ELLEI TOISIN MAINITA. vuosikerta Keskiviikko 20.5.2026 N:o 21 Kokonainen KIRJOLOHI Suomi www KUPIAINEN TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 21.-23.5. Lapin tulisavu KIRJOLOHIFILEE Suomi 2299 9955 kg 1122 9955 kg Katso kaikki tarjouksemme K-ruoka-sovelluksesta K-RUOKA ja seuraa meitä FACEBOOK INSTAGRAM TUOTE-ESITTELY TO 21.5. Irtonumero 3,00 67. 50€ Lapsille PANDA HAHMO JAKAA LAPSILLE LAKUJA KLO 16,17 JA 18 LAHJARALLI KLO 16-19 MYYMÄLÄÄN ON PIILOTETTU 3 LAHJAPAKETTIA. 40€ 2 99 kpl Keski KILORINKELI 650g (4,60/kg). KLO 10-17 Atria wilhelm HUJOPPI HOTTI 330g (12,09/kg) pkt 3 49 pkt HK TUOTTEITA (3,33-14,29/kg) 2 . TARJOUKSET VOIMASSA TO-LA 21.-23.5. Oetker PIA DINA PIZZAT 280g (12,46/kg) pakaste Ilman plussa-korttia 3,99/kpl (14,25/kg) Ilman Plussa-korttia 2,29-3,99/kpl (11,45-17,32/kg) Maitokolmio NORMAALISUOLAINEN MEIJERIVOI 500g (6,98/kg) Rajoitus 2/pkt /talous Ilman plussa-korttia 4,37/kpl (8,74/kg) Pingviini 1L JÄÄTELÖT (1,67/l) Ilman Plussa-korttia 1,79-2,99/ pkt Juju SOKERITON VIRVOITUSJUOMA 0,33l 12-pack (1,34/l) sis pantin 1,20€ Ilman plussa-korttia 7,85/pack (1,68/l) sis pantin 1,20€ 6 45 pack Candy King IRTOKARKKIKUPPI n. LEIPOMOSTA Naudan JAUHELIHA 10% Suomi 1144 9955 kg Porsaan KASSLERJA ULKOFILEEPIHVIT Suomi 99 9955 kg MAAKUNNAN PARHAALTA HERKKUTORILTA 66 9999 kg Kokonainen BROILERI Suomi VALKOSIPULITÄYTEPATONKI 165g (6,00/kg) 00 9999 kpl RUISLIMPPU 500g (4,98/kg) PASTEIJAT 60-65g (9,08-9,83/kg) Ilman plussa-korttia 2,94/kpl (5,88/kg) BANAANI Suomi Ilman plussa-korttia 4,33/pkt (13,12/kg) Ilman plussa-korttia 5,25/kpl (13,13/kg) HK MESTARI HARRI TUOTE-ESITTELY PE 22.5 KLO 10-17 kpl Dr. TUOTE-ESITTELY PE 22.5 KLO 10-17 kpl HK POSSUN MEHEVÄ PAISTILEIKKEET 400g (9,98/kg) TUOTE-ESITTELY TO 21.5. Lapsille JAAMME MUUMIÄMPÄREITÄ 80 ENSIMMÄISELLE LAPSIPERHEELLE PÄIVÄN KANTA-ASIAKAS ARVONNASSA SQUISHMALLOWS JÄTTIPEHMOLELU ARVO N. 600g 1 29 kg Ilman plussa-korttia 3,85/kpl (5,92/kg) -22% Plussakortilla -8% Plussa-etu 33 9999 -13-50% Plussakortilla -17% Plussakortilla 5 .-6-44% Plussakortilla -15% Plussakortilla 22 4499 kpl 00 5599 kpl -13% Plussa-etu 33 4499 -14% Plussa-etu 33 9999 -20% Plussakortilla PAIKALLISTUOTTAJAT ENT. KENKÄKAUPAN TILASSA PE 22.5. GRILLISTÄ TORSTAI 21.5. KLO 10-17 KOTILEIPOMO RIIKONEN PIKA-ARVONNAT KLO 10, 13 JA 15. OETKER 10-17 PÄIVÄN KANTA-ASIAKAS ARVONNASSA TAFFEL REPPU TÄYNNÄ TAFFEL -TUOTTEITA ARVO N. PÄIVÄN KANTA-ASIAKAS ARVONNASSA FAZER REPPU JA FROOSH JUOMAT ARVO N.70€ KÄYTTÖTAVARA SIVULLA 5. LAUANTAI 23.5. KANTA-ASIAKASPÄIVÄT TO 21.5.-SU 24.5. ARVOTAAN 3 TUOTELAHJAKASSIA JOKAISESSA ARVONNASSA TUOTE-ESITTELY:ATRIA KLO 10-17 TUOTE-ESITTELY:LAPPALAN LUOMUTILA KLO 10-17 TUOTE-ESITTELY: RIIKOSEN KOTILEIPOMO 10-17 TUOTE-ESITTELY: SAVO-KARJALAN LIHA KLO 10-17 ARVONTA, PALKINTONA SAVO-KARJALAN LIHAN TUOTEKASSI. LAHJAPAKETIN LÖYTÄJÄ SAA JAAMME –7% ALENNUSKUPONKEJA OSTANEILLE PLUSSA-ASIAKKAILLE PERJANTAI 22.5. KLO 10-17 TOMAATTI Suomi 1 99 kg 5 49 kuppi TUOTE-ESITTELY: PYYKKIARKKI JA SYTTIS SYTYTYSPALLO KLO 9-17 TUOTE-ESITTELY: HK KLO 10-17 TUOTE-ESITTELY: DR
Teksti: Aila Silvennoinen Kuva: Marjaleena Malinen Kiteen Sydänyhdistys retkeili ja kokousti Sovintolassa Runsaslukuinen joukko yhdistyksen jäseniä osallistui Kiteen Sydänyhdistyksen kevätkokoukseen Sovintolassa. Tukholmaan suuntautuneella jäsenristeilyllä. Vapaa-ajan asukkaat ovat Rääkkylän voimavara: Kunnassa on saman verran mökkiläisiä kuin vakituisia asukkaita. Yhdessä laulaminen on hänelle mukava harrastus ja samalla mahdollisuus kehittyä. Harjoittelun tavoitteena oli, että esitys sujuu varmasti, kun lavalle astuu. Kitee haluaa olla ”voittava joukkue. Kaupungin visioksi on asetettu Kiteen kehittyminen vetovoimaiseksi seutukaupungiksi. Kolmea kilpailukappaletta hän harjoitteli kotona useamman viikon ajan. Uusia asukkaita ja yrityksiä kuntiin pitäisi saada tai ainakin nykyisiä pystyä säilyttämään. Kiitokset Sovintolalle vierailumahdollisuudesta, monelle vierailu oli ensimmäinen ja miellyttävä kokemus. Kuva: Marjaleena Malinen. Helena Ylhäinen esitteli yhdistyksen vuoden 2025 toimintakertomuksen ja rahastonhoitaja Kaija Halttunen tilinpäätöstiedot ja toiminnantarkastajien lausunnon. Pikkupelimanni Pertti Ketolainen toivotti kokousväen tervetulleeksi soittelemalla viihdyttävää tervetulomusiikkia. Karaokea Sirpa on harrastanut noin viiden vuoden ajan säännöllisemmin. Sirpa aikoo jatkaa lauluharrastustaan karaokekerhossa ja pitää kotiharjoittelun mukana arjessa. Sirpalle musiikki on ollut tärkeää aina. 2 Keskiviikko 20.5.2026 EKL:n karaokemestaruudet ratkottiin 20.4.–21.4. He muistelivat tapahtumaa ja kuvasivat hetkeä ikimuistoiseksi yhteiseksi kokemukseksi. Uudessa strategiassa korostuu myös esimerkiksi kaupungin oma osaaminen. Elinvoimainen maaseutu taas tukee niinkin tärkeää asiaa kuin huoltovarmuus, joka tämän päivän maailmassa pitäisi maaseutukuntien strategioiden lisäksi olla kansallisen politiikan painopiste. Monien yhteisten piirteiden lisäksi kaikissa kolmessa kunnassa on paljon myös omiin, erilaisiin lähtökotiin liittyviä korostuksia. Tohmajärvellä katsotaan kuitenkin eteen päin: Tohmajärvi profiloituu vahvasti asuinkunnaksi. Sovintola tarjoaa hyvät ja viihtyisät tilat esimerkiksi konserteille, taidenäyttelyille, erilaisille kursseille ja muilla tilaisuuksille. Kitee päivitti kaupunkistrategiaansa rohkeampaan ja tavoitteellisempaan suuntaan. SEURAAVAKSI oli vuorossa kevätkokous. Tohmajärvi korostaa strategiansa arvojen kautta rohkeutta, yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Kerhotuntinen kului nopeasti ka tuli kotiinlähdön aika. Kerholaiset kokivat voiton myös antavan piristystä harrastukselleen. Molemmat saivat kokousväen hyväksynnän ja yhdistyksen hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2025 toiminnasta. Isossa kuvassa tämä tukee osaltaan maamme maaseudun elinvoimaisuutta. Rohkeus ja jonkin verran myös riskinotto näkyvät jatkossa Kiteen päätöksenteossa. Kiteen Eläkkeensaajien Sirpa Toropainen kruunattiin naistensarjan voittajaksi. Kun nälkä yllätti, Eväshelmen ravintola tarjosi maukasta lohikeittoa lisukkeineen. Kaikki kohteet herättivät kiinnostusta ja ostoksiakin tehtiin. Lopputulosta ei voi ennakkoon tietää, joten tärkeintä on yrittää parhaansa ja katsoa, miten käy. Kiitokset kaikille esiintyjille ja runsaslukuiselle kokousväelle osallistumisesta. Meneillään olevan valtuustokauden kuntastrategiat valmistuivat Keski-Karjalan kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi maalis-huhtikuussa. Pikkupelimanni säesti ja laulu raikui! Laulujen välillä poikettiin kalevalaisiin tunnelmiin, kun Asko Hiltunen lausui hauskasti eläytyen Kalevala-aiheisia runoja. K.S. Voitonhetki jäi mieleen onnistumisen tunteena – ja kokemuksena siitä, että esityksellä pystyy välittämään yleisölle laulun sanoman. Hän käy Kiteenhovissa kokoontuvassa karaokekerhossa, joka tapaa kerran kuukaudessa. Vintillä on tasokas kirpputori ja kirjakammari. Samalla todettiin koko yhdistystoiminnan kaipaavan tällaisia hienoja hetkiä. Voittoa juhlistettiin Kiteellä 24.4., kun Kiteen Eläkkeensaajien karaokekerhossa vietettiin mitalikahvihetki ja onniteltiin Sirpaa mestaruuden johdosta. Yhteisöllisyys ja kuntalaisten sitouttaminen strategian toteutukseen on tämän päivän avainsana Keski-Karjalassa. Lisäksi valittiin muut kokouksen toimihenkilöt. Yllä olevien nostojen perusteella Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntastrategiat antavat luvan odottaa, että tulevaisuudenusko, luottaminen omiin mahdollisuuksiin, oman toiminnan tärkeys, yhteisön voima sekä rohkeus ottaa riskejä, näkyy entistä enemmän kuntien päätöksenteossa. Alkukierroksella oli 18 osallistujaa, semifinaalissa 10 ja finaalissa 6 osallistujaa. Uuden koulun rakentaminen on Rääkkylässä käytännön panostus asukashankintaan. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Seppo Rönkkönen ja sihteeriksi Helena Ylhäinen. Kokous todettiin virallisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, työjärjestys hyväksyttiin. Sovintolan pitkäaikainen toimija Marjaleena Malinen esitteli Sovintolan historiaa ja talon toimintaa. Heti ensimmäisessä kerroksessa Sovintolassa on käsityökammari Korento, jossa ihailimme taitavien käsityöntekijöiden töitä upeista norjalaisvillapaidoista ajankohtaisiin pääsiäiskoristeisiin ja kaikkea siltä väliltä. Tohmajärvi joutuu etsimään elinkeinoelämän ja matkailun kehittämiseen uutta, sillä rajaliikenne ei ole enää kunnan omaleimaisuuden tekijä. Rääkkylä tähtää johdonmukaiseen viestintään jossa olisivat mukana kaikki kuntalaiset. KOKOUSKAHVIEN jälkeen pääsimme laulamaan yhteislauluja Sydänkerhon merkeissä. Risteilyllä esiintymiselle oli Sirpan mukaan hienot puitteet: kaikki oli laitettu viimeisen päälle, yleisöä oli runsaasti ja äänentoisto toimi moitteettomasti. Syntyykö Tohmajärven kunnalle uusi pitkän tähtäimen tavoite valtuustokauden aikana, jää nähtäväksi. Esiintyminen tuntui jännittävältä, mutta samalla poikkeuksellisen hienolta kokemukselta. Kilpailuun osallistuminen sai alkunsa, kun Sirpa huomasi jäsenristeilyn yhteydessä järjestettävän karaokekilpailun. Myös karaokekerhossa asiasta keskusteltiin, ja lopulta porukalla päätettiin lähteä mukaan. Kutsu oli kuulunut ja runsaslukuinen joukko yhdistyksen jäseniä nousi Toffolan taksiin suuntana Kesälahden Sovintola. Kiteen Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Helena Ylhäinen toivotti kokousväen tervetulleeksi. Kotona hän harjoittelee säännöllisesti. Kannustavia kuntastrategioita Keski-Karjalassa Pääkirjoitus VIIKON POSITIIVINEN NOSTO “Maiju Lassilan koulun 5.-9. Kappaleet hän valitsi niin, että ne sopivat hänen äänelleen ja tuntuivat omilta. Kyseessähän on valtuustokauden tärkein asiakirja: Valtuustojen tulee aina päätöksiä tehdessään katsoa tukevatko ne strategian toteutumista. Myös risteilyllä mukana olleet kerholaiset kannustivat Sirpaa paikan päällä. Yleisiin kokouksiin kannattaa lähteä mukaan, sillä niistä saa parhaan tiedon yhdistyksen toiminnasta. Kuulimme vieraaltamme myös yksinlaulua. Yhdistys toivottaa jäsenet tervetulleiksi tulevan kesän tapahtumiin, niistä ilmoitetaan tekstiviestillä. Rääkkylä nojaa omaleimaiseen kulttuuriin, jota se haluaa vahvistaa. Voiton suhteen Sirpa kertoo asennoituneensa realistisesti. Otto Toropainen Kiteen Eläkkeensaajat Sirpa Toropainen voitti EKL:n karaokemestaruuden – mitalikahvit juotiin Kiteellä Sirpa Toropainen ilahdutti karaokekerholaisia ja lauloi yhden kilpailukappaleistaan. -luokkalaiset viettivät vapunalusviikkoa kiusaamisen vastaisen teeman merkeissä.”. Jo pikkutyttönä hän lauloi muiden kuullen, ja noin kahdenkymmenen ikävuoden tienoilla myös harmonikan soitto tuli tutuksi harmonikkakerhossa. Kaikkien riemuksi hän esitti tilaisuuden aluksi yhden kolmesta kilpailukappaleesta. Myöhemmin soittaminen jäi, mutta laulaminen on kulkenut mukana. Saimme myös yllätysvieraan laulamaan, kun maailmanmatkaaja, tangon taitaja Timo Valtonen yhtyi lauluihin. Keski-Karjalassa kaikkien kolmen kunnan strategiat tähtäävät tutun sanonnan mukaisesti vetovoimaan ja pitovoimaan. Kuntien strategiat luovat toteutuessaan pohjaa seutukuntamme pysymiseen elinvoimaisena
SDP:n Esa Lahtela ja Birgitta Muukkonen kritisoivat vastausta. Antti Pulkkisen lisäksi yrittäjinä toimivat Juha Purmonen ja Jussi Martiskin. Asiakkaan toiveista luodaan 3D-malli, jonka avulla suunnitellaan sopiva ratkaisu. Alun perin yritys suunnitteli laajentavansa Kiihtelysvaarassa, mutta uusien tilojen rakentaminen olisi ollut liian kallista. Yhtiöllä on kaksi liiketoiminta-aluetta. KITEE Kari Sarkkinen Kaupunginvaltuusto hyväksyi terveyskeskuksen ja paloaseman kiinteistöjen myymisen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle. Kiteellä tekijöitä konepajan puolella on neljä ja hitsauskonemyynnin puolella yksi. Hän laskee, että nyt Kitee saisi yhteensä noin miljoonan vähemmän verrattuna markkina-arvoon. Projektit vaihtelevat yksittäisistä teräsrakenteista laajempiin kokonaisuuksiin. Lopulta Kiteeltä löytyi parhaat tilat. Kauppahinnaksi on esitetty rakennuksen ja liittymien tasearvoon perustava 1,8 miljoonaa euroa. Sen mukaan kaupungin tilat ovat kaikkien halukkaiden käytössä, mutta vaalikaranteenin aikana valitsijayhdistykset ja ehdokkaat eivät saa tiloja vaalitilaisuuksia varten. Yli tuhannen neliön hallitilat mahdollistavat tuotannon kasvattamisen, uusien koneinvestointien toteuttamisen sekä henkilöstön lisäämisen tulevina vuosina. Lintumäki kysyi, minkä vuoksi tämä ei riko kuntalakia ja minkä takia tämä ei ole suora valitusperuste. – Robottiin on suunnitteilla uusia toimintoja. Myönnettyjen avustusten ehtona on molempien kohteiden osalta, että käyttötarkoitus ei saa muuttua. Edelleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi valtuusto valitsi Hyvösen tilalle sivistysja vapaa-ajan lautakunnan jäseneksi Kaisa Pietarisen ja Keski-Karjalan musiikkiopiston johtokunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi Markku Karppasen. Hallituksen puheenjohtaja Sinikka Musikka (kesk.) sovitteli, että mennään nyt syntyneellä päätöksellä kohti uusia vaaleja eikä enää pohdita, onko vuonna 2025 tapahtunut virhe. Yhteensä yhtiö työllistää Kiihtelysvaarassa ja Kiteellä 12 työntekijää kausityöntekijät mukaan lukien. – Edelleen toivotaan, että palvelut pysyisivät mahdollisimman laajoina Kiteen alueella, Hirvonen totesi. Kaupunki saa maapohjasta jatkossa vuokratuloa. KITEEN tehtaalle on jo rekrytoitu uudet työntekijät. 3 3 Keskiviikko 20.5.2026 Toimitussihteeri Mervi Venäläinen Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni KITEE Linda Inkinen Joensuulainen metallialan yritys Proweld Finland oy laajentaa toimintaansa Kiteelle. Lisäksi huutokaupalla myydessä kiinteistöt saattaisivat siirtyä muuhun käyttöön, joka voisi johtaa valtionavustusten palautukseen. – Toimintaa on kehitetty alusta alkaen. Pulkkinen näkee yrityksen kilpailuetuna EWM-hitsauskoneen maahantuonnin. Suhteiden luominen paikallisiin on Pulkkiselle tärkeää. Kauppahinnaksi on esitetty rakennuksen ja liittymien tasearvoon perustava 3,9 miljoona euroa. Lisäksi yritys on kehittänyt oman hitsausrobotin. Keskustelussa Juha Lintumäkeä (ps.) askarrutti se, että kuntalain mukaan kunnan kiinteistöt pitäisi myydä markkina-arvolla. Kiteen yksiköstä tulee yhtiön kotipaikka ja toiminnan keskus. Rakennuksille on myönnetty yhteensä avustuksia 545 375 euroa. Myöhemmin kokouksessa valtuuston puheenjohtaja kutsui Hyvösen tilalle valtuustoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi Keskustan ensimmäisen varavaltuutetun Kasperi Timosen ja hän tulee valtuustopäätöksen mukaisesti myös kaupunginhallitukseen Kari Pennasen varajäseneksi. Molemmat kuuluvat saman yhtiön alaisuuteen. – Emme mahtuneet tekemään kaikkia tilauksia Kiihtelysvaarassa, Pulkkinen kertoo. Joensuulainen metallialan yritys laajentaa Kiteelle Yritys myy hitsauskoneita ja -pöytiä, yrittäjä Antti Pulkkinen kertoo. Valtionvarainministeriön päätöksen mukaan kiinteistöt tulee myydä niiden tasearvolla. Heidän mukaansa aloitevastauksessa on kierretty se asia, minkä vuoksi aloite jätettiin: poliittiset järjestöt eivät voi järjestää tilaisuuksia kaupungin tiloissa. Terveyskeskuksesta teetetyn arviokirjan mukaan rakennuksen arvo liittymineen on noin 5,2 miljoonaa euroa. Muukkonen huomautti, että vaalirauha oli julkistettu vasta maaliskuussa. Taustalla on ennen vuoden 2025 kunnallisvaaleja ollut kiista kaupungin evättyä SDP:tä nuorisotilaisuuden pitämisen kaupungin tiloissa tammikuussa. Yhtiö toimii Joensuun Kiihtelysvaarassa. KOKOUKSEN alussa kaupunginvaltuusto piti hiljaisen hetken edesmenneen valtuutettu Markku Hyvösen (kesk.) muistolle. Jatkossa Kiihtelysvaaran yksikkö keskittyy korjaushitsaukseen ja teollisuuden kunnossapitopalveluihin. VALTUUSTO hyväksyi SDP:n valtuustoryhmän helmikuussa 2025 kaupungin tilojen käytöstä antamaan valtuustoaloitteeseen valmistellun vastauksen. Paloasemasta teetetyn arviokirjan mukaan rakennuksen arvo liittymineen on noin 1,4 miljoonaa euroa. Pulkkinen suunnittelee tehtaalle myös kauppaa, jossa myytäisiin hitsaustarvikkeita. Yritys aloitti toiminnan Kiteen Kytänniemessä noin kuukausi sitten. Kiteen valtuusto hyväksyi terveyskeskuksen ja paloaseman myymisen. Hän myönsi, että kaupassa jää noin 400 000 tappio arvion alimpaan osuuteen. Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen vastasi lain tulkinnalla, minkä mukaan laissa edellytetään, että markkinaarvo selvitetään, mutta se ei tarkoita, että kaupan täytyy toteutua samalla summalla. Yrityksen tavoitteena on murtautua tulevien vuosien aikana vientimarkkinoille. Uusia tiloja yritys etsi koko Pohjois-Karjalan alueelta. Hirvonen myös vertasi, että tasearvolla myynti on kokemusten perusteella kannattavampaa kuin julkisella huutokaupalla myyminen. Valtaosa asiakkaista on yrityksiä. Koko ajan on investoitu parempiin laitteisiin, Pulkkinen sanoo. AJJ-Konepaja on jo tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Aistin ja Sailmetin kanssa. Näemme sen meidän vientituotteena, yrittäjä Antti Pulkkinen kertoo. Myyminen liittyy hyvinvointialueen saamaan lainanottovaltuuteen tämän tyyppisten strategisten kiinteistöjen ostamiseen. Proweld on erikoistunut hitsaukseen ja AJJ-Konepaja tarjoaa konepajaja projektivalmistukseen erikoistuneita palveluita. Tarja Timonen (kesk.) totesi, että kokonaisuutta voidaan pitää markkina-arvon mukaisena ja kuntalain vaatimukset täyttävänä. AJJ-Konepaja valmistaa tuotteita asiakkaille tilauksesta. Yritys on perustettu vuonna 2021. PROWELDIN palveluihin kuuluvat muun maussa hitsauslaitteet, hitsauslisäaineet ja hitsaustarvikkeet. Hirvosen mukaan tässä tapauksessa kauppa on kohtuullinen Kiteen kannalta ja erityisesti tulevaisuuden kannalta, koska hyvinvointialue näkee kiinteistöt strategisesti merkittävinä. Hänen mukaansa ratkaisussa on kyse taloudellisesta realismista ja vastuullisesta omistajapolitiikasta. – Kiteellä on myös muita yrityksiä ympärillä, Pulkkinen iloitsee. Yrityksen tavoitteena on rakentaa Kiteelle pitkällä aikavälillä vahva valmistavan teollisuuden keskus. Vuonna 2025 yhtiön liikevaihto oli 2,15 miljoonaa euroa ja liiketulos noin 260 000 euroa
