Se on esiäitien kohtaamisen ja hengellisen muutoksen väline sekä itseyden uudelleentulkinnan maisema. Kuvaaja Janne Lievonen Kuvaajat ja turvasukeltaja valmiina toimintaan. Vesi on elokuvassa sekä konkreettisena että symbolisena tilana. Elokuva on omakustanteinen, kun apurahahakemukset eivät ainakaan tähän mennessä ole tuottaneet toivottua tulosta. Irtonumero 3,00 66. Isän juuret Haitilla tuovat elokuvaan mukaan haitilaisten vesihenkiolentojen maailman. Kuvaaja Anni Pirinen-Valme Sukelluspaikalle siirryttiin suppilaudalla tyyntä vedenpintaa pitkin.. – Ensi-ilta on Kuvan Keväässä 2026 ja sitten jäädään seuraamaan, miten tämä pääsee levitykseen ja kansainvälisille festivaaleille, Iida Valme kertoo kuvaustauolla lämmitellessään varta vasten paikalle hankitun paljun lämmössä. Iida Valmen sukujuuret ovat äidin puolelta Kiteellä. Valkiajärvi vedenalaisten kohtausten kuvauspaikkana Veden alta löytyi sadunomainen maailma. Tämän kesän Iida on viettänyt isovanhempien Salme ja Heikki Pirisen luona Kiteellä. Hänen työnsä Yhdysvaltojen ulkoministeriössä on tarjonnut perheen lapsille kansainvälisen elämän ja koulutuksen eri puolilla maailmaa, muun muassa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. – Tässä järvessä on hienoja maisemia juuri tähän tuotantoon ja mahtava sukeltaa, Janne Lievonen toteaa. VALKIAJÄRVELLÄ vedenalaisina kuvaajina toimivat Janne ja Axel Lievonen, jotka ovat tottuneet kuvaamaan enemmänkin trooppisissa vesissä. Turvasukeltajana mukana ollut Salla Hakanpäälle paikka on tuttu, sillä hän on ollut mukana Havumetsän lapset -elokuvan kuvauksissa. Anni Pirinen-Valme viettää täällä kesänsä. Hän on työskennellyt kaupassa ja suunnitellut muuna aikana elokuvansa kuvauksia ja tuotantoa. Kiteellä kuvataan elokuvan vedenalaiset kohtaukset, joissa Iida tanssii veden alla. Koko elokuva käsikirjoituksesta tuotantoon on hänen suunnittelemansa ja käsikirjoittamansa, ja hän myös itse näyttelee pääosassa. Seuraavaksi kuvausryhmä siirtyi Kiteeltä Puolangalle kuvaamaan yhden päivän ajaksi kohtauksia vesiputouksella. vuosikerta Keskiviikko 6.8.2025 N:o 32 KITEE Mirja Hurskainen Kiteen Valkiajärvellä kuvattiin parin helteisen päivän aikana lyhytelokuvaa, jonka työnimenä on Vedeksi – Becoming Water. Sen on ideoinut, käsikirjoittanut ja ohjannut Iida Valme, 26, ja se on hänen taiteiden maisteritutkinnon lopputyönsä Helsingin taideyliopistoon
Hän sanoo myös saaneensa kuntalaisilta toiveita viestintään liittyen. On hieno huomata, että tehdään porukalla, ollaan innolla mukana ja autetaan kaveria. Kiteen paikka tuli sopivasti avoimeksi, kun hanke oli päättymässä. Myös luonnossa kulkeminen on tärkeää Jussilalle ja hänen vaimolleen. HEINÄKUUN alussa haastateltu Jussila kertoo, että ensimmäinen kuukausi uudessa työssä on sujunut vauhdikkaasti. Sen kanssa on mukava lähteä. Jussila paljastaa haaveilevansa Kiteellä sijaitsevasta mökistä. – Huomasin, että tykkäsin siitä. Tässä pystyy yhdistämään sitä osaamista, mitä on aikaisemmin hankkinut, Jussila pohtii. Ei voi olla ajattelematta niitä perheitä, joiden lapsi tai nuori ei aloitakaan uutta lukuvuotta, kun heidät on kohdannut traaginen onnettomuus kesän aikana. Aikoinaan kansantaloustiedettä silloisessa Joensuun yliopistossa opiskelleen Jussilan ensimmäinen työpaikka oli työvoimatoimistossa. Maanomistajille maksettaviin lunastuskorvauksiin korotus. Sitä minä hainkin ja siitä olen tykännyt kovasti. Kun aikuiset kunnioittavat nuoren persoonallisia piirteitä, se antaa uskoa siihen, että minä selviän omana itsenäni nyt ja tulevaisuudessa. Lunastajat, kuten valtio, kunnat ja yritykset, maksavat 1.8.2025 voimaan tulleen lunastuslain muutoksen myötä maanomistajille markkina-arvoon perustuvan täyden korvauksen lisäksi 25 prosenttia. Niitä ovat lakien ja asetusten rikkominen, itsensä vahingoittaminen, toisten henkinen tai fyysinen loukkaaminen, päihteiden käyttö, koulunkäynnin laiminlyönti sekä perustarpeiden, kuten unen ja ravinnon, laiminlyönti. – Siinä on päässyt kontaktiin tavallisten kuntalaisten kanssa ja on pystynyt etsimään ratkaisuja isoihin ja pieniin juttuihin. Nuorella pitää olla lupa myös tunteiden ilmaisuun. Hän toivoo myös, että kuntalaiset itse tuntisivat ylpeyttä omasta alueestaan ja toisivat sitä myös esille. Vanhemmilla on jakamaton vastuu siitä, mitä lapsi ja nuori tekee ja missä viettää aikansa. – Yhteisöllisyyden aistii, se on älyttömän vahvaa. – Jos 10 000 kiteeläistä alkaa kehua omaa aluettaan, niin siitä tulee se voima. Mervi Venäläinen Maanomistajat saavat äskettäin voimaan tulleen lain muutoksen myötä neljäsosan suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi. Hektisen viestintätyön vuoksi Jussilan harrastukset ovat melko rentoja. 2 Keskiviikko 6.8.2025 Toimittajan kynästä Koulut alkavat, ja nyt on taas hyvä aika miettiä niitä asioita, joilla lapsille ja nuorille taataan turvaa kouluun ja vapaaaikaan. ” Jos 10 000 kiteeläistä alkaa kehua omaa aluettaan, niin siitä tulee se voima. Mirja Hurskainen ” Kun näihin asioihin puututaan ajoissa, suojataan nuorta liian rajuilta kokeiluilta. Nuori taas voi itse päättää mielipiteistään ja omaan ulkonäköönsä liittyvistä asioista, mikäli ne eivät suoranaisesti vahingoita nuorta. Hän mainitsee esimerkiksi kokemukset Kesälahden Sovintolasssa ja Puhoksen perinnepäivillä. ??Lakimuutoksen?merkittävin asia on korvaustason korotus, kertoo tiedotteessa lunastuksista vastaava johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaa olla tukemassa vanhempien kasvatustyötä. Nämä rajoitukset perustuvat siihen, että nuori on vielä kypsymätön ja tarvitsee aikuisen suojaa. Lakia sovelletaan jo käynnissä oleviin noin 800 lunastustoimitukseen. – Nyt minä vain säilytän tämän tason ja alan tehdä muutakin, töiden ohella myös opiskellut Jussila sanoo. Hän sanoo nostaneensa tiedottamisen tason omalle tavoitetasolleen. En minä ole sellaiseen yhteisöllisyyteen törmännyt Joensuussa, itse Joensuussa asuva ja siellä syntynyt Jussila pohtii. Aikuisen ei tarvitse mennä mukaan tunteeseen – riittää, kun ymmärtää, mistä se on aiheutunut. Olemme jo vähän kurkkineet netistä, että löytyisikö sopivia. Kun näihin asioihin puututaan ajoissa, suojataan nuorta liian rajuilta kokeiluilta. Syksyllä Kitee alkaa Jussilan johdolla pohtia Kiteen brändiä. Hän kokee, että myös tästä kokemuksesta on hyötyä hänen nykyisessä työssään, sillä työpaikkojen näkyvyyden edistäminen siirtyi hiljattain kuntien tehtäväksi. Samalla tavalla kuin iloa ja riemua pitää saada ilmaista myös murheen ja pettymyksen tunteita. Jussila kertoo suunnitelleensa myös uutta houkuttelevaa opastekylttiä valtatien varteen Kitee Race&Event -alueelle yhdessä Kiteen kaupungin elinkeinopäällikkö Risto Hiltusen kanssa. Vuosien varrella opiskelin tiedottajan tutkinnon ja sain sieltä teoreettisen pohjan. – Meillä on sellainen energinen koira, joka pakottaa meidät aina liikkumaan. Silti nuorella on oikeus saada rajoille perusteet. Kaverisuhteiden yllä pitäminen on sekä koulussa että vapaalla on tärkeä asia, mutta kaverit eivät ole niitä, jotka määrittävät elämää ja tekemistä. – Kuntaviestintä oli kiinnostanut minua aivan älyttömästi. Rajat on rakkautta! KITEE Miikka Kivinen Kesäkuun alussa Kiteen kaupungin viestintäpäällikkönä aloittanut Rauno Jussila sanoo, että suurin yllätys Kiteellä on ollut paikkakunnalla ilmenevä yhteisöllisyys. – Se liittyy myös JoensuuKitee-vertailuun. Päämääränä oli saada tietty määrä uutisia kaupungin nettisivuille, somenäkyvyyttä sekä yhteyksiä mediaan. Kyselyitä on tullut esimerkiksi leikkikenttien aukioloihin liittyen ja onpa penkkiäkin toivottu tiettyyn paikkaan kaupunkia. Hyvin positiivisessa aallossa on mennyt. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa. – Kalastusta harrastan kovasti ja käyn vähän pelaamassa padelia. Eräs tavoite Jussilalla on, että hän saisi kaupungin työntekijät entisestään innostumaan viestinnästä ja kommunikoimaan rohkeammin median ja kaupunkilaisten suuntaan. Myös oman huoneen sisustuksesta ja harrastuksista nuori voi tehdä päätökset itse. Tavoitteena on, että syksyn aikana kaupungille tehtäisiin kokonaan uudet verkkosivut. Se onkin listannut sivuilleen ne asiat, joista nuori on kypsymätön ottamaan vastuun ja joihin vanhemman on ehdottomasti puututtava. Nämä eivät ole asioita, joista neuvotellaan. Uskon ja toivon, että jo kliseeksi muuttunut sanapari rajat ja rakkaus on tie turvallisempaan tulevaisuuteen. Aikaisemmin esimerkiksi Karelia ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa viestinnän parissa työskennellyt Jussila siirtyi Kiteelle Saimaan ruokamatkailun edistämishankkeen viestintätehtävistä. – Se auttaisi liikkumisessakin. Lunastuslakiin tehtiin muitakin, pienempiä muutoksia ja selkiytettiin termistöä. Rauno Jussila Tuore viestintäpäällikkö haaveilee kesämökistä Kiteen kaupungin viestintäpäällikkönä kesäkuussa aloittanut Rauno Jussila sanoo, että vastaanotto Kiteellä on ollut hyvä eikä suuria haasteita ole ilmennyt. Tiedottamista hän alkoi tehdä maakuntaliitossa työskennellessään
Älä myöskään päästä lapsia tai lemmikkieläimiä rantaveteen leikkimään tai uimaan, eikä vettä saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä, löylyvetenä, pesuvetenä eikä syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun. – Kun vedet lämpenevät, sinilevät lisääntyvät tehokkaammin lämpimässä vedessä kuin monet muut levälajit. Tarkoitus on, että sama systeemi jatkuu myöhemmin. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat rankkasateita ja suuret vedenkorkeuden vaihtelut lisäävät ravinnehuuhtoumaa. – Osa syanobakteereista osaa muuttaa ilman typen nitrifikaatioprosessissa eliöille käyttökelpoiseen muotoon. Nurmi on toiminut pitkään biologian ja maantiedon opettajana, joten hän on jo työnsäkin puolesta pitkään tarkastellut järviekosysteemejä. SINILEVÄT ovat väriltään vihertäviä ja ne voivat olla joko veden pinnassa tai hiutalemaisena tai nauhamaisena syvemmällä vedessä. THL:n ohjeen mukaa uimarin kannattaa itse arvioida silmämääräisesti uimaveden tila aina ennen uimista. Puruveden tilaa ja tulevaisuutta esiteltiin seminaarissa Hilkka Partanen nimesi Reijo Jantusen kunniapuheenjohtajaksi ruusujen kera.. Syyskuun alussa järjestettävä tilaisuuteen on kutsuttu alueellisia toimijoita ja päättäjiä kuntatasolta aina valtakunnallisiin päättäjiin asti. Ne saavat kasvuvoimansa auringosta ja tarvitsevat sen lisäksi typpeä ja fosforia kasvaakseen. Näkösyvyyden vähäisyys lahtialueilla voi olla myös osatekijä, koska syanobakteeri viihtyy myös syvemmällä. Tavoitteeksi asetettiin eroosion ja kiintoainekuormituksen pysäyttäminen. Varapuheenjohtaja Reijo Jantunen esitteli edellisen vuoden toimintaa ja suunnitelmaa tälle vuodelle, jossa on keskeisenä Hummonselälle laskevan Vinkuvanjoen valuma-aluehankkeen toteuttaminen. – Olen nyt merkinnyt havaintoja omalle Google Maps -sivulleni ja lähettänyt ne myös Reijo Jantuselle ja ELY-keskukselle. Silloin niillä olisi kilpailuetua muihin yhteyttäviin eliöihin. OSA sinilevistä voi tuottaa maksatai hermomyrkkyjä. Nyt eläkkeelle jäätyään hän on yhä tarkemmin perehtynyt sinilevien ominaisuuksiin ja kasvun edellytyksiin. TILAISUUDEN lopuksi Pro Puruvesi-yhdistyksen entistä puheenjohtajaa, nykyistä varapuheenjohtajaa, Reijo Jantusta muistettiin arvokkaasta työstä Puruveden hyväksi. Kolmen kunnan ja kolmen ELY-keskuksen alueelle ulottuva toiminta tarvitsee vahvan taustaorganisaation onnistukseen. – Meillä on ollut onni ja etuoikeus saada veturiksemme Reijo, joka toimi 14 vuotta yhtä jakoisesti yhdistyksemme puheenjohtajana. Kukinnan eli sinileväkasaumien esiintymistä ja kestoa on vaikea ennustaa ja hallita. Puruveden tilaa seurataan edelleen ja nyt jopa aiempaa laajemmin, kun Hummonselällä on otettu käyttöön kolme uutta näkösyvyysmittauspistettä. Yksinkertaisella keppitestillä ne on helppo todeta rantavedestä. – Maaja metsätalouden hajakuormitus sekä luonnonhuuhtouma aiheuttavat ravinteiden kulkeutumista vesistöön lisäten levien kasvua. Se on toteutettu rakentamalla kymmeniä pohjakynnyksiä ja tukemalla uoman reunoja, Janne Raassina kertoi. Myös kalastossa ja eläinplanktonissa tapahtuneet muutokset voivat lisätä levien määrää. Sinileväesiintymän ulkonäön perusteella ei voi arvioida, onko kyseessä myrkkyjä tuottava sinilevälaji vai ei. – Sinilevä ei tartu keppiin tai ruokoon, kun sitä nostaa altapäin, vaan se hajoaa hiukkasiksi. Hän kertoi niitä tietoa ja oletuksia, jotka ovat tutkimuksen pohjana. Sinilevähavainnot Puruvedellä kasvussa KESÄLAHTI Mirja Hurskainen Pro Puruvesi ry:n järjestämässä Puruvesi-seminaarissa Ruokkeella käytiin läpi järven tämänhetkistä tilaa ja tulevaisuudensuunnitelmia. Veden typen vähäisyys ei näille syanobakteereille ole ongelma. – Jos on tahto, on myös tie. – Pro Puruvesi ry:n osuudessa keskitytään vesiensuojelurakenteisiin, jotka mahdollistavat jatkotyöt. Huuhtoutumien syynä ovat lisääntyneet päätehakkuut ja vajaatuottoisten metsien hakkuut valuma-alueella. Tämän vuoden havainnot merkitään myöhemmin uudistuneeseen karttasovellukseen merkintöjeni pohjalta. Syyksi Mika Nurmi arvelee, että lahtien ravinteisuus suosii enemmän kasviplanktonia kuin syanobakteereja. Elokuussa rakennetaan 2025 Vinkuvanjoen alajuoksulla Rastissa täysimääräinen eroosiosuojaus 380 metrin matkalle. Tuulet ja virtaukset voivat liikutella sinilevämassaa, joten sinilevän määrä vedessä voi vaihdella nopeasti jopa saman päivän aikana. Määritykset tehdään alkuvuodesta 2026, jonka jälkeen haetaan lisärahoitusta varsinaisen tutkimuksen ja raportoinnin toteuttamiseksi. Puruveden vesienhoidon organisaation uudistaminen on edennyt vaiheeseen, jossa samaan kokonaisuuteen liitetään myös Karjalan Pyhäjärvi ja itäisen Pihlajaveden alue. Isojen asioiden aikaansaaminen on vaatinut tulisieluisuutta, sotilaallista sitkeyttä, tomeraa toimeenpanoa, sisua ja sietokykyä, fiksua verkostoitumista, navigointikykyä muutosten laineilla ja nimenomaan oman ajan uhraamista, mutta myös uskoa unelmaan paremmasta ja puhtaammasta huomisesta ja kirkasvetisen Puruvetemme säilymisestä myös tuleville sukupolville. Samalla tavalla selittyisi se, että alueen kirkasvetisissä järvissä tavataan jopa enemmän sinilevää kuin tummemmissa, joiden vesi on humuspitoisempaa. Tämä olkoon mottomme tulevaan. Tärkeintä on kuitenkin ihmiset ja meidän uskomme tulevaan ja mahdollisuuksiimme vaikuttaa siihen yhdessä, päätti Hilkka Partanen kiitospuheensa. – Kirkasvetisessä Puruvedessä sinilevät saavat tarvitsemaansa valoa myös syvemmältä, koska ne kykenevät säätelemään kaasurakkuloidensa avulla esiintymistään vesirungossa. Pääuomaan asennettu noin 210 000 luonnonkiveä ja sivuhaaroihin kalliolouhetta on mennyt noin 150 000. Vaikka sinilevien määrä yleisesti Puruvedellä on melko vähäinen, niin keskisyvyys, tilavuus ja pyyhkäisypinta-ala on suuri, mikä aiheuttaa levien keskittymistä ja tiivistymistä tuulen alapuolisille alueille. – Näkösyvyysseurannasta yhdistys on vastannut jo vuodesta 2020 lähtien. Vuoden 2025 alusta Pro Puruvesi -yhdistyksen hallituksessa aloittanut Mika Nurmi on ottanut tehtävän vastuulleen. Vuonna 2025 ympäristöministeriön määrärahalla käynnistettiin näytteenotto kasvija eläinplanktonista sekä vedenlaadusta seitsemällä Puruveden osa-alueella. Ne tarvitsevat vain fosforia eli fosfaatteja vedestä. Lämpimät keväät ja syksyt pidentävät sinilevien kasvukautta. – Talven työn onnistumista arvioitiin seuraamalla kevätylivirtaamaa. Toivottavaa on, että havainnosta lähetetään myös valokuva. Myrkkyjen lisäksi sinilevät voivat aiheuttaa ihoärsytystä. Havainnot ilmoitetaan hänelle sähköpostilla, josta hän kirjaa ne karttaohjelmaan. Uutena kokonaisuutena on otettu mukaan Puruveden hiekkarantojen kunnostaminen. Vähätuuliset ja helteiset jaksot suosivat sinilevien muodostusta, mikäli ravinteita on saatavilla. VESISTÖASIANTUNTIJA Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus kertoi esitelmässään Puruvedellä aloitetusta sinilevätutkimuksesta. Lämpötilakerrostuneisuus voi ulottua yhä syvemmälle ja lisätä sinilevien kasvupotentiaalia. Puruveden tämän kesän havaintokartasta voi todeta, että selkävesien rannoilla on enemmän sinilevähavaintoja lahtiin verrattuna. Sinilevät eivät oikeasti ole leviä, vaan syanobakteereita. Ohje: Älä ui äläkä täytä paljua sinileväisellä vedellä. Työt alkoivat maaliskuussa 2025. Silloin tarkkailtiin kuormitus ja rakenteiden pysyvyyttä ja todettiin että ylivirtaama oli hyvin pientä eikä kiintoainekuormitusta ollut. – On herännyt kysymys, että miten tällaisella suurella kirkkaalla vähäravinteisella järvellä esiintyy silloin tällöin hyvin runsaastikin sinilevää. VINKUVANJOEN hankkeen tilannetta esittelivät Janne Raassina ja Tiina Käki. Selvityksen perusteella malliksi on valittu säätiö. 