– Maatalouslomittajat ovat tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta, sillä heidän työnsä mahdollistaa karjatilallisille lepoa ja lomaa vaativasta eläintenhoidosta. Museokortti ei käy näyttelyssämme. Maatalouslomittajakilpailun finaali Koivikon Elomarkkinoilla Maatalouslomittajakilpailun finaali käydään syyskuussa Koivikon Elomarkkinoiden yhteydessä. Kuvituskuva Koti-Karjalan kuva-arkistosta.. Finaaliin tiensä selvittivät Heino Kakko ja Maritta Komulainen Pohjois-Karjalan lomituspalveluista, Jarno Renvall Keuruun lomituspalveluista, Antti Juhala Vehmaan lomituspalveluista sekä Venla Punkari ja Mervi Hyväri Toholammin lomituspalveluista. KARSINNOISSA olivat mukana kaikki Suomen 11 maatalouslomituksen paikallisyksikköä. vuosikerta Keskiviikko 23.7.2025 N:o 30 kiteentie 13, 82500 kitee | nightwishstory@gmail.com A Nightwish Story -t-paita “Helm” MIESTEN KOOT: S, M, L, XL, 4XL NAISTEN KOOT: S, M, L, XL 30 30 00 00 A Nightwish Story taskumatti (ruori) Korkeus: 13 cm Leveys: 10 cm Syvyys: 2 cm 25 25 50 50 kpl kpl A Nightwish Story -kukkaro Leveys leveimmältä kohdalta 10 cm ja kapeimmalta 8 cm Kukkaron korkeus 12 cm. Kilpailu alkoi teoriaosuuksilla ja etenivät käytännön tehtäviä sisältäneisiin semifinaaleihin, jotka käytiin oppilaitosten tiloissa Iisalmessa, Mäntsälässä ja Ilmajoella. Valtakunnalliset kilpailut käynnistyivät Pohjois-Karjalan lomituspalveluiden, Riverian ja Melan kanssa yhteistyössä. A Nightwish Story -näyttelykirja saatavilla suomeksi ja englanniksi kpl kpl A Nightwish Story -näyttelykirja kokoaa yksiin kansiin näyttelyn esineistöä sekä tarinoita niiden takana. Semifinaalin osioissa maatalouslomittajien taitoja testattiin lypsyrobotin ja pienkuormaajan hallinnassa, ternimaidon laadun tarkkailussa ja hygieniataidoissa. – Maatalouslomittajakilpailun semifinaalit osoittivat, että suomalainen maatalous lepää osaavien ja vastuullisten ammattilaisten käsissä, toteaa lomituspalvelujohtaja Salla Heinonen tiedotteessa. Irtonumero 3,00 66. Kaikista lomituksen paikallisyksiköistä oli selviytynyt kilpailijoita semifinaalivaiheeseen. 34 34 50 50 kirja näyttelyn kaupasta, kiteentie 13 tai netistä www.nightwishstory.com A Nightwish Story jääkaappimagneetti “The Owl” 55 10 10 kpl kpl Koko: 53 x 78 mm. Kilpailulla on tavoiteltu maatalouslomittajan ammatin tunnettuuden lisäämistä sekä alan houkuttelevuuden ja arvostuksen parantamista. 20 20 50 50 kpl kpl A Nightwish Story -t-paita “Family Tree” MIESTEN KOOT: S, M, L, XL, 4XL NAISTEN KOOT: S, M, L, XL 30 30 00 00 kpl kpl A Nightwish Story avaimenperä paikallisen yrittäjän valmistama A Nightwish Story -avaimenperä 66 50 50 kpl kpl kpl kpl tule tutustumaan a nightwish story-näyttelyyn ja ostoksille myymälään avoinna: Ma-Pe 10.00 17.00 La-Su tilauksesta Opastetut ryhmäja tilauskäynnit: Yhteydenotot viikkoa ennen suunniteltua käyntiä: nightwishstory@gmail.com, 040 105 1021 / Matkailuinfo liput: 15,00e ................aikuiset 10,00e ................opiskelijat, eläkeläiset Alle 8-vuotiaat lapset vanhemman seurassa ilmaiseksi. Visuaalisesti näyttävä teos kuuluu kaikkien Nightwish-fanien kokoelmaan. KITEE Mervi Venäläinen Maatalouslomittajakilpailun finaali kilpaillaan Kiteen Koivikolla Elomarkkinoiden yhteydessä järjestettävässä juhlassa syyskuussa. Alan vetovoimaa varjostavat kuitenkin rekrytointihaasteet, ja kilpailun avulla halutaan tuoda esiin lomittajan työn monipuolisuus, osaamisvaatimukset ja yhteiskunnallinen merkitys, todetaan PohjoisKarjalan lomituspalveluiden tiedotteessa
Uskon, että lukeminen kiinnostaa, jos on kiinnostaakseen. Äiti on edelleenkin ahkerin tuntemani lukija. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos oli mukana järjestelyissä. Moni asensikin 112-sovelluksen tästä innostuneena. Joskus poikamme on niin innoissaan omasta tarinastaan, että me aikuiset voimme vaihtaa sen kuulijaa vaikka lennosta. Jos haluat heidän olevan vielä älykkäämpiä, lue heille enemmän satuja.” Kun julistin tämän Albert Einsteinin nimiin laitetun lausahduksen viime viikolla vaimolleni, sain kuulla toistavani sitä usein – jos en nyt ihan joka toinen päivä niin ainakin kerran viikossa. Asiakkaita muutos ei tuntunut haittaavan, niin paljon perheitä oli liikkeellä. Mutta erityisesti tämän vuoden aikana on myös itse keksittyjen tarinoiden kertominen ja kuunteleminen ollut tärkeää yhteistä tekemistä. Kuten tunnettua, lasten suusta kuulee myös totuuden. – Sammuttimien, palovaroittimien ja nestekaasun käyttö sekä pelastusliivit ovat niitä asioita, joista tässä on keskusteltu. Henna Johanssonin uusi lastenkirja kertoo Joensuun paloaseman uudesta pienestä paloautosta. Miikka Kivinen miikka.kivinen@kotikarjala.fi Tällainen tarina Kesätapahtumassa kirjastolla vilskettä ja vilinää KITEE Mirja Hurskainen Kiteen kirjastolla järjestettiin kesätapahtuma teemalla Turvallinen kesä. Muut lukumummit pitivät satunurkkaa. Paikalliset yritykset olivat lahjoittaneet arpajaispalkintoja kävijöille. Myös omatoiminen varautuminen myrskyihin ja hätäilmoituksen teko on otettu puheeksi. Rakastan itse kertomuksia ja kirjoja ja tunnen ylpeyttä siitä, että kohta kuusivuotias poikani on nykyisin aivan valtavan innostunut saduista ja tarinoista. Picnic-ajatuksella suunniteltua päivää vietettiin sisällä, kun sateinen sää muutti suunnitelmia. Lapsille oli tarjolla koottavia ja väritettäviä paloautoja ja aikuisille turvallisuuteen liittyvää materiaalia. Toisaalta lukemista ja kertomuksia korostetaan mielestäni nykyisin kenties vähän liikaakin. Äitini on kertonut, että hänen lapsuudessaan lukemista pidettiin silmille vaarallisena ja ennen kaikkea ajan hukkana. Lukumummit Kirsti Rautiainen, Kirsti Kosonen ja Eila Hirvonen olivat järjestäneet lukunurkan. Tarinan avulla pääsemme monesti eteenpäin hankalistakin tilanteista. Lyhyen ajan sisällä poikani on hämmästellyt kahteen eri otteeseen, miten minusta ei ole koskaan mitään hyötyä yhtään missään paitsi tarinoiden kertojana. Tärkeintä hänelle on itse kertominen ja pääsy sisälle mielikuvitusmaailmaan. Joensuulainen Henna Johansson esitteli esikoiskirjansa Tomaatinpunainen paloauto – suurenmoisen Piksun ensimmäinen päivä paloasemalla. Sadun myötä voi myös kokea erilaisia tunteita ja oppia erottamaan oikean ja väärän. Tarjottavatkin nautittiin nyt sisätiloissa. Armi Päivinen ratkaisee kuva-arvoitusta, jossa asiat eivät ole ihan oikein. Tarina sai inspiraationsa Hennan ensihoitajana työskentelevän puolison kertomuksista pelastusaseman arjesta, työkaveristaan Terosta sekä aseman tuoreesta lisäyksestä, pienestä paloautosta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lukumummit olivat paikalla neljän henkilön voimin. Hän kuitenkin luki joka tapauksessa – vaikka salaa taskulampun valossa peiton alla. En tiedä lisääkö satujen ja tarinoiden kuunteleminen älykkyyttä, mutta kasvatustieteiden tohtori Hilkka Ylönen kirjoittaa Grimmin satujen (Tammi 1999) esipuheessa, että lapselle satujen merkitys on eri kuin aikuiselle. Samansisältöistä kesäpäivää vietettiin myös Kesälahden kirjastolla. 2 Keskiviikko 23.7.2025 Toimittajan kynästä ”Jos haluat lastesi olevan älykkäitä, lue heille satuja. Aune Paakkunaisen kuvatehtävästä etsittiin nurinkurisia juttuja. Hänelle on luettu aina – pikkupoikana häntä kiinnostivat eniten kaikenlaiset hauskat hölynpölyrunot ja jostain syystä myös aikuisille suunnattu tietokirja puista. Lähes joka yhteydessä puhutaan tarinallistamisesta ja tarinan merkityksestä. Toistelen ajatusta tietenkin siksi, että se on minusta niin hieno. Kyllä ne tarinat ovat ainakin lähestulkoon tärkein asia maailmassa. Pienten voittajien iloiset ilmeet kertoivat onnistuneesta tapahtumasta. Esimerkiksi sanavarasto karttuu ja kyky ymmärtää kuvitteellisuutta kehittyy. Aluepalomestari Tenho Raatikaisen mukaan nyt keskityttiin turvalliseen kesän viettoon. Tämän kolumnin ensimmäisen version luettuaan vaimoni vastasi minulle tutulla sanonnalla: Kukas kissan hännän nostaa, ellei kissa itse. Elämyksiä, ideoita ja älyä voi varmasti saada monesta muustakin asiasta maailmassa ja moraalia voi taas oppia aivan arkisissa tilanteissa
Hyvä niin, Heikki Mujunen tuumasi. – Janoa ei kannatakaan jäädä odottamaan vaan hellepäivinä voi vaikka aamulla varata itselleen tai ikääntyneelle läheiselle jääkaappiin viileää juomista valmiiksi laseihin sopiva määrä joka tunnille. – Sukulaisen voi hakea kuumasta asunnostaan, vaikka mökin viileyteen vierailulle tai käydä yhdessä kauppatai kirjastoreissu pitkän kaavan mukaan, sillä näissä julkisissa tiloissa on usein viileämpää, sanoo ikääntyneiden palvelujen vs. Se on pakollinen perusmaksu, jonka jokainen vieheellä tai pyydyksellä kalastava 18-69 -vuotias joutuu maksamaan. Kalastamaan pääsee nykyään 47 euron kalastonhoitomaksun maksamalla. Sakotusoikeutta kalastuksenvalvojilla ei ole. Näin juomaa tulee helpommin nautittua tasaisesti päivän mittaan. – Onkohan joltakin kalastajalta unohtunut. Ilmoitus on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä Luonnonvarakeskukselle. Kalastajien on kannettava vastuunsa ja sijoitettava pyydyksensä niin, että kapeikkoa ei tukita, vaan kaloille jätetään esteetön mahdollisuus sen ohittamiseen. Vesi ja laimea mehu ovat hyviä juomia helteellä. fi/digi. Kalastuksenvalvonta on lakisääteistä toimintaa. Jokaisesta lisäuistimesta maksu on 5 euroa. Sydänoireet ja suolatasapainon muutokset vaativat usein sairaalahoitoa. Jukka Aspelund ja Markku Karvinen suorittavat kalastuksen valvontaa ympäri Pohjois-Karjalaa. Yksikään kalastusvene ei jää huomaamatta ja kalanpyydysten merkinnät tulee tarkastettua tarkkaan. Kalastusta valvotaan helteelläkin Tästä lippusalosta löytyivät niin pyydysmerkit kuin kalastajan yhteystiedotkin. Pyydykset merkitään nykyään pääsääntöisesti hyvin. – Negatiivista palautetta tulee lähinnä vain niiltä, joilla asiat eivät ole kunnossa ja joiden maksujärjestelyissä joudutaan turvautumaan virkavallan apuun. Siun sotesta muistutetaan, että helteellä on tärkeää huolehtia erityisesti ikääntyneistä ja sairaista, joiden asuntoja on hankalaa viilentää. Tämä nähtiin viime perjantaina Pyhäjärven pohjoisosiin tehdyllä valvontakierroksella. 116 117. Pajarinselällä oli paljon verkkoja, jotka kaikki oli merkitty kalastuslain mukaisesti lippusaloin niin, että ne olivat vesillä liikkujien selvästi havaittavissa. Asuntojen kaihtimet ja verhot on hyvä pitää kiinni ja lasitettujen terassien ikkunat auki, jotta asunto kuumenisi mahdollisimman vähän. Oli miten oli, tällä tavalla ei saa itselleen hyvää kalapaikkaa varata, valvojat muistuttavat. Erityisen paljon valvojia tuntuu kiinnostavan verkkopyynti salmipaikoissa. Onneksi heitä on nykyään kalastajien joukossa vähän. Lonkkamurtuma voi olla iäkkäälle hengenvaarallinen. Valvojat haluavat tässä yhteydessä palauttaa mieliin myös kuluvan vuoden alussa voimaan tulleen säädöksen, joka velvoittaa vapaa-ajankalastajia tekemään saalisilmoituksen jokaisesta saadusta lohikalasta. PARIN tunnin visiitti valvontaveneellä riitti todistamaan, että valvojat tekevät työtään antaumuksella. Neuvoa voi kysyä myös digitaalisten palvelujen kautta osoitteessa siunsote. Siitä säädetään kalastuslailla. Huomautuksia ja selvityspyyntöjä rikkomuksista he kuitenkin voivat antaa ja mikäli rikkomus on riittävän iso, lähtee siitä tieto poliisille sakkojen määräämistä varten. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä. Kalastuksenvalvojan tehtävänä on varmistaa, että kalastajat ovat maksaneet kalastonhoitomaksun ja muut tarvittavat luvat ja muutoinkin noudattavat kaikkia kalastuksesta annettuja sääntöjä ja määräyksiä. Pyydyksestä tulisi löytyä ainakin sen asettajan nimi, puhelinnumero sekä postiosoite ja mielellään myös sähköpostiosoite. Kalastuksen valvontaa helteisessä säässä olivat suorittamassa Markku Karvinen ja J ukka Aspelund Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta sekä Heikit Mujunen ja Pirhonen Karjalan Pyhäjärven kalatalousalueen edustajina. Suurimmat puutteet tuppaavat liittymään yhteystietojen antamiseen. 3 3 Keskiviikko 23.7.2025 Toimitussihteeri Kari Sarkkinen Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni KITEE Jouko Väistö Moneen Pyhäjärvessä pyynnissä olleen verkon tai katiskan lippumerkkiin ilmestyi viime viikon lopulla vihreä lappunen. Tältä osin jokunen huomautuksen aihe löytyi Pajarinselälläkin. Heidän kokemustensa mukaan suhtautuminen valvontaan on pääosin myönteistä. Pyhäjärven kalatalousalueella se maksaa 25 euroa/vuosi, 10 euroa/viikko ja 5 euroa/ vuorokausi. Komu sanoo, että viilennykseen voi auttaa suihkussa käyminen tai kosteiden vaatteiden pukeminen. Jos oireet ovat hankalia ja harkitset lähtöä päivystykseen, soita ensin päivystysapuun, puh. Jos oireet ovat voimakkaita tai eivät hellitä viilennyksen ja nesteytyksen jälkeen, tai jos perussairauden oireet pahenevat, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Henkeä uhkaavassa tilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Olennaista on riittävä nesteiden ja ravinnon nauttiminen. Huomio kiintyi siihenkin verkkosalkoon, joka oli samassa paikassa jo edellisellä valvontakeikalla viime kesänä ja jonka narun toisessa päässä on pelkkä puntakivi. Nestetai suolavajauksesta voi seurata eriasteisia lämpösairauksia, jolloin oireina voi olla esim. 24/7 akuuttikeskuksen palvelupäällikkö, ylilääkäri Terhi Savolainen toteaa tiedotteessa, että ikääntyneiden ja monisairaiden yleistila laskee nopeasti elimistön kuivahtaessa. MARKKU Karvinen ja Jukka Aspelund valvovat kalastusta ympäri PohjoisKarjalaa. toimialuejohtaja Hannele Komu. Pyhäjärvellä valvonta ajoittuu lähinnä lomakauteen sekä syksyyn, Heikki Mujunen kertoili. Sydänoireita ja kaatumisia on ollut monilla. Mervi Venäläinen Siun soten yhteispäivystyksessä on viimeja tällä viikolla hoidettu päivittäin helteen uuvuttamia ikäihmisiä. väsymystä, heikotusta, huonovointisuutta, päänsärkyä tai elimistön lämpötilan nousua. Asuntoa kannattaa viilentää yöaikaan pitämällä ikkunat auki. Helle uuvuttaa erityisesti ikääntyneitä. Useammalla vieheellä kalastavien tulee hankkia viehelupa. Muista myös syödä riittävästi, jotta elimistön suolatasapaino säilyy hikoilusta huolimatta normaalina, Savolainen muistuttaa. – Monien sairauksien lääkkeet altistavat kuumuuden aiheuttamalle kuivumiselle. Se kertoi kalastuksenvalvojan tarkastuskäynnistä pyydyksellä. Ikääntymisen myötä janon ja nälän tunne usein vähenee ja kuumuus pahentaa tilannetta entisestään. Viime viikon lopulla valvontakeikka suuntautui Pyhäjärven vesille
