Ka nn en ku va : Ti m o Vi rt al a 11 6. tammikuuta 2021 | hinta: 3,90 € Etiopiassa joulua juhlitaan tammikuussa Tässä lehdessä liitteenä: Fikire Wakayo Bedaso, Mihret Getahun Sankuran ja hänen tyttärensä Meklit pukeutuivat valkoiseen joulujuhlaa varten 12 Valko-Venäjällä voi kirkkomatkalla joutua pidätetyksi Merimieskirkko johtamaan kirkon ulkosuomalaistyötä. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –0 2 6 4 N:o 1 | 8
Oli laskenut jo ja sanoi ottavansa nyt happea. 2 Miten Partaharjun toiminta tulee jatkumaan. Myös joka neljäs vuosi järjestettyjä lasten ja nuorten suurleirejä jatketaan tulevaisuudessakin. 2 KOTIMAA | 8.1.2021 aluksi. Paras tapa tukea paikkaa on käyttää sen palveluja. Pieni con moto sallittakoon, jos saarna on secco, tutti kadoksissa ja aika kuluu lento. Ei tarkoita: siivillä. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen EIJA SORJONEN yrittäjä Tutti kadoksissa T ämän Kotimaan PRO-liitteessä (s. 11) Ada Vesenterä toivoo lapsia kirkon käytäville sekä vilisemään että toteuttamaan messua. Niin minäkin. Mutta ehkä hänkin olisi keskittynyt paremmin itse asiaan, jos olisi ollut sitä luomassa tai jos asia olisi jotenkin viritetty hänen aaltopituudelleen. | viikon henkilö | Pieksämäellä toimivan legendaarisen Partaharjun leirikeskuksen uusi omistaja on Partaharjukeskus Oy, jonka yrittäjäpariskuntana toimii Eija ja Hannu Sorjonen. Giocoso! Ada Vesenterällä on hyviä ideoita lasten vastaanottamiseen ja osallisuuteen. EMILIA KARHU ”Luotan Partaharjuun ja sen asiakkaisiin” – Olen lämmin ihminen ja tunnen lähialueen ihmiset ja seurakunnat. – Kotimaan matkailu, luontomatkailu ja retkeilyreitistöt ovat tulevaisuutta, ja sitä kaikkea Partaharjun leirikeskus voi ihmisille tarjota. Uskolla ja intensiteetillä menemme eteenpäin yhdessä asiakkaiden kanssa. 4 Miksi Partaharjulle kannattaa tulla. Minulle voi myös mielellään lähettää paikkaan liittyviä kehitysideoita. Kaikki tulevat varaukset siirtyvät suoraan meille. Haaveilen tulevaisuudessa uusiutuvan energian paremmasta hyödyntämisestä ja leirikeskuksen toimintojen viemisestä ekologisempaan suuntaan. Oltais tutti spiritoso. Tervetuloa Partaharjulle, olette meille tärkeitä, sanoo Partaharjun leirikeskuksen uusi yrittäjä Eija Sorjonen. Totta kai mielessä on myös erilaisia pelkoja, mutta minä en suostu niihin. Vastaanottavaa, vapautunutta, monen ikäistä – ja sali täynnä. Alkuvuosi mennään miinuksella, mutta sitten tämä homma lähtee nousuun. Mitään tukia en ole toistaiseksi hakenut. Toki joskus häiritsevä jalkautuessaan tai vain istuessaan penkissä. Ensimmäisellä kerralla lapsi pysähtyi kynnykselle ja epäili, ettei olla oikeassa paikassa. – Meillä on vireillä paljon ihania yhteisiä ideoita naapurissa toimivan puutarhayrittäjän kanssa alueen kehittämiseksi. Luotan Partaharjuun ja sen asiakkaisiin. Lapsi on usein virkistävä tekijä. Tuon messun jälkeen löysimme Lohjan Vivamon Mukulamessun, joka tarjosi elämyksiä myös aikuiselle. 1 Mistä löysitte rohkeuden paikan ostamiseen tänä vaikeana aikana. En halua antaa peloille valtaa. Teki mieli viheltää jäähylle. Appenato. Pyysin laskemaan huvikseen kattovalot. Musiikissa pianissimo, penkissä forte fortissimo. PÄIVI PUHAKKA Toimitussihteeri kaipaa lapsia kirkkoon. Palvelemme täällä joka päivä. Lasten ja nuorten keskus päätti luopua toiminnastaan Partaharjulla aiemmin tänä vuonna. Mukulamessun ohella aloimme käydä Helsingissä Verkostomessussa. Unohtumaton oli messu keskiaikaisessa kirkossa, jossa lapsi luukutti penkin päässä olevaa ovea kuin jääkiekkokaukalon vaihtoaitiossa, col legno, presto. Koko syksyn olen miettinyt tätä päätöstä. Siellä oli jotain erilaista kuin tuomiokirkon hartaudessa. Ehkä lapsi kaipaa samaa kuin aikuinenkin, kuulumista, ei kohteena olemista. – Leirikeskuksessa on 219 majoituspaikkaa, jotka ovat niin yritysten, järjestöjen, seurakuntien kuin yksityisten ihmistenkin vuokrattavissa. – Olen työskennellyt Partaharjun leirikeskuksessa eri tehtävissä 25 vuotta. 3 Mikä tulee muuttumaan. – Toiminta leirikeskuksessa tulee jatkumaan entisellään
Koska pääsee ehtoolliselle. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Jos hänellä ei, teen hyvät kaupat. Vaikka kesällä kokoontumisten suhteen elettiin normaalimpaa aikaa, ehtoollisella käyntien määrä näyttää alustavien tilastojen mukaan vähentyneen viime vuonna noin kolmasosaan edellisvuodesta. PÄIVI PUHAKKA 3 KOTIMAA | 8.1.2021. 1921 Kotimaa 5.1.1921. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Tässä merkki on Jumalan oma muistisääntö: ”Tämä on merkkinä liitosta, jonka minä teen – – Kaari näkyy pilvissä, ja kun minä sen näen, muistan ikuisen liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen – – kanssa.” Raamatussa monet merkit viittaavat samaan suuntaan, Joonan merkin suuntaan. Olen merkkien perään silläkin lailla, että odotan palavaa pensasta, sateenkaarta ja ihmeitä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Tosin osa vanhemmista on jättänyt lapsensa kastamatta, koska ei ole ollut mahdollisuutta järjestää siihen liittyvää yhteistä juhlahetkeä etenkään riskiryhmään kuuluvien isovanhempien kanssa. T ämän Kotimaa-lehden mielipidesivulla Jaakko Saarinen tekee kristillisen elämän keskiöön kuuluvan kysymyksen. Kun alkaa niin sanottu normaaliaika, seurakuntien pitääkin löytää keinoja siihen, miten vanhempia saadaan innostettua järjestämään lapselleen korona-ajan takia peruuntunut kastetilaisuus. Kaste ja ehtoollinen ovat luterilaisen kirkon kaksi pyhää toimitusta eli sakramenttia. Meille suotiin armo aloittaa jälleen uusi vuosi täällä alhaalla: monelle matkatovereistamme alkoi ikuisuuden loppumaton uusi vuosi. Saarinen kirjoittaa: ”Kenties näinä sisäistä uskoa ja subjektiivista kokemusta korostavina aikoina kaivataan muistutusta, että on paljon meitäkin, joille Kristuksen konkreettinen läsnäolo ehtoollisessa liittyy erottamattomasti uskon syvimpään ytimeen, inkarnaatioon. Olen merkkitietoinen. Paimenilla kapaloitu lapsi, tietäjillä tähti. Miksi katkesi heidän matkansa. Kotiseurakunnan jumalanpalveluksiin on voinut osallistua striimauksien kautta, jos omat tekniset taidot ja välineet ovat riittäneet niiden seuraamiseen. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Poikkeusaika kokoontumisrajoituksineen näyttää jatkuvan. Jos taas etsiskelisin niitä jatkuvasti, polku poukkoilisi entisestään tai juuttuisin sen yhteen mutkaan. Me saimme sen lopettaa. Uuden vuoden kynnyksellä. Gideonilla olivat villat ja sotilaiden juomatavat. Kirpputorilla tietty logo villanutussa nostaa sen arvoa sekä omissa että myyjän silmissä. ?. Toiset meistä pyytävät merkkejä, toisille ne annetaan pyytämättä. Mooseksella sauvan metamorfoosi. On hienoa, että korona-aikana seurakuntien papit ovat pystyneet toimittamaan kasteita vaikkakin poikkeusjärjestelyin. Saan suuntaa siitä, mitä merkki edustaa, mutta se, mitä se edustaa on tärkeämpää kuin itse taivaallinen ”logo” tai ”fontti”. Miksi jatkuu meidän retkeilymme. 5.1. Se on seurausta siitä, ettei pandemian takia ehtoollisia ole järjestetty. Milloin seurakunnan jäsen pääsee taas nauttimaan ehtoollista. Ajattelehan, että olemme saaneet aloittaa uuden vuoden! Sanoin ´vielä´ sillä olisihan meille voinut käydä toisinkin. Messu on sekä sakramentin jakamista varten että tämän mysteerin kiitosjuhla.” Seurakuntien työntekijät ovat joutuneet keväästä lähtien venymään ja tekemään poikkeusratkaisuja muun muassa jumalanpalvelusten järjestämisessä. Yhdessä heidän kanssaan aloitimme vielä vuosi taaksepäin uuden vuoden. Seurakuntien pitäisi viimeistään nyt etsiä keinoja siihen, miten ehtoollista voidaan jakaa poikkeuksellisissa olosuhteissa turvallisesti. Monelle viime vuosi oli viimeinen vuosi. Kyse on kristilliseen uskoon keskeisesti liittyvästä asiasta. Joskus merkki voi antaa suuntaa koko elämäksi
Poliisi torjuu mielenosoittajia vesitykeillä, ja tilanteet päättyvät usein kymmenien tai satojen ihmisten pidätyksiin ja kuulusteluihin. Lännen karsastaminen näkyy myös suhteessa kirkkoihin. Suurin vähemmistökirkko on katolinen kirkko, johon hallinto jossain määrin suhtautuu puolalaisena kirkkona. Maa tukeutuu monessa asiassa Venäjään, joka pyrkii pitämään kanssaan valtioliitossa olevan pienen länsinaapurin otteessaan. Suurin osa on myös vapautettu. | Valko-Venäjä | V alko-Venäjän poliittiset levottomuudet ovat jatkuneet myös joulukuussa. EU-maat ovat asettaneet Valko-Venäjän hallinnolle pakotteita. Lukašenka ei ole suostunut uusiin vaaleihin tai luopumaan vallasta. Tatarnikov pitää valitettavana, että joiltakin osin Valko-Venäjä ei ole oikeusvaltio: lakeja ei kunnioiteta. Sellainen ei [hallituksen mukaan] ole laillista ja poliisi tulee reagoimaan. – Hänen maahanpääsynsä kiellettiin, vaikka hän on Valko-Venäjän kansalainen. Poliisit estivät mielenosoittajia marssimasta Minskistä Stalinin aikaiselle teloituspaikalle marraskuussa järjestetyssä mielenosoituksessa. Mielenosoitukset tapahtuvat viikonloppuisin. Valko-Venäjän suurin uskontokunta on Moskovan patriarkaattiin kuuluva ortodoksinen kirkko. Kirkkomatkalla oleva kin voi joutua poliisin huostaan. – Poliisi saattaa pidättää, jos vain satut kävelemään kadulla. Matkapuhelinja internet-yhteyksiä on usein katkaistu mielenosoituksien ajaksi. Protestilla haluttiin muistaa Stalinin uhreja ja lisätä painetta Lukašenkan hallintoa kohtaan. On olemassa vaara, että poliisi pidättää. Valkovenäläiset odottavat Tatarnikovin mukaan muutosta. Kotiinpaluu sallittiin vasta joulupäivänä. Tatarnikov kertoo, että elokuusta lähtien noin 26 000 ihmistä on pidätetty. | Kuva: Lehtikuva /AFP Stringer ” Ihmiset haluavat tavata pappinsa, ja minun pitäisi olla paikalla. Pandemiasta johtuen Valko-Venäjä sulki ennen joulua maarajansa. – Jos