3 3 Keskiviikko 6.8.2025 Toimitussihteeri Mervi Venäläinen Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni KESÄLAHTI Mirja Hurskainen Puruveden sinilevähavaintoja on kirjattu Pro Puruveden sivuille jo vuodesta 2010. Sinilevien runsastuminen kytkeytyy myös veden humuksisuuden lisääntymiseen ja sinilevien erityisiin väripigmentteihin, joilla ne voivat hyödyntää valoa eri aallonpituuksilla. Jos näytteessä on tunnin seisomisen jälkeen pinnalle kohonnutta höytyvää, on kyseessä sinilevä. Toinen yksinkertainen konsti on juomalasitesti. Myös ilmastonmuutoksella ja sään ääri-ilmiöillä vai olla vaikutusta. Sinileväseuranta on toinen vakiintunut toimintamuoto, joka jatkuu edelleen
Ti 12.8. mennessä p. Rääkkylän lähikirkko Pe 8.8. elokuuta 2025 Aurinko nousi tänään klo 04:39 ja laskee klo 21:30. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Lauantaina: Erja, Eira, Nadja, ort. Keskiviikkona: Jesse, Okko, ort. Retken järjestää ”Naisten kutsut” seurakuntaryhmä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Lähtö klo 9 seurakunnan toimistojen edestä, paluu n. Minkälaista hedelmää kasvaa meidän sanoistamme, teoistamme ja katseistamme. 0504108514) Pe 15.8. Kiitos Marjatta-kodille Ilkan hyvästä hoidosta. Puu tunnetaan hedelmistään. Siihen voi tutustua digilipas.yhteisvastuu.fi -sivulla. Tiihon. – Miellä on uutena digilipas. Sanja, Sanna, Sanni, Susanna, Susanne. Värtsilän kirkon 75-vuotisjuhlamessu Värtsilän kirkossa klo 10, Happonen, Komulainen, Mikkonen. Su 17.8. Siksi rakkauden hedelmät rakentavat yhteyttä, kantavat toivoa ja tekevät näkyväksi Jumalan valtakuntaa tässä maailmassa. klo 9.30 koululaiskirkko Rääkkylän kirkossa. klo 10 messu Rääkkylän kirkossa. Avoinna ma – ke klo 9 -12, torstaisin puhelinasiointina klo 9 – 12, puh. – Me diakoniatyöntekijät olemme myös luvanneet tehdä liikuntasuorituksia digilippaaseemme lahjoitettujen eurojen mukaan. Hedelmistä te siis tunnette heidät.“ ”Hedelmistään puu tunnetaan”, sanoo Jeesus (Matt. Kuljetus Kutronlahdesta (Suitsantie 9) lähtee klo 13.30. Su 17.8. Kesäretki Rääkkylään jumalanpalvelukseen su 17.8. Tämä myös Kuhhauksessa myynnissä oleva yv-tuote, Keski-Karjalan seurakunnan Kiteen lähikirkon diakoniatyöntekijä Katriina Tenhonen kertoo. Ira, Irene, Irina, Rauha. Se on kutsu katsoa pintaa syvemmälle. Hedelmistä te heidät tunnette. Torstaina: Lahja, ort. Yhteistyössä Suomen Partiolaisten kanssa tuemme kotimaassa vähävaraisia nuoria, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet harrastamiseen ja sen tarjoamaan kasvuun, kerrotaan yhteisvastuu.fi -sivuilla. klo 14 sanan ja lähetyksen iltapäivä Käyhköllä, Mönnintie 377c. 050 4670375. Se on armoa, kun joku tekee virheen. 2. ei jumalanpalvelusta kirkossa, klo 14 seurat Auramoilla Voutisaaressa. 050 439 8277. Uskon hedelmät eivät ole yleviä sanoja, oikeaoppisuutta tai taitavaa liturgiaa. Viesti ystävälle, josta ei ole pitkään aikaan kuullut. Se on lahjoitus hyvää tekevälle järjestölle. Seurakuntaretki Kiihtelysvaaraan ja Pyhäselkään to 14.8.2025. Keski-Karjalan seurakunnassakin tapahtuu. Oikeaan aikaan esitetty kutsu kahville. klo 18 Iltamessu kirkossa, Heli Kinisjärvi. Rakkaus on hyväksyntää, kun joku on heikko ja tarvitseva. Esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa, maailman kolmanneksi köyhimmässä valtiossa, suurin osa lapsista ei saa käydä kouluaan loppuun. Herkko, Herman, Hermanni; Matias, Matti. Rakkaus tuntuu kodilta. 7:20). Puhujina Jukka Näkki ja Hannu Vepsäläinen. Koti-ikävän ja kaukokaipuun kokemusasiantuntija Hedelmistään puu tunnetaan Rakkaamme Ilkka Martti Juhani KARTTUNEN Kaivaten Ella Marjut ja Esa Suvi ja Aada Ville Jani ja Heini sukulaiset ja ystävät g 21.1.1945 Liperi = 10.7.2025 Tohmajärvi Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Tohmajärven lähikirkko Su 10.8. Varat käytämme jäsenten virkistystoimintaan. Pitäjäntuvan kesäkahvila on auki 2.6.-10.8.2025 ma-su klo 11-16. klo 16. Kuollut: Oili Onerva Seppänen 85 v. 4 Keskiviikko 6.8.2025 Sana sinulle Seurakunnat Päivyri 6. Kuvaaja: Katarina Tenhonen. Lämmin kiitos muistamisesta. Kor. Ja niin meidätkin. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Varokaa vääriä profeettoja. Vieraana rovasti Markku Tommola ja maisteri-lähetystyöntekijä SirkkuMaria Tommola. Tiistaina: Kiira, Klaara, ort. Uni kaunis anna rakkaallemme. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa Hukka, Karaksela. klo 15 mennessä. Ei joskus sitten iankaikkisuudessa, vaan juuri nyt. Kuolleita: Teuvo Mikko Uolevi Tiainen 89v. Perjantaina: Sylvi, Sylvia, Silva, ort. – Joskus pienikin tuki auttaa löytämään omat vahvuudet ja suunnan tulevaisuudelle. Kuljetus linja-autolla, lähtö 8:30 Kaivolta. Hinta 25€ sisältäen matkan, ruoan ja kahvin. Lari, Lasse, Lassi, Lauri. kuolleet: Martti Olavi Kuronen 84v. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodilla (Keski-Karjalan seurakunta tarjoaa). klo 10 Messu kirkossa Hukka, Karaksela. Lämmin kiitos osanotoista. Pyhä Kolminaisuus, Keski-Karjala Valamontie 4, Kitee Su 10.8. Kesälahden lähikirkko Su 10.8. Esimerkiksi 1 euro on 1 km pyöräilyä tai 1 euro on 100 m uintia, Tenhonen mainostaa. Sosima. Keski-Karjalan seurakunta www.keskikarjalanseurakunta.fi Seurakuntatoimisto Pokentie 8, Koti-Karjalan talossa. YHTEISVASTUUN tiimoilta seurakunnissa on parhaillaan menossa erilaisia tapahtumia. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Foti, Fotios, Valo. – Yhteisvastuu on seuraavan kerran näkyvillä Kukkakuhhauksessa, jonne diakoniatyöntekijät askartelevat myyntiin vanhoista yv-keräysliiveistä kasseja. Su 17.8. Olkapäälle laskeutuva käsi surun hetkellä. Sunnuntaina: Lasse, Lassi, ort. Kohteina Kiihtelysvaaran kirkko, pappila ja kotiseutumuseo, Pyhäselän kirkko ja Soinilan tila. Soita tuuli, kerro ikävämme. klo 10 elintarvikejakelu Tarinatuvan pihassa. Maanantaina: Sanna, Susanna, Sanni, Susanne, ort. Kiteen lähikirkko Su 10.8. Kodin tunnistaa siitä, että siellä ei tarvitse esittää. Jumalanpalvelus Tohmajärven kirkossa klo 10, Komulainen, Mikkonen. Yhteisvastuukeräys näkyy tapahtumissa Diakoniatyöntekijät askartelivat myyntiin vanhoista yv-keräysliiveistä kasseja. Ilmoittautumiset ja erityisruokatoiveet Satulle (p. Kirkon jälkeen kahvittelu Rääkkylän Martta-kahviossa ja pieni kierros linja-autolla Rääkkylän kylämaisemissa. 3:11 NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Toimi, Keimo. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Jussi Laine Merimieskirkon pappi. Matkan omakustannushinta 10€ kerätään linja-autossa. Mukaan mahtuu myös muita halukkaita. Hautausmaantoimisto Palomäentie 12 b, ma-to klo 9 – 12, puh. Ilmoittautumiset Satulle 6.8. Tuolla sivulla voi tehdä myös lahjoituksen, mutta kannattaa olla tarkkana, että valitsee oman seurakunnan keräyksen, jotta osa tuotosta jäisi omalle alueelle käyttöön. Yhteisvastuun kansainvälinen apu kanavoidaan Kirkon Ulkomaanavun (KUA) katastrofirahaston kautta maailman kriisialueille. Se on toisen kohtaava katse yksinäisyyden hetkellä. Yhteistyössä Rääkkylän Krellin kanssa. Hyvää kesäpäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Sillä jos sekin, mikä on katoavaa, säteilee kirkkautta, vielä paljon kirkkaampaa on se, mikä on pysyvää. Helena KIITOS Helena Halttuselle syntymäpäiväonnittelurahojen lahjoituksesta. Keski-Karjalan Diabetesyhdistys ry, hallitus • Kuolinilmoitus • Suruilmoitus • Kiitosilmoitus • Kutsut ilmoitukset@kotikarjala.fi / 040 684 8424 KESKI-KARJALA Kari Sarkkinen Vuonna 2025 Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan nuorten unelmia ja mahdollisuuksia. 045 111 9555. klo 10 liturgia. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Tervetuloa! Pitäjäntuvan takahuoneessa on näyttely Keski-Karjalan seurakunnan nimikkoläheteistä ja heidän työstään. Ne ovat todellisuutta, jossa rakkaus saa näkyvän, arkisen muodon. Ei siksi, että ympärillä olisi täydellisyyttä, vaan koska siellä saa olla oma itsensä. Su 17.8. Ma 11.8. Myös kirkon kynttilänpätkiä on sulatettu ja valettu uusiksi kynttilöiksi kahvikuppeihin
– Sanoin, että ei tule kuuloonkaan, mä lähden lukioon ja yliopistoon. – Tänä päivänä on hyvin paljon uutta hengellistä kyselemistä ja etsimistä. Ambrosiuksen mukaan samana tai seuraavana päivänä tämän jälkeen hän huomasi Kotimaa-lehdessä ilmoituksen, jossa tarjottiin mahdollisuutta stipendiin opintoihin Unkarissa. Lukijan runo Kari Sarkkinen Digita tekee huoltotöitä Kerimäen radioja tv-asemalla tiistaina 12. Haastattelijana toimi rovasti Yrjö Tolvanen. Haavojesi suoja. Toivottavasti siitä on ollut välillisesti hyötyä myös niissä tehtävissä, joissa olen elämäni varrella saanut tuoda oman panokseni yhteiseksi hyväksi. Ambrosius totesi, että häntä on paljon auttanut karjalaisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus. Siellä on myös taidenäyttelyitä ja muita kulttuuriaktiviteetteja. – Kyllä uuden Valamon rakentamisella oli näin jälkikäteen katsoen erityinen siunaus. Myöhemmin seurasi matkoja myös muualle maailmaan. Tarkemman huoltotöiden vaikutusalueen voi katsoa karttapalvelusta. Haastattelun loppupuolella Ambrosius kiitti seurakuntaa, että oli saanut tulla pitämään opetuspuheen eli saarnan. Ambrosius kertoi, että vanhemmat eivät kuitenkaan koskaan yrittäneet jarrutella häntä opinnoissa. Hän sai stipendin. Ruoskan jäljet kehossasi Naulojen kivut ristillä. Ja sillä tiellä ollaan. Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärven eteläiset osat kuuluvat Keski-Karjalassa Kerimäen näkyvyysalueeseen. Teologian opinnot nykyinen metropoliitta aloitti 1964 Helsingin yliopistossa. Kuten useimmille teistä, tämä on myös minulle rippikirkko, pyhä paikka, Ambrosius totesi saarnansa alussa. Katkoksia Kerimäen radioja tv-aseman lähetyksissä 12. – Kyllä vuoropuhelu, dialogi ja toinen toisensa kuunteleminen, toinen toiselta oppiminen ja rakentavalla tavalla kriittiset puheenvuorot ovat tärkeitä. – Yli 10 vuotta sitä rakennettiin, oikeastaan kaikki luostarin uudet rakennukset. – Tietysti kirkkomatka oli maalaispojalle iso juttu. – Tällä tiellä ollaan edelleenkin. Seuraavat kanavat lähetetään alennetulla teholla: Radio City, SuomiPop, HitMix, Patmos, Radio Dei ja Kesäseuraradio. ”Tänä päivänä on hyvin paljon uutta hengellistä kyselemistä ja etsimistä” Rovasti Yrjö Tolvanen (vasemmalla) haastatteli metropoliitta Ambrosiusta. Ambrosius sanoi olevan kiitollinen myös saamastaan luterilaisesta kasvatuksesta. Vierastako Sinulle. Ennen haastattelutilaisuutta metropoliitta Ambrosius piti kirkossa saarnan. ALUN perin Pitäjäntuvalle kaavailtu haastattelu pidettiin sateen vuoksi jumalanpalveluksen jälkeen Tohmajärven kirkossa. Vastausta vailla, sitä olen. Miten, kaiken tämän surun ja ikävän keskellä. Helsingin ortodoksisen hiippakunnan eläkkeellä oleva metropoliitta Ambrosius aloitti muistelemalla lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Mutta ei rakentamiselle ollut paljon vaihtoehtoja, Ambrosius sanoi. Ambrosiuksen mukaan ortodoksisuus tuli läheiseksi jo pikkupoikana. Sinä Isän hylkäämäksi tullut, minun autuuteni vuoksi. Tolvanen muisteli, että hän on tuntenut metropoliitta Ambrosiuksen (siviilinimeltään Risto Jääskeläinen) vuodesta 1964. Ei, ei vierasta Sinä joka kivussa ja ahdistuksessa tuskan verta hikoilit. Huoltotöiden varapäivä on 13.8.2025. Hän kertoi, että naapurissa asunut kauppias Muranen perheineen oli ortodokseja. – Päinvastoin. Hän opiskeli myös valtiotiedettä. Valamon ja varsinaisen virkauran jälkeen Ambrosius on ollut rakentamassa Kulttuurikeskus Sofiaa Helsinkiin. Mikään muu ei Murasen kaupasta, tuvasta tai vierashuoneesta ole jäänyt mieleen kuin joka nurkassa olevat ikonit. – Siellä kävimme ostoksilla. Kiitos! metropoliitta Ambrosius päätti haastattelutilaisuuden. Keskiviikko 6.8.2025 5 Arppentie 26b, 82500 KITEE 0400 557 931 www.talosaato.fi – sähköasennukset – kameravalvontajärjestelmät – ilmalämpöpumput – aurinkosähköjärjestelmät – rakennusautomaatiojärjestelmät – sähköautojen latausasemat Sanaton, sitä olen. Sitäkö on todellinen Rakkautesi, minulle, tässä ja nyt. Murheellinen, sitä olen. – Kyllähän minulla nuorempana oli kuulemma hyvin terävä kieli, mutta nykyään olen yrittänyt vähän hillitä, Ambrosius sanoi ja sai yleisön nauramaan. Omaa suomalaisuuttaan on joutunut katsomaan myös eri perspektiivistä. – Ehdin olla siellä vain pari kuukautta, kun arkkipiispa Paavali määräsi minut luostarin taloudenhoitajaksi. Ambrosius kertoi myös liittymisestään ortodoksiseen kirkkoon. – Iloitsemme siitä, että olemme yhdessä kokoontuneet “sanan kuuloon” kotiseurakunnan pyhäkköön. Seuraaville radiokanaville tulee noin viiden minuutin katkokset töiden alkaessa ja päättyessä: Yle Radio Suomi Joensuu, Radio Suomi Mikkeli, Yle Radio 1, YleX, Radio Nova ja POPfm. – Voimia ja siunausta eteenpäin ja olemme jatkossakin tohmajärveläisiä. – Minulle ei tullut koskaan mitään ongelmia suhteessa luterilaisuuteen, päinvastoin. En ole vielä viisas, mutta toivottavasti viisaampi kuin takavuosina, elokuussa 80 täyttävä Ambrosius sanoi. KESKIKOULUN jälkeen äiti oli ehdottanut pojalle, että tämä menisi kauppaoppilaitokseen. Ambrosius kertoi oman perheensä asuneen saman talon toisessa päässä ja setänsä Matti Julkusen perheen toisessa päässä. – Olin 10-vuotiaana pikkupoikana äitini kanssa polkupyörällä seurakuntamme 300-vuotisja kirkon 200-vuotisjuhlissa. ROVASTI Tolvanen mainitsi, että Ambrosiusta on kutsuttu muun muassa verkostoitumisen mestariksi, jolla on ollut pääsy monien vaikutusvaltaisten ihmisten luo. Surun ja murheen keskellä . – Varmasti jotkut teistä vanhemmista ihmisistä muistatte minun vanhempani Eetu ja Helvi Jääskeläisen tai sitten setäni perheen, metropoliitta Ambrosius puhutteli runsaslukuista yleisöä. Yksinäinen, sitä olen. Tämä suru, kipu, ahdistaa. Runneltu, tuskassa ja kärsimyksessä, autuuteni vuoksi. Sisimmän tuska, kivussa, ahdistuksessa. Kun opinnot olivat lähestulkoon valmiit, kertoi Ambrosius miettineensä mihin ryhtyisi seuraavaksi. Kaikilta asemalta lähetettäville tv-kanaville tulee noin kahden tunnin katkos. 