Citroen 2CV ´60 . Paljon energiaa vaativaan käyttöön.
®
MARINE & MULTIFIT
By Exide Technologies
www.exide.fi
Viipale
mediat
COB
* Talviaikaan akuille on suoritettava
368480-1208 . Fiat Panda 4X4 ´85 . 08/12 . Peugeot 104 GL ´75 . Yksinkertaisesti
siksi, että akut ovat erilaisia. Venekäyttöön,
nopeasti varattava.
EQUIPMENT GEL
Vuotamaton kansirakenne,
huoltovapaa. www.klassikot.fi . Renault 8 Gordini ´67 & ´70 . Mini Cabriolet ´84 ? Opel Commodore ´71 . MADE IN FINLAND
TALVIAIKAAN*. Ainoana markkinoilla.
Renault 8 Gordini ?67 & ?70:
Kaksi ripeää kilpuria Reijo
Tavastin tallista
6 414883 684808
AINUTLAATUINEN
EXIDE-VARAAJA
Gordinin kutsu
12008
TÄYTEEN VARATUILLA AKUILLA!
SUOMALAISTA TYÖTÄ . Hinta 8,50 ?
ylläpitovaraus lämpötilakompensoidulla
varaajalla kerran kahdessa kuukaudessa.
Kun valitset oikean akun käyttötarkoituksen
mukaan, voit ottaa rennosti. HETI KEVÄÄLLÄ JYRÄYTÄT HARRASTUSKAUDEN KÄYNTIIN
Austin A70 ´52 . Karismaattinen sportti
VW Karmann Ghia type 34 ´64
08/12
VARAUDU KESÄÄN
JO TALVELLA
autoilun ajankuvaa . VW Karmann Ghia ´64
ANNA EXIDEN HUIPPUVARAAJAN HUOLEHTIA AKUN KUNNOSTA
A
R
Ericofon, 50-luvun
muotoiluhelmi
Asiaa akusta
Älykkäät laturit ja akkujen
talvisäilytys
Fiat Panda 4X4
Pienen budjetin mainio
neliveto
Auto kuin koru
Harvinainen Citroen
2CV Bijou ´60. PAL VKO 2013-04
Useimmat varaajat on suunniteltu
toimimaan huonelämpötilassa,
noin +20 °C:ssa. Käynnistysakku
on suunniteltu antamaan paljon käynnistysvirtaa lyhyessä ajassa. Exiden akkuvaraaja
antaa oikean varauskäyrän akun koosta,
tekniikasta tai ulkoilman lämpötilasta
huolimatta. Se toimii hyvin
moottoripyörässä ja autossa.
Vene- ja vapaa-ajan akuissa puolestaan
yhdistyvät pitkä käyttöikä ja hyvät
varausominaisuudet.
Ne ovat myös turvallisia ja helppoja käsitellä.
Vältät huolet ja säästät aikaa ja rahaa.
DUAL
Sekä käynnistykseen
että ajoon.
DUAL
Vuotamaton kansirakenne,
huoltovapaa
UU ODO
TU TE
US TT
LE U
HT
I!
Klassikot
1/2013 ilmestyy
24.1.2013
Seuraavassa numerossa:
ä
e
t
r
i
P
o
t
u
a
u
k
k
i
p
i
peliä sa
u
k
l
u
k
pienintä allina, joka oli
n
o
t
s
i
l
l
a
tim
Opel-m isenä GSi-vauh ti nuorempien
es
ke
ripeäliik suosittu erityis
a.
n
aikanaa en keskuudess
st
rattimie
´8 8
rsa GSi
Opel Co
Paalilta pelastettu
Fargo K-160 ´68
Elinkaarensa kouluajos
sa aloittanut minibussi
virui
romuliikkeen pihassa
hylätt ynä. Pelastuspart
io
saapui onneksi paikalle
ja antoi sympaattiselle
Fargolle uuden mahdollis
uuden.
Uusi aikakauslehti Amerikanautoharrastajille.
Toinen numero nyt Lehtipisteissä kautta maan!
Brittiratojen kasvatti
Tilaa Amerikan Rauta:
www.amerikanrauta.fi
Vauxhall Viva GT ?68
tta sitten kotimaisten
vuo
Heikki Enberg toi pari
ä
ksi GT-Vivan, jolla on pitk
kse
sty
piri
ratapäivien
sa.
nis
lan
rata- ja rallihistoria Eng
08/12
91
materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle.
Hyllyn päällä komeilee toistakymmentä
pokaalia. Pääkirjoitus
TILAAJAPALVELU
Puh. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00)
E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi
www.klassikot.fi > Palaute
PÄÄTOIMITTAJA
Kari Mattila
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Jan-Erik Laine
TOIMITTAJAT
Harri Onnila, Arttu Toivonen, Antti Kautonen
AVUSTAJAT
Tuukka Erkkilä, Tomi Eronen, Johanna Helin,
Markku Ikonen, Iikka Kekko, Sami Korhonen,
Eero Kumanto, Lea Lahti, Vesa Rantasalo,
Paula Tavasti
TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ
Tomi Saloniemi
ULKOASU
Tero Björklund, Markku Ikonen,
Thomas Backman, Meniina Lundström
POSTIOSOITE
Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa
toimitus@klassikot.fi
KÄYNTIOSOITE
Klassikot
Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa
KUSTANTAJA
Viipalemediat Oy
Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/
tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän
luopuneen em. Eipä sitä tainnut ottaa
kukaan oikein tosissaan, muistelen että
setäni vain naurahti epäuskoisena. Ehkäpä jossain vaiheessa ajan vielä
kilpaa, mutta lajivalinta voi olla toinen.
Setäni Repa on ajanut muutakin kuin
jokamiesluokkaa, ja tämän lehden sivuilta löytyykin juttu hänen Renault-harrastuksestaan. Nostalgia ja tekniikka kiehtovat ihmismieltä.
Joitakin ponnisteluja tietysti
tarvitaan harrastuksen jatkuvuuden
turvaamiseksi. Potentiaalisten uusien harrastajien
tavoittelussa perinteiset autotapahtumat toimivat hienosti, mutta varsinaiseksi kipinän herättäjäksi niistä ei ole.
Pinnan alla piilevää intoa voi houkutella esiin viemällä tapahtuma sinne,
missä ihmisiä eli mahdollisia tulevia
harrastajia on jo valmiiksi kiireettömänä paikalla.
Syksyn VM Motorsport -tapahtuma
on tästä ajattelusta mainio esimerkki.
Samalla lipulla kävijä pääsi tutustumaan moottoriurheilun ohella muun
muassa Lemmikki- Kädentaito- ja
Maaseutumessuihin, joten mielekästä
ajanvietettä oli tarjolla koko perheelle.
Yli 50 tuhannesta kävijästä varmasti suuri osa tuli katsomaan jotakin
Tapahtumat ovat yksi
parhaista tavoista
turvata harrastuksen
jatkuvuus.
muuta kuin kilpa-autoja, mutta yhtä
lailla moottoriurheiluun ja -kalustoon
tutustui satoja, ellei tuhansia sellaisia,
jotka eivät olisi poikenneet tapahtumaan jos se olisi järjestetty omana
tilaisuutenaan.
Kari Mattila
Päätoimittaja
kari.mattila@klassikot.fi
Tekijältä:
Sukuvika
COPYRIGHT
Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Klassikotlehden kirjallista lupaa on kielletty.
ILMOITUKSET
Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai
muista toiminnallisista syistä (esim. Taitaa tämä kiinnostus
autoihin olla jonkinasteinen sukuvika.
Paula Tavasti
Valokuvaaja
08/12
3. Messut, kilpailut ja
muut viikonlopputapahtumat kilpailevat samoista kävijöistä kuin huvipuistot, elokuvateatterit ja niin edelleen.
Autoharrastus on hyvissä asemissa
suhteessa moneen muuhun ajanvietteeseen, sillä ihmisten intohimo
tekniikkaan, vauhtiin ja kaikkeen äänekkäästi liikkuvaan tuntuu siirtyvän
sukupolvelta seuraavalle ikään kuin
geeneissä . Jm-kisoistahan ne
pokaalit ovat minulle tuonne hyllylle tulleet. Muutaman vuoden seurailin kisoja sivusta ja
kuvasin ensimmäisellä digikamerallani
kisoja nettiin jokkisgalleriaan.
