vuosikerta Keskiviikko 17.9.2025 N:o 38 maaja maaja metsätalous metsätalous & luonto & luonto TEEMAJUTUT SIVUILLA 8-16 KUPIAINEN Palvelemme: ark. 55 99 99 kpl Mywear NAISTEN THERMOLEGGINGSIT Koot: XS/S, M/L, XL/XXL Värit: musta, viini ja harmaa Ilman plussa-korttia ja yksittäin 9,99€ 10. K-Supermarketeista HK AITO NAKKI 360g (9,42/kg) Ilman plussa-korttia 4,85/kpl (13,47/kg) Atria PORSAAN ULKOFILEE n. TULOSSA MA-KE 22.-24.9. ELLEI TOISIN MAINITA. 38 25 VK 38 /2 5, ITÄ JA KE SK I-S UO MI , 1K Ruokamestarin VILJAPORSAAN LAPA Suomi 4 99 kg Ruokamestarin VILJAPORSAAN ETUSELKÄ Suomi 3 99 kg SUOMI SUOMI Voimassa TO-LA 18.-20.9. 10.-3 KPL -66% Plussa-etu Mywear MIESTEN PITKÄT ALUSHOUSUT 2 KPL/PKT Koot: S-XXL 95% puuvilla, 5% elastaani Ilman plussa-korttia 24,99€ 14 14 99 99 -40% Plussa-etu LUX SUIHKU-JA KYLPYGEELI 500ML (3,98/l) Ilman Plussa-korttia 2,95€ (5,90/l) WC-PAPERI 24RL (0,33/RL) 11 99 99 Ilman Plussa-korttia 11,25€ (0,47/rl) Myhome PAISTINPANNU 28CM -Keraaminen ja tarttumaton pinnoite Käy kaikille liesityypeille Ilman Plussa-korttia 32,99€ / kpl Valio POLAR PALAJUUSTOT 350g (8,54/kg) 2 99 kpl -35% Plussa-etu 1 00 pkt -55% Plussa-etu 14 14 99 99 kpl 77 99 99 pkt pkt -29% Plussa-etu kpl 3 39 pkt -48% Plussa-etu 1 00 kpl 1 00 kpl -22% Plussa-etu Atria PIZZAT 200g (5,00/kg) Atria GOTLER TANKOMAKKARA GOTLER TANKOMAKKARA 400g (4,98/kg) -49% Plussa-etu VILJAPORSAAN ETUSELKÄ Suomi 3 99 kg VILJAPORSAAN LAPA Suomi 4 99 kg Voimassa TO-LA 18.-20.9. info 0400 133 807 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 18.-21.9. Voimassa TO-LA 18.-20.9. HERKKUTORILTA -30% Plussa-etu YLI TUHAT PYSYVÄSTI EDULLISTA YLI TUHAT PYSYVÄSTI EDULLISTA TUOTETTA K-SUPERMARKETEISTA TUOTETTA K-SUPERMARKETEISTA Katso uusi digilehtemme osoitteesta: k-ruoka.fi/k-supermarket TAVALLISTA PAREMPI RUOKAKAUPPA HINNAT VOIMASSA TO–SU 18.–21.9.2025 ELLEI TOISIN MAINITA Tuotteita rajoitettu määrä ERÄ 6 99 kg TUORE KOKONAINEN LOHI Kasvatettu, Norja Irto tai pakattu kaupan valikoiman mukaan Rajoitus 2 kalaa/talous JÄÄSALAATTI 100 g (7,50/kg) Suomi Ilman Plussa-korttia 6,89 pkt (14,06/kg) Findus FISH & CRISP KALANUGGETIT 490 g (10,10/kg) 4 95 pkt -28 % Ilman Plussa-korttia 7,90 rs (12,34-13,17/kg) HK VILJAPORSAAN FILEEPIHVIT 600-640 g (10,92-11,65/kg) 6 99 rs -11 % TM www.msc.org MSC VASTUULLISESTI PYYDETTY SERTIFIOITU Ilman Plussa-korttia 5,75 kpl (16,43/kg) Valio POLAR JUUSTOPALAT 350 g (8,54/kg) 2 99 kpl -48 % Ilman Plussa-korttia 3,59-3,89 kpl (17,95-24,31/kg) Marabou SUKLAALEVYT 160-200 g (12,50-15,63/kg) 10.4 kpl -30–35 % 2 ps Yksittäin 1,19 ps (11,90/kg) SUOMI 3 99 rs Kariniemen KANANPOJAN MINUUTTIPIHVIT 290-370 g (10,78-13,76/kg) Ilman Plussa-korttia 4,99 rs (13,49-17,21/kg) -20 % 1 50 Voimassa TO-LA 18.-20.9. Possupäivät -33% Plussa-etu. 7–22, la 7–22, su 9–22 info@k-supermarket.fi www.kupiainen.net Kiteentie 6, Kitee, puh. 1,5kg (6,99/kg) 6 99 kg Ilman plussa-korttia 5,75/kpl (16,43/kg) Ilman plussa-korttia 1,29/kpl (6,45/kg) Pouttu NOPEAT SAVUSUIKALE 200g (8,95/kg) 11 7799 kpl Apetit KOTIMAINEN PERUNASIPULISEKOITUS 1kg (1,95/kg) 11 9955 kpl Knorr ITALIAN LASAGNE 262g TAI LASAGNETTE 270g ATERIA AINES (10,33-10,65/kg) 22 7799 pkt Jalostaja PERINTEINEN HERNEKEITTO 520g (3,63/kg) 11 8899 prk Oululainen REILU PAAHTOLEIVÄT 500-560g (3,91-4,38/kg) 22 1199 kpl Atria KUNNON ARKILAATIKOT 350-400g (2,50-2,86/kg) -52-60% Plussa-etu Ilman plussa-korttia 2,09-2,49/kpl (5,23-7,11/kg) Atria LAUANTAI MAKKARA SIIVUT 225g (4,44/kg) Ilman plussa-korttia 1,55/kpl (6,88/kg) Ilman plussa-korttia 11,65/kpl Atria HORNET 550g (3,62/kg) -54% Plussa-etu Ilman plussa-korttia 4,29/kpl (7,80/kg) 1 99 rs TARJOUKSET VOIMASSA MA-KE 22.-24.9. Irtonumero 3,00 66
– Nämä ovat luontevia tilaisuuksia tavata kaikenikäisiä kuntalaisia, kuulla heidän ilojaan ja huoliaan sekä kertoa kunnan asioista ja päätöksenteosta, Pakarinen vinkkaa vuoropuhelun lisäämisestä. Olet varas. Vapaaehtoistoiminnan pohjalta myös Pohjois-Karjalan AVH-yhdistyksessä on toimittu ja halutaan toimia yhteisen hyvän eteen. Väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 94 prosenttia vastaajista. Sosiaaliturvayhdistyksen selvitys osoittaa myös, että maakunnan ennaltaehkäisevä toiminta sekä kulttuurija vapaa-ajan palvelut vähenevät. Mainituiksi tulevat mm. Pohdintojen jälkeen hallitus katsoi, että yhdistyksellä on hyvä olla valtakunnallinen kattojärjestö. 2 Keskiviikko 17.9.2025 Pääkirjoitus Lukijan porinat Kun Suomessa uutisoidaan järkyttävistä tapahtumista, uutisten yhteydessä on usein ollut tietoa, mitkä tahot järjestävät mm. Tiedotteessa kommentoiva Tohmajärven Keskustan puheenjohtaja Helena Pakarinen kannustaa luottamushenkilöitä rohkeasti osallistumaan erilaisiin kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Palkkatuki on ollut maakunnan yhdistyksille keskeinen voimavara ja työllistämisen väline erityisesti pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Jos järjestöt eivät ole tekemässä omaa työtään, iso osa myös vapaaehtoistoimijoiden autettavissa olevista ihmisistä tulee sote-palveluiden asiakkaiksi ja ammattilaisten apua tarvitsevat joutuvat jonottamaan. Koko maa tarvitsee kattavan apteekkiverkoston, jonka puolesta on taisteltava. TYHJÄT PENSAAT Marjarosvo Apteekit on Pohjois-Karjalassa säilytettävä. Liittymisestä ja tarvittavista sääntömuutoksista päättää yhdistyksen ylimääräinen kokous mahdollisesti marraskuussa. Vastauksia saatiin yli 120. Maassamme on reilusti yli 800 apteekkia, joista on reilu 160 sivuapteekkia. Tohmajärven Keskusta järjesti aiheesta kyselyn Potsija Värtsilä-päivien yhteydessä. He kaipasivat kunnalta enemmän tietoa paikkakunnan palveluista ja yrityksistä. Sote-uudistus oli epäonnistunut ja vei monilta paikkakunnilta terveysasemia ja lakkautti vuodeosastoja. Toiminta tarvitsee kuitenkin perusrahoituksen muun muassa jäsenrekisterin ylläpitoon, tiedotukseen ja muihin toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Viime aikoina vapaaehtoinen järjestötyö on ollut paljon esillä järjestöavustusten leikkausten yhteydessä. Vapaassa sanassa saadut palautteet olivat voittopuolisesti myönteisiä ja kannustavia. Tehdyt säästöt maksetaan moninkertaisina sote-menoina myöhemmin. Järjestöjen palveluita karsii myös niiden saaman palkkatuen poistuminen. Näyttää siltä, että vapaaehtoistoiminnan merkitys ja vaikuttavuus huomataan vasta, kun toiminta vähenee tai uhkaa loppua järjestöavustusten leikkausten myötä. Kun rahoitusta leikataan noin viidennes, näitä erittäin suosittuja matalan kynnyksen maksuttomia palveluita ei voida järjestää siinä mittakaavassa, mitä niitä on tähän asti järjestetty. -kysymykseen suosituimmat vastaukset olivat lähiluonto (73 vastausta), ihmiset (55 vastausta), yhteisöllisyys (43 vastausta) ja turvallisuus (31 vastausta). Myös kynnys lähteä ja päästä palveluiden piiriin kasvaa niin suureksi, että niihin ei enää hakeuduta, vaikka tarvetta olisi. Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyön tiivistämistä tai yhdistymistä on patistellut myös sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Näin on edelleen muun muassa sosiaalija terveysjärjestöissä. Sen merkitys on yhteiskunnallisesti ja kansalaisten kannalta hyvin tärkeää. Järjestöjen vapaaehtoisvoimin tarjoamat palvelut olisivat jatkossakin edullisin tapa auttaa suurinta osaa apua tarvitsevista. Onneksi valtiovarainministeri Riikka Purran ennen budjettiriihtä esittämät lisäleikkaukset jäivät pois hallituksen budjettiesityksestä. Palveluja ei saa viikonloppuisin.” KYSELYYN vastaajien joukossa oli paikkakuntalaisten lisäksi myös esimerkiksi mökkiläisiä. Eikä lääkkeitä ole tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon, vaan juuri sen verran kuin on tarpeellista. Seuraavaksi tärkeimpinä mainittiin asuinympäristön viihtyisyys (34 vastausta) ja kuntatalous (28 vastausta). Saat apteekkipalveluita omalta lähiapteekiltasi riippumatta siitä onko kyseessä pääapteekki vai sivuapteekki. Lehmossa ja Kiihtelysvaarassa. Keskustan tiedotteen mukaan vastaajien valtaosa pitää itsenäistä Tohmajärven kuntaa parhaana tapana huolehtia kuntalaisten asioista. EEVI VÄISTÖ P-K:n AVH-yhdistys ry, puheenjohtaja P-K:n AVH-yhdistys jatkaa täysipainoisesti. Monet ihmiset osallistuvat järjestöjen toiminnan kautta eri tavoin yhteiseen hyvään. Järjestötuet kannattava sijoitus yhteiskunnalle TOHMAJÄRVI Kari Sarkkinen Tohmajärven kunnassa on aloitettu kuntastrategian tekeminen tälle valtuustokaudelle. Jokaiselle lähin apteekki on lähiapteekki. Apteekkien toimintaedellytykset on turvattava. Usein apteekki osaa opastaa, onko asiakkaalla lääkärin vastaanottoa vaativa asia vai onnistuuko hoito itsehoitovalmisteilla. ”Palvelut ovat hyvällä tasolla (liikunta, kirjasto, musiikki).” ”Ikäihmisten palvelujen, terveys-, liikenne-, kansalaisopistopalvelujen toivon toimivan hyvin jatkossakin.” ”Kiitos toimivasta mattojen pesupaikasta.” Toki myös kehittämisehdotuksia nostettiin esille. Me tarvitsemme ne. – Tohmajärvi tosiaan muodostuu mukavista ihmisistä ja monipuolisesta luonnosta, Lintunen toteaa Tohmajärven Keskustan tiedotteessa. Näin se tukisi jäsenyhdistysten taloudellisia toimintaedellytyksiä ja edistäisi monipuolista toimintaa AVH-sairastuneille. kolmannen sektorin sosiaalija terveysalan järjestöjä, joilta hallitus leikkaa tänäkin vuonna n. Keskustan uusi valtuutettu Eero-Matti Lintunen koki antoisaksi tämän kaltaisen toteuttamistavan ihmisten kohtaamiseen. Ikävän uutisen jälkeen Aivoliiton jäsenyhdistyksissä käynnistyi välittömästi aktiivinen keskustelu yhteistyöstä muutaman muun valtakunnallisen järjestön kanssa. Minna Reijonen Kansanedustaja (PS), farmaseutti, NILSIÄ Lähiapteekkisi säilyminen Pohjois-Karjalassa on varmistettava Erilaisen aivoverenkiertohäiriön kokeneiden oma PohjoisKarjalan AVH-yhdistys jatkaa toimintaansa Aivoliiton konkurssista huolimatta täysipainoisesti. Yhteiskunnalle edullisin tie olisi mahdollistaa järjestöjen työ samalla tasolla jatkossakin. Lääkkeiden oikealla käytöllä on merkitystä. Molemmissa kesätapahtumissa mukana olleena hän näkee kyselyn tuomat vastaukset yhtenä oivana työkaluna kuntastrategian suunnittelussa. TULEVAN kuntastrategian valmistelun keskeisiin asioihin vastaajilta tuli painavat terveiset. Oman AVH-yhdistyksemme hallitus pohti tilannetta kesällä. Pidän valtavan tärkeänä, että sivuapteekkienkin säilyminen varmistetaan. Kunta voisi lähestyä heitä joskus vaikkapa kirjeitse. rakkaat ihmiset, elävä maatalous ja huumori. Vastaajat pitävät Tohmajärveä houkuttelevana ja viihtyisänä asuin-, palveluja harrastusympäristönä. Se huolehtisi muun muassa STEAavustusten hausta ja asiantuntija-avusta. Selvitys osoittaa, että palkkatukimuutos heikentää työllistämisen mahdollisuuksia, kaventaa palvelutarjontaa ja lisää painetta kunnille ja hyvinvointialueelle ennaltaehkäisevän työn vähetessä. On kuitenkin ymmärrettävää, että viime kesänä uutisoitu konkurssi herätti huolta tulevaisuudesta myös maakunnassamme. Jokamiehenoikeus ei koske puutarhamarjoja ilman lupaa. Kun sattuu jokin järkyttävä tapahtuma, kysymys kuuluu, mihin tulevaisuudessa yhteiskunta ohjaa ottamaan yhteyttä, kun hallitus tietoisesti ajaa alas ja vähentää järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen tukipalveluita. On hyvä nähdä, että kautta aikojen on kansakuntamme peruspilareita ollut talkootyö ja yhteisöllinen vastuunkanto. Rehelliset ihmiset menevät metsään poimimaan marjat. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys julkaisi viime viikon maanantaina Tilannekuva-raportin palkkatuen loppumisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyksiin ja kuntiin. Kaikki edellä mainitut on ns. K.S. Keski-Karjalassakin asuu satoja ihmisiä, joiden ei ole tarvinnut olla niin paljoa sote-palveluiden pirissä, kun apu on löytynyt matalan kynnyksen vapaaehtoistoimijalta. Lääkkeiden yhteiskäytön sivuvaikutuksista osataan apteekissa opastaa. Sait varmasti isot mehukkaat marjat. Neuvotaan ja opastetaan. MIELI Suomen Mielenterveys ry, SOS-Lapsikylä, Pelastakaa Lapset, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. keskusteluapua. Aivoliitolla oli yhteensä 36 jäsenyhdistystä, joista AVH-jäsenyhdistyksiä 25. ”Kemien ja kylien pajupusikot pääteiden varsilta tulisi niittää.” ”Palveluiden aukioloaikojen tiedotus on heikkoa. Mikä on parasta Tohmajärvellä. Apteekki on paikka jossa annetaan laajasti terveysneuvontaa maksutta. P-K:n AVH-yhdistyksen hallitus päätti yksimielisesti, että olemme halukkaita liittymään Aivovammaliiton jäseneksi. Se toimii sosiaalija terveysministeriön yhteydessä valtionapuviranomaisena ja vastaa alan järjestöille myönnettävien avustusten jaosta. Se maksaa kulunsa moninkertaisesti takaisin. Sivuapteekkeja Pohjois-Karjalan alueella onkin runsaasti eli Reijolassa, Uimaharjussa, Viinijärvellä. Yli 25 vuoden työkokemus apteekkialalta farmaseutin tutkinnon suorittaneena on opettanut, että jokainen asiakas huomioidaan yksilöllisesti. Apteekkien roolista on siten tullut ja myös jatkossa tulee olemaan entistä tärkeämpi, kun terveydenhuollon muita palvelupisteitä hyvinvointialueet ovat lakkauttaneet. Apteekkien olemassaolo laajalla apteekkiverkostolla on koko Pohjois-Karjalan etu. Vapaavalintaisissa kommenteissa esiin nostettiin mm. Väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 91 prosenttia vastanneista. STEA-rahoitusta. En voi hyväksyä apteekkien tai sivuapteekkienkaan lakkauttamisia. Keskustan kysely: Tohmajärveläiset näkevät kotikunnassaan paljon hyvää Sinä kaksijalkainen marjarosvo, joka kävit poimimassa mökin puutarhasta 10 mustaherukkapensasta ja punaiset Karviaiset. On todella röyhkeää ja raukkamaista käytöstä. Lähipalveluihin panostaminen (83 vastausta) sekä Elinvoima, yritykset ja työpaikat (81 vastausta) nousivat selkeästi kärkisijoille. Pensaat hoidettu, lannoitettu ja leikattu. Yllä mainitut esimerkit osoittavat, että vaikka yhdistyksillä olisi suuri halu ja voima tehdä asioita vapaaehtoisvoimin, nykypäivänä se ei enää ole mahdollista ilman rahallista tukea. Onko omatuntosi puhdas. 80 miljoonaa euroa ns