1.6.2025 veljesi Pertti Siskolleni suruun TOHMAJÄRVI Miikka Kivinen Kesäkuun lopulla osana Potsipäiviä Tohmajärvellä pidettiin ”Kotipitäjän pojan metropoliitta Ambrosiuksen haastatteluhetki” -niminen tilaisuus. Sovituksesi suoja. Hän iloitsi vielä nykyisinkin pystyssä olevan rakennuksen hyvästä kunnosta. Lapsuudesta asti tämä on meille tuttu ja kotoinen. Luostarin taloudenhoitajana toimineella Ambrosiuksella oli tärkeä rooli Uuden Valamon rakentajana 1970-80-luvuilla. Hylkäsitkö minut, kuin et kuulisi pyyntöäni, huokaustani. Ja he tukivat myös taloudellisesti. – Se on omalla tavallaan kasvattanut minua hyvin paljon. Sofia on yksi paikka, missä ihmiset voivat pohtia elämän isoja peruskysymyksiä erilaisissa keskusteluja hiljentymistilaisuuksissa ja seminaareissa. Minulle, tämän kaiken keskellä. Lapsuuden ajan isoimpana tapahtumana se jäi lähtemättömästi mieleeni, Ambrosius totesi myöhemmin saarnassaan. Työturvallisuuden takaamiseksi kaikille antenni-tv-verkossa lähetettäville tv-kanaville tulee noin kahden tunnin lähetyskatkos ja osalle radiokanavista noin 10 minuutin katkos huoltotöiden aikana. Joensuussa yliopiston opettajana ollut Ambrosius kertoo lähteneensä Valamoon, koska ajatteli sen olevan kirkkoon liittyneelle hyvä korkeakoulu ortodoksisuuteen. Herra, Sinä Rakkaus. – Minulla ei ollut opintolainaa, perhettä tai työpaikkaa, niin ajattelin lähteä ulkomaille. – Pahoittelemme katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrimme pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radioja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa, Digita viestittää. Ambrosius sanoi, että viisivuotiaana hänellä oli elämässään yksi suuri tavoite: tulla viisaaksi mieheksi. Haastattelutilaisuudessa keskusteltiin myös Ambrosiuksen Valamon-ajasta. Ja kiitos siitä, että sain tulla tänne myös tänään, metropoliitta sanoi. elokuuta ” Huoltotöiden vaikutusalueen voi katsoa karttapalvelusta.. Verrattain kaukana Vatalasta sijainneessa Tohmajärven kirkossa hän muistelee käyneensä muutamia kertoja vuodessa. elokuuta klo 8–16 välisenä aikana. Ambrosius kertoi, että vaikka hän on eläkkeellä piispan virasta, ovat Sofian luottamustoimet käytännössä puolen päivän työ
– Jos teollisuus saadaan pysymään itäisessä Suomessa, myös ihmiset pysyvät. Hänen isänsä vanhemmat ovat tulleet aikanaan vanhasta Värtsilästä rajan yli Suomen puolelle Värtsilään ja edelleen Tohmajärvelle. Eikä kukaan meistä varmasti halua olla se tarinan peikko, jota lapset pelkäävät, Niemi toteaa Liikenneturvan tiedotteessa. – Painopiste koko ajan siirtyy enemmän ja enemmän pohjoiseen, oli kyse puolustuksellisista asioista tai muuten geopolitiikasta, hän totesi. Myös se vaikuttaa, miten yleisesti hyväksyttävänä ylinopeuden ajamista pidetään. Kun on ammatillista koulutusta saatavilla, silloin on myös työntekijöitä. Neljä viidestä kuljettajasta ajoi tilanteessa ylinopeudella ja 18 prosenttia yli 11 kilometrin ylinopeudella. Monelle lapselle tienylitys on se hankalin paikka. Täälläkin tarkastin, että kirkkaaseen liemeen on rantakala tehty Niina Malm naurahti. Suuret puheet, mutta tekoja ei ole, hän latasi. YLI hallitusja oppositiopuolueitten odotetaan Malmin mukaan, miten EU-komission esitys rahoituskehyksestä lähtee etenemään ja miten myös itäisen suomen kehitykseen saadaan jatkossa rahaa. Eli kuljettaja, jolla on vahva luottamus omiin ajotaitoihin, ajaa useammin ylinopeutta. – Nopeuden valintaan vaikuttaa niin kuljettajan käsitys omista ajotaidoista kuin se, miten riskialttiina hän ylinopeutta pitää. ENSIMMÄISENÄ pontimena puheelleen Malmilla oli huonot uutisen UPM:n Lappeenrannan paperitehtaan lopettamisesta. Hän nuoren vaimonsa kanssa tuli Imatralle ja heille syntyi neljä lasta. – Mutta valitettavasti meillä on tällä hetkellä liikenneministeri, joka kysyttäessä vastaa, että meillä Suomessa puhelinverkot kattavat lähes 97-prosenttisesti koko Suomen. Niissä maissa, joissa ylinopeus on sosiaalisesti hyväksyttävämpää, on vähemmän aikomuksia noudattaa nopeusrajoituksia, Niemi selventää. – Samaan aikaan PohjoisKarjalassa konkursseja tulee samalla tavoin kuin koko Suomessa. Hallitus on epäonnistunut omissa työllisyystavoitteissaan, mutta hallitus ei tee mitään. Ylinopeus vaarantaa koulutien – silti suomalaisten kaasujalka ei kevene KITEE Kari Sarkkinen SAK:n Keski-Karjalan paikallisjärjestön ja Kiteen Demareiden perinteinen rantakala pidettiin tällä kertaa Kiteen torilla. Aihe vei puheet hallituksen itäisen Suomen ohjelmaan. Nopeusmittaukset tehtiin suurimmissa kaupungeissa. Minun isä meni terästehtaalle töihin, äiti oli terästehtaalla ja sinne myös minä menin töihin. – Koulutielle lähteminen vaatii alkuun totuttelua konkareiltakin, mutta joukossa on myös ensikertalaisia. KOVIIN puolustusmenoihin kaavailtujen 3,5 prosentin ja pehmeisiin menoihin kaavailtujen 1,5 prosentin korotusten Malm toivoi näkyvän itäisen Suomen kehittämisessä. Kuvituskuva, Koti-Karjalan arkisto. Koulujen alkaessa Liikenneturva kampanjoi erityisesti taajamien nopeusrajoitusten noudattamisen puolesta. 6 Keskiviikko 6.8.2025 Kari Sarkkinen Liikenneturvan tuoreissa mittauksissa lähes neljä viidestä kuljettajasta ajaa ylinopeudella koulujen lähistöllä oleville suojateille. Mukana tapahtumassa oli SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm. – Ihan täysi vitsi. Maailmanpolitiikan voimakkaitten itäiseen Suomeen kohdistuvien vaikutusten lisäksi Malm nosti esille arktisen alueen merkityksen nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Myös kunnollisia datayhteyksiä ja puheluiden kuuluvuutta itärajalla joka paikassa on toivelistalla. – Silloin, kun isomummo eli, ja mie soitin tai tulin tänne, kuin napista kääntämällä murre vaihtui. Malmin isomummo oli Kokko, isä ja pappa Nousiaisia. – Yksittäisen kuljettajan näkökulmasta ja auton peltikuoren sisällä vauhdin muutos esimerkiksi kolmestakympistä neljään ei tunnu erityisen merkitykselliseltä, mutta pienen lapsen näkökulmasta ohi paahtavan, kiihdyttävän tai äkkijarruttavan kuljettajan käytös voi saada koulutiet tuntumaan turvattomilta. Liikenneturva muistuttaa, miten tärkeää on noudattaa nopeusrajoituksia koululaisten tultua jälleen liikenteeseen. Kun tällainen konkurssiaalto Suomen yli menee ja varsinkin pienyrittäjät ja yksinyrittäjät konkursseja tekevät, niin luulisi kokoomusvetoisen hallituksen olevan tästä kiinnostunut. Ja rantakalasoppa, sen pitää olla kirkkaassa liemessä. Tässä suomalaiset sijoittuvat kärkisijalle kaikkien 39 vastaajamaan joukossa. Myös kansainvälisessä vertailussa suomalaiset erottuvat raskaan kaasujalan kansana. VUODELTA 2023 olevassa kansainvälisessä kyselytutkimuksessa 76 prosenttia suomalaiskuljettajista kertoi ajaneensa edeltävän kuukauden aikana taajamassa ainakin kerran kovempaa kuin nopeusrajoitus sallii. TOHMAJÄRVELÄISIÄ kiinnostanee, että Niina Malmilla on yhteys paikkakunnalle. LIIKENNETURVA kampanjoi nopeusrajoitusten noudattamisen merkityksestä elokuussa, kun koulut alkavat ja liikenne vilkastuu koululaisista. Malm toivoo, että Suomen hallituksen ministerit hoitavat edunvalvontatehtävänsä EU-tasolla hyvin. Hän oli huolissaan, että Suomella ei ole arktista neuvottelukuntaa eikä arktista strategiaa. – Kun puhutaan 30 km/t alueesta ja koulun lähellä olevasta suojatiestä, on karmeaa, että vain yksi viidestä ajaa rajoituksen mukaan, summaa Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi. – Tällä tavoin voitaisiin turvata työtä ja tulevaisuutta itäisen Suomen alueelle. Euroopan maissa nopeusrajoituksen ylittäneiden osuus on keskimäärin 47 prosenttia. SDP:llä on Malmin mukaan valmius lähteä kahden vuoden kuluttua vaalikentille, mutta myös aikaisemmin, jos hallitus osoittaa hajoamisen merkkejä. Tulokset alleviivaavat jälleen, kuinka välinpitämättömästi nopeusrajoituksiin taajamassa suhtaudutaan. – Ei minulla ole täällä enää sukulaisia jäljellä, mutta, kun tänne tulee, niin ensimmäisenä tulee mieleen Tohmajärven kalakukko. Alhaisempi ajonopeus ei juuri vaikuta matka-aikaan, mutta se antaa enemmän aikaa havaita ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin, kuten esimerkiksi suojatielle tulevaan lapseen. – Meillä ei ole varaa siihen, että ammatillinen koulutus Suomessa ajetaan alas ja samalla nuoret lähtevät muualle sen takia, että opiskelutai työpaikkojen ei ole, Niina Malm painotti. Liikenneturva kertoo tiedotteessaan, että se tutkasi autoilijoiden nopeuksia koulujen lähisuojateillä viime toukokuussa. Tuomisinaan hänellä oli suurimman oppositiopuolueen kannanottoja hallituspolitiikkaan. Muutosta taajamien nopeuskulttuuriin haetaan asettumalla pienen jalankulkijan saappaisiin. SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm kiirehti itäisen Suomen ohjelmaa SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm puhui puolueen ja SAK paikallisjärjestöjen rantakalalla Kiteen torilla. Malm sanoi SDP:n toivoneen itäiseen Suomeen tieyhteyksiä, ratayhteyksien parantamista. – Isomummo on jäänyt Tohmajärvelle ja pappa lähti terästehtaalle töihin nosturikuskiksi
6.–10.8. 6.–10.8. Juhla Mokka Jauhetut kahvit 400–500 g (9,98–12,48/kg) 2 kpl/talous (30 pv alin hinta 9,15) 4 99 3 KPL 2 KPL 2 KPL Voim. Pingviini jäätelötuutit 8 kpl 536 g 2 59 (Norm. Kotimaista Kanaduo hedelmäinen & mausteinen BBQ 650 g (9,22/kg) Suomi 5 99 2 kpl Työtä Porokylän Kartanon ruis siivutettu, 810 g (4,68/kg) 3 79 S-market Kitee on Facebookissa!. Skyr Rahkat 400 g (5,00/kg) Yksittäin 2,49–2,69 (6,23–6,73/kg) 4 00 Voim. 1 etu/kk/S-mobiilikäyttäjä. 6.–10.8. 4,79-5,49) (4,83/kg) Aukioloaikamme löydät osoitteesta pko.fi/palvelut Pielispakari Aito Pielisen piirakka laktoositon, 6 kpl/ps, 360 g (5,53/kg) 1 99 Työtä Voim. 6.–10.8. Jymy Jäätelöt 900 ml (3,70/l) Yksittäin 4,79 (5,32/l) 10 00 3 kpl Voim. 6.–10.8. Valio Mehukeitot 1 kg (30 pv alin hinta 2,75) 2 25 Valio Arkijogurtit 1 kg 1 58 Voim. 6.–10.8. Ei voi vaihtaa rahaksi. Hetki Suosikkisalaatit 150 g (10,00/kg) Yksittäin 1,99 (13,27/kg) 3 00 2 kpl Voim. Keskiviikko 6.8.2025 7 Katso resepti yhteishyvä.fi Edullista arkiruokaa JA SAAT OSTOSRAHAA PKO:N TOIMIPAIKKOIHIN 10 €UROA LATAA S-MOBIILI LUNASTA KUUKAUDEN S-MOBIILIETU Voimassa 1.-31.8.2025 PKO:n S-marketeissa, Saleissa ja Prismassa
Hänen yksikkönsä vastaa VTT:n kaikista hallintoja palvelutehtävistä, muun muassa talousja henkilöstöhallinnosta, toimitiloista, tietohallinnosta ja viestinnästä. Menettelymme oli aika poikkeuksellista tuohon aikaan. – Koen, että veroeuroilla olisi täällä Pohjois-Karjalassa enemmän merkitystä kuin Uudellamaalla. Myönteinen suhtautuminen etätöihin yleistyi ratkaisevasti koronavuosina, olihan monilla työpaikoilla välillä jopa kiellettyä tulla paikan päälle. Karjalaisuus on olennainen osa identiteettiä, ja siksi Örn haluaa ylläpitää perinteistä kulttuuria vapaa-ajallaan. Kun mieheni oli taannoin työmatkalla ulkomailla, oli hyvä, ettei minun tarvinnut viedä lapsia ensin hoitoon ja matkustaa reilun tunnin verran Inkoosta Helsinkiin ja töiden jälkeen kiiruhtaa takaisin hakemaan lapset hoidosta, vaan pystyin tekemään työpäiviä kotoa käsin. Riitta Ryynänen MoniPoka – Monipaikkaisten Pohjois-Karjala – Potentiaalipuheista tekoihin Etätyöt sujuvat Kiteellä käydessä Inkoossa asuva Outi Örn kävi viime Kiteen-käynnillään tutustumassa Näyttelykeskuksen etätyöpisteeseen. Kiteen uusista etätyötiloistakin on lista tiedossani. Tämä on mielestäni järkevää: mieluummin säästetään seinistä kuin ihmisistä. 8 Keskiviikko 6.8.2025 Inkoossa asuva Outi Örn mieltää itsensä edelleen kiteeläiseksi. Ja aina kun Kiteellä menee vaikka johonkin kesätapahtumaan, tulee tunne, että on kotona. – Minä kuten moni muukin painiskelee lapsiperhearjen keskellä. – Isäni asuu Kiteellä, joten vierailen hänen luonaan ja omistan osan meidän maaja metsätilasta. Haastattelun tallentajaksi osui tuttu henkilö lapsuudesta, Karelian KaitaFilmin Hannu Putkuri. – Tällä hetkellä ajatus on pysyä Etelä-Suomessa. POHJOIS-KARJALAN vierailujen ohella Outi Örn on käyttänyt etätyömahdollisuutta myös kotioloissa Inkoossa. Lisäksi valtio vähentää toimitiloja ja siksi käytössä on entistä enemmän niin kutsuttuja monitoimitiloja. Örn on vuoden 2025 alusta toiminut puheenjohtajana valtion henkilöstöfoorumissa, johon kuuluu parisataa valtion virastojen ja laitosten henkilöstöpäällikköä. Ihminen voi olla monipaikkainen myös siksi, että käy välillä hoivaamassa toisella paikkakunnalla asuvaa sukulaistaan tai on vaikkapa etämetsänomistaja. Etätyö mahdollistaa paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamisen. Hän on mukana Karjalan liiton toiminnassa ja hallituksen jäsenenä Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiössä. Kuva: Riitta Ryynänen Outi Örnin näkemyksiä monipaikkaisuudesta tallennettiin MoniPoka-hankkeessa myös videolle. Tämä on hyvä käytäntö, koska yksikössämme useampi henkilö asuu kymmenien kilometrien päässä työpaikasta. – Silloin yksikössäni sovittiin, että yksi päivä toimistolla on riittävästi, mikäli työt hoituvat muuten. Itä-Suomen yliopistoon kuuluva alueja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Suomen ympäristökeskus Syke vetävät parhaillaan Monipaikkaisten Pohjois-Karjala -hanketta, jossa mukana ovat myös Kiteen ja Nurmeksen kaupungit, Ilomantsissa toimiva Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys sekä Pohjois-Karjalan kylät ry. Kesäajasta on vielä erikseen maininta, että juhannuksesta elokuun puoleenväliin toimistolle ei ole välttämätöntä tulla, jos työt eivät sitä edellytä. Varsinaisen muuttamisen sijasta pyrkimys olisi siihen, että pystyisin tekemään enemmän etätöitä ja viettämään siten enemmän aikaa Pohjois-Karjalassa. Outi Örn oli jo tuota ennen valtioneuvoston kansliassa 2015–2019 työssä ollessaan edistänyt etätyön mahdollisuuksia. Itse olen aina kokenut, että kun ihmiset tekevät vahvaa asiantuntijatyötä ja tunnollisesti, ei siinä tarvitse olla esihenkilön silmien alla. Kiteellä ollessaan Örn ottaa verkkoyhteyden puhelimellaan, mutta Tohmajärven ja Värtsilän suunnalla se on hankalampaa. Liikumme myös Tohmajärven suunnalla, sillä puoliso on Värtsilästä kotoisin. Onpa hän vuosien varrella hakenut välillä täältä päin töitäkin. Kiteellä hankkeessa kehitetään etätyötiloja. – Karjalainen ruokaperinne, piirakan paistot sun muut, ovat tosi tärkeitä. Monipaikkaisuus voi kytkeytyä esimerkiksi työhön, vapaa-aikaan tai opiskeluun. Haluaisin antaa Kiteelle takaisin jotakin, koska olen niin paljon itse täältä saanut. Itse olen käynyt Tohmajärvellä tekemässä töitä kirjastossa. Tätä nykyä Outi Örn käy Kiteellä viitisen kertaa vuodessa – sukulaisia ja ystäviä tapaamassa. Kuva: Riitta Ryynänen Monipaikkainen ihminen viettää aikaa eri asuinja olinpaikoissa samanaikaisesti tai vaihtuvarytmisesti sekä liikkuu näiden paikkojen välillä. – Rajan pinnassa on välillä ongelmia, koska puhelin tahtoo kytkeytyä Venäjän verkkoon. Tavoitteena on, että hän pystyisi jatkossa tekemään nykyistä enemmän etätöitä Pohjois-Karjalassa. Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa yksikön johtajana toimiva Örn tekee Pohjois-Karjalassa käydessään usein etätöitä. Spatian selvityksen mukaan Pohjois-Karjalassa on noin 7 000 vapaa-ajan asuntoa, joiden omistajat ovat vakituisesti kirjoilla maakunnan ulkopuolella. Yleisten verkkoyhteyksien käyttö on Örnille tuttua esimerkiksi Joensuussa Itä-Suomen yliopistolla, jossa hän tekee jatko-opintoja väitöskirja tähtäimessään. Aiemmin kävin täällä useamminkin, mutta pienten lasten kanssa reissaaminen on työläämpää. Siksi on tärkeää, että on yleisiä etätyötiloja ja kiinteitä yhteyksiä tarjolla. OUTI Örnin mukaan valtio on työnantajana linjannut, että työn tekeminen täysin etänä ei ole tällä hetkellä mahdollista, mutta virastot voivat päättää, miten paljon työajasta pitää olla paikan päällä toimistoissa. Foorumi muun muassa kehittää valtion henkilöstöstrategiaa ja toimenpideohjelmaa. – Omassa yksikössäni on sovittu, että toimistollamme pitää olla yksi päivä viikossa, muuten voi olla etänä. Onpa Örn miettinyt joskus myös sitä, että siirtäisi kirjansa Kiteelle. Tästä on osoituksena muun muassa se, että valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on perustanut eri puolille Suomea yhteisiä toimitiloja, joissa on kaikille valtion työntekijöille yleensä mahdollisuus myös etätöiden tekemiseen. Kyselyotoksen mukaan näissä mökeissä vietetään keskimäärin 85 päivää vuodessa. Valtiolla on kaikkinensa myönteinen suhtautuminen etätöihin. Riitta Ryynänen Monipaikkaisuus. Hän kannattaisi myös ulkopaikkakuntalaisten verotulojen jakamista osin myös kesämökkikuntien hyväksi. Vanhoille kotikonnuille häntä vetää tunne, että on omiensa joukossa. KOKONAAN takaisin Pohjois-Karjalaan muuttamistakin on Outi Örn välillä miettinyt. – Strategiassa on yhtenä keskeisenä asiana henkilöstön hyvinvointi ja monipaikkainen työskentely ja etätyö
