TAKAVUOSIEN farkkum uot i a FORD LTD COUNTRY SQUIRE ?89 AUTO TULEVAISUUDESTA: Citroën SM ?71 MUSEOVIERAILU: British Motor Museum TULEVA KLASSIKKO: Volkswagen New Beetle KUUMAN MAAN VIILE Ä VERSIO DATSUN 280C HARDTOP ?80 HYVÄSSÄ ISKUSSA TRIUMPH TR6PI ?70 EKSOTIIKKAA ITALIASTA ABARTHIN KILPA-AUTOT 4/2021 • Hinta 9,90 € • www.klassikot.fi 04 /2 1 Cit ro ën SM ?71 • Da tsu n 28 0C H ard to p ?8 • Fo rd LT D Co un try Sq uir e ?8 9 • Tri um ph TR 6P I ?70 • Vo lk sw ag en N ew Be etl e 36 84 80 -2 10 4 • PA L VK O 20 21 -2 7 6 41 48 83 68 48 08 21 00 4 Viipale mediat
ilman prässiä. Kokonaismitat: 2955x2000x460mm 1599€ tuotenro 513533 349€ tuotenro 506467 Purkupöytä (musta) Erittäin vahva purkupöytä keräysastialla ja lukittavalla työkalulaatikolla. Sarja sisältää koot: 3”, 3.5”, 4” ja 4.5”. Tarvitset ainoastaan porakoneen keskireiän poraamiseen ja lenkkiavaimen tai räikän rei’ityspuolien kiristämiseen. U U TU U S! U U TU U S! Korigrilli Täydellinen grilli koritöihin, kääntyvät kumipyörät, korkeus säädettävissä hydraulisesti molemmista päistä. Puristinmäntä kulkee laakeriradoilla ja on säädettävissä 160 mm sivusuunnassa. Mukana 5kpl karkaistuja rullia. 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm. Erikoisuus on ollut Välimäen veljeksillä jo yli puoli vuosisataa. 3kpl työkalutaulut. Pylväiden välinen leveys: 500 mm. U U TU U S! 189€ tuotenro 509658 Satinointi/ rullahiomakone 1100W Satinointikone on teräksien, alumiinin, puun ja muiden materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satiinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. Pellin paksuus enintään 3 mm. Klassikot 5/2021 ilmestyy 8.7.2021 Seuraavassa numerossa: Tuttuja ja harvinaisuuksia 91. Paino: 88kg. Oulussa majailee kuitenkin sellainen urheiluauto, jota ei kokenutkaan autoihminen heti arvaisi Fiatiksi. Työkorkeus: 1200mm. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Korkeus: 875mm sis. Iskunpituus: 160mm 599€ tuotenro 503010 Fiat-merkki on vuosikymmenien saatossa tullut tutuksi monenmoisten menovehkeiden nokalta. pellin paksuus 2mm. 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut. Kaikki hinnat sis. Harrastajan pakeilla -sarjassa poikkeamme Koskenniemen Villen juttusilla. Mukana 2 vahvaa puristuslevyä. Paino: 4,3 kg. Nostokyky: 1350kg/pari. Koneessa on tehokas 1100W moottori ja säädettävä nopeus välillä 1000-3700rpm. Käyttöjännite 230V. Vaunun mitat: 700x455x975mm. Pulverimaaliruisku Ammattimainen lopputulos kotona! Nyt voit jauhemaalata kotioloissa ja saada kestävän pinnan, joka ei irtoa tai lohkeile ja kestää paremmin kulutusta. ennen hitsausta. Korin maks.pituus: 5,5m. Puristusvoima: 15t. Korin maks.paino: 1800kg. Varustettu 4:llä kuulalaakeroidulla pyörällä, joista kaksi on lukittavissa. Pöytätasossa on kaadot niin, että öljyt ja vastaavat valuvat keräysastiaan. Mitat: 1030x440x140mm, istuinkorkeus 510mm 69€ tuotenro 506543 U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! Hydrauliprässi 15t Vahva hydrauliprässi jalkapedaalilla. Englanninpyörä Laadukas ja vahva englanninpyörä ammattikäyttöön. Pöydän koko: 1200x640mm. korkeus: 1545mm 1599€ tuotenro 511050 169€ tuotenro 89343 Autotallin sisustus / työpiste (punainen/musta) Toimitussisältö: 1kpl työkalukaappi / korkea. Seuraavan numeron sivuilta löytyy tuttuja arkiautojakin kuten häikäisevän hienokuntoinen Ford Orion. Työkaluvaunu työkaluilla 145-osaa Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. Nostokorkeus: 400-1210mm. Vaatii lisäksi kompressorin. Kitasyvyys: 700mm. Täydellinen kone pinnan ruosteen poistamiseen ja levyjen valmisteluun esim. teräkseen, alumiiniin, ruostumattomattomaan teräkseen ym. pyörät. 1199€ tuotenro 86801 Asentajan alusta & jakkara / 2-in-1 Tukeva asentajan alusta joka nousee myös jakkaraksi. Maks. kotimekaanikolle. Työkalulaatikko on kuulalaakeroitu. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi 499€ tuotenro 494628 Hydrauliset autorampit Nostokorkeus: 100-430mm. Työtason korkeus: 946mm. 499€ tuotenro 512776 249€ tuotenro 507766 Lävistinsarja / Knock Out Punches Lävistimillä teet reikiä mm. Ramppien mitat: 590x340mm. Kok. Työalue: 168-980mm. Koneella on useita etuja ja yksinkertaisella rullan vaihdolla voit vaihtaa karkean puhdistuksen, hionnan ja kiillotuksen välillä
Pian meno muuttui. Suomeen jäi paljon huonoja yksilöitä mutta onneksi muutama hyväkin. TILAAJAPALVELU Puh. Hinta oli lopulta sittenkin niin edullinen, että jonkun kannatti sen päälle maksaa vielä välittäjän palkkio ja rahtikulut Keski-Eurooppaan. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Palaute PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Jan-Erik Laine, Harri Onnila AVUSTAJAT Joona Hamm, Eero Kumanto, Lea Lahti, Mika Rassi, Kari Ruusunen, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Thomas Backman KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Eihän tuollaista voi olla missään, että pirusti veroa tai takapenkit pois! Niitä farmareita tulikin Suomeen sitten aika paljon. Ruotsalaiset välittäjät ostivat parhaiten säilyneitä, ja tekivät niillä sitten hyvän tilin kotimaassaan. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Tuttu onkin seuraavanlainen tapahtumaketju: Ensin meikäläisillä keskustelupalstoilla nauretaan porukalla jonkin automallin hintapyynnölle ja muistellaan samalla, kuinka niitä sai vielä hetki sitten tuhannella markalla kaksi ellei kolmekin yksilöä. Eräs autoliikkeessä työskentelevä herra kertoi, kuinka heidän liikkeeseensä oli tullut asiakas kaukaa Suomesta. Koko seuruehan siinä repesi nauramaan päätään pyöritellen. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Suomalainen oli ostanut käteiskaupalla uudenkarhean farmariauton ja kehunut sitten, että irrottaa autosta takaistuimet ja heittää ne menemään. Jutun perässä on toinen artikkeli, jossa syvennytään kolmen vuosikymmenen takaisiin jenkkifarkkumarkkinoihin. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.klassikot.fi > Mediakortti SÄHKÖISET OSOITTEET toimitus@klassikot.fi myynti@klassikot.fi materiaali@klassikot.fi etunimi.sukunimi@klassikot.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat , marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Seuraavaksi somessa leviää kuva samasta autosta Vuosaaren satamassa. ILMOITUKSET: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. H ämmästyn aina, kun kaverit lähettävät satama-alueelta kuvia autonkuljetusrekoista, joissa on lastina tuttuja harrasteautoja. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Farkkumuotia COPYRIGHT: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Jenkkipiilofarmareista tuli halpoja ja myös hieman hyljeksittyjä. Monesti kyydissä on juuri niitä aikanaan Suomen teillä liikkuneita ja tänne uutena myytyjä ajopelejä. Toisaalta moni meillä arkiseksi koettu automalli nauttii muualla suurempaa arvostusta, mikä tietysti näkyy myös hinnassa. 3 Pääkirjoitus. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Aluksi niillä ajettiin ylpeänä ja autoista pidettiin hyvää huolta. Vaan onhan samankaltaista menoa varmasti muissakin maissa. MATERIAALI: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Autojen jatkuva vienti ulkomaille tietysti harmittaa. Muistan, kuinka joskus vuosikymmeniä sitten istuin oluella Atlantin tuolla puolen sijaitsevassa baarissa, jossa paikalliset autoharrastajat tapasivat kokoontua. Yksi niistä löysi tiensä tämän lehden kansikuvaan, ja vähän ajetun yksilön poikkeuksellinen selviytymistarina löytyy sisäsivuilta. Sillä keinoin hän säästää pitkän pennin veroissa, kun vie auton kotimaahansa. Aika aikaa kutakin. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Suomeen jäi paljon huonoja yksilöitä mutta onneksi muutama hyväkin
32 Triumph TR6PI ?70 Martti Ojanen on päivittänyt brittiurheiluautonsa ulkonäköä ja tekniikkaa omien mieltymystensä mukaiseksi auton alkuperäistä henkeä kunnioittaen. ARTIKKELIT 20 Maahanmuuttajat Katsaus jenkkipiilofarmari-ilmiön vaiheisiin ja alalla toimineisiin yrityksiin. Tässä numerossa ”Ennalta minulla ei ollut jenkkiautoihin minkäänlaista innostusta, sillä olen aina ollut VW-mies.” 4 4/2021 s. 24 Datsun 280C Hardtop ?80 s. 14 Ford LTD Country Squire ?89 s. s. 50 Myydään urheiluauto s. 62 Upeat, oudot ja rumat AJONEUVOT 14 Ford LTD Country Squire ?89 Suomeen saapui aikoinaan tuhansia jenkkifarmareita, joista loihdittiin meillä pakettiautoja verosyistä. 32 Triumph TR6PI?70. 40 Citroën SM ?71 Ranskalaisvalmistajan lippulaivamalli oli uutena arvokas, eikä maahantuoja uskonut auton myyntimahdollisuuksiin. Raahen katukuvaan tuolloin ilmestynyt neliovinen ht-Datsun on säilynyt näihin päiviin saakka. 24 Datsun 280C Hardtop ?80 80-luvulla Saudi-Arabiasta rantautui Suomeen eksoottisia ajopelejä. 40 Citroën SM ?71 s. Uutena maahan saatiin vain kaksi yksilöä, joista toinen löytyy Markku Hyvärisen hallusta. 20 Maahanmuuttajat s. Moni piilofarkku on jo kadonnut, mutta yksi on kuin juuri kontista otettu
68 Unelma-autoja 50 Myydään urheiluauto Eri valmistajien markkinoinnissaan käyttämiä urheiluautoviittauksia ruotiva artikkelisarja etenee rakennussarja-autojen mainontaan. 300 näyttelyauton joukossa on paljon outouksia ja harvinaisuuksia. Itävallassa huutokaupattiin firman muokkaama Datsun Gazelle. Nykyään kokenut automies tekee muun muassa museotarkastuksia. Käännetään katse menneisyyteen ja ihastellaan takavuosien värikästä elämää leirintäalueilla. 68 Unelma-autoja Sveitsin Romanshornista löytyy automuseo, joka tarjoaa urheiluautojen ystäville ja kilpa-autoista intoileville paljon nähtävää. 86 Tuleva klassikko VW New Beetle ikääntyy nimestään huolimatta. 10 Sulavalinjaisia keskimoottori autoja sadan vuoden takaa.. 73 Vappumeininkiä s. 58 Itsenäisyyden vuodet s. 54 Ammattikatsoja muistelee Kamera kaulaan, kuukengät jalkaan, pilkkihaalari ylle ja Turun seudun talviralleja seuraamaan! 58 Itsenäisyyden vuodet Carlo Abarth myi viritysosaja kilpa-autotuotantonsa Fiatille 50 vuotta sitten. 62 Upeat, oudot ja rumat British Motor Museum pitää suojissaan maailman suurinta brittiautokokoelmaa. 5 s. On aika katsoa millainen harrastepotentiaali Kuplan uudemmalla painoksella on. 73 Vappumeininkiä Kuvakooste vapunpäivän harrastevehkeistä ennen ja nyt. 76 Harrastajan pakeilla s. Vilkaistaan Abarth-autoja firman itsenäisyyden ajalta. 80 Fotoalbumi Koronavitsauksen myötä kotimaanmatkailusta tuli taas suosittua. 86 Tuleva klassikko s. s. VAKIOPALSTAT 6 Vakionopeus Harrastekentän tuoreet kuulumiset höystettynä menneen ajan uutisilla. 80 Fotoalbumi s.84 Marginaalista s. 76 Harrastajan pakeilla Myllymäen Pasi innostui autoharrastuksesta mikroautoharrastuksensa myötä. 54 Ammattikatsoja muistelee s. 84 Marginaalista America Custom Coachworks teki umpimalleista avoautoja sarjatuotantona