Kun ikää oli riittävästi, kävin tekemäs-
sä jm-tutkinnon ja pääsinkin hyppäämään jokkisauton puikkoihin pian sen
jälkeen. Sama kiilto syttyy vanhemmankin herran silmiin hänen nähdessään nuoruudestaan tutun ajopelin,
vaikka elämänsä sisältöön eivät autot
sen suuremmin kuuluisikaan. Heitin silloin myös haaveeni ilmoille
ja sanoin että minä tulen vielä joku päivä
ajamaan jokkista. Yksi luontevin tapa on
esitellä kalustoa sekä niiden parissa
puuhastelevia erilaisissa tapahtumissa. Volvo, Toyota Corolla KE20, Kupla
ja Fiat 850 tulivat tutuiksi muutaman
vuoden aikana. 06-2810 170, fax 06-2810 112
Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi
ILMOITUSMYYNTI
Kim Dahl: 050-4147 539
Peppe Haapala: 050-4147 559
Susanne Ripsomaa: 050-4147 553
Sähköpostit muotoa
etunimi.sukunimi@klassikot.fi
www.klassikot.fi > Mediakortti
PAINOPAIKKA
UPC Print, Vaasa
MYYNTI
R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet
kautta maan
ISSN: 1797-6715
Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto
prosessi
ovat sertifioidusti ympäristö
ystävällisiä.
Sinne missä
ihmiset ovat
I
hmisten ja ennen kaikkea perheiden vapaa-ajasta käydään
kovenevaa kamppailua ja erilaisia
harrastus- ja ajanvietemahdollisuuksia on tarjolla enemmän kuin koskaan
aikaisemmin. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta
vahingosta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen
poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu
ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen.
Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta
julkaisuajankohdasta. Ne eivät ole yleisurheilukilpailuista saati sitten ala-asteen hiihtokilpailuista.
Yläasteikäisenä minua alkoi kiinnostaa jokamiesluokka, sillä serkkuni sekä
setäni ajoivat niihin aikoihin kilpaa Fiatilla. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja
korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai
Viipalemediat Oy:lle.
MATERIAALI
Klassikot ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja
kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. kovin suuria ponnisteluja
ei yleensä tarvita, jos haluaa istuttaa
vaikkapa viisivuotiaan pojan mopon
sarviin
Tässä numerossa
AJONEUVOT
10 Renault 8 Gordini ´67 & ´70
Moni toteuttaa nuoruuden unelmansa myöhemmällä
iällä. Niin
harvinainen auto ei sentään ole, ettei kaksi yksilöä
löytyisi Suomesta.
s. 18 Opel Commodore
4
08/12
s. 52 Austin A70. Pikkuautoluokassakin on joka kulmasta raapivia menestystarinoita,
kuten Fiatin mainio Panda 4X4.
32 Peugeot 104 GL ´75
Peugeot lähti taistelemaan pikkuautojen markkinaosuuksista neliovisella 104-mallilla. 40 Mini Cabriolet
52 Austin A70 Hereford ´52
Tarinan auto oli alkuvuodet kovassa taksikäytössä,
viimeiset toimivat vuodet se vietti viiden pojan peltoautona ja löytöhetkellä se oli osin maahan vajonneena
vajassa, jonka katto oli antanut periksi aikoja sitten.
58 Citroen 2CV Bijou ´60
Englannissa valmistettiin 2CV:n lasikuitukorisia Bijoumalleja, joista on tiettävästi jäljellä alle 35 yksilöä. Corvette-haaveet latistuivat
koeajolla ja lopullisen niitin niille antoi netistä löytynyt
ilmoitus avoautoksi muutetusta Ministä.
46 VW Karmann Ghia ´64
Ari Huhdan Volkkari-kokoelmaa täydentää harvinainen
iso Karmann Ghia 1500. 58 Citroen 2CV Bijou
s. Näin teki myös Reijo Tavasti, joka kunnosti itselleen kaksi vanhaa Gordini-kilpuria kolme vuosikymmentä innostuksen heräämisen jälkeen.
18
Opel Commodore GS/E Coupé ´71
Parikymmentä vuotta vajassa pölyttynyt vauhtilaite
on jälleen tien päällä nuoren ja innokkaan autoharrastajan työn tuloksena.
24 Fiat Panda 4X4 ´85
Nelipyöräveto on tuttu varuste maastureissa ja paremman luokan henkilöautoissa. 46 VW Karmann Ghia
s. 32 Peugeot 104
s. 10 Renault Gordini
40 Mini Cabriolet ´84
Leena-Kaisa Kandelberg päätti sijoittaa itseensä ja
hankkia harrasteauton. Auto on yksi kolmesta helmenvalkoisesta ja mustakattoisesta Suomeen vuonna
1964 saapuneesta yksilöstä.
s. Suomessa asiakkaat eivät uutuudesta suuremmin innostuneet, vaikka
ajettavuutta odotetusti kehuttiinkin.
s. 24 Fiat Panda
s
78.
s. S. 66 Automuseon emäntä
s. 10
TAPAHTUMAT
VAKIOPALSTAT
70 Stadin Pärtsäreitten rompetori, Lohja
6
Perinteisellä prätkärompparilla isänpäivä sujui
tuttuja tapaillen ja kauppoja vääntäen.
72 VM Motorsport messut, Helsinki
Uutisia ja kuulumisia harrasteautoilijoiden maailmasta.
65 Klassikkoesine
50-luvun muotoiluhelmi ristittiin alun perin
Ericofoniksi, mutta sai kansan suussa pian
osuvamman nimen.
Historic-kalusto oli hienosti edustettuna tämän
vuoden moottoriurheilumessuilla.
ARTIKKELIT
78 Fotoalbumi
Pirkko Färdigin kuvia muutaman vuoden
takaisesta Toyota-kokoontumisesta
Norjassa.
66 Automuseon emäntä
Vehoniemen Automuseolla poiketessaan
törmää yleensä hymyilevään ja hyväntuuliseen
museoemäntä Leila Suutariseen.
68 Moot-tori
Uutisoimme hiljattain uudesta sisärompetorista.
Poikkesimme katsastamaan kuinka toiminta on
lähtenyt käyntiin.
74
Ylläpitolaturit harrasteautoon
82
Verkot vesillä
Nettihuutokaupan jyviä ja akanoita.
83 Klassikkomarkkinat
Harrastekalustoa, tarviketta ja varustetta kaupan.
86 Tuleva klassikko
Otimme selvää, kuinka akkua tulisi varastoida talven
yli ja millaisia ylläpitolatureita on markkinoilla.
s. 70 Stadin Pärtsärit
Mikä olisikaan hienompi tapaa kunnioittaa auton edesmennyttä kuljettajaa,
kuin päästää Gordini kanttaamaan kaarteisiin ja kiekumaan suorille.
s. 86 Tuleva klassikko
08/12
5. 72 VM Motorsport
s. 65 Klassikkoesine s. s. 78 Fotoalbumi
LADATUIN akuin
kelpaa lähteä
taas keväällä
liikenteeseen.
Selvitimme konstit
ja kapineet,
joilla akku säilyy
kunnossa talven
yli. 6 Vakionopeus
Vakionopeus
s. 68 Moot-tori
Italialaisvalmistajan kauniisti muotoiltu ja
urheilullinen luiskaperä.
s
Suositeltavaa onkin
siis varustaa nahkarättärisi
Michelinin aidoilla 2CV-talvirenkailla, eli mallilla XM+S 89
koossa 135R15. ei mitään turhaa.
ALPINET ovat seikkailleet Klassikon sivulla ennenkin: kerroimme Markku Klemolan siviiliautosta ja
Timo Mäkelän kisapelistä numerossa 3/2010.
Nykyisellään Dieppessä on valmistettu Renaultin RenaultSport-malleja, eli paikkakunnan moottoriurheiluhenkisyys on säilynyt yli
Alpine-tuotannon taukoamisen. Nyt firmoilla olisikin mahdollisuus syventää partneriuttaan pidemmälle
kuin Renaultin 90-lukuiset Williams F1moottoritoimitukset, joidenka hedelmistä kuluttajatasolla jäivät mieliin lähinnä
sinikultaiset Clio Williamsit. Pohjaksi on otettu vuoden 1989 2CV
6 Spécial, joka on restauroitu ja maalattu
uusiksi vanhahtavanruskealla sävyllä.