Lisäksi laadimme kyselyitä eri kohderyhmille, joista yksi tulee olemaan Pohjois-Karjalan asukkaat, Saarinen kertoo. Kiteen lähikirkko Su 27.7. Hautausmaantoimisto Palomäentie 12 b, ma-to klo 9 – 12, puh. Maanantaina: Atso, ort. Torstaina: Tiina, Kirsti, Kirsi, Kiia, Krista, Kristiina, Tinja, ort. klo 15 Retriittimessu Valkeavaaran rukoushuoneella, Komulainen. 4 Keskiviikko 23.7.2025 Sana sinulle Seurakunnat Päivyri 23. Niihinkin kutsutaan osallistumaan mukaan. Jeesuksen seuraajat ovat saaneet myös kutsun lähteä kertomaan kaikkialle maailmaan ilosanomaa sovituksesta, pelastuksesta, armosta. klo 10 Messu kirkossa, Kiteen Hurskaisten sukuseura täyttää 20 vuotta, sukuseuran jäseniä toimittamassa messua. Sidosryhmistä kootaan yhteistyöryhmä kehitystyötä varten. Pyhän Kolminaisuuden kirkko on auki hiljentymistä, rukousta ja tutustumista varten 30.6. Myös naapurisi, paras ystäväsi, perheenjäsenesi on kutsuttu Jeesuksen seuraajaksi. Klaus, Niila, Niilo, Niki, Niklas, Niko, Nikolai, Nikolas. Katriina Tenhonen, diakoniatyöntekijä Kiteen lähikirkko Sinut on kutsuttu Sydämelliset kiitokset 90-vuotissyntymäpäivääni muistaneille. Lämmin kiitos osanotosta. Saarinen kannustaa kaikkia osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan ohjelman sisältöön. klo 18 Janne Maaralan pianokonsertti Rääkkylän kirkossa. Tervetuloa! Pitäjäntuvan takahuoneessa on näyttely Keski-Karjalan seurakunnan nimikkoläheteistä ja heidän työstään. Hannes, Hannu, Hansi, Iivo, Jani, Janne, Johannes, Joni, Jonne, Jonni, Jouni, Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka, Jussi; Simeon, Simeoni, Simo. klo 13 Kouluun lähtevien siunaamiskirkko kirkossa. ELY-keskus aloitti uuden LUMO-ohjelman laadinnan Yksi esimerkki monimuotoisuuskeskittymästä on PohjoisKarjalan ensimmäinen Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva Juuan veet ja vaarat -Helmi-keskittymä. Rääkkylän lähikirkko Su 27.7. Viethän viestin perille! Isä, Tässä olen. Kuvassa Korisevanpuro Juuassa. Tänäänkin Jeesuksen kutsu kuuluu juuri sinulle: ”Tule ja seuraa minua!” Ota vastaa hänen rakkautensa. Su 3.8. Kiteen Rajakilta ry KIITTÄÄ lämpimästi kaikkia arpajaispalkintojen lahjoittajia. Hän odottaa, että saa myöntävän vastauksen sinulta. Paraske. Lähdetkö liikkeelle kuulemaan Jumalan sanaa. Heli-pappi lomalla 14.7.-10.8. Pyhä Kolminaisuus, Keski-Karjala Valamontie 4, Kitee Su 27.7. Miten vastaat tähän kutsuun. klo 10 liturgia. 050 439 8277. Haluan olla lapsesi. klo 10 Messu kirkossa, Komulainen. Kiitos Einon hoidosta Kiteen terveyskeskussairaalan henkilökunnalle. Olavi, Olli, Oula, Uolevi; Serafiima. -1.8. Tim. klo 10 Messu Rääkkylän kirkossa. Perjantaina: Jaakko, Jimi, Jasu, Jaakob,Jaakoppi, ort. Su 3.8. Meitä kutsutaan rippijuhliin, häihin, mökille, sukulaisten luo, taloyhtiön talkoisiin jne. Opetuslapset lähtivät seuraamaan Jeesusta hänen kutsuessaan heidät. Anneli Pasi Ari, Riika, Hilla ja Valtteri sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli. Miten vastaat kutsuun. Keskiviikkona: Asta, ort. Hallitus Kiitosilmoitukset sähköpostilla: ilmoitukset@kotikarjala.fi puhelimella: 040 684 8411 Rakkaamme g 28.5.1948 Kitee = 6.6.2025 Kitee Eino Juho PIRNES Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 27.6.2025. Rohkaise ja lähetä minut. Lomalla: Kirsi Hukka 14.7. Hän ei tule kenenkään elämään väkisin. Jokaisen meistä ei tarvitse lähteä lähetystyöhön maailman ääriin asti. Unto Mustonen, Piimäjärvi Mervi Venäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus on käynnistänyt luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman eli LUMOohjelman laadinnan PohjoisKarjalan maakunnan alueelle. Kiitos, että sovitit syntini. Saarinen toteaa, tavoitteena olevan, että LUMO-ohjelma miellettäisi pohjoiskarjalaisten yhteiseksi projektiksi ja osaksi jokapäiväistä toimintaa. Riittaliisa Lauriala ja Auroora Lahti-Hintsala soittavat alttoviululla ja harmonilla ja Reima Hintsala laulaa suvisia sävelmiä. Kuva: Reima Hyytiäinen / Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hyvää kesäpäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Kesällä järjestetään myös monia hengellisiä tapahtumia; niin isoja massatapahtumia kuin pieniä kotiseuroja. Jeesus kutsui seuraajia mukaansa. Lauantaina: Martta, ort. Lisäksi LUMO-ohjelmaan on tarkoitus koota konkreettisia luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia. Messu Tohmajärven kirkossa, Happonen, Mikkonen. maanantaista perjantaihin klo 12 – 16. Tilaisuudessa lauletaan myös yhteislauluja. Tuomas Lauriala esittää runoja syksyllä julkaistavasta runokokoelmastaan ja maalaa vesiväreillä tilaisuuden aikana nousseita tunnelmia. – LUMO-ohjelman laadintatyössä työpajatyöskentely on keskeisessä osassa ja kutsumme osallistujia laajasti eri puolilta maakuntaa ja eri sektoreiden toimijoita. – 6.8. klo 15 Keskusteluseurat Olavi Sieviläisellä aiheena: Millainen on hyvä ystävä. Pitäjäntuvan kesäkahvila on auki 2.6.-10.8.2025 ma-su klo 11-16. Sunnuntaina: Heidi, ort. Tämä tehdään erityisesti maanomistajien kanssa yhteistyössä, pitäen mielessä, että LUMO-ohjelma ei kuitenkaan velvoita ketään vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen. järjestämällä työpajoja ja kyselyitä. LUMO-ohjelmassa pyritään tunnistamaan maakunnan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä keskittymiä, jotka tunnistetaan paikkatietoaineistojen, asiantuntijatiedon sekä pohjoiskarjalaisten osaamisen avulla. Kesä on juhlien aikaa. He eivät jääneet paikoilleen saadessaan kutsun evankeliumin eteenpäin viemiseksi. (Hoilolantie 146, Kaustajärvi) Su 27.7. 045 111 9555. Su 3.8. Myynnissä myös taidetta. Otammeko kutsun vastaan. Ensimmäinen työpaja sidosryhmille järjestettiin jo kesäkuun alussa. Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli. Jumalanpalvelus Tohmajärven kirkossa, Happonen, Mikkonen. Herkko, Herman, Hermanni. Monet lähtivät seuraamaan häntä. Lisäksi ohjelmatyöhön osallistetaan maakunnan toimijat ja asukkaat mm. Kuollut: Helvi Hillevi Tolvanen 94 v. 1. heinäkuuta 2025 Aurinko nousi tänään klo 04:01 ja laskee klo 22:09. LUMO-ohjelma on suunniteltu valmistuvaksi syksyllä 2026. Suven sävel, runo ja sivellin -tilaisuus Pitäjäntuvalla klo 17. He saivat nähdä läheltä ihmetekoja ja kuulla opetusta Jumalasta, armosta ja rakkaudesta. He lähtivät viemään ilosanomaa eteenpäin ja näin kutsu Jumalan rakkauden piiriin, hänen perheväkeensä, on välittynyt sukupolvilta toisille. Boris; Kirsi, Kirsti, Krista, Kristiina, Stiina, Tiina, Titta. Tohmajärven lähikirkko Ke 23.7. Tiistaina: Olavi, Olli, Uolevi, Uoti, Oula, ort. – Ohjelman tarkoituksena on koota yhteen maakunnan toimijoita miettimään ratkaisuja Pohjois-Karjalan luonnon tilan parantamiseksi, kertoo ohjelmatyötä koordinoiva Ninni Saarinen ELY-keskuksen tiedotteessa. Avoinna ma – ke klo 9 -12, torstaisin puhelinasiointina klo 9 – 12, puh. Ma 28.7. Keski-Karjalan seurakunta www.keskikarjalanseurakunta.fi Seurakuntatoimisto Pokentie 8, Koti-Karjalan talossa. Pihaseurat Jussi ja Paula Raerinteen mökillä klo 18. Su 3.8. Kuolleita: Anja Anneli Leskinen 91v. Pyhä Henki, Tässä olen. klo 10 messu kirkossa. Kesälahden lähikirkko Su 27.7. Anette, Anita, Anitta, Anja, Anna, Anne, Anneli, Anni, Anniina, Annika, Annikki, Annu, Annukka, Anu, Hanna, Hanne, Hannele, Hanni, Hanna, Nanna, Netta, Niina, Nina, Ninni, Nita. Mutt´ sydämiimme läpi elämän jätit muistosi lämpimän.. Jeesus, Tässä olen. Tilaisuuteen vapaa pääsy. Tiainen, Hilden, Hurskainen. Su 3.8. 1:16 NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Olga, Oili. Joka sunnuntai joka seurakunnassa kirkonkellot soivat kutsuen mukaan jumalanpalvelukseen. Monimuotoisuuskeskittymien tunnistamiseen liittyvä työpajojen sarja järjestetään syksyllä 2025 ja toimenpiteiden määrittämiseen keskittyvät työpajat ajoittuvat keväälle 2026. Hän haluaa auttaa sinua, tukea ja lohduttaa. Jumalan kutsun välittäminen lähellä oleville on yhtä tärkeää
Tiainen kävi ensin 6 vuotta koulua Närsäkkälässä ja sen jälkeen keskikouluja lukioluokat Kiteellä. Hän ajoi varatoimitusjohtajan luo Ouluun, jonka sai vakuuttuneeksi liikeideastaan. Hän kalasti ja osti eläimiä, jotka teurasti ja myi lihat Sortavalan torilla. Kesmac Oy perustettiin Kesälahdelle vuonna 1993. Opintoihin kuuluvat pakolliset harjoittelut veivät hänet esimerkiksi Tukholmaan ja Saksaan autotehtaan liukuhihnalle. EERO Tiainen täytti 11.7. – Töitä tehdessä aika menee mukavasti varsinkin, kun tuntee, että on vielä annettavaa. Työ loppui PlanSellin konkurssiin yhdeksän vuoden jälkeen. – Omaa rahaa ei ollut, jos sitä ei itse hankkinut. ” Liukuhihnalla oli 72 sekuntia aikaa laittaa viisi hakaa autoon kiinni. Lapsuus maatilalla opetti sen, että työtä on tehtävä selvitäkseen eteenpäin. – Ukkini Paavo oli liikemies, jolla oli jo auto ja veneessä moottori 1930-luvulla. – Jokaisesta metsästyspäivästä ja jokaisesta kalastuspäivästä saa yhden päivän anteeksi. Elämäniloa tuovat myös kaksi päiväkoti-ikäistä lastenlasta. Se on yksi harvoista konepajoista, jotka pystyvät tekemään kaiken alusta loppuun. KESMACIN 30-vuotisjuhlan kunniaksi yrityksessä päätettiin istuttaa Pyhäjärveen 400 järvilohta. – 9000 eurolla saataisiin aikaan täysi kuorma, jonka voisin käydä taas itse viemässä Ukrainan Lviviin. – Rakensimme tuotantotilat myös Kiteelle, koska täällä on lukio, uimahalli, hyppyrimäki sekä muita palveluita ja myös puolisoille löytyy täältä Kesälahtea paremmin töitä, Tiainen sanoo. Rahoituspäätös tuli parin viikon päästä. Keskiviikko 23.7.2025 5 KITEE Mirja Hurskainen Eero Tiainen syntyi 80 vuotta sitten Kiteen Närsäkkälään maalaistaloon. Isän kotitila Haapovaarassa on vain 200 metrin päässä nykyisestä rajasta. – Malli on suunniteltu Lappeenrannan yliopistossa niin, että se on helppo tehdä meidän koneillamme. – Jos konepajassa tehdään esimerkiksi laippa, sen valmistaminen perinteisin menetelmin vie kuusi tuntia. Nyt hän toivoisikin toiminnalle jatkoa ja rahoitusta myös muilta tahoilta. – Se on kyllä ikävin työpaikka, missä olen ollut. Sen on pakko olla tulevaisuutta ja sen on pakko olla kannattavaa, Tiainen pohti. Armeijan jälkeen opinnot jatkuivat Joensuussa Wärtsilän teknillisessä oppilaitoksessa, josta hän valmistui insinööriksi vuonna 1969. Tämä ikäluokka nimettiin tänä keväänä Kiteen lukion ylioppilasjuhlissa ratkiriemuylioppilaiksi. Ensimmäinen 30 kappaleen erä meni Punaisen Ristin kautta. Sen hän suunnitteli, kun tuulenpuuska kaappasi jäällä potkurin ja kalarepun tarvikkeineen ja kuljetti ne kilometrien päähän tavoittamattomiin. Metsätyömailta kerättiin käpyjä ja myytiin kauppaan. Kesmac Oy on perheyritys, jossa työskentelevät myös poika ja pojan vaimo, alkujaan Brasiliasta Suomeen opiskelemaan tullut tekniikan tohtori. Yrityksellä on koneet, joilla voidaan käsitellä jopa 20 000 kilon kappaleita. Nyt se keskittyy Kesälahden ja Kiteen tuotantolaitoksilla vaativaan raskaaseen alihankintaan, jossa laserleikkaus ja vesileikkaus ovat tärkeässä roolissa. Laserilla sama työ syntyy kahdessa minuutissa. Eero Tiainen. Liukuhihnalla oli 72 sekuntia aikaa laittaa viisi hakaa autoon kiinni. 80 vuotta, mutta hän ei suunnittele eläkkeelle jäämistä. Silloin näin, kuinka tarpeellisia ja odotettuja ne ovat sotaa käyvässä maassa. Propsien kuoriminen oli toinen homma, josta sai viisi penniä pölliltä. Liikunta ja aktiivinen elämä pitää vireänä. Kun tämä suunnitelma on viivästynyt saatavuusongelmien takia tähän syksyyn, toteutettiin toinen merkittävä projekti. Nämä reissut kehittivät kielitaitoa ja avasivat ajatuksen kansainvälistymisestä. Viimeisin harjoittelupaikka oli Karhulan pumpputehtaalla, josta hän sai myös vakituisen työpaikan tuotekehityksessä. – Ensimmäinen rahoitushakemus kuitenkin hylättiin Kerassa, koska se oli muka liian hienoa yliopistotason tekniikkaa tänne PohjoisKarjalaan. Vapaa-ajalla hän harrastaa kalastusta, metsästystä ja keksintöjä, joista viimeisimpiä on akkuporakoneella toimiva moottoroitu potkukelkka, joka viime talvena päätyi Kymmenen uutisten loppukevennykseen. Vapaa-ajan harrastukset antavat virtaa yritystoimintaan Eero Tiainen toteaa, että Kesmac Oy:n erikoisosaamista ovat raskaat tuotteet kuten kuvan ruuvikuljetin. Äidin kotipaikka jäi Kalattomaan noin puolentoista kilometrin päähän naapurin puolelle. SITÄ seuraavan sapattivuoden aikana Eero Tiainen kiinnostui laserleikkaamisesta konepajateollisuudessa. Hän harmittelee Kiteen Riverian toimipisteen metallilinjan alasajoa, sillä sieltä on saatu yritykseen aktiivisia ja motivoituneita harjoittelijoita ja työntekijöitä. Kesmac on tehnyt, lahjoittanut ja toimittanut Ukrainaan 97 kamiinaa. Seuraavan erän vein itse tänä keväänä, kun olin firman autolla mukana avustussaattueessa. Seuraavat työt Helsingissä ja Savonlinnassa olivat kansainvälisiä myynnin ja viennin tehtäviä eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 1983 hän tuli Plan-Sell Oy:n konepajan paikallisjohtajaksi Kiteelle. Mutta Tiainen ei luovuttanut. Hän painoi päähänsä ylioppilaslakin ensimmäisten Kiteen lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden joukossa vuonna 1965
– Pikkuisen puristeli, mutta valmista saatiin. 6 Keskiviikko 23.7.2025 KESKI-KARJALA Miikka Kivinen Keski-Karjalan Jetina ry:n vuoden 2025 Keski-Karjalan seutukehittäjä julkistettiin lauantaina Värtsiläpäivien yhteydessä. KeskiKarjalan seudun eteen tehdystä kehittämistyöstä annettavan huomionosoituksen saivat Minna ja Toni Suomalainen. Jenni kertoi ehtineensä kohdata jo monia tuttujaan. Seuraavana vasemmalta oikealle Aulis Kosonen, Oiva Tikka, Matti Jaatinen, Anneli Kunnas, Anneli Hurskainen, Arja Pekkarinen, Pirjo Rinne, Anu Törrönen ja Jorma Sistonen.. KESKI-KARJALAN ampumaratayhdistys ry:n sihteeri Minna Suomalainen totesi palkitsemistilaisuuden jälkeen, että hankkeessa oli iso työ ja että huomioiminen tuntui hyvältä. – Yleensä olen johonkin aktiviteettiin osallistunut, Joonas kertoi. Erityistapauksissa kyseessä voi olla myös ulkopaikkakuntalainen. Värtsilän Kesäteatterin taivalta muisteli lyhyesti Jorma Sistonen. Mitään muuta en neuvolasta muista, Rinne kertoi. – Ilman hyvää koneistoa eivät tällaiset hommat tule hoidettua. Lapsuudessa juostiin tässä, Valkoisessa talossa asunut ja rakennuksen historian kirjoittanut Juhlavuoden kunniaksi toritapahtumassa muistelemassa oli aikaisempien vuosien Vuoden Takojia. Hän kertoi lapsuuden muistojaan Värtsilästä. Takojat muistelivat Värtsiläpäivien toritapahtumassa Aune Törrönen puolestaan muisteli aikoja yhtenä viimeisistä itsenäisen Värtsilän kunnan kunnanhallituksen puheenjohtajana. Ihan voimissaan tuntuu olevan, Joensuussa asuva nilsiäläissyntyinen Joonas havainnoi. Hankkeen myötä Kiteelle saatiin ulkoampumarata, jonka peruskäyttäjäkunta on laajaalaisesti ampumaharrastajia ja metsästäjiä. – On tosi kiva, että tämä herättää kylän eloon, Värtsilässä lapsuutensa viettänyt, mutta nykyisin Joensuussa asuva Jenni sanoi. 2016 alkaen takojaksi voitiin valita myös yhteisö, seura tai vastaava. – Se on ollut tosi ihanaa. Seuraavan osakokonaisuuden rahoitusasioita selvitellään ja suunnitellaan koko ajan, Suomalaiset totesivat. Asia, joka sinne veti äidin mukana, oli lelukaappi. Joonas pohti, että paikalla oli kenties enemmän väkeä kuin joinain aikaisempina vuosina. – Monelta meinasi varmaan usko loppua, että sitä ei koskaan sinne saada, Minna Suomalainen totesi. Täällä yhteisöllisyys korostuu, toritapahtumassa myös töissä ollut Jenni sanoi. 50-vuotisjuhlien kunniaksi tapahtumassa muistelivat myös Vuoden Takojat aiemmilta vuosilta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 240 000 euroa, josta Keski-Karjalan Jetinan myöntämän Leadertuen osuus oli 75 prosenttia eli 180 000 euroa. Kolmikon suunnitelmissa oli ainakin ruokailu. Keski-Karjalan Jetina ry:n puheenjohtaja Kari Sarkkinen totesi palkitsemispuheessaan, että KeskiKarjalan ampumaratayhdistys ry:n hallinnoimassa hankkeessa rakennettiin liikkuvan hirven rata, jonka ampumamatkat ovat 75 ja 100 metriä, radoille ampumakatokset, ratalaitteet ja näyttösuojat. Joonasta kiinnosti myös eko-ammunta. Muistan, että siellä oli ihania puuleluja. Vuoden Takojan valinta on tehty joka toinen vuosi alkaen vuodesta 1976. Myös Värtsilässä asuvan Jonnan mielestä tapahtuma oli kehittynyt hyvään suuntaan. Keski-Karjalan seutukehittäjä -palkinto Minna ja Toni Suomalaiselle Keski-Karjalan Jetina ry:n puheenjohtaja Kari Sarkkinen onnitteli vuoden 2025 Keski-Karjalan seutukehittäjä -palkinnon saaneita Toni ja Minna Suomalaista. – Hankkeeseen kuuluu myös ampumaurheilukeskuksen alueen aitaaminen sekä meluvallirakenteiden viimeistely. – Tällaisen suuren hankkeen toteuttamiseen tarvitaan aktiivinen yhdistys. – Siellä oli kiva lapsena käydä. Vasemmalla tämän vuoden takojaksi valittu Jorma Summanen. – Nämä ympyrät ovat kovin tuttuja. – Ei ole tarkoitus jäädä laakereille makaamaan, vaan kehittää aluetta ja saada sinne vielä monipuolisemmat radat aikaiseksi, Toni Suomalainen sanoi. Kirjastolla työskennellyt Arja Pekkarinen puolestaan muisteli aikoinaan Vuoden Takojaksi valituksi tultuaan sanoneensa, että ”nyt tais loppua Värtsilästä ihmiset”. MYYJIEN ja näytteilleasettajien lisäksi tapahtumassa oli monenlaista musiikkia ja ohjelmaa. Värtsiläisten Seuran puheenjohtajana toiminut ja kylältä lukuisia kirjoja kirjoittanut Aulis Kosonen valittiin takojaksi vuonna 2022. – Tämä kesä menee varmasti siihen, että otetaan harrastustoiminta haltuun ja tutustutaan radan käyttämiseen ja muuhun. Toni Suomalainen kertoi, että hankkeessa rakennettiin Kiteen Race&Event -alueelle sijoittuvan ampumaurheilukeskuksen ensimmäisen ampumarata. Edellisten vuosien takojista paikalle oli saapunut yhdeksän henkilöä. – En edes muista, monessako näytelmässä olen ollut, Sistonen totesi. – Kojuja on hyvin ja ohjelmaa tuntuu olevan paljon. Tuolloin valituksi tuli Värtsilän Kesäteatteri. Minna Suomalainen kertoi, että uutta rataa oli jo odotettu. – Tarkoitus on tulevaisuudessa kehittää sitä ja tehdä muitakin ratoja samalle alueelle, Toni Suomalainen sanoi. Ensimmäisenä puheenvuoron sai 1986 Vuoden Takojaksi valittu Pirjo Rinne. Eräs Rinteelle mieleen jäänyt paikka on Värtsilän terveystalona toiminut, lahjoituksena saatu Arvikan talo. Tarvitaan aktiiviset ja asian omakseen ottavat vetäjät, että homma saadaan koordinoitua oikein, Sarkkinen sanoi. Mukana olivat myös sisarukset Jenni ja Jonna Hyttinen sekä ensiksi mainitun puoliso Joonas Räsänen. Kaikilla oli hyvää sanottavaa tämänvuotisesta tapahtumasta. Anneli muisti, että vuonna 1994 tehdyn palkitsemisen taustalla oli isomman kaupan rakentaminen. Toni Suomalainen kertoi, että rata on nyt päivittäisessä käytössä. Myöhemmin puheenvuoron saivat muun muassa entinen kyläkauppias Oiva Tikka, joka valittiin takojaksi 1990 sekä Anneli Hurskainen, joka toimi Niiralassa kauppiaana miehensä Toivo Hurskaisen kanssa. Ampumarata mahdollistaa myös kilpailutoiminnan ja lakisääteisten ampumakokeiden järjestämisen, Sarkkinen kertoi. Nimitys annetaan henkilölle, joka on menestyksellisesti toiminut kotipitäjänsä Värtsilän hyväksi. Keski-Karjalan ampumaratayhdistys ry:n puheenjohtaja Toni Suomalainen totesi kiitospuheessaan, että kahden ja puolen vuoden hanke oli vaatinut 4 200 talkootuntia ja 130 talkoopäivää. – Kyllähän siinä kiperiä päätöksiä piti tehdä, Törrönen totesi. VÄRTSILÄ Miikka Kivinen 50-vuotisjuhliaan viettäneiden Värtsiläpäivien lauantaiseen toritapahtumaan Arppen pihalle oli jo aamupäivällä saapunut runsaasti väkeä