6 4/2021. Riitti kun istahti essonbaarissa kahvikupin ja munkkirinkilän kanssa pöytään ja ryhtyi ääneen miettimään mistä löytäisi autoonsa muutaman lisähevosvoiman, ja neuvoja alkoi kuulua joka suunnalta: ”Pistä kunnon putki ensin. Kunnon kierroslukumittari toi kilpatunnelmaa – ja olihan siitä varmasti apua säätöhommissa ja ajosuorituksen optimoinnissa. ”Katot vaan että on se alipainelähtö siinä kanssa, saat jarrutehostimen pidettyä toiminnassa. Ei se pelkällään paljon tuo tehoa, mutta ilman sitä ei muista virityksistä ole niin hyötyä kun ei virtaa se vakio määräänsä enempää”, Reiska tiesi. ”Kahen tuuman rännin kun pistät aluks, ja efektori perään”, jatkoi Jaska. Höyläät millin kannesta ja hommaat Maurilta nokan, niin alkaa hersyä! Ja sitten vasta motti laulaa kun VP vielä kairaa kanavat ja pistää isommat venat”, Reiska lausui jämäkästi ja haukkasi munkkiaan. Motti vireeseen! T ehonlisäyksen aakkoset tulivat autointoilijalle selväksi nopeasti ja helposti. Ja lukon, ku muutenhan sitä tehoa ei saa katuun. Toinen pyörä vaa suttaa. Lääkkeitä siihen vaivaan oli onneksi tarjolla – ei tarvinnut kuin raottaa hieman kukkaroa ja hankkia kulkua terävöittäviä osia. ”Nii mutta ku tulee kierroskone nii tarttee tiuhemman perän. Usein virityshommat eivät alkaneetkaan konehuoneen puolelta vaan ohjaamosta. Laiskanpuoleinen ja sieluton moottori oli yleensä harmeista suurin. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Olipa kerran aika jolloin autot olivat tehtaalta tullessaan epätäydellisiä, suorastaan keskeneräisiä. Osta samalla se värinäkumisarja ettei kaasarit sekoa kierroksilla”, Repa evästi. Eikä niillä vakiorenkaillakaan lopunviimeks tee oikeastaan mitään, joku 195–60-kumi, niin alkaa löytyä pitoa”, Repa muistutti kokonaisuuden hallinnan tärkeydestä. ”Ei siitä tehoa saa ku jonku parikytä prossaa lisää jos vaan pulttaa osia kiinni. Ja sitten väiteltiin siitä kannattaako alkuperäiseen imusarjaan ylipäätänsä vaihtaa kaasutinta vai tilata kerralla sivuimut imusarjoineen. Seuraavaksi alkoi kiistely siitä, kannattaako valupakosarja vaihtaa paremmin virtaavaan peltisarjaan ennen kuin pistää isomman kaasuttimen
Kaasuttimet piti olla omasta takaa. Vuosikymmeniä kestänyt perinne suli lopulta autojen monimutkaistumiseen ja tieliikennekäyttöä koskevien asetusten kiristymiseen. Sensaatiomainen Mani-Daptor mahdollisti kaksoiskaasuttimen asennuksen vaikka kannessa olisi ollut vain yksi imureikä. Osat sai myös asennettuna, ja nälän yltyessä Kemiläisen liikkeessä autostaan saattoi teettää vaikka ratatai ralliauton. Kemiläisen autoliikkeestä sai viritysosien kylkiäisinä asiantuntevat neuvot. Moni aikoinaan laittomuuksiin asti mopedinsa tärvellyt muistaa varmasti nämä klassikkomainokset, joihin törmäsi suunnilleen kaikissa alan julkaisuissa. Vuosikymmenien saatossa viritysharrastuksen ympärille syntyi yritystoimintaa. Aikana ennen internetiä eri viritysosien yhteensopivuudesta oli vaikea saada tietoa. Takavuosien lehtiä selaamalla törmää nostalgiaa pursuaviin mainoksiin, joissa kaupitellaan yksittäisiä osia tai jopa kokonaisia virityssarjoja. Fiksuin tapa oli hankkia täydellinen ja toiminnaltaan hyväksi todettu virityssarja. Mainos on vuodelta 1949. Fiatin omistajille Abarth oli ymmärrettävästi erityisen haluttu tuotemerkki, ja se kuuluikin Autonovon valikoimiin. Trimmaushommat aloitettiin tietysti mopojen parissa. Kansallisurheilua Moottorin virityksen salat aukesivat useimmille moottoripäille mopojen kanssa pelatessa, samoin kuin oikeiden välityksien hakeminen moottorin ominaisuuksille sopiviksi. Abarth-merkkisiä viritysputkistoja myytiin moneen automerkkiin. Osia hankkiva sai näin kylkiäisiksi hyvät niksit asennukseen. Alexanderin setti teki tavallisesta Ministä melkein Cooperin! 7. Useimmiten yrittäjällä itsellään oli moottoriurheilutaustaa tai trimmailuhommat olivat tulleet kantapään kautta muuten tutuiksi
Keltaisia valonsäteitä K eltavaloisuuden syistä on vuosien aikana kerrottu erilaisia teorioita ja legendoja, joihin lukeutuu muun muassa legenda että sotavuosina ranskalaiset olisivat erottaneet omien ajokit vihollisien kulkupeleistä. Tätä kirjoittaessa kuitenkin näytti siltä, että ovensaranat joutuisivat taas töihin rajoituksien helpottaessa. Mutta myös vanhojen autojen ylläpitomahdollisuudet eroavat eri mallien välillä: karkeasti voisi sanoa, että suosittuihin ja tavalla tai toisella kulttimaineeseen nousseisiin autoihin varaosatarjonta on laajempaa kuin historian unohtamiin malleihin. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Ranskalaisiin autoihin liitetään edelleen muistuma niiden keltaisista ajovaloista. Tästä käy esimerkkinä kotimaisen Autoracingin osakattaus. Moni ranskalaisautojen harrastaja on halunnut jatkaa tätä perinnettä omassa kulkupelissään, ja siihen on edelleen hyvät mahdollisuudet. Näillä argumenteilla asia eteni lopulta niin, että keltaiset ajovalot säädettiin pakollisiksi maan oman autoteollisuuden tuotteissa. Heillä on peltiosia myös muihin 60–80-luvun Fordeihin”, hän vinkkaa. Mobilian uusi näyttely kertoo teiden rakentamisen ja ylläpidon historiasta ja samalla myös alalla työskennelleistä ihmisistä. Nämä kaksi näyttelykokonaisuutta ovat Mobiliassa 19. ESCO EHEÄKSI Jokainen vanha auto on yksilönä erilainen vuosikymmenien käyttöja ylläpitohistorian jälkeen. joulukuuta saakka – toivottavasti tilanne suinkin mahdollistaa niihin tutustumisen paikan päällä. Eikä aiheetta, käytäntö kun oli Ranskassa voimassa vuodesta 1936 aina vuoteen 1993 asti. Mobilian toinen uutuusnäyttely on Jetro Stavénin ja Johanna Erjonsalon valokuvanäyttely Tie vie – Museotiet suomalaisuuden peilinä. Totuus on tiettävästi kuitenkin pasifistisempi: maan tiedeakatemia havaitsi keltaisen valon etevämmäksi sumuisissa ja sateisissa olosuhteissa, lisäksi se koettiin vähemmän häikäiseväksi. TIENTEON HISTORIAA Korona on pitänyt tieliikenteen autoja tieliikennemuseo Mobilian ovet säpissä kuten monen muunkin kohteen kohdalla on jouduttu toimimaan. Se pyrkii nostamaan esille suomalaiset museotiet ja niiden merkityksen niiden varrella asuville. Mukavalla osatarjonnalla hellittyihin malleihin lukeutuvat muun muassa takavetoiset Ford Escortit, joiden mainetta vaalitaan edelleen niin kadulla kuin kilpakäytössä. ”Meillä on tuo 60–70-lukuisten Escortien ralliosien myynti pysynyt jatkuvasti kestosuosikkina, ja uskon että pysyy vielä pitkään. Asiasta kertoi meille taannoin yritystä edustava Vesa Viskari. 8 4/2021. Yksi kasvava toimittaja on Magnum Panels, josta saadaan kaikki mk1ja mk2-Escortien korjauspellit. Kangasalla ollaan joka tapauksessa valmiita ottamaan yleisöä vastaan, mistä kertoo tiloihin koottu teemanäyttely Koneita ja ihmisiä. Suunnaksi voi ottaa esimerkiksi osoitteen ranskalaiset.fi, jossa Mika Koivunen (katso Klassikot 2/2020) ylläpitää monipuolista tuotevalikoimaa ranskalaisiin – mukaan luettuna kattaus erilaisia keltaisia polttimovaihtoehtoja. Osatoimittajia on varmaan parikymmentä, ja erinäisiä Hopan osia tulee viikoittain
