JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 9.6.2021 68. 040 752 4422 asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa. www.kiuruvesilehti.fi Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,65 euroa/viikko JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E www.siilinhammas.fi Perushammashoito Nukutushammashoito Keraamiset paikat ja esteettinen hammashoito Keinojuuret ja suukirurgia Hammasprotetiikka Suuhygienisti Ajanvaraus myös verkossa Kiurukatu 3 KIURUVESI Puh. VUOSIKERTA, NRO 23
Vanhoiksi puolueiksi voi Kiuruvedellä lukea Keskustan, Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen. Lämmin niin on tämä päivä kun löytyis kaljatölkki, mieluummin myös kylmänä, tuumaa Vesa Pölkki. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Tulevana sunnuntaina ratkaistaan, millaista kuntapolitiikkaa tehdään seuraavalla nelivuotiskaudella. Muistetaan, että kaikilla on oikeus palveluiden esteettömään saatavuuteen. Nyt on helppo todeta sydämen tuon puoli, oliko se tässä näin, siitä syntyy huoli. Mahdollisuuksia muutokseen on nyt paljon enemmän kuin aikaisemmissa vaaleissa. Vaalin jäläkeen syötävä on pottuja ja voeta, haekeena myös kaepaillaan torimakkaroita. Jokaisen ääni on tärkeä ja yhtä arvokas. Rane huomaa seikan saman, tuntuu tiältä takkaa. Arto tuumaa, pyöritettää tahkoo toeseen suntaan, myö pystellään näkösällä, kun toiset männöö puuntaa. Luomuitsevaltiaat KIURUVEELLÄ iänestettään rosentti on sata, Piipon Seppo huomauttaa: ootok hupsimata! Nyt tuo Harri renkuttaa, vaen Juntus Risto laulaa, sylijäsä levitellöö, pullistelloo kauloo. Muutoksen vaatiminen ja vanhojen haastaminen kuuluu luonnolliseen elämänmenoon ja muutos on hyvästä, jos muutos vie parempaan suuntaan. Kiuruvedellä yhteistyön saralla on jo otettu ensimmäisiä hienoja askeleita, kun kaikki vaaleissa mukana olevat seitsemän puoluetta ovat järjestämässä yhteisiä vaalivalvojaisia sunnuntaina Peltohovissa ja vielä vaalien jälkeisiä kiitoskahveja. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Kesällä on lämmintä eekä mittään haettoo, voijaan vielä tarkentoo, syvämen tuon paikkoo. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Jos paljasta ei syömmenpaekkoo tango eekä valssi, sen todeta voi lopulta Merenheimon Anssi. Isät eevät oekeen tykkää kun poijat virmoo vaehtaa. Tähän voi vaikuttaa vain äänestämällä. Yhtä lailla Simpauttaja valosata kaehtaa. Rane männöö noppeeta ja karaoke soittaa. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–pe klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin SANOMALEHTILIITON JÄSEN Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Kiitä, kehu, kannusta! Tämä on juttusarja, jossa kiitetään, kehutaan ja kannustetaan. Iso kiitos kaikille eri vammaisjärjestöjen ihmisille osallistumisesta vammaisneuvoston järjestämiin virkistystapahtumiin, retkiin, seminaareihin, talkoisiin. Kun tätä listoo silimäelen, se voisi olla nainen, vaeikka en sua iäneen sannoo Sari Lappalainen. On niin helppoa luutua tuttuihin tapoihin ja hierarkioihin kuntapolitiikassa kuin missä muualla yhteiskunnassa tai yhteisössä tahansa. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Puh. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. kesäkuuta 2021 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Nyt on vaikuttamisen paikka K iuruvetiset ovat käyneet ahkerasti äänestämässä ennakkoon kuntavaaleissa. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Kommee rivi kuvia on perussuomalaisten, munallista porukkoo, ee yhtään kuvvoo naisten. Teltalla tuas tanssitaan, kun viikonloppu koittaa. Ahos-Pekka vielä luttaa paikkaan herrahissin, Tapanisen Juha löytää käestään lehmäntissin. Siitä on hyvä lähteä tutustumaan ja etsimään keskinäistä luottamusta askel kerrallaan. Tanssin jälkeen leidi huokaa sydän ihan hakkaa. Kaikille yrityksille kiitos arpajaisvoitoista ja avustusten antajille, kaupungille, Yläkoululle Kiuruveden Urheilijoille, seurakunnalle, teidän kaikkien ansiosta teimme tietoiseksi, mikä on vammaisneuvosto. Voit myös laittaa kiitoksen, kehun tai kannustuksen muutenkin jostakin ihmisestä, vaikka sinua ei olisi haastettu. Syvämen tuon paikannus ja tutkiminen alakaa, sitä ennen laetetaan komiasti jalakaa. Keskusta on ollut Kiuruvedellä vuosikymmeniä valtapuolue ja näiden vaalien aikana puoluetta on roimittu monelta suunnalta rankalla kädellä. Pitkän linjan teinitähti, Rauno Pikkarainen, tunnustaa sen joka mies ja joka toinen nainen. Nuama ihan punasena lentoon lähtöö ukko, viime tinkaan huomasin, se ollii suokukko. 2 Keskiviikko 9. Toisaalta on myös helppoa arvostella sivusta ilman vastuuta. ELIAS TIKKANEN. Kiuruvesi on uuden edessä, kun uusi valtuusto aloittaa elokuussa ja uusi kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen loppuvuodesta. Uudet ihmiset ja ajatukset virkistävät. Ei Toivoa saa syrjään heittää, tuumaa Karajalainen, myös uskoo toivoo maista virkaa Heikki Kumpulainen. Lähetä viestisi ja kuva henkilöstä, jota kiitetään perusteluineen osoitteeseen: jaana.selander@kiuruvesilehti.fi tai toimitus@kiuruvesilehti.fi Vuokko Niemelä Kiitos kaikille meille, jotka olemme samanlaisia, mutta erilaisia. Voisipa sanoa, että kaikkia Siperia kyllä opettaa, kun ryhdytään tositoimiin. Kirjoituksia ei palauteta. Myös koko viranhaltijoiden johtoporras uusiutuu. Kaikkien valtuutettujen yli puoluerajojen on pystyttävä yhteistyöhön ja kompromisseihin. Framilla on avoimuus ja kuntalaisten mukaan ottaminen päätöksentekoon. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. On lapsuus tullu uuveleen tämän hatun alle, riittää töetä varhaiskasvatuksen ossoojalle. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Tiina Kilvensalmi 040 523 8345 Toimittaja Aku Laatikainen, 040 847 9678 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi LIIKEILMOITUKSET / MARKKINOINTI Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512 anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Niin tai näin, tulipa uuteen valtuustoon valituksi ketä tahansa, heillä on suuri työmaa edessä Kiuruveden talouden tervehdyttämisessä, soteuudistuksessa ja paljon puhutussa elinvoimaisuuden nostamisessa. Kiuruvetiset äänestäjät ratkaisevat tulevana sunnuntaina, tarvitaanko Kiuruvedellä muutosta ja millaista kuntapolitiikkaa Kiuruvedellä tehdään seuraavalla nelivuotiskaudella. Yhdessä tekemällä yhteisöllisyys kasvaa. Kokoomuksen teltalla myös säpinätä riittää, Janne tarjoo makkaraa ja etukätee kiittää. Pyyvän anteeks nätisti, jos joku teestä puuttu, en minä sille mittään voe, jos osa teestä suuttu. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 95 e / 86 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Johtuuko vilkkaus kahden viikon mittaisesta ennakkoäänestysmahdollisuudesta vai siitä, että Kiuruvedellä on erittäin mielenkiintoiset kuntavaalit. Kiuruveden hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia. Oikeastaan kaikki virheet, mitä kunnallisessa päätöksenteossa on tehty, on kaadettu Kiuruvesi-lehdenkin sivuilla Keskustan niskaan. Laitetaan siis hyvä kiertämään! Ideana on, että kiitoksen saanut kiittää taas seuraavaa henkilöä. Nimittäin kiuruvetisittäin uusi puolue Liike Nyt haastaa nyt kovasti ”vanhoja puolueita” ja vaatii muutosta kuntapolitiikkaan
On raportoitu, että potilasturvallisuus on selvästi vaarantunut, kun väsynyttä henkilökuntaa joudutaan korvaamaan vähemmän pätevillä sijaisilla. Terveysviranomaisten optimistiset arvioinnit saivat keväällä 2020 suuren kannatuksen väestöltä, hallitukselta ja oppositiolta. Lisäksi Kiuruveden kaupungin johtoportaaseen on tulossa monta uutta viranhaltijaa ja monia isoja asioita on ratkottava tulevina vuosina. 3 Keskiviikko 9. Odotan jo yhteistyötämme Kiuruveden parhaaksi innolla! Kesän aikana pyrin jo omina loma-aikoina perehtymään kaupunkiin ja sen ihmisiin. Monipaikkainen elämä sekä hyvinvointia ja arkista turvallisuutta korostava arvomaailma kääntyy eduksemme. kesäkuuta 2021 Näkökulma koronaan Ruotsin puolelta OLEN seurannut tiiviisti Suomen ja Ruotsin koronatilannetta uutislähetysten, lehtien ja Ylen kotisivujen ynnä muiden kautta. Aikataulu tarkentuu varmasti lähiaikoina. Jonot ei-akuutteihin leikkauksiin ovat pidentyneet huimasti ja syöpäsairauksien diagnosointi on viivästynyt. Kuntamarkkinoinnilla ja yhteisöllisyyttä lisäävillä toimenpiteillä on nyt paikkansa. Toivon hartaasti, että tilanne täälläkin ja koko maailmassa helpottuu mahdollisimman pian. Tämän seurauksena on paljon pitkäaikaista kuntoutusta tarvitsevia potilaita, joukossa myös hoitohenkilökuntaa. Jutellaan, kun tavataan! KIURUVESI on uuden edessä monella tapaa, sillä uusi valtuusto valitaan tulevana viikonloppuna. Ruotsin tartuntaluvut ovat pitkään olleet Euroopan maiden kärkipäässä, nyt viime aikoina kuitenkin laskusuunnassa Suomessa on selkeänä lähtökohtana alusta lähtien ollut ihmishenkien ja terveyden suojelu ja siinä on onnistuttu Ruotsia paremmin. Kun ”vihollista” ei tunnettu, otettiin käyttöön varotoimia. Aika monet riippumattomat asiantuntijat ja yksityiset ihmiset täällä vaativat voimakkaampia toimenpiteitä, mutta turhaan. Ruotsissa on asukkaita 10 miljoonaa, tartuntoja nyt yli miljoona ja kuolleita noin 14 400. OLEMME siirtymässä pikkuhiljaa aikaan, jossa korona hellittää otettaan, koronarokotukset etenevät ja rajoitustoimenpiteitä ryhdytään asteittain purkamaan. Jälkioireita on todettu myös pienellä osalla koronan sairastaneista lapsista. Testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen ei panostettu, vaikka WHO sitä jo alussa suositteli. Edelleen on kuitenkin syytä olla valppaana sekä huolehtia omasta ja toisten terveysturvallisuudesta. LISÄKSI seudullinen, maakunnallinen ja yli maakuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevan tärkeää ja elinehto kaupunkimme kehittämisen kannalta. KIURUVEDELLÄ on paljon mahdollisuuksia, joita meidän tulee hyödyntää täysimääräisesti, kuten esimerkiksi ruokaa ja rautatietä. TÄSSÄ hetkessä ja tulevina vuosina kaupungin määrätietoinen kehittäminen ja elinvoimatyö on kuitenkin parasta varautumista tulevaan. Maskien käytöstä edes joukkoliikenteessä ruuhka-aikaan ei ole tullut normia. MITEN suhtauduttiin sitten koronaan yleisesti Ruotsissa. Tarpeeksi monet ihmiset Suomessa hyväksyivät periaatteen, että tällaisessa tilanteessa on otettava huomioon toisetkin, ei vain oma etunsa. Tämän aallon aikana pyrittäisiin pitämään tartunnat sellaisella tasolla, ettei ylitettäisi sairaanhoidon kapasiteettia. Oli arvioitava tilanne ja tehtävä vaikeitakin päätöksiä senhetkisen tiedon perusteella, ilman varmuutta yksittäisten toimenpiteiden merkityksestä. Tämän seurauksena on pystytty rajoittamaan monia leviämisryppäitä ja saatu hallintaan uhkaavia tilanteita. Näissä ponnisteluissa tarvitaan meitä kaikkia! VIERASKYNÄ JUHA-PEKKA RUSANEN Kirjoittaja on Keiteleen kunnanjohtaja ja valittu Kiuruveden uudeksi kaupunginjohtajaksi Kiuruvedellä maskit ilmestyivät katukuvaan maaliskuussa 2020. Luottamukseni asuinmaatani Ruotsia kohtaan sai kovan kolauksen. Somekeskusteluissa en ole mukana. Kansanterveysviranomaiset pitivät melko pitkään riskiä viruksen leviämisestä pienenä. Tartuntatilanteesta ei Ruotsissa ole missään vaiheessa uutisoitu säännöllisesti päivittäin niin kuin Suomessa. Monille perusterveille koronan sairastaneille on jäänyt erilaisia yleisen toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavia jälkioireita. Suomessa pandemiaan suhtauduttiin vakavasti, lähtökohtana oli valtion vastuu suojella ihmisten henkeä ja terveyttä. Tämä antaa voimaa meille jokaiselle, kun yhteinen päämäärä ja tavoite on kirkas. Korona on usein puheenaiheena myös sukulaisten ja vanhojen ystävien kanssa. Olen jo anonut nykyisestä työstäni lomapäiviä kesäkuulle niin, että pääsen ”kesälomailemaan” Kiuruvedelle. Edessä onkin meidän yhteinen tulikaste, josta monelle saattaa tulla mieleen Tuntematon sotilas -romaani, jossa kirjailija Väinö Linna on kuvannut sotilaiden tulikastetta kouriintuntuvalla tavalla. Osa väestöstä noudattaa ohjeita, mutta on suhteellisen paljon ihmisiä, jotka käyttäytyvät melkein kuin ennenkin. JAANA SELANDER. Meikäläinen saattaa siis näkyä katukuvassa jo kesän aikana. Yhdessä ja yhteistyöllä saamme tuloksia aikaan! HOMMAT alkavat vuoden loppupuolella niin, että vahdinvaihto saadaan