Merihenkinen retkeilyauto
Morris J4 ´67
Ajettavaksi tehty
Maantietä nähnyt Ford 20M RS ´70
Unelmasta totta
Autoilun nostAlgiAA 1950 - 1985 · www.klassikot.fi · 03/10 · Hinta 8,50
Rekisterikilvillä varustettu kilpa-auto Renault Alpine A110 ´69
Timo mäkelän kisamUisTelmia
Rallicrossia Alpinella
368480-1003 · PAL VKO 2010-21
SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND
414883 684808
TenavaTähTi
Asiaa vakuuttamisesta
Huimia eroja hinnoissa, ehdoissa sekä korvaussummissa
10003 >
Tuleva klassikko Mercedes Benz 190E ´90
Klassikot Jäällä
Piikkipyörillä varustetut legendat vauhdissa
6
Valitse paras klassikko ja huippuvaraaja.
EXIDE-akut ja varaajat harrasteajoneuvoihinkin!
Katso lähin jälleenmyyjäsi:
www.exide.fi
AKKUJEN YKKÖNEN
Viipalekustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Vanhojen autojen harrastamisesta kiinnostunut nuori kuljettaja tuskin valitsee ensimmäiseksi kohteekseen autoa, jota ei ole ollut käytännöllisesti katsottuna lainkaan liikenteessä hänen elinaikanaan ja johon hänellä ei ole ehtinyt muodostua minkäänlaista tunnesidettä.
Nuorten saaminen mukaan kerhotoimintaan tuskin onnistuu, jos heidän käsityksiään vanhoista autoista ei hyväksytä edes lähtökohtaisesti.
Harrastuksen jatkumisen ja vahvan kerhotoiminnan tukemisen kannalta meidän kokeneempien harrastajien kannattaisi hieman avartaa ajatteluamme, sillä nuorten saaminen mukaan kerhotoimintaan tuskin onnistuu, jos heidän käsityksiään vanhoista autoista ei hyväksytä edes lähtökohtaisesti. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Nuorimmat aktiiviset autoharrastajat ovat syntyneet 1990-luvulla, ja heidän mielestään 80-luvun kalusto on selvää museotavaraa. Kysymys on ymmärryksestä ja suvaitsevaisuudesta, sillä esimerkiksi 2025 vuotta vanhan auton statuksen nostaminen ei ole pois vanhemman ajokaluston arvostuksesta, mutta se luo paremmat edellytykset ajoneuvohistorian taltioimiselle sekä harrasteautoilun tulevaisuuden turvaamiselle.
COPYRIGHT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Klassikotlehden kirjallista lupaa on kielletty. Viisi vuotta vanha auto on monen mielestä jo aikansa palvellut, viisitoista vuotta sitten valmistettu kulkupeli jo selkeästi museotavaraa, joka olisi poistettava yleisen turvallisuuden nimissä pois liikenteen seasta. Ongelmaksi asia muuttuu, kun sitä tarkastellaan hieman laajemmassa mittakaavassa. Harrasteautoilun näkökulmasta katsottuna vanha on edelleen hyvin suhteellinen käsite, joka on vahvasti sidoksissa puhujan ikään. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalekustannus Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle.
Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi
RANSKALAINEN harrastaja saapui parin vuoden takaiseen Peugeot -tapaamiseen puoli miljoonaa ajetulla 205 perus-Pösöllä, miksei vastaava laite voisi olla hyväksytty harrasteauto myös suomessa?
03/10
3. Pääkirjoitus
TILAAJAPALVELU Puh. Yksittäisen harrastajan omasta näkökulmasta katsottuna asialla ei ole merkitystä, sillä jokainen pitää erilaisista autoista omien mieltymyksiensä mukaan. MATERIAALI Klassikot ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Laatusanojen kohdalla käsitykset saattavat jo hieman vaihdella, ja kun adjektiivien joukosta poimitaan sana vanha, sanan merkitys tuntuu olevan selvillä enää sen lausujalla. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalekustannus Oy:lle. ILMOITUKSET Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Monen nelikymppisen mielestä 60-luvun autot ovat kiehtovia klassikkoautoja, 70-luvun kalusto tuo pintaan nostalgisia tunteita ja omia lapsuusmuistoja, 80-luvulla valmistetut eivät oikein sytytä ja 50-luvun tai vanhempi ajokalusto on taas niin vanhaa, että niihin tunneside syntyy yleensä vain pitempiaikaisen harrastamisen myötä. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Susanne Laine: 050-4147 553 Peppe Haapala: 050-4147 559 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@klassikot.fi www.klassikot.fi > Mediakortti PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.
Suhteellinen käsite
U
seimmilla suomen kielen sanoilla on tarkka ja täsmällinen merkitys, joka aukeaa kuin yhteisestä sopimuksesta jokaiselle keskusteluun osallistuvalle ilman selittelyä tai tarkentavia lauseita. Kun asiaa tarkastellaan kymmenen vuotta vanhemman kaverin näkökulmasta, edellisen lauseen muut vuosikymmenet on siirrettävä saman verran eteenpäin ja niin edelleen. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Tilaajille PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Jan-Erik Laine, Arttu Toivonen AVUSTAJAT Tomi Eronen, Markku Ikonen, Minna Mattila, Jape Tiitinen, Johanna Helin, Eero Kumanto, Tuukka Erkkilä, Johannes Repo, Vesa Rantasalo, Lea Lahti, Leif Rehn, Iikka Kekko TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa toimitus@klassikot.fi KÄYNTIOSOITE Klassikot Tiilitehtaankatu 49 65100 Vaasa KUSTANTAJA Viipalekustannus Oy Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta
40 Ford 20M RS
s. Hienosti, jos asiaa kysytään DAF-tehtaan kilpainsinööreiltä.
52 TriumphHerald´63
Jyrki Mero houkutteli puolisonsa autoharrastajaksi sympaattisen Heraldin avustuksella. 16 Morris J4 Van
s. 35 Simca Bertone
s. Mittarilukema kielii kuitenkin lähes päinvastaisesta historiasta.
46 DAF55Coupe´69
Miten variaattorivaihteisto soveltuu kilpa-autoon. Äitienpäivälahjaksi saatu auto on valloittanut rouvan sydämen lopullisesti.
s.22ChryslerNewport´78
TAPAHTUMAT
Palmupuiden reunastamalle nurmikentälle kokoontui toinen toistaan upeampia harrasteautoja muitakin kuin amerikkalaisia.