Riuttavuoren pieni pyhiinvaellus klo 13. Naistenkeskus muuttaa Rakkaamme Helmi Elisabet KERÄNEN Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Tuula Holopainen Onnittelut ylioppilaille!. Jumalanpalvelus Tohmajärven kirkossa klo 10. 28.5. – 14.6. Kaikille avoin ryhmä. Elia tarvitsee syliä, jossa levätä, kun yksinäisyys on vienyt kaikki voimat. Kyllähän Jumala tietää, miksi Elia on vuorella. Ei rajuilmassa, maanjäristyksessä tai tulenlieskoissa, vaan hiljaisessa tuulen huminassa. Su 31.5. 2020-2026 syntyneitten lasten kerhoihin on alkanut. Edesmennyt venäläinen pappi isä Alexander Men on verrannut tätä Elian ja Jumalan kohtaamista Jeesuksen työhön maan päällä seuraavasti: ”Kuninkaiden kirjassa kerrotaan, kuinka profeetta Elia odotti Herran kunnian ilmestymistä. Sampo Mika perheineen Lea perheineen sukulaiset ja ystävät Vaik’ sydän puhdasta kultaa ois, se kerran väsyy ja nukkuu pois. Vasta kun hehkuvan kuumassa autiomaassa alkoi puhaltaa vieno, viileä tuulenhenki, profeetta tunsi Jumalan läsnäolon. klo 10 Messu Rääkkylän kirkossa. Su 31.5. Olla kuuntelevana korvana ja lohduttavana olkapäänä. klo 9.30 – 11. Kiitokset hoivakoti Esterin henkilökunnalle Helmin hyvästä hoidosta. Vaellukselle lähtö Riuttavuoren luontopolun parkkipaikalta. 2 tuntia. Pekalle 0400 901 622. ma – ke klo 9 -12, puh. klo 10 messu kirkossa, Kinisjärvi, Tuulia Lohi. Tuli loimusi, myrsky raivosi ja maan järähtely vavisutti ympäristöä, mutta Jumala ei ollut niissä. Viime viikolla julkaistujen tietojen lisäksi Kiteen lukiosta valkolakin saavat: Vasarainen Veikka, Viitanen Juuso, Vilén Aarne ja Vänskä Anni. Hän saa tulla kaiken pelkonsa, vihansa ja syyllisyytensä kanssa. Kouluun lähtevien siunaaminen Kemien srk-talolla klo 9.45. Kesälahden kirkossa ei jumalanpalvelusta. Su 24.5. Hannes, Hannu, Hans, Iivo, Jani, Janne, Johannes, Joni, Jonne, Jonni, Jouni, Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka, Jussi. klo 18 Kristinuskon perusteet maahanmuuttajille Olkkarissa. Viime sunnuntain Vanhan testamentin lukukappale kertoi profeetta Eliasta. Kahvila on auki torstaisin Tohmajärven Kemiessä, seurakuntatalon päiväkerhotiloissa klo 9.30-11. Kevät kauden päätös makkaranpaiston merkeissä. Vanhemmat, isovanhemmat ja kummit ovat myös tervetulleita ja voivat halutessaan olla siunaamassa lasta. Tervajoen Hiljaisuuden yhd. Vaimoa, äitiä ja mummoa rakkaudella muistaen o.s. Ma 25.5. Su 24.5. Kristian, Risto; Simeon, Simeoni, Simo. klo 16 Ilosanomapiiri Olkkari. Hautausmaantoimisto Palomäentie 12 b, ma-to klo 9 – 12, puh. A-siiven pääovien ollessa suljettuina synnyttäjien ja päivystysasiakkaiden tulee soittaa pääovella olevaa ovikelloa. Hän antoi meille esikuvan siitä, ettei meidän omassa uskossammekaan pidä pitää aina suurta meteliä tai yrittää tehdä suuria ja järisyttäviä asioita. Odotettiin katastrofeja ja putoilevia tähtiä, mutta maan päälle syntyi lapsi, joka oli yhtä heikko kuin kaikki maailman lapset. Siunausta tuleviin vuosiin. ort. klo 12 Tarinatuvan hartaus. Keski-Karjalan seurakunta www.keskikarjalanseurakunta.fi Seurakuntatoimisto Pokentie 8. Ilm. Varhaiskasvatus: Perhekerho Olkkarissa to 21. toukokuuta 2026 Aurinko nousi tänään klo 03:52 ja laskee klo 22:02. Perjantaina: Hemmo, Hemminki. Ilmoitt. ry ja K-K:n srk. 8:16 NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Lilian, Lilja, Karoliina, Lila, Lili, Lilli, Lilia, ort. Lapset saavat lahjaksi KIRJAN kotiseurakunnalta. 045 111 9555. Kristityn tehtävä on tehdä lähetystyötä. Ma 25.5. klo 17 Vigilia, helluntai, praasniekka. Tilaisuuden päätteeksi kahvi / mehutarjoilu. kesäkuuta. klo 9:30 Vedenpyhitys, liturgia ja helluntain ehtoopalvelus, praasniekka. Klo 13.30 Rauhanyhdistyksen seurat Olkkarissa. Torstaina: Konsta, Kosti, Konstantin., ort. Su 31.5. klo 9 Aamupala ja elintarvikejakelu Tarinatuvalla yhteistyössä SPR:n kanssa Ti 26.5. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18 kirkkovaltuuston kokous Kemien srk-talolla. 040 739 1881. mennessä; ritva.hilke@gmail.com. Ritvalle 18.5. Kiteen Kulkurihovin Papinniemen leirikeskuksessa, Pekka Barck, Jouko Kauhanen, Hannu Tuomala, Jouni Hakalisto, Kauko Kovanen. Että Elia ymmärtäisi, että hän kaikessa inhimillisyydessään saa tulla Jumalan luo. Kysymys onkin Eliaa varten. Kuningas Ahab ja samalla koko Israelin kansa oli luopunut Jumalasta ja kääntynyt palvelemaan Baalia, epäjumalaa. Tämän jälkeen hän pakeni Horebille, Jumalan vuorelle, olihan hän hengenvaarassa. Tilaisuus on esikoulupäivän aikana ja lapset osallistuvat oman esikouluryhmän lasten ja aikuisten kanssa kirkkohetkeen. Hyvää kevätpäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Välillä pysähtelemme kuuntelemaan tekstejä ja rukouksia. To 28.5. kesäkuuta ja naistenkeskuksen vuodeosasto 17. Perhekahvila Perhonen on Keski-Karjalan perhekeskuksen kaikille avoin lasten ja aikuisten kohtaamispaikka. Riuttavuorella hartaushetki ja eväiden syöntiä laavulla. Ti 26.5. Maanantaina: Urpo, ort. Jussila g † 5.12.1947 23.4.2026 Ei juhlia. klo 13 Omaishoitajien päiväkahvit Olkkari. Elia pakenee Jumalan vuorelle, koska hänellä ei ole muutakaan paikkaa, minne mennä. Aleksanteri, Aleksi, Aleksis, Ali, Santeri, Santtu, Sasu; Lyydia, Lyyli. Äitiysja naistentautien poliklinikat muuttavat 21.-22. Ilmoitt. Pari vuotta piileskeltyään Elialle tarjoutui mahdollisuus kostoon. Kävelemme hiljaisuudessa. Room. klo 9.30. klo 10 messu kirkossa. Uudet tilat otetaan käyttöön vaiheittain. Kulkeminen naistenkeskukseen tapahtuu sairaalan A-siivestä pääoven kautta opasteita seuraten kohti E-siipeä. Mukana Antti-pappi ja Anu-kanttori To 28.5. Pe 29.5. Jotain samankaltaista tapahtui myös pyhässä historiassa. toukokuuta, synnytyssali ja naistenkeskuksen päivystys 2. Kiteen lähikirkko Su 24.5. Hissillä kuljetaan kolmanteen kerrokseen, jossa sijaitsevat synnytyssali ja vuodeosasto. Muuta: Ti 26.5. Keskiviikkona: Ritva, ort. Kastettu: Leevi Matias Viljami Karttunen Kuollut: Siiri Lahja Leskinen 92 v. Sunnuntaina: Tuukka, Touko, ort. Odoteltiin taivaallista sankaria, joka tuhoaisi viholliset, mutta maailmaan tulikin nasaretilainen kirvesmies, joka kutsui luokseen kaikkia työn ja kuormien uuvuttamia.” Jeesus tuli luoksemme nöyränä ja lempeänä Vapahtajana. Tiistaina: Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Minni ja Vilhelmiina. Kuningas oli ottanut kiinni Jumalan profeetat ja mestauttanut heidät, vain Elia oli jäänyt jäljelle. Rääkkylän lähikirkko Su 24.5. klo 10 messu kirkossa, Markku Komulainen Kuollut: Kerttu Helena Hirvonen 96 v., Helvi Inkeri Ketolainen 92 v. Leena-Susanna Mikkonen kappalainen, Kesälahden lähikirkko, Keski-Karjalan seurakunta Kuuntelevana korvana Sydämellinen kiitos tilaisuuden järjestäjille ja kaikille meidän yhteisessä juhlassamme 9.5. Kuollut: Raakel Marjatta Karhu 92v Pyhä Kolminaisuus, Keski-Karjala Valamontie 4, Kitee La 23.5. Konfirmaatiomessu Tohmajärven kirkossa klo 10. Ti 26.5. To 28.5. klo 8.45 Koulun kevätkirkko, klo 18 Naisten ilta srksalissa. Leo, Leon, Leonti; Mika, Mikael, Miki, Mikko, Miko, Miska; Jatta, Kukka-Maaria, Maaria, Maarit, Maija, Maiju, Maikki, Maila, Maili, Mailis, Maisa, Mari, Maria, Marianna, Marienne, Marika, Marina, Marita, Maritta, Marja, Marjaana, Marjatta, Marjo, Marju, Marjukka, Marjut, Meea, Meeri, Meri, Miia, Nanna, Riia; Mikaela. Kevään ylioppilaat Mervi Venäläinen Pohjois-Karjalan keskussairaalan naistenkeskus muuttaa uudistettuihin keskussairaalan E-siiven tiloihin touko-kesäkuun aikana. Raili ja Teuvo Julkaisimme viime viikon lehdessä nimilistan kevään ylioppilaista, mutta neljä nimeä oli jäänyt Kiteen lukiosta valmistuneiden listalta pois. Kiteen lukiosta valmistui 39 ylioppilasta, joista kaksi eivät halunneet nimeään julkaistavan. Yöllä Elia kuulee Jumalan äänen kysyvän: Miksi olet täällä Elia. 4 Keskiviikko 20.5.2026 Sana sinulle Seurakunnat Päivyri 20. Kesto n. Su 31.5. syksyllä 2026 alkaviin vv. Neljännessä kerroksessa ovat äitiysja naistentautien poliklinikat. klo 14 Päiväkahvit Tarinatuvalla. Yhteiset ilmoitukset: Miesten erähenkinen viikonloppu 12. Tohmajärven lähikirkko To 21.5. Järj. Av. Hannes, Hannu, Hans, Iivo, Jani, Janne, Johannes, Joni, Jonne, Jonni, Jouni, Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka, Jussi. Ke 27.5. Hän otti kiinni kaikki Baalin profeetat ja surmasi heidät. Naisten kutsut Unelmien uimarannan kodalla Kirkkoniemessä klo 13. mennessä ja lisät. Koulukirkko ja kouluun lähtevien siunaaminen Rääkkylän kirkossa. Lisätietoja nettisivuiltamme. Niinpä Jumala näyttää Elialle itsensä. Kesälahden lähikirkko Su 24.5. Lauantaina: Lyyli, Lyydia, ort. Feodor, Teo, Teuvo; Kari, Karri, Makari, Onni. Kuolleita: Aili Sirena Kähkönen 89 v., Ilkka Tapio Toropainen 68 v. mukana olleille. klo 10 Messu Rääkkylän kirkossa. To 28.5. ja 28.5. Pahoittelemme virhettä ja onnittelemme kaikkia kevään valmistuneita. Feodor, Teo, Teuvo; Konsta, Konstantin, Kosti, Tino; Mika, Mikael, Miki, Mikko, Miko, Miska; Elena, Elina, Ella, Elle, Ellen, Elli, Elna, Helena, Heli, Helinä, Heljä, Helle, Hellevi, Helli, Hellin, Hellä, Hely, Henna, Hillevi, Ilona, Jelena, Leena, Leeni, Lenita, Nelli; Mikaela. Seurakuntakerho Kirkkoniemen grillikatoksella klo 12, makkaranpaistoa, nokipannukahvit ja tikkupullat, ruokailu 5€. Kesto noin 25 min. Jumala katsoo, ettei tässä tilanteessa Elia kaipaa tuomiota, vaan parantavaa kosketusta
syyskuuta 1951 Viljo ja Suoma Nousiaisen perheeseen. Asiantuntijuus ja vuosikymmenten laatutyö tilan arjessa Ennen asettumistaan kotitilalle Ahti kouluttautui ja valmistui agrologiksi Hyvinkäältä vuonna 1978. Tämä syvä ymmärrys koko tuotantoketjusta ja hallinnosta oli korvaamatonta, kun hän ja Lahja ottivat Kiviniemen tilan vastuulleen sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1986. Ahti tapasi puolisonsa Lahjan Kiteen Koivikon kesäjakson yhteydessä. Ahti ei ollut metsässä pelkkä puuntuottaja, vaan osaamiseltaan hyvin poikkeuksellinen metsänomistaja. Tunnustuksena tästä työstä hänet valittiinkin puolisonsa Lahjan kanssa Kiteen vuoden metsätilalliseksi vuonna 1995. Vaikka työ tilalla oli vaativaa, Ahti omasi mainion ja oivaltavan huumorintajun, jolla hän kevensi tunnelmaa sopivassa kohdassa. Navetassa työt tehtiin aina eläinten ehdoilla. Ahtia jäävät kaipaamaan puoliso Lahja, lapset Katja ja Tero perheineen, veli Hannu puolisoineen sekä suuri joukko sukulaisia ja ystäviä. Hän ei pitänyt itsestään ääntä, mutta vuosikymmenten aikana tehdyt tuhannet metsässä vietetyt työtunnit puhuvat puolestaan. Hänen mukaansa se oli suorastaan kevyttä verrattuna kotitilan arkeen, jossa muistoissa siinsivät isän kanssa tehdyt savottapäivät 10-vuotiaasta lähtien, sokerijuurikkaan harvennus ja kivenkeruu. Asiantuntemustaan Ahti jakoi myös laajemmalle yhteisölle. maaliskuuta 2026. Näin kunnioitamme isännän työtä, jota hän teki tinkimättömästi laadukkaan suomalaisen maaja metsätalouden puolesta. Lukuisten muiden luottamustehtävien lisäksi hän toimi Kiteen Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana, edistäen koko alueen metsätalouden elinvoimaisuutta ja kestävää hoitoa. Isä ja poika jakoivat tavan pohtia asioita perusteellisesti, mikä saattoi toisinaan viedä oman aikansa. Sama lämpö ulottui myös perhepiiriin ja isoisän rooli oli Ahdille erityisen mieluinen. Kasvu vastuunkantajaksi Kiviniemessä Ahti syntyi 2. Eläinten ystävä ja lämpöä perhepiiriin Ahdilla oli syvä eläinrakkaus, joka ulottui navetasta tuvan puolelle. Kahden sukupolven yhtäjaksoisen työn tuloksena Kiviniemen tila tuotti maitoa peräti 44 vuotta ja 5 kuukautta. 15 15 90 90 JÄTTIKOKO 66% EXTRAA -20% Plussa-etu Ilman Plussa-korttia 19,90€/kpl ERÄ ALETUOTTEITA vaatteita asusteita kenkiä ALEHINNOIN Ilman Plussa-korttia 29,99€/kpl 14 14 95 95 -50% Plussa-etu 33 69 69 Iso NESTESAIPPUA 3L (1,16/l) 33 49 49. Hän kommentoi palveluksen sujuvan moitteetta ja olevan mielekästä. Kiviniemen tilan sydän, Viljonsalo, oli sekä isä Viljolle että Ahdille itselleen se kaikkein rakkain paikka. Tero Nousiainen, Ahti Nousiaisen poika Ville Nousiainen, Ahti Nousiaisen veljenpoika Ahti Tapio Nousiainen 2.9.1951 – 26.3.2026 LISÄÄ TARJOUKSIA MYYMÄLÄSSÄ KANTA-ASIAKASPÄIVÄT TO -SU 21.24.5. Metsätalouden suunnannäyttäjä Tilan toinen vahva tuotantosuunta on aina ollut metsänhoito. Näissä hetkissä astuivat esiin Kiviniemen vahvat naiset: Ahdin rinnalla kulkenut puoliso Lahja sekä edeltävän sukupolven osalta äiti Suoma, joka toimi samalla tavoin Viljon rinnalla. Ilman Plussa-korttia 64,99€/kpl Fiskars AINA PAISTINPANNU 26 cm • Kestävä ja tarttumaton Ceratec-pinnoite • Valmistettu korkealaatuisesta teräksestä ja sopii kaikille liesityypeille • Muoviton ja tarttumaton keraaminen pinnoite • Konepesun kestävä -38% Plussa-etu 39 39 99 99 LAHJAKORTIT MEILTÄ Maxell PARISTOT 10-PACK AA, AAA 3 PKT 10 10 00 00 -44% Plussa-etu Ilman Plussa-korttia ja yksittäin 5,99€/pkt ERÄ SUPERHINTAAN Myhome JÄTTIPYYHE 100 x 150 cm Hiekka, v.harmaa, t.harmaa WC-PAPERI 24 rll Valkoinen (0,33/rll) 77 99 99 -20% Plussa-etu Ilman Plussa-korttia 9,99€/kpl (0,42/rll) K-Menu PYYKINPESUNESTE 2L Color (1,85/l) Lifestyle SUVI KESÄPEITTO JA TYYNY Peite 200x150 cm + Tyyny 50x60 cm 24 24 99 99 Lumene CC MEIKKIVOIDE 50 ml Meikkivoiteen kevyen tuntuinen, puolipeittävä koostumus vähentää punoitusta ja tasoittaa ihon sävyä luoden täydellisen tasaisen, heleän lopputuloksen. Myöhemmin hän totesi suorasukaiseen tyyliinsä, että valinta oli osunut täysin kohdalleen: Lahja oli ollut hänelle yksinkertaisesti paras. Tämä upea saavutus oli kahden sukupolven yhteistyön tulos: Viljo ja Suoma tuottivat E-luokan maitoa ensimmäiset 10 vuotta ja Ahti ja Lahja jatkoivat tinkimätöntä laatutyötä seuraavat 15 vuotta. Hänen luontainen rauhallisuutensa teki hänestä eläinten silmissä luotettavan; tilan kissat hakivat lepopaikan Ahdin rauhallisesta sylistä ja tyttären kultainennoutaja Uuno löysi hänen luotaan aina lempeän rapsuttajan. Ahdin asennetta työhön ja velvollisuuksiin kuvasi hyvin hänen aikansa varusmiespalveluksessa PohjoisKarjalan Rajavartiostossa. Tunnustuksena tästä poikkeuksellisesta suorituksesta Ahdille ja Lahjalle myönnettiin Walter Ehrströmin säätiön kultamitali 25 vuoden yhtäjaksoisen korkeimman E-luokan maidon tuottamisen kunniaksi. Harkitseva ja vakaa luonne Ahti oli luonteeltaan vakaa ja harkitseva ominaisuus, joka teki hänestä turvallisen ja luotettavan ihmisen. Kiviniemi oli Ahdille paitsi koti, myös arvokas kasvualusta, joka juurrutti häneen työnteon merkityksen, sitkeyden ja luonnon kiertokulun kunnioittamisen. Kiviniemen isännät kantoivat aina osansa myös karjan lypsystä, hoitaen sen rautaisella ammattitaidolla ja rauhallisella otteella. Tarvittaessa jämäkällä otteellaan kumpikin emäntä piti omalla vuorollaan huolen siitä, että kun isännät olivat asioita aikansa tyynesti puntaroineet, päätökset myös lopulta syntyivät ja toimeen tartuttiin. Nämä Uunon vierailut olivatkin isännälle eläkepäivillä arjen ehdottomia kohokohtia. Hän kasvoi ja oppi tilan työt jo nuoresta pitäen isänsä Viljon ohjauksessa. Pojanpojastaan Aleksista Ahti puhui aina hyvin lämpimin ja ylpein sanoin. ELLEI TOISIN MAINITA. Erityisesti emäntä Lahjan syvällisen osaamisen ansiosta karjanjalostus nousi tasolle, josta kertoivat Kiviniemessä useaan otteeseen vietetyt satatonnari-lehmien juhlat. Vuosina 1984–1986 Ahti työskenteli maatalouspiirissä käsitellen maitokiintiöitä. Tämän rauhallisen luonteenpiirteensä hän oli perinyt isältään Viljolta. Työn jälki näkyi maisemassa; Ahdin vaalimat metsät lukeutuvat kiistatta Kiteen parhaiten hoidettujen joukkoon. Perintö jatkuu Ahti nautti oman työn jäljen näkemisestä: hoidetuista metsistä ja pelloista, hyvinvoivasta karjasta, Oriveden Taanislahden vesistä ja ympärillä olevasta luonnon rauhasta. Hän loi merkittävän uran maatalouden asiantuntijatehtävissä muun muassa Lihakunnan hankintapäällikkönä ja alkutuotantokonsulenttina. Tuottajien yhteiset matkat olivat Ahdin mieleen ja samanhenkisessä joukossa asioita käytiin monipuolisesti läpi asiantuntijuutta syventäen. Keskiviikko 20.5.2026 5 Maanviljelijä, agrologi ja Kiviniemen isäntä Ahti Tapio Nousiainen nukkui pois 74-vuotiaana nopeasti edenneen sairauden uuvuttamana kotimaisemissaan Kiteellä 26. Hän oli temperamentiltaan pikkuveljiään Arvoa ja Hannua harkitsevaisempi ja toimi elämässä aina rauhallisena peruskalliona, joka ei koskaan hätäillyt päätöksissään. Tämä kertoi Ahdin luonteesta: raskaskaan työ ei ollut hänelle taakka, vaan tehtävä, joka hoidettiin mukisematta ja kunniakkaasti loppuun asti. Syksyllä isäntä rauhoittui mieluusti Heinoniemen Erämiesten riistatulille hirvenmetsästyksen lomassa. KUPIAINEN TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 21.-24.5. Hän jätti jälkeensä perinnön, jota leimaavat syvä ammattitaito, harkitsevaisuus ja tinkimätön laadun vaaliminen. Ahdin elämäntyö on osa arvokasta ylisukupolvista ketjua ja kun jatkossa liikumme Heinoniemessä noilla kulmilla, voimme muistaa paikkaa myös Ahinsalona