tehtyä jouhevasti niin Kiuruvedellä kuin Keiteleellä. Kun uhka tuli todeksi, varoittivat elinkeinoelämän edustajat kovaäänisesti kansaa siitä, miten paljon talouselämä tulisi kärsimään, jos otettaisiin käyttöön voimakkaita rajoituksia. Päällimmäisenä monelle mieleen nousevat varmasti myös romaanista tehdyn elokuvan alkukohtaukset, joissa sotilaat menevät alkushokin jälkeen suon yli niin, että heilahtaa. Kansanterveysviranomaiset korostivat, että korona on vaarallinen varsinkin vanhoille ja riskiryhmille niin kuin onkin mutta suuren yleisen leviämisen seurauksia juuri näille aliarvioitiin. SUURI ero maiden välillä tuli esille heti alkuvaiheessa ja se yllätti minut. Tehohoito on ollut yli vuoden kovan paineen alla. Huomasin selvästi, että arvomaailmani on todella suomalainen. Rajoituksia ja suosituksia kontaktien vähentämiseksi on pandemian edistyessä annettu, mutta liian vähän ja liian myöhään. VIESTINI onkin, että pidetään kaupungin tulevaisuus ja yhteiskehittäminen keskiössä! Perusluonteeltani myönteisenä ihmisenä haluan kääntää haasteet mahdollisuuksiksi. Lisäksi yleistyvä etätyö lisää Kiuruveden kaltaisen kaupungin houkuttelevuutta. KORONA on aiheuttanut suuria ongelmia kaikissa maissa. Minkäänlaisia varmuusvarastoja pandemian varalta ei täällä ollut, ne oli hävitetty sikainfluenssan jälkeen luottaen siihen, että suojavarusteita ynnä muita voidaan nopeasti hankkia, jos niitä tarvitaan. Nyt on pandemian kanssa eletty yli vuosi. Oletettiin alkuvaiheessa, että koronan käyttäytyminen muistuttaisi influenssaepidemiaa. Tätä rohkeaa asennetta tarvitaan nyt myös vertauskuvallisesti Kiuruvedellä, kun ryhdymme yhdessä kehittämään kotikaupunkiamme ja rakentamaan tulevaisuuden Kiuruvettä. ANNUKKA -53, eläkkeellä oleva kuntoutuslääkäri, kotoisin Kiuruvedeltä Tulikaste on mahdollisuus! KIURUVEDEN kaupunginvaltuuston laaja tuki ja luottamus pistää nöyräksi, mutta samalla Kiuruvesi–hengessä tehty päätös antaa erinomaiset lähtökohdat ryhtyä Luomu-Suomen pääkaupungin kippariksi. Vertailut sen seurauksista ovat jossain määrin mahdollisia ainakin Pohjoismaiden välillä
Rokottamisen jälkeen Sinokki suositteli Qvickiä odottamaan Itä-Suomen aluehallintovirasto kumoaa toukokuussa antamansa päätöksen koskien yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien rajoittamista Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntien alueilla. Näin kertoo Ylä-Savon Sote -kuntatyhtymän hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti. kesäkuuta 2021 Liki puolet kiuruvetisistä rokotettu Kiuruvedellä oli sunnuntaihin mennessä rokotettu 48,8 prosenttia väestöstä. rokotteen Kiuruvedellä on saanut jo 12,6 prosenttia kiuruvetisistä. Yrjö Qvick sai koronarokotteen neuvolassa sairaanhoitaja Pirjo Sinokilta keskiviikkona. Riittävän etäisyyden säilyttäminen henkilöiden välillä estää tehokkaasti tartuntoja. Emäntä tilasi ajankin rokotteen ottamiseen, puheli Qvick. kesäkuuta 2021 JAANA SELANDER Kuva Iskelmäviikolta, tänä vuonna Iskelmäviikkoa ei järjestetä. Hän oli tullut rokotettavaksi vaimonsa kanssa. Vaikka rajoituksia puretaan, myös perustason alueilla yleisötilaisuuden järjestäjällä tulee olla selvitys siitä, miten järjestäjä varmistaa tilaisuuden terveysturvallisuuden ja toteuttaa tartuntalain mukaiset, velvoittavat hygieniakäytännöt, kuten muun muassa mahdollisuuden käsien puhdistamiseen, riittävien etäisyyksien ylläpidon ja tilojen puhdistamisen. – Meinasin ensin, että en ota rokotetta, mutta emäntä sai käännytettyä. JAANA SELANDER Viime viikon keskiviikkona koronarokotuksia annettiin neuvolassa terveyskeskuksessa. Kokoontumisrajoituksia puretaan UUTISET Keskiviikko 9. Qvick sai ensimmäisen rokotteen, 2. Toisin sanoen noin 3 800 kiuruvetistä on saanut koronarokotteen. 4 Keskiviikko 9. Aamupäivällä jonossa oli kolme ihmistä. Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. 017 752 277 Tervetuloa ostoksille ! Kiurukatu 1, (017) 752 277 • Palvelemme ma-pe 8.30-17 OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Tervetuloa katselemaan! Meiltä parhaat lahjat Tule valitsemaan omasi! kevään ja kesän juhliin, valmistujaisiin, ylioppilaille ym.. Yksi heistä oli Yrjö Qvick. Tartunnan riski on herkästi tavanomaista suurempi kun ääntä käytetään voimakkaasti esimerkiksi laulettaessa tai huudettaessa sekä ryhmäliikuntatilanteissa, joten näissä ja vastaavissa tilanteissa maskin käytön ja lähikontaktien välttämisen merkitys korostuu. Yrjö Qvick sai sairaanhoitaja Pirjo Sinokilta Pfizer-BionTechin rokotteen, joka kantaa Comirnaty-nimeä. Etäisyyden ylläpitäminen ei edellytä tietyn metrimääräisen turvavälin jatkuvaa ylläpitoa, mutta riittävien etäisyyksien ylläpitämistä helpottaa, jos jokaiselle osallistujalle on esimerkiksi osoitettavissa ennakkoon suunniteltu paikka. Selvitys tehdään omaan käyttöön ja se auttaa järjestäjää huolehtimaan tilaisuuden terveysturvallisuudesta. Sisätiloissa tulisi lisäksi varmistaa riittävä ilmanvaihto
Lisäksi rokotetaan kuntavaaleissa toimivia vaalitoimikuntien puheenjohtajia, varapuheenjohtajia, jäseniä ja varajäseniä sekä kotiäänestyksestä huolehtivia vaalitoimitsijoita. annoksen on saanut noin 3 500 henkilöä eli 12,6 prosenttia alueen väestöstä. Rokotukset etenevät rokotteiden saatavuuden mukaan. Tieto on Kiuruvesi-lehdestä 5.4.2017. Kuntavaalien varsinaisena äänestyspäivänä sunnuntaina 13.6. – Jaa, eikö sitä heti töihin pääsekään lähtemään, ihmetteli Qvick. Kuntayhtymän ja koko Pohjois-Savon alueella koronaepidemiatilanne on edelleen perustasolla ja uusia tartuntoja on vähän. KYLLÄ 66% EI 34% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Aiotko matkailla kotimaassa lomalla. Kiuruvedellä on äänestetty vilkkaasti verrattuna viime kuntavaalien ennakkoäänestykseen. rokoteannoksen on saanut 93,3 prosenttia ja yli 80-vuotiaista 2. annoksen osalta 8,7 prosenttia. Toukokuussa kuntayhtymän alueella todettiin yhteensä neljä tartuntaa, joista viimeisimmät Iisalmessa 13.5. kesäkuuta 2021 Tänä vuonna käynnistyvän Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlan kunniaksi ahvenanmaalaiset ovat lahjoittaneet kiuruvetisille oman omenapuun. – Voi siellä olla joku nuorempi