Mäkisen malliin YAMAHA AS3 ’73 HIENOSTI SÄILYNYT: Opel Astra GT ’92 MAINOKSEN IMUSSA: Turvallisuus edellä OMALAATUINEN PIKKUAVO: Ford StreetKa RETKIPELIT Puh. 044 040 4739, myynti@kontiorenkaat.fi Katso lähin jälleenmyyjäsi: kontiorenkaat.fi OSILLE KYYTIÄÄ BEDFORD HA ’66 EDUSTUS URHEILIJA HONDA LEGEND V6 3.2 RENAULT ESTAFETTE ’79 3/2025 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi FORD ESCORT RS 1600 ’73 -REPLIKA 3/ 20 25 Fo rd Es co rt RS 16 00 ’73 -re plik a • Be dfo rd HA ’66 • Ya m ah a AS 3 ’73 • Re na ult Es ta fet te ’79 • Ho nd a Le ge nd V6 3.2 ’93 • Op el As tra 1.8 i GT ’92 36 84 80 -2 50 3 • PA L VK O 20 25 -2 1
Maksimiteho 3500 W, jatkuva 3200 W. Mukana tulevat työkalulevyt ovat yhteensopivia PELA:n työkalukoukkuja lisävarustevalikoiman kanssa. Nostokapasiteetti: 4200 kg. #551304 MÄRKÄPUHALLUSKAAPPI 190 LITRAA Ruostumattomasta teräksestä valmistettu märkäpuhalluskaappi 190 litran tilavuudella hellävaraiseen alumiiniosien ja muiden komponenttien puhallukseen, kun halutaan hieno pinnanviimeistely. Tuomo Rantalaisen naapurilla oli vuosien ajan Lloyd Alexander – hienossa kunnossa mutta perin vähällä ajolla. Korkeat kaapit ovat muista riippumattomia ja voidaan sijoittaa vapaasti haluttuun paikkaan. ALV sis. Karkaistu ja hiottu peti V-prismalla. Paino: 1355 kg. Naapurukset tekivät autosta kaupat, minkä jälkeen pieni länsisaksalainen on päässyt maistelemaan tietä tuhannen kilometriä suvessa. Klassikot 4/2025 ilmestyy 22.5.2025 Nostalgia Nostalgia kyydillä kesään kyydillä kesään Seuraavassa numerossa: 91. #547318 MOOTTORIPYÖRÄN SIIRTOALUSTA 500KG Helpota moottoripyöräsi käsittelyä tällä moottoripyörän siirtoalustalla / dollylla. Paino 28kg. Täyshitsatut kaapit ja hyllyt, jotka on helppo koota vakaaksi työpisteeksi. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. ALV € 3090 sis. Varustettu Norton-öljykylpyvaihteistolla kierteittämistä varten. € 4290 € 4990 sis. Mari Jalavan ajopeli on Kangasniemen suuria pieniä nähtävyyksiä. Työpöydän korkeus: 939 mm. Vaunun mitat: 700x455x975mm. ALV € 279 sis. ALV € 99 sis. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. Kierrosnopeuden vaihto mekaanisella vaihteistolla. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Soveltuu poraukseen ja pieniin jyrsintätöihin. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. Mattamusta viimeistely. Tarkkuus/väli 1 Nm. Jyrsinpää nostetaan/lasketaan nostomoottorilla. #543485 MOMENTTIAVAIN 1/2” / 40-220 NM Momenttiavain 1/2”-karalla. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. Mukana lattiajalusta. Varustettu 2-nopeuksisella moottorilla. ALV € 899 sis. ALV Jokaisella autolla on tarina. #85414 METALLISORVI D330X1000 Vankka tukisorvi korjausja huoltotöihin. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. Mukana tulevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut työtasot takaavat sekä kestävämmän, paremman näköisen että ennen kaikkea mukavamman työtilan. ALV € 7590 sis. #542072 DIGITAALIAGGREGAATTI 3200 W Laadukas aggregaatti, sekä sähköstartti että vetokäynnistys. kotimekaanikolle. #513302 & 513303 AUTOTALLIN SISUSTUS / TYÖPISTE PRO Täydellinen kalustekokonaisuus tyylikkäällä mustalla designilla ja hopeanhohtoisilla yksityiskohdilla. Kokonaismitat: 4710x573x2000 mm HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Vauhdikkaampia vehkeitä löytyy Heikki Viskarin tallista – mies on kunnostanut tinkimättömällä otteella kaksi VFTS-Ladaa aikakauden mukaiseen iskuun. Mukana digitaalivarustus, jalusta, jäähdytysnestelaitteisto, työvalo, 3ja 4-leukainen istukka 160 mm, takalevy, kiinteä kärki MK3, pienennysholkki MK5/3, kiinteä ja mukana pyörivä tukirulla, takaroiskesuoja, vaihteisto, ulosvedettävä lastukotelo, työkalukotelo ja öljykannu tai rasvaruisku. #68241 JYRSINKONE BF45 DIGITAALINÄYTÖLLÄ Yhdistetty pora-/jyrsinkone kolmiakselisella kohdistuslaitteistolla. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. ALV € 5090 sis. Kantavuus jopa 500 kg. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. ALV € 699 sis. Nostokorkeus (mm): 1880. ALV € 419 sis. Kuusiasentoinen vaihteisto. Siiri Laitinen ajoi tällä Mazdalla miltei 50 vuotta ja istahtaa yhä kernaasti Marin kyytiin
Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Mo nella sen ajan eläneillä on samanlaisia muistoja nuoruudesta, ja tällaisen pyö rän äärellä ne muistot heräävät henkiin. Alaan vihkiytymättömi en arvostus museoikäisiä ajoneuvoja kohtaan lisääntyy kohtaamisten myötä, kun he näkevät upeita kulkupelejä tien päällä ja markettien pihoilla ja kuulevat omistajien kertomuksia noiden aartei den historiasta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Nykyisin henkilöauto on useimmil le arkinen käyttöesine. Ar tikkeleiden kautta lukija pääsee selville siitä, kuinka romusta loihditaan prii maa. Sellaisiin rainoihin ei saisi uskottavaa rekvisiittaa, jos alan tekijät eivät Bed fordin omistajan lailla kaivaisi pihara kennuksiin unohtuneita romuja esiin ja rakentaisi niitä paraatikuntoon. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Palaute PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Harri Onnila AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Eero Kumanto, Lea Lahti, Virpi Miettinen, Kauko Ollila, Mika Rassi, Kari Ruusunen, Tamas Vilagi, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Klassikotlehden sivuille taltioidut ta rinat avaavat ajoneuvojen menneisyy den ohella harrastusta laajemmin. Historiaa tunteva käsittää auton merkityksen ny kyaikaisen elämänmuodon mahdollis tajana, näköalattoman ymmärrys on kapeampi. Autot ovat niin yleisiä, että autottomatkin pääsevät nauttimaan liikkumisen helppoudesta. ILMOITUKSET: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Yksi hankinta teki elämästä kertaheitolla parempaa. Nyt sama ajopeli ihastuttaa ihmisiä niin, ettei pysäköintialueelta tahdo päästä takaisin liikenteen sekaan ennen kuin auto on esitelty useille kiinnostuneille. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Pidetään historia esillä 3. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Juttuvinkkejä ja muutakin postia sopii laittaa toimi tuksen suuntaan. Kun tytär näki saman auton kotipihalla, hä nen ainoa toiveensa oli, ettei mokoman kyytiin tarvitsisi milloinkaan astua. Matkalla otetuissa valokuvissa ajokki esiintyi tasaveroi sesti upeiden nähtävyyksien rinnalla. Toisaalla tässä lehdessä esiteltävä Ya mahakevytmoottoripyörä seisoi sekin varaston vintillä vuosikymmenet en nen uutta tulemistaan. Matkat tiin Lappiin, Norjaan ja Ruotsiin, jot kut pidemmällekin. Sukulaisia ja ys täviä tapasi useammin. Tämän numeron sivuille saimme kaksi tarinaa, joissa monen silmissä romuksi luokiteltavasta aihiosta on kehkeytynyt osaavan tekijän käsissä näyttelykelpoinen ajopeli. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Kuinka vuosikymmeniä sitten hy lätystä aihiosta – juuri siitä, joka jon kun mielestä pitäisi nostaa lavalle ja kuskata sulattoon – entisöidään men nyttä aikaa kunnioittava näyttelyauto. Me voimme vaikuttaa siihen, näh däänkö vanha rauta kierrätysmateriaa lina vai säilyttämisen arvoisena link kinä historiaan, yhteiskunnan kehi tykseen ja aiempien sukupolvien pon nisteluihin. Silloin moni haaveili ajasta, jolloin pää sisi reissaamaan itsenäisesti ja omien aikataulujen mukaan naapuripitäjään ja pidemmällekin. TILAAJAPALVELU Puh. Renault Estafette oli kaupantekohet kellä niin kurja näky, että ostajan rouva puhkesi itkuun sen nähdessään. Ehkä sinullakin on tallissa vanha ajopeli, jonka tarinan haluaisit jakaa muiden luettavaksi. Arki helpottui, kun kauppareissut ja työmatkat kevenivät. MATERIAALI: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Unelmoitiin omas ta autosta. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.klassikot.fi > Mediakortti SÄHKÖISET OSOITTEET toimitus@klassikot.fi myynti@klassikot.fi materiaali@klassikot.fi etunimi.sukunimi@klassikot.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat , marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. Maailma on muuttunut. Ja maailma todella aukesi sille, joka pääsi omaan ajopeliin käsiksi. Yhteystiedot löyty vät tuttuun tapaan tältä samalta sivulta. Pääkirjoitus COPYRIGHT: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty . E rilaiset moottoriajoneuvot ovat olleet jo pitkään erottamaton osa arkipäiväistä eloa. Vuosi kymmeniä sitten ihmisen elä mä ja myös asema yhteisössä muut tui henkilöauton hankkimisen myötä. Sen tarina vie 1970luvulle ja niihin tunnelmiin, kun 16kesäisen nuorenmiehen maailma muuttui moottoripyörän myötä. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Pieni Bedford HA pakettiauto 60luvun mainosväreissä sopisi käy tettäväksi vaikkapa saman aikakau den elokuvan tai tvsarjan filmauksessa. Yhden miehen taltointi ja entisöinti työ tuottaa iloa monille
35 vuotta myöhemmin mies pani saman pelin museokuntoon. s. 24 Yamaha AS 3 ’73 s. 30 Renault Estafette ’79 Mintunvihreä Estafette näyttää päällisin puolin tavalliselta pakettiautolta, mutta onkin nokkelasti toteutettu retkeilyauto. 36 Honda Legend V6 3.2 ’93 s. 30 Renault Estafette ’79. 14 Ford Escort RS 1600 ’73 -replika s. ARTIKKELIT 48 Mainoksen imussa Autojen myyntiä on vauhditettu niiden turvallisuusominaisuuksiin vedoten mitä moninaisimmilla tavoin. 68 Rekisteriotteita Edeltävän vuoden lähes 100 000 uuden auton myynti sai valtiovallan kiristämään autoverotusta vuonna 1966. Vähitellen malliluokissa edettiin yhä ylemmäs, aina ylelliseen Legend-mallistoon saakka. 42 Opel Astra 1.8i GT ’92 Sporttisesti varusteltu Astra on ollut Jukka Nurmisella uudesta asti. 42 Opel Astra 1.8i GT ’92 s. 48 Mainoksen imussa s. 20 Bedford HA ’66 Marko Kaukola näki lehden sivuilla vanhan valokuvan Metro-Auton pikkupakusta. Tässä numerossa 4 s. 36 Honda Legend V6 3.2 ’93 Aluksi Honda opittiin tuntemaan pikkuautoistaan. Sellainen piti tietysti saada itsellekin. 68 Rekisteriotteita AJONEUVOT 14 Ford Escort RS 1600 ’73 -replika Timo ja Kari Hytönen ovat rakentaneet erinomaisen tarkan näköispainoksen Colt-Escortista, jolla Timo Mäkinen voitti vuoden 1973 Jyväskylän Suurajot. 20 Bedford HA ’66 s. 24 Yamaha AS 3 ’73 Arto Hyyryläinen osti 16-vuotiaana ripeän kevarin ja reissasi sillä ahkerasti pari kesää. Käyttövuosien jälkeen se museorekisteröitiin ja siirrettiin harrasteautoriviin
80 Pärinää porukalla s. 62 Talviheikki s. 54 Harrastajan pakeilla Timo Savolasta tuli Volvo-mies jo nuorena. 86 Tuleva klassikko 78 World of Volvo Göteborgin vanha Volvo-museo on suljettu ja tilalla on viihteellisempi World of Volvo. 58 Prätkä-, koneja rompepäivät s. Tutussa paikassa kokoonnuttiin nyt viimeistä kertaa. 76 Henri Malarten automuseo s. VAKIOPALSTAT 6 Vakionopeus Uutisia ja kuulumisia vanhojen vehkeiden maailmasta. 62 Talviheikki Turun messukeskuksessa järjestettävä tapahtuma on varma kevään merkki. 66 Pori Motorshow Monipuolinen moottoritapahtuma kokosi kaikki moottoriharrastusmuodot saman katon alle. 76 Henri Malarten automuseo Kaukonäköinen ranskalaismies pelasti useita vuosisadan alun ajoneuvoja sekä myöhempien vuosikymmenten klassikoita ja harvinaisuuksia. 66 Pori Motorshow s. s. 86 Tuleva klassikko Ford esitteli omaperäisen StreetKa:n kilpailemaan pienten avosporttien markkinoista. TAPAHTUMAT 58 Prätkä-, koneja rompepäivät Kaksipyöräisten näyttelyssä Seinäjoen raviradalla oli vetonaulana nuorisoajokkien osasto. 78 World of Volvo Arto Hyyryläinen hankki Yamahakevarinsa jo 1970-luvulla.. Vanhojen Volvojen lisäksi hän on kunnostautunut historian tallentamisen saralla laajemminkin. 54 Harrastajan pakeilla s. 5 s. 80 Pärinää porukalla Nuoruusvuosien kaverit kokoontuivat mopoajelulle muistelemaan menneitä ja hankkimaan uusia muistoja
Ja jos pohtii, niin vastaukset löytyvät useimmiten henkisen hyvinvoinnin, mielekkään tekemisen ja miksei myös vapauden kaipuun ja vauhdin hurman suunnalta – kuorrutettuna aimoannoksella lempeästi silittelevää nostalgiaa. Aihetta autoiluun Käyntiin pörähtävän harraste sesongin merkkejä on Mobilian uusi teemanäyttely. K angasalalla sijaitseva Auton ja tien museo Mobilia avasi maaliskuun lopulla tuoreen näyttelyn suuren kysymyksen siivittämänä: miksi ihmeessä me autoilemme. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 6. Edellä mainittujakin teemoja tämän vuoden näyttely käsittelee, mutta rinnalla ovat autoilun yhteiskunnalliset ilmiöt. Sellaiset kuten auto osana yhteiskuntarakennetta ja kansalaisten arjen mahdollistajana tai ainakin suurena helpottajana. Nostalgiahermoa kutitellaan nuoruusvuosien ajoneuvoilla riippumatta siitä, millä vuosikymmenellä 1900-lukua näyttelykävijä on syntynyt. Näyttelyn avasi tuore toimitusjohtaja, marraskuussa tehtävässään aloittanut Mika Hautala. Harrastajan näkökulmasta asia on niin itsestään selvä, ettei sitä tarvitse erikseen pohtia. Myöskään autoilun ongelmallisempiakaan elementtejä kuten ympäristökysymystä ei näyttelyssä sivuuteta. Mobiliaa ennen hän työskenteli yli 25 vuotta teollisuudessa, Rautaruukin ja SSAB:n palveluksessa, mutta diplomiinsinöörillä on paloa myös vanhojen ajoneuvojen suuntaan – osaltaan tästä kertovat omistuksessa olevat välikoppa-Escort sekä ’84 Porsche 911. Kaikkiaan nähtävillä on runsaat 20 autoa
Pari vuotta myöhemmin myös Auto 2020 olisi epäilemättä järjestetty, mutta korona hautasi sen, ja pandemiaa seurannut väliaikainen komponenttipula torppasi jatkosuunnitelmia. Uusien autojen lomassa annettiin huomiota myös menneelle, sillä useammallakin osastolla luotettiin klassikkojen lumovoimaan huomionkerääjänä. Rauha palasi, mutta sotaa seuranneiden niukkojen vuosien seurauksena kuudennen messutapahtuman aika oli vasta 1952, sopivasti olympiavuonna kuitenkin. Siihen alkutahti kuitenkin tyssäsi, kun syksyn 1929 pörssiromahdus sekoitti talouspakan ympäri maailmaa. Konsepti nähtiin toimivaksi, minkä seurauksena vuonna 2017 nykyisen nimimuotonsa Autotuojat ja -teollisuus ry saanut autoteollisuuden etujärjestö järjesti myös Auto 2018:n. VW-maahantuoja toi näytille omistamansa ’50 Volkkarin, jonka tiedetään lukeutuvan ensimmäiseen maahamme virallista väylää saapuneeseen 12 Kuplan laumaan. Järjestäjien mukaan messuilla vieraili noin 21 000 kävijää, joiden toimesta suoritettiin lähes 2 500 koeajoa. 7. Sähköversio oli Ford-osaston uutuuksia, mutta varsin moni pysähtyi alkuperäisen asian äärelle – huisin hieno Capri 3000 GT vuodelta 1973. Tämä Familia 800 tuotiin Haka-Auton ensimmäisessä Mazda-erässä syksyllä 1965. Tuoreella yhdistyksellä oli intoa automessuamiseen, ja autonäyttelyitä järjestettiin heti perään myös vuosina 1927 ja 1928. Neljänsien automessujen aika oli vuonna 1936, ja keväällä 1939 ehdittiin vielä viidennet ennen kuin toinen maailmapalo ohjasi ajatukset pitkäksi aikaa jonnekin muualle kuin uusiin autoihin. Tänä keväänä aika oli kuitenkin suotuisa, ja vuosikymmeniin alimmalla tasolla olevalle uusien henkilöautojen myynnille haettiin maaliskuun puolivälissä vauhtia Helsingin Messukeskuksessa Auto 25 & Mobility -tapahtumassa. Ensimmäinen autonäyttely järjestettiin Helsingissä Kaartin Maneesissa jo helmikuussa 1926, vain runsas vuosi järjestävän tahon, Suomen Automobiilikauppiaitten Yhdistyksen, perustamisen jälkeen. Britti muistoja veresti retkensä Kaliforniassa -68 aloittanut ja Suomeen vuosikymmen sitten rantautunut MGB GT. MG:n osastolla myyntipuheltiin sadan vuoden kaaresta, mutta ei menneiden aikojen englantilaisella ja nykyisellä kiinalaisella ole yhteistä kuin nimi ja logo. K otimaisilla automaahantuojilla on pitkä historia uusia autoja esittelevien messutapahtumien järjestäjänä. Samalla automessujen rytmi asettui harvan epäsäännölliseksi: Helsinki kutsui autouutuuksien äärelle seuraavaksi vuosina 1955, 1960, 1969 ja 1973. Tiettävästi se on myös tuosta kahden sedanin ja kahden farmarin ryhmästä ainoa näihin päiviin selvinnyt. Autotuojat ry:n seuraavan henkilöautonäyttelyn aika koetti vasta loppuvuodesta 2016, jolloin järjestettiin koeajoja painottava Auto 2016 -tapahtuma. Tuohon aikaan koko automobiili oli monelle vallan uusi tuttavuus, mutta sinunkauppoja tahdottiin tehdä, sillä tapahtuman kerrotaan keränneen yleisöä 10 000 hengen verran. Yhdistyksen nimeksi vaihtui vuonna 1955 Autotuojat ry, ja samana vuonna järjestettiin jälleen myös autonäyttely. Klassisia linjoja Auto 25 messuilla markkinoitiin sähköisenä säihkyvää nykypäivää, mutta menneitäkin muistettiin autotuojien liki satavuotista näyttelyperinnettä sivuten. Auto 1973 -messujen jälkeen tuli pidempi tauko; joitakin uusien henkilöautojen näyttelytapahtumia oli, mutta niiden takana ei ollut Autotuojat, joka kuitenkin järjesti useampia raskaan kaluston messutapahtumia 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä
Ja sitten ne hinnat: kilpa-Saabin puikkoihin pääsi hieman alle 11 900 eurolla ja 15 senttiä perusmallia pidemmän Volvon vietäväksi noin 27 200 eurolla. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman monet Suomessa toimivat ajoneuvoharrastajien yhdistykset tulisivat mukaan vaikuttamaan yhteiseen edunvalvontaan. Nykyiseen kuntoonsa auto entisöitiin jo vuosituhannen vaihteessa. Saabisteja sykähdyttää kilpuri kuuden vuosikymmenen takaa: ’64 Saab 96, jonka kaksitahtisen 850-kuutioisen kerrotaan rakennetun tehtaan kilpaosaston toimesta ja kiekuvan yli 85 hevosvoimaa. Unohtamatta myöskään, että historiallisten ajoneuvojen entisöinti, korjaus, ylläpito sekä ajoneuvojen ja niihin liittyvien osien kauppa luovat Suomessa liiketoimintamahdollisuuksia lukuisille yrityksille ja yksittäisille yrittäjille työllistäen näin samalla suuren määrän ammattilaisia. Ensimmäisinä historiallisten ajoneuvojen harrastajayhdistyksinä ovat uuden edunvalvontajäsenyyden puitteissa liittyneet keskusliittoon Suomen Mercedes-Benz Klubi ry, Autohistoriallinen Seura ry, Naisten Automobiiliklubi ry sekä Suomen Studebaker Klubi ry. Vain yhdessä toimimalla voimme olla vahva vaikuttaja.” Suutarinen toteaa niin ikään, että historiallisiin ajoneuvoihin liittyvät museot, erilaiset tapahtumat, turismi ja muu tähän kulttuuriperinnön alueeseen kytkeytyvä taloudellinen toiminta tuottavat esimerkiksi palvelusektorilla merkittäviä positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Huutokaupatun kohteen kerrottiin olevan yksi 16:sta valmistuneesta, jos tosin niistäkin vähemmistö liikehti Yamahan Volvolle suunnittelemalla 315-hevosvoimaisella vinkkelikasilla. ”Kaiken tällaisen toiminnan varmistaminen tulevaisuudessakin on SAHK:n edunvalvontatoiminnan avaintavoite. WOIKOSKEN VOIMAHAHMO ON POISSA Woikoski Oy:n toimitusjohtajana, mutta myös intohimoisena vanhojen ajoneuvojen harrastajana tunnettu Clas Palmberg kuoli 14. Jos nimi ei sano mitään, niin homma hahmottuu, kun selviää että kyseessä on pidennetty S80-Volvo. Päättäjien, vaikuttajien sekä myös suuren yleisön tuki historiallisten ajoneuvojen eli liikkuvan kulttuuriperinnön säilymiselle ja elävänä pysymiselle on elintärkeää. Yhteisen edunvalvonnan nähdään osaltaan mahdollistamassa kaiken tämän toiminnan jatkumista. Liikettä ja luksusta Länsinaapurista pulpahtelee taajaan tasokkaita klassikkoautoja huutokaupittelun kohteeksi. Ja siis niin ikään limusiinit, joita myynnissä ollut Nilsson S80 300 Limousine V8 4.4 edusti. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 8 3/2025. Woikosken Automuseon energisenä ja avoimena isäntänä tunnettu Palmberg muistetaan paitsi upeasta ajoneuvokokoelmastaan, myös menestyksekkäistä otteistaan historic-rata-autoilussa. Tämän tuen varmistamiseksi tarvitaan myös kaikkien harrastajien yhteistä edunvalvontaa. Yhdessä ajoneuvo kulttuurin puolesta SAHK ry kertoo museoajoneuvojen ja muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen har rastajien yhdistyksien käynnistäneen yhteisen edunvalvonnan, jonka tavoitteena on historiallisten ajoneuvojen vastuullisen käytön mahdollistaminen tulevaisuudessakin. Kevättalven tarjokkaista voi ottaa esimerkiksi pari Ruotsin oman autoteollisuuden tuotetta, joskin molemmat vallan erilaisia kamppeita. Osanotto Palmbergin omaisille Klassikot -toimitukselta. Tähän tarpeeseen vastaa nyt käynnistettävä laaja harrastajayhdistysten edunvalvonnan yhteistyö”, kommentoi SAHK:n puheenjohtaja Leila Suutarinen. helmikuuta 81 vuoden ikäisenä, vaikean sairauden uuvuttamana. Hän korostaa, että historiallisia ajoneuvoja kuten polttomoottorikäyttöisiä henkilöautoja, kuorma-autoja ja moottoripyöriä tulee voida käyttää maanteillämme ja kaduillamme myös tulevaisuudessa – ajettavina, nähtävillä ja aistittavina – oli sitten kyse yksittäisen harrastajan toiminnasta, harrastajien yhdistysten laajemmista tapahtumista tai vaikkapa harrasteajoneuvojen kilpailutoiminnasta. Toinen huutoja odotellut ruotsalaisuuserikoisuus oli huomattavasti tuoreempi – vajaat 56 000 kilometriä ajettu vuoden 2009 Nilsson. S uomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto eli SAHK tiedottaa tulevansa jatkossa toimimaan alan yhdistysten edunvalvonnan yhteisenä kattojärjestönä. Venyttäjänä on ruotsalainen erikoisajoneuvojen rakentaja Nilsson Special Vehicles, jonka osaamisalueisiin kuuluvat muun muassa ambulanssit ja hauturit. ”Myös historiallisiin ajoneuvoihin ja niiden käyttöön kohdistuu paineita muiden liikennöintivälineiden muutosten tavoin. SAHK toteuttaa aktiivista edunvalvontaa niin Suomessa kuin Euroopan Unioninkin puitteissa