Mukava, että meidät on huomioitu, Partanen sanoi. Myös lomittajien työvoimapulasta ja työvoiman saatavuudesta keskusteltiin. Kansanedustaja Räsänen totesi, että alan vetovoimaan vaikuttaa muun muassa se, kuinka maatalouslomittajan ammatista puhutaan. Yrittäjä Pekka Partasen mukaan Elomarkkinoita on järjestetty parisenkymmentä vuotta. – Silloin ollaan aika erityisissä poikkeusoloissa. Räsänen sanoi, että kyseessä on äärettömän arvokas ammatti, jolla on merkitystä koko Suomen pärjäämiselle. – Jännittää aivan tuhottomasti, sanoi tehtävärastilta toiselle siirtymässä ollut kilpailun finalisti Jarno Renvall. Rautaparta näki maatalouslomittajajärjestelmän kriittisen tärkeänä. – Pari vuotta sitten järjestimme omat Pohjois-Karjalan maatalouslomittajakilpailut ja siitä se ajatus sitten jalostui, että olisiko aika herättää taas henkiin valtakunnalliset kilpailut, Heinonen taustoitti. Pippurin näkemyksen mukaan järjestelmä toimii hyvin. – Jos mietitään tulevaisuutta eteenpäin, niin meillä on ensinnäkin oltava elinvoimaisia tiloja kaikkialla Suomessa. Toiseksi tuli Heino Kakko Pohjois-Karjalan lomituspalveluista ja kolmanneksi Antti Juhala Vehmaan lomituspalveluista. Finaalit alkoivat jo perjantaina ja tehtäviä oli tuolloin Sirolan lammastilalla Tohmajärvellä ja Antti ja Kati Timosen tilalla Kiteenlahdella. – Kiinnittäisin huomiota myös lomittajien jaksamiseen ja pärjäämiseen, hän jatkoi. Rautaparta huomautti, että lomittajien työ on hyvin vaativaa ja siihen liittyvistä osaamisvaatimuksista puhutaan liian vähän. TOHMAJÄRVEN kunnan lomituspalvelujohtaja Salla Heinonen kertoi, että valtakunnalliset maatalouslomittajakilpailut järjestettiin nyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 2015. – Tämä liittyy vahvasti lomittajakilpailuun. Haastavimpana työssä hän piti pitkiä matkoja ja epäsäännöllisiä työaikoja. Tänä vuonna Elomarkkinat sekä Koivikon kievari olivat osa Saimaan satojuhlaa. Rautaparta totesi, että pulaa on ajoittain esimerkiksi tilanteissa, joissa yrittäjät haluavat vuosilomiaan samoille viikoille. Renvall voitti myös tämän vuoden kilpailun. MTK:n Hakanen puolestaan korosti sen merkitystä, että yrittäjä itse tietää, kuinka hänen tilansa on poikkeusoloissa hoidettu. Hän huomautti, että poikkeusolon laatua ei voi etukäteen tietää. – Meidän ammattiryhmämme on kyllä hirvittävän venyvää sorttia, Pippuri kuitenkin lisäsi. Vaikutelmat ovat tosi kivat, leppoisa ilmapiiri, Sommer luonnehti. Rautaparta huomautti myös, että lomittajien keskiikä on 49 vuotta. Ensimmäisessä kysymyksessä pohdittiin maatalouslomituksen merkitystä suomalaisen ruuantuotannon jatkuvuudelle ja huoltovarmuudelle. – Mutta Elomarkkinat jatkuvat varmasti. Edellisen, eli vuoden 2015 kilpailun voittaja Renvallilla oli vielä kolme rastia jäljellä. Hän sanoi, että kyseessä on kohtaanto-ongelma. – Meidän täytyy tehdä jotain, että saamme uusia lomittajia, hän sanoi. Kilpailua ja muutakin ohjelmaa pystyi seuraamaan ulkotiloissa sijaitsevalta isolta näytöltä. – Haasteita tietysti on työvoiman saatavuudessa nopeisiin lähtöihin, sairauslomiin tai pitkiin sijaisapuihin, Pippuri totesi. Tämä on leppoisa tapahtuma, mihin ihmiset tulevat rupattelemaan toistensa kanssa, Partanen luonnehti. KOIVIKON piha-alueelle kokoontui runsaasti väkeä kuuntelemaan asiantuntijapaneelia, jonka otsikko oli ”Maatalouslomitus osana Suomen huoltovarmuutta”. 3 3 Keskiviikko 17.9.2025 Toimitussihteeri Kari Sarkkinen Keski-Karjalan paikallislehti Päätoimittaja Marko Torni KITEE Miikka Kivinen Lauantaina Koivikon kartanolla järjestettiin perinteiset Koivikon Elomarkkinat. Elojuhlien jatko tulevina vuosina riippuu Partasen mukaan siitä, kuinka kannattavaksi niiden järjestäminen osoittautuu. Jarno Renvall kilpaili finaalissa.. Kilpailun avulla halutaan tuoda esiin lomittajan työn monipuolisuus, osaamisvaatimukset ja yhteiskunnallinen merkitys. Olisiko tämä nyt sitten toinen kerta, Partanen pohti. 34 vuotta lomittanut Renvall sanoi, että maatalouslomittajan työ on raskasta mutta mukavaa. Elomarkkinoilla maatalouslomittajien finaali ja keskustelua huoltovarmuudesta Paneelin keskustelijoina toimivat (vasemmalta oikealle) maatalouslomittaja Saila Pippuri, kansanedustaja Hanna Räsänen (kesk.), MTK:n järjestöpäällikkö Pertti Hakanen, Melan lomituspalveluyksikön päällikkö Marja-Leena Rautaparta, maatalousyrittäjä Ari Hänninen Maitosuoni Oy:stä sekä lomituspäällikkö Sakari Eerola Sastamalan lomituspalveluista. – Samaa määrää odotamme tänäkin vuonna. Hyvin monipuolisesti testataan toimintakykyä ja tietämystä. – On tärkeätä olla tällaisessa kokonaisuudessa mukana. Pohjois-Karjalan lomituspalvelut ja koulutuskuntayhtymä Riveria käynnistivät valtakunnalliset maatalouslomittajakilpailut yhteistyössä Melan kanssa tavoitteenaan lisätä maatalouslomittajan ammatin tunnettuutta, houkuttelevuutta ja arvostusta. – Poikkeustilanteissahan se vielä korostuu. Esimerkiksi eläintauteihin liittyvissä saartotilanteissa ei voida käyttää ulkopuolista työvoimaa. Nora Sommer (vas.) ja Jonttu-koira olivat tulleet Elomarkkinoille Espoosta, Marja Matikainen puolestaan Helsingistä. Nieminen kysyi, millaista kehittämistyötä lomittamisen osalta pitäisi tehdä, jotta se olisi aidosti osa Suomen kriisivalmiutta. Koivikon kartanolla kilpailijoita varten oli viisi rastia. Illalla oli luvassa Elojuhlat. Vuosittain järjestettävillä Elomarkkinoilla on käynyt tuhannesta kahteen tuhatta ihmistä. Itse asiassa tulimme syntymäpäiville Kiteenlahdelle, mutta ajattelimme tulla katsomaan myös, mitä täällä on tarjolla, Matikainen taustoitti. – Siitä pitää pitää huoli, hän sanoi. – Tänne tulee paikallisia tuotteiden myyjiä ja maatalousalan ammattilaisia. – On ihan käytännön työtehtäviä ja sitten tehtäviä henkilökohtaisesta suojautumisesta hätätilanteessa toimimiseen. – Viime vuonna oli jo harjoittelu. Siellä on palkintojenjako ja siitä jatkuu iltajuhla, Partanen sanoi. Meidän on myös otettava lomitusjärjestelmä kiinteäksi osaksi huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, Räsänen totesi. – On ollut ihan hyviä rasteja tähän mennessä, Keuruun lomituspalveluita edustanut Renvall totesi. Elomarkkinoilla järjestettiin tällä kertaa myös maatalouslomituksen Suomen mestaruuskilpailujen finaali. Paneelin juontajana toiminut Hermanni Nieminen kysyi maatalouslomittaja Pippurilta, kuinka lomitusjärjestelmä toimii käytännössä. Keskustelijoina olivat lomituspäällikkö Sakari Eerola Sastamalan lomituspalveluista, maatalousyrittäjä Ari Hänninen Maitosuoni Oy:stä, Melan lomituspalveluyksikön päällikkö MarjaLeena Rautaparta, MTK:n järjestöpäällikkö Pertti Hakanen, kansanedustaja Hanna Räsänen (kesk.) sekä maatalouslomittaja Saila Pippuri
Messu Värtsilän kirkossa klo 10, Happonen, Mikkonen. syyskuuta 2025 Aurinko nousi tänään klo 06:31 ja laskee klo 19:16. klo 13 Varpasalon srk-piiri Irma Hirvosen mökillä Saunalahdentie 64 B Kiviniemi. Väki on vähentynyt. Ma 22.9. Naisten kutsut Kemien srk-talon kahviossa klo 13. Jäi jälki sydämiimme, jälki unelmiin. Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä, jotka ovat rakastaneet meitä. mennessä. Su 21.9. Av. klo 10 messu kirkossa. Filia-raamattupiiri Kemien srk-talolla klo 17 (Käynti alakautta) To 25.9. Ke 24.9. Heinonen •Kuolinilmoitus •Kiitosilmoitus •Kutsut ilmoitukset@kotikarjala.fi p. Ei ole helppoa päästää irti työstä, jonka on kokenut omakseen. Helge. klo 10 messu Rääkkylän kirkossa. Raamatun tutkimista toiminnallisin menetelmin. Joona, Joonas. Su 28.9. Näin eläkkeelle jäädessä tulee muisteltua elettyä taivalta. 013 411 293, 0400 272 301 ”Kun rakkaus siirtyy yli rajan, kivi kertoo maisen ajan.” g 09.05.1926 = 01.09.2025 Siiri Ester KEMPAS Siunattu läheisten saattamana. Heli-pappi paikalla. Tyhjentäessäni kaappeja vanhalta seurakuntataloltamme homemuuton keskellä, tein kallisarvoisen löydön. klo 17 ehtoopalvelus. klo 13 yhteiskristillinen naistenpiiri Tarinatuvalla. Kovin on rauhaton ja turvaton lastemmekin maailma tällä hetkellä. 045 111 9555. toimisto@kiteenkansanopisto. Lauantaina: Varpu, Vaula, ort. Lämmin kiitos osanotosta. Kerhonohjaajana toimiminen sai minut innostumaan nuorisotyönohjaajan ammatista ja niinpä hakeuduinkin opiskelemaan alaa Pieksämäelle. 0400 956 090. Kansanopistolla Opistontie 7. Kaikki, mitä olemme ajatelleet, sanoneet ja olleet, jää elämään ja valaisee toisten teitä. Perjantaina: Reija, ort. ma – ke klo 9 -12, puh. Su 28.9. klo 15 Kirkkomusiikkiyhdistyksen vuosikokous Olkontie 4. Ti 23.9. Pidin kädessäni Rasisalon koululla 70-luvulla pitämäni kerhon päiväkirjaa. Lämpimät kiitokset osanotosta suruumme ja Rantapihan henkilökunnalle hyvästä hoidosta.. Tekla. Martti Lindqvist Siunaus toimitettu 13.9.2025 läheisten läsnä ollessa. Sunnuntaina: Mervi, ort. klo 13.30 Rauhanyhdistyksen seurat Olkontie 4. Room. klo 13 (huom. Su 28.9. Me elämme edelleen kaikessa, mitä olemme tehneet. klo 9 Kappelin kuppila srk-salissa, klo 17.30 Kirkkokuoron syyskausi alkaa srksalissa. Hannes, Hannu, Hans, Iivo, Jani, Janne, Johannes, Joni, Jonne, Jonni, Jouni, Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka, Jussi; Raija, Raisa. Torstaina: Tyyne, Tytti, Tyyne, ort. Lisätiedot ja ilmoitt. Ti 23.9. Kerhoja oli joka kylällä, samoin pyhäkouluja. fi tai puh. Enää eivät seinät pullistele osallistujista, eivätkä minunkaan jalkani liiku enää yhtä vikkelästi. ohjaaja Ritva Salopurolle p. 040 684 8424 Rakkaamme Raimo Henrikki MUTTONEN Syvästi kaivaten Reino ja Helena Antti Kimmo ja Heidi, Verneri, Elli, Linne sukulaiset ja ystävät g 25.7.1946 Kitee = 26.8.2025 Kitee Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 12.9.2025. Työkavereitakin tulee ikävä. Turvallista matkaa aalloilla elämän kanssa hyvän Ystävän. Oli runsaasti kerhonohjaajia ja pyhäkoulunopettajia, lastenohjaajiakin useita. klo 17-20 Bibliodraama-ryhmä Kiteen kirkon sakastissa. Lämmin kiitos osanotosta. 1993 HAUTAKIVET KARJALAN MUISTOKIVI OY Tervetuloa tutustumaan! ESA HAVUKAINEN Maljakiventie 19 B, KITEE PUH. Perhekahvila Perhonen on Keski-Karjalan perhekeskuksen kaikille avoin lasten ja aikuisten kohtaamispaikka. 4 Keskiviikko 17.9.2025 Sana sinulle Seurakunnat Päivyri 17. Kokoontumiset: 24.9., 8.10., 29.10. ja 19.11. Su 21.9. Turvallista matkaa, me toivotamme näin. Mielessä kysymys, mitäs nyt. klo 13 omaishoitoperheiden kahvila Tarinatuvalla. klo 17 ehtoopalvelus. lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset siskot, sukulaiset ja ystävät Rakkaudella ja kiitollisuudella muistaen Rakkaamme Sä aina autoit ja ahersit, ja paljosta huolta kannoit. Näin rakkaus toteuttaa koko lain. o.s. On aika purjeet nostaa ylöspäin. klo 17. Keskiviikkona: Alvar, Auno, ort. Ohjelma www.keskikarjalanseurakunta.fi/tapahtumat Kesälahden lähikirkko Su 21.9. Arja. To 25.9. Su 28.9. Teille laulamme nyt: Näkemiin. Pekka Jauhiainen SLEY, Mika Lehtinen PKKL, Jouko Puhakka, Pekka Barck, Seppo Lamminsalo SRO, Markku Komulainen. Ma 22.9. Keväällä lasten kevätkirkossa koin ikimuistoisen hetken. Lapset ovat aina olleet minulle tärkeitä ja rakkaita. Nyt minulla on kuitenkin aikaa itselleni ja haaveille, joita olen mielessäni ajanpuutteessa pyöritellyt. Mielestäni lasta on myös tärkeä opettaa rukoilemaan ja kertoa hänelle Jeesuksesta ja enkeleistä. Ke 24.9. Nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa. Ke 24.9. Kesälahden kirkossa ei jumalanpalvelusta. On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa. klo 10 messu kirkossa, Hukka, Hakulinen. Pe 26.9. – 11.10 klo 15 Miestenpäivät ”Miehiä Raamatussa” Kiteen Ev. Ma 22.9. Paikoin teksti oli jo huonosti luettavaa, mutta kyllä sen avulla kuitenkin pääsin hyvin ikimuistoiselle aikamatkalle. 040 739 1881. 050 521 3976, ritva.salopuro@ evl.fi. Ma 22.9. Rääkkylän lähikirkko To 18.9. Oli pakko istahtaa ja avata kirjan sivuja varoen. Tohmajärven lähikirkko To 18.9. Tarjoilua, ei maksua. Kari, Karri, Makari, Onni. 13:10 NIMIPÄIVÄT Keskiviikkona: Aila, Aili, ort. klo 9 aamupala ja elintarvikejakelu Tarinatuvalla yhteistyössä SPR:n kanssa. Maanantaina: Mauri, ort. On kulunut neljäkymmentäkolme vuotta siitä, kun aloitin työt rakkaassa kotipitäjässäni. Pe 10.10. Kiteen lähikirkko Seurakuntakeskuksen poistuttua käytöstä ryhmät/kerhot kokoontuvat syyskuun alusta alkaen Olkontie 4:n kokoontumistilassa Konditorian vieressä. Mariitta Saarinen Lastenohjaaja Rääkkylästä On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa jatkuvassa myyntinäyttelyssä • Uudet kivet ja lisänimien kaiverrukset kivenveiston ammattilaiselta v. Su 21.9. klo 13 etsijäinpiiri Tarinatuvalla. Värtsilän lähetyspiiri Auralanrannassa klo 13 (Lampelantie 3A5) Ti 30.9. Hyvärinen 2.5.1936 Kitee 22.8.2025 Kitee Rakkaudella muistaen Tiina ja Aimo Samuli ja Annika Senni Aapo sukulaiset ja ystävät Me lähdemme elämästä emmekä kuitenkaan lähde. Seurakuntakerho Kemien srk-talolla klo 12, ruokailu 5 €, hartaus ja vaihtuva toiminnallinen ohjelma. Ke 24.9. Keski-Karjalan seurakunta www.keskikarjalanseurakunta.fi Seurakuntatoimisto Pokentie 8. ja lisätiedot opistolle 3.10. Ei haitannut yhtään, vaikka vapaapäivä jäi rästiin. Tekstien tekemistä eläväksi elämänkokemuksen, ryhmän ja tekstin vuorovaikutuksessa. klo 8 Aamurukouspiiri srk-toimiston tiloissa, Pokentie 8. Rakkaamme Eila Kyllikki YLHÄINEN o.s. Sua kiitämme äitimme kaikesta, ja siunaamme muistoas kaunista. Paljon on tullut koettua vuosien saatossa. Työkenttä oli pikkulapsista nuoriin. klo 10 messu Rääkkylän kirkossa. klo 12 lähetyspiiri Tarinatuvalla. Ilmoitt. Kunpa meillä aikuisilla olisi aikaa kuunnella ja kannustaa lapsia, ottaa heitä syliin, silitellä ja halata, hyväksyä heidät sellaisina kuin he ovat. klo 16 Ilosanomapiiri, Olkontie 4. Dimitri. Heidän laulamansa laulun sanoin tahdon kiittää kaikkia aikuisia ja lapsia, joiden kanssa olen saanut vuosikymmenien aikana työtäni tehdä. Nuoria oli paljon mukana toiminnassa. aika!) s anajumalanpalvelus kirkossa. Kevyt kulkea on, ei ahdista siellä, ei tuskia tunneta taivaan tiellä. klo 12 Tarinatuvan hartaus. Muistan vielä sen nuoren tytön innon, jolla työtä tein. Messun jälkeen 70 v ja 80 v syntymäpäiväjuhla kirkossa. Pikkuhiljaa siirryin tekemään työtä alle kouluikäisten lasten pariin, mutta lempilapseni, pyhäkoulun, sain edelleen pitää. Siellä kukkia täynnä on maa, sydän väsynyt levätä saa. Kahvila on auki torstaisin Tohmajärven Kemiessä, seurakuntatalon päiväkerhotiloissa klo 9.30 11. Tekstiä tutkitaan koko ihmisyyden tasolla, ottaen mukaan myös keho ja aistit. Pyhä Kolminaisuus, Keski-Karjala Valamontie 4, Kitee To 18.9. On tunteiden vuoristorataa: haikeutta, ikävää, huolta, helpotusta, iloa, kiitollisuutta. Hyvää syyspäivän jatkoa! PÄIVÄN SANA Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Lapsen kanssa yhdessä puuhastelu ja pelailu on todella antoisaa myös aikuiselle. Hautausmaantoimisto Palomäentie 12 b, ma-to klo 9 – 12, puh. Tiistaina: Mielikki, Miisa, Minja, ort. klo 14-15.30 kahvit Tarinatuvalla. To 9.10. Oli hieno kokemus nähdä koululaiset, kerholaiset ja päivähoitolapset kirkossa yhtä aikaa. Muulloin ajanvarauksella. Aloitin työt Rääkkylässä heti valmistuttuani. Kuolleita: Siiri Ester Kempas 99 v. Elpi; Lemmikki, Lempi; Sofia, Sohvi, Sonja; Veera. Kiitos Kiteen hoivakodin Syyspirtin hoitajille Raimon hyvästä hoidosta
KESÄLLÄ 2018 tekniselle lautakunnalle saapui kuntalaisaloite, jossa toivottiin lapsille luonnontilaista metsäaluetta leikkimiseen, kiipeilyyn ja majojen rakentamiseen. Kaikkiaan lippukunnalla on 47 jäsentä. KITEE Mervi Venäläinen Kiteen kaupunginvaltuustossa oli käsittelyssä vuosina 2018-2023 tehtyjä valtuustoja kuntalaisaloitteita. Eikä mukaantulo velvoita mihinkään Susanna Lehkonen kertoo. Kouluille toivotaan myös toimivia jätteiden lajittelupisteitä. – Tänne on aina tervetullut mukaan toimintaan. RÄÄKKYLÄN kunta osallistuu Kuhinan jatkohankkeeseen. Sisällä oli mahdollisuus tutustua lippukunnan uusiin tiloihin ja ulkona oli rastirataa ja tarjoilua, partiotyyliin tietysti makkara-, vaahtokarkkija paahtoleipänuotiokin. Valtuustolle antamassaan selvityksessä arviointikertomuksessa esitetyistä asioista Rääkkylän kunnanhallitus kiinnittää huomiota muun muassa kunnan väliluvun aleneminen ja väestörakenteen vinoutumiseen, taloudellisen tilanteen tulevaan jyrkkää heikkenemiseen. Sille ollaan hakemassa jatkohanketta vuosiksi 2027 – 2028. RÄÄKKYLÄ Kari Sarkkinen Kunnanhallitus päätti hakea 337 800 euroa kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta. Rääkkylä hakee harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. ARPPEN yläkoulun oppilaskunta jätti joulukuussa 2023 kuntalaisaloitteen aurinkopaneelien tai tuulivoimalan hankkimisesta koulukeskukselle. Rääkkylän kunta osallistuu maakunnalliseen välityömarkkinoiden kehittämishankkeeseen ESR+ esitettyjen tavoitteiden ja maksuosuuksien mukaisesti. Pientä kateudenkarettakin oli havaittavissa. Aloitteessa esitetään, että kanavaan toteutettaisiin laituri muutaman veneen, vesijetin ja vastaavan vesikulkuneuvon pysäköinnille. Perusteluna tähänastiset hankkeessa saadut tulokset suhteessa siihen uhrattuihin resursseihin. Vieraaksi saapuneet Liperin Kokkoveikkojen ohjaajat haaveilivat, että olisipa heilläkin tällaiset tilat. Varusteita saa vuokralle. Tosin vierailusta oli iloa molemmille hyvien toimintakokemusten ja vinkkien vaihtamisen merkeissä. Tällä hetkellä lippukunnalla kokoontuu kerran viikossa sudenpenturyhmä 7-9 -vuotiaille ja seikkailijaryhmä 10-12 -vuotiaille. VALTUUTETTU Sini Törösen (kok.) kolme vuotta sitten jättämässä aloitteessa toivottiin Meijerinrannan ja Postinrannan alueen kehittämistoimia. Lapsille ja nuorille Lehkonen mainostaa, että partio on hauska harrastus, jossa voi tehdä vaikka mitä. Hän kehui kolon sijaintia, missä lapset ja nuoret ovat muutenkin lähellä. Kunnanhallitus toteaa lisäksi, että maakunnallinen TE-palvelujen ”ekosysteemi” on suurikokoinen ja kallis. Aloitteen toiveena oli herättää keskustelua ja toimenpiteitä kanava-alueen vetovoiman kasvattamiseksi. Puhoksen kanavan osalta tekninen keskus teetti vuosien 2022-2023 aikana vesiliikenneväylän esiselvityksen, jossa tarkasteltiin Puhoksen kanavan eri toteutusvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Pyhäjärven Lukusalmeen rakennetulla veneiden laskupaikalla ja lisäämällä poijuja Tukkilammen vierasvenelaituriin. Kuhina, eli Järjestötyöllistäminen työllisyyden ekosysteemissä ESR+ -hanke on ollut meneillään 2024 – 2026. Teknisen keskuksen ratkaisu on, että kuntalaisia ohjataan aktiivisesti kaupungin virkistysalueiden hyödyntämiseen eikä erillistä luontoleikkipuistoa toteuteta. Teknisen keskuksen näkemyksen mukaan Puhoksen kanavalaiturin osalta tulisi aluksi keskittyä kanavassa jo olemassa olevien huonokuntoisten laiturirakenteiden kunnostamiseen. Viime