riskiryhmään kuuluva, yli 40-vuotiaita ei vielä tänä päivänä ole rokotettavissa, katseli Sinokki listojaan. Syyskuussa Ahvenanmaalla vietetään suurta sadonkorjuujuhlaa ja tuolloin ovat kaikkien kaupunkien asukkaat tervetulleita poimimaan oman kaupunkinsa omenoita, Jan ja Anna kannustavat. Maanantai-iltaan mennessä äänioikeutta oli käyttänyt 31,92 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestyspaikat ovat vaalipäivänä avoinna kello 9– 20. Uusi valtuustokausi alkaa 1.8.2021. Kiuruvedellä ennakkoäänestyspaikkana toimi kaupungintalon valtuustosali, myös kirjastoauto kiersi vaalivankkurina haja-asutusalueella. Kaupunginvaltuusto on kunnan korkein päättävä elin, joka vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kaupungin päätösvaltaa. Ennakkoon kävi äänestämässä vuoden 2017 vaaleissa 26,3 prosenttia äänioikeutetuista. rokoteannoksen on saanut 59 prosenttia ja 2. Kiuruvedelle oma omenapuu Ahvenanmaalta VIIKON KYSYMYS Uudistaako kuntavaalit valtuuston. Jo noin kolmannes kiuruvetisistä äänioikeutetuista on äänestänyt ennakkoon. annoksen on saanut yhteensä noin 15 100 henkilöä, joka on 48 prosenttia alueen asukkaista. Kyselyyn osallistuneiden kesken arvotaan kaksi matkaa Ahvenanmaalle majoituksineen ja matkoineen. Kiuruvedellä tartuntoja 55 Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän alueella Kiuruvedellä on ollut koronatartuntoja 55, Iisalmessa 64, Sonkajärvellä 9 ja Vieremällä 21 koronatartuntaa. äänestyspaikkana toimii Kiuruveden liikuntahalli. Henkilöllisyystodistukseksi kelpaa voimassa oleva poliisin antama henkilökortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti. (molemmilla paikkakunnilla yksi tartunta). Puhelinpalveluun takaisinsoittopyynnön jättäneille henkilöille soitetaan aina takaisin, kun saadaan lisää uusia rokotusaikoja. JAANA SELANDER Yli 50-vuotiaille on Kiuruvedellä annettu Comirnaty-rokotetta. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymässä rokotetaan tällä hetkellä yli 40-vuotiaita ja 1. Ennakkoäänestys kesti kaksi viikkoa koronaepidemian takia. Haittavaikutukset olivat yleensä lieviä tai keskivaikeita ja ne väistyivät muutaman päivän kuluessa rokottamisesta. Kiuruveden puu sijaitseee Tjudössä, Öfvergårdsin tilalla, jota pitää pariskunta Anna ja Jan Alm. Ahvenanmaalaiset ovat antaneet oman nimikkopuun jokaiselle Suomen kaupungille Ahvenanmaalta. ja 2. Kiuruveden puu on lajikkeeltaan Zonga. Sairaanhoitaja Pirjo Sinokki pisti keskiviikkona Comirnaty-rokotteen 36 ihmiselle, pääasiassa yli 50-vuotiaille. Valtuustoon 29 Kuntavaalissa valitaan 29 valtuutettua Kiuruveden kaupungin valtuustoon kaudelle 2021 –2025. Rokotusajanvarausnumero Kiuruvedellä on 017 272 4256. Sinokki on aluehoitaja, mutta huolehti keskiviikkona rokottamisesta sairausloman tuuraajana. riskiryhmään kuuluvia yli 16-vuotiaita. Yli 50–59-vuotiaista 1. Kuntayhtymän alueella koronarokotteen 1. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. annoksen 11 prosenttia. Pidemmällä ennakkoäänestysajalla tehtiin mahdolliseksi turvallinen äänestäminen. annoksen 60,1 prosenttia. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Kolmas rokotusjonossa ollut mies tuumasi, että hän ottaisi Sputnikin, mutta Sputnik-rokotteita ei neuvolassa viime viikolla pistetty kenellekään. Jo kolmannes käynyt äänestämässä Äänestäjiä maanantai-iltaan mennessä oli käynyt äänestämässä 2 056 henkilöä. annoksen osalta on 44 prosenttia ja 2. Yli 70-vuotiaista 1. Ahvenanmaa on Suomen suurin omenatarha ja maakunnassa viljellään 70 prosenttia koaulassa, jos rokote aiheuttaa oireita. 08 764 990 Torstai 9.30–14.00 TOISET LASIT TOISET LASIT ILMAISEKSI ILMAISEKSI ostaessasi silmälasit ostaessasi silmälasit timaisista omenoista. Tiistaina rokotteita annettiin 63 ihmiselle. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli Kiuruvedellä 60. Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. ja Vieremällä 12.5. Kotiäänestyksessä on äänensä antanut 60 henkilöä ja laitosäänestyksessä 83 henkilöä. Rokotusajan voi varata sähköisesti eTerveyspalvelusta tai paikkakunnittain puhelinpalvelun kautta. Mutta minnepäs hän olisi lähtenyt kun rouva oli seuraavaksi rokotusvuorossa. Osoite: https://campaign.visitaland.com/100-omenapuuta/. rokoteannoksen on saanut 78 prosenttia ja 2. Se on kaupallinen nimi Pfizer-BionTechin rokotteelle. Sinokki sanoi, että jokaiselle rokotuksen saaneelle kerrotaan mahdollisista rokotusta seuraavista oireista. Kiuruvedellä näissä kuntavaaleissa 109 ehdokasta. 2. – Hyppäsin remmiin, olen minä aikaisemminkin käynyt rokottamassa muutamia päiviä. – Nimikkopuuta voi tulla ihailemaan paikan päälle. Luvuissa eivät ole tiistaina ennakkoon äänestäneet. Puhelinpalveluun riittää yksi soitto. Ohjeessa on myös neuvoja, miten voi mahdollisia oireita lääkitä, jos on vaikkapa päänsärkyä tai kuumetta. Fimean sivuilla kerrotaan, että Comirnatylla tehdyissä tutkimuksissa rokotteen yleisimpiä haittavaikutuksia ovat olleet injektiokohdan kipu (yli 80 %), väsymys (yli 60 %), päänsärky (yli 50 %), lihaskipu ja vilunväristykset (yli 30 %), nivelsärky (yli 20 %) sekä kuume ja injektiokohdan turvotus (yli 10 %). Viime kuntavaaleissa Kiuruvedellä ei ollut Liike Nytillä kuntavaaliehdokkaita. Lisäksi rokotettu saa THL:n ohjeet ja todistuksen missä rokote on pistetty ja milloin on seuraavan rokotteen ottamisen ajankohta. Seitsemän eri puoluetta on asettanut kuntavaaliehdokkaita: Keskusta, Vasemmistoliitto, Kokoomus, Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit, SDP ja Liike Nyt. annoksen 8,4 prosenttia. Äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä äänestyspaikalla vaalivirkailijalle. Ennakkoäänestys päättyi eilen tiistaina. annoksen saanut 12,6 % Koronarokotteen 2. Tällä hetkellä koko Suomen rokotusten kattavuus 1. Kiuruvedellä on 6 441 äänioikeutettua. Kiuruvetiset voivat käydä ehdottamassa, mitä he haluaisivat, että heidän kaupunkinsa sadosta valmistetaan. 5 Keskiviikko 9. Yli 60-69-vuotiaista 1
6 Keskiviikko 9. kesäkuuta 2021 Puheenaihe Uutiset Pastori Eero Svärdin kirkonesittely oli täynnä asiaa, mutta myös tunnetta. Moni kuunteli kirkon historiakatsausta liikuttuneena.