Vuonna 1908 valmistunut Saarion vanha voimalaitos tuotti sähköä vuoteen 1984 saakka, jolloin viereen valmistui uusi voimalaitos. Laasonen mukaan Saarion voimalaitosmuseossa ainutlaatuista on jäljellä olevat alkuperäiset koneistukset. Myös koneet ja laitteet konservoitiin. Kosonen muisteli Arppen pihan nurmialueella. Saarion voimalaitosmuseoon pääsi tutustumaan kotiseutuviikolla Voimalaitosmuseon oppaana toimiva Kalevi Korhonen (vas.), Tohmajärvi-Seuran sihteeri Liisa Laasonen ja Tohmajärvi-Seuran puheenjohtaja Antero Nenonen Saarion Voimalaitosmuseon sisätiloissa. POHJOIS-KARJALAN kylät ry:n toiminnanjohtaja-kyläasiamies Maarit Hämäläinen-Koljonen kertoi tilaisuudessa myös Pohjois-Karjalan kylät ry:n ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton terveiset. ja Pohjois-Karjalan museo. Värtsiläpäivien juontajana ja juhlatoimikunnan puheenjohtajana toiminut Summanen kertoi yllättyneensä täydellisesti. Kunnostaminen museoksi tehtiin vaiheittain vuosina 1988 1991. – Takoja on valittu joka toinen vuosi, mutta näin juhlavuonna poikkeus vahvistaa säännöt: Tänä vuonna juhlatoimikunta on valinnut 50-vuotispäivien juhlan kunniaksi vuoden takojaksi Jorma Summasen, Jaatinen julisti mikrofoniin. – Meidän museossakävijät ovat enimmäkseen muualta. Tukea museon perustamiseen saatiin useilta eri tahoilta, mutta seura joutui ottamaan rakennuksen kunnostukseen myös velkaa. Lauantaina kotiseutuviikkoon osallistui myös Saarion voimalaitosmuseo Tohmajärvellä. Jänisjoen varrella sijaitseva voimalaitosmuseo on osa Suomen sähköistymisen, Wärtsilä-yhtymän ja Jänisjoen teollista historiaa. Oikealla Värtsilän Nuorisoseura ry:n puheenjohtaja Matti Jaatinen. Viime vuonna korjattiin rakennuksen rapautuneet betoniviisteet ja tänä vuonna on maalattu sisäikkunoita. Museona vanha voimalaitos aloitti 1992. – Talkoolaisia ei juuri saa ja oppaiden palkkaaminen on kallista suhteessa seuran tuloihin. Tohmajärvi-Seuran sihteeri Liisa Laasonen kertoo, että vuonna 1984 vanha voimalaitosrakennus oli purkuuhan alla. Esimerkiksi katto ja rännit on korjattu ja ulkoikkunat kunnostettu. Rakennuksen omistaa ja museota ylläpitää Tohmajärvi-Seura. Värtsiläpäivien toritapahtumaa vietettiin lauantaina hienossa säässä ja väkeä oli paikalla runsaasti. Kunniamaininta annettiin Värtsilän kylälle ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä alueen kylätoiminnan ja kyläläisten hyväksi. Jenni Hyttinen (vas.), Jonna Hyttinen (keskellä) ja Joonas Räsänen ovat käyneet Värtsiläpäivillä useasti. – Saarion kyläläiset nousivat vastustamaan tätä ja pyysivät Tohmajärvi-Seuraa avuksi. ” Kunniamaininta annettiin Värtsilän kylälle ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä.. Laasonen kertoo, että museo on auki kesäisin vain yksittäisinä päivinä sekä tilauksesta pienryhmille. Muisteluiden jälkeen puheenvuoron sai Matti Jaatinen, Värtsiläpäivien aktiivi ja viime vuoden takoja. Värtsilän kylä sai tuossa Vuoden kylä -kisassa kunniamaininnan, HämäläinenKoljonen taustoitti. – Suuret kiitokset, Summanen totesi. Seura vuokrasi 1988 Oy Wärtsilä Ab:ltä maa-alueen ja sillä olevan voimalaitosrakennuksen ja seuraavana vuonna osti rakennuksen. Tapahtuma on uusi vuosittainen tapahtumien sarja, jonka pääjärjestäjinä toimivat Pohjois-Karjalan Kotiseutuyhdistysten liitto ry. Viikon tarkoituksena on tarjota toimintaa alueen asukkaille ja maakunnassa kesälomaansa viettäjille sekä samalla nostaa esille monipuolista työtä, jota kotiseutuyhdistyksissä tehdään. TOHMAJÄRVI Miikka Kivinen Pohjois-Karjalan ensimmäinen kotiseutuviikko järjestettiin 14.-20.7.2025. kesäkuuta, että Pohjois-Karjalan kylät ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto palkitsivat Vuoden kylä -palkinnolla kolme kylää Pohjois-Karjalasta. Hän toivoi, että myös paikkakuntalaiset löytäisivät museon. Voimalaitosmuseossa on 2020-luvulla tehty remonttia yhteensä viitenä vuotena. Ohjelmassa oli museon opastuksia. Keskiviikko 23.7.2025 7 Takojat muistelivat Värtsiläpäivien toritapahtumassa Pohjois-Karjalan kylät ry:n toiminnanjohtajakyläasiamies Maarit Hämäläinen-Koljonen toi Pohjois-Karjalan kylät ry:n ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton terveiset: Värtsilän kylä sai kunnimaininnan Vuoden kylä -kisassa. – Ehkä jotkut teistä huomasivatkin 14
Sinä sait meidät 1950-luvun paikallisetkin uskomaan siihen ja näkemään valtavan vaivan ja talkooponnistuksen Sorsasaaren savupirtin kuljettamiseksi tänne museoalueen pesämunaksi. – Savupirtti on aidosti muodostunut sydämeksi, jonka ympärillä on kotiseututyö voinut kasvaa ja kehittyä, Erkki Lindeberg korosti. Tukit on uitettu Mustolanjokea ja Pyhäjärveä myöten Sorsasaareen. Kaikki pääsee mukaan omanlaisinaan. Kun kattotarpeet lisätään, rakennukseen on tarvittu lähes kilometri järeää puutavaraa. – Viime keväänä julkaistun nuorisobarometrin mukaan joka neljännen nuoren tulevaisuususko on mennyt 15 vuodessa pakkaselle, ja vain vähän yli puolet jaksaa vielä uskoa. Siihen kuuluu noin 730 kotiseutukaupunginosaja asukasyhdistystä, ja niissä toimii noin 100 000 kotiseututyön tekijää jäseninä. Kesälahti-Seura halusi muistaa Haveristen suvun pitkäjänteistä työtä tämän kansallisaarteen säilyttämiseksi ja luovutti Kesälahden kirkon kellotapulista peruskorjauksessa poistetun paanun Haveristen suvulle. 8 Keskiviikko 23.7.2025 KESÄLAHTI Mirja Hurskainen Kesälahti-Seuran 70-vuotisjuhlaa vietettiin KesälahtiSeuran museoalueella helteisenä heinäkuisena sunnuntaina. – Kotiseutu on kokemus jotain, joka elää meidän sisällä ja kulkee meidän mukana. Kotiseutu on meidän yhteinen tarinamme, joka tekee meistä meidät. Alussa laulettiin yhteislauluna Kesälahden laulu. Klassikue-puhallinyhtye loihti tunnelmaa suomalaisilla klassikkosävelmillä ja Puruveden Laulu Eino Leinon runoon sävelletyllä Nocturnella. Kesälahti-Seuran puheenjohtaja Anne LindebergPiiroinen totesi tervetulopuheessaan tämän olevan ilon ja kiitoksen päivä. Väliajalla nautittiin Kesälahti-Marttojen järjestämästä kahvitarjoilusta. Hän oli tapahtuman aikaan 9 vuoden ikäinen. JUHLAPUHUJANA tilaisuudessa oli Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo. Juhlakahvien aikana nautittiin myös tarinoinnista jopa helteiseksi yltyneessä kelissä. Meillä on petraamisen paikka. – Ehkä elämän tarkoituksena on päästä kotiin, tuntea olevansa kotona. Työllä on merkitys, joka kantaa sukupolvelta toiselle. Hän näkee ratkaisuksi paikallisten ihmisten vastuun ja vaikuttamisen. – Kellotapulin paanukatto oli 1730-luvulta, eli peräisin puusta, joka on elänyt samaan aikaan Savutuvan puiden kanssa ja 300 vuoden ajan kuullut kellojen soittoa, Lindeberg kertoi. Loppusanoinaan Teppo Ylitalo valoi vielä uskoa tulevaisuuteen: – Vaikka maailmalla myrskyää ja vaikka meitä riepottaa monenlaiset tuulet, niin kauan kun kotiseudulla ja paikallisuudella on meille merkitystä ja väliä, niin kauan kun Kesälahdella ja kesälahtelaisuudella on meille merkitystä ja väliä, niin kauan meillä ei ole mitään hätää. Niin että kesälahtelaisuus, varmolaisuus tai villalalaisuus ovat olemassa vain niin kauan kuin me tunnetaan olevamme osa tätä yhteisöä. Kotiseutujen tärkein tehtävä on rakentaa meistä meitä. Hän nosti puheessaan esiin myös esiin politiikantutkija Benedict Andersonin käsityksen kuvitelluista yhteisöistä. Puheensa lopussa hän päätyi miettimään elämän tarkoitusta, joka on hänen mielestään perin yksinkertainen. – Näitä yhteisöjä pitää koossa usko niiden olemassaoloon. Ei lasten ja nuorten tulevaisuususko ja hyvän elämän perusta ole siinä, että kotona tai kotiseudulla pitäisi olla kaikki mahdolliset värmeet tai mahdollisimman helppoa elämää. Keijo Haverinen on kertonut silminnäkijänä tapahtumasta, jossa hänen kotitalonsa siirrettiin talvella 1955 kirkonkylään 30 hevosen ja tukkirekien avulla. Yhteisöllinen identiteetti on siis valinta. Juha Koljonen toi juhlaan musiikillisen tervehdyksen ja Pentti Ojajärvelle nimityksen kotiseutupersoonaksi.. Hän kohdisti kiitokset myös Savutuvan rakentaneelle Haveristen suvulle ja kaikille niille, jotka ovat 70 vuoden aikana museoalueen ja seuran hyväksi tehneet työtä. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo valoi puheellaan uskoa kotiseututyöhön. Savupirtin hirret kaadettiin todennäköisesti talvella 1722 – Oletettavasti ensimmäiset Haveriset, olivat muuten alun perin Haffereita Saksanmaalta, olivat rakennusammattilaisia Olavinlinnasta. Erkki Lindeberg valotti sen tarinaa. – Noin kymmenen sukupolvea ehti asuttaa Savupirttiä, ennen kuin 1950-luvulla tuli tarpeelliseksi päivittää asuntoa. – Jo Zachris Topelius aikanaan ajatteli, että toisistaan poikkeavat alueet eivät ole este kansallisvaltiolle, vaan sen rakennuspuut. – Heidän ansiostaan toiminta on pysynyt kuosissaan, kehittynyt ja monipuolistunut vuosien mittaan. Kesälahti-Seura juhli lämpimissä merkeissä Kumpareella kohoava 300-vuotias Savutupa on museoalueen kruunu. – Paljon on saatu niiden 300 vuoden aikana, mutta vaikka kuinka haluttaisi, ei meidän sukupolvi voi ylpeillä sillä, että me olisimme jättämässä maailma seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. Myös Pohjois-Karjalan kotiseutuyhdistysten liiton puheenjohtaja Juha Koljonen toi juhlaan tervehdyksensä ja nimesi Pentti Ojajärven Pohjois-Karjalan kotiseutupersoonaksi. Lisäksi Kesälahti-Seura lahjoitti digiukolleen tuohikontillisen evästä digitoiminnan jatkon turvaamiseksi. Juhlassa jaettiin runsaasti Kotiseutuliiton kunniamerkkejä. Päivän teemaan soveltuen Pentti Ojajärvi tulkitsi Kauko Käyhkön kappaleen Savupirtin hämärässä. Savupirtin juhlalliset vihkiäiset nykyisellä paikalla olivat 25.8.1956. Musiikkiakaan ei juhlasta puuttunut. Tulevaisuuden kesälahtelaisuus on sellaista, minkälaiseksi se halutaan rakentaa. Seura ei ole jäänyt aitannurkkaan pölyttymään, vaan se on löytänyt uusia toimintatapoja ja tavoittanut uusia kohderyhmiä nykyaikaisin keinoin digitekniikka sormenpäissään. Juhla alkoi kansanlaulukirkolla Savutuvassa ja jatkui kesäjuhlana pihapiirissä. Ylitalo aloitti puheensa pohdiskelemalla Savutuvan 300-vuotista aikajanaa. Kiitos siitä työstä – järjestämisestä, lähtemisestä, viitsimisestä, murehtimisesta. Niiden peruste on siinä, että jokaisella tulee olla koti ja kotiseutu, turvapaikka, jossa saa kasvaa parhaaksi itsekseen. Meidän maailma on sotainen ja turvaton. Ylitalo ajatteleekin, että kotiseututyötä ovat kaikki ne toimet, joita tehdään oman paikallisyhteisön eteen: perinteiden esiin nostaminen ja kunnioittaminen, tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen, vaikuttaminen, roskan sieppaaminen ohi mennessä, oman paikkakunnan yritysten ja tuotteiden suosiminen sekä hyvän puhuminen omasta kotiseudusta. Savutupaan tarvittiin paljon tukkeja. Takana on määrätön määrä työtä. Minusta tuntuu, että 70-vuotias Kesälahti-Seura on monella tavoin kotona tekemässä merkityksellistä työtä, jolla rakennetaan ja vaalitaan kesälahtelaisuutta ja kesälahtelaisten yhteistä tarinaa. – Kiitos sinulle runoilija Unto Kupiainen, joka niin paljon rakastit Kesälahtea ja uskoit kotiseutuaatteeseen. KESÄJUHLA oli samalla myös 300-vuotiaan savupirtin juhla. Se on tahtoasia. Kotiseutuliito on maan suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Sen seinäkorkeudessa on 14 varvia, joiden pituus on noin 10 metriä. Niinpä tänäänkin Topelius meitä muistuttaa, että yhteisön rakentamisessa ei ole oleellista olla samanlainen kuin kaikki muutkin, vaan oleellista on toimia erilaisina yhdessä. Me ollaan kulutettu luonnonvaroja varmaan enemmän kuin kaikki aiemmat sukupolvet yhteensä
Mustonen, joka vastaa tuotannosta ja sovituksista. Eye of Melianin ensimmäinen keikka oli 6.6. – Isoja asioita on tapahtunut ja paljon uusia elämyksiä on tiedossa sekä Aurille että minun toiselle bändilleni Eye of Melianille. Viimeiset 10 vuotta ovatkin olleet uuden synnyttelyä, ja on muodostunut kolme bändiä, joista Altamullan Road on nyt vähän tauolla, kun kahden muun kanssa on pitänyt kiirettä. Myös Eye of Melian vierailee neljänä iltana Auri-kiertueella. Helpoimmin sen kokee luonnossa, mutta ihmisten kanssa musiikki on ainutlaatuinen väylä ylittää sukupolvien tai ideologioiden rajoja. Hollannissa. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan sauna-aiheisia palkintoja. – Saunalaulujahan ei koskaan ole tarpeeksi. JOHANNA Kurkelan aiempi pitkä uransa radion soittolistojen kärjessä pohjautui levy-yhtiön hänelle tarjoamaan mahdollisuuteen, joka oli silloin unelmien täyttymys ja josta hän on kiitollinen, mutta vasta nyt hän tuntee löytäneensä oman äänensä. Musiikki on ihmeellinen voimavara, jonka edessä on nöyrä. – Tunne, että on löytänyt oman elämänsä ytimeen ja sen lahjan, jonka kautta yhdistyä tähän ihmeelliseen maailmankaikkeuteen. – Musiikin taika vahvistuu siinä hetkessä, kun sitä voi jakaa livenä. Suomessa oleminen ympäri vuoden on muuttunut aika hankalaksi. Ehkäpä kaipaan jotain sellaista kukoistusta tuntuu, että nyt on se aika kukoistaa. – Olen alkanut kaivata kesää ja väriä ja valoa. Se oli kova paikka ja hyppy tuntemattomaan, kun oli tehnyt 10 vuotta sillä tavalla musiikkia. Musiikin taika yhdistää ja muistuttaa meitä siitä, että ei olla niin erilaisia, vaan kaikki ollaan yhtä ja samaa. Juuri yhteyden hakeminen ja löytyminen on ollut Kurkelalle tärkeää läpi koko elämän. Kilpailuaika päättyy elokuun puolessa välissä. – Hyvin erityinen syksy on tulossa. – Nyt tunnen, että saan tehdä omilla ehdoillani oman näköistä musiikkia. Keväällä hän täytti 40 vuotta, ja musiikin saralla ollaan myös monella tapaa uuden äärellä. Aurin levy käytiin miksaamassa Espanjassa, että saisi lisää aurinkoa ja valoa. LUONTO on tärkeä Johanna Kurkelalle. Livekokoonpanossa on mukana myös pikkuveli Timo Kurkela. – Nyt koen, että olen enemmän sooloartisti kuin olen koskaan ollut urani aikana. Voittaja valitaan yleisöäänestyksen perusteella. Aurin uudella levyllä hän saa oman äänensä kuuluviin, sillä kolme kappaleista on Kurkelan, kolme Holopaisen ja neljä Donocleyn säveltämiä ja sanoittamia. Tarinoita kerätään tarinaämpäreihin, joita on Kiteellä Kahvila Wilhelmiinassa ja Kesälahdella Sovintolassa. Täältä alkaa konserttikiertue, joka ulottuu myös IsoBritanniaan ja Keski-Eurooppaan. Kahden päivän keikat Kiteesalissa on jo miltei myyty täyteen. Kokoonpanoon kuuluvat Kurkelan lisäksi biisintekijä Martijn Westerholt, sanoittaja Robin La Joy ja Mikko P. Tätä on odotettu kauan ja tästä on valtavan kiitollinen. Nyt Helsingin juhlaviikoilla olemme yhdessä Aurin kanssa ensimmäistä kertaa esiintymässä ja seuraavat keikkapaikat ovat Pariisi, Köln ja Utrecht. Hän on aina pitänyt kaikista vuodenajoista, mutta viime vuosina valon puute on alkanut vaivata. Jo vuonna 2015 Ingridlevyä tehdessä hän tiesi, että tämä tulee olemaan hänen soolouransa viimeinen levy. Saunoihin liittyviä hauskoja ja kiinnostavia tarinoita julkaistaan tapahtuman yhteydessä torilla. Tämä on minulle ensimmäinen kiertue, joka tehdään keikkabussilla. Ystävyydestä ja yhteisestä elämänfilosofiasta syntynyt Auri on Johanna Kurkelan, Tuomas Holopaisen ja Troy Donockleyn bändi, jolta ilmestyy kolmas levy Candles & Beginnings elokuun 15. – Silloin saatiin jo vähän kastettua varpaita veteen. Tämänvuotiseen Iltalentoon liittyy myös saunatarinahaaste, joka jatkuu elokuun loppuun saakka. Se meni hienosti. – Siinä vaiheessa oma ääni ja halu omien biisien kirjoittamiseen oli jo alkanut sen verran nostaa päätään, että ymmärsin, että sillä ei ole tilaa tällä levy-yhtiömaailmassa suomeksi päästä valloilleen. Kappaleita otetaan vastaan mp3-tallenteina tai videonauhoitteina. Ne ovat avanneet minulle ”leikkikentän”, jossa ei ole sääntöjä ja saan tehdä musiikkia, joka itseänikin koskettaa. Nyt ensimmäistä kertaa onkin punkka bussissa. Keskiviikko 23.7.2025 9 KITEE Mirja Hurskainen Kiteen Iltalento -tapahtuman teemana on tänä syksynä sauna. Tämä on sellainen sisältä kumpuava eteenpäin ajava voima. Tähän asti on menty pakettiautolla ja nukuttu hotelleissa. Sen takia tähän ei koskaan kyllästy eikä tässä myöskään ylpisty. Hän on kuitenkin rauhallinen, onnellinen ja innostunut, kun saa lähteä jakamaan Aurin musiikkia nyt enimmäistä kertaa myös Suomen ulkopuolelle. Musiikkityyli voi olla mikä tahansa rapista oopperaan, mutta kappaleen pitää olla täysin uusi säveleltään ja sanoitukseltaan, kulttuuriohjaaja Markus Pulkkinen innostaa kilpailuun osallistujia. Se on hauska paradoksi, koska silloin kun ihmiset tunsivat minut sooloartistina, niin muut ihmiset tekivät minulle laulut. Tähän teemaan liittyy myös Kiteen kaupungin kulttuuritoimen julistama sävellysja sanoituskilpailun, jolla haetaan uusia saunalauluja. – Niissä hetkissä ihmisen olemus on puhtaimmillaan, kun ei mietitä, mitä tässä tapahtuu. AURI aloittaa elokuussa 28 keikan kiertueen, joka alkaa jo Nightwishille perinteiseen tyyliin Kurkelan ja Holopaisen kotikaupungista. Tähän mennessä levyltä on julkaisu single Shieldmaiden sekä siihen tehty video. Aurin live-konserteissa ovat mukana rumpalina Kai Hahto, koskettimissa ja laulussa Johanna Iivanainen ja kitarassa Mikko Iivanainen. Kisassa on luvassa rahapalkintoja, ja voittaja saa äänitysaikaa Monttu-studiolla ja videokuvaustuokion Karelian Kaitafilmiltä. Nyt saan tehdä omilla ehdoillani oman näköistä musiikkia! Johanna Kurkela kaipaa ympärilleen valoa ja värejä.. Siinä saa olla läsnä katsomassa sitä virtausta, ja saa olla luomassa sitä ihmeellistä värähtelyä, koska ei vieläkään ymmärretä oikein, mitä se musiikki on. päivänä. Tuomaristo valitsee 3–5 parasta löylynlyöntilaulua, jotka esitetään torilla tapahtumassa. Iltalentoon kaivataan saunalauluja ja -tarinoita Saunateemaisia lauluja voi lähettää kilpailuun elokuun puoliväliin saakka. Oma biisintekijyys on löytynyt vasta nyt näiden bändien myötä. Kutsu oli niin voimakas, että sitä oli pako seurata. KITEE Mirja Hurskainen Johanna Kurkela viettää juhlavuotta