toukokuussa aloitetta on täydennetty lisäyksellä, että samanlainen mahdollisuus huomioitaisi uutta Kesälahden koulua suunniteltaessa. Kunta tulisi käyttämään saamansa avustuksen kiinteistökannan sopeuttamiseen vallitsevan ja tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Energiasuunnittelu otetaan huomioon Kesälahden koulusuunnitelmassa ja jätteiden lajittelun osalta asiaa kartoitetaan loppuvuoden aikana. Ei tarvitse osata asioita, niitä opetellaan meillä yhdessä. Rääkkylän kunnanhallitus käsitteli Keski-Karjalan vanhustentaloyhdistyksen konkurssin seurauksia Rääkkylän kunnalle. – Varastossa on puolijoukkueteltasta lähtien kaikkea retkeilytarviketta: rinkkaa, reppua, makuupussia, paistinpannua..., Lehkonen listasi mainostaen, että varusteita voi vuokrata lippukunnalta kuka hyvänsä retkeilijä. Vieressä on Kiteen nuorisotila ja lasten elämyspuisto. Partiotoiminta tarjoaa perusoppeja luonnossa liikkumiseen ja selviytyminen, on hänen viestinsä. Teknisen lautakunnan vastauksessa sanotaan, että Puhoksen kanava-alueen palveluita on parannettu mm. Kunnanhallitus ilmoittaa arviointikertomuksessa, että se tekee kaikkensa saadakseen säilytettyä riittävät sotepalvelut kunnassa. Kanavan rakentamisedellytysten selvittämiseksi tarvitaan laajoja lisätutkimuksia ja jatkosuunnittelua. Vanhoja aloitteita valtuuston käsittelyssä ” Kesällä 2018 tekniselle lautakunnalle saapui kuntalaisaloite, jossa toivottiin lapsille luonnontilaista metsäaluetta. Muiden aloitteessa mainittujen asiakohtien osalta tekninen lautakunta toteaa voitavan edetä määrärahojen ja henkilöresurssien puitteissa. KITEEN Rajasamoojat toivovat mukaan riveihinsä aikuisia vetäjiä. Muille ikäryhmille ei tällä hetkellä ohjaajien puuttuessa ole ryhmiä vaikka halukkaita partiolaisia olisikin tulossa. Teknisen lautakunnan vastauksessa todetaan, että energiatehokkuushankkeita toteutetaan katselmusten pohjalta ja tarkoituksena on, että vuoden 2026 aikana koulukeskukseen toteutettaisi energiakatselmus, jossa aloitteen mukaisia hankkeita, niiden toteutuskelpoisuutta ja kannattavuutta arvioidaan. Kunnalle hankkeen onnistuminen merkitsee pienempiä työttömyysturvaan kohdistuvia kustannuksia sekä parempia verotuloja parantuneen työllisyyskehityksen myötä. Tekninen lautakunta on vastannut aloitteeseen keväällä 2021. Tekninen lautakunta on käsitellyt aloitteen kesäkuussa ja priorisoinut esitetyistä kehittämistoiveista viisi alueiden käytön ohjaamiseen ja opastukseen sekä turvallisuuteen liittyvää toimenpidettä. Lautakunta selvitti luontoleikkipuiston toteutusmahdollisuutta keskustan tuntumassa sijaitsevalle Toroppalan alueelle, jossa puistolle olisi kaksi mahdollista paikkaa, ”Koivikko” kaupungin omistamalla alueella ja ”Kuusikko” PKO:n omistamalla kiinteistöllä. Ohjaaja Susanna Lehkonen esitteli tiloja ylpeänä. Sudenpennuissa ja seikkailijoissa harrastaa partiotoimintaa parikymmentä lasta. Luontoleikkipuiston toteuttaminen olisi vaatinut Toroppalan aluetta koskevan kehittämissuunnitelman ja -päätöksen. – Haluan antaa lapsille harrastuksen ja se antaa itsellenikin, kun näen, miten esimerkiksi sudenpennut oppivat, hän jatkaa omasta ohjaajakokemuksestaan. Näin leikkisästi itse tunnustivat Liperin Kokkoveikot -lippukunnasta saapuneet vieraat, kun heillä ei ole yhtä hienoja tiloja. Kiteen Rajasamoojat saivat uuden hienon partiokolon Susanna Lehkonen (taustalla keskellä) esitteli Kiteen Rajasamoojien kolon varastoa. Lehkonen sanoo olevansa huolestunut siitä, että nuoret vieraantuvat luonnosta. Toimenpiteet liittyvät alueen venepaikkojen merkitsemiseen, infotaulun uudistamiseen, käyttöä ohjaavien opasteiden selkiyttämiseen, pysäköinnin opastamiseen ja Ilmarisentien ylityksen turvallisuuden ja Uimarannantien saavutettavuuden parantamiseen jalankulkijoille. LOKAKUUSSA 2023 päivätyssä kuntalaisaloitteessa kyseltiin veneiden pysäköintimahdollisuudesta Puhoksen kanavaan. Asia ei ole kuitenkaan edennyt, eikä vuonna 2021 tehty esitys ole enää toteutuskelpoinen. KAIKKI saivat ihailla kahta tilavaa huonetta, joista toinen toimii kolotilana harrastusmahdollisuuksineen ja toisessa on lippukunnan varustevarasto. Keskiviikko 17.9.2025 5 KITEE Kari Sarkkinen Partiolippukunta Kiteen Rajasamoojien väellä oli syyskuun alussa iloisia ilmeitä, kun he juhlivat entisen Palotalon yläkerrassa ja takapihalla uuden kolonsa avajaisia. – Voimme pelata vaikka jalkapalloa. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on PohjoisKarjalan työllisyysalueen työttömät asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea ja palveluita edetäkseen työhön, koulutukseen tai muuhun työttömyyden päättävään ratkaisuun
Kiteen valtuusto teki muutoksia talousarvioon Tekevätkö puhelimia myyvät liikkeet päivityksiä, sitä hän ei tiedä. Hankkeen kustannusarvio on 8 000 euroa, josta 800 euroa voidaan hoitaa talkootyöllä.. Varo verkkohuijaria -tilaisuudessa opit tunnistamaan erilaisia digihuijauksia ja suojautumaan niiltä. Kuvaaja: Elias Kuikka TOHMAJÄRVI Miikka Kivinen Tohmajärven kunnanhallitus päätti yhdistää elinvoimaja työllisyysneuvoston. Hänen mielestään keskustaan suunniteltu kiertoliittymä olisi tarpeellinen, sillä se sujuvoittaisi liikennettä ja lisäisi liikenneturvallisuutta. Valtuuston tekemien muutosten jälkeen tilikauden tulos olisi 2 235 000 euroa. Vesija viemärilaitoksen tulosyksikön talousarviossa ei ollut varauduttu Ratapihantien pilaantuneiden maaainesten puhdistukseen, jonka kustannusarvio on 150 000 euroa. lähtien keskiviikkoisin Sovintolassa. Määrärahojen siirron tarvetta perustellaan sillä, että varhaiskasvatukseen tarvittavan henkilöstöresurssin määrittely on haastavaa, joten henkilöstömenojen arviointi on vaikeaa talousarviota laadittaessa. lokakuuta. kotikäynnit 0800 150 150 KIERTUEPAIKAT: (olemme parkkipaikalla) TORSTAI 18.9.2025 09:30-10:30 Rääkkylä tori 11:05-12:00 Hammaslahti tori 12:20-13:00 Reijola ST-1 13:15-14:00 Neste Niinivaara 14:15-15:30 Joensuu rautatieasema 15:45-17:00 Rantakylän Uimahalli 17:20-18:15 Joensuu Kauppatori 18:45-19:15 Heinävaara SEO PERJANTAI 19.9.2025 09:30-11:00 Ilomantsi Tokmanni 11:50-12:30 Tuupavaara kirjasto 13:10-13:30 Tohmajärvi Teboi 14:00-15:10 Kitee tori 15:30-15:50 Kesälahti K-Market 16:30-17:00 Parikkala tori 17:30-18:00 Simpele Teboil KESÄLAHTI Kari Sarkkinen Viime helmikuussa alkanut Pro Kesälahti ry:n digitukihanke on osoittanut tarpeellisuutensa, sillä ”digiukko” Pentti Ojajärven luona on käyty tiuhaan, kertoo yhdistyksen tiedote. Tämä on hankala asia, sillä silloin ei tietoturvakaan toimi. Investointeihin liittyy paljon tilaajan edunvalvontatyötä, joka vaatii työpanosta. Määrärahan siirrolla ei ole vaikutusta nettoinvestointimenoihin. Kuhina-hanke puolestaan vahvistaa järjestöjen roolia työllisyydenhoidossa ja tuo työnhakijoille uusia mahdollisuuksia. Joissakin tapauksissa puhelin on ollut sellainen, ettei sen käyttöjärjestelmää voi päivittää. Liikuntatoimessa puolestaan uimahallija jäähallipalveluissa on tarvittu sijaisia palveluiden turvaamiseksi. Varo verkkohuijaria -kiertue Kiteellä Ostetaan kultaa ja hopeaa: www.kultahopea.fi todennäköisesti aina paras hinta kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, vinyylilevyjä, postimerkkejä ja rihkamaa yms. Hänen mukaansa eniten neuvontatarvetta on ollut älypuhelimen käytössä, päivityksissä ja mobiilivarmenteen käyttöönotossa. 6 Keskiviikko 17.9.2025 Mistä tunnistaa huijauspuhelun. TOIMIhanke luo Pohjois-Karjalaan uuden välityömarkkinamallin ja tukee työllistymistä yrityksiin. Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen kertoo odotuksen olleen, että liikenne risteysalueella ruuhkautuisi kaupungin toimintojen siirtyessä osoitteeseen Kiteentie 9-11. Sisäisillä talousarviomuutoksilla tasataan liikuntatoimen ja varhaiskasvatuksen talousarvioiden toteumaa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, ja kiertoliittymän tarpeellisuutta onkin Hirvosen mielestä syytä pohtia uudestaan. Pro Kesälahden digitukihanke jatkuu tämän vuoden loppuun. Digituella on ollut säännöllisiä vastaanottoaikoja Sovintolassa, minkä lisäksi hän on pitänyt esitelmiä ja tehnyt kotikäyntejä. – Ohjelmistojen päivityksiä on ollut paljon. Pakastekuivauslaitoksen muutostöihin vuodelle 2025 budjetoitu summa ylittyi 150 000 eurolla. Sivistysja vapaa-aikalautakunnan osalta varhaiskasvatuksen henkilöstökuluihin lisätään 100 000 euroa, samoin kuin liikuntatoimen henkilöstökuluihin. Sivistystoimen toimintakatteeseen määrärahojen siirroilla ei ole vaikutusta. Tohmajärvi panostaa työllisyyteen ja elinvoimaan KITEE Mervi Venäläinen Kiteen kaupunginvaltuusto teki muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon. Pekka Hirvonen toteaa, että jatkossa on harkittava entistä tarkemmin, mitä käytettävissä olevilla resursseilla on mahdollista toteuttaa. Valtuutettu Juha Lintumäki (ps.) korostaa liikuntatoimen henkilöstömäärän lisäystä niin Jäähalliin kuin uimahalliinkin, että palvelut voidaan taata jatkossakin turvallisesti. Samalla vahvistat digitaitojasi ja saat käytännön vinkkejä pankkiasioiden hoitamiseen turvallisesti verkossa. Hän on myös ennättänyt auttaa yhdistyksiä esimerkiksi kotisivujen tekemisessä. Tervetuloa Varo verkkohuijaria -tilaisuuteen Sivistysja kulttuurikeskus Ilmariseen torstaina 9.10. Asia on herättänyt näkemyksiä puolesta ja vastaan. Syksyllä digiukon voi tavata 17. Tekninen lautakunta ei pysty kattamaan kustannuksia toimialan sisältä, vaan summa on lisättävä tulosyksikön ostopalveluihin. Kiertoliittymään on varattu kuluvalle vuodelle 500 000 euroa, mutta hanke ei tule suunnitelmien mukaisesti tänä vuonna toteutumaan. Kuinka turvata oma ja läheisen pankkiasiointi verkossa. Piakkoin digituelle on tulossa lisätarvetta, sillä Windows 10:n tekninen tuki päättyy 14. Hän toi myös esille päätöksenteon avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden merkityksen. Pro Kesälahden digituki tuli tarpeeseen ”Digiukko” Pentti Ojajärvi opastaa Pro Kesälahti ry:n digitukihankkeessa myös luentotilaisuuksissa. – Päätökset osaltaan vahvistavat Tohmajärven kunnan roolia työllisyyden ja elinvoiman kehittäjänä, Tohmajärven kunnanjohtaja Mikko Löppönen toteaa tiedotteessa. Kunnanhallitus avasi haettavaksi Veli Simosen rahastosta 15 000 euroa. Lisäksi Tohmajärvi osallistuu kahteen maakunnalliseen hankkeeseen. – Vastaanotolla on ollut yli 150 käyntiä, Ojajärvi laskee tilastoistaan. Olli Salmelainen (ps.) ihmetteli investointien toistuvaa viivästymistä. Asiakkaille apu on ilmaista, sillä pääosa kuluista katetaan Leader-hankkeesta. Kotikäynneillä eniten on työllistänyt televisioiden säätäminen. Pitkäaikaista lainaa ei tarvitse nostaa vuonna 2025, joten valtuusto päätti vähentää pitkäaikaisten lainojen määrärahaa miljoonalla eurolla. Elinvoimaja omistajaohjauksen tulosalueen osalta kaupungintalon purkukustannuksiin varattua määrärahaa vähennetään 650 000 euroa ja avustuksiin varattua määrärahaa 500 000 euroa. TALOUSARVION investointiosaan valtuusto päätti tehdä määrärahan siirron siten, että keskustan kiertoliittymään varatusta määrärahasta siirretään 150 000 euroa pakastekuivauslaitoksen muutostöiden kustannuksiin. mennessä: www.lyyti.in/Varo_verkkohuijaria_syksy Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Lisäksi kunnanhallitus päättää myöntää 5 000 euroa suoraan jaettavaksi rahaston sääntöjen mukaisiin kohteisiin. Lisäksi hänelle voi varata henkilökohtaisen neuvontaajan erikseen sovittuun aikaan. Ojajärvi sanoo, että päivitysten tekemisessä menee helposti tunti tai useampikin. – Uuden tiedon mukaan tietoturvapäivityksiä voi saada vuoden verran tietyin edellytyksin, mutta sekin vaatii hieman toimenpiteitä. syyskuuta. Perusopetuksen henkilöstökuluista puolestaan vähennetään 150 000 euroa ja kuljetuspalveluista 50 000 euroa. klo 15.00-16.30 Ilmoittautuminen 2.10. Sanna Halttunen toivoi kokoomusryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että suunnitellut investoinnit toteutuisivat aikataulussaan. Uusi elinvoimaneuvosto kokoaa yhteen kunnan, yrittäjien, järjestöjen ja työllisyyspalvelujen toimijat kehittämään työllisyyttä ja elinkeinoelämää Tohmajärvellä. Tulosalueen talousarvio alittuu, koska vanhan kaupungintalon purku ei toteudu vuonna 2025 ja avustuksiin varattua määrärahaa ei kokonaisuudessaan käytetä. VEROTULOIHIN ei tehty määrärahamuutoksia, mutta valtionosuuksiin lisättiin 835 000 euroa
Punainen paprika Alankomaat 1 49 kg Voim. 17.–21.9. Voimassa 1.-30.9.2025 PKO:n S-marketeissa, Saleissa ja Prismassa. Ei voi vaihtaa rahaksi. 2,05 + pantit 0,90) 2 kpl / talous 2 95 Työtä Porokylän Kartanon ruis siivutettu, 810 g (4,68/kg) 3 79 ALLE EURON HEVIT JOPA. Pepsi Max, 7UP tai Jaffa Virvoitusjuomat 6 x 0,33 l, 1,98 l (1,04/l) (sis. 17.–21.9. 1,1 kg 2 69 kg Voim. 17.–21.9. 1 etu/kk/S-mobiilikäyttäjä. Kulta Katriina kahvit 425-500g (Norm. 17.–21.9. Kaikki Sensodyne ja Parodontax Suunhoidon tuotteet -30 % Voim. 2 kpl 2 kpl Voim. Hätälä Savulohifilee n. Atria Kalkkunanakki tai Rehti lihaisa nakki 280 g (7,14/kg) Yksittäin 2,49–2,99 (8,89–10,68/kg) 4 00 2 kpl Voim. 6,49-9,75) (7,98-9,39/kg) 3 99 II LLAATTAAAA SS--MMOOBBIIIILLII BOMBALLA OSALLISTU ARVONTAAN S-MOBIILISSA JA VOITA UUDEN LATAAJAN ETU 10 €UROA OSTOSRAHAA Aukioloaikamme löydät osoitteesta pko.fi/palvelut Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä. Kulta Katriina kahvit 425-500g (Norm. Valio PROfeel Proteiinipirtelöt 2,5 dl (6,00/l) Yksittäin 1,95 (7,80/l) 3 00 2 kpl Voim. 17.–21.9. 17.–21.9. Coop Miniluumutomaatti 250 g (3,96/kg) Espanja, Marokko, Tunisia 99 Voim. 750 g 14 90 kg Voim. Ei voi vaihtaa rahaksi. 6,49-9,75) (7,98-9,39/kg) 3 99 LLAATTAAAA SS--MMOOBBIIIILLII BOMBALLA OSALLISTU ARVONTAAN S-MOBIILISSA JA VOITA UUDEN LATAAJAN ETU 10 €UROA OSTOSRAHAA SYYSKUUN S-MOBIILIETU JA LUNASTA HUIPPUEDUT KÄYTTÖÖSI! LÖYDÄT S-MOBIILISTA MM. 1 etu/kk/S-mobiilikäyttäjä. Voimassa 1.-30.9.2025 PKO:n S-marketeissa, Saleissa ja Prismassa. Kotimaista Broilerin koipireisi n. Keskiviikko 17.9.2025 7 Katso resepti yhteishyvä.fi Edullista arkiruokaa SYYSKUUN S-MOBIILIETU JA LUNASTA HUIPPUEDUT KÄYTTÖÖSI! LÖYDÄT S-MOBIILISTA MM. 17.–28.9. 17.–21.9