Oikeana Kansallisena Veteraanipäivänä tätä yhteistä kuviota ei oltaisi voitu toteuttaa koska oppilailla oli silloin lähiopetuspäivä Kiteellä. Myller käsitteli omassa esitelmässään mm. Parhaillaan työmaalla on käynnissä paalutustyöt ja niihin liittyvät suihkuinjektoinnit sekä uuden ratalinjan rakennus. sen valtasekä maakunnallisia linjauksia ja Raerinne puolestaan valotti asiaa paikallistason näkökulmasta. Varasijalla on Saara Timonen, mikäli Saukkonen ei ota tehtävää vastaan. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2028 loppuun mennessä. Kirkkoniemestä siirryttiin sitten koulukeskukselle, jossa ohjelma jatkui vielä noin tunnin pituisella tietoiskulla veteraanija perinnetyöstä. Hänen mukaansa yksi vetonauloista voi olla maatiloihin tutustuminen. Projektipäällikkö Juhan Tyrväisen mukaan hanke etenee alkuperäisen sopimuksen mukaan. Janne Myller. Haastatteluihin kutsuttiin Saukkosen ja Timosen lisäksi Tiina Vaittinen. syyskuuta kylät, yhdistykset ja maatilat mukaan monipuolisella ohjelmalla. Luukas kertoi v. Virkaan hakivat: Alanen Teija, lehtori, Joensuu, Freihoff Katharina, musiikkiopiston rehtori, Kemi, Ilmonen Minni, kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen rehtori, Espoo, Isoviita-Parikka Jenni, varhaiskasvatuksen päällikkö, Kitee, Koivunoro Katja, lukion rehtori ja sivistysjohtaja, Sulkava, Mansikka Niko, luokanopettaja, Espoo, Nabb Henna, varhaiskasvatuspäällikkö, Lempäälä, Pesonen Tuomo, rehtori, Tampere, Reina Suvi-Tuulikki, varhaiskasvatuksen opettaja, Laukaa, Rosti Seija, sivistysja hyvinvointijohtaja, Kitee, Saari Heimo, projektikoordinaattori, Joensuu, Suanto Eveliina, sivistystoimenjohtaja, Leppävirta, Tiili Arja, toimitusjohtaja, Helsinki, Toikka Timo, projektija palvelupäällikkö, Kitee, Tulkki Heikki, opetusneuvos, Helsinki, Vänttinen Matti, sivistysja hyvinvointijohtaja, Rautalampi ja Westerback Siw, apulaisrehtori, Pietarsaari 17 hakijaa Kiteen sivistysjohtajaksi KITEE Kari Sarkkinen Keski-Karjalaankin ulottuvat Saimaan Satojuhlat kokoaa 12. – 13. 6 Keskiviikko 20.5.2026 TOHMAJÄRVI Mervi Venäläinen Tohmajärven sivistyslautakunta valitsi Maiju Lassilan koulun ja Tohmajärven lukion rehtoriksi Jussi Ohvanaisen 1.8.2026 alkaen. Sivistyslautakunnan nimittämä valintatyöryhmä pisteytti hakemukset ja kutsui kaikki haastatteluun. KITEE Mervi Venäläinen Väyläviraston tiedotteen mukaan Syrjäsalmen uusi ratalinja saadaan käyttöön vuoden 2027 loppuun mennessä. Saimaan Satoverkoston projektipäällikkö Sonja Eiramon mukaan tapahtumaa halutaan kasvattaa edelleen viime vuoden onnistumisen pohjalta. Eiramon mukaan monipuolinen tarjonta on avain siihen, että yleisöä saadaan liikkeelle sekä omista kunnista että lähialueilta. Yksi hakijoista veti hakemuksensa pois ennen haastattelua, joten valintaryhmä haastatteli Jussi Ohvanaisen ja Tuomo Pesosen. Puheenvuorossaan Kiteen matkailuillassa Eiramo kiirehti ilmoittautumaan toimijaksi tapahtumaan. Järjestäjät etsivät myös lisää myyjiä, sillä viime vuoden palautteessa toivottiin enemmän ostettavaa. Liikennejärjestelyihin ei ole tulossa muutoksia tulevan kesän aikana. Kaupunginhallitus valitsee hakijoiden joukosta haastatteluun etenevät henkilöt kokouksessaan 25. – Viime vuonna oli 7 000 kävijää ja 27–28 kohdetta, hän kertoo. Erityisopettajan virkaan haki määräajassa 14 henkilöä, joista 12 täytti kelpoisuusvaatimukset. Tänä vuonna mukaan voi tulla esimerkiksi vierailukohteena, satojuhlaravintolana tai pop up -kohteena. Virkaan haki kolme henkilöä. Toimijoiden ilmoittautumisaika päättyy tulevana sunnuntaina, 24. Oppitunnin jälkeen tarinaa jatkettiin pienemmällä porukalla vielä lounasruokailun yhteydessä sekä hetken aikaa myös opettajien kahvihuoneen pöydässä. Jussi Ohvanainen Maiju Lassilan koulun ja Tohmajärven lukion rehtoriksi KITEE Mervi Venäläinen 17 henkilöä haki Kiteen sivistysjohtajan virkaan määräaikaan mennessä. Kuva: Väylävirasto. Mukana voi olla esimerkiksi maaja kotitalousnaisia, marttoja ja kylien aktiivisia toimijoita. Kiertoreitti Keskihiekantien ja Papinniementien kautta on käytössä, kunnes urakka valmistuu ja entinen tieyhteys saadaan palautettua käyttöön. Vanhan sillan purkutyöt alkavat uuden ratasillan valmistuttua. toukokuuta. 2013 julkaistun Sota-aika muistoissamme kirjan uudesta lisäpainoksesta eli mainittua erinomaisen suosittua teosta on siis jälleen saatavissa. Sivistyslautakunta valitsi Maiju Lassilan koulun erityisopettajan tehtävään Elisa Saukkosen 1.8.2026 alkaen. Sivistysjohtajan virka tuli avoimeksi, kun Matias Valoaho valittiin Savonlinnan sivistystoimenjohtajaksi. Saimaan satojuhlat hakee uusia tekijöitä syksyn tapahtumaan Saimaan Satoverkoston projektipäällikkö Sonja Eiramo kiirehti Kiteen matkailuillan puheenvuorossaan ilmoittautumaan toimijaksi Saimaan Satojuhlille. Tervehdyspuheenvuoron jälkeen Kasper Mikkonen ja Kerttu Kosonen laskivat aidon tammenlehväseppeleen koko veteraanisukupolven työlle ja muistolle, kunniavartiossa seisoivat Leo Reijonen ja Mimmi Jumppanen. rehtorina lukuvuoden 20252026 Mona Lotta Savinaisen irtisanouduttua. – Saimme merkittävän ja laadukkaan hakijajoukon, josta pystymme kyllä seulomaan uuden sivistysjohtajan, toteaa Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen tiedotteessa. Juhlahetkeä kunnioitti läsnäolollaan myös Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen uunituore toiminnanjohtaja everstiluutnantti evp. – Mitä monipuolisempi ja houkuttelevampi tarjonta, sitä enempi me saadaan ihmisiä liikkeelle, Eiramo sanoo. Jussi Ohvanainen on toiminut Maiju Lassilan koulun ja Tohmajärven lukion vs. Järjestäjä uskoo, että tilojen avaaminen yleisölle kiinnostaa laajasti. Perinnetoimikuntaa edustivat pj Jussi Raerinne sekä AnnaMaija Luukas. Valinta on ehdollinen, kunnes Ohvanainen on kirjallisesti ilmoittanut ottavansa viran vastaan ja toimittanut rikosrekisteriotteen. Tavoitteena on vakiinnuttaa Saimaan satojuhlat tunnetuksi vuotuiseksi tapahtumaksi. Koululta saapui paikalle vs. rehtori Jussi Ohvanaisen johdolla 25 opiskelijaa sekä kaksi muuta opettajaa Nina Kabedeva ja Kaija Siltovuori. – Se että pääsee maatiloilla käymään, on nykyaikana aika monelle hyvin harvinaista, Eiramo toteaa. Syrjäsalmen uusi ratalinja otetaan käyttöön vuoden 2027 loppuun mennessä Syrjäsalmen ratasillan rakennustyöt ovat käynnissä. ”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus.” Jussi Raerinne Lukiolaiset laskivat veteraaniseppeleen Tohmajärvellä Kasper Mikkonen ja Kerttu Kosonen laskivat aidon tammenlehväseppeleen koko veteraanisukupolven työlle ja muistolle, kunniavartiossa seisoivat Leo Reijonen ja Mimmi Jumppanen.. toukokuuta. Hanke etenee suunnitelman mukaisesti. huhtikuuta. Sotien 1939-45 Tohmajärven perinnetoimikunta ja Tohmajärven lukio järjestivät yhdessä Veteraanipäivän seppeleenlaskun Tohmajärven Kirkkoniemessä kolmen päivän etuotolla eli jo perjantaina 24
13.–26.5. Olvi Hard Selzer 4,5% 0,33 l (6,06/l) (sis. 20.–24.5. Keskiviikko 20.5.2026 7 Elämä on ruokaa ABC-mobiilista löydät autoilijaa helpottavat palvelut: ruoan ennakkotilaaminen ja maksaminen, mobiilitankkaus ja -pesu sekä sähköauton lataus. Atria Hiillos perinteinen Grillimakkara 400 g (4,98/kg) 1 99 Työtä Voim. Saarioinen Keitot 300 g (6,63/kg) 1 99 Voim. 20.–24.5. 5,20 + pantit 0,80) Yksittäin 3,65, sis. Voim. 20.5.–21.7. 20.–24.5. pantti 0,40 6 00 2 kpl Voim. 20.–24.5. -MOBIILI LATAA KÄYTTÖÖSI HUIPPUEDUT S-MOBIILISTA LUE LISÄÄ: PKO.FI/S-MOBIILI LUE LISÄÄ: PKO.FI/ABC-MOBIILI UUDEN LATAAJAN ETUNA À LA CARTE-ANNOS JA YLLÄTYSETU! OSTOSRAHAA LATAA S-MOBIILI, SAAT PKO:N TOIMIPAIKKOIHIN 20€ Aukioloaikamme löydät osoitteesta pko.fi/palvelut Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä. Kariniemen Kananpojan Grillikombo Spicy & BBQ 550 g (9,07/kg), Suomi 4 99 Voim. Hartwall Novelle Plus Hyvinvointivedet 1,5 l (1,73/l) (sis. Ristorante Pakastepizzat 320–390 g (6,41–7,81/kg) Ei gluteenittomat Yksittäin 3,73 (9,56–11,66/kg) 5 00 2 kpl Voim. Varhaisperuna Multa, Ruotsi 1 99 kg Voim. 20.–24.5. Jääsalaatti 100 g (9,90/kg) Suomi 99 2 KPL Voim. 20.–24.5. Snellman Maatiaispossun ohut kasslerpihvi 500 g (7,98/kg), Suomi Ei maustamaton 3 99 2 KPL Voim. 2,00 + pantti 0,15) 2 15 Porokylän Vaniljatai Aurinkokranssi 350 g (11,40/kg) 3 99 ALLE EURON HEVIT. 20.–24.5
MAIDON laatupalkinto myönnetään meijerin ehdotuksesta hyvän maidon tuottamisessa ansioituneelle maidontuottajalle, jonka tilalta on tuotettu hygieeniset vaatimukset täyttävää Emaitoa. – Hän korosti puheessaan maatiloilla tehtävän työn tärkeyttä Suomen huoltovarmuudelle. Palkintomatkan ja -juhlan jälkeen Varoset lähtivät ansaitulle lomalle etelän lämpöön ennen kevään ja kesän kiireitä. Eläimiä pitää myös seurata jatkuvasti ja tarttua matalalla kynnyksellä, sillä eläinten kanssa tulee aina yllätyksiä, joiden takia pitää olla koko ajan hereillä. 040 194 1147 Kitee (Kesälahti) Jere Horto p. 040 676 4905 Kitee (itä) Toni Lindqvist p. Juhlapuheen piti maaja metsätalousministeri Sari Essayah. 040 847 3372 Kitee (pohjoinen) Anton Tuononen p. Kuva: Terhi Honkonen. Tilan saavuttaman 25 vuoden palkinto vaatii jatkuvaa panostusta lypsyhygieniaan ja eläinten terveyteen. 8 Keskiviikko 20.5.2026 KITEE/TOHMAJÄRVI Mirja Hurskainen Walter Ehrströmin säätiö palkitsee vuosittain pitkäjänteisessä laatutyössä onnistuneet maidontuottajat kultaisella mitalilla. 040 583 0458 Tohmajärvi (itä) Kalervo Janhonen p. – Lypsykone pitää olla kunnossa ja huollettu ja puhtaudesta pitää tietysti huolehtia. 040 824 0827 Tohmajärvi (länsi) Sähköposti: etunimi.sukunimi@storaenso.com ” Kultamitalijuhlassa Helsingin yliopiston juhlasalissa jaettiin 14.4. 0400 234 181 Rääkkylä, Kitee (Ikolansaari) Eemil Kansanniva p. Kultamitalijuhlassa Helsingin yliopiston juhlasalissa jaettiin 14.4. Tankkinäyte jokaiselta maitoa lähettävältä tilalta otetaan jokaisella maidonhakukerralla. Kysy metsäasiantuntijoiltamme myös muista rahanarvoisista puukaupan kampanjaeduistamme! Ulla Hirvonen p. Myös tämän työn arvostus ja tukeminen pitäisi Essayahin mukaan saada oikealle tasolle, muistelee Tarja Varonen ministerin sanoja. Tankkimaidon soluseuranta ja karjantarkkailutilalla tehtävät koelypsyjen tulokset antavat suuntaa, mutta jokaisella lypsykerralla perusasiat pitää olla mielessä. Mitali voidaan myöntää maidontuottajalle, joka on tuottanut parhaan laatuluokan maitoa yhtäjaksoisesti 25 tai 50 vuoden ajan. 0400 182 844 Kitee (länsi) Petri Mähönen p. Parhaan laatuluokan maidossa on matalat soluja bakteeriluvut eikä siinä saa esiintyä antibiootteja tai muita vierasaineita. yhteensä 71 kultamitalia.. Tarja Varonen myöntää, että maidon laatuluokan ylläpitäminen voi joskus olla myös stressaavaa. yhteensä 71 kultamitalia. 040 549 2539 Kesälahti (etelä), Parikkala (pohj.), Punkaharju (pohj.) Jere Tahvanainen p. Keski-Karjalasta palkittiin Arla Itä-Suomen maidontuottajat Pentti ja Tarja Varonen sekä Maatila Nuutinen. Laatumaidon tuottajia palkittiin kultaisilla mitaleilla Tarja ja Pentti Varoselle ojennettiin kultainen mitali 25 vuoden yhtäjaksoisesta laatumaidon tuottamisesta. Korkotarjous puun takaa Vielä ehdit! Saat puukaupparahallesi 5 % (24 kk) korkotuoton Tähtitilillämme, kun sovit kaupat viimeistään 31.5.2026
Hänen mukaansa kehitys on lisännyt tehokkuutta ja kilpailukykyä. – Monelta osin tilanne on parempi kuin ennen. ”Laskutikkuajasta tekoälyaikaan” – Seppo Kinnunen on nähnyt maaseudun muutoksen läheltä Seppo Kinnunen (oikealla) sai hyvien eläkepäivien toivotukset esimieheltään, ProAgria Itä-Suomen palvelupäällikkö Tuomo Rissaselta, sekä talouden ja omistajanvaihdosten asiantuntija Annika Lehtoselta, talousasiantuntija Jenni Eskeliseltä, luomu-, puutarhakasvija peltoasiantuntija Suvi Mylleriltä. Hän on työskennellyt pitkään ProAgria Itä-Suomessa talouden erityisasiantuntijana. – On saanut opetella uutta koko ajan. Ilman ruokaa ei pärjätä. alk. Ilman erikoisosaamista se ei onnistu. Aiemmista maaseutukeskuksista on muodostunut laajempia kokonaisuuksia, ja toiminta on keskitettyä. Asiantuntijuus on syventynyt, kun on voitu keskittyä omiin vahvuuksiin, Seppo Kinnunen listaa. 1990-LUVUN alun lama nousee Seppo Kinnusen mieleen raskaana työjaksona. Väliin mahtuu lähes 45 vuotta työelämää ja suuri muutos suomalaisessa maataloudessa. – Kun jossain asiassa mennään pidemmälle, pitää keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten, hän muotoilee. Työtä Kinnusella riittää omalla mustaherukkatilalla. SISUSTUS LAUKKASEN VÄRIPÄIVÄ LA 23.5. Hän sanoo sen näkyneen suoraan maataloudessa. KINNUSEN työvuosien aikana myös ProAgrian organisaatio on muuttunut. – Tähän on kasvanut niin pitkään, ettei tästä ihan noin vain irtaudu, hän naurahtaa. Nyt puhutaan tekoälystä ja digitaalisista järjestelmistä. Jos tuonti katkeaa, tilanne muuttuu nopeasti, hän tähdentää. Hän on tehnyt työtä Kiteellä, mutta laajasti myös Pohjois-Karjalassa ja lisäksi Savon ja Kainuun alueella. – Pellot eivät ole jääneet käyttämättä. Siinä pitää sovittaa yhteen verotus, eläkelainsäädäntö, EU-tuet ja rahoitus. Viime vuosikymmeninä Kinnusen työ on painottunut maatilojen omistajanvaihdoksiin ja yhtiöittämisiin. Se on pitänyt työn mielenkiintoisena. Laskelmat laadittiin käsin, ja tiedonkulku oli hidasta. Kinnunen näkee nykyhetkessä joitakin samoja merkkejä. – Käytännössä laskutikkuajasta tähän tekoälyaikaan asti on tultu minun urani aikana. Keisarinkuja 4–6, Kitee 0400 188 166 Ark. Monella tilalla ei raha riittänyt edes korkoihin. Muutos ei hänen mukaansa ole koskenut vain tekniikkaa, vaan myös ajattelutapaa ja työn tekemistä. Kinnunen sanoo erikoistumisen näkyvän niin neuvontatyössä esimerkiksi palvelualueen laajentumisena kuin maatiloillakin. – Aikaväli jotakuinkin vanhempien ja lasten välinen ikäero, eli noin kolmekymmentä vuotta, hän laskee. Ne ovat siirtyneet niille, joilla tuotanto on jatkunut. – Korot nousivat silloin 14–17 prosenttiin. – Omistajanvaihdos ei ole yksinkertainen asia. Epävarmuutta on taas ilmassa. Keskiviikko 20.5.2026 9 KITEE Kari Sarkkinen Kun Seppo Kinnunen aloitti maatalousneuvonnassa 1980-luvun alussa, työ tehtiin ilman tietokoneita. VAIKKA varsinainen työura ProAgriassa on päättymässä, Kinnunen ei ole kokonaan jättämässä alaa. Koko digitalisaation kaari on tullut elettyä, Seppo Kinnunen sanoo. Kinnunen ei näe maaseudun tulevaisuutta synkkänä vaikka tilojen määrä vähenee. Kinnunen nostaa esiin myös huoltovarmuuden merkityksen. Sellainenkin mukava piirre Seppo Kinnusen pitkään työuraan mahtuu, että hän on tehnyt muutamille samoille tiloille kaksi sukupolvenvaihdosta peräkkäin. Konkurssit ja velkajärjestelyt olivat arkipäivää. Tekemistä hän uskoo löytyvän myös julkisena kaupanvahvistajana, jotka oikeudet seuraavat häntä myös eläkepäiville. – Talon koko on kasvanut ja hallintoa on kevennetty. – Tuotantopanokset ja energia ovat kallistuneet. – Kotimainen ruoantuotanto ei ole itsestäänselvyys. 8–17, la 9–13 VARASTOJA TILAUSTAPETIT -50 -50 % % KÄYTÄVÄJA KURAMATOT m m 22 LATTIALAATTOJA 10X10 16 16 90 90 TERASSIÖLJYN OSTAJALLE terassiöljylasta kaupan päälle 109 00 (12,11 L) LAADUKKAAT SISÄJA ULKOMAALIT LAATAT JA TARVIKKEET LISTAT JA PANEELIT RUNSAASTI LATTIAMATERIAALEJA TARJOUS! TARJOUS! VÄRIPÄIVÄN AJAN PALJON MAALITARJOUKSIA! 77 90 90 alk. Vaikka elämmekin voimakkaassa muutoksessa, Seppo Kinnunen nostaa lopputerveisikseen alaansa liittyvän asian, jonka hän näkee pysyvänä: – Maanviljelijöitä tarvitaan jatkossakin. Hän korostaa, että kyse on vaativista kokonaisuuksista. ERÄ! ERÄ! /m /m VÄRIPÄIVÄN AJAN PALJON MAALITARJOUKSIA! PISTÄ NYT MÖKKISI JA TALOSI PINNAT KUNTOON! PIKA-TEHO Sävytykset veloituksetta päälle 124 90 (10,67 L) TIKKURILAN TIKKURILAN VÄRISUUNNITTELIJA VÄRISUUNNITTELIJA ANNA PAIKALLA ANNA PAIKALLA KLO 10.00 16.30 KLO 10.00 16.30 TULE TULE KUUNTELEMAAN KUUNTELEMAAN KEVÄÄN UUDET KEVÄÄN UUDET VÄRIYHDISTELMÄT VÄRIYHDISTELMÄT SEKÄ NEUVOT SEKÄ NEUVOT JA NIKSIT JA NIKSIT ONNISTUNEESEEN ONNISTUNEESEEN REMONTTIIN REMONTTIIN