58 BocaRatonConcours,Florida
61 HelsinkiVintage
Kaapelitehtaalla ei ollut juurikaan auton osia tarjolla, mutta eri aikakausien ajokkeihin sointuvaa asustetta ja rekvisiittaa senkin edestä.
62 AmericanCarShow,Helsinki s.28MazdaRX-7´82
Jenkkiharrastajien kauden päätapahtuma keräsi Messukeskuksen täyteen hienoja autoja ja alan harrastajia.
s. Tässä numerossa
8 AJONEUVOT RenaultAlpineA110´69
Rallipolkujen kaunein auto on nykyään haluttu laite keräilijöiden keskuudessa. 45 DAF 55 Coupe
4
03/10. Esittelyssä Markku Klemolan upea yksilö ja lisänä kotimaista kisamuistelua.
16 22
MorrisJ4Van´67
Vielä 80-luvulla oli hienoa omistaa omin käsin pakettiautosta muokattu retkeilyauto.
ChryslerNewport´78
Neliovinen Newport oli viimeinen 440-moottorilla varustettu iso laiva, joka rullasi Chryslerin liukuhinalta päättäen samalla erään aikakauden tehtaan historiassa.
28
MazdaRX-7´82
Persoonallisesti muotoiltu urheilumalli on kaunis katsella, mutta automiehiä tässä autossa kiinnostaa enemmän pellin alta löytyvä kiertomäntämoottori.
34 SimcaBertoneCoupe´70
Miettisen Arton yhdeksän vuotta kestänyt työmaa muutti lohduttomassa kunnossa olleen Simcan esimerkillisen siististi entisöidyksi yksilöksi.
40 Ford20MRS´70 s.8RenaultAlpineA110´69
Pitkään samalla omistajalla ollut RS näyttää kuin sitä olisi pidetty pumpulissa uudesta saakka
75 Vetku
s. s.58BocaRatonConcours
s.68Klassikotjäällä 64 Talviajot,Lohja
AHS:n talviajot sujuivat mukavasti kipakassa pakkaskelissä ja hienoissa maisemissa.
s.55Neckarsulminmp-museo 86 Kaitafilmirallia
Klassikot-lehti koekatsoi hienon DVD-koosteen kaitafilmille tallennetuista autokilpailuista.
66 Talvi-Heikki,Turku
Harrastajat vaihtoivat kuulumisia ja penkoivat myyntipöytiä puuttuvien osien löytämisen toivossa.
VAKIOPALSTAT
Uutisia ja kuulumisia harrasteautoilijoiden maailmasta.
80 Vakionopeus 84 Klassikkoesine
Leatherman tai joku sen lukuisista kopioista löytyy tänä päivänä useamman harrasteauton hansikaslokerosta.
68 KlassikotJäällä,Kiuruvesi
Useamman kerhon voimin järjestetty tapahtuma toi radalle monta 6070-luvun legendaarista kilpuria.
75 VetkunKevätpäiväntasaus
Veteraanikuorma-autoilijat ulkoiluttivat kalustoaan pitkän talven jälkeen kirpeässä kevätsäässä.
85 Rompetori
Uutuuksia vanhojen kulkupelien harrastajille.
ARTIKKELIT
Vanhan kivilinnan kätköistä löytyy mittava kokoelma saksalaista moottoripyörähistoriaa.
87
VerkotVesillä
Tilaratkaisuiltaan etevät autot vaihtoivat omistajaansa eBayn sivuilla.
55 Neckarsulminmoottoripyörämuseo
88 Kolumni
Tero Ilola muistelee, millaisen vaikutuksen iso amerikanauto teki polkupyöräilevään pikkupoikaan.
72 Harrasteautonvakuuttaminen
Soittokierros eri yhtiöihin paljasti huimia eroja harrasteauton vakuutushinnoissa sekä -ehdoissa.
76Soodapuhallus
Maalit saa pellin pinnalta pois monella tavalla, soodapuhallus on yksi turvallinen mutta suhteellisen tuntematon menetelmä.
89 Klassikkomarkkinat
Jos projekti ei ehtinytkään valmistua...
94 Tulevaklassikko
Tenavatähdeksi ristitty pieni johtotähti kannattaa jo kerätä talteen, jos hyvä yksilö löytyy.
78
Harrastetallinpienoismalli
Eero Kumanto rakensi yksityiskohtia pursuavan harrastetallin pienoiskoossa.
99
Seuraavassanumerossa
KAITAFILMILLE kuvatut autourheiluturnajaiset saivat uuden elämän DVD:llä. 78 Pienoismalli
s. Tähtää kaukosäädin sivulle 86.
s. 76 Soodapuhallus
s. 61 HKI Vintage
s. 94 Tuleva klassikko
03/10
5
09-662 062 · info@tivolia udio.fi · www.tivoliaud i o.fi. HENRY KLOSS
Klassikko Tivoli Audio
Model Combo 747,(erikseen Model Two 299,- + Model CD 299,- + Model Subwoofer 149,-)
Maahantuoja: TA Di stribution Finla nd Oy · puh
Model One oli jo tuolloin helppokäyttöisyydessään todellinen "kytke ja käytä" -tuote. Menestyksen takana on amerikkalainen audio-alan innovatiivinen suunnittelija ja visionääri Henry Kloss. Myöhemmin, vuonna 2000 Henry Kloss palasi pitkäaikaisen työtoverinsa Tom De Veston kanssa lempiteemaansa eli pöytäradioon. Yhdessä he perustivat Bostonissa yrityksen nimeltä Tivoli Audio, jonka ensimmäinen tuote oli tämän päivän
huippumodernilla tekniikalla ja kunnollisella akustisella suunnittelulla modernisoitu KLH-klassikko, Tivoli Audio Model One. Model One iski kaikessa yksinkertaisuudessaan ja ajattomuudessaan suoraan ihmisten sydämiin. Yksi hänen suurista haaveistaan oli tuoda markkinoille laadukas, yksinkertainen ja pienikokoinen pöytäradio ja vuonna 1959 hän toteuttikin sen tuomalla päivänvaloon KLH Model 8 -radion. Tivoli Audio
TM
Tivoli Audio on tänään yksi Euroopan halutuimmista tuotemerkeistä. Ennen kuolemaansa 2002 Henry Kloss ehti vielä rakentaa yhdessä Tom De Veston kanssa kokonaisen tuoteperheen Model Onen ympärille. Tom De Vesto on siitä asti jatkanut Henry Klossin unelman toteuttamista. Klassikko oli syntynyt. Lisäksi Model Onen vastaanotto oli parempi kuin arvokkaissa hifivirittimissä ja äänenlaatu oli koko- ja hintaluokassaan ainutkertaisen laadukas. Laite vei vähän tilaa ja oli kauniisti viimeistelty. Tänään Tivoli Audio on Henry Klossin testamentti maailmalle, joka kertoo intohimoisesta suhteesta laatuun, yksinkertaisuuteen ja hintatietoisuuteen.