Kesällä mehiläisten ahertaessa meden keräämisessä, on pesien elämänmenoa hyvä käydä tarkkailemassa noin yhdeksän päivän välein. Hunajaa on saatavana myös pehmeäksi kiteytettynä ja sitä saadaan kun jo kiteytymään alkanutta hunajaa silloin tällöin vaivataan. Hunaja saa selkeytyä päivänkaksi, jolloin ilmakuplat häviävät ja mahdolliset vahamurut nousevat pinnalle pois kuorittaviksi. Ja jos munnaa on alettu kehittämmään, niitä on ylleensä usseempi. Reunoilta hunaja valuu lingon pohjalle ja sieltä se valutetaan siivilän läpi pois. Vasemmanpuoleisessa purkissa on juuri lingottua hunajaa ja oikeanpuoleisessa on hunaja kiteytynyt. Pesän yläkerroksissa olevat kehät tulevat olemaan hunajakehiä eli hunajakakkuja ja alakerroksissa olevat sikiöintikehiä, joissa uudet mehiläiset kehittyvät. Kuorimavaha otetaan talteen ja siitä voidaan sulatuksen jälkeen tehdä kehissä käytettäviä vahapohjukkeita. Pesään laitetaan loppukesän-alkusyksyn aikana talviravinnoksi sokerilientä, johon kuivasokeria tarvitaan yhden pesän tarpeisiin 18-25 kg sekä tehdään punkintorjunta muurahaishappoliinoilla, joilla saadaan mahdollista varroapunkkikantaa pienemmäksi. – Sillä saahaan varmistettua se, että hunajakakku on riittävän kuiva. Talveksi mehiläiset kerääntyvät palloksi ja pitävät itsensä lämpiminä siipiä värisyttämällä. Kuorimista seuraa muutaman minuutin linkous ja Hyvönmäen Marjatilalla se tapahtuu 12-kehäisellä lingolla. ” Sadonkorjuun aika on, kun ylimmissä osastoissa oleviin kehiin eli hunajakennolevyihin mehiläiset ovat tehneet hunajan päälle vahakuorta.. Kuningattaren lähestyessä kolmen vuoden ikää, alkaa sen muninta heikentymään. Purkittamisen jälkeen sitä ei pysty millään kuivattammaan. Mehiläispesä rakentuu laatikoista eli pesäosastoista, joita pinotaan päällekkäin. Sen tehtävä on estää suurempikokoisen emon eli kuningattaren nouseminen ylempiin osastoihin. – Jos se on ollut yhellä, niin sit voidaan kevväällä kun alkaa mettä tulla ja pesä vahvistumaan, niin lisätä toinen osasto siihen. Vahapohjukkeen molemmille puolille on jo valmiiksi tehty pienenpieniä kuusikulmaisia kennon alkuja, joita mehiläiset sitten itse työstävät vahalla korkeammiksi. Ylhäällä vasemmalla: mehiläistarhaajan suojavarustus, oikealla: sikiöintikehä, jossa on peitettyjä munia sekä hunajaa. Jokaisesta pesästä löytyy myös kuhnurikehä, joka toimii kuhnureiden eli koirasmehiläisten sikiämispohjana. Purkituksen jälkeen hunaja on valmis pöytään katettavaksi ja vaikka pullasiivun päälle levitettäväksi. ENNEN mehiläispesälle menoa puetaan suojavaatetus, jonka avulla vältetään mahdolliset pistot. Kuivauksen jälkeen hunajan päällä oleva vahakerros kuoritaan pois, sillä se estäisi linkousvaiheessa hunajan irtoamisen kehyksestä. Pari päivää ennen korjuuta sulkuristikon tilalle voidaan laittaa mehiläispakolevy. Tilan isännällä, YouTube-videoistaan tunnetulla SisuLassella eli Lasse Kankkusella, on yhdeksän vuoden kokemus mehiläistarhauksesta ja tilalla on kuutisenkymmentä mehiläispesää. Pohjois-Karjalan marjanviljelypiiri valitsi tilan tänä kesänä vuoden pohjoiskarjalaiseksi marjatilaksi. Silloin on aika kasvattaa uusi tai ostaa valmiina, vaikka kirjekuoressa kotiin toimitettuna. Sitten emo soppii munimaan, kertoo Kankkunen. Osasto, jonka kaikki kehät ovat täynnä hunajaa, voi painaa 20-30 kiloa. Niin se on ylleensä varma merkki, että siellä suunnitellaan tämmöstä. Välillä linkoamisen suuntaa vaihdetaan. Alhaalla vasemmalla: hunajan päältä kuoritaan vaha pois ennen linkousta, oikealla: hunajan ulkonäkö ja rakenne voivat muuttua ajan myötä. Ennen kolmannen osaston laittamista, toisen osaston päälle asennetaan metallinen sulkuristikko. Mehiläispesässä sikiöintiä tapahtuu sydäntalvea lukuun ottamatta vuoden ympäri. Talvehtiminen tapahtuu 1-2 osastolla, pesän vahvuudesta riippuen. Kiteytymisen voi estää pakastamalla hunajan. Hunajan maku määräytyy pitkälti sen mukaan, minkälaisista kukista mehiläiset ovat mettä keränneet. Hyvönmäen Marjatilan isäntä Lasse Kankkunen käsissään mehiläisten ahertama, valmis hunajakakku. Juoksevan, kirkkaan hunajan ulkonäköön ja rakenteeseen voi ajan myötä tulla muutoksia. Mehiläiset eivät talven aikana ulosta pesäänsä, joten se on ensimmäinen tehtävä ennen muun toiminnan käynnistymistä. Ennen purkitusta voi kosteusprosentin vielä tarkastaa siihen tarkoitukseen valmistetulla mittarilla. Ylhäällä vasemmalla: linkouksen jälkeen hunaja valutetaan siivilän läpi, oikealla: savutin on mehiläistarhaajan vakiovaruste. – Semmoinen kaksi kolmasossaa kun siitä kakusta on peitettyy hunajaa, niin silloin se on aika varmasti valmista. Siellä ilma kiertää niin, että hunajan kosteusprosentti saadaan mahdollisimman pieneksi ja hunajan säilyvyys paranee. Yhdessä pesässä voi elää yhteensä 20 000-70 000 tuhatta yksilöä, vuodenajasta riippuen. Osastot voivat olla styroksista tehtyjä kevytpesäosastoja tai kuten tällä mehiläistarhalla, puisia uretaanilla eristettyjä. – Yleensä ne käy kehittämmään semmosii emokennokuppeja, joihin ne sitten munnii. Alhaalla vasemmalla: hunaja on monikäyttöistä ja sopii hyvin vaikka pullasiivun kanssa nautittavaksi, oikealla: hunajakakut valmiina linkoukseen. Toinen punkintorjunta tehdään joulukuussa oksaalihapolla, joka voidaan toistaa vielä keväällä. SADONKORJUUN jälkeen huolletaan pesän asukkaita. Savutin, jossa poltetaan hyvin savuavaa puukuitua, kuuluu mehiläistarhaajan vakiovarusteisiin ja sillä voi tarpeen tullen rauhoitella pesän menoa. SADONKORJUUN aika on, kun ylimmissä osastoissa oleviin kehiin eli hunajakennolevyihin mehiläiset ovat tehneet hunajan päälle vahakuorta. Sisällä osastoissa on vierekkäin suorakaiteen muotoisia kehiä. Levyssä on rakenne, joka mahdollistaa mehiläisten kulkemisen alimpiin osastoihin, mutta estää niiden pääsyn takaisin ylöspäin. Pesäosastoja lisätään sitä mukaa kun tarve, hunajan tuotto ja mehiläisten määrä, kasvaa. Kuiva, laadukas ja varsinkin kotimaisten kukkien hunaja voi kiteytyä ja muuttua lohkeavaksi hunajaksi. Jotkut tarhaajat käyttävät levyn sijaan esimerkiksi lehtipuhallinta, jota hunajakakusta pois puhallettavat mehiläiset pitävät tuulenpuuskana. Kehät asetetaan linkoon pystyyn ja vauhdikkaasta pyörimisestä syntyvä keskipakoisvoima lennättää hunajan lingon reunoille. Kerätyt hunajakehät ovat parin seuraavan päivän ajan kuivaushuoneessa, jossa on ilmankuivain. Kehät rakentuvat vahapohjukkeista, joita ympäröivät puulistasta tehdyt kehykset. Työläisten eli naaraspuolisten mehiläisten liikkumista se ei rajoita. 8 Keskiviikko 17.9.2025 Hunajan matka pellolta pöytään KESÄLAHTI Sari Pitko Kesälahden Varmossa sijaitsevalla Hyvönmäen Marjatilalla on marjan kasvatuksen ja mökin vuokrauksen lisäksi mehiläistarhausta. Tämä vähentää mehiläisten määrää kehissä ja helpottaa siten sadonkorjuuta. Liian kostea hunaja voi ruveta käymään. – Mekaanisesti sitä kiteen rakennetta hienonnettaan, eikä se ennää kovetu kovaksi. Parveilun estäminen, jossa kuningatar lähtee pesästä mukanaan noin kolmannes työläisistä, on yksi kesän tärkeimpiä tehtäviä ja siitä on merkkejä nähtävillä jo etukäteen. Elokuussa oli hunajan pääsadonkorjuun aika ja Koti-Karjala pääsi seuraamaan hunajan matkaa pellolta pöytään. Keväällä on tärkeää huolehtia myös ruoan riittävyydestä. Keväällä kausi alkaa huhtikuussa, joskus jopa maaliskuussa, puhdistuslennolla
Hän on Juhani Päivisen kanssa aloittanut tänä kesänä ensi kertaa ravustamisen, ja he sanovatkin, että tämä on vielä opettelua, mutta ei hullumpi harrastus, jos tykkää vesillä liikkumisessa. Yksisaksiset eivät kelpaa myyntiin, vaan ne päätyvät omaan kattilaan. Kalalajit vaihtelevat vuosittain. – Kurpitsan lehdet ovat osoittautuneet maittaviksi, samoin kuin virnat, Jouni Kastikainen kertoo. Yhdessä sumpuista on nimittäin saaliiksi saatuja saksipuolia, eli niitä, jotka ovat menettäneet toisen saksistaan tappeluissa. – Saaliit eivät kuitenkaan ole olleet suuria, ei näillä tällainen harrastaja rikastumaan pääse, ravustajat tuumaavat. Samalla porukalla he ovat tehneet hoitokalastusta. Samoin on myös suositeltu, että osakaskunnat eivät rajoittaisi pyyntiä lupamaksuilla ja muilla rajoitteilla. Listat ja paneelit. Entistä laajempi valikoima maaleja, tapetteja ja lattiamateriaaleja. 8–17, la 9–13. – On huolestuttavaa, jos järven kalakanta painottuu särkikaloihin, Juhani Päivinen sanoo. Työtä on myös syötteinä käytettävien särkikalojen pyytämisessä. Keskiviikko 17.9.2025 9 Karjalan Pyhäjärvellä suositellaan ravustajia liikkeelle KESÄLAHTI Mirja Hurskainen Hummovaarassa Pyhäjärven rantavedessä ravut möyrivät sumpuissa ja etsivät evästä. Jatkossa ravustukseen tarvittaisiinkin järvikohtaiset yhtenäiset säännöt. Pistä nyt mökkisi ja talosi pinnat kuntoon! Meillä nyt isompi Tikkurilan väristudio. Jo muutaman viikon jälkeen ravustajat ovat huomanneet, että ei homma ihan helppoa olekaan. Laatat ja tarvikkeet. Juhani Päivinen ja Jouni Kastikainen ovat innokkaita kalastajia, jotka ovat aloittaneet tänä kesänä myös ravustuksen. – Nyt on jo jonkin aikaa ollut puhetta, että rapukanta on Pyhäjärvessä kasvanut voimakkaasti ja rapuja pitäisi ruveta pyytämään. Saaliit ovat särkeä, salakkaa, säynettä, pientä ahventa ja vähän lahnaa. Lähinnä onkin kyse vesistön eteen tehtävästä työstä. Tämä on osoitus siitä, että sillä alueella rapuja on liikaa. Keisarinkuja 4–6, Kitee 0400 188 166 Ark. Sumpuissa säilytettävillä ravuilla on eväänä kurpitsan lehtiä. Laadukkaat sisäja ulkomaalit. Runsaasti lattiamateriaaleja. Sekin on huomattu, että ravut ovat vahvoja ja melko aggressiivisiakin otuksia, ainakin sormeen tarttuessaan. Mertoja lähdetään kokemaan miltei joka aamu säätilasta riippuen. Ravustajat ovatkin huolissaan kalastuksen vähenemisestä ja sen vaikutuksesta kalakantoihin. JUHANI Päivinen on Karjalan Pyhäjärven Kalatalousalueen hallituksen jäsen. Ravustuksessa ja hoitokalastuksessa on ollut mukana myös Anu Kastikainen, jolla on tieto rysällä toteutetun hoitokalastuksen saaliista. Edelleen edulliset hinnat ja ammattitaitoinen palvelu. Sen jälkeen ravut lajitellaan kolmeen kokoluokkaan ja lasketaan sumpuissa odottamaan joko vientiä välittäjälle tai päätymistä omaan pataan ja pöytään. – Pitkälti yli 4 000 kiloa, ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa tuli paljon kuoretta
Mikkonen huomauttaa, että vanhoissa vakuutuksissa on usein vain perinteinen palovakuutus, mikä ei kata nykyisiä riskejä. Vakuutusyhtiöt seuraavat nykyään tarkoin jo yksittäisiä kirjanpainajahavaintoja. Hänen mukaansa olisi tärkeää työskennellä sen eteen ettei näin kävisi meillä. Myös näillä tekijöillä on vaikutusta metsien hyvinvointiin. – Tärkeintä on, että metsä olisi seurannassa, hän sanoo. – Tiedetään että on yhtiötä jotka ainakin hetkellisesti ovat rajoittaneet hyönteistuhojen vakuuttamista, Mikkonen kertoo. Pahimmillaan puu kuolee pystyyn. Myös puiden lumikuormien ennustetaan kasvavan Itäja Pohjois-Suomessa. – Meillähän tuulee eniten talvikuukausina jouluja tammikuussa, Tuononen sanoo. Työn voi teettää myös ammattilaisella. Esimerkiksi lumituhojen merkitys vakuutuskohteena kasvanut. Talvella taas sateisuus lisääntyy ja Etelä-Suomen routajaksot lyhenevät. Toisin on muualla Euroopassa. – Jos on tuulelle altis metsikkö, voidaan sitä harventaa lievemmin tuulen puolelta 10 20 metrin kaistaleelta. – Esimerkiksi juuristossa elävä juurikääpä heikentää puuston tuulensietokykyä. Jos hyönteistuhon toteutuminen on olosuhteiden myötä erittäin todennäköistä, vakuutusyhtiöt saatavat rajoittaa hyönteistuhovakuutusten saamista alueelle. Vakuutusyhtiöt kuitenkin seuraavat tarkoin hyönteistuhojen leviämistä. – Vaikka meillä ei voimakkaitten tuulien määrässä ole trendinomaista kasvua eivätkä myrskyt sinänsä ole yleistymässä, on niiden voimakkuus kasvamassa, Tuononen sanoo. Ne ovat onneksi olleet kohtuulliset ja pistemäisiä. Tämä kasvattaa tuulituhojen riskiä. Mikkonen listaa, että nykyiset metsävakuutukset sisältävät laajasti myrsky-, palo-, hyönteisja lumituhojen kattavuuden, ja vakuutuksia voidaan räätälöidä metsän ominaisuuksien mukaan. – Metsänomistajien toteuttama säännöllinen metsänhoito ja ammattilaisten apu ovat keskeisiä vahinkojen ehkäisyssä, Ari Mikkonen kiteyttää viestinsä. Kuvaaja Miikka Kivinen Miikka Kivinen Metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että tuulituhojen metsiin kohdistuvat riskit ovat lisääntymässä. Erityisesti myrskyvahinkojen yleistyminen on lisännyt vakuutusten kysyntää. Lisäksi meillä on hyvät tieverkostot ja metsiä hoidetaan. Oikeilla kasvupaikoilla kotimaiset puulajit myös pystyvät puolustautumaan hyvin erilaisia tuhonaiheuttajia vastaan. – Ne ovat meillä Suomessa lumi-, hirvija tuulituhot. Metsiköille voidaan jättää myös tuulensuojia. Näin puu sietää tuulta ja lumikuormia paremmin jatkossa. Liiketoimintajohtaja Ari Mikkonen LähiTapiolasta muistuttaa, että metsissä on monella tilallisella kiinni merkittävä omaisuus. Puuston saattaa nimittäin olla vaikea sopeutua nopeasti muuttuneisiin olosuhteisiin. Taloudellisessa tarkastelussa puolestaan nousee esiin kirjanpainajien ja juurikäävän aiheuttamat tuhot. Niitä on ollut erityisesti Ylä-Karjalassa ja Kainuussa, ja ne ovat nousseet merkittäviksi vahinkotyypeiksi viime vuosina. – Ne vaikuttavat arvokkaaseen tukkipuuosuuteen, Tuononen sanoo. 10 Keskiviikko 17.9.2025 KESKI-KARJALA Kari Sarkkinen Talousmetsien vakuuttamisaste on edelleen alhainen, vaikka metsätuhojen määrä ja niiden taloudellinen arvo ovat kasvaneet 2000-luvulla. Hänen mukaansa metsänkasvatusta kannattaa tehdä pitkäjänteisesti. Etenkin vanhoissa kuusikkometsissä on Ari Mikkosen mukaan tärkeää varautua vakuutuksin myös hyönteistuhoihin. Hyönteistuhot kuuluvat vakuutusten laajan turvan piiriin. Tuononen kuitenkin kehottaa metsänomistajia kiinnittämään huomiota tiettyjen riskien kasvamiseen. – Sen pääsyynä taas on fossiilisten raaka-aineiden hyödyntäminen, Tuononen sanoo. Tuononen kertoo, että hellejaksojen pidentyessä kosteutta haihtuu enemmän maaperästä. Tässä vaiheessa riski, että hyönteistuhovakuutuksia ei Suomessa enää ollenkaan myönnettäisi on Mikkosen mukaan kaukana. Luonnonvarakeskuksen metsätuhoraporteissa seurataan suurimpia tuhojen aiheuttajia pinta-alallisesti. Metsäalan vakuutustuotteet ovat nykyään räätälöitävissä eri metsätyypeille ja riskeille. Viime vuosina metsänomistajat ovat heränneet vakuuttamaan omaisuuttaan, sillä riski metsätuhoihin on kasvusuunnassa. Tästä voi puolestaan seurata myrskytuhoja. – Jo taimikkoja harvennushakkuuvaiheessa kannattaa tehdä suositusten mukaisia hoitotoimenpiteitä, jolloin runko pääsee järeytymään ja juuristo vahvistumaan. Tuulesta kaatuneet puut ovat heikentyneitä, jolloin ne houkuttelevat kirjanpainajia ja voivat siirtyä viereisiin puihin, Tuononen havainnollistaa. Kosteus taas siirtyy ilmakehään, jonka myötä tuulten voimakkuus kasvaa. Keski-Karjalankin alueella myrskyvahingot ovat lisääntyneet. Metsävakuutusten tulisi kattaa riskit riittävän laajasti Kirjanpainaja käyttää ravinnokseen puun nilakerrosta. Kirjanpainajaa on kyllä syytä seurata tarkoin ettei se lähde leviämään, Mikkonen sanoo ja toteaa, että Eteläja Kaakkois-Suomessa on jo suuria haasteita kirjanpainajan kanssa. Taustalla ovat monipolviset ja toisiinsa liittyvät prosessit. TUULITUHOIHIN voi kuitenkin varautua, Tuononen huomauttaa. Mikkonen suosittelee nyt myös Keski-Karjalassakin metsää omistavia käymään vähintään kerran vuodessa tarkastamassa mahdollisia hyönteistuhoja. Tuhojen on myös taipumusta ikään kuin ketjuuntua. Tuonosen mukaan ilmiöiden taustalla on ilmastonmuutos. Kerralla ei pitäisi myöskään tehdä liian voimakkaita harvennuksia. HYÖNTEISTUHOJEN seuraaminen on myös noussut metsänhoidon merkittäväksi osaksi. Tällä on vaikutusta lumituhoriskiin. Kuva: Mervi Venäläinen. – Suurta huolta ei ole, mutta riskit kannattaa ottaa huomioon ja tehdä oikeita valintoja pitkän tähtäimen näkökulmasta, hän tiivistää. – Meillä on täällä monipuolisesti puulajeja, se vahvistaa vastustuskykyä. – Minimi olisi, että myrskyvahingot olisi vakuutettu, Ari Mikkonen tähdentää KeskiKarjalan alueen metsänomistajille. Metsänomistajille on myös tarjolla tuhoriskeihin liittyvää materiaalia ja koulutuksia. – Keski-Euroopassa on karua katsella, kun kuusikoissa on laitanaan valtavia tuhoja, Mikkonen sanoo. ERILAISTEN metsätuhojen kannalta tilanne Suomessa ei Tuonosen mukaan ole niin huolestuttava kuin vaikkapa Keski-Euroopassa. – Niihin kannattaa perehtyä, Tuononen sanoo. Metsänhoidon asiantuntija: Tuulituhojen riski kasvamassa Myrsky teki tuhojaan Tohmajärven Tikkalassa elokuussa 2024. – Vahinkoja on PohjoisKarjalassakin jo ollut. Valtakunnallisesti tuulituhojen kustannusten arvioidaan olevan metsänomistajille Luonnonvarakeskuksen ja Metsätehon tutkimuksen mukaan noin 9 – 13 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi roudat ovat vähentyneet, lumikuormat kasvaneet ja hellejaksot yleistyneet. Keskilämpötilojen nousun ennustetaan lisäävän sienija hyönteistuhoja. Myös juurikäävän torjuntaan tulee kiinnittää huomiota