Sisällä onkin sitten jutun juju: kauttaaltaan
luonnonnahkaa aivan joka paikassa. Nämä kumekset voidaan myös nastoittaa,
jolloin sätkä vailla vertaa pysyy
suuremmalla varmuudella kiiltävä puoli ylöspäin.. Siinä missä
Toyotakin on paluu takaisin yksinkertaiseen
peruskonseptiin ja haikailee moottorirataperinteiden perään, on tuleva uusi Alpinekin
varmasti hatunnosto vanhoille Monte Carlo
-menestyksille.
Lisää tyyliä 2CV:een
Arvostatko Citroen 2CV:n pelkistettyä olemusta, mutta
silti kaivaten toteutukseen hiukkasen lisää luksusta?
V
alintasi on ranskalaisen nahkatalo
Hermeksen jokunen vuosi sitten
toteuttama juhlamallin 2CV Hermes: tyylikkyyttä, johon vain ranskalainen
yltää. Tähän asti
viimeinen valmistettu Alpine oli A610, jota
tehtiin mallivuoteen 1995 asti, ja budjettisyistä se oli varsin samankaltainen edellisen,
vuonna 1986 esitellyn Alpine GTA:n kanssa.
Vaikkakin renderöinti- ja konseptitasolla
on väläytelty pullistelevia Le Mans -kilpuritason Alpine-ideoita, tuleva ensimmäinen
uuden tuotannon auto on varmastikin
henkisesti lähimpänä alkuperäistä 1960-lu-
vun A110-mallia; kevyt, alumiinirakenteinen ja helpommin saatavilla oleva myös
motorsport-henkisen kuluttajan lompakolla.
Arvioitu lähtöhinta huitelee jossakin 40?50
tuhannen euron tietämillä, jolloin se sattunee mukavasti samaan segmenttiin esimerkiksi Toyota GT-86:n kanssa. Myös
auton tärkein osa, rättikatto, on vedetty
6
08/12
uusiksi canvaksella.
Mikäli olet tätä lukiessasi tarttunut luuriin ja tilannut tämän
hienon yksittäiskappaleen suoraan
Ranskasta, ota toki huomioon
suomalaisten sääolosuhteiden
olevan jo huomattavan talviaiheiset. Renaultin toimitusjohtaja, yhteistyön kautta Nissaninkin
pelastajana tunnettu Carlos Ghosn kertoo
projektin mahdollistavan taas aitoa Alpinen
DNA:ta kantavan auton luomisen, ja tässä
kohtaa Dieppen tehtaan historia on todellakin arvossa arvaamattomassa.
Alpine-tuotannon päätyttyä Dieppessä
aikanaan, kasasi tehdas sen jälkeen kuuluisan
pelkistettyä Renault Sport Spideriä, jossa
ainakin henkisesti on paljonkin samanlaista
Caterham-autojen kanssa . Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta
Alpine tulee takaisin
Renault ja Caterham
kaavailevat legendaksi
muodostuneen Alpineautomerkin herättämistä
jälleen henkiin.
TIMO MÄKELÄN ARKIS TO
R
enault ja Caterham ovat löytäneet
yhteistyömahdollisuuksia F1:n kautta,
Caterhamin F1:ssä kun on Renaultin
moottorit. Kokonaisen
Alpine-merkin tuominen takaisin on vielä
hiukan merkittävämpi teko, vaikka numeroidusta Williams-Cliosta muodostuikin
klassikkosportti heti markkinoille tullessaan.
Tuleva SAAC (Societe des Automobiles Alpine Caterham) -yhteisyritys tulee olemaan
50/50-jaollinen yhteistyö, ja autoja tulee
kasaamaan vanha Dieppen Alpine-tehdas
300-henkisellä työvoimalla. Penkit
ovat nahkan lisäksi puuvillacanvasta,
mutta kojelaudan suunnalla kaikessa mihin
koura sattuu on täysnahkapinta: niin ratissa, vaihdekepissä kuin vilkkuviiksissäkin.
Ovissa on nahkalaukut, jotka on suoraan
riistetty supermallien kainaloista
myynti@niklaamorautio.fi
WWW.NIKLAAMORAUTIO.FI
08/12
7. Myös satavarma
startti joka tapahtumassa on myyjän mukaan
taattu. Myös
Haldan Twinmaster ja Heuer Montecarlo
-ajanottovehkeet löytyvät, sekä Peltorin
valmistama intercom-järjestelmä.
Pyyntihinnaksi on asetettu 63 000 puntaa,
mikä on myyjän mukaan edullinen hinta
tällaisesta legendasta, verrattuna ?hyvään
Escortiin ilman historiaa?. Eifelin rallifestivaaleilla ihastelin useampaa komeaäänistä
V8-TR7:ää ralliparkissa. Eklundin, Timo Mäkisen
ja John Buffumin aikanaan ohjastama.
Värikästä historiaa autolta yli 30 vuoden
takaa löytyy: Eklundin osallistuessa sillä
Portugalin ralliin 1980, auton bensapumppu
laukesi eikä maaliin päästy, mutta myöhemmin Jyväskylän Suurajoissa Mäkinen pääsi
sillä perille asti 22:na. Vuosimallin 1979 auto on sellaisten suuruuksien
kuin Per ?Pekka. Saman vuoden RAC
Rallyssä Buffum teloi taka-akselin vaihtokuntoon ja keskeytystä tuli taas, mutta Welsh
Rallysprintissä Eklund vei jopa voiton ja
sijoittui Daily Mirror Rallysprintissä toiseksi.
Vuoden ?81 Limburgia Rallyssä Buffum johti
TR7:llä, kunnes vaihdelaatikko antautui.
Myös moottoriongelmia vuoden 1981 RAC
Rallyssä näyttää tilastojen mukaan olleen.
Mutta, käytettyä autoa hankkiessa kannattaakin sen historiasta olla selvillä!
British Leylandin tehdastallihistorian
jälkeen autolla on ollut vain kolme omistajaa,
ja mukana tulee FIA:n historic-passi. Puh: 02-2370354 . PUNASINIVALKOINEN Triumph TR7 V8 Works
kävi aikoinaan kääntymässä Suomessakin.
Ralli-Triumph tarjolla
Viimeinen tehtaan rakentama ralli-preparoitu Triumph TR7 V8 on tullut myyntiin
Racecarsdirectin kautta.
B
elgiassa majaileva puna-sinivalkoinen
Triumph TR7 V8 Works on siitäkin
erityisharvinainen, että 19 ralliauton
joukosta se on vain yksi kuudesta vasemmanpuoleisella ohjauksella valmistetuista. Tästä ei varmastikaan ovistoppari-Triumph parane, eikä ole
kulkupuoleltaankaan varmaankaan laiskimmasta päästä.
KAIPAAKO AUTOSI ENTISÖINTIÄ?
60 vuoden kokemuksella
Kromaus, niklaus, kuparointi, kultaus, sinkitys, keltapassivointi,
mustapassivointi, antiikkipatina sekä erillinen hiomo ja hiontaan
sekä kiilloitukseen kuuluvat palvelut.
Voimakatu 17, 20520 Turku (Itäharjun teollisuusalue) Avoinna ma-to 07-15.30 pe 09-14.00 . Äänetkin lienevät kunnossa, ainakin
kuulemani perusteella
Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta
TÄMÄ ylellinen Poltrona Frau -nahkasisustus kuuluu tätä nykyä jo harvinaiseen Lancia Thema
8.32:een 80-90-luvun taitteesta. Lopuksi, Fiat-Chrysleriin
kuuluva Jeep laajentaisi mallipalettiaan ja
skarppaisi tarjontaansa maailmalla.
Tuo ensimmäinen, raaka päänavaus
Marchionnelta kuitenkin vedettiin jotakuinkin takaisin miltei välittömästi. Botnia Swap Meet, Ravirata,
Seinäjoki
Lähetä tapahtumavinkki: toimitus@
klassikot.fi. Tarkat speksit ovat
esillä joka pelistä aina tuontimäärätaulukoita myöten, ja moottorikoot ja
tehot löytyvät joka mallin kohdalta listattuina. Niin
Kanadassa valmistettu Chevrolet
Impala kuin meksikolaistekoinen Ford
Falcon ovat . Tarkoitus
on kehittää, muttei koko8
08/12
naan lopettaa Lanciaa. Merkki oli jo miltei leikkuulistalla.