Vuoden kuluttua kanava nimettiin TES-TV:ksi ja sen toiminnan rahoitus nojasi mainostuloihin. TOUKOKUU 1995 TOUKOKUU 1995 30 vuotta sitten sää poukkoili äärilaidasta toiseen. Lähetys tuli Viron puolelta. Vuonna 1964 Yleisradio osti talousvaikeuksiin ajautuneen Tesvision ja pian sen jälkeen myös Tamvision. Leffaa tähdittävät Jim Carrey ja Jeff Daniels, jotka seikkailevat lystikkäällä koira-autolla rahasalkun kanssa kohti Aspenia ja kohtaavat matkalla monenlaisia vaaratilanteita. KUKA KEKSI LÄMMITYSLAITTEEN. Suomi kukisti Ruotsin joukkueen Tukholman MM-loppuottelussa maalein 4–1 ja voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa 7. Varsinainen lähetystoiminta käynnistyi seuraavana vuonna. Liikenteessä rytisikin melkoisesti. Hulvattoman hauska elokuva Nuija ja tosinuija sai Suomen ensi-iltansa 12. Kauppahinta oli muhkea ja kanavien kustannukset sen verran korkeat, että Yleisradionkin talous oli tiukoilla vielä pitkään osto-operaation jälkeen. Wilcox, ja patentti merkittiin hänen nimiinsä vuonna 1893. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/VÄINÖ ALEKSI 9. toukokuuta mitattiin Lapinjärvellä Suomen mittaushistorian korkein toukokuun lämpötila, +31,0 astetta. toukokuuta 1995. Se piti tosin patentoida herra Wilcoxin nimiin, sillä laki ei siihen aikaan hyväksynyt naista patentinhaltijaksi. Sen kehitti jo 1800-luvulla keksijänainen Margaret A. Tamvisio oli Tampereen seudulla toiminut Tesvision sisarkanava, jonka toiminta käynnistyi vuonna 1957. 1960-luvulle tultaessa kanavan nimi vaihtui Tesvisioksi ja näkyvyys laajeni Tampereelle ja Turkuun. Äitienpäivänä Suomen kohdalle osui poikkeuksellinen lumimyrsky, joka toi mukanaan paikoin yli 20 metriä sekunnissa puhaltavat tuulet ja runsaasti lunta. Mutta tuon liikkeen seurauksena syntyi uusi kanava, Yleisradion TV-ohjelma 2, jonka annista nautimme vielä tänäänkin. Kahden kaupallisen kanavan haastajaksi ilmaantui vuonna 1959 MTV, joka vuokrasi lähetysaikaa Yleisradiolta ja sai sitä kautta merkittävästi suuremman näkyvyyden. Televisiokerhon säännölliset tv-lähetykset aloitettiin seuraavana keväänä. Lähetyksen takana oli Radioinsinööriseuran vuotta aiemmin perustama Televisiokerho. Kaksi pienempää kanavaa joutuivat ahtaalle. Wilcox oli kunnostautunut keksijänä jo aiemmin kehittämällä astianpesukoneen ja vaatteidenpesukoneen yhdistelmän. Moottorin hukkalämmön hyödyntäminen ajoneuvon matkustamon lämmittämiseen oli nerokas idea. Tesvision ohjelmistoon kuuluivat muiden muassa Levyraatisekä Tupla tai kuitti -ohjelmat. toukokuuta. Ensimmäiset suomalaiset koelähetykset nähtiin vuonna 1955. Kuukautta myöhemmin koitti ensimmäisen julkisen tv-lähetyksen aika. Lähetyksen viihteellisessä osuudessa nähtiin muun muassa hypnotisointiesitys. Parin viikon kuluttua saapui helleaalto: 31. Ohjelman juontajana ja myös ohjaajana hääräsi Lasse Pöysti. Vuonna 1955 otetussa valo kuvassa ohikulkijat ovat kerääntyneet katselemaan televisiota näyteikkunan eteen. Ylen Suomen televisio vei katsojat ja MTV mainosmarkat. Seuraavana päivänä järjestettiin Helsingissä suuret kultajuhlat, joihin osallistui jopa 100 000 fania juhlistamaan maailmanmestareita. Monet olivat ehtineet vaihtaa autoihinsa kesärenkaat, eikä säätiedotuksissa osattu ennustaa lumisateita. Telkkarin tasavuodet Suomen ensimmäinen langaton tv-lähetys nähtiin huhtikuussa 1955. Kakkoskanava aloitti lähetykset 60 vuotta sitten
Rompemarkkinat Vaasan autoja moottorimuseo Vaasan veteraaniautoseura 17.5. Antin Automuseon ja Viivin Vintagen avoimet ovet Vesivehmaantie 308, 17130 Vesivehmaa 27.4. American Car Show Oulu Ouluhalli American car club Oulu, acc.oulu@gmail.com 16.–17.5. Vihavuoden perinnepäivät Vittastaipaleentie 179, Hauho Jukka Koskinen, 040 085 2032 17.5. Päijät-Hämeen rompemarkkinat Jokimaan ravirata, Lahti Päijät-Hämeen mobilistit ry 17.5. Harrasteajoneuvotapahtuma Rantapaviljonki, Iisvesi Airakselan Rodders ry 17.–18.5. Helatorstaiajot AHS 29.5.–1.6. Classic Motorshow Lahden messukeskus RLO Events Oy, toimisto@rloevents.fi 3.–4.5. Kevät-Restaurantapäivä Mobilian yläpiha, Kangasala Tampereen seudun mobilistit ry. Valtakunnallinen Helarompe Automuseo Wanhat Wehkeet, Myllyjoki Camping Karstula wanhatwehkeetkarstula@gmail.com Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Tapahtumakalenteri 10. Kuninkaantieajo lähtöpaikka Kymin lentokenttä, Lentokentäntie 246, Kotka Kymen Automobiilikerho ry, 040 716 7659 24.5. Ranskalainen visiitti Panhard garage, Tehtaankatu 5, Akaa Panhard-kerho 24.5. Minipäivä Mobilia, Kangasala Mini Club Flying Finns ry 11.5. Classic Car Parade Senaatintori Helsinki Päijät-Hämeen Mobilistit 24.5. Peräkonttikirpputori A-katsastus Varistie 8, Kajaani Kainuun mobilistit ry 17.5. VMPK:n kevätrompe Teivon ravikeskus Ylöjärvi Mansen masinistit, 050 501 0119 3.–4.5. Vaasan Autoja moottorimuseon avajaiset Vaasan veteraaniautoseura 3.5. Vatajan rompetori Vatajantie 79, Sastamala Lantulan seudun kyläyhdistys, 050 366 6953 24.–25.5. Hot Rod & Rock Show Tampereen Messuja Urheilukeskus FHRA Tre, 040 062 3276 26.–27.4. 18.–20.4. Kalajärvi rompe Kalajärventie 6, Peräseinäjoki Kalajärvi beach, 050 535 6698 26.–27.4. Korian Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden avaus Tallitie 3, Koria Kymen Automobiilikerho ry, 040 716 7659 1.5. 17.–18.5. Kevätsawutus Parolan Panssarimuseo Hämeen mobilistit ry 26.4. Rompetori, Leppihalli Porintie 739, Loimaa Kanteenmaan kyläyhdistys, 050 313 1320 27.4. Syökerin sauhut ja Nummituvan romppeet Vihtijärvi ssauhut@gmail.com 26.4. Kirpputori / Rompetori Kuhmoisten aseja varusmuseo Kuhmoisten harrasteajoneuvokset 24.5. American Car Show Helsingin Messukeskus FHRA 21.4. Mäntsälä-ralli (historic) Mäntsälä Mäntsälän moottorikerho ry 17.5. 24.5. Toukotaiwal ajo lähtö Keminmaan Autotalon pihalta Lounais-Lapin Euroautoilijat, lleary8@gmail.com 17.5. Rompetori Helsingin kartingrata Tattarisuontie 32, Helsinki Stadin Pärtsärit, 040 759 7716 28.4. American car & motor show Kallentorin parkkihalli, Kokkola American car drivers of Kokkola ry. Retro Trucks Lahes Paanakatu Lahti Ari Perttilä, 040 096 7561 3.5. Takaluukusta swap Virkkalan Palotalo, Lohja 26.4. Mama’s Classics Vaihmalan hovi, Lempäälä Juha Kivimäki, 040 040 3242 29.5. Lusi Oldschool Motorshow Widnäsin kartano, Heinola Lusin kyläyhdistys ry 17.5. Historic race Botniaring, Jurva Historic race Finland ry 18.5. Äitienpäivä rompetori Espoon automuseo espoonautomuseo.fi 10.–11.5. AMA ry:n rompetori & näyttely Auran nuortentalolla, Kirkkotie 256, Aura Auranmaan mopedija ajoneuvoharrastajat ry, 050 598 5648 24.5. Lapua Motor Show Patruuna-areena, Lapua 10.5. Kouvola Swap & Meet Kouvolan ravirata FHRA Kouvola Club ry, 045 657 6818 24.5
motonet AUTOJA, MOOTTORIPYÖRIÄ, MOOTTORIKELKKOJA, MOPOJA, TYÖKONEITA, TRAKTOREITA, RASKASTA KALUSTOA, PIENOISMALLEJA, MERKKIKERHOJA, KAUPPIAITA, KUNNOSTAJIA, ASIANTUNTIJOITA, OHEISOHJELMAA JA PALJON MUUTA! LAHDEN MESSUKESKUS LIPUT 26€/20€/10€ WWW.TIKETTI.FI MUSEOIÄSSÄ Vuonna 1994 ensiesiteltyjä klassikoita OMISTAJIEN HELMET Harrastajien tallien aarteet Mukana myös erikoisosastoja mm. KASARIPYÖRÄT Kaksipyöräisten oma teemakokonaisuus RALLIN B-RYHMÄ la klo 14 la klo 12 la klo 16.00
Lisäksi edelliset omistajat kertoivat auton nimen olevan Esteri. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 12 3/2025. Esterissä on DKW:n kaksisylinterinen kaksitahtimoottori. Tunteeko joku Esterin. Tilaa on kuljettajalle ja yhdelle matkustajalle. Se on mitä luultavimmin taitavasti tehty omavalmiste. Etupyörät vetävät. Esteri on luultavasti ollut rekisterissäkin, sillä löytyyhän siitä kaksi takavaloa ja kiinnityspaikka kilvelle. P ieksämäkeläinen kuljetusalan yrit täjä ja vete raaniautoharrastaja Olavi Nenonen tuli viime vuonna hankkineeksi mielenkiintoisen ajoneuvon. Auton vastikään ostanut Olavi Nenonen kaipailee kansalta tietoja sen historiasta. Lentäjän lapsi Useita vuosikymmeniä Pieksämäellä katon alla seissyt auto on Olavin tietojen mukaan tullut Etelä-Savoon Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen rajamailta Forssan–Salon seuduilta. Perimätieto kertoo, että auton tekijä olisi ollut lentokoneharrastaja. Tämä erikoinen pikkuauto näyttää taitavan lentokonemekaanikon tekeleeltä. Tätä käsitystä tukee moni seikka: auton renkaat, penkit ja jarrulaitteet näyttäisivät olevan vanhasta pienkoneesta peräisin
Myös Esterin renkaista tulee entisajan lentokone mieleen. Jutun löytyminen olisi iloinen asia sekin. Kittiä ei liene käytetty juuri lainkaan, hitsaussaumojakin on vain siellä täällä. Tekijäksi on epäilty lentokone mekaa nikkoa. Olavia kiinnostavatkin nyt kaikki lukijoiden tiedot ja havainnot Esteristä. ”Tutkin yhtä pyöristä, ja siitä irtosi pultit kuin ne olisi eilen kiristetty”, Olavi kehaisee. Moottori on kaksitahtinen ja kaksisylin terinen DKW. Tekijässä on ollut pahasti peltisepän vikaa. Auton etupyörät vetävät. Muutoinkin auto on pantu kokoon huolella, aina viimeistä pulttia myöten. Auton rakentaja on osannut työstää peltiä, sillä korissa on hitsaussaumoja vain välttämättömissä paikoissa. Olaville voi soitella Esteriin liittyen numeroon 0400 700 511. Kuin eilen kiristetty Esterin rungossa ja korissa on hyvin vähän jos lainkaan puuosia. Lienevätkö kaappariovet jostain tehdasvalmisteesta peräisin vai onko nekin askarreltu itse. ”Se oli oikein rasvan kanssa kasattu.” Haastele havaintosi Esteri on epäilemättä ollut tieliikennekäyttöön hyväksytty, sillä siinä on kahdet etuja takavalot, vinkkarit ja paikka rekisterikilvelle. Jarrulaitteet saattavat olla lentokoneesta peräisin. Esterin penkitkin voisivat olla lento koneesta. Auto lienee siis liikkunut yleisillä teillä, ja epäilemättä siihen on moni kanssaliikkuja kiinnittänyt huomiota. 13. Lisäksi Olavi on kuullut, että Tekniikan Maailmassa on joskus ollut Esteristä juttua
14. Kuljettajaa sekä kilpuria kunnioittaa Hytösen veljesten rakentama näköispainos tuosta voitokkaasta Fordista. Ford Escort RS 1600 ’73 -replika MAESTRON MALLIIN Sinivalkoisen rallihistorian lukuisien ikimuistoisien kilpa-autojen joukkoon kuuluu punavalkoinen RSEscort, jota Timo Mäkinen käski Jyväskylässä 1973
”Se on niin hieno kaikkine sen ajan varusteineen. Ei suinkaan. ”Mäkinen on ollut yksi esikuvista kuten moni muukin vanha rallikuski, mutta kyllähän nimenomaan Mäkinen oli yksi niistä parhaista. Ohittamaton Escort Kun erityisen merkityksellisesti ralliautoista puhutaan, ei Ford Escortia voi mitenkään ohittaa. ”Innostusta riittää ylipäänsä kaikkia vanhempia kilpa-autoja kohtaan”, Timo linjaa. Jos jotain, niin Timo Mäkisen vuoden 1973 työkalua, Coltteemaista Ford Escort RS 1600:aa. Ja mitä yksilöä – se oli Hytösille nopeasti selvää. Tämän innostamana Isuzu on myös palautettu kyseisen vuoden Jyskälä-asuunsa. Eihän sen kuuluisampaa olekaan; edelleen puhutaan paljon BDA:sta ja muusta Escorteihin liittyvästä. Ja sitten se Colt-teippaus, se on mielestäni hienoimpia mitä on ralliautoissa koskaan ollut ja sopii Escortin muotoihin niin hienosti”, hän hehkuttaa. Colt-väritteisellä Escortilla ajoi aikoinaan muun muassa Hannu Mikkolakin, mutta tulevan kaksoiskappaleen innoittajaksi valikoitui nimenomaan Timo Mäkisen auto. Omalta kohdaltani osaan antaa niille arvoa, kun on sellaisia vuosikymmenien aikana paljon nähnyt ja päässyt jo pikkupoikana kyytiinkin.” Aikamiehenä Escort-kyyti tuli tutuksi tuttujen ralliharrastajien kaluston myötä, ja ajoi Timo itsekin historic-sarjaa parin vuoden ajan Escortilla. Esimerkiksi eturoiskeläpät ja pienet pyörät; mielestäni vuonna -74 käyttöön tulleilla 15 tuuman pyörillä auto on jo liian nykyaikaisen näköinen. Vaajakoski Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Tuukka Erkkilä T imo Hytönen on koonnut kotimaisemiinsa Vaajakoskelle pienen mutta vaikuttavan rallikokoelman yhdessä Kari-veljensä kanssa. Eivätkä Timo ja Kari ole tehneet väistöliikettä tämän ikonisen ralliauton kohdalla. Ja sitten tietysti juuri se Escort, jolla hän voitti Jyväskylässä 1973.” 15. Aikakauden asuun laitettujen Bellettien myötä virisi ajatus kunnostaa jokin Escort edustamaan ilmeeltään jotain ikonista Escort-yksilöä. Vaikuttavimpana osoituksena tästä on tallissa oleva Bellett GT – samainen auto, jolla Pertti ”Konsta” Kärhä ajoi vuoden -69 Jyväskylän Suurajot. Eräs erityistä huomiota saava automalli on Isuzu Bellet, joka oli Hytösten nuoruuden suosikki 60ja 70-luvun taitteen ralliautoista. ”Escort on niin legendaarinen kuin vaan voi kilpa-auto olla. Palo Bellettiä kohtaan ei kuitenkaan ole merkinnyt, että muihin nostalgisiin rallipirsseihin suhtauduttaisiin nihkeästi
Kyseinen kilpailu ei ollut pelkästään Maestron neljäs voitto Jyväskylässä, vaan samalla ensimmäinen suomalainen MMrallivoitto sekä niin ikään Fordin ensimmäinen voitto rallin MM-sarjassa. ”Nekin ovat ajanmukaiset, oikeasti vanhat kilparenkaat, koska autoa ei tehty kilpailuihin, vaan näyttelykäyttöön ja pieniin näytösajoihin.” Oman erityisen haasteensa antoi tavoite tehdä autosta juuri sellainen kuin se oli yhdessä tietyssä kilpailussa. Näiden pätevien argumenttien ohjaamana Hytöset sementoivat, että auton ulkoasu detaljeineen tulisi noudattamaan mahdollisimman pitkälle Mäkisen kilpurin olemusta vuoden 1973 Jyväskylän Suurajoissa. Enää piti löytää mk1-Escort – ja tehdä siitä näköispainos vuoden -73 Jyskälän voittoautosta. Tässä kohdin tärkeässä roolissa olivat valokuvat Mäkisen vuoden -73 Jyskälä-kilpurista kuin myös kyseisen kilpailun ja auton aikoinaan eläneet ja kokeneet. ”Tutun kautta saimme hankittua ’73 Escort 1300 Sportin. Tavoitteena oli tehdä Escortista ulkoisesti samanlainen kuin Timo Mäkisen auto oli Jyväskylässä -73. Niiden lisäksi tarvittiin silti turvakaaria, pohjapanssareita, vanteita ja kaikkia mahdollisia pikkuosia. Kuten kuvakin antaa ymmärtää, Colt-Escort ei ole ainoa ilmentymä Timon ja hänen Kari-veljensä ralliharrastuneisuudesta. Tehtävää helpotti hitusen, että laajalti harrastettuun mk1-Escortiin on paljon paremmin saatavilla osia kuin moneen muuhun saman aikakauden automalliin. Historian havistelua Asia laitettiin muhimaan vuosituhannen alussa, ja toimeksi pistettiin sopivan Escort-aihion noustessa esille. 16 3/2025 Ford Escort RS 1600 -replika. Escort on tietysti siitä hyvä kohde, että siihen saa niin sanottuja exworks-osiakin jonkun verran, ja toisaalta saatavilla on alkuperäisen mukaista uustuotanto-osaa kuten esimerkiksi lisävalon kiinnikkeitä, jotka on tehty tarkalleen alkuperäisen mallin mukaan”, Timo listaa. Se on harvinainen malli jo sinällään, ja hetken mietittiinkin, että pitäisikö se entisöidä.” Auto oli kuitenkin projektiasteella ja pyöränkoteloitakin oli aiemmin muokattu, joten yli 10 vuotta seissyt yksilö päätyi hyvällä omatunnolla työn alle. ”Se seisoi meillä tallissa pari vuotta, jona aikana siihen etsittiin osia ennen kuin varsinaisesti ruvettiin tekemään.” Aikakauden ralliosien tavoittamisen tiedettiin olevan projektin suurin savotta, sillä ajatuksena oli hankkia nimenomaan alkuperäisiä aikakauden osia eikä uustuotantotavaraa. Ehkä yllättäviltäkin kuulostavat ensivoitot selittyvät sillä, että vuosi 1973 oli ensimmäinen kausi, kun rallin maailmanmestaruudesta kilvoiteltiin FIA:n alaisuudessa. Joitain 70-luvun alun ralliautoon soveltuvia osia oli oman tallin hyllyssäkin Hytösten veljesten harrastuneisuuden siivittämänä, mutta tavoiteltavien erikoisosien lista oli joka tapauksessa pitkä ja kimurantti. ”Vuosien aikana on tullut hommattua yleisiä osia kuten vanhoja vöitä, penkkejä, mittareita ja lisävaloja. Mutta kuten sanottua, mahdollisuuksien mukaan Hytöset suosivat vuosikertatavaraa – renkaita myöten
Paikoilleen asettuivat aikakauden kuppiistuimet – kuskille matala selkänoja ja kartturille niskatuellinen. Viimein asia selvisi riittävän tarkasta vanhasta valokuvasta, minkä jälkeen voitiin teettää esikuvan mukainen englantilainen tietullimaksutarra. ”Projektin saatossa sain kunnian tutustua sittemmin edesmenneisiin Timo Mäki seen ja hänen veljeensä Tapio Mäkiseen. Tosi pitkään piti etsiä, kunnes viimein löytyi riittävän tarkka kuva, jota suurentamalla asia selkisi. Myös Timon poikaan Tommyyn olen ollut yhteyksissä aiheen tiimoilta. Laajaan rekvisiittaan lukeutuu valokuvia vuoden -73 Jyskälästä, joten vertailu alkuperäiseen onnistuu sujuvasti. Auton valmistumisen jälkeen nokalle ovat järjestyneet tuplalinssiset Cibie Biode -lyhdyt. Yksi hankalimpia selvitettäviä detaljeja oli tuulilasin nurkan pyöreä tarra. 17. Kojetaulun apukuskin puoli on oikealta ajettavan Escortin kuskinpuoleinen osa – aivan kuten kilpatallin ralli-Escorteissakin. ”Jotkut ovat sanoneet, että autossa on liian vanha maski. ”Vanhoista valokuvista näki, että jokin tarra siinä on, mutta kuvien tarkkuus ei riittänyt kertomaan tarkemmin. Sitä kautta on löytynyt paljon vanhoja valokuvia ja tietoa aiheesta.” Valokuvien osalta kävi ilmi, että kuvia oli perin vähän auton sisätiloista, mikä on toki ajokuviin keskittyvässä rallikuvauksessa ymmärrettävääkin. Mäkinen kuitenkin halusi autossaan käytettävän tuota vanhempaa Escor tin maskia, jossa konepellin avausmekanismi ulkopuolella. Sisätiloissa on kojetaulu toteutettu niin ikään kuin tallivehkeissä: kaksi kuljettajan puolen kojetaulunpuolikasta yhdistämällä – puolikkaat siis otettuna vasemmalta ja oikealta puolelta ohjattavista Escort-yksilöistä. Penkeistä ei tarkkoja valokuvia löytynyt, mutta tehty ratkaisu noudattelee sitä mitä käytettävissä olleista kuvista selvisi. Kuvaava esimerkki on tuulilasin nurkassa ollut pyöreä tarra. Mutta entäpä mistä automallista ovat parkeilla varustetut vilkut kotoisin. Tie dä sitten oliko asialla yhteyttä siihen, kun Minin nokkapelti silloin aukesi Ouninpohjassa”, Timo pohtii ja jatkaa, ”Tosin oli Mikkolankin Escortissa samanlainen ulkoa avattava nokkapellin lukitus.” Keulailmeessä asiaan perehtyneiden huomiota keräävät myös vilkut. Kartturin ”mittareina” Heuer-aikaraudat ja niiden vasemmalla puolella Halda Twinmaster -tripit. Oikeanmallinen ratti, Springalexin syvä Supremo järjestyi sattumoisin Tunturirallin voimahahmon, Porasen Heikin huomasta. Toinen haaste oli aikalaiskuvien tarkkuus – tarkoituksena kun oli ottaa huomioon ulkoasun pienimmätkin yksityiskohdat. ”Ne eivät ole Escortin omat, vaan Sunbeam IMPistä lainatut, joissa on vilkkujen lisäksi parkit.” Ratkaisu johtui siitä, että rallitallin RSEscorteissa käytettiin Cibien kaksoislinssisiä Biode-versioita, joissa ei parkkivaloja ole. Kyseessä oli englantilainen tietullimaksutarra elokuulta 1973, ja niin saatiin tehtyä kopio sellaisestakin.” Yksityiskohtia myöten Escortin ulkoasun teknisissä ratkaisuissa seurattiin aikakauden rallisankareiden viitoittamaa polkua
Silloin ja monta kertaa sen jälkeen ovat rallin ystävät saaneet Colt-Escortista nostatusta nostalgisiin muisteloihin niin Timo Mäkisestä kuin hänen otteistaan Es cortilla ja toki muillakin mittavan uransa aikaisilla kilpavaunuilla. Kahden kannenyläpuolisen nokka-akselin ja neliventtiilirakenteen vireyttämää kaksilitraista BDG-moottoria ei ole helppo tavoittaa, ja toisekseen sellaisesta saisi maksaa vinon pinon valuuttaa. Nuotit ja aikakortti ovat ”Henry Liddonilla” jo valmiina. 18 3/2025 Ford Escort RS 1600 -replika. Esikuvan mukaisen voimanlähteen sijaan keulilla on RS 2000:n OHC-moottori kakkosryhmän vireessä. Jälkikäteen ajatellen kuin kohtalon ajastamana, sillä saman vuoden toukokuussa Timo Mäkinen poistui keskuudestamme. Ja ovatpa autoon sittemmin asettuneet myös aiemmin viitatut Cibie Biode -umpiot keulille. Poraus 90,00, isku 77,62 mm. 08 Suorituskyky Huippunopeus n. ”Taannoin Lahden klassikkonäyttelyssä Timon poika Tommy tuli osastollemme. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 2-ovinen teräskori. Tilavuus 1 975 cm 3 . Kuskilla matala kuppi-istuin, kartturilla niskatuellinen – kuten kilpailijaparilla Mäkinen–Liddon aikanaan. Saadun palautteen perusteella onnistunut yksityiskohta sekin. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. Teho 220 hv /9000 rpm, vääntö 211 Nm /6000 rpm. Takaveto. Edessä tuuletetut levyjarrut ja takana levyjarrut. Sellainen onnistuttiin hankkimaan ralliEscojen kotikonnuilta Englannista. Paino n. 850 kg. Se palvelee auton käyttötarkoitusta erinomaisesti. Laajavuori on selvitetty ja seuraavaksi nokka kohti kakkospätkää Kuohua. Hän ehti nähdä kuvan valmiista autosta ja signeerata kuljettajan oveen sittemmin liimatun nimilapun sekä rekvisiitaksi liitetyn kypärän, mutta auton äärelle hän ei enää ehtinyt. 07 Mitat Pituus 398, leveys 161, korkeus 132, akseliväli 243 cm. Hän kiitteli kokonaisuutta ja heitti, että miten olet saanut tuon Liddonin nukenkin niin näköiseksi”, hymyilee Timo. 190 km/h Ulkonäöltään Escortista tehtiin siis niin tarkka näköispainos alkuperäisestä kuin mahdollista, mutta pannuhuoneen osalta annettiin armoa. 05 Alusta Edessä McPherson-tyyppinen erillisjousitus, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Maestron muistoa näköispainos voittoautosta vaali kuitenkin samaisena vuonna parhaalla mahdollisella tavalla, sillä Escort oli mukana vuoden 2017 Suomen MM-rallin yhteydessä Jyväskylän Harjulla järjestetyssä Timo Mäkisen muistoajossa. Tunnelmal li sista hetkistä Escortin äärellä on ollut merkitystä myös auton olemukselle, joka on vuosien mittaan täydentynyt monenlaisella rekvisiitalla erityisesti vuoden -73 Suurajoihin liittyen. Kuin Suurajoissa -73 Auto valmistui keväällä 2017. Escortiin liittyvien sinivalkoisten rallihahmojen signeeraamat tarrat löytyvät takaluukun kannesta: RS-pelejä ansiokkaasti virittäneen Ali Haimakaisen kuin niitä huimapäisesti kyydittäneen Ari Vatasen. ”Auto kyllä kulkee riittävän hyvin näytösajojen kannalta – ja kuulostaa hyvältä.” Moottorin suojana on sen sijaan ehtaa tavaraa: magnesiumista valmistettu aikakauden pohjapanssari tehtaan leimoilla. Kaudella -73 ralli-Escortien alla rullasivat vielä 13-tuumaiset pyörät. Kartturin paikalle on puolestaan asemoitu Mäkisen kartturina toimineen Henry Liddonin kunniaksi nukke, yllään jäljitelmät hänen kypärästään ja ajohaalaristaan. Hytösten autoon haettiin luonnollisesti aikakausikorrektit Michelinit. 01 Merkki ja malli Ford Escort RS 1600 (alkuperäinen yksilö) 02 Vuosimalli 1973 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Takana jäykkä akseli, pitkittäistuet, lehtijousitus. Kyydissä on nykyään niin nuottivihkoa, aikakirjaa kuin jopa katsojien rallipassi kyseiseltä vuodelta