Myös Merja Aution vihkipappi oli Porkola. Siksi, että ne ovat osa tämän kirkon historiaa, selitti Svärd. kesäkuuta 2021 Kirkon juhlassa saarnasi Tapani Ruokanen. Urakat oli neuvoteltava uusiksi ja lisälainaa saatiin Suonenjoen säästöpankista 700 000 markkaa. Tuolloin kirkossa kuljettiin lankkusiltoja pitkin maalattialla, vesikatto oli päällä, mutta kuparikatto oli mennyt sotateollisuuden tarpeisiin. Täyttäköön se kansa nämä kirkkotiet ja nämä pyhitetyt suojat vuosisadasta toiseen.” – Tämä koristus on ollut runsaimmillaan viimeisen sotakesän 1944 suurhyökkäyksen jumalanpalveluksissa, missä oli joka kerta noin 950 ihmistä kirkossa, Svärd sanoi.. Kiuruveden kirkkokansa kiittää Herraa voitostansa”. Kirkossa on viisi messinkistä kattokynttelikköä hänen omaistensa lahjoittamana. Naisia oli myös rakentamassa kirkkoa, tiilenkantajina. Äiti kävi poikansa kanssa vain kerran Kiuruvedellä, mutta hän kertoi pojalleen tarinoita Kiuruveden historiasta ja papeista. Suurin osa kirkon esineistöstä aina alttaritaulua myöten on saatu lahjoituksena. Se oli tyyliltään funktionaalinen. 7 Keskiviikko 9. Tätä teosta viimeistellessään taiteilijalle tuli tieto, että hänen ainoa poikansa oli kaatunut rintamalla. Kirkon juhlassa saarnasi Suomen Kuvalehden ja Kotimaa-lehden päätoimittajana tutuksi tullut Tapani Ruokanen, hänen isovanhempansa, Hilda Maria ja Paavo Niskanen, on haudattu Kiuruveden hautausmaalle. Erikoinen on myös niin sanotun asehuoneen muistotaulu: ”Taistelimme Karjalassa, Kannel soi nyt taivahassa. Ruokasen äiti on Kiuruvedeltä. Alttaritaulu tilattiin Uuno Eskolalta. Vaatimuksena oli, että alttaritaulun tulee esittää ristiinnaulittua ja se tuli tehdä mosaiikkityönä. Lotta näki kirkon torniin, kuinka Iisalmessa leimusi tulipalo pommitusten jäljiltä. Työ valmistui vuonna 1953. Kiuruveden kirkkoa Ruokanen luonnehti kotoisaksi, hänen äitinsä on saanut alttarilla ensimmäisen ehtoollisensa. Muistotaulun on runoillut kirkkoherra ja virsirunoilija Väinö Malmivaara. Parasta ovat kuitenkin piispa Eino Sormunen helluntaina 1941 kirkon vihkiäisissä lausumat sanat: ”Kirkon suurin koristus on harras, rukoileva, veisaava ja Herran tekoja tutkiskeleva kansa. Myös kattokyntteliköt on hankittu lahjoitusvaroilla. Svärdin mielestä alttaritaulua on kuvannut parhaiten Viljo Porkola Kiuruvesi-lehdessä 1953: ”On hyvä, että toinen Vapahtajan ristiinnaulituista käsistä on jäänyt tänne meidänkin puolellemme – nimittäin tänne katumattoman ryövärin puolelle”. Malmivaaran suvusta Kiuruveden kirkossa on ollut 7 pappia ja Simeluksen/Simojoen suvusta neljä pappia. Hän myös toi Italiasta yli 300 000 kivenpalasta työtä varten. Ruokanen kertoi perineensä äidiltään savolaista puheliaisuutta ja nokkelaa älykkyyttä. Kiuruveden kirkon rakentaminen pysähtyi sodan jälkeen, sillä rakennusmateriaaleja ei ollut saatavilla, kuljetusvälineet olivat armeijan käytössä ja kustannukset olivat nousseet pilviin. Korona-aikana hän seurasi jumalanpalveluksia striiminä mökiltä käsin. Merja Autio ja Anneli Waarna kertoivat kirkkokahveilla rovastin pappilan mäellä kirkon olevan heille tärkeä, koska kirkossa on vietetty monia perheen juhlia ja tapahtumia. – Joku saattaa kysyä, miksi tällainen taulu ja miksi pitkät nimilista kirkon seinällä. Liljeqvist on suunnitellut Suomeen 12 kirkkoa, muun muassa Rovaniemelle. Sota-aikana lottia oli rakenteilla olevan kirkon tornissa ilmavalvonnassa. Teoksessa oli tiettävästi malleina paikallisia ihmisiä ja Kristuksella Tatu Malmivaaran kädet. Autiolle jumalanpalvelukset edustavat tuttua ja turvallista perinnettä. – Tyypilliset Liljeqvistin kirkkojen piirteet ovat jyrkkä harjakatto, vaaleat, rapatut seinät, korkea torni, juhlava ”portaalimainen” pääovi, esitteli Svärd. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Sunnuntain juhlassakin naiset olivat enemmistönä. Kotoisaksi kirkon tekee myös se, että samanlainen kirkko on Ruokasen lapsuusmaisemissa Rovaniemellä. Ähtärin kirkon oli suunnittelut Bertel Liljeqvist, hänet otettiin Kiuruveden kirkon varsinaiseksi arkkitehdiksi. – Taiteilija asui talvisodan ajan evakossa Kiuruvedellä Aku Rädyn luona. – Muistan, kuinka äiti iloitsi uuden kirkon valmistumiesta, hän kertoi myös kirkon palamisesta, Autio sanoi. sotapäivänä (7.12.1939). Waarnoille tulee heinäkuussa 50 vuotta täyteen siitä, kun rovasti Viljo Porkola saattoi heidät yhteiselle taipaleelle. Pääoven päällä on Johannes Haapasalon Vehmaan punaisesta graniitista tekemä kivireliefi ”Heränneitä Kristuksen ristin juurella”. Juhlallisuuksien huipentumana pastori Eero Svärd esitteli kirkon juurevaa historiaa. Ajattelen niin, että osa isän surusta on siinä reliefissä, Svärd kuvaili. Kirkon ensimmäisen suunnitelman teki kiuruvetisjuurinen arkkitehti Saara Kivikanervo, mutta suunnitelmaa pidettiin liian kalliina ja modernina. Hänen isovanhempansa äidin puolelta on haudattu Kiuruveden hautausmaahan. Poikkeuksellinen kirkko Kiuruveden kirkko on poikkeuksellinen Suomen kirkkojen joukossa, sillä sitä ovat rakentaneet naiset enemmän kuin mitään muuta maamme kirkkoa. Merja Autiolle ja Anneli Waarnalle kotikirkko on tärkeä jo senkin takia on molemmat vihitty Kiuruveden kirkossa. Näin on sanonut rovasti Viljo Porkola. Asehuone on siis meille rauhanrukous: ”Hyvä Jumala, ei enää sotaa…” Svärd kertoi niin ikään, että uusi kirkko otettiin käyttöön keskeneräisenä piispan antamalla poikkeusluvalla adventtina 1940. Eskola valmisteli työtään tutustumalla Ravennan vanhoihin mosaiikkeihin. Heinäkuussa 1939 palaneen vanhan kirkon kivijalan paikalle tuli sankarihautausmaa ja uuden kirkon ulko-oviseinällä on kuuteen tauluun hakattu 150 kiuruvetisen talvisodan sankarivainajan nimet. Kivikanervo neuvoi kirkkovaltuustoa tutustumaan Ähtärin kirkkoon, mitä pidettiin perinteisempänä, kauniina kirkkona. – Sellaisten tapahtumien keskellä rakennettiin tätä kirkkoa, jo viidentenä sotapäivänä 4.12.1939 kaaatui Uomaalla 28 kiuruvetistä. Asehuone rauhanrukous Kiuruveden uuden kirkon alkuhistoria on dramaattinen. Kun kirkko oli helluntaina siunattu käyttöön, kaksi viikkoa sen jälkeen kirkon alttarilla saivat ehtoollisen talvisotaan lähtevät Kiuruveden miehet, kaksi viikkoa tämän jälkeen samaisella kirkon alttarilla siunattiin samoja, sodassa kaatuneita miehiä haudan lepoon. Kiuruveden kirkon 80-vuotisjuhlaa vietettiin sunnuntaina. Kerrotaan kanttori Tauno Jauhiaisen sanoneen kotiväelleen ennen paluuta sotaan, että ”jos käy niin, etten tule takaisin, niin ottakaa ja myykää kaikki, mitä omistan ja ostakaa kyntteliköt sinne uuteen kirkkoon!” Jauhiainen katosi 8. Merja Autio on vihitty kirkossa vuonna 1976 ja Anneli Waarna 1971. Alttaritaulun ja hopeisen kastemaljan on lahjoittanut kiuruvetislähtöinen yrittäjä Evi Jäderholm. Ensimmäisellä viikolla kirkossa kävi 10 000 ihmistä