Lindeberg-Piiroisen mukaan menneisyyttä on tunnettava, jotta nykypäivään ja tulevaisuuteen osaisi suhtautua luottavaisesti. Walleniuksen hauta kunnostettiin talkootöin Gabriel Walleniuksen (1725 – 1808) hautaa kunnostettiin toukokuun lopulla talkootöillä Tohmajärven kirkkotarhassa. Itsekin Mäntyniemen kartanossa lapsuutensa viettänyt ja Molanderin sukuun kuuluva Lindeberg-Piiroinen kertoo, että taustalla on kartanon perustajan, Klas Johan Molanderin pojan Abraham Joakim Molanderin avioliitto Gabriel Walleniuksen nuorimman tyttären Maria Katariinan kanssa. – Sillä tavalla kulttuuriperintö tehdään eläväksi: ei saarnaamisella, vaan ihan käytännön asioilla, mielenkiintoisilla tiedoilla ja tarinoilla. Kuva: Markku Komulainen. Tilaisuudessa kuultiin Kesälahti-Seuran puheenjohtajan Anne Lindeberg-Piiroisen alustus Walleniuksesta ja hänen linkittymisestään muun muassa Molanderin sukuun. He ovat luoneet sen tulevaisuuden, mitä me nyt tällä hetkellä elämme. Tapahtumalla haluttiin nostaa esiin myös hautojen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden paikkojen säilyttämistä jälkipolville. Keskiviikko 6.8.2025 9 Tapahtuma on ilmainen! Lasten Kesäkisat järjestetään Hutsin Urheilukeskuksessa: Urheilutie, 82500 Kitee klo 17.30-19.30 KITEE KE 13.8.2025 Kaikki osallistujat palkitaan mitalilla ja tuubihuvilla! Pullaja mehutarjoil u 300 ensimmäiselle! Kesäkisat LASTEN LEIKKI MIELISET LASTEN LEIKKI MIELISET S-parturikampaamo loihtii lapsille ilmaisia hiuskuviointeja Pomppulinna Maanantaihin 11.8. – Kun Maria Katariina meni naimisiin, hän sai ottaa kotoaan myötäjäisiksi minkä esineen halusi ja hän halusi ottaa tämän suuren hienon Katariina-maalauksen, Lindeberg-Piiroinen kertoo. TALKOOTÖITÄ seurasi kahvitus Tohmajärven kirkon kirkontuvalla. Komulaisen mukaan lähivuosina on tarkoitus käydä läpi sankarivainajien haudat Kiteen sankarihautausmaalla sekä asevelihaudat Palomäen hautausmaalla kunnostuksen merkeissä. Keski-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Markku Komulainen kertoo, että taustalla oli halu tuoda esiin talkootöiden merkitystä hautojen kunnostuksessa. – Walleniushan on varmasti kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä, ellei merkittävin henkilö tällä alueella, Komulainen pohtii ”Karjalan kuninkaanakin” tunnetun kruununvoudin merkitystä. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Tohmajärven lähikirkon miestenpiiri ja Tohmajärvi-Seura ry sekä seurakuntamestari Aki Hukka ja seurakuntapastori Antti Happonen. – Menneet sukupolvet ovat selvinneet vaikeista ajoista ja olleet sitkeitä. Walleniuksen suku lahjoitti nyt kunnostetun haudan seurakunnalle 1935. Perimätiedon ja dokumenttien mukaan Mäntyniemen kartanon päärakennuksen seinällä oleva taulu Katariina II:sta on peräisin Jouhkolan hovista, jossa Gabriel Wallenius vaikutti. Kivi puhdistettiin ja päällystettiin kevyesti uuden sammaloitumisen ehkäisemiseksi. mennessä www.kiteenurheilijat.fi/yleisurheilu tai suoraan viereisestä qr-koodista LISÄTIETOJA JA ENNAKKOILMOITTAUTUMISET: URHEILULAJIT: • Juoksu 40 m/60m • Pallonheitto SARJOJA 4-12-VUOTIAILLE TOHMAJÄRVI Miikka Kivinen Tohmajärven kirkkotarhassa järjestettiin kesän korvalla Gabriel Walleniuksen (1725 – 1808) haudan kunnostus. Hänen mukaansa se voi tapahtua pienin arkisin teoin, vaikka hautakiviä kunnostamalla, sillä jokaiseen hautaankin liittyy siellä lepäävän ihmisen tarina. Lindeberg-Piiroisen mielestä ihmiset pitäisi saada kiinnostumaan omasta kotiseudustaan. Kohteena voivat olla suvun omat hautakivet tai sitten seurakunnan omaisuudeksi katsottavat haudat. Komulainen kuitenkin huomauttaa, että yksityishaudat ovat yksityisomaisuutta, eikä niiden kunnostukseen voi oikeastaan vaikuttaa kuin suvun toimesta. Komulaisen mukaan tällaista työtä voi tehdä sekä seurakunnassa että eri järjestöissä. – Varsinkin asevelihautojen vanhimmalla puolella tekstit ovat jo niin haalenneet, että niistä ei kunnolla saa selvää, Komulainen sanoo
LC Kitee Keisarinnojen 2. Käynteihin sisältyy myös ulkoilua ja voinnin seurantaa. Yksityisen ja julkisen puolen vuoropuhelu ja työn jakaminen hoivapalveluissa koetaan tärkeäksi asiaksi. Samalla nimi vaihtui Keski-Karjalan hoivapalveluksi. Neea Havurinne haluaakin korostaa, että kaikki palaute on tarpeen, siitä ei mennä rikki. Kotihoidon palveluja Keski-Karjalassa jo 20 vuotta Neea Havurinne vaihtaa Reino Hermusen vuoteeseen lakanoita ja samalla vaihdetaan päivän kuulumisia. Tänä vuonna he halusivat tukea matalan kynnyksen toimintaa pienille lapsille. Nyt on jatkettu niin, että pari kertaa viikossa käydään, lähihoitaja Neea Havurinne kertoo. Perjantain ryhmä jatkaa vielä elokuun puolella, koska yksi harjoituskerta jäi sateen vuoksi välistä. Jos olisi jotain moittimista, niin kyllä silloin antaisin palautetta, mutta oikein hyvin on onnistunut yhteistyö. Maksaessa voi käyttää palveluseteleillä, ja kuluista on mahdollista hakea kotitalousvähennystä. Hän asuu yksin omakotitalossa keskustan alueella, kun puoliso menehtyi puoli vuotta sitten. Yleisimmin kysyttyjä ovat siivousja kauppaja asiointipalvelut. Keisarinnojen 2. varapresidentti Arja Kuosmanen (vasemmalla), Kiteen Urheilijoiden jalkapallojaoston puheenjohtaja Sami Piiroinen ja keisarinnojen presidentti Tiina-Mari Mölsä Hutsin jalkapallokentän laidalla heinäkuussa.. Näiden tavallisimpien lisäksi on tarjolla saattajapalveluja ja mahdollisuus järjestää viriketoimintaan. – Vuodesta 2015 vuoteen 2021 teimme työtä tällä konseptilla, mutta sitten aloimme harkita luopumista, kun tuo eläkeikäkin alkoi lähestyä, yhä tuuraajana yrityksessä toimiva Pennanen kertoo. Apua saa aina tarvittaessa KITEE Mirja Hurskainen Kotiin saatavat kiireettömän kotihoidon ja kotisairaanhoidon palvelut ovat olleet keskikarjalaisten saatavilla jo 20 vuoden ajan. Päätimme ruveta markkinoimaan tukipalveluja suoraan asiakkaille, ja siitä se sitten alkoi taas avautumaan ja toimintaa päästiin jatkamaan. varapresidentti Arja Kuosmanen kertoo, että keisarinnojen toiminnan ajatuksena on kerätä varoja ja lahjoittaa niitä tärkeinä pitämiinsä kohteisiin. Keisarinnojen presidentti Tiina-Mari Mölsä sanoo, että keisarinnat halusivat valita lajin, johon on helppo tulla mukaan ja jossa esimerkiksi varusteiden hankintaan ei tarvita suuria panostuksia. – Aina on apua saanut, kun on tarvinnut. Samalla linjalla jatkettiin jonkin aikaa. Mari Pennanen aloitti yritystoiminnan yhdessä Mirja Varosen kanssa vuonna 2005, kun he ostivat Kiteen hoivaja terveyspalvelut -nimisen yrityksen, joka teki yöpartiointia taajama-alueella. Sopimuskaudet jatkuivat useamman vuoden ajan, kunnes sopimus loppui vuonna 2014 ja oltiin uuden edessä. Suosittuun futiskouluun ilmoittautui hieman vajaa 90 lasta. Reino Hermunen on tyytyväinen palveluihin ja siihen, että arkisin apua saa myös kiireellisissä tapauksissa. Nyt jo tutuiksi tulleiden työtekijöiden kanssa on mukava vaihtaa kuulumisia. – Olemme hoitaneet kauppaostoksia ja ruoan laittoa, pieniä siivouksia ja pyykkihuoltoa ja peseytymisessä avustamista sieltä alusta lähtien. – Joskus on jopa hetki aikaa istahtaa tarinoimaan, koska sekin on tärkeää yksin asuville. Keski-Karjalassa toiminnasta vastaa sairaanhoitaja Kaisa Karjalainen, ja yrityksessä on kuusi kokoaikaista työntekijää. – Jouduimme sanomaan irti työntekijät, mikä oli rankka vaihe. Jalkapallokoulutoiminnasta vastaava Kiteen Urheilijoiden jalkapallojaoston puheenjohtaja Sami Piiroinen kertoo, että tiistaisin futiskoulussa kokoontuneiden isompien ryhmässä on keskitytty jalkapallopeleihin, mutta perjantaisin kokoontuvassa pienten ryhmässä on pelattu esimerkiksi polttopalloa, hippaa ja jäämiestä. Futiskoulu tuli osallistujille maksuttomaksi LC Kitee Keisarinnojen tekemän lahjoituksen myötä. 10 Keskiviikko 6.8.2025 KITEE Miikka Kivinen Kesäkuun alkupuolella alkoivat Hutsissa Kiteen Urheilijoiden jalkapallojaoston pyörittämät jalkapallokoulut vuosien 2012 2020 välillä syntyneille lapsille. – Kaikkia palveluita voi tilata myös kertaluontoisesti. Kilpailutuksen kautta saatiin sopimus kaupungin kanssa, ja kotihoidon toimintaa laajennettiin Veteraanitaloille ja Peltolan alueelle. – Julkinen säännöllinen kotihoito tekee tietyt työt ja yksityinen täydentää niitä palveluja, Mari Pennanen toteaa. Liiketoiminnat myytiin Päivi Tikalle ja Hannu Urjanheimolle, jotka omistavat Ilomantsissa Kuntoutumisja päiväkeskus Ilona Oy:n – Tämä on tytäryhtiö, jonka varsinaiseen toimintaan emme varsinaisesti osallistu, mitä nyt käyn joskus paikkaamassa, jos tarvitaan sairaustai muiden lomien ajaksi, Päivi Tikka sanoo. Sen voi hyödyntää asiakas itse tai joku muu perheen jäsen, muistuttaa Päivi Tikka. Keisarinnat tekivät lahjoituksen futiskoululle KITEE Mirja Hurskainen Kiteeläinen Reino Hermunen, 90, on ollut Keski-Karjalan hoivapalvelun asiakas noin puolentoista vuoden ajan. Mirja Varonen opiskeli sairaanhoitajaksi, jonka jälkeen myös kotisairaanhoito otettiin mukaan palvelutarjontaan. – Lopussa on pienet pelit, Piiroinen sanoo. – Asiakas on meille tärkein ja pyritään siihen, että palvelu on sellaista, että se palvelee hänen tarpeitaan. KESKI-KARJALAN hoivapalvelut tarjoaa kotisairaanhoitoa ja kotihoitoa, joka sisältää päivittäisissä toiminnoissa avustamista, apua ruoan valmistuksessa, pyykkihuollossa ja vaikkapa saunottamista. – Kotisairaanhoito voi olla tarpeen tilapäisesti vaikka leikkauksesta toipumisen ajaksi. – Silloin teimmekin jo kolmivuorotyötä ja työntekijöitäkin oli kymmenkunta, Pennanen kertoo
– Myös arktisen syysmuuton aikaan syyskuun lopun seutuihin on hyvä aika tulla seuraamaan Sääperin lintupaljoutta, Piiroinen toteaa. Esimerkiksi luontopolkua on suunniteltu kulkemaan järvelle saakka. Isäntäyhdistysten puheenjohtajat Teuvo Karjalainen ja Ulla Tammela-Lintunen toivottivat vieraat tervetulleiksi esittelemällä yhdistyksiään ja paikkakuntaa. Lehmien on tarkoitus olla Sääperin rannassa syyskuulle saakka. Tällä kertaa voittaja oli Kesälahti, toisena Rääkkylä, kolmantena Tohmajärvi, neljäntenä Värtsilä ja viidentenä Kitee. Silloin kosteikkoalue käytännössä kiertäisi koko Sääperin, kertoo riistamiesten kosteikkohankkeessa hankejohtajana toiminut Mika Piiroinen. Helle ei haitannut leikkimieleisten kilpailujen ja kävelylenkin suorittamista Sivistyskeskus Ahjo ja pihapiirissä. Pohjoisrannan kosteikolla on nimittäin meneillään laidunnushanke, jonka vuoksi osa alueesta on aidattu nautakarjaa varten. – Sekin asia on otettava huomioon. Piiroisen mukaan ainakin liikkumisen aikataulun pitäisi olla rajoitettu. Piiroisen mielestä paras aika tutustua Sääperinjärven luontoon on alkukevät muuttokaudella ja keskikesällä, heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin saakka. Metsästäjiä on silloin paljon liikkeellä. Piiroinen huomauttaa, että Sääperin kosteikko ympäristöineen on linnustukseen sopivaa aluetta. Yhteislaulut soivat ja ruoka sekä kahvi maistui. Leikkimielinen tai ei, niin kilpailuissa aina järjestys pitää saada selville. Tapahtumaa isännöivät yhdessä Eläkeliiton Tohmajärven ja Värtsilän yhdistykset. Paremmuus ratkaistiin nännikumin heitolla maitotonkkaan, herneen kuljetuksella lusikassa ja mölkky-pelillä. Lösönlahteen on puolestaan tulossa ELY-keskuksen kosteikkohanke. Lintutorneja kosteikolla ole. Toisaalta kosteikot on rakennettu myös siksi, että niiden elämää voisi käydä tarkkailemassa. – Se ei taas oikein tue sitä, että rakentaisimme polkuja ja ihmistoiminta kosteikolla olisi suurempaa. Elokuun 20. Toisaalta Piiroinen ei ole aivan varma, kuinka tietoisia ihmiset ovat esimerkiksi pesimäajoista. Lisäksi kosteikkoa ympäröivä tiestö on melko korkealla. – Vähän reilut yhdeksän hehtaaria olisi tulossa lisää kosteikkoa. Ensi kesänä samainen tapahtuma on Rääkkylässä. KOSTEIKKOJEN markkinointia virkistyskäyttöön on Piiroisen mukaan pohdittu yhdessä Tohmajärven kunnan kanssa. – Niitä pitäisi ylläpitää ja kunnostaa ja käyttöaika päättyy kuitenkin joskus. Wärtsilä-salissa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reima Ehrukainen esitti kunnan tervehdyksen. Viimeisimpänä syksyllä valmistui Haponojan kosteikko. Keskiviikko 6.8.2025 11 TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Eläkeliiton Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän, Tohmajärven ja Värtsilän yhdistysten yhteistä liikuntapäivää vietettiin hellesäässä heinäkuun viimeisenä keskiviikkona Tohmajärvellä. – Käyttäjäkunnan vastuu on aika suuri, Piiroinen sanoo. Herneen kuljetus lusikassa -viesti vaati tarkkuutta. Tarkoituksena on, että sen raivaustyöt aloitettaisiin jo tämän vuoden aikana ja varsinaiset kosteikon rakennustyöt kestäisivät nelisen vuotta. Sääperillä pesii myös uhanalaisia lajeja, kuten heinäkurppa ja lukuisia muita puolisukeltajia, joita ei juuri muualta Pohjois-Karjalasta löydy. – Aidan sisäpuolelle ei voi mennä, silloin kun eläimiä on aluetta hoitamassa, Piiroinen sanoo. – Myös sieltä näkee aika hyvin kosteikon elämää seurata, jos on esimerkiksi 15 kertaa suurentava kaukoputki ja siitä ylöspäin, Piiroinen vinkkaa. Piiroisen mukaan luontopolun rakentaminen olisi siis hieman kaksiteräinen miekka. VÄRTSILÄ Miikka Kivinen Värtsilän Riistamiehet ry:n vastuulla olleiden, ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitusta saaneiden hankkeiden ansiosta Värtsilän Sääperillä on nyt kosteikoita yhteensä 11 ja puolen hehtaarin edestä. Arkistokuva: Kari Sarkkinen. Sääperin kosteikkojen käyttäjiltä toivotaan vastuullisuutta Joutsen Sääperinjärven kosteikolla. Sääperille on kuitenkin rakennettu maastoa muotoilevia seurantakumpareita, joista alueita voi tarkkailla jo aivan tavallisilla kiikareilla. Eläkeliittolaiset tapasivat liikunnan merkeissä Mölkky-pelissä nähtiin muutamia mestarillisia suorituksia, kuten tässä Rääkkylän yhdistyksen Pertti Tolvasen tekemänä. päivä alkaa puolestaan vesilinnustuskausi. Ongelmana on Piiroisen mukaan kuitenkin se, että lintuja on paras seurata alkukesällä, jolloin pesintä on käynnissä. PESIMISEN lisäksi Sääperin kosteikoilla liikuttaessa on otettava huomioon muitakin tekijöitä