olet pidätyksen vuoksi poissa töistä tai yliopistosta, voit saada potkut tai tulla erotetuksi yliopistosta. Poliittinen tilanne on ollut kuohuva elokuusta lähtien, jolloin maan presidentti Aljaksandr Lukašenka uusi mandaattinsa opposition ja länsimaiden mielestä vilpillisissä vaaleissa. Monet maksavat lisäksi 170–300 euron suuruisia sakkoja, mikä on Valko-Venäjällä paljon. Pitkään aikaan hallitus ei myöntänyt koko asiaa. Muissa kaupungeissa mielenosoitukset eivät ole kovin massiivisia. Tilanne on hankala, koska vallitsevassa tilanteessa ihmisten evankeliumin kuulemisen tarve on erityisen suuri. Tilanne on varsin paha, Tatarnikov kertoo. JUSSI RYTKÖNEN Valko-Venäjällä protestointi jatkuu demokratia | Maan lu terilaisen kirkon papin mukaan pidätykset ovat mielivaltaisia. Tämä on nyt hyvin tavallista. Tatarnikov asuu Puolan rajan lähellä Hrodnan kaupungissa, missä on luterilainen pääseurakunta. – Meillä oli jo poliittinen kriisi ja talouskriisi, nyt vielä koronakriisi. Oppositio on osoittanut mieltään Minskissä ja muissa kaupungeissa. Valko-Venäjän luterilaisen kirkon papin Vladimir Tatarnikovin mukaan loppusyksyllä pahentunut koronavirustilanne alkoi vaikuttaa mielialoihin. Kirkkojen toimintaa ei Valko-Venäjällä ole rajoitettu, mutta Vladimir Tatarnikovin mukaan kirkkojen edustajien puheita ja kirjoituksia kontrolloidaan. Hän toivoo, että kirkot käyttäisivät ääntään: kirkkojen tehtävä on osoittaa vääryys, osoittaa synti. – Ihmiset haluavat tavata pappinsa, ja minun pitäisi olla paikalla. 4 KOTIMAA | 8.1.2021 uutiset. Presidentinvaalien rehellisyyttä kritisoinutta katolista arkkipiispa Tadeusz Kondrusiewicziä ei hänen elokuisen Puolan-vierailunsa jälkeen päästetty kuukausiin takaisin Valko-Venäjälle. – Kaikkein suosituimmat niistä ovat pääkaupungissa Minskissä. Kansalaiset voivat poistua ulkomaille vain lentäen. Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat jatkuneet joulukuussakin. Hän kertoo, että poliittisesta tilanteesta johtuen hänen on käytännössä vaikeaa vierailla satojen kilometrien päässä olevissa toisissa seurakunnissa. Maskien käyttö on tullut pakolliseksi ja massatapahtumia on peruttu. Silloin myös kirkkomatkalla, kaupassa tai elokuvissa kävijät voivat joutua pidätetyksi 15 päivän ajaksi. Monet ovat monien kriisien keskellä hämmentyneitä ja pettyneitä. Emme tiedä, mitä uusia lakeja tulee tai ketkä perheenjäsenet joutuvat pidätetyiksi, Vladimir Tatarnikov kertoo. – Minskissä en voi käydä siksi, että rautatieasema on kaupungin keskustassa, missä mielenosoituksiakin pidetään. – Televisiossa ja radiossa kerrotaan, että mielenosoituksiin ei pitäisi osallistua. – Vakautta ei ole
Korhosen syyskuussa 2019 tekemä tutkintapyyntö koski sitä, onko Teemu Laajasalo syyllistynyt kirjanpitoasetuksen vastaiseen toimintaan, kun hän ei ole kirjanpidossa eritellyt yhtiönsä TL Opetus Oy:n saamaa huomattavaa tuloa (442 000 euroa). Tästä on kuitenkin olemassa myös Laajasalon tekemä tutkintapyyntö ja poliisin päätös: Korhonen ei ole loukannut Laajasalon kunniaa eikä vainonnut häntä. Tutkintapyynnöt teki Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston entinen puheenjohtaja Johanna Korhonen. Toivoa sopii, mutta nähtäväksi jää. Tarkemmin sanottuna oliko Laajasalo ohjannut yhtiön liikevaihtoa muualle kuin yhtiön tilille. Hyvää Uutta Vuotta lukijamme! 5 KOTIMAA | 8.1.2021. Julkisuus on rampauttanut Teemu Laajasalon toimintaa, ja Johanna Korhosenkin julkisuuskuva on kärsinyt. | kommentti | ” Luulisi kisaväsymyksen painavan jo kaikkia. Kapituli merkitsi tuomion tiedoksi eikä katsonut sen johtavan seurauksiin, mutta katsoi silti että piispaan liittyvä negatiivinen julkisuus on ollut omiaan vahingoittamaan kirkon julkisuuskuvaa ja uskottavuutta eettisenä toimijana. OLLI SEPPÄLÄ Kolme Teemu Laajasalon toimintaan kohdistunutta tutkintapyyntöä nurin – Eiköhän ala riittää. 020 754 2333 Kalentereita myydään niin kauan kuin tavaraa riittää. Lisäksi piispoiksi aikovien on syytä selvittää taloudelliset ja muut sidoksensa ennen vaalikampanjoita. alv) + postimaksu. Toivoa sopisi kaikkien osapuolten kannalta – ja osapuoliin luettakoon asiaa sosiaalisessa mediassa kiihkeästi kommentoinut yleisökin. Kirkollinen hallintokulttuuri terhakoitunut ainakin mitä tulee talouteen, luottokortin käyttöön ja kuitteihin. Viime kesäkuussa tehty tutkintapyyntö puolestaan koski sitä, onko Laajasalo syyllistynyt rikokseen yhtiönsä TL Opetus Oy:n laskutuksessa. Myös Johanna Korhosen julkisuuskuva on kirkon piirissä kärsinyt, sillä nyt syntyy vaikutelma, että Laajasalo olisi hänelle pakkomielle. Myös se on tullut selväksi, että piispat ovat julkisuuden henkilöitä, joiden tulee kestää kovaakin kritiikkiä. Onko piispa Laajasalon ympärillä vuodesta 2017 jatkunut kuohunta nyt lopussa. Moni asiaa seurannut huokaisi, että josko nyt asia saatiin päätökseen ja voidaan siirtyä normaaliin. Voit tilata sen asiakaspalvelustamme hintaan 9,95 € (sis. Julkisuus on rampauttanut eri tavoin piispa Laajasalon toimintaa ehkä pitkäksikin aikaa. Huhtikuussa 2020 tehty tutkintapyyntö koski sitä, väärennettiinkö Helsingin tuomiokapitulin vuoden 2019 talousarvio piispa Laajasalon toimesta ja määräsikö Laajasalo vuoden 2019 tilinpäätöstä tasaavan rahasto-oton sääntöjen vastaisesti. Näin säästyttäisiin monelta ongelmalta. Kyllä vain. Luulisi kisaväsymyksen painavan jo kaikkia. Poliisin päätösten mukaan yksikään tutkintapyyntö ei anna syytä aloittaa esitutkintaa. | Kuvat: Pasi Leino Tilaa: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai p. Mutta onko Laajasalo-gatessa seurannut mitään myönteistä. Ainakin sen verran kuohuntaan on ollut aihetta, että Laajasalo sai 2019 tuomion tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta, joka liittyi TL Opetus Oy:n verottajalle toimittamiin tietoihin vuosina 2014–2017. Haluatko Kotimaan vuoden 2021 taskukalenterin. Helsingin poliisin päätökset koskivat kolmea piispa Teemu Laajasaloon kohdistuvaa tutkintapyyntöä. J oulun alla poliisi teki kolme päätöstä pitkään jatkuneessa tapahtumaketjussa, jota on kuvattu joko piispa Teemu Laajasalon kujanjuoksuksi tai ajojahdiksi
Jatkossa työn operatiivinen johto on tarkoitus siirtää vaiheittain vuoteen 2025 mennessä Suomen Merimieskirkolle. Lisäksi se toimii yhteistyössä Kirkon ulkosuomalaistyön yksikön kanssa Pohjois-Saksassa, Kaakkois-Aasiassa, Espanjan Aurinkorannikolla ja Kreikassa. – Merimieskirkko tarvitsee siis Merimieskirkko alkaa johtaa kirkon ulkosuomalaistyötä yksi luukku, yksi brändi | Kirkkohallitus ja Suomen Merimieskirkko syventävät yhteistyötään ulkosuomalaistyössä. Lukuun 532 sisältyvät lähetyskentillä vähintään vuoden työjaksolla olleet sekä kotimaanjaksolla olleet, uudelleen ulkomaille lähdössä olevat työntekijät. Tavoitteena kotimaassa on myös yksi ”luukku”, yksi brändi ja yksi viesti, sanoo kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko. Ulkomailla tehtävän työn säästöosuus on näin suhteellisesti pienempi. Lähetystyöntekijöiden määrä lähti nousuun Suomen lähetysneuvoston (SLN) uuden tilaston mukaan sen jäsenjärjestöillä oli vuonna 2019 yhteensä 532 lähetystyöntekijää. – Toivottavaa olisi, että säästöt vaikuttaisivat mahdollisimman vähän ydintyöhön ulkosuomalaisten parissa, Vihko sanoo. Merimieskirkon pääsihteerin Hannu Suihkosen mukaan nyt käynnissä oleva ulkosuomalaistyön operatiivisen johdon siirtyminen heille on heidän kannaltaan luontevaa toiminnan laajenemista. Suomalaisten lähetystyöntekijöiden kokonaismäärä nousi hiukan vuodesta 2018, jolloin heitä oli yhteensä 512. DVV tiedottaa asiasta omilla nettisivuillaan. Kirkosta eroamista suositellaan tehtäväksi vahvan tunnistautumisen sivulla Digija väestötietovirasto (DVV) suosittelee, että uskonnollisesta yhdyskunnasta eroavat suorittaisivat vastaisuudessa eroamisen DVV:n sähköisessä palvelussa, jossa käytetään vahvaa tunnistautumista. Uusi organisoituminen ei tarkoita lisärahoitusta Merimieskirkon nykyisin hoitamille kohteille. Niissä työt jatkuvat kuten tähänkin saakka sovitun mukaisesti. Perustana ovat hyvin toimivat paikalliset yhteisöt ja tätä tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa. Ulkosuomalaistyö on suomalaisten parissa ulkomailla tapahtuvaa kirkollista, niin hengellistä kuin sosiaalista toimintaa. – Merimieskirkko on jo nyt merkittävä ulkosuomalaistyön toimija. Eroakirkosta.fi-sivuston lomakkeet toimivat edelleen, mutta niissä tunnistautumiseen käytetään vahvan tunnistautumisen sijaan sosiaaliturvatunnusta. Kirkon ulkoasiainosastolla kuitenkin jatkossakin valmistellaan ulkosuomalaistyön strategisia linjauksia ja arvioidaan Merimieskirkon kanssa tehtävää yhteistyötä. Vuoteen 2025 mennessä Merimieskirkko johtaa toimintaa. Tavoitteena on, että nykyisestä neljästä ulkosuomalaistyön virasta Kirkkohallituksessa yksi siirtyisi Merimieskirkolle ja kolme lakkaisi eläkkeelle siirtymisten myötä vuoteen 2025 mennessä. Syynä ulkosuomalaistyön uuteen organisoitumiseen on Kirkkohallitukseen kohdistuva säästöpaine, mutta myös koko työmuodon käynnissä oleva muutos. – Brändiasiakin on tärkeä, sillä nykyisellään ulkosuomalaistyöllä ei ole Suomessa tunnettuutta. ” Toivottavaa olisi, että säästöt vaikuttaisivat mahdollisimman vähän ydintyöhön ulkosuomalaisten parissa. Vihkon mukaan on vähintäänkin reilua, että kun ulkosuomalaistyössä, kuten koko Kirkkohallituksessa, joudutaan tulevina vuosina tekemään säästöjä, niin ne kohdistuvat erityisesti kotimaan hallintoon. Tästä joukosta ulkomailla työskenteli 436 henkilöä ja kotimaassa 96. – Toki kysymys on rahasta, mutta ei yksinomaan siitä. Kirkkohallitus ei tällaista avustusta voisi saada, Suihkonen sanoo. – Lisäksi saamme toimintaamme avustusta opetusja kulttuuriministeriöltä sekä STEA:sta eli sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta muun muassa sosiaalikuraattoria varten. Ulkosuomalaisuus on erilaista ja monimuotoisempaa kuin aiemmin. 