Alkuperäinen KLH Model 8 -radio vuodelta 1959
Toteutunut unelma
Renault Alp ine A110 1300S ´69
Lahti
8
03/10
Poikkeuksellisen kovan poltteen se aiheutti Markku Klemolassa, joka ihastui Alpinen linjakkaisiin muotoihin jo Jyväskylän Suurajoissa vuonna 1969. Alpine A110 on auto, jonka näkeminen jättää tuskin yhtään autointoilijaa kylmäksi. Silloin sellaisen omistamisesta saattoi vain haaveilla, mutta kun haaveilua oli jatkunut 30 vuotta, oli viisainta jo tehdä asialle jotain.
03/10
9
Lasikuitukori maalattiin kauttaaltaan ympäri ja alustan komponentteja vaihdettiin tarvittavissa määrin. Hän oli ajatellut soittaa varmistaakseen, olisiko tämä sellainen josta oli aiemmin ollut puhetta. Kotoaan vahvat ranskanautovaikutteet saaneella Markulla oli jo 60-luvulla A110-pikkuauto, joka jaksoi ihastuttaa. Renault Alpine A110 1300S ´69
Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine
R
enault Alpine A110 ei ole mikään yksittäiskappaleina valmistettu automaailman harvinaisuus, vaan Ranskan Dieppessä toiminut tehdas valmisti sitä kaikkiaan noin 7500 kappaletta. Yhtäkin berliiniläisen omakotitalon pihalla myytävänä ollutta hän muistelee ihailleensa, mutta vielä tuolloin haaveen toteuttaminen tuntui liian utopistiselta. Aikaa kului, kuten tapana on, ja niin vain Markku sai syksyllä 1999 puhelun Saksasta. Muistikuvat Alpinesta jäivät vahvoina elämään hänen mieleensä siitä huolimatta, että sellaisen hankkiminen oli jokseenkin yhtä realistista kuin vaikkapa kuuraketin.
Vuonna 1993 Markun ollessa vaimoineen asuntoautolla pitkällä Euroopan-kiertueella hän näki kauan ihailemiaan Alpineita ensimmäistä kertaa siviililiikenteessä. Jossain aikaisemmassa vaiheessa vaihtunut, mutta tyypiltään oikeanlainen Gordini-moottori sai mittavan remontin osakseen. Alpinen kunto lienee tuossa vaiheessa jo kaivannut huoltoa ja korjauksia, ja jonkin ajan kuluttua Werner ryhtyikin teettämään autoonsa entisöintiä moottoripyörien parissa puuhailleen Alexander Sassnickin toimesta.
10
03/10
Auto purettiin atomeiksi kunnostuksen aikana ja lasikuitukori irrotettiin tekniikan ja alustan osat yhdistävästä keskusputkirungosta. Tasan kymmenen vuotta järjestelyä kesti, kunnes auto siirtyi takaisin Mandfredille ja kolme vuotta myöhemmin kokonaan pois nurkista. Kunnostyön aikana Werner, rellukauppias kun oli, tilasi Renaultin tehtaalta dokumentin autostaan. Hän ensirekisteröi autonsa tammikuussa 1970 ja omisti sen 13 vuotta, kunnes vuonna 1983 auto siirtyi hänen poikansa Mandfredin nimiin. Kun tämä huomasi keskeneräisen Alpinen, alkoi tapahtumasarja joka lopulta johti auton kotimaan vaihtumiseen.
Rauhassa kypsytelty haave
Lahtelaisen Markku Klemolan ihastus Alpineen on peräisin jo niiltä ajoilta, kun malli oli vielä varsin uusi. Markku vastasi, että jos siinä Alpine A110 lukee, niin malli on juuri oikea. Aktiivisena Etelä-Karjalan Mobiilikerholaisena tuli hänen kerran todettua OP-Autotarviketuontia pyörittäneelle kerhokaverilleen Olli Paajaselle, että jos siellä Saksanmaalla pyöriessä vastaan tulee Rellun Alpine, niin häntä sellainen kiinnostaisi. joulukuuta 1969. Mitkä lie kirjanpidolliset seikat ovat toimia ohjailleet, kun jo seuraavana vuonna Alpine siirrettiin perheyritys Transport Breuerin nimiin. Rallipolkujen linjakkaimpana autona teki se moneen katsojaan lähtemättömän vaikutuksen, ja nykyään alkuperäinen Alpine A110 on klassikkoharrastajien keskuudessa varsin haluttua tavaraa.
Kölnistä kotoisin
Yksi näistä Dieppestä maailmalle lähteneistä 1300 S:istä matkasi uutena Saksan Kölnissä kuljetusalalla työskennelleen herra Breuerin käyttöön. Ajatus auton hankkimisesta ulkomailta alkoi kuitenkin itämään tuolloin vielä Lappeenrannassa asustelleessa Markussa. Kun moisia kummajaisia poikkesi ensi kertaa maamme kamaralle Jyväskylän rallissa, syntyi Markussa polte joka ei sen koommin ole sammunut. Kunnostustyön ollessa loppuvaiheessa Sassnickin talliin osui hänen kaupittelemiaan moottoripyöriä ostomielessä katselemaan tullut suomalaismies. Uusi omistaja löytyi Hannoverin itäpuolelta, Wendeburgista. Peter Werner oli oivallinen omistaja autolle, olihan perheellä läheisessä Salzgitterissä Renaultin piirimyynti ja huoltokorjaamo. "Eipä tainnut Olli edes tietää millaisesta autosta puhuin", arvelee Markku, mutta heitto jäi kuitenkin mieleen. Kunnostuksen alla oleva Renault ei ollut myytävänä, mutta kun kysyminen harvoin mitään maksaa, siirtyi keskustelu motskareista siihen. Sassnick tiedusteli auton omistaneelta Werneriltä, mitä Alpinesta utelevalle peräpohjolalaiselle oikein vastattaisiin.. Langan toisessa päässä ollut Paajanen kertoi olevansa motskarikaupoilla Sassnickin tallissa, jossa makoilee myös tavattoman matala Renault. Lisenssillä mallia valmistettiin vielä eri puolilla maailmaa sankoin joukoin lisää. Numeron perusteella auton valmistumisajankohdaksi selvisi 8
Auton asiapaperien kopiot ja kauppakirjat risteilivät faksilla Suomen ja Saksan välillä. Kauppaa tehdessä vielä sovittiin, että noutamaan saapuva rahtari näyttäisi kauppakirjasta kopion, jotta myyjä varmistuisi auton nousevan oikeaan kyytiin. Hänen luottomiehenään Saksassa häärinyt Paajanen vakuutteli auton olevan hyvin siisti ja kaikin puolin huippuyksilö, vaikkei itse Relluista saati tehtaan erikoismalleista juuri perillä ollutkaan. Auton kunto vaikutti juuri niin hyvältä kuin oli luvattu. Huolellinen kunnostustyön jälki selittyy pitkälti silläkin, että kyseessä on arvoauto, jonka entisöintityötä omistaja oli teettämässä itselleen eikä suinkaan myyntiaikeissa. Koskaan aiemmin ei hän ollut Alpinessa edes istunut, joten ensimmäinen koeajo paljasti karun kilpurimaisen luonteen. Mataluus ja varsinkin alustan jäykkyys yllättivät ja auto osoittautui olevan kaikkea muuta kuin ranskiksille ominaisen mukava.