Seuraavaksi Arppen sukuun kuuluva Tom Rikberg kertoi lyhyesti Arppen suvun historiasta. ” Hyvin erikoinen tapahtuma, jonka seurauksena nämä taulut päätyvät kotiin tänne PohjoisKarjalaan. Hänen puolisonsa Charlotte Elise Matilda Arppe o.s. Sen purkaneen rakennusliikkeen edustajat kertoivat, että talosta oli löytynyt nyt lahjoituksena saadut taulut sekä muutamia muita maalauksia. Hyvin erikoinen tapahtuma, jonka seurauksena nämä taulut päätyvät kotiin tänne Pohjois-Karjalaan, Henrik von Fieandt sanoi. Hirvonen kiinnitti puheensa myös nykypäivään. Henrik von Fieandt ei tiennyt, mitä tauluilla olisi pitänyt tehdä. Tervetuliaispuheessaan Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen totesi, että Arppen suvun historia liittyy olennaisella tavalla myös Kiteen ja Kiteen Puhoksen teollisuusalueen historiaan ja laajemmassa mittakaavassa koko Suomen teollisen kehityksen historiaan. Tämän jälkeen Henrik von Fieandt kertoi vielä merkittävänä sotilassukuna tunnetun sukunsa historiasta ja Alahovin kartanosta. Hän otti asian puheeksi, kun hänen luonaan kävi vierailulla Puhoksesta lähtöisin oleva emeritusprofessori Heikki Karppanen. Clas Ludvig ei asunut Kiteellä, mutta hänen perheensä juuret ja isänsä perustamat tuotantolaitokset, kuten Puhoksen saha, loivat vahvan siteen Kiteelle. Osaamiskilpailussa pärjääminen on tullut aina vain haastavammaksi. Myös myöhemmin Kiteellä eräässä tapahtumassa kohdattu Arppen sukuun kuuluva henkilö oli sitä mieltä, että kyseessä oli paras mahdollinen ratkaisu. Kun niiden olinpaikkaa alettiin selvittää, selvisi, että varastoija oli kuollut, eikä varastona toiminutta rakennusta enää löytynyt. Hänen toimintansa Wärtsilässä ja Möhkössä vaikutti myös laajemmin Pohjois-Karjalan teolliseen kehitykseen. Von Fieandtin sanoi kertovansa taulujen tarinan sellaisena, kuin hän oli sen ymmärtänyt. Toivon, että kaikki katsoo, että se on saanut hyvän päätöksen, von Fieandt sanoi. Hirvonen jatkoi, että osaamiseen nojaa myös Kiteen Puhoksen teollisuusalueen uusien yritysten Aisti Corporationin ja Nordic Freeze Dry Oy:n vahvuudet. – Jos miettii näitäkin yrityksiä ja ihmisiä niiden taustalla, niin siellä on aina tietyntyyppistä periksiantamattomuutta ja visionäärisyyttä. 12 Keskiviikko 6.8.2025 Muotokuvat saivat Kiteeltä kodin KITEE Miikka Kivinen Heinäkuun alkupuolella Näyttelykeskus Kiteessä julkistettiin Clas Ludvig Arppen (1846 – 1891) ja Charlotta Elisabet Matilda Arppen (1850 – 1938) muotokuvat. PAIKALLE tilaisuuteen oli kutsuttu myös kaupunginhallituksen ja uuden kaupunginvaltuuston edustajat. – Siksi olemme täällä, von Fieandt päätti. Arppeja ei löytynyt. Clas Ludvig Arppen vuonna 1911 valmistuneen maalauksen tekijästä ei ole muuta tietoa kuin merkintä H.G. – Hän etsi sitten netistä von Fieandt -nimellä. Vasemmalla kulttuuriohjaaja Markus Pulkkinen. Lahjoitetut taulut olivat jossain vaiheessa siirtyneet varastoon Kirkkonummelle. – Heikki sanoi, että nehän pitää saada Kiteelle, siellä on niiden koti. Henrik von Fieandt. Vuosikymmeniä sitten tutkimukseen ja tuotekehitykseen sijoitettu miljoona tuotti merkittävästi suuremman taloudellisen hyödyn bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kuin nyt. von Fieandt oli Pälkjärven Alahovin kartanon omistajan kenraali Erik Gustav von Fieandtin tytär. Kiteen kaupunki sai öljyvärimaalaukset keväällä lahjoituksena. Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen ja Henrik von Fieandt paljastivat taulut. dr. Hän oli elinaikanaan Suomen tunnetuimpia taidemaalareita. Hän oli isänsä ja veljensä jälkeen Wärtsilän ja Möhkön rautatehtaiden omistaja sekä isännöitsijä. – Siinä mielessä asiat eivät loppujen lopuksi olekaan muuttuneet niin paljon, kuin voisi kuvitella. Ilman ihmisiä ei tapahdu mitään. Teokset on konservoinut Papinniemen konservointi. Tom Rikberg kertoi Arppen suvun historiaa. Charlotte Arppen vuonna 1922 valmistuneen muotokuvan maalannut taiteilija Frans Wilhelm ( Wilho) Sjöström oli suomalainen taidemaalari ja professori. Rikberg tiesi esimerkiksi kertoa, että Clas Ludvig Arppe ja Charlotta Elisabet Matilda Arppe on haudattu Venäjän Värtsilän vanhalle hautausmaalle. Ja löysi ensimmäisenä minut ja soitti minulle. – Ja kiitos tälle hauskalle porukalle, jonka kanssa tätä ihmeellistä asiaa on ratkottu. Pälkjärvi on Kiteen lähellä luovutetun Karjalan puolella. Aina siellä on ne ihmiset, jotka tekevät tekoja ja jotka vievät asioita eteenpäin. Henrik von Fieandt vieressään Charlotta Elisabet Matilda Arppea esittävä maalaus. Läsnä oli myös Clas Ludvig Arppen ja Charlotta Elisabet Matilda Arppen sukulaisia. Hän totesi, että osaamisen tasosta on syytä pitää huolta Kiteellä, Pohjois-Karjalassa ja koko Suomessa. –?He?olivat?sen?verran?fiksuja, että panivat ne varastoon, von Fieandt kertoi. Tässä hän näki samankaltaisuutta Arppen suvun toimintaan. – Se että me olemme täällä, on ihmeellisten sattumusten summa. Hirvosen puheen jälkeen muotokuvat paljastettiin, jonka jälkeen puheenvuoron sai Henrik von Fieandt. Lahjoitetut maalaukset olivat aikoinaan hän perheensä hallussa. Rakennusliikkeen edustaja alkoi etsiä taulujen omistajia johtolankanaan Arppen ja von Fieandtin nimet, jotka tauluissa luki. Clas Ludvig Arppe oli Nils Ludvig Arppen toiseksi vanhin poika. Puheensa lopuksi hän kiitti kuulijoita ja Kiteetä
Aarne Laasonen soitti sahaa. Komulaisen mukaan hautausmaa saattaisi avautua yleisölle jo melko pian. Kultaisen ansiomerkin sai monivuotinen puheenjohtaja ja alusta asti sukuseurassa toiminut ahkera puuhamies Pekka Hurskainen, hopeisen sai monivuotinen sihteeri Kaija K. Kaikki sukuun kuuluvat polveutuvat Simo Ristonpoika Hurskaisesta (1658-1738), jonka kotitila sijaitsi rajan taakse jääneellä Kiteen Kangasjärvellä. – Sen jälkeen raivausryhmä pääsee tekemään aluetta turvalliseksi ja raivaamaan sitä. Kuten hyvissä juhlissa kuuluukin. Kirkkoherra Markku Komulainen Keski-Karjalan seurakunnasta sanoo, että liikkuminen alueella on kielletty ja että hautausmaa on suljettu. Koko jumalanpalvelus hoidettiin saarnasta kolehdin keräykseen oman suvun voimin. Kuva: Ulla Hurskainen RÄÄKKYLÄ Miikka Kivinen Niemisen kappelin hautausmaalla Rääkkylässä oli lauantaina myrsky, joka kaatoi suuria puita. Hautausmaa avataan jälleen, kun alue on raivattu ja saatu turvalliseksi. Uuden viirin liehuessa siirryttiin lounaalle, minkä jälkeen kuultiin Juha Hurskaisen ja Aarne Laasosen musiikkiesityksiä pianolla ja sahalla soitettuina. Päivän liturgiatekstin luki Anne Häkkinen. Lauantaina ohjelmassa oli tutustuminen Kiteen Näyttelykeskukseen, Nightwish Story -näyttelyyn ja Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon. sukukirjan tekoon liittyvästä työstä. Laulun loputtua väki ei kuitenkaan näyttänyt vielä pitävän kiirettä poislähdön kanssa, vaan jatkoi vielä tovin seurustelua. Hurskainen samoista syistä ja pronssisen Aino Hurskainen ja Viljo Hurskainen muusta sukuseuran hyväksi tehdystä, mm. Sunnuntaiaamuna sukuseuralaiset kokoontuivat jumalanpalvelukseen Kiteen kivikirkkoon. Asiasta on tiedotettu ja paikan päälle on laitettu varoituskylttejä, että henkilövahinkoja ei pääsisi tapahtumaan. Kiteellä. Jumalanpalveluksen jälkeen seura muisti sodassa kaatuneita sankarivainajiaan laskemalla kukat sankarihaudoille, laskijoina Janne Hurskainen ja Päivi Saukkonen. Aino Hurskainen esitteli sukuseuran kotisivuilla julkaistavan historiikin. Sen jälkeen paljastettiin sukuun kuuluvan Tupu Vuorisen suunnittelema sukuviiri. Kyösti Hurskainen sai Kaija Hurskaiselta ponchon, joka luovutetaan sitten seuraavalle saajalle aina sukukokouksessa. Juhla oli kaksipäiväinen tapahtumaviikonloppu. Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Karjalaisten lauluun. Toiminnantarkastajaksi valittiin Arvi J. Niemisen kappelin hautausmaalla liikkuminen kielletty myrskytuhojen vuoksi Myrsky teki tuhoja Niemisen kappelin hautausmaalla. Kokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat. Seuraava sukukokous pidetään kesällä 2027. Aarne Laasosen uusi instrumentti jäi mieleen: se oli hangesta löytynyt rikkinäinen virveli, josta tämä taitavana sahansoittajana tunnettu mies oli rakennellut kauniisti soivan soittimen. Juhla jatkui kauniissa ja lämpimässä kesäillassa Närsäkkälän Erän majalla vapaamuotoisena illanviettona, johon osallistui noin 50 henkeä. Myös Antonio Brunon merkkipäivää muistettiin. Kirkko täyttyi paitsi Hurskaisista myös muusta kiteeläisestä kirkkokansasta. – Tämän viikon kuluessa raivausryhmä pääsee tekemään työtään, Komulainen arvioi. Kokouksen aluksi jaettiin Sukuseurojen Keskusliitto ry:n myöntämät kunniakirjat ja ansiomitalit. Varalle valittiin Kyösti Hurskainen ja Viljo Hurskainen. Kesän 2026 sukutapaaminen on retki Pielisen ympäri. Hurskainen ja varalle Unto Hurskainen. Omaperäisten soitinten jälkeen kuultiin vielä Laasosen runoja hänen itsensä esittämänä. Keskiviikko 6.8.2025 13 Kiteen Hurskaiset juhlivat helteisessä säässä Kiteen Hurskaisten sukuseura juhli 20-vuotista taivaltaan 26. Aino ja Viljo Hurskainen Suvun papit Eero Uuksulainen, Kirsti Hildén, Hannu Tiainen ja Arvi Hurskainen valmiina jakamaan ehtoollista. Kuva: Marko Saukkonen Ansiomerkin saajat Pekka, Kaija, Aino ja Viljo Hurskainen sekä merkkipäivästä muistettu Antonio Bruno. KOKOUKSEN puheenjohtajana toimi Janne Hurskainen ja sihteerinä Päivi Saukkonen. Kuva: Tatu Harinen. – 27.7. Kuva: Ulla Hurskainen Viirin nostivat salkoon Pekka Hurskainen ja Kyösti Hurskainen. Hallitukseen valittiin Janne Hurskainen, joka jatkaa puheenjohtajana, Päivi Saukkonen, joka jatkaa sihteerinä, Ari Hurskainen, joka jatkaa varapuheenjohtajana, Kirsi Hurskainen, Ari-Veli Hurskainen, Anne Häkkinen, Anna-Maija Partanen ja Päivi Malinen. Jumalanpalveluksessa saarnasi Kirsti Hildén, liturgina toimi Hannu Tiainen, avustavina pappeina Arvi Hurskainen ja Eero Uuksulainen. Urkurina toimi Juha Hurskainen. KUKKIEN laskun jälkeen noin 65-henkinen seurue siirtyi Närsäkkälän Erän majalle, jonka pihassa puheenjohtaja Janne Hurskainen lausui tervehdyssanat ja laulatti juhlakansalla Sukulaulun, jonka kanttori ja säveltäjä Risto Hurskainen oli säveltänyt seuran perustamisjuhlaan v. 2005. Lounaan jälkeen sukulaisjoukko siirtyi Närsäkkälään Valkeavaaran hautausmaalle, jossa laskettiin kukkia sukuhaudoille ja vietettiin hetki edesmenneitä sukupolvia muistellen. Komulaisen mukaan ensimmäiseksi vakuutusyhtiö arvioi tuhoja. Alueella voi olla esimerkiksi jännitteisiä puita tai muita vaaratekijöitä
14 Keskiviikko 6.8.2025
Kummallakin joukkueella niitä oli vain neljä kappaletta. Vieraiden 1-2 -johdon kuittasi Saku Nenonen välilyönnillä, mutta heti tasoittavallaan savolaiset menivät uudelleen juoksun johtoasemaan Joonas Kurosen maalyönnillä. Yhdeksäs kolmen pisteen voitto KITEE Jouko Väistö Suomensarjassa pelaava Kiteen Pallon II-joukkue järjesti mielenkiintoisen loppuhuipennuksen pelatessaan keskiviikkona Rantakentällä Puurtilan Kisa-Poikia vastaan. Kumpikin löi kahden palon tilanteessa 1+1 juoksun arvoisen läpärin. – Iso kiitos tiimille ja tukijoille. Vauhti oli kuitenkin tuttua Vatasta: päivän saldoksi kirjattiin pohjat viidelle erikoiskokeelle. Ensimmäisellä jaksolla KiPa esitti kotiutustilanteissa vakuuttavaa lyöntipeliä. Taas kerran nähtiin, että nykypesiksessä ulkopeli on ottanut ylivallan sisäpelin kustannuksella. Toisen jakson avausjuoksu tuli vastustamattomalla välilyönnillä kakkoskopparin edestä. Viimeisimmän kolmen pisteen voiton KiPa nappasi sunnuntaina Pattijoen Urheilijoilta kovan väännön jälkeen jaksoin 2-1 ja 6-3. PattU -pelissä ilme oli huomattavasti parempi. TOISELLA jaksolla Pattijoella oli oma etsikkoaikansa, kun läpi ottelun vakuuttavasti lyönyt kärkimies Mikael Mäkelä iski toisessa vuorossa kakkospesän kaarelta kunnarin tyhjään kenttään ja hetkeä myöhemmin Jaakko Kemppainen onnistui täydellisesti kotiutusstopparissaan. Torstaina Jyväskylän keskustassa ajetun Harjun yleisöerikoiskokeen jälkeen ralliviikonloppu eteni tiukassa tahdissa. Puurtilan ykkönen oli 1+1 lyönyt ja 2 tuonut Harri Savander. Yhden pisteen pelejä on takana yhdeksän ja pisteittä on jääty kuusi kertaa. Vastustamattomia olivat muutkin kotiutuslyönnit: 2-0 iski Niko Halttunen keskisaumasta, 3-0 Eeli Partanen hidastetulla kakkosvahdilta, 4-0 ja 5-0 Saku Nenonen välilyönneillä sekä kaksi viimeistä Niko Halttunen takakentän puhkaisulla. Mutta huolto teki hyvää jälkeä, ja lauantaina pääsin itsekin juonesta kiinni, Ville sanoo. Vissiin eivät tienneet, että sitä tavaraa meillä olisi kotonakin, kananmunatilan poikana kasvanut Vatanen kommentoi tilanteen jälkeen. – Autossa oli vähän ongelmaa eikä oikea rytmi ja poljento oikein löytynyt. Lauantaina vauhti löytyi toden teolla, kun Parkkolan erikoiskokeelle kirjattiin luokan pohja-aika – 4,2 sekuntia seuraavaan. Siinä Eeli Partanen ja Juho Sorvi tekivät pelimiehen tempun. – Maalissa huomattiin, että joku oli heittänyt kattoon kananmunan. Ja huollolle, pojat teki taas aikamoisen urakan kisan aikana Arttu Laakkonen Ville Vatanen kolmanneksi Jyväskylän MM-rallissa Ville Vatanen ajoi WRC3-luokassa kolmanneksi. Neljännen tasoittavalla maineikas savolaisseura järjesti vielä yhden yllätysmomentin, kun KiPan juniorijoukkueissakin aiemmin pelanneet Roope Puittinen ja Martti Rönkä löivät pelin tasoihin. Keskiviikko 6.8.2025 15 Keski-Karjalan Urheiluautoilijat ry:tä edustava Ville Vatanen ajoi uransa ensimmäisessä Secto Rally Finlandissa komeasti palkintopallille. Avausjakson pojat voittivat helposti juoksuin 7-0, mutta tauon jälkeen savolaistenkin annettiin naatiskella niin että toisen jakson numeroiksi kirjattiin 6-6. Hän tuomitsi ainakin katsomoon lailliselta näyttäneen Samu-Kalle Varosen lyönnin laittomaksi ja erimielisyyttä tuntui pelaajilla ja Brandtilla useampaankin otteeseen olleen myös siitä, missä kulkee matalan syötön raja. Ensimmäisen naatiskeluhetken varkautelaiset saivat ensimmäisen tasoittavalla, kun joukkueen nestori Harri Savander järjesti itselleen aiheen riemun kiljahdukseen kumauttamalla kunnarin ja yhden tavallisen juoksun kakkospesän jatkeelta. 