Mekaaniset tosin maksavat enemmän, hintaluokka on 200-300 eurosta ylös päin. Kellosepän ammatissa puhutaan taideteollisesta työstä, mikä tuo ammatissa kehittymiseen omat mahdollisuutensa. Kelloalan koulutusohjelmassa koulutetaan kelloseppiä ja mikromekaanikkoja sekä erillisillä kursseilla kelloja jalometallialan erikoismyyjiä. – Pelkällä kellosepän työllä saattaisi olla haasteellista pärjätä, mutta myynti ja korjaus tukevat toisiaan, he sanovat. Kyllä sen työn valmiiksi saaminen palkitsee mielihyvällä, hän kertoo. – Työssä saattaa jonkin vaiheen joutua tekemään moneen kertaan, Mika sanoo. KELLON rakentaminen kuuluu kellosepän koulutukseen ja se onkin asia, mikä on Mika Ruotsalaisen mieleen jäänyt yhdeksi mieleenpainuvimmaksi vaiheeksi alalla. Minkä hintainen on arvokkain kello, jonka olet myynyt. Pienen muistin kaivamisen jälkeen Mika kertoo, että 7 000-8 000 euron hintainen mekaaninen kello se oli. Arto valmistui kellosepäksi 80-luvun alkupuolella ja Mikalla tulee tänä vuonna täyteen 40 vuotta alalla, hänen valmistuminen oli vuonna 1986. Muutamat suomalaiset uniikkeja arvokelloja tai numeroituja kellosarjoja rakentavat kellosepät, tekevät kelloja työpajoissaan ulkomailla, muun muassa Sveitsissä. Paristojen vaihdot ovat merkittävä osa kellojen huollosta. Muistan kyllä, kun sen sai valmiiksi. Kiteen Kello ja Kulta Ruotsalaisen historia yltää vuoteen 1953, kun Arton ja Mikan isä Erkki Ruotsalainen perusti kelloliikkeen Waschkon vanhaan hirsitaloon. Jos kyse ei ole halpiskellosta, kellosepän taitoja kannattaa huoltoja korjaustilanteissa hyödyntää. – Siltä pohjalta olemme lähteneet. Niidenkin käyntitarkkuus on kehittynyt. Kelloseppä katselee ilolla kehitystä, missä mekaanisten kellojen kysyntä on jälleen lisääntymässä. Kuitenkin paristoillakin toimivissa osoitinkelloissa on mekaaninen koneisto, joka voi tarvita huoltoa. – Nyt kysytään automaattiviritteisiä kelloja. – Joskus on joutunut pähkäilemään paljonkin. Haluaisitko esitellä oman ammattisi. Asiakkaita näyttää riittävän mukavasti, tämänkin jutun haastattelun aikana huhtikuisena torstaina liikkeessä heitä kävi useampikin. – Suomessa koulutus on verrattain laadukasta ja ala tarjoaa etenemismahdollisuuksia maailmalle saakka, Arto ja Mika Ruotsalainen kertovat. Olisiko näin, että ihmiset haluavat toimintavarmoja kelloja ladattavien älykellojen rinnalle tilanteisiin, missä sähköä ei ole saatavilla, pohdimme. Kellonrakennustaitoa on tarvinnut työssä. uutta kelloseppää maahamme vuosittain. Arto ja Mika laskevat, että alle puolet toiminnasta on perinteistä kellosepän työtä; rannekellojen korjausta ja huoltoa tai vaikkapa seinäkellojen huoltoja. Sen eteen uurastettiin paljon, Mika Ruotsalainen kertoo. Kellosepän tarkkoja taitoja tarvitaan edelleenkin, vaikka ala on toki muuttunut mekaanisten kellojen vähenemisen myötä. Myös valoenergialla toimivia kvartsikelloja kysytään, nehän eivät tarvitse muuta kuin valohoitoa, Mika naurahtaa. Isä pystyi opastamaan ja siitä oli sulava jatkaa eikä tarvinnut kaikkia aloittajan virheitä enää itse tehdä, Mika Ruotsalainen kiittää saamaansa perimätietoa. – Koulutuksessa rakensimme taskukellon. – Monta kertaa näitä arvokkaampia kelloja ostetaan lahjaksi. Myös pienimuotoisia korukorjauksia Ruotsalaiset tekevät paikan päällä. Koulua ylläpitää Kellosepäntaidon edistämissäätiö, jonka taustalla on Kelloseppäliitto. Rannekellon huollossa tarvitaan kellosepän vakaata kättä ja tarkkaa silmää. Täysin mekaaniset ja paristokäyttöisetkin rannekellot tarvitsevat huoltoa, Arto Ruotsalainen sanoo. Sittemmin liike muutti Saukkosen taloon josta vuonna 1964 nykyiselle paikalle omaan kiinteistöön. 10 Keskiviikko 20.5.2026 Ammatti tutuksi: Mekaanisten kellojen suosion kasvu ilahduttaa kelloseppää KITEE Kari Sarkkinen Kellosepät Arto ja Mika Ruotsalainen jatkavat perinteikkään kultaja kelloliikkeen pitoa Kiteellä. Kun ei ole ollut valmiita osia, on osan joutunut tekemään. Jotta yrittäjä saisi alalta leipänsä, on Ruotsalaisen yrityksessäkin niin kellojen kuin korujenkin myynti tullut merkittävämmäksi osaksi toimintaa. KOULUTUSTA kellosepän ammattiin on edelleen tarjolla Espoon Leppävaarassa toimivassa Kelloseppäkoulussa. Vinkkaa meille osoitteeseen toimitus@kotikarjala.fi, mistä ammatista haluaisit kuulla enemmän.. Koulutus kestää kolme vuotta, ja sieltä valmistuu noin 15 Kellojen myynti ja korjaus tukevat toisiaan yrityksen toiminnassa, Arto ja Mika Ruotsalainen sanovat. Koti-Karjala esittelee uudessa Ammatti tutuksi juttusarjassa mielenkiintoisia ammatteja. Kellosepän henkilökohtaisista ominaisuuksista Arto ja Mika sanovat tärkeimmiksi pitkäjänteisyyden ja keskittymiskyvyn
Ronja opiskelee lukiossa toista vuotta ja hänellä on tarkoitus valmistua lukiosta kolmeen vuoteen. Minulla on tavoitteita menestyä yleisurheilussa, ja haluan jatkaa kilpaurheilua niin pitkään kuin mahdollista. – Jos innostun jostain ideasta, voin piirtää jopa 10 tuntia päivässä taukoineen. Myös tulevaisuudessa hän yrittää pitää hevoset mukana elämässään ja arjessaan. Lukio-opintojen etenemiseen tiukka ohjelma ei ole vaikuttanut, vaan Lyydia Leskinen aikoo valmistua lukiosta kolmessa vuodessa. Kiteen lukiossa on mahdollista suorittaa myös liikunnan, musiikin ja kuvataiteiden lukiodiplomit, kertoo rehtori Sirpa Kostamo. Lajin kilpailut ajoittuvat pääosin kesää ja Huuho kokee, että onnistumiset ja kehittyminen tuovat mielihyvää treenaamiseen. – Äitini on valmentajani ja lähes aina mukana. Sen lisäksi hän käy kerran kuussa Joensuussa treenaamassa valmentajan kanssa. Treenikertoja viikossa on yhdeksän, joista tulee yhteensä noin 15 tuntia viikossa. Hän kertoo aloittaneensa voimanoston kesällä 2023. Torstaisin minulla on ohjattu lihaskuntotreeni koulun jälkeen. Hän on harrastanut piirtämistä ja käsitöitä lähes koko elämänsä. Piirtäminen auttaa nollaamaan ajatukset ja siirtymään koulutehtävistä luovaan työhön. – Maanantaina judo ja lihaskunto, tiistaina aamutreeni ja judo, keskiviikkona judo, torstaina aamutreeni ja kuntosaliharjoittelu, perjantaina judo ja viikonloppuina yleensä on kisat. – Minulla on koulun puolesta aamutreenimahdollisuus kolme kertaa viikossa. Pihla Hoppu harjoittelee joensuulaisen valmentajan ohjauksessa. Olen kiinnostunut myös sisustuksesta ja muodista, joten teen välillä omia vaatteita ja huonekaluja. Harrastus on jo nyt vaikuttanut hänen urasuunnitelmiinsa. Jatko-opintoihin hän aikoo suunnata yliopistoon ja aikoo jatkaa tulevaisuudessa judon harrastamista kansainvälisellä tasolla. – Viikossa minulla menee omiin harjoituksiin noin 8 tuntia, ja tähän päälle valmennan aloittelevia luistelijoita kerran viikossa vähän vajaa 2 tuntia. Harjoittelu sisältää kolme jäätreeniä ja yhden ohjatun lihaskuntotreenin viikossa. Lisäksi käyn kaksi kertaa viikossa salilla ja kerran viikossa Joensuussa luistelemassa. Myöhemmin suoritin kuusivuotisen ammatillisen kuvataidekoulun ja opiskelin Stieglitzin akatemian taidelukiossa Pietarissa, mikä antoi minulle vahvan pohjan. Luisteleminen tarjoaa hänelle mukavaa tekemistä vapaa-ajalle. Tämän hetken tavoite opiskelujen suhteen on valmistua lukiosta kolmessa vuodessa. – Kävin noin 5–6-vuotiaana erilaisissa juoksukisoissa. Lukion opiskelijoiden haastattelussa selvisi, että intohimo oman erityisalaan tukee myös opiskelumotivaatiota. Monilla Kiteen lukion opiskelijoilla onkin aikaa vieviä ja tavoitteellisia harrastuksia, joita myös koulu tukee. Luin jo silloin paljon ja yritin kuvittaa lempikirjojani. Ratsastusta on 4–6 päivänä viikossa ja yhdellä kerralla ratsastan 1–3 hevosella. Jasmin Huuho haluaa menestyä hyvin niin urheilussa kuin opinnoissakin, joka tuo usein haasteita arkeen ja ajan käyttöön. Kirill Romanov oli kuvanottohetkellä kilpailumatkalla Ruotsissa.. – Päädyin lajin pariin vahingossa. – Judo tarjoaa minulle hyvää fyysistä kuntoa ja opettaa kurinalaisuutta ja toisten kunnioittamista. – Se antaa minulle mahdollisuuden kertoa asioita, joita ei voi sanoa sanoin, vaan symbolien ja arvoitusten kautta, jotka katsoja saa itse ratkaista. Harrastus on tarjonnut mahdollisuuden voida paremmin ja tuonut elämään paljon uusia ystäviä. – Uskon että laji tulee vaikuttamaan positiivisesti myös tuleviin opintoihin ja työelämään. Lukion jälkeen aion ehdottomasti jatkaa taidealan opintoja. Hän on harrastanut judoa jo reilut 12 vuotta. Uskon myös, että liikunta tulee olemaan mukanani jollain tavalla koko elämäni. Viikon aikana hänellä on noin kahdeksan treeniä. – Meillä on liikuntalinjalla useiden eri lajien harrastajia. Halusin seurata hänen esimerkkiään. Hän niin kuin moni muukin urheilua harrastava aikoo kirjoittaa terveystiedon, sillä se tukee myös urheilua. Kaikki muut treenit teen vapaaajalla, yleensä iltaisin. – Urheilu antaa kivasti jotain, jota kohti mennä ja mitä tavoitella koulun ohella. Koulun järjestämässä aamutreenitoiminnassa yksi pieni haittapuoli on kurssit, jotka jäävät itsenäisesti opiskeltaviksi. – Koulun lukuvuoden aikana kilpailureissuja on viisi ja niiden kesto on parista päivästä viikkoon. PIHLA Hoppu, 17, on lukion ensimmäisen vuoden opiskelija. Silloin äiti aloitti talliyrittäjänä Koivikolla. – Elokuusta maaliskuuhun minulla on harjoitukset jäällä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin koulun jälkeen. Minulla on kaksi henkilökohtaista valmentajaa, jotka suunnittelevat viikko-ohjelmani, ja ovat osittain valvomassa treenejä. Hän aikookin valmistua lukiosta kolmessa vuodessa ja haluaa suorittaa kuvataiteen lukiodiplomin. Tavoitteeni on opiskella Aalto-yliopistossa ja kehittyä visuaalisen viestinnän ammattilaiseksi, joka työskentelee muotoilun parissa ympäri maailmaa ja Euroopassa. Haluan rakentaa ammatillisen uran kuvittajana ja graafisena suunnittelijana. Tällä hetkellä hänen treeniohjelmansa sisältää neljä 2,5 tunnin treeniä viikossa. Urheilu antaa paljon kavereita ja yhteisöllisyyttä. – Yleisurheilu vie paljon aikaani, koska tavoitteeni ovat aika korkealla. Kesällä osallistun kahdelle leirille ja treenaan peruskuntoa lenkkeilen, salilla ja teen lajiharjoittelua maalla. Sisko sanoi, että mene kilpailemaan. Tällä hetkellä hän opiskelee pitkälti itsenäisesti ja keskittyy taitojen hiomiseen. Tavallisesti käytän omiin projekteihini ja koulutöihin noin 10–15 tuntia viikossa. RONJA Olkkonen, 17, aloitti ratsastamisen 4-vuotiaana, kun perhe muutti Espoosta Kiteelle. Olin salilla kyykkäämässä ja silloin nousi 120 kg. Taide on Koshelevalle enemmän kuin harrastus se on tapa nähdä kauneutta kaikessa. – Ennen judoa olen kokeillut muita eri lajeja kuten sähly ja pesäpallo, mutta kuitenkin minulle judo on kiinnostavampi kuin muut urheilulajit. Kilpailumatkat ajoittuvat viikonlopuille, joten ne eivät vie aikaa opiskelulta. Hän on harrastanut yleisurheilua lähes koko elämänsä. Esteratsastus merkitsee Ronja Olkkoselle paitsi liikuntaa niin myös haasteita ja onnistumisia. Yleisurheilu valikoitui lajikseni, koska molemmat isosisarukseni harrastivat lajia myös. – Harrastukseni vuoksi valitsen ylioppilaskirjoituksiin enemmän humanistisia aineita ja kieliä. Harrastuksen vaikutus opiskelumotivaatioon vaihtelee, sillä väillä se nostaa motivaatiota ja välillä laskee, jolloin koulu jää harrastuksen takia toiselle sijalle. ANASTASIIA Kosheleva, 17, on tullut Kiteen lukioon opiskelemaan viime syksynä. Tavoitteellinen harrastaminen tukee opiskelua Anastasiia Kosheleva, Pihla Hoppu, Jasmin Huuho ja Lyydia Leskinen nappasivat Ronja Olkkosen kannateltavakseen. Kehitän visuaalista näkemystäni jatkuvasti ja teen pieniä luonnoksia aina, kun minulla on vapaa hetki. Puran tunteitani kuviin, mikä poistaa stressiä ja auttaa toteuttamaan ideoitani. – Olen päässyt valmentamaan aloittelevia luistelijoita niin olen saanut varmistusta, että ainakin tällä hetkellä haluaisin opiskella opettajaksi. Käyn myös lukion kuvataidetunneilla, missä voin kokeilla uusia tekniikoita vapaasti. – Tutkin aktiivisesti eri taidesuuntauksia ja tyylejä löytääkseni uusia vaikutteita omiin töihini. JASMIN Huuho, 17, opiskelee lukiossa toista vuotta. Harrastus vie melkoisen osan hänen vapaa-ajastaan. Hän kertoo, että taiteen parissa käytetty aika vaihtelee paljon fiiliksen ja inspiraation mukaan. KIRILL Romanov on Kiteen Kippon ry:n judoka ja lukion ensimmäisen vuoden opiskelija. Lisäksi hän harjoittelee kuntosalilla kolme kertaa viikossa. – Päädyin taiteen pariin sisareni kautta, koska hän oli kuvataiteilija ja kävi taidekoulua. Päädyin taitoluistelun pariin, kun kävimme katsomassa taitoluistelunäytöstä. Harrastus ei ole ainakaan vaikuttanut opiskelumotivaation kielteisesti, sillä Romanov on kiitollinen, että on saanut koulussa mahdollisuuden aamutreeneihin. LYYDIA Leskinen, 18, on jo EM-mitalitasolle yltänyt voimanostaja ja toisen vuosikurssin opiskelija Kiteen lukiossa. Taide antaa hänelle motivaatiota opiskella hyvin lukiossa, jotta voin myöhemmin päästä yliopistoon. – Se antaa energiaa, kun on aktiivinen myös vapaa-ajalla. Keskiviikko 20.5.2026 11 KITEE Mirja Hurskainen Valmistautuminen urheilijan tai taiteilijan ammattiin aloitetaan monesti jo lapsena tai nuorena. Vaikka harrastuksesta ei tulisikaan ammattia, se kantaa arjessa ja tuo iloa elämään. Itsenäisesti treenaan tiistaiaamuisin ja torstaiaamuisin joko jäällä tai kuntosalilla. – Uskon, että seuraava mahdollinen opiskelukaupunkini valikoituu pitkälti myös urheilumahdollisuuksien mukaan. Se aiheuttaa haasteita aikataulutukseen Kiivaasta harjoitusohjelmasta huolimatta hän aikoo suorittaa lukion kolmessa vuodessa. – Häneltä saan ammattitaitoista ohjausta ja valmennusta. Harjoituksen lisäksi hän osallistuu usein kansainvälisille leireille, jossa pääsee kilpailemaan muiden judokoiden kanssa. Hän luistelee Kiteen Jääsusien taitoluistelujaoston valmennuksessa. Vaikka lukio-opinnot koetaan vaativina, myös niiden ohessa pystyy panostamaan muihin itselle tärkeisiin asioihin. –Aloitin lajin noin 6-vuotiaana. Tällä hetkellä harrastukseen kuluu aikaa 10–15 tuntia, josta noin 8 tuntia on lajin eli esteratsastuksen harjoittelua ja muu aika menee hevosten hoitamiseen. Toki, koska urheilu on niin iso osa elämääni, opiskelu jää usein hieman varjoon
Kirjailijavieraita Keski-Karjalassa Camilla Nissinen esitteli lapsena kirjoittamaansa ”omakustannetta”, josta hän kokee kirjailijan uran saaneen alkusysäyksensä. – Ulkoisesti pitää olla täysin ehjä. Saatsi sanoo yllättyneensä siitä, miten ajankohtaisena lukijat ovat kirjan kokeneet. Esikoisromaanin syntymisen taustalla on Nissisen omat kokemukset Jehovan todistajien yhteisöstä eroamisesta ja vakavasta syömishäiriöstä. Kokemuksiaan hän alkoi käsitellä kirjoittamalla ja tekstit päätyivät kansalaisopiston kirjoittamiskurssin ohjaajan Mari Mörön luettavaksi. – Yönistuminen, hyvästely ja anteeksi pyytäminen. Kaikki osat ja etiketit täytyy olla kunnossa. Niitä tarvitaan. Parin viikon päästä sain viestin Tammelta, ja asia lähti etenemään. Hän kannusti Nissistä jatkamaan tekstien työstämistä romaaniksi. Se tuntui silloin yhtä absurdilta kuin muiden kirjoittamat astronautit tai NHL-tähdet. – Viime vuonna meillä mukana olleet olivat menneet vanhaksi, niitä ei pystynyt enää tarkastamaan, pariskunta kertoi. Saatsi sanoo vasta kirjan syntymisen myötä havahtuneensa ymmärtämään, että hänen lapsuudenperheensä on kaksikielinen. Kirjan idea syntyi Nissisen isoisän traagisesta taustasta sadistisen isän kasvattamana. Pauliina Kainulaisen teos Metsämaja —Luontomietiskelyjä maan kielellä käsittelee luontosuhdetta, suomalais-ugrilaista maailmankuvaa ja ekologista ajattelua. Teoksen syntyyn ovat vaikuttaneet hänen aiemmat teoksensa ja tutkimuksensa. 12 Keskiviikko 20.5.2026 KITEE Sari Pitko LähiTapiola Itä järjesti toimistonsa edustalla Kiteellä perinteisen maksuttoman sammutintarkastuspäivän. Teoksen keskeisiä teemoja ovat karjalankielisten ja ortodoksisten evakkojen kokema syrjintä, oman kielen ja kulttuurin menettäminen sekä kuolemaan liittyvät karjalaiset perinteet. – En aikaisemmin ymmärtänyt, että isän käyttämä puhe oli karjalaa. Nissinen myöntää, että esikoisteoksen menestys toi paineita toisen kirjan kirjoittamiseen. Hänen esikoisteoksensa Hyviä aikomuksia julkaistiin vuonna 2021. Keskustelussa nousi esiin myös evakkokokemusten yhteys nykyajan pakolaisuuteen. Kun kirja ei saa näkyvyyttä, eivät lukijatkaan sitä helposti löydä. – Uskon, että kaikki kirjailijat hyödyntävät omia muistojaan ja tunteitaan, itsestään ei pääse eroon. Keskeisiä ajatuksia ovat tasapaino luonnon kanssa, kohtuullisuus, syklinen ajattelu sekä ihmisen yhteys kaikkeen elolliseen. Aikuisena isoisän elämästä heräsi monenlaisia kysymyksiä, joiden kautta kirja alkoi hahmottua. Kirjailijana Kainulaista motivoi rakkaus luontoon ja huoli siitä, mitä luonnollemme tapahtuu. Maksuttomassa sammutintarkastuspäivässä oli taas paljon kävijöitä Antti Hirvonen Itä-Suomen Sammutinhuollosta tarkasti päivän aikana suuren määrän käsisammuttimia. Hänen ensimmäinen romaaninsa Yönistujat kuvaa suistamolaisen evakkoperheen elämää 1950-luvun Suomessa. LähiTapiolalta muistutetaan myös mahdollisten metsäpalovaroitusten huomioimisesta, jolloin avotulen teko on kokonaan kiellettyä vaikka sammutin kunnossa olisikin. Nissinen kertoo kirjailijan uran olleen unelmana lapsesta saakka. Kainulaisen mukaan suomalaisessa, karjalaisessa ja muissa itämerensuomalaisissa perinteissä on paljon viisautta. Lieksasta kotoisin oleva Riko Saatsi on kirjailija ja teatteriohjaaja. Hänen tuotannostaan esillä oli Metsämaja —Luontomietiskelyjä maan kielellä. Saatsi kysyy ja pohtii identiteetin ja kielen yhteyttä. Outi Kiljunen (kuvassa oikealla) haastatteli Pauliina Kainulaista ja Riko Saatsia Sovintolassa. Kodin sisätiloissa säilytettäessä tarkastus sammuttimelle on tehtävä kahden vuoden välein ja seuraavan ajankohdan voi aina tarkastaa sammuttimen kyljessä olevasta tarrasta, joka uusitaan tarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että hätätilanteessa sammutin varmasti toimii ja tarkastuksia tapahtumassa tekemässä oli ItäSuomen Sammutinhuollosta Antti Hirvonen. Lukijapalautteen perusteella teokset ovat toimineet myös vertaistuellisena kokemuksena monelle lukijalle. – Se verran uskallan paljastaa, että perheiden äärellä tulevassakin kirjassa liikutaan. Tällaiset sammuttimet ovat voineet talven aikana altistua toimintakuntoa heikentävälle pakkaselle, kosteudelle sekä lämpötilojen vaihtelulle ja tarkastusväli on tällöin yksi vuosi. Seuraavan romaanin aihepiiri on jo tiedossa. KEVÄT on hyvä ajankohta tarkastukselle varsinkin niiden sammuttimien suhteen, joita säilytetään esimerkiksi mökeillä tai matkailuajoneuvoissa, sillä kesäkauden alkaessa niitä saatetaan tarvita. TÄYDESSÄ Sovintolan galleriassa keskustelua ohjasivat kulttuurin, kielen, luontoyhteyden