M
arraskuun alussa kansainvälinen automaailma kohahti Fiatin
pääjohtaja Sergio Marchionnen sanavalinnoista. Tilanne
muuttui tämän kirjan käsittelemään
aikakauteen mennessä, kun vuonna
1959 jenkkiautoja oli autokannasta
enää vaivaiset kymmenen prosenttia. Minkälaista kalustoa suomalaiset
jenkkiautoihin tykästyneet kuljettajat
saivat alleen, kun siipiautojen aikakausi oli mennyt?
Valtion hienot edustusautot ja
klassisen amerikkalaiset kaksioviset
coupet sekä urheilullisina että ylellisinä loistoautoina löytyvät tästä kirjasta kaikkineen. Toivoa sopii, ettei
Lancian olemus jää pelkästään merkkien
lätkimiseen kromigrilliin, vaan että jotakin
merkin vanhasta hengestä jäisi yhä eloon.
Uusi Dodge Dart:han jakaa tekniikkansa ja paljon konseptistaan Fiat Viaggion
kanssa, mutta kumpikin auto silti onnistuu
näyttämään ja tuntumaan tarpeeksi paljon
omanmerkkiseltään toteutukselta.
Nähtäväksi jää, minkälaisia uusia
Lancioita Euroopassa jatkossa kurvailee.
Kirjoittajaa ainakin sykähdyttää vielä ajatus
jostakin ylellistä Thema 8.32:ta henkivästä
autosta; nykyinen Thema (alla) on käytännössä Chrysler 300C hieman lancioituna.
Ferrarin V8:aa sen pellin alle lienee turha
toivoa, mutta hieno täysnahkasisusta
puukojelaudalla varmastikin onnistunee.
Vanha Thema Croma-164-9000-autosarjan
osana olikin vielä kelpoinen esimerkki
yhteistyömallien toteuttamisesta tyylillä.
JENKKIAUTOT OSA 2
Joulumarkkinoille kovaan lahjapakettiin sopivasti tarjoutuu tämä kattava
kuvateos jenkkiautojen historiasta
1960-luvulta näihin päiviin saakka.
Jenkkiautot 2: 1960-2011 kuuluu Ajoneuvot Suomessa -kirjasarjaan, jossa
on jenkkiautojen lisäksi aiemmin
esitelty venäläis- ja brittiautoja sekä
Sisu- ja Vanaja-kuorma-autoja.
Ennen toista maailmansotaa oli
Suomen autokannasta 87 prosenttia amerikkalaisvalmisteisia. Kuvia on reippaasti
selailtavaksi asti, ja eri mallisarjojen
keskinäinen kehittyminen vuosien
saatossa käy kuvasarjoista hyvin
ilmi. varsin leppoisan vapaasti. Saksalaisen Automobilwochen
alkukuusta toimittaman raportin perusteella Marchionne olisi valmis terminoimaan Lancian merkkinä kokonaan pois
maailmankartalta, jättäen Alfa Romeon ja
Maseratin ainoina premium-segmenttiin.
Fiatin tulisi panostaa 500:een ja Pandaan,
sillä se on aina onnistunut pienten autojen
parissa parhaiten; strategia heijastaisi
BMW:n Minin menestyksen jäljittelyä.
Fiatista tulisi näin ensisijaisesti pienempien
autojen brändi. Motor-man X-mas Swap, Golden
Classics Café, Tyynenmerenkatu
6,Helsinki
19.1. Auton erityispiirre oli Ferrari 308:n moottorista kehitetty V8.
Noutaja hipaisi
jo Lanciaa
Fiat-Chrysler -yhtymään kuuluva Lancia on ollut
taakkana yhtymälle jo vuosien ajan, ja nykymallisto
on Lanciaa vain nimellisesti. Chryslerin
tiedottajan, Scott Brownin
mukaan Lancian on tarkoitus
jatkossakin jatkaa olemassaoloaan; Lancia Ypsilonia
tehdään tulevaisuudessakin
Euroopassa ja muut mallit
kehitetään yhteistyössä
Chryslerin kanssa. jenkkiauton näköisinä ?
kirjan määritelmän täyttäviä, mutta
Yhdysvalloissa valmistettu Accord tai
Camry ei sitä suin surminkaan ole.
Kirjaa saa esimerkiksi kustantaja
Apalin nettikaupasta, osoitteesta
www.apali.fi.
TAPAHTUMAKALENTERI
8.12. Muutaman tekstiin osuneen
lyöntivirheen ei kannata antaa himmentää kromin kiiltoa.
Kontrastina erittelyiden tarkkuuteen, kirja käyttää ilmaisua ?jenkkiauto. Eurooppalaisessa
talouskriisissä painiva Fiat on havainnut,
että sen on vaikea pysyä pinnalla nykyisellä
merkkipaletilla, ja vaikkakin tällä hetkellä
myytävät Lanciat ovat lähinnä Chryslereitä
Lancian lätkillä, tulee Lancialla rankasti
takkiin
Takajousitusta ja polttoainetaloutta
parannetaan malliuudistuksessa eniten, ja myöhemmin
tarjolle tulee jopa neliovinen
malli, joka edeltäjästä puuttui
. NuSKoN
-auToT . Dinos
7/2012 . Hinta 8,50
www.vanhatkoneet.fi
Rautaista luettavaa ?
Luottopelit
Pertti Kilpeläisen
pirteä traktorikaksikko:
Fiat 415 DT + 211R
en tarina
Kiiminkiläisen konemieh
on uumenissa
12007
MADE IN FINLAND
F12 ´85
2012-51
35 paloauton museo kalli
745000-1207 . PAL VKO
´29 . TapahTumaT
?
. vaikkei kolmossarjalainen
vielä tilava auto olekaan. 07/2012 . Lotuksen
menestystä Chapmanin viimeisinä vuosina sekä Formula
1:ssä että katuautojen puolella
himmentää Chapmanin osallisuus DeLoreanin autotehtaan rahoitussotkuissa. Kehittynein
malli on kuitenkin vuodesta
1985 saatavilla oleva M3, joka
haastaa Mercedes-Benzin
RAUTAISTA LUETTAVAA!
415 DT . Ilman
Chapmanin panostusta DMC12:sta ei olisi aikanaan tullut
niinkään valmista tuotetta
kuin minkälaiseksi se Lotuksen
17
ARAOSA
T
LI 1000
AKTORIALLIIN
MARRAS-JOULUKUU 1982
TELAvALLu
la tehty
Hyvällä maul
erikoisuus
PErINTEELLä
23
n
NorMAg Ng rkki
Puintipäivä Rautajärve
saksaErilainen esime
laisesta insinööritaidosta
Vanhalla Savotalla
www.vanhatkoneet.fi
08/12
9. Fiat 211R +
SIN KELLO 8.00?16.30
(03) 3122 7615
? Michael Jacksonin menestyslevy Thriller julkaistaan marraskuun 30.päivänä 1982. maaNRaKeN
TRaKToRiT . Scamm
Museo- IAA
rit
kuormuuilla
mess
SUOMALAISTA TYÖTÄ ?
Z 20 . M3:n nelisylinterisestä S14-moottorista saadaan
revittyä katuversiossa irti 200
hevosvoimaa, viitisentoista
enemmän kuin vakio-Mercedeksestä.
eeT . Levystä
tulee kaikkien aikojen eniten
myyty albumi, ja arvioiden
mukaan sitä on kaupattu noin
65-110 miljoonaa kappaletta.
Nimiraidalla vierailee legendaarinen kauhuelokuvien näyttelijä Vincent Price.
? Lotuksen perustaja Colin Chapman menehtyy sydänkohtaukseen joulukuun 16. Auto kehittyy E21:stä
modernimpaan suuntaan,
vaikka pitäytyykin perinteissä
melkein joka suhteessa. Volvo
Eeron urakat
Pelastetut pelastajat
003
6 414887 450
ell
Normag NG23 ´52 . KuoRma
190E 2.3-16:n moottoriurheilun
puolella. päivänä
vain 54-vuotiaana. Myös
dieselversiot tulevat saataville,
turbolla tai ilman. Valmet 361 D . Karhu-Sisu ´82 ?