25:een jäi myös jykevien kotiuttajien onnistumisprosentti. Nikon vahva lyöntivire jatkui myös tauon jälkeen. Kotijoukkueen parhaana palkittiin 1+3 juoksua lyönyt, 2 tuonut ja 9 kärkilyöntiä 75 prosentin teholla kerännyt Niko Halttunen. Hänen onnistumisprosenttinsa jäi harvinaisen alhaiseksi. Hän läpäisi 1-2 -tilanteessa kentän kakkospesän jatkeelta. Lassi Vasarainen luki kuitenkin upeasti peliä. Hän sivalsi täyden ruletin tyhjäksi kakkosvahti Antti Kiiskisen räpylän alta. Hän haki pallon syöksyen räpyläänsä ja polttoheittokin osui täsmälleen oikeaan paikkaan kakkospesään. Päivän aikana nousu kolmannelle sijalle vaati kuitenkin kovaa työtä: kolme rengasrikkoa ja oikean puolen etuiskunvaimennin pitivät huollon kiireisenä. Propsit läpäristä kuuluvat myös Aku Kettuselle, joka kakkoselta lähtiessään järjesti sopivan maskin Kiiskiselle tuloksekkain seurauksen. Perjantaina Vatanen piti vauhtia yllä ja lähti yötauolle kuudennelta sijalta. KiPa II naatiskeli kahden pisteen voiton Puurtilasta ” Suorilla ajettiin mitä päästiin, mutta hyppyihin piti mennä vähän maltilla.. Avausjaksolla kotiuttaminen onnistui vasta päätösvuorossa, jossa Samu-Kalle Varonen vetäisi ensimmäisen tikin kakkosrajasta ja Petteri Kortelainen toisen upealla vedolla kakkospesän jatkeelta. Silti sijoitus pysyi hallussa, ja maalissa mies oli kolmas. Toinen kulminaatiopiste ajoittui vielä samaan vuoroon, kun Jiri Pippola löi ottelun lopullisen ratkaisun. NIIN Jiri Pippola kuin Pattijoen pelinjohtaja Perttu Westersundkin nimesivät lehdistötilaisuudessa Lassin katkaisun ottelun kulminaatiopisteeksi ja sitähän se tottavie oli. – Suorilla ajettiin mitä päästiin, mutta hyppyihin piti mennä vähän maltilla, Vatanen kertaa. Tämän kauden komeetaksi nousseen Eemeli Mikkilän Rasmus Surakka kesytti totaalisesti ja Pattijoen ainoan juoksun lyönyt Martti Viitasalokin onnistui vasta päätösvuorossa. Kun myös Anttoni Jakobssonin taittoheitto napsahti suoraan lukkari Rasmus Surakan räpylään, vaihtuivat varmalta näyttäneet 1+2 juoksua kahdeksi paloksi. ” Pisteiden valossa kulunut kausi on sujunut hieman viimevuotista paremmin. Pisteiden valossa kulunut kausi on sujunut hieman viimevuotista paremmin. Juoksutehtailun käynnisti Eeli Partanen pudottamalla taktisesta väärästä taidokkaasti kierteisen näpäyksen kakkosrajaan. Ottelu huipentui päätösvuoroon. Edellisessä ottelussa Joensuussa avausjakso sujui surkeasti. Helppoa juoksujen tekeminen ei silti ollut. Sunnuntain kahteen kertaan ajettu Ouninpohja tarjosi dramatiikkaa sekä radalla että sen ulkopuolella. Ensimmäisellä ajokerralla kattoon lensi kananmunia – tapahtuma, joka herätti myös iltapäivälehtien huomion. KIPA onnistui avausjaksolla erityisen hyvin pomppuexpertti Onni Määtän pysäyttämisessä. Kolmas sija maistui makealta – etenkin kun kyseessä oli uran ensimmäinen MM-ralli Jyväskylän legendaarisilla erikoiskokeilla. Jos olisi osunut tuulilasiin ja näkyvyys mennyt, siinä olisi voinut käydä huonosti. KITEE Jouko Väistö Kiteen Pallo on tämän kauden 28 ensimmäisestä pelistään kerännyt yhdeksän kolmen ja neljä kahden pisteen voittoa. Arkistokuva: Vatanen Racing. Pisteettömiä pelejä kaudella -24 oli 11. Jonkin sortin adrenaliinipläjäyksen KiPa taisi saada lyöntipeliinsä myös syöttötuomari Jan Brandtin toiminnasta. Se oli vain 25 (1/4). Myös toinen tärkeä pelintekijä, kolmosena lyönyt Topi Still oli KiPan tiiviin ulkokentän edessä suurissa vaikeuksissa. – Typerää touhua. Kärkilyöntejä hänelle kertyi 7 kymmenestä yrityksestä. Hänen kärkilyöntiprosenttinsa oli 0. WRC3-luokan kolmas sija irtosi kovatasoisessa ja teknisesti vaativassa kilpailussa, joka koetteli sekä kuljettajia että kalustoa. Kolmannen vuoron aloittavalla kovaan lyöntiin äitynyt Kemppainen oli Jiri Pippolan lyömän 1-2 -kavennuksen jälkeen nousta ottelun sankariksi. Eelin kumura putosi takakentän keskelle sopivasti kopparien ulottumattomiin ja hetkeä myöhemmin Juho sijoitti kotiutuslyöntinsä kolmoskopparin yli takarajalle. Myös tekniset murheet jatkuivat sunnuntaina: vasen etuiskunvaimennin pehmeni, ja Vatanen joutui säästämään autoa toisen erikoiskokeen ajan. Menneenä kesänä runkosarjan 30 pelissä kolme pinnaa saatiin kahdeksassa, kaksi seitsemässä ja yksi neljässä ottelussa. Kotiutustilanteitakaan ei pelin ensimmäisellä puoliskolla paljon ollut
08.10 Pikku Kakkonen 08.11 Pikku Kakkosen postipyyntö 08.12 Galaxi 08.13 Ellun kamut (7) 08.25 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 08.36 Kun olin ikäisesi (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Rattikärpäset 09.30 Sportliv 09.40 Yleisurheilun U20 EM 14.45 Modernit miehet 15.10 Huutokauppakesä 16.15 Yleisurheilun U20 EM 21.10 M/S Romantic (12) 22.10 Pulkkinen (7) 22.35 Kierroksilla off season (7) 22.59 Kierroksilla off season (7) 23.17 Synti dokumentti jokapäiväisistä rikoksista (12) Yle Teema & Fem 08.05 Ruotsin lihavimmat koirat 08.34 Rentoudu Ulrikan seurassa 08.44 Luontokappaleet palaavat kotiin 09.24 Elämä käännekohdassa 09.54 Strömsön puutarha 10.22 Norjalainen safari 11.05 Naapurin poika (12) 12.00 Kino Suomi: Yrittäjä (S) 13.15 Elävä arkisto: Pro arte utili 13.35 Historia: Vietnam kansakunnan synty (12) 14.30 10 kirjaa rahasta 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 15.56 Pieni suuri maailma 16.00 Rantahotelli (7) 16.51 Lapset puhuvat 16.55 Pikku Kakkonen 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.21 Leikkien keräilijät (S) 18.30 Villieläinten jäljillä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 20.00 Rantahotelli (7) 20.49 Sodankylän parhaat (S) 21.00 Laura Friman tutkii 21.55 In the Court of the Crimson King (S) 23.21 Kino Suomi: Yrittäjä (S) Torstai 7.8. 06.52 Minimuksut (S) 07.10 Dalin leikkiseikkailut (S) 07.22 Simo (S) 07.28 Manu Monikone (S) 07.39 Oktonautit (S) 07.50 Ryhmä Hau (S) 08.12 Pikku Kakkosen reportteri 08.16 Leikitään Pikku Kakkosta 08.56 Nimipäiväonnittelu: 10.8. Maanantai 11.8. 06.54 Momolu ja ystävät (S) 07.01 Poppelikumpu (S) 07.06 Pikku Kakkonen 07.08 Pipsa Possu (S) 07.13 Hirviökoulu (S) 07.20 Pikku Kakkonen 07.21 Stella ja Sami (S) 07.33 Petran poppoo (S) 07.44 Tie tähtiin (S) 07.56 Pikku Kakkonen 07.58 Emmi ja Kuru (S) 08.09 Retki-Roope (S) 08.21 Nimipäiväonnittelu: 8.8. Lauantai 9.8. 08.24 Pikku Kakkonen 08.25 Galaxi 08.25 Ninjalinja (7) 08.36 Kärpästen Harri (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Rattikärpäset 09.30 Latela 10.00 Punkaharjun pojat 10.30 Hurjia suomalaisia 11.00 Veljesten keittiössä 11.45 Kandit 12.15 Riistametsällä 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Kauhakaupalla Pohjolan luontoa 14.00 Ilmastonmuutoksen jäljillä 15.00 Huutokauppakesä 16.00 Talot huokuvat historiaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Meidän maamme Vårt land: Itäja Pohjois-Lappi 18.30 Unelmakoti Sisiliassa 19.00 Harry & Meghan: Vapauden hinta 19.45 Huippuvuoret yläilmoista 19.50 Pakko neuloa 20.00 Suuri keramiikkakisa 20.55 Kirjava luonto 20.56 Kirjava luonto 21.00 Varikkounelmia 21.30 Kierroksilla 21.48 Kierroksilla 22.10 Sarjakusettaja 22.32 YleX Kesäkumi 2025 22.35 Tytöt 18 23.05 Kehoni ja minä 23.25 Avoimena Yle Teema & Fem 07.54 Puutarhamaanantai 08.23 Ideoiden maailma 09.22 Camilla Hamid ja leivosten Marokko 09.51 Puutarhakausi 10.50 Andersin kanssa kalassa 11.19 Irtiotto oravanpyörästä 12.00 Laura Friman tutkii 12.55 Ingresin timantti ja taulun maailma 13.55 Hetkiä Kalliossa: Eero Raittinen 14.00 Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä (S) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 16.00 Rantahotelli (7) 16.49 Sodankylän parhaat (S) 17.00 Kysy lääkäriltä terveydestä 17.45 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Maijuli (S) 18.05 Tulipop (S) 18.12 Alvan maailma (S) 18.23 Käärmeitä kyydissä (S) 18.30 Henkien valtakunta 19.00 Kuin kaikki muut 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Kierroksilla 20.03 Kierroksilla 20.22 Agentti isän elämä ja valheet (12) 21.01 Naapurin poika (12) 22.00 Jengikoulu 23.00 Mustaa hiekkaa (16) Yle TV1 06.55 Rahdinmetsästäjät 07.25 Ylen aamu 09.30 Van Life 09.50 Peltsin ja Tomin retkeilyvinkit: Perheretkeily 10.00 La Promesa 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Tiettömän taipaleen takana 12.20 Livet 12.30 Summertide Kotilahden kutsu 13.17 Kirjava luonto 13.20 Säkkijärven polkka (S) 14.34 Tulossa: Pekka ja Pätkä Suezilla 14.40 Mutanen Kurajoelta 15.10 Naurun tasavalta 16.10 A-studio 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Summertide Kotilahden kutsu 17.56 Pieni suuri maailma 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Metsien kätkemä 19.00 Prisma: Energian tarina 19.55 Tarinoita järviltä 20.00 Akuutti: Lahjaksi terveempi elämä 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Yle Uutiset 22.04 Urheiluruutu 22.08 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.18 Perjantai-dokkari 22.35 Toivon revontulet (12) 23.25 Ulkolinja: Turkki, kurdit ja Isis (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 12.8. Tiistai 12.8. 08.23 Pikku Kakkonen 08.23 Galaxi 08.24 Metsäleikkimestarit (7) 08.36 Romppu, Rasse ja Sikuriina (7) 08.50 Jumppahetki 08.59 Hirvonen & Haapamäki 09.25 Yleisurheilun U20 EM 14.30 Sportliv 14.40 Talot huokuvat historiaa 15.40 Yleisurheilun U20 EM 21.10 Kaiken se kestää (12) 22.30 M1-studiossa Laura Moisio 23.25 Kertomuksia eräästä avoimesta suhteesta Yle Teema & Fem 07.48 Jenni tapaa romaneja 08.17 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.38 Kierroksilla off season (7) 09.03 Kierroksilla off season (7) 09.21 Agentti isän elämä ja valheet (12) 10.20 Luontokappaleet palaavat kotiin 11.00 Unelmakoti 12.00 Klaus Mäkelä ja Yuja Wang Lontoossa 13.47 Chaplinesque (7) 13.55 Arkkitehtiveljekset Suursaaresta 14.20 Sodankylän parhaat (S) 14.31 Teatterikorkea näyttämölle valitut 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 16.00 Rantahotelli (7) 16.50 Lapset puhuvat 16.55 Pikku Kakkonen 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.36 Villikot (12) 18.50 Irtiotto oravanpyörästä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Bussi 20.00 Rantahotelli (7) 20.50 Sodankylän parhaat (S) 21.00 Kino: Isoäiti (12) 22.31 Laulu koti-ikävästä (S) Yle TV1 07.00 Kadonneet perijät 08.00 Yle Uutiset 8.00 08.05 Prisma: Energian tarina 09.00 Yle Uutiset 9.00 09.05 Historia: Amerikan biisonin tarina 09.50 Arkistokuvia: Puukenkä kesäkenkä (S) 10.00 Yle Uutiset 10.00 10.05 Unelmapuutarha 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Luontoretkellä 11.55 RSO Musiikkitalossa 12.45 Pellehypyn suurlähettiläät 13.15 Van Life 13.33 Van Life 13.52 Van Life 14.15 Harakkamurhat (12) 15.00 Iskelmä-Suomi: Syvä kuin meri 16.00 Flora ja Aladar, rakkautta ja vakoilua 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.08 Neiti Scarlet ja Herttua (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 2018 18.45 Avara luonto: Jäinen planeetta II 19.45 Sherlock ja tytär (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.00 Elämäni Biisi 22.16 Jossakin on maa (12) 23.30 Vuosisadan taidevarkaudet Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.8. 06.53 Hei Taavi (S) 07.00 Tete ja Mama (S) 07.07 Pikku Kakkonen 07.08 Nelli ja Noora (S) 07.16 Laurin laiva (S) 07.23 Pikku Kakkonen 07.25 Kotisaari (S) 07.32 Pii ja Poju (S) 07.43 Pikku Kakkonen 07.45 Ryhmä Hau (S) 08.08 Nimipäiväonnittelu: 7.8. 06.53 Maijuli (S) 06.59 Ruskea pikkukarhu (S) 07.06 Pikku Kakkonen 07.07 Eeti valmis on! (S) 07.14 Rikke (S) 07.19 Pikku Kakkonen 07.21 Kaija Kurpitsa (S) 07.26 Vilja hoitaa (S) 07.38 Pikku Kakkonen 07.39 Puu Fu Tom (S) 08.01 Askarrellaan 08.06 Dinofarmi (S) 08.19 Nimipäiväonnittelu 12.8. Sunnuntai 10.8. 06.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 07.15 Popi Kissa (S) 07.27 Pikku Kakkonen 07.28 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 07.38 Enni ja Roi (S) 07.50 Pikku Kakkonen 07.52 Tuuri (S) 08.00 Ryhmä Hau (S) 08.22 Nimipäiväonnittelu: 11.8. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista.. 16 Keskiviikko 6.8.2025 TV-ohjelma torstai 7.8.2025 keskiviikko 13.8.2025 Yle TV1 06.55 Rahdinmetsästäjät 07.25 Ylen aamu 09.30 Van Life 09.48 Luontopäiväkirja 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Tiettömän taipaleen takana 12.18 Näin Norjassa 12.30 Muotitalon naiset (12) 13.20 Rakastin sinua, Hilde (7) 14.30 Elävä arkisto: Amerikan setä 14.45 Marja-Sisko 15.15 Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle 16.10 A-studio 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Muotitalon naiset (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Van Life 18.49 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 19.00 Erikoisryhmä Kitzbühel (12) 19.43 Luontoretkellä 20.00 Siuruan Rubens 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 Ruth Ellisin tarina (12) 21.53 Yle Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.01 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.10 Ulkolinja: Mariupolin tuho (16) 23.45 Tukalat paikat (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.8. 08.20 Pikku Kakkonen 08.21 Galaxi 08.22 Keskiajalla keksittyä (7) 08.26 Mysteerikuja (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Rattikärpäset 09.30 Latela 10.00 Meidän maamme 10.30 Unelmakoti Sisiliassa 11.00 Veljesten keittiössä 11.45 Kandit 12.15 Riistametsällä 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Kauhakaupalla Pohjolan luontoa 14.00 Rajankäyntiä: Öljyä laineilla 14.30 Veden saartamat 15.00 Huutokauppakesä 16.00 Talot huokuvat historiaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Meidän maamme Vårt land: Pohjanlahti ja länsirannikko 18.30 Unelmakoti Sisiliassa 19.00 Jokiemme helmet: Kymijoki 19.28 Jokiemme helmet: Tornionjoki 20.00 Michel Roux: ruokamatka Thamesillä 20.45 Allas (7) 21.00 Hormonit! (12) 21.46 Pirjo (S) 21.50 M/S Romantic (12) 22.50 Kokkonen Kokkosesta Yle Teema & Fem 07.56 Arkkitehdin kotona 08.26 Norjalainen safari 09.05 Naapurin poika (12) 10.02 Henkien valtakunta 10.31 Kuin kaikki muut 11.00 Tumba eräs sukutarina 12.00 Francon jälkeen Alcántaran perhe (12) 13.05 David Lynchin maailma (12) 14.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 15.00 La Promesa 16.00 Laura Friman tutkii 16.55 Meeri Koutaniemi, irti kuvasta 17.25 Camilla Hamid ja leivosten Marokko 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Isadora Moon (S) 18.11 Do, Re & Mi (S) 18.21 Leenan maatila (S) 18.30 Tarina Ruotsin historiasta (12) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Geeninmetsästäjät opettavat lisää 20.00 Rantahotelli (7) 21.00 Historia: Vietnam kansakunnan synty (12) 21.52 Kino Suomi: Insiders 23.34 Teatterikorkea näyttämölle valitut Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. Yle TV1 06.55 Rahdinmetsästäjät 07.25 Ylen aamu 09.30 Van Life 09.49 Luontopäiväkirja 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Tiettömän taipaleen takana 12.19 Näin Norjassa 12.30 Muotitalon naiset (12) 13.20 Isoviha (12) 14.41 Tulossa: Vääpeli Mynkhausen (S) 14.45 Elävä arkisto: Olisiko näin parempi 14.54 Elävä arkisto: Pitäjä muinaisteiden risteyksessä, Somero 15.08 Arktinen kriisi 15.53 Historia: Nobelin veljekset 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Summertide Kotilahden kutsu (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Van Life 18.48 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 19.00 Peribrittiläinen skandaali (12) 20.00 Veljekset 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 The New Pope uusi paavi (12) 21.55 Yle Uutiset 21.59 Urheiluruutu 22.03 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.13 Fifteen-Love (16) 23.05 Naissotilaat 2 23.33 Naissotilaat 3 Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 8.8. 