ja ihmisyyden teemat sekä se, mitä nykyyhteiskunta voisi oppia vanhoista perinteistä ja vähemmistökulttuureista. – Tarkastustoimenpiteet riippuu täysin sammuttimesta, kertoi Hirvonen. Pahin notkahdus on toivottavasti ohitettu. Yli 10 vuotta vanhaa sammuttimen toimintavarmuutta ei voida enää taata ja siksi sitä ei voi enää tarkastaa tai hyväksyä käyttöön. Päivätyö kirjastossa tuo myös realistisen ymmärryksen siitä, että moni hieno teos jää ilman ansaitsemaansa huomiota. Kirjastovierailulla hänellä oli mukanaan lapsena kirjoittamansa pieni nide, josta kaikki sai alkunsa. Esimerkiksi karjalaisia kuolemaan liittyviä perinteitä hän pitää arvokkaina ja näkee niissä vaihtoehdon nykyajan etääntyneelle suhteelle kuolemaan. Olen pyrkinyt siihen, että tarina pysyy fiktiona, vaikka seassa on ripauksia todellisuudesta. Kavereiden Ystäväni-kirjoihin kirjoitin ammattitoiveeksi kirjailija. Mukanaan heillä oli viime vuonna ostetut kahden ja kuuden kilon sammuttimet. Ensin Rääkkylän kirjastossa vieraili viime vuoden Savonia-kirjallisuuspalkinnon teoksellaan Rihmasto voittanut Camilla Nissinen ja seuraavalla viikolla Kesälahden Kulttuuriseuran kutsumana Sovintolan galleriaan saapuivat tammikuussa Karelia-kirjallisuuspalkinnolla teoksestaan Yönistujat palkittu Riko Saatsi sekä tietokirjailija, teologian tohtori Pauliina Kainulainen. Sama aika koskee myös tärinälle altistuvia sammuttimia muun muassa autoissa ja työkoneissa. Päivät ovat keränneet aiempina vuosina runsaasti kävijöitä, niin kävi tänäkin vuonna ja jonoa syntyi. RÄÄKKYLÄ/KESÄLAHTI Mervi Venäläinen Keski-Karjalaan saatiin huhti-toukokuun taitteessa peräkkäisillä viikoilla nimekkäitä kirjailijavieraita. – Marin tukemana lähetin käsikirjoituksen isoihin kustannusyhtiöihin. äitiyden ja muistisairauden kautta. – Valoisammalta näyttää kuin ehkä vielä 20 vuotta sitten. Vaikka sammuttimia onkin erilaisia, niin on yhteisiä kaikkia koskevia sääntöjä. Nissinen ymmärtää lukijoiden pohdinnat siitä, mikä hänen kirjoissaan on fiktiota ja mikä totta. Kirjailijana hänen on myös pohdittava, minkä verran totuutta tekstiin voi kirjoittaa, mikä on eettistä ja sopivaa. RÄÄKKYLÄN Varpasalosta käsisammuttimiaan tarkastuttamaan olivat tulleet Marjatta ja Jukka Kähkönen. Tänä keväänä syttyneet maastopalot muun muassa roskien polton seurauksena ovat toimineet muistutuksena toimintakuntoisten sammuttimien tärkeydestä. – Miten on mahdollista, että karjalan kieli melkein kokonaan hävisi Suomesta muutamassa vuosikymmenessä sotien jälkeen. Sammutin voisi olla mahdollista huoltaa takaisin käyttöön, mutta Hirvonen kertoi siihen tarvittavien toimenpiteiden tulevan kustannuksiltaan turhan korkeiksi. Itse tarkastus vie vain joitain minuutteja vaikka vaiheita useampi onkin. Hän kokee henkilökohtaista vastuuta karjalan kielen säilymisestä ja iloitsee siitä, että karjalan kieltä opiskellaan yhä enemmän. Galleriaan saapui yli 50 kirjallisuuden ystävää kuulolle ja keskustelemaan.. Rihmastossa keskiössä ovat sukupolvien yli kulkevat traumat ja toisaalta rakkaus, joita käsitellään mm. CAMILLA Nissinen on pohjoiskarjalainen kirjailija, jonka esikoisteos Meitä vastaan rikkoneet toi Nissiselle mm. Meitä vastaan rikkoneet -teoksen Nissinen kirjoitti työnsä ohessa, kun taas Rihmaston kirjoittamisen pikkulapsiarjen keskellä mahdollisti apuraha. Pohjois-Karjalan vuoden kulttuuriteko -palkinnon vuonna 2022. – Sammutinhuoltoliikkeet ottavat veloituksen kanssa vanhoja vastaan, ohjeisti Hirvonen vanhojen sammuttimien asianmukaisesta hävittämisestä. – Luin ja kirjoitin paljon pienenä. Vaikka taustalla vaikuttavat Nissisen omat kokemukset, sekä Meitä vastaan rikkoneet että Rihmasto ovat fiktiivisiä teoksia
Se on yhteinen sydänten kieli, joka avaa asiat rehellisesti ja avoimesti koettaviksi. Yleisö pääsi myös kuulemaan näytteitä ryhmäläisten teksteistä. Jouko Tanskasen tekstit syntyvät pääosin omista kokemuksista. Kimmo Martiskainen kertoo pohtivansa yhä enemmän omia ja myös toisten tekemiä valintoja. Marttayhdistyksen puheenjohtaja Katri Laakkonen arvioi paikalle tulleen kuutisenkymmentä osallistujaa. – Niitä on niin paljon jo ennestään, totesivat molemmat nauraen ja jatkoivat matkaa kahvion puolella. Sintsistä lähtöisin on myös Kaartinen ja ystävykset ovat myös entisiä naapureita. Keskiviikko 20.5.2026 13 KESÄLAHTI Mervi Venäläinen Keski-Karjalan kansalaisopiston ryhmänä kokoontuvan Kesälahden sanataidepajan kirjoittajat kertoivat Sovintolan Galleriaan kokoontuneelle yleisölle talven aikana työstämiensä tekstien taustoista ja kirjoitusprosessista. Yllätyssankoja ystävykset eivät halunneet. – Mie oon entinen Sintsin martta. Illan ohjelmassa oli muotinäytös, jossa malleina toimivat Katri Laakkonen, Maija Ikonen, Raili Pimiä, Ullamaija Kiiskinen sekä Miss plus size Finland -finaalissa kisaava Johanna HovatovNuutinen. RÄÄKKYLÄ Sari Pitko Sintsin marttayhdistys järjesti Niemisen urheilutalolla illanvieton naisille ja tapahtuma houkuttelikin paikalle suuren joukon osallistujia. TAPAHTUMASSA oli paljon tuote-esittelijöitä. Kuten tänä iltana saimme kuulla, sanataide on hyvin moninaista ja monia tunteita herättävää. Silja Muje on harrastanut kirjoittamista kauan. Myöhemmin illan aikana järjestettiin vielä toinen, tällä kertaa kierrätysteemainen näytös. Niemisen urheilutalolla vietettiin aikuisten naisten tyttöjen iltaa Niemisen urheilutalon ovelle alkoi muodostumaan jonoa jo puoli tuntia ennen tapahtuman alkua.. Hammaslahden marttojen Helena Kananen ja Seija Venäläinen olivat myös tulleet tyttöjen illan viettoon. Mukana olivat myös viime kuussa Karelia à la carte -ruokamatkailuverkostoon hyväksytty Kukkamaan pientila sekä Earlicious, jonka tuotteille myönnettiin Avainlippu-merkki — niin ikään viime kuussa. toimintavuosi. – Hyvä kutsu kävi ja täältä löytyy uusia ideoita, kertoi Kananen. Outi Kiljunen oli kirjoittanut siitä, miten hänen tekstinsä useimmiten syntyvät. – Se on kokonaisvaltainen tunne, joka syntyy kirjoittamisesta ja ryhmän keskusteluista. Sanataidepaja kokoontui talven aikana seitsemän kertaa. Itku ja nauru voivat tiivistyä yhteen lauseeseen. Tekstissään hän käsittelikin valintoja ja vaihtoehtoja. Mirja Rytkösen metsäretkeä ja naisen elämää kuvaavissa teksteissä fakta ja fiktio leikittelevät keskenään. Anneli Pulkka on ylpeä kirjoittajista, jotka tuovat tekstinsä toisten kuultaviksi. Jonoa ovelle alkoi kertymään jo puoli tuntia ennen tapahtuman alkua ja 33:lle ensimmäiselle oli luvassa yllätyssanko. TILAISUUDESSA kuulijoita hemmoteltiin monipuolisilla ja moniin tunteisiin kuljettavilla teksteillä. Vastaavia tilaisuuksia on järjestetty kahtena keväänä aiemmin. Yhdessähän tämä tehdään ja meitä on tänään viisitoista marttaa mukana. Tavoitteena on, että syyskaudella kirjoittajien teksteistä saataisi koottua antologia, jonka kustantajana tulee toimimaan Kesälahden Kulttuuriseura. Anneli Pulkka kertoo, että osa kirjoittajista on ollut mukana koko ajan. Airi Turunen kertoi kirjoittavansa paljon tunnelmapaloja, jotka syntyvät hänen omista kokemuksistaan. Kaksikko kävi läpi yllätyssankojensa sisältöä ja sieltä löytyi muun muassa lehtiä, tulitikkuja, kynä, biohiiltä, heijastimia ja työhanskat. Yllätyssankot saaneet rääkkyläläiset Satu Lievonen ja Eija Leppänen tulivat tapahtumaan uuden kokemuksen takia. Hänelle sanataidepaja on tärkeää niin kirjoittamisen kuin mielipiteiden vaihtamisenkin takia. Sanataidepajalaiset raottivat sanataiteen salaisuuden verhoa Airi Turunen (oikealla) ojensi sanataidepajalaisten kiitoskukkaset Anneli Pulkalle. – Ei ikinä ennen olla oltu ämpärijonossa vielä tähän ikään mennessä, naurahtivat molemmat. Tyttöjen iltoja Sintsin marttayhdistys on järjestänyt aiemminkin, vuosina 2017 ja 2018 eikä miehiäkään ole unohdettu. Pulkka kuvaa kirjoittajaryhmän suosiota ”sanataiteen salaisuudeksi”. Huoneessa saattoi muutamat silmät kostua, kun hän luki tekstinsä, jossa muisteli edesmennyttä puolisoaan ja aikaa jolloin ”auringon kirkkaus tuli kahdelle”. Hän sanoo kirjoittavansa mielellään sellaisista tunteista, jotka aiheuttavat ahdistusta. ENTISET leikkikaverit Pirkko Kinnunen ja Ritva Kaartinen tulivat tapahtumaan yhdessä. Tilaisuudessa esiintyi musiikkivieraana kansalaisopiston kuoro Puruveden Laulu. Tekstissään hän avasi muun muassa ajatuksia siitä, mitä ilman on vaikea pärjätä. Seija Komulainen sanoo, että hänellä on ollut pienestä pitäen pakonomainen tarve kirjoittaa etenkin tapahtumista ja asioista, jotka koskettavat syvästi. – Korona vähän välissä sotki ja nyt oli taas miulla intoa tähän. – Kulttuuriseuran kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin tärkeää, Anneli Pulkka sanoo. Kirjoittajaryhmää ohjaava Anneli Pulkka kertoo, että ryhmässä on talven ajan opiskellut 13 kirjoittajaa, joista yhdeksän pääsi paikalle Näin tekstini ovat syntyneet -tilaisuuteen. Tuija Kosonen kiitteli, että kurssilla kirjoitetaan kynällä paperille. Hänen tekstinsä saavat useimmiten alkunsa luonnossa. Heli Silventoisen tekstit olivat pirskahtelevia, lämminhenkisiä ja humoristisiakin muistoja 60-luvun lapsuudesta. – Olen täällä ensimmäistä kertaa tutustumassa, että mitä täällä on, totesi Venäläinen. Syvällisessä tekstissään hän sivusi isoja teemoja kuten ilmastonmuutosta. Niemisen urheilijoiden toimesta illan aikana myynnissä oli arpoja ja Rääkkylän kunta mahdollisti kehonkoostumusmittausta. – Miulla on tällainen into järjestää näitä ja toimin pääjärjestäjänä. Rääkkylän Sintsissä asuvalla Kinnusella oli lyhyt matka. Miesten oma illanvietto järjestettiin vuonna 2019. – Lopullinen teksti on aina yllätys jollain tapaa, hänen tekstiotteensa päättyi. Maaseudun arjen kestävät kierrätysratkaisut -hankkeen tiimoilta sai Pohjois-Karjalan marttojen Maarit Salliselta teko-ohjeita kierrätyskankaasta tuunattuun kasvatussäkkiin sekä tietoa biohiilestä. Sintsin marttayhdistys piti illan aikana kahviota, josta pystyi suolaisen lisäksi ostamaan herkullisen näköisiä kakkupaloja. Hän luki muun muassa otteen tekstistään, joka syntyi kohtaamisista Sri Lankan matkalla. Otsikon ”Yllätys” alle hän olikin kirjoittanut koskettavan tekstin kauniista syyspäivästä, jolloin sai kuulla ystävän parantumattomasta sairaudesta. – Osa teksteistä on hyvinkin henkilökohtaisia ja vaatii rohkeutta lukea niitä. Sanataidepajalla on menossa 16. Kokoontumisten väliajoille kirjoittajat saivat vapaaehtoisia kotitehtäviä, tai he työstivät omia tekstejään
Myöhemmin kuvioon tullut isäpuoli oli alkoholisoitunut ja väkivaltainen, mikä lisäsi pelkoa ja epävakautta. Esityksessä avautui Törrön elämä väkivallan ja kiusaamisen kokemuksista päihdeja peliriippuvuuksiin sekä rikoskierteeseen. Päivän ajan oppilaat toimivat asiakaspalvelijoina itse suunnittelemissaan pisteissä. – Sille kuka kiusaa tai tekee väkivaltaa tai mitä tahansa sanoisin, että tämä ei tunnu hyvältä. – Tämä päivä on meidän tapamme toteuttaa opetussuunnitelmaan kuuluvaa monialaista oppimiskokonaisuutta. Lopuksi Mika Törrö tarjosi tilaisuuden kysymyksiin ja ”hauiskuviin” yhdessä koululaisten kanssa. Teema jatkui yläkoululaisilla luokanvalvojan tunnilla, jonka yhtenä aiheena kiusaamisen vastainen tuotos. – Se oli tosi raskasta. Mika Törrö osasi ottaa nuoren yleisönsä. Esityksensä alussa Mika Törrö antoi koululaisille muutamia käytännön neuvoja kiusaamistilanteista selviämiseen. – Tuntuu, että äiti kärsi enemmän minun päihteiden käytöstä kuin minä itse. Hän yritti näyttää rakkautta, mutta olin nuorena kyvytön ottamaan sitä vastaan, hän kertoi. Lopulta myös toipumiseen. Hän syntyi Joensuussa, mutta biologinen isä jäi hänelle tuntemattomaksi. Hänen mukaansa kiusaamiseen puuttuminen alkaa kiusatun keskustelusta kiusaajan kanssa. Alkuperäinen suunnitelma oli, että päivän tuotoilla järjestettäisi koulun yhteinen herkkupäivä, mutta tapahtuman tuotto oli sen verran iso, että suunnitelmat todennäköisesti menivät hieman uusiksi. ”Maailman vahvin äiti”, hän sanoo haikeutta äänessään. ”Vahvuutta on kyky olla kiusaamatta ja kyky nostaa muita ylöspäin” Kuusinkertainen Suomen vahvin mies Mika Törrö haluaa olla positiivinen esimerkki nuorille. Törrö painottaa myös, että apua tarvitsevat sekä kiusatut että kiusaajat. Pakohuonepeliä oli hauskaa suunnitella, meitä oli viisi poikaa suunnittelemassa, kertoo 6.-luokkalainen Juuso Keinänen. – Se oli tärkein juttu, että otin sitä apua vastaan. Hän kertoo olleensa 11 vuotta ilman päihteitä ja 9 vuotta ilman pelaamista, tehneensä töitä ja kouluttautuneensa, ja toimivansa nykyään rikosja päihdetyön kokemusasiantuntijana sekä sovittelijana. Ajatus, että todellinen vahvuus on toisten kunnioittamista ja rohkeutta puuttua kiusaamiseen ajoissa, ja muistuttaa aikuisten vastuusta lasten ja nuorten turvana nousi esille usein hänen esityksensä aikana. – Olemme suorastaan yllättyneitä siitä, miten kivasti vanhemmat, isovanhemmat ja kyläläiset ovat innostuneet tapahtumasta, Forsblom hämmästeli, kun kahvion ja kirpputorin myyntipöydät alkoivat tyhjentyä. Törrö näyttää kuvaa vahvin mies -kilpailuihin häntä seuraamaan tulleesta äidiltään. Kun ne jää vaivaamaan mieltä niin ne seuraukset voi olla todella huonot. – Siellä pitää etsiä avaimia, joista saa vihjeitä ja koodeja pakenemiseen. Kotona Törrö joutui pelkäämään mitä äidille tapahtuu ja mitä itselle tapahtuu. Urheilu on kulkenut mukana lapsuudesta asti, ja hän kuvaa kilpaurheilun tuoneen onnistumisen kokemuksia ja uuden suunnan. Eskarilainen Veera Huovinen jonotti ottamaan siirtotatuointia 3.-luokkalaisen Martta Löppösen vastaanotolle kauneusja hyvinvointipisteellä. 14 Keskiviikko 20.5.2026 TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Tohmajärven Maiju Lassilan koulun 5.-9. MIKA Törrön omaa lapsuutta leimasivat turvattomuus ja perheväkivalta. Tällaiset on mukavia päiviä, eikä näitä usein ole. Mika Törrö kuvasi esityksessään vertaistuen ja rehellisyyden merkitystä toipumisessa sekä sitä, miten traumaattisten kokemusten sanoittaminen auttoi irtautumaan ”kovan roolin” esittämisestä. MIKA Törrön elämän käännekohta oli avun pyytäminen ja kuntoutukseen hakeutuminen. – Äiti kuoli keuhkosyöpään 3,5 vuotta sitten. -luokkalaiset viettivät vapunalusviikkoa kiusaamisen vastaisen teeman merkeissä. Tikkalan koulun oppilaat viettivät yritteliästä vappuaattoa Veera Huovinen sai käteensä tatuoinnin Martta Löppöseltä.. Täysi salillinen koululaisia kuunteli hiljaa Törrön vakavalla asenteella vakavasta asiasta pitämää lähes tunnin mittaista esitystä. Valitsimme yrittäjyysteeman, koulun opettajana toimiva Outi Forsblom taustoitti. – Kahvilassa oli kova myynti. Pikakampauksen saanut 5.-luokkalainen Joni Röpelinen oli tullut kahviovuoronsa päätteeksi huilaamaan sohvalle. – Oppilaat ovat tosi hienosti ideoineet ja ottaneet vastuun toteutuksesta, Forsblom kehuu. Äidin ei tarvinnut haudata poikaansa, Mika Törrö puhuu nyt onnellisena huippu-urheilijana ja esimerkkinä nuorille. Törrö kertoo äidin paenneen hänen kanssaan väkivaltaista isää turvakotiin Tampereelle. Minkä takia teet tätä, hän ohjeistaa kysymään. Nuori Mika Törrö alkoi oireilla. – Olisi tosi tärkeätä, että tilanteet saadaan käsiteltyä heti kummankin osapuolen kanssa. Mika Törrö kertoi huumeja päihdemaailman väkivallan uhasta ja siitä, miten nuorten päihdekuolemat huolestuttavat häntä. Mitä pidempään sä jatkat lääkitsemisestä sitä enemmän tuhoat omaa elämää. Äiti oli rakastava, hän oli aina tukena. Toimin 30 vuotta itseäni vastaan, on äärimmäisen hienoa, että pääsin niistä rooleista eroon. – Minä olin kyvytön hallitsemaan pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, Mika Törrö taustoitti omaa nuoruuden väkivaltaisuuttaan. Hän korostaa, että jokaisesta lähtötilanteesta voi nousta, kun tuki löytyy, mutta hän myös tähdensi, että muutos alkaa omasta päätöksestä. Varhainen kosketus rahapeleihin johti peliriippuvuuteen, jota Törrö pitää ensimmäisenä addiktionaan. Kun Mika Törrön elämä oli rakentunut uudelleen, hän sanoo, että äiti sai olla myös ylpeä pojastaan. Mika Törrö päätti puheenvuoronsa kannustukseen puhua ja hakea apua.. Saliin tulevat oppilaat otti vastaan vakokankaalle heijastettu dia, jossa voimaa uhkuvan Mika Törrön kuvan vieressä on isolla kirjoitettuviesti: ”Vahvat ei kiusaa”. – Tärkeintä toipumisessani oli, että ei enää tarvitse vetää mitään roolia. Toipumisen myötä Mika Törrön elämä rakentui uudelleen. TOHMAJÄRVI Mervi Venäläinen Tohmajärven Tikkalan koulun oppilaat toimivat vappuaaton yrittäjinä. Hän kuvaa myös koulukodissa kokemaansa henkistä ja fyysistä väkivaltaa, jonka hän sanoo murentaneen itsetunnon ja luottamuksen. Yksi viikon tapahtumista oli kuusinkertaisen Suomen Vahvin mies Mika Törrön vierailu. Hän sanoo syyksi sen, että niitä asioita ei aikanaan käsitelty. Jos tämä ei ole mahdollista tai ei auta Törrö neuvoo kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle. Hän puhui koululaisille nuoruuden haasteista ja rohkeudesta kokeilla hyviä asioita elämässä. Mutta nuoruudessa kokemansa asiat ovat hänen mielessään kantautuneet tähän päivään asti. – Täällä saa tatuointeja, hierontaa, kasvomaalausta, kynsien leikkausta ja pikakampauksia, Martta Löppönen, 6.-luokkalainen Emma Suomalainen ja 5.-luokkalainen Inna Sallinen kertovat. Myöhemmin mukaan tulivat päihteet ja huumeet, jotka syvensivät ongelmia, katkaisivat ihmissuhteita ja ajoivat rikoksiin sekä vankeuteen. Kahvion ja kirpputorin lisäksi oppilaat olivat ideoineet päivää varten pakohuonepelejä, luovuustyöpajan sekä kauneusja hyvinvointinurkkauksen, joista kaikista perittiin pieni maksu. – Suurinta rohkeutta on, että pystyy kieltäytymään päihteistä, Törrö painotti. – Me yritettiin päihteellä päästä asioita karkuun ja poistaa paha tunne meidän sisältä. Asiakkaita riitti parin tunnin tapahtumassa niin, että autoa ei meinannut saada parkkipaikalle mahtumaan. Täällä voi maalata, piirtää ja askarrella, itsekin luovista askareista pitävät tytöt kertoilivat. Mutta eihän ne sieltä mihinkään hävinnyt. PUHEENVUORONSA Mika Törrö piti kokemusasiantuntijana ja urheilijana. – Ihan kivasti on käynyt ihmisiä. ERITYISEN suosittu oli kellarikerrokseen tehty pakohuonepeli, jonne luikerteli pitkä jono kierreportaita pitkin. Vierailun rahoittivat koulun kanssa yhteistyössä Hoitokoti Aatos ja MLL Värtsilän yhdistys. ERITYISEN suurta arvostusta Mika Törrö osoitti puheenvuorossaan äitiään kohtaan. Pieneltäkin tuntuva pilkka voi osua arkaan paikkaan ja johtaa vakaviin seurauksiin. Raivokohtaukset ja vaikeudet koulussa johtivat toistuviin sijoituksiin ja laitosjaksoihin. 3.-luokkalaiset Enni Mutanen ja Peppi Sairanen vastasivat luovuustyöpajasta