19. Colt-Escort istuu Jyväskylän Laajavuoren maisemiin – alkoihan Suurajotkin kyseisellä pätkällä alkuillasta perjantaina 3. Autossa mainitaan olevan edelleen aikakauden BDG-moottori, viisipykäläinen ZF-laatikko ja iso Atlas-perä. Pian sen jälkeen alle vaihtui toinen RS 1600 -yksilö (SNO666M), ja YEV207L-tunnuksisen auton tie vei Clarke & Simpson -rallitiimiin. ”Olemme olleet yhteyksissä viimeaikaiseen ranskalaisomistajaankin – jos tosin auto on saattanut vaihtaa jälleen omistajaa, sillä se on ollut huutokaupassa myynnissä.” Auto on viime vuosina esiintynyt palautettuna 1973–1974 vuosien Colt-ilmeeseen. Vastavuoroisesti useilta varusteiltaan ja tekniikaltaan se edustaa alkuperäistä – jälkimmäinen brittiläisen historicpajan toimesta kunnostettuna. YEV207L:N LIIKKEITÄ Timo ja Kari Hytösen upeaa näköispainosta Timo Mäkisen ajokista ihaillessa saattaa nousta mieleen kysymys alkuperäisen yksilön kohtalosta. elokuuta 1973. M IK AD O R AC IN G Escort oli mukana Suomen MM-rallin yhteydessä järjestetyssä Timo Mäkisen muistoajossa Harjulla. ”Jos nyt kehtaa sanoa, niin siinä on teipit huomattavasti enemmän väärin tehty kuin tässä meidän autossamme”, Timo virnistää. Samoin useiden sisustan elementtien uskotaan edustavan alkuperäisiä kisakamppeita 70-luvulta. Borehamissa vuonna 1973 rakennettu YEV207L on edelleen olemassa, ja oli Fordin rallitallia pitkään päälliköineen Malcolm Wilsoninkin omistuksessa eräässä vaiheessa. Energiakriisin rajoittamalla autourheiluvuonna 1974 kilpailijapari Mäkinen–Salonen hakivat vielä Tunturi-rallin kolmannen sekä Länsirannikon rallin toisen sijan. Siellä autoa kuljetti Pentti Airikkala ainakin vuoden 1974 RAC-rallissa. Hytöset ovat luonnollisesti selvittäneet auton myöhempiäkin liikkeitä. Elokuussa -73 ajetun Jyväskylän jälkeen Mäkinen kävi Erkki Salosen kanssa voittamassa YEV207L-kilpisellä Escortilla myös Kesoil-rallin syyskuussa -73
Bedford HA ’66 Varaosia kyy dissä Pieni brittipakuprojekti oli odotellut omaa kunnostusvuoroaan jonkun aikaa. 20. Siitä syntyi mainio idea rakentaa Bedfordista vanhan tsupparipakun replika. Eräänä päivänä omistaja näki 60-luvulla otetun valokuvan, jossa komeili kaksi samanlaista Metro-Auton-väreissä
Myyjäkin muisti, että heille haettiin samalla autolla uusi televisio, kun hän oli pikkupoika. Se jäi kaivelemaan mieltä. Eikä auto huonolta näyttänyt. Se oli tammikuun alkua ja täällä perhananmoinen lumipyry ja perillä melkein t-paitakeli. Seuraavaksi auto lastattiin trailerille ja vetoauto-Astran keula käännettiin kohti Pohjanmaata. ”Bedford oli yli 400 kilometrin päässä Korppoossa. Luovareita oli hirmuinen pinkka”, Marko hekottelee. Sen jälkeen varmaan puolet Korppoon asukkaista on tämän jossain vaiheessa omistanut, eikä yksikään ollut saanut kuntoon. Mutta siinä vaiheessa, kun hän vasta etsi ostohousujaan pyykkikorista, joku nopeampi kävi hakemassa Bedfordin talteen. Yleensä HA-pakuja tulee myyntiin harvakseltaan, mutta nyt seuraava yksilö putkahti myyntiin vain hieman myöhemmin. Jarrut olivat tietysti kadoksissa ja moottori sen oloinen ruostemöykky, ettei tullut mieleenkään yrittää sitä käynnistää. Kun moisen myynti-ilmoitus ilmestyi netin markkinapaikalle vajaat 15 vuotta sitten, Marko kiinnostui aiheesta oikein ostomielessä. Hyvä aihio Muutaman tunnin matkanteon ja kahden lauttamatkan jälkeen Marko pääsi syynäämään Bedfordia tarkemmin. Kaikesta päätellen auton ensimmäinen omistaja on ollut käytännössä myös sen ainoa käyttäjä. Autojen osalta Markoa vetää puoleensa erityisesti pienet ja yksinkertaiset pakettiautot – sellaiset kuin Vauxhallpohjainen Bedford HA. Jotakuinkin kaikki osat olivat paikallaan ja suunnilleen ehjiäkin. ”Myyjä muisti, että heille haettiin samalla autolla uusi televisio, kun hän oli pikkupoika.” 21. Varaosia kyy dissä Lehtimäki Teksti: Kari Mattila • Kuvat: Tuukka Erkkilä V anhoihin ajopeleihin ja keräilytavaraan hurahtanut Marko Kaukola on meille tuttu mies Harrastajan pakeilta -juttusarjasta muutaman vuoden takaa. Ja siihen välillekin osui kaikenlaista säätä”, Marko muistelee hakureissua. ”Se oli ollut tiettävästi uudesta saakka Korppoossa. Tällä kertaa Marko ei jahkaillut, vaan soitti myyjälle ja sopi noutavansa auton vielä saman viikon loppuna. Bedford pääsi pitkästä aikaa makustelemaan maantien tunnelmaa, mutta perillä odotti tuttu kohtalo – peli jäi halliin odottelemaan omaa kunnostusvuoroaan
Hakureissulle tuli mittaa reilut 400 kilometriä suuntaansa. Onneksi sama otos julkaistiin vähän myöhemmin värikuvana.” Marko kaivoi auton esiin ja otti työn alle. Korvaavana ratkaisuna etusivuikkunan yläreuna on muotoiltu siten,että hiukan raottaen ikkunasta aukeaa vain pieni osa etureunasta. Lattian kanssa joutui askartelemaan jonkin verran. ”Rakentelu on minulle se juttu. Esimerkiksi uudet takavalon lasit maksoivat reilut kaksikymppiä pari. Kilometrejä on kertynyt sen jälkeen vain harvakseltaan. Liikenteeseen HA pääsi vuosikymmenien tauon jälkeen huomiota herättävän nostalgisessa värityksessä ja museoajoneuvostatuksen kera. Sen työn Marko teki pienissä erissä siten, että jokainen osa sai suojaavan pinnan vielä samana iltana hiekkapuhalluksen jälkeen. ”Silloin britit kuuluivat vielä EU:hun ja sieltä oli helppo tilata tavaraa. Takaistuimen alla oleva pelti ja tavaratilan lattia olivat säilyneet hyvin.” Runsaan kahden vuoden kuluessa Bedford oli purettu muttereiksi, kunnostettu huolellisesti pala palalta ja koottu vanhan valokuvan inspiroimaan kuosiin. Inspiraatio iskee ”Reilut pari vuotta myöhemmin näin Mobilistissa kuvan, jossa oli kaksi Bedford HA:ta Metro-Auton väreissä. Se valokuva oli mustavalkoinen, ja väri jäi askarruttamaan. Kori ja muut osat hiekkapuhallettiin ja epoksimaalattiin. Jos starttimoottori kärähtää, etupuskurissa on reikä käynnistyskampea varten. Siitä tuli ajatus, että teen omastani sellaisen. ”Joku aiempi tekijä oli paikkaillut ja totuttuun tyyliin suoralla pellillä, eli ne korjaukset piti purkaa pois. Ensimmäisen kesän aikana Marko purki auton osiksi. Yhtäkään osaa ei kuitenkaan voinut hyödyntää sellaisenaan – jokainen nippeli vaati kunnostusta. Entisisöintityön jälki on siistiä joka puolelta. HA:n osia oli hyvin tarjoilla ja hinnat edullisia. Vuosikymmeniä seissyt Bedford purettiin palasiksi ja entisöitiin huolellisesti kohta kohdalta. Kun valmiilla autolla on ajellut muutaman kerran, niin tekee jo mieli aloittaa seuraava projekti.” ”Ohjaamon lattiaan jäi alkuperäistä vain kardaani tunneli, lattiat ja kynnykset piti tehdä uusiksi.” Vanha valokuva antoi inspiraation projektin aloittamiselle ja viitoitti samalla suunnan lopputulosta kohti. 22 Bedford HA Van 3/2025. Ohjaamon lattiaan jäi alkuperäistä vain kardaanitunneli, lattiat ja kynnykset piti tehdä uusiksi. Ohjaamo on pitkälti saman kaltainen kuin Vivassa. Pakettiautoversiossa etu oven pienempi ikkuna eli ”tupakkiikkuna” ei ole avattavaa mallia. Aihio oli projektille sikäli hyvä lähtökohta, että se oli kokonainen ja osiltaan suht täydellinen. Kotoa lähtiessä piti ajaa sankassa lumisateessa, mutta Korppooseen saakka talvi ei ollut vielä ehtinyt. Luppohetket kuluivat osia metsästäessä. Erityisen hienoa oli se, ettei auton umpinaisia kylkiä ollut puhkottu ikkunoiden asennusta varten kuten vastaaviin malleihin oli aikoinaan tapana tehdä. Tilasin oikeastaan kaikkea mitä tähän sai.” Korin suhteen tekemistä oli kohtuullisen vähän
Meno jatkui samana vielä HC-mallin markkinoille tulon jälkeen. Sen 410 kilon kantavuus riitti useimmille pienyrittäjille ja kevyeen jakelukäyttöön. 05 Alusta Edessä päällekkäiset kolmiomalliset tukivarret, putki-iskunvaimentimet ja poikittainen lehtijousi. Kun Vivasta esiteltiin virtaviivainen HB-malli, paku piti kulmikkaan korinsa. Mallia myytiin kahtena versiona. Pikku-Petteri vaikuttaa olevan pääosin identtinen henkilöautoversion kanssa, mutta lähempi tarkastelu osoittaa merkittäviä eroja. Moottoria on rahtikäyttöä ajatellen hiukan kesytetty. HA-pakettiauton valmistus jatkui aina vuoteen 1983 saakka. Vuotta myöhemmin markkinoille pukattiin Viva-pohjainen Bedford HA -pakettiauto. Vauxhall valmisti Vivaa ainoastaan porrasperäisenä versiona, mutta Martin Walter -koripaja keksi ryhtyä valmistamaan Bedfordista Beagle-henkilöfarmaria markkinaraon täytteeksi. 01 Merkki ja malli Bedford HA 02 Vuosimalli 1966 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Lisävarustelistalta löytyi taittuvaselkänojainen takaistuin, jonka kanssa pikkupakun käyttömahdollisuudet kasvoivat entisestään. Ketterä ja edullinen ajokki tarjosi kiinnostavan vaihtoehdon monen autoilijan tarpeisiin. Konetilassa hyrrää Vivasta tuttu moottori rahtikäyttöön muokattuna eli alhaisemmalla puristussuhteella ja pienemmällä kaasuttimella kesytettynä. 06 Kori Itsekantava farmarimallinen teräskori. HAV:n ostajaa hemmoteltiin myös näkyvillä vaurauden merkeillä kuten kromipuskureilla. Takaistuin haukkaa osan tavara tilasta, mutta sen saa käännettyä helposti pois tieltä. Pakettiauton kylkipellit poikkeavat sen verran, etteivät sivujen peltiosat ole vaihtokelpoisia. Ikkunatkin ovat erilaiset. Pian myös matkailijoiden, sillä Martin Walter pyöräytti mallista vielä mainion retkeilyautoversion. Polttoainesäiliö on sijoitettu takaosan vasemmalle seinustalle. 07 Mitat Pituus 382, leveys 151, korkeus 151, akseliväli 232 cm. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto lattiavalitsimella, kuiva yksilevykytkin, takaveto. Malli oli tuolloin varmasti vannoutuneimpienkin fanien silmissä ainakin hiukan vanhahtava. HAV-version järeämpi taka-akseli ja -jousitus mahdollistivat 670 kilon kantavuuden. Iskutilavuus 1 057 kuutiosenttiä (sylinterimitat 74,30 x 60,96 mm), puristussuhde 7,3:1, sylinteriryhmä ja -kansi valurautaa, työntötangot ja kansiventtiilit, kolmella runkolaakerilla tuettu kampiakseli. 08 Valmistusmäärä 689 512 kpl SUOSIKKIMALLI Vuonna 1964 Vauxhall esitteli uutuusmalli Vivan. Bedfordista tuli nopeasti suosittu, eivätkä vuodet saaneet sen vetovoimaa himmennettyä. Takana jäykkä akseli, pitkittäiset lehtijouset ja putkiiskunvaimentimet. HAE suunnattiin edullista ja korutonta työrukkasta arvostavalle. 23. Museokatsastetulla pikkupakulla kelpaa huristella noutamaan Vauxhallin varaosia kaupungilta. Kaikkiaan maailmaan saateltiin lähes 690 000 HA-pakettiautoa
”Sellaista ei vain ollut missään tarjolla. Tai joutui Arto ainakin kerran korjaushommiin. ”Pyörä oli silloin niin tärkeä, että pidin sitä kuin kukkaa kämmenellä. Kilometrejä alkoi kertyä heti. Yamaha hyödynsi kilpaympyröissä kehitettyä tekniikkaa katumalleissa, joiden vetovoima perustui suorituskykyyn ja kilpakentillä saavutettujen voittojen myötä tuotemerkin päälle laskeutuneeseen kultapölyyn. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Y amaha panosti 1960-luvulla voimakkaasti moottoriurheiluun. Arto matkasi Imatran ajoihin, Kirjavan kierrokselle ja Hailuotoajoon. Arto Hyyryläinen sai vuonna 1977 alleen ripeän kevarin ja kolusi sillä parin kesän ajan Suomen maanteitä sekä vähän ulkomaidenkin. ”En ollut aiemmin ajanut kuin mopolla. Niissä kohdissa pääsi hiukan testaamaan suorituskykyä. Oli kevättalvi, matkaa 40 kilometriä ja tiet jäässä. Hän täyttäisi 16 vasta syksyllä. Koti soratiellä innostuin kerran revittelemään, ja sehän karkas mettään se pyörä, ja cliponit meni siinä.” Kromiosat ovat säilyneet lähes uudenveroisessa kunnossa. Minä ehtisin ajella sillä koko kesän, ja hän löytäisi varmasti jostakin toisen pyörän”, Arto tarinoi. Oppi ostamiseen löytyi Jussi Juurikkalan Poika ja prätkä -kirjasta. 25. Reissujen välissä nuorimies hoiti huoltotoimet pieteetillä. Sellaisesta haaveili myös Puolangan Kiiskilän kylässä asusteleva 16-vuotias Arto Hyyryläinen keväällä 1977. Liukkailla osuuksilla sai revitellä ja suditella. Kesän mittaan moottoripyöräilijöiden kokoontumiset tulivat tutuksi. ”Tässä oli ostohetkellä clip-on-sarvet, jotka piti vaihtaa alkuperäisiin. Prätkä on edelleen Artolla, nyt huolellisesti entisöitynä ja museorekisteröitynä. Mopon sarvista piti päästä Yamaha DT 125 -enduropyörän ohjaimiin. Pikkuserkku oli ostamassa AS3Yamahaa, mutta ehdottikin, että hakisin sen itselleni. Hyvin sutii Kun käytössä ei ollut minkään sortin kuljetuskalustoa, piti Yamaha tuoda Särkijärven kylästä ajamalla kotiin. Kun mitään suurempaa ongelmaa ei ilmennyt ja hintakin oli kohtuullinen, Arto teki elämänsä ensimmäiset moottoripyöräkaupat. Siihen aikaan moottoripyörän hankinta ei ollut mikään pikkujuttu. Yamahan tehomaailma oli ihan järkyttävä. Sitten pyörä unohtui piharakennuksen vintille 35 vuodeksi. Arto valmistautui operaatioon huolellisesti. Hän laati ruutuvihkoon yksityiskohtaisen tarkastuslistan kirjan ohjeiden mukaisesti ja kävi paikan päällä jokaisen kohdan huolellisesti läpi. Kierrokset kun nousivat 7–8 tonniin, niin oikein kunnolla tempas ja sitten lähettiin.” Niillä osuuksilla, jossa aurinko pääsi lämmittämään tien pintaa, ajourissa oli pari-kolmekymmentä senttiä asfalttia näkyvissä. Japanilaisvalmistajan moottoripyörät menestyivät asfaltilla ja soralla. Yamahan kevytmoottoripyöristä tuli haluttuja vehkeitä myös suomalaisnuorten keskuudessa. Tyttöystäväkin tuumasi, että jää kakkoseksi.” Tunnollisen ylläpidon ansiosta Yamaha vei paikasta toiseen ilman ensimmäistäkään ongelmaa
Norjan maisemiin Kesän ajeluissa Arto oli havainnut moottorissa pientä sivuääntä. Uusiin mäntiin ja sylinterien porautukseen rahat onneksi riittivät. Kylän isommat prätkäjätkät olivat kertoneet komeita tarinoita Nor jan-matkoilta. Sai sitten harjoitella vähän ruotsin kieltä samalla.” Kaverukset saivat leirintäalueella asennettua uudet ketjut ja rattaat, ja matka pääsi jatkumaan Tornion kautta kotiin. ”Lähdettiin ystävän kanssa kaksipäällä ja kaikkien retkivarusteiden kanssa matkaan. Piti etsiä Yamahaliike ja käydä ostamassa uudet. Kevään tullen motti oli täydessä tikissä ja valmis viemään omistajansa uusiin seikkailuihin. Talven tullen mies ryhtyi selvittämään kalinan aiheuttajaa ja purki moottorin palasiksi. Paikan päällä nuorimies kävi pyörän kohta kohdalta läpi ohjeen mukaisesti. Sinne päätti Artokin suunnistaa. Koitettiin aina päästä jonkun rekan tai asuntovaunun imuun, silloin pyörä kulki kevyesti.” Matka rasitti hiukan tekniikkaakin. Arto oli valmistautunut moottoripyöräkauppoihin huolellisesti kopioimalla Minä ja prätkä -kirjan osto-ohjeet ruutuvihkoon. Syylli seksi paljastui toisen männäntapin rikkoutunut laakeri. Myös kiertokangen yläpään laakeripesä oli epäilyttävän karheapintainen. 26 3/2025 Yamaha AS3. ”Sehän hyytyi joka mäessä, kun oli niin paljon kuormaa. ”Lähtiessä oli ihan hyvät ketjut ja rattaat, mutta tulomatkalla Ruotsin puolella ne olivat jo niin loppu, ettei pyörällä päässyt enää eteenpäin. Kiertokankiremontti ei ollut sillä haavaa mahdollista, joten Arto tyytyi hiomaan laakeripesän siistiksi. 70-luvulla pantiin uudet männät, 2000-luvulla kiertokanget ja laakerit. Ajettiin Vaasaan ja lautalla Uumajaan, sieltä Ruotsin ja Norjan poikki Pohjanmeren rannalle.” Norjan mäkisillä taipaleilla Yamahan kiihkeästi kiertävä moottori ei enää tuntunut niin tehokkaalta. Moottoria on kunnostettu kahteen otteeseen
Tankin ja sivuposket kiikutettiin Kari B. Runko sai pulverimaalaamossa uuden, kiiltävän pinnan. Niin tärkeä, että mies pani aikoinaan säilöön aikoinaan kaikki pyörään liittyvät dokumentitkin. Samalla uusittiin kaikki kampiakselin laakerit. Mikkoselle, joka taituroi pintoihin uuden värityksen raitoineen. Moottorikin oli edelleen hyvässä iskussa. Yamahaa mies ei antanut vaihdossa vaan säilöi sen ulkorakennuksen vintille. Armoitettu Jawa-mies Veikko Koski loihti satulaan uuden verhoilun. Mutta ei sivulaukkuja, mutta niiden kanssa kävikin tuuri. Ajomatkoilta kerätyt tarrat ovat tarra pajassa teetettyjä jäljitelmiä, alkuperäiset ovat tallella valokuva-albumissa. Vanhat kiertokanget Arto kuitenkin vaihtoi uusiin – se operaatio kun jäi 70-luvulla tekemättä. Sitä ennen hän irrotti kerätyt tarrat ja tallensi ne valokuva-albumin muovitaskuihin. Varaosia ei juuri tarvinnut hankkia. Pyörä oli selvinnyt vuosikymmenien seisonta-ajasta ihmeen hyvin eikä purku-urakan aikana paljastunut ikäviä yllätyksiä. 27. Kromiosat olivat edelleen hienossa kunnossa, niiden osalta riitti huolellinen kiillotus. Siellä kevari saikin huilia seuraavat 35 vuotta. Mukavien muistojen tulva Ensimmäinen moottoripyörä oli Artolle tärkeä peli. Muilta osin moottori kaipasi vain puhdistusta ja tehtaalla maalattujen osien uudelleenmaalausta. Mittarissa on runsaat 33 tuhatta kilometriä. Kun laukuille ei ollut enää käyttöä, Arto antoi ne serkulleen. Arton kaveri teki sivulaukut koulun metallityöluokassa. Vaijeritkin ovat edelleen samat kuin 70-luvulla. Noin puolet matkasta kertyi kahden kesän ajoista. ”Kotisoratiellä innostuin kerran revittelemään, ja sehän karkas mettään se pyörä.” Vuosikymmenien jälkeen Täysi-ikäisyyden myötä Hyyryläinen hankki alleen kolmepuolikkaan Hondan. Kun se kaveri vaihtoi Yamahan isompaan pyörään, sain nämä häneltä.” Kahtena reissukesänä Arto keräsi sivulaukkujen kylkiin tarroja muistoksi matkakohteista. Alumiinipellin pinnassa on musta keinonahka. ”Koulukaveri teki ne alun perin eräälle toiselle Yamaha-kuskille yläasteella metallitöissä. Aikanaan hän muutti Hyvinkäälle ja rakensi talonsa pihamaalle tilat työskentelylle ja moottoripyöräharrastukselle. Tuli sopiva hetki kaivaa vanha reissukaveri vintiltä ja entisöidä se uudenveroiseen asuun. Ne ovat alumiinia ja päällystetty keinonahalla
Tehostuneen huuhtelun ansiosta virtausmäärää saatiin kasvatettua ja palotilaan jäi työtahdin jälkeen vähemmän pakokaasua. Tuoreemman RD:n erottaa helpommin mustaksi maalatun moottorin ansiosta. Läppä venttii lisylinterit ovatkin helpoin kohta AS3:n ja ensimmäisen RD:n erottamiseksi. Hymy on ollut herkässä jokaisella matkalla. Nyt ei voitu puhua enää kevyestä uudistuksesta. Se kiinnosti tietysti viritysvelhoja; alumiinilla on parempi lämmönsiirtokyky ja viila puree siihen verrattomasti paremmin. Kaksipyttyisten sporttipiikkien aikakausi päättyi Yamaha RD 125 LC:n esittelyn myötä vuonna 1982. Yamaha DT jäi nuorena haaveisiin. Kirjain-numeroyhdistelmän takaa löytyy kiihkeäkulkuinen kaksisylinterinen 125-kuutioinen sporttipyörä. Sylintereiden materiaali vaihtui valuraudasta alumiiniin. ”Onneksi serkku ei ollut hävittänyt laukkuja. Entisöintityön valmistuttua Yamaha on päässyt jälleen kuskaamaan isäntäänsä tapahtumiin. Aiemmin kaasuttimien perässä oli pystyyn käännetyt kromiset ilmansuodatinkotelot, mutta nyt kotelo oli siististi piilossa. Kerran vein pyörän pohjoiseen ja ajelin sillä vanhan kotipaikan ympäristössä. Moottorin korkean viritysasteen mahdollisti sylintereiden uudenlainen rakenne: ylösvirtauskanavia oli kahden sijasta neljä. Se oli mieleenpainuva reissu.” 28 3/2025 Yamaha AS3. Muutama vuosi sitten Arto törmäsi varaosahankintareissulla juuri oikeanlaiseen projektiin, joka on nyt pieteetillä entisöitynä miehen tallissa. Kun sen herätti henkiin, muisti heti kaikki reissut ja ne ihmiset, joiden kanssa oli silloin tekemisissä. AS3:n seuraajaksi saapui RD 125. RD:n moottori varustettiin imupuolen läppäventtiileillä, mikä toi merkittävän parannuksen koneen luonteeseen. Mallimer kintä lainattiin kilpaosastolta (Racing Developed), ja se sopikin pyörän olemukseen paremmin kuin järjestyksessä seuraavana vuoroaan odotellut AS4. ”Tuollaisen pyörän kanssa kulkee paljon muistoja. Kisamuutokseen valmistaja yllytti lanseeraamalla täydellisen virityssarjan, jolla alun perin 16-heppaisesta moottorista saatiin irti 23 hevosvoimaa 14 000 kierroksella. KAKSIMUKISET SPORTTIPIIKIT Yamaha toi vuonna 1967 markkinoille YAS1-mallin. Hän toi ne eräänä päivänä minulle, sanoi, että sä varmaan haluat nämä takaisin.” Valokuva-albumiin taltioidut tarrat Arto kiikutti tarrapajaan, jossa niistä tehtiin kopiot. AS3 ilmaantui kauppoihin heti seuraavana vuonna. Uutuus erosi edeltäjästään lähinnä värityksen osalta, joskin akseliväliä oli hiukan kasvatettu ja pyörä sitä myöten ainakin aavistuksen rauhallisempi käytökseltään. Niiden myötä sivulaukut ovat jälleen samassa asussa kuin syksyllä -78. Virtaviivaisempi polttoainetankki kevensi pyörän olemusta, samoin näyttävästi muotoillut sivuposket. Tehokas, kevyt ja lyhytakselivälinen kevari muuttui tarvittaessa vaikka kilpapyöräksi. Hyyryläisellä on monen muun projektin ohella työn alla pari tuoreempaa RD 125 -mallia. Vuonna 1970 julkaistiin AS2. Muilta osin nämä muistuttavat pitkälti toisiaan. Tehtaan virityspaketilla AS3:n vaihdelaatikosta saatiin rakennettua seitsemänlovinen