Vieläkin nostalgisempaa ilmettä on saatavilla hattuhyllylle, sillä Blaupunkt Vintage Sound -kaiutin vastaa olemukseltaan vuosina 1973–1986 myynnissä ollutta Blaupunktin pallokaiutinta. Esimerkkeinä käyvät Kaha Oy:n kuluneena keväänä valikoimaansa ottamat modernille tekniikalla toteutetut retrokamppeet. SUVESSA SIINTÄÄ MOBILISTI-ILTA Alkavan kesän harrastetapahtumakalenteri näyttää tätä kirjoittaessa pääosin kokoelmalta kysymysmerkkejä, mutta asioita on kuitenkin toiveikkaasti vireillä. Vintage Sound -kaiuttimien kerrotaan olevan ulkoisesti edeltäjiensä kaltaisia ja niiden kääntöalusta mahdollistaa kaiuttimen kääntämisen sopivaan kuunteluasentoon. Ja luonnollisesti vain, jos epidemiatilanne ja viranomaismääräykset sen sallivat. Yksi näistä on laajan kävijäjoukon perinteisesti keräävä Mobilisti-ilta Vääksyssä. Mobilisti-ilta tulee toteutuessaan olemaan samalla tärkeä osa Vääksyn Kanava 150 vuotta -juhlaviikon ohjelmaa. Järjestyksessään 19. Turvavyöt löytyivät useimmista autoista tuolloin jo takaakin, sillä vöiden asennuspakko uusien henkilöautojen takaistuimille oli vuoden 1981 peruja. JÄLLEEN LÄHTEE LAULU SOIMAAN Blaupunkt on viime aikoina lisännyt katalogiinsa äänentoistotuotteita, jotka houkuttelevat vanhemman autokaluston omistajia. Takaistuimilla vapaamatkustaminen päättyi vasta vuonna 1987, jolloin turvavyön käyttö tuli sielläkin pakolliseksi. Sen jälkeen tilanne jätettiin neljäksi vuodeksi herran – tai rouvan – haltuun, sillä turvavyön käyttöpakko henkilöauton etuistuimilla astui voimaan vuodesta 1975. Blaupunktin viime vuosina lanseeraamat retrohifit löytyvät kotimaassa Kahan tuotevalikoimasta. Rangaistavaksi käyttämättömyys tuli vielä myöhemmin, vuonna 1982. Blaupunkt Bremen SQR 46 -radiossa on kyse alkujaan vuonna 1986 esitellystä autostereosta jonka kerrotaan olleen vakiovarusteena esimerkiksi Porsche 911:ssä. Alkujaan vyöttömät Suomi-autot ovat nykyään vähintään puolen vuosisadan ikäisiä, sillä turvavyön asennuspakko uusien autojen etuistuimille tuli voimaan vuoden 1971 alussa. 9. Ja harvapa on moista toimintaa moittinut ”aikakauteen kuulumattomana”. Tapahtuman tiedotuskanava tuuttasi tietoa, että Lahden Classic Motorshown poppoo on ottanut vastuun Mobilisti-illan tapahtumajärjestelyistä ja tarkoituksena on järjestää tapahtuma Vääksyn kanavapuistossa tiistaina 6. 50 vuotta vöissä Turvavyön edut ovat kiistattomat, minkä vuoksi moni on järkevästi asennuttanut sellaiset selkeästi vanhempaakin harrasteajoneuvoon. Nykyään markkinoilla oleva Bremen vastaa alkuperäistä, mutta toimintoihin on ympätty mukaan nykyaikaisia puhelin-, dataja mediaominaisuuksia. heinäkuuta
Kuljettajan paikkaa lukuun ottamatta istuimet sijaitsivat etäällä akseleista, jolloin kyyti oli kuoppaisilla teillä tasaisempaa. Sen suurikokoinen kori ei sivulta katsottuna vaikuta erityisen sulavalinjaiselta – pikemminkin päinvastoin. päivänä 50 vuotta sitten. • Neuvostoliitossa laukaistiin Sojuz 11 -avaruusalus kohti Saljut 1 -avaruusasemaa kesäkuussa -71. Matkustajien näkökulmasta tuulenhalkomissuunta oli onnistunut, sillä auton sisällä riitti tilaa korkeussuunnassa toisin kuin sivulta katsoen sulavalinjaisissa malleissa. Yksi niistä oli omalaatuisesti muotoiltu Rumpler Tropfenwagen. Edelläkävijä vuodelta 1921 V olkswagen pani 1970-luvun lopulla uuteen tuulitunneliinsa aerodynamiikan pioneerien rakentamia historiallisia autoja. Kekseliäs rakenne Kokenut ja jo mainetta niittänyt insinööri asetti riman korkealle. Saabin tapaan Rumblerin auton suunnittelun erikoispiirteet juontavat juurensa lentokoneiden parista. Nykyaikaisista autonkoreista poiketen Rumpler teki auton muodot halkomaan tuulta pystysuuntaisesti, ja alhaisen ilmanvastuksen salat paljastuvat vasta kun katsoo autoa suoraan yläpuolelta. Paikka tarjosi hyvän näkyvyyden eteen ja molemmille sivuille – kuin pienessä lentokoneessa konsanaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Rumpler palasi automaailmaan, ja tällä kertaa tähtäimessä oli oman auton valmistaminen. Kahden seuraavan vuoden aikana nähtiin vielä jatko-osat Apinoiden planeetan valloitus (1972) ja Taistelu apinoiden planeetasta (1973). Raina oli jatkoa elokuville Apinoiden planeetta (1968) ja Paluu apinoiden planeetalle (1970). Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Edmund Rumpler esitteli sata vuotta sitten auton, joka oli edistyksellinen sekä teknisten ratkaisuiden että aerodynamiikan saralla. Kuljettaja oli sijoitettu etuakselin tuntumaan auton keskilinjan kohdalle. Tuulitunnelitestin tulos oli hämmästyttävä. Auton tulisi olla teknisesti edistyksellinen, rakenteeltaan jämäkkä, koriltaan sulavalinjainen ja kaiken lisäksi sen piti tarjota mukavuutta matkustajilleen. Ajatus tornin rakentamiseen syntyi silloisen kaupunginjohtajan vierailtua Kuopiossa Puijon tornissa. Paluumatka epäonnistui ja kaikki kolme miehistön jäsentä menehtyi. • Pako apinoiden planeetalta -elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa toukokuussa 1971. 10 4/2021. TOUKOKESÄKUU 1971 • Tampereen Näsijärven rannalle rakennettu näköalatorni Näsinneula avattiin toukokuun 1. Miehistö suoritti ensimmäisen onnistuneen telakoitumisen avaruusasemaan ja viipyi asemalla 21 päivän ajan. Vuonna 1872 syntynyt Edmund Rumpler aloitti autoalalla työskentelyn jo 1800-luvun lopulla, mutta siirtyi lentokoneteollisuuden pariin seuraavan vuosisadan alkupuolella. Näsinneulan katto sijaitsee 134,5 metrin korkeudessa, ja antennin kanssa tornilla on mittaa 168 metriä. Rumplerin ilmanvastuskertoimeksi mitattiin 0.28, joka on täsmälleen sama lukema kuin esimerkiksi 2000-luvun alun Saab 9-3:n. Tampereella kaavailtiin ensin Pyynikin näkötornin korottamista, ja uuden tornin rakentamispäätöksen jälkeen sijainniksi kaavailtiin Särkänniemen lisäksi Ratinaa ja Pispalaa