MOOTTORI ei Markun käsityksen mukaan ole auton alkuperäinen, mutta tyypiltään oikeanlainen 1300 Gordini jonka 12:1 puristukset vaativat käyttämään bensan seassa oktaanibuusteria. Remontoitu moottori säädettiin vielä Wernerin korjaamossa, ja sikäläinen pakokaasumittaustulos, joka on tiedoiltaan kattavampi kuin meidän vastaava, seurasi muiden lappusten mukana Markulle. Dokumentti myös kertoo, että huhtikuun loppupuolella auto oli ylipäätään testauskunnossa. Kun Olli Paajanen oli hoitanut kauppa-asiat Saksan päässä kuntoon, Markku uskalsi lähettää kauppasumman pankkisiirtona. Kolme viikkoa kaupanteosta oli Markun Alpineaan Suomeen odoteltava.
Viranomaisten kynsissä
Kun Renault viimein saapui varaosakuorman mukana Lappeenrantaan, Markku näki ostoksensa ensimmäistä kertaa. kesäkuuta. Markku sai autosta kuvia ja tiedon, että jos auto niiden perusteella vielä kiinnostaisi ja ostoaikeet eivät ole vain tyhjää puhetta, olisi viisainta ryhtyä keräämään pelimerkkejä jonoon. Paajanen, jolla oli suhteet myös kuljetusfimoihin, sai soviteltua auton kuljetuksen lappeenrantalaisautoilijan kuormaan. KUPPIPENKEISSÄ säätömahdollisuudet ovat minimissä, polkimet voimakkaasti oikeassa laidassa ja sisämeteliäkin kabiinissa piisaa. Siitä huolimatta Alpinea hauskempaa luonteikkaan moottorin, mikroautomaisen ajettavuuden ja kauniin ulkokuoren yhdistelmää on vaikea kuvitella.
Kun omistaja oli Klemolasta udeltuaan vakuuttunut tämän olevan luotettava rellumies, joka ei saattaisi Alpinea vaikkapa Historic-ralliin, ilmoitti hän, että saattaisi se myytävänä ollakin. Kuvissa Alpine näytti juuri niin hyvältä kuin puheiden perusteella saattoi olettaa. Myyjän keksimä hintapyyntö vaikutti varsin kovalta, mutta aikansa sitä viilatessa laskeuduttiin tasolle, jonka molemmat osapuolet saattoivat hyväksyä.
Huolellinen kunnostustyön jälki selittyy sillä, että omistaja oli teettämässä entisöintityötä itselleen eikä suinkaan myyntiaikeissa.
Kansainvälistä kauppaa
Kaupanteossa kului kaikkiaan puoli vuotta: neuvottelut aloitettiin vuodenvaihteessa 1999-00 ja varsinainen kauppapäivämäärä oli vasta 30. 1600 kuutioisista isoveljistään poiketen läpihengittävässä kannessa tuulee oikealta vasemmalle.
03/10
11
Renault Alpine A110 1300S ´69
Mataluus ja varsinkin alustan jäykkyys yllättivät, ja oman luonteikkuutensa Alpine paljasti jo ensimmäisellä ajokerralla jättämällä Markun tienposkeen.
12
03/10
Kun ihmettelen, miltä osin huippuhieno auto voi viimeistelyä vielä kaivata, selventää omistaja sähköpuolella olevan vielä tutkailtavaa, sillä kaikki kojetaulun mittarit eivät toimi kuten pitäisi. Saksalainen Auto und Motorsport lehti testasi uutena Alpinen 1300S mallin kulutukseksi: 90 km/h nopeudella 12,4 l/100 km 130 km/h nopeudella 11,4 l/100 km 155 km/h nopudella 13,2 l/100 km
09 Valmistusmäärä
Oikukas sunnuntaiajopeli
Oman luonteikkuutensa Alpine paljasti jo ensimmäisellä ajokerralla jättämällä Markun tienposkeen. Autoveropäätöksen saatuaan saattoi Markku jatkaa kassan kautta katsastuskonttorille, jossa erikoisuus kiinnostikin jo enemmän. Iskunvaimennintesti lähes painottoman etupään kohdalla katsottiin sen sijaan aiheettommaksi, sillä etupyörää kohden painoa on vaivaiset 160 kiloa. Teho 120 hv/7200 rpm, vääntö 12,4 kgm/4500 rpm
04 Voimansiirto
5 vaihdetta ja pakki, takaveto
05 Alusta
Edessä päällekkäiset kolmiotukivarret, kierrejouset, putki-iskunvaimentimet, Takana heiluriakselit pitkittäistuin, kierrejouset sekä kahdet putkiiskunvaimentimet. Kiihtyvyys 0-100 km/h 7,9 s, 0-400 m 15,3. "Salaa tällä ei voi ajaa", hän toteaa, mutta ihmettelee myös sitä miten huonosti ihmiset Alpinen tuntevat. Muuten epämukavalla, siis erittäin urheilullisella, autolla tulee ajettua harvakseltaan ja silloinkin pääasiassa rauhallista sunnuntaiajelua. "No senhän katsastusmies keksi, kehui hienoksi mutta käski vaihtamaan", harmittelee Markku, joten nyt paikallaan on viritelmä, joka tuo kilven syvennyksestä tarvittavan verran ulommaksi.