Valtion kouluna maatalousoppilaitoksen historia alkoi 1972, ja 1980 sen nimeksi tuli Kiteen maatalousoppilaitos. Maatalouden perusopinnot siirtyivät Riverian Savikontien toimipisteeseen vuonna 2018, minkä jälkeen koulutusyhteistyötä on jatkettu yhteistyösopimuksella tilan toimintaympäristöissä. Kahden elokuisen päivän aikana ehdittiin paitsi muistella niin myös tutustua Koivikon Kartano Oy:n tämän päivän toimintaan. – Sain olla mukana aloittamassa uutta, ja se on ollut merkittävimpiä asioita työurallani, agrologikoulutuksen parissa työuransa tehnyt Korhonen tuumii. MAATALOUSALAN koulutus alkoi Koivikon tilalla jo vuonna 1877 karjanhoitokouluna. Muutenkin tilan monipuolisuus ja sen omistajan ja oppilaitoksen entisen oppilaan Pekka Partasen innovatiivinen ote saa Tahvanaiselta kiitosta. Biokaasulaitos kiinnosti aivan erityisesti Pekka Partasen (kuvassa keskellä) pitämällä Koivikon Kartanon esittelykierroksella. kuva Pekka Tahvanainen Sunnuntaina vierailtiin Puhoksen kylällä, jossa Eelis Nenonen esitteli Perinnenavettaa. Juha Palosuo, viimeinen elossa oleva Koivikolla lapsuutensa viettänyt Branderin suvun edustaja, kävi kertomassa mielenkiintoisilla kuvilla ryyditettynä Koivikon varhaisemmista vaiheista. – Tapaaminen oli niin mieleen painuva kokemus, että sitä menee pitkään sulatellessa. Onneksi Riverian linjoilla Kiteellä on vielä opiskelijoita, Pekka Tahvanainen toteaa. – Mielenkiintoista tässä on se, että koulutus alkoi aikanaan yksityisellä maatilalla ja nyt on taas palattu takaisin, kun Koivikon Kartano tarjoaa harjoittelupaikan Riverian maatalousalan opiskelijoille, Tahvanainen tiivistää kehityskulkua. – Kiteen maatalousoppilaitoksesta valmistuneilla maaja metsätalouden ammattilaisilla on ollut suuri merkitys näille elinkeinoille Itä-Suomessa. Kuva: Pekka Tahvanainen. Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma oli täynnä monipuolista ohjelmaa ja riemukkaita tapaamisia ja siihen saapui 50 osallistujaa. – Koulutuspaikkojen menetys ensin Joensuuhun ja sittemmin Pohjois-Savoon on suuri menetys. Tapahtuman osallistujat pääsivät tutustumaan myös Kiteen Perinnekoneyhdistyksen ja Puhoksen kehittämisyhdistyksen saavutuksiin ja toimintaan Vanhan Puhoksen alueella. Jukka Korhonen valittiin kouluun lehtoriksi vuonna 1986, ja ensimmäiset agrologiopiskelijat aloittivat opintonsa tammikuussa 1987. Ammattikorkeakoulun toiminta eriytettiin hallinnollisesti ammattiopistosta 1.8.2005, ja lukukauden 2009 alusta toiminnot siirtyivät Joensuuhun Utraan. Lounas nautittiin Myllyravintolassa ennen kotimatkaa. Pekka Tahvanainen aloitti rehtorina syksyllä 1985. – Jatkoa tapaamiselle suunnitellaan, koska todettiin, aika kuluu ja tämä ihmislaji ei uusiudu, Tahvanainen tuumaa. – Sain jopa yöpyä entisessä oppilasasuntolassa, joka on nyt muuttunut majoitustiloiksi. Kuva: Pekka Tahvanainen Tilakierros valaisi Koivikon Kartanon monipuolista toimintaa. Saimme ikään kuin elää menneitä aikoja uudelleen, oppilaitoksen pitkäaikainen rehtori Pekka Tahvanainen toteaa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä luopui koulutilasta vuonna 2010. Keskiviikko 17.9.2025 11 toropainenoy.fi Saaressa tai mantereella – meiltä onnistuu • tonttihakkuut ja pihapuiden kaadot • myrskytuhojen raivaukset • metsän istutukset ja taimikonhoidot • pensasaitojen leikkaukset soita 050 344 0135 • www.metsakomppania.fi jyri.vuorinen@metsakomppania.fi 0500 372 202, 0500 340 221 • Jätteiden kuljetukset/astiat • Sakokaivojen tyhjennykset • Vaihtolavat, pyöräkonetyöt • Kaivinkonetyöt • Jätevesijärjestelmät • Hiekat, murskeet, imeytyssepelit ja mullat • Minikaivinkonepalvelut kumitelainen 10 tn www.puhtaanapitopesonen.com Puhtaanapito Pesonen Oy TOHMAJÄRVI Kiteen maatalousoppilaitoksen henki elää muistoissa vahvana KITEE Mirja Hurskainen Kiteen Koivikolle kokoontui elokuisena viikonloppuna vuosikymmenten saatossa Kiteen maatalousoppilaitoksella työskennelleitä. Päivällistä nautittiin Koivikon Kievarissa, ja sinne toi Kiteen kaupungin terveiset kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sinikka Musikka
Niinä viikonpäivin, kun MaitoKarelian hakee maitoa jalostukseen, lypsetään ensin tarvittava A2-maito erilleen ja muut maito sitten sopimuksen mukaan Valiolle. Haastattelua edeltävällä viikolla Outi Hännikäinen oli Maikku-koiran kanssa nautakisoissa Ruotsissa. – Vuosiraportissa 2024 oli kilot melko samat, mutta pitoisuudet on parantuneet, joka nostaa energiakorjattua tuotosta. Tällä hetkellä osa A2-maidosta menee jalostettavaksi A2-tuotteiksi, ja lopusta maidosta Hännikäinen on tehnyt Valion kanssa sopimuksen, joka sisältää toimittamisen myös ulkopuoliselle taholle. – Tämä ei todellakaan ole tehotuotantoa, vaan pyrin tehokkaaseen tuotantoon. – Sataan tonniin on yltänyt yhteensä 5 lehmää ja itse asiassa kaikki niistä on lypsäneet yli 110 000. MaitoKarelia siirtyi Tanja Surmalta heidän omistukseensa maaliskuussa 2023. Maidon tuotanto onkin tämän vuoden aikana kivunnut tilan historian ennätyslukemiin energiakorjatun maitotuotoksen ollessa yli 13 187 kilogrammaan lehmää koti. – Näin asiasta lehtijutun, ja tämänhän on esimerkiksi Australiassa iso juttu. Ei tehotuotantoa vaan tehokasta tuotantoa Outi Hännikäinen uskoo, että reippaasta ja rohkeasta Jadesta saa koulutettua hyvän työkoiran. Ei kenelläkään viljelijällä ole esimerkiksi varaa lannoittaa liikaa. – Ei osata myöskään hahmottaa sitä, että miten paljon yksi maatila osaltaan työllistää muita ammattiryhmiä. Pentueen viisi muuta pentua ovat jo lähteneet uusiin koteihinsa. Se mahdollistaa välillä irrottautumisen tilan töistä. Kun genomitestaan muutenkin lehmiäni, niin tutkiminen hoituu siinä samalla. Lehmissä on hieman enemmän ayrshirejä kuin holsteineja, ja karjan keskipoikimakerta on 3,4. Tilan töissä auttelevat 17-vuotias poika ja äiti. – Tavoitteena onkin syntymänupo puhdas A2-karja. Lypsylehmät nauttivat navetan viileämmästä ilmasta, ja ne päästetään vasta yöksi laitumelle, kun on viileämpää. Pääosin pellot ovat nurmella, mutta myös viljaa on viime vuosina pitänyt lisätä viljelykierron takia, kun nurmen uusiminen suoraan nurmeen ruokkii rikkaruohojen osuutta kasvustoissa. A2-maidossa on maidon proteiinien beetakaseiineista pelkästään tyypin A2 kaseiinia, jonka on todettu olevan A1-tyyppiä vatsaystävällisempää. – Se on ominaisuus, jonka saa selville geenitestillä. Muovikiekot hiehojen sieraimissa estävät niitä imemästä toistensa utaria.. Siinä vaiheessa olin jo muutaman lehmän testannut ja karjasta löytyi jo valmiiksi A2-maitoa lypsäviä lehmiä. RANTANIITYN tila tuottaa A2-maitoa kiteeläiselle MaitoKarelian artesaanimeijerille – on itse asiassa meijerin ainoa maidontuottaja. Myös vakituinen hyvä lomittaja saa häneltä kiitosta. 12 Keskiviikko 17.9.2025 RÄÄKKYLÄ Mirja Hurskainen Outi Hännikäisen maitotilalla Rääkkylän Salokylällä vietetään helteisen iltapäivän lepohetkeä. Poika opiskelee Joensuussa toista vuotta sähköalaa. – Lehmät eivät tykkää helteestä eivätkä jaksa syödä. Olen aina tykännyt jalostaa eläimiä ja tämä on ominaisuus, jota on helppo jalostaa. Hän haluaa, että kuluttajat oppisivat ymmärtämään suomalaisen ruoan tuotantoketjua ja arvostaisivat kotimaisia elintarvikkeita. Näin myös jutun MaitoKarelian perustajasta Tanja Surmasta ja lähetin hänelle viestiä, että olisiko hän kiinnostunut maidosta. Suomessa sitä ei ole vielä oikein noteerattu. Maikku paimentaa hiehot uudelle laidunlohkolle. Tällä hetkellä vain 7 lehmää 34:stä tuottaa muuta kuin puhdasta A2-maitoa. Niin hänelle jää enemmän aikaa karjatyöhön, joka on hänelle kuitenkin se sydämen asia. Maatilat vaikuttavat myös kuntatalouteen eivätkä ne voi muuttaa pienempien verojen perässä toiselle paikkakunnalle. Tällä hetkellä peltoa on vuokramaineen viljelyssä 66 hehtaaria. Nuorkarja on jo lähes kokonaan A2-eläimiä, ja koko karjasta syntymänupoja on tällä hetkellä kolmannes. – Laajentamismahdollisuuksia meijerillä siis olisi, mutta isoihin investointeihin ei ole lähdetty, tuumaa Hännikäinen, joka omistaa meijerin yhdessä Kirsi Muhosen kanssa. Kevyt koira työskentelee Outin ohjauksessa haukkumatta ja pulahtaa välillä vilvoittelemaan vesialtaaseen. – Menestystä ei tullut, mutta kokemusta sitäkin enemmän. Hiehot hieman haastavat työmyyrää, mutta loppujen lopuksi ne kuitenkin antavat periksi nopeasti kiitävälle mustavalkoiselle nuolelle. – Toinen tavoitteeni onkin kouluttaa paimennuksessa toimivat bordercolliet, Hännikäinen tuumaa Jade-pentu sylissään. Vaikka tilalta löytyy peltotyökoneita, Hännikäinen on todennut paremmaksi ratkaisuksi urakoitsijan käytön viljelytöissä. Jadesta tulee paimen kotitilalle. Maikun kanssa lähdetään siirtämään hiehoja laidunlohkolta toiselle. Tällä hetkellä päiviä on yhdestä kahteen viikossa. Karjan kaksi vanhinta lehmää ovat 10 kertaa poikineita, kumpikin satatonnareita. Hyvään tuotokseen pyrkiminen on osa sitä periaatetta, jonka mukaan Hännikäinen haluaa hyödyntää tuotantopanokset parhaalla mahdollisella tavalla. OUTI Hännikäinen aloitti kotitilansa maatalousyrittäjänä vuonna 2009. PIHALLA tarhassa on kolme aikuista bordercollie -narttua, joista Maikku on saanut pennut toukokuussa. Navetassa ollessaan ne syövät paremmin ja tuotos kestää tasaisempana
. Yksilöllistä palvelua yli 30 vuotta. Palveleva kalusteliike Puh. Tiina Anola-Pukkila Pohjois-Karjalan Martoista jakaa reseptejä ja kertoo, miten varautua ja valmistautua poikkeusoloissa tapahtuvaan ruoan valmistukseen. – Myös kasviksia ja järvikaloja on hyvin saatavissa säilykkeinä. Lautasille tupsahtelee uusia makuja ja rakenteita, mutta kaikki todetaan suun mukaisiksi. Grillimakkaraa ei tämän tarjoilun jälkeen jää kaipaamaan! Helena Gröhn ja Iina Pälväjärvi huolehtivat omenapaistoksen raaka-aineista. KITEEN JÄTEHUOLTO Seuraa meitä myös somessa KULJETUSPALVELU PEKKA TOIVANEN Kitee • Maansiirtoja vaihtolavakuljetukset • Kontit ja roskalavat • Teiden kunnostus sorastus • Pyöräkuormaajatyöt • Peltomultaa Puh. Rullaja sälekaihtimet Meiltä: • KALUSTEET • VALAISIMET • MATOT • Monipuoliset edustukset • Kotiinkuljetus • Kokoamispalvelu Reiluja tarjouksia. Tavoitteena on Suomen itärajan läheisten maaseutualueiden kyläyhteisöjen ja asuinalueiden resilienssin, elinvoiman sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Tiina Anola-Pukkila, Tauno Havurinne ja Pirkko Toropainen valmistelivat trangiaa käyttöön Omenapaistos, tomaattinen papu-choritzokeitto ja sen seurana tarjotut lämpimät leivät olivat vain osa kurssin monipuolisista tarjoiluista.. • SÄNGYT • PATJAT • PEITOT • TYYNYT • YM. Illan menu on monipuolinen, koska on tarkoitus tutustua myös uusiin tuotteisiin kuten herneproteiiniin, joka on ainesosana kukkakaali-herniscurryssa. Lopuksi istutaan kodan suojiin ukkosen jyrähdellessä taustalla. 050 584 3709 pekka.toivanen1@gmail.com Kitee Veini 0500 848485 Rauno 0500 943436 Koivikontie 4, 82430 Puhos p. On alkamassa PAREMPI VARA -hankkeen tilaisuus. – Enimmäkseen teemme nyt evästä säilykkeistä. – Tulemme oikein mielellämme pitämään kursseja, kun vaan tällä tavalla pyydetään, hän kiittelee Kiteen Säyneenkylän Marttoja tilaisuuden järjestämisestä. Jokaiseen ryhmään riittää monta tekijää eri ikäisiä, niin naisia kuin miehiä. 0400 418 011, kiteenjatehuolto@gmail.com Tilaa sinäkin PAIKALLINEN JÄTEHUOLTO! • Lokakaivojen tyhjennykset • Viemäreiden avaukset/ pesut ja kuvaukset • Siirrettävien käymälöiden vuokraus • Korkeapainepesut • Vaihtolavojen kuljetukset ja vuokraus myös konelavakuljetukset • Jätteen kuljetus ja vastaanotto • Kappaletavara ja puutavara nosturityöt • Pyöräkonetyöt . Kokkaajat iskeytyvät työhön suurella innolla. ILLAN teemana on arjen häiriötilanteisiin liittyvien varautumisen taitojen vahvistaminen ja ruoan valmistaminen kotivarasta. 050 567 9350, kalustetalo.fi AVOINNA: ma–pe 9.00–17.30, la 9.00–14.00. Hankkeen toiminta-alueena on Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Pohjois-Karjala ja kohderyhminä maaseutualueiden asukkaat, yhdistykset ja yritykset. Trangiaa päästään myös kokeilemaan tositoimissa. Pääosin ruoka laitetaan avotulella, mutta Anola-Pukkila esittelee myös erilaisia retkikeittimiä. Niillä ruokiin saadaan vaihtelua ja hyviä ravinteita. Omenat, sipulit ja paprikat pilkkoutuivat, säilykepurkit rapsahtelivat auetessaan ja leivät paahtuivat. 0500553729 KRAMP VARAOSAJA TARVIKEMYYMÄLÄ KITEELLÄ Yhdessä maittavaa kotivarasta KITEE Mirja Hurskainen Säynejärven Erän metsästysmajan kodassa loimottaa valkea, vaikka ilman sitäkin tarkenisi. Keskiviikko 17.9.2025 13 Pyhäjärventie 1, KESÄLAHTI puh. Hanketta rahoittaa Kaakkois-Suomen ja PohjoisKarjalan ELY-keskukset. Hankeen päätoteuttaja on Kaakkois-Suomen Martat, ja osatoteuttajana toimii Pohjois-Karjalan Martat. Tuli on kuitenkin tarpeen, koska on alkamassa rupeama, jonka aikana tulisijalla valmistuu monta eri ruokalajia. Kotimaista laatutavaraa. Kun raaka-aineet ja välineet on saatu koottua, pienissä porukoissa valmistuu monen ruokalajin maistiaismenu. Mukana on myös joitakin hyvin säilyviä tuoretuotteita kuten sipulia ja paprikaa
OSUUSKUNTA on kesän mittaan seurannut Onkamoiden happitilannetta. – Nyt odottelemme sen valmistumista, että pääsemme taas Onkamoille pyytämään. Eristyksiä ei seiniin ole tulossa. Rakentamiseen saa investointitukea. – Rehevästä järvestähän se kertoo, että hapettomuutta on, Huusari tiivistää. Keväällä osuuskunta otti käyttöönsä purkituskoneen. ” Yhteensä Lajusella on noin 450 lehmää, hiehoa ja vasikkaa.. Kalastuksen ja kalanjalostuksen kuitenkin keskeytti heinäkuussa alkanut keittiöremontti. Lajusen omat työntekijät ovat tehneet työmaalla traktorija kaivinkonetöitä. Lajunen kertoo, että vasikoiden vastustuskyky ei ole niin hyvä kuin isoilla lehmillä. Se on meillä hittituote, Huusari kertoo. Huusarin mukaan alkukesästä vakavaa hapettomuutta ei ilmennyt, mutta elokuussa tilanne näytti huonommalta. – On parempi, että vasikat ovat omassa rakennuksessaan kasvamassa. – Tämä tulee noin 70 vasikalle, hän kertoo. ” Alkukesästä lanseerattiin ensimmäinen muikkutuote. Viime vuosina Koivumaidolle on hankittu myös aurinkopaneeleita. Lumimuutoksella kalasta tehdään monenlaisia tuotteita. Keski-Karjalan alueella tärkeä projekti on ollut Onkamoilla harjoitettu verkkoja rysäpyynti. Rakenteilla on tällä hetkellä myös varastorakennus. Yrityksellä ei tällä hetkellä ole laajentumisajatuksia, mutta eläinten hyvinvointiin ja työn helpottamiseen liittyviä rakennussuunnitelmia on Lajusen mukaan pohdittu. 13 metriä leveän ja lähes 50 metriä pitkän rakennuksen on määrä valmistua joulukuussa. Oma navetta vasikoille Vasikoille tarkoitetun navetan pitäisi valmistua jouluksi, yrittäjä Ari Lajunen kertoo. – Pohjassa oli hapettomuutta. Lumimuutos kalastaa Onkamoilla Arvo Ketolaisen veistämä puuvene hallitsee Osuuskunta Lumimuutoksen ruokasalia. Keittiön on tarkoitus avautua syyskuussa. TOHMAJÄRVI Miikka Kivinen Kiteentien varteen Tohmajärvelle on pikkuhiljaa noussut korkeahko rakennus, joka on herättänyt ihmisten kiinnostuksen. Lahnat ja särjet ovat sen verran ruotoisia, että me jauhamme fileet. Uuden rakennuksen myötä myös ilmanvaihtoa saadaan paremmaksi. – Kaikkien ensimmäinen kysymys on, että mikä rakennus se on, Koivumaito oy:n toimitusjohtaja Ari Lajunen sanoo nauraen. Vasikoita saattavat uhata vaikka hengitystietulehdukset tai ripuli. Navettaan on tulossa yksi lämmin huone, mutta muuten se on kylmillään. Syyskuun alussa Lumimuutoksen vieraana kävi yhteensä 30 asiantuntijaa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Tämä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, vaan hapettomuutta esiintyy toistuvasti Onkamojärvien syvänteissä kesäisin ja talvisin. Navetan kustannukset ovat Lajusen mukaan satojatuhansia euroja. Särkikaloja pyytämällä pyritään vaikuttamaan myös järvien rehevöitymiseen. Aiemmin muissa vesistöissä kalastanut osuuskunta kalasti Onkamoilla nyt ensimmäistä kesää. Lämpimässä huoneessa valmistetaan vasikoiden ravinnoksi tuleva maito. – Tämä on pitkän ajan ratkaisu, hän toteaa. Makutestien jälkeen alkukesästä lanseerattiin ensimmäinen muikkutuote, jota on jo valmistettu pieni erä. Onkamojärviltä pyydetään esimerkiksi lahnaa, särkeä, kuhaa ja ahventa. Vierailujen tarkoituksena oli tiedonvaihto ennallistamishankkeisiin liittyen. Hapettomuuden merkittävä aiheuttaja on pitkään jatkunut maankäytöstä johtuva ulkoinen ravinnekuormitus sekä järven luontaisestikin suuri biologinen tuottavuus. 14 Keskiviikko 17.9.2025 TOHMAJÄRVI Miikka Kivinen Lumimuutoksella on takanaan kiireinen kesä, kertoo osuuskunnan tutkija Noora Huusari. Esimerkiksi pihan asvaltointia on suunniteltu jo jonkun aikaa. Onkamojärvillä tapahtuvan toiminnan lisäksi Lumimuutoksen ennallistamistyöt jatkuvat esimerkiksi Ilomantsin alueella Koitajoella. Taustalla on vuoden 2023 alussa Pro Onkamojärvet ry:ltä Lumimuutoksen vastuulle siirtynyt Onkamojärvien ennallistamisja vesiensuojelutoiminta. – Lattian alla oli kosteutta, koska kaadot oli suunniteltu niin, että vesi ei valunut kunnolla viemäriin. – Särkikaloista tehdään kalamassaa. Lajunen sanoo, että oman navetan rakentaminen vasikoille on järkevää, koska hänellä on kymmeniä vasikoita. Itse juottaminen on pitkälti automatisoitu, Lajunen kertoo. Lattia on nyt kokonaan uusittu ja kaadot on korjattu, Huusari kertoo. Yhteensä Lajusella on noin 450 lehmää, hiehoa ja vasikkaa. Kalakaupan ja kirpputorin lisäksi esillä on kaksi taidenäyttelyä. Lajusen mukaan kyseessä eläinten hyvinvointiin liittyvä investointi, joka ei sinänsä lisää liikevaihtoa. Huusarin mukaan kalastus Onkamoilla on järkevää myös logistisesti, sillä Lumimuutoksen toimitilat ja kalanjalostustoiminta sijaitsevat Tohmajärvellä. SYYSKUUN alussa rakennuksen lattia oli valettu ja runko rakennettu. Osuuskunnan toiminta herättää myös kansainvälistä kiinnostusta. Lumimuutoksen Tohmajärven toimipiste on avoinna syyskuun loppuun saakka kerran viikossa. Navetan rakennustöissä on ollut mukana yhdestä kahteen kirvesmiestä. Hän paljastaa, että kyseessä on vasikoille tarkoitettu navetta