Voimanlähde sijaitsee vaihteiston etupuolella ja veto välittyy takapyörille Rumplerin kehittämän ja patentoiman heiluriakselin kautta. Tropfenwageneita valmistui kaikkiaan satakunta, joista kaksi on varmuudella selvinnyt näihin päiviin saakka. W-rakenteessa samalla kampiakselilla on kolme sylinteriryhmää, tässä tapauksessa W-muodostelmassa on siis kolme kahden sylinterin ryhmää. Moottori oli taka-akselin etupuolella ja jäähdytin sen takapuolella. Alhaisen ilmanvastuksen ansiosta 36-hevosvoimainen moottori kiidätti Rumplerin auton peräti 110 kilometrin tuntinopeuteen. Patentoitua tekniikkaa Auton korin poistamalla saa näkyville hyvin kilpa-automaisen rakenteen. Rakenne mahdollisti keskimoottoriratkaisuun nähden runsaat sisätilat. Eräissä saksalaisissa kilpa-autoissa käytettiin Tropfenwagenin alustaa ja voimalinjaa lähes sellaisenaan – päälle asennettiin vain sikarinmallinen kori. Ketjuja tai kardaaniakselia ei ollut. Tuotannossa oli sarjavalmistuksen makua. Niiden joukossa oli lukuisia toisistaan poikkeavia malleja ja erilaisia teknisiä ratkaisuja, joiden myötä Rumpler toivoi saavansa lisensioitua ratkaisuja muille valmistajille. Kuljettajalle avautui hyvät näkymät eteen ja sivuille kuin lentokoneen ohjaamosta konsanaan. Moottori on paketoitu samaan yksikköön voimansiirron kanssa. Ensimmäisen version kone oli huomiotaherättävän lyhyt 2,3-litrainen W6moottori. 11. Autossa on siis moderni keskimoottorirakenne ja erillisjousitettu taka-akseli. Auton pohja on sen mallinen, että valokuvaa nopeasti vilkaisten voisi erehtyä että ollaan veneveistämöllä. Tropfenwagenin rakenne mahdollisti erilaisia istuinjärjestelyjä matkustajille. Vuoteen 1925 mennessä valmistui noin sata Rumpler-autoa
Syksyllä 1975 esitelty 924 oli kaikin puolin hyvä auto, 911-mallin raaka rähinä siitä kuitenkin puuttui – ja juuri sitä puritaanisesti urheiluautoihinsa suhtautuvat Porsche-kuskit suosikkimerkiltään kaipasivat. Suunnittelun lähtökohtien seurauksena 924 oli kaikkea muuta kuin merkkinsä tavanomainen edustaja. 924 GT:n omapaino on hiukan alle 1 200 kiloa, mihin suhteutettuna teholukema vaikuttaa tämän päivän mittapuullakin kohtuullisen kovalta. Sitäkin enemmän lisääntyneistä menohaluista vihjailivat auton leveämmät hartiat. 40 vuotta sitten Porsche toi myyntiin 924-mallista vaativimpiakin asiakkaita puhuttelevan erikoismallin. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Porsche 924 ei ensiesittelynsä aikoihin voittanut puolelleen aivan kaikkia urheiluautoihmisiä. Sen etupuskurin yläpuoliset ilmanottoaukot olivat samanlaiset kuin aiemmassa Turbossa, ja antoivat sitä kautta vihjettä konehuoneen sisällöstä. 70-luvun lopulla Porsche toi tilanteeseen helpotusta esittelemällä 170-hevosvoimaisen 924 Turbon. Ja GT kulkeekin reippaasti; sataseen pyrähdys sujuu 6,7 sekunnissa ja nopeusmittarin neula lakkaa liikkeensä vasta yli 240 kilometrin tuntivauhdissa. 12 4/2021 924 Carrera GT:n koeajo löytyy numerosta 1/08. Muoviset etulokasuojat levittivät autoa reilusti, ja saman tekivät taakse asennetut levikepalat. Konepellin suuri ilmanottoaukko ja taakse asennettu isokokoinen spoileri viimeistelivät vauhdikkaan ulkoasun. Susi suden vaatteissa E i taidettu Stuttgartin suunnalla vuonna 1971 arvata, millaisia käänteitä on luvassa uuden urheilumallin suunnitteluprojektin parissa. Ja lisää oli luvassa... Autosta piti tulla Audi tai VW, mutta siitä tulikin Porsche 924. Ulkonäköä ja voimaa Vuonna 1980 esiteltiin mallivuodelle 1981 totuttua räyhemmän oloinen 924 Carrera GT. Pellin alla puhisi 924 Turbon moottori, jonka tehoa oli nostettu välijäähdyttimen ja muiden muutosten avulla kahdensadan hevosvoiman paremmalle puolelle
Niiden myötä romukoppaan lensi turhia kiloja, ja auton painoksi jäi enää 1 060 kiloa turvakaaret mukaan lukien. 924 Carrera GT:n konepellin alta avautuu samanlainen näkymä kuin perusturbomallissa. Sen moottorista herutettiin 245 hevosvoimaa, minkä lisäksi S-version koria laihdutettiin liki 60 kiloa perus-GT-malliin verrattuna. GTS-mallin tuotantoluvuksi muodostui 59 autoa, joista 15 viritettiin Clubsport-tasoon. Myös puskureiden ilmanottoaukoissa on eroja, joista vasemman sivun suomikilpisen yksilön tunnistaa GT-malliksi kiinteistä etuvaloista huolimatta. Vielä vuoden 1981 aikana esiteltiin 924 Carrera GTS. Raaka meno saa jatkoa Porsche jalosti GT-mallia edelleen rataolosuhteisiin sopivampaan kuosiin. GTja GTS-mallit erottaa helpoiten toisistaan etuvaloista; GT on varustettu perus-924:n luukkulampuilla ja GTS-mallissa on kiinteästi asennetut valot ja korin muotoja seuraavat muovisuojat. Carrera GT soveltui ominaisuuksiensa puolesta hyvin aivan arkiseen käyttöön. Konepellin suuri ilmanottoaukko ja taakse asennettu isokokoinen spoileri viimeistelivät vauhdikkaan ulkoasun. Näkyvin ero on venttiilikopan päällä makaava ahtoilman jäähdytin, joka saa jäähdytysilmansa konepellin ilmanottoaukosta. Carrera GT -mallia valmistettiin kaikkiaan 400 kappaletta, joiden lisäksi tehtiin kuusi prototyyppiyksilöä. S-merkintä teki mallista jo aavistuksen spartalaisen siihen hommaan, mutta Clubsport-versiossa kaikki mukavuuteen liittyvä jätettiin pois matkasta. 13