08.58 Pikku Kakkonen 08.59 Galaxi 09.00 Patu-koira (7) 09.08 Voihan Poni (7) 09.20 Yleisurheilun U20 EM 14.27 Suuri keramiikkakisa 15.23 Luottomies 2 (7) 15.32 Luottomies 2 (7) 15.45 Jalkapallon Veikkausliiga: KTP KuPS 18.01 Yleisurheilun U20 EM 20.41 Ultra Bra (Ruisrock 2017) 22.10 Armon aika (12) Yle Teema & Fem 07.50 Vakuum (12) 08.04 Puutarhakausi 09.32 Silbersky, asianajaja 11.01 Villieläinten jäljillä 12.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 12.53 La Promesa Salaisuuksien kartano 13.47 La Promesa Salaisuuksien kartano 14.47 La Promesa Salaisuuksien kartano 15.41 La Promesa Salaisuuksien kartano 16.40 Keskeneräinen sinfonia maestrolle (S) 17.18 Musiikkia kuvina 17.25 Hisingenistä Casablancaan matkalla eläkkeelle 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 20.00 Reggaeton soundi joka valtasi maailman (12) 20.50 Chaplinesque (7) 21.00 Sodankylän parhaat (S) 21.10 Kino Klassikko: Effi Briest (12) 23.25 David Lynchin maailma (12) Yle TV1 07.00 Tarina Ruotsin historiasta (12) 08.00 Avara luonto: Jäinen planeetta II 08.52 Perjantai-dokkari:Äiti, jolla on kehitysvamma 09.00 Kirjava luonto 09.05 Lars Monsenin koiravaljakko 09.45 Luontopäiväkirja 10.00 Jumalanpalvelus 10.52 Tarinoita järviltä 11.00 Vuosisadan taidevarkaudet 11.51 Ilmakuvien Suomi 12.48 Luontopäiväkirja 12.58 Luontopäiväkirja 13.10 Metsän elämää 13.55 Van Life 14.13 Van Life 14.35 Urheilu-Suomi 15.35 Elämäni Biisi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.07 Mahdoton tapaus (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Puuma, vuoriston saalistaja 18.45 Itse asiassa kuultuna: Heikki Kahila 19.39 Exploring Earth 19.45 Erikoisryhmä Potsdam (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.00 Naapurin poika (12) 21.55 Hormonit! (12) 22.43 Ulkolinja: Mariupolin tuho (16) 00.20 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.8. Perjantai 8.8. 08.58 Pikku Kakkonen 08.59 Galaxi 09.00 Näin meillä (7) 09.12 Olipa kerran keksintö (7) 09.19 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 09.30 Eilinen oli leffa (7) 09.35 Supernormaalia (7) 09.50 Yleisurheilun U20 EM 13.45 Yliopistollinen eläinsairaala: Aapo-koira näkee harhoja 14.15 Erityinen kesä 14.45 Lomamatka 80-luvulle 15.15 Rattikärpäset 15.44 Ihanat autot 15.50 Michel Roux: ruokamatka Thamesillä 16.35 Yleisurheilun U20 EM 20.30 Lentopallon EM-karsinta: SUI -FIN 22.16 Rikostarinoita Suomesta 22.45 Silmä silmästä (16) Yle Teema & Fem 07.50 Häähuumaa 08.26 Erämaan vartijat 10.32 Antiikkikaksintaistelu 11.00 Tuntematon perillinen 12.00 Sodankylän parhaat (S) 12.10 Kino Klassikko: Pojat (7) 13.51 Vesku (S) 15.35 Ingresin timantti ja taulun maailma 16.30 Poulenc: Ihmisen ääni 17.25 Strömsö 2018 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.28 Hupsulit 18.30 Puutarhakausi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.48 Sportliv 20.00 Solsidan Onnea onkimassa (S) 20.22 Solsidan Onnea onkimassa (S) 20.45 Murha Sandhamnissa (12) 22.15 Misha ja sudet (12) Yle TV1 06.55 Rahdinmetsästäjät 07.25 Ylen aamu 09.30 Van Life 09.50 Peltsin ja Tomin retkeilyvinkit: Hiekkatiepyöräily 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Jumalanpalvelus 11.53 Ruokamatka menneisyyteen: Louhisaari 12.00 Satunnaiset sankarit 12.30 Summertide Kotilahden kutsu (12) 13.17 Kirjava luonto 13.20 Vääpeli Mynkhausen (S) 14.29 Tulossa: Säkkijärven polkka (S) 14.31 Elävä arkisto: Kestävät siivet 14.50 Iskelmätarinoita 15.52 Kurjenpojan pitkä matka 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Summertide Kotilahden kutsu (12) 17.56 Pieni suuri maailma 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Van Life 19.00 Urheilu-Suomi 20.00 Digihuijatut 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.35 Perjantai-dokkari:Hyvä abortti 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.02 Viimeinen vuosipäivä (12) 22.55 Naapurin poika (12) 23.50 Trauma henkirikoksen jäljet (7) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.8. 06.52 Nappulat 07.04 Fantti ja työkalut (S) 07.10 Pipsa Possu (S) 07.15 Rikke (S) 07.20 Franklin ja ystävät (S) 07.32 Hiiritalon Sam ja Julia (S) 07.39 Pikku Kakkonen 07.40 Raksajengi (S) 07.51 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.14 Tuuri (S) 08.21 Barbapapa (S) 08.32 Rollen remmi (S) 08.44 Pelastajapartio (S) 08.56 Nimipäiväonnittelu: 9.8
Tilaisuuden järjesti Tohmajärven lähikirkko ja siinä esiintyivät Riittaliisa ja Tuomas Lauriala sekä Auroora Lahti-Hintsala ja Reima Hintsala. Hän myös maalasi illan tunnelmia akvarelliksi. Sen se pelaa tulevana lauantaina Joensuussa Mailaa vastaan. Keltanokka-lippisten jaosta on tullut perinne koulunsa aloittaville lapsille. Liikenneturvallisuudessa kokonaisuus ratkaisee ja siinä olemme menneet ehdottoman positiiviseen suuntaan, kommentoi Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Lukemat olivat tuolloin 2-3. Palkintoraati muisti kipattarista Almaa ja Pinjaa. Se pitää myös Suomea kauniina. Sunnuntain Huima -peli oli tavallaan Ura -pelin toisinto. Lapsille tapahtuneet vahingot ovat vakuutusyhtiön mukaan vähentyneet noin 65 prosenttia vertailtaessa vuosia 2001–2005 ja 2022-2024. Yksi hänen runoistaan kuvaa sattuvasti kesäisten viikkojen tunnelmaa. Jouko Väistö Kiteen Pallon naisten joukkue joutui palaamaan viime viikonloppuna tekemältään kaksipäiväiseltä Pohjanmaan reissulta tyhjin taskuin. Jaksovoittoon tämä ei kuitenkaan riittänyt. Kuvataiteilijana tunnetun Tuomas Laurialan esikoisrunokirja julkaistaan syksyllä. Tämän runon alkuun runoilija on kirjoittanut: Sylvia on nähnyt Sisilian ja Egyptin. Yksi juoksu tuli harhaheitolla. kerran. Kotimaisista säveltäjistä kuultiin Leevi Madetojan, Toivo Kuulan ja Oskar Merikannon tuotantoa. Siinäkin kovalyöntinen kotijoukkue meni avausjakson alussa menojaan ja piti johtoasemansa loppuun asti. Keskiviikko 6.8.2025 17 TV-ohjelma torstai 7.8.2025 keskiviikko 13.8.2025 Keskiviikko 13.8. Vakuutusyhtiön tiedotteessa mainitaan, että kuluneen 20 vuoden ajan liikenneturvallisuus on parantunut. Riittaliisa on järjestänyt muutamia kertoja aikaisemminkin Tohmajärvellä taidetilaisuuksia, ja nyt ensimmäistä kertaa yhdessä Tuomas Laurialan kanssa. Toisella jaksolla KiPa oli sarjapisteessä kiinni vielä kolmannen lyöntivuoronsa jälkeen. Vuonna 2006 jalankulkijoille tapahtui Liikenneturvan tilastojen mukaan vuosittain 675 vahinkoa, kun vastaava lukema on nyt 270. Kun auto ei törmääkään lapseen risteyksessä, onko se lapsen heijastimen, uuden auton turvallisuuslaitteiden vai muiden olosuhteiden ansiota. Toisen jakson KiPa aloitti terhakasti, kun Johanna Heiskanen juoksutti ensimmäisessä vuorossa Tiina Kostamon tupaan ja seuraavalla lyöntivuorolla Tiina kumautti kunnarin tyhjään kenttään. 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.40 Egenlandin matkakohteet 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.02 Rukajärven tie (16) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.8. Vielä julkaisemattomia runoja Ja läpi helteisten viikkojen me mentiin vauhdilla, vaikka välillä me pyydettiin, että pysäytä, Kesä, pysäytä tähän vihreälle pihalle, että levähdetään vähän, että vain oltaisiin kasteisilla niityillä, mikäs kiire meillä, ehtiihän tässä, niin että pysäytä, Kesä, pysäytä tähän tuoksuvalle nurmelle Mutta kesä jatkoi kulkuaan, ei kuunnellut meitä, se riensi kiireellä eteenpäin, ja läpi helteisten viikkojen ” KiPalla on jäljellä enää yksi ottelu.. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. If on jakanut kahden vuosikymmenen aikana lippikset jo yli miljoonalle ekaluokkalaiselle. 08.20 Pikku Kakkonen 08.22 Galaxi 08.22 Athleticus 08.25 Haukku ja Poku (7) 08.36 Näin meillä (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Rattikärpäset 09.30 Latela 10.00 Meidän maamme Vårt land: Pohjanlahti ja länsirannikko 10.30 Unelmakoti Sisiliassa 11.00 Veljesten keittiössä 11.45 Kandit 12.15 Riistametsällä 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Kauhakaupalla Pohjolan luontoa 14.00 Rajankäyntiä: Pyhä Laatokka 14.30 Veden saartamat: Pielinen 15.00 Huutokauppakesä 16.00 Talot huokuvat historiaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Meidän maamme Vårt land: Pohjanmaa ja Häme 18.30 Yleisurheilun GP: Oulu 21.30 Isabella (12) 22.30 Varikkounelmia 23.00 Sarjakusettaja 23.20 Tytöt 18 23.51 YleX Kesäkumi 2025 Yle Teema & Fem 07.59 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.20 Teurastajan vapaapäivä 08.48 Kysy lääkäriltä terveydestä 09.33 Antiikkikaksintaistelu 10.01 Ideoiden maailma 11.00 Strömsö 2018 11.29 Adam & Eva 12.00 In the Court of the Crimson King (S) 13.30 Erakkorapu (S) 14.05 Historia: Vietnam kansakunnan synty (12) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 16.00 Rantahotelli (7) 16.55 Meeri Koutaniemi, irti kuvasta 17.25 Strömsön puutarha 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Ruso ja rihmalat (S) 18.11 Maatalon eläimiä (S) 18.16 Miia ja Roni (S) 18.21 Padam! (S) 18.30 Tuntematon perillinen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Retkiruokaa islantilaisittain 20.00 Rantahotelli (7) 21.00 Reggaeton soundi joka valtasi maailman (12) 21.40 Kurkien äiti (7) 23.00 Vesi on elämä Standing Rockin naiset (12) Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. Keltanokka-kampanjaan liittyy myös muita, vuosittain vaihtuvia tempauksia liittyen liikenneturvallisuuteen. Tasoittavallaan Ura tuli kuitenkin rinnalle ja ohi, kun Hanna Torvi löi ottelun kolmannen kunnarin tyhjään kenttään ja kirmasi sen jälkeen palamatta kolmoselta kotiin Jenni Jokisen lyönnillä. Yle TV1 06.55 Rahdinmetsästäjät 07.25 Ylen aamu 09.30 Metsien kätkemä 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Tiettömän taipaleen takana 12.20 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 12.30 Summertide Kotilahden kutsu (12) 13.17 Kirjava luonto 13.20 Pekka ja Pätkä Suezilla (S) 14.30 Elävä arkisto: Tämä on Iisalmea 14.48 Filmikellari 14.55 Avara luonto: Pienen eläimen pitkä matka 15.47 Kirjava luonto 15.50 Naalin paluu 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Summertide Kotilahden kutsu (12) 17.56 Pieni suuri maailma 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Metsien kätkemä 19.00 Historia: Pinochet, Chilen diktaattori (12) 19.45 Egenlandin matkakohteet 20.00 Puolet minusta. Hanttiin pantiin, mutta pisteittä jäätiin Mervi Venäläinen Vakuutusyhtiö If jakaa tänä vuonna keltaiset Keltanokkalippikset ekaluokkalaisille jo 20. KiPan ykkösenä palkittiin 83-prosenttisen mailapelin pelannut Martta Muuttoranta ja kakkosena kolme juoksua tuonut Sonja Purmonen. Pohjanmaan reissun jälkeen KiPalla on jäljellä enää yksi ottelu. Virtanen yhtiön tiedotteessa. TOHMAJÄRVI Mirja Hurskainen Suven sävel, runo ja sivellin -konserttiin Kirkkoniemen Pitäjäntupa täyttyi kuulijoista, joista monet olivat tulleet jopa kauempaa konserttivieraiksi ainutlaatuiseen miljööseen. Ne tuottivat kaksi kunnaria ja yhden tavallisen juoksun, minkä päälle Sohvi toi vielä tuplajuoksun. Lauantaina Kannuksessa pelatussa ottelussa kotijoukkue Ura oli parempi lukemin 2-0 (8-4, 4-3) ja päivää myöhemmin Oulaisissa Huima kuittasi sarjapisteet itselleen jaksoin 2-0 (12-5, 4-3). Ensimmäiset huomiolippikset yhtiö jakoi vuonna 2006. – Jokainen onnettomuus on tietysti liikaa, mutta kyllä tällaista positiivista kehitystä kannattaa myös juhlia. Keltanokkia näkyy taas pian liikenteessä ” Ensimmäiset huomiolippikset yhtiö jakoi vuonna 2006. (S) 08.06 Ruso ja rihmalat (S) 08.18 Nimipäiväonnittelu: 13.8. Auroora LahtiHintsala säesti alttoviulua ja laulua harmonilla. Esitetyt sävellykset, sekä keskieurooppalaiset että suomalaiset, olivat pääosin peräisin menneiltä vuosisadoilta ja istuivat tuvan nostalgiseen tunnelmaan. KiPa sai juoksunsa Moona Kontturin, Johanna Heiskasen, Tuuli Riikosen ja Martta Muuttorannan lyönneillä. Johanna Heiskasen ja Tiina Kostamon lisäksi lyöjätilastoon Huima -pelissä pääsivät kolme juoksua lyönyt Alma Loponen sekä Pinja Toropainen ja Tuuli Riikonen, jotka löivät juoksun naiseen. Kannuksessa kotijoukkue pohjusti avausjakson voiton toisessa vuorossa Sohvi Hapon ja Martta Aution läpilyönneillä. Runo sai myöhemmin nimen Kesäpäivä Kangasalla. Haaveet sarjapisteestä karisivat kolmannessa vuorossa, jossa kotijoukkueen Meea Mäyry junttasi kunnarin ja kahden tavallisen juoksun arvoisen läpilyönnin. VÄLTETTYJÄ onnettomuuksia ei tilastoida, joten niiden syitä on vaikea tietää. Suven sävelet soivat Pitäjäntuvalla Reima Hintsala, Auroora Lahti-Hintsala ja Riittaliisa ja Tuomas Lauriala Kirkkoniemen maisemassa. Kaksi juoksuista saatiin harhaheitoilla ja yksi vapaalla. Illan aikana kuultiin muun muassa Riittaliisa Laurialan alttoviululle sovittama Biberin Suojelusenkeli ja Bachin barokkikappaleita, Reima Hintsalan laulua ja Tuomas Laurialan runoja. Eräästä yhteisesti lauletusta laulusta Riittaliisa Lauriala kertoi: – Tämä on kolmas Sakari Topeliuksen kymmenestä Sylvia-runosta, joista tunnetuin on Sylvian joululaulu. 06.53 Martta puhuu (S) 07.16 Pikku Kakkonen 07.17 Tulipop (S) 07.24 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.35 Pikku Kakkonen 07.37 Mauno (S) 07.48 Ritari Mikke (S) 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Mitä ihmettä. Toisen vuoron lopussa kipattaret tosin kipusivat juoksun päähän (4-3), mutta heti seuraavalla lyöntivuorolla huimattaret iskivät Alina Törmäkankaan johdolla kuusi juoksua ja jakso oli taputeltu