Radalla Markku pääsi kokeilemaan Alpinen vauhtivaroja aina oman uskaltamisensa rajoille, ja vaikkei takapyörän alletaittumisvaaraa Alpinessa olekaan, asfaltilla pyörähtäminen takapainoisella autolla on kokemus. Valmistenumeronkin täsmääminen tullauspapereiden kanssa katsottiin katsastuskonttorin tehtäväksi. Pitivät vain itsekin ikälopusta ranskattaresta maksettavaksi jäänyttä tullia hiukan isonpuoleisena. Hiukan päänvaivaa auton mataluus aiheuttikin, mutta jarrumittaukset saatiin tehtyä. Mielikuva tuon aikakauden Renaulteista on poikkeuksetta kantikkaampi eikä Alpineihin ole suomalaisessa katukuvassa päässyt tottumaan. Keväisin auton käyttöönottopäivät kuluvat pikkuteitä pujotellessa, eikä kestä kauaakaan kun jo joku kavereista soittaa ja kertoo bonganneensa Markun ajelulla. Syyksi osoittautui sähkön loppuminen, joka aiheutui löysällä olleesta latausjohdosta ja jonka vuoksi auto oli kulkenut käyttäen vain akun varausta kipinän tuottamiseen. Viitisen tuhatta kilometriä on Markku Alpinellaan ajellut ja suunnitelmissa on viimeistellä auto museorekisterikuntoon. Jäähdytin auton etupäässä. Kukaan konttorilla ei ollut aiemmin Alpinea nähnyt, ja he katsoivat parhaaksi pyytää omistajaa itseään ajamaan lasikuitupulkkansa jarrutesteriin. Kerran merkkikerhon Gordini-päiville Alastaron moottoriradalle ajellessa alkoi Alpinen starttimoottori temppuilemaan. Kotona tuli sekin remontoitua kuntoon.
1300 S (´65-´70) 260 kpl. Paino 695 kg
08 Suorituskyky
Nopeus 215 km/h. Usein joku tiedustelee, josko auto on Kuplan pohjalle kasattu rakennussarja. Alpinea valmistettiin Ranskan lisäksi eri nimillä useissa eri maissa joissa Renaultilla oli tehtaita, kuten Espanjassa, Bulgariassa, Brasiliassa ja Meksikossa
03/10
13. ää n ky ytiin! Eläv HYPPÄ Ä Alpine oitteessa: os kuvaa autoista
OT.FI WWW.KLASSIK
Tullissa virkailijat eivät olleet Rellusta juuri kiinnostuneita, eikä henkilökuntaa edes huvittanut tulla katsomaan minkälaisen auton papereita oltiin saattamassa kuntoon. Poraus 75,7, iskupituus 72 mm, tilavuus 1296 cm3, puristus 12:1, 2 kpl Weber-vaakaimukaksoiskaasuttimet. Ensimmäisten kilpien kanssa tuli taiteiltua, sillä Markku tahtoi kiinnittää kilvet siten ettei turhia reikiä porattaisi koriin. Takana korissa olevaan syvennykseen ei suomalainen pitkä kilpi sopinut, joten Markku teetti heijastavan tarraversion, jota kavennettiin juuri tarvittavat 15 prosenttia jotta tyylikäs asennus onnistui. Autoon on jo varattuna mustat MAR45-kilvet ja lyhyt kilpikin tulee takapäässä mahtumaan syvennykseensä.
01 Merkki ja malli
Renault Alpine A110 1300 S
02 Vuosimalli
1969
03 Moottori
4-sylinterinen vesijäähdytetty rivimoottori takana pitkittäin. Levyjarrut
06 Rakenne
Teräksinen keskusputkirunko johon kiinnitetty lasikuitukori
07 Mitat
Pituus 385, leveys 147, korkeus 113, akseliväli 210 cm. Silläkin reissulla käynnistykset kyllä onnistuivat, mutta vain koputtelemalla startin kylkeä
Kilpatallin pihalla ei kuitenkaan rallicross-Alpinea näkynyt, vaan muutama puhdasverinen ralliauto, joilla olisi vaikka heti voinut lähteä
Monte-Carlo-ralliin. Auton mukana tuleva varaosapaketti odottelee trailerin vieressä vielä pakkaamista ennen Suomeen lähtöä.
Alpine A110:stä puhuttaessa harvalla on aiheesta omakohtaisia kokemuksia. He eivät omanneet hajuakaan touhusta ja päättivät vain tehdä minkä parhaiten osaavat, eli ralli-auton", arvioi Timo. Moottoriurheilua pitempään seuranneet muistavat Alpineista todennäköisimmin Timo Mäkelän kausilla ´77 ja ´78 rallicrossissa ja -sprintissä ajaman keltaisen tehdaskilpurin.
S
uomalaisilla kilvanajotaipalilla Alpine A110:n näkeminen on ollut harvinaista herkkua. Auto oli täysin valmis ja varusteltu pohjan täyspanssarointia ja trippimittareita myöden. Vaikka Sinisorsa hänen hanskassaan pysyikin, olisi varmasti ollut eduksi jos hän olisi saanut rauhassa ajaa kunnollisia hyppyharjoituksia Alpinella ennen varsinaisia kisoja", arvioi Timo.
Väärinkäsitys tehtaalla?
Mäkelälle kertyi rallikokemusta ja -menestystä Sinisorsilla ja niiden jälkeen Sunbeam Impeillä. Auton luovutuspäiväksi oli sovittu helmikuun ensimmäinen.
KILPURIMAALARIT lienevät ajatelleet sinivalkoisen auton sopivan kaukaa Pohjolasta tulevalle rattisankarille. Kun auton ilmoitettiin olevan valmis, Timo lähti itse noutamaan sitä Atlantin rannalta Dieppestä. Ainutlaatuisuudella tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, että oli mahdollista saada tehtaan kilpatallin valmistama puhdasverinen ja taisteluvalmis ralliauto, joita ei Timon oman käsityksen mukaan ollut noin vain ostettavissa. Timo muistaa, että Lussari keskeytti lennettyään Alpinellaan ulos tieltä, Airikkalalta hajosi vaihdelaatikko ja hän itse kärsi koneen lämpöhuolista ja ajoi ulos romuttaen autonsa.