Vaikka eivät toki etäopiskelukokemuksetkaan täysin negatiivisiksi ole jääneet. Hän muisteli, kuinka jo ensimmäisillä kursseilla lukiossa monet alkoivat odottaa lakkiaispäivää. On myös ollut paljon epävarmuutta vaihtuvista korona-ohjeistuksista johtuen. Juhlavaan kokoontumiseen olisi aihetta, sillä Kiuruveden lukio täytti viime vuonna sata vuotta. Vaikka yleisöä ei voitu vielä koronarajoitusten vuoksi ottaa salin täydeltä ja yhteislaulut jätettiin edelleen laulamatta, oli rehtori Matti Heikinmaa ilahtunut nähdessään ihmisiä kasvotusten. Heikinmaa piti arvokkaana sitä, että Kiuruveden lukiossa on voitu olla viime kevään jälkeen koko ajan lähiopetuksessa. – Laadukas ja korkeatasoinen koulujärjestelmä ei ole syntynyt yhtäkkiä eikä sattumalta, vaan pitkän kehityksen tuloksena. – Silloin eräs meistä oli ladannut puhelimeensa laskurin, jonka mukaan lakkiaisiin oli yli 800 päiMarianna Grof, Mira Manninen ja Elliina Tikka poseerasivat kuvaajille. Se on ikävää, sillä näillä juhlapäivillä on aina iso merkitys. Syynä riemuylioppilaiden poisjääntiin oli viime vuoden tapaan korona. kesäkuuta 2021 Uutiset ”Nyt on aika olla ylpeä itsestämme” Ylioppilaita juhlittiin Kiurusalissa ja lukion pihapiirissä. Kaikkialla Suomessa näin ei ole, sillä kymmenet tuhannet oppilaat ja opiskelijat joutuvat tänään lähtemään kesälomalle ilman kevätjuhlaa. Mutta ei kannata huolestua, sillä asioilla on tapana järjestyä. – Tämä on tuonut jokaiselle päivittäistä rutiinia sekä opettajien ja opiskelutovereiden tukea. Koulutus on lisännyt henkistä ja taloudellista hyvinvointia sekä tasa-arvoa, mutta Heinosen mukaan koulutusta pidetään liian usein itsestäänselvyytenä. Nyt sitten sama toistuu vielä täällä lukiossa. Riemuylioppilas on henkilö, jonka ylioppilaaksi valmistumisesta on kulunut tasan 50 vuotta. – Olen saatellut teidän ikäluokkanne maailmalle jo kertaalleen, kun olitte poistumassa yläkouTEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN lusta. – Voitte hakea korkea-asteelle opiskelemaan, joskin monella teistä ei ole vielä hajuakaan, että mitä aiotte tehdä isona. Nauttikaa elämästä ja hymyilkää, niin maailmakin hymyilee teille, Heikinmaa evästi. Tai pikemminkin se on palauttanut mieleemme asioita, jotka olivat aiemmin itsestäänselvyyksiä: autetaan toinen toistamme, pidetään yhteyttä ja niin edelleen. Kolme opettavaista vuotta Ylioppilaan puheen juhlassa piti Marianna Grof. Valkolakin painoi tällä kertaa päähänsä 34 ylioppilasta. Marianna Grof “ Martti Heinonen piti puheen ylioppilasjuhlassa.. Mikään ei tule olemaan meille este. Hän kiitti vielä kaikkia kiireisestä kouluvuodesta ja että kuinka monista haasteista on selvitty yhdessä. Me ihmiset olemme kokonaisuus. 8 Keskiviikko 9. Nykyään kuitenkin kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus päästä mihin tahansa tehtävään yhteiskunnassa, riippumatta henkilön taustoista. Vielä runsaat sata vuotta sitten koulutus oli vain harvojen etuoikeus ja hyvin pieni osa pääsi oppikouluun ja akateemisiin opintoihin. – Se on opettanut meille jotain. Ilahduttavaa oli myös se, että tänä vuonna ylioppilasjuhlaa päästiin viettämään Kiurusalissa ja lukion pihapiirissä normaaliin aikaan alkukesästä tutun Suvivirren ja Gaudeamus Igiturin soidessa. – Lisäksi huhtikuussa tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomeen säädettiin yleinen oppivelvollisuuslaki, muistutti lukion emeritusrehtori, kasvatustieteen tohtori ja opetusneuvos Martti Heinonen juhlapuheessaan. Heikinmaa muistutti ylioppilaita siitä, kuinka yksi tärkeä tavoite elämässä on nyt takana. Näistä kokemuksista on teille ylioppilaille varmasti vielä hyötyä, kun jatkatte opintojanne muualla. He yrittävät kuitenkin kokoontua myöhemmin tänä vuonna elokuun lopussa, mikäli se vain on silloin mahdollista. Martti Heinonen: Vielä runsaat sata vuotta sitten koulutus oli vain harvojen etuoikeus AKU LAATIKAINEN Kiurusalin ylioppilasjuhlassa ei nähty tänäkään vuonna riemuylioppilaita. Olemme saaneet tietoja, taitoja ja itsevarmuutta, joiden avulla selviämme jatkossakin. Tunnelma oli sananmukaisesti lämmin, kun 34 tuoretta ylioppilasta sai lauantaina valkolakkinsa aurinkoisessa ja helteisessä säässä. Heikinmaa näki kuitenkin myös hyvää korona-ajassa. – Reilu vuosi on totuttu siihen, että lähes kaikki tapahtuu etänä ja esimerkiksi Teams on pursunnut jo miltei korvista ulos. Suomea sanotaan koulutuksen mallimaaksi. Lisäksi Heikinmaa heitti loppukevennyksen. Lupaan kuitenkin, että seuraavassa opinahjossanne en tule enää teitä vastaan, hän virnisti. – Korona on muistuttanut meitä ottamaan vastuuta niin itsestämme kuin toisistakin. – On hienoa, että me pääsimme nyt viettämään tätä juhlaa
Huomaatte ehkä vasta myöhemmin, ettei Kiuruvesi sittenkään ollut mikään huono paikka lähteä maailmalle. 