Seura osallistuu aktiivisesti myös muiden paikallisten toimijoiden tapahtumiin. Keski-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Komulainen olisi aikoinaan hyvin voinut päätyä opiskelemaan historiaa, mutta teologia vei voiton. Välillä on ollut hiljaisempaa kautta, kunnes A Nightwish Story -näyttelyn rakentamisen myötä yhteistyö on taas tiivistynyt, Mape Ollila kertoi Koti-Karjalassa viime toukokuussa. Koronapandemia alkuvaiheessa ja maailmantilanteen muutosten tuomat seuraukset ovat torpanneet tavoitteen toteutumista vuosien varrella. Samanlainen tunne tuli heti, kun saavuin Kiteelle. Kun A Nightwish Story avautui kesäksi, esittelijät kertovat, että kävijöitä on ollut mukavasti. Kitee-Seura tukee Kiteen henkisen ja aineellisen kulttuurin kehittämistä järjestämällä erilaisia tapahtumia, retkiä, musiikkitilaisuuksia ja luentoja. Seura oli hakemassa hankkeelle EU-rahoitusta vuoden alkupuolella. Nightwishin tarina näyttelynä yhtyeen kotikaupungissa Peltotie 1, 82500 Kitee www.konediesel.fi kiteen@konediesel.fi 0400 609 789 Avoinna: MA–PE 8.00–17.00 LA 9.00–13.00 TERHI SAIMAN TERHI SAIMAN TARJOUS HINTAAN! TARJOUS HINTAAN! (ovh. Pidän ennemminkin itseäni historian uusintajana, joka tuo historiaa eläväksi tähän päivään. – Olen aina korostanut, että en ole historian tutkija. 0400 380 703 Palvelemme: ma–pe 7.00–16.30 SÄHKÖISTÄ OSAAMISTA Elettiin vuodenvaihdetta 2018-2019, kun Kitee-Seura julkaisi suunnittelemansa Nightwish-keskuksesta Kiteen keskustaan. KOMULAINEN on aina ollut kiinnostunut historiasta ja halunnut ymmärtää ja tuntea juurensa. Nighthwishin tarinan uusimmat vaiheet ovat myös päivitetty ja näyttelyn kalustusta on hieman muutettu. Siinä uniikit jutut, mitkä ovat fyysisesti esillä yhdistettynä moderniin teknologiaan toimivat yhdessä. Suunnittelun ja toteutuksen apuna on ollut myös iso joukko Nightwish-organisaation ydinporukkaa: managerista ja oheistuotemyynnin vastaavista studiohenkilöstöön, audiovisuaalisen puolen ammattilaisiin ja muihin bändiä alkutaipaleelta saakka seuranneisiin toimijoihin sekä paikallisiin yrityksiin asti. Tampereella asuessaan Markku Komulainen tutustui lähemmin Pispalaan, josta hänelle tuli elävästi mieleen kotikunnan Nurmeksen puurakentaminen harjumaisemineen. Sanottiin, että minkä Pitkänen ja Teräväinen hyväksyivät, se yleensä sopi myös bändille. Kitee-Seura KAUPALLINEN YHTEISTYÖ. 2450€ € )) 1890 1890€ € 999 999€ € eLITE Ssähköperämoottori Kitee-Seuran puheenjohtaja Markku Komulainen toteaa, että muutto Kiteelle viitisen vuotta sitten tuntui, kuin olisi tullut kotiin. Pitkänen on toiminut projektissa Teräväisen kanssa myös Tuomas Holopaisen äänenä. Kunnianhimoinen tavoite oli, että näyttely saisi vuositasolla 3 000–5 000 kävijää. 2450 (ovh. Tuomas Holopaisen flyygeli on saanut A Nightwish Story -näyttelyssä rinnalleen arvokkaita muistoja Nightwishin vaiheista. – Olen tutustunut bändiin niiden toisella keikalla. NÄYTTELY on viime keväänä päivitetty tähän päivään. – Muistan juhannuksen, jonka vietimme suvun kanssa Kolilla. Siitä lähtien olen ollut mukana kuvioissa. Komulainen päätyi aktii”On totta, kun sanotaan, että kasvattaakseen siivet, on oltava vahvat juuret” Avoinna arkisin klo 10-17 | kiteentie 13, 82500 kitee | nightwishstory@gmail.com Kitee-Seuran päätehtävä on kotiseutuidentiteetin vaaliminen ja yhteisöllisyyden lisääminen mm. Kitee-Seura edistää paikallista elinkeinoelämää ja matkailua mm. Jopa päinvastoin. Historia on kuitenkin pysynyt vahvasti harrastuksena. 10 Keskiviikko 23.7.2025 • sähköasennukset ja -suunnittelu • sähkömoottorikäämintä ja -myynti • Kemppi-hitsauskoneen huolto • sähkötarvikeja valaisinmyynti • 12V ja 220V aurinkopaneelijärjestelmät • kuntokartoitukset/lämpökamera www.evsahko.fi Niittytie 2 A, 82500 Kitee, p. En ollut käynyt Pohjois-Karjalassa yli kymmeneen vuoteen ja mökille mennessämme pysähdyimme ostoksille Joensuuhun. Erityisen tärkeälle sijalle näyttelyssä on alusta pitäen nostettu tarinankerronta uudella mielenkiintoisella tavalla. tukemalla kulttuurihankkeita. Mape Ollila kävi Kitee-Seuran kanssa inventoimassa näyttelyä toukokuun alussa. Ne muutamat sanat, jotka myyjän kanssa kaupassa vaihdoimme, saivat tuntemaan olon heti kotoisaksi. Tästä esimerkkinä kansainvälisestikin ainutlaatuinen Kitee Tourist Information – A Nightwish Story -näyttely, joka on omistettu Nightwish-yhtyeen tarinalle. Olin heillä rättimyyjänä jenkeissä muutaman kiertueen ja pikkusen Euroopassakin ja niitten aikana keräsin haastatteluja kirjaa varten. Seura toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa vahvistaakseen kotiseuturakkautta ja yhteisöllisyyttä. NÄYTTELY sai käsikirjoittajakseen musiikkitoimittaja Mape Ollilan ja yli 15 vuoden ajan Nightwishin graafikkona toimineen Janne Pitkäsen. Vuotta myöhemmin Nightwishin tarina sen alkuajoilta aivan viimeisimpiin levynjulkistuksiin ja konserttikiertueeseen oli rakentumassa ainutlaatuiseen näyttelyyn yhtyeen kotikaupunkiin Kiteelle. Nightwishin tarinaa lähdettiin rakentamaan Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETIn Kitee Tourist Information A Nightwish Story -hankkeen siivittämänä. tallentamalla ja ylläpitämällä perinteitä. Projektipäällikkö Tuula Teräväisen luotsaaman Hankkeen tavoitteena oli myös kehittää monipuolisesti alueen matkailutoimintaa. Hankkeen rahoittajina toimivat EU:n maaseuturahasto, ELY-keskus ja Kiteen kaupunki. Kitee-Seura on myös Suomen Kotiseutuliiton jäsen, mikä tukee sen valtakunnallista verkottumista ja vaikuttavuutta. Pispala tunnetaan monen historiallisen merkkihenkilön kotiseutuna, mikä herätti kiinnostusta nostaa rikasta historiaa paremmin tunnetuksi. Osa vierailijoista kiertää esittelyn läpi nopeampaan tahtiin, mutta on monia, joilla saattaa kulua tarinan parissa tunnelmoidessa useampikin tunti. Myös rakennushistoria ja vanhojen rakennusten estetiikka on aina kiehtonut. Pohjoiskarjalaiselle maakunnan punamustat värit eivät olleet haalistuneet muualla vietettyjen vuosien aikana
– Kiteellä on vertailukelpoinen historia ja paikkakuntaidentiteetti mihin tahansa verrattuna. – Haaveena on päästä opiskelemaan oppisopimuksella nuoriso-ohjaajaksi, joka on ollut yksi ammattihaaveista jo nuoresta pitäen. Hän innostaa kaiken ikäisiä tutustumaan historiaan, vaikka pieni pala kerrallaan niin, että nälkä kasvaisi syödessä. Kitee on valtava aarreaitta tutkittavaksi. Meillä ei ole mitään hävettävää suurempien paikkakuntien rinnalla. Nyt hänet voi tavata Värtsilästä kesäteatterilta, jossa hän hoitaa esitysten ääniä ja valoja. Yhteisöllisyyden lisääminen ja mahdollistaminen on Komulaisen mukaan yksi Kitee-Seuran keskeisimmistä tehtävistä niin Kiteellä kuin koko Keski-Karjalan seutukunnalla. KOTIPAIKKAKUNNAN myötä rakentunut identiteetti on Markku Komulaisen mukaan tärkeä. Hän toivoo, että yhdistystoiminta heräisi jälleen kukoistukseensa. KAUPALLINEN YHTEISTYÖ. Mielessä on ainakin Nightwish-villasukkien toteuttaminen. – Selkävaivojen takia ne työt piti lopettaa. Koskettimet on pääinstrumentti, mutta haitarin ja kitaran hän soittaminen on myös tuttua. Moottoripyöräily ja lukeminen ovat lähellä sydäntä. Tällaisessa kaksipuolisen neuloksen, jossa molemmilla puolilla voi olla eri värit tai kuviot. – On totta, kun sanotaan, että kasvattaakseen siivet, on oltava vahvat juuret. Mimmu Savolainen, 37, on myös uusi Kitee-seuran johtokunnan jäsen ja hän kuuluu seuran markkinointitiimiin. Siitä siirryin sitten kirjoneuleisiin. Oman kotiseudun arvostus ja tunteminen ovat hyvä lähtökohta myös sille, että paikkakunnalta opiskelemaan lähtevät nuoret voisivat myöhemmin palata kotiseudulle takaisin. – Seuratoimijoiden on syytä arvioida toimintaansa ja sitä, miten osallistavat ihmisiä ja millainen toimintaympäristö on. Keskiviikko 23.7.2025 11 Paluumuuttajat opastavat näyttelyyn ja kaupungin turistikohteisiin Kiteeltä A Nightwish story -näyttelyssä ja Kiteen turisti-infossa työskentelevät kesän ajan paluumuuttajat Mimmu Savolainen ja Jani Ek. Yhtenä Kiteen erikoisuutena Markku Komulainen nostaa kiteeläistä lähihistoriaa esille tuovan A Nightwish Story -näyttelyn. Hän on opiskellut muun muassa teatteritekniikkaa, joka tuntuisikin omalta alalta, vaikka opinnot jäivät kesken opetushenkilökunnan vähyyden vuoksi. Nyt hänelle on tehty ammatillinen kuntoutusselvitys, ja marraskuussa on alkamassa työkokeilu kaupungin nuorisotoimessa. Tärkein harrastus on neulominen. Tämä tarkoittaa ohjelmapalveluiden sekä ravitsemusja majoituspalveluiden yhteisiä panostuksia. – Ajattelen historiankirjat luurankoina, joiden ympärille rakentuu liha tarinoiden ja muistojen kautta. Sitten kuitenkin opettelin virkkaamaan englanninkielisten ohjeiden mukaan amigurumeja, pieniä virkattuja hahmoja. A Nightwish Story -näyttelyn voisi kuvata lihana yhtyeen kehitystarinan ympärillä. Suunnitelmissa onkin oman neulemalliston tekeminen. A Nightwish storyn kehittämisestä Ekillä ja Savolaisella on muutamia ajatuksia. Terve ylpeys omasta kotipaikkakunnastaan ja omista lähtökohdistaan on Komulaisen mielestä tärkeä yhteisöllisyyden synnyttäjä. Markku Komulainen näkee Kitee-Seuran vahvana kaupungin yhteistyökumppanina ja matkailun edistäjänä. ”On totta, kun sanotaan, että kasvattaakseen siivet, on oltava vahvat juuret” vitoimijaksi Pispalan kotiseutuyhdistys Moreeniin, jossa hän toteutti alueen kartan historiallisine kohteineen. Olen tehnyt paljon kirjoneulevillasukkia ja työn alla on esimerkiksi lippu näyttelykeskuksen perinnehuoneeseen. Lopulta kohteita julkaistiin yli 100. Hän on syntyisin kiteeläinen, mutta asui välillä kymmenisen vuotta Savonlinnassa. Myös näkyvyyttä katukuvassa pitäisi parantaa, että oikeaa ovea ei tarvitsisi etsiä, niin kuin tällä hetkellä monesti tuppaa käymään. Edellinen työpaikka oli Kiteen näyttelykeskuksella palkkatuella. Näyttely olisi hyvä saada yhteen tilaan samaan kerrokseen. KOTISEUTUYHDISTYKSELLÄ on paikkansa myös elinvoiman näkökulmasta ja matkailuvalttina. Toiminnan tulee tuntua mielekkäältä, että siihen lähdetään mukaan. Kaikki näyttelyssä esillä olevat esineet tekevät yhtyeen tarinan eläväksi ja koettavaksi. Suurimman osan hän asui Humppilassa, ja viimeiset 9 vuotta Kouvolassa. Silloin päätin palata Kiteelle. – Nightwish on kiistatta Suomen kansainvälisesti menestynein yhtye ja A Nightwish Story -näyttely on täysin ainutlaatuinen kokoelmineen. Double knitting. – Voin sanoa jopa kärsiväni neuloosista. Hän toivoo entistä vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken, että Kiteestä voisi kasvaa netistä kiinnostavampi matkailukohde. Sen jälkeen hän jatkoi työkokeilussa Kiteesalissa. Sitten hän opiskeli putkimieheksi ja teki kiinteistöhuoltopuolen töitä. Yläkoulusta lähtiessäni vannoin, että en enää ikinä koske puikkoihin. Savolaisen harrastukset ja ammattihaaveet liittyvät vahvasti käsityöläisyyteen ja taiteellisuuteen. – Meidän voima lepää siinä, että täällä vielä yhteistyöhalua löytyy. Nämä tehtävät ovat olleet mieleisiä. Tavoitteena oli juhlistaa yhdistyksen juhlavuotta julkaisemalla vuoden ajan joka viikko yksi historiallinen kohde. Jani Ek on soittanut lapsesta asti eri instrumentteja. Työurallaan hän on pitkään ajanut rekkaa. – Sotahistoria kiinnostaa ja dekkareita tuleen luettua paljon. Osan töistään hän toteuttaa niin sanotulla double knitting -tekniikalla. Siinä neulotaan kaksi toisiinsa kytkeytyvää neulosta samanaikaisesti. Tapahtumien järjestämiseen vaaditaan aina euroja, mutta Komulaisen mielestä paljon on myös sellaista kotiseututyötä, joka syntyy vähemmällä taloudellisella panostuksella. A Nightwish Story -näyttely on Markku Komulaisen mielestä ”kuin liha yhtyeen luurangon päällä”. Nyt samankaltainen kiinnostavien historiallisten kohteiden esille nostaminen on käynnissä Kiteellä. Puolitoista vuotta sitten tapahtui paluumuutto kotinurkille. Jani Ek, 48, oli poissa Kiteeltä 23 vuotta