TE.FI
kokeneemmalla urheiluautoinsinöörityöllä saatiin, mutta
10 miljoonaa puntaa brittiläisten veronmaksajien rahoja jäi
teille tietymättömille.
? BMW 3-sarja uudistuu loppuvuodesta 1982 ja mallisarjan
tehtaansisäiseksi koodiksi tulee E30
kaiken lisäksi
samainen ratakilpuri, jonka vauhtia Reijo oli todistamassa jo 70-luvulla.
10
08/12. Hienoon
alkuperäiskuntoon saatetun ison Gordinin rinnalla
seisoo tänään toinenkin yksilö . Renault 8 Gordini ?67 & ?70
Reijo Tavastin nuoruudessa herännyt innostus
Renault 8 Gordineihin johti oman yksilön hankkimiseen liki 30 vuotta myöhemmin
Pyhäjärvi
08/12
11
Pääsyyllinen löytyi naapurissa asustaneesta Eero Kerolasta, joka
Reijoa hieman vanhempana kaverina
viritteli jo kilpamoottoreita, kun Reijon ajoneuvon vauhti riippui vielä siitä
kuinka paljon reidet antoivat kyytiä
fillarin polkimille.
?Eero ajoi kilpaa jää- ja maaradoilla
70-luvun alusta asti. Että jos teen
vahingon, niin joudutaan lähtemään
pian koko talosta maksujen vuoksi?,
muistelee Reijo isänsä voimakkaita
alkureaktioita.
Menetyksiä ja uutta elämää
Reijon ajettua muutaman kilpailun
Eeron ja muiden poikien Gordineilla,
alkoi hän haaveilla omasta kilpa-autosta. Ratkaisut
harrastamisen ja perhe-elon yhdistämiseksi löytyivät myös silloin.. Kilpa-autona Eerolla
12
08/12
oli aina Rellu 8 Gordini, joita hänellä
ehti olla uran aikana muutamakin eri
yksilö.?
Aivan matkaseuran vuoksi Eero ei
nuorta Reijoa mukaan ottanut, vaan
taustalla oli myös yksi pari auttavia
käsiä, sillä Reijo oli osoittanut kyvykkyytensä auton laitossa niin arkena
kuin kisaviikonloppuina.
?Eeron kaverit Matti Kärjä ja Timo
Passi ajoivat jää- ja maaratakilpailuja myös 8 Gordineilla. Ehkäpä isäkin oli tyytyväinen, kun poika ei jatkossa rikkoisi
ainakaan muiden kalliita kilpa-autoja.
Reijo sen sijaan alkoi pian miettiä, että
olisi kenties pitänyt jatkaa muiden
autoilla.
?Rahaa meni tietysti auton hankkimiseen ja laittamiseen, mutta suurin
syy oli että ajamani Renaultit olivat
kilpailukykyisempiä kun itselle ostamani Sumppi.?
Oman kilpa-auton hankkimisen
jälkeen Reijon tie autoharrastuksessa
vei muutoinkin toiseen suuntaan kuin
Eeron. Aina kun kuulimme, että Eero käynnisteli ja testasi
naapurissa kilpakoneita, otimme
veljien kanssa pyörät alle ja menimme
katsomaan?, Reijo muistelee.
Tosin puhtain paperein ei Tavastin
poikien isäkään selviä aktiivisesta
?korkeakulttuurin. Siinä missä Reijo alkoi rakentaa
Imppiä tiukempaan iskuun, niin Eero
päätti myydä silloisen, veljensä rakentaman ja parisen vuotta omistamansa
Gordinin kauden 1985 jälkeen. Kisareissuilla nukuttiin usein
pakussa tai trailerin päälle viritetyssä
teltassa.?
Toinen poika syntyi pari vuotta
myöhemmin, vuonna 1988. Palaute ei ollut kehuvaa.
?Tuli torumista siitä, että toisten
kalliilla autoilla kilpailen. Pojat olivat
minua vanhempia ja viikot töissä,
lähinnä reissuhommissa. Viisivaihteinen laatikko ja tehokas moottori.
Sehän kulki kuin eläin! Sen jälkeen
työ ja kaikki muu oli väliaikaa, kun
odotti vain viikonloppua että pääsisi
ajamaan tai katsomaan kisoja.?
Ensimmäisen kilpailunsa Reijo ajoi
salaa kotiväeltä, kun ei oikein ollut
varma vanhempiensa suhtautumisesta
kilvanajoon. Renault 8 Gordini
Teksti:
Harri Onnila
Kuvat:
Paula Tavasti ja
Reijo Tavastin
albumi
P
yhäjärvellä asuvan Reijo Tavastin lapsuus ja nuoruus kului Kalajoella vahvan autoinnostuksen
vallassa. Niin hän sitten hankki Sunbeam Impin, joka oli jo ratakilpuriksi
rakennettu. Minä sitten
tein autoja kuntoon viikon aikana aina
sen minkä osasin.?
Porukkaan kuulumisen merkkinä
ja myös kiitoksena Reijon tekemästä
työstä hän pääsi ajokortti-ikään vartuttuaan myös ajamaan junioriluokassa Eeron ja kumppaneiden kilpureilla
80-luvun alussa.
?Olin minä jokamiesluokkaa ajanut
jo vähän, mutta sitten kun pääsi
viitosryhmän Renaultilla ajamaan
niin olihan se ihan eri laite. Auto
sai uuden omistajan Fjalar Björklundista, jonka piiskaamana kilpuri
nähtiin jo kevättalven 1986 jäärataajoissa SM-pronssin arvoisesti.
Sama vuonna Reijo muutti Kalajoelta Pyhäsalmelle, mutta se ei ollut syy
yhteydenpidon päättymiseen pitkäaikaisten ystävien välillä. Syy oli paljon
musertavampi ja lopullisempi, sillä
Eero menehtyi työtapaturmassa 1986.
Jälkikäteen ajatellen oli jollain tapaa
lohdullista sattumaa, että ystävykset
ehtivät ajaa samaan aikaan muutamassa kilpailussa 1984?1985: Reijo
ensimmäisiään omalla autolla ja Eero
viimeisiään.
Pyhäsalmelle muuttanut Reijo eli
80-luvun puolenvälin jälkeen elämän
ruuhkavuosia, mutta jollain tapaa Impin rakentaminen ja kilpailutoiminta
mahtuivat samaan yhtälöön perheen
perustamisen kanssa.
?Vanhempi poikani oli vasta muutaman kuukauden vanha, kun oli matkassa ekassa kisassa, kuulosuojaimet
päässä. Varhaisnuoruuden vuodet
iskostivat häneen myös sammumattoman kiinnostuksen kiivaisiin Renault
8 Gordineihin.
?Olin Eeron matkassa, kun hän lähti
ajamaan jää- tai maarataa tai harvoille asfalttiradoille kuten Keimolaan.
Innostusta lisäsi muun muassa hänen
nappaamansa jääradan SM-hopea
vuonna 1977. Mutta isä oli tarkka mies
ja Reijon epäonneksi löysi poikansa
nimen lehteen painetuista jääratatuloksista. pariin ohjaamisesta.
Ensimmäisen kilpailunsa
Reijo ajoi salaa kotiväeltä.
Hänen epäonnekseen isä
löysi poikansa nimen lehteen
painetuista jääratatuloksista.
?Lapsuusaikoinamme oli koulua
lauantaisinkin, mutta me olimme
usein lauantait vapaalla, kun isä haki
meidät mukaan katsomaan kun Eero
ajoi jäärataa?, Reijo hymyilee.
Iän karttuessa maailma vei veljeksiä
eri suuntiin, mutta Reijon kohdalla
autot ja kilvanajo houkuttivat yhä
enemmän
Hän harrasti jokamiesluokkaa jonkun verran ja omat
pojat ajoivat nuorten luokassa, mutta
90-luvun lopulla alkoi kirimoottorien
vietti jälleen tiukentaa otettaan. Sen aikana autosta rakentui
yhä täysiverisempi kilpuri. Parin
vuoden kuluttua sama tyyppi kysyi,
että ostatko takaisin. Sen Reijo
tiesi jo ennalta: Gordinejahan siunaantui maahamme kuin kultapaikkoja kanan hampaisiin.