9 Keskiviikko 9. Toivon, että te muutkin voitte tehdä samoin ja olla ylpeitä itsestänne sekä nähdä omat vahvuutenne. Vaikka aika kuuma tässä kyllä on puku päällä, Tikkanen virnisti lukion pihalla helteen ”helliessä”. Mikään ei ole ollut meille este. Täältäkin voi ponnistaa ihan valtakunnan huipulle. – Me suomalaiset olemme usein liian vaatimattomia. Onneksi kaikki sujui kuitenkin hyvin. Ylioppilaille muodostui lukioaikana motto: mikään ei saa estää bileitä. Tikkanen sai lukuisia stipendejä Kiurusalissa pidetyssä ylioppilasjuhlassa. – Hyvältä kyllä tuntuu. Grofin mukaan tämän vuoden ylioppilaat olivat ahkera ja sinnikäs joukko. Onneksi meidän ei kuitenkaan tarvitse pelätä tulevaa: siitä kiitos kuuluu opettajille, muulle henkilökunnalle ja kotiväelle. Asettakaa tavoitteita ja rakentakaa kaiken aikaa tulevaisuuttanne omilla teoillanne. Marianna Grof, Mira Manninen ja Elliina Tikka poseerasivat kuvaajille. Tuomas saikin nyt ansaitusti stipendejä. – Nyt laskuri lyö tyhjää. – Olen saanut sieltä paikan biolääketieteestä. Mutta kyllä tämä osoittaa taas sen, että Suomessa on laadukasta opetusta ja hyviä oppimisympäristöjä myös pienissä lukioissa. Asettakaa kyseenalaiseksi sellainen informaatio, joka arveluttaa ja tuntuu tarkoitushakuiselta. Täällä on myös työtä, jota voi palata tekemään opiskelujen jälkeen. Toukokuussakin järjestimme penkkarit ja koristelimme lukiota parhaamme mukaan, kuvasimme abivideota ja pidättelimme naurua. Silloin on mahdollista menestyä, Tikka muistuttaa. Abivuosi oli jännittävä. Tikkanen sanoi juhlivansa lakkiaisia kotonaan lähipiirin kanssa. Tuolloin nuo päivät ja kolme vuotta tuntuivat ylitsepääsemättömän pitkältä ajalta, mutta opettaja sanoi, että se on kuulkaa yksi silmänräpäys, kun tekin olette ylioppilaita. – Riippumatta siitä mitä tuTuomas Tikkaselle harvinainen stipendi Pienestäkin lukiosta voi tulla huippuosaajia. Hän ei ole mennyt siitä, missä aita on matalin tai tyytynyt olemaan mukavuusalueella. Olemme saaneet tietoja, taitoja ja itsevarmuutta, joiden avulla selviämme jatkossakin. Sen pohjalta voitte tehdä ratkaisuja, jotka vaikuttavat omaanne ja muiden elämään. Seuraavaksi hän aikoo lähteä opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion yksikköön. Sen todisti Tuomas Tikkanen, joka menestyi kevään ylioppilaskirjoituksissa erinomaisesti etenkin pitkässä matematiikassa ja kemiassa. Uskaltakaa ottaa haasteita ja elää itsenne näköistä elämää. – Sen aikaa mitä olen Tuomasta tuntenut, on hän aina ollut hyvin kiinnostunut matemaattisista aineista ja tykännyt haastaa itseään. – Ja pohjimmiltaanhan kaikki on itsestä kiinni. Martti Heinonen: Vielä runsaat sata vuotta sitten koulutus oli vain harvojen etuoikeus AKU LAATIKAINEN muualle viihteelle, hän suunnitteli. Vuosi sitten keväälläkin jaksoimme hienosti olla Teams-palavereissa opettajien kanssa. Erityisesti somemaailmassa tällaista puolitotuuksina ilmaistua disinformaatiota esiintyy huolestuttavan paljon. – Muistakaa myös kotiseutu, josta olette ponnistaneet. Lopuksi ajeltiin omilla autoilla ympäri toria, kun kuorma-auton lavalle ei päästy. Heinosen mukaan koulutuksen ja sivistyksen eräs mitta on se, miten realistinen kuva ihmisellä on ympärillä olevasta maailmasta. Etenkin Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön stipendiä voi pitää erityisen hienona tunnustuksena, sillä sen saa vuosittain vain reilut sata ylioppilasta koko Suomessa, vaikka pitkän matematiikan kirjoittaa joka vuosi noin 10 000 kokelasta. li vastaan, me emme luovuttaneet. – Minusta tämä lause tiivistää hyvin viimeiset kolme vuottamme. Lopuksi Grof palasi vielä puheensa alkuun. Opettaja oli todellakin oikeassa: aika kului ihan järkyttävän nopeasti. Taustalla kovaa työtä Matematiikan opettaja Tommi Tikan mukaan Tuomas Tikkasella on matemaattista lahjakkuutta, mutta ennen kaikkea menestyksen taustalla on kovaa työntekoa. En esimerkiksi itse muista, että koska olisin viimeksi pitänyt omaa työpanostani arvokkaana ja kiittänyt tai kehunut itseäni. Me olemme aina pelanneet hyvin yhteen. Pyrkikää yksilöinä menestykseen, mutta tehkää se niin, että tunnette sen olevan eettisesti ja moraalisesti oikein. Siksi aion toimia tänään toisin. – Illemmalla varmastikin tulee lähdettyä vielä jonnekin AKU LAATIKAINEN Tuomas Tikkanen kirjoitti kahdeksan ainetta, joista peräti viisi arvosanalla laudatur. Järjestimme myös abigaalan ja edes risteilyn peruuntuminen ei estänyt meitä saamasta viimeistä yhteistä iltaa tutun porukan kesken. – Aina silloin tällöin kuulee puhuttavan, että jos haluaa menestyä, on mentävä johonkin isoon huippulukioon. Tikka pitää Tikkasen tulosta hienona meriittinä koko Kiuruveden lukiolle. – Teistä on kehittynyt itsenäisiä, tasapainoisia ja omiin ratkaisuihin pystyviä nuoria aikuisia.. – Hyvät ylioppilaat: pyrkikää sen vuoksi tietoon, joka on hyvin perusteltua, uskottavaa ja tuntuu oikealta. Viestintätulvassa saamme helposti asioista sellaisen kuvan, jollaisen tiedonvälittäjä haluaa. – Mietittiin, että pysytäänkö terveinä ja pystytäänkö osallistumaan ylioppilaskirjoituksiin. Hän on tehnyt paljon ylimääräistäkin, pitkäjänteistä työtä meidän opettajien antamien tehtävien lisäksi. Näistä hän kirjoitti laudaturit, joskin sama arvosana tuli myös fysiikasta, biologiasta ja äidinkielestä. Grof muistutti, että nyt on syytä olla ylpeä itsestä. Heinonen oli varma, että tuoreet ylioppilaat menestyvät elämässään. kesäkuuta 2021 ”Nyt on aika olla ylpeä itsestämme” vää. Stipendi on siis todella harvojen herkkua. – Toivon teiltä myös omakohtaista pohdintaa siitä, mitä itse pidätte tärkeänä ja arvokkaana. Olemme aina antaneet itsestämme sata prosenttia
Myöhemmin Heikinmaan kontolla on muun muassa syksyn talousarvion laatiminen. Näin on myös Matti Heikinmaan kohdalla, josta tuli äskettäin Kiuruveden lukion rehtori ja sivistystoimen vastaava. – Sitten olivat tietysti ylioppilaskirjoitukset. Jo tämän kevään ysien on pitänyt hakea jatko-opintoihin ja heitä on pitänyt seurata, että uutta oppivelvollisuutta myös noudatetaan. – Kun viime elokuussa palattiin kesälomilta koulutyöhön, elämä oli kohtalaisen normaalia. MutAKU LAATIKAINEN ta olisihan se mukavaa, että pitkästä aikaa voitaisiin taas elellä normaalisti, ilman jatkuvia rajoitteita ja epävarmuutta, hän huokaa. – Lukio on siis jatkossa samalla tapaa maksuton kuin peruskoulukin. Kajavan paikalle piti pikaisesti löytää osaava sijainen. 