6 KOTIMAA | 8.1.2021 uutiset. Jo tällä hetkellä Merimieskirkko vastaa ulkosuomalaistyöstä Britteinsaarilla sekä Beneluxmaissa eli Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa. | suomalaiset ulkomailla | N oin 40 eri maassa asuvilla suomalaisilla on oma suomalainen seurakunta tai omaa seurakunnallista toimintaa, jonka rahoitukseen ja tukemiseen emämaan kirkko osallistuu eri tavoin. Suomalaisten joukko koostuu vakituisesti ulkomailla asuvista, työn vuoksi muuttaneista, osan vuotta asuvista, opiskelijoista, opiskelijavaihdossa olevista, merenkulkijoista ja rekkakuskeista ja turisteista. Kokonaismäärästä naisia oli 306 ja miehiä 226. Jossain maksetaan työntekijän palkka kokonaan, toisaalla osittain tai tuetaan toimintaa muuten. Merimieskirkko sen sijaan tunnetaan. Ulkosuomalaistyössä on muutenkin menossa vaihe, jossa vanhat toimintatavat joudutaan miettimään uusiksi. Samanlainen merimieskirkkovetoinen organisoituminen on esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö on verkostomainen kokonaisuus, jota on koordinoinut Kirkon ulkosuomalaistyön yksikkö Kirkkohallituksessa. Eniten lähetystyöntekijöitä vuonna 2019 oli SLN:n tilastojen mukaan helluntaiseurakuntien Fida Internationalilla: yhteensä 192, josta 152 ulkomailla ja 40 Suomessa. Kirkon ulkosuomalaistyön operatiivisen johtamisen lisäksi Merimieskirkko hoitaa jatkossa tehtävien koordinointia maailmalla sekä työhön liittyvää vaikuttamistoimintaa ja viestintää kotimaassa. DVV toteaa tiedotteessaan, että syksyllä psykoterapiakeskus Vastaamoon tehty tietomurto on pakottanut virastoa tarkastelemaan käytäntöjä, joissa palveluita käytetään ilman vahvaa tunnistamista. Tätä ennen heidän määränsä on pienentynyt useita vuosia. Tehdyllä sopimuksella pyritään varmistamaan kirkollisen ulkosuomalaistyön edellytykset tulevaisuudessa
on myös tehnyt sääntömuutoksen, joka takaa Kirkkohallitukselle edustuksen Merimieskirkon hallituksessa. Ulkosuomalaistyön uusi yhteistyö rakentuu perusnäkemykselle, että Kirkkohallitus ja Suomen Merimieskirkko ry. Merimieskirkot ovat jatkossakin Merimieskirkkoja. Lisäksi Merimieskirkko saa rahoitusta omaan, jo olemassa olevaan toimintaansa aiemman sopimuksen mukaan. Samalla määritellään ulkomaiset toiminta-alueet sekä niiden ylläpitoon tarvittavat varat sekä Merimieskirkolle myönnettävän avustuksen määrä. Sisarkirkkojen yhteydessä toimivat suomalaiset seurakunnat sekä eri maihin rekisteröityneet, yhdistyksinä toimivat suomalaiset seurakunnat ovat jatkossakin sisarkirkkojen seurakuntia, joita tuetaan, mutta ei johdeta Suomesta. Merimieskirkko ry. Kirkkohallituksen ja Merimieskirkon välisen yhteistyön tiivistämisestä päätettiin kirkkohallituksen täysistunnossa ja Merimieskirkon ylimääräisessä kokouksessa joulun alla. Uuden organisoitumisen jälkeenkin toiminnan kirjo maailmalla ja erilaisten ulkosuomalaistyön toimijoiden identiteetit säilyvät. | Kuva: Olli Seppälä 7 KOTIMAA | 8.1.2021. Jatkossa Kirkkohallituksella säilyy edelleen lopullinen päätäntävalta ulkosuomalaistyössä. OLLI SEPPÄLÄ Kirkon ulkosuomalaistyöstä suurelle yleisölle tulevat ehkä ensimmäisinä mieleen turistipapit etelän lomakohteissa. Turistityö siirtyy Merimieskirkolle vuonna 2023, jolloin kirkkohallituksen täysistunto päättää myös ulkosuomalaistyön painopisteet sekä toiminnan rahoituksen vuosille 2024–2026. Kirkkohallituksen täysistunto päättää kirkon työhön myönnettävän rahoituksen painopisteet joka kolmas vuosi. Yhteistyösopimuksessa sanotaan, että Kirkkohallitus valmistelee työn painopisteet yhdessä Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa. Kuva Kanariansaarilta, jossa on kaksi suomalaista seurakuntaa. | Kuva: Olli Seppälä Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko. Sopimusta aletaan toteuttaa heti vuoden 2021 aikana muun muassa keskinäisellä perehdytyksellä ja kenttävierailuilla. toimivat saman kirkon hyväksi ja että ”toimijoita yhdistää kirkon tunnustus ja sitoutuminen kirkon virallisten strategioiden tavoitteiden toteutumiseen.” Merimieskirkon tunnuslause on nyt ”Kumppanisi maailmalla”, ulkosuomalaistyön vastaavasti ”Turvaverkkosi maailmalla”. | Kuva: Olli Seppälä Merimiskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen. Ne saavat Suomesta palkattuja turistipappeja työntekijöikseen talvikausiksi. jatkossakin seurakuntien budjettiavustuksia ja kolehteja, Hannu Suihkonen ja Mauri Vihko muistuttavat. Vuoden 2025 alussa Merimieskirkko vastaa kokonaan ulkosuomalaistyöstä, jolloin myös kirkon ulkosuomalaistyön eri maihin suuntautuva rahoitus välitetään Merimieskirkon kautta
Kirja kuvaa myös rohkeutta, jota monet papit ja maallikot ovat osoittaneet tehdessään työtä vähemmistöjen puolesta. Hän kuvaa teoksessa keskustelua, jonka kävimme työhuoneessani Espoon kapitulissa. Haastattelujen avulla pyritään saamaan monipuolinen kuva ordinaation pyrkijästä. En toki kuvitellut, että piispainkokous hyväksyisi vielä tässä vaiheessa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimistä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Olin juuri tuolloin itse saanut kokea kaksi tuskallista oikeusprosessia, joissa minua syytettiin myötämielisyydestä homoseksuaaleja kohtaan. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla.. Samaa mieltä oli myös huomattava joukko pappeja, jotka ottivat ohjat omiin käsiinsä. Kysyin, voisiko hän odottaa, kunnes piiispainkokous hyväksyy mietinnön. Haastattelijoilla on tässä vaiheessa käytettävissään myös tarvittavat asiakirjat. Hän kysäisi, mitä kuuluu Jari Muttoselle. Olin huolestunut hänen oikeusturvastaan. Olen siksi omalta osaltani ollut tukemassa kirjan julkaisua. Voimakastahtoinen kollegani Wille ei taida moisia kieltoja noteerata. Siksi esitän muutamia tarkennuksia, jotka koskevat omaa rooliani vähemmistöjen aseman edistämisessä. Samaan tapaan odotan kansankirkoltamme myönteistä ja kannustavaa suhtautumista koronarokotuksen ottamiseen. MIKKO HEIKKA Emerituspiispa En kieltäytynyt vihkimästä kirja | Emerituspiispa Mikko Heikka selventää omaa rooliaan seksuaali vähemmistöön kuuluvien aseman edistämisessä. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Piispainkokous vahvisti työryhmän esityksestä sen kohdan, joka koskee homoseksuaalien oikeudellista asemaa ordinaatiossa. Meillä on nopeasti reagoiva, kansainvälinen, itseään kriittisesti tarkasteleva tiedeyhteisö ja pitkälle vietyä teknologiaa rokotteen luomiseksi. Yhteyden rakentajat -kirja antaa hyvän kuvan johtamani Parisuhdelaki-työryhmän esityksestä. Taustalla kummittelevat muistot sikainfluenssarokotteen kiistattomista haitoista. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Vokaation antajana oli Suomen Lähetysseura, joka kuuluu Helsingin hiippakunnan kaitsentaan. ” Parisuhderukous tuntui monen vuoden työn jälkeen koomiselta. Tämän jälkeen kerroin ordinaatioprosessin etenemisestä kapitulissa. Haastattelujen jälkeen kapitulin istunto tekee päätöksen ordinaatiokoulutukseen kutsuttavista. Takavuosien muistikuvat saattavat olla jo hapertuneita. Kerroin myös, että mielelläni vihkisin hänet papiksi. Tämä edistäisi oleellisesti hänen oikeusturvaansa. Sen mukaisesti Ari Muttonen ja monet muut ovat saaneet astua pystyssä päin ordinaatioon. Kun piispainkokous teki aikanaan sen perusteella päätöksensä parisuhderukouksesta, koin surua ja häpeää, josta en ole vieläkään täysin toipunut. korvaa 8 mielipiteet KOTIMAA | 8.1.2021 K aisa Raittilan kirjoittama teos Yhteyden rakentajat on ansiokas puheenvuoro seksuaalisesta tasa-arvosta. Sen mukaisesti piispa ei suorita ”esitarkastusta” eikä päätä vihkimyksestä. Kirkkomme on koko pandemian ajan ohjeistanut seurakuntia huolellisesti noudattamaan esivallan antamia kokoontumisohjeita ja –rajoituksia. Sosiaalisessa mediassa on käynnissä keskustelu, jossa kiivaastikin on epäilty koronarokotteen turvallisuutta. Ne tapahtuvat kahdessa ryhmässä. Päätöksen tekeminen ei ole aina helppoa. Samassa Jari Muttosen haastattelussa myös väitetään, että olisin kieltänyt piispa Wille Riekkistä vihkimästä Muttosta. JAAKKO KIVISAARI Lääkäri, kirkkovaltuutettu Koronarokotus – Otatko vai et. Kerroin lyhyesti samat asiat, jotka olivat esillä tavatessani Jari Muttosen Espoon kapitulissa. Piispainkokous hyväksyi työryhmäni mietinnöstä esityksen, jonka mukaan seksuaalinen suuntautuneisuus ei ole pappisvihkimyksen este. Muistiinpanoistani selviää, että keskustelun alussa kerroin arvostavani hänen työtään sukupuolien tasa-arvon edistämisessä. Se antaa äänen ihmisille, jotka eivät ole aikaisemmin tulleet kuulluiksi kirkon päätöksenteossa. Kerroin myös, että johtamassani Parisuhdelakityöryhmässä oli valmistunut esitys, joka turvaisi homoseksuaalien oikeudellisen aseman pappisvihkimyksessä. Tähän sisältyy kuitenkin myös ongelmia. Jaan tämän tunteen. Rokotekehitys ei toki lähtenyt aivan alkutekijöistä, vaan suunnitelmia oli olemassa ja oli myös tekninen valmius nopeasti kehittää uuteen virustyyppiin toimivia rokotteita. Joskus tämä vaatii äänestyksen. Näin käytiin läpi hyvät turvallisuuskokeet lyhyessä ajassa. Muttonen väittää, että olisin kieltäytynyt vihkimästä häntä papiksi. Viranomaislupakäsittelyn eri vaiheita tehtiin limittäin eikä byrokraattisesti peräkkäin. Yksi merkittävä asia kuitenkin toteutui. Jari Muttonen sai myöhemmin vihkimyksen Helsingin hiippakunnassa. Päätöksen tekee kapitulin istunto monivaiheisen prosessin päätteeksi. Jokaisella istunnon jäsenellä on yksi ääni. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Rokotusten alettua on edelleen ensiarvoista jaksaa noudattaa suositeltuja turvaohjeita! Minä otan koronarokotteen, kun vuoroni tulee. Kirja avaa haastattelun muodossa pastori Ari Muttosen ordinaatioprosessia. Kun tuleva työnantaja lähettää vokaation kapituliin, alkavat haastattelut. Luterilaisen yhteiskuntakäsityksen mukaan tarttuvan taudin ehkäisystä huolehtii maallinen esivalta yksiselitteisesti. Muistiinpanoistani käy ilmi, että tapasimme kirkolliskokouksen käytävällä ohimennen rientäessämme täysistuntoon. Monivaiheisen koulutuksen jälkeen tuomiokapituli lopulta arvioi kandidaattien edellytyksiä toimia menestyksellisesti pappisvirassa. Keskustelun aikana kerroin avoimesti Jari Muttoselle Espoon tuomiokapitulin istunnon kriittisestä ilmapiiristä homoseksuaaleja kohtaan. Parisuhderukous tuntui kuitenkin monen vuoden työn jälkeen koomiselta. Tuloksena on turvallinen, hyvin tehokas rokote. Rokotevastaisissa mielipiteissä on ollut populististen käsitysten lisäksi jopa uskonnolliseen mystiikkaan pohjautuvaa kritiikkiä. Teoksen voima on siinä, että vähemmistöjen äänet nousevat esille haastattelujen muodossa. Raittilan kirja sanoittaa myös syvää pettymystä kirkon päätöksenteon hitauteen