"Totuus Alpinella ajamisen mahdottomuudesta Jyväskylässä oli varmasti se, että Lusenius sai autonsa aivan liian myöhään. Mäkelä muistaa, kunka Lusenius tuolloin tuomitsi Alpinen ihan mahdottomaksi ajaa Jyväskylässä. Vuoden 1969 Suurajot olivat kuitenkin rellujoukkueelle pettymys, sillä kukaan kolmesta rattisankarista ei selvinnyt kilpailun maaliin. "Kyllä niitä jonkin verran tuli kulutettuakin", hän muistelee. Timo teetätti Salon lähistöllä toimineessa lasikuitufirmassa muotteja auton lokareista niiden monistamista varten, sillä vauhdikkaassa lajissa lokarit ovat kulutustavaraa. Kilpurikauppaan kuului vielä kärryllinen varaosia, joita ralleissa tarvittaisiin. Tilauksen yhteydessä painotettiin, että tarvetta olisi rallicross-autolle, joka pitäisi saada Timolle ennen Keimolassa ajettavaa EM-osakilpailua. Vuoden 1969 Jyväskylän Suurajoissa sellaiseen kuitenkin oli mahdollisuus, kun Sinisorsana tunnetulla Renault 8 Gordinilla tuolloin maahantuojan Auto-Rexin tallissa ajanut Jorma Lusenius sai sellaisen alleen. Auto varmasti oli nopea, tehdaskilpuri kun oli, mutta hyppyyttämisessä vaikea hallita. "Ehkei olisi pitänyt Alpinella lähteä rallicrossiin sekoilemaan lainkaan, sillä se oli vääjäämättä alitehoinen kisoja tuolloin dominoiviin Porscheihin nähden", hän tuumii ja huomauttaa,
TIMO halusi autostaan keltaisen, ja sellainen siitä maalaamalla pian kotiin päästyä tulikin. Tuonti Suomeen onnistui senaikaisella tullin lupakirjalla, joka kylläkin velvoitti auton myöhemmän palauttamisen rajojen ulkopuolelle.
Voitokas sprintteri
Kun Alpine oli kotitallissa, alkoi sen vauhdikas purkaminen ja muutotyöt rallicrossiin sopivaksi, sillä aikaa Keimolan kisoihin oli vain parisen viikkoa. "Idea Alpinen hankinnasta oli kokonaan oma", muistelee Timo. Samassa kisassa Gordineilla mukana olivat myös Pentti Airikkala sekä Timo Mäkelä. Kun kilpamenestystä oli tuohon mennessä kertynyt jo rutkasti, kotitallissa valtuutettu Renault-huolto ja suosittelijana ja auton varsinaisena tilaajana vielä Renaultin maahantuoja Auto-Rex, tilaus kävi kuin kävikin päinsä. Timo muistelee Alpinen maksaneen tuolloin 50 000 frangia, mikä oli paljon rahaa, mutta olihan automallilla toki niitetty rallimenestystä. Autosta purettiin kaikki ylimääräinen pois ja sininen kori maalattiin keltaiseksi. Timo epäili, että jokin väärinkäsitys oli syntynyt, mutta ranskalaiset eivät tunnetusti toimiaan selittele, kuten eivät tälläkään kertaa. Se keltainen Alpine
Teksti: Jan-Erik Laine Kuvat: Timo Mäkelän arkistosta
RANSKAN Dieppessä sijainneen tehtaan kilpatallin pihalta Timo Mäkelä ikuisti kamerallaan pari muutakin auringonpaisteessa lekottelevaa tehdaskilpuria. Ennen rallicrossin EM-osakilpailua autosta purettiin kaikki ralliauton hienoudet, joita ei lajssa tarvittu.
14
03/10. "Yksi selitys saattaa olla sekin, ettei tehdastalli ollut tehnyt ainuttakaan rallicross-Alpinea. Perheyritys Mäkelän Auton edustaessa Renaultia koko 70-luvun avautui vuonna 1977 ainutlaatuinen tilaisuus hankkia kilpa-autoksi Renault Alpine
Auto olisi ollut varmasti vielä ihan käypänen ralleissakin, ja tehdas ajatti niitä tosissaan viimeisissä kisoissaan vielä vuoden 1976 puolella. Mäkelän taakse jäivät kisan kaikki neljä Porschea.
MÄKELÄN voittoisa Sunbeam Imp sai sekin keväällä 1977 yllensä keltaisen värin sekä pääsponsorina toimineen ompelukonemerkki Knitmasterin sponsoriteippaukset.
että ketterää Alpinea vastassa olleissa Porscheissa saattoi olla lähes sadan hevosvoiman ylivoima. Mukana menivät Alpinen osat sekä lasikuituosien kopioimiseen teetetyt muotit ja valmiita lokareita. Ura lähti käyntiin 60-luvun puolivälistä Mäkelän istuessa ensin veljensä kakkoskuljettajana. Yksilö oli viritysasteeltaan tehdastallin tuohon mennessä hurjin A110 1600 S, jonka kone oli kuitenkin kasvatettu jo 1800 kuutioon. Mäkelän vauhdikkaisiin vaiheisiin palaamme tulevaisuudessa, sillä tarinoita riittää Volvojen lisäksi ainakin Sinisorsista, Corolloista ja Talbot Sunbeam Lotuksesta aina B-ryhmäläiseen Metroon.
03/10
15. Volvo PV544 oli ensimmäinen oma ralliauto ja vuonna 1969 tuli jo rallin ensimmäinen yleiskilpailun voitto. Soraa on lentänyt takapyörien alta vuosikymmenestä toiseen ja viime vuosina alla on ollut Historic-rallin Sunbeam Imp. Timo muistelee, että tuolloin Alpineja ilmestyi rallicrossin EM-sarjaan ja ainakin Belgiassa ja Hollannissa niitä lajin parissa näkyi. Oikeastaan juuri sieltä Timon ajatus rallicross-Alpinen hankinnasta saikin alkunsa.
"Se oli vähän semmonen hetkuperä rakenteeltaan", kuvailee Timo autonsa ajoa ja jatkaa: "Kun jossain suoralla pisti kraanat auki, niin aika alas sen perä putosi."
Takaisin maailmalle
Kaudet ´77 ja ´78 auto oli Timon omistuksessa, jonka jälkeen hän myi sen Uolevi Paavilaiselle Forssaan. KEIMOLASSA Timo Mäkelä pyrkii Alpinella karkuun Juha Miettisen ja Esa Ekroosin Porschet kannoillaan.
RÄYSKÄLÄN vauhtipuiston rallisprintissä Alpine kulki yleiskilpailun voittoon lujaa ja näyttävästi. Rallisprinteissä Alpine istui Timon käteen hienosti: "Alpine oli ketterä ja nopea ja pakeni viivalta hyvin." Vaikka sprinteissä vastassa oli samoja Porscheja, tuloksena oli yleiskilpailun voitto jokaisesta kuudesta kisasta johon hän Alpinellaan osallistui. Tullikirjan edellyttämällä tavalla auto lähti Timon tietojen mukaan viitisen vuotta sitten aika hienoon kuntoon palautettuna kilpa-autona Sveitsiin, josta se kaiketi edelleen löytyy.