Polttoainesäiliön tilavuus 10,2 l. 06 Runko Teräksinen kehtoputkirunko 07 Mitat Pituus 192, akseliväli 124 cm. 08 Suorituskyky Huippunopeus 130 km/h, 0-100 km/h 9,7 s. 09 Hinta uutena 2 730 mk (1972) ”Lähtiessä oli ihan hyvät ketjut ja rattaat, mutta tulomatkalla ne olivat jo niin loppu, ettei pyörällä päässyt enää eteenpäin.” 29. 05 Alusta Edessä teleskooppihaarukka, ohjausvaimennin ja kaksinokkainen rumpujarru, takana keinuhaarukka kahdella iskunvaimentimella ja rumpujarru. Paino 99 kg. 01 Merkki ja malli Yamaha AS3 02 Vuosimalli 1973 03 Moottori Kaksisylinterinen ajoviimajäähdytteinen kaksitahtimoottori, iskutilavuus 124 kuutiosenttiä (isku 43 mm, poraus 43 mm), kaksi Mikuni-kaasutinta, tuoreöljyvoitelu. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, uiva monilevykytkin, ketjuveto. Tallin ovessa on ostopäivänä kotipihalla otettu valokuva miehestä ja pyörästä. Arto Hyyryläinen entisöi ja museorekisteröi vuonna 1977 ostamansa kevytmoottoripyörän. Teho 17 hv /9 500 rpm
Renault Estafette ’79 Pirteä Pirteä reissupaku reissupaku Mintunvihreä Renault Estafette vaikuttaa päällisin puolin huolellisesti kunnostetulta pakettiautolta, mutta sisätiloihin kurkistus paljastaa kekseliäästi toteutetun retkeilyautovarustuksen. Pyhältö 30
Ohjaamossa vallitsee pirteä tunnelma. Sitä ei arvannut lähteä kunnostamaan hitsaamalla, joten tilalle hankittiin toisaalta ehjä tekniikka. Siinä meni kolme viiden kilon hitsauslankarullaa ja yhtä monta suojakaasupulloa.” Lopulta koitti pohjatöiden aika. Piti sitten selittää tarkemmin mistä on kyse.” Hitsattavaa oli runsaasti. Karulta se paikan päällä näyttikin. Kotipihalla Helmitytär katseli autoa kummissaan ja pyysi, ettei hänen tarvitsisi ikinä astua mokoman laitteen kyytiin. Esimerkiksi helmapellin taivutuksessa käytettävän muotin valmistaminen vei koko päivän, mutta sen avulla uusi peltiosa syntyi puolessa tunnissa. Tai oikeammin ilmaistuna projektia. Jotkut osat syntyivät helposti, jotkut kohdat vaativat suurempia ponnisteluja. Nettiautossa näin sitten Estafetten ilmoituksen ja kiinnostuin siitä”, Ari taustoittaa. ”Rouva alkoi auton nähtyään itkeä, että et kai tuota ole ostamassa.” Sopimus saatiin kuitenkin aikaiseksi ja kotimatkalle päästiin uusi projekti trailerin kyydissä. Joitakin muotoja prässättiin Arin tekemillä työkaluilla. Rellun alkuperäisestä moottorista oli lohjennut koneen kiinnityskorva. Teksti: Kari Mattila • Kuvat: Virpi Miettinen E räänä kesäaamuna Ari ja AnniKatri Haanjoki lähtivät viidensadan kilometrin päähän autoa ostamaan. ”Olin haaveillut retkeilyauton rakentamisesta ja etsinyt siihen sopivaa projektia jonkin aikaa. ”Kun sanoin vaimolle, että alan rakentaa autogrilliä, hän tokaisi, että kannattaako sellaiseen nyt aikaa tuhlata, että hae Motonetista jos on tarvetta uudelle grillille. Kuvien ja taustatietojen sekä hinnan perusteella hän ei elätellyt harhakuvia aihion kunnosta. Katon kulmatkin piti hitsata. Pohjan ja auton sisäosat Ari maalasi itse omassa tallissaan, samoin kaikki alustan osat ja muut nippelit. 31. Kaikkien työvaiheiden listaamisen sijasta urakan mittakaavaa voi kuvailla käytetyn hitsauslangan määrällä. Vuoden hitsausurakka Estafetten kori oli sen verran rapeassa kunnossa, että Ari aloitti työt korigrillin rakentelulla. Ulkokuoren värjäyksen mies uskoi ammattilaisen haltuun. Uudet peltiosat piti tehdä arkkitavarasta. ”Reilun vuoden aikana lähes kaikki vapaa-aika kului peltitöiden tekemiseen. Ari ja Anni-Katri Haanjoki nauttivat sympaattisella retkeilyautolla reissaamisesta. Oikeastaan haussa oli Taunus Transit, mutta sellaisia ei siihen aikaan ilmaantunut Suomessa myyntiin. Estafetten alun perin voimakasta sisämelua on hillitty onnistuneesti erilaisilla äänieristysmateriaaleilla
Kaikki toimi onneksi moitteettomasti. Ensimmäisenä valmistui tekniikkapaketti apurunkoineen. Peltitöitä on tehty urakalla, muun muassa lattiarakenteen välipalkit ja astinlaudat on tehty kokonaan käsityönä. 4. ”Silloinkin oli tosi kuuma päivä, ja ajelimme suuren jännityksen vallassa. Vietiin se Heimo Herralalle tarkistettavaksi, ja rikkihän sekin oli. Ta pah tumassa auto äänestettiin kesän kauneimmaksi, mikä ilahdutti suuresti – varsinkin kun auto oli silloin vielä kesken, etenkin sisätilojen osalta.” Kesän jälkeen Renault pääsikin uudelleen työn alle. Korin sai grilleineen myös autotrailerin päälle, jolloin samaa työkalua pystyi hyödyntämään myös hiekkapuhaltajan työskentelyssä. Onneksi Jari Saarelalta löytyi sopiva vaihdelaatikko. 3. 5. 32 3/2025 Renault Estafette. ”Ei kun auto telakalle ja purkamaan. ”Siinä meni kolme viiden kilon hitsauslankarullaa ja yhtä monta suojakaasupulloa.” Vastoinkäymisten kautta Katsastuksen Estafette läpäisi heittämällä. ”Minusta on tärkeätä, että pääsee välillä ajelemaan. 5. Kone keitti jo kymmenen kilometrin päässä kotoa. Aina tulee seuraava talvi jolloin projektia voi taas jatkaa.” 1. 2. Kaasupullojen kotelo rakennusvaiheessa. Vaihdelaatikko piti hirveää ulinaa. Lu vassa oli reissu Renault-ker hon kesäpäiville Ori lammelle. 1. Korin kunnostus oli mittava urakka. 3. 4. 2. Työn jälki ei jätä moitteelle sijaa. Korigrilli helpotti peltitöiden tekemistä. Heimo sai kuitenkin koottua kahdesta rikkinäisestä yhden ehjän laatikon.” Kolmisen viikkoa juhannuksesta Esta fette oli jälleen valmiina maistelemaan maantietä. Tässä ollaan jo loppusuoralla. Kansi on muokattu vanhasta jerrykannusta. ”Päästiin Estalla juhannusajelulle. Oli yksi kesän kuumimmista päivistä, eikä jäähdyttäjän sähköflekti lähtenyt käyntiin.” Siitä selvittiin kaverin avustuksella, mutta oli ilmaantunut toinenkin murhe
Apurunko on kiinnitetty koriin kahdeksalla pultilla. kuriiri). Etuvetoratkaisun myötä tavaratilan lattia on saatu mahdollisimman alas. Minibussiversiossa kone haistoi takuulla loivatkin mäet, jos kyydissä oli raavas mies jokaisella kahdeksalla istuimella. Vuonna 1962 Estafette sai lisää puhtia uuden 1,1-litraisen moottorin myötä. Käynti taakse aloitetaan avaamalla ensin luukun yläosa, jonka jälkeen pääsee käsiksi sivulle kääntyvien ovien salpoihin. 33. Kus tannussyistä pakettiauton suunnittelussa päätettiin hyödyntää mahdollisimman paljon osia tulollaan olevasta Dauphine-henkilöautosta. Nuori insinööri Guy Grosset-Grange sai ajatuksen sijoittaa Dauphinen voimapaketti auton etuosaan 180 astetta käännettynä. Vuonna 1959 markkinoille saatu malli sai nimekseen Estafette (suom. Tavaratilan sivuovi oli liukuvaa sorttia. Myös takapyörien ripustus on toteutettu mataluuden ehdoilla. Kokonaisuus helpottaa huoltoja korjaustoimia, sillä kahdeksalla pultilla kiinnitetty apurunko on helppo vetää tekniikkoineen auton alta pois. Vaihdekaavio jäi hauskasti peilikuvaksi, eli kuljettajan piti omaksua uusi tapa hakea pykälät silmään. Vetopyörät piti tietysti laittaa pyörimään päinvastaiseen suuntaan, joten vaihteiston sisäkalut pantiin uusiksi. Umpikorin rinnalle nikkaroitiin myös avolavainen versio. Täysin uusi Renault Trafic oli ranskalaisvalmistajan uusi ase 80-luvun pakettiautomarkkinoille, mutta sitkeä Estafette ei ollut vielä valmis siirtymään historian lehdille – valmistus jatkui Meksikossa aina vuoteen 1986 saakka. Takamoottorisen Dauphinen alustan käyttäminen olisi tehnyt pakettiautosta VW:n kaltaisen, tavaratilaltaan epäkäytännöllisen mallin. ENSIMMÄINEN ETUVETO-RENAULT Renault alkoi 50-luvulla hahmotella mallistonsa jatkeeksi uutta jakeluautoa. Renault’n ensimmäinen etuvetoinen malli oli 50-luvun lopulla pätevä peli, mutta vuonna 1980 valmistetut viimeiset yksilöt eivät kilpailijoille enää pärjänneet. Takaovivaihtoehtoja tehtiin kaksi: perinteiset ladonovet sekä epäkäytännöllisyyttä ja kätevyyttä yhdistävä mutta hyvin ranskalainen ratkaisu, jossa oven yläosa on saranoitu kattoon ja alapuolella on kaksi sivuilta saranoitua luukkua. Vuo si en vieriessä autoa kehitettiin pienin harppauksin, mutta suurta päivitystä ei tullut milloinkaan. Kori on periaatteessa itsekantavaa mallia, mutta pohjapellin alta paljastuu tukeva palkisto, johon apurunko kytkeytyy. Pakettiauton taka-akselisto on erillisjousitettu ja rakenteeltaan matala. Ahtaissa paikoissa liikkuvaa huomioitiin mahdollisuudella asentaa liukuovi kuljettajallekin. Idean kätevyys piilee siinä, että pienet ovet eivät ole tiellä ahtaassa ympäristössä, Estafeten tekniikka on asennettu apurungon päälle. ja ylös aukeava osuus suojaa kyytiin lastattuja leivoksia sateelta. Erillisjousitus löytyy edestä sekä takaa, mikä ei ollut tavallinen ratkaisu 1950-luvulla suunnitellussa hyötyajokissa. Uutuu den konehuoneessa hurisi Dauphinesta suoraan napattu 850-kuutioinen pata, joka tarjosi sitkeää vetovoimaa mutta oli epäilemättä lujilla täyden kuorman kanssa. Etuvetorakenteen ansiosta tavaratilasta saatiin auton ulkomittoihin nähden erinomaisen tilava. Kokonaisuus on tukevaa sorttia ja mahdollistaa omapainoa vastaavan kantavuuden. Samalla rattaisiin haettiin rahtihommiin paremmin sopivat välityssuhteet. Moottori ja vaihdelaatikko sekä jäähdytin asennettiin erilliseen apurunkoon, johon pultattiin myös pyöränripustukset ja ohjausvaihde
Monikäyttölaatikosto muuttuu käden käänteessä mukavaksi parivuoteeksi. Oven takaa löytyy aurinkosähkösysteemin ohjausyksikkö, releet ja pääkytkin. Kaikki tila on kekseliäästi hyödynnetty. Petrolilämmittimen kotelon muotoilu kunnioittaa auton alkuperäisiä muotoja, mutta on valmistttu pellin sijaan kokonaan puusta. Katolle asennettujen aurinkopaneelien kaapelit kulkevat keskukseen, jonka kotelon Ari on muokannut vanhasta lääkekaapista. Estafette on rekisteröity pakettiautoksi. Ari on rakentanut takaoveen säilytystilan kahdelle kaasupullolle. 34 3/2025 Renault Estafette. Vetolaatikosta löytyy kaasuliesi ja pieni laskutaso. Retkeilyvarustus on nokkelasti toteutettu helposti kyytiin nostettavina kokonaisuuksina. Monitoimivuoderakennelma on kiinnitetty matkan ajaksi liinoilla ja petivaatteet patjoineen kulkevat kahvipapusäkissä. Kotelon tuuletusaukko on huomaamattomasti rekisterikilven takana
Suorat osat ovat halkaistua katuharjan vartta, joita yhdistävät pyöreät osat on tehty puupalikoista kärsivällisesti hiomalla. 05 Alusta Erillisjousitus edessä ja takana, tehostetut rumpujarrut edessä ja takana. Ohjaamon kruunaa tutun verhoilijan päällystämät istuimet. 07 Mitat Pituus 409, leveys 178, korkeus 195, akseliväli 227 cm Kekseliäät sisätilat Koko projektin tarkoitus oli tehdä itselle mieluisa reissuauto, jonka kyydissä voisi myös tarpeen tullen yöpyä. Halusin kotelosta samantyylisen kuin takapyörän kotelot ovat. ”Monet sitä tulevat ihastelemaan. Pakettiautoksi rekisteröidyssä ei voi olla takana istuimia tai sänkyä, ja sekin piti ottaa suunnittelussa huomioon.” Ari ideoi ja nikkaroi takatilaan eräänlaisen monitoimilaatikoston, joka toimii sekä säilytystilana että vuoteeksi avautuvana laverina. Pullo ja liesi ovat toisiinsa kytkettynä vain kokkauksen aikana. 04 Voimansiirto Neliportainen manuaalivaihteisto, etuveto. Kokonaisuus on kiinnitetty matkan ajaksi kuormaliinoilla lattiaan ja on nostettavissa milloin tahansa pois kyydistä. Vaikka aluksi tytärkin tätä vähän kammoksui, niin kesällä hän pyysi autoa lainaksi Ruisrockiin. Tein seinät vanerista ja nurkat puusta.” Pyöränkoteloiden prässäyksiä noudattelevat muodot Ari teki niin ikään puusta. Sen kotelon Ari rakensi puusta. Kaksi tuntia siinä sitten esittelin autoa. Sinänsä helpolta kuulostavan muutostyön vaikeus astetta lisäsi, että Ari halusi säilyttää Estafetten pakettiautona ja myös museorekisteröidä sen. 06 Kori Itsekantava monikäyttökori. Saisihan se tällä ajella, mutta ihan festariautoksi en Estafettea sentään anna.” ”Päästiin Estalla juhannus ajelulle. Puusta syntyi myös lisäakun kotelo. Moderni elektroniikka on kätketty tyylikkäästi vanhasta lääkekaapista nikkaroituun koteloon. ”Siinä vaiheessa olin jo vähän kyllästynyt peltitöihin ja päätin ryhtyä puusepäksi. Ruuanlaittoa varten monitoimilaatikostosta voi vetää esiin kaasulieden. Sähköä Renault saa katolta, jonne Ari asensi kaksi aurinkopaneelia. Kone keitti jo kymmenen kilometrin päässä kotoa.” 35. 01 Merkki ja malli Renault Estafette 02 Vuosimalli 1979 03 Moottori Nelisylinterinen nelitahtinen rivimoottori, nestejäähdytys, sylinteriryhmä valurautaa, sylinterikansi kevytmetallia, nokkaakseli sylinteriryhmässä, työntötangot ja keinuvivut, iskutilavuus 1,3 litraa (isku 77 mm, poraus 73 mm), teho 43 hevosvoimaa. ”Sisätilojen osalta käytiin mahdollisuudet kohta kohdalta läpi ja pääsimme yhteisymmärrykseen siitä mitä voi tehdä. Patja ja petivaatteet kulkevat matkassa omassa paketissaan seinälle ripustettuna. Lopputulos vaikuttaa olevan muidenkin kuin omistajan mieleen. Kaasupullot löytyvät takaoven telineestä. Takaosan lämmityslaite on veneistä tuttu petrolilämmitin. Ker rankin oltiin matkalla Kemistä kotiin, ja olisi ollut vähän kiirekin, mutta huoltoasemalla tuli jatkuvasti porukkaa juttelemaan
Vähitellen malliluokissa edettiin yhä ylemmäs, aina edustavaan Legend-mallistoon saakka. Honda Legend V6 3.2 ’93 EDUSTUS URHEILIJA Maahantuonnin alussa 60-luvulla Hondan henkilöautoosaamista esiteltiin ensin pikkuautojen saralla. Forssa 36
37. Kokoa oli entistä enemmän: sedanissa akseliväli oli kasvanut 15 sentillä 291 senttiin ja coupéversiossa 12,5 sentillä 283 senttiin. Samaan aikaan Honda oli kuitenkin tekijä myös edustusautosarjassa, vaikka asia jääkin helposti arkisempien mallien ja toisaalta mainitun unelma-auto NSX:n varjoon. Tosiasiassa tilanne ei ollut niin dramaattinen, sillä vielä saman vuoden aikana listalle ilmestyi myös coupé-Legend. Tekniikka molemmissa Legend-mal leis sa oli identtistä. Voimanlähteenä palveli edelleen 24-venttiilinen V6, mutta nyt 3,2 litran sylinteritilavuudella ja pitkittäin sijoitettuna. Ehkäpä tästä syystä ensimmäisen lähdön Legend saattaa piirtyä suomalaiseen mieleen ikään kuin prameampana Preludena. V6-moottorien turvin liikkunutta isoa Hondaa tuotettiin Euroopan markkinoille Austin-Roverin tehtailla Englannissa yhdessä sen sisarmalli Rover 800:n kanssa. Pohjois-Amerikassa Acura-merkin alla myytyä Legendiä valmistettiin sekä neliovisena sedanina että kaksiovisena coupé-versiona, mutta Suomen markkinoille ylellinen Honda liittyi vuonna 1988 vain jälkimmäisenä korimallina. Samalla Hon dan silloinen maahantuoja Oy Veho Ab käänsi Legend-filosofian uuteen asentoon: hinnastoon ilmestyi uusi Legend, mutta nyt ainoastaan sedan-versiona. Hinnoittelu tosin ohjasi vahvasti neliovisen kyytiin: sedanista pyydettiin 389 500 markkaa, mutta coupésta peräti 449 500 markkaa. Voimantuotosta vastasi 280-hevosvoimainen kolmen litran V6, jolla oli vietävänä hieman alle 1 400 kilon omamassa. Uutuus liittyi myös suomalaiseen Hon da-mallistoon vuodelle 1991. Sinällään noinkin tuhti summa oli vasta Honda-hinnaston puolivälistä: edullisin malli oli 84 700 markkaa maksava Civic DX 1.3, mutta toisessa ääripäässä oli humisevat 824 600 markkaa kustantanut NSX. EDUSTUS URHEILIJA Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Kari Mattila T avallinen autokansa nautti 80ja 90-luvun taitteessa Hondan menevistä automalleista useimmiten Civicien tai Accordien ohjaimissa, mutta autolehdistä luettiin samaan aikaan japanilaisvalmistajan uudesta superautosta Honda NSX:stä, jonka hienouk siin lukeutuivat täysalumiinien kori ja keskimoottorirakenne. Edustuksellisuuden osalta puhumme Legend-mallista, joka tuli 80-luvun puolivälissä täyttämään merkiltä puuttuneen yläluokan tuotteen. Uutta oli myös suorasytytysjärjestelmä, jonka myötä jokaisen sylinterin sytytys hoidettiin oman puolan välityksellä. Pientä röyhistelyä huiman NSX-mallin suuntaan Legendin hankkinut saattoi suorittaa, sillä mallin kerrottiin toimineen eräänlaisena testimuulina NSX:n uutta voimanlähdettä ja muuta teknologiaa kehitettäessä. Vehon valikoimasta Toiseen mallipolveensa Legend siirtyi vuoden 1990 lopulla
Sen voi tulkita kesän 2023 tilanteesta, jolloin rekisterissä oli 42 vuosina 1990–1995 rekisteröityä Honda Legendiä – jakaumasta sedanja coupé-mallien välillä tilasto ei kerro. 38 3/2025 Honda Legend V6 3.2. Varsinais-Suomesta Honda myös sai pidempiaikaisen yksityisomistajan, sillä auto viihtyi salolaisen pariskunnan käsissä syksystä 2009 kevääseen 2014. Vuonna 1991 kotimaisiin kilpiin meni viisi Legendiä, seuraavana vuonna vain yksi, ja toisen mallipolven viimeisinä tuotantovuosina 1993–1995 ei ainuttakaan. Näkyvimmin tilaa sai Legend, ”uusin näyttö Hondan tavasta ajatella autoa, ihmistä ja ympäristöä”. Auto myyty uutena Saksassa ja otettu käyttöön Münchenissä kesäkuun alussa 1993. Myös takana on lokoisat oltavat, vaikkakaan edustavuuden kannalta mataluus ei ole erityinen ansio. Harvemmin tavattu Honda Legend oli eittämättä teknisesti hieno, mutta ympäröivä maailma ei ollut sen puolella. Ikkunat ja peilit liikkuvat tietenkin sähköllä, samoin etuistuimet, Kuskeja hemmotellaan lisäksi kahdella muistipaikalla. Nykyisen omistajan aikana Honda on saanut lepäillä pääosan ajastaan tallin suojissa, joten kunto säilynyt samassa ryhdikkäässä yleisilmeessä, mihin se aiempien omistajien jäljiltä on päätynyt. Tästä kertoo, että vuosikymmenessä kilometrilukema on kasvanut alle 3 000 kilometrillä. Suomessa edustusluokan autoja myytiin muutenkin vähän ja menekki suuntautui parille tutulle merkille – etenkin tähtimerkille, ja 90-luvun alun lama hyydytti lopunkin imun loisto-Hondan menekistä. Vankasti varusteltu Maltillinen ajomäärä näkyy myös Le gendin ulkoasussa. Suomeen komeus saapui kesällä 2008 salolaisen autoliikkeen toimesta ja kotimaan kilvet se sai saman vuoden syksyllä. Jälkeenpäin tuotujen hienosto-Hondien joukossa on Forssan seudulle asettunut hopeanharmaa sedan-Legend. Honda-autojen edustus oli siirtynyt Berneriltä Veholle vuonna 1976, joten vuonna 1991 voitiin kerrata 15 vuotta kestäneen edustuksen vaiheita. Tuona aikana auton matkamittari juoksi runsaan 73 000 kilometrin lukemista hieman yli 133 000 kilometriin. Vuoden 1991 Legendmainonnassa rakennettiin siltaa edustusmallin sekä valmistajan kilpaja urheiluauto-osaamisen välille. Jälkituonti on korjannut myös toisen polven yksilöiden määrää Suomessa. Tällöin auto siirtyi nykyiselle omistajalleen, maltilliseen harrastekäyttöön
Maantielle siirtyessä Legend pääsee kotikentälleen: meno on leppoisan vakaata ja samalla huomattavan melutonta. Tummanharmaa muovi hallitsee kojelautaa ja ovipaneeleja, mutta niiden lomaan on rakennettu arvokkuutta jalopuupaneloinnilla sekä nahalla – jälkimmäistä on luonnollisesti myös istuimien verhoilu. Nykyomistajalla ei ole ollut tarve suorittaa enempää kuin tavanomaiset ylläpitävät huoltotoimet sekä vuosikatsastukset. Ulkoisena kohennustoimena auton alle ovat ilmestyneet kymmenpuolaiset ja alkuperäistä isommat tarvikevanteet – mielipidejuttu, mutta ne istuvat ilmeeseen paremmin kuin 15-tuumaiset tiheäpuolaiset alkuperäiset. Suuntaan pyydetään varsin tomerankokoisesta kepistä. Kilparadoille viritetty askeettisuus on muutoin Legendin kapteenin paikalla kaukana kuin yhteisymmärrys eduskunnan kyselytunnilla. Tilaa kuljettajalle on runsaasti, joskin edustusautoluokka huomioiden autossa istutaan yllättävänkin matalalla. Tyylikkään ulkoasun herättämät tunnelmat saavat tasapainoista jatkoa sisätiloissa. V-moottorin ääntä ei ole peitelty täysin matalilla kierroksillakaan, vaan ohjaamoon kantautuu lupaava hurina – perin sivistyneellä aksentilla toki. Maantielle siirtyessä Legend pääsee kotikentälleen: meno on leppoisan vakaata ja samalla huomattavan hiljaista. Ohjaus on tuntuvasti tehostettu mutta ei ylenpalttisen kevyeksi. Ohjauspyörässä kurkottaa jo niin sanottujen monitoimirattien aikakausi, sillä äänimerkin lisäksi ratin syrjässä on painikkeet vakionopeudensäätimelle. Tosin kaupunkinopeuksilla ohjaus voisi olla mielellään hieman tunnokkaampikin, sillä muutoin Legend kääntyilee kokoisekseen kulmissa sangen ketterästi. Matalan hartialinjan myötä Legend tuntuu kokonaistaan pienemmältä. Jälleen siis pieni nyökkäys merkin urheiluhengen suuntaan. Asiaan vaikuttavat myös kuljettajakeskeinen hallintalaitteiden sijoittelu sekä vaivattoman mukava ajettavuus. Urheilijan sydän Hondan nokalla pötköttelevä V6 herää avaimenkierrolla tarinoimaan empimättömästi. Kolmen vuosikymmenen takaista meininkiä edustaa puolestaan 2-DIN-kokoinen RDS-autostereo, johon ei syötetä kiiltävää muovikiekkoa, vaan lempeästi suhiseva C-kasetti. 39. Sähköllä liikkuvat ikkunoiden, kattoluukun ja sivupeilien ohella myös etuistuimet – kuljettajanistuinta on täydennetty jopa kahdella muistipaikalla. Mutta toisaalta, eihän tässä millä sportti-Civicillä kanttaillakaan, vaan merkin edustusvaunulla. Varusteiden määrä on nimittäin puhutteleva. Vaihteisto hoitaa tehtävänsä pehmeästi, mikä automaatilta on tietysti suotavaakin. Pykäliä automaatissa on neljä, mutta auton ollessa uusi olisi samaan hintaan saanut halutessaan myös viisiportaisen manuaalin – jälleen ripaus urheiluainesta siis