Varmasti eri puolilla nytkin, mutta kuinka hiljaa. Ahonen viittasi Helsingin seurakuntayhtymältä turhaan anottuun määrärahaan Open Doors -järjestölle. Kirkossa taas pelättiin, että maallistuminen kiihtyisi. Messut (ehtoollisjumalanpalvelukset) muutettiin rutiininomaisesti sanajumalanpalveluksiksi. Alkuun uudistus pelotti. Joskus olen jättänyt seurakunnan esirukouslaatikkoon pyynnön kärsivien sisariemme ja veljiemme puolesta. Minun henkilökohtaiset kokemukseni ovat vähäiset. Entä aktiivinen toiminta yhteiskunnassa. Lain viivästyminen johtui maan asemasta Venäjän suuriruhtinaskuntana. Kun Pohjois-Keniassa pysäytetään linja-auto, niin komento kuuluu: ”Tuonne puolelle kristityt, tänne oikeauskoiset.” Ei siinä selitykseksi kelpaa, että ”minä en nyt oikeastaan ole uskovainen kristitty”. Varsinkin uskonnonopetuksen suhteen kirkko on ollut mustasukkainen. Tämän jälkeen ehtoollista tarvitsevat voisivat sopimuksen mukaan tulla ottamaan vastaan sakramentin kirkossa tai ulkona. Sama näyttää tapahtuvan monin paikoin nyt uudelleen. Miksi kirkossamme ei kirjoiteta, puhuta eikä rukoilla vainottujen kristittyjen puolesta. Tällaista oppiainetta ei olla kuitenkaan riittävästi yhdessä tahdottu. Koulunpidon ihmemaaksi Suomi tajuttiin vasta myöhemmin. ” Työnantajat pelkäsivät, ettei koulun myötä lapsista kasvaisi enää kunnon työläisiä. Kirkollinen alkuopetus, rippikoulut ja kinkerit olivat luoneet vankan pohjan uudenaikaistuvalle koulujärjestelmälle. Messu toimitettaisiin rajoitusten puitteissa. Kotimaa oli kaukonäköinen. Kansallisessa kertomuksessa kansakunnan yhdistymistä ryhdyttiin tosin kutsumaan talvisodan ihmeeksi. Kaikille yhteistä katsomusainetta on sen jälkeen ehdotettu miltei jokaisella vuosikymmenellä. Kunnissa pelättiin, että uudistus olisi liian kallis. Yhdyn Ahosen sanoihin: ”Tänään minua hävettää olla tällaisen vauraan, välinpitämättömän kirkon jäsen, joka ei edes symbolisesti halua osoittaa tukeaan kärsiville maailmanlaajuisen kirkon jäsenille.” ANTTI VANHANEN Eläkepappi, Lappeenranta Ovatko ovet kiinni. Viimeksi sen teki vihreiden eduskuntaryhmä juuri joulun alla. Kaiken pelon keskellä Kotimaa-lehti edusti optimismia: ”Kaikista ihmisten vallassa olevista yhteiskunnan ja valtion suojelukeinoista on kaikki kansalaiset käsittävä koulutus varmin.” Sisällissodan jälkeisen yhteiskunnan rakentaminen yhtenäiseksi edellytti kaikkien kouluttamista, ja siksi oppivelvollisuuslaki oli erityisen tervetullut. Kirkossa taas pelättiin, että maallistuminen kiihtyisi. Ei sitä tuotu esiin seuraavan sunnuntain messussa. Kenties näinä sisäistä uskoa ja subjektiivista kokemusta korostavina aikoina kaivataan muistutusta, että on paljon meitäkin, joille Kristuksen konkreettinen läsnäolo ehtoollisessa liittyy erottamattomasti uskon syvimpään ytimeen, inkarnaatioon. Sulkutoimien aikanakin on varmistettu, että pappi on tavattavissa jumalanpalvelusten jälkeen, turvallisella tavalla. Suomessa oppivelvollisuuslaki saatiin verrattain myöhään. Kirkolliset alkukoulut väistyivät alakansakoulujen tieltä. 9 KOTIMAA | 8.1.2021 Saamme olla kiitollisia siitä kekseliäisyydestä, jolla seurakuntien elämä viime keväästä lähtien on järjestetty niin, ettei ihmisten terveys tai terveydenhuollon kantokyky joudu vaaraan. | kolumni | Esa Ahonen kiinnitti huomiota ( Kotimaa 18.12.2020) kirkossamme lähes unohdettuun asiaan: ”maailman vainotuimpaan uskonnolliseen ryhmään” – kristittyihin. Kommunistiajan Itä-Euroopassa tuettiin hiljaa vainottuja ja syrjittyjä kristittyjä arkkipiispa Martti Simojoesta alkaen. Marttyyreja kaikki. Oppivelvollisuuskoulut jatkoivat nyt tätä työtä. Uudistajat sanovat, että lakimuutos parantaa kansalaisten koulutustasoa ja työllisyyttä. Samoin voitaisiin toimia ehtoollisen kohdalla. Jostain syystä kuitenkin yksi ydinasia jäi poikkeusaikana puuttumaan. On toki varhaista sanoa, miten siinä lopulta käy. Luottamus yhteiskunnan kykyyn järjestää koulunpito järkevällä tavalla on ollut luterilaisessa kirkossa usein koetuksella, vaikka luterilaista olisi kyllä vähän luottaa. Oppivelvollisuus yhdisti – katsomusopetus erottaa ILKKA HUHTA Kirjoittaja on kirkkohistorian professori Itä-Suomen yliopistossa. Messu on sekä sakramentin jakamista varten että tämän mysteerin kiitosjuhla. Tansaniassa kirkon oppilaitoksessa vastapäätäni istuu oppilas, joka kertoo, että hän on sukunsa hylkäämä käännyttyään kristityksi. Eikä hän ole ainoa. Tunnustuksellisen uskonnonopetuksen rinnalle ei hyväksytty kaikille pakollista siveysoppia. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslain ohella monet muutkin viime vuosisadan alun lainsäädäntöhankkeet saatiin valmiiksi vasta sisällissodan jälkeen. JAAKKO SAARINEN Filosofian maisteri Ehtoollinen koronaaikana. Onneksi on liian varhaista sanoa, miten siinä lopulta käy. Työnantajat pelkäsivät, ettei koulun myötä lapsista kasvaisi enää kunnon työläisiä. O ppivelvollisuus laajenee 18 ikävuoteen tänä vuonna. Olihan sittemmin ratkaisevaa, että syksyllä 1939 sotaan paikkakunnittain komennetut tunsivat toisensa jo kansakoulusta. Ehtoollisjumalanpalvelusten alasajosta päättäneet ovat varmasti selvillä siitä, miten keskeistä säännöllinen messu on ollut läpi kirkon historian; samoin siitä, miten tärkeää Kristuksen todellinen läsnäolo ehtoollisessa oli Lutherille ja historiallisessa luterilaisuudessa. ”Taistelun” ensimmäisen erän se katsoi voittaneensa 1922, kun Kirkkokansan nousu -niminen painostusryhmä onnistui tavoitteessaan
Kolumnistina sydäntäni lähimpänä lienee kieli. Kirkolla ja tietysti jokaisella kristityllä olisi loistava paikka näyttää muillekin mallia siinä, miten luomakunnasta pidetään huolta. On varhaista sanoa, kuinka Eurooppa kokonaisuutena onnistui kriisin hoitamisessa. 4) Pandemia on paljastanut monta hyvää ja tervettä piirrettä suomalaisesta yhteiskunnasta, niin valtion johdosta kuin yksittäisistä kansalaisistakin. 3) Ympäristöongelmat, ilmastohaaste, digitalisaatio, väestön ikääntyminen, sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen niin globaalisti kuin paikallisestikin jatkavat kasvuaan. Pelkään kuitenkin, että pitkittynyt kriisi on jo kasvattanut eriarvoisuutta ja lisännyt yksinäisyyttä ja että näiden seuraukset ovat ylisukupolvisia. Keskuksen taitavat sananiekat kiertäisivät seurakunnissa karsimassa niin kirkollista ammattisanastoa kuin ylenmääräistä kaanaankieltäkin. 2) Haluaisin ihmisten aktivoituvan kirkossa. Jotta mahdollisimman moni löytäisi sieltä oman paikkansa, on vanhoja käytäntöjä ja ajattelutapoja uskallettava tarkastella kriittisesti. Pidän kovasti työstäni. Keskellä kriisiä se on ensimmäiseksi huolehtinut koulunpidosta, köyhäinhoidosta, vanhuksista ja muista kaikkein suurimman vaaran alla olevista. Koronakriisin runneltua taloutta Euroopassa pistettiin nopeasti pystyyn täysin ennennäkemätöntä suuruusluokkaa oleva tuhannen miljardin elvytyspaketti. 4 ) Suomessa on onnistuttu paremmin kuin monissa maailman maissa koronakriisin hoidossa. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko, Hämeenlinna 1) Olen iloinen häjy karjalaisen isäni ja pohjalaisen äitini peruja, helposti kaikkien kanssa toimeentuleva, mutta tarvittaessa löytyy tahtoa ja peräänantamattomuutta. Rakastan luontoa lähelläni, mutta kaipaan matkustamista kauas. 2 ) Koetan pitää esillä sellaista näkökulmaa historiasta, joka ei pyri todistamaan, saati julistamaan, mutta kenties aika ajoin osoittamaan sen, millaista kuvaa historiasta nykyinen keskustelukulttuuri ilmentää. Keväällä 2021 minulta ilmestyy esseekirja nimeltään Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle. korvaa kolumnistit 10 KOTIMAA | 8.1.2021 Ilkka Huhta Kirkkohistorian professori, Joensuu 1) Olen pohjoiskarjalaistunut eteläsuomalainen perheenisä ja aviopuoliso. Kärsivää ei saa jättää virumaan. 3 ) Toivon, että rokotteen myötä laukeava koronakriisi ei unohdu liian nopeasti. Minusta Suomen hallitus on siinä toiminut suorastaan luterilaisesti. Tavoitteena olisi kirkko, jossa ihmiset ymmärtäisivät toistensa puhetta. Politiikkaa vertaan tiskaamiseen, ja tarkoitan tällä sitä, että työ ei lopu koskaan, sillä aina tulee uutta tiskattavaa. 2) Elämä on minulle yhtä suurta kysymystä, johon lopullista vastausta ei koskaan löydy, mutta etsiminen sinällään on houkuttava seikkailu. Perheeseeni kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta. Iso haaste on olla tarkkana, etteivät ääriliikehdinnät saisi sellaista sijaa, joka voi ajaa koko inhimillisen elämän tuhoon ja kaaokseen. Pandemian jälkeen huolettaa ilmastonmuutos KOONNUT | FREIJA ÖZCAN Olli Löytty Kirjallisuuden tutkija ja tietokirjailija, Tampere 1) Olen muutama vuosi sitten seurakunnan jäsenenä aktivoitunut, kirkollisista luottamustoimistani hyvin innostunut huono kristitty. Olen huolestunut demokratiasta ja oikeusvaltiosta hauraana järjestelmänä. 3) Toivon, että ihmiskunta viisastuu ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttaminen ympäristökatastrofien edessä. 4) Digitalisaatio otti ison loikan vuoden ensipuoliskolla: pakon edessä asiat järjestyivät ripeästi. Olen uskonnon ja kirkon yhteiskunnallisesta roolista historiassa ja nykyaikana kiinnostunut tutkija. Varsinainen voimannäyttö oli yhteinen eurooppalainen rokotehanke.. Unelma-ammattini olisi ”Kirkon kieliasiainkeskuksen esihenkilö”. Tässä uskontokunnilla on iso ja aktiivinen rooli. Euroopassa on onnistuttu pitämään kaiken melun keskellä esillä länsimaiseen historiaan ankkuroituvia arvoja, vaikka oikeusvaltioperiaatteiden ja perusoikeuksien loukkaaminen on jälleen meilläkin ollut niin kovin yleistä. Toivon, että kriisin aikana opittuja hyviä käytänteitä ei unohdeta ja että huoli ilmastonmuutoksesta saa meidät toimimaan yhtä päättäväisesti yhdessä kuin korona on saanut. Eettinen, ohittamaton kompassini on ihmisten, eläinten ja luonnon perusoikeuksien puolustaminen