LIHAVAINEN asuu Tohmajärvellä aviomiehensä ja kolmen lapsen kanssa. Hän toimii muun muassa Joensuussa esitettävän oopperan tuottajana. Tuomaksen toteamus ”minusta tulee palomies” oli pelastushenkilöstölle mieluinen. Päivystäjät ovat yhdistyksen palkkalistoilla ja pelastuslaitos maksaa toiminnasta korvauksen yhdistykselle. Päivystys on tuonut lisää virtaa palomiesyhdistyksen toimintaan. Muut esitykset ovat Joensuussa, Varkaudessa ja Kuopiossa toukokuun aikana. toukokuuta. Ooppera on miellyttävä laulaa. Ensihoito on 24/7 valmiudessa myös Tohmajärvellä. – Laulaminen vei täysin mennessään, Lihavainen kertoo. Pariskunta meni viime kesänä naimisiin, ja häämatka tehtiin laululeirille. – Tohmajärvi on ihanimpia kyliä koko maailmassa. Varsinaisessa tehtävässään yhdistyksen väkeä pitää kiinni tammikuussa palomiesyhdistyksen vastuulle siirtynyt varallaolopäivystys. Kutsumus oopperaan on vahva. Oopperaan hän tutustui jo nuorena. Ooppera on Lihavaiselle mieluisa tuotettava. Lihavainen on onnellinen, että hän pääsee työskentelemään paikallisten muusikoiden kanssa. – Unelmoin, että voin aina tavalla tai toisella olla oopperan kanssa tekemisissä. Karjalainen kulttuuri nousee oopperassa vahvasti esille. Nyt meillä on yhdeksän sopimusmiestä, heistä neljä pyörittää päivystystä, Jari Sivonen kertoo. Lihavainen opiskeli työn ohessa muusikon ammattitutkinnon Joensuun konservatoriossa. – Siinä on tiettyä kansallisromanttisuutta. Uusia pelastajia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Oopperan on säveltänyt Esko Alanen. Pelastuslaitoksen palkkalistoilla olevat pelastajat päivystävät Keski-Karjalassa nykyisin vain Kiteen pelastusasemalla 24/7. – Tämä on ensimmäinen ammattilaisprojekti, jonka pääsen tekemään omalla kotiseudulla, hän iloitsee. Heidi Lihavainen teki täyskäännöksen Gulfin yrittäjästä oopperan tuottajaksi ja laulajaksi Heidi Lihavainen toimii Malanja-oopperan tuottajana. Hän on äänialaltaan sopraano. Jokaisessa paloautossa oli jo käyty, mutta erityisen mukavaa pojista oli pomppia pelastuslaitoksen kumiveneessä. Tulevaisuudessa myös yrittäjäkokemuksen hyödyntäminen on Lihavaisen haaveissa. Palomiesyhdistykselle on luvassa myös varustehankintoja. Tohmajärvellä otettiin mallia naapuriyhdistys Kiteen VPK:n viimeisimmästä Leader-hankkeesta, jossa pelastajat saivat uudet kevytsammutuspuvut. TOHMAJÄRVEN Palomiesyhdistys viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan. Lisäksi laaja-alainen osaaminen musiikkialalla avaa enemmän työmahdollisuuksia. Paloasema kiinnosti niin, että ei olisi malttanut kotiin lähteä Pelastuslaitoksen uusin hankinta, kumivene kiinnosti Ilja Ratilaisen poikia Heikkiä, Tuomasta ja Johannesta. – Tuottajan rooli vie eniten aikaa, hän kertoo. 2000-luvulla hän asui kymmenen vuotta Italiassa ja opiskeli siellä kieliä yliopistossa. – Tuottamisessa on yhtymäkohtia entiseen työhöni. Perheen nuorin poika on vasta kahden ja puolen vuoden ikäinen. Juuan ja Joensuun esitykset ovat jo loppuunmyytyjä. Juhlatilaisuuskin on syksyllä luvassa. Lisäksi hän laulaa oopperassa pienen roolin, on kuorossa ja opettelee kolme naisroolia mahdollisten sairaustapausten varalta. Vastaava hanke on nyt menossa Tohmajärven Palomiesyhdistyksellä. MALANJA-OOPPERA perustuu Heikki Turusen romaaniin Kuokka ja kannel. Tohmajärven pelastusasemalla monen muun perheen tapaan vierailleet Ilja Ratilaisen pojat Heikki, Tuomas ja Johannes olivat niin mielissään, että eivät olisi malttaneet lähteä pois ollenkaan. – Varkauden ja Kuopion näytöksiin on vielä tilaa, Lihavainen vinkkaa. Hän tietää kokemuksesta, että sammutustehtävässä jaksaa kevyt asu päällä paljon pidempään kuin tavallisen sammutuspuvun kanssa työskennellessä, koska siinä ei tule niin kuuma. LIHAVAINEN ei ole aina ollut laulaja eikä tuottaja. Hän viihtyy Tohmajärvellä, vaikka töihin ja opintoihin on välillä pitkä matka. Kevyt sammutuspuku on Jari Sivosen mukaan tärkeä hankinta erityisesti maastopaloja ajatellen. Kuvassa Lihavainen on pukeutuneena roolihahmo Klaudiaksi.. Keski-Karjalassa viime lauantain tapahtumassa toimintaa oli Kiteen ja Tohmajärven pelastusasemilla. Hän kouluttautui kaupalliselle alalle ja työskenteli 15 vuotta yrittäjänä isänsä kanssa Honkavaaran Gulf-huoltoasemalla. Lihavainen on koko kevään ajan työstänyt Malanja-nimistä oopperaa. Auttaminen voi muuttua elämäntavaksi, Vanhempi pelastaja Ari Manner kertoo omasta kokemuksestaan Venettä perheelle esitellyt Ari Manner kertoo kumiveneen olevan hyvä lisä koko Keski-Karjalan pelastusvalmiuteen helpon liikuteltavuutensa ansiosta. – Sävelkieltä on paljon ortodoksisesta kirkkolaulusta. – Kumivene on pelastuslaitoksen uusin hankinta Tohmajärven pelastusasemalle. Vaikka laulaminen on Lihavaiselle ykkösjuttu, myös tuottajan työ on äärimmäisen mielenkiintoista. – Aktiivisuus on kasvanut kevään aikana. Malanja-oopperan jälkeen hän jatkaa Hannu ja Kerttu -oopperan parissa. – Tämä kyllä koukuttaa ihmisen mukaan. Malanja-oopperan ensiesitys on Juuassa 22. Vuonna 2023 hän aloitti laulupedagogin ammattikorkeakouluopinnot. TOHMAJÄRVI Linda Inkinen Tohmajärveläisen Heidi Lihavaisen elämässä riittää vilskettä. Keskiviikko 20.5.2026 15 TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Päivä paloasemalla kutsui jälleen perheitä tutustumaan pelastusasemien toimintaan ja kalustoon. Musiikkialalla pitää olla nykyisin monipuolinen, Lihavainen pohtii. Minun musiikkimakuun uppoaa jopa synkähkö mielenmaisema. Yrittäjyysaikoina hän aloitti lauluopinnot, josta alkoi täyskäännös urapolulla. LIHAVAINEN tajusi jo lauluopintojen alkuvaiheessa, että ooppera on hänelle mieluisin musiikkigenre. Vaikka Lihavaisen elämäntyyli on menevä, ehtii hän olla myös kotona. Tohmajärven Palomiesyhdistyksen puheenjohtaja ja sopimusyksikön johtaja Jari Sivonen kertoo, että yhdistyksen aktivoituminen päivystyssopimuksen solmimiseen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa mahdollisti sen, että pelastusvalmius Tohmajärvellä pysyy virkaajan ulkopuolella varalla olevien yhdistyksen päivystäjien toimesta. Perhe käy kesäisin laululeirillä yhdessä. Muustakin kalustosta ja varusteista Manner voi sanoa, että laitos on pitänyt niitä asemillaan hyvällä mallilla. Oopperoita hän kävi katsomassa etenkin Italiassa
”Vielä kun saisin tänne paremmat kelit”, Erno Kostamo sanoo. – Pystytin pomppulinnoja tänään viideltä aamulla ja pelkäsin, että tuleeko tänne tänään ketään, ratamoottoripyöräilijä Kostamo nauraa. – Oli mukavaa! Aksel Joronen iloitsi. – Se varmasti lisäisi iloa elämään, Edvard Joronen sanoo. – Koeajopyörät ovat olleet hyvin liikenteessä. Paikalle oli merkattu lyhyt maastoreitti, jossa sai ajaa mönkijämerkki Can-Amin koeajokiertueen erilaisia mönkijöitä. Kuntorastit Ruppovaarassa Moottoripyörien ja mönkijöiden koeajaminen kiinnosti Tolosenmäessä KITEE Linda Inkinen Kiteen Race & Event -alueella Tolosenmäessä järjestettiin lauantaina koko perheen tapahtumapäivä. Kiteen kaupunki järjesti tapahtumat yhdessä Kostamon kanssa. Koeajettavana oli monenlaisia kulkupelejä. PUOLILTAPÄIVIN suurimmat jonot olivat mönkijöiden koeajoon. 16 Keskiviikko 20.5.2026 Keskiviikkona 13.5. – Iso apu on ollut tapahtumaan osallistuneista seuroista ja yhdistyksistä. Tapahtuman järjestäminen oli Kostamolle mieleinen mutta isotöinen urakka. suunnistettiin pilvipoutaisessa, keväisessä säässä ihan Ruppovaaran kylän tuntumassa. Aksel (vas.), Edvard ja Bosse Joronen kävivät koeajamassa mönkijöitä. Tohmajärveläinen Jorosen perhe kävi koeajamassa usean eri mönkijän. Viime viikon maanantaina suunnistettiin iltarastit Puhoksessa. Keskiviikkoiltana metsikössä porhalsi 68 suunnistajaa ja helatorstaina vielä 13. Hieman sateisesta säästä huolimatta paikalla oli erilaisista moottoriajoneuvoista kiinnostuneita. Isä Edvard Joronen kertoo, että mönkijälle saattaisi olla perheessä tarvetta. Uusi kartta kiinnosti suunnistajia laajalti. Esimerkiksi moottoripyöräkerho huolehti liikenteenohjauksesta. Tapahtumassa he kävivät ensimmäistä kertaa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Lennätykselle oli kyllä kysyntää, mutta kopterilla ei voinut lentää pilvien ollessa matalalla. Iltarastit Puhoksessa Tulokset A 6.08 km (14): 1) Partinen Aapo KeKaRa 45:55 2) Juho Leinonen 49:40 3) Liukku Ville KeKaRa 49:49 4) Torni Tommi KeKaRa 49:58 5) Hirvonen Pasi KeKaRa 54:25 6) Vornanen Juha KeKaRa 55:19 7) Kalliokoski Arto PerhKi 56:38 8) Tuikkala Pekka KeKaRa 57:34 9) Väistö Antti KeKaRa 1:00:40 10) Pekka Kinnunen KeKaRa 1:00:46 11) Toni Hakulinen Kekara 1:01:16 12) Kaartinen Mikko KeKaRa 1:02:16 13) Impivaara Pauli KR 1:02:22 14) Hyttinen Jukka LipTa 1:17:12 B 5.22 km (14): 1) Partanen Timo RasHy 49:46 2) Eetu Purmonen 55:11 3) Kainulainen Satu KeKaRa 56:01 4) Hakulinen Juha KeKaRa 1:00:05 5) Hirvonen Auli KeKaRa 1:00:28 6) Salminen Arto KeKaRa 1:06:40 7) Happonen Anu KeKaRa 1:08:22 8) Julia Korpela Kalevan Rasti 1:09:50 9) Veikko ja Harri Mikkonen 1:14:09 10) Kati Lilja 1:14:58 11) Sami Purmonen 1:22:24 12) Kaartinen Sanna KeKaRa 1:23:24 13) Marko Martiskin 1:34:40 14) Katarina Sohlberg ja Väinö Väistö 1:43:57 C 3.23 km (17): 1) Björn Jaakko KeKaRa 39:31 2) Eskelinen Tiina KeKaRa 40:38 3) Voitto Valtanen KeKaRa 41:13 4) Pietarinen Timo ja Leena KeKaRa 45:44 5) Kalliokoski Katriina PerhKi 48:39 6) Jurvakainen Tuija RasHy 50:11 7) Simola Heikki KeKaRa 52:56 8) Torni Pentti KeKaRa 53:15 9) Pennanen Päivi KeKaRa 53:40 10) Elli Ruutiainen 55:29 11) Pirinen Mirja KeKaRa 55:34 12) Marjukka Toropainen ja Lari Sistonen KeKaRa 58:27 13) Rouvinen Anna-Kaisa Peltonen Otto KeKaRa 58:40 14) Kirsi Härkönen 1:04:11 14) Maija Hyttinen 1:04:11 16) Kilpeläinen Eeva ja Juha KeKaRa 1:06:25 17) Pitkänen Ritva KeKaRa 1:11:49 D 1.52 km (2): 1) Herz Saskia KeKaRa 26:25 2) Pelkonen Elli KeKaRa 33:40 RR 1.90 km (12): 1) Jaro Multanen 13:45 2) Kankkunen Elmeri Keski-Karjalan Rasti 14:13 3) Piiroinen Sulo 14:26 4) Sven Westerhoff 16:49 5) Mico ja Miska Hänninen 19:28 6) Väkeväinen Viljo ja Tuuli Kekara 19:44 7) Varpu Turunen ja Sharlene Westerhoff 21:28 8) Riina Muukkonen ja Elmeri ja Aapeli Ikonen 22:04 9) Kankkunen Konsta Keski-Karjalan Rasti 22:57 10) Piiroinen Reino 23:27 11) Sander Westerhoff 27:32 12) Väkeväinen Akseli ja Tuuli Kekara 31:13 Tulokset A-Rata. TAPAHTUMAAN tuli moottoripyöräilijöitä Helsingistä asti. Täältä minun ura on lähtenyt käyntiin, Kostamo kertoo. – Kaupunki sponsoroi minun urheilu-uraa, joten keksimme tällaisen tapahtuman yhdessä. Tapahtumajärjestäjä Erno Kostamo kertoo, että säähän nähden ihmisiä kävi paikalla hyvä määrä. Kostamon mukaan Suomessa ei ole montaa tapahtumaa, jossa pääsisi koeajamaan usean eri moottoripyörämerkin pyöriä samana päivänä. Uusi kartta sai kiitosta, joten pienten päivitysten jälkeen kartalla tultaneen suunnistamaan myös jatkossa. 5.53 km: 1) Kontio Matti JoS 46:28 2) Liukku Ville KeKaRa 48:34 3) Ilvonen Juha KeKaRa 48:55 4) Vornanen Juha KeKaRa 51:03 5) Kinnunen Pekka KeKaRa 51:48 6) Tuikkala Pekka KeKaRa 54:29 7) Karvonen Veikko Leppävaaran Sisu 59:34 8) Väistö Antti KeKaRa 1:01:01 9) Kalliokoski Arto PerhKi 1:01:16 10) Ahlqvist Petri Kekara 1:06:42 11) Kaartinen Mikko KeKaRa 1:11:44 12) Hyttinen Jukka LipTa 1:22:30 13) Liukka Heli KR 1:29:41 Lisäksi 2 ilman aikaa B-Rata 4.53 km: 1) Tietäväinen Osku KeKaRa 47:15 2) Purmonen Eetu Kekara 51:31 3) Ikonen Sami Ruppovaaran Hiihto-Weikot 52:39 4) Hirvonen Henna Kekara 54:55 5) Purmonen Sami Kekara 59:04 6) Kainulainen Satu KeKaRa 59:28 7) Hakulinen Juha KeKaRa 1:00:28 8) Happonen Anu KeKaRa 1:05:35 8) Salminen Arto KeKaRa 1:05:35 10) Björn Jaakko KeKaRa 1:05:47 11) Hirvonen Timo KeKaRa 1:06:35 12) Ahlqvist Veli-Matti Kekara 1:08:12 13) Kalliokoski Katriina PerhKi 1:12:42 14) Kilpeläinen Juha KeKaRa 1:14:58 15) Martiskin Marko 1:15:39 16) Halttunen Janne ja Leskinen Marika 1:39:01 Lisäksi 3 ilman aikaa C-Rata 2.73 km: 1) Sistonen Iivo, Lari ja Toropainen Marjukka 34:50 2) Eskelinen Tiina KeKaRa 38:15 3) Leinonen Petra KeKaRa 38:23 4) Kaartinen Sanna KeKaRa 40:04 5) Valtanen Voitto Kekara 40:17 6) Pirhonen Onni 41:00 7) Pirhonen Esa KeKaRa 43:12 8) Kuittinen Jaana KeKaRa 43:49 9) Pitkänen Ritva KeKaRa 45:28 10) Sohlberg Katariina 48:15 11) Pirhonen Juho, Luka Sistonen ja Kaisu Pirhonen 48:22 12) Hakulinen Esa-Pekka 48:29 13) Väistö Väinö ja Aapo 48:31 14) N.N 48:39 15) Pirinen Mirja KeKaRa 51:21 16) Hämäläinen Markku KeKaRa 1:00:05 17) Herz Saskia KeKaRa 1:03:33 18) Pennanen Päivi KeKaRa 1:03:43 19) Karttunen Veijo KeKaRa 1:05:00 20) Pelkonen Elli KeKaRa 1:05:36 21) Purmonen Aapo ja Tiia 1:08:07 22) Sinkkonen Aulis KeKaRa 1:20:44 23) Sormunen Raili ja Nuutinen Eija KeKaRa 1:46:48 Lisäksi ilman aikaa 15 D-Rata 0.85 km 1) Kaartinen Martta KeKaRa 21:54 2) Kankkunen Elmeri KeKaRa 23:25 3) Kankkunen Konsta KeKaRa 23:48. Tapahtumassa oli tarjolla myös helikopterikyyditystä, mutta sateisen sään takia helikopteri ei päässyt ilmaan ainakaan ennen puoltapäivää
Joensuulaisen Karjala Thaiboxing Clubin valmentaja Jani Parviainen kertoo, että Joensuusta tuli hänen lisäkseen 12 osallistujaa. Hutsin kuntorastit olivat osa Hippo-perhesuunnistuskoulua ja rastireittiradalla nähtiin ilahduttava määrä uusia lupaavia suunnistajia. Osallistujia oli niin Kiteeltä kuin Joensuusta. Suurin osa Kiteen leirille osallistuneista oli Rantaselle tuttuja, mutta mukana oli myös uusia kasvoja. – Noin kymmenen aktiivista harrastajaa käy jokaisessa treenissä, Kiteen Urheilijoiden Leinonen kertoo. – Kiva, että saamme ItäSuomeen ammattilaisoppia, hän kiittelee. Potkunyrkkeily oli yksi leirin lajeista. Hän osallistui jo toista kertaa Janne Rantasen nyrkkeilyleirille. – Kiteen kaupunki järjesti meille nämä tilat, Leinonen kiittelee. Märkä maasto ja ajoittainen sade tekivät rasteilla etenemisestä tavallista vaativampaa, mutta suunnistajat selvisivät haasteista hyvällä taistelutahdolla. Leirin järjestivät Kiteen Urheilijoiden kuntopotkunyrkkeilyjaosto ja Karjala Thaiboxing Club. Keväinen, mutta kolea ja sateinen sää ei hillinnyt suunnistusintoa, kun lähes 60 suunnistajaa kokoontui Hutsin urheilukeskukseen kuntosuunnistuksiin. Leireillä on ollut kiteeläisiä osallistujia, joten seurat päättivät järjestää lauantain leirin vuorostaan Kiteellä. Janne Rantanen otteli viimeisimmän ammattilaisottelun kolmisen vuotta sitten. Aikaisemmin hän on harrastanut taekwondoa. Kiteellä lajin kasvaminen ei näy samalla tavalla. – Jonossa on paljon porukkaa, ketkä eivät ole vielä päässeet kurssille, Parviainen sanoo. Joensuulaisseura Karjala Thaiboxing Clubin kamppailulajien peruskurssit ovat tupaten täynnä. Harjoitukset ovat kahdesti viikossa. Pro Boxing Teamin vetäjä Janne Rantanen on käynyt aiemmin pitämässä leirejä Joensuussa. – Porukka on kiva ja motivoitunut, Rantanen kehuu. ” Tällä hetkellä nosteessa ovat pystykamppailulajit. Keskiviikko 20.5.2026 17 Nyrkkeilyleiri innosti Kiteelle myös joensuulaisia KITEE Linda Inkinen Parikymmentä innokasta kamppailulajien harrastajaa osallistui lauantaina Kiteellä ammattilaisnyrkkeilijä Janne Rantasen pitämälle leirille. – Hyvä Niilo, sinulla on hyvä innostus, Janne Rantanen kannustaa. Niilo Palviainen näytti potkun mallia yhdessä valmentajansa Kari Leinosen kanssa. Suunnistusväki kokoontui Hutsiin Tulokset A-rata 5.75 km: 1) Vornanen Juha 55:47 2) Torni Tommi 1:03:20 3) Kinnunen Pekka 1:09:17 4) Leskinen Petri 1:10:53 5) Kalliokoski Arto 1:16:20 6) Hirvonen Pasi 1:19:10 7) Impivaara Pauli 1:19:45 8) Kaartinen Mikko 1:26:41 (2 ilman aikaa) B-rata 4.53 km: 1) Kainulainen Satu 57:36 2) Hirvonen Auli 1:04:14 3) Kaartinen Sanna 1:11:24 4) Happonen Anu 1:16:20 5) Salminen Arto 1:20:41 6) Martiskin Marko 1:28:13 7) Kalliokoski Katriina 1:37:03 C-rata 3.08 km: 1) Ralli Lauri ja Pirhonen Onni 40:01 2) Kakkinen Tero 42:35 3) Torni Pentti 49:46 4) Pietarinen Leena 51:30 5) Pietarinen Timo 51:43 6) Kilpeläinen Juha 56:21 7) Pirhonen Juho ja Kaisu 59:05 8) Pitkänen Ritva 59:46 9) Kuittinen Jaana 1:01:51 10) Ruutiainen Elli 1:10:43 11) Pelkonen Elli 1:19:29 12) Pennanen Päivi ja Herz Saskia 1:19:47 13) Leinonen Kaisu ja Myyryläinen Jaana 1:21:48 14) Pirinen Mirja 1:22:39 15) Tapanen Jorma ja Helena 1:31:13 RR-rata 1.43 km: 1) Piiroinen Sulo 13:40 2) Piiroinen Reino ja Sami 16:26 3) Väkeväinen Viljo ja Tuuli 18:34 4) Westerhoff Sander 21:55 5) Kankkunen Elmeri 23:41 6) Kankkunen Konsta 25:12 7) Westerhoff Sven, Sharlene, Sebastian ja Taru 27:02 8) Havukainen Nea 27:27 9) Niskanen Saimi 27:28 10) Multanen Jaro ja Jussi 28:37 11) Väkeväinen Akseli ja Tuuli 50:59. TÄLLÄ hetkellä nosteessa ovat pystykamppailulajit. Nykyisin Tampereella asuva Rantanen valmentaa ammatikseen. Leirin päätteeksi osallistujat pääsivät uimahalliin uimaan. Laji on kiva, koska on monipuolinen ja se on minulle luontevaa. – Jos vamma sattuu, se on yleensä omaa huolimattomuutta. Janne Rantanen kertoo, että nuoria harrastajia on tullut lajin pariin etenkin Ice Cagen suosion myötä. VALMENTAJAT korostavat, että pystykamppailulajit ovat maineestaan huolimatta kohtuullisen turvallisia lajeja. Kiteeläinen Palviainen harrastaa lajia Kiteen Urheilijoissa. Myös päteviä ohjaajia ja valmentajia on hankala saada. Leinosen mukaan tähän vaikuttaa eniten kaupungin pienempi väkiluku. – Harjoittelu voi rauhoittaa ihmisiä, kun kamppailusta tulee iso osa elämää. Rantanen sanoo, ettei kamppailusaleilla kannusteta tai opeteta väkivaltaisuuteen. – Olen oppinut leireillä paljon tekniikkaa. Joensuulaisja kiteeläisseurat ovat ainoita kauempana olevia seuroja, joiden leireillä hän käy valmentamassa. – Lajeissa on samoja tekniikoita, joten pystymme hyvin olemaan samalla leirillä, Kiteen Urheilijoiden potkunyrkkeilyjaoston valmentaja Kari Leinonen kertoo. Leirin aikana Vespelin tatamilla harjoiteltiin nyrkkeilyä, potkunyrkkeilyä ja thainyrkkeilyä. LEIRIN nuorimpiin osallistujiin lukeutuva 12-vuotias Niilo Palviainen on harrastanut potkunyrkkeilyä vasta puoli vuotta. On tehty esimerkiksi puutteellinen alkulämmittely, Parviainen sanoo. – Olen potkussa aika hyvä, hän tuumaa