10 Keskiviikko 9. Olen nyt ensimmäistä kertaa lukion rehtorina, joten uusiakin asioita on tullut vastaan. Siinä missä koululaiset, opiskelijat ja opettajat ovat päässeet jo kesälomalle, ovat rehtorit edelleen työn touhussa. Koronan ohella syksyllä alkoi kiihtyä myös kouluverkkokeskustelu, kun kaupungin talouteen haettiin tasapainoa ja kyläkouluja uhkasi lakkauttaminen. Sitten kuitenkin korona lähti uudelleen kiihtymään, mikä aiheutti ylimääräistä suunnittelua muun muassa etäopetuksen varalta. Niinpä viime aikoina on pitänyt hankkia uusille opiskelijoille tietokoneita, paperisia ja sähköisiä oppikirjoja sekä muutakin materiaalia, kuten vihkoja ja kyniä, Heikinmaa luettelee. – Verrattuna aiempiin määräaikaisiin pätkiini on vakituisena olemisessa tietysti omat hyvät puolensa. Mutta hyvä kuitenkin, että Kiuruvedellä pystyttiin lopulta olemaan koko ajan lähiopetuksessa. Niinpä päätin tarttua toimeen, sanoo tammikuussa lukiolla työnsä aloittanut Heikinmaa. Olimme onnellisessa asemassa moneen muuhun paikkakuntaan nähden. Sähköisissä kokeissa on nykyään melkoinen revohka jo normaalioloissakin, mutta nyt korona toi vielä lisähaasteita. Hänellä on yksi toive ensi syksyyn: – Koronan soisi pysyvän jo kurissa, vaikka meillä on suunnitelmia senkin varalle olemassa. Sen tarkoituksena on tukea aiempaa paremmin opiskelijoiden hyvinvointia, antaa kattavammat jatko-opintoja työelämävalmiudet sekä tukea yksilöllisiä tarpeita ja oppimista. Tässä kohtaa ei ole myöskään voinut nojautua aiempiin kokemuksiin, sillä kaikki on ollut täysin uutta jokaiselle. Tämä on aiheuttanut sen, että varhaiskasvatukseen on pitänyt kiireen vilkkaa laatia uusi opetussuunnitelma. Lähiaikoina on vielä esimerkiksi sivistyslautakunnan kokous, jossa asialistalla on muun muassa opettajaja liikunnanohjaajavalintoja, Heikinmaa kertoo. kesäkuuta 2021 Talous & politiikka Rehtorilla on riittänyt revohkaa Matti Heikinmaasta tuli äskettäin Kiuruveden lukion rehtori ja sivistystoimen vastaava. Vaiheikas kouluvuosi Heikinmaan mukaan mennyt lukuvuosi oli hyvin hämmentävä ja täynnä tapahtumia. Tulevaisuuden yhtenä haasteena hän näkee pienenevän oppilasmäärän. TIINA KILVENSALMI lähän siinä turbulenssia riitti, Heikinmaa muistelee. Minulla oli siihen valmiudet olemassa, sillä olin aiemminkin toiminut virkaatekevänä sivistystoimen vastaavana. Nyt pystyy suunnittelemaan ja kehittämään asioita pidemmällä tähtäimellä. – Sitten vielä Katja Kajava ilmoitti yllättäen jäävänsä pois. Yksi suurimmista haasteista tänä vuonna on ollut oppivelvollisuuden laajentaminen koskettamaan peruskoulun ohella toisenkin asteen oppilaitoksia, kuten lukioita ja ammattiopistoja. Hänen kesälomansa päättyy heinä-elokuun vaihteessa. – Rehtorit jäävät yleensä juhannukselta kesälomalle. Kevät oli vilkas, sillä lukioon on tulossa ensi syksyksi uusi opetussuunnitelma. Uudistus on aiheuttanut paljon työtä ja uusia menoeriä etenkin lukiossa. – Oli oltava valmis hyppäämään liikkuvaan junaan. Mutta on tässä opetteluakin piisannut ja varmasti piisaa tulevaisuudessakin, sillä vaikka rehtorinkin työ oli tavallaan tuttua peruskoulun puolelta, on lukio silti vielä oma maailmansa. Tärkeää on myös pitää huoli siitä, että opetustilat säilyvät laadukkaina jatkossakin.. – Tuntui hyvältä saada luottamusta ja päästä työskentelemään tutun ja osaavan henkilöstön kanssa, hän iloitsee. Hänellä on takanaan kiireinen kouluvuosi. Yhteistyöllä eteenpäin Virkaatehneestä Heikinmaasta tuli siis toukokuussa vakituisesti lukion rehtori ja sivistystoimen vastaava, monien sijaisuuksien jälkeen. Samalla on haettu erilaisia hankerahoituksia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen Kesä on Heikinmaan mukaan tällä kertaa hieman rauhallisempi, sillä luvassa ei ole suuria remontteja. KylMatti Heikinmaa toivoo, että ensi lukuvuonna korona ei enää häiritsisi kouluarkea. Ohjelmassa on vuosihuoltoa ja kiinteistöselvityksiä. – Sivistystoimen vastaavan tehtävät olivat tietysti entuudestaan tuttuja. Myös penkkareiden ja vanhojentanssien siirtely oli oma ohjelmanumeronsa sekä lakkiaisten järjestäminen rajoitteet huomioiden. – Se on todella iso uudistus ja tuli kaiken lisäksi hyvin pikaisella aikataululla. Ennen koulujen alkua rehtori ahertaa muuan muassa uusien lukujärjestysten parissa. Ajankohtainen asia on ollut myös esiopetuskokeilu, johon Kiuruvesi arvottiin mukaan
59 65 71 77 83 60 66 72 78 84 61 67 73 79 62 68 74 80 63 69 75 81 64 70 76 82 Osmo Jauhiainen Toimitusjohtaja, Harri Keskitalo Röntgenhoitaja Juha Nieminen Maaja metsätalousyrittäjä Kai Ruhanen Agrologi, ylempi AMK Jari Tikkanen Maanviljelijä Tiina Jauhiainen Sosiaalityöntekijä, Mira Kokkonen Lukion lehtori Heini Nukari Erityisopettaja Jyrki Rönkkö Yrittäjä Sisko Toivanen Yrittäjä Irja Jokitalo Maatalousyrittäjä, eläkeläläinen Eero Kyllönen Eläkeläinen, maanviljelijä, Tapani Pennanen Maatalousyrittäjä Tuomo Saastamoinen Yrittäjä Helena Juntunen Eläkeläinen Arja Kärkkäinen Lähihoitaja, Arja Pentikäinen Teologian maisteri Markku Siponen Liikunnanopettaja, maatalousyrittäjä Risto Juntunen Maanviljelijä, toiminnanohjaaja RHY, Minna Lapveteläinen Toiminnanohjaaja, opiskelija Erkki Remes Eläkeläinen Tommi Tikka FM, lehtori Teemu Kattainen Varastoesimies Juha Niemi Yrittäjä Mikko Remes Yrittäjä Emmi Tikkanen Agrologi AMK Tutustu ehdokkaisiin netissä osoitteessa https://keskusta.fi/kuntavaalit-2021/ehdokkaat/kiuruvesi Seuraa tapahtumia facebook-sivullamme www.facebook.com/kiuruvedenkeskusta. kesäkuuta 2021 Kiuruveden Keskusta – työtä kotiseudun parhaaksi. 11 Keskiviikko 9
Entä hinta. Ketkä biokaasua voivat hyödyntää. Millä aikavälillä Kiuruvedellä voisi olla biokaasulaitos. Laitoksessa voi käsitellä märät ja kuivat syötteet. Biokaasuauto pienentää maidon keräilyn hiilijalanjälkeä.. Maatilalle biokaasua voidaan tuottaa suomalaisvalmisteisessa biokaasulaitoksessa. 12 Keskiviikko 9. Syötteiden puolesta Kiuruvedelle voitaisiin tällä hetkellä rakentaa toistakymmentä biokaasulaitosta, joiden yhteenlaskettu energiantuotanto vastaisi noin 2 000 000 litraa dieseliä. Jalostettua biokaasua eli biometaania voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena ja työkoneissa. – Liikennekaasuntuotantoa varten tarvitaan enemmän investointeja kuin oman sähkön ja lämmöntuotantoon. Tilat voivat tehdä myös yhteistyötä riittävän suuren syötemäärän aikaansaamiseksi. – Tämä on pitkälti kiinni esimerkiksi siitä, saadaanko biokaasun alueellista kysyntää lisättyä. – Nyrkkisääntönä voidaan pitää 200 lehmän rajaa. Tuotanto on kuitenkin hankalaa saada liikkeelle, ellei tuotetulle kaasulle saada varmaa kysyntää. Jos molemmat päästövähennykset huomioitaisiin maidon hiilijalanjäljessä, niin maidon hiilijalanjälki pienenisi noin 25 prosenttia. Kiuruveden kaupungilla olisi tässä hyvä mahdollisuus lisätä paikallisesti tuotetun energian osuutta käyttämästään energiasta. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT VALIO, TIINA KILVENSALMI Hiilineutraali tuotanto ja