1 Millä sanoin haluaisit tulla esitellyksi lukijoillemme. Olen keski-ikäinen ja PK-seudulla ikäni asunut. esittely | Kotimaan vuoden 2021 kolumnistit kertovat, mikä heille on tärkeää ja mistä he tulevat kirjoittamaan. Eurooppa on onnistunut kriisin keskellä käsittelemään isoja kysymyksiä ja viemään eteenpäin oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. 3) Odotan rokotetta ja toivon, että ihmiset ottaisivat sen. Uskon, että niin tapahtuu! Ja siihen voimme jokainen omalla tontillamme vaikuttaa. Toivon, että Eurooppa pystyy pitämään yhtä ja että yhdessä voimme puolustaa hyviä arvoja. Pelkään kansankirkkoromantiikkaa, jossa silmät suljetaan todellisuudelta. Ne ovat läsnä arjessani koko ajan niin äitinä, kuin kirkon työntekijänä ja ylipäätään ihmisenä. Esitimme heille neljä kysymystä. Hän on Kristus, Herra.” Toinen on pääsiäisen viesti, joka Efesolaiskirjeessä on sanoitettuna: ”Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto.” 3) 1990-luvun laman eläneenä tunnen huolta erityisesti nuorempien sukupolvien tulevaisuudesta, pelkään konkursseja, massatyöttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä talouden käännyttyä laskuun. 11 KOTIMAA | 8.1.2021 Satu Saarinen Tuomiorovasti, Oulu 1) Olen kahden valloittavan ja aktiivisen teinin äiti ja kestävää matkailua intohimoisesti tutkivan professorin puoliso ja pohjoisen Valkean kaupungin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra. 4) Suomi on tähän mennessä selvinnyt koronatilanteesta hyvin. 4) Suomi onnistui suojaamaan kansalaisensa ankeassa koronatilanteessa melkein kaikkia muita paremmin. Rakastan pitkiä keskusteluja ja kävelylenkkejä, hitaita aamuja ja hyviä podcasteja. Bo-Göran Åstrand Porvoon hiippakunnan piispa 1) Viihdyn työssäni maantieteellisesti suuren hiippakunnan piispana. Luulen että meidän on kaikkien yhdessä autettava pitämään yhteiskuntamme koossa vaikka emme jakaisikaan toistemme näkemyksiä. Samoin kysymykset ihmisarvosta ja yhteisestä vastuusta ovat minulle tärkeitä. Olemme tehneet sen yhdessä. 2 Minkä viestin haluat erityisesti lukijoillemme välittää ensi vuoden aikana. 2) Omassa elämässä palaan aina joulun sanomaan: ”Teille on syntynyt Vapahtaja. Harrastan kotoilua, historiaa, nikkarointia ja tuumailemista. Minusta on rikkautta, että me suomalaiset saamme olla osa isompaa kokonaisuutta. Vihdoin otettiin paljon puhuttu digiloikka. Ihmiset, elämä ja sen ilmiöt innostavat jatkuvasti. Samoin olen huolissani tilastojen paljastamasta kristillisen uskon nopeasta syöksystä Suomessa. Oma työurani lähti aikanaan vastaavassa tilanteessa liikkeelle hanttihommilla ja pätkätöillä. 2) Minulle on tärkeää, että elämä, usko ja rukous yhdistyvät niin, että ne toimivat arjessa. Se on suurta rikkautta niin henkisesti, kielellisesti kuin kulttuurisestikin. Tulen kirjoittamaan myös vähän elämästä Porvoon hiippakunnassa ja tarjoamaan välähdyksiä Ruotsin kirkosta. Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin. Näen erityisen arvokkaana sen hiljaisen työn, mitä seurakunnissa ja järjestöissä on tehty yhteiseksi hyväksi. Eurooppa onnistui tapansa mukaan olemaan erimielinen ja päätöskyvytön useimmissa tärkeissä asioissa. Ajattelen aina, että vastuun kysymykset ja niiden pohdinta vapauttaa monella lailla; kun tekee tietoisia valintoja, elämä helpottuu. Toivon myös, että uudenlaiset tuulet alkavat puhaltaa globaalisti, että poliittinen ilmapiiri muuttuu polarisaatiosta ja muurien rakentamisen kiihkosta sovinnollisempaan ja keskustelevampaan suuntaan. 4 Missä asioissa Suomi mielestäsi onnistui tänä vuonna, entä Eurooppa?. Toivon yhteisöllisyyden uutta nousua, elävää herätyksen aikaa ja Jumalan Hengen uudistavaa työtä täällä kylmässä Pohjolassa. On monia joilla on juuri nyt vaikeaa. Asun Porvoossa puolisoni diakonissa Karinin ja labradorimme Doriksen kanssa. Yhteiskunnan lisääntynyt polarisoituminen pelottaa minua. 2) Sydämen teemaksi voisin nostaa yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden kysymykset. 3 Mitä toiveita ja pelkoja mieleesi nousee, kun ajattelet vuotta 2021. Isossa osaa Porvoon hiippakunnan aluetta vaikuttaa myös suomenkielinen hiippakunta. Lauri Vartiainen Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja, Kauniainen 1) Olen karvainen ja kookkaanpuoleinen miesihminen, pappi, puoliso ja perheenisä. Kirkolla on alkaneena vuonna edessään iso tehtävä. Olen onnellinen, että minulla on sydänystäviä, joiden kanssa jakaa tätä kaikkea. 3) Toivon, että elämä covid-19:n jälkeen voisi pian alkaa! Se tulee olemaan aikaa, jolloin panemme merkille, mikä oikeasti on elämässämme tärkeää. 4) Suomi on onnistunut hyvin koronapandemian hoidossa
Näinä päivinä hartaimmat syövät vain yhden, vegaanisen aterian päivässä, ja pidättäytyvät seksuaalisesta kanssakäymisestä ja alkoholin käytöstä. Aurinko ei ollut vielä noussut, mutta sen kajo valaisi jo puiston, jonka läpi kävelimme. Tammikuun 7. Tunnelma oli harras. Papit kiersivät seurakuntalaisten joukossa levittäen suitsukkeita, ja kerran myös kolehtia keräten. Siellä täällä näkyi valkoisiin pukeutuneita hahmoja, joilla oli kanssamme sama päämäärä. Tärkeimpänä ruokalajina on edellisenä päivänä torilta ostettu kana, joka on itse teurastettu ja valmistettu padassa avotulen ääressä talon sisäpihalla. Etiopian ortodoksikirkon paastoamissäännöt ovat kristillisistä kirkoista tiukimmat. Seiniä ja kattopalkkeja koristivat raamatun kertomuksia kuvaavat värikkäät maalaukset. Rukouslaulu lähetettiin kovaäänisistä kirkkojen katoilta, niin että koko kaupunki kuuli sen, halusi tai ei. Kutakuinkin jokaista kirkollista juhlaa edeltää vaihtelevan pituinen paastokausi, jonka lisäksi muidenkin viikkojen keskiviikot ja perjantait ovat paastopäiviä. Pääovesta astui sisään miehiä, joilla kullakin oli sylissään vauva. Ruokajuomana aikuisille on kotona pantua kotikaljaa, lapsille itse tehtyä hunajajuomaa. Taukoamaton joulun sanoma kaikui yli kaupungin aamukuuteen asti. Vieressäni seissyt iäkäs herra tervehti minua kohteliaasti ja ojensi sauvan, johon sain nojailla. J oulua edeltävänä sunnuntaina lähdin kirkkoon anoppini Fikire Wakayo Bedason, vaimoni Mihret Getahun Sankuran ja hänen tyttärensä Meklitin kanssa hyvissä ajoin ennen aamukuutta. Papit aloittivat rukouslaulun muinaisella Ge’ezin kielellä. Etiopian ortodoksikristityt juhlistavat sitä kuukauden mittaisella paastolla, jouluyön messulla ja kotona perheen kanssa paaston lopettavalla juhla-aterialla. Etiopian ortodoksisessa traditiossa poikalapset kastetaan kolmenkymmenen, tyttölapset kahdeksankymmenen päivän ikäisinä. » 12 KOTIMAA | 8.1.2021 reportaasi. Jouluyönä jumalanpalvelus alkoi keskiyöllä. Miehet ja naiset astuivat kirkkosaliin eri ovista: miehet vasemmalta ja naiset oikealta puolelta. Kotien, sisäpihojen, kahviloiden ja ravintoloiden lattioille levitetään tuoreita akale-ruokoja juhlatunnelmaa tuomaan. Kolmen tunnin ja viidentoista minuutin kuluttua rukousosuus oli ohi, ja saarna alkoi. Näin ollen kutakuinkin puolet vuoden päivistä paastotaan. Välillä kumarruttiin maahan asti rukoilemaan, polvet ja otsa lattiassa, useiksi minuuteiksi, yksin tai yhdessä. Fikirenkin olohuoneen nurkassa on muovinen joulukuusi koristeineen. Tervehdimme vastaantulijoita toivottamalla heille rauhaa: salam. Arkkienkeli Gabrielille pyhitettyä kirkkoa koristi kolme kultaista kupolia. Saarna kuitenkin jatkui, kirkon ulkopuolella olevaan puistoon sitä oli kertynyt kuuntelemaan satoja ihmisiä, kaikki valkoiseen kaapuun pukeutuneena, osa aurinkovarjoilla itseään suojaten. Istumapenkkejä ei ollut paljon, eikä niitä juuri käytetty. päivänä vietettävää joulua kutsutaan Etiopiassa Gennaksi. Toimittaja Timo Virtala osallistui joulunajan juhlallisuuksiin vuonna 2019 etiopialaisen perheensä kanssa. Jotkut vähän vanhemmista lapsista eivät pysyneet hereillä. Lämpötila oli miellyttävät kuusitoista astetta. Kietaisimme yllemme valkoiset ohuet kankaat. Paikallisen tavan mukaan emme syöneet emmekä juoneet mitään ennen jumalanpalvelusta. Anoppini Fikiren talossa sohvien tyynynpäälliset on joulun kunniaksi vaihdettu ristiaiheisiin, ihmiset pukeutuneet parhaimpiinsa, sukulaisia on tullut kylään ja jopa pihan polkupyörä on saanut kukkakoristeet. Se on kristillisistä juhlista kolmanneksi suurin pääsiäisen ja Jeesuksen kasteen muistoksi vietettävän epifanian jälkeen. Kauppoja on koristeltu ja niissä myydään mitä mielikuEtiopiassa uskonnollisuus näkyy ja kuuluu – jouluna läpi yön Joulua vietetään Etiopiassa tammikuun 7. Kun Meklit toi minulle pikarillisen vettä, tulkitsin kirkonmenoja edeltävän paaston päättyneen. TEKSTI JA KUVAT | TIMO VIRTALA ” Pääovesta astui sisään miehiä, joilla kullakin oli sylissään vauva. Myös länsimaiset joulunviettotavat ovat viime vuosina hiipineet mukaan paikalliseen joulunviettoon. Osa heistä nukahti kirkkosalin takaosaan, osa penkkien alle vanhempiensa jalkojen juureen. päivä. Hellästi kantaen ja arvokkaasti kävellen he veivät juuri kastetut pienokaisensa salin etuosaan ehtoolliselle. Parinkymmenen minuutin kuluttua hän tuli uudestaan kertomaan, että oli aika lähteä. Ajoittain valkoisiin pukeutunut kirkkokansa yhtyi pappien meditatiiviseen ruokouslauluun, ajoittain vain kuunneltiin. Naiset peittivät huntuun myös päänsä