Sen Ahti osoittautui anteliaaksi. Se vietettiin Villalan Erämiesten viihtyisän metsästysmajan tiloissa. Videot saivat Villasen mukaan niin hyvää palautetta, että tekeillä on jo uusi videosarja. Sekin on taito, joka kannattaa opetella jo nuorena. Veneen varusteisiin kuuluu muun muassa kaksi vetovapaa ja heittelyvapoja. – Olen tykännyt työskennellä luonnon kanssa. Nyt leirielämän tunnelmaan päästiin virittäytymään ympäri vuorokauden, kun kalastuspäivien väliseksi yöksikään ei tarvinnut lähteä kotiin. LEIRIN vetäjänä toimineen Anu Kastikaisen mukaan lasten ja nuorten houkuttelu kalastuksen pariin ei tuottanut vaikeuksia. Otto sai mato-ongella 48 cm ja Jere virvelillä 71 cm pitkän hauen. Kalastusopas Henrik Villasen bravuuri on soutukalastus Mikkelissä syntynyt Henrik Villanen muutti Tampereelta Rääkkylään ja ryhtyi kalastusoppaaksi.. Päämääränä oli alusta lähtien oma yritys. Otto Makkonen, vasemmalla, sai mato-ongella 48 cm ja Jere Hermunen virvelillä 71 cm pitkän hauen. – Asiakkaat ovat tähän mennessä olleet järjestöjä ja yksityisasiakkaita, Villanen sanoo sateisena aamupäivänä Paksuniemen satamassa. Vaikka venekalastus on yrityksen päätoimintaa, on myös koskikalastus mahdollista. 12 Keskiviikko 23.7.2025 Kalastus oli parasta KESÄLAHTI Jouko Väistö Villalan kalaveden osakaskunta on ottanut asiakseen kalastusharrastuksen tulevaisuuden turvaamisen. Viime vuonna leiri oli yksipäiväinen. – Se on hiljainen, rauhallinen ja leppoisa tapa liikkua ja nauttia tästä hienosta luonnosta ja tunnelmasta, mikä täällä on. Hän luonnehtii sitä perinteiseksi tavaksi kalastaa, jossa myös luonto tulee lähelle. Jokakeväisen hoitokalastuksen lisäksi se on kahtena vuonna peräkkäin järjestänyt lasten ja nuorten kalastusleirin. Villanen on myös tehnyt opiskelukaverinsa kanssa videoita YouTubeen, joissa he esittelevät kalastusmatkailua esimerkiksi Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. – Tämän vuoden sarjassa kuvaamme ja esittelemme lisää itäisen suomen kalastuskohteita. – Tietyllä tapaa olen yrittänyt saada tässä kalastusopastuksessakin näkymään, että kalastus ei ole elämästä ja arjesta irrallinen osa. Avovaimonsa kanssa Rääkkylän Niemisessä asuva Villanen elää luonnonläheistä elämää. Hän näytti, miten näppärästi kalojen fileointi sujuu, kun homma on hanskassa. Perheellä on myös kissoja, rescue-koira, kuusi kanaa ja kaksi kukkoa. Myös lapset voivat osallistua helposti lähestyttävään soutukalastukseen. Leirin päätteeksi Anu Kastikainen näki vielä aiheelliseksi kysäistä, mikä oli leirillä parasta. Palkintona olleet virvelisetit ojensi leirin vetäjänä toiminut Anu Kastikainen. – Ainoana pääsyvaatimuksena oli, että jokainen tuo mukanaan 50 onkimatoa ja sitoutuu jättämään kännykän narikkaan kalastuksen ajaksi. VILLASEN yritys Fishing Unlocked toimii erityisesti Pohjoisella Saimaalla. Hän kertoo huomanneensa heti, että seudulla on todella hyvät kalavedet. – Tämän mahdollistivat kalatalousalueelta ja LC Kitee Ilmariselta saatu taloudellinen tuki sekä leirin järjestelyistä päävastuun kantaneen osakaskunnan omat satsaukset. – Heillekin on saatu isoja kaloja. Vaikka Villanen kertoo lähteneensä yrittäjäksi tietyllä tapaa varovasti järjestämällä yksinkertaisia ja helppoja retkiä, on hänellä myös kasvusuunnitelmia. Hän on pohtinut esimerkiksi moottoriveneretkiä nykyistä isommille asiakasryhmille uusissa kohteissa itäisessä Suomessa. Palkinnot menivät Otto Makkoselle ja Jere Hermuselle. Pohjoiskarjalaisessa kalastusvälineliikkeessä vieraillessaan hän kuuli, että Riveriassa on mahdollisuus opiskella kalastusoppaaksi. Siihen tuli kaikilta selkeä vastaus: Kalastus. Sitä saattoi näprätä vain muutaman tunnin ajan ensimmäisen leiripäivän iltana yöpuulle menoa odoteltaessa, hän kertoili. Nyt Villasella on meneillään ensimmäinen kesä kalastusoppaana. Kesälahdelta, Kiteeltä ja Kerimäeltä kotoisin olleet leiriläiset olivat iältään 7-13 -vuotiaita. Esimerkiksi syksyisin kerään marjoja ja sieniä myyntiin. – Leirille oli helppo tulla. Silloin paistettiin makkaraa nuotion ääressä, pistäydyttiin saunassa ja pulahdettiin Kissalammen vilpoisaan veteen. Leirin päätöstilaisuudessa niin mato-ongella kuin virvelilläkin pisimmän kalan saanutta odotti virvelisetti. –Ajatuksenamme oli ottaa leirille enimmillään 18 nuorta kalastamisesta kiinnostunutta. Villanen haki ja pääsi kouluun. Nyt heitä oli 15, kaksi tyttöä ja 13 poikaa. Tänä kesänä pistettiin tuplasti paremmaksi. Kilpailun makuunkin päästiin. KALASTUKSESSA keskityttiin ongintaan ja virvelöintiin. Villanen kertoo, että hänen bravuurinsa on soutukalastus. Ensimmäisen leiripäivän iltana päästiin tutustumaan myös saaliin käsittelyyn Vesa Turusen opastuksella. Tekemistä riitti myös huilitaukojen aikana. – Lisäksi tässä on venepilkkimahdollisuus. – Tässä on esimerkiksi mun parin päivän ruoka, Villanen sanoo ja napauttaa laiturilla nököttävää sankoa, jossa on aamupäivän saalis: 18 ahventa. RÄÄKKYLÄ Miikka Kivinen Kalastusta koko ikänsä aktiivisesti harrastanut Henrik Villanen muutti pari vuotta sitten Tampereelta Rääkkylään. Villasella on kalastusoppaana käytössään kolme venettä, joista hänellä on Paksuniemessä mukana omistamansa, perinteisen näköinen puinen soutuvene. Kaikki oli ilmaista Hummovaaran kyläyhdistyksen järjestämästä ruokailuista ja majoituksesta lähtien. Kalastuksen lisäksi arkeen kuuluu metsänhoitoa ja puusepäntöitä. Vesillä oltiin Karjalanjärvellä. Keneltäkään ei peritty osallistumismaksua. – Voisin sanoa, että tällaista leppoisaa maalaiselämää, Villanen naurahtaa. Saaliskalojen joukossa oli luonnollisesti ahvenia ja särkiä, mutta niiden lisäksi myös haukia ja kuhia. Leirin päätteeksi palkittiin pisimmän kalan saajat
Sitten pitää vielä malttaa seuraavaan päivään ennen kuin näkee lopputuloksen. Vuonna 2018 löysin ohjeita YouTubesta ja aloin kokeilla. Viimeisimmät työt ovat akvarelliväreillä toteutettuja, joihin on yhdistetty oksia, kahvinporoja, talouspaperia ja mannaryyniä. Irshad oli tyytyväinen kokemukseensa Puun Sielussa ja kertoi olevansa siitä hyvin kiitollinen. Sitten laitetaan veteen esimerkiksi ruostuneita rautanauloja ja etikkaa. Jo koululaisena voitin piirustuskilpailun, mutta piirsin vain koulun kuvaamataitotunneilla. Sittemmin mukaan ovat tulleet myös akryylimaalit ja sekatekniikat. Tikkalalainen taiteilija Kari Hassinen puolestaan lahjoitti materiaaleja Irshadin käyttöön. – Burgio opetti minulle paljon asioita kolmessa päivässä. Työnsä ääressä ollut Irshad kertoi veistäneensä esimerkiksi linnun uurnan koristukseksi. Osa tekniikoista vaatii myös pitkää pinnaa. He kertoivat oppilaitoksessa opiskelevan Irshadin kiinnostuksesta veistoon. Irshadin kurssiin kuuluivat opintojen lisäksi kyydit, asuminen ja ruokailu. Myös tämä halusi tukea Irshadia. Paketit ovat taiteilija Davide Burgion töissä toistuva teema. Kansalaisopiston kurssilla hän aloitti myös akvarellimaalauksen, josta hän innostui kovasti. Käsityöja taideharrastukset nappasivat mukaansa, kun hän jäi eläkkeelle 11 vuotta sitten. Kun uusia töitä syntyy, aiemmat saavat antaa niille tilaa kodin seinillä. Myös Käsikkäissä toteutetaan jatkuvasti uusia tekniikoita ja ideoita. Pinterest, YouTube ja Instagram ovat jatkuvasti käytössä ideoiden aarrearkkuna. KITEE Mirja Hurskainen Aino Alasaaren näyttely Värien lumo on esillä Näyttelykeskus Kiteessä heinäkuun loppuun saakka. – Jatkan edelleen kokeilulinjalla, ja sanotaanhan, että uuden opettelu lisää mielen virkeyttä, hän tuumii tulevaisuuden suunnitelmista. Hän myös mielellään esittelee töitään, koska hän uskoo näyttelyn antavan sillä tavalla enemmän katsojalleen. Kesäkuun alusta asti näyttelyn vieraskirjaan on käyntinsä kirjannut jo yli sata henkilöä. Taiteellisesta työskentelystä puun parissa Irshadilla ei ollut aiempaa kokemusta, mutta hän on tehnyt esimerkiksi huonekalujen entisöimistä ja työskennellyt rakennustyömailla. Podkolzina päätti sponsoroida vierailua omalta osaltaan ja otti yhteyttä ystäväänsä Burgioon. – Olin aina luullut, että akvarellit tehdään pienillä pensseleillä ja vaaleilla väreillä, mutta Oleg Tchoumak opastikin käyttämään suurempia pensseleitä ja voimakkaita värejä. Viime viikon keskiviikkona päättynyt kurssi tapahtui Puun Sielun tiloissa Tohmajärven Onkamossa. Kangas käsitellään ensin soijamaidolla. Ensin Tuulikki Timonen pyysi mukaansa grafiikkakurssille. ” Aino Alasaari on Kitteen Käsikkäitten aktiivijäsen Luovuus ja käsillä tekeminen värittävät eläkeläisen elämää Aino Alasaaren uusimmat työt ovat sekatekniikalla ja akvarelliväreillä toteutettuja maalauksia.. Uzair pääsi puunveisto-oppiin Puun Sielun yrittäjä Natalia Podkolzina (vasemmalla) ja taiteilija Davide Burgio (oikealla) sponsoroivat Uzair Irshadin (keskellä) veistokurssin. Keskiviikko 23.7.2025 13 TOHMAJÄRVI Miikka Kivinen Pakistanilainen Uzair Irshad pääsi tutustumaan puunveistoon, kun Puun Sielu, italialainen taiteilija Davide Burgio ja tikkalalainen taiteilija Kari Hassinen sponsoroivat hänelle kolme päivän kestoisen veistokurssin. Burgio opetti Irshadille puunveiston perusteita ja tekniikoita talttojen teroituksesta lähtien. Hän kertoikin olevansa erityisen kiinnostunut tekemään koristekuvioita tai tekstejä arkkuihin ja uurniin. – Kaikki on tullut meidän kustannuksellamme, Podkolzina sanoi. Aino Alasaari on Kitteen Käsikkäitten aktiivijäsen, ja hänen töitään on nähtävillä myös Kästekosen aitalla. Puun Sielun yrittäjä Natalia Podkolzina taustoitti, että Kiteen Evankelisesta Kansanopistosta otettiin häneen talvella yhteyttä. – Aina olen kyllä tykännyt käsillä tekemisestä. Näyttelyssä on esillä maalauksia, grafiikkaa, makrameetöitä, keramiikkaa ja ekoprinttejä. Kasvien lehdet kastellaan siinä ja asetellaan kankaalle, joka kääritään tiukalle rullalle. – Ekoprintti on mielenkiintoinen tekniikka. Sitten sitä höyrytetään tai keitetään kaksi tuntia
Heistä viisi oli 20-vuotiaita tai sitä nuorempia – nuorimpina 17-vuotiaat Sulo-Veikko Varonen ja Elmo Partanen. 14 Keskiviikko 23.7.2025 Olipa mieltä lämmittävää lukea viime viikolla ElmoTV:ssä julkaistu Pekka Arffmanin pesisjuttu. Elias kuulee Juhanan olevan Puhoksessa uittotöissä, jää häntä kärsivällisesti vuottamaan, ja kahden yön odotus palkitaankin ruhtinaallisesti: kunhan veljeskatraan työtehtävät on saatu oikeudenmukaisesti järjestettyä, vaatimaton runomestari laulaa ja Eliaksen lyijykynä suihkaa koko tiistai-illan, keskiviikon ja torstain. Tunnen onnellisena suvun lämmön, vuosisatojen voiman sulautuvan yhteen, Karjalan sielukkuuden, runollisuuden, loputtoman laulavuuden. Välissä oli muutama hiljaisempi jakso, mutta nyt kiteeläisessä juniorikasvatuksessa on palattu samalle tasolle kuin 1980ja 1990-luvuilla. Jutussaan Pekka kertoi käyneensä Rantakentällä seuraamassa KiPan ja IPV:n peliä ja samalla aistimassa täkäläisen ottelutapahtuman tunnelmaa. Jokainen ainutlaatuinen sukupuu onkin oikeastaan osa äärettömän yhteisen sukupuun muodostamaa viidakkoa, jossa voi matkata kuin liaanilla vaikka mihin suuntaan, sukupuuystäväteoksen kirjoittaa minkä tahansa suvun mosaiikin mistä tahansa aikakaudesta, yllätykset, ihmeet taattuja! Hätkähdyttävä on myös itäsuomalaisten 1600-1800-lukujen maalaisperheitten historian tiivis yhteys yleiseen historiaan. Kokemuksiaan hän kuvaili tähän tapaan: ”Halusin nähdä, millaisessa iskussa loukkaantumisista kärsinyt Kitee on ja millaisia sen valokeilaan joutuneet nuoret lupaukset ovat. Jokaisen suvun ainutlaatuinen tarina on samalla aivan kaikkien yhteistä historiaa. Innostunut Elias saapuu ’Humuvaaran’ eli Hummovaaran vehmauteen, saa hyvin sydämellisen vastaanoton Maria Hirvoselta, Kainulan leskiemännältä. Halusin myös kokea Rantakentän iloisen ja välittömän tunnelman sekä nähdä aitiopaikalta pesäpallon kaksi tärkeintä voimaa, jotka Kiteellä on aina osattu tehdä oikein: talkootyön ja juniorikasvatuksen merkityksen. Jouko Väistö Pekalta mieltä lämmittävä tarina Rantakentän tunnelmista Helluntaisunnuntai kahdeksas kesäkuuta 1828 Runonkerääjänuorukainen Elias Lönnrot riemuitsee saavuttaessaan paljasjalkavaelluksellaan viimein Karjalan, näkee kesälahtelaisia kyykän peluussa, tiedustelee oitis paikallisten runonlaulajien nimiä, joista etevimmäksi mainitaan melkein nelikymmenvuotias Juhana Kainulainen. Kannanotossaan hän suositteli Pesäpalloliiton ja Superpesis Oy:n vallankäyttäjille pistäytymistä Kiteen Pallon kotiottelussa nähdäkseen, mikä pesäpallossa toimii ja mitä asioita Pesäpalloliiton ja Superpesis Oy:n ei pitäisi sorkkia. Tätä taustaa vasten saattaisi olla paikallaan, että valtaapitävät laskeutuisivat alas norsunluutorneista ja pistäytyisivät katsomassa, miten asioita ruohonjuuritasolla maalaisjärkeä käyttäen hoidetaan. Jokainen ainutlaatuinen sukupuu on lukemattomien sukujen mosaiikki, pienessä opuksessanikin mukana muuan muassa Katteluksia, Makkosia, Kohosia, Hirvosia, Erosia, Malisia, Naukkarisia ja Suomalaisia. Kristiina Sotiriou Kirjoiottajan synnyinkunta on Kitee, nykyinen kotikaupunki Lieksa. Kiteellä on ymmärretty talkoolaisten merkitys ja heidän työtään on myös arvostettu. Juttunsa loppupuolella Pekka ruoti vahvasti Pesäpalloliiton ja Superpesis Oy:n toimintaa. Kiteellä tätä ongelmaa ei ole koskaan ollut. Sama pätee myös juniorikasvatukseen. Siksi Rantakentälle on aina löytynyt mittaamattoman arvokasta työtä tekeviä talkoolaisia, joiden iloisuus, ystävällisyys ja palvelualttius menevät suoraan sydämeen. Ennen Imatra -ottelua Rantakentällä palkittiin tulevia Superpesis -pelaajia – Kiteen D-poikia, jotka olivat voittaneet Koskenkorvan valtakunnallisella pesisleirillä kultamitalit… …Kitee on myös siinä mielessä hyvä esimerkki, ettei Kiteen Pallo ole seurana mikään ”häirikköoppilas”. Perjantaina Eliaksen vaellus jatkuu seuraavina kohteinaan Puhos, Suorlahti, Kiteenlahti, Potoskavaara; Juhana vie heti sunnuntaina vihille Vappu Ketolaisen, nuoren leskiäidin. Tämä näkyi konkreettisesti Imatra-ottelussa. Ensi kesänä kokoonnumme jälleen, silloin vuorossa vuodesta 1841 jatkuva, entisestään laajentuva, yltyvä Sukupuuystäviä 2. Juhanantuvan emännän Sinikka Kainulaisen perheen valmistama suussasulava karjalainen pitopöytä notkuu, piano helisee, 1600-luvun ikihelmi Suvivirsi koskettaa sieluja, yhteislaulu raikaa, sinivalkea lippu liehuu, ikiaikainen petäjä havisee tyytyväisenä, villit kukkaset, satumetsän muinainen uhrikivi hymyävät alkukesän virkeydessä. Hänen mielestään pesiksen vallankäyttäjät ovat takertuneet lillukanvarsiin, kuten vuoronvaihdon 60 sekunnin sääntöön, kun samaan aikaan tämän kesän suurimmat ongelmat, ulkopelin ylivalta, surkeat pelipallot ja ylisuureksi paisunut ottelumäärä ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle. Marian ja Lauri Kainulaisen esikoinen Lauri on valitettavasti menehtynyt vain nelivuotiaana, ihmeesti muut kahdeksan selvinneet täysikasvuisiksi: isänsä runonlaululahjat väkevimmin perinyt Juhana, Anna, räätäliksikin kouluttautunut Heikki, Pekka, Herman, Taavetti, Jooseppi ja Maria. Ensimmäisessä sukutapaamisessamme Kiteellä heinäkuussa 2022 olemme päättäneet tilata Ahti Kopperilta sukukirjan, johon hän pyytää meiltäkin kirjoituksia. Ajan henki on vienyt siihen suuntaan, että vapaaehtoisia on entistä vaikeampi saada tekemään talkootyötä. Niihin kiteytyy vahvasti kiteeläinen pesiskulttuuri. Helluntaisunnuntai kahdeksas kesäkuuta 2025 Kainulan tilan perinteisille laidunmaille 1989 nousseella tunnelmallisella Juhanantuvalla on koolla innokas joukko Juhana Kainulaisen Jooseppi-isosedän puheliaita jälkeläisiä, kuten energinen rovasti Aune-Inkeri Keijonen, kaksi Kiteen Urheilijoitten legendaarisen 1960-luvun pesäpallojoukkueen jäsentä, liikunnanopettajaserkukset Pekka ja Martti Kainulainen, nuorimpina mukana kaksi reipasta yksitoistavuotiasta urheilijaa Uudeltamaalta, sukutapaamisen osallistujia kaikkiaan 35. Herman Kainulainen muutti sukunimensä ajan tavan mukaan opiskeltuaan ilmeisesti Heinolassa nahkuriksi 1870-luvulla!) Miten suuri ilo ja kunnia saada julkaista juuri nyt Juhanantuvalla tasan 197 vuotta Eliaksen saapumisesta Kainulaan kolmannessa sukutapaamisessa uusin opukseni Sukupuuystäviä 1: Pertti 1640 Amalia 1840, johon olen valinnut Ahdin erinomaisesta teoksesta kaksikymmentä 1640-1840 syntynyttä tavalla tai toisella Totkuanniemelle 1690-luvulla muuttaneen Joosepin isän Pertti Kainulaisen sukupuuhun kuuluvaa itäsuomalaista täynnä suunnatonta sisua ja lannistumatonta elämäniloa, mukana Villalassa päivänvalon nähnyt kiehtova Skolastika 1696, Ruppovaaraan avioitunut urhea Susanna 1731, ihmeellinen runonlaulaja Juhana 1788 ja Ruskealan marmorikukkuloille muuttanut Maria 1833! Kirjantekoprosessi avaa silmäni monella tapaa: Jokainen sukupuun hedelmä on yhtä aikaa ainutlaatuinen persoona ja ainutlaatuinen aikakautensa kuvastin. Kiteen kokoonpanossa oli kahdeksan kiteeläisen pesäpallo-dna:n kasvattamaa pelaajaa. Kiteellä kynnetään omaa sarkaa sillä kokemuksella ja osaamisella, joka on pitänyt Kiteen – ensin Kiteen Urheilijat ja sen työtä jatkaneen Kiteen Pallon – pääsarjassa vuodesta 1978 lähtien ja tuonut tänä aikana kolme Suomen mestaruutta, kolme SM-hopeaa ja yhden -pronssin.” Pekan ajatuksiin on helppo yhtyä. Seurauksena tästä kaikesta ylitsevuotavasta innoituksesta on uuden kirjasarjan synty. Nämäkin ovat asioita, joista katsomonkin puolella ollaan Pekan kanssa samaa mieltä. Kainulaisia koolla Juhanantuvalla ja uuden kirjasarjan alku. Eikä positiivinen näkymä tähän lopu. Hämmennyn, ilahdun, tajuan vähitellen heidän ajatuksensa mainiouden, se alkaa elää mielessäni, saada muodon päälähteenään Ahdin toisessa sukutapaamisessamme Kiteellä kahta vuotta myöhemmin julkaisema taidokas teos Kesälahden ja Kiteen Kainulaisen ja Heinon suvuista 1600-luvulta 2000-luvulle. Uppouduttuani isänisäni Uuno Kainulaisen kiehtoviin vaiheisiin sekä Ahti että Martti-isäni rohkaisevat minua kokoamaan oman vapaamuotoisen sukutarinakirjan. (Miksi Heinon