TIMO Mäkelän värikkääseen autourheiluhistoriaan mahtuu Alpinen lisäksi monenkirjavaa autoa, joilla hän on pokannut palkinnon jos toisenkin. Ainakin jäärataa Alpinellaan ajaneelta Paavilaiselta auto jatkoi turkulaisomistukseen, jonka jälkeen seuraava omistaja sille löytyi Simpeleeltä
Erkki Hyttisen kunnostamassa Morris-pakettiautossa 60-luvun sympaattiset muodot yhdistyvät merihenkiseen retkeilyauton sisustaan. Perusidea on lainaa vuosikymmenien takaa, mutta toteutus sen sijaan jotakin ainutkertaista.
Hattula
16
03/10
Merihe nk
Morris J4 Van ´67
inen Morri
s
03/10
17
Kaavasta poikkeavia elinkaaria ei juurikaan ole, joten vanhan pakun hankintaa pohtivalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa työn alle kolhittu ja moneen kertaan rujosti paikattu aihio. Mutta milloin näit viimeksi liikenteessä vaikkapa ehjän Leyland Sherpan. Kun projektin lopputulos ei todennäköisesti houkuta edes jälleenmyyntimarkkinoilla, moni harrastaja jättää työlään operaation suosiolla väliin ja hankkii talliinsa helpomman ja halutumman aihion. Tavarankuljetukseen tarkoitettu ajokki päätyy uutena yksityisen omistajan kevyeen käyttöön vain aniharvoin, ja sittenkin kyseisen laitteen ikääntyessä sen kulkeutuminen esimerkiksi omakotitalon rakentajalle tai tuoreen pienyrityksen käyttöön on hyvin todennäköistä. Jos vanhoja henkilöautoja on maassamme säästynyt verrattain vähän, niin kovaan ammattikäyttöön uutena hankitut laitteet ovat säilyneet jos mahdollista vieläkin kehnommin. Muoti-ilmiöksi pian muodostunut rakenteluharrastus toi tien päälle toinen toistaan mielikuvituksellisempia ja tunnelmallisempia retkeilyautoja suurin osa itse tehtyjä, mutta joukkoon mahtui myös tehdastekoisia näkemyksiä aiheesta.
Kevyestä käytöstä
Erkki Hyttisen ja Morris-pakettiauton tiet kohtasivat vuonna 1987, jolloin eräs tuttava yritti myydä ajopeliä Erkille siinä aluksi onnis-
18. Niitäkin saapui aikanaan kohtuullisen paljon, mutta katoamisnopeudessa sen kanssa kilpailee tuskin yksikään automalli.
Iso-Britanniassa Morriksella kuljetettiin postipaketit oikeisiin osoitteisiin sekä häiriökäyttäytyjät ja kriminaalit valtion rakentamiin rauhoittumisrakennuksiin.
Muodikkaat retkeilyautot
Leyland Sherpan edeltäjä, Morris J4, ei sekään ole niitä tavanomaisia näkyjä nykyliikenteessä. Kyseinen automalli kun oli kotimaassaan suosittu laite liikkeenharjoittajien ja kuljetusyrittäjien keskuudessa. Hauska idea poiki lukuisia variaatioita, kuten letukan logon mallisia ruutuja Chevroletin vaneihin.
Teksti ja kuvat: Kari Mattila
V
anhoista hyötyajoneuvoista, kuten pakuista ja maastureista, olisi mukava tehdä lehtijuttuja huomattavasti nykyistä useammin. Vähän käytettyjä pakettiautoja oli sen sijaan mukavasti tyrkyllä ja jokanen käsistään kätevä kaveri saattoi loihtia sellaisen tavaratilaan pienen keittonurkkauksen sekä nukkumatilat kahdelle. Poikkeuksiakin onneksi on, sillä esimerkiksi Volkswagenin pakettimallit ovat erittäin suosittuja korimallista riippumatta ja vanhimpia yksilöitä kunnostetaan hyvinkin lohduttomista raadoista. Morris J4 Van ´67
PYÖREÄT takaikkunat olivat aikanaan ison veden takana varsinainen villitys vanirakentelijoiden keskuudessa. Toteutuksen tekee hankalaksi kaluston vähyys. Oikeita matkailuautoja ja asuntovaunuja oli toki tarjolla silloinkin, mutta moni koki perässä vedettävän pienoiskodin kanssa matkaamisen liian hankalana, ja asuntoauton hankinta taas oli taloudellisesti mahdotonta useimmille. Muiden pakettiautojen lailla myös Morrista tarjottiin asiakkaille useina eri variaatioina tehtaan sekä pienien koripajojen välityksellä. Automatkailun suosion kasvaessa myös ajokkien vaatimustaso nousi, ja pian leirintäalueiden telttailunurmet saivat luovuttaa osan pinta-alastaan pakuista konstruoiduille retkeilyautoille. Morriksella kuljetettiin myös postipaketit oikeisiin osoitteisiin
sekä häiriökäyttäytyjät ja kriminaalit valtion rakentamiin rauhoittumisrakennuksiin. Fordin ja Toyotan tekeleitä on myyty maahamme sellaisia määriä, että
03/10
suuresta katoprosentista huolimatta jäljelle on jäänyt useampia alkuperäiskuntoisia tai kunnostuskelpoisia yksilöitä. Morriksen muodot ovat siitä huolimatta monelle tutut, varsinkin jos on tullut seuranneeksi television vanhoja brittisarjoja ja -ohjelmia
Peruskunnostuksen jälkeen paku sai pintaansa mintunvihreän värin, jota omistaja kuvailee nyt lyhyesti ja ytimekkäästi "hirveäksi". 80-luvun henkeen värjätty peli sai kylkiinsä ajanmukaiset lisäikkunat ja alleen valkoiset Mangelsin erikoisvanteet. Hinnaksi muodostui tinkimisen jälkeen 500 markkaa ja vanhat autostereot", Erkki naurahtaa. Kukkien kuljetus ei vankkatekoista pakettiautoa juurikaan rasittanut ja lyhyiden välimatkojen ansiosta mittariin oli kertynyt vain jokunen kymppitonni. Palveltuaan kukkakauppiasta paku siirrettiin latoon viettämään eläkepäiviä seuraavan vuosikymmenen ajaksi. "Kaveri tiesi, että olen aikaisemmin tehnyt Volkkarin pakusta retkeilyauton, ja oli ilmeisesti sillä perusteella päättänyt myydä minulle oman autonsa. Niinpä Morris oli pakettiautoksi suhteellisen hyvässä kunnossa sen siirtyessä nykyiselle omistajalleen. Ehjiä alkuperäisiä ei tahdo löytyä enää mistään.