Ford LTD Country Squire ?89 90 -luvun farkkumuot ia Tottijärvi 14
Ja vielä siinä torin kulmilla ne pari vierailevaa tähteä katolla ennen kuin virkavalta kertoi mielipiteensä asiasta. Ei siitä kyllä ylikään jäänyt; tankilla pitääkin käydä taas heti ensimmäisenä. Vaikka ei nuo nykyiset stereot enää oikean jaksa nostattaa tunnelmaa – tai ainakin muistivat siitä loppuillasta valittaa. Mankka ja cd-boksi pitää lähteä hakemaan, ja täytyy lisäksi katsoa löytyisikö Pörssistä sopivia vahvistimia. Aikamoinen reissu se taas oli, mutta ilman isompia osumia selvittiin ja jokainen saatiin aamuun mennessä ehjänä perille. Jossain vaiheessa porukkaa taisi olla kyydissä täydet kymmenen. Moni näistä piilofarkuista on kadonnut horisonttiin lopullisesti, mutta aivan 90-luvun ensimmäisinä päivinä Suomeen rekisteröity Ford LTD Country Squire on kuin juuri merikontista kuoriutunut. Ai niin, täytyykin vielä katsoa mitä jälkiä kattoon jäi tanssilattiakäytöstä. Onneksi on nyt hankittuna 15-tuumainen bassokaiutin kotelointia odottamaan. 90 -luvun farkkumuot ia Suomeen saapui 80ja 90-lukujen taitteessa tuhansittain uusia ja käytettyjä jenkkifarmareita, joista loihdittiin meillä pakettiautoja verottajan epäsuoralla vaikutuksella. Tänään kyllä joku muu saa luvan toimia kuskina. Se hyvä puoli isosta jengistä oli, että kolehdinkeruu bensakassaan sujui tällä kertaa poikkeuksellisen kivuttomasti. Teksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine 15. Tuskin mitään ihmeempää, eikä kyseessä todellakaan ollut ensimmäinen kerta. Muutamalla saattaa kyllä ohimoita jomottaa, mutta sitä se viihdeelämä teettää. K onepelti taitaa olla vielä lämmin viime yön jäljiltä, vai onkohan syynä jo tunteja jatkunut auringonpaiste
Etuistuimella tunnelma on tallella runsaine sähkösäätöineen. ”Seppo muisteli summan olleen noin 70 000 markkaa. Vasta sen jälkeen välittäjä olisi ostanut auton floridalaiselta Ford-diileriltä ja hoitanut sen Suomeen laivattavaksi. LTD:n nykyinen haltija, nokialainen Janne Karvonen on jututtanut Seppo Dickmania auton hankinnan tiimoilta. Vanerisen takaistuimen verhoiluun on aikanaan hyödynnetty alkuperäistä plyysiä, mikä onkin ainoa muisto takapenkin mukavuudesta. Sohvaistuin on leppoisuudessaan nimensä veroinen, etenkin silloin kun keskipaikka on vapaana ja kyynärnojat alastaitettuina. 16 Ford LTD Country Squire 4/2021. Ei kuitenkaan kaikkien. Jenkkipiilofarmarin itsellensä laittaneiden seesteisempään päähän lukeutui nokialainen, nyt jo edesmennyt Selim ”Selkku” Dickman. ”Hän sai aikanaan vinkin Suomessa tutultaan, että Floridassa toimisi luotettava auton välittäjätaho – pariskunta jossa oli amerikansuomalainen nainen sekä italialainen mies. ”Sen jälkeen välittäjäpariskunnan nainen otti yhteyttä ja tiedusteli että ettekö luota häneen, kun olette kyselleet hänen peräänsä”, Janne kertaa. Jännitystä ilmassa Jotain edellä kuvatun kaltaista viikonpäivää katsomaton viikonloppuelämä saattoi olla pahimmillaan – tai katsantokannasta riippuen parhaimmillaan – amerikkalaisen piilofarkun omistajalla 90-luvun puolivälin tienoilla. Auton tilaamisesta Suomeen yli 30 vuotta sitten huolehti hänen Seppo-poikansa, jolla oli kokemusta jenkkipelin Suomeen tuottamisesta muutamaa vuotta aiemmin hankitun Ford-pickupin muodossa. Amerikkalaisen sähkövarustelun joukossa aikakauteen sopivana muistona on kotimainen Mobira-autopuhelin. Naiseen otettiin yhteyttä LTD:n hankkimisen osalta, ja useissa puheluissa rapakon taakse sovittiin kuvioista ja vaikka nainen puhui huonoa suomea niin keskusteluyhteys löytyi.” Kaupanteon kuvioihin kuului kylmää hikeä nostattava käytäntö, että koko kauppasumma sisältäen auton hinnan, toimituskulut ja muut palkkiot piti lähettää ennalta. Arvatenkin ison summan tilittäminen etukäteen hirvitti, kun joutui jännittämään tuleeko sieltä koskaan mitään vastineeksi.” Epävarmuus kun kalvoi, niin Suomesta koetettiin hieman selvittääkin että voiko välittäjään luottaa
”Muutos tehtiin tullin ohjeiden mukaan paikallisen toimijan kanssa. Pieteetillä ylläpidetty Kaikki meni kuitenkin hyvin, joten vuoden -90 alkajaisiksi Suomeen saapui muiden kohtalotoveriensa kanssa jälleen yksi iso jenkkifarmari. Ehjän alkuperäisyyden ja kapeilla valkosivuilla varustettujen renkaiden myötä LTD on kuin 80–90-lukuisesta jenkkileffasta tai -televisiosarjasta paikalle purjehtinut. Kaikki muu mitä penkeistä jäi piti hävittää eli jättää tullille sen ajan ohjeistuksien mukaisesti.” Uusi ja näyttävä puukylkinen Ford tuli Selim Dickmanin käyttöautoksi, mutta mailien tahkoamisen sijaan auto pääsi pikemminkin nauttimaan ylläpidosta. Muutoksessa hyödynnettiin takapenkkien verhoilut, jotta ne laveripenkit olisivat paremman näköiset. ”Selkku ruostesuojautti autoa heti uutena ja sen jälkeenkin, mikä selittää auton ruosteettomuuden ja muutenkin hitsaamattoman alustan.” 17. ”Seppo muisteli, että aiemman eli ’89 vuosimallin sai nopeammin ja hivenen edullisemmin.” Heti Suomen kylmään ja pimeään talveen rantauduttuaan uutukainen LTDfarmari sai luopua istumattomasta takapenkistään 3+3 hengen pakettiautoksi rekisteröinnin vuoksi. Epävarmuus kun kalvoi, niin Suomesta koetettiin hieman selvittääkin että voiko välittäjään luottaa. Dickmanien LTD oli kuitenkin aivan uusi, tosin edellistä vuosimallia