0400 445 861 kaivujakone@gmail.com METSÄPUPET puun osto, välitys sekä puunkorjuu 040 037 8283 Pentti Varonen Kuljetusliike Kahelin Oy Kuljetusliike Kahelin Oy Tohmajärvi – Värtsilä – Tuupovaara Tuomo Kahelin puh. Anna ja Jippu Salmelle (katolla) Kiteen eräja riistapolun reitit ovat tuttuja.. Karhut eivät ole retkeilijöitä pelottaneet. Kuva: Anna Salmen kotialbumi. – Mie oon aina luottanut, et meidän lapsista lähtee niin paljon ääntä, ettei ole sitä pelkoa ollut. Syys-lokakuun vaihteessa on tulossa retki Ruunalle ja Aittokoskelle, mutta sitä ennen suuntana on Espanjan Costa Brava, jonka patikointireiteillä on tarkoitus tehdä päivämatkoja. Yön yli kestävät retket yövytään yleensä autiotuvissa tai teltassa, joita kertyy vuodessa 10-15. – Jippu on 3-vuotiaana kulkenut lähes 10 kilometrin päivämatkoja. Terv. Retkeilemässä Norjassa kesäkuussa 2018. Anna korostaa hyvän ja riittävän unen tärkeyttä retkiolosuhteissakin. 050 353 8766 s-posti kuljetusliike.kahelinoy@saunalahti.fi • Murskeja sorakuljetukset • Maanrakennustyöt • Puutavarakuljetukset Arppentie 26b, 82500 KITEE 0400 557 931 www.talosaato.fi – sähköasennukset – kameravalvontajärjestelmät – ilmalämpöpumput – aurinkosähköjärjestelmät – rakennusautomaatiojärjestelmät – sähköautojen latausasemat JÄTEHUOLTO J. Varusteiden suhteen Anna muistuttaa, ettei retkeilyn tarvitse olla välineurheilua. – Lähtee puhtaasti lapsen ehdoilla ja säilyttää sen leikkimielen. Nenonen Kitee, puh. Ruoanlaitto retkillä tehdään pääasiassa kaasupolttimella ja ruokavalinnat muokkautuvat porukan ja kuljettavan matkan mukaan. Värillinen myös. – Miehän oon siis prinsessamatkailija. Myös kotisuomen sekä lähialueen reitit ovat hyvin tuttuja. Retkeily on lasten myötä muuttanut vähän muotoaan. – Päivämatkan päätteeksi joutuivat kävelemään 6 kilometriä, että pääsivät valtatielle, josta saivat sitten taksin ja pääsivät sairaalaan paikkaamaan peukalon. Pidemmille reiteille valmiit retkiateriat ovat kevyitä kantaa, kun taas lyhyemmälle voi ottaa mukaan vaikka leipää ja voita. – Kunhan ovat omiin tavoitteisiin sopivat. Hankaavia saumoja on hyvä välttää ja vaihtovaatekertoja on oltava riittävästi, sillä paleleminen on yksi ikävimmistä asioista, joita retkeilyssä voi tulla eteen. Anna kannustaa kokeilemaan retkeilyä lasten kanssa, vaikka ihan lähialueella. PERHE retkeilee vähintään kuukausittain, useimmiten päiväretkien muodossa. Annan lempireittejä ovat Tuupovaaran Vekaruksen luontopolku ja Ilomantsin Taitajan taival, jossa hän on kulkenut useita kertoja. Ei tarvitse olla asultaan juuri tämä ja voi muotoilla ehdotustenne mukaan ! Koko voisi olla joku 5 x 8 cm tai mikä nyt sitten on hyvä. MUKANA Salmen perheen retkillä kulkee pieni ensiapupakkaus, eikä lasten kanssa retkeillessä riskejä oteta. Mukana voi olla lintukirja tai vaikka suurennuslasi luonnon ihmettelemistä varten. Retket ovat pääosin sujuneet ilman tapaturmia, mutta kerran Tomin ollessa retkeilemässä Kuusamon Karhunkierroksella perheen 6ja 9-luokkalaisten kanssa, oli kirves katkaissut peukalonpään irti. Vanhempien lasten muutettua kotoa, nyt mukana retkeilemässä on pääasiassa perheen kuopus, 9-vuotias Jippu. Jippu kertoo odottavansa aina kovasti uutta retkeä. Lempiretkeilypaikaksi Jippu nimeää Lieksan ja Ilomantsin alueilla sijaitsevan Patvinsuon ja varsinkin siellä olevat pitkospuut. VARONEN AY P. Retkeily on ympärivuotista, mutta talviaikaan vähäisempää. JIPUN lempiasioita retkillä ovat yhdessä oleminen ja porukalla kulkeminen sekä retkieväät, varsinkin Tomiisän paistamat letut. Ollessaan yksin lasten kanssa luonnossa Anna pysyykin kantavuusalueen sisäpuolella. Sen pituus on 16 kilometriä ja silloin 7-vuotias Jippu kulki sen omin jaloin. – Patvinsuo on helppo kohden lasten kanssa kun maasto on niin tasaista, Anna kertoo. 0400 245 429 • Jäteja energiajätekuljetukset • Vaihtolavakuljetukset • Maansiirtoja konepalvelu • Sorat, murskeet ja mullat • Kalliomurskeet • Hiekoitussora 0–8 mm • Hiekoitussepeli 4–10 mm Moi Jos ohessa olevan ilmoituksen laittaisin rakenne ja sisusta teemalehteen 23.4. Muita lemppareita ovat valkosuklaalla kuorrutetut pähkinät sekä vaahtokarkit ja ruokana nuotiomakkara. 0400 245 429 P. Anna suosittelee kosteuden ja tuulen kestäviä sekä hengittäviä materiaaleja. Annalla ja Tomilla oli vahva retkeilytausta jo ennen lasten syntymää ja lapset lähtivät luontevasti mukaan, jo ihan vauvaiästä lähtien. Nyt retkeen voi kuulua esimerkiksi hippasilla olemista, kivillä hyppimistä tai parkouraamista. – Lasten kanssa ihan eri tavalla oppii pysähtymään. Mutta sieltä ne menivät sitten takaisin ja jatkoivat kierroksen loppuun. – Enemmän se loppukesään ja syksyyn painottuu. Keskiviikko 17.9.2025 15 KAIVU JA KONE H. – Kyllä sitä lasten kanssa retkeillessä miettii puhelimen kantavuutta. Kaukaisin retkeilykohde perheellä on ollut Kreetan Samaria-rotko kaksi vuotta sitten. Arto Rantanen 0500218761 • Sisäilmatutkimuksetja mittaukset • Kosteuskartoitukset ja rakennekosteusmittaukset • Kuntotutkimukset • Asbestija haitta-ainekartoitukset • Asuntokaupan kuntoarviot 0500218761 www.karjalansisailmapalvelu.fi arto.rantanen@karjalansisailmapalvelu.fi Retkeilyä yhdessä lasten kanssa TOHMAJÄRVI Sari Pitko Retkeily lasten kanssa on tuttua puuhaa tohmajärveläisille Anna ja Tomi Salmelle ja 10-lapsisessa perheessä yhteisiä retkiä on vuosien aikana kertynyt monia. Voin rönytä metsässä viikon, mutta epämukavuutta en siedä. Miulla on silkkilakana ja untuvamakuupussi
Hän tulee hoitamaan metsäasiantuntijan hommia samalla alueella, jolla Jounikin on niitä hoitanut. Konkreettisena esimerkkinä Jouni mainitsee metsänkäyttöilmoitukset. Hän itse ei voisi kuvitella elävänsä ilman jokapäiväistä ulkoilua luonnossa. Kokemus oli ilmeisen kiehtova, sillä peruskoulun jälkeen edessä olivat opinnot Onkamon metsäkoulun peruskurssilla vuonna 1975. – Mieluummin -25 astetta kuin +25. Talvella Satu Vahimaa hiihtää ja lumikenkäilee. Eräja luonto-oppaan koulutus Niittylahdessa Riverialla ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Metsämieli-ohjaajan koulutus ovat syventäneet luontosuhdetta. Maiju Lassilan koulussa erityisluokanopettajana työskentelevä Vahimaa on kouluttautunut muutama vuosi sitten myös eräja luonto-oppaaksi. Sieltä ura urkeni Rääkkylään Tehdaspuun hommiin ja edelleen metsäinsinööriopintojen kautta Stora Enson palvelukseen. Siellä hän marjasti, sienesti ja kävi mummon kanssa ongella. Haaveena olisi päästä myös tutustumaan retkiluisteluun ihan oikeilla välineillä. Ensikontaktin tulevaan ammattiinsa hän kertoi saaneensa jo kymmenvuotiaana ajaessaan hankintapuita hevosella. – Luonnontuntemus alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Eläkepäiville siirtynyt Jouni Hirvonen voi jatkossa keskittyä suomenpystykorva Vilin kanssa kanalintujahtiin. Kun ei ollut kyytiä, niin ajoin sinne pyörällä Joensuun Rantakylästä. Työnjatkaja Jounille on jo valittu. Tehokkuusajattelun rinnalla iso muutos on tapahtunut myös työturvallisuuteen ja luonnonsuojeluun liittyvien asioiden hoidossa. Hän yrittää aina mahdollisuuksien mukaan viedä oppilaansa myös retkille luontoon. – Kun luonto ja retkeily kiinnosti, niin suoritin ensin avoimessa korkeakoulussa seikkailukasvatuksen opinnot. Viidessä vuosikymmenessä metsäalallakin on ehtinyt tapahtua paljon. Luontoarvojen säilyttämiseen, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja luontokadon estämiseen liittyvät näkökohdat tulevat hyviin esiin päivittäisessä työssä. ” Koskaan ei ole liian huono keli ulkoilua varten. Uiminenkin on paljon mukavampaa viileässä vedessä, myös avantouintia harrastava luontoihminen toteaa ja kiteyttää, että luonnossa on hyvä olla ja sieltä saa positiivista virettä elämään. Hän on pitkän työrupeaman jälkeen siirtymässä eläkepäiville Stora Enson palveluksesta. Satu Vahimaa Luonto mukana jokaisessa päivässä Luonto tarjoaa hyvinvointia Satu Vahimaan elämään.. Kun perheen kolme lasta olivat pieniä, aloitettiin perheen yhteiset retket luontoon. Sertifiointi osoittaa, että puu on peräisin metsästä, jossa metsätaloutta on harjoitettu taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ja jossa metsätalouden harjoittamisen rinnalla on otettu huomioon myös metsän monimuotoisuus sekä virkistysja kulttuuriarvot. Ne ovat nousseet vahvasti pinnalle, eikä niitä yksikään metsäalalla toimiva voi sivuuttaa. – Muistan, kun teini-ikäisenä päätin, että Uskaliin pitää päästä. Nykyään joka toisessa ilmoituksessa alkaa olla maininta luontokohteesta, joka tulee ottaa metsänkäsittelyssä huomioon. Myös retkeilyn talvija erätaitoja tuli paljon lisää. – Kovasti olen pitänyt myös siitä, että työsarka on ollut leveä ja monipuolinen. Hän on Eemil Kansanniva. Silti voin huoletta sanoa, että tunnit ovat tulleet reilusti täyteen. Hänen työtään Stora Enson metsäasiantuntijana jatkaa Eemil Kansanniva. ELÄKEPÄIVILLÄKIN metsä pysyy paikkana, missä Jouni tulee paljon vapaaaikaansa viettämään. JOUNIN ura metsäalalla on runsaan viiden vuosikymmenen mittainen. Mitä enemmän tuuli tai sade lyö kasvoihin, sitä varmemmin tietää olevansa elossa. Päivät eivät ole olleet veljeksiä, kun saran toisella laidalla on saanut tehdä toimistohommia ja toisella käyskennellä metsässä tekemässä yhteistyötä metsänomistajien kanssa. Eemil on lähtöisin Muhokselta, mistä tie on tuonut Leppävirran, Kuopion ja Joensuun Ammattikorkeakoulussa suoritettujen metsätalousinsinöörin opintojen kautta Kiteelle. Työkokemusta hän pääsi kartuttamaan heti koulusta päästyään Tehdaspuun ja Enson palveluksessa pystymittaryhmissä, mistä opintopolku jatkui 1980-luvun taitteessa työnjohtajakouluun. Luonto ja luonnossa rauhoittuminen tuntuvat kyllä kiinnostavan isoa joukkoa ihmisiä, mutta Vahimaa pohtii, että osaammeko me täällä luonnon keskellä asuvat arvostaa lähiluontoa riittävästi. Hän on kouluttautunut myös Metsäkylpyohjaajaksi. TOHMAJÄRVI Mirja Hurskainen Onkamossa metsän keskellä asuvalle Satu Vahimaalle luonnossa liikkuminen on osa jokaista päivää. Jouni vaihtoi vapaalle, Eemil tuli tilalle Eläkepäiville siirtynyt Jouni Hirvonen voi jatkossa keskittyä suomenpystykorva Vilin kanssa kanalintujahtiin. Hänen työtään Stora Enson metsäasiantuntijana jatkaa Eemil Kansanniva. Satu Vahimaa pääsee käyttämään erätaitojaan sekä yläkoulun että Tohmajärven kansalaisopiston retkeilykurssin ja kerhojen vetäjänä. INNOSTUS luontoon syntyi jo lapsena mummolassa Uskalissa. Sittemmin konevoima on korvannut ihmisvoiman ja nykyään etenkin hakkuuja puunkorjuutyöt tehdään lähes yksiomaan metsäkoneilla. Kasvien, sienten, hyönteisten ja eläinten lajintunnistukseen jäi sieltä into. Näiden sanoen takana on kiteeläinen Jouni Hirvonen. Nykyään retkillä ja jopa Lapin vaelluksilla mukana ovat perheen koirat Pyry ja Kuura. Työuran alkuvaiheessa kaikki työt metsissä hoidettiin paljolti metsurien voimin. Samaan päämäärään tähtää myös sertifiointijärjestelmä, johon Stora Ensokin on sitoutunut. Lisäksi koulutus innosti tarkempaan luonnon havainnointiin. – Koirat tarvitsevat lenkkinsä joka päivä, ja kyllä se on niin, että koskaan ei ole liian huono keli ulkoilua varten. Jo aiemmin retkeilyä ja vaelluksia harrastaneelle koulutuksessa uutena tulevia asioita olivat erityisesti vesistöihin liittyvät aktiviteetit kuten melominen. Metsätyöt jäävät vähemmälle, mutta niiden tilalle tulevat entistä enemmän kanalintujahdit yhdessä suomenpystykorva Vilin kanssa sekä hirvenmetsästys, mistä siitäkin on kokemusta karttunut jo viiden vuosikymmenen verran. Hän ei nauti kesän kuumuudesta. Tapoihini ei ole kuulunut kelloon tuijottaminen. Olen saanut varsin vapaasti itse päättää, milloin ja miten hommani hoidan. 16 Keskiviikko 17.9.2025 KITEE Jouko Väistö – Työ Stora Enson metsäasiantuntijana on sopinut minulle hyvin
Tänä vuonna huttuneuvoksen lakin sovitti päähänsä Kesälahti Seuran johtokunnan päätöksellä Kimmo Martiskainen. – Kaikille näille on löytynyt oma rooli: Kitee on hallinnollinen keskus, Puhos pyrkii nykyisin profiloitumaan lapsiperheille suunnatuksi asumislähiöksi, johon suunnitellaan myös teollisuutta. Kesälahdella Martiskainen kertoo saaneensa nauttia yltäkylläisen ihanaa elämää oman suurperheen kanssa ja työuraa lasten ja nuorten parissa. Kesälahti-Martat olivat valmistaneet herkullisen ruishutun. Vunukka olen minä, Lauri oli isäni, Osippa isoisäni ja Musta Vaslei isoisoisä. Kesälahdella hän veti myös koulun kansainvälistä toimintaa, joka toi ystävyyskouluja kymmenkuntaan maahan ja opettajaja oppilasvaihtoa parin kymmenen henkilön osalta. – Paita painettiin Martiskaisten sukutapaamiseen kymmenen vuotta sitten ja tämä paita kertoo aika paljon minusta. Pirtin alkuperäisen omistajan, Haveristen suvun ja Kesälahti-Seuran työ pirtin säilyttämiseksi nousi juhlassa vahvasti esille. Tuhansia on se soittojen määrä. Aivan mahtavaa on ollut olla Kesälahdella, tämä on mahtava paikka, hän lausui. Keskiviikko 17.9.2025 17 KESÄLAHTI Kari Sarkkinen Perinteistä huttujuhlaa vietettiin viimeistä paikkaa myöten täynnä olevassa savupirtissä. Hänen puheensa lähti liikkeelle historiasta, jossa Kesälahti näytti aika erilliseltä alueelta muuten yhtenäisessä Pohjois-Karjalassa. Puheensa hän puki näkökulmaan, ”mitä kiteeläisenä tiedän Kesälahdesta ja millaisia yhteyksiä Kesälahdella ja Kiteellä on ollut”. Tämän vuoden huttuneuvos ylistää ihanaa elämää Kesälahdella Kesälahti-Seuran puheenjohtaja Anne Lindeberg-Piiroinen kapustoi tämän vuoden huttuneuvokseksi Kimmo Martiskaisen. Kesälahdella Martiskainen on vaikuttanut 40 vuotta. On tullut jopa toiselta puolelta Suomeakin kyselyjä, Martiskainen kertoo ihmisten kiinnostuksesta hänen lintutietämystään kohtaan. Kimmo Martiskainen on ollut kouluelämästä eläkkeellä nyt 12 vuotta. Marja Simola kertoi Kesälahdella käydessään myös miettineensä, olisiko Kesälahdenkin asetuttava ehdolle Vuoden kyläksi. Lauantai-ilta eteni Kesälahti-Seuran 70-vuotisjuhlavuoden ja Suomen suurimman jäljellä ja käytössä olevan savupirtin 300-vuotissyntymävuoden merkeissä. Huttujuhlan ohjelmaan kuului yhteislauluja, nälkää kirvoittava hutturuno Erkki Lindebergin värikkäästi lausumana ja tietysti Kesälahti-Marttojen valmistaman hutun nauttimista. – Elämä yllättää, olen todella otettu. Tunteikkaassa, ja myös hauskassa kiitospuheessaan Martiskainen kiitti Kesälahti-Seuraa ja sanoi, että on erittäin ylpeä huttuneuvostittelistä. Martiskainen kertoi KotiKarjalan haastattelussa myös vuonna 2011 julkaistusta Valkoselkätikka -kirjastaan, joka nousi vuonna 2012 kolmen parhaan luontokirjan joukkoon Suomessa. Nyt Simola näkee Kiteen Kaupungissa kolme keskusta: kirkonkylä, Puhos ja Kesälahti. Kesälahdelle Martiskaisen toi opinto-ohjaajan sijaisuus Uukuniemen koulussa. Puheessaan Martiskainen piti ”muotinäytöksen”, jossa hän kertoi yleisöä hauskuuttaneen tarinan päällään olevasta pikkutakista sekä paidastaan, jonka rintamuksessa on teksti ”Mustan Vaslein Osipan Laurin vunukka”. – Edellytyksiä kyllä olisi, hän kannusti. HUTTUNEUVOKSEN kapustointi oli juhlan kohokohta. Kesälahti on kaupungin kulttuurikeskus. Perusteluissa KesälahtiSeura kiittää Martiskaista hänen työstään niin Kesälahden yläkoulussa kuin pitäjän näkyvyyden hyväksi. Teksti viittaa hänen karjalaisiin juuriin, jotka ovat lähtöisin Suojärveltä, Vegaruksen kylältä, läheltä Hyrsylän Mutkaa. – Me juhlimme nyt perusteellisesti, Kesälahti-Seuran puheenjohtaja Anne Lindeberg-Piiroinen toivotti tervetulosanoissaan. – Ehkä minut kaikista eniten tunnetaan lintu-Martiksisena. Marja Simola toi juhlapuheessaan esille kiteeläistä näkökulmaa Kesälahteen.. – Olet puolustanut tämän seudun luontoa ja luontoarvoja julkisesti häpeämättä ja suurella asiantuntemuksella. JUHLAPUHEEN huttujuhlassa piti lapsuutensa ja nuoruutensa Kiteellä asunut tietokirjailija Marja Simola. – Kuin kermana kakun päällä harrastukset luonnossa kirkkaiden järvien, Puruveden ja Pyhäjärven maisemissa. Lähihistoriaa kerratessaan Simola toi esiin monia liikenteellisiä, kulttuuriin ja myös koulukäyntiin liittyviä yhteyksiä, jotka ovat kehittyneet Kiteen ja Kesälahden välille. Virka-aikanaan hän on ollut oppilaanohjaajana Kesälahden yläkoululla ja lyhyen aikaa myös Kiteen Arppenkoululla. Lisäksi järjestit aivan mahtavan näyttelyn Sovintolaan, Lindeberg-Piiroinen listasi perusteluja. Myös vesistöt erottivat Kesälahtea Pohjois-Karjalasta ja Kiteestä, kunnes Syrjäsalmeen saatiin 1950-luvulla lossiyhteyden sijalle silta, Simola avasi historiaa. Kun Uukuniemestä tehtiin Uudenkaupungin rauhassa 1721 oma kunta ja liitettiin myöhemmin Etelä-Karjalaan, Kesälahti jäi Pohjois-Karjalaan jonkinlaiselle kolmen läänin raja-alueelle. Huttujuhlan avausta juhlisti Kesälahti-Seuran KiteeSeuralta saama pöytästandaari, jonka kävi luovuttamassa Kitee-Seuran sihteeri Tarja Timonen