Tulokset: A-rata 5.50 km (8): 1) Tuikkala Pekka KeKaRa 54:17, 2) Vornanen Juha KeKaRa 57:06, 3) Impivaara Pauli KR 58:50, 4) Vänttinen Jukka Downtown65 59:20, 5) Leskinen Petri KeKaRa 1:02:36, 6) Torssonen Petteri KR 1:03:58, 7) Tietäväinen Maija KeKaRa 1:17:17, 8) Kaartinen Eevi Inkeri KeKaRa 1:17:27. 30 innokasta lähti kuitenkin rohkeasti rehevään Koivusillan maastoon. Muumit maalla ja merellä jo 80 vuotta -näyttely Rääkkylän kirjastossa 2.7.15.8. Tulokset: A-rata 5.13 km (7): 1) Rautanen Marko TuuSe 55:05, 2) Kokkonen Anssi KR 1:02:59, 3) Partinen Aapo KeKaRa 1:03:53, 4) Leskinen Petri KeKaRa 1:10:19, 5) Jeskanen Taito IlU 1:11:03, 6) Hirvonen Pasi KeKaRa 1:13:50, 7) Pekka Kinnunen KeKaRa 1:21:06. klo 10.00-15.00 Lumimuutoksen toimipisteellä. Tulokset: Naiset: 1) Mervi Kaksonen 610 g, 2) Kirsi Väistö 470 g, 3) Kaarina Pennanen 100 g, 4) Taina Vaaranto 50 g. C-rata 3.33 km (8): 1) Hirvonen Timo 54:55, 2) Pelkonen Päivi KeKaRa 59:34, 3) Juha Kilpeläinen KeKaRa 1:03:11, 4) Ritva Pitkänen KeKaRa 1:04:59, 5) Simola Heikki KeKaRa 1:05:14, 6) Tahkokallio Laura Espoon Suunta / eTreenarit 1:05:26, 7) Karttunen Veijo KeKaRa 1:07:37, 8) Pennanen Kaisa KeKaRa 1:30:02. l. Keskiviikon Sudoku n.357 Kulttuuri-ikkuna KITEE l. Näyttelykeskus Kitee: Perinnehuone, trofee -näyttely, Arabian astiat, galleriassa Joensuun taiteiliaseuran näyttely ja Aino Alasaaren näyttely, pienoisrautatie. Sitkeät pihkaniskat Ansoniemen rasteilla Keskiviikkona 23 heinäkuuta 33 suunnistajaa osallistui KeKaRa:n kuntorasteille Nenosenlammen maastossa Uusi-Värtsilässä. Ratamestari Soini Vartiaisen suunnittelemat radat kiersivät upeissa kangasmetsissä ja yli 30 asteisessa auringon paahteessa. Mervin kalapussi painoi 610 g ja Terhon 770 g. D-rata 1.15 km (2): 1) Tapanen Jorma ja Helena KeKaRa 35:37, 2) Pellikka Eevi 36:51. ja 14.8.2025 klo 19:00 KESÄLAHTI l. asti. Jonain Päivänä – Maria Mughalin maalauksia esillä Sovintolan galleriassa su 10.8. Kiljusen Herrasväki Tohmajärven teatterissa su 10.8. Tohmajärven museoalue avoinna tipe klo 11-17 ja la klo 11-15. Distributed by Tribune Media Services. Onkijoita hirmuhelteessä oli 14. Kaksi näyttelyä: Boreaaliset sivilisaatiot ja Selkämeren rannalla to 7.8., 14.8. Uusi-Värtsilässä helteiset rastit. Miehet: 1) Terho Rantanen 770 g, 2) Juha Mononen 550 g, 3) Jouko Väistö 520 g, 4) Seppo Väistö 400 g, 5) Matti Pelkonen 370 g, 6) Ossi Valo 350 g, 7/ Olli Puruskainen 300 g, 8) Reijo Väistö 180 g, 9) Matti Pennanen 120 g, 10) Jukka Saukkonen 60 g. Seuraavan kerran Pienellä Heinäjärvellä kilpaillaan elokuun 8. Kesätorit pe 8.8. Kyprock-yhtyeen kypsää rockia Sovintolan puutarhalavalla ke 6.8. Hikisen urakan jälkeen moni suunnistaja haki virkistystä pulahtamalla raikkaaseen Nenosenlampeen. l. Tämänkesäinen kisa järjestettiin perjantaina 25 heinäkuuta Pienellä Heinäjärvellä. Ratamestarina toimi Päivi Pelkonen. l. RÄÄKKYLÄ l. Osa tyytyi kävelemään, mutta hiki lensi siitäkin huolimatta. Helteinen sää ja paikoin vaikeakulkuinen maasto toivat haastetta suunnistamiseen. Ei aikaa: 3 suunnistajaa. Tulokset A-rata 5.78 km (5): 1) Partinen Aapo KeKaRa 1:06:48 2) Vartiainen Kimmo KeKaRa 1:09:46 3) Hirvonen Pasi KeKaRa 1:35:51 4) Salminen Arto KeKaRa 1:46:58 5) Kalliokoski Arto PerhKi 1:48:10 B-rata 4.08 km (6): 1) Kaartinen Mikko KeKaRa 57:09 2) Kainulainen Satu KeKaRa 1:04:01 3) Simola Henriikka 1:10:47 4) Sistonen Lari 1:16:14 5) Happonen Anu KeKaRa 1:43:38 6) Kalliokoski Katriina PerhKi 1:45:30 C-rata 2.98 km (9): 1) Hirvonen Auli KeKaRa 43:06 2) Simola Heikki KeKaRa 56:57 3) Tarkkonen Iita KeKaRa 57:36 4) Vuorinen Jyri KeKaRa 57:44 5) Eskelinen Tiina KeKaRa 1:01:27 6) Pirhonen Esa KeKaRa 1:01:40 7) Ritva Pitkänen KeKaRa 1:10:10 8) Pennanen Päivi KeKaRa 1:13:13 9) Torni Pentti KeKaRa 1:21:40 D-rata 1.85 km (2): 1) Pelkonen Elli KeKaRa 40:54 2) Sinkkonen Aulis KeKaRa 55:02 E-rata 0.82 km (3): 1) Pelkonen Pentti KeKaRa 18:27 2) Tapanen Jorma ja Helena KeKaRa 19:32 3) Kaartinen Martta KeKaRa 20:27 Hikiset rastit Koivusillan maastossa KeKaRan kuntosuunnistukset kirmattiin 28.7.2025 laajennetulla Ansoniemen kartalla. All rights reserved. klo 14.00 TOHMAJÄRVI l. klo 18.00 l. Useampi joutui myös helteen takia keskeyttämään. Natalia Sarsgård laulaa Nightwishin kappaleita su 10. l. D-rata 1.05 km (2): 1) Pelkonen Elli KeKaRa 28:44, 2) Tapanen Jorma ja Helena KeKaRa 30:08. Rääkkylän torilla klo 9-13. B-rata 3.83 km (8): 1) Kainulainen Satu KeKaRa 57:26, 2) Tietäväinen Osku Kekara 58:09, 3) Tietäväinen Maija KeKaRa 58:21, 4) Heikura Jukka TuuSe 59:22, 5) Kaartinen Mikko KeKaRa 1:02:49, 6) Liukka Venla 1:05:09, 7) Hirvonen Auli KeKaRa 1:09:20, 8) Pennanen Päivi KeKaRa 1:39:16. KITEE Jouko Väistö Kantosyrjän Erä-Veikot pitää kiinni rantaonkikisaperinteestään. päivänä, jolloin Kantosyrjän osakunta järjestää perinteisen uistelukisansa. Ratoja oli kuumuuden vuoksi lyhennetty alkuperäisestä, joten kartan uudet osat jäivät pääosin odottamaan tulevaa käyttöä. 18 Keskiviikko 6.8.2025 Copyright: 2006 Michael Mepham. Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa www.sudoku.org.uk Sudoku tehtävän 356 ratkaisu. Sari Rinkisen taidenäyttely Matkan varrelta 1.8.-31.8. C-rata 1.93 km (13): 1) Kareinen Topias 23:50, 2) Rautanen Kyösti TuuSe 30:50, 3) Onni Pirhonen 35:21, 4) Pelkonen Päivi KeKaRa 38:07, 5) Hämäläinen Markku KeKaRa 40:05, 6) Pirhonen Esa Keski-Karjalan rasti 45:11, 7) Juho ja Kaisu Pirhonen 45:42, 8) Torni Pentti KeKaRa 50:20, 9) Pellikka Inna KeKaRa 51:59, 10) Ritva Pitkänen KeKaRa 52:51, 11) Sinkkonen Aulis KeKaRa 1:01:17, 12) Heinonen Jouko LS37 1:01:57, 13) Liukka Heli KR 1:15:49. Kantosyrjässä pidetään kiinni kisaperinteestä Yksi kesän kuumimmista päivistä verotti myös pihkaniskojen osallistumisintoa KeKaRan kuntorasteille. elokuuta 2025 klo 18:00 20:00 Kitee-salissa l. B-rata 3.70 km (5): 1) Simola Henriikka 52:20, 2) Kainulainen Satu KeKaRa 53:25, 3) Niinimäki Jouko ViiSu 1:03:11, 4) Kalliokoski Katriina PerhKi 1:09:23, 5) Pennanen Päivi KeKaRa 1:16:06. Säteitä, hymyä auringon konsertti Sovintolan galleriassa su 10.8. Naisten sarjassa suurimman saaliin sai Mervi Kaksonen ja miesten kisassa Terho Rantanen. Avoinna ke-pe 12-18. l. Kiteen Näyttelykeskuksessa. Silti sitkeitä pihkaniskoja riitti jokaiselle radalle ja suunnistuksen jälkeen pääsi taas pulahtamaan vilvoittavaan Paasselän veteen. klo 14:00 l. Auri Kitee-salissa ke 13.8
Tervetuloa! Johtokunta Liikunta-ikkuna Lauantaina 9.8. Keisarinkuja 22. pesäpalloa Hutsissa Kioski palvelee käteinen/mobilepay. 0400 380 703 Kiteentie 10, KITEE puh. Puh. / Kitee. Ostan herkkutatteja pakastettavaksi. 013-220 251 Avoinna ma-pe 7-16.30 Sähköasennuksetja suunnittelu Sähkömoottorikäämintä ja -tarvikemyynti Kitee, p. 040 573 3651. 275e sis. 11,90 € To 7.8. Tervetuloa! Musiikki Järj. 6 kk/24 kertaa 1040 € +alv. klo 20.00–00.30 KesU • Liput 17 € Neitoset Tiistaina 19.8. huolto ja toimitus. Terho 040 528 5747. 040 411 9757.. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.fi markkinointi@kotikarjala.fi ilmoitukset@kotikarjala.fi tilaajapalvelu@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi Toimitus: Miikka Kivinen 040 684 8431 Kari Sarkkinen 040 684 8427 Mervi Venäläinen 040 684 8426 Toimitusjohtaja-päätoimittaja Marko Torni 040 546 2057 ISSN 1236-4495 Koti-Karjala ilmestyy keskiviikkoisin Toimisto avoinna: Ma–to 9.00–15.30 Pe suljettu (vain ajanvarauksella) Mainos-markkinointi Minna Ikonen 040 684 8430 Sari Pitko 040 684 8436 Laskutus 040 684 8411 Tilaushinnat: Paperi: Kesto 115,00 € /vuosi, määräaik. Runsas puustoinen. (10-20:30) Pekonipossu................................ Keskiviikko 6.8.2025 19 RIVI-ILMOITUKSIA TYÖSUORITUKSET HUVEJA TAPAHTUMAT HUVEJA Vesikourut, tikkaat, lumiesteet sekä piipunhatut, myös asennettuna. 14,90 € Su 10.8. Jussi Laakkonen & Romanssi Lavatie, 82360 Onkamo TANSSIT la 9.8.25 klo 19–23.30 Liput ja kahviopalvelu: vain käteismaksu. 040 939 1474 Rak kaud esta käsi töi hin OMPELIMO OMPELIMO AijaB AijaB Kiteen Eräveikot ry:n KESÄKOKOUS Sunnuntaina 17.8.2025 kello 13.30 alkaen seuran majalla. Maksan käteisellä. Muljulan kalaveden osakaskunnan ja kyläyhdistyksen yhteinen RANTAKALA La 9.8.2025 klo 11.00 alkaen kylämajalla. 12,90 € La 9.8. Ilmoitusten lisätiedot www.kotikarjala.fi puh. Esillä sääntöjen kesäkokoukselle määräämät asiat. Opastus Kiteentien ja Jaamantien risteyksestä. (10-21:30) Pekonipossu .............................. Puh. 11,90 € Pe 8.8. Lisätiedot keskikarjalanrasti. P. Ystävällisen palvelun Neste-asema! www.plussa.com TILAA VERKKOKAUPASTA KOTIPIZZA.FI Loppuviikon lounaslista Avoinna: ma–pe 6.00–22.00, la 7.00–21.00, su 8.00–22.00 Ke 6.8. Kitee Hovintie 3 Joensuu Siltakatu 14 B 20 www.teraskulma.com TESTAMENTTI PERUNKIRJOITUS PERINNÖNJAKO EDUNVALVONTAVALTUUTUS ASUMINEN JA RAKENTAMINEN RIITAJA RIKOSASIAT www.evsahko.fi Niittytie 2 A , p. 14,90 € Hyvää ruokahalua! Hyvää ruokahalua! Koko perheen ParturiKampaamo Susanna. Pianot alk. 12 kk 105,00 € Tilaushinnat sisältävät 10% arvolisäveron Jakeluhäiriöt p. Kahvitarjoilu klo 12-18. Lämpimästi tervetuloa! K e sä la h ti Ti 12.8. ..... Käsitellään kesäkokous asiat. AVOINNA: MA–PE klo 9 – 17 Varaa tämä paikka 1 kk/4 kertaa 192 € +alv. Onkamon Entiset Nuoret ry. 12 kk 128,00 € Näköislehti: Kesto 101 € /vuosi, määräaik. Nouto Keski-Karjalan alueelta. Ompelimo AijaB AVAJAISET PE 8.8. 013 415 010 SILMÄLÄÄKÄRIN JA OPTIKON VASTAANOTOT AJANVARAUKSELLA. Metsään pääsee klo 16-18.30. Kantosyrjän Erä-Veikot ry:n KESÄKOKOUS Pe 15.8. (10:30-14:30) Riistakäristys Riistakäristys ............................. Puh. Seuran jäsenet tervetuloa. Kanakastike ja riisi......... Kari Hirvonen & Onnentähti RAJAVAARAN LAVA OSTETAAN ONKAMON LAVALLA Liput 10 €. 040 684 8424 Kestotilauksen voit halutessasi maksaa 1-4 erässä. (10:30-14:30) Kanakastike ja riisi......... Kokouksen jälkeen hirvipalaveri. 046 6169858. Johtokunta JÄRJESTÖPALSTA Keski-Karjalan Rasti järjestää kuntorastit ke 13.8. Toistoissa on tehoa! Ota yhteyttä! Palveluksessanne Lakineuvot elämän eri tilanteissa PUH. Lahjakorttiarvonta kävijöiden kesken Kinnulantie 2 lh 7, Rääkkylä / Puh. 010 419 4336 Kiteellä ajanvarauksella palvelee asianajaja Marketta Laurikainen. P. Puh. klo 12:00 Tervetuloa tutustumaan ompelimoon ja sen palveluihin. 2025 klo 19.00 Katihtan metsästysmajalla. Rääkkylässä Multalan kartalla. (10:30-14:30) Possunleike Perjantai ........ 040 683 1408. Omat lautaset mukaan. ............................. ..... Koti-Karjala Pokentie 8, 82500 Kitee Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. fi. 0100 5577 ma–pe klo 9–16. Tervetuloa kannustamaan! • E-tyttöjen itäisen alueen aluesarjaotteluita Klo 11:00 KiPa -90 ViU Klo 12:30 ViU PK-P Klo 14:00 KiPa -90 PK-P MYYDÄÄN ELOKUVAT 0400 377 876 (Ismo) 050 5399 186 (Elli) Niinikummuntie 11 B, Kitee VADELMA-AIKA ON NYT www.ruutiaisenpuutarha.fi 0400 377 876 (Ismo) 050 5399 186 (Elli) Niinikummuntie 11 B, Kitee 050 539 9186 (Elli) 0400 377 876 (Ismo) Niinikummuntie 7, Kitee www.ruutiaisenpuutarha.fi facebook.com/ruutiaisenpuutarha Facebook “f” Logo CMYK / .ai Facebook “f” Logo CMYK / .ai 0400 377 876 (Ismo) 050 5399 186 (Elli) Niinikummuntie 11 B, Kitee www.ruutiaisenpuutarha.fi Saimaa, Orivesi oma saari 4100m 2 . 3 kk/12 kertaa 552 € +alv. 050 3983001 KOKOUKSIA TAPAHTUMAT MYYTÄVÄNÄ Koivusekä sekahalkoja mottihintaan. Pyöröhirsinen mökki, vaatii remonttia
Toki se lisää työn mielekkyyttä aivan älyttömästi, mutta ongelmanahan ovat aikataulut. 040 684 8424, 040 684 8411 markkinointi@kotikarjala.fi Tervetuloa seuraamaan meitä myös Facebookissa ja Instagramissa Koti-Karjala koti_karjala. KITEEN uimahalli avautui maanantaina. 040 833 0661 Palvelemme: Ma–Pe 8.00–17.00 La 9.00–14.00 100,10 100,10 e e Kiteentie 10, Kitee, puh. Liikuntaja urheilupalveluiden esihenkilönä toimii vapaa-aikapäällikkö Tiia-Riina Lintumäki-Karhapää. Talvella liikuntapalveluiden työtehtävät luonnollisesti muuttuvat. Kun se on saatu kuntoon, jatkuvat työt esimerkiksi Vespelissä, Hutsin ulkoliikuntapaikoilla, Postinrannassa ja muilla uimapaikoilla. • Varastossa koot 40 48. Syyskuussa liikuntapaikkahoitajan ammattitutkinnon saavan Tahvanaisen käsitys on, että muilla paikkakunnilla liikuntapaikkatyöntekijöitä on enemmän kuin Kiteellä ja heidän tehtäväalueensa ovat tarkemmin rajattuja. Välillä olemme aamussa, välillä illassa. Uimarannat ja jääleirit työllistävät liikuntapalveluita kesällä Liikuntapaikkojen hoitajat Henri Tahvanainen (vas.), Hannu Tiainen ja Ilkka Holopainen vastaavat liikuntapalveluista ympäri vuoden. – Leirien aikaan meidän pitää olla tietyllä kellon lyömällä ajamassa jää. Polyuretaani-mikrosolurakenne tekee niistä erittäin kevyet, käytössä miellyttävät ja kestävät. Avoinna ma-pe 9–17 Ajanvaraus netissä! – www.fennooptiikka.fi LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN. – Teemme vuorotyötä. – Uimarannat työllistävät aika paljon kesäaikana, Tiainen sanoo. – Meillä on sitten koko skaala. Koska jääleirit sitovat osan henkilökuntaa, ovat esimerkiksi Puhoksen, Kesälahden ja Muljulan alueet ensisijaisesti liikuntapaikkojen hoitaja Hannu Tiaisen vastuulla. Emme voi lähteä tästä keskustan alueelta kovin etäälle, kertoo liikuntapaikkojen hoitaja Henri Tahvanainen. Henri Tahvanainen kertoo, että huollon aikana altaat tyhjennettiin kokonaan ja esimerkiksi laattoja korjattiin. Myös ulkojäiden hoitamisessa on suuri työ. Hiihtoladut puolestaan hoidetaan yhteistyössä teknisen toimen kanssa. kiteentie 13, 82500 kitee | nightwishstory@gmail.com A Nightwish Story -t-paita “Family Tree” MIESTEN KOOT: S-4XL NAISTEN KOOT: S-XL 30 30 00 00 kpl kpl A Nightwish Story -t-paita “Helm” MIESTEN KOOT: S-4XL NAISTEN KOOT: S-XL 30 30 00 00 kpl kpl tule tutustumaan a nightwish story-näyttelyyn ja ostoksille myymälään avoinna: Ma-Pe 10.00 17.00 La-Su tilauksesta Opastetut ryhmäja tilauskäynnit: Yhteydenotot viikkoa ennen suunniteltua käyntiä: nightwishstory@gmail.com, 040 105 1021 / Matkailuinfo liput: 15,00e ................aikuiset 10,00e ................opiskelijat, eläkeläiset Alle 8-vuotiaat lapset vanhemman seurassa ilmaiseksi. Työtehtävät ja kohteet muuttuvat sen mukaan kumpaa vuoroa tekee. LIIKUNTAPAIKKOJEN hoitaminen on kaupungin liikuntaja urheilupalveluiden keskeinen tehtävä. • Suojaluokka EN ISO 20347: O4 SRC FO. Veera Ahokas (oik.) oli liikuntaja urheilupalveluissa kesätöissä. KEVYTSAAPPAAT SIEVI LIG BOOT LACES KEVYTSAAPPAAT SIEVI LIG BOOT LACES 39,95 39,95 www.k-rauta.fi www.plussa.com Puhoksentie 3, 82500 Kitee puh. Soita ja kysy tarkemmin vapaista paikoista. Myös Karelianpolkujen, frisbeegolfradan ja eri urheilukenttien hoito kuuluu kaupungin liikuntapuolen vastuulle. Halli oli suljettuna kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle huoltotöiden vuoksi. Kampanja-aika 1.8.-30.8.2025 SILMÄLÄÄKÄRI JA OPTIKKO ajanvarauksella. Tuolloin jäähalli vaatii täysipäiväistä pyörittämistä. Museokortti ei käy näyttelyssämme. Vaikka töitä on jaettu, ei työntekijöillä voi olla vain yhtä päävastuualuetta, Tahvanainen sanoo. M/S Nightwish t-paita “Yesterwynde” 30 30 00 00 kpl kpl MIESTEN KOOT: S-5XL NAISTEN KOOT: S-XXL paikallista kulttuuritoimintaa tukemassa Tehokas mainospaikka! TAKASIVUN SILMÄKULMA. KITEE Hurri Ky KITEE 16,90 16,90 • Sievi-kevytsaappaat ovat mukavat ja turvalliset märkiin olosuhteisiin. Lisäksi moniteholinsseistä -200e KEHYKSET -70% KITEE Miikka Kivinen Heinäkuun loppupuolella päättyneet moniviikkoiset, Kiteen Evankelisen Kansanopiston jäähallissa järjestämät taitoluisteluleirit rytmittävät Kiteen kaupungin liikuntaja urheilupalvelujen kesää. Myös työkokeilussa on ollut yksi henkilö. Tämän aikataulun mukaan tehdään lähiympäristön työt ja sen vuoksi töitä on jaettu. Liikuntapuoli vastaa myös auraustöistä esimerkiksi Rantapuistossa. Liikuntapaikkojen hoitaja Ilkka Holopainen puolestaan kertoo, että hänen päivänsä lähtee liikkeelle juuri jäähallista. Myös hallin kemikaalijärjestelmiin ja muihin laitteistoihin tehtiin huoltoa ja esimerkiksi hiekkasuodattimet vaihdettiin. 013 415 010 . Vakinaisia työntekijöitä on yhteensä kolme: Tahvanaisen, Holopaisen ja Tiaisen lisäksi kesäaikana mukana ovat olleet myös kesätyöntekijät Veera Ahokas sekä Joona Laitinen. Kellossa on vain tietty määrä tunteja, Tahvanainen pohtii. Kesäkuussa myös uimahallin allasvesien näytteenotto ja näytteiden tarkastelu kuuluvat liikuntapuolen töihin