01 Merkki ja malli Ford LTD Country Squire LX 02 Vuosimalli 1989 03 Moottori Kahdeksansylinterinen nestejäähdytteinen v-moottori edessä pitkittäin. 18 4/2021 Ford LTD Country Squire. Toki Fordikin vaati seisonnan jälkeen työtä esimerkiksi harsoksi muuttuneen pakoputkiston sekä seisonnan seurauksena kärsineen polttoainelinjaston vuoksi. Viisilitraisesta vinkkelistä otetaan vain 152 hevosvoimaa, mutta tukeva vääntö siirtelee amerikkalaista perhefarmaria vaivattomasti. 06 K ori Umpimallinen 5-ovinen teräskori, erillinen runkorakenne. Tätä rauhaa jatkui syksyyn -19, jolloin Dickmanit tarjosivat joutilaaksi jäänyttä jenkki-Fordia tuttavaperheeseen, koska tiesivät Janne Karvosen autoharrastuneisuuden. ”Ennalta minulla ei ollut jenkkiautoihin minkäänlaista innostusta, sillä olen aina ollut VW-mies”, naurahtaa Janne. 09 Valmistusmäärä 13 362 kpl (’89 LTD Country Squire) Aiempaa kokemusta jenkkiraudoista ei Konstalla ja Jannella ennen LTD:tä ollut, mutta alkuperäinen ja miellyttävää kyytiä tarjoava puukylkifarkku on puhutellut molempia sukupolvia. Puristussuhde 8,9:1. ”Autolla on ajettu noin 36 000 mailia. 08 Suorituskyky Huippunopeus 170 km/h, 0-100 km/h 12,6 s. Poraus 101,6, isku 76,2 mm. Fordissa taitaa toimia tööttikin alipaineella, sillä verran tiheältä erilaisten alipaineletkujen verkosto vaikuttaa. Takana jäykkä akseli, neljä tukivartta, kierrejouset. Teho 152 hv /3200 rpm , vääntö 366 Nm /2000 rpm. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen automaattivaihteisto, rattivalitsin. Paino 1880 kg. Edessä levyja takana rumpujarrut. Tilavuus 4942 cm 3 . VW-perheeseen Dickmanien perheellä Ford oli rekisterissä vuoteen -08 asti, minkä jälkeen se jätettiin seisomaan. Tuttavien LTD kuitenkin houkutti, sillä tarjolla oli poikkeuksellinen säilymä, joten volkkaristilla oli mahdollisuus päästä suoraan ehjän harraste-Fordin ohjaimiin ilman työlästä projektivaihetta. Kokonaisuutena käsissä oli kuitenkin ehjä ja tuskin sisäänajettu 30-vuotias LTD Country Squire. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, päällekkäiset tukivarret, kierrejouset. Jotain käytön ja iän tuomia jälkiä ja kauneusvirheitä on, mutta auto museorekisteröitiin viime syksynä alkuperäiskuntoisena säilyneenä.” Kaikesta päätellen auton virallista omistajaa, tällä hetkellä 12-vuotiasta Konsta Karvosta odottelee paitsi hulppeaa kyytiä tarjoava harrasteajoneuvo, myös konkreettinen muisto yhdestä kotimaisen autoverotuksen aiheuttamasta aikansa ilmiöistä. 07 Mitat Pituus 555, leveys 202, korkeus 145, akseliväli 290 cm. Takaveto
LEPPOISASTI LIIKKEELLE Lumpsautamme kiiltävästä rattikarahkasta pienen D-asennon päälle; emme ole lähdössä nielemään moottoritietä, joten päätämme suorittaa koeajon ilman kolmivaihteisen automaatin nelipykäläiseksi tekevää ylivaihdetta. Auto taittaa matkaa suuntavakaasti, kunhan tyytyy käsittelemään runsaasti tehostettu ohjausta hellällä kädellä. Mutta ei hätää, kaikki on niin kuin pitääkin: tehtäväänsä valmis Fordin viisilitrainen vinkkeli vain hipsuttelee tyhjäkäyntiä niin hiljaa, kuin ollakseen häiritsemättä LTD:n kyytiläisiä. LTD:n oven sopivan mekaanisen aukaisutuntuman ja rennosti mutta jämptisti losahtavan sulkeutumisäänen jälkeen istutaan mukavasti kuin menneisyyden salonkien tupakkahuoneissa. Käännämme koeajon loppumetreillä vielä radion päälle, jotta pääsemme kokemaan Fordin varsin laadukkaan alkuperäisen äänentoiston. Ei riehuen tai pullistellen, vaan numeroa tekemättä kuin ikänsä viljasäkkejä kuormaan heitellyt työmies. Matka-autona iso jenkkiFord on edelleen erittäin miellyttävä kumppani, joten sen aikanaan nostattama houkutusta ei tarvitse ihmetellä lainkaan. Ja kun se syötetään jo 2 000 r/min korvilla, niin se vetää kaksitonnisen kirjahyllyn kipuilematta matkanopeuteen. Ehkä tuo yllättyminen polveutuu toimittajan ennakkoluuloista, mutta odotuksissa oli että yli 30-vuotiaasta jenkkiraudasta kuuluisi selkeästi muovin natinan ja metallin kitinän välistä kilvoittelua. PAKETTIAUTOILUA YKKÖSLUOKASSA Tällainen näky muutamaa rohkeaa suomalaista on siis odottanut 80ja 90-lukujen taitteessa, kun pitkään odotettu ja jännitetty USA-auto on saapunut Suomeen ja paljastunut merikontin kätköistä. Maantiellä LTD-farkku tuntuu olevan kotonaan, sillä meluttomuus on yhä puhuttelevaa. Erityistä huomiota kerää auton upeassa kunnossa olevat puujäljitelmät. Aikanaan juuri näissä seikoissa oli isoja eroja eri katsastuspiirien käytännöissä, mikä sai piilofarmarin rekisteröijät hakeutumaan lempeämmiksi tiedettyjen konttorien pakeille. Tai ei ihan, vaan viemään Klassikot-toimituksen sekä LTD:n omistajat pienelle kierrokselle pitkin Nokian kevätreikäisiä seututeitä. Ympärillä on pehmeää sinistä plyysiä, parhainta puujäljitelmää sekä joukko katkaisimia ja painikkeita valmiina säästämään kuljettajan fyysisiä ponnisteluja. Edessämme kiiltelevä vuosimallin ’89 Ford LTD Country Squire LX on nimittäin ulkoiselta olemukseltaan kuin silloin joskus, yli 30 vuotta sitten. PERUSTELLUSTI HOUKUTTELEVA Paluumatkalla on jo aikaa miettiä hieman kokonaisuutta. Ajovalot syttyvät vasemmalle kädelle kojelautaan sijoitetusta vetokytkimestä, ja vielä ennen lähtöä on vuorossa istuimen säätö. Pienemmällä ja mutkaisemmalle tielle tekemämme poikkeama ei sekään riko tunnelmaa. Numerotietojen mukaan lukemat ovatkin edessä ja takana noin 1 580 milliä. -yritykseen. Virta-avaimen käännön jälkeen vain runsaan 36 000 mailin kokonaisajomäärästä kertovaan mittaristoon syttyy muutamia valoja valmiustasosta kertomaan. Se käy helposti, sillä leppoisa istuin säätyy sähköllä niin pituuskuin kaltevuusja korkeussuuntaankin. Nopeusrajoitus on tässä kohtaa 80 km/h, joten mennään sitä mitä näillä piilofarkuilla sai takavuosina luvallisesti suurimmillaan ajellakin. Pitkään tällaista ”kirjahyllyä” – kuten eräs autoihin käyttöesineinä suhtautuva tuttava puukylkifarkkua