gemeinde mit über 1200 Mitgliedern verschiedener Nationen, wohnhaft in Zürich und den umliegenden Kantonen. 28.12.11 2 12.1. oktober 2016 an den Vorsitzenden der Pfarrwahlkommission, Herrn Prof. 40 4.10. Kesän tuplanumero 30 26.7. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 10 8.3. 27.6. 24.10. 23.5. www.oulunseurakunnat.fi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/ tyopaikat-ja-virat • Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. 3 19.1. Telefonische Anfragen auch an Frau Traute Cordes Tel. 24 14.6. 25.4. 18.4. Kello viiden soppa: Pe 16.9. 8 23.2. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 HELSINGIN RAAMATTUKOULU www.helsinginraamattukoulu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. 3000 kpl 28-29 12.7. Sie arbeiten in einem Pfarrteam. Yhteisvastuu 6 9.2. Adventti 49 pe 7.12. Herättäjäjuhlat, lisäp. 7 16.2
Lauantai 3.9. Uskon, että ihmisen pitää ensin löytää itsensä ja vasta sitten hän voi löytää Jumalan. Kiitän Jumalaa joka päivä siitä, että luostari on kotini. Pastori Mari Leppänen, Lieto. Majuri Pirjo Vallinsalo, Pelastusarmeija, Tampere. Näyttelijä Miia Nuutila lukee Psalmien kirjaa. Jumala on ihmisen sydämessä ja sydämellä koetaan kaikki voimakkaat tunteet kuten rakkaus ja viha. Maanantai 5.9. Joka viikko Raamattu avataan erilaisissa paikoissa ja elämäntilanteissa. Kahdeksan vuotta nunnaksi vihkimisen jälkeen minulle tuli kriisi ja halusin pois luostarista. Ymmärsin, että luostari on minun paikkani. Keskiviikko 7.9. Minulle ihmeet eivät sinänsä ole mitenkään erikoisia, koska ajattelen, että jokainen uusi päivä on ihme ja suuri lahja. Rukoilen siivotessani, laittaessani ruokaa, hoitaessani luostarin puutarhaa ja eläimiä. Tv1 Lauantai 3.9. Pastori Meri Tirroniemi, Kittilä. jumalanpalvelukset Yle radio 1 Sunnuntai 4.9. Tiistai 6.9. En omista kännykkää enkä käytä internetiä, en lue edes sanomalehtiä. Maailma tuntui niin hullulta ja vinksahtaneelta paikalta, että halusin toisenlaisen elämän. Kahdessa vuosikymmenessä maailma on muuttunut yhä hullummaksi ja siksi haluan keskittyä vain rukoukseen ja työntekoon luostarissa enkä halua seurata maailman uutisia. Ihmisen pitää ensin löytää tie omaan sydämeensä, sitten rauha sydämeensä ja vasta sitten hän voi löytää Jumalan. Äitini yritti saada minua muuttamaan mieltäni, mutta isäni sanoi, että hänelle riittää, että olen onnellinen. Muut ovat vanhoja ja heikkoja tai näkevät huonosti. 22 KOTIMAA 1 .9. Ylen ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteistuotanto.. Torstai 8.9. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Aleksej Sjöberg. Kuva: PäIvI arvonen Hartaudet Yle radio 1 aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 2.9. Rakastan Jumalaa ja haluan olla lähellä häntä. Pastori Ville Tikkanen, Jyväskylä. yle.fi/olenjossain 12.15 Horisontti. 22.05 Todellisia tarinoita. Ja olenkin erittäin onnellinen luostarissa. Kreikan luostareissa ja kirkoissa tapahtuu paljon ihmeitä. Dokumentti avaa oven muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä maailmaan. 14.15 Sinisiä päiviä ja kultaisia öitä. Keskiviikko 7.9. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Iltahartaus arkisin klo 18.50, lauantaisin klo 18.00 Perjantai 2.9. Viisi tuntia päivässä rukoilen muiden nunnien kanssa valmiita rukouksia luostarikirkossa ja muutoin rukoilen omin sanoin. Pastori Mika Partanen, Metodistikirkko Lappeenranta. Virret: 397:1,2,4,6, 726, 370:1,3,7 vuorovirtenä, lasten virsi 110:2, 417:1,3, 805a, 451, 203:3 11.00 ortodoksinen jumalanpalvelus Tampereelta. Rukoukseni on kuin hengittämistä, yhtä automaattista. Rukoilen perheeni, luostarin, Kreikan ja maailman ihmisten ja erityisesti ortodoksien puolesta. Rakas ystäväni, vanhempi nunna, rukoili puolestani ja lopulta tajusin, ettei vika ollut luostarissa vaan minussa itsessäni. Yhdessä he yrittävät keksiä ratkaisuja yhä oudommaksi muuttuvan arjen hallitsemiseksi. Toimittaja Tuula Rajavaara on taltioinut elämää muistisairaan äitinsä, Aili Rajavaaran, kanssa ajanjaksolta, jolloin äiti asuu vuoroin kotona ja vuoroin intervalliosastolla. Musiikissa avustaa Kuusamon seurakunnan lauluyhtye (joht. Juuri tästä syystä halusin luostariin jo nuorena, 17-vuotiaana. päIvI ArvOnen Uskon, että ihmisen pitää ensin löytää itsensä ja vasta sitten hän voi löytää Jumalan. Kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth, Pirkkala. Kirkkoherra Tuomo Törmänen, Taivalkoski. Muut ohjelmat Yle radio 1 Torstai 1.9. Torstai 8.9. Oppilaitospastori Virpi Sillanpää-Posio, Oulu. Lauantai 3.9. Igumenia Theodouli MInun ruKOuKsenI rAdI0 & Tv R ukous on minulle tapa olla, elää ja hengittää. Olli Kinnunen ja Maria Suviaro) sekä viulisti Tiina Koskela-Janhunen. Luostarin nuorimpana asukkaana hän huolehtii vanhemmista asukkaista ja luostarin raskaimmista töistä. 15.10 Pisara. Millaisena he kokevat hitaan luonnonmukaisen elämänrytmin. Rukoilen aamusta iltaan ja nukun vain noin neljä tuntia; rukoilen siis 20 tuntia joka vuorokausi. Lähdin luostariin, koska halusin Jumalan luo pois hullusta maailmasta. Jumalanpalvelus Kuusamon Pyhän ristin kirkosta. Teen paljon raskasta työtä, koska olen luostarin nuorin nunna. rukoilen erityisesti niiden ihmisten puolesta, jotka kokevat vieraantuneensa Jumalasta. Kappalainen AnnaKaisa Kallio, Turku. Ehtookelloina Helsingin Kallion kirkon kellot. 2 01 6 MAIjA p. Hidastaminen on nykyään muotia ja monen unelma. Rovasti Pirjo-Liisa Kolehmainen, Järvenpää. Olen jossain. Saarnaajana ja liturgina kirkkoherra Taina Manninen, avustavana pastorina Marika Villikka, kanttorina Maria Suviaro, urkurina Olli Kinnunen, tekstinlukijoina Jaakko Heikkinen ja Päivi Korhonen, evankeliumin lukee lehtori Elsa Koivuranta, esirukouksen lukee diakoniatyöntekijä Maria Törmänen. Rukous lähentää minua Jumalaan. Ihmisiä parantuu sairauksistaan ja lapsettomuudesta kärsivät naiset onnistuvat tulemaan raskaaksi. Norjalaiset Johan, Rolf ja Dagny asuvat kuvankauniissa maisemissa Finnmarkin harvaan asutussa Porsanginvuonossa. Asiantuntija Tuulia Matilainen, Akaa. ”Rukoilen 20 tuntia vuorokaudessa” Igumenia Theodouli, 37, elää Pyhän Konstantinuksen ja Helenan luostarissa Kalamatan keskustassa Kreikassa. Tiistai 6.9. Syyskuussa avattavan verkkosivuston kautta voit jakaa myös omia kokemuksia elämästä muistisairauden kanssa. Maanantai 5.9
Kohta se otetaan pois ja peitto lämmittää taas uneksijaa. Saarnan viimeiset sanat soivat korvissa. Kuulitko aamulla linnun laulun, näitkö sinisen taivaan ja pilvien palon, aistitko liljojen tuoksun. Unettomuus on jo hävittänyt nälän tunteen. Tässä kirkonpenkissä istun, enkä muuta voi. Aamulla olivat uudet sukat sängyn laidalla. Yön yli nukkumatonta ei aamu lohduta, mutta toivossa tänne on ennenkin tultu. Me tavoittelemme onnea kuin tuulta, etsimme ja kokoamme aarteita, jotka yhtäkkiä saattavat kadottaa arvonsa. Antaa ja auttaa toistemme kautta. Jospa sanalla kannettaisiin tämän päivän yli. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet. Jeesus lupaa paljon ja sanoi tuo pappi jossain kohtaa jotain sellaistakin, että Herra antaa omilleen heidän nukkuessaankin. Luovu utelemasta turhia! Lue sellaisia aineita, jotka eivät tuota ajan kulutusta, vaan katumusta! Tuomas Kempiläinen Kristuksen seuraamisesta Otava pyhä Jumala. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jumalan huolenpito” Tekstit: Ps. K irkon penkkiin istuu mies. Jumala, anna meille nöyryyttä, kyselevää mieltä ja ymmärrystä, niin että valitsisimme sen, mikä on meille hyväksi nyt ja ikuisesti. Antaa se Herra omilleen heidän nukkuessaankin, se on varmasti totta. Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. 86:1, 3–7, Ps. sunnunTAI heLLunTAIsTA Tällekin päivälle on riittävästi huolen aiheita, huominen pitää huolen itsestään. silmät painuvat kiinni, saarna häipyy taustalle, mies on pieni ja nukkuu lapsuutensa kodissa. Onko sinulta jo otettu kaikki pois. 6:2–10, Matt. Pyydetään nousemaan ylös, evankeliumin teksti rouhii itkua rintaan. Huomaatko, että olet nyt puettu parhaimpiisi, olet hengissä, olet ihmisten keskellä. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. 16. Yhden päivän matka Matteuksen evankeliumi 6:25–34 Jeesus sanoo: Älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Luottamus tulevaan katosi, kun ympäröivä maailma musertui palasiksi. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Eikö riitä. Liturginen väri on vihreä. Elämä on, se on yhä myös sinulle avoin. Tässä minä etsin lohtua ja pääsyä valtakuntaasi, siihen luvattuun. 6:25–34. Mitä te huolehditte ruoasta, mitä vaatteista, tietäähän taivaallinen, että te kaikkea tätä tarvitsette. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Pakanana kai tavoittelen tässä osuuttani elämästä, sitä, jossa lupasit kantaa, jossa lupasit leivän ja vaatteet, jossa lupasit olla kuulolla, kun ihmisellä on hätä. Antaa ja auttaa toistemme kautta. Kaikki, minkä varassa elämäänsä on rakentanut, on mennyt. Zulumaan luterilaisen kirkon rukous Esa Santakari Paratiisi Sley-kirjat Valitse sovelias aika ollaksesi yksin itsesi kanssa ja ajattele silloin Jumalan hyviä tekoja. Hän havahtuu peiton reunan noustessa ylös ja tuntee, miten jotain lämmintä sujahtaa jalkaterän ympärille. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. 127:1–2, Gal. Alttarilla on kaksi kynttilää. Maanantaista sunnuntaihin on jaksanut nousta ja lähteä, jonnekin, jokaisena aamuna, vaikkei toivossa ole mitään tapahtuvaksi, eikä tulossa yhtään ymmärtävää vastaantulijaa. Miten monta mennyttä ja tulevaa päivää jaksat tänään murehtia sortumatta. Äitihän se oli silloin yöllä lämmintä käyttänyt lapsensa jalassa, kutonut uutta villasukkaa reikäisten jo tarpeeksi monesti parsittujen tilalle. herra Jeesus Kristus, sinä synnyit juutalaisesta äidistä, mutta iloitsit suuresti syyrialaisen naisen ja roomalaisen sotilaan uskosta; sinä otit ystävällisesti vastaan kreikkalaiset, jotka etsivät sinua, ja sallit afrikkalaisen miehen auttaa ristisi kantamisessa. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. ArMI rAuTAVuOrI Enon seurakunnan kirkkoherra Antaa se Herra omilleen heidän nukkuessaankin, se on varmasti totta. Työ katosi alta, velat jäivät maksamatta, lähimmät lähtivät. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset! Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Opeta meitä johdattamaan luoksesi ihmisiä kaikista kansoista, sillä he ovat valtakuntasi kanssaperillisiä. Sinun arvosi ei ole työsi, talosi tai tulosi, se on elämäsi, joka lähti Jumalan kädestä. KOTIMAA 23 1 .9. Korostamme omaa viisauttamme, vaikka tietomme ulkopuolella on paljon salattua ja tutkimatonta. Saisipa edes nukutuksi. Pakkasaamuun lähdössä oli lämpöä sydämessä ja sukissa, lapsen luottamusta huolenpitoon eivät aikuisten maailman roudat saaneet jäätymään. Kun saisi edes nukutuksi, ruoka ei ole suurimpana huolena. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Sinä olet puolustaja ja huolenpitäjä, pidätkö minustakin huolen. Mies kirkonpenkissä havahtuu hereille, huomaa nolona nukahtaneensa, mutta lämmin hymy nousee hänen kasvoilleen. 2 01 6 ensI pyhänä OsuMIA ruKOus 16. g u n d a m én
Saamme olla turvassa ahdingonkin keskellä. Alkuihminen jäi meriin asumaan. Delfiinejä on muutaman kerran tavattu Itämeressä ja Suomenkin vesillä. Viimein Jumala puhui ihmiselle ja tämä vastasi, mutta veden alta tuleva puhe puuroutui pahasti. Delfiiniä on pidetty merimiesten suojelijana, ilon ja kommunikaation symbolina sekä henkisyyden eläimenä. Tosin tämä käsitys on myös kyseenalaistettu. 50 kpl 13,90 Gospel Covertajat Virsikirjan lisälehdillä cd Monipuolinen valikoima uusia Virsikirjan lisävihkon virsiä. Jouko Ikolan tekstit ovat runollisia arjen tarinoita, joissa on hengellinen ydin. Usko kantaa ihmistä ja valaa sydämeen levollisuutta ja rauhaa. Näin meni monta ajast’aikaa. kuva: MIchaI Bednarak / scanstockPhoto Ihminen on pitänyt delfiinejä erityisinä eläiminä.. 040 754 7591 Alk. Sellaisia oli myös Särkänniemen Akvaariossa ihmisiä viihdyttämässä. Niitä tavataan 40 eri lajia, joista tunnetuin ja laajimmalle levinnyt on pullonokkaeli pullokuonodelfiini (Tursiops truncatus). 24 KOTIMAA 1 .9. 1 KONSERTTI TILATTAVISSA SEURAKUNTIIN gospelcovertajat @gmail.com puh. 20 kpl 15,20 väh. – No jopas. 16,90 (18,90) väh. Ryhmään kuuluu neljä musiikin ammattilaista: Mikko Miettinen, Hannes Asikainen, Ilona Rimpilä ja Esko Turpeinen. 13 90 Jouko Ikola Hyvyyttä on Hyvyys yllättää, rikkoo rajat, katsoo silmiin, on rohkea ja sitkeä. – Luodaan uusi ihminen, ehdotti kerubi. Ihminen ei voi elää veden alla, Jumala mietti. Delfiinit ovat valaiden lahkoon kuuluva merinisäkäs. – Tehdään niin, sanoi Jumala ja samassa ensimmäinen uusi ihminen avasi silmänsä maan pinnalla. 21,00 (24,90) 21 00 kirkolliset kalenterit 2017 ovat ilmestyneet! Hyvyyttä O N JOUKO IKOLA Kirjapaja K un Jumala loi ihmisen, hän teki uudesta lajista nisäkkään, mutta laittoi sen meriin asumaan. 19,90 (21,90) 19 90 VIRSIKIRJAN LISÄLEHDILLÄ G O S P E L C O V E R T A J A T HANNES ASIKAINEN ESKO TURPEINEN MIKKO MIETTINEN ILONA RIMPILÄ Vol. Pullonokkadelfiini on ystävällisen näköinen ja seurallinen otus. 020 754 2350 Monipuolisin valikoima Kirsti Ijäs, Annika Määttänen (kuv.) Taivaan hyvyyttä elämääsi Kaunis kirja toivottaa päivänsankarille onnea ja taivaan hyvyyttä. Ihmisen on helppo pitää siitä. Rukous Särkänniemen delfiinien puolesta: Herra, anna pullonokkaisille luoduillesi hyvä elämä, kuten kaikille muillekin olennoille. Sitä ja sen lajitovereita pidetään erityisen älykkäinä, jopa ihmistä älykkäämpinä suurempien aivojensa ansiosta. Tampereen delfiinit siirrettiin viime viikolla Kreikkaan. 2 01 6 luOMAKunTA VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Miten ihmisen ja merieläimen älyä voi mitata. Pinnalla näkyi vain kuplia. OllI Seppälä Meren ilopilleri Pullonokkadelfiini on iloisen näköinen ja energisen oloinen. Ihminen on pitänyt delfiinejä erityisinä eläiminä, ja niihin liittyy runsaasti symboliikkaa niin antiikin tarustoissa kuin modernissa henkisyydessä. Se muistutti sukulaisiaan eli nykyisiä delfiinejä. Ne rohkaisevat toivomaan, uskomaan hyvään – ja tekemään hyvää