Teho 205 hv /5 500 rpm, vääntö 293 Nm /4 400 rpm. Mestariksi ajoi Alain Prost McLarenilla. Yli 3,2 litran V6-moottori mouruaa väkevästi kierrosten noustessa kohti punarajaa. Turboahdetulla 1,5-litraisella V6-moottorilla, RA166E:lla kiitäneet Williams-Hondat nappasivat nimittäin valmistajien mestaruuden. Kuljettajien pistetaulukossa Nigel Mansell (5) oli toinen ja Nelson Piquet kolmas (6). 01 Merkki ja malli Honda Legend V6 3.2 02 Vuosimalli 1993 03 Moottori Kuusisylinterinen nestejäähdytteinen v-moottori edessä pitkittäin. Menevästä luonteesta antaa osviittaa myös poikittaistuki. Imusarjassa on annos urheiluhenkeä, muovikuorissa vähemmän. Puristussuhde 9,6:1. 07 Mitat Pituus 495, leveys 181, korkeus 141, akseliväli 291 cm. Tilavuus 3 206 cm 3 . Mainetta ovat rakentaneet kompakti tilankäyttö, matalat korilinjat sekä ennen kaikkea kierrosherkät ja ärhäkät voimanlähteet. Taustalla makoileva formula näyttäisi olevan Geoff Leesin Euroopan F2-mestaruusajokki vuodelta 1981, Ralt RH6/81, jolle antoi kyytiä tietenkin Hondan valmistama voimanlähde, kaksilitrainen 24-venttiilinen V6-moottori RA261E. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, päällekkäiset kolmiotukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. 08 Suorituskyky Huippunopeus 224 km/h, 0-100 km/h 8,6 s. Tätä moottoripuolta on tukenut sekä konkreettisesti että imagollisesti Hondan menestys moottorivalmistajana autourheilun kuninkuusluokassa Formula 1 -sarjassa. Vuonna 1987 Hondan kelpasi ratsastaa edeltävän vuoden F1-menestyksellä. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen automaattivaihteisto, lattiavalitsin. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 4-ovinen teräskori. Poraus 90,0, isku 84,0 mm. 40 3/2025 Honda Legend V6 3.2. Paino 1 570 kg. MOOTTORIRADOILTA MAANTEILLE Jos Hondan takavuosien henkilöautoja koettaa määritellä yhdellä adjektiivilla, niin kielenpäälle nousee sellainen laatusana kuin urheilullinen. Takana erillisjousitus, kahdet poikittaiset alatukivarret, poikittaiset ylätukivarret, eteen suunnatut pitkittäistuet, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Etuveto. Edessä tuuletetut levyjarrut ja takana levyjarrut. Vuonna 1986 mainonnan teknisenä kärkenä oli Hondan PGM-FI-polttoaineensuihkutus, jota mainostettiin olevan saatavilla niin Preludeen, CRX:ään kuin Civic GTI:hin
Tuskinpa vahvassa moottorihuumassa eläneen Hondan suunnalta näin luonteikasta ja äänijänteikästä moottoria asemoitiin vahingossa edustusmalliinkaan. Kiihtyvyyttä syntyy, mutta aavistuksen varovaisesti. Laatikko pykältää alaspäin, mutta nykynäkökulmasta rajallisen pykälämäärän vuoksi moottori ei pääse heti niin sanotusti alueelle. Samalla esille nostettiin yrityksen perustanut S?ichir. F1-kaudella 1988 Hondan RA168E-moottorit kuljettivat sekä Lotuksen että McLarenin kilpureita. Etenkin jälkimmäinen liitto oli menestyksekäs, sillä McLaren vei ylivoimaisesti tallitittelin mestariksi ajaneen Ayrton Sennan ja toiseksi sijoittuneen Alain Prostin johdolla. Ison kuutoskoneen suurin teho on vasta 5 500 r/min kohdalla, ja kierroslukumittarin yltäessä reilusti yli nelosella alkaviin lukemiin, alkaa tapahtua. Hondan pitkää ja menestyksekästä matkaa F1maailmassa muistettiin vuonna 1990. Pituutta on liki viisi metriä, mutta esteettömän näkyväisyyden, tehostimien ja automaattivaihteiston siivittämänä Legend taipuu vaivatta myös taajama-ajoon. Hondan V6-moottori paitsi alkaa tuottaa voimaa tyhjänäkin liki 1,6-tonnisen komeuden siirtelyyn, kokonaisuuteen liittyy tunnelmaa nostattava äänimaailma: yli 3,2 litran V6 mouruaa väkevästi kierrosten noustessa kohti punarajaa. Ja missä se on, peräti 6 250 r/min kohdalla. Honda, jonka vaiheita kävimme läpi numerossa 5/2021. Satasenalueen koittaessa lähetämme konehuoneeseen pyynnön – täysillä eteen. 41. Siihen asti emme moottoria nyt kiusaa, vaan hölläämme museoikään yltäneen ajokin kyytiä ja jäämme muikistelemaan juuri kuullun sinfonian jälkitunnelmiin. Ei, vaan vakaasti harkiten. Ennen kuin asiaa ehtii sen pidemmin aprikoida, alkaa Legend vasta kutsuun
42. Jukka Nurmisen ja GT-Astran yhteinen taival alkoi kuitenkin Opel-liikkeestä jo kesällä 1992. Opel Astra 1.8 GT ’92 Arkiautosta museoluokkaan Museorekisteröidyn auton omistavista harvempi on hankkinut ajokkinsa uutena
Tähtikeulojen rinnalla on 70-luvun alun pallosalamointia, ’72 Opel Manta 1900. Tuulos Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Virpi Miettinen T uuloslaiselle Jukka Nurmiselle on vuosien saatossa kertynyt monipuolinen kattaus erityyppistä ja -kokoista harrastekampetta. Varustetasoksi valikoitui GT, joka oli perus-GL:n yläpuolella ja painotti urheilullisuutta, kun GT:n kanssa saman hintatason GLS:n painopiste olisi ollut mukavuudessa. Se edustaa Nurmisten perheelle tuttua käyttöautomerkkiä takavuosikymmeniltä. ”Kaupat tein kesäkuussa -92 Hämeenlinnan Auto Starckjohannilla.” Vaihdossa meni E-Kadett ja sen tilalle tuli uusi menopeli edeltävänä vuonna esitellystä Astra-mallistosta. ”Vaihdossa mennyt E-Kadett oli ollut karvalakkimallia, joten tilattiin sitten tuo GT, jossa oli Recaron penkit ja kaikki”, Jukka muistelee. Ensim mäi nen oma autonikin oli Opel, C-Kadett.” Tämä huomioiden on luontevaa, että Jukan harrasteajoneuvojen katraassa on näyte myös etuvetoaikakauden perheOpeleista. Kuljetusyrittäjyyttään liipaten hänellä on muun muassa Kontio-Sisu sekä nelivetoinen V10-Mercedes-rekanveturi – ja niiden seurana traktoreita Massey Ferguson 35:stä Fordson Dextan kautta Zetor 8045:een. Kevyemmän kaluston osalta omistukseen on päätynyt parikin 280-Mercedestä: toinen on Rukka-yhtiöllä uutena ollut W123koppainen vuodelta -77 ja sen seurana vuotta nuorempi W116 eli S-sarjalainen. Asiallista GT-varustelua täydennettiin tuoreeltaan rengasliikkeen valikoimasta poimituilla Ronal-erikoisvanteilla sekä Jukan edellisissäkin autoissa olleella Mocoman LA-puhelimella. 43. ”Kodissamme oli vuorollaan useita Opeleja, Kadetteista B-, Cja D-mallisia ja myöhemmin neljä Vectraakin. Korivalinta kohdistui kolmioviseen ja voimanlähde 1,8-litraiseen. Eikä mikä tahansa yksilö, vaan hänellä uudesta lähtien omistuksessa ollut ’92 Astra
Sellaisiksi lasken myös jakoremminvaihdot ynnä muut sellaiset. Hyvää ylläpitoa auto kuitenkin sai uutuuden viehätyksen haihduttuakin. Siltä osin autoa myös maalattiin, mutta muuten maalipinta on edelleen alkuperäinen.” Harmiton harrastettava Pian ruostekorjauksien jälkeen Opel jäi perheeseen ikään kuin vara-autoksi. ”Se on ollut kuitenkin koko ajan liikennekäytössä, joten valtiolle on mennyt hyvin rahaa, vaikka ajoa onkin ollut vähän”, naurahtaa Jukka. Ronalin 14 tuuman aluvanteet asettuivat Astran alle varhaisessa vaiheessa. ”Teknisiä murheita ei ole ollut, vaan perushuollot ovat riittäneet. Kolmipuolainen ratti ja Recaron istuimet ovat ohjaamon urheiluhengen nostattajia. Tuon rupeaman rauhoituttua oli lähellä, ettei Astra joutanut eteenpäin. Tai itse asiassa vähän sitä kauppasinkin silloin.” Omiin nimiin auto kuitenkin jäi ja sai 2010-luvun alussa osakseen vastatoimia korroosioon, joka oli vauhdittajana monen 90-lukuisen Opelin lopulle. Mocoma siirtyi kojelaudan alle Jukan aiemmista Opeleista ja sai Astrasta loppusijoituspaikkansa. Tasaista eloa Työarki piti Jukkaa 90-luvullakin runsaasti ratin takana, mutta ei Astran, joten kilometrejä punaiseen Opeliin kertyi siihen suhteellisen niukalti. Ja ajomääristä puheen ollen, viime kesän päättyessä kokonaisajomäärä oli yhä alle 124 tuhannen kilometrin. Astran ohjaimiin hyppää kuitenkin kernaasti, sillä Jukka kertoo Astran olevan ajomukavuudeltaan mieluinen huomattavasti uudempiinkin käyttöautoihin verrattaessa. Mittaristo ei ole tahtonut pysyä nahoissaan kilometrirullien verkkaisessa kiertymisessä. Viime kesänä vaihdoin tulpat ja johdot, minkä seurauksena tästä tuli käynniltään ihan eri auto.” 44 3/2025 Opel Astra 1.8i GT. GT-mallissa rengasleveys oli 185 milliä, kun GLja GLS-Astroissa käytettiin 175-millisiä. Onnistunut mainoslause muistetaan vielä vuosikymmeniä myöhemmin. ”Rakennettiin taloa vuonna 2002 ja oli viittä vaille, etten laittanut Astraa myyntiin. Jopa auringon tehokkaasti haalentamaksi tiedetty vesiohenteinen punainen värikin piti sananmukaisesti pintansa, sillä Opel sai viettää joutoaikansa katoksessa, suojassa suoralta paisteelta ja sateelta. ”Takalokarit olivat ruostuneet sen verran, että niitä piti teettää uusiksi peltisepällä. Kiivaimmin kilometrejä kertyi vuosituhannen taitteessa, kun Jukan puolison silloiset työtehtävät toivat tullessaan noin 80 kilometrin päivittäisen työmatkan. ”Ajoltaan se on varsin nykyaikainen, ja ohjaustehostimen ansiosta kaupunkiajossakin näppärä.” Tekniikka on pelannut oivallisesti tavanomaisien huoltojen siivittämänä. Voisi ounastella, että moni GT-Astra on elonsa ehtoopuolella saanut luovuttaa istuimensa jonkin sporttisen Opel-projektin tarpeisiin
Tai pikemminkin sen nimi laitettiin uusiksi: GL-, GLS-, CDja GSi-versioiden rinnalla oli nyt Sportive. GLS antoi muun muassa keskuslukituksen, plyysiverhoilun, takakyynärnojan suksiluukulla sekä lukuvalot taakse. Vuonna 1992 Astra-mallisto oli täyden tynyt sedan-versiolla. Painotusero oli myös siinä, että viistoperäisenä Astra GLS oli aina viisiovinen, kun GT puolestaan kolmiovinen. NIMELLISESTI GT Astra saapui kesällä 1991 jatkamaan Opelin mallistossa Kadettin vuosikymmeniä kantamaa tehtävää. Astra-mallistossa heti alkuun mukana olleen GTversion juju ei ollut moottoritehoissa vaan urheilullisessa ilmeessä, kun samassa hintatasossa olleen GLS:n painotus oli mukavuudessa. Malliston huipulle ja samalla GTIluokkaan asettuivat kaksilitraiset GSi-versiot: kahdeksantappinen antoi perusmallien tapaan 115 hevosvoimaa, 16-venttiilinen sen sijaan kilpailukykyiset 150 hevosvoimaa. Syksyllä 1991 Suomeen saapunut Opeluutuus lanseerattiin saman tien laajalla mallistolla, sillä suositushinnastossa seisoivat kolmeja viisioviset viistoperät sekä Caravanfarmarimalli. Tätä jatkumoa korostettiin merkin sisällä, sillä ensimmäinen Astra sai mallikoodin F, kun sitä edeltänyt viimeinen Kadett-sukupolvi oli edustanut E-sukupolvea. Kahdeksanventtiilisiä ruiskukoneita oli saatavilla 1,6-, 1,8ja 2,0-litraisina (75, 90 ja 115 hv), ja niiden lisäksi saatavilla oli 1,7 litran diesel (57 hv). Uusi moottorivaihtoehto Astra-mallistossa oli niin ikään monipistesuihkutteinen 82 hevosvoiman 1,4-litrainen, jota ei kuitenkaan GTvarustelun yhteydessä tarjottu. Ehkäpä GT herätti sittenkin liikaa odotuksia voimavaroista, joten Sportive (urheilullinen, leikkisä, vallaton) sai luvan kelvata. Neliovinen sedan liittyi mukaan seuraavana keväänä. 45. CDja GSi-malleissa ABS oli sen sijaan leivottu mukaan varusteluun. Vakiona olivat esimerkiksi ohjaustehostin ja radio kasettisoitin, mutta lukkiutumattomista jarruista sai pulittaa kymppitonnin. Poikkeuksena tästä säännöstä kaksilitraista GT:tä sai myös viisiovisena. GT-versio käsitti sen sijaan kolmipuolaisen ratin, sporttipenkit, sumuvalot, 185-levyiset renkaat, korinväriset peilinkuoret sekä koristeraidat listoissa ja puskureissa – urheilullista pakoputkenpäätä unohtamatta. Viimeksi mainitun hinta oli loppuvuodesta -91 suolaiset 151 000 markkaa, kun hinnaston avanneen kolmiovisen Astra 1.6i GL:n sai 87 400 markalla. Dieselmallia tarjottiin alkuun viisiovisena GL-versiona, kun bensakoneisia myytiin moottoritilavuudesta ja korimallista riippuen GL-, GLS-, GTja CD-varusteisina. GT:n toinen moottorivaihtoehto oli alkuun 1,8-litrainen, mutta jo vuoden -92 jälkipuoliskolla Opel-maahantuoja Suomen General Motors Oy viikkasi mallistoa uusiksi: 90-hevosvoimainen 1.8i GT väistyi ja tilalle astuivat kolmi-, nelija viisioviset 1.6i GT:t 100-hevosvoimaisella monipistesuihkutusmoottorilla. Ylläpito ja katon alla vietetyt huilihetket ovat säästäneet punaisen värin haalistumiselta. Mallivuoden -93 aikana GT-versiot saivat väistyä Astran tuontiohjelmasta kokonaan. Yksipisteruiskulla varustettu 1,8-litrainen on osoittautunut luotettavaksi voimanlähteeksi
Vähiin käy Vaadittavan 30 vuoden rajan ylityttyä Jukka teetti Astralle museoajoneuvotarkistuksen, minkä myötä tuttu Opel on ollut museorekisterissä keväästä 2023 alkaen. ”Öljypohjaan on uusittu tiiviste parikin kertaa, mutta aina se ohut muovitiiviste meinaa lähteä hikoilemaan jonkin ajan päästä, vaikka on laitettu tiivistemassaakin.” Ulkokuoren osalta ajanhammas tuntuu puraisevan lähinnä muoviosiin. Yksipisteruiskun ruokkima 1,8-litrainen on vakuuttanut viattomuudellaan, sillä läpi vuosien on tultu perushuoltojen siivittämänä. 07 Mitat Pituus 405, leveys 169, korkeus 141, akseliväli 252 cm. Takana erillisjousitus, viistosti eteen suunnatut pitkittäistuet, yhdystukipalkki, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Opelin 1 796-kuutioinen yksipisteruiskulla varustettu C18NZ on osoittautunut siis luotettavaksi voimanlähteeksi, mutta jonkinlainen tyyppimurhe tuntuu olevan öljypohjan tiiviste. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. Jukalla on harrastekalustoa henkilöja kuorma-autoista traktoreihin. Teho 90 hv /5 400 rpm, vääntö 145 Nm /3 000 rpm. Tilavuus 1 796 cm 3 . Mr-statukseen yltäneitä sisaria sillä on arvatenkin niukalti; vaikka vuonna 1992 maahamme rekisteröintiinkin peräti 4 760 Opel Astraa, oli vuodenvaihteessa liikenteessä enää 267 vuoden -92 Astraa. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, joustintuet, kolmiomaiset alatukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Pakoputken takapöntön olen puolestani uusinut pariin kertaan, mutta onneksi alkuperäistä GT-mallin päätä on saanut edelleen. 08 Suorituskyky Huippunopeus 180 km/h, 0-100 km/h 12,5 s. 01 Merkki ja malli Opel Astra 1.8i GT 02 Vuosimalli 1992 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain. Poraus 84,8, isku 79,5 mm. Astra liittyi joukkoon yksinkertaisella mutta viitseliäisyyttä vaativalla reseptillä – säilyttämällä ja ylläpitämällä käyttöautoa riittävän pitkään. Edessä levyja takana rumpujarrut. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 3-ovinen teräskori. On minulla myös jemmaan hankittuna jarrulevyä sekä -palaa ja sen sellaista”, kertoo hän ylläpidosta. Paino 1 060 kg. 46 3/2025 Opel Astra 1.8i GT. ”Etuvilkut uusin, sillä muovit alkoivat säröillä ja halkeilla, varmaan aikaa myöten UV-säteilyn vaikutuksesta. Puristussuhde 9,2:1. Etuveto
050 300 2950, Kalle Alander puh. 3 900 € alv % Alberni Tano 500 210 2700.2 kippaava lavettivaunu 1,5 m rampeilla kokonaispaino 2 700 kg umpipohjalla lavan mitat 210 x 500 cm, LED valot kuumasinkitty, hitsattu, vararengas ja teline vaijeri vinssi ja sokka kiinnitteinen vinssipukki alk. Kysy lisää lähimmästä LähiTapiolan toimistosta. Muistathan huolehtia hyvin kaikkien rakkaittesi vakuutusturvasta. Harrastajaystävällinen hintataso. 4 900 € alv %. 050 300 2940 www.vahvimmat.fi www.alberni.fi Alberni Tano 400 210 2700.2 kippaava lavettivaunu 1,5 m rampeilla kokonaispaino 2 700 kg, umpipohjalla lavan mitat 210 x 40 cm, ÖED valot kuumasinkitty, hitsattu, vararengas ja teline vaijeri vinssi ja sokka kiinnitteinen vinssipukki alk. Kattava vakuutusturva ja valinnanvaraa eri tilanteisiin. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt. 4 600 € alv % Alberni Tano 500 210 3000.2 kippaava lavettivaunu 1,5 m rampeilla kokonaispaino 3 000 kg umpipohjalla lavan mitat 210 x 500 cm, LED valot kuumasinkitty, hitsattu, vararengas ja teline vaijeri vinssi ja sokka kiinnitteinen vinssipukki alk. me teemme vielä vahvemman! SARIS maahantuonti: Alberni Oy, Pyölinmetsäntie 2?4, 21500 KAARINA Martti Alander puh. LähiTapiola johtava museoajoneuvojen vakuuttaja Suomessa jo yli 30 vuotta. Alberni Scorpio 3500 kg 550 cm autotraileri taivutetulla perällä kokonaispaino 3 500 kg, kantavuus 2 800 kg lavan mitat 210 cm x 550 cm, lohr ajourat 3 kpl 1 350 kg akselia, renkaat 195/55 R13 C loiva lastauskulma, 200 cm rampit LED ajovalot 12 V–24 V alk. 4990 € alv % Saris PL 406 204 2700.2 Black 2 800 kg kantavilla alumiinirampeilla kokonaispaino 2 700 kg, 35 cm alumiinilaidat sisämitat 204 cm x 406 cm lukittava ramppien kuljetustila vaunun alla 500/1 000 kg automatic nokkapyörä kilvissä, takuu 36 kk Black Edition 3 990 € alv % Alberni IDEA 251 umpivaunu vesija pölytiivis vaikka elintarvikekuljetuksiin kokonaispaino 750 kg, ei e-luokan ajokorttia sisämitat L134 cm x K142 cm x P251 cm avattava lasikuitukatto, sidontakiskot takanurkissa tukijalat, nokkapyörä perässä pariovet tai lastaussilta 2 800 € alv % Jos joku tekee vahvemman
Mainosten perusteella tuntuu pikemmin kuin myynnissä ei olisi ollutkaan kuin erinomaisen turvallisia vaihtoehtoja. Ne eivät silti suinkaan ole ainoat automerkit, joiden myyntiä on vauhditettu erilaisiin turvallisuusominaisuuksiin vedoten. 48. Saikohan VW:n leivissä työn vaarallisuuslisää, sillä mainittujen uudistusten tehon kerrottiin tulleen testatuksi heillä, ”jotka ansaitsevat toimeentulonsa Volkswagenwerk AG:n koeajajina”. Otsikko ja kuvassa näkyvä vastaantuleva kuorma-auto luovat suorastaan uhkaavaa tunnelmaa, mutta alareunassa rauhoitellaan, että vuonna 1967 VW 1600 TL:llä saattoi olla ”turvallisin mielin liikenteessä.” Onnettomuuksia estävinä parannuksina mainitaan ”2-piirijarrut ja varoitusvalojärjestelmä” sekä törmäysturvallisuuden elementteinä ”kokoonpainuva ohjauspylväs, kiinteät niskatuet turvaistuimissa, uusi ovien lukitus”. Turvallisuusasiaa avattiin tekstissä tarkemmin: ”Erikoiskoteloitu itsekantava korirakenne puskurista puskuriin ulottuvin runkopalkein on tunnusomainen ratkaisu Fiat 850:n turvallisuuden ja kestävyyden hyväksi.” Kolariturvallisuus ei tule Ministä ensimmäisenä mieleen, mutta vuonna 1964 Veho viesti Austin Minin turvallisuudesta monipuolisesti. Passiivisen turvallisuuden takeiksi voi tulkita määritelmät ”paksupeltinen kokoteräskori, moottori edessä, ovet avautuvat oikeaan suuntaan”. Turvallisuus ennen kaikkea Teksti: Harri Onnila • Kuvat: autovalmistajat ja -maahantuojat Volvon, Saabin ja Mercedes-Benzin maine turvallisena autona on laajalti tiedossa, ja usein ne ovatkin kulkeneet turvallisuuskehityksen eturintamassa. Vuoden 1965 mainoksessa Fiat 850:n luja korirakenne oli valittu kantavaksi teemaksi
Ja sangen kouriintuntuvasti: ”rakenne perustuu tieteellisiin tutkimuksiin ja koeajoihin, joissa on ajettu satamäärin murskaksi autoja ja joissa matkustajien ’sijaiskärsijänä’ on mittalaittein varustettu nukke”. Vuonna 1967 Veho ei nostanut esille yksittäistä Mercedes-mallia, vaan korostettiin valmistajan turvallisuustyötä laajemmin. Saab 96 V4:n turvallisuustekijöitä ei vuoden 1968 mainoksessa eritelty, mutta asia paketoitiin rautaisesti visuaalisuutta myöten: ”Saabissa ette tarvitse haarniskaa. Elite-mainoksen antia oli vuonna -70 joka tapauksessa turvallisuus, ja sen vakuuksina ”turvavyöt vakiovarusteina, laminoitu tuulilasi ja turvallisen vahva 80 hv moottori”. Kolmipistevöistä vuoden 1967 mainoksessa kyllä puhutaan, mutta kuvan takapenkkiläisillä sellaisia ei näy. 49. Turvalliseksi epäilemättä – kunhan vielä pysyi onnettomuustilanteessa sisäpuolella teräskoria, ”joka muodostaa matkustajien ympärille suojaavan kehikon”. Se on jo alun perin suunniteltu Teidän ja koko perheenne turvallisuutta ajatellen.” Syy anopin häätämiseksi kyydistä
Fiat 132:n kärkiominaisuudeksi nopeuden ja tilavuuden rinnalle nostettiin vuonna 1973 turvallisuus. Peugeot 304:stä tehtiin Ässä toisin. Vastuuntuntoisesti.” Fataalista vaihtoehdosta vihjailtiin vuoden 1970 Saab-mainoksessa, mutta tekstissä rauhoiteltiin kertomalla turvallisuuden eteen tehdyllä työllä. Hiukan.” 50 3/2025 Mainoksen imussa. Wihuri teki vuonna 1970 vaikuttavan poikkeuksen, kun se nosti esille peräpusun saaneen Hornetin: ”Viime huhtikuussa ajettiin tämän Ramblerin perään isolla kuormaautolla lähellä Hämeenlinnaa. Passiivista eli kolariturvallisuutta käsitellään automainoksissa paljon, mutta visuaalisesti perin harvoin. On sääli uusia, kauniita autoja. Asia, josta myös kannattaa maksaa. Tosin ”Saabin testausohjelma on raju, mutta emme halua kertoa siitä. Vuoden 1973 Peugeot 304 S:n luvattiin tarjoilevan turvallista ajovoimaa toisin kuin useat muut: ”Monesta vakiomallista syntyy ’ässä’ siten, että auton moottorista puristetaan irti enemmän vauhtia – piittaamatta turvallisuudesta. Turvallisuusominaisuuksista listattiin esimerkiksi seuraavat: ”korin etuja takaosa asteittain törmäyksiä vaimentava, kokoonpainumaton matkustajatila, upotetut ovenkahvat, turvalukot, kolmiosainen kokoonpainuva ohjauspyörän akseli”. Seuraukset kuten kuvasta näkyy. Peltivaurioita. Siinä kaikki.” Vaikka mainoksessa puhutaankin Ramblerista, niin uutta sellaista ei tainnut saada kuin mahdollisena varastokappaleena – Ramblernimi kun oli jo kuopattu AMC:n edestä. Ohjelma on kuitenkin välttämätön, sillä haluamme Saabin olevan niskan päällä liikenteen ’peltikontakteissa’
Vuoden 1974 mainoksessa temperamenttisen Lancian ominaisuuksiin liitettiin turvallisuus. Passiivisen sijaan painotus oli suorituskykyyn liitetyssä aktiivisessa turvallisuudessa, sillä Betan kerrottiin antavan ”pettämätöntä suorituskykyä” ja ”kaarrevarmat ajo-ominaisuudet”. Volvon ’75-malliston turvallisuutta mainostettiin itsevarmasti. 51. Yksi elementeistä oli valot: ”halogeenivalonheittimien kokoa on suurennettu, minkä ansiosta kaukovalot valaisevat paremmin ja pitemmälle, ja lähivalot leveämmän osan tietä kuin aikaisemmin”. Kirkkaudesta huolehtivat vakiovarusteiset pesurit, mutta myös parannettu laturi, jonka tyhjäkäyntikierroslukua kerrottiin nostetun. Vuoden 1974 Opel-mainonnassa lasten tunnelma takapenkillä oli vapautunut ja irtonainen, mutta turvallisuusasiat olivat silti keskiössä. Sen ansiosta ”akku pysyy täysin ladattuna myös tyhjäkäyntikierroksilla”. ”Opelissa on lukuisissa kolarikokeissa testattu vääntymätön matkustamo, asteittain kokoonpainuva etuja takapää, liike-energiaa vaimentava turvallisuusohjaus, pehmustettu kojetaulu ja toimintavarmat jarrut.” Taunuksen ’75-malliston tärkeimmät ”turvalliset tosiasiat” kerrottiin näkyvästi jo mainosotsikossa