Kakkospalkinnon niiasi Iiris Varonen. VÄRTSILÄ Miikka Kivinen Patsolan urheilukentällä käytiin viime viikon torstaina perinteinen kyykkäottelu, jossa yhdeksän joukkuetta otti toisistaan mittaa enemmän tai vähemmän tosissaan – Värtsiläpäivien 50-vuotisjuhlat saivat arvoisensa avauksen. Pinja Toropainen ja Johanna Heiskanen ylsivät kumpikin seitsemään tehopisteeseen, Pinja neljällä lyödyllä ja kolmella tuodulla, Johanna kahdella lyödyllä ja viidellä tuodulla. C-rata 2,63 km: 1) Pelkonen Päivi KeKaRa 46:23 2) Pennanen Päivi KeKaRa 48:44 3) Kilpeläinen Juha KeKaRa 53:19 3) Parviainen Keijo 53:19 5) Heinonen Jouko LS-37 1:02:14 6) Torni Pentti KeKaRa 1:09:00 7) Karttunen Veijo KeKaRa 1:26:54, kolme ilman aikaa. Pelin toisella puoliskolla keskinäisestä paremmuudesta ei jäänyt epäselvyyttä; toisen jakson kipattaret hoitelivat kotiin juoksuin 19-5. Päivää myöhemmin heidät nähdään tositoimissa Rantakentällä. Jymyttäret jyrättiin toisella jaksolla Helteisellä Haavikon kartalla rasteja haki rehevästä maastosta liki 50 paarmoja pelkäämätöntä suunnistajaa. Hän iski tulostaululle 6-6 -lukemat kotiuttamalla Sonja Purmosen. Tuloksekkainta mailapeliä 25 asteen helteessä esitti Tuuli Riikonen. Asfaltilla olevat rampit tehtiin vajaa 10 vuotta sitten Tietäväisen koululle. Helle, paarmat ja Petteri Muukkonen pääosissa Hasossa ” Tällä kertaa avausjakso päättyi tasan 6-6.. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Värtsilän Kisa. Tulokset A-rata 6,08 km: 1) Muukkonen Petteri OK Trian 49:13 2) Impivaara Pauli KR 1:13:02 3) Hämäläinen Marko Keski-Karjalan Rasti 1:15:03 4) Kärki Pekka Ajolinja 1:17:31 5) Partinen Aapo KeKaRa 1:17:47 6) Solin Tatu KSX 1:18:27 7) Niskanen Ari KR 1:22:40 8) Tuikkala Pekka KeKaRa 1:24:30 9) Hirvonen Pasi KeKaRa 1:32:56 10) Salminen Arto KeKaRa 1:36:25 11) Liukku Ville KeKaRa 1:36:29 12) Leskinen Petri KeKaRa 1:38:20, neljä ilman aikaa. – Yhdistimme sekä uutta että vanhaa, Pirhonen luonnehtii. – Skuuttaajia on eniten, mutta nimenomaan skeittaajissa on aikuisia. Tehokasta oli sisäpeli jatkossakin. Lopullisesti Jymyn pistehaaveet hautasi Pinja Toropainen. Markus Tuomiston laatimat radat, joiden maastotyöt tekivät viralliset ratamestarit, Sauli Tuomisto ja Jorma Tapanen, olivat kuntorasteiksi vaativat. Helpolla radalla Martta Kaartinen oli vikkelin. Keskiviikko 23.7.2025 15 TOHMAJÄRVI Miikka Kivinen Sivistyskeskus Ahjon pihamaalle asfaltille on tullut skeittiramppeja ja hieman sivummalla hiekkakentälle pienempi ramppi reileineen. Kunnan tekninen puoli kunnosti rampit ja ne siirrettiin uudelle paikalleen. Ensi viikon lauantaina kipattarilla on edessä Kannuksen reissu. Tulokset A-rata 6.10 km (10): 1) Muukkonen Petteri Trian 56:31 2) Solin Tatu KSX 1:07:05 3) Vornanen Juha KeKaRa 1:09:07 4) Niemelä Mikael 1:13:57 5) Partinen Aapo KeKaRa 1:25:04 6) Leskinen Petri KeKaRa 1:26:51 7) Torni Tommi KeKaRa 1:35:41 8) Salminen Arto KeKaRa 1:41:18 9) Tiainen Risto EsSu 2:01:52 10) Kuusela Kristo 2:12:47 B-rata 3.92 km (12): 1) Muukkonen Roosa 45:47 2) Haikonen Timo VaHa 52:38 3) Katko Juhani EsSu 54:24 4) Vänttinen Jukka Downtown 65 56:43 5) Kainulainen Satu KeKaRa 1:02:15 6) Hakulinen Juha KeKaRa 1:02:19 7) Hirvonen Timo 1:11:14 8) Kaartinen Mikko KeKaRa 1:14:13 9) Kaartinen Sanna KeKaRa 1:14:51 10) Purmonen Eetu KeKaRa 1:18:12 11) Pietarinen Timo ja Leena KeKaRa 1:21:55 12) Kallio Ulla SKUusi 1:24:38 C-rata 2.90 km (10): 1) Pöllänen Mikko KeKaRa 47:23 2) Pirhonen Esa Keski-Karjalan rasti 58:46 3) Lehmussaari-Rehn Heli Lynx 59:52 4) Turunen Jussi 1:02:37 5) Rehn Pekka Lynx 1:10:02 6) Malkki Anni KeKaRa 1:18:28 7) Marila Erkki 1:22:44 8) Eskelinen Tiina KeKaRa 1:29:44 9) Ritva Pitkänen KeKaRa 1:31:23 10) Leinonen Pertti 1:32:24 D-rata 0.95 km (4): 1) Haikonen Lara Koovee 13:39 2) Muukkonen Saana 20:23 3) Tapanen Jorma ja Helena KeKaRa 37:30 4) Leinonen Iivo 59:48 Vaativat ja helteiset Haavikon rastit Maanantaina 14.7. Kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Team Holtiton ( Taavi Ahlqvist, Juhani Heiskanen, Tuomas Kuikka ja Kaisu Kinnunen). Perinteinen kyykkäottelu Patsolan kentällä Juhlavuoden kyykkäottelu mittelöitiin upeassa kesäillassa. B-rata 4,35 km: 1) Vänttinen Jukka Downtown 65 47:05 2) Kruus Jesse Downtown 65 1:00:11 3) Niskanen Suvi KR 1:00:32 4) Tietäväinen Osku Kekara 1:01:28 5) Tietäväinen Maija KeKaRa 1:01:37 6) Niskanen Maarit LipTa 1:04:57 7) Björn Jaakko KeKaRa 1:06:06 8) Hirvonen Auli KeKaRa 1:06:39 9) Kaartinen Eevi Inkeri KeKaRa 1:09:51 10) Purmonen Sami KeKaRa 1:15:14 11) Kainulainen Satu KeKaRa 1:18:23 12) Kaartinen Mikko KeKaRa 1:25:50 13) Kaartinen Sanna KeKaRa 1:26:54 14) Hirvonen Timo ja Elina 2:03:18, kolme ilman aikaa. Toiseksi tuli Team Piiroisen porukka ja kolmossijan vei Team Hovi. Keskipitkällä radalla olivat nopeimpia vantaalaiset Jukka Vänttinen ja Jesse Kruus. Ne täydentävät Ahjon pihaalueella olevaa pumptrackia, joka on Tohmajärven kunnan liikunnanohjaaja Arja Pirhosen mukaan ollut hyvin suosittu. Kuva: Eero-Matti Lintunen KITEE Jouko Väistö Naisten suomensarjan itälohkon jumbosijaa hallussaan pitävä Sotkamon Jymy syttyy panemaan parastaan pelatessaan Kiteen Palloa vastaan. Avausjakson läpärin lisäksi hän kaunisteli toisellakin jaksolla tehotilastojaan niin, että lyötyjä juoksuja kertyi kaikkiaan 2+4 ja tuotuja 4. Kovasti Kainuun tytöt pistivät kampoihin myös viime perjantaina, kun joukkueet ottivat mittaa toisistaan Rantakentällä. Tuolloin vastustajaksi saapuu Oulaisten Huima. Lyhyellä radalla nopeimmat olivat järjestävän seuran Päivit Pelkonen ja Pennanen. Sivummalla oleva pienempi ramppi ja reilit ovat puolestaan uusia ja ne on tilattu yritykseltä. Pirhosen mukaan rampeilla käy kaikenikäistä porukkaa alaikäisistä aikuisiin. Toisessa vuorossa juoksuja tehtiin viisi, kolmannessa kolme ja neljännessä viisi. D-rata 1,48 km: 1) Kaartinen Martta KeKaRa 20:28 2) Pelkonen Elli KeKaRa 28:08, neljä ilman aikaa. Pitkän radan nopein oli moninkertainen maajoukkueedustaja ja SM-mitalisti sekä veteraanien maailman mestari Petteri Muukkonen yli 23 minuutin erolla seuraavaan. Ensimmäistä kertaa myös Kisa oli saanut mukaan oman joukkueensa. Toisella jaksolla pistetilin karttuminen kahdella varmistui jo ensimmäisellä lyöntivuorolla, jolloin juoksuja syntyi kuusi kappaletta. Skeittiramppeja Tohmajärvelle Sivistyskeskus Ahjon pihamaalle on saatu uusia skeittiramppeja. Ansioistaan Pinja palkittiin kotijoukkueen parhaana pelaajana. Tämä nähtiin jo joukkueiden ensimmäisessä yhteenotossa viime kuun lopulla Terrafame stadionilla, missä jymyttäret nappasivat tämän kauden ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan sarjapisteensä avausjakson 13-2 -voitolla. Upea sää sai kansaa liikkeelle, sillä kilpailua seurasi mukava joukko paikalle saapuneita, Värtsiläpäivien järjestäjät tiedottavat. Vaativat radat olivat Voitto Valtasen käsialaa. Muutamat suunnistajat kylläkin kiittelivät juuri ratojen vaihtelevuutta ja raskautta. Viimeisen tasoittavalla Tuuli Riikonen pisti kuitenkin tuulemaan. Tällä kertaa avausjakso päättyi tasan 6-6. Loma-aika näkyy ja osallistujia oli useista suunnistusseuroista ympäri maata. Avausjaksolla toinen sarjapiste oli jo sotkamaisten hyppysissä, sillä neljännen vuoroparin puolivälissä he johtivat 2-6. Hän löi 1+1 arvoisen läpärin ja sen päälle toi vielä Elsa Alhaisen lyönnillä tuplajuoksun. uhmasi Tohmajärvellä 50 suunnistajaa säätä, verenimijöitä ja maaston muotoja
06.52 Hei Taavi (S) 07.00 Tete ja Mama (S) 07.07 Neposen eläinystävät 07.09 Nelli ja Noora (S) 07.16 Laurin laiva (S) 07.23 Pikku Kakkonen 07.25 Kotisaari (S) 07.32 Pii ja Poju (S) 07.44 Pikku Kakkonen 07.45 Ryhmä Hau (S) 08.08 Nimipäiväonnittelu: 24.7. 15.10 Naurun tasavalta 16.10 A-studio 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.09 Tom ja Lola (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Van Life 18.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 19.00 Prisma: Energian tarina 19.56 Pieni suuri maailma 20.00 Akuutti: Liiku älä jää selkäkivun vangiksi 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Yle Uutiset 22.04 Urheiluruutu 22.08 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.20 Toivon revontulet (12) 23.10 Ulkolinja: Afganistanin lasten elämä (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.7. 08.22 Pikku Kakkonen 08.23 Galaxi 08.23 Metsäleikkimestarit (7) 08.36 Romppu, Rasse ja Sikuriina (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Rakkaudesta keramiikkaan 09.30 Rakkaudesta keramiikkaan 10.00 Latela 10.30 Riistametsällä 11.15 Veljesten keittiössä 11.45 Kandit 12.15 Maamerkkien uusi elämä 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Tytöt Dubaissa aurinkoa ja luksusjuhlia 14.05 Modernit miehet 14.27 Raskaana 14.55 Toisessa maailmassa 15.08 Toisessa maailmassa 15.21 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 15.30 Ellan matkassa: roomalainen Ranska 16.00 Talot huokuvat historiaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Nikki rides bikes 18.15 Superpesis 21.00 Haaveiden kehä (12) 22.32 YleX Kesäkumi 2025 22.35 Sanni (Ruisrock 2015) 23.25 Kaipaus (12) Yle Teema & Fem 08.19 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.40 Kierroksilla (12) 08.55 Kierroksilla (12) 09.13 Agentti isän elämä ja valheet (12) 11.00 Unelmakoti 12.00 John Neumeierin Lasinen eläintarha 14.10 Bluesia Pieksämäen asemalla 14.30 Teatterikorkea näyttämölle valitut 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 16.02 Rantahotelli (7) 16.55 Meeri Koutaniemi, irti kuvasta 17.25 Malory Towers (12) 17.49 Norja ilmasta nähtynä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.12 Metsän minisankarit (S) 18.19 Supersankarikoulu (7) 18.35 Villikot (12) 18.50 Irtiotto oravanpyörästä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 20.00 Rantahotelli (7) 21.00 Sodankylän parhaat (S) 21.10 Kino: Corpo celeste (12) 22.45 Francon jälkeen Alcántaran perhe (12) 23.45 Parta (S) Yle TV1 07.00 Kadonneet perijät 08.00 Yle Uutiset 8.00 08.05 Prisma: Energian tarina 09.00 Yle Uutiset 9.00 09.05 Historia: Amerikan biisonin tarina 09.55 Pieni suuri maailma 10.00 Yle Uutiset 10.00 10.05 Tulevaisuuden unelmapuutarhat 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 RSO Musiikkitalossa 12.19 Luontopäiväkirja 12.30 Särkyneiden majatalo 13.00 Eränkävijät 13.28 Eränkävijät 14.00 Harakkamurhat (12) 14.45 Iskelmä-Suomi: Kuningattaret 15.45 Luontopäiväkirja 15.55 Unelma 16.25 Höyhensarja 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.08 Neiti Scarlet ja Herttua (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Unelmakoti: dokumentti 18.45 Avara luonto: Jäinen planeetta II 19.37 Peltsin ja Tomin retkeilyvinkit: Polkujuoksu 19.45 Sherlock ja tytär (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.00 Elämäni Biisi 22.15 Pepe (S) 23.42 Vuosisadan taidevarkaudet (S) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.7. 08.19 Pikku Kakkonen 08.21 Galaxi 08.22 Keskiajalla keksittyä (7) 08.26 Mysteerikuja (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Uinnin MM, Singapore 10.30 Riistametsällä 11.15 Veljesten keittiössä 12.00 Kandit 12.30 Maamerkkien uusi elämä 13.15 Tanskalainen maajussi 13.45 Shake! (S) 13.55 Uinnin MM, Singapore 15.55 Sportliv 16.05 Ei koskaan enää kebabia 16.55 Tarinoita järviltä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Maamerkkien uusi elämä 18.45 Luontoretkellä 19.00 Modernit miehet 19.20 Pirjo (S) 19.25 Pirjo (S) 19.30 Pulkkinen (7) 19.55 Pirjo (S) 20.00 Michel Roux: ruokamatka Thamesillä 20.45 Hius (12) 21.00 Hormonit! (12) 21.45 M/S Romantic (7) 23.00 Barbie: Piilotettu totuus Yle Teema & Fem 10.03 Henkien valtakunta 10.32 Kuin kaikki muut 11.00 Kuninkaalliset korut 12.00 Francon jälkeen Alcántaran perhe (12) 13.00 Stenbeck (7) 14.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 15.55 Raha-Suomi: Kestääkö kassa 17.25 Kiravas ruokaa ja perinteitä romanikielellä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.11 Do, Re & Mi (S) 18.23 Leenan maatila (S) 18.29 Arvaa eläin (S) 18.30 Tarina Ruotsin historiasta (12) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 20.00 Rantahotelli (7) 20.50 Sodankylän parhaat (S) 21.00 Historia: Rautaesiripun takana (12) 21.55 Kino Suomi: Rikas tyttö (7) 23.15 Teatterikorkea näyttämölle valitut 23.45 Limo (7) Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. 06.53 Maijuli (S) 06.59 Ruskea pikkukarhu (S) 07.06 Pikku Kakkonen 07.06 Minirekat (S) 07.11 Rikke (S) 07.17 Pikku Kakkonen 07.19 Kaija Kurpitsa (S) 07.24 Vilja hoitaa (S) 07.36 Pikku Kakkonen 07.38 Puu Fu Tom (S) 08.00 Askarrellaan 08.05 Dinofarmi (S) 08.18 Nimipäiväonnittelu: 29.7. 08.10 Pikku Kakkonen 08.12 Pikku Kakkosen postipyyntö 08.13 Galaxi 08.14 Ellun kamut (7) 08.25 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 08.37 Kun olin ikäisesi (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Rakkaudesta keramiikkaan 09.32 Kalassa! 09.45 Latela 10.15 Riistametsällä 11.00 Veljesten keittiössä 11.30 Kandit 12.00 Reinøyan paimenkoirat 12.39 Hetkiä Kalliossa: Aino Venna 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Dubain tanskalaiset naiset 13.45 Tuontirakkautta 14.15 Raskaana 14.40 Vakuum (12) 14.55 Toisessa maailmassa 15.07 Toisessa maailmassa 15.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 16.00 Talot huokuvat historiaa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Maamerkkien uusi elämä 18.45 Retkiruokaa islantilaisittain 19.01 Modernit miehet 19.23 Pirjo (S) 19.30 Ellan matkassa: roomalainen Ranska 20.00 Laina-aika (7) 21.00 M/S Romantic (7) 22.15 Jalkapallon EURO 2025: kooste välieräottelu 22.45 Varikkounelmia 23.15 Kierroksilla (12) 23.30 Kierroksilla (12) 23.50 Lakana (12) Yle Teema & Fem 08.00 Ruotsin lihavimmat koirat 11.01 Minun totuuteni 12.00 Sairaanhoito-opisto (12) 12.45 Gerin haave 14.10 Uusi Kino: TransVersum (S) 14.30 10 kirjaa rahasta 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 16.00 Rantahotelli (7) 16.49 Ruokamatka menneisyyteen: Louhisaari 16.55 Meeri Koutaniemi, irti kuvasta 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.20 Leikkien keräilijät (S) 18.28 Hupsulit 18.30 Villieläinten jäljillä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 20.00 Rantahotelli (7) 20.50 Sodankylän parhaat (S) 21.00 Kohtalon tähdet (S) 22.40 Stenbeck (7) 23.25 Tähti (S) Torstai 24.7. 16 Keskiviikko 23.7.2025 TV-ohjelma torstai 24.7.2025 keskiviikko 30.7.2025 Yle TV1 06.55 Ruma Suomi 07.25 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 09.59 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Tiettömän taipaleen takana 12.20 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 12.30 Tom ja Lola (12) 13.25 Minä soitan sinulle illalla (7) 14.40 Elävä arkisto: Vuosirenkaita 14.45 Virtuaalirakkaus 15.15 Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle 16.10 A-studio 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Tom ja Lola (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Eränkävijät 19.00 Erikoisryhmä Kitzbühel (12) 19.45 Sorsapaisti (S) 20.00 Höyhensarja 20.24 Tarinoita metsästä: Kesälinnut 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 Ruth Ellisin tarina (12) 21.53 Yle Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.01 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.10 Ulkolinja: Meri meidän välissä 23.00 Tukalat paikat (12) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.7. Tiistai 29.7. Lauantai 26.7. 08.57 Pikku Kakkonen 09.00 Galaxi 09.00 Näin meillä (7) 09.12 Keltainen Lumimies (7) 09.24 Olipa kerran keksintö (7) 09.31 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 09.43 Eilinen oli leffa (7) 09.48 Galaxin olohuone 10.00 Uinnin MM, Singapore 11.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Asiakaspalvelua ja ruumiskuljetuksia 12.00 Lauman uusi jäsen 12.30 Kekseliäs nikkari 13.10 Maailman kauneimmat junareitit 13.55 Uinnin MM, Singapore 16.10 Lomamatka 80-luvulle 16.40 Rattikärpäset 17.10 Petra Olli kun liekki sammuu 18.15 Jalkapallon EURO 2025: ennakkostudio loppuottelu 18.50 Jalkapallon EURO 2025: Loppuottelu 21.00 Jalkapallon EURO 2025: jälkistudio loppuottelu 21.45 Barbie: Piilotettu totuus 23.15 Naisenkaari (S) Yle Teema & Fem 07.51 Häähuumaa 08.26 Erämaan vartijat 09.05 Vaihdevuodet ne tulevat sinullekin 10.04 Ruokamakasiini 10.33 Antiikkikaksintaistelu 11.01 Tuntematon perillinen 12.00 Miljoonavaillinki (S) 13.40 Uusi Kino: TransVersum (S) 14.00 Själö Island of souls (7) 15.20 John Cranko: Kuinka äkäpussi kesytetään 17.25 Unelmakoti: dokumentti 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.30 Puutarhakausi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.48 Sportliv 20.00 Kuninkaalliset korut 21.00 Murha Sandhamnissa (12) 22.30 Kohti sokeiden maailmaa Yle TV1 06.55 Ruma Suomi 07.25 Ylen aamu 09.30 Van Life 09.50 Luontopäiväkirja 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Satunnaiset sankarit 12.30 Tom ja Lola (12) 13.20 Kaikkien naisten monni (S) 14.41 Tulossa: Villin Pohjolan kulta (7) 14.45 Elävä arkisto: Savon suurkatselmus 14.55 Iskelmätarinoita 15.55 Villimpi maailma 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Tom ja Lola (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Van Life 18.