Myös takseja koristellaan Etiopiassa joulun kunniaksi. Kaikki eivät mahtuneet sisälle sunnuntaijumalanpalvelukseen Pyhän Gabrielin kirkossa Hawassassa. Muovisia joulukuusia myynnissä Hawassan kadulla. » 13 KOTIMAA | 8.1.2021
“Halleluja!”, hän ylisti saunan lauteilla kovaan ääneen sekä Herraa että suomalaista saunakulttuuria. Pitelin epäkohteliaasti korviani, kunnes sulakkeen pamahtaminen pelasti minut. Sulake kuitenkin vaihdettiin, lisää soittimia liittyi musiikkiin, ihmiset taputtivat, nousivat seisomaan, lauloivat mukana ja nostivat kätensä rukouksen ja ylistyksen merkiksi. Parhaillaan etiopialaisessa kalenterissa on meneillään vuosi 2013, ja vuosi vaihtuu syksyisin. Muistan kuinka pääsin tuolloin todistamaan hänen ensikokemustaan suomalaisesta saunasta. Oppaani ja ystäväni David Bussan aloitteesta saavumme paikalle noin tunti tapahtuman ilmoitetun alkamisajan jälkeen, juuri sopivasti kuoron aloittaessa. Jätin ortodoksiperheen katselemaan etiopialaiseen jouluun kiinteästi kuuluvaa Yegena Chewata -mailapeliä televisiosta ja lähdin kurkistamaan, miten Hawassan protestantit jouluaan viettävät. Etiopialaisen kalenterin päivämäärät kulkevat samaa tahtia juliaanisen kalenterin kanssa, eli joulua vietetään samaan aikaan kuin Venäjän ortodoksikirkoissa. Siinä missä etiopialaisten joulu on kodin ja läheisten rauhallinen juhla, epifaniaa eli timcatia vietetään kahta viikkoa myöhemmin ulkona, mielellään veden äärellä suurella joukolla tuttujen ja tuntemattomien kanssa. 14 KOTIMAA | 8.1.2021 reportaasi. Maan uskonnollinen kirjo näkyy esimerkiksi pääministeri Abiy Ahmedin taustassa: hänen äitinsä on ortodoksi, isä muslimi ja hän itse on protestantti. Keskeinen osa timcat-juhlallisuuksia on vesi, jonka papit siunaavat ja pirskottelevat sitten seurakuntalaisten päälle. Jouluvalmisteluja Fikire Bedason kotipihalla. Kello kolmelta päivää on siis kulunut kolme tuntia, kuudelta kuusi ja kahdeltatoista iltapäivällä aurinko laskee ja ihmiset palaavat töistä kotiin. Viimeksi tapasimme kaksikymmentä vuotta sitten Englannissa, joten kuulumisten päivittämistä riittää. Etiopialaiset lapset saattavat saada jouluna yhden tai kaksi lahjaa, mutta nämä tuontikulttuuriksi katsotut tavat jäävät selvästi sivuosaan. Oma aikakäsitys Etiopialaisten ajanlasku eroaa kansainvälisistä standardeista niin kellon, kalenterin kuin vuosilukujenkin suhteen. Mekane Yesus on ge’ezin kieltä ja tarkoittaa Jeesuksen asuinpaikkaa. Seitsemän ja puolen vuoden ero meidän ajanlaskuumme johtuu eri tavasta laskea Jeesuksen syntymävuosi. Hänen tarttuva ilonsa ja innostuneisuutensa oli minulle tuttu jo vuosikymmenten takaa. Paikalle tuodaan jokaisessa ortodoksikirkossa alttariverhon takana säilytettävä, hienoihin liinoihin kääritty Tabot eli kymmenen käskyn kivilaatan kaksoiskappale. vituksellisempaa joulukrääsää, Merry Christmas -kortteja ja banderolleja, välkkyviä silmälaseja, punavalkoisia ilmapalloja, monituisia tonttulakkeja ja jouluvaloja. Kuoro innostui hyppimään musiikin tahdissa. Maantieteellisesti katsottuna ortodoksit elävät maan pohjoisosissa ja keskellä, protestantit etelässä ja keskellä ja muslimit maan itäosissa laajalla, mutta harvemmin asutulla seudulla. Etiopian ortodoksikirkon juuret ovat Egyptin koptikirkossa. ” Etiopialaiset lapset saattavat saada jouluna yhden tai kaksi lahjaa. Miksi muuttaa järjestelmää, joka toimii. Tämä symboli on Etiopian ortodokseille tärkeä, sillä heidän oppiensa mukaan alkuperäistä liitonarkkua käskytauluineen säilytetään Etiopian Aksumissa. Valtionuskonnoksi Etiopia omaksui kristinuskon toisena maana maailmassa, Armenian jälkeen. Kalenteri eroaa sekä juliaanisesta että gregoriaanisesta siten, että kuukausia on kolmetoista: kaksitoista 30 vuorokauden mittaista ja yksi, joka on joko neljän tai viiden vuorokauden mittainen riippuen siitä, onko kyseisenä vuotena karkauspäivä vai ei. Toisin kuin ortodokseilla, pukeutumiskoodi täällä oli länsimainen ja esiintymiskielenä oli Etiopian virallinen kieli amhara. Etiopian ortodoksikirkko kuuluu orientaaliortodoksisiin kirkkoihin, jotka erosivat muista kirkoista vuonna 451, eli kuusisataa vuotta ennen kirkon jakautumista lännen katolilaisuuteen ja idän ortodoksisuuteen. Geneti esitteli toimistorakennuksen ja tarjosi ruhtinaallisen lounaan. Paikalla oli satoja juhlavaatteisiinsa pukeutuneita ihmisiä. Etiopialaisista noin 40 prosenttia kuuluu Etiopian ortodoksiseen kirkkoon, 30 prosenttia on muslimeja ja 20 prosenttia protestantteja. Tapasin hänet ensimmäisen kerran Tampereella lukioikäisenä, hänen ollessaan isäni, Hervannan seurakunnan kappalaisena tuolloin toimineen Juhani Virtalan työkaveri. Pääkaupunki Addis Abebassa, Etiopian luterilaisen Mekane Yesus -kirkon toimistorakennuksen edustalla, perhetyön johtava pappi Geneti Wayessa otti minut vastaan vilpittömän nauravaisena, kuten aina. Timcatia vietetään Jeesuksen kasteen kunniaksi. Kristillisen osuuden jälkeen timcatista muodostuu koko kansan hilpeä ulkojuhla, johon kuuluu muun muassa laulamista, partnerinvalintaa ja yön nukkumista ulkona. Maan omapäisyys selittyy sillä, ettei maata ole koskaan kolonialisoitu, eikä se siten ole ollut alttiina standardisoinneille. Auringon noustessa ja aamuvirkkujen herätessä, silloin kun meidän kellomme näyttää aamukuutta, etiopialaisten kello on kaksitoista. Äänentoisto oli epämiellyttävän kovalla. Kuoro jatkoi kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ja heidän äänensä kantoi oikein hyvin näinkin. “Praise the Lord! This is wonderful!” Mekane Yesus -kirkko on Luterilaisen maailmanliiton tilaston mukaan maailman suurin luterilainen kirkko 8,2 miljoonalla jäsenellään. Kirjoituksissaan ja puheissaan hän korostaa usein uskontojen ja etnisten ryhmien harmoniaa, medemeriä. Suomesta hänellä on paljon hyviä muistoja, hän on vieraillut maassamme yli kymmenen kertaa lähinnä opintoja työmatkojen merkeissä
Myös avustusjärjestöjen työntekijöitä on tapettu. Pääjohtaja on jyrkästi kieltänyt kaikki syytökset asetoimituksista sekä WHO:n toimimisesta puolueellisesti. Keskushallinto oli perustellut kaikkien paikallisvaalien kieltämistä korona-pandemialla. Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on syntyisin Tigrayn alueelta. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet sanoi ennen joulua pitämässään tiedotustilaisuudessa, että riippumattomien tutkijoiden pitää tutkia Tigrayn alueella tehdyt ihmisoikeusloukkaukset, kuten joukkosurmat ja kranaatti-iskut siviilejä kohtaan. E tiopian pohjoisosissa Tigrayn alueella kriisi jatkuu edelleen. Se myönnettiin ennen kaikkea hänen toimistaan, joilla saatiin päättymään Eritrean ja Etiopian välillä vuodesta 2000 lähtien vallinnut, rajasotaa seurannut jäätynyt konflikti. UNICEFin arvion mukaan alueella on yli kaksi miljoonaa lasta humanitaarisen avun tarpeessa. Kriisin aikana Etiopian keskushallinto on syyttänyt WHO:n pääjohtajaa puolueellisuudesta sekä aseiden toimittamisesta kapinallisille. Hallituksen joukot ilmoittivat marraskuun lopussa vallanneensa kapinallisilta alueen suurimman kaupungin Mekelen, mutta senkin jälkeen alueella on käyty taisteluita. Etiopiassa on noin 110 miljoonaa asukasta, joista seitsemän miljoonaa asuu Tigrayn alueella. Tilanteesta on vaikea saada tarkkoja tietoja, sillä toimittajien työskentelyä alueella on vaikeutettu. Sodassa kuoli ainakin 100 000 ihmistä. Kriisiä on paennut syyskuusta lähtien alueen sisäisesti tai naapurimaahan Sudaniin eri arvioista riippuen satoja tuhansia pakolaisia. Pääministeri Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2019. Taisteluissa kuolleiden määräksi arvioitiin satoja. Vuodenvaihteessa pitämässään tiedotustilaisuudessa hän totesi, ettei vieläkään tiedä kaikkien perheenjäsentensä kohtaloa tai olinpaikkaa. Tiedotustilaisuudessa pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi asemoituvansa puolueellisesti vain suhteessa rauhaan. Kriisi jatkuu ja ruokaavun tarve kasvaa Molempia kriisin osapuolia epäillään ihmisoikeusloukkauksista. Vaikka YK ja Etiopian keskushallinto sopivat jo joulukuun alussa avun jakamisesta Tigrayn kriisiä pakeneville, avun perille saanti ei ole sujunut ongelmitta. Tigrayn alueen poliitikoilla oli ennen nykyistä Etiopian pääministeriä Abiy Ahmedia huomattavasti enemmän poliittista valtaa Etiopian keskushallinnossa. | Kuva: Lehtikuva/AFP/Eduardo Soteras | Etiopia | 15 KOTIMAA | 8.1.2021. Etiopian puolella asuvat tigret ovat pääasiassa kristittyjä ja Eritrean puolella asuvista tigreista enemmistö on muslimeja. Kriisin puhjettua Eritrean puolelta on paennut tigreja Etiopian puolelle. Alueella käytiin taisteluita paikallisen TPLF-vapautusrintaman sotilaiden ja hallituksen joukkojen välillä. Joidenkin tietolähteiden mukaan Tigrayn alueella on Eritrean sotilaita taistelemassa yhdessä Etiopian joukkojen kanssa. Tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinnon saanut YK:n alainen ruoka-apuohjelma WFP uutisoi joulukuun lopussa, että se on saanut yhdessä YK:n alaisen pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa toimitettua ruoka-apua 25 000:lle Tigrayssa olevalle eritrealaiselle pakolaiselle. Pohjois-Etiopiassa Eritrean rajalla sijaitsevan Tigrayn alueen tilanne kärjistyi entisestään syyskuussa, kun siellä järjestettiin paikallisvaalit vastoin keskushallinnon määräystä. Tigrayn kriisiä monimutkaistaa entisestään se, että alueen valtaapitävien on ollut vaikea hyväksyä rauhaa rajanaapurin Eritrean kanssa. MARI TEINILÄ Ruoka-avun tarve kasvaa Etiopiassa. Marraskuun alussa Tigrayn alueelle julistettiin poikkeustila. Kuvassa hallituksen järjestämä ruokajakelu Alamatan kaupungissa joulukuussa. Sen jälkeen on raportoitu sadoista tapetuista siviileistä