?Gordini 1135 -malleja saapui maahamme uutena noin 60, joista näihin
päiviin on tietääkseni säilynyt noin 15
rekisteröityä ja puoli tusinaa viitosryhmän kilpuria.?
Kokonaista Gordinia ei tuntunut
löytyvän, joten Reijo hankki alkuperäisiä osia sieltä mistä onnistui
löytämään.
?Esimerkiksi kun vanteet piti saada,
niin jouduin ostamaan kokonaisen tavallisen Kasin, kun myyjä ei halunnut
myydä vanteita erikseen. Renault 8 Gordini 1135.
?Kannustusta tuli vaimoltakin,
joka muisti että olin aina puhunut
Gordinin hommaamisesta. Minä en kyllä muista että niitä
olisi ollut niin monta?, Reijo virnistää.
Unelmien horsmapuska
Pitkällinen etsintä palkittiin paria
vuotta ennen uuden vuosituhannen
alkua, joskin tapauksessa oli sattumalla vahva rooli.
?Olin Savonlinnassa autokorjaamolla vähän muissa asioissa, mutta keskustelu kääntyi Gordineihin. Projektin
eteenpäin vieminen oli Reijon mukaan
tasapainoilua edistysaskelien ja takaiskujen välillä.
?Kun moottori oli hyvä, ei ollut
kunnon laatikkoa. Ensimmäinen
omistaja oli myynyt auton eteenpäin
1970, minkä jälkeen Gordinilla alkoi
vauhdikas, mutta kuluttava elinkaari
KOVAA kyytiä
saaneen ja sen
jälkeen pari
vuosikymmentä
seisoneen kilpaGordinin kunnostuksessa riitti
savottaa. Vaimo sanookin, että pihalla oli pahimmillaan
seitsemän Kasia 90-luvun jälkipuoliskolla. Meriitteihin lukeutui muun muassa jääratapronssi 1969. Mutta yhtä kaikki, kyseessä oli
kokonainen, aito Suomi-Gordini, joka
oli aloittanut taipaleensa vuonna 1967
Alavudella. Päätöstä nopeutti se, että
säilytyspaikkana ollut vuokratalli oli
menossa alta.?
Reijon ja muiden Sunbeamista pitävien iloksi auto on edelleen tallella,
Reijon tietojen mukaan Ypäjällä Petri
Laineella.
Gordini on saatava
Muutaman vuoden ajan Reijo
Tavastin harrasteautotoiminta eli
pienemmällä liekillä. Vein talliin sisäpuhelimen, niin
vaimo sai yhteyden kun tarvitsi apua.?
Sunbeamilla Reijo ajoi noin viisi
vuotta. Viisi minuuttia mietin ja sitten olin jo menossa
pakulla hakemaan. Sitten kun saatiin
suorakytkentälaatikko, niin moottori
oli loppu. Niinpä
pistin ilmoituksia lehtiin, että olisin
kiinnostunut ostamaan koko auton tai
Gordini-osia.?
Tehtävä ei ollut helppo. Kun moottori oli uusittu, oli
rahat loppu eikä varaa uusiin renkaisiin?, hän naurahtaa.
Lopulta Sunbeam oli täysiverinen
rata-auto, jolla Reijo ajoi viimeisenä
täysipainoisena kisavuotenaan 1990
SM:ssä kympin sakkiin.
?90-luvun alussa aloin yrittäjäksi,
minkä vuoksi Sunbeam jäi seisomaan
ja myin sen Tampereelle 1992. melko uutena vierellään
KUVISSA vasemmalta: Kilpa-Gordini
as (kuva: RenaultKang
i
Saul
taja
auton ensimmäinen omis
sa 70-luvun puolivälissä
olas
Keim
Reijo
),
1970
elta
vuod
ti
Vies
, Fjalar Björklund Ylivieskan
ja jääratakilpailuissa vuonna 1981
ilma) ja kilpa-Gordini
Maa
jääradalla -86 (kuva: Vauhdin
ella 2006.
ttalv
kevä
ssa
tama
odot
ä
entisöinti
?Huhtikuussa kun syntyi nuorempi poika, niin rakensin isyyslomalla
autoa. Ensimmäinen omistaja
oli hankkinut Gordinin suu kuivana
vauhdinjanosta, joten sininen urheiluRenault oli päässyt radoille heti uutena. Kaveri
sanoi, että siellä ja siellä olisi sellainen.
Menin paikalle ja sieltä horsmien
seasta näkyi vähän auton kattoa.?
Kohde osoittautui aidoksi Gordiniksi, joka tosin oli huonossa kunnossa. Tässä
pohjien tekoa, ja
auto sen jälkeen
päälle vedetyssä
pohjamaalissa
viime vuosikymmenen lopulla.
08/12
13. En sitten oikein
tiennyt että ajaako vai ei, joten myin
parin vuoden päästä auton uudestaan
eteenpäin. Tähtäimeen tarkentui vain ja ainoastaan
yksi malli, jo nuoruusvuosina huumaa
nostattanut sininen ammus Ranskanmaalta
Puristussuhde 10,5:1. Renkaat 175/70R13
08 Suorituskyky
Huippunopeus 175 km/h,
0-100 km/h noin 12 s
14
08/12
ttajat
GORDINIEN kulje
rsoja
pe
t
ee
oll
a
ain
at
ov
t
ise
sin
ja
le,
vauhdil
eet
Kasit ovat vastann
a.
oll
inn
un
kutsu
-GorYläkuvassa siviili
della
dini uutena Alavu
vasku
ala
,
67
19
na
vuon
na
ma
ta
jas
sa Reijon oh
lla noin
da
ra
jää
en
alm
Iis
min.
40 vuot ta myöhem. Omamassa
855 kg. Poraus 74,5, isku 72 mm.
Iskutilavuus 1255 cm3. Takana heiluriakselit, tuplaiskunvaimentimet,
eteen suunnatut reaktiotangot,
kierrejouset, kallistuksenvakain.
Edessä ja takana levyjarrut.
06 Kori
Itsekantava umpimallinen,
4-ovinen teräskori
07 Mitat
Pituus 399, leveys 149, korkeus
138, akseliväli 227 cm. Teho 103 hv /6750
rpm, vääntö 117 Nm /5000 rpm
04 Voimansiirto
Takaveto, 5-nopeuksinen
manuaalivaihteisto.
Lattiavalitsin
05 Alusta
Edessä poikittaiset A-tukivarret
päällekkäin, kierrejouset, kallistuksenvakain. Renault 8 Gordini
01 Merkki ja malli
Renault 8 Gordini R 1135
02 Vuosimalli
1967
03 Moottori
Nelisylinterinen vesijäähdytteinen rivimoottori takana pitkittäin
Se ei ollut
erityisen pahasti ruosteinen, sillä
maantieajot suolaisilla teillä olivat
jääneet vähiin, mutta rata-ajossa autoa
oli pökitty sieltä täältä, joten kulmat
olivat rutussa joka puolelta.?
Autossa ei ollut hankintahetkellä edes konetta, mutta Reijo aloitti
sinnikkään kunnostustyön . Kohde paljastui aidoksi
Gordiniksi, tosin hyvin huonokuntoiseksi sellaiseksi.
kohti eteläsavolaista horsmapusikkoa.
Mutta sen ajot eivät lohduttomasta
tilasta huolimatta sittenkään olleet
vielä ajetut, sillä Reijo teki Gordinista
kaupat ja vei tuoreen hankinnan kotikulmilleen Pyhäsalmelle.
?Auto oli tosi huonossa kunnossa
pitkän jääratauran jäljiltä. ?67 Gordinin ilmettä urheilullistaa
tarrasarja, jonka
Reijo osti tarroja
teettäneeltä harrastajakollegalta
Orimattilasta.
Horsmien seasta näkyi vähän auton kattoa. Sen jälkeen hän viimeisteli
auton hiljalleen nykyiseen upeaan
kuntoon, johon auto valmistui vuoden
2004 aikana.
?Siviiliosia puuttui paljon, joten
erilaista pientä nippeliä sai metsästää
paljon?, kertoo Reijo alkuperäisen
mukaisella tekniikalla varustetun ?67
Gordininsa haastavimmista vaiheista
kunnostuksen aikana.
Viime vuosina Reijolla on sitten
ollutkin mahdollisuus lähinnä nautiskella entisöintityön tuloksista.