nimitti – ei 80-luvun lopulla ollut enää edes tarjolla. Tehoa ei viisilitraiselle ruiskukasille ole ilmoitettu kuin 152 hevosvoimaa, mutta vääntö on se joka lopulta tekee jälleen kerran työt. Mihinkään huimisteluun auto ei kannusta, sillä pehmeä jousitus saa korin kallistumaan mutkissa, ei paljon mutta havaittavasti. Mutta ei, äänimaailma muodostuu lähinnä lämmityslaitteen vaimeasti vaihtelevasta kohinasta sekä jarrupolkimelle mentäessä takaa kuuluvasta, ilmeisesti jarruvaloreleen hiljaisesta raksahduksesta. Nykyään LTD:llä voi suomalaisen virkakoneiston hellyydenpuuskien seurauksena ajella luvallisesti rajoitusten salliessa vaikka 120 km/h nopeudella. Jo hiljaisessa vauhdissa kuoppaisella pihatiellä korostuu yllättävä ominaisuus – hiljaisuus. Piilofarmariteeman ymmärtää puolestaan, kun muistaa että pakettiautona loppulasku oli helposti yli 100 000 markkaa vähemmän kuin samanlaisen uuden henkilöautoversion. Risteystä lähestyttäessä ohjaamon valtaa sympaattinen, jollain tapaa seinäkellomainen suuntavilkun kilahtelu. Takapenkillä tuntuma on spartalaisempi, vaikkakin todennäköisesti paremmin kuin monessa muussa aikalaispiilofarmarissa: väliseinää ei ole ja selkänojassa on kohtuullisesti kallistuskulmaa. Vaihde on päällä ja jalka pois jarrupolkimelta; LTD aloittaa lipumisensa eteenpäin valmiina kuljettamaan perheen lähimmän Wal-Martin laajalle pysäköintikentälle. Samalla päättyi Fordin pitkä taival isojen takavetoisen perhefarkkujen saralla, ja merkki keskittyi jatkossa suurperheen kuljettimissa tila-autoihin ja sittemmin katumaastureihin. Ainoastaan selkänojan kallistusta avitetaan mekaanisesti. Asiaa korostaa takaluukun tarra, joka vihjaa auton Suomeen tuoneeseen American Exports U.S.A. Ohjaamoon välittyy etenkin kapeammalla tiellä ristiriitainen tunnelma: edessä näkyvän konepellin perusteella auto on tosiaan yli kaksi metriä leveä, mutta samalla takapuolituntuma paljastaa että raideleveys on suhteellisesti paljon pienempi. LTD:n 302-kuutiotuumaiselle luvattiin 80-luvun lopussa 366 newtonmetrin vääntö. LTD Country Squire -mallin tuotanto päättyi vuoden -90 lopulla kymmenen vuoden tuotannon jälkeen. Isolle tiellä kääntyessä koetamme miten farmari-Fordilla ehtii mukaan liikenteen rytmiin. Kuin muistuttaakseen, että tämä yksilö ei kuulunut niiden joukkoon, joiden kaiuttimista soi ränttätänttä illasta aamunkoittoon, pääsee sattumalta paikallisradiosta ääneen taitavasta joskin sisäsiististä rockista tunnetun Toto-yhtyeen 80-lukuinen hittibiisi. 19. Joten vielä lisää kääntökulmaa, startin tukeva rouhaisu – ja sitten hiljaisuus. Varsin pieni ohjauspyöräkin on säädettävissä, mutta koko ohjauspylvään korkeusja etäisyyssäädön sijaan vain ratin kallistuksen suhteen
Taittuvien, useimmiten välittömästi etuistuimien takana selkä menosuuntaan sijoitettujen istuimien sijaan hän toi asiaan uuden näkökulman: varsinaisen pakettiauton sijaan tontilla seisoi omapainoltaan yli 1 800-kiloinen jenkki-STW, jonka takamatkustamosta oli heivattu sohva syrjään ja tilalla oli pykälät täyttävä, epäergonomiseen kulmaan asemoitu vanerista valmistettu takapenkki. Tällä lainkirjaimella piha oli pyyhkäisty puhtaaksi eurooppalaisista ja japanilaisista farmariautoista, joita selkeästi kevyempinä oli käytetty pakettiautoaihioina. Amerikkalaisesta mukavuudesta, isoista V8-moottoreista ja krominsäihkeestä unelmoivien suomalaisten neronleimaus ponnisti siitä, mihin viranomainen oli ajatellut lopullisesti torpanneensa 60-luvulla rehottaneen piilofarmarivillityksen. Koko tarinan päähenkilöinä olivat verottajan ja ikiroudan välissä sinnitelleet suomalaisautoilijat, jotka 80-luvun lopulla saivat idean piilofarmarin eli siis pakettiautoksi rekisteröitävän farmarimallisen henkilöauton toteuttamisesta tällä kertaa yhdysvaltalaisen perhefarmarin perustalle. Tosin rautaa tuli rajan yli ennen määräpäivää niin runsaasti, että piilofarmareille haettiin ensimmäistä suomalaista omistajaa vielä pari vuotta myöhemminkin. Tämä tarkoitti samalla 80 km/h ajoneuvokohtaista maksiminopeutta, mutta se oli pieni murhe saavutetun verovapauden hinnalla. Asialle antaa mittakaavaa kun ajattelee, että uuden V8-moottorisen ja runsaasti varustellun jenkkifarmarin saattoi laittaa pakettiautoksi monissa tapauksissa selvästi alle 100 000 markan, kun vastaava kapine Teksti: Harri Onnila Maahanmuuttajat Metro-Auton ohella USA Car Center myi GM-tuotteita, ja hyryläläinen Car-Am Oy toimi puolestaan USA-Fordien edustajana. J enkkipiilofarmareiden suomalaisista hankintaja käyttötarinoista saisi aikaiseksi puolidokumentaarisen jännitysromaanin, mutta poimitaan tässä yhteydessä mukaan vain muutamia peruspilareita aiheesta. Vuosina 1988–1990 maahamme muutti viranomaisten yllätykseksi yli 10 000 pohjoisamerikkalaista. Rautaa rajan yli Viranomaisen piha pysyikin siistinä aina vuoteen -88 saakka, kunnes sinne saapui tiettävästi eräs tamperelainen yrittäjä, joka kirjoitti uuden luvun piilofarkkujen kronikkaan. Toukokuussa -71 oli nimittäin tullut voimaan uusi asetus, jonka mukaan seinälle kääntyvän lisäistuimen käyttömahdollisuus jäi vain omapainoltaan vähintään 1 800 kilon pakettiautoihin. Asiaankuuluvien byrokratianikottelujen ja kansalaisen pompottelujen jälkeen papereissa seisoi kuitenkin leima, joka kertoi että jenkkifarmari oli hyväksytty pakettiautoksi. 20. Kantaväestön suunnasta suhtautuminen oli uteliaan myötämielistä, mutta pidemmän päälle moni saapuneista koki suuria vaikeuksia paikalliseen kulttuuriin sopeutumisessa. Kesäkuun puolivälissä -90 edullisia jenkkifarkkuja tuoneiden täytyi kuitenkin alkaa suunnitella muita bisneksiä. Vastaanotto oli hetken aikaa salliva, mutta maahanmuutolle laitettiin nopeasti rajat