Renault-mainoksen äärelle pysäytettiin vuonna 1976 Sotamuseossa tallennetulla kuvastolla. Fiat 132 -mainonnassa muistettiin liputtaa turvallisuuden puolesta myös vuonna 1977. Jos väite herätti ihmettelyä, oli ”16 miljardin markan turvallisuustutkimuksen laaja selonteko” pyydettävissä Renault-edustajalta. Ja se on entisestäänkin kasvanut.” 52 3/2025 Mainoksen imussa. Sellaisia olivat vuonna 1976 ”vahva teräskori, turvaohjauspyörä, luokkansa levein raideväli, etupyöräveto, pitävät teräsvyörenkaat, kevyt ja tarkka hammastanko-ohjaus, negatiivinen olkapoikkeama, kaksipiirijarrut, edessä levyt”. Ja löytyi jälkimmäiseen perustelutkin: ”Hyvät ajo-ominaisuudet, tehostetut jarrut, turvaratti, turvalukot, rullaturvavyöt, hyvä näkyvyys, hallintalaitteiden oikea sijainti ja suojaavat puskurit tekevät Renault 12:sta todella turvallisen matka-auton.” Uudessa Fiestassa Fordeissa perintönä kulkevan turvallisuuden kerrottiin näkyvän ja tuntuvan ”pienintä yksityiskohtaa myöten”. Teksti oli yhtä pysäyttävää, sillä Renault kertoi suorittamiensa ”perusteellisien turvallisuustutkimuksien” osoittaneen, ”ettei ajoneuvon jykevillä rakenteilla ja suurella massalla ole onnettomuustilanteessa suojaavaa vaikutusta – päinvastoin”. Eikä unohdeta, että nokalla oli ”suorituskykyinen 1 111 cm 3 :n moottorivaihtoehto turvallisiin ohituksiin” sekä ”vakavuutta lisäävä etuspoileri”. Ja vallan seikkaperäisesti turvakorista: ”Matkustajatila on muotonsa säilyttävä, koska sitä ympäröi kolme teräskehystä, jotka on sijoitettu kattoon, keskilinjalle ja alaosaan.” Renault 12:n koeajoon kannustettiin vuonna 1975 sekä mukavuuden että turvallisuuden vinkkelistä. Enää ei naurattanut. Vuonna 1976 saapuneen W123:n turvallisuusasioita käytiin läpi kokonaisen sivun verran, joten poimitaan sieltä vain pala nöyrän vaatimatonta turvallisuusfilosofiaa: ”Uutta autoa suunniteltaessa perustana on ollut Mercedes-Benzin kiistaton etumatka turvallisuusalueella
Ikimuistoista Volvomainontaa on 760:n ajattaminen katolta tantereeseen 80-luvun puolivälissä. Tässä kohtaa harkintakyky taisi pettää, sillä Volvo on kertonut uhranneensa lähes kymmenen esituotantoautoa ennen kuin törmäys maankamaraan onnistui toivotussa kulmassa. Vuoden 1986 mainoksessa kerrotaan, että ”joka kuukausi romutetaan harkiten seitsemän uutta Volvoa tutkimuskeskuksessa, Ruotsissa, jotta saataisiin tietää mitä todennäköisesti tapahtuu autoonnettomuudessa”. Jälkipuolella 70-lukua Citroën-mainoksissa ruodittiin ajamisen filosofiaa useammassa jaksossa. Turvallisuutta käsittelevässä osassa niin aktiivista kuin passiivista turvallisuutta käsiteltiin monisanaisesti, mutta lopuksi filosofia tiivistettiin: ”Citroën on auto, joka opettaa ajamaan oikein. Maaliskuussa 1979 oli Ford Granadan testiraportti III:n aika. Sen anti oli, että ”tulihan turvakori testattua”. Sen mukavuus ja kulun vaivattomuus on parhaimmillaan tasaisessa, ennakoivassa ajossa.” ”Äärimmäisen lujarakenteinen matkustamo, jota ympäröivät törmäysenergiaa sitovat vyöhykkeet.” Ilmankos urheileva nuoriso suosi 80-lukuista Corollaa, koska pyrkivän ajotyylin perälautana toimi auton tarjoama turvallisuus! 53. Taustalla oli useamman Granada-kuljettajan suorittama testirupeama, joka oli taksiautoilija Seppälän kohdalla keskeytynyt nokkakolariin: ”Auton matkustamo-osa säilyi kuitenkin täysin ehjänä, ovet toimivat täsmällisesti, eivätkä edes lasit särkyneet.” Autossa yksinään ollut kuljettaja oli selvinnyt ”rytäkästä vain pienin naarmuin”, joten uusi diesel-Granada oli jo liikenteessä ja ”testi jatkuu taas minunkin kohdallani”
Timo Savola Volvoihin Volvoihin hurahtanut hurahtanut 54 HA RRA STA J AN. Kiinnostus kaikkeen vanhaan, se on ollut Sastamalan Karkussa asuvan rakennus arkkitehdin punainen lanka elämässä. Yli sata vuotta vanhan talon pihapiiristä löytyy komeita klassikkoautoja – ja paljon muuta
”Komeilla ratsupaikoilla sitten muna-Volvon kyljet siellä hitsasin.” 55. Tallista löytyy myös harvinainen ’52 Renault Prairie. Kaunis ympäristö on valtavan ponnistelun tulosta. Matti antoi kipinän tähän nelipyöräisten kanssa puuhailuun. Punkalaitumelta siirrettiin myös komea aitta ja Oriveden Eräjärveltä rakoseinäinen heinälato, josta tehtiin puuliiteri. Nyt niitäkin on kertynyt enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Teksti ja kuvat: Kari Ruusunen R iippilänjärven rannalla sijaitsevalle tontille saapuessaan huomaa heti, ettei tässä olla aivan tavanomaisen omakotitalon pihamaalla. Volvo-harrastajan sekakäyttöä – kuten Timo itse asian ilmaisee – lisää niin ikään W124-sarjan coupé-Mercedes. ”Valmistuin rakennusarkkitehdin opinnoistani -91. Siellä oli ulkomailta tuotu ja tullattu Bertone, ”Maalla asuvalla pitää olla traktori”, tuumi Timo. Muuttoautona sittemmin Suomeen tuodun Quattron lisäksi jemmassa on diplomaattikäytössä palvellut Audi 100 Quattro. Lisäksi perjantai-iltainen papereiden tekeminen meni tiukalle, kun konttori oli juuri sulkeutumassa ja sunnuntaina oli jo edessä muutto Saksaan. Se PV on minulla edelleen”, Timo kertoo. Audin osto oli sujunut näkemättä autoa lainkaan. Miehen käyttöautoina on vanhoja Volvoja, harrastevälineinä ja aihioina vielä vanhempia. Nuoruutensa 80-luvulla eläneen arkkitehdin mieleen ovat syöpyneet sen aikakauden ajoneuvot. Eräs hiljainen vaihe osui 90-luvun alkuun. Esimerkiksi Volvo 262 Bertone on aina miellyttänyt miehen silmää, ja eräänä päivänä se johti heräteostokseen. Aivan tauotta hän ei ole vanhan raudan kanssa paininut. Vuonna -86 ostin ensimmäisen PV-Volvoni ja Matin tallissa sen laitoin osiksi. Komeilla ratsupaikoilla sitten muna-Volvon kyljet siellä hitsasin. Kaikessa rakentamisessa on käytetty vanhaa, muualta purettua ja käyttökelpoista materiaalia. Hän harrasti vuosimallin 1939 ja sitä vanhempia autoja. Oli lähdettävä työn perässä maailmalle.” Timo lähti Keski-Eurooppaan, jossa vierähti neljä ja puoli vuotta. Muut tontilla olevat rakennukset on tehty paikan päällä. Volvosta se lähti ”Äidin serkku, nyt jo edesmennyt Matti Passi asui Karkunkylässä. Asuinrakennuksen Timo osti vuonna 1997 Punkalaitumelta, purki ja pystytti uuteen osoitteeseen sokkelikiviä myöten. ”Vuoden 2011 Lahden Classic Motor Show’sta tuli minulle kallis näyttely. Asia saatiin kuitenkin hoidettua ja Audilla päästeltiin heti tuhannen kilometrin koeajo uuteen kotikaupunkiin. Mutta maisemaa enemmän meitä kiinnostaa Timon haalimat vanhat ajopelit, joten siirretään katse niihin. Yli satavuotiaassa päärakennuksessa asuu Timo Savola naisystävänsä Sirpan kanssa. Keväällä oli töitä joillekin ja syksyllä ei kenellekään. Ja Volvoilla mennään Automerkeistä göteborgilaistuote on muodostunut Timolle mieleisimmäksi. Sveitsistä hän osti Audi Quattron, joka sekin on edelleen tallella
Kuvissa komeileva umpikylkinen Duett päätyi Sastamalaan muutama vuosi sitten Vampulasta, jossa se vietti edelliset 40 vuotta samalla omistajalla. Fergu löytyi sattumalta. Göteborgilaista kotivaraa täydentävät vielä muutamat parempia aikoja odottelevat projektiasteiset PV-Volvot. ”Kuulin että auto olisi myynnissä. jota ei ollut rekisteröity ja josta oli verot vielä maksamatta. Duett on ollut ahkerassa käytössä ja sillä on ajeltu Kilpisjärvelle saakka, kun Timo vietti vuoden verran laatuaikaa Enontekiön Hetassa. Miehen tallista löytyy kolmaskin kuutoskoneinen ruotsinrauta, Volvo 264. Sitten se homma karkasi käsistä niin kuin kaikki muukin”, hän nauraa. Satakuusnelkku on uutena ostettu Tampereelle, Elannon Voiman toimitusjohtajalle”, Timo juttelee. Pauketta ja pärinää Ehtivän ja aikaansaavan arkkitehdin innostus ulottuu kaiken muun ohella peltovetureihin. Pressulla suojatusta Renault’sta Timo tietää, että niitä on aikanaan tuotu Suomeen ainoastaan 87 kappaletta. ”Volvo kuiskutteli nimeäni sen verran kovaa, että se oli pakko hakea pois.” Tallissa lymyilee coupé-Mercedeksen lisäksi Volvo 264 ja Timon ensimmäinen auto, Volvo PV, jonka hän osti vuonna 1986. 56 Harrastajan pakeilla 3/2025. David Brown, Volvo, Ferguson, Renault ja M.A.N, siinä työkoneiden merkit. ”Kun muutettiin tänne maalle, piti taloon hankkia luonnollisesti traktori. Volvo kuiskutteli nimeäni sen verran kovaa, että se oli pakko hakea pois. Tänne Karkkuun se sieltä sitten tuli”. Pari vuotta sitten hankittu David Brown Cropmaster odottaa kunnostusvuoroaan. Jälkimmäinen on takavetoinen eikä merkille tavanomainen nelivetomalli. ”Menin kerran Lempäälään ostamaan yhtä vanhaa pöytälamppua. Volvo tuotiin kaverin kuorma-autolla Pohjois-Suomesta. Samaan kategoriaan hankinnan suhteen menee keväällä 2024 taloon tullut Volvo 164. Reissulta tarttui mukaan lampun lisäksi polkupyörä ja diesel-Ferguson.” Vuosi Enontekiöllä tutustutti arkkitehdin moottorikelkkailuun – niinpä Riippilänjärven rannoilla raikuu talvisin vanhan peltipailakankin pärinä
28 vuotta siinä urakassa kului, ja sitten päätin, että haen kirjalle taittajan ja pankista rahaa.” 57. Vuonna 2016 julkaistu kirja Karkun kylistä on Savolan kokoama, yli 300-sivuinen kuvateos seudun ominaispiirteistä, tavallisen väestön asutuksesta, huvilakulttuurista sekä teollisuudesta, joita ruokki jo 1800-luvulla seudulle tullut rautatie. ”Aloin aikoinaan keräämään seudun ihmisiltä ja perikunnilta vanhoja valokuvia. Timo on kunnostautunut myös paikallishistorian tallentajana. Timo työskenteli 90-luvun alussa Sveitsissä ja toi sieltä muuttoautona Audi Quattron. Volvo 164 on koko ikänsä vaikuttanut Pirkanmaan alueella. RAKENNUSPERINTEEN JA KULTTUURIN VAALIJA Timo Savolan perinnerakentamistouhuista kiinnostuneiden kannattaa surffata Kotilieden sivuille, josta löytyy hakusanalla ”Rumeli” lehteen laadittu artikkeli suuresta urakasta. Punkalaitumelta siirretyn talon edessä poseeraava Volvo 262 tarttui Timon mukaan Lahden näyttelystä
Ne kaikki ovat säilyneet, ja yksi niistä komeili Seinäjoella näyttelyn alkupäässä. Yhdysvaltain markkinoille tehty Kawasaki KZ 700 oli tuotannossa vain vuonna 1984. Teksti ja kuvat: Mika Rassi E telä-Pohjanmaa on luvattu maa eritoten kaksipyöräisen moottoriurheilun harrastajalle. Liki joka kylästä löytyy jokin pärinäkerho. Lakeuden Lakeuden kutsu kutsu 58. Aaltonen myös perusti speedwayjoukkueen Turun Hakkapeliitat. Speedwayn toi Suomeen turkulainen liikemies August Aaltonen. Ei siis ihme, että maakuntakeskuksessa pidettävään prätkäja moponäyttelyyn riittää niin esittelijöitä kuin kävijöitä. Kaksipäiväisessä tapahtumassa Seinä joen raviradalla oli paikalla yhdistyksiä, myyjiä, yrittäjiä ja esiintyjiä aiheen ytimestä ja liepeiltä. Kaksipyöräisten näyttelyssä Seinäjoen raviradalla oli vetonaulana nuorisoajokkien osasto. Erityisesti jälkimmäinen oli ilahduttavan laaja otanta erilaisia käyttöpelejä ja rakennelmia. Yläkerran näyttelyn oli koostanut nuori harrastaja, ja ilman tällaista porukan sisäistä voimahahmoa se tuskin olisikaan ollut yhtä nautittava. Seinäjoki 8.–9.3. Vuonna 1949 hän rakensi kotikaupunkiinsa Suomen ensimmäisen speedwayradan. Lieneekö tämä Aulis Hämeenkorven pyörä Suomen ainoa. Aaltosen yrityksen verstaalla rakennettiin joukkueelle kolme pyörää. Kuvakoosteessamme tavataan ihmisiä ja ajopelejä tuulisen lauantain tunnelmissa. Prätkä-, koneja rompepäivien näyttely oli jaettu osapuilleen niin, että Ravikeskuksen alakerrassa oli moottoripyörien ja näytteilleasettajien osastot ja yläkerrassa nuorisoajokit
Neuvostoliitossa, tarkemmin sanottuna Pohjois-Kazakstanissa Petropavlovskin pienmoottoritehtaalla vuonna 1970 valmistuneessa aggregaatissa ei ainakaan ole suunnitellun vanhenemisen siruja. Jouni ja Markus toivovat pikaista muutosta asiaan, ettei harrastus tykkänään kuole. Verhoilija Aliina Hirsimäki Ilmajoelta kertoi tekevänsä aika paljon töitä ajoneuvojen ja työ koneiden kimpussa. 59. Kun kuski pitää vakuuttaa erikseen, rahaa palaa. Etelä-Pohjanmaan maastomotokerhon Jouni Raskun ja Markus Puskalan kanssa tuli puheeksi kisapyörien vakuuttaminen. Varaosia voi olla vaikea saada jo siksikin, että tehdas on sittemmin lopettanut toimintansa. Hinta oli 200 euroa, ja moottorissa ainakin on puristuksia. Speed way on kerhon pääasiallinen laji, ja sitä Jerekin ajaa. Tomin sydäntä lähellä ovat itse suunnitellut ja toteutetut modernit ja suorituskykyiset pyörät. Jere Kujanpää edusti näyttelyn järjestävää tahoa eli Seinäjoen Moottorikerhoa. Seinäjoen suunnalla voi siis bongata näyttävän moottoripyöräletkan viikoittain. Botniaringillä saa mukavan hien päälle, Tomi toteaa. Koko Suomen nais moto risti kerhossa on noin 350 jäsentä, joista pohjan maalaisia on nelisen kymmentä. Lenkki tyylinä on ajaa yhdessä sen sijaan että kukin ajaisi omia reittejään sovitulle kohtauspaikalle. VMPK:n Etelä-Pohjanmaan aluekerhon eli Lakeuren huima päiden osastolla paljon kiinnostusta keräsi Kari Ylisaaren tuore hankinta. Lapista löytynyt vuoden 1934 Harley-Davidson C on yksisylinterinen ja pienen valmistus määränkin vuoksi harvinainen ajokki. Verkkohäiriöiden varalta on hyvä olla virtalähde omasta takaa. Omaa verstas tilaa leideillä ei ole – he ovat aina tien päällä. Sari Kekola ja Tiina Tikkaoja edustivat Ladie’s Bike Club Pohjanmaata. Kari olisi muutoin pannut sen käymäänkin, mutta hukkaava voitelu sotkee pahasti. Tomi Anttilan käsialaa tämäkin. Kuvan hirmua Tomi on tehnyt vuosikausia, ja se on kovasti muuttunut ensimmäisistä versioista. Aliina järjestää myös työpajoja. Niiltä vaaditun liikennevakuutuksen luonne muuttui vastikään siten, että onnettomuustilanteessa vakuutus ei katakaan enää itse kuljettajaa. Tunturi Super Sportin runko ja moottori, Helkaman vanteet ja Matchless G50 -kilpurin sapluunan mukaan tehty tankki. Tomi Anttila pyörittää naapurimaakunnan puolella Parkanossa Tomi’s Custom Garagea, jossa tehdään moottoripyöriin kaikenlaisia muokkausja korjaustöitä. Vuoden 1999 Jawan on ostanut aikoinaan Jeren vaari, joka aloitti harrastuksen
Sen oli koonnut 16-vuotias Matias Hautamäki. Korven Tunturi City oli ainokainen turkulaismerkin edustaja koko salissa – sekin myynnissä. Ilahduttavaa oli, että vanhemmatkin kävijät ihailivat koko lailla varauksetta yläkerran antia. Näyttelyn kiinnostavin osasto oli yläkerran nuorisoajokit. Ilokaasua nautiskeleva vuoden 1976 Monkey oli lajinsa vanhin yläkerrassa. PV taisi olla yläkerran yleisin vehje. Tärkeää, että harrastuksen periaatteita jo nuorena ajatellaan, oli johtopäätös mikä hyvänsä. Sitä löytyi niin rennosti viriteltynä kuin puhdasoppisesti entiöitynä. Ilman uutteraa sisäpiiriläistä esille tuskin olisi saatu näyttävää kattausta nuorten tekijöiden aikaansaannoksia. T. Olihan siellä vanhempia kevareitakin, kuten Heikki Ojalehdon kaksi Honda DAX:ää, toinen 70-luvulta ja toinen 90-luvulta. Lauri Ala-Varvin PV on omistajan mukaan pelastettu museoinnilta. Pekka Antilan mopo kuului jälkimmäiseen joukkoon. Kaljakori sopii mopoon kuin mopoon, tyhjä tai täysi, päälle tai alle. Yläkerran messuherran isän Juha Hautamäen Honda Monkey vuodelta 1978. Elmeri Mattilan 190-kuutioinen Skyteam Manki oli yksi yläkerran vastaansanomaton esimerkki nuorten pieteetistä ajokkien rakentelussa. 60 3/2025 Prätkä, kone ja rompepäivät
Kustaa Kolmannen tie 75, Kangasala Myyntipaikat 30€, käteismaksu www.kaasutinexpertti.fi www.kaasutinexpertti.fi Pulstarpulssisytytystulpat Pulstar parantaa moottorin reagointia, mahdollistaa suuremman vääntömomentin ja korkeamman huipputehon. klo 8-15 Lauantaina 23.8. 9––15 15 FIAT LANCIA Varaosat 1950–1989 Hämeenlinna, Renko Puh. 050 523 8951. info@kaasutinexpertti.fi, puh. klo 8-15 Lauantaina 28.6. 9 la 17.5. klo 8-15 Lauantaina 28.6. Pulstar-plasmapulssisytytystulppia on saatavana 10, 12 ja 14 mm kierteillä useimpiin moottoreihin sopivina. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa. 0400 517 245 (mieluiten viestillä) VARAOSA PÄIVÄT 24.5. klo 8-15 Mobilian yläpihalla, tiemestarin tukikohdassa. klo 8-15 Mobilian yläpihalla, tiemestarin tukikohdassa. ROMPEMARKKINAT Päijät-Hämeen 16-17.5.2025 Jokimaan raviradalla Lahdessa perjantaina iltatori ja lauantaina päivätapahtuma Harrasteautoille oma KLASSIKOT -parkki Alueella ravintola / puffetti Yleisölle Perjantaina klo 15:00-21:00, lauantaina 8:00-16:00 Pääsymaksu 5 euroa, ei paikoitusmaksua Myyjille Myyntipaikat ruutu 7x7m, 50 e/2pv, 5x7m 40 e/2pv Myyjät alueelle perjantaina klo 12 alkaen Lauantaina klo 6:00 alkaen Ei elintarvikkeiden myyntiä, ei ennakkovarauksia Tiedustelut arkisin 18-21 Matti Pikkarainen 040-7282375 Jorma Päivärinta, 0500-498859 Tervetuloa ! Päijät-Hämeen Mobilistit puh. WWW.SAMINOSAT.NET HARRASTEAJONEUVOILLE ERILLINEN PYSÄKÖINTIALUE ALUEMAKSU 5€, ALLE 10-VUOTIAAT ILMAISEKSI Sunnuntaina 18.5. klo 8-15 Lauantaina 28.6. klo 8-15 Lauantaina 23.8. 0400 745 915 • bh@britti-helmet.fi Vestrantie 12 • 01750 Vantaa Britti-Helmien Britti-Helmien kevätrompe kevätrompe la 17.5. klo 8-15 Mobilian yläpihalla, tiemestarin tukikohdassa. klo 8-15 Lauantaina 23.8. Kustaa Kolmannen tie 75, Kangasala Myyntipaikat 30€, käteismaksu HARRASTEAJONEUVOILLE ERILLINEN PYSÄKÖINTIALUE ALUEMAKSU 5€, ALLE 10-VUOTIAAT ILMAISEKSI Sunnuntaina 18.5. Kustaa Kolmannen tie 75, Kangasala Myyntipaikat 30€, käteismaksu HARRASTEAJONEUVOILLE ERILLINEN PYSÄKÖINTIALUE ALUEMAKSU 5€, ALLE 10-VUOTIAAT ILMAISEKSI Sunnuntaina 18.5. Hinta alkaen 22,00 €/kpl
Vielä kerran vanhassa osoitteessa Polttoainetankkeja Tunturiin. 62. Vanhojen ajopelien sekä nostalgisten keräilyesineiden harrastajien kevätkautta käynnisteltiin perinteiseen tapaan Turun Talviheikkitapahtumassa. Rompepöytiä koluttiin haikeissa tunnelmissa, sillä kävijöille tutuksi tullut messuhalli jatkaa näillä näkymin urheiluväen areenana. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Turku 2.3. Sisään astujaa tervehti sympaattinen Trabant, jonka hattuhyllyllä komeili toinen samanlainen. Näiden kanssa pääsee maalaushommiin kulkematta paikkaamon ja kittaamon kautta
Arpoja tukkuhintaan. Salminen on omistanut saman auton viitisen vuotta 90-luvulla, toista omistuskertaa on nyt takana jo vuosikymmenen verran. 63. Vieläköhän onnetar odottelee Volkkarin kanssa onnekasta voittajaa. Harmaita mutta ei lainkaan tylsiä menovehkeitä pikku kaahareille. Risto-Jussi Salminen esitteli Renaultkerhon osastolla R5 Alpine Turboaan. Lokariauto kulkee bensalla, formulamallinen energiajuomalla. No nyt on kasaria! Monogramin valmistama pienoismalli oli esikuvalleen uskollinen, ja pellin alta löytyi Chevyn kasi Ferrarin V12:n sijasta. Aika monen entisen nuoren sormia alkoi kummasti syyhyttää radio-ohjattavan Quattron äärellä
Moni katsoi aluksi, että tavarapaljouden alla pilkottaa rantakirpun kori, mutta kaupan olikin sellaisella varustettu peräkärry. Nostalgisia lentoaiheisia leluja oli tarjolla niin ilmakehässä kuin sen ulkopuolella liikkumiseen. Ulf Jahnssonin Levi’svarusteinen Jeep CJ5 Pargas oli Retro Carsin osaston vetonauloja. Rekisteröidystä omavalmisteesta pyydettiin viittäsataa euroa – ei paha. Symppis Jawa haikaili uutta käskyttäjää 800 euron pyynnillä. 64 Talviheikki 3/2025. Kahteen messuhalliin oli saapunut mukavasti myyjiä, eikä ostajaehdokkaistakaan näyttänyt olevan pulaa. Talviheikki on suosittu tapahtuma keräilyesineiden kuten vanhojen leikkikalujen ystäville. Taitto-Jopossa pisti silmään ohjauslukko. Onko tällaisiakin ollut
65. Muutama lämpöaste eikä lunta saatikka jäätä missään, eli otollinen keli kaasutella harrastevehkeellä paikalle. Viehättävän latolöytömäinen pikku-Puch veti monia puoleensa. Rompetta oli totuttuun tapaan tarjolla joka lähtöön varaosista keräilytavaroihin. Varsinaista harrasteparkkia ei messuhallin liepeillä ollut, joten kiinnostavaa kalustoa piti haeskella arkiautojen lomasta
Porin seudun krossihommia esiteltiin laajasti. Ehkäpä jotkut kävijöistä saivat karnevaalihumun ohessa kipinän uuden harrastuksen aloittamiseen – tällaisessa tilaisuudessa siihen oli ainakin loistava mahdollisuus. Teksti ja kuvat: Kari Mattila M aaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetty Pori Motorshow veti Karhuhallin täyteen kiinnostavaa kalustoa: museoautoja, veteraanimoottoripyöriä, rakennettuja jenkkejä, prätkiä ja mopoja, kilpakalustoa, radio-ohjattavia autoja ja vaikka mitä muuta. 66. Ensimmäinen laite ilmestyi markkinoille vuonna 1978, ja pärinää kesti aina 90-luvun alkuvuosiin saakka. Nelson Tyler ryhtyi 70-luvulla pohtimaan kuinka yhdistäisi moottoripyöräilyn vesillä liikkumiseen. Moottorijuhlat Pori 1.–2.3. Classicpuolen maskottina komeili siistikuntoinen Suzuki RM 125 ajan hengen mukaisesti puetun somistenuken kera. Erilaisten ajopelien harrastajien kannattaa lyöttäytyä yhteen ja tuoda ajokkinsa kaiken kansan nähtäville. Kehittelyn tuloksena syntyi riemastuttavan hauska Wetbike. Näin toimii Pori Motorshow – suosittu koko perheen tapahtuma, jossa oman porukan tekemisiä pääsee esittelemään uudelle yleisölle. Ja koska jotakuinkin jokainen on kiinnostunut jostakin pärisevästä, niin yleisökin löysi paikalle runsain joukoin
Opel GT keräsi uteliaita ympärilleen. Kuin Corvette pienoiskoossa, tuumivat monet GT:n ensimmäistä kertaa kohdanneet – aivan kuten aina ennenkin. Autoharrastajille tuttu laite oli selvästi useille aivan outo ilmestys. Mikko tietää tehneensä kestävää jälkeä, sillä pikkuväkeä suorastaan kehotettiin nousemaan kyytiin ja vääntelemään vivuista. Runsaan kattauksen joukossa oli useiden tyylilajien edustajia. 67. Rakennetut jenkkiautot olivat näyttävästi esillä. Jokaisella autolla on tarina; tämä viissatku löytyi pari kolme vuotta sitten Maranellosta ja tuotiin ajamalla Suomeen. Näyttelypyörien joukossa oli myytävää kalustoa. Hienokuntoisen Jawa Stylen pyynniksi oli rustattu 1 900 euroa, taaempana pilkottavan Honda CB 650:n hintalapussa seisoi 2 500 euron lukema. Modernin kilpa-auton näköinen peli on kohta museoiässä sekin – formula on kaudelta 1998. Mikko Vuorsolan nikkaroima Pikku G -sähkömaasturin kori on tehty käsityönä pellistä. Classic-ratapyöräilyn pohjoismaiden mestari Eero Syrjäsen ’71 Honda Drixton -kilpuri tutustutti kävijöitä mutkarataharrastuksen välineistöön. Näyttelyssä halukkaat pääsivät kokeilemaan kaikenlaista, kuten tunnelmaa aidon F1-auton kuljettajan paikalla