Pyhien kuvien tarkoituksena on vahvistaa niitä katselevien uskoa kristillisen sanoman keskeisiin tapahtumiin. Me ylistämme sinua siitä, että hänen kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan meillä on lunastus synneistämme. O rtodoksiseen rukouselämään keskeisenä kuuluvat ikonit ovat ekumeenisena aikanamme levinneet laajalle entisen käyttöalueensa ulkopuolelle, myös luterilaisiin koteihin. Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Tuloksena syntyi seuraavansisältöinen kaava, jota käytin ikonin siunaamisessa 20.10.2020 Huopalahden kirkossa Helsingissä. Ne, jotka katsovat häneen, säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät punastu häpeästä. Myöhempiin erikoisuuksiin sisältyy työtoverini Afrikasta tuoma pieni kolmiosainen ikoni, josta en edes tiedä, keitä pyhiä siinä on kuvattuna. JUHANI FORSBERG Ikonin siunaamisen kaava Virsi 194:1,6 Psalmi 34:29 Minä tahdon aina ylistää Herraa, lakkaamatta laulaa hänelle kiitosta! Herran hyvyyden tähden minä ylistän itseäni onnelliseksi. Niitä on tullut tuomisina matkoilta ortodoksisiin maihin, ja yhä useampi ei-ortodoksi on ryhtynyt harrastamaan ikonimaalausta. Otin tarjouksen ilahtuneena vastaan, mutta kun ikonin maalaajan toivomuksena oli, että minun olisi siunattava ikoni ennen sen käyttöön ottoa, jouduin teologina uuden tilanteen eteen. Miten ikonin siuPyhän kuvan siunaaminen naamisen toimittaisin, vaati kuitenkin harkintaa ja työtä. Herran enkeli on asettunut vartioon. Ikonit eivät ole pelkkiä taideteoksia muiden joukossa, eikä niiden edessä rukoilemista pidetä ”kuvainpalvontana”. Kuva: Jukka Granström 16 KOTIMAA | 8.1.2021 teologia. Minä olin avuton ja huusin apua. Alkoi kehittyä omaleimainen luterilainen ikonografia, jonka lähtökohtana voidaan pitää Lucas Cranachin maalauksia Wittenbergin kaupunginkirkossa. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän vapautti minut kaikesta pelosta. Tiesin toki, että luterilaisuuden asenne pyhiin kuviin on perin toisenlainen kuin uskonpuhdistuksen niissä suunnissa, joissa kuvakielto tuli voimaan. Me rukoilemme sinua: anna meidän kerran katsella kasvojasi taivaassa ikuisesti. Rukous ja siunaaminen Kaikkivaltias Jumala, taivaallinen Isä, me ylistämme sinua siitä, että annoit Poikasi syntyä ihmiseksi, veljeksi ja kaltaiseksemme. Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa, ja pelastaa heidät. Isä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon meidän kanssamme. Valikoin niistä tekstejä, joissa puhutaan Jumalan tai Kristuksen kasvojen katselemisesta. Entinen seurakuntanuoreni yli puolen vuosisadan takaa, Arja Lampila, sittemmin itsekin ikonien maalaajaksi harjoittautunut, otti taannoin yhteyttä ja kertoi maalanneensa minulle, entiselle nuorisopastorilleen ikonin, jossa on kuvattuna Kristus Pantokrator. Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään! Minä käännyin Herran puoleen, ja hän vastasi minulle. Ikonin siunaamisessa en voinut juuri hyödyntää ortodoksista perinnettä, jonka osat ovat rukous ja siunatulla vedellä vihmominen. Aineistoa oli molemmissa lähteissä yllättävän runsaasti. Maan hiljaiset kuulevat sen ja iloitsevat. Samalla on alettu paremmin ymmärtää ikonien omalaatuisuutta ja niiden merkitystä hartauselämälle. Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen. | luterilaisuus | Teologian tohtori Juhani Forsberg hah mottelee, miten ikonin voi siunata myös lute rilaisessa perinteessä. Aivan äskettäin jouduin yllättäen uudella tavalla selvittämään suhdettani ikoneihin. Me rukoilemme sinua: siunaa tämä ikoni (+), sen tekijä ja kaikki ne, jotka sen edessä rukoilevat sinua (kynttilän sytyttäminen). Me ylistämme sinua siitä, että olet korottanut hänet oikealle puolellesi ja antanut hänelle vallan. Karjalasta sotaa paenneena evakkolapsena meille tuli vähien arvotavaroiden mukana romanttista tyyliä edustava Pyhän Katariinan ikoni, vaikka perheessämme ja suvussamme ei ollut ortodokseja. Lähdin etsimään aineistoa Raamatusta ja virsikirjasta. Evankeliumi Johannes 1:14 Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Karjalaisena ja ekumeenista teologiaa ikäni harjoittaneena asenteeni pyyntöön oli välittömästi myönteinen. Juhani Forsberg siunasi lahjaksi saamansa ikonin lokakuussa Huopalahden kirkossa. Herra kuuli minua ja pelasti minut kaikesta hädästä
JUSSI RYTKÖNEN Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Syyllisyys ei erityisesti paina, kun on oppinut puhumaan asioista ja sopimaan niitä. Mitä tarkoittaa. Niiniluoto lähestyy aihettaan tekniikan historian, sekä sen artefaktien, taidon, tieteen, suhteen ihmiseen, muutoksen, hallittavuuden, arvioitavuuden ja etiikan kautta. Ja toki se vastaa kysymykseen elämän tarkoituksesta ja antaa selityksen sille, miksi maailmankaikkeus on olemassa. Eli siihen, miten oppisi elämään hyvän ja tyydyttävän elämän toimimalla oikein ja ajattelemalla viisaasti. Sivuilla puhuvat esimerkiksi Aristoteles, Jacques Ellul, Jürgen Habermas, Immanuel Kant, Marx, Platon ja Georg Henrik von Wright. Vastauspakki tyhjänä FREIJA ÖZCAN Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Erityisen mielenkiintoisina voisi mainita kappaleet ”Tekniikka taitoina” ja ”Tekniikan hallittavuus”. Nuoren kysymys oli yksinkertainen: Mihin minä tarvitsen kristinuskoa. Juuri nuorten opettamiseen kootuilla viisauksilla kirjanoppineet aikanaan tähtäsivät. Maailmankaikkeuden synty on niin iso asia, ettei sitä tarvitse oikeastaan miettiä. 372 sivua. Se on nimittäin selvästi liian vähälle huomiolle jäänyt osa Pyhää kirjaa, ehkä siksi että tuppaamme keskittyä pääasiassa joko lohduttamiseen tai pelastamiseen. Elämän tarkoitus on selvillä: sehän on matka sinänsä. Lisäksi nuorilla on nykyään paljon enemmän mahdollisuuksia käsitellä omia tunteitaan musiikin, elokuvien ja pelien kautta kuin minun nuoruudessani. Niiniluoto pohtii asiaa laajasti. Elämän vaikeissa ja ahdistavissa tilanteissa voin kääntyä Jumalan puoleen, saan siis kärsimykseen lohtua ja apua. ”Viisaus tulee Herralta”, sanoo Sananlaskut. Viisaus on tasapainoon asettumista tämän elämän ja tuonpuoleisen, ihmisen ja Luojan kanssa. Syynä oli teini-ikäisen kanssa käymäni keskustelu kristinuskon tarpeellisuudesta. Uskomme mukaan aikojen lopussa luodaan uusi taivas ja uusi maa. Niinpä tekniikkaa tai sen tuotteita ovat maanviljelys, puusepäntaito, rakentaminen, puukko, tuliaseet, lentokone, luolamiehen kivikaapimella veistämä nuoli, rauta-aura, nojatuoli, villasukka, rakettimoottori, antibiootit ja ydinreaktori – sekä paljon muuta ja laajempaa. Samalla Niiniluoto nostaa myös paikka paikoin esille tekniikasta eri tavalla ajattelevien älykköjen näkemyksiä itse asiasta ja siitä, mihin tekniikka ja ihminen ovat matkalla. ” Nuoren kysymys oli yksinkertainen: Mihin minä tarvitsen kristinuskoa. Ajattelin sanoa, että Jumalassa me olemme ja elämme. J oulun aikaan jouduin syvään itsetutkiskelun tilaan. Pitkän kristillisen elämäntaipaleen kulkeneena kokosin koko vastauspakkini – vain huomatakseni, että se kumisi tyhjyyttään. Hän on Elämä, Rakkaus ja Viisaus, joka kutsuu mukaansa oppimaan ymmärrystä. Teos sisältää joukon tietolaatikkoja, joissa tiivistetään esimerkiksi muinaisen Intian hyödylliset taidot sekä arkiluovuus ja keksinnöt Suomessa. Mihin minä tarvitsen kristinuskoa. Lisäksi varsinkin pohdinnat tekniikan etiikasta ja sen vaikutuksesta ihmisen vapauteen ovat mielenkiintoisia, jopa uhkaavia. Ei nuorta välttämättä ahdista eikä kärsimystäkään ole vielä vastaan tullut. Gaudeamus 2020. Sitten on toki myös se oikeaoppinen vastaus: jotta pelastuisin. Viisaus tuo onnellisuutta. Pitkään mietittyäni päädyin siihen, että kristinuskon vastauspakkia olisikin syytä päivittää Vanhan testamentin viisaudella. Maailma on langennut, mutta esimerkiksi kirkkoisä Augustinuksen mukaan ihminen käyttää sitä – mutta hänen nautintonsa on Jumalassa. Mutta kun vastassa on varsin normaali nykynuori, joka ei ole syrjäytynyt ja joka on kasvatettu hellästi itsetuntoa ja hyvinvointia vaalien, vastauspakki ei yhtäkkiä toimikaan. Maailma Tällä sivulla mainittu tekniikka eri ulottuvuuksineen liittyy ihmiseen todellisuudessa: siihen, miten ihminen suhteessa maailmaansa elää ja mitä hän sillä ja sille tekee. Termi nator-elokuvien visiot robottien itsetietoisuuden heräämisestä ja ihmistä vastaan sotimisesta eivät loppujen lopuksi ehkä olekaan ihan pelkkää tekniikkaa. Kristinuskon narratiivissa maailma on ihmisen itsensä tavoin Jumalan luoma. Se on myös kiitollisuutta Jumalalle elämästä ja oman rajallisuutensa oppimista. | kirja | | kolumni | | kirja | | kolumni | Mitä tekniikka meille on, miten se määrittää olemassaoloamme ja onko se lopulta ihmisen isäntä vai renki. Ei kaikkea tarvitse tietää, oma rajallisuus on selvillä. Se ei itsessään ole osa Jumalaa tai jumalallinen, mutta se on paikka, josta ihmisen pitää Jumalan tahdosta pitää huolta. Mitä tekniikka ihmiselle lopulta todellakin on ja miten se muuttaa häntä. Kirjoittaja ammentaa pohdinnoissaan syvällisesti filosofian historiasta sekä ihmiskunnan yhteisistä kokemuksista. Tekniikalle ei ole olemassa yksinkertaista määritelmää. Ihminen on siis iankaikkisuusolento, joka elää maailmassa, mutta ei maailmasta. Perusvastauksia tulee heti mieleen muutamia. Se ei siis ole olemassa itsestään, vaan Luojan tahdosta ja tarkoitusta varten. Tekniikan eri ulottuvuuksilla on vaikutuksensa elämisen arkeen, kehitykseen, yhteiskuntaan ja politiikkaan. Mitäkö sitten vastaan teinille. Kuitenkin juuri siihen viisauteen Paavali pohjaa ohjeet, joita hän seurakuntalaisilleen antaa. Monissa kirjan osissa toistuu eri näkökulmista suuri peruskysymys ihmisen suhteesta luontoon – sen hallitsemisestahan tieteessä ja tekniikassa usein on kysymys. Kirja herättää paljon ja myös ristiriitaisia ajatuksia. 17 KOTIMAA | 8.1.2021. Syylliselle se tarjoaa armoa, uupuneelle voimia. Yksi mahdollinen tiivistelmä monista vaihtoehdoista olisi hänen mukaansa ”kaikki ihmisen harjoittama luonnon hyväksikäyttö ja siinä tarvittavat välineet ja menetelmät”. Arkipäiväiset kysymykset paljastavat lopulta ihmisen koko olemusta luonnehtivan todellisuuden alueen, jota pohtii kirjassaan Tekniikan filosofia matemaatikko ja filosofi, akateemikko Ilkka Niiniluoto