18 Keskiviikko 20.5.2026 Mervi Venäläinen Erno Kostamo joutui pettymään, kun kisamatka Pohjois-Irlantiin tuotti tulokseksi kaksi keskeytystä ja kaksi kokonaan ajamatta jäänyttä kilpailulähtöä. Torstaiaamun harjoituksissa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen järjestäjät päättivät, että päivän kilpailut jätetään kokonaan ajamatta. Alapuolella on vain sarjanousija Koskenkorvan Urheilijat. Tunnelma katsomon puolellakin lässähti pahemman kerran, kun KeKi takoi tulostaululle 0-2 (1-4, 4-10) -lukemat. Kuva: Niilo Hirvonen.. Pelaaja toisensa jälkeen alkoi moukaroida palloa vastustamattomasti kolmospesän jatkeelle ja tulosta syntyi niin, että kahden vuoron jälkeen lukemat olivat jo 3-8. Plakkarissa on kolmesta ottelusta vain yksi piste ja juoksusuhde reippaasti miinuksella 1427. On selvää, että kokemattoman ja kokeneen, kovissa liemissä karaistuneen lautaslieron välillä on iso ero. Vimpelille avauskierroksella kärsityn tappion jälkeen takkiin tuli myös kahdessa seuraavassa pelissä. Aika on kuitenkin nuoren miehen puolella. Kilpailu kuitenkin keskeytettiin punalipulla ja uutta lähtöä edeltävällä lämmittelykierroksella shikaanissa pyörän keula lähti kuskin oman kertomuksen mukaan yhtäkkiä alta, pyörä palasiksi ja kisa oli siinä. Lassilla oli lyönnissään tuuriakin mukana, sillä pallo pomppasi kakkosvahdin ulottumattomiin virhepompusta. Kostamolla oli suunnitelmissa ajaa kolmessa eri luokassa yhteensä seitsemän kisalähtöä. Pesistä pitempään seuranneilta ei ole myöskään jäänyt huomaamatta, miten kovia lähtöjä pesiltä otetaan, kun heittokäsi ei vielä ole eliittilukkarien tasolla ja kun taktisen räkäväärän uhka on minimaalisen pieni. Viime keskiviikkona Kempeleessä pelatussa ottelussa kotijoukkue Kiri oli parempi lukemin 2-1 (3-5, 3-2, 5-4) ja tätäkin kehnommin sujui lauantain peli samaa joukkuetta vastaan Rantakentällä. Tämän tietävät vastustajatkin. Pienestä peli oli toki kiinni. KRIITTISTEN katsojien keskuudessa karvaat tappiot ovat siivittäneet keskustelua lukkaripelistä. Ne käyttävät rauhallista tempoa ja perussyöttöä härskisti hyväkseen. Ajetaan sitä vauhtia mikä on päivän kyyti. Kuva: RVS Motorsport. Keskiviikkona sadekuurot ja punaliput keskeyttivät ajoja ja rata-aikaa jäi käyttämättä. Kuva: Niilo Hirvonen. Sarjataulukossa KiPa on viikonlopun jälkeen toiseksi viimeisenä. Topias Kaksosella oli hyvä syy nostaa nyrkkiä pystyyn. Tästä KiPa ei enää toipunut. Sisällä KiPa sai ennen taukoa etenijän yhdeksän kertaa kolmoselle, mutta kotiuttaminen tuotti tuskaa. Toivottavasti ensimmäisten pelien pohjalta ajatuksiin hiipineet pahimmat skenaariot eivät toteudu. Etenkin Jiri Pippolalla oli synkkä ilta. Vakavan pohdinnan paikka joukkueella on jo nyt, sillä pisteautomaatteja eivät ole seuraavienkaan kierrosten vastustajat. Luulin että siitä tuomitaan varaslähtö ja eka kierros meni aivan sekasin miettiessä tuliko jumpstart vai ei, Kostamo kommentoi tiedotteessaan. – Lähtöruudussa aavistuksen nytkähti pyörä etteenpäin, ja huomasin ratavirkailijan nostavan käden ylös. ENSIMMÄISET pelit eivät todellakaan ole sujuneet odotetulla tavalla. – Edelleen lähetään nöyränä paikalle, opettelemaan rataa. Lauantain Superbiken kilpailulähdössä Kostamo starttasi ruudusta yhdeksän. Pyörässä ilmeni kuitenkin heti alussa teknisiä ongelmia, keskittyminen herpaantui ja Kostamo kaatui. KiPa ajautui karuun arkitodellisuuteen Janne Mäkelän lyönneissä oli lauantainakin voimaa ja tarkkuutta. Jakso olisi voinut heti alkuun saada toisenlaisen käänteen, jos Ossi Meriläisen kova kumura olisi tarttunut Samu-Kalle Varosen räpylään ja kahden juoksun sijasta KeKi olisi jäänyt avausvuorossa nollille. Tosiasia on, että vastustajille on jouduttu antamaan tasoitusta vakilukkari Rasmus Surakan käsivamman takia. Kempeleen neljästä juoksusta kolme meni räpylävirheiden piikkiin. Hän sai Eko Partaselta luottoa neljän kotiutusyrityksen verran, mutta yksikään ei tuottanut tulosta. Seuraavassa ulkovuorossa Lassin hyvä tuuri kääntyi huonoksi; Tuukka Sarkkisen viuhuva veto painui hänen tontiltaan rantapusikkoon ja 3-0 -johto kääntyi hetkessä 3-3 -tilanteeksi. Hän löi KiPan viidestä juoksusta kolme. Keskiviikkona vastassa on Kajaanin keskuskentällä pelattavassa ottelussa Sotkamo ja sen jälkeen kauden pirteästi aloittaneet Hyvinkään Tahko Rantakentällä sekä Imatran Pallo-Veikot vieraskentällä. Tauon jälkeen vaikutti hetken siltä, että ottelu saa uuden käänteen, kun Juho Keinänen ja Janne Mäkelä löivät juoksun mieheen ja Lassi Vasaraisen iski kunnarin tyhjään kenttään kakkosrajasta. Kostamolla tulokseton reissu North West 200 -katuratakisaan Kostamo starttiruudussa Ducatilla. Eli ei muuta kun sitä legendaarista uutta matoa koukkuun, Kostamo kommentoi. Lauantaina lautasen äärellä hääri avausottelun tapaan Oiva Mämmi. Kotijoukkueen ainokaisen löi Janne Mäkelä. Huono tuuri ei loppunut tähän, vaan Superstockin harjoituksissa Kostamon pyörän polttoaineensyöttö oikutteli ja Kostamo puhalsi pelin poikki jättäen viimeiset kaksi kilpailulähtöä ajamatta. LAUANTAIN ottelussa KiPa menetti avausjakson ulkopelivirheiden takia. KITEE/KEMPELE Jouko Väistö Suurin odotuksin uuteen kauteen lähtenyt KiPan superpesisjoukkue on joutunut heti ensimmäisissä peleissään tunnustamaan arkitodellisuuden karut realiteetit. Ei voi edes odottaa, että 16-vuotias nuori mies olisi kypsä pääsarjan ympyröihin. Kostamo ehti kaatumispaikalta seuraavaan, Supersportluokan lähtöön Ducati V2 Panigalella. Hän hoiti oman roolinsa moitteettomasti. Pohjois-Irlannista suomalaisen kalusto matkaa suoraan seuraavaan kisaan, joka on reilun viikon kuluttua starttaava Mansaaren TT. Jokainen peli kypsyttää ja tuo lisää kovuutta kapellimestarin vaativaan tehtävään. Sarkkisen läpäristä KeKi sai hengen päälle
KiPasta ottelussa palkittiin Emppu Partanen ja Anssi Halttunen. RÄÄKKYLÄ Mervi Venäläinen Kihaus Folkin 35-vuotista matkaa juhlistetaan monin tavoin. Jymyn palkitut olivat näyttävää vaihtolyöntipeliä esittänyt Aatu Savelainen ja kotiuttajana kunnostautunut Viljami Huusko. Varsinkin avausjaksolla kummankin joukkueen ruuti oli märkää. Alkuun nuoret toivoivat erityisesti artistia, mutta suunnittelun edetessä mukaan haluttiin myös muuta sisältöä, valmistelutyössä mukana ollut Tohmajärven kunnan vapaa-aikakoordinaattori Jani Ruotsalainen kertoo Nuorten kiinnostus kohdistui ajankohtaiseen kestävän kehityksen teemaan. Voittojuoksun löi kapteeni Ukko Kokko neljännen tasoittavalla kahden palon tilanteessa. Selittelyille paremmuudesta ei jäänyt sijaa, sillä ottelun loppulukemiksi kirjattiin 2-0 (5-0, 10-2). Kihaus Folk järjesti keväällä artisteille avoimen haun. Nuorten ideoima tapahtuma yhdistää kestävän kehityksen ja musiikin. Tasoltaan ottelu ei korkealle noussut. Pallo ei juurikaan sirvahdellut räpylöistä ja nautinnollista seurattavaa oli myös heittopeli. Sama pari oli isossa roolissa myös kotiutuskisassa vastaten 1-1 -tasoituksesta. Yksi festivaalin kantavia voimia on ollut Rääkkylästä maailman valloitukseen ponnistanut Värttinä-yhtye, joka on omalla kehitysmatkallaan toiminut myös innoittajana lukuisille muille artisteille. Toisen jakson Jymy ratkaisi edukseen kahdella vastustamattomalla välilyönnillä. Kummallekin joukkueelle kirjattiin yksi 1+1 juoksua tuottanut lyönti. Aikaa pallon hakemiseen meni niin paljon, että Peetu ehti kiertää kunnarin. Artistikeikalle on rajattu määrä paikkoja, Wärtsiläsaliin voidaan ottaa yhteensä 200 henkeä. Kotiutuskisassa tarjolla oli harvinaista herkkua. Seuraavaksi KiPa kohtaa tulevana perjantaina vieraskentällä B-lohkon sarjataulukossa kakkosena olevan Kempeleen Kirin. Avausjuoksu tuli, kun Peetu Toropaisen takakenttälyönti livahti kopparien välistä hatelikkoon. Avausjakson Lippo vei nimiinsä juoksuin 2-3. Keskiviikko 20.5.2026 19 KITEE Jouko Väistö KiPan poikien superpesisjoukkueella on pistejahdissa nouseva trendi. Pop-up kirpputorille voi tulla myymään vaatteita ja pientavaraa vapaasti. Toista juoksua edelsivät ulkopelaajien räpylävirheet. Kakkospalkinnon niiasi Tuuli Riikonen. Kihaus Folk nostaa Värttinän laajan tuotannon esille festivaaliperjantaina. Jymystä läpärin vetäisi Viljami Huusko ja KiPasta Eeli Partanen. – Tavoitteena on samalla innostaa nuoria mukaan kestävän kehityksen sisältöihin. Juoksuja syntyi peräti kahdeksan kappaletta, joista Tilda Immonen iski 1+3. He saivat avausjakson juoksunsa tuikiharvinaisella tavalla lahjana, kun lukkari Oiva Mämmin syöttö osui ennen lautaselle putoamista hänen omaan jalkaansa. Mari Kaasinen sanoo, että Värttinälle on suuri ilo nähdä, kuinka yhtyeen musiikki inspiroi yhä uusia artisteja. Kuva: Niilo Hirvonen. He onnistuivat ensimmäisen tasoittavalla kuittaamaan Pinja Toropaisen lyömän avausjuoksun. Lopullisesti tasoitussaumat karkasivat käsistä kolmannen vuoron takapaloihin kolmostilanteessa ja päätösvuoron kaksi paloa tuottaneeseen estämistilanteeseen. Se irtosi avausjakson 2-1 voitolla. Tauon jälkeen näytti hetken siltä, että vieraat pääsevät peliin mukaan. Kakkospalkinto ojennettiin Oiva Mämmille. Tapahtuman lähtökohta on ollut nuorten oma toive. Taidokas oli myös Emppu Partasen lyönti, jolla syntyi KiPan ainoa juoksu. – Värttinää on vuosien varrella laulettu, tanssittu ja jopa parodioitu ympäri maailmaa, ja nyt uudet esiintyjät tekevät musiikistamme omia tulkintojaan. Jos oli kotijoukkueella tuuria juoksujen tekemisessä, oli sitä Kainuun pojillakin. – Nuoret ovat hyvällä fiiliksellä ja innoissaan, että pystyivät tarjoamaan muille nuorille tämmöistä tapahtumaa, hän kertoo. Pisteiden ottaminen jäi viime tippaan KITEE Jouko Väistö Espoon Pesiksen voittamisesta lisää itseluottamusta saanut Kiteen Pallon tyttöjen superpesisjoukkue tuplasi helatorstaina pistepottinsa kukistamalla Rantakentällä Hyvinkään Tahkon. Hän kotiutti Tuukka Tuhkasen. Jakson loppupuolella KiPan konseptit hieman sekosivat, kun hyvän kärkimiespelin pelanneen sieppari Kim Parviaisen nilkka nuljahti heittotilanteessa. Nyt mie ruppeen laulamaan -konsertissa monipuolinen ja monen ikäinen joukko esiintyjiä esittää Värttinän tuotantoa omalla tavallaan. Avausjaksolla karkuteille lähdettiin Tilda Immosen kumuralla, Tuuli Riikosen tuppinäpillä ja Pinja Toropaisen maalyönnillä polttolinjaan. Pinnan ottamisessa KiPalla oli hieman tuuriakin. Ensimmäisen pinna varmistui vasta varsinaisen peliajan loppuhetkillä, kun Oiva Mämmi löi toisen jakson voittolukemiksi viimeisessä vuorossa 3-2. Äänekäs kannustus tuotti tulosta. Hän juoksutti Anssi Halttusen tupaan kierteisellä näpäyksellä kakkosrajasta. Kun se viime tiistaina sai Sotkamon Jymyltä tililleen yhden pinnan, oli saldo perjantaina Oulun Lipon junioreita vastaan Rantakentällä pelatussa ottelussa tuplasti suurempi. Voitostaan KiPa saa kiittää vastustajan siepparina pelannutta Venne Nehvosta. Juoksuilottelun huipensi kovia laakeja läpi ottelun paukutellut Sole Riissanen. Hän oli pelin ratkaisuhetkillä todellinen epäonnen soturi. – Saimme ilahduttavan paljon yhteydenottoja, joista emme valitettavasti voineet valita kaikkia, vaikka olisimmekin halunneet, kertoo festivaalijohtaja Sari Kaasinen tiedotteessa. Lisäksi esillä on kestävän kehityksen toiminnallisia ja informatiivisia pisteitä. KiPan ykkösenä palkittiin kunnarin lyönyt, kuusi juoksua tuonut ja sataprosenttisen mailapelin pelannut Sole Riissanen. Sen pohjalta tapahtumasta rakennettiin kaksiosainen kokonaisuus. Omaa kieltään tästä kertoo se, että viidestä juoksusta vain Kokon lyömä voittojuoksu oli lyömällä lyöty. Moitteen sijaa ei ollut muidenkaan ulkopelissä. Konsertin emäntinä toimivat itseoikeutetusti Värttinän laulajat Mari Kaasinen, Karoliina Kantelinen ja Susan Aho. Tupaan tuli Kim Parviainen. – Tapahtuman ideahan lähti nuorilta ja nuorisovaltuusto sai sitten toteuttajan roolin. Heti seuraavassa vuorossa Tahko mureni kuitenkin palasiksi, kun kipattaret pistivät lyöntimyllyn pyörimään. Siinäkin ratkaisu nähtiin viime hetkillä. Illalla on ohjelmassa nuorten toivoma artistiesiintyminen Wärtsilä-salissa. Kotarin 2-1 -voiton iski Peetu Toropainen. Yksin lukien katsojia oli 882. Koululaiset kannustivat KiPan pojille jaksovoiton Rantakentän katsomot täyttyivät koululaisista, kun Kiteen ja Sotkamon poikien superpesisjoukkueet ottivat tiistaina puoliltapäivin mittaa toisistaan. Antennit pysyivät hyvin lautasella ja mallikasta oli myös syöttöjen rytmitys. Hän vetäisi kunnarin tyhjään kenttään kakkospesän päältä. Toisen jakson kolmatta vuoroa lukuun ottamatta juoksuja tehtiin aina kun lyömään päästiin. Ruotsalainen saa todeta, että nuorisovaltuustossa tapahtumaa on tehty hyvällä mielellä. Siinäpä sopiva haaste pistetrendin jatkamiseksi. Kun Jymystä Viljamin lisäksi kotiuttajana onnistui myös Kaapo Kolehmainen, kääntyi ottelu Jymyn eduksi lopulta lukemin 1-2. Sarjan suurimpiin ennakkosuosikkeihin kuuluvalta Sotkamon Jymyltä napattiin yksi piste. Kotijoukkueen lyöntipeli oli vakuuttavaa läpi ottelun. Eipä vastaavaa vapaataivalta ole ihan äsken Rantakentällä nähty, liekö koskaan. Tapahtumaa on rahoitettu Leader-tuella Keski-Karjalan Jetinan kautta. Tahkon lyöntien vaisuus selittyy paljolti Tuuli Riikosen lukkaroinnilla. Rääkkylä ja Kihaus ovat erottamaton osa Värttinän tarinaa. Ensin pallo poltteli kolmosvahti Samuli Larisen räpylässä ja hetkeä myöhemmin lukkari Pyry Kohosella oli vaikeuksia pallon vangitsemisessa. Lipun keikalle saa osallistumalla ensin päivän rastipisteille. Omia versioitaan Värttinän tutuista lauluista konsertissa esittävät muun muassa lauluyhtye Kärhämä, kansantanssiyhtyeet Äkkinäiset ja Susirekka, Korvenloitsu-duo sekä ÄNA. Tahko mureni kipattarien käsittelyssä KITEE Jouko Väistö KiPan poikien superpesisjoukkue sai kotiavauksessa tuekseen harvinaisen ison kannattajajoukon. Kotijoukkueesta ykköspalkinnon pokkasi ykkösvahdin tontilla ansiokkaasti häärinyt ja 71-prosenttisen mailapelin pelannut Anssi Halttunen. Upealla tavalla syntyivät myös jakson loppunumerot; Tuuli Riikosen viuhuva veto kakkospesän kaarelle tuotti kerralla kaksi juoksua. KiPan ensimmäinen pinna tuli räpylän kautta ja toinen huonon polttoheiton seurauksena. Viljami Huuskon ysikuutosella juoksusaldo karttui kahdella ja Santtu Anttilan kumuralla yhdellä. Jos oli kotijoukkueen peli sisällä tehokasta, pätevät samat sanat myös ulkopeliin. Kihaus Folkin Nyt mie ruppeen laulamaan -konsertti juhlistaa Värttinää TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Tohmajärven nuorisovaltuusto järjestää ensi lauantaina maksuttoman tapahtuman, jonka ohjelmassa on päivällä kaiken ikäisille tarkoitettuna kestävän kehityksen teemoja ja pop-up -kirpputori Sepon Pajan liikuntahallissa. Joukkuetta olivat kannustamassa kaikki Arppen koulun ja lukion oppilaat. Pisteiden ottaminen jäi tällä kertaa viime tippaan