Neljän kärkimerkin ryhmä oli sama ja samassa järjestyksessä kuin vuotta aiemmin: VW, Ford, Opel ja Fiat. 68 196 6 196 6. Kympinkärjestä vuoden 1966 osalta luiskahtaneita olivat englantilaiset – sekä Austin että Morris. Sellaista syynättiin Klassikot 6/2009:ssä. Suomeen saapui uutena vain muutama Lotus-Cortina, joidenkin lähteiden mukaan seitsemän. Peliliike toimi – automyynti hyytyi. Korpivaara oli eittämättä osunut kultasuoneen uudella japanilaismerkillä, jonka tuonnin se oli aloittanut vasta tovia aiemmin, vuonna 1964. R e k is t e ri ot t ei t a 19 66 Verottajan vastaisku Opel-kauppa kävi 60-luvun puolivälin jälkeisessä Suomessa kivasti, sillä vetovoimaa antoi B-sukupolveen siirtynyt Kadett. Lähes 100 000 uuden auton myynti sai valtiovallan pelästymään ulkomaille vierivistä markoista ja kiristämään autoverotusta vuonna 1966. Yksi vuonna -66 rekisteröidyistä oli tämä tarinavoimainen yksilö, jonka pyrkivää menoa Ahvenistolla seurasimme numerossa 8/2014. Yksi näkyvä muutos merkkikohtaisessa kymmenen kärjessä kuitenkin oli. Aiemmin Toyotaa ei ollut näkynyt 15 parhaan listalla, mutta nyt se oli suoraan seitsemäs. LS Coupén ohella saatavilla oli L Coupé eli niin sanottu Kiemen-Coupé. Teksti: Harri Onnila • Kuvat: toimitus V uoden 1966 ensirekisteröintien osalta kotimainen automaailma makasi niin kuin ennenkin. Yleisempien sedanien ja viistommalla takalasilla toteutetun LS Fastback -mallin rinnalla coupé-kyytiä oli tarjolla kahdella eri C-pilarilinjalla. Samoin Simca oli kymmenen parhaan ulkopuolella, tilalla sen sijaan Volvo sekä Renault
Yksi tunnetuimmista lienee tämä Coronet 440, joka on tuttu niin Vehoniemen automuseon tiluksilta kuin lukuisista harrastetapahtumista. Datsun 3 908 7. Fiatin mielenkiintoisista vaiheista kuulimme vuoden 2009 kolmosnumerossa. Vuolaan Fiiu-virran vaahtopäisin oli 600-malli, mutta oli kuohuissa muitakin. Jälkituonti on ollut mojovaa, mutta kyllä Suomi-autojakin sinnittelee. Volvo 2 248 9. Fiat 6 461 5. Renault 2 072 10. Sallisten perheen uutena hankkiman Dodgen äärellä olimme numerossa 7/2019. Opel 6 513 4. Vuonna 1966 Dodge ei mahtunut 15 suosituimman automerkin joukkoon, mutta pari suvea sitten niitä oli viidenneksi eniten vuonna -66 rekisteröidyistä henkilöautoista. Neckar 1 937 Rekisteröityjä uusia henkilöautoja vuonna 1966 yhteensä 78 670. Fiat 1500 Coupé Pininfarina edustaa vuoden -65 tuotantoa, mutta asettui rekisteriin ja ensiomistajansa kuvanveistäjä Eila Hiltusen käsiin vasta seuraavan vuoden puolella. Vuonna 1966 rekisteröityjä henkilöautoja rekisterissä/ liikennekäytössä kesällä 2023 222 105 500 264 79 108 68 Vuonna -66 Fiatin menekki Suomessa oli lähes 6 500 henkilöautoa. Moskvitsh 6 040 6. Toyota 2 868 8. Ford 10 714 3. Jälkimmäisten joukossa oli todennäköisesti tämä 965AE, johon perehdyttiin 2/2013-numerossa. Volkswagen 14 137 2. Konela alkoi tuoda Jaltaa vuonna 1965 ja sitä rekattiin maahamme tuona vuonna oikeastaan enemmän kuin voisi arvata: Autotuojien rätinkien perusteella 547 autoa ja seuraavana 528. 69. Volkswagen Ford Volvo Chevrolet Dodge Opel Plymouth Mercedes-Benz Fiat Toyota 942 433 868 572 227 112 216 105 186 173 117 114 52 Vuonna 1966 rekisteröityjä henkilöautoja oli kesällä 2023 rekisterissä 4 791 ja niistä liikennekäytössä 2 463. Rekisteröidyimmät automerkit 1966 1
Ford Anglia 158 5. Kolean kevätpäivän ajokkina suomalaiskilpiin heti uutena asettunut ’66 Alfa Romeo Spider 1600. Volkswagen Kupla 779 2. Isona tekijänä tämän taustalla oli valtiojohdossa herännyt huoli valuutan karkaamisesta muille maille. Ford Mustang 305 4. Eurooppalaisia amerikkalaismaustein Tämän päivän harrasteautoilun vinkkelistä vuoden 1966 autosato näyttäytyy pitkälti odotuksienmukaisena. Ford Anglia 87 5. 70 3/2025. Ford Cortina 135 6. Chevrolet Impala 42 9. Tällaisesta naamataulusta tuli vuonna -66 Suomessakin tuttu, sillä Valianteja kilvitettiin Autotuojien tilaston mukaan 412 yksilöä. Chevrolet Impala 65 Vuonna 1965 tuotantoon tullut Renault 16 lukeutui ensimmäisiin todellisiin monikäyttöautoihin hatchback-koreineen. Tuntuvimmin muutos vuoden -66 autoissa näkyy aikansa edullisien ja suosittujen automerkkien ja -mallien katona: harrastekäyttöön yltäneiden kyseisen vuoden henkilöautojen joukosta ovat voimallisesti kadonneet niin Mosset kuin Neckarit. Vuonna 1966 rekisteröityjä automalleja liikennekäytössä kesällä 2023 1. Sen myötä palattiin hetkeksi säännöstelyyn, ja autotuontiin käytettävälle valuuttamäärälle asetettiin ylärajaksi 120 miljoonaa markkaa; edeltävänä vuonna uusiin autoihin oli palanut lähes 170 miljoonaa markkaa. Volvo Amazon 424 3. Opel Kadett 51 7. Yleisimpiä puheena olevan ajanjakson menopelejä ovat aikanaankin eniten myydyt eurooppalaiset automallit Kuplan, Amazonin ja muutaman Ford-mallin johdolla, seuranaan tutut jenkkiraudat kuten Mustang, Dart ja Valiant. Toyota Corona 78 10. Cadillac DeVille 41 10. Ford Mustang 204 3. Datsunkaan ei mahdu kympinsakkiin, Toyota sen sijaan niukasti. Käsillä olevien maksutaseongelmien voittamiseksi autoveroa – kas kummaa – korotettiin. Vuonna -66 Renault-myynnin Suomessa kympinsakkiin nostaneisiin suosikkeihin se ei lukeutunut, mutta osansa yli 2 000 auton menekille se kuitenkin antoi. Säännöstelyn myötä autonostajien arkeen paikoin palasivat aiemmilta vuosilta tutut rajoitukset saatavuudessa ja pidemmät toimitusajat. Vuonna 1966 rekisteröityjä automalleja rekisterissä kesällä 2023 1. Barracuda-mallia saapui sen sijaan vain 20, joukossa tämä kauppaneuvos Kalle Kaiharille uutena mennyt vauhtiperä. Ford Cortina 68 6. Pitkälti alkuperäiskunnossa säilyminen on joka tapauksessa poikkeuksellista, ja sellaisella pääsimme kurvailemaan julkaisussa 5/2023. Volvo Amazon 192 4. Tämän upean 16:n kohtasimme numerossa 2/2015, jolloin ranskattaren mittarissa oli häkellyttävästi vasta 3 358 kilometriä. Opel Kadett 109 8. Säännöstelyä ja verotusta Autotuojien ja -merkkien välistä vääntöä huomattavampi tekijä oli koko automenekin notkahdus: edeltävän vuoden lähes 100 000 rekisteröinnin sijaan vuonna 1966 kilpensä sai alle 79 000 henkilöautoa. Volkswagen Kupla 357 2. Dodge Dart 115 7. Auton vaiheista tarkemmin numerossa 3/2021. Dodge Dart 46 8. Plymouth Valiant 88 9. Toyota Corona 38 R e k is t e ri ot t ei t a 19 66 Siinä missä kansanmallit ajettiin kiivaasti kadotukseen, on harvalukuisilla erikoisautoilla ollut todennäköisempi mahdollisuus selvitä läpi vuosikymmenten. Vuoden -66 puolivälissä voimaantullessa muodossaan autovero laskettiin seuraavasti: se oli henkilöauton verotusarvo korotettuna 50 prosentilla ja vähennettynä 2 250 markalla, mutta kuitenkin siten, että vero oli aina vähintään 50 prosenttia verotusarvosta
Näytöt ma-pe klo 10–18 Kysy lisää puh. 0400 484 497 Huutokauppakeskus Turenki, Alangontie 3, 14200 Turenki Tee itse SICK WEEK FLORIDA MOTORSHOW PORI 2025 BUICK ELECTRA 225 4D HT ’60 • CHEVROLET MASTER SEDAN ’38 CHEVROLET IMPALA SPORT COUPE LSA ’59 FORD THUNDERBIRD CONVERTIBLE ’59 OLDSMOBILE HURST/OLDS ’84 PONTIAC LEMANS CONVERTIBLE 6.2 ’67 RAM SPORT HEMI ’16 • H-D SPORTSTER ’00 LISÄKSI ESITTELYSSÄ PIENOISMALLI OMASTA AUTOSTA 70 02 45 -2 50 3 PAL VKO 2025-21 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi Rakkaudesta Rautaan • 3/2025 • 11,90 € Lo-Boy YLI 700 HV VILLIKISSA DODGE DART SWINGER HELLCAT ’69 FORD A ROADSTER ’31 VIRALLINEN RAM MAAHANTUOJA CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS Avoinna Ma-Pe 9-17 • Mustikkatie 2B, Lohja • Soita 044 551 2411 • janne.noukkala@carvista.fi KATSO KAIKKI MALLIT CARVISTA.FI LIMITED NIGHT LARAMIE NIGHT RHO TUNGSTEN VIRALLINEN RAM MAAHANTUOJA CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS Avoinna Ma-Pe 9-17 • Mustikkatie 2B, Lohja • Soita 044 551 2411 • janne.noukkala@carvista.fi KATSO KAIKKI MALLIT CARVISTA.FI UUSI 2025 mallisto nähtävillä! LIMITED NIGHT LARAMIE NIGHT RHO TUNGSTEN VIRALLINEN RAM MAAHANTUOJA CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS Avoinna Ma-Pe 9-17 • Mustikkatie 2B, Lohja • Soita 044 551 2411 • janne.noukkala@carvista.fi KATSO KAIKKI MALLIT CARVISTA.FI UUSI 2025 mallisto nähtävillä! LIMITED NIGHT LARAMIE NIGHT RHO TUNGSTEN VIRALLINEN RAM MAAHANTUOJA CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS Avoinna Ma-Pe 9-17 • Mustikkatie 2B, Lohja • Soita 044 551 2411 • janne.noukkala@carvista.fi KATSO KAIKKI MALLIT CARVISTA.FI UUSI 2025 mallisto nähtävillä! LIMITED NIGHT LARAMIE NIGHT RHO TUNGSTEN VIRALLINEN RAM MAAHANTUOJA CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS Avoinna Ma-Pe 9-17 • Mustikkatie 2B, Lohja • Soita 044 551 2411 • janne.noukkala@carvista.fi KATSO KAIKKI MALLIT CARVISTA.FI UUSI 2025 mallisto nähtävillä! LIMITED NIGHT LARAMIE NIGHT RHO TUNGSTEN AM ER IK AN RA UT A 3/ 20 25 NR O 99 ”K O RIS SA O LI TO SI M O N TA KE RR O ST A M AA LIA IH AN EH KÄ SE N TA KIA , ET TÄ SE KU LT AIN EN O LI VA IN KA RH EN N ET TU EN N EN YL IM AA LA U ST A.” til aa .vi ip al em ed ia t.fi /a m er ik an ra ut a AMERIKAN RAUTA NYT LEHTIPISTEISSÄ. – autoja otetaan myös huutokaupattaviksi! Jokaisessa huutokaupassa noin 2 500 erilaista kohdetta. POHJOISMAIDEN SUURIN KERÄILYHUUTOKAUPPA turenkiauctions.fi Vuodessa kuusi huutokauppaa, joissa jokaisessa myös KLASSIKKOAUTOJA – seuraavan kerran 24.–25.5
Vuodesta 1995 Arendalin kaupunginosassa sijainneen museon sulkeminen ei kuitenkaan merkinnyt Volvoperinteen vaalimisen päättymistä merkin kotikaupungissa. Teksti ja kuvat: Harri Onnila V olvo-henkilöautoja valmistavan yhtiön sekä Volvon raskaan kaluston konsernin yhteistyössä ylläpitämä Volvo-museo Göteborgissa tuli tiensä päähän vuoden 2023 lopussa. Lisäksi tiloissa tarjoillaan ravintolapalveluita ja ajoittain muita viihde-elementtejä kuten elävää musiikkia. Kuulimme Volvo-maailman käytävillä huhua, että kokoelma olisi asettumassa varastotyyppisiin tiloihin, joihin ilmeisesti järjestyisi vierailumahdollisuuksia myös yleisölle. Näin ollen esimerkiksi perhelomailun kannalta puitteissa on varmasti jokaiselle jotakin, kun aiemmassa museossa oli vanhoista Volvoista kiinnostuneelle paljon – ja muille mukanaolijoille vähemmän. Mutta kyllä World of Volvo -kokonaisuudenkin kohdalla Volvo-museosta voi ainakin epävirallisesti puhua, sillä sen verran runsaasti vanhaa ruotsinrautaa tiloihin on sentään asetettu. Tämä digikapistus antaa mahdollisuuden testata miten erilaiset ulkoiset häiriöt vaikuttavat ajosuoritukseen liikenteessä. Ei, mutta uusi aikaa vaatii uudet kujeet, sillä vahvasti ajoneuvoja konekalustoon keskittyneen museon tilalle avattiin huhtikuussa 2024 myös muuhun kuin ajoneuvoihin keskittyvä World of Volvo -keskus. Aiheen tiimoilta herää myös kysymys: missä aiemman museon runsas kalustokattaus oikein on. Näyttävää skandinaavista arkkitehtuuria edustavan viisikerroksisen Vol vomaa ilman näyttelytiloissa kävijää aktivoidaan erinäisillä elämyshoukuttimilla, joissa hyödynnetään moderneja digitaalisia elementtejä. Kaiken Kaiken maailman maailman Göteborgin elämyksellinen World of Volvo tarjoaa rajallisemmin rautaa kuin aiempi Volvo-museo. Virtuaalisena ajokkina nostalgiahenkisesti 700-sarjalainen. 72. Tätä tukee myös sen sijainti Göteborgin kaupunkikeskustassa, mikä palvelee yleisövirtoja aiempaa sujuvammin. Uusi Volvo-keskus pyrkii puhuttelemaan siis aiempaa laajempaa kävijäkuntaa. Ei onneksi hukassa, vaan tallessa edelleen
Aikanaan vähäteltiin, että onko DAF-sukuinen pikku-Volvo oikea Volvo lainkaan. Urheilumallisilla autoilla ajetaan usein suhteellisen vähän tavanomaisempiin automalleihin nähden. Äärimmäinen esimerkki on newyorkilainen lukion opettaja Irv Gordon, joka osti huhtikuisena perjantaina 1966 uuden 1800 S:n, mutta oli jo seuraavana maanantaina takaisin Volvo-diilerin pihassa. Ravintolaja muut viihdepalvelut ovat kokonaisuudessa vahvasti läsnä. Jos kuvassa näkyvä katumaasturi-Volvo näyttää jotenkin omituiselta, niin pitää paikkansa: pyöriä lukuun ottamatta se on kasattu Lego-palikoista. Volvoissa suoraviivaisen kantikkaat linjat olivat muotia 70-luvulta lähes vuosituhannen taitteeseen, mutta sitä ennen oli toisin. Ehkäpä himotuin ysäri-Volvo on mureasti ääntelevä, viisipyttyisellä 240 hevosvoiman turbokoneella kiirehtivä 850 T-5R. Pyöreitä muotoja mehevimmillään edusti toisen maailmansodan jälkeen tuotantoon tullut PV444. Ei ongelmien vuoksi, vaan siitä syystä, että oli jo ensihuollon aika. Ja jos alkuun olikin kangertelua, niin Volvon kaksilitraisella koneella liikehtinyt 360 oli jo useampien makuun. Ja nimenomaan keltaisena; niitä piti valmistaman 2 500 yksilöä, mutta 2 537 tehtiin ja 321 niistä asettui uutena Ruotsin kilpiin. Näytillä oleva aluvanteinen GLT-versio on Britanniasta, jossa 300-sarja olikin sangen suosittu. Yllättävän kysynnän vuoksi hellyttiin valmistamaan samaan syssyyn 2 516 mustaa yksilöä ja 1 911 vihreää. Sen taival jatkui vuoteen 1957, mutta kaarevia linjoja jatkettiin PV544:n myötä vuoteen 1965 saakka. Irv ei hidastanut tahtia jatkossakaan, ja vuonna 2013 Pyhimyksen ajomäärä rikkoi 3 000 000 mailia eli yli 4,8 miljoonaa kilometriä. Ei kuitenkaan aina. 73
Hätätilanteisiin liittyvässä teemanäyttelyssä on esillä erikoisajoneuvokäytössä olleita Volvoja. Suoraviivaisuuden lumovoimaa voi Volvo-maailmassa astia sekä 145:n että 240:n äärellä. Ensin mainittu on harvinaisempi automaattivaihteinen, jälkimmäinen puolestaan 200-sarjan loppusuoran tukevasti varusteltu Super Polar -versio. Näytteillä olevan yksilön kerrottiin olevan sitä paitsi vihoviimeinen valmistunut 240-Volvo toukokuulta 1993. 74 3/2025 World of Volvo. WORLD OF VOLVO Lyckholms Torg 1 41263 Göteborg www.worldofvolvo.com Monelle kartano-Volvot ovat se juttu, eikä ihme. Erikois-Volvojen luona voi samalla häikäistyä hälytysja vilkkuvalojen ja muun teknologian kehityksestä
044 040 4739, myynti@kont iorenkaat.fi Katso lähin jälleenmyyjäs i: kontiorenkaa t.fi OSILLE KYYTIÄÄ BEDFORD HA ’66 EDUSTUS URHEILIJA HONDA LEGEND V6 3.2 RENAULT ESTAFETTE ’79 3/2025 • Hinta 11,90 € • www.klassikot .fi FORD ESCORT RS 1600 ’73 -REPLIKA 3/ 20 25 Fo rd Es co rt RS 16 00 ’73 -re plik a • Be dfo rd HA ’66 • Ya m ah a AS 3 ’73 • Re na ult Es ta fet te ’79 • Ho nd a Le ge nd V6 3.2 ’93 • Op el As tra 1.8 i GT ’92 36 84 80 -2 50 3 • PA L VK O 20 25 -2 1 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame rall a ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot ITÄÄ JA LÄNTTÄ Zetor Crystal 8045 Mersun moottorilla NENOSEN DESOTO Vuosikymmenet yhteistä matkaa VALMET JEHU 920 Kotimainen metsätraktori valmiina hommiin 74 50 00 -2 50 3 • PA L VK O 20 25 -2 1 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 3/20 25 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT MASSE Y FERGUS ON 65 11 7 3 / 20 25 • C om pa nio n • D eS ot o L8 -D 50 • Fis ka rs -V ak ola • M -F 65 • Sis u S -3 41 D • Va lm et Je hu 92 • Ze to r Cr ys ta l 80 45 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/vanhatkoneet Osoit a kame ralla ( V. Teksti tähän! Mäkisen malliin YAMAHA AS3 ’73 HIENOSTI SÄILYNYT: Opel Astra GT ’92 MAINOKSEN IMUSSA: Turvallisuus edellä OMALAATUINE N PIKKUAVO: Ford StreetKa RETKIPELIT Puh
Vanhemman museorakennuksen sisäänkäynti on merkattu selkeästi – kunhan sinne ensin löytää. Autot Autot linnassa linnassa Pitkän elämän elänyttä Henri Malartea esittäviä taideteoksia löytyy museon seiniltä runsaasti. 76. Kaukonäköinen ranskalaismies pelasti ja entisöi useita uniikkeja vuosisadan alun ajoneuvoja sekä myöhempien vuosikymmenten klassikoita ja harvinaisuuksia. Henri Malarten automuseo Auto takkahuoneessa ja moottoripyörät vintillä tornihuoneessa. Idea sokkeloisesta linnasta ajoneuvo museona kuulostaa perin erikoiselta ratkaisulta. Museon pihapiiriin toivotetaan terve tulleeksi patinoituneen kyltin kera
Puiston toisella laidalla on teollisuushallia muistuttava näyttelyrakennus, joka pystytettiin vuonna 1960 kunnostuskelpoisten ajoneuvojen varastoksi. Vuonna 1956 kokoelma oli ensimmäistä kertaa esillä yrityksen tiloissa Avenue Berthelotilla. Kunnia paikan saanut kokoelman ensimmäinen yksilö on nelipaikkainen kulkupeli, jolla ajettaessa sääsuojaa tarjoaa hapsureunainen päivänvarjo. Katsojana ei voi olla pohtimatta, miten ajoneuvojen tuonti linnan sokkeloisiin tiloihin on aikanaan sujunut. Höyrykäyttöinen kolmipyörä Secretand 1890 lienee ainoa laatuaan maailmassa. Niinpä hän alkoikin säästää joitakin purettavaksi hankittuja yksilöitä. Museon suosion kasvaessa varastokin avattiin yleisölle. Vuonna 1932 Malarte kunnosti vuoden 1898 Rochet-Schneiderin. Vuonna 1960 avattu Musée de l’Automobile oli menestys ja saavutti suuren vierailijamäärän jo ensimmäisenä vuonnaan. Linnaa ympäröi kolmen hehtaarin puistoalue. Viimeisen päälle siistillä verhoilu pajalla työn alla olevia autoja on tyydyttävä ihaile maan lasin takaa. Kun 1950-luvun lopulla tarjoutui mahdollisuus hankkia 1400-luvulla Lyonin kreiveille rakennettu Rochetailléen linna, Malarte päätti ostaa sen näyttelytilaksi historiallisille ajoneuvoilleen. Teksti ja kuvat: Lea Lahti R anskalainen Lyonin kaupunki sijaitsi 1800–1900-lukujen vaihteessa Eu roo pan silloisten kauppareittien risteyksessä. Toinen toistaan harvinaisemmat ajoneuvot kannettiin ja vinssattiin ovista, portaista ja ikkunoista sisään eri kerrosten auloihin, takkahuoneisiin, kirjastoon ja muihin rakennuksen historiaa huokuviin tiloihin. Museolla on edelleen oma entisöintipaja, jossa tehdään oman kaluston ylläpidon lisäksi entisöintejä tilaustyönä. Linnan ja Gordini-hallin puolivälissä on erillinen rakennus, jossa työskentelee verhoilijamestari. Henri Malarten Rochet Schneider 1898 somistaa sisääntulokerroksen takka huonetta. Miehestä tuntui väärältä romuttaa ainutlaatuisia, historiallisesti mielenkiintoisia ja merkittäviä ajoneuvoja. Malarte lahjoitti kiinteistöt ja kokoelmansa ja Lyonin kaupungille vuonna 1972. Rakennusta kutsutaan Gordini-halliksi Henri Malartren ystävän Amédée Gordinin mukaan, joka lahjoitti kokoelmaan kaksi Gordini-merkkistä kilpa-autoa. Verhoilumestari JeanBaptiste Gaw rieh on työskennellyt museolla vuodesta 1983 lähtien. Nuori metallityöntekijän poika Henri Malarte (1905–2005) perusti Lyoniin vuonna 1929 oman yrityksen, jossa rikkoutuneista ajoneuvoista purettiin käyttökelpoiset osat talteen ennen romutusta. Verhoilupajan ulkopuolella odottelee mielen kiintoista kalustoa. Museo herättää vierailijoissa hämmästystä edelleen. 77. Seudulle syntyi useita pieniä ajoneuvovalmistajia kuten Berliet, Rochet-Schneider, Luc Courtès, Cottin-Desgouttes, La Buire, Audibert & Lavirotte ja Jean Gras. Alueella oli vahvaa teknistä tietämystä ja teollisuutta. Pian ajoneuvoja valmistui lisää
Milde vuodelta 1900 liikkui 12–15 kilometrin tuntivauhtia kahden takapyörään kiinnitetyn sähkömoottorin voimin. Etummaisena Rene Gillet vuodelta 1910. LlevalloisPeertin automobiilivalmistamo toimi 1900luvun alussa. Toinen toistaan upeampia ajoneuvoja esitellään myös uudemmassa museorakennuksessa. Virtaa riitti noin 50 kilometrin ajoon. Modernimpaa sporttikalustoa: Renault Alpine A310 vuodelta 1979. Kaksivärinen Panhard & Levassor autovalmistajan kuusipaikkainen Dynamic 130 on vuodelta 1937. Monsieur Laspougeas rakensi vuonna 1896 tämän uniikin rautapyörillä varustetun ajokin varsin alkeellisten työkalujen avulla. Ylempien kerrosten tornihuoneisiin on talletettu melkoinen määrä kaksipyöräisiä. Yksisylinterisellä 125 cc nelitahtimoottorilla pääsee kolmeakymppiä. Ferrari 365 Coupé Pininfarina 1968 ranskalaissävyt teisillä ajovaloilla. 78 3/2025 Henri Malarten museo. Tornihuoneen takanreunukselle nostettu mootto ripotkulauta on vuosimallia 1921
Ranskalainen kilpa ajaja JP Wimille suunnitteli sodan aikana ensimmäisen proto tyypin Citroën Tractionin teknii kalle rakennetusta autostaan. Sinisen kolmipyörä Messerschmittin takaa kurkistelee Patinoitunut Velocar Mochet, sen vierellä valkoiset Velam Isetta ja Inter Type 175 A. Etupenkille mahtuu matkustaja kuljet tajan molemmin puolin. Peugeot 404:n havainnollinen halkileikkaus vuoden 1963 tuotantoerästä. MUSÉE DE L'AUTOMOBILE HENRI MALARTRE 645 Rue du Musée 69270 Rochetaillée-sur-Saône www.musee-malartre.com Kokoelmaan kuuluu myös kääpiöautoja. Gordini ’52 on toinen Amédée Gordinin Malartelle lahjoitta mista kilpaautoista. JPW:n erikoisuus on keskelle sijoi tettu ohjauspyörä. Esillä oleva JPW Car on vuodelta 1948 ja sitä liikuttaa Fordin V8. Citroén 2cv TPV prototyyppi. 79
Eikä homma muutu siitä vuosikymmenien jälkeenkään. Tämä kävi selväksi, kun olimme Pirkanmaalla seuraamassa nuoruusvuosien kaverusten kohtaamista mopediajelun merkeissä. Parinaa POrukalla : : : 80. Mopoilu oli teini-iässä mukavinta kaverien kanssa