?Kesäajossa sillä on pöristelty menemään, mutta on käyty myös jääratatapahtumissa ja asfalttiradallakin
verestämässä vanhoja muistoja. Kaaria piti tosin hieman
muokata, jotta alkuperäinen sisusta
istuimineen mahtui kabiiniin.
Parin vuoden ahkeroinnin jälkeen
Reijo saattoi maalauttaa tuoreen
sinisen maalin Renaultin ylle jouluna 2001. Olin tulisilla hiilillä, että ei
voi olla totta!?
Reijon innostusta lisäsi epäilys, että
auto olisi todennäköisesti Kerolan
Eeron entinen auto, joka Fjalar Björklundin ja turkulaisen Pertti Aholaisen 80-luvun lopulla ajamien kisojen
jälkeen käytännössä katosi ratakapinoista. Mielenkiintoinen
sattuma on, että Kangas ajoi myöhem08/12
15. Hinnaksikaan ei maininnut kuin muutaman satasen.?
Seuraavana lauantaiaamuna Reijo
suuntasi poikansa kanssa jo varhain
kohti Turkua. Kun
Gordinin ottaa kärrylle kyytiin, niin
on tunnelma kuin ennen vanhaan
kisoihin lähtiessä?, Reijo tunnelmoi.
Rata-Gordinin kimppuun
Kunnostusurakan päätyttyä olisi
voinut luulla, että Reijon Gordinitarpeet olisivat olleet tyydytetty, kun
pitkään itänyt haave omasta Renaultlegendasta oli vihdoin täyttynyt. Reijo ei
kuitenkaan kääntynyt takaisin, vaan
ajeli perille Turkuun.
?Alettiin tehdä kauppaa, mutta hinta
oli hirveä. Siinä vaiheessa myyjä pyysi
tekemään tarjouksen. Näin
käytännössä olikin, kunnes koitti kesä
2005.
?Olin Renault-tapahtumassa, ja
eräs mies alkoi puhua Gordinistani,
että Turussa voisi olla tuollainen
kisa-auto. Sanoin että en minä tätä
otakaan ja panin jo ajosiltoja takaisin
kärryyn. olihan
käsissä viimeinkin oma Gordini.
Reijo oli päättänyt tehdä autosta
siviiliauton näköisen, mutta jättää
turvakaaret sisälle muistuttamaan kisahistoriasta. Aloin tapahtuman jälkeen
soittelemaan ja selvittelemään, onko
huhussa perää.?
Etsimisen jälkeen Reijo saikin
yhteyden mieheen, jolla kisa-Gordinin
oli väitetty ainakin joskus olleen.
Reijoin kysellessä, että onko kyseistä
autoa enää olemassa ja mihin se lienee
ajautunut, sai hän tuolilta pudottavan
vastauksen.
?Turkulainen vastasi, että tuolla se
on tallissa. Tein, ja myyjä käveli sitten kymmenen minuuttia rinkiä,
mutta hyväksyi lopulta tarjoukseni.?
Tiukan ostoreissun jälkeen Reijo oli
siis toisen Gordinin omistaja, mutta
tällä kertaa aidon viitosryhmässä, alle
1?300-kuutioisissa kilpailleen kisaRenaultin haltija. Intoa autoa kohtaan
oli lisännyt sen varmistuminen juuri
siksi autoksi, jota Reijokin oli rassaillut ja kokeillutkin sen ollessa Eeron
omistuksessa.
?Auton tunnisti esimerkiksi katossa
olevasta reiäistä, jonka kautta ruuvattiin silmukka suoraan turvakaareen.
Tästä silmukasta Eero oli nostellut
autoa pienen kuorma-auton kyytiin
Hiabilla.?
Kerolakuidutettu kilpuri
Kotona oli aika tutkia uutta hankintaa. Innokkuus autonostoreissusta haihtui kuitenkin Tampereen kohdilla.
?Myyjä soitti ja kertoi kuulleensa
tutultaan, että Gordinit ovat nykyään
hirvittävän kalliita. Ajattelin heti, että
nyt hinta pompsahti.?
Ja niinhän se oli tehnyt. Mahdollisuutta kasvatti se,
että myyjänä oli nimen omaan autolla
kisaillut Aholainen.
?Kun kysyin voisiko autoa ostaa,
myyjä sanoi että joutaahan tuo. Auton taustat olivat Reijolla hyvin
tiedossa, ja alkuperäinen omistajakin
selvisi Autorexin arkistoista Volvo
Auton kautta.
?Renault oli luovutettu kenkätehtailija Sauli Kankaalle Kankaanpäähän
tammikuussa 1970
Renault 8 Gordini
01 Merkki ja malli
Renault 8 Gordini R 1135
?Eero Kerola?
02 Vuosimalli
1970
03 Moottori
Nelisylinterinen vesi
jäähdytteinen rivimoottori
takana pitkittäin. Iskutilavuus 1296
cm3. Puristussuhde 12,5:1.
Teho noin 150 hv /8000 rpm
04 Voimansiirto
Takaveto, 5-nopeuksinen
manuaalivaihteisto.
Lattiavalitsin
05 Alusta
Edessä poikittaiset A-tukivarret
päällekkäin, Spaxin säädet-
16
08/12
tävät jousi-iskunvaimenninpaketit, kallistuksenvakain.
Takana heiluriakselit, tupla
iskunvaimentimet, eteen suunnatut reaktiotangot, kierrejouset,
kallistuksenvakain. Poraus 75,7,
isku 72 mm. Edessä ja
takana levyjarrut
06 Kori
Itsekantava umpimallinen,
4-ovinen teräskori, putkirunko
07 Mitat
Pituus 399, leveys 170, korkeus
120, akseliväli 230 cm. Omamassa
635 kg
08 Suorituskyky
Huippunopeus 195 km/h,
0-100 km/h 6-7 s
Mikä olisikaan hienompi
tapaa kunnioittaa
auton edesmennyttä
kuljettajaa, kuin päästää
Gordini kanttaamaan
kaarteisiin ja kiekumaan
suorille.
Reijon yksilö, jolla on voitettu heti
uudesta lähtien useita jääradan Cupja SM-mitaleja, olisi ratakapinoissa
kuin kotonaan.
08/12
17. KUMISIA muistoja takavuosien
jääratakarkeloista.
Vasemmalla junioriluokan rengas
satoine talttapäisine nastoineen,
oikealla yleisen
luokan 23-milliset
julmapitoiset
piikit.
NOSTOSILMUKKA oli eräs
yksityiskohta,
josta Reijo tunnisti
Gordinin olevan
edesmenneen
ystävänsä exkilpuri.
SISUSTAA Reijo
palautti pitkälti
sellaiseksi kuin se
oli 70- ja 80-luvun
taitteessa.
min Impillä kilpaa samoihin aikoihin
kuin minä Impillä 80-luvun lopussa.?
Vuonna 2005 Renault oli siinä
kunnossa mihin se oli jäänyt kilpaurakan päättyessä pari vuosikymmentä
aiemmin.
?Autossa oli paikallaan alkuperäinen viisivaihteinen laatikko ja
moottori, joka oli melko vainaa. Kiikarissa on
siten parempi?, Reijo vinkkaa.
Suunnitelma auton kunnostuksen
suhteen oli selvä.
?Ajatuksena oli rakentaa Gordini
samaan asuun kuin se oli Eerolla
Kalajoen-aikoina. Reijo korostaakin
rakentaneensa auton edesmenneen
ystävänsä muistolle.
Auto on nyt Reijon sanojen mukaan
?suhteellisen kunnossa?, joten ajamaan
jo pääsee, mutta rakenneltavaa riittää
tulevaakin ajatellen.
?Jos meinaa radalle ajamaan, niin
pitää jarruja rakentaa. Itsellekin oli kertynyt jotain
osia, mutta hain palikoita netistä
Ranskaa myöten.?
Osajahdin jälkeen Reijo saattoi
tehdä moottoriremontin rataosilla ja
lisäksi kunnostaa vaihteiston, jossa
oli siirtäjiä poikki ja laakerivaurioita.
Putkikeulaan piti myös vaihtaa osia ja
kunnostaa monin paikoin.
Eeron muistolle
Noin puolen vuosikymmenen projektivaiheen jälkeen ?70 Renault 8
Gordini oli jälleen siinä iskussaan ja
erityisesti asussaan, jossa se oli Eero
Kerolan aikana. Mainittujen ratkaisujen ansiosta
Gordini painaakin kisakunnossa vain
635 kiloa.