06.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 07.15 Poppelikumpu (S) 07.20 Pikku Kakkonen 07.24 Popi Kissa (S) 07.35 Nipa ja Pete (S) 07.40 Pikku Kakkonen 07.41 Ninni ja Nestori (S) 07.53 Pikku Kakkonen 07.56 Tuuri (S) 08.03 Ryhmä Hau (S) 08.26 Nimipäiväonnittelu: 25.5. Lauantai 23.5. 06.52 Pikku Tuutti (S) 06.59 Pikku Kakkonen 07.02 Pipsa Possu (S) 07.07 Hirviökoulu (S) 07.14 Pikku Kakkonen 07.16 Malla Mahtava (S) 07.28 Suurenmoinen herra Kunkku (S) 07.36 Pikku Kakkosen posti 07.41 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 07.56 Pikku Kakkonen 07.57 Retki-Roope (S) 08.08 Liisa ja Leo (S) 08.20 Nimipäiväonnittelu: 22.5. Sunnuntai 24.5. (S) 09.45 Sori siitä (7) 10.00 Itse asiassa kuultuna: Ulpu Iivari 10.58 Itse asiassa kuultuna: Katri Helena Kalaoja 11.55 Sydänmailla (7) 12.37 Sydänmailla (7) 13.20 Luontomatkalla 14.20 Tanskalainen maajussi 14.50 Tubettavat konemiehet 15.10 Punkaharjun pojat 15.40 Rahdinmetsästäjät 16.10 Peltsin toinen luonto 16.40 Matkalla Vindeljokea pitkin 17.40 Huippuvuoret yläilmoista 17.45 Kohti FIFAn jalkapallon MM-kisoja 2026 18.10 Rallin SM 18.53 Kirjava luonto 18.55 Lumileopardien jäljillä 19.45 Maailman kauneimmat junareitit 20.30 Järviemme helmet: Lappajärvi 21.00 Tukkahevin hullu 80-luku (12) 21.45 Linna 22.15 Katastrofi (12) 23.05 Avoimena 23.35 6 päivää zeniin Yle Teema & Fem 07.45 BUU-klubben 08.15 BUU-klubben 09.05 Ei enää vaatekriisiä 09.34 Komeetan lumous 10.02 Huutokauppakesä 11.02 Elämä käännekohdassa 11.31 Taivaallista menoa: Rakas yleisö 12.00 Jumalanpalvelus: Helluntaipäivän jumalanpalvelus Betesda-kirkossa 12.54 Norjaa ristiin rastiin 13.00 Toive-elokuva: Pikku Pietarin piha (7) 14.10 Toive-elokuva: Kivenpyörittäjän kylä (7) 15.40 Uusi Kino: Mörkö (7) 16.00 Arvo Pärtin päiväkirjat 16.35 Womex 2025 17.20 Egenlandin matkakohteet 17.25 Strömsö 2019 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Miia ja Roni (S) 18.04 Do, Re & Mi (S) 18.14 Pensasaidan takana 18.22 Näätäset (7) 18.30 Unelmapuutarha 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.39 Sportnytt 19.48 Sportliv 20.00 Jokaisen miehen takana (12) 20.30 Maailmannaiset 21.00 Vahtikoirat (16) 21.45 Porkkala muistoja vuokraajalta (12) 22.48 Yle ja MTV varoittavat sosiaalisen median huijauksista 22.50 Kauneudella on hintansa (7) La Promesasalaisuuksien kartano, Yle TV1. 08.22 Pikku Kakkonen 08.24 Keltainen Lumimies (7) 08.35 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Vatsani ja minä 09.30 Eränkävijät 10.00 Elämäni Biisi 11.17 Luontopäiväkirja 11.26 Itse asiassa kuultuna: Ari Puheloinen 12.25 Suomi on amerikkalainen 12.55 Kandit 13.25 Teiden sankarit 14.05 Yksineläjä Severin 14.35 Tanskalainen maajussi 15.06 Sydänmailla (7) 15.50 Luontopäiväkirja 16.00 Perinnemestari 16.30 Sadan vuoden talo 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Elämäni Biisi 19.30 Eränkävijät 20.00 Lumileopardien jäljillä 20.50 Luontotuokio 21.00 Transport (12) 21.50 St. 08.27 Pikku Kakkonen 08.29 Olipa kerran keksintö (7) 08.36 Minä, Elvis Riboldi (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.11 Vatsani ja minä 09.30 Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä 10.00 Elämäni Biisi 11.30 Itse asiassa kuultuna: Miina Äkkijyrkkä 12.30 Pelaajat 12.50 Kandit 13.20 Teiden sankarit 14.00 Yksineläjä Severin 14.30 Tanskalainen maajussi 15.00 Kaikkea kaupan 15.30 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.00 Perinnemestari 16.30 Sadan vuoden talo 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Elämäni Biisi 19.00 Tangolähettiläs 19.30 Eränkävijät 19.59 Suuri keramiikkakisa 20.56 Kirjava luonto 21.00 Kalasota Haaparannan kalastajien taistelu 21.30 Kaipuu maalle 21.55 Transport (12) 22.41 Tuntematon sotilas -sarja (16) 23.40 Sisällä: Lasten turvallisuus ja pedofilia osa 1 Yle Teema & Fem 08.31 Sportliv 08.41 Kesän paras päivällinen 09.09 Rentoudu Ulrikan seurassa 09.20 Kekseliäs nikkari 10.00 Unelmapuutarha 11.00 Carmen-kiharat (12) 11.54 Tarinoita metsästä: Varpuslinnut 12.00 Topi Borgin elokuvakerho (12) 12.31 Sodankylän parhaat 13.20 Aalto (7) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.00 Mina Settembre (12) 17.00 Kysy lääkäriltä terveydestä 17.45 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 BUU-klubben 18.30 Ruoka tekee onnelliseksi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.53 Yle ja MTV varoittavat sosiaalisen median huijauksista 19.55 Sota eläintarhoista 21.00 Efter Nio 22.00 Poliisin väreissä (16) 22.50 Sumutus (16) 23.20 Sumutus (16) Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Suomi on maalainen 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.02 Egenlandin matkakohteet 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Yle Oddasat 11.44 Oddasat 11.55 Järviemme helmet: Saimaa 12.25 Neiti Scarlet (12) 13.15 Totinen torvensoittaja (7) 14.29 Tulossa: Opettajatar seikkailee (7) 14.35 Minä rakastan sinua 15.05 Vaietut arktiset sodat (12) 16.00 A-Talk 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.09 Neiti Scarlet (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.21 Rauhoitettu 18.30 Suomi on maalainen 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 19.54 Lakeuden vuosi: Perinnemaisemat uhan alla 20.00 Kieksi (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 Rikkaaksi steroideilla (7) 21.51 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 21.59 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.10 Perjantai-dokkari 22.25 Hiljainen todistaja (16) 23.20 Oddasat 23.30 Historia: Stalingrad (16) Yle TV2 06.20 Meidän maamme Vårt land 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.5. 14.45 Tangomarkkinoiden laulukilpailun semifinaali 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Agatha Christie: Hallavan hevosen majatalo (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Peltsin Lappi: Saamenmaa 18.45 Yle Uutiset Sunnuntai 19.30 Syyttäjä (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.00 Sekunnit (12) 21.55 Tappava yölento (12) 22.41 Ulkolinja: USA: rasismin varjo 23.35 Tuontirakkautta Yle TV2 06.20 Meidän maamme Vårt land 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 24.5. Vincent Sveitsissä 23.10 Ismo Alanko: Ihminen, mutta mikä se on. 06.52 Hei Taavi (S) 07.00 Hau Hau, Piip ja Veli (S) 07.11 Pikku Kakkonen 07.12 Kaapo (S) 07.23 Anna ja ystävät (S) 07.30 Pikku Kakkonen 07.30 Vegesaurukset (S) 07.35 Yökyöpelit (S) 07.48 Tommi ja Mummi (S) 07.59 Oktonautit (S) 08.10 Pikku Kakkonen 08.10 Ryhmä Hau (S) 08.33 Madagascar: Pikkuvillilä (S) 08.56 Nimipäiväonnittelu: 24.5. 06.53 Hei Taavi (S) 07.00 Tete ja Mama (S) 07.07 Pikku Kakkonen 07.09 Pikku perunat (S) 07.12 Mauno (S) 07.23 Piian palikat (S) 07.35 Pikku Kakkonen 07.37 Sanni Sateenkaari (S) 07.49 Mira ja Viksu (S) 07.56 Pikku Kakkonen 07.58 Rollen remmi (S) 08.10 Nimipäiväonnittelu: 21.5. 08.58 Pikku Kakkonen 09.00 Late Lammas (S) 09.07 Kätkijät (7) 09.18 Hylkeilyä (7) 09.19 Keräilijät (7) 09.30 Tipu Touhukas (7) 09.31 Mysteerikuja (7) 09.54 Keskiajalla keksittyä (7) 10.00 Itse asiassa kuultuna: Mikko Alatalo 10.55 Itse asiassa kuultuna: Juha Hernesniemi 11.55 Sydänmailla (7) 12.37 Sydänmailla (7) 13.19 Sydänmailla (7) 14.05 Terapiaa ja tunnetta (S) 14.35 Soramonttuprinsessat 15.05 Sohvasurffaajat: Nousu ja tuho 15.35 Matkalla Kainuussa 16.05 Egenland 16.35 LAKEUSlife 17.00 Kieksi (12) 17.30 Kohti FIFAn jalkapallon MM-kisoja 2026 17.55 Koppi-futiscast 18.30 Jalkapallon naisten mestarien liiga, finaali 21.31 Toive-elokuva: Ikitie (16) 23.10 Sekunnit (12) Yle Teema & Fem 07.46 BUU-klubben 08.15 BUU-klubben 09.05 Sota eläintarhoista 10.01 Tuntematon perillinen 11.00 Unelmapuutarha 12.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 13.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.45 Arvo Pärtin päiväkirjat 17.20 Egenlandin matkakohteet 17.25 Studio 65 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Eläinten päiväkoti (S) 18.09 Leikkien keräilijät (S) 18.17 Dino Dex (7) 18.30 Carmen-kiharat (12) 19.25 Tarinoita metsästä: Varpuslinnut 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.39 Sportnytt 19.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 20.00 Oligarkki ja taidekauppias 21.00 Sodankylän parhaat (S) 21.10 Kino: Kuin taivaan lintu (16) 22.52 Punalyhdyistä parrasvaloihin Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Suomi on maalainen 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Yle Oddasat 11.45 Luontopäiväkirja 11.55 Tanskalainen maajussi 12.25 Nuori Morse (12) 13.15 Siltalan pehtoori (7) 14.42 Tulossa: Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (S) 14.46 Elävä arkisto: Kolme valkolakkia 15.00 Talot huokuvat historiaa 16.02 A-studio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Nuori Morse (12) 17.57 Yle ja MTV varoittavat sosiaalisen median huijauksista 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.21 Rauhoitettu 18.30 Suomi on maalainen 19.00 Prisma: Ystävyyden voima 19.55 Akuutti: Kun luut pettävät liian varhain 20.26 Yle ja MTV varoittavat sosiaalisen median huijauksista 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.36 Yle Uutiset Uutis-Suomi 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.55 Jokaisen miehen takana (12) 22.25 Salakuljettaja 22.55 Oddasat 23.05 Ulkolinja: Jalkaväkimiinat pelkurien sota (12) Yle TV2 06.20 Meidän maamme Vårt land: Itäja Pohjois-Lappi 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.5. 06.53 Tilkku ja Nukka (S) 06.58 Pikku Papun aakkoset 07.03 Pikku Kakkonen 07.06 Anna ja ystävät (S) 07.13 Tipo (S) 07.20 Pikku Kakkonen 07.22 Martta puhuu (S) 07.46 Kurnu (S) 07.57 Pikku Kakkonen 07.59 Askarrellaan 08.04 Mitä ihmettä. Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Suomi on maalainen 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.02 Egenlandin matkakohteet 11.10 Yle Uutiset Uusimaa 11.13 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.16 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.19 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.28 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.31 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.34 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.37 Yle Uutiset Lappi 11.40 Yle Oddasat 11.44 Oddasat 11.55 Puolet minusta. Perjantai 22.5. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. Yle Teema & Fem 08.32 Kiitos, Vigdis 09.32 Antiikkimakasiini 10.01 Talot huokuvat historiaa 11.00 Riistametsällä 12.00 Arena di Verona: La Bohème 14.02 Egenlandin matkakohteet 14.10 Isä Matteon tutkimuksia (12) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.00 Mina Settembre (12) 16.52 Topi Borgin elokuvakerho (12) 17.25 Kesän paras päivällinen 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Maijuli (S) 18.05 Arvaa eläin (S) 18.06 Leenan maatila (S) 18.11 Alvan maailma (S) 18.22 Outojengi tutkii (7) 18.35 Emilia ja Elin: Seikkailu Aurajoella 18.50 Kekseliäs nikkari 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.53 Svenskfinland runt 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 22.00 Oligarkki ja taidekauppias 23.00 WOMEX Avajaiskonsertti 2025 Yle TV1 07.00 Viikinkien aikaan 08.00 Yle Uutiset 8.00 08.05 Prisma: Hikoilun voima 09.00 Yle Uutiset 9.00 09.05 Historia: Manhattan-projekti väreissä 09.52 Egenlandin matkakohteet 10.00 Yle Uutiset 10.00 10.05 Ykkösaamu 10.45 Yle Uutiset Uusimaa 10.48 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 10.51 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.54 Yle Uutiset Häme 10.57 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.00 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.03 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.06 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.09 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.12 Yle Uutiset Lappi 11.15 Yle Oddasat 11.19 Oddasat 11.30 Kurkikuiskaaja 12.00 RSO Musiikkitalossa 13.00 Antiikkikaksintaistelu 13.30 Urheilulukio 14.00 Puutarhakausi 15.00 Katoava Pohjola: Salametsästäjien reviiri 15.45 Efter Nio 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Sisar Bonifacen mysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 2019 18.45 Avara Luonto: Sään armoilla 19.40 Chelsean etsivä (12) 20.26 Yle ja MTV varoittavat sosiaalisen median huijauksista 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.00 Tangomarkkinoiden laulukilpailun semifinaali 23.00 Robin Hood (16) 23.55 Matkalla sukulaisten luo Haminaan (S) Yle TV2 06.20 Meidän maamme Vårt land 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 23.5. 20 Keskiviikko 20.5.2026 TV-ohjelma torstai 21.5.2026 keskiviikko 27.5.2026 Torstai 21.5. (S) 08.09 Rossi ja Rymy (S) 08.21 Nimipäiväonnittelu: 26.5. Yle TV1 07.00 Ykkösaamu 07.40 Koko Suomen viikko 08.00 Avara Luonto: Sään armoilla 08.50 Perjantai-dokkari 09.05 Kadonneet maailmat: Nabatealaiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Sinivalkoinen rakkaus 11.30 Mikaela & Thomas 11.45 Unelmakoti 12.45 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 13.45 Stugor 14.15 Puolet minusta. 08.12 Pikku Kakkonen 08.14 Auri ja maailman eläimet (7) 08.25 Meidän iskä (7) 08.36 Kun olin ikäisesi (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Vatsani ja minä 09.30 Eränkävijät 10.00 Elämäni Biisi 11.15 Itse asiassa kuultuna: Katri Helena Kalaoja 12.15 Suomi on amerikkalainen 12.45 Kandit 13.15 Teiden sankarit 13.57 Kirjava luonto 14.00 Yksineläjä Severin 14.30 Tanskalainen maajussi 15.00 Sydänmailla (7) 15.45 Luontopäiväkirja 15.55 Tarinoita järviltä 16.00 Perinnemestari 16.30 Sadan vuoden talo 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Elämäni Biisi 19.17 Luontopäiväkirja 19.30 Eränkävijät 20.00 Katastrofi (12) 20.50 Retkiruokaa islantilaisittain 21.06 Heajastallan Saamelaishäät (16) 21.40 Rakkaat lapset (7) 22.10 Atlantis Pasila (12) 22.25 Jokaisen miehen takana 22.55 Teenage boss 23.56 Uudet tekijät: AGAPE (12) Yle Teema & Fem 07.34 Maajussin luontokuvat 08.15 Ihanampi elämä 08.34 Unelmakoti Sisiliassa 09.03 Elämä käännekohdassa 09.33 Antiikkimakasiini 10.02 Puutarhakausi 11.01 Søren Vesterin puutarha 11.31 Kalastuselämää 12.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 12.30 Aalto (7) 14.10 Isä Matteon tutkimuksia (12) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 15.55 Pieni suuri maailma 16.00 Mina Settembre (12) 16.56 Islantilaisia paikannimiä 17.12 Egenlandin matkakohteet 17.25 Jumalallista arkkitehtuuria 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 BUU-klubben 18.30 Riistametsällä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 20.00 Isä Matteon tutkimuksia 20.50 Syötävät sävelet: Kansanmies Brahms 21.00 Punalyhdyistä parrasvaloihin 22.41 Kalak (16) Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Suomi on maalainen 10.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Minun maratonini 12.30 Neiti Scarlet (12) 13.20 Opettajatar seikkailee (S) 14.52 Tulossa: Siltalan pehtoori (S) 14.55 Elävä arkisto: Palkkapäivä 15.00 Prisma: Hikoilun voima 15.55 Yle Uutiset Sunnuntai 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Nuori Morse (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.21 Rauhoitettu 18.30 Suomi on maalainen 19.00 Politiikka-Suomi: Kohut ja selkkaukset 20.00 Pakkotango 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.36 Yle Uutiset Uutis-Suomi 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.55 Outlander Matkantekijä (16) 23.05 Sekunnit (12) Yle TV2 06.20 Meidän maamme Vårt land: Länsi-Lappi 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 25.5. Tiistai 26.5. 08.23 Pikku Kakkonen 08.24 Athleticus 08.26 Croodit: Yhtä perhettä (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Vatsani ja minä 09.32 Eränkävijät 10.01 Elämäni Biisi 11.02 Ei nimi miestä pahenna (S) 11.20 Itse asiassa kuultuna: Arvo Aalto 12.10 Luontopäiväkirja 12.20 Pelaajat 12.45 Kandit 13.15 Teiden sankarit 13.55 Kirjava luonto 14.00 Yksineläjä Severin 14.30 Tanskalainen maajussi 15.00 Kaikkea kaupan 15.30 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.00 Kasper Strömman ja Suomen saunat 16.30 Sadan vuoden talo 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Elämäni Biisi & RSO 19.30 Eränkävijät 20.00 Maailman kauneimmat junareitit 20.45 Atlantis Pasila (12) 21.00 Sekunnit (12) 21.56 Tappava yölento (12) 22.45 Tukkahevin hullu 80-luku (12) 23.30 Veitsen terän alla Yle Teema & Fem 08.15 Vatsani ja minä 08.32 Unelmakoti Sisiliassa 09.01 Efter Nio 10.01 Puutarhakausi 11.00 Ruoka tekee onnelliseksi 14.05 Sarpaneva ja muodon taju 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.00 Mina Settembre (12) 17.25 Malory Towers (7) 17.50 Huippuvuoret yläilmoista 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 BUU-klubben 18.30 Kaarle XVI Kustaan 50 vuotta vallassa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.53 Norjaa ristiin rastiin 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 20.45 Sodankylän parhaat 21.00 Historia: Unohdettu Emilie Schindler (12) 21.55 Toive-elokuva: Risto Räppääjä (S) 23.10 Kalak (16) Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. 06.52 Pikku Kakkonen pienimmille 07.22 Pipsa Possu (S) 07.27 Simo (S) 07.33 Henrietta (S) 07.40 Apina Apunen, asentajaapina (S) 07.44 Pikku Kakkonen 07.45 Hiiritalon Sam ja Julia (S) 07.52 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.14 Tuuri (S) 08.22 Barbapapa (S) 08.33 Rollen remmi (S) 08.44 Pelastajapartio (S) 08.56 Nimipäiväonnittelu: 23.5. 08.58 Pikku Kakkonen 09.00 Näin meillä (7) 09.11 3 muskettisoturia (7) 09.23 Olipa kerran keksintö (7) 09.30 Voihan Poni (7) 09.42 Mitä jos. Maanantai 25.5. 12.25 Neiti Scarlet (12) 13.15 Jumalan tuomio (7) 14.50 Elävä arkisto: Nyt valmistamme talon 15.00 Antiikkimies 15.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.40 Yle Oddasat 15.45 Novosti Yle 15.50 Yle Uutiset viittomakielellä 15.55 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.09 Neiti Scarlet (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.21 Rauhoitettu 18.30 Suomi on maalainen 19.00 Vaietut arktiset sodat (12) 19.55 Lakeuden vuosi: tuulihaukka 20.00 Kun Suomi muuttui levottomat ajat 1961-1981 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-Talk 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.05 Ulkolinja: USA: rasismin varjo 23.00 Oddasat 23.10 Stalkkerin vainoama (12) Yle TV2 06.20 Meidän maamme Vårt land 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.5