MITTARISTO on vakioasussaan hyvin vaatimaton, joten konehuoneen tilasta kiinnostunut omistaja on asentanut jälkikäteen tärkeitä lisämittareita.
KAUNIISTI patinoituneet ja erikoisesti muotoillut yksityiskohdat tuovat oman lisänsä sympaattisen retkeilyauton sisätiloihin.
03/10
19. Sympaattinen olemus jätti alun vastustelusta huolimatta jollakin tavalla houkuttelevan mielikuvan Morriksesta, joten jo seuraavalla tapaamisella miehet löivät kättä kaupanteon merkiksi. Oikean tunnelman luomiseksi henkilöautoksi katsastetun pakun tavaratila sai tutun puusepän veistämät kalusteet ja koristeet, jotka sointuivat komeasti kokolattiamaton sävyihin.
ALKUPERÄINEN ohjauspyörä ei ole kadonnut vuosien saatossa, vaan se ei yksinkertaisesti enää kelvannut katsastusmiehelle, joka määräsi liitoksistaan kuluneen ratin vaihtolistalle. Työmaata riitti siitä huolimatta, sillä korin yksityiskohdista päätellen autoa ei ole alkujaan suunniteltu pohjoisen vaativiin olosuhteisiin.
Esimerkiksi helmakotelot olivat tuuletusreikien ansiosta täyttyneet märästä sorasta, jonka vaikutuksen jokainen osaa varmasti kuvitella mielessään. Vuosimallin ´67 Morris oli myyty uutena hämeenlinnalaiselle kukkakauppiaalle, joka kuljetti autolla
myyntiartikkelinsa torille ja takaisin kymmenen vuoden ajan. MAUKKAASTI toteutetut yksityiskohdat ja niiden materiaalivalinnat tuovat hakemattakin mieleen vanhojen vesikulkimien romanttiset sisätilat, mikä lienee ollut rakentajalla ajatuksenakin.
tumatta
Ohjaus on kuulemma niin raskas, että vahvakin mies oppii ennakoivan ajon perusteet aivan oma-aloitteisesti. Tiukasti alkuperäisyyttä kannattavat automiehet saattavat katsoa laitetta hieman kulmien alta, mutta eikö. Samaan tyyliin toteutettuja laitteita näki 80-luvulla liikenteessä jonkin verran, tosin rakentelun lähtökohtana oli useimmiten tuttu VW, Transit tai Bedford. Mintunvihreä väri sai väistyä tyylikkäämmän sävyn tieltä, mutta koska Erkki ei pitänyt myöskään alkuperäisestä tummansinisestä, päätti hän värjätä pakun tällä kertaa hieman vaaleammalla sinisellä. Alkuperäinen versio sen sijaan pitää niin häijyä sisämelua, että varsinkin pitkillä siirtymillä alkaa kummasti
20
03/10
haaveilemaan kuulosuojaimista. Lähes jokaisen kohtaloksi taisi lauluautokierroksen jälkeen koitua paalaamo. Entisöinnin sijaan hän päätti pitäytyä alkuperäisessä ideassaan, mikä on sinänsä varsin piristävä ajatus. Sitä paitsi ilman nykyisen omistajansa ponnisteluja tämäkin 80-luvulla täysin aliarvostettu pakettiauto olisi hyvin todennäköisesti tuhottu jo aikapäiviä sitten. Morris J4:n muihin negatiivisiin ominaisuuksiin ei sen sijaan ole saatu helpotusta, paitsi että nykyaikaiset renkaat tekevät siitä hieman paremman ajettavan. Morris J4 Van ´67
MORRIS J4 on am mattikäyttöön suunni telluksi hyötyajokiksi todella symppis, mutta yksityiskohtien lähempi tarkastelu paljastaa auton todellisen luonteen nopeasti. Alkuperäistä leveämmät renkaat ja pienihalkaisijainen ratti tekevät kankeasta ohjauksesta entistäkin raskaamman. Retkeilyautoksi rakentaminen on tuonut viihtyisyyden ohella auton käyttöön myös muita etuja, Morris on nimittäin nykyisessä kunnossaan kohtuullisen hiljainen matkakaveri. Jarru- tai ohjaustehostinta ei autossa ole, joten arkipäivän liikkumiseen tarvitaan kuljettajalta suunnitelmallisuutta ja ennakointia. Ilmeisesti riittävän sympaattisen auton kohdalla on helppo unohtaa, että kyseessä todella on jonkun henkilökohtainen ajopeli.
Ovenkahva pois uteliailta
Hienokuntoinen retkeilyauto herättää nostalgisia tunteita kanssaihmisissä niin tien päällä kuin tapahtumissakin. Alkuperäis kunnossaan pakun sisämelu on rankkaa, mutta retkeilyautoksi muuttaminen on vai mentanut melutason siedettäväksi.
Raskas ajettava
Nykyisen ilmeensä tarinan Morris sai vasta reilut kaksi vuotta sitten, kun Erkki päätti kunnostaa nuhjaantuneen ulkokuoren siistimpään kuosiin. Varsinkin kun kyseessä ei ole maailmanluokan harvinaisuus, vaan suurina sarjoina valmistettu hyötyajoneuvo, joita on jäljellä alkuperäiskuntoisina sekä entisöityinä. Valinta on sikäli onnistunut, että sävyä voisi helposti erehtyä luulemaan auton alkuperäiseksi. Hienosti toteutetun Morriksen kiinnostavuudesta kertoo jotakin se, että Erkki on joutunut poistamaan autosta sivuoven kahvan saatuaan mittansa täyteen omin luvin sisään kurkistelevista ihmisistä. "Alkuperäinen ratti koostuu luunvalkoiseen kehään liitetystä kolmesta ohuesta puolasta, joiden liitoskohdat olivat vuosien varrella löystyneet niin, että katsastusmies määräsi sen vaihdettavaksi", hän tarkentaa.
80-luvun rakentelukulttuuri ole yhtä lailla säilyttämisen arvoista kuin alkuperäiskuntoisena säilyneet yksilötkin. Rengastus kuuluu tyyliin, mutta ohjauspyörä on Hyttisenkin mukaan pieni kauneusvirhe