Jos syötin sisällä olevaa rokoteliuosta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä vähintään 15 minuutin ajan. Syöttirokotteiden levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti eli rabies suuriltakin alueilta. Lentolevitykset jatkuvat aloituspäivästä noin kuukauden ajan. Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti raivotaudista vapaa maa. Tilapäisen suojelun hakemuksen jättöaikoihin muutos KITEE Kari Sarkkinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutkii laitonta rajanylitystä Venäjältä Suomeen Kiteen Välivaarassa. Niiden pudottamista pihoille, asutuskeskuksiin ja vesistöihin vältetään. Rajavartioston partiot ottivat henkilön kiinni rajan läheisyydestä. syyskuuta. – Tilannekuvassa korostuu tarve vahvistaa yhdistysten toimintaedellytyksiä, turvata haavoittuvien ryhmien palvelut ja pienten kuntien elinvoima sekä kehittää korvaavia työllistämisen tukimuotoja yhteistyössä yhdistysten kanssa, Heinonen toteaa. Jos syöttejä kuitenkin löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta tulisi ilmoittaa Ruokavirastoon. Koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta. Palkkatuen loppumisen ja valtionavustusten leikkausten kerrannaisvaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin – esimerkiksi ikäihmisiin, pitkäaikaistyöttömiin, nuoriin, tukea tarvitseviin perheisiin ja maahanmuuttajiin. Tämän jälkeen on otettava yhteyttä terveyskeskukseen. Sähköpostiosoitteesta palvellaan suomeksi ja englanniksi. Haastatteluryhmään kuuluivat hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen sekä aluehallituksen puheenjohtajisto. ita-suomi@poliisi.fi. Kuvaaja Sari Pitko Kari Sarkkinen Ruokavirasto aloitti raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle 15. Tämä kasvattaa entisestään Pohjois-Karjalan synkkää työttömyystilastoa, kertoo tiedotteessa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Heinonen. Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein, lentolinjojen väli on 700–800 metriä. Hannele Komu on toiminut palvelujohtajana hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa vuodesta 2017 alkaen. Levitykset aloitetaan alueen pohjoisosista. Kohderyhmänä oli 116 palkkatukea vuosina 2024–2025 hakenutta yhdistystä, ja kyselyn vastausprosentti oli 71. Tapahtumaan liittyen Pohjois-Karjalan alueen rajavaltuutettu on ollut yhteydessä Venäjän Suojärven alueen rajavaltuutettuun. Tilannekuvan on laatinut Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys keväällä ja kesällä 2025 osana selvityshanketta, joka toteutettiin AKKE-rahoituksen (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen) ja Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuella. Asutuksen lähelle pudonneet rokotteet olisi kuitenkin hyvä suojakäsineitä käyttäen siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, jotta lapset tai koirat eivät koskisi niihin. Supistuu ruoka-aputyö, kotoutumisen tukitoiminta (vaarassa loppua kokonaan) sekä kulttuurija matkailukohde. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. elokuuta mennessä yhteensä 13 hakijaa, joista neljä kutsuttiin henkilökohtaiseen haastatteluun. Palkkatuen päättymisen vaikutukset tulevat näkymään asteittain vuodesta 2025 eteenpäin. TILANNEKUVASSA on listattu loppuvat, supistuvat ja epävarmuudessa jatkavat yhdistystoiminnot kunnittain. Mahdollisista haitoista tulee tehdä haittavaikutusilmoitus Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimeaan. Yhdistysten toimintaedellytyksiä heikentävät samanaikaisesti myös valtionavustusten leikkaukset. Maastossa löydettyihin syöttirokotteisiin ei saisi koskea, koska pienpedot jättävät syötit syömättä niihin tarttuva ihmisen hajun vuoksi ja rokottaminen epäonnistuu. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä. Rokotteet levitetään kaakkoisrajalle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Tohmajärveltä Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle. SYÖTTIROKOTTEET ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 senttimetrin kokoisia ja noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Raivotaudin syöttirokotteiden lentolevitykset alkoivat Tohmajärveltä. Suuria lukuja selittää se, että yhdistyksistä 77 prosenttia joutuu supistamaan toimintojaan ja 18 prosenttia lopettaa toimintansa kokonaan. Henkilö on hakenut Suomesta turvapaikkaa. Kiteellä loppuu yhdistysten tuottamana kohtaamispaikkatoiminta, osallistava ryhmätoiminta ja kulttuuritapahtumat. Erityisesti näytteeksi toivotaan kuolleena löydettyjä tai sairaana lopetettuja eläimiä raivotaudin seurantaa varten. Hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisesti hyvinvointialuejohtajan suorassa alaisuudessa työskentelevien vakituisten viranhaltijoiden valitsemisesta päättää aluehallitus. Tilannekuvasta käy ilmi, että Pohjois-Karjalan yhdistyksissä alkoi vuonna 2024 yhteensä 257 palkkatukityösuhdetta, vuonna 2025 enää 87. Tilapäistä suojelua hakevien asiakkaiden tulee varata aika ennen poliisiasemalle saapumistaan sähköpostitse osoitteesta: kv-suojelu. Laiton rajanylitys Venäjältä Suomeen Kiteen Välivaarassa Kari Sarkkinen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten sosiaalipalvelujen toimialuejohtajaksi on valittu terveystieteiden tohtori Hannele Komu 1.1.2026 alkaen. Hannele Komu Siun soten sosiaalipalvelujen toimialuejohtajaksi Kari Sarkkinen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on julkaissut tilannekuvan palkkatuen loppumisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyksiin ja kuntiin. Tilannekuva: Palkkatuen loppuminen aiheuttanut kriisin Pohjois-Karjalan yhdistyskentässä Lähetystori Helppiksen toiminnan lopettamisen yhtenä syynä oli, että tukityöllistettyjä ollut enää mahdollista saada. Valinnasta päätti hyvinvointialueen aluehallitus kokouksessaan viime viikon tiistaina. Lentoja tehdään päivittäin klo 7–21 välillä noin viiden viikon aikana. – Pelkästään kyselyyn vastanneiden yhdistysten osalta maakunnassa menetetään tänä vuonna arviolta 249 työpaikkaa. Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Ruokavirastoon seurantatutkimuksiin. Yhdistysten merkittävimmän valtiollisen rahoittajan, sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA), avustukset kohdistuvat nekin ennaltaehkäisevään työhön. Vuoden 2025 alusta palkkatuen hallinnointi siirtyi kunnille, mutta valtionosuuksia leikattiin 37 miljoonalla eurolla. Sosiaalipalvelujen toimialuejohtajan virkaa haki hakuajan päättymiseen 18. Rajavartiosto on aloittanut esitutkinnan epäillystä valtionrajarikoksesta. Haastatelluista kaksi eteni ulkopuolisen tahon suorittamaan henkilöarviointiin. Sosiaaliturvayhdistys selvittää tiedotteessaan, että palkkatuki on ollut maakunnan yhdistyksille keskeinen voimavara ja työllistämisen väline erityisesti pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Tämän seurauksena maakunnan ennaltaehkäisevä toiminta sekä kulttuurija vapaa-ajan palvelut vähenevät. 18 Keskiviikko 17.9.2025 Kari Sarkkinen Itä-Suomen poliisilaitos tiedottaa, että sen toimipisteillä otetaan vastaan tilapäisen suojelun hakemuksia 1.9.2025?31.5.2026 ainoastaan kahtena arkipäivänä viikossa, maanantaisin ja torstaisin. Hakemuksia otetaan vastaan Kuopion, Joensuun ja Mikkelin poliisiasemilla. Tiedotteen mukaan Pohjois-Karjalan rajavartiosto otti kiinni viikko sitten maanantaina illalla ulkomaalaisen henkilön epäiltynä laittomasta valtakunnanrajan ylittämisestä maastoitse Venäjältä Suomeen. Toimialueella tulee olemaan yhteensä noin 3 200 työntekijää ja sen vuosibudjetti on noin 370 miljoonaa euroa. Selvityksen yhteydessä toteutettiin kysely, johon vastasi 82 yhdistystä. Epävarma tulevaisuus on matalan kynnyksen liikuntaan liittyvällä ryhmätoiminnalla. Rokotusalueelta voi kerätä marjoja ja sieniä. Tohmajärvellä loppuu yhdistysten tuottamana kolme kierrätysmyymälää, kohtaamispaikkatoiminta, arjen tukipalvelut, neuvonta, valmennus ja ohjaus: Digituki, osallistava toiminta ja tuki: Rikostaustaiset henkilöt. Kuvituskuva. Jos rokoteliuosta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, on haavoja pestävä runsaalla vedellä ja saippualla vähintään 15 minuutin ajan ja puhdistaa 70 prosentin alkoholilla. Palkkatuen osalta tiedot on koottu kyselyn pohjalta sen perusteella, missä yhdistys ilmoitti toteuttavansa kyseistä toimintoa. Eläinnäytteistä Ruokavirasto seuraa rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Tilannekuva on ensimmäinen systemaattinen koonti palkkatuen loppumisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyskenttään. Selvitys osoittaa, että palkkatukimuutos heikentää työllistämisen mahdollisuuksia, kaventaa palvelutarjontaa ja lisää painetta kunnille ja hyvinvointialueelle ennaltaehkäisevän työn vähetessä. Pohjois-Karjalan työllisyysalue keskeytti uusien palkkatukihakemusten käsittelyn helmikuussa 2025 määrärahojen loputtua. RAIVOTAUDIN esiintymistä seurataan jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä. Levitysten tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen. – Olemme iloisia siitä, että uuteen sosiaalipalvelujen toimialuejohtajan virkaan saatiin runsaasti hakijoita ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue koettiin vetovoimaisena työnantajana, toteaa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen. Kunnille ja hyvinvointialueelle tämä merkitsee kasvavaa sosiaalija terveyspalvelujen tarvetta ja kustannusten siirtymistä julkiselle sektorille. Raivotautisyöttirokotteita on käytetty menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa metsäraivotaudin torjuntaan. Toimialuejohtajan virka avattiin haettavaksi, koska hyvinvointialueen nykyiset ikääntyneiden palvelujen sekä perheja sosiaalipalvelujen toimialueet yhdistyvät yhdeksi sosiaalipalvelujen toimialueeksi vuoden 2026 alusta alkaen
KIPAN joukkueen runko on kestänyt hyvin kasassa viime kaudesta ja kapteenina joukkoja johtaa edelleen sarjan kovimpiin pistelinkoihin vuodesta toiseen lukeutuva Tapio Niskanen. Kuluneen kesän aikana Pohjoisen Saimaan reitit ovat herättäneet laajaa kiinnostusta ja pyöräilijämäärät ovat olleet selvässä kasvussa. KotiKarjala maksaa postimaksun. Mukavia lukuhetki Mukavia lukuhetkiää Tarjous voimassa –30.9.2025 Tilaa Tilaa paikallislehti! paikallislehti! Tilauksen voi tehdä myös puh. helmikuuta, jonka jälkeen kuusi parasta jatkaa pudotuspeleihin. Lohkon viimeinen putoaa suoraan 3-divisioonaan ja toiseksi viimeinen karsii paikastaan 2-divisioonassa. Reittikehitystyö jatkuu Keski-Karjalassa, Tohmajärvellä ja Kiteellä sekä myöhemmin Savonlinnaan asti, jolloin koko laaja Saimaa by Cycle -reitistö valmistuu. Läh.os: .......................................................................................................................... Kilpailut käytiin kaksipäiväisinä. Runkosarja päättyy 20. Joukkue on saanut myös nimekkäitä vahvistuksia, kun jo aiempina vuosina KiPan paidassa esiintyneet Eetu ja Juuso Lehtiniemi, Joni Lehikoinen ja Joona Immonen tekevät paluun KiPan paitaan. Ketäpä se ei harmittaisi, arviolta kymppikiloisen hauen menettäminen. Kisan voittaja Saila Tarkkonen nosti peräti 548 gramman ahvenen. Pyöräilystä kiinnostuneille matkailijoille riittää nyt pyöräiltävää, vaikka useiksi viikoiksi kerrallaan. Kiteen Pallon salibandyjoukkueen kausi käynnistyy perjantaina Kiteen Rajakillan jäsenistön perinteiset rannalta mato-onki kilpailut järjestettiin Puhoksessa. Molemmat saivat onkikilpailun kiertopalkinnot haltuunsa vuodeksi. Lohkon kaksi parasta etenevät suoraan välieriin ja sijoille 3 – 6 sijoittuneet pelaavat puolivälierissä. Postitoimipaikka: ....................................................................................................... Tuuli oli maltillinen, suorastaan heikko kaakonpuoleinen. ........................................................................................................................................... Postinumero: ............................................................................................................... Yksi todistettavasti useamman näköhavainnon perustella pudonnut ”vonkale” oli todella iso ja se tuntui harmittaneen useamman päivän kyseistä kalastajaa. Tulokset: Vain yksi (suurin) ahven punnitukseen: 1) Saila Tarkkonen 548 g, 2) Juhani Sallanne 432 g, 3) Veikko Pekkinen 376 g, 4) Erkki Kokko 245 g, 5) Aune Simonen 227 g, 6) Henrik Rantanen 174 g, 7) Matti Räty 100 g, 8) Raimo Riikonen 72 g, 9) Sirkka Kinnunen 37 g, 10) Raimo Kokko 34 g, 11) Esko Kärkkäinen 26 g. Timo Päivinen Rajakillan mato-onki kilpailut Puhoksessa ” Kiteeläisten kausi käynnistyy heti kovalla testillä.. Toiseksi paras naisten sarjassa oli Toini Rouvinen ja miesten sarjassa Unto Sirainen. Sähköpostiosoite:......................................................................................................... SAVO-KARJALAN alueen 2-divisioonan lohkossa pelaa kaudella 2025 – 2026 yhdeksän joukkuetta ja runkosarjassa jokainen joukkue pelaa 18 ottelua. Molemmilla kerroilla ”Ahti antoi saalista” Orivesi järvestä jokaiselle kohtuullisesti. Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja: .................................................................. Kolmansiksi kirivät naisissa Salme Karttunen ja miehissä Väinö Hänninen. Ensimmäinen kisa käytiin makasiinien rannassa iltakilpailuna ja toinen Myllyrannan venesatamassa aamukilpailuna. Maksajan sähköpostiosoite:.............................................................. 040 684 8411 tai tilaajapalvelu@kotikarjala.fi Paperilehti 3 kk 29,50 € Digilehti 3 kk 25,50 € Kari Sarkkinen Viime viikonloppuna avattu Viinijärven kierros viimeistelee Pohjoisen Saimaan osion Saimaa by Cycle -reitistöstä. Valmistuessaan reitistö muodostaa satojen kilometrien mittaisen sorateiden verkoston, joka yhdistää Saimaan rannat ja kunnat toisiinsa. Maksajan osoite: ....................................................................................................... Perjantaina vastaan asettuva LeBa oli viime kaudella runkosarjan kakkonen, joten kiteeläisten kausi käynnistyy heti kovalla testillä. Lehtiniemet siirtyvät KiPaan Josban edustusjoukkueesta ja Lehikoinen, Immonen sekä Laine 2-divisioonaa KiPan tavoin pelaavasta Tuupovaaran Dynamosta. Heidän lisäkseen, myös Markus Laine liittyy uutena miehenä kiteeläisten vahvuuteen. Molempiin kahden tunnin mittaisiin kilpailuihin osallistui 15 onkijaa. Kolme parasta sai kunniakirjan ja voittaja sai vuodeksi haltuunsa kiertopalkintopokaalin. Viime kaudella KiPa oli runkosarjan viides ja taipui tiukan taistelun jälkeen Josba II:lle puolivälierissä. Saimaa by Cycle -reitistö etenee RÄÄKKYLÄ Kari Sarkkinen Lauantaina Paksuniemessä käyty Rääkkylän SUUR-ahvenkisa tarjosi osallistujilleen muutaman kunnon körmyniskan. Lämpötila 15 asteen vaiheilla, kertoo Rääkkylän Kalakerhon sihteeri Henrik Rantanen tiedotteessaan. Suurahvenkisan voitto Saila Tarkkoselle KITEE Kari Sarkkinen Kiteen Pallon salivandyjoukkue avaa kautensa 2-divisioonassa tulevan perjantain illansuussa Kiteen VesPelissä lehmolaista LeBa-96 OldBoysia vastaan. Kisasää oli tyypillinen syksyinen: Pilvistä, vesisadetta ajoittain. .......................................................................................................................................... Naisten sarjan paras yhdistelmä kilpailussa oli Annikki Silvennoinen ja miesten sarjan parhaimmaksi onki vähän yllättäen Jouko Karppanen. Keskiviikko 17.9.2025 19 Tilaan Koti-Karjalan q Kestotilaus paperilehti 115,00 euroa/vuosi q Kestotilaus digilehti 101,00 euroa/vuosi q Määräaikainen paperilehti 3 kk/29,50 euroa q Määräaikainen digilehti 3 kk/25,50 euroa q Digilehti 1 kk/8,75 euroa, tilaan _______ kk q Paperilehden tilaajalle näköislehti 1 kk/3,00 euroa, tilaan ______ kk Tunnus 5007530 00003 VASTAUSLÄHETYS Kestotilauksen voit maksaa q 1 erässä q 2 erässä q 3 erässä q 4 erässä Tilaajan nimi: .............................................................................................................. ..........................................................................................................................................
kisapäivän aamukilpailutaamukilpailut Yle Teema & Fem 08.05 BUU-klubben 08.42 Hirvi 09.42 Arkistosta revittyä: Auto 10.11 Unelmakoti 11.10 Villimpi maailma 12.00 Tommi Kitti ja lopettamisen taito (S) 13.00 Miki Liukkonen Mitä et minusta vielä tiennyt 13.57 Elävä arkisto: Aurinko ja meri 14.05 Mie maksan! Lallukan perintö 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.00 Mina Settembre (12) 16.50 Pieni suuri maailma 16.55 Pikku Kakkonen 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 BUU-klubben 18.37 BUU-laulu 18.40 Idefix ja Voittamattomat (7) 18.51 Koiraperheet käytöskoulussa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.54 Norja ilmasta nähtynä 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 22.00 Leonardo da Vinci 22.55 Misha ja sudet (12) Yle TV1 07.00 Kadonneet perijät 08.00 Yle Uutiset 8.00 08.05 Prisma: Puiden salattu elämä 08.50 Luontopäiväkirja 09.00 Yle Uutiset 9.00 09.05 Historia: Kennedyn perhedynastia 10.00 Yle Uutiset 10.00 10.05 Ykkösaamu 10.45 Yle Uutiset Uusimaa 10.50 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 10.55 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.00 Yle Uutiset Häme 11.05 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.10 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.15 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.20 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.25 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.30 Yle Uutiset Lappi 11.35 Unelmapuutarha 12.35 Sportliv 12.45 Yleisurheilun MM: 8. (7) 18.30 Unelmapuutarha 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.39 Sportnytt 19.48 Sportliv 20.00 Solsidan Onnea onkimassa (12) 20.22 Solsidan Onnea onkimassa (12) 20.43 Unelmasauna 21.00 Sukupolvien salaisuus (16) 22.00 Tanskan orjuuttama 22.57 Laihin voittaa Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 09.58 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Jumalanpalvelus 12.10 Unohtumattomat muistikuoron matka 12.40 Summertide Kotilahden kutsu (12) 13.25 Siltalan pehtoori (7) 14.50 Elävä arkisto: Rautateiden synty Suomessa 15.05 Prisma: Puiden salattu elämä 15.50 Yle Uutiset Sunnuntai 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Summertide Kotilahden kutsu (12) 17.56 Pieni suuri maailma 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Unohdettu Balkan (12) 19.53 Käsi making of 20.00 F19, ruotsalaislaivue Suomen puolesta 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.02 Pienet katastrofit (12) 22.46 Oddasat 23.01 Hormonit! (12) 23.45 Keikka (S) Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.9. kisapäivä 16.42 Minun maisemani 16.56 Kirjava luonto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yleisurheilun MM: Kooste 19.00 Jopet-show (S) 19.30 Peltsin Lappi 20.00 Kiveä kovemmat: Irlannin erikoisjoukot 20.51 Vapahtaja (S) 20.57 Sisäilmaa (12) 22.00 Solsidan Onnea onkimassa (12) 22.45 Pulkkinen (7) 23.10 Näkyville Yle Teema & Fem 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 18.9. 06.52 Momolu ja ystävät (S) 06.59 Poppelikumpu (S) 07.05 Pikku Kakkonen 07.06 Pipsa Possu (S) 07.11 Hirviökoulu (S) 07.18 Pikku Kakkonen 07.18 Stella ja Sami (S) 07.30 Suurenmoinen herra Kunkku (S) 07.38 Pikku Kakkosen posti 07.44 Tie tähtiin (S) 07.56 Pikku Kakkonen 07.58 Emmi ja Kuru (S) 08.09 Retki-Roope (S) 08.20 Nimipäiväonnittelu: 19.9. 06.53 Hei Taavi (S) 07.00 Tete ja Mama (S) 07.07 Pikku Kakkonen 07.10 Nelli ja Noora (S) 07.17 Laurin laiva (S) 07.25 Pikku Kakkonen viittomakielellä 07.27 Miio työn touhussa (S) 07.38 Kotisaari (S) 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Ryhmä Hau (S) 08.09 Nimipäiväonnittelu: 18.9. 06.52 Nappulat 07.06 Pipsa Possu (S) 07.11 Saara ja Sorsa (S) 07.18 Rikke (S) 07.23 Franklin ja ystävät (S) 07.35 Hiiritalon Sam ja Julia (S) 07.42 Pikku Kakkonen 07.42 Raksajengi (S) 07.53 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.13 Tuuri (S) 08.21 Barbapapa (S) 08.32 Rollen remmi (S) 08.43 Pelastajapartio (S) 08.55 Nimipäiväonnittelu: 20.9. Punkaharjun pojat Kuva: Yle Pressi. Tomi Kitti ja lopettamisen taito Kuva: Yle Pressi Ampumarata (S) Kuva: Yle Pressi.. Lehti ei vastaa ohjelmamuutoksista. 06.52 Fantti Musikantti (S) 07.05 Leppäkerttu ja Mehiläinen (S) 07.07 Pikku Kakkonen 07.09 Dalin leikkiseikkailut (S) 07.21 Pippa ja Popi (S) 07.28 Pikku Kakkonen 07.29 Pikku perunat (S) 07.32 Auvo Raitanen (S) 07.43 Pikku Kakkonen 07.44 Manu Monikone (S) 07.55 Oktonautit (S) 08.06 HYRRÄ: Tanssivideot 08.09 Ryhmä Hau (S) 08.30 Pikku Kakkosen iso peli 08.56 Pikku Kakkonen 08.56 Nimipäiväonnittelu: 21.9. Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 09.59 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.05 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.10 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.15 Yle Uutiset Häme 11.20 Yleisurheilun MM: 7. kisapäivän iltakilpailut 15.35 Elämäni Biisi 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.07 Mahdoton tapaus (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Van Life 18.35 Luontopäiväkirja 18.45 Yle Uutiset Sunnuntai 19.30 Jahtikumppanukset Lotta ja Leif 19.45 Erikoisryhmä Hampuri 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.00 Hormonit! (12) 21.45 Blackshore (16) 22.40 Ulkolinja: Mistä koronavirus ilmestyi. Tiistai 23.9. 08.20 Pikku Kakkonen 08.21 Galaxi 08.22 Keskiajalla keksittyä (7) 08.25 Mysteerikuja (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Silkkitie 30 päivässä 09.53 Pirjo (S) 10.00 Unelmakoti Sisiliassa 10.30 Unelmakoti Sisiliassa 11.00 Laivakokin matkassa 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00 Riistametsällä 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Mesipistiäiset katoavat 14.00 Erämaan armoilla 15.00 Kauppakaupunkien aarteita 16.00 Unelmakoti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Unelmakoti Sisiliassa vintagematka 18.30 Unelmakoti Sisiliassa vintagematka 19.00 Jopet-show (S) 19.30 Peltsin Lappi 20.00 Stanley Tucci Italiassa 20.40 Periaatekysymys (S) 20.48 Matkalla sukulaisten luo Haminaan (S) 21.00 Hormonit! (12) 21.45 Sisäilmaa (12) 22.47 Kuolemaantuomitut (16) Yle Teema & Fem 08.03 BUU-klubben 08.33 Studio 65 09.02 Efter Nio 10.01 Talot huokuvat historiaa 11.01 Taivaallisen hyvää 11.30 Kuin kaikki muut 12.00 Francon jälkeen Alcántaran perhe (12) 12.56 Saranakoira (12) 13.25 Havumetsän lapset (7) 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 15.58 Egyptin loisto 16.55 Merkkien salat 17.25 Kasper Strömman ja Suomen saunat 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 BUU-klubben 18.30 Tumba eräs sukutarina 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.53 Norjaa ristiin rastiin 20.00 Mina Settembre (12) 20.50 Puhelimen historiaa 21.00 Historia: DDR:n eläimet 21.45 Kino Suomi: Paha maa (16) 23.52 Meeri Koutaniemi, irti kuvasta Lehdestä riippumattomista syistä televisio-ohjelmiin voi tulla muutoksia. Lauantai 20.9. 06.53 Maijuli (S) 06.58 Ruskea pikkukarhu (S) 07.05 Pikku Kakkonen 07.06 Eeti valmis on! (S) 07.13 Rikke (S) 07.18 Pikku Kakkonen 07.20 Kaija Kurpitsa (S) 07.25 Vilja hoitaa (S) 07.37 Pikku Kakkonen 07.38 Oktonautit (S) 08.00 Askarrellaan 08.06 Dinofarmi (S) 08.18 Nimipäiväonnittelu: 23.9. kisapäivän aamukilpailut Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 20.9. 08.11 Pikku Kakkonen 08.12 Pikku Kakkosen postipyyntö 08.13 Galaxi 08.14 Ellun kamut (7) 08.25 Meidän iskä (7) 08.37 Galaxin supersynttärit 08.50 BUU-klubben 09.20 Rentoudu Ulrikan seurassa 09.30 Arkistosta revittyä: Jokapäiväinen leipä 10.00 Pojat reunalla 11.00 Tanskalainen maajussi 11.30 Kasper Strömman ja Suomen saunat 12.00 Lewerentz elämän ja kuoleman arkkitehti 13.00 Ajankuvia Tukholmasta 13.10 Egyptin loisto 14.10 Historia: Manhattan-projekti väreissä 15.00 La Promesa 15.56 Kirjava luonto 16.00 Mina Settembre (12) 16.50 Pieni suuri maailma 16.55 Merkkien salat 17.25 Egenland 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 BUU-klubben 18.30 Luontopäiväkirja 18.40 Villimpi maailma 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.54 Egenlandin matkakohteet 20.00 Mina Settembre (12) 20.50 Pölynimurin historiaa 21.00 Meeri Koutaniemi, irti kuvasta 21.30 Kino: Kahden auringonlaskun välissä (12) 22.50 Little Richard: I Am Everything (12) Torstai 18.9. Fantti Musikantti (S) Kuva: Yle Pressi. 08.57 Pikku Kakkonen 09.00 Galaxi 09.00 Late Lammas 09.07 Voihan Poni (7) 09.19 Auri ja maailman eläimet (7) 09.31 Extreme-futiskikat (S) 09.33 Avaruuden aarteet (7) 10.00 Yleisurheilun MM: Kooste 8. 08.14 Pikku Kakkonen 08.15 Galaxi 08.16 Olipa kerran keksintö (7) 08.23 Minä, Elvis Riboldi (7) 08.35 Unna Junná 08.45 Athleticus (S) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Silkkitie 30 päivässä 09.54 Pirjo (S) 10.00 Punkaharjun pojat 10.30 Hurjia suomalaisia 11.00 Elämäni Biisi 12.15 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.43 Riistametsällä 13.45 Tanskalainen maajussi 14.15 Katastrofi Grindavikissa 15.00 Kauppakaupunkien aarteita 16.00 Unelmakoti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Unelmakoti Sisiliassa 18.30 Unelmakoti Sisiliassa 19.00 Miljoonien rakkauspetos 19.45 White Trash (S) 20.00 Suuri ompelukisa 21.00 M/S Mystery (12) 21.30 Mist sä tuut. 21.54 Jalkojen välissä naisten ajatuksia (12) 22.00 Sekunnit (12) 22.52 White Wall (12) 23.37 Kaipaus (12) Yle Teema & Fem 07.56 BUU-klubben 08.25 Sportliv 08.35 Minä ja afroni 09.12 Koiraperheet käytöskoulussa 10.01 Unelmapuutarha 11.00 Anne ja Anders Kanadassa 12.00 Meeri Koutaniemi, irti kuvasta 12.30 Miten korjata maailma (7) 13.45 Elävä arkisto: Pro arte utili 14.05 Sarpaneva ja muodon taju 15.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 15.55 Hannu Hautala legendan perintö 16.54 Filmikellari 17.00 Kysy lääkäriltä terveydestä 17.45 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 BUU-klubben 18.30 Taivaallisen hyvää 19.00 Kuin kaikki muut 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.55 Spotlight: Suunnitelma B kun työelämä tökkii 20.10 Lisa – puuttuva palanen 21.00 Efter Nio 22.00 The Pirate Bay (7) 22.45 Mustaa hiekkaa (16) Yle TV1 6.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 09.58 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.05 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.10 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.15 Yle Uutiset Häme 11.20 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.30 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.45 Yle Uutiset Lappi 11.50 Yle Oddasat 11.54 Oddasat 12.10 Tanskalainen maajussi 12.40 Summertide Kotilahden kutsu (12) 13.25 Syntipukki (S) 15.00 Käsi making of 15.08 Koiraperheet käytöskoulussa 15.50 A-studio 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Summertide Kotilahden kutsu (12) 17.57 Kirjava luonto 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Erilaiset aivot 19.52 Käsi making of 20.00 Akuutti: Elämä ei ole selvä peli 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.02 Sukupolvien salaisuus (16) 23.01 Oddasat 23.15 Sodan silpoma elämä Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 23.9. Maanantai 22.9. Sunnuntai 21.9. kisapäivä 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Summertide Kotilahden kutsu (12) 17.57 Kirjava luonto 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Selma Lagerlöfin elämä ja työ 20.00 M/S Mystery (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 Rajalla (S) 22.20 Vigil vaaniva kuolema (12) 23.15 Oddasat 23.30 Naissotilaat 4 23.57 Naissotilaat 4 Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 19.9. 20 Keskiviikko 17.9.2025 TV-ohjelma torstai 18.9.2025 keskiviikko 24.9.2025 Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 09.58 La Promesa 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.05 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.10 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.15 Yle Uutiset Häme 11.20 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja EteläSavo 11.30 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.45 Yle Uutiset Lappi 11.50 Yle Oddasat 11.54 Oddasat 12.10 Kulttuuricocktail Live 12.40 Summertide Kotilahden kutsu 13.28 Sadan miekan mies (7) 14.45 Eilispäivän iskelmä 14.50 A-studio 15.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.35 Yle Oddasat 15.40 Novosti Yle 15.45 Yle Uutiset viittomakielellä 15.50 Yle Uutiset alueeltasi 15.55 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Summertide Kotilahden kutsu 17.56 Kirjava luonto 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Unohtumattomat muistikuoron matka 19.30 Paska juttu 20.00 Etsijät 20.20 Poliisi selvittää (S) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-Talk 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.02 Ulkolinja: Mistä koronavirus ilmestyi. Stella ja Sami (S) Kuva: Yle Pressi. 08.22 Pikku Kakkonen 08.23 Galaxi 08.24 Metsäleikkimestarit (7) 08.36 Romppu, Rasse ja Sikuriina (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Silkkitie 30 päivässä 09.55 Selkämeri: Karun kaunis avomeri 10.43 Luontotuokio 10.50 Luontotuokio 11.00 Laivakokin matkassa 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00 Riistametsällä 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Jopet-show (S) 13.55 Have a nice weekend (S) 14.00 Peltsin Lappi 14.28 Minun maisemani 14.45 Kauppakaupunkien aarteita 15.45 Superpesis 18.30 Yleisurheilun MM: Kooste 7. 08.58 Pikku Kakkonen 09.00 Galaxi 09.00 Näin meillä 09.12 Keltainen Lumimies (7) 09.24 Olipa kerran keksintö (7) 09.31 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 09.42 Tipu Touhukas (7) 09.44 Supernormaalia (7) 10.00 Kandit 10.30 Hirvelä 11.08 Lomamatka 80-luvulle 11.36 Rattikärpäset 12.05 Tenniksen Billie Jean King Cup 14.45 Superpesis 17.30 Sadan vuoden talo 18.00 Ace of Base: All That She Wants (7) 18.42 Poliisi selvittää (S) 18.50 Stanley Tucci Italiassa 19.30 Verta, hikeä ja luksusta 20.00 Kuin kaikki muut 20.30 Fuge 20.50 Läski (S) 21.00 Kuolemaantuomitut (16) 21.55 Rikostarinoita Suomesta 22.25 Perkele kuvia Suomesta (16) Yle Teema & Fem 07.57 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.18 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 08.27 Erämaan vartijat 09.06 Taivaallisen hyvää 09.35 Kuin kaikki muut 10.03 Ruokamakasiini 10.32 Antiikkikaksintaistelu 11.01 Elämän tarkoitus 11.30 Taivaallista menoa: Unien synty 12.00 Kino Suomi: Hyväveli (12) 13.51 Kino: Kahden auringonlaskun välissä (12) 15.10 Erik Bruun vielä yksi työ 15.39 Georg Ots, unohtumaton 16.55 Kulttuuricocktail Live 17.25 Strömsö 2023 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Satumetsän vuosi (S) 18.06 Ravintola Miljoona (S) 18.15 Hei, mitä tykkäät pelata. Perjantai 19.9. 22.56 Oddasat 23.10 Katastrofi (12) 23.50 Vaiheessa: Unelmien nainen Yle TV2 05.20 Lentopallon miesten MM: Suomi Korean tasavalta 07.30 Sportliv 07.49 Hirvonen & Haapamäki 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Luontotuokio 09.20 Luontotuokio 09.30 Lentopallon miesten MM: Kooste Suomi Korean tasavalta 11.00 Veljesten keittiössä 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00 Peltsin Lappi: Pohjois-Lappi 12.28 Sportliv 12.50 Yleisurheilun MM: 6. kisapäivä 19.30 Sportliv 19.39 Sportliv 19.49 Sportliv 20.00 Villieläinten jäljillä 21.00 Sekunnit (12) 21.52 YleXPop: HUGO 22.35 Ace of Base: All That She Wants (7) 23.17 Fat Dance (12) 01.25 Yleisurheilun MM: 8. kisapäivän aamukilpailut 11.00 Hirvelä 11.38 Ampumarata (S) 11.45 Suuri ompelukisa 12.45 Lapin kullan kimallus (S) 14.36 Luontotuokio 14.45 Superpesis 18.00 Sportliv 18.09 Sportliv 18.20 Reinøyan paimenkoirat 19.00 Jopet-show (S) 20.15 Cowboy ja kuningas 21.00 Louis Theroux: tähtihaastattelut 21.45 MC Helper beKINGs (12) 23.21 Olof Inc Yle Teema & Fem 07.45 Vakuum (12) 08.02 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.22 Sportliv 08.32 Adam & Eva 09.02 Spotlight: Suunnitelma B kun työelämä tökkii 09.17 Miljoonien rakkauspetos 10.02 Ruoka tekee onnelliseksi 11.00 Unelmapuutarha 12.00 La Promesa Salaisuuksien kartano (12) 16.45 Arkistojen salat 17.12 Koulutie: Helsinki Pariisi 17.25 Studio 65 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 Eläinten luontoretki 18.09 Villavat veitikat 18.20 Dinokaupungin Riku (S) 18.25 Eläinten urheilukisat (S) 18.27 Hallonbacken Osasto 23 (12) 18.59 Hyvissä käsissä (7) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.39 Sportnytt 19.50 Livet suomenruotsalaisia tarinoita 20.00 Leonardo da Vinci 20.54 Falco tinnunculus (S) 21.00 Kino: Erämaan laki (12) 22.35 Biwa-järven kahdeksat kasvot (16) Yle TV1 07.00 Ykkösaamu 07.40 Unelmasauna 08.00 Avara luonto: Namibian luonnon ihmeet 08.55 Perjantai-dokkari: Omillaan 09.10 Flinkkilä & Kellomäki 10.00 Jumalanpalvelus 11.10 Mikaela&Thomas 11.25 Hirvi 12.23 Tarinoita metsästä: Metso ja teeri 12.30 Yleisurheilun MM: 9. kisapäivän iltakilpailut 16.40 Sportliv 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.07 Neiti Scarlet ja Herttua (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 2023 18.45 Avara luonto: Namibian luonnon ihmeet 19.39 Karen Pirie (12) 20.29 Yle Uutiset 20.30 20.45 Urheiluruutu 21.00 Elämäni Biisi 22.15 Ellis (12) 23.50 Trauma henkirikoksen jäljet (7) 01.25 Yleisurheilun MM: 8. 23.35 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 21.9. 06.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 07.15 Pikku Kakkonen 07.17 Popi Kissa (S) 07.28 Enni ja Roi (S) 07.40 Pikku Kakkonen 07.43 Tuuri (S) 07.50 Ryhmä Hau (S) 08.13 Nimipäiväonnittelu: 22.9