Opettajan oli pakko kysyä, mitä Maikki tarkoitti. ”Artikkeli oli suorastaan järkyttävä realistisuudessaan ja herätti monenlaisia ajatuksia. Psa lm i 34. Milloin kirkon ulkosuomalaistyö siirtyy Merimieskirkon hallintaan. Kuvan miehet tunnistettiin hyvin (paitsi etualalla takaapäin näkyvä mies), mutta kuvan nainen jäi useimmilta tunnistamatta. Kuvan arveltiin olevan Suomen Lähetysseuran 125-vuotisjuhlaillalliselta ja ruoan kiinalaista. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Missä ja milloin kuva on otettu. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. 3 . Voit perustella valintasi lyhyesti. Mitä psalmia käytetään Juhani Forsbergin luomassa luterilaisessa ikonin siunaamisen kaavassa. Kirjapalkinnon voitti Eila Jokelainen-Keränen Suomusalmelta. – Sisko sai rikkinäiset farkut, sanoi Leevi. 18. 3. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. | 3 kysymystä | 18 KOTIMAA | 8.1.2021 | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. J oulun jälkeen opettaja kysyi oppilailta, mikä joulupukin tuoma lahja oli ollut yllätys. Minkä niminen se on. Tunnistatko kuvan laulajia. OLLI SEPPÄLÄ Edellisessä mysteerikuvassa syötiin puikoilla. Oikaisu 27.11. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Kävi ilmi, että perhe oli saanut lahjaksi kauniin seimiasetelman ja siihen kuuluva Jeesus-lapsi oli tehnyt Maikkiin suuren vaikutuksen. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto 1 . Montako kuukautta on etiopialaisessa kalenterissa. Luin sen kahdesti”, eräs lukija kirjoittaa. – Isä sai kaulimen, kertoi Pekka. – Veli sai pölynimurin pusseja, sanoi Martta – Meidän perhe sai Jeesuksen, kertoi Maikki. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. kirkkokahvit | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Numeron 49 Paras juttu -äänestyksessä eniten mainintoja sai Kaisa Raittilan reportaasi Intian daliteista ”Miten aloin nähdä kauas, vaikka olin tottunut katsomaan lähelle”. Mistä tilanteesta on kyse. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). – Äiti sai golfmailan, kertoi Leena. 2 . 1. Vuo den 202 5 alu sta . Vikströmiä vastapäätä istuu mahdollisesti SLS:n talouspäällikkö Matti Kopomaa. 2. Kasvot katsojaan päin (oikealta lukien) arkkipiispa John Vikström, rouva Bodil Smedjebacka, lähetysjohtaja Henrik Smedjebacka, Tampereen hiippakunnan piispa Paavo Kortekangas ja Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola. 13. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Tämän viikon kuvassa on isohko kuoro, ilmeisesti nuoriskuoro. lehdessä julkaistuun kuvaan vastauksen lähetti Sirkka Tiilikainen, ei Irja
HANNELE NIEMI ” Usein otan mukaan eväät ja juon taukokahvit rannalla tai laudalla. – Liikunta on aina kuulunut elämääni. Laudalle mahtuu myös seuraa. Kylmät kelit tuovat haasteensa, mutta eivät estä Kotka-Kymin seurakuntapastoria jatkamasta harrastustaan vielä joulukuussakin. Kelivaihtelut panevat kokeneenkin lautailijan välillä polvilleen. – Liikun mieluusti itsekseni. Parasta silti on suppailu. Silloin saan hiljentyä, palautua työstä, ammentaa iloa elämään. Nyt se näyttää hiipineen työhönikin, toteaa Hiljaisuuden joogaa ohjaava hiippakunnallinen liikunta-agentti. – SUP-lauta on hyvä lisä vesilajeihini: uin ja sukellan, myös merenneitopyrstöllä. Innokkain on ollut perheen kuopus, meneväinen kuusivuotias Kaarlo, joka malttaa meloa äidin kanssa hyvänkin tovin. Suppailu tarjoaa uusperheen äidille omaa aikaa yksin ajatustensa kanssa. Suppailussa parasta on luonnonvesillä liikkuminen. Märkäpuvussa suppailevalla on vaihtovaatteet repussa, kännykkä pussukassa; vedenpitäviä kumpikin. Kuva: Johannes Wiehn 19 KOTIMAA | 8.1.2021. | harrastaja | A nna Mykrä-Siljander on pumpannut lautansa lähtövalmiiksi Poikakallion uimarannalla Kotkan Metsolassa. Laudalta on helppo seurata elämänihmeitä, ihailla joutsenten lentoonlähtöä, tuntea vahvaa onnea, lapsekasta riemua. Yhdessä on tehty hienoja retkiä. Anna Mykrä-Siljander nauttii kävelemisestä, viihtyy mainiosti metsässä ja kokeilee mieluusti uusia lajeja. Suppailun Mykrä-Siljander löysi kymmenisen vuotta sitten. Myös hikiliikunAnna Mykrä-Siljander suppailu nasta nauttiva verkostotyön pappi vakuuttaa tuulen ja aallokon tuovan suppailuun sopivaa haastetta. Usein otan mukaan eväät ja juon taukokahvit rannalla tai laudalla. Suppaillen liikun pitkiäkin matkoja, luontoa tarkkaillen ja valokuvaten. Vyölaukussa on laukaistava pelastusrengas. Liikuntaani liittyy aina nautinto, viipyily ja pysähtely. Toisinaan on hyvä haastaa itseään tekemällä joogaliikkeitä myös SUP-laudalla. Laji tuntui heti omalta, saahan siinä hyödyntää tasapainotaitoa, jota hän on treenannut koko aikuisikänsä joogaamalla. Suppailu ei ole erityisen vaikeaa tai vaarallista, mutta vesillä turvallisuus on aina tärkeää
20.11.2020 Turku Heikin ”Elämänlaulu”, jonka hän oppi lapsena Tuomas Kortelaisen poikakerhossa: ”Riennä riemuin eespäin vaan, tietä Jumalasi. Vaalitapa on välillinen. Ps. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Hakemukset tulee toimittaa 1.2.2021 kello 15:00 mennessä Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille sähköisesti KirkkoHR-palvelun kautta (rekry.evl.fi/ rekry2/). 20 KOTIMAA | 8.1.2021 tiedoksi. Rakas puoliso, isä ja ukki Rovasti Heikki Olavi LUOSTARINEN s. Ansökningsmeddelande: rekry.evl.fi/rekry2/. Kukkaportin avaan, suljen. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Paikkoja avoinna TAMPEREEN EV.LUT. Joskin löydät määrämaan vasta kuollessasi.” (J. Virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ja rikosrekisterilain 6 §:n mukainen rikosrekisteriote. Hakemukseen on liitettävä nimikirjanote, josta ilmenee esteettömyys hakea kirkkoherran virkaa. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa. 7.6.1939 Kuopio k. valinnut yksimielisesti Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherraksi Kiteen seurakunnan 1. | kuolleet | | kuolleet | | nimitykset | | merkkipäivä | Siunaus ja muistotilaisuus läheisten läsnä ollessa. Hannikainen) Kiitäen, kaivaten ja iäisyysmatkaa siunaten Salme Hanna perheineen Pekka perheineen Seppo-veli perheineen Marjatta-sisko perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Julistetaan haettavaksi MIKKELIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Naarajärven vankilan vankiladiakonin viran Viran hakuaika päättyy 29.1.2021 klo 15 . 15:00 . Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat Rovasti Timo Vuojus 70 vuotta 14.1.2021. Enhän toki ihanassa maassa. Valet förrättas som indirekt val. Virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ja rikosrekisterilain 6 §:n mukainen rikosrekisteriote. Taakka harteita ei paina, se on poissa. kappalaisen Juha Arosen (46 v.). Vaalitapa on välillinen. Einari Vuorela Suunnattomasti kaivaten ja kiittäen Leena Jari ja Lea, Matti, Laura Tarja ja Tuomo, Ruu, Heikki, Onni Kaisa ja Ilkka, Henrik, Oskar, Rafael Jaakko ja Päivi Kirsi ja Erkki Sini ja Lauri, Pinja, Kaapo, Iiris Sallamari ja Jonne, Kasperi, Konsta Sara, Simo, Santeri, Sirkku Ilkka Sisar ja veljet perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitetttu läheisten läsnä ollessa Turussa. Kyrkoherdetjänsten i Kaskö församling har förklarats ledig att sökas senast 1.2.2021 kl. P. 18.4.1940 Toholampi k. Kukkien asemasta pyydämme muistamaan Katariinanseurakunnan diakoniatyötä FI04 5710 0420 0807 07 viestikenttään Heikki Suominen. Hakemukset tulee toimittaa 1.2.2021 kello 15:00 mennessä Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille sähköisesti KirkkoHR-palvelun kautta (rekry.evl.fi/ rekry2/). Saaja Turun ja Kaarinan srky. Rakkaamme Kirkkoherra Heikki Tapani SUOMINEN s. Joka puu on ystäväni hymyhuuli. Hengittelen ilmaa kevyttä kuin tuuli. Muistamiset onnittelijoiden nimillä varustettuna nuorten tukemiseen Portaanpään opiston tilille FI2180001500800488. Lämmin kiitos myötäelämisestä ja osanotosta. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR -palvelun kautta www.evl.fi/avoimet työpaikat LAPUAN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Laihian seurakunnan kirkkoherran viran. Kiitos että tuet! Ilomantsin seurakunnan kirkkovaltuusto on 26.11. Itkenkö. Merkkipäivä perhepiirissä. Kaskisten seurakunnan kirkkoherran viran. 8.12.2020 Turku Jumalan edessä mieleni hiljenee, Hän antaa minulle avun. Hakemukseen on liitettävä nimikirjanote, josta ilmenee esteettömyys hakea kirkkoherran virkaa. 62:2 Jossain kirkkauden maassa kuljen. SEURAKUNTAYHTYMÄ Tampereen Messukylän seurakunnassa on haettavana MUUSIKON VIRKA Hakuaika päättyy 18.1.2021 klo 15.00