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 19.00 Urheilu-Suomi 20.00 Digihuijatut 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.35 Perjantai-dokkari: Yksityisetsivä 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Eliksiiri (12) 22.55 Vanhempien vaikea valinta (12) 23.52 Trauma henkirikoksen jäljet (7) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.7. 08.59 Pikku Kakkonen 09.00 Galaxi 09.00 Patu-koira (7) 09.08 Voihan Poni (7) 09.20 Auri ja maailman eläimet (7) 09.31 Avaruuden aarteet (7) 09.55 Antiikin aikaan keksittyä (7) 10.00 Yliopistollinen eläinsairaala: Kissakämppikset sairaina 10.30 Kekseliäs nikkari 11.10 Luontomatkalla 12.10 Suuri keramiikkakisa 13.05 Pirjo (S) 13.10 Kummeli (7) 13.39 Kummeli (7) 14.10 Halln (7) 14.27 Luottomies 2 (7) 14.38 Luottomies 2 (7) 14.50 Modernit miehet 15.10 Modernit miehet 15.31 Pirjo (S) 15.35 The Flying Finns 16.08 The Flying Finns 16.35 The Flying Finns 17.02 The Flying Finns 17.35 Ellan matkassa: roomalainen Ranska 18.05 Ellan matkassa: roomalainen Ranska 18.35 Kovasikajuttu (S) 20.00 Apulanta (Ruisrock 2015) 21.00 Pitkä kuuma kesä (12) 22.37 Onko koolla väliä. (16) 23.35 Orgasmitakuu (16) 23.58 YleX Kesäkumi 2025 Yle Teema & Fem 07.52 Vakuum (12) 08.05 Puutarhakausi 09.33 Silbersky, asianajaja 11.01 Villieläinten jäljillä 12.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 12.53 La Promesa Salaisuuksien kartano 13.52 La Promesa Salaisuuksien kartano 14.48 La Promesa Salaisuuksien kartano 15.49 La Promesa Salaisuuksien kartano 16.52 Viipurin henki 17.25 Antiikkimakasiini 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.20 Hiekkarannalla (S) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 20.00 Raha-Suomi: Kestääkö kassa 21.00 Sodankylän parhaat (S) 21.10 Kino Klassikko: Kuin taivaan lintu (16) 22.55 Coitus Int 50 Revival Manserockin juurilla Yle TV1 07.00 Tarina Ruotsin historiasta (12) 08.00 Avara luonto: Jäinen planeetta II 08.50 Perjantai-dokkari: Oodi possulle 09.00 Lars Monsenin koiravaljakko 09.40 Elävä arkisto: Saaristomerellä 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Vuosisadan taidevarkaudet (S) 11.55 Vaiheessa: Unelmien nainen 12.20 Intian tiikerit 13.15 Eränkävijät 13.43 Eränkävijät 14.15 Van Life 14.35 Urheilu-Suomi 15.35 Elämäni Biisi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Sanditon (7) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Afrikan savannilla 18.38 Exploring Earth 18.45 Itse asiassa kuultuna: Esko Valtaoja 19.34 Luontopäiväkirja 19.45 Erikoisryhmä Potsdam (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.00 Vanhempien vaikea valinta (12) 22.00 Hormonit! (12) 22.45 Ulkolinja: Meri meidän välissä 23.35 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.7. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista.. Maanantai 28.7. 08.24 Pikku Kakkonen 08.25 Galaxi 08.25 Ninjalinja (7) 08.36 Kärpästen Harri (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Uinnin MM, Singapore 10.30 Riistametsällä 11.15 Veljesten keittiössä 11.45 Kandit 12.15 Huijattu! 12.45 SDS: Nälkä ajaa leipäjonoon 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Samassa veneessä (7) 13.55 Uinnin MM, Singapore 15.35 Jalkapallon EURO 2025: kooste loppuottelu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Maamerkkien uusi elämä 18.45 Luontoretkellä 19.00 Suuri hääkisa 20.00 Suuri keramiikkakisa 20.55 Kirjava luonto 20.56 Kirjava luonto 21.00 Varikkounelmia 21.30 Kierroksilla (12) 21.46 Kierroksilla (12) 22.07 Kullannuput (12) 22.27 Pirjo (S) 22.30 Sarjakusettaja 22.55 Tytöt 18 23.20 Kehoni ja minä 23.35 Avoimena Yle Teema & Fem 09.22 Kiravas ruokaa ja perinteitä romanikielellä 09.51 Puutarhakausi 12.00 Viimeinen rantaleijona (S) 13.14 Kouluvuosi Japanissa (S) 14.30 Uusi Kino: Butterfly Lovers (S) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 15.55 Pieni suuri maailma 16.00 Rantahotelli (7) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.28 Hupsulit 18.30 Henkien valtakunta 19.00 Kuin kaikki muut 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.45 Kierroksilla (12) 20.01 Kierroksilla (12) 20.21 Agentti isän elämä ja valheet (12) 22.00 Toisten rahat (7) 22.45 Ohuella langalla (16) Yle TV1 06.55 Ruma Suomi 07.25 Ylen aamu 09.30 Van Life 09.50 Luontopäiväkirja 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Tiettömän taipaleen takana 12.20 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 12.30 Tom ja Lola (12) 13.20 Villin Pohjolan kulta (12) 14.45 Tulossa: Pinsiön parooni (S) 14.50 Elävä arkisto: Robottinako unelma-ammatissa. 06.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 07.15 Popi Kissa (S) 07.26 Pikku Kakkonen 07.28 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 07.38 Enni ja Roi (S) 07.50 Pikku Kakkonen 07.52 Tuuri (S) 08.00 Ryhmä Hau (S) 08.22 Nimipäiväonnittelu: 28.7. 06.52 Minimuksut (S) 07.10 Dalin leikkiseikkailut (S) 07.22 Pippa ja Popi (S) 07.29 Manu Monikone (S) 07.40 Oktonautit (S) 07.51 Ryhmä Hau (S) 08.14 Pikku Kakkosen reportteri 08.18 Leikitään Pikku Kakkosta 08.56 Nimipäiväonnittelu: 27.7. Yle TV1 06.55 Ruma Suomi 07.25 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 09.59 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Tiettömän taipaleen takana 12.20 Tom ja Lola (12) 13.10 Kanavan laidalla (7) 14.52 Tulossa: Kaikkien naisten monni (S) 14.55 Elävä arkisto: Vanhan härkätien varrella 15.05 Arktinen kriisi 15.50 Historia: Nobelin veljekset 16.43 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.48 Novosti Yle 16.53 Yle Uutiset viittomakielellä 16.58 Yle Uutiset 17.00 17.04 Yle Uutiset alueeltasi 17.08 Tom ja Lola (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Van Life 18.50 Luontopäiväkirja 19.00 Perienglantilainen skandaali (12) 20.00 Kun Suomi muuttui levottomat ajat 1961-1981 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 The New Pope uusi paavi (12) 21.55 Yle Uutiset 21.59 Urheiluruutu 22.03 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.15 Kuoleman kolmio (16) 23.00 Naissotilaat 2 23.27 Naissotilaat 2 Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 25.7. 06.52 Nappulat 07.04 Fantti ja työkalut (S) 07.11 Heimo ja Hemmo (S) 07.13 Pipsa Possu (S) 07.18 Rikke (S) 07.23 Franklin ja ystävät (S) 07.35 Hiiritalon Sam ja Julia (S) 07.42 Pikku Kakkonen 07.43 Raksajengi (S) 07.54 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.15 Tuuri (S) 08.22 Barbapapa (S) 08.33 Rollen remmi (S) 08.45 Pelastajapartio (S) 08.57 Nimipäiväonnittelu: 26.7. 06.53 Momolu ja ystävät (S) 07.00 Poppelikumpu (S) 07.05 Pikku Kakkonen 07.07 Pipsa Possu (S) 07.12 Hirviökoulu (S) 07.19 Pikku Kakkonen 07.21 Stella ja Sami (S) 07.33 Petran poppoo (S) 07.44 Tie tähtiin (S) 07.56 Pikku Kakkonen 07.58 Emmi ja Kuru (S) 08.09 Retki-Roope (S) 08.20 Nimipäiväonnittelu 25.7. Perjantai 25.7. Sunnuntai 27.7
Tohmajärven kunnalle hän antaa suuret kiitokset. – Siinä vaiheessa minulla oli entistä vahvemmin ajatus siitä, että haluan olla toteuttamassa muiden taiteellista työskentelyä. Hän pitää mahdollisena, että työpajan ajatukset saattavat vielä jatkojalostua. – Olen klubikulttuurin kasvatti, Nisonen toteaakin. Hän on vaikuttanut esimerkiksi Plastic Pony -ryhmässä ja on Club La Persé -kollektiivin perustajajäseniä. Tai että voisimme saada sen kannatelluksi, nähdyksi tai kuulluksi ja jakaa tämän kokemuksen tässä yhteisessä tilassa, Nisonen avaa. Siinä on samalla luotu tälle yhteisölle myös oma turvallinen tila – tai kattila, alusta tai mikä hyvänsä, Nisonen pohtii. Vierailu huipentui yhteisölliseen työpajaan, jossa osallistujat saattoivat jakaa moninaisia kokemuksiaan karjalaisesta perinteestä – oli kyseessä sitten leikki, tapa, muisto, loitsu tai vaikkapa kehollinen tunne. Lähes kuukauden verran kestäneen residenssityöskentelynsä aikana Nisonen syventyi karjalaiseen viisausperinteeseen ja sen kehollisiin ulottuvuuksiin esimerkiksi nykytaiteen keinoin. Hän kertoo päässeensä tanssiessa kenties hengellisiksikin luonnehdittaviin tiloihin, joita hän myöhemmin aikuisiällä saavutti erilaisten viisausperinteiden avulla. 15-vuotiaana Nisonen muutti omilleen Helsinkiin. – Tässä on mieletön museoalue suoraan vieressä – on lämmittänyt sydäntä, Suomen Kansallismuseon myyntipäällikkönä työskentelevä Nisonen iloitsee. Joensuulaislähtöinen Kirsi Nisonen asuu nykyisin Helsingissä ja Lahdessa.. Keskiviikko 23.7.2025 17 TV-ohjelma torstai 24.7.2025 keskiviikko 30.7.2025 Keskiviikko 30.7. TYÖURAN ohella Nisonen on toiminut pitkään myös useissa performanssitaideryhmissä. – Kyse on seksuaalitai sukupuolivähemmistöistä ja queer-estetiikasta. NISONEN kuvailee Kipinän residenssikokemustaan aivan ihanaksi. – Koen, että olen tehnyt ihmisoikeustyötä, Nisonen luonnehtii toimintaansa näissä ryhmissä. – Itselläni ei ole ollut vetoa arkkityyppiseen erakkotaiteilijuuteen. – Tätä metodia voisi käyttää yhteisötyöskentelyssä, vaikka Club La Persén kanssa. – Keskustellessani heidän kanssaan tunnistin hirvittävästi yhtymäkohtia ja ilmentymiä sille samalle pyhän kokemukselle, joka on omassa elämässäni kulkenut mukana. – Toivottavasti pystyn ohjaamaan osallistujia jonkin tyyppiseen kehoyhteyteen. Nisonen kertookin, että toimijuus osana työryhmää on hänelle hyvin tärkeää. 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.41 Pieni suuri maailma 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.02 Toisten rahat (7) 22.50 Kevin Spacey: Menetetty maine (16) 23.47 Trauma henkirikoksen jäljet (7) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.7. (S) 08.07 Ruso ja rihmalat (S) 08.19 Nimipäiväonnittelu: 30.7. Klubikulttuurin kasvatti piti työpajan karjalaisesta perinteestä Työpajassa käytettiin apuvälineenä tunnekehokartastoa. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. Myöhemmin hän valmistui pukuompelijaksi ja näyttämöpukineiden valmistajaksi, jonka jälkeen hän teki menestyneen uran muodin moniosaajana. – Tässähän on ideana luoda yhteinen tila, missä olemassa oleva tai tunnistamaton alkaa elää meissä. – Lapsesta asti minua ovat seuranneet eksistentiaaliset kysymykset, kuten mitä tämä kaikki on, kuka minä olen, miksi olen täällä ja mikä minun tehtäväni tässä kokonaisuudessa on, Nisonen kertoo Tohmajärven taiteilijaresidenssissä opistotalo Kipinässä kesäkuun lopulla. – Vau, millaiset mahdollisuudet he luovat taiteilijoille ja taiteelliselle työskentelylle! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, Nisonen toteaa. Hänellä oli myös oma yritys Helsingin Viiskulmassa. Hän tutustui muun muassa Pielisen tietäjien jäseniin, ja tutki yhteisössä nykyshamanismia. Hän näkee jatkumon myös Kipinän työpajan ja aikaisemman työskentelynsä välillä. Lisäksi olen kirjoittanut tietoisen läsnäoloharjoituksen, missä karjalaiset symbolit ja arkkityypit ohjaavat meitä kehoskannaukseen, Nisonen havainnollistaa hieman ennen työpajan alkua. 06.53 Martta puhuu (S) 07.16 Tulipop (S) 07.24 Pikku Kakkonen 07.25 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.36 Pikku Kakkonen 07.37 Mauno (S) 07.48 Ritari Mikke (S) 08.01 Pikku Kakkonen 08.02 Mitä ihmettä. Yle TV1 06.55 Ruma Suomi 07.25 Ylen aamu 09.30 Van Life 09.50 Luontopäiväkirja 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Kesäkasvo 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Tiettömän taipaleen takana 12.20 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 12.30 Tom ja Lola (12) 13.20 Pinsiön parooni (S) 14.49 Tulossa: Tulipunainen kyyhkynen (7) 14.55 Elävä arkisto: Herrojen herkku, rapu 15.05 Avara luonto: Pienen eläimen pitkä matka 15.58 Historia: Tšernobyl unelman tuho 16.45 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.09 Tom ja Lola (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 Kesäkasvo 18.30 Van Life 18.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 19.00 Historia: Amerikan biisonin tarina 19.55 Pieni suuri maailma 20.00 Puolet minusta. Eräänlaisia pyhän kokemuksia Nisonen kertoo saavuttaneensa jo nuorena elektronisen musiikin tapahtumissa reiveissä. Toimittuaan yli 10 vuoden ajan yrittäjänä tekstiilialalla hän ryhtyi opiskelemaan kulttuurituottajaksi. Työhuoneensa hän jakoi vaatesuunnittelija Tiia Vanhatapion ja kenkäsuunnittelija Minna Parikan kanssa. 08.21 Pikku Kakkonen 08.22 Galaxi 08.22 Athleticus 08.25 Haukku ja Poku (7) 08.36 Näin meillä (7) 08.50 Jumppahetki 09.00 Uinnin MM, Singapore 10.50 Frisbeegolfin MM-kisat 12.46 Rooman perilliset 13.45 Sportliv 13.55 Uinnin MM, Singapore 15.55 Frisbeegolfin MM-kisat 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Frisbeegolfin MM-kisat 19.01 Lauri Markkanen suomalainen supertähti 20.05 Mielettömät leikit 21.00 Isabella (12) 22.00 Joki (12) 23.46 Tuulikki (12) Yle Teema & Fem 08.00 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.20 Teurastajan vapaapäivä 12.00 Kohtalon tähdet (S) 13.40 Pienviljelijöitä: Lisäansioissa 13.55 Tori Elämää Helsingin kauppatorilla 14.05 Mullan alta: Heikki Kuula ja Yona 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano 15.55 Pieni suuri maailma 16.00 Rantahotelli (7) 16.55 Meeri Koutaniemi, irti kuvasta 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 20.00 Rantahotelli (7) 20.50 Sodankylän parhaat (S) 21.00 Reggaeton soundi joka valtasi maailman (12) 21.45 Kino: Painutaan metsään (12) 23.30 Onnen pyörät (S) Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. TOHMAJÄRVI Miikka Kivinen Joensuulaislähtöinen taiteilija, kulttuurituottaja ja kulttuurialan monitoimihenkilö Kirsi Nisonen luonnehtii itseään etsijäksi ja vaeltajaksi. – Voidaan puhua transsista, ykseydestä tai pyhyydestä, nykyisin paljon joogaa ja meditaatiota harjoittava Nisonen sanoo. HELSINGISSÄ, Suomen Kansallismuseossa työskentelevän Nisosen kiinnostus omiin karjalaisiin juuriin ja perinteisiin syventyi korona-aikaan, kun hän alkoi viettää yhä enemmän aikaa Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa etätöitä tehden
Kesätori pe 25.7. asti. Peltoa paloi, puhelin hälytti ja auto ympäri KITEE Mervi Venäläinen Puhoksessa toimiva Nordic Freeze Dry Oy tarjoaa kuluvan satokauden tuotteille pakastekuivausmahdollisuutta yritystoimijoiden lisäksi myös kotitalouksille. klo 10-14. Kuivaheinäsiilossa syttyi tulipalo VÄRTSILÄ Miikka Kivinen Värtsilän pitäjä -kylttejä on asennettu tien varsille yhteensä kolme kappaletta. l. Talon isäntä havaitsi siilosta tulevan savua ja otti yhteyttä pelastuslaitokseen. Yksi niistä on Niiralassa, yksi Saarion suunnasta tultaessa ja yksi Ilomantsin suunnasta tultaessa. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun tarjoamme palvelun yksityisasiakkaille tällä alueella. 18 Keskiviikko 23.7.2025 Copyright: 2006 Michael Mepham. l. Pakastekuivausta tarjolla myös kuluttajille Myös kotipuutarhurit ja luonnonmarjojen kerääjät voivat saavat mahdollisuuden pakastekuivaukseen. Kiljusen Herrasväki Tohmajärven teatterissa to 24.7. Marjoja otetaan käsittelyyn 10 kg:n erissä. Kiteen kirjastossa Poimintoja luontokokelmista näyttely ja Katri Tirkkosen Päivä villimiehen matkassa -näyttely heinäkuun ajan. Pakastekuivaus (freeze drying) poistaa elintarvikkeista veden matalassa lämpötilassa ja alipaineessa, jolloin säilyvyys pitenee useisiin vuosiin. Ensimmäisen pelastusyksikön saavuttua kohteeseen, todettiin ettei paikalla onnettomuuden merkkejä. SUNNUNTAINA Joensuuntiellä Kiteellä henkilöauton katolle jäänyt iPhonepuhelin tippui liikkuvan ajoneuvon katolta Joensuuntien ja Piimäjärventien risteyksen kohdalle. Pakastekuivattu marja on kuin kesä tiivistettynä. Kuluttajakokeilu kestää 15.9.2025 asti ja toimii ennakkovarauksella yrityksen kotisivujen kautta. klo 14.00 l. Kohteen jälkivartiointi jäi tilan isännän vastuulle. klo 18.00, la 26.7. Distributed by Tribune Media Services. saakka ja on auki joka päivä 10 16 ja keskiviikkoisin 10 20. Maalaa kiviä -askartelupaja 14.25.7. Kohta puhelin paikallistettiinkin keskeltä ajokaistaa rikkoontuneena. Se on rapea, maukas ja pitkäikäinen. Pelastuslaitos rajoitti ja sammutti palon. ” Kokeilu koskee mansikkaa, mustikkaa ja puolukkaa. – Pelastustoiminnan toteuttamisessa onnistuttiin. Värtsilän pitäjä -kyltit paikoillaan Yksi kolmesta Värtsilän pitäjä -kyltistä sijaitsee Niiralassa. MAANANTAINA henkilöauto ajautui Joensuuntiellä katon kautta ympäri päätyen lopulta pyörilleen Kiteen Tolosenmäessä. Avoinna ke-pe 12-18. Pelastushenkilöstö kasteli kohdetta vedellä ja teki siilon sisällä sammutusraivausta. TOHMAJÄRVI l. klo 19.00, la 26.7. Kyseessä on kokeilu, jonka tavoitteena on tarjota kotipuutarhureille ja luonnonmarjojen kerääjille vaihtoehtoinen ja pitkäaikainen tapa säilöä pieniä eriä marjoja. Riihijärven maalaispäivät su 27.7. Siilon sisällä voi olla vaaralliset olosuhteet, joten sisällä ollut henkilö käytti paineilmahengityslaitetta. klo 9.00-13.00 l. Kulttuuri-ikkuna TAPAHTUMAT Rokotteet Punkkibussista ® edullisesti PUNKKIBUSSI PYSÄHTYY KESKI-KARJALASSA sunnuntaina 27.7. klo 14.00 ja su 27.7. Keskiviikon Sudoku n.355 KITEE l. Rollaattorikapina Värtsilän kesäteatterissa pe 25.7. Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa www.sudoku.org.uk Sudoku tehtävän 354 ratkaisu. l. Tippuessaan kännykkä teki hälytyksen vakavasta liikenneonnettomuudesta. Sari Rinkisen näyttely ”Matkan varrelta ” Tohmajärven kirjastossa heinkuun loppuun asti. Jonain Päivänä – Maria Mughalin maalauksia esillä Sovintolan galleriassa su 10.8. Siilo oli lähes täynnä kuivaheinää. klo 13.00-14.00 Rääkkylän kirjastossa. l. Pelastusyksikön jalkauduttua tutkimaan ettei mahdollinen moottoripyöräilijän ulosajo ole aiheuttanut hälytystä, paikalle saapui autoilija, joka ilmoitti että hänen puhelin on hävinnyt. Näyttelykeskus Kitee: Perinnehuone, trofee -näyttely, Arabian astiat, galleriassa Joensuun taiteiliaseuran näyttely ja Aino Alasaaren näyttely, pienoisrautatie. Ja jos kaipaa tuttua koostumusta, sen voi nesteyttää takaisin lähes alkuperäiseen muotoonsa, kertoo tiedotteessa Kaisa Lehtipuro, yksi Nordic Freeze Dry Oy:n omistajista. Ajoneuvossa oli kuljettaja ja yksi matkustaja, joista molemmat kuljetettiin jatkohoitoon. KITEE Kari Sarkkinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella oli tiedotettavaa tehtävistään Kiteellä perjantaina, sunnuntaina ja maanantaina. Tällä kertaa siilopalossa selvittiin verrattain vähällä, todetaan pelastuslaitoksen tiedotteessa. klo 14.00 l. KESÄLAHTI l. Työ tapahtui korkeassa siilossa, jonka sisään kuljettiin siilon yläosassa seinämässä olleesta luukusta. Pelastuslaitokselta kerrotaan, että tämä oli toinen vastaavanlainen hälytys viime viikon aikana P-K.n pelastuslaitokselle. PERJANTAINA Kiteellä peltotöissä paalainkoneeseen tulleesta teknisestä viasta johtuen syttyi useita erillisiä palopesäkkeitä noin puolen hehtaarin alueella. Sanna-Mari Mämmin Iloa väreistä -näyttely Järventauksen Seurapirtin kahviossa 3.8. klo 14.00 ja su 27.7. Pelastuslaitos raivasi onnettomuuspaikan ja rajavartiolaitos ohjasi liikennettä. Palo todennäköisesti aiheutui siilossa ylhäällä olleesta moottorista, joka kuumeni liikaa. Haluamme testata, kuinka paljon kiinnostusta tällaiselle säilöntämuodolle löytyy marjasesongin aikana. Tuokio kaunokirjallisuutta ke 30.7. Kuvituskuva. Saarion voimalaitosmuseo avoinna 26.7. l. Ylhäällä käytettiin myös putoamissuojausta. Kokeilu koskee mansikkaa, mustikkaa ja puolukkaa. RÄÄKKYLÄ l. l. klo 12-13 Neste Tolosenmäki Katso lisätiedot ja pysähdyspaikat punkkibussi.fi tai skannaamalla QR-koodi PUNKKIROKOTUS 60 € + Kanta-maksu 3,70 € KITEE Mervi Venäläinen Kiteellä syttyi torstai-iltana tulipalo maatilan kuivaheinäsiilossa. Pakastekuivatut marjat säilyvät vuosia huoneenlämmössä ilmatiiviissä pussissa tai purkeissa, ja niitä voi hyödyntää esimerkiksi matkailussa, välipalana, smoothie-juomissa, ruoanvalmistuksessa tai vaelluksilla. Ravintoaineet, maku ja rakenne säilyvät poikkeuksellisen hyvin. Tohmajärven museoalue avoinna ti-pe klo 11-17 ja la klo 11-15. Rääkkylän kirjastossa. klo 10-15. All rights reserved
Kananleike Torjantai (L)......... Heti vapaa. Isoja koneita. Ota yhteyttä! Palveluksessanne Lakineuvot elämän eri tilanteissa PUH. 350,00 € /kk+vesi 15,00+ oma sähkösopimus + kotivakuutus. (10:30-14:30) Possunleike Perjantai (L) ......... 040 683 1408. Puh. MYYTÄVÄNÄ ELOKUVAT Yksiö 31,0 m², Harjuntie 6. P. Lähdöt klo 16 -18.30 välillä KeKaRan kuntorastit Ansoniemen kartalla 28.7. AVOINNA: MA–PE klo 9 – 17 KeKaRan kuntorastit ke 30.7. 11,90 € Pe 25.7. Tervetuloa!. 14,90 € Hyvää ruokahalua! Hyvää ruokahalua! Riihijärven Maalaispäivät Sunnuntaina 27.7. Hissitalo, 3. Ilmoitusten lisätiedot www.kotikarjala.fi puh. 12 kk 128,00 € Näköislehti: Kesto 101 € /vuosi, määräaik. Puh. klo 10-15 Työnäytökset: Heinän seivästys, heinähaasi, paalaus, heinähäntä, varstapuinti, jauhaminen. Rantakala 7.8.2025 klo 12.00 Puhoksen navetalla. Koivusillassa. 11,90 € To 24.7. Keskiviikko 23.7.2025 19 OSTETAAN JÄRJESTÖPALSTA TAPAHTUMAT HUVEJA TYÖSUORITUKSET Koti-Karjala Pokentie 8, 82500 Kitee Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven puolueeton paikallislehti. Arpajaiset. 12 kk 105,00 € Tilaushinnat sisältävät 10% arvolisäveron Jakeluhäiriöt p. RIVI-ILMOITUKSIA VUOKRATTAVANA Eläkeliiton Kiteen yhdistys ry. Paketti-/henkilöauto pikaisesti. P. Liput 10€ Lapset ilmaiseksi Riihijärventie 45, p.050 412 7003 Koko perheen ParturiKampaamo Susanna. 0400 376 192. Lähdöt klo 16-18.30. Suunnistuksen jälkeen uinti mahdollisuus. 0400780369. ......... Heti vapaa. (10:30-14:30) Kananleike Torjantai (L)......... 20 km) ja takaisin Lounasmahdollisuus (omakustanteinen) klo 12 alkaen Vapaa pääsy, tervetuloa! Ohjelma: www.propuruvesi.fi Ystävällisen palvelun Neste-asema! www.plussa.com TILAA VERKKOKAUPASTA KOTIPIZZA.FI Loppuviikon lounaslista Avoinna: ma–pe 6.00–22.00, la 7.00–21.00, su 8.00–22.00 Ke 23.7. klo 20.00–00.30 KesU • Liput 17 € Anneli Mattila & Recados Tiistaina 5.8. 045 111 4543. Lisätiedot: 0400 756 502, 040 738 0550. MYYTÄVÄNÄ /vuokrattavana Kiteel lä Kellonsoittajantiellä 1h+kk+s+parveke+ap 2. Lapsille vesiliukumäki ja tehtäväpolku Ja paljon muuta.. Saija Tuupanen & eXmiehet RAJAVAARAN LAVA PURUVESI-SEMINAARI Torstaina 31.7.2025 klo 13.00 – 17.00 Ruokkeen Lomakylä (Ruokkeentie 58, Kesälahti) Seminaarin sisältö Klo 13.10 – 14.10 Tilannekatsauksia Puruveden vesienhoidosta Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistöja Luontokunnostus Janne Raassina Pro Puruvesi ry Klo 14.10 – 14.40 Puruveden, Karjalan Pyhäjärven ja itäisen Pihlajaveden vesienhoidon organisoinnin tilannekatsaus Pro Puruvesi ry Klo 14.40 – 15.00 Kahvitauko Klo 15.00 – 15.40 Huomionosoitukset Keskustelua ja seminaarin päätös Klo 15.40 – 17.00 Maastokäynti Vinkuvanjoen valuma-alueen työmaalla Bussikuljetus kohteeseen (n. p. 0100 5577 ma–pe klo 9–16. Hissitalo. Sopan hinta 20€, sisältää keiton, leivän ruokajuoman ja pullakahvit. 013-220 251 Avoinna ma-pe 7-16.30 Sähköasennuksetja suunnittelu Sähkömoottorikäämintä ja -tarvikemyynti Kitee, p. Liikunta-ikkuna Junnupesistä Rantakentällä • D-pojat kilpasarja 30.7.2025 11:00 KesU KPL 13:00 JoMa KPL Junnukioski kentällä. Keisarinkuja 22. kaksio 56m2 Kiteen keskustassa. K e sä la h ti Ti 29.7. kerros. (10:30-14:30) Lindströminpihvit ja Lindströminpihvit ja Lohimurekepihvit (L) Lohimurekepihvit (L) ........ krs. 0505385329 050 5399 186 (Elli) 0400 377 876 (Ismo) Niinikummuntie 7, Kitee MAISTUVAT MANSIKAT www.ruutiaisenpuutarha.fi VUOKRATTAVANA Keskusta 2 h+k, Kappelintie 5. 013 415 010 SILMÄLÄÄKÄRIN JA OPTIKON VASTAANOTOT AJANVARAUKSELLA. 040 684 8424 Kestotilauksen voit halutessasi maksaa 1-4 erässä. 14,90 € Su 27.7. (10-20:30) Floridanleike (L) ................................ 12,90 € La 26.7. 0500 378 234 Harjuntiellä ensimmäisen kerroksen remontoitu kaksio. 040 245 6845. 0400 380 703 Kiteentie 10, KITEE puh. Kitee Hovintie 3 Joensuu Siltakatu 14 B 20 www.teraskulma.com TESTAMENTTI PERUNKIRJOITUS PERINNÖNJAKO EDUNVALVONTAVALTUUTUS ASUMINEN JA RAKENTAMINEN RIITAJA RIKOSASIAT www.evsahko.fi Niittytie 2 A , p. 040 684 8411 toimitus@kotikarjala.fi markkinointi@kotikarjala.fi ilmoitukset@kotikarjala.fi tilaajapalvelu@kotikarjala.fi www.kotikarjala.fi Toimitus: Miikka Kivinen 040 684 8431 Kari Sarkkinen 040 684 8427 Mervi Venäläinen 040 684 8426 Toimitusjohtaja-päätoimittaja Marko Torni 040 546 2057 ISSN 1236-4495 Koti-Karjala ilmestyy keskiviikkoisin Toimisto avoinna: Ma–to 9.00–15.30 Pe suljettu (vain ajanvarauksella) Mainos-markkinointi Minna Ikonen 040 684 8430 Sari Pitko 040 684 8436 Laskutus 040 684 8411 Tilaushinnat: Paperi: Kesto 115,00 € /vuosi, määräaik. Yhteiskuljetus 5€ (maksu bussissa käteisellä) lähtö S-Marketin takaa klo 11.30, ajetaan ABC:n pihan kautta.Ilmoittautumiset 1.8.2025 mennessä Sirkalle p. Lähtöpaikan osoite Ansolammentie 6. Vuokraennakko 1 kk vuokra. P. / Kitee. ................. (10-21:30) Floridanleike (L) ............................... 010 419 4336 Kiteellä ajanvarauksella palvelee asianajaja Marketta Laurikainen. Opastus Juurikantieltä n 11 km Kiteeltä Närsäkkälän suuntaan
Karhukannan hoitosuunnitelmassa kuvataan ne toimenpiteet, joiden tavoitteena on turvata elinvoimainen karhukanta, mahdollistaa karhukannan kestävä kannanhoidollinen metsästys sekä vastata karhun aiheuttamiin poroja kotieläinvahinkoihin. Kannanhoidolliset sekä vahinkoja turvallisuusperusteiset suurpetojen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus, joka päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta kannanhoitoalueilla. Kompakti pumppu mahtuu kapeaankin vesiastiaan. – Lupamäärä määräytyy arvioidun pentuemäärän mukaan, eli määrä on noin 10 prosenttia syntyneiden pentujen määrästä, Hannu Tahvanainen tähdentää. Tällainen toiminta perustuu myös jätelakiin. Asetuksella vahvistetut kannanhoitosuunnitelmassa määritetyt viisi kannanhoitoaluetta, jotka ovat itäinen, keskinen, läntinen ja eteläinen kannanhoitoalue sekä poronhoitoalue. Kulkureittiä seurataan vielä pitempi matka, että karhu poistuu toivottuun suuntaan. Soita ja kysy tarkemmin vapaista paikoista. Tämä on myös poliisin ohje. Itäisellä kannanhoitoalueella kiintiö on 180 karhua, joista Keski-Karjalassa 19. Suunnitelmalla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin. Vaikka havainnoista on mediassa pyydetty ilmoittamaan hätäkeskukseen, tätä he haluaisivat toppuutella. Uutta ilmiötä, jossa eläimiä lähdetään somepäivityksen jälkeen etsimään, he haluaisivat myös toppuutella. He opastavatkin siirtämään myös kompostorit ulkorakennuksiin ovien taakse. Tavoitteena on myös ylläpitää karhukannan ihmisarkuutta. – Hätäkeskukseen soitetaan siinä tapauksessa, jos karhu aiheuttaa uhkaa tai on pihassa. Myös poliisi voi määrätä suurpedon lopetettavaksi, jos se aiheuttaa uhkaa ihmisen turvallisuudelle tai jos eläin aiheuttaa muuta huomattavaa vahinkoa. Eläimet ovat sähköaidan takana. – Ilmoittamalla autetaan viranomaisia saamaan kuva alueen suurpetotilanteesta ja tuetaan riistantutkimusta, kun havainnot kirjataan Tassu-järjestelmään, Tahvanainen korostaa. Lisäksi Luonnonvarakeskus on tukenut valmistelua. Paikalla on yhteensä viisi lehmää ja viisi vasikkaa. Lehmät tulivat Sepänniemeen KESKI-KARJALA Mirja Hurskainen Kevään ja kesän aikana karhuhavainnot ovat saaneet paljon huomiota Keski-Karjalassa. Vanha ohje siitä, että metsäisillä alueilla liikkuessa kannattaa pitää ääntä, on siis hyvä pitää mielessä. Mähövaaran tilan toinen yrittäjä Ilkka Romppanen pyytää, että aitaukseen ei mentäisi. Puutarhajätettä ei tarvitse laittaa biojätteeseen, mutta esimerkiksi marjat ja omenat kannattaa poistaa pihasta. Mediassa on jo muistutettu ihmisiä pitämään pihoiltaan poissa kaikki karhuja houkuttava ruokajäte ja roskat. Haja-asutusalueella ei karhuja yleensä lähdetä karkottamaan, koska se on niiden luontaista elinympäristöä. MAAja metsätalousministeriö on vahvistanut 4.7. Koskaan ei tiedä, mikä laukaisee sen pedon vaistot, mutta yllättäminen on varmaan yksi sellainen asia, Pakarinen painottaa. Hän myös muistuttaa, että vaikka karhun pentu on pienenä söpö, karhu ei ole suloinen nallukka, jota kannattaa lähestyä. RETKISUIHKU MAG-PRO GARDEN RETKISUIHKU MAG-PRO GARDEN LADATTAVA LADATTAVA 39,95 39,95 www.k-rauta.fi www.plussa.com Puhoksentie 3, 82500 Kitee puh. Kesämökeillä, joissa ei oleskella säännöllisesti, on kompostointikin joskus ongelmallista. Karkottaminen tapahtuu henkilökarkotuksena, ja koira on mukana, että karhu tuntee painetta poistua paikalta. Suomen karhukannan suotuisan suojelutason määräksi katsotaan hoitosuunnitelmassa 1400 yksilöä. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteenkuljetussopimuksen tekemistä jätehuoltoyrittäjän kanssa. – Siellä on tahattomasti tai osittain tarkoituksellakin jätetty karhulle sopivaa ravintoa, vaikkapa kalanperkeitä roskapönttöön tai metsän reunaan. Taajaman ulkopuolellakin on sallittua karkottaa suurpeto hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta. Teiden varsilla ja pelloilla taajaman ulkopuolella olevista karhusta soittaminen kuormittaa hätäkeskusta. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa oli syksyllä 2024 ennen metsästyskauden todennäköisesti 2084 karhua. Tervetuloa seuraamaan meitä myös Facebookissa ja Instagramissa Koti-Karjala koti_karjala Tehokas mainospaikka! TAKASIVUN SILMÄKULMA. Mähövaaran tilan lehmiä on maisemanhoidollisissa tehtävissä Sepänniemen lisäksi Päätyeenlahden päässä ja Pyörykässä. Kaikilla viidellä kannanhoitoalueilla ovat käytössä myös vahinkoja turvallisuusperusteiset luvat, joiden määrää asetus ei rajoita. Irrotettava akkuyksikkö, jonka suojausluokka on IPX8. Karhu oppii myös käymään samoilla paikoilla, mistä on tottunut ruokaa löytämään. Karhujen kokonaismäärästä on liikkeellä monenlaisia näkemyksiä, mutta Pakarinen ja Tahvanainen eivät lähde kommentoimaan Luken virallista kanta-arviota. Poliisi tekee karhun karkottamisesta päätöksen heti, jos siitä tehdään havainto taajamassa piha-alueella. Hoitosuunnitelmalla ja asetuksella pyritään vähentämään kasvaneen karhukannan aiheuttamia ongelmia etenkin kannan tihentymäalueilla. – Virallisia karkotuksia Kiteellä on tehty tänä kesänä neljä kappaletta. HANNU Tahvanainen ja Seppo Pakarinen ovat se taho, jolle kannattaa ilmoittaa suurpetohavainnoista, koska he toimivat myös suurpetohavainnoitsijoina. – On siis vaikea arvioida, ovatko pihavierailut oikeasti yleistyneet, Seppo Pakarinen toteaa. Karhut kiinnostavat mutta myös pelottavat Suomen riistakeskus tutkii eri kompostorien karhunkestävyyttä. Asetus sallii enintään 285 karhuyksilön kaatamisen metsästysvuonna 2025–2026. He uskovat, että karhut vierailevat paljonkin pihoissa niin, että siitä ei jää merkkejä tai ei tehdä havaintoja. – Esimerkiksi Kiteen keskustaajamassa pentujensa kanssa liikkunutta emoa voisi sanoa jo ihmisystävälliseksi, mutta silti suurpetoa ei koskaan kannata lähestyä. Ne syövät ruovikkoa ja pajukkoa ja vievät tällä tavalla ravinteita pois, kertoo Mähövaaran tilan yrittäjä Kirsi Kostamo. Kätevä suihku peseytymiseen retkellä tai mökillä. Jos karhu jo pienenä tottuu ihmisiin, se ei osaa aikuisenakaan karttaa asuttuja alueita. Suomen karhukannan hoitosuunnitelman sekä karhuasetuksen. Kaikkien kiinteistöjen haltijoiden tulee liittyä järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Lehmiä ja vasikoita on Sepänniemessä yhteensä 10 kappaletta.. 040 833 0661 Palvelemme: Ma–Pe 8.00–17.00 La 9.00–14.00 19,95 19,95 KITEE Miikka Kivinen Mähövaaran tilan lehmät tulivat Kiteen keskustan tuntumassa olevaan Sepänniemen rantaan kesäkuun puolenvälin tienoilla. – Mikäli biojätteen kompostointi kiinteistöllä keskeytetään tilapäisesti, on biojäte tästä huolimatta edelleen erilliskerättävä ja toimitettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. – Karhuja ei tällä perusteella ole tällä alueella lopetettu pitkään aikaan. – Biojätteet tulee kompostoida tai lajitella erikseen poiskuljetusta varten. Hoitosuunnitelman valmistelussa tehtiin yhteistyötä Suomen riistakeskuksen kanssa. Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päätavoitteina on säilyttää karhukanta suotuisalla suojelutasolla ja ottaa samalla karhukannan hoidossa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaatimukset ja vaikutukset sekä alueelliset erityispiirteet. 040 684 8424, 040 684 8411 markkinointi@kotikarjala.fi KITEE Hurri Ky KITEE Ladattava retkisuihku 2000mAh LFP-akulla. Ilmoitus suurpetomiehille riittää, Seppo Pakarinen kertoo. Karhu on aina suurpeto ja niissäkin erilaisia. Biojätettä on esimerkiksi keittiössä syntyvä elintarvikejäte, Kiteen kaupungin jätehuoltoasiantuntija Sari Eronen painottaa. Lehmät ovat Sepänniemessä luultavasti syyskuun alkupuolelle. Meidän suurpetokarkotuksien tekijöiden näkökulmasta se vain hankaloittaa työtä, toteaa Tahvanainen. Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistyksen riistavahinkotarkastajat Hannu Tahvanainen ja Seppo Pakarinen ovat tarkastuksillaan todenneet, että monesti vierailuja aiheuttaa ihmisten toiminta. Biojätteeseen kuuluvat maatuvat ja kompostoituvat jätteet. – Lehmät ovat kesätöissä. – Jos joku vielä erehtyy mainitsemaan, että ei kannata lähteä jollekin alueelle, tuntuu se toimivan ihan yllykkeenä. Kuva: Kai-Eerik Nyholm