Se voi olla ajelua omin nokkineen tai osallistumista järjestettyihin ajotapahtumiin kymmenien harrastajatoverien seuraksi. Motti ei kammesta juuri liikkunut, mikä vihjasi, että jotain oli isosti pielessä. Juhan kotikulmille Pirk ka laan oli muiden mopedistien toimesta saavuttu aamupäivällä ja liikkeelle oli tarkoitus lähteä puoliltapäivin. Eräs erinomainen tapa yhdistää mopoharrastus ja ystävien tapaaminen on järjestää rento päivä mukavalla ajoreitillä sopivien taukopaikkojen rytmittäessä etenemistä. Toimittajan tehtäväksi jäi lähteä reitille tällä retkeilyautolla, ikään kuin huoltoauton kuljettajana – ihan vaan kaiken varalta. Jumin syyksi aprikoitiin lämpöleikkaamista, mutta pienen jäähdyttelyn jälkeen tämä osoittautui toiveajatteluksi. Ja mikä ettei: edessä oli hieno reitti erinomaisessa säässä, huolella reissua varten valmistelluilla mopedeilla. Teksti ja kuvat: Harri Onnila M opoharrastusta voi ajamisen kannalta suorittaa monin tavoin. Ounastelut pienistä alkukangerteluista tai kenties tarvittavasta hienosäädöstä osoittautuivat harmillisesti pahasti aliarvioiduiksi. Tour de Pirkanmaa -työnimellä puhuttu noin 120 kilometrin ajolenkki taukopaikkoineen oli aiempina kesinä kertaalleen koeponnistettu Juhan ja Teron toimesta, joten lähtökohdat letkeän ajopäivän viettämiseksi olivat otolliset. Juhan ajokki, ’86 Tunturi Super Sport oli luonnollisesti paikan päällä jo lähtövalmiina. Moottorijumalat olivat kuitenkin päättäneet toisin. Kamppeet pois kaapista ja homma liikkeelle. Linjan toisessa päässä oli Juha, joka kertoi teknisistä murheista ja koordinaatit mihin huoltoautolla suunnata. Nopea kytkinkäsi sentään pelasti kaatumiselta takapyörän lukkiuduttua. Tästä oli kyse, kun nuoruudesta asti toisensa tunteneet Juha Onnila, Tero Keskiväli ja Markku Salo viettivät kesäpäivän mopojen sarvissa Pirkanmaan viehättävissä maalaismaisemissa. Oli nopean kuljettajapalaverin paikka. Sen sijaan Teron ’83 Helkama Raisu sekä niin ikään Teron kalustoon kuuluva, mutta Markun ajopeliksi kaavailtu ’77 Super Sport matkasivat Pirkkalaan retkeilyauton tavaratilassa. Hyvä jos kaksitahtituoksut olivat ehtineet lähtöpaikalta haihtua, kun huoltoautossa puhelin pirisi. Se oli siinä Matkaan päästiin puoli yhdeltä, ja mopokolmikko rallatteli liikkeelle intoa puhkuen. Tero kertoi Raisun ensin hieman rykineen, kunnes moottori meni jumiin kuin kiinni leikaten. Vasta sylinterin irrottamisen jälkeen selviäisi lisää. 81. Matkaa oli takana vasta vaivaiset kahdeksan kilometriä ja jo nyt yksi mopoista piti työnnellä huoltoauton uumeniin. Saman tien oli selvää, että hommaa ei jätettäisi kesken – olihan käsissä vielä kaksi soivaa Super Sportia. Tai sitten jotain siltä väliltä. Ajoa jatkettaisiin siten, että mopedistit vaihtelisivat ajovuoroja, ja yksi olisi aina vuorollaan huoltoauton kyydissä
Huoli teknisestä selkkauksesta osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä soiton syy oli huoltoauton liian innokas eteneminen. Matka jatkui 2505-tietä Salmin, Kairilan ja Nohkuan kautta Torstinmäkeen ja edelleen Kiuralaan. Etenemistä rytmittivät ajoittaiset kuljettajavaihdokset ja samalla upean kelin sekä komeiden maisemien päivittely – ties kuinka moneen kertaan mutta aina yhtä perustellusti. Tunturit pärisivät läpi hämäläisten perinnemaisemien, ja mopedit saivat ajoittain maistaa soratietä, kuljettajat puolestaan renkaiden nostattamaa tomua. Kun vyötärönseutu oli hoidettu pinkeäksi, kelpasi jatkaa eteenpäin. Taakse jäi kylä ja tienoo yksi kerrallaan: ensin Rainio, sitten Sar kola, Myllykylä, Joenpohja ja Kurala. Ja nälkäisiä alkoivat olla kuljettajatkin; kello lähestyi puolta kahta, joten lounastauolle oli korkea aika. 82 3/2025 Mopoilupäivä Pirkanmaalla. Lähtökiihdytys jäi valitettavasti viimeiseksi kuvaksi, jossa savu nousi kaikista kolmesta putkesta. Suuta napsauttaneen tauon jälkeen oli jäljellä vielä loppukiihdytys takaisin Pirkkalaan. Sinne suunnattiin kiertämällä Pyhäjärveen kuuluva Toutonen, joten Lempäälän taajaman jälkeen matka jatkui 3003-tietä pitkin. Kutalasta mopedit porhalsivat kohti kaakkoa. Satakunnan lennoston kohdalla olevan pitkän suoran aikana oli mahdollisuus ponnistaa Tuntureista kaikki irti ja tavoitella aerodynaamisessa ajoasennossa ajokkien huippunopeutta. Mopokuljettajat kertoivat nimittäin istuvansa jo Narvan Kyläpanimon terassilla, ennalta sovitulla ja aiemmin puhutulla kahvitauolla; olihan ajokilometrejäkin takana jo 75 kilometriä. Raisu petti tällä kertaa luottamuksen, joten ei auttanut kuin työnnellä Helkama-ratsu retkeilyauton kyytiin. Mutta juuri sen vuoksi Siuroon suunnattiinkin, Siuronkosken kuuluun kyläbaariin, joka on komeissa koskimaisemissa ravinnut kyläläisiä ja kulkijoita vuodesta 1959 lähtien. Hellelukemiin noussut lämpö kannusti sekin jälleen liikkeelle. Huoltoautossa luotto Puch-tekniikkaa kohtaan vankistui hetki hetkeltä, ja osittain sen kannustamana mopojen hännystely jätettiin ja retkeilyauto siirtyi edelle, tavoitellen jo kohti Lempäälää. Ilmeisesti kuskit tykkäsivät, sillä sen verran kauan mopedit pitkällä suoralla viipyivät. Meno maistui, kilometri toisensa perään. Maistuvaa matkantekoa Raisu lepäili nyt siis retkeilyauton suojissa, mutta Super Sportit kirmasivat nälkäisinä länteen päin, läpi Nokian ja kohti Kuloveden rannoilla olevaa Siuroa. Siellä otettiin tiukka käännös vasempaan kohti Kutalaa ennen kuin urheilulliset miehemme ja mopedimme olisivat kohta tapailleet Ellivuoren rinteitä. Retkis käännettiin nöyränä ympäri ja suunnattiin mopedistien tykö samaan kahvipöytään – tai olihan kaffen kaverina myös pieni maisteluannos vanhaan meijeriin perustetun panimoravintolan omaa olutta. Mutta jälleen mopomiesten kuumalinja pirahti
Juha OnnIla Mopo teinivuosina: Harraste mopedi tänään: Helkama Raisu ’87 Tunturi Super Sport ’86 Markku Salo Mopo teinivuosina: Harraste mopedi tänään: peltomopona Pappa-Tunturi ’63 60-luvun alun Zündapp ja Pappa-Tunturi ’63 (samainen teinivuosien ajokki kunnostettuna) Tero KeskIvalI Mopo teinivuosina: Harraste mopedi tänään: Helkama Raisu ’82 Helkama Raisu ’83 ja Tunturi Super Sport ’77 : Hellekelin ajokengiksi 90-luvulla ostetut buutsit ovat edelleen kuuminta muotia. 83. Eikä ihme, sillä puitteet ja maisemat ovat kohdallaan. Koskibaari Siuronkoskella on vallan suosittu taukopaikka kaksipyöräisillä liikkuville
Pirkkalaan palasi hikinen, mutta iloinen ryhmä entisiä nuoria miehiä. ?. Matkalla koettua kerratessa kelpasi lämmittää saunaa reissun pölyjen huuhtomiseksi. 84 Mopoilupäivä Pirkanmaalla 3/2025. Raisun alkumatkasta kohtaamien massiivisten teknisten murheiden vastapainoksi muita vastoinkäymisiä ei koettu, joten noin 120 kilometrin lenkiltä Pirkkalaan palasi hikinen, mutta iloinen ryhmä entisiä nuoria miehiä. Toki Teron piti mielenrauhan saavuttamiseksi selvittää Raisun oireiden syitä ja seurauksia. Niinpä jo saman illan aikana Tero alkoi suunnitella sylinterin porautusta ja selvitellä kiertokankipaketin, uuden männän sekä muiden tarvittavien varaosien saatavuutta. Kuskien vaihdon yhteydessä suoritettiin myös kartanlukua. Menneen kesän viime metreillä poppoon sähköiseen viestintäkanavaan saapui Terolta video, jonka sisältö oli odotettu. Sylinterin irrottamisen myötä karu totuus selvisi: ylimmältä männänrenkaalta oli loppunut kuumuudessa tila, mikä oli aiheuttanut kiinni leikkaamisen. Kulovesi Pyhä järv i Sa vis elk ä Sä ijä nse lkä Siuronkosken Baari Narvan Kyläpanimo KIURALA NOKIA Pirkkala PIHLAANPERÄ KURALA TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMA LEMPÄÄLÄ Touto nen Alhonselk ä ?. . Tero harmitteli jälkiviisauden voitelemana, että ei olisi sittenkään pitänyt vielä siirtyä porautuksen jälkeisestä neljän prosentin seossuhteesta 2,5-prosenttiseen, etenkin kun ajokelikin oli harvinaisen kuuma. Kohti uusia seikkailuja Niin Tunturit kuin kuljettajatkin kestivät maaliin saakka, parhaimmillaan noin 28 lämpöasteen lukemat saavuttaneesta kelistä huolimatta. Kauniit maisemat, hieno keli ja hyvät kaverit. Juuri enempää ei voi moporeissulta pyytää. Jk. Periksi antamista ei kuitenkaan harkittu, ei sinnepäinkään. Siinä Raisu jälleen käydä rällätti, rikas sauhu pakoputkesta nousten. Juha ja Markku puolestaan hahmottelivat soveltuvaa seutua seuraavan kesän mahdolliselle moporetkelle. Sen seurauksena kiertokangen ylälaakeri oli antautunut ja neulalaakereita karannut kylvämään tuhoa niin sylinterin seinämään kuin mäntään ja kannen palotilaan. Ja taisipa puheissa olla myös parin muun kaverin houkuttelu vanhan mopedin sarviin, tulevien suvien seikkailuihin
Narvan Kyläpanimo oli ryhmälle uusi tuttavuus, mutta paikalla piipahdetaan varmasti toistamiseenkin. Isollekin tielle mopoilla tohtii, mutta ohittava liikenne vie rentoudesta siivun. Lennoston suoran alkaessa Markku näki tilaisuutensa koittaneen. Maaliin päästiin – kukin tavallaan. 85. Koneen avaamisessa paljastuivat kiertokangen ylälaakerin antautumisen aiheuttamat vauriot
Tuleva klassikko Ford StreetKa Kuppilasportti Vuonna 1996 esitelty Ford Ka hätkähdytti ja ilahdutti pikkuautojen ystäviä. Rohkeasti muotoiltu Ka poiki useita erikoisversioita, jännittävimpänä kaksipaikkainen avoauto StreetKa. 86
Joka puolella on veikeitä pyöreitä muotoja ja nokkelia yksityiskohtia. Suunnittelija on käyttänyt viivaimen sijaan harppia. 07 Mitat Pituus 365, leveys 170, korkeus 134 cm, kokonaispaino 1 185 kg. 01 Merkki ja malli Ford StreetKa 02 Vuosimalli 2004 03 Moottori Nelisylinterinen rivimoottori edessä poikittain, iskutilavuus 1,6 litraa (poraus 81,2 mm, isku 75,5 mm), kannen yläpuolinen nokkaakseli, kaksi venttiiliä palotilaa kohden, puristussuhde 9,5:1, elektronisesti ohjattu sytytys ja polttoaineen suihkutusjärjestelmä, teho 95 hevosvoimaa. Ehkä liiankin nokkelia – ikkunaa veivatessa rystyset rikkoutuvat ovitaskuun säilötyistä tavaroista ja hansikaslokeron irtokansi pikkulokeroineen käy hermoille. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, etuveto. Takana poikittaispalkilla yhdistetyt pitkittäistukivarret ja kierrejouset, tehostettu hammastanko-ohjaus. 05 Alusta Edessä joustintuet, kolmiomalliset alatukivarret, kierrejouset ja kallistuksenvaimennin. Hauskan olemuksen lisäksi ostajia veti puoleensa Ka:n edullinen hinta. Sisältä Ka on yhtä metka kuin päältä. 08 Suorituskyky Kiihtyvyys 0-100: 12,1 s, huippunopeus: 173 km/h. Muodot tietysti, mutta teknisesti Ka on tuttua rautaa. 87. Messukappale vaikutti lähes tuotantovalmiilta, mutta toisin kuin konseptiautot yleensä, tämä ei tullut parin vuoden kuluttua sarjatuotantoon hillitymmässä muodossa. Teksti ja kuvat: Kari Mattila F ord toi vuoden 1994 Geneven näyttelyyn hauskannäköisen pikku konseptiauton, jonka avulla valmistaja tunnusteli yleisön reaktioita uusille pyöreille muodoille. Ka:n alusta on yhdistelmä kolmoskorisen Fiestan pohjalevyä ja neloskorisen jousitusta. Vanhan Fiestan kokoisessa kinnerissä oli ovaalin muotoinen maski ja höpsösti tuijottavat sammakonsilmät. 09 Valmistusmäärä Noin 37 000 kpl. Konehuoneessa tikittää vuosikymmenien aikana tuttuakin tutummaksi tullut valurautainen työntötankomoottori, alun perin 50-luvun lopulla suunnitellun kenttiläisen ties kuinka mones kehitysversio. Se puolestaan perustui siihen, ettei uutuudessa ollut lopulta paljoakaan uutta. 06 Kori Itsekantava kaksiovinen avokori. Kauppa kävi kuumana heti ensiesittelystä lähtien. Etuja takaylitykset olivat huomiota herättävän lyhyet ja takarenkaat näyttivät kuin niitä olisi vedetty väkisin etäämmälle korista. Päinvastoin – vuonna 1996 Pariisin näyttelyssä nähty uusi Ford Ka oli siihen verrattuna reilusti omaperäisemmän näköinen
Huomiota herättävästi muotoiltu pikkuavo onkin parhaimmillaan kauniiden kesäpäivien huviajeluissa – aivan kuten suurin osa harrasteautoista. StreetKa on parhaimmillaan kauniiden kesäpäivien huviajeluissa. Ratapäivätouhujen sijaan StreetKa on selvästi suunniteltu toisenlaiseen käyttöön ja ympäristöön. Pyöreät muodot hallitsevat näkymää. Se on pikkuautoluokassa paljon. 88 3/2025. StreetKa ja SportKa ovat tekniikan osalta yhteneväisiä, mutta kangaskattoisen korirakenteiden jäykistäminen on lisännyt painoa toistasataa kiloa. Roadsterin kiinnostavuutta lisää, että auton linjat ovat peräisin Pininfarinan studiolta ja se on myös valmistettu Pininfarinalla Italiassa. Se varustettiin tehokkaammalla moottorilla, jäykemmällä alustalla ja 16 tuuman vanteilla. 1,6-litraisen Duratecin 95 hevosvoimaa kiskaisevat sportin satasen vauhtiin alle 10 sekunnissa, roadster tarvitsee saman nopeuden saavuttamiseen reilut 12 sekuntia. Tuleva klassikko Ford StreetKa Sporttiversiot tulevat Vuonna 2003 Ka-mallistoon putkahti kaksi erikoismallia. Toinen erikoismalleista luotiin kamppailemaan edullisten kaksipaikkaisten avoautojen markkinoista ja sai nimekseen StreetKa. Urheilullisen ulkokuoren vastapainoksi sisusta on perin epäurheilullinen. Niistä toinen, SportKa kurotteli GTI-luokkaa kohti perinteisin eväin
Kevään tarjonnassa edullisin yksilö oli hinnoiteltu tasan kahteen tuhanteen, kalleimmasta pyydettiin vajaat neljä tonnia. Jos autoon olisi saanut nupin lisäksi Racing-version yli 150-heppaisen moottorin, olisi StreetKa piirun verran kiinnostavampi laite. 89. Siinä missä Ford-roadsteria etsivä joutuu kyttäilemään sopivan yksilön putkahtamista markkinoille, 206 CC:n ostajalla on mistä valita. Kahden litran moottorilla varustettuna Peugeot’n suorituskykyä voi luonnehtia pirteäksi; huippuja löytyy karvan päälle kahdensadan ja sataseen pyrähdys vie runsaat yhdeksän sekuntia. Kojelaudan keskiosan muotoilu ei niinkään. Tukevat turvakaaret korostavat urheilullista henkeä. 206 CC:n saa myös dieselversiona. Lisäksi Peugeot’n hintapyynnit ovat alhaisempia. Suorituskyky riittää mainiosti tavalliseen ajoon. Autossa on jopa takaistuimet, mutta rehellisyyden nimissä tilaa on ainoastaan kahdelle – takaosastolla ei ole kivaa edes lapsilla. Moottoritilassa ahkeroi kahdeksanventtiilinen perusmoottori. 1,6-litraisella moottorilla varustettuna suorituskyky on samaa luokkaa StreetKa:n kanssa. Sähköisesti takaluukun alle liukuva kovakatto tekee siitä sopivamman ympärivuotiseen käyttöön. Vahidekepin pyöreä alumiininuppi on sama kuin kiukkuisessa RacingPumassa. TOINEN VAIHTOEHTO PEUGEOT 206 CC 2.0 Valmistusvuodet: 2000–2008 Teho: 136 hevosvoimaa Suorituskyky: 0–100 km/h: 9,3 s, huippunopeus: 204 km/h Hinta uutena: 31 956 € (2001) Peugeot 206 CC on sulavalinjainen ja StreetKa:ta helpommin lähestyttävä pikkuavo
Ollaan aika lähellä hyvää. Ostoja käyttökustannuksiltaan edullista roadsteria etsivälle StreetKa voi olla fiksu ostos. Katto on lyhyt ja mekanismi kevyt, eikä sähkötoimista systeemiä jää kaipaamaan. Kohderyhmäksi on valittu toisenlainen porukka. Ihan tavallinen erikoinen Aihe alkaa penkomisen myötä kiinnostaa oikein käytännön tasolla. Liikkeelle lähtö sujuu kuin millä tahansa nykyaikaisella arkiautolla. Kunpa koneessa olisi luonnetta ja auto sekä istuimet lähempänä tien pintaa. Kangaskatto haukkaa oman osansa tilasta, mutta silti rompetta mahtuu enemmän kuin perus-Ka:n konttiin. Moot tori ei innosta käyttämään kierroksia. Tai siis Ka:n tavalla tavallista, pyöreää ja muhkeaa muttei urheilullista. Sopiva koeajoyksilö löytyy Paimelan Paronin erikoisautorivistöstä. Kunpa koneessa olisi luonnetta ja auto sekä istuimet lähempänä tien pintaa. Takaosa on huomiotaherättävän pitkä. Mutta koska hyvän StreetKa-yksilön saa muutamalla tuhannella, katon uusiminen on tyyristä suhteutettuna auton arvoon. Erikoinen ulkokuori virittää odotukset korkealle sisätilojenkin suhteen, mutta kaikki onkin tavallista. Huolto-osat ovat edullisia eikä yksinkertainen kattomekanismi tuota samanlaisia murheita kuin joidenkin mallien monimutkaiset automatiikat. Alaja keskirekisterissä on hyvän käyttöauton sitkeyttä, mutta isompaa pykälää heittää sisään mielellään ennen huipputehon kierroslukua. Ehjiä käytettyjä sekä uusia osia löytyy Euroopan markkinoilta suhteellisen edullisesti, esimerkiksi uuden kattokankaan ja takaikkunan saa noin tuhannella eurolla. Eksoottisen voimapaketin sijasta konehuoneessa ahkeroi arki-Fordin luotettavaa tekniikkaa. StreetKa on kieltämättä erikoisen näköinen tuttavuus – aivan kuin Audi TT ja Ford Ka olisivat jollakin tempulla sulautettu yhteen. Sama pätee pyöränripustuksen komponentteihin sekä jarruihin. Vaikka huollettavaa tekniikan puolelta löytyisikin, varaosia ja osaamista löytyy joka kylältä. Kattomekanismi on käsikäyttöinen. 90 3/2025. Lisävarustelistalta saattoi poimia kovakaton talvikäyttöä helpottamaan. Kestopäällystetien mutkaisilla osuuksilla on kuitenkin yllättävän hauska kurvailla. Rekisterikilven alapuolelle sijoitettu peruutusvalo on hauska yksityiskohta. Vaihteiston välitykset on porrastettu urheilullista ajoa ajatellen, ohjausta ei ole tehostettu liikaa ja jousitus on sopivan jämäkkä. Kangaskaton mekanismi ja katon sekä takaikkunan kunto kannattaa tarkistaa huolellisesti. Mutta jos Ford olisi halunnut tehdä StreetKa:sta urheiluauton, se olisi epäilemättä tehnyt sellaisen. Kuljettajan paikalle istahtaessa tulee hieman hämmentynyt olo. Istuimet ovat perusmallia matalammalla mutta roadster-henkeä ajatellen edelleen liian korkealla. Ollaan aika lähellä hyvää. Kattomekanismi on perinteistä sorttia: etureunastaan tuulilasin yläkarmiin lukittuva ja käsipelillä laskostettava. Peli ei näytä lainkaan hullummalta kangaskaton kanssa, mutta koeajolenkille lähdetään tietysti tukka hulmuten. Tuleva klassikko Ford StreetKa HUOMIOI NÄMÄ SEIKAT ENNEN KAUPPOJA Omaperäisestä muotoilusta huolimatta Street Ka on aivan tavallinen auto. StreetKa ei ole erityisen immuuni korroosiolle, joten ruostetta kannattaa etsiä rakenteista siinä missä tehtyjä ruoste korjauksiakin
kotimekaanikolle. Kokonaismitat: 4710x573x2000 mm HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Paino 28kg. ALV € 3090 sis. ALV € 7590 sis. #68241 JYRSINKONE BF45 DIGITAALINÄYTÖLLÄ Yhdistetty pora-/jyrsinkone kolmiakselisella kohdistuslaitteistolla. Kuusiasentoinen vaihteisto. ALV € 419 sis. Työpöydän korkeus: 939 mm. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. #547318 MOOTTORIPYÖRÄN SIIRTOALUSTA 500KG Helpota moottoripyöräsi käsittelyä tällä moottoripyörän siirtoalustalla / dollylla. Mari Jalavan ajopeli on Kangasniemen suuria pieniä nähtävyyksiä. ALV Jokaisella autolla on tarina. Korkeat kaapit ovat muista riippumattomia ja voidaan sijoittaa vapaasti haluttuun paikkaan. Paino: 1355 kg. ALV € 99 sis. Mukana tulevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut työtasot takaavat sekä kestävämmän, paremman näköisen että ennen kaikkea mukavamman työtilan. Mukana tulevat työkalulevyt ovat yhteensopivia PELA:n työkalukoukkuja lisävarustevalikoiman kanssa. € 4290 € 4990 sis. ALV sis. Naapurukset tekivät autosta kaupat, minkä jälkeen pieni länsisaksalainen on päässyt maistelemaan tietä tuhannen kilometriä suvessa. Vauhdikkaampia vehkeitä löytyy Heikki Viskarin tallista – mies on kunnostanut tinkimättömällä otteella kaksi VFTS-Ladaa aikakauden mukaiseen iskuun. Soveltuu poraukseen ja pieniin jyrsintätöihin. Klassikot 4/2025 ilmestyy 22.5.2025 Nostalgia Nostalgia kyydillä kesään kyydillä kesään Seuraavassa numerossa: 91. Tuomo Rantalaisen naapurilla oli vuosien ajan Lloyd Alexander – hienossa kunnossa mutta perin vähällä ajolla. Tarkkuus/väli 1 Nm. Varustettu Norton-öljykylpyvaihteistolla kierteittämistä varten. Vaunun mitat: 700x455x975mm. Karkaistu ja hiottu peti V-prismalla. ALV € 699 sis. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. ALV € 5090 sis. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. #542072 DIGITAALIAGGREGAATTI 3200 W Laadukas aggregaatti, sekä sähköstartti että vetokäynnistys. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. Jyrsinpää nostetaan/lasketaan nostomoottorilla. Varustettu 2-nopeuksisella moottorilla. Mukana digitaalivarustus, jalusta, jäähdytysnestelaitteisto, työvalo, 3ja 4-leukainen istukka 160 mm, takalevy, kiinteä kärki MK3, pienennysholkki MK5/3, kiinteä ja mukana pyörivä tukirulla, takaroiskesuoja, vaihteisto, ulosvedettävä lastukotelo, työkalukotelo ja öljykannu tai rasvaruisku. #543485 MOMENTTIAVAIN 1/2” / 40-220 NM Momenttiavain 1/2”-karalla. Täyshitsatut kaapit ja hyllyt, jotka on helppo koota vakaaksi työpisteeksi. Mattamusta viimeistely. Nostokorkeus (mm): 1880. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. Kierrosnopeuden vaihto mekaanisella vaihteistolla. Nostokapasiteetti: 4200 kg. #85414 METALLISORVI D330X1000 Vankka tukisorvi korjausja huoltotöihin. #513302 & 513303 AUTOTALLIN SISUSTUS / TYÖPISTE PRO Täydellinen kalustekokonaisuus tyylikkäällä mustalla designilla ja hopeanhohtoisilla yksityiskohdilla. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. ALV € 899 sis. ALV € 279 sis. Maksimiteho 3500 W, jatkuva 3200 W. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. #551304 MÄRKÄPUHALLUSKAAPPI 190 LITRAA Ruostumattomasta teräksestä valmistettu märkäpuhalluskaappi 190 litran tilavuudella hellävaraiseen alumiiniosien ja muiden komponenttien puhallukseen, kun halutaan hieno pinnanviimeistely. Siiri Laitinen ajoi tällä Mazdalla miltei 50 vuotta ja istahtaa yhä kernaasti Marin kyytiin. Mukana lattiajalusta. Kantavuus jopa 500 kg
044 040 4739, myynti@kontiorenkaat.fi Katso lähin jälleenmyyjäsi: kontiorenkaat.fi OSILLE KYYTIÄÄ BEDFORD HA ’66 EDUSTUS URHEILIJA HONDA LEGEND V6 3.2 RENAULT ESTAFETTE ’79 3/2025 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi FORD ESCORT RS 1600 ’73 -REPLIKA 3/ 20 25 Fo rd Es co rt RS 16 00 ’73 -re plik a • Be dfo rd HA ’66 • Ya m ah a AS 3 ’73 • Re na ult Es ta fet te ’79 • Ho nd a Le ge nd V6 3.2 ’93 • Op el As tra 1.8 i GT ’92 36 84 80 -2 50 3 • PA L VK O 20 25 -2 1. Mäkisen malliin YAMAHA AS3 ’73 HIENOSTI SÄILYNYT: Opel Astra GT ’92 MAINOKSEN IMUSSA: Turvallisuus edellä OMALAATUINEN PIKKUAVO: Ford StreetKa RETKIPELIT Puh