Sisustaa Reijo palautti lähemmäs
Eeron aikaista asua, sillä Turun vuosina autoon oli tehty erilainen kojelauta.
Menneitä kisavuosia henkivä kuppipenkki sai jäädä sijoilleen.
Tekniikan elvyttämisessä oli
Reijolla kova urakka, vaikka auto oli
viimeisen kisan jäljiltä ja voimalinja
siten paikallaan.
?Tekniikka oli täydellinen, mutta myös täydellisen kunnostuksen
tarpeessa. Kevennystavoitteista
kertovat myös muovista tehdyt sivuja takalasit. Ainoastaan tuulilasi on
lasia. Nyt ne koostuvat lähinnä Opelin jarruista, mutta
radalle kaipaisi isot levyt.?
Tulevaisuudessa Renault saatetaan
siis nähdä ratakapinoissa.
?Historicin SS1300-luokkaan pääsisi
tällä mukaan, kunhan vaihtaisi muun
muassa nykyaikaisen kuppipenkin ja
kuusipistevyöt?, Reijo aprikoi.
Mikä olisikaan hienompi tapaa
kunnioittaa auton edesmennyttä
kuljettajaa, kuin päästää Gordini
kanttaamaan kaarteisiin ja kiekumaan
suorille.
?Radalla ei ole SS-luokan Renaulteja
näkynyt. Sikälikin asia himottaa, että
pitäisi siellä nyt yksi Renukin olla.?
Asiasta on helppo olla samaa mieltä. Rata-Kaseihin oli
lasikuituosia valmistanut Eeron veljen
Kalajoella vetämä Autokorjaamo
Kerola. Gordinissa on
lasikuitua muun muassa etuspoileri,
levitetyt lokasuojat sekä etu- ja takaluukku. Väritys tuli siten
Astro-asuntovaunun perusteella, sillä
Kalajoella oli asuntovaunufirma, joka
sponsoroi aikoinaan Eeroa.?
Kunnostus alkoi korista, jossa oli
paljon lasikuitua. Eräs kaveri
oli nimittäin teettänyt Kerolassa lasikuidut, mutta ei ollut käyttänytkään
niitä, joten sain ostaa ne.?
?Kerolakuidutetussa. Auton lattia on putkikehikkoa
ja alumiinia. Myös
lukkoperä oli paikallaan, joskin se oli
ja on edelleen viallinen. Näin ollen kyseisiä suomalaisvalmisteisia lasikuituosia ei auttanut
etsiskellä ulkomaisista nettihuutokaupoista.
?Minulla oli ehjiä lasikuitusuojia
hankittuna jo etukäteen, mutta suuren
osan sain ostettua kerralla
N
E
D
I
TE UN
K
N
KU UU
L
A
P
1971
/E Coupé
S
G
e
r
o
d
mo
Opel Com
18
08/12
Ruiskukoneella ja lukkoperällä varustettu
Opel Commodore hallitsi Saksan
autobaanoja hetken 1970-luvun alussa.
Poikani löysi tuollaisen ihmehärvelin
viime syksynä tallista, missä se oli
uinunut parikymmentä vuotta.
Helsinki
08/12
19
Commodore
toi sen keskiluokan, tai ainakin sen
vauraimman osan, ulottuville.
Ruisku siivitti GSE Commodoren
hurjaan laukkaan. Niitä oli
yli puolet viidessä vuodessa kaupaksi
käyneistä 823 autosta.
Ensimmäinen etuspoileri
Boschin D-jetronic-suoraruiskutusta
käyttävä mylly ympättiin Commodoren nokalle vuonna 1970, vaikka mallin elinkaaren loppu oli jo näkyvissä.
Nykymittapuulla pruutta edustaa kivikautista tekniikkaa, mutta oli oman
aikansa huippua. Vielä 40 vuoden
jälkeenkin pojan Commodoren
moottori puhkuu voimaa, eikä perän
irrottaminen tiestä vaadi kohtuuttomia ponnisteluja.
Vaikka tarjolla oli rata-ajoon sopiva
auto, Opel pysyi virallisesti erossa
kilpa-ajoista. Se kuopi
asfalttia käskettäessä ja mukaan ängenneet tytöt kirkuivat kiihdytyksissä.
Kutoskoneen murina sykähdyttää
edelleen ja katseet kääntyvät, kun
Commodoren ohjaa maantielle.
Commodore sotketaan helposti
Opel Rekordin kanssa. Sen verran tehdas antoi
periksi, että päästi insinööri Klaus A.
Steinmetzin virittämään Commodoreja lisäpotkua tarvitseville. Varmemmalla
pohjalla on tieto siitä, että suunnittelutiimi poimi luomukseen vaikutteita
Chevrolet Chevellestä. Hän myös kevensi autoa lähes sadalla kilolla riisumalla koristeet, puskurin, äänieristeet
ja lämmityslaitteen.
Suomen ainoan Steinmetzin GM
toi vuoden 1971 Auto Expo -näyttelyn
vetonaulaksi Messukeskukseen. Miinusta tuli
näkyvyydestä taakse, siellä havainnot
olivat seuraavan läänin puolelta. Se
kiersi myös muita Pohjoismaita, mutta
palasi sitten Suomeen ja on edelleen
ajossa. Tuuli
alkoi suhista autotoimittajien korvissa kiusallisesti yli 150 kilometrin
nopeuksilla, mikä kertoi ikkunoiden
tiivistyksen puutteista. Nöyryytyksen varmisti Commodoren takaluukun näyttävä logo,
joka kertoi ohitetuille, kenen pakokaasuja ne joutuivat nielemään.
Huikean huippunopeuden takia
GSE:hen asennettiin peltinen etuspoileri, mitä ei ennen ollut perusautoissa nähty. Kaikkea ne
toimittajat keksivätkin. Commodoren
lehdistölle esitellyt suunnittelujohtaja
Claire MacKichan kehui estoitta auton ylellisyyttä, tehokkuutta ja laatua.
Puhe ei jäänyt tuulen pieksennäksi,
siitä tuli menestys.
Suomessa Commodoren myyntiä
jarrutti kohtuullisen kova hinta, mikä
nosti sen edustusautoluokkaan ja siivitti neliovisen mallin suosiota. Sitä ennen Opel oli
kokeillut ruiskukoneita Admiralissa ja
Diplomatissa, ja sama ruisku vauhditti
myös Pyhimys-Volvoa. Se jätti BMW:n
ja kaikkien muidenkin valmistajien
vastaavat vauhtihirmut taakseen jo
kiihdytyksessä ja 197 kilometrin huippunopeus takasi, ettei siitä päässyt
tavallisilla autoilla ohi myöhemminkään. Steinmetziä testaamaan päässeet TM ja Vauhdin Maailma totesivat
suurimman eron löytyvän alustasta,
jonka Steinmetz oli virittänyt hiukan
yliohjautuvaksi.
Vanhojen autolehtien testeissä
Commodoren karvalakkiversiokin sai
kehuja lähes täydellisestä varustelusta
ja istuinmukavuudesta. Tai voisivat
auton matalat penkit huonommatkin
olla, kyllä niillä sadan kilometrin
pyrähdyksen istuu. Hän
repi GS/E:n koneesta 10 heppaa lisää
tehoa, vaihtoi välitykset lyhyemmiksi
ja pisti alustan uusiksi. Se ei ole ihme,
sillä jostain syystä GM päätti ahtaa
sen vuoden 1967 helmikuussa Frankfurtissa esitellyn C Rekordin kuosiin.
Legendan mukaan Opelin nuori
suunnittelijalupaus Erhard Schnell
lainasi auton kylkilinjan kaaren
Coca-Cola-pullosta. Vesisateella
vanha auto kannattaa siksi peitellä
suosiolla.. Herrat
kun tykkäävät istua takana. Opel Commodore GS/E Coupé
Teksti ja kuvat:
Jarmo Palokallio
20
08/12
V
esijärven rannalle unohtunut
Opel Commodore GS/E Coupé
oli oman aikansa superauto.
Tuo ratakäytön rajoille viritetty tehopesä herätti omistajassaan ylpeyttä
ja muissa sopivasti kateutta