KESÄLEHT ILMESTYY 27.5. Meiltä löydät valtavan määrän erillaisia kukkivia lahjoja äideille! 014-826155 0405204408 Ko ko pe rh ee n ko to is a pu ut ar ha www.puutarhasuokukka.fi Saakoskentie 244, Saakoski KORPILAHTI Martinpolku 22, P. alkaen Puutarha avoinna: ma-pe 9.00-20.00 la-su 9.00-18.00 Olemme avoinna jälleen! Muista äitiä 10.5. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Kahvila Jääkukka Avoinna ma-su 10.00-18.00 to 7.5. 1 Keskiviikkona 6.5.2026 Nro 19– KESKIVIIKKO 6.5.2026 NRO 19 55. 0400 587 444 MA-PE 9–18, la 9–15, su suljettu 2 95 kpl 4 95 pss 1 50 pkt 5 95 kpll 3 95 pss 7 95 kpl 13 95 pss 59 90 pss 28 95 kpl 26 90 kpl 1 € kpl 179 € kpl 179 € kpl 299 € kpl Tarjoukset voimassa 13.5.2026 saakka. mennessä, toimitus@korpilahtilehti.fi. Ilmoitusaineistot 20.5. 60 € kpl 10 € kpl 30 € kpl 99 € kpl 10 € kpl 39 € ltk 30 € kpl OSALLISTU OSALLISTU ARVONTAAN ARVONTAAN JA VOITA JA VOITA MINI COOPER MINI COOPER Palauta kuponki johonkin liikkeistämme 31.8.2026 mennessä Nimi _________________________________________________ Osoite________________________________________________ Puh __________________________________________________ 10 € 4 SK GREEN LAND LÄMPÖKOMPOSTORI 260L VAIN 1 KPL! VAIN 1 KPL! MAUSTEPÖRSSI CHILIPALKO 100G FINNSWEET MONSTER MIX 1KG OOOPS! NENÄLIINA 80KPL/PKT OSIS HIUSKIINNE 500ML TEFAL JAMIE OLIVER KATTILASETTI 6-OS. PERUNANKASVATUSÄMPÄRI 28L SUMUTINPULLO 0,4L PROGARDEN KASVIHUONE 50X45X130CM GRUNDIG LÄMPÖMITTARI SOLARVALOLLA 57CM BELLUS LATTIATUULETIN 40CM ATOM RENKAANHEITTOPELI ÖTÖKKÄ OVIVERHO 92X210CM THERMACELL HYTTYSKARKOTIN STHOR MITTARIT, DESIBELI, LÄMPÖ TAI KOSTEUSJA LÄMPÖ SISUSTUS-/AKUSTIIKKAPANEELI 4KPL/LTK KERAAMINEN SOLAR-LYHTY 10X11CM BELINDA PUUTARHAMULTA 50L KEMIALLINEN WC 20L HAJUJA VESILUKOLLA WOIMA JOUSTAVA AURINKOPANEELI 100W VAIN 2 KPL! VAIN 2 KPL! WOIMA JOUSTAVA AURINKOPANEELI 200W VAIN 2 KPL! VAIN 2 KPL! MUSTANG PITSAUUNI VESUVIO 12 PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Kerro kesän tapahtumat! Kesälehden tapahtuma kalenterin aineistot toimitukseen 13.5. mennessä, ilmoitukset@korpilahtilehti.fi.
Nimipäivät Kuusi vuosikymmentä yhteistä asiaa Matti Iistamo ja Juhani Ahvenus ovat olleet mukana Suojakallion maaseutuseurassa, aiemmin Saakosken maamiesseurassa, yli 60 vuotta. – Matti kiertää myös tanssimassa muuallakin, joten hän kuulee, miten mikäkin porukka soittaa, Juhani Ahvenus toteaa. Niiden avulla metsänomistajat voivat parantaa puuston kasvua ja korjata ravinnetasapainoa myös pienillä ja vaikeakulkuisilla kohteilla. Levitettävät lannoitteet ovat tavanomaisia, myös maataloudessa käytettäviä lannoitteita, kuten booria, ureaa tai salpietaria. – Isäni oli maamiesseuran puheenjohtajana vuosikymmeniä, isäni vanhemmat olivat rakentamassakin Suojakalliota, Matti Iistamo kertoo. Hän oli sopiva mies, minua nuorempi, toimintakykyinen ja toimintahaluinen. Jotta viranomaisille ei tulisi turhia ilmoituksia lentävistä aluksista, droonia kannattaa seurata hetki. Tansseja odottaa, ja onhan tanssi hyvää liikuntaakin, miehet sanovat. Kyse on todennäköisimmin metsänhoidossa käytettävistä lannoitusdrooneista, joilla levitetään ravinteita metsään. Alun perin talo oli suojeluskunnan, mutta se palveli myös kylien yhteisenä kokoontumispaikkana. Siihen aikaan, kun miehet lähtivät mukaan seuran hallintoon, seuran nimi oli Saakosken maamiesseura. Lisäksi työskentelyalueen läheisyydestä löytyy toiminnasta kertovat kyltit. Lannoituksia tehdään maastokaudella ennätysmäärä, lähes 2 500 hehtaarille. Sun sydämeesi saa liittyä, sen rakkaudesta saa lämmintä! Sä, Herra, palkitse äidin vaivat! Sun taimes hoitoa hältä saivat; sun suuren lempesi kirkkaudesta nään säteen äitini katsehesta. on J.V. Sekä Juhani Ahvenukselle että Matti Iistamolle juuri tanssit ovat olleet yksi syy, miksi he ovat halunneet olla mukana pitämässä Suojakallion taloa kunnossa. Juhani Ahvenus on soittanut haitaria vuodesta 1950 lähtien, ja soittaa edelleen. Saakosken maamiesseuraan ja pitämään huolta Suojakalliosta Matti Iistamo kertoo päätyneensä suvun perintönä. – 1950-luvulla Suojakallion seinät pullistelivat, kun tansseissa kävi todella paljon väkeä. Ja sopivasti ammattimiehenä paras hoitamaan menossa olevaa Suojakallion remonttia, Ahvenus muistelee. – Oli klapitalkoita, pihan kunnostusta ja talon remonttia. Siellä nähdään muita ihmisiä. Teillä maailman liukkahilla äiti seuraa lastansa aatoksilla ja eksyksissä kun harhailemme, hän huutaa taivasta turvaksemme. – Minut valittiin kunnanvaltuustoon vuonna 1964, ja sitä kautta sitä joutui monenlaisiin ympyröihin mukaan, Ahvenus toteaa ja kertoo olleensa vuoden verran maamiesseuran puheenjohtajanakin. – Alpo Airiainen soitti meillä aluksi joka tansseissa, varmaan kymmenen vuoden ajan. Ravinteita metsään lannoitusdrooneilla Keski-Suomessa nähdään kesäkaudella poikkeuksellisen paljon drooneja taivaalla. – Kun seuraa dronen toimintaa muutaman minuutin ajan, lentoreitistä huomaa kyllä, että kyse on lannoitusdroonista ja rauhanomaisesta metsänhoitotyöstä, Paananen lisää. Droonien käyttö metsänhoidossa on voimakkaassa kasvussa, erityisesti lannoitteiden levityksessä. – Kyllä minä edelleen käyn naisia tanssittamassa, se on vähän niin kuin velvollisuus, että kaikki halukkaat pääsevät tanssimaan, Juhani Ahvenus toteaa. Matti Iistamo ja Juhani Ahvenus sanovat olleensa mukana tekemässä monenlaista Suojakallioon liittyvää. Droonien lisäksi lannoitteita levitetään kesäkaudella myös helikopterilla sekä maalevityksenä esimerkiksi ajokoneella. – Rauno Tissola toimi pitkään puheenjohtajana ja minä olin sitten hänen jälkeensä, minun jälkeeni tuli Matti Honkanen. Matti Iistamo taas kiertää edelleen laulamassa muun muassa palvelutaloissa. Kuva: Forest Vital. Lannoitusdrooni lentää edestakaisin selkeää, säännöllistä reittiä puuston päällä. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Lauantaina 9.5. – Me asumme täällä syrjässä ja täällä on jokaisella paljon työtä, tanssit ovat yksi valopilkku. Sunnuntaina 10.5. Ja tanssijoita tuli muun muassa Jämsästä ja Jämsänkoskelta, Alpo oli suosittu, Juhani Ahvenus kertoo. – Myöhemmin saimme edullisesti soittajia, kun soittajat tulivat tutuiksi ja halusivat tulla kiinnostuksesta soittamaan Suojakalliolle, Matti Iistamo toteaa ja kertoo, että väkeä on käynyt Jämsän ja Jämsänkosken lisäksi Muuramesta ja Jyväskylästäkin. Silloin talo pääsi huonoon kuntoon, kun se oli vuokralla Saakosken Urheilijoilla ja heidän toimintansa hiipui. Joka tansseissa oli vähintään 150 ihmistä, talon ympärys oli täynnä polkupyöriä. – Ennen kaikki tehtiin talkoilla, niin mieskuin konetyötkin, miehet kertovat. Tiistaina 12.5. 90 vuotta viime vuonna täyttänyt Juhani Ahvenus jäi pois hallintotehtävistä vuoden vaihteessa, 83-vuotias Matti Iistamo jatkaa seuran hallituksessa edelleen. juhlistetaan äitejä äitienpäivänä. Maamiesseuran alaisuudessa tansseja oli ensin kerran kuukaudessa. Oi äiti, siunattu on sun virkas! Se murheen yössä on tähti kirkas ja lohtu aikojen vaihteluissa ja itsekkäiss’ elon taisteluissa. Myös talviset auraukset tehtiin talkoilla. – Tanssien järjestäminen on tullut meidän tehtäväksemme aikoinaan luonnostaan, kun musiikki kuuluu meidän kummankin elämään, Iistamo ja Ahvenus sanovat. Juhani Ahvenus ja Matti Iistamo ovat olleet Suojakallion maaseutuseuran hallinnossa mukana 60 vuotta, vuodesta 1966. Droonilevitykset ovat saaneet laajaa suosiota Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toimialueella. Tansseja Suojakalliolla on pidetty koko sen historian ajan. Myös säveltäminen ja sanoittaminen onnistuvat Ahvenukselta, uusin sävellys on Päijänteen rannan valssi, joka esitetään vapunpäivän pelimannikonsertissa Eläkeliiton Lehmirannassa. Taloa yritettiin myydäkin, mutta kun ostajia ei ilmaantunut, maamiesseuran hallitus päätti remontoida Suojakallion. Remonttia talossa on tehty useamminkin. Minä pääsin ripille vuonna 1951 ja sen jälkeen aloin käydä Suojakallion tansseissa, Juhani Ahvenus kertoo ja sanoo, että sodan jälkeen tansseissa oli kova meno, siellä myytiin pontikkaa ja tapeltiinkin. – Nykyään on paljon rauhallisempaa. vietetään Eurooppa-päivää. – Nykyisin Suojakallion tanssitkin löytyvät netistä tanssi.net-palvelusta, Matti Iistamo sanoo. Juhani Ahvenus sanoo päätyneensä Saakosken maamiesseuran hallitukseen kunnanvaltuustouransa kautta. – Sakari Topelius –. Aluetta ei saa lähestyä ilman erillistä lupaa, kertoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen myyntipäällikkö Sami Paananen. – Nämä lentolevitystä tekevät rauhanomaiset työkoneet tunnistaa parhaiten niiden liikkumistavasta ja lentoreitistä. Iistamo muun muassa järjestää Suojakallion tansseja, Ahvenuskin osallistuu tanssittajana. Saakosken maamiesseura osti Suojakallion sodan jälkeen, kun suojeluskunnat lakkautettiin. Talo rakennettiin talkoilla ja vihittiin käyttöön vuonna 1938. Meillä ei myydä tansseissa olutta, sinne tulevat vain ne, jotka haluavat tanssia, Matti Iistamo toteaa. 2 – Keskiviikkona 6.5.2026 Nro 19 Tiina Lamminaho Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettää Ylermi, torstaina Helmi, perjantaina Heino, lauantaina Timo, Timi, sunnuntaina Aino, Aini, Aina, maanantaina Osmo ja tiistaina Lotta. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. Lannoitteet eivät ole ihmisille tai eläimille vaarallisia, ja luonnonmarjoja ja sieniä voi kerätä ja käyttää normaalisti lannoituksen jälkeen
– Suurimmaksi osaksihan reitti noudattelee entistä maakuntauraa, mutta sitä nimeä ei voi reitistä enää käyttää, Könkkölä toteaa. Polutkin näkyvät hyvin, sillä reitillä on ollut käyttäjiä. – Reitit Jämsään ja Petäjävedelle syntyivät viimeisenä. – Kaikki tarinan kohteet eivät ole juuri reitin varrella, vaan edellyttävät pientä poikkeamista reitiltä. – Jos sinne kirjoittaisi novellin pituisia juttuja, ei niitä nykyretkeilijät jaksaisi lukea, Könkkölä toteaa. Ja maakuntaurahan meni myös pihojen läpi, nyt en ole merkinnyt reittiä talojen pihojen läpi, Könkkölä kertoo ja sanoo, että osalla reitistä on sinisiä nauhoja reitin merkkinä, mutta ei joka paikassa. Siivoojilta ei herunut ymmärrystä tällaiselle käytökselle. Jyväskylän ja Jämsän välisellä reitillä on useita laavuja, joissa voi pysähtyä, mutta yhdysreiteillä Hangasjärveltä Petäjävedelle ja Moksista Korpilahdelle laavuja ei ole. Jaakko Luomalta on saatu materiaalia, ja Luoma on myös vetänyt tarinankirjoituskurssia pohjoisilla kylillä, Könkkölä kertoo ja toteaa, että hyvä tarina on lyhyt. – Reitti on merkitty Lipas.fi -sivustolle, joka on ilmainen Jyväskylän yliopiston liikuntapaikkapalvelu. Yksi kerääjistä, Tuulia Nurminen kertoi, että maastoon oli jätetty vuosien saatossa mattoja, aikuisten vaippoja, vessanpönttö, laattoja, lasia, sängynsuojia ja muuta kotitalousjätettä. Lähellä Jyväskylää tai Jämsää käyttäjiä voi olla enemmän, mutta ei tänne kylille asti isoa ryntäystä tule. – Osa esitellyistä kohteista on luontokohteita, esimerkiksi Moksissa oleva kalliorotko Rotti tai Hangasjärven lähellä oleva Myllyvuori. Tarinoiden kirjoittajille olen sanonut ohjeeksi, että tutkikaa kyläänne ulkopuolisen silmin ja miettikää, mikä voisi kiinnostaa ihmisiä, Pekka Könkkälä sanoo. Osittain reitti kulkee teitä pitkin, osittain polkuja pitkin. Vaikka paikka ei kuulu varsinaisesti niihin alueisiin, joita keväisin siivotaan, kaupunki lupasi viedä jätteet asianmukaisesti hävitettäviksi. – Jossain kohdin maanomistajat ovat olleet huolissaan, tuoko reitti heidän maalleen jonkinlaisen vaeltajaryntäyksen, mutta olen sanonut, ettei tämä mikään Karhunkierros tule olemaan. QR-koodien takaa löytyy monenlaisia, kyseiseen paikkaan ja lähiympäristöön liittyviä tarinoita. Nyt tarinat ovat täältä Korpilahden pohjoisten kylien alueelta, mutta jos vaikkapa Jämsän puolen kylien väki innostuu, he voivat kerätä omia tarinoitaan ja laittaa niitä tarjolle samalla tavalla. Ylä-Vihtajärven levikkeeltä löytynyttä jätettä. Korpimetsien reitti kulkee nyt Jyväskylästä Ladun majalta Hangasjärven kautta Jämsään, yhdysreittejä on välillä Moksi – Korpilahti ja Hangasjärvi – Petäjävesi. Pysähdyspaikan kunnosta on keskusteltu sosiaalisessa mediassa jo tovin aikaa. Siellä on todella hienot maisemat, ja paljon vähemmän mäkiä kuin reitin varrella muualla, Pekka Könkkölä kertoo. Reitillä kuljetaan jokaisenoikeuksien turvin, eli kävellen tai pyöräillen, moottoriajoneuvot eivät ole sallittuja, eikä reitillä ole myöskään latua talvisin. – Suurimmaksi osaksi reitti seurailee entistä maakuntauraa, mutta jossain kohden reittiä on muutettu esimerkiksi metsänhoitotöiden tuomien muutosten takia. He ihmettelivät, eivätkö ihmiset oikeasti piittaa luonnosta tuon taivaallista. Enempää en aio reittejä avata, nyt saavat muut jatkaa. – Tarinoita ovat kirjoittaneet pohjoisten kylien asukkaat. Siivoustalkoolaiset puhdistivat myös metsäaluetta tien toiselta puolelta. Ja taas siivottiin roskia pois pysähdyspaikalta löytyikin varsinainen kaatopaikka Toukokuiseen tapaan Jyväskylässä on kerätty roskia; kaupunki kuljettaa jätesäkit pois yleisiltä paikoilta. Testaajia reitille on ilmestynyt heti, kun olen saanut jonkun välin merkittyä Lipas.fi-palveluun, Könkkölä kertoo. 3 Keskiviikkona 6.5.2026 Nro 19– Tiina Lamminaho Tarinoita ja tietoa kohteista reitin varrelle – Infotauluja tulee paikkoihin, joissa ihmiset pysähtyvät, ja jokaiseen infotauluun tulee muutama QR-koodi, jotka ohjaavat lähialueelta löytyvien kohteiden tietoihin ja tarinoihin, Pekka Könkkölä kertoo. Kuva: Tuulia Nurminen.. Sitten välissä kävelin Moksi – Korpilahti -väliä, se on todella paljon vanhalla maakuntauralla, joten reitti oli nopea tehdä, Könkkölä kertoo. – Aikoinaan laavuja tehtiin maakuntauran pääreitin varrelle, mutta ei yhdysreiteille, Könkkölä toteaa. – Nyt kun saadaan pallo pyörimään, voi tulla lisääkin ahaa-elämyksiä ja uusia tarinoita. Retkeilyreitti löytyy nyt Lipas.fi-sivustolta Korpimetsien reitti -nimellä. Sinne on jätetty muun muassa sohvia. Mutta sitä toivoisin, että kunnat ja kaupungit laittaisivat reitit näkyville omille nettisivuilleen, Pekka Könkkölä sanoo. Osassa tarinoista keskitytään historiaan, mukana on muun muassa tarina Surkeenjärven historiasta isovihan ajalta ja tarina siitä, kuinka Moksin seurantaloa ryhdyttiin rakentamaan, myös pontikankeittoon liittyviä tarinoita on otettu mukaan, Pekka Könkkölä kertoo. Joukko ihmisiä kokoontui viikonloppuna Ylä-Vihtajärven levikkeelle keräämään roskat pois. Tarinat Könkkälä sanoo saavansa nettiin Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen sekä Moksi ry:n sivuille toukokuun aikana, infotaulut saadaan paikoilleen kesän aikana. – Ensin pyörin Moksin kylän alueella, sitten rupesin laajentamaan Jyväskylään päin, Hangasjärvelle ja Saukkolaan. Pääreitillä on pituutta 77 kilometriä, Korpilahden ja Moksin väli on 18 kilometriä ja Hangasjärveltä Petäjävedelle tulee matkaa 21 kilometriä. Pekka Könkkölä aloitti vanhan maakuntauran reittien kartoittamisen ja merkitsemisen Lipas.fipalveluun vuonna 2021. Korpimetsien reitti löytyy Lipas.fi-palvelusta – Moksista on kymmenkunta tarinaa ja muiltakin Korpilahden pohjoisilta kyliltä viidestä kymmeneen tarinaa joka kylästä, Pekka Könkkölä kertoo. – Hangasjärveltä Petäjävedelle avasin reitin viime syksynä. Tarinat tulevat nettiin, ja niitä pääsee lukemaan QR-koodien kautta, jotka tulevat infotauluihin kylien keskustoihin sekä laavuille Könkkölän avaaman retkeilyreitin varrelle. Uskon, että kohteet kuitenkin kiinnostavat ihmisiä ja niitä käydään katsomassa. Levikkeeltä löytyikin varsinainen kaatopaikka; alueelle oli hylätty jätettä aina sohvasta ja televisiosta lähtien
Näkymä Ylä-Niittysen tilalle kirkonkylältä päin. Ståhlberg vieraili Niittysessä yhdessä vaimonsa Ester Ståhlbergin kanssa. Kirjastohuoneessa on myös työpiste. Lähihistoriassa talon tuvassa ovat kyläläisetkin kutoneet kangaspuilla. Päivi Korhonen sanoo, että talossa on rauhallinen tunnelma. Myöhemmin opettaja Pajunen tuskaili jossain vaiheessa kevättä oppilaskatoa, kun toukotyöt alkoivat. Ylä-Niittysen tuvan katsossa roikkuu muisto kudontapiiristä. Sauna löytyy pihasta, kuten 1800-luvullakin. YläNiittysessä ensimmäisen kevään poikia opetti Emil Forsgrén, kanttorin poika. Vaimo ehätti nauttia vanhan talon tunnelmasta muutaman vuoden ennen kuin menehtyi sairauteen. Löytyipä perheeseen miniäkin Korpilahdelta. Poika Juha-Pekka viihtyi Niittysessä ja Korpilahdella armeijan loma-aikoina. Korpilahdella suosittiin yleensä vanhaa ja perinteisempää tyyliä. Muistona noista ajoista tuvan kattoon on kiinnitetty kutomapuiden osa. Ylä-Niittysen päärakennus sisäpihalta päin. Niittynen kuului Edistyspuolueeseen. Kuva: Ylä-Niittysen kokoelmat. Ihan sattumaa presidentin vierailu ei liene ollut, sillä Niittysen isäntä nousi eduskuntaan helmikuussa vuonna 1919 Anni Huotarin tilalle. Korhoset sanovat, että vaikka talo sijaitsee kirkonkylällä, sen pihapiirissä vallitsee oma rauha.. Vaatimukset täyttävä talo löytyi Korpilahdelta ja Ylä-Niittysen vanha päärakennus siirtyi Korhosten omistukseen vuonna 2013. 1980-luvulla talo oli Lauri Laakson ja Enna Tasanen-Laakson omistuksessa. Kansalaisopiston kudontapiiri toimi talossa 1970-luvulla. Sellaista vanhaa taloa, jolla olisi historiaa. Ylä-Niittysen tila on ollut laaja ja sen mailta on lohkottu muun muassa Pukkalan alueen tontit sekä lukuisa määrä muita tontteja nykyisen Korpilahdentien molemmin puolin. Presidentti K.J. Korpilahdella hän hoiti sekä kunnallisia että seurakuntaan liittyviä asioita. Niittysen aiemmat omistajat ovat tehneet rakennukseen perusteellisempia remontteja. Lönnroth muutti nimensä Niittyseksi vuonna 1902. Yksi erityisen juhlallinen hetki talon historiasta löytyy 1920-luvulta, kun talo otti vastaan arvovieraan. Korpilahti oli tuttu paikka entuudestaan, kun mökki oli jo Päijänteellä. Kuva: Ylä-Niittysen kokoelmat. Empiretyylisiä taloja rakennettiin Korpilahdelle 1800-luvun puolivälissä ja ne erottuivat muusta rakennuskannasta. Sisäsaunaa ei kukaan talon omistajista ole rakentanut. Tuvan suuri tulisija on muurattu uudelleen remontissa. Niittysen päärakennus on peräisin vuodelta 1853. 4 – Keskiviikkona 6.5.2026 Nro 19 Maarit Nurminen Vanhat talot Kodiksi etsittiin taloa, josta löytyy historiaa Heikki Korhosen edesmennyt vaimo etsiskeli perheelle taloa KeskiSuomesta. Ylä-Niittysen näkymiä vanhassa valokuvassa. Myös maatalouteen liittyvät seikat olivat merkittäviä ja hän oli mukana muun muassa MTK:n toiminnassa. Näin Heikki Korhoselle korpilahtelaiset ovat kertoneet. Pala korpilahtelaista historiaa ja yksi maamerkki seisoo edelleen paikallaan Martinpolun varrella. Ja hyvä niin; se on ollut päivänselvä asia myös talon nykyisille omistajille. Kotiseutuneuvos Markku Lahti muistelee, että kudontapiiri toimi talossa sen ollessa jonkin aikaa tyhjillään. Talon lisäksi perhe oli tykästynyt myös kylään. Heikki Korhonen muistelee Jari Antikaisen kertoneen, että tuvan lattia oli päässyt jossain vaiheessa osin romahtamaan ja rakennus oli melko huonossa kunnossa. Tai siitä, kun vuonna 1880 huhtikuun ensimmäisenä päivänä Ylä-Niittysen taloon saapui 33 poikaa aikomuksenaan käydä poikakansakoulua talossa. Korhoset ovat uusineet talossa joitakin pintoja ja rakensivat kylpyhuoneen uusiksi. He suunnittelivat remonttia, jolla rakennusta palautettaisiin entiseen ulkoasuunsa. Jos seinähirret osaisivat puhua, ne voisivat kertoa tarinaa siitä, kun tuvassa toimi Kansallisosakepankin konttori ja Herman Niittynen sen konttorinhoitajana. Historiaa Ylä-Niittysen talosta todentotta löytyy. Kansalaissodan aikana talossa toimi valkoisten niin sanottu etappipaikka. Talo rakennettiin Herman Lönnrothin aikana. Talo on hurmannut myös Korhosen uuden vaimon. Valkoisten joukot saivat esimerkiksi pitää talossa kokouksiaan. Päärakennus edustaa empire-tyyliä. Tytöille koulua pidettiin Maatian kartanossa
Keskiviikkona 6.5.2026 Nro 19 – 5 Maarit Nurminen Kodiksi etsittiin taloa, josta löytyy historiaa Alkio-opistolla Arktek-linjan näyttely Ylä-Niittysen näkymiä vanhassa valokuvassa. Ylä-Niittysen päärakennus sisäpihalta päin. Arkkitehtuuri, tekniikka ja muotoilulinjalla opiskellaan sommittelua, värioppia, perspektiivioppia, arkkitehtuurin ja muotoilun historiaa, valokuvausta ja kuvankäsittelyä, graafista suunnittelua, piirustusta ja maalausta, näyttelysuunnittelua, plastista sommittelua, tilasuunnittelua ja pienoismallien rakentamista. Vielä he eivät osaa sanoa, mihin haluaisivat suuntautua arkkitehtiopinnoissaan. -Ihan hyvä, että on tällainen pienempi paikka, Honkanen totesi. Honkanen ja Mäntysalo kertovat, että pääsykokeen toisessa vaiheessa on luvassa kaksi 8-tuntista päivää, jolloin suoritetaan erilaisia tehtäviä. Sellainen voi olla vaikkapa pienoismallin rakentaminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Kumpikin hakee muun muassa Aalto-yliopistoon. Sekä Honkasta että Mäntysaloa viehättää tällä hetkellä eniten taide. Korhoset sanovat, että vaikka talo sijaitsee kirkonkylällä, sen pihapiirissä vallitsee oma rauha. Alkio-opiston arkkitehtuuri, tekniikka ja muotoilulinjan opiskelijat Linda Honkanen ja Jenni Mäntysalo valmistautuvat pääsykokeisiin. Heille opiskelupaikan "pienuus" ei ollut siis mitenkään uusi ympäristö. Ideoiden matka on Arktekin opiskelijoiden 28.4.202612.5.2026 järjestämä taidenäyttely omista töistään. Kuva: Ylä-Niittysen kokoelmat. Kumpikin opiskelija kokee saaneensa hyvät eväät tulevaan Alkio-opistolta. Haku Alkio-opiston lukuvuoden 2026–2027 opintoihin on käynnissä. On saanut todellakin keskittyä opintoihin, Mäntysalo sanoo. -Onhan tämä ollut ihan huippuvuosi. Uusia kavereitakin on opintovuoden aikana tullut. Honkanen tuli Korpilahdelle Hirvensalmelta ja Mäntysalo Rautjärveltä. Linda Honkanen ja Jenni Mäntysalo esittelevät lempitöitään lukuvuoden ajalta.. Kaavoitus ei tunnu kuitenkaan kummastakaan houkuttelevalta vaihtoehdolta. Alkiolla on harjoiteltu tulevia pääsykokeita varten. Alkio-opisto, pääaula. -Tosi vaikea sanoa, kun alan sisällä on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia. Opistolla voi suorittaa avoimia yliopistoja amk-opintoja, valmistautua valintakokeeseen, korottaa ylioppilaskokeen arvosanoja tai tehdä väyläopintoja
Messun jälkeen perinteinen helatorstain brunssi seurakuntatalolla. klo 18 seurakuntatalo. Kalliomaa Ke 6.5: Kasvissosekeitto, paahdetut siemenet, kurkkuviipaleet, leipäpöytä, omena. Makkaranpaistoa ja kahvia tarjolla. Kahvimaksu lähetystyön hyväksi. sinne äiti isän luo mennä saa. klo 10 kirkko, Korhonen, Laiho. Kasvislounas: Kasvissosekeitto. klo 10.00. Seurakuntapiiri, Kanttori Tiina Laiho. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta. Musiikissa mukana Juha Väisänen. Kirkkokuoron harjoitukset to 7.5. Kirkkis on alakouluikäisten oma paikka koulun jälkeen torstaisin klo 12.30-15.30 Korpilahden seurakuntatalolla. Korpilahden kirkon suruadresseja myytävänä seurakuntatalolla, 15 €/kpl, käteisellä. Isosten siunaaminen. Eväitä elämään ma 11.5. 490 €. Toiset meistä ihmisistäkin avutuvat helpommin ja rohkeammin, toiset hiljalleen ja varovasti. 050 557 9003. Kaatuneitten muistopäivä, reserviläiset, seppelpartio. Kerhossa on seuraa lapsille ja aikuisille, ja tarjolla on monenmoista tekemistä ja touhua sekä pientä tarjoilua. Isosten siunaaminen. Muistotilaisuus ja uurnanlasku Korpilahdella. klo 18 seurakuntatalo. R I I S TA K E R H O . Avoin raamattupiiri kaikille Raamatusta kiinnostuneille. Musiikissa mukana Juha Väisänen. klo 17.30 seurakuntatalo. fi/korpilahti-luhanganlahikirkkoalue Äitienpäivän messu su 10.5. Joustavasti, vaikka kotonasi. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Juho Vehviläiseltä p. 8:26-27) Jos haluat, voit rukoilla vaikka näin: Rakas Jumala, Sinä tiedät ja tunnet sydämeni ja tarpeeni. Jumala näkee meidät joka hetki, ja me voimme puhua hänelle ja hän meille. Väentupa to 7.5. Aamen. Kaikenikäiset ovat tervetulleita. Messun jälkeen perinteinen Helatorstain brunssi seurakuntatalolla. klo 10 kirkko, Koivisto, Laiho. SPR-viikon MYYNTITORI pe 8.5.klo 10-16 Korpilahdentie 5, tervetuloa!. Katekismuksessa sanotaan, että rukous on ihmisen tapa olla ja elää Jumalan kasvojen edessä. 6 – Keskiviikkona 6.5.2026 Nro 19 Muuta toimintaa Väestömuutoksia Lapsille ja lapsiperheille Apua ja tukea tarvitseville Aikuisille Jumalanpalvelukset ja uskon elämä Nuorille Musiikkitilaisuudet Sana sunnuntaiksi seurapalsta menoeväät palveluita Lisänimen kaiverrukset Kunnostukset • Oikaisut www.polargranit.fi 014 821 234 0400 244 128 Korpilahden kiviveistämö: Vespuolentie 73 HAUTAKIVET Elämäsi tärkein asiakirja -edunvalvontavaltakirja 180€ todistajineen. Lopuksi kirkkokahvit srk-talolla Helatorstain messu to 14.5. Perunkirjoitukset alk. klo 12-16 Mansikkamäentie 289 Metsästysja riista-aiheisia rasteja. Kasvislounas: Perunasose-kasvis-quornvuoka. (Room. Ti 12.5: Perunasose-broilerijauhelihalaatikko, paahdetut siemenet, rapea ananassalaatti. Hyvää taivasmatkaa, Elina Eeropekka sukulaiset ja ystävät Siunattu hiljaisuudessa. 9.10.1939 Saakoski k. klo 10 kirkko, Korhonen, Laiho. Samasta lehdykästä nousi useampi kukkavarsi. Alakouluikäisten Kirkkis to 7.5. Perhekerhot ovat kaikille lapsiperheille ja lapsille hoitajien kanssa avointa ja maksutonta toimintaa. Kasvislounas: Seitan kasvispata. Rakkaamme s. Ma 11.5: Pinaattiohukaiset, perunasose, puolukkahillo, jäävuorisalaatti, tomaatti, marinoitu sipuli, raejuusto. K O K O P E R H E E N W W W. Diakoni Taru Nyppynen Korpilahden kirkko ja seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Luhangan kesäkirkko, Mämminiementie 9 Kuuntele jumalanpalveluksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta. Olemme saaneet ensilahjaksi Jumalan hengen, ja Raamattu lupaa meille seuraavin sanoin levon tässäkin asiassa: Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Kasvislounas: Kasvisjauhispyörykät. klo 12.30 seurakuntatalo. Messu su 17.5. tarjoilun ja arvonnan Lähtö Horkan Kylätuvalta kello 11.00 (Hirvimäentie 443, 41800 Korpilahti) Riistapolku 14.5. Yksi aukaisi terälehtensä jo kokonaan, toinen oli puoliksi auki ja loput vielä tiiviissä nupussa. Korpilahtelaisten ikäihmisten oma viikoittainen ryhmä. To 7.5: Kanapasta, rapea persikkasalaatti. Se on yhtä luonnollinen ja välttämätön hengelliselle elämälle kuin hengitys ruumiille. Osoita minulle rakkautesi niin, että rohkenen avata sydämeni sinulle. klo 13.30 Korpihovin päiväkeskus. Kysy henkilökunnalta. Ylistysryhmän harjoitukset pe 8.5. Kasvislounas: Pinaattiohukaiset. Ostetaan KUOLINPESIÄ, IRTAIMISTOJA (lasitavara, huonekalut yms.) Puh. Auringon lämmittäessä ne kaikki yksi toisensa jälkeen avautuvat vastaanottamaan valon ja uuden kevään. 041 732 3816 Helatorstain messu to 14.5. Ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa annetaan lapsen tiedot nettisivujen kautta. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Pe 8.5: Kirjolohimureke, kylmä kurkkukastike, perunasose, pikkelöity kaalisalaatti, herneet. Marja Elsinen Korpilahti 0400 531 831 ruokailut Kotisivut osoitteessa www.paikallisuutiset.fi Leustun Lenkki Helatorstaina 14.5.2026 klo 11 Koko perheen liikuntatapahtuma Lenkit 3 km, 5 km, 8 km ja 13 km Kierrä kävellen, juosten, pyörällä tai koiran tai vaikka hevosen kanssa. klo 10 kirkko, Koivisto, Laiho. Kuolleet: Mauri Kaarlo Anselm Lampinen 77 v. F I Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa Tienpenkalla oleva sinivuokko avasi ensimmäisen kukkansa. Tule avuksi ja valoksi elämääni. klo 9.30 seurakuntatalo. Osallistumismaksu 5 eur sis. Järjestäjänä Korpilahden RHY. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Naisten aamukahvit la 9.5. 045 209 4445 tai saila.viertola@hotmail. 044 316 0672/Timo. Ryhmää vetää Saila Viertola p. 15.4.2026 Viitakoti Jossain kaukana on auringonmaa. com. Kiitos Viitakodille huolenpidosta sekä kaikille PaulaRaijaa muistaneille. Perhekerho to 7.5. Paula Raija Ilona HAKKARAINEN o.s. Ohjelmassa Tiina-kanttori ja Taru-diakoni laulaa ja lukee Päivi Kettusen lohdullisia runoja. Lohdullista tässä on se, että meidän ei tarvitse osata rukoilla. Kirkkokahvit kirkossa Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle Taru Nyppynen p
Näköislehti on kaikkien luettavissa ilman maksumuuria nettisivuillamme paikallisuutiset.fi Yrittäjä, kysy edullista ilmoitustarjousta: ilmoitukset@korpilahtilehti.fi Keväällä tuli julki uutinen, joka hätkäytti. Ja selvisihän asia lopulta. Toivakka: Taimi Irene Kärnä 23.12.1921 ja Viljo Johannes Mäkelä 6.7.1920. Erikoisnumerossa on paljon asiaa elämästä maaseudulla Jyväskylän ympärillä, sekä menovinkkejä kesän tapahtumiin. tammikuuta 1922, Sirkka Oksanen 10.2.1922 ja Eeva Maria Pokela 24.5. 1922. tammikuuta 1921. Heidän kohdallaan kysymys voi olla monesta asiasta: joku muutto on ennen henkilötunnusaikaa jäänyt rekisteröimättä, muuttanut henkiläö on vaihtanut sukunimeään ja jäänyt näin elämään mutta rekisterin ulkopuolelle sekä vanhalla että uudella paikkakunnalla ilman, että kukaan on osannut yhdistää näitä henkilöitä toisiinsa. Tänä vuonna kyseessä oli 2 123 vuosina 1920–22 syntynyttä suomalaista. Jos näissä nimissä on yhtään tuttua tai sukunimi kuulostaa tutulta yhdistettynä paikkakuntaan, ota yhteyttä seppo.pankalainen@netti.fi.. Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaisten virallista kuolintietoa tarvitsevat muun muassa Verohallinto, Kela, Traficom, THL, seurakunnat, kunnat, terveydenhuollon yksiköt, eläkevakuutusyhtiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt. Väestörekisteri oli pitkään hajautettuna eri rekisterinpitäjien aineistoissa, kunnes 1. Palolan mukaan koko ajan Suomessa olleiden osalta "mysteeri" on suurempi. lokakuuta 1999, minkä jälkeen kaikkien elävien rekisteritiedot ovat keskittyneet yhteen järjestelmään, 1970-luvun alussa perustettuun väestötietojärjestelmään. Uusimman listan kuoliaaksi julistetut Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten osalta ovat seuraavat: Korpilahti: Senja Kaarina Jaakkola, syntynyt 6. Petäjävesi: Mirja Rebekka Hyytiäinen 17.5.1921, Veikko Viljami Karjukoski 10.6.1921 ja Katarina Irene Keljo 7.1.1922. Kaikki ne yli 100-vuotiaat, joille ei löydy osoitetta, perhettä tai asiainhoitajaa, poistetaan väestörekisteristä ellei muuta ilmene 24. Tilaajajakelun lisäksi, lehti on telinejakelussa alueen kaupoissa ja kahviloissa. päivä tammikuuta sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut sata vuotta henkilön syntymästä ja viisi vuotta siitä, kun hän on tiettävästi viimeksi ollut elossa. Suomessa julistetaan joka vuosi suuri määrä ihmisiä kuolleeksi. 8 – Keskiviikkona 6.5.2026 Nro 19 Seppo Pänkäläinen Perälänrai i 145 41820 AAKO KI 050 326 5374 kpthonkanen. Palolan mukaan DVVsysteemi perustuu siihen, että ihmisen ei voida olettaa olevan enää hengissä. PUUTARHAMME PALVELEE JOKA PÄIVÄ: ma–pe 9–19 la–su 9–16 Äitienpäivä kukkii meillä! Yli 100-vuotiaat "kadonneet" julistetaan kerran vuodessa kuolleeksi katso viimeisimmät nimet KORPILAHTI PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti Kolmen paikallislehden kesälehti Korpilahti petäjävesi toivaKKa UUrainen UUrainen Petäjävesi korPilahti toivakka Naapurissa paikallislehti PAIKALLISUUTISET KESÄ KESÄ naapurissa naapurissa Yhteinen kesän erikoisnumero ilmestyy 27.5.2026. maaliskuuta mennessä. Työn hoitaa siis Digija väestötietovirasto, joka kyselee julkisesti kaikkien yli 100-vuotiaiden, joiden elossaolosta ei löydy tietoa kuluneen viiden vuoden ajalta, perään. Lapuan hiippakunnan aluekeskusrekisterin johtaja Tuomas Palola tietää, että kyse on ihmisistä, jotka pääsääntöisesti muuttivat Suomesta 1920-luvulla eivätkä ilmoittaneet uutta osoitetta, joka saattoi olla esimerkiksi Kanada tai Yhdysvallat. Toimitus päätti ottaa selvää, mistä on kysymys. Nythän heidät on siis jullistettu kuolleeksi, kun uutta heidän osaltaan ei määräaikaan mennessä ilmaantunut. Uutinen oli hätkähdyttävä kahdella tapaa: miten viranomainen voi tehdä tällaista, jos ei todellakaan ole varmuutta ihmisen kuolemasta ja miten tällainen "katoaminen" byrokratia-Suomessa on ylipäätään mahdollista. Esimerkiksi vuosina 1860-1920 Pohjois-Amerikkaan muutti noin 330 000 suomalaista. Digija väestötietoviraston (DVV) listoista näkyy, että esimerkiksi Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten osalta kyse on ihmisistä, jotka olivat syntyneet 1921 tai 1922. Kuolleiksi julistamisia on toteutettu säännöllisesti toisen maailmansodan jälkeen. Lain mukaan kuolinpäiväksi on määrättävä 1. Heille merkitään kuolinpäivä ja kuolleeksijulistamistieto rekisteröidään väestötietojärjestelmään. Ihan aukoton systeemi ei ole, sillä ainakin kerran ihmisen kuolleeksi julistamisen jälkeen on tullut tietoa, että henkilö onkin elossa. Kun kuulutuksen aikaraja käy umpeen, lähes jokainen viraston mainitsemista suomalaisista kirjataan kuolleeksi. Suomessa on noin 1 200 yli 100-vuotiasta. -Muutama huti on tullut, Palola vahvistaa. Sen sijaan tiedetään, että Uurasilla asuu ja elää nyt kaksi yli 100-vuotiasta. Uurainen: Taimi Marjatta Honkanen, syntynyt 6. Yksittäisillä seurakunnilla näitä tilastoja ei ole. Jos esimerkiksi lähti Suomessa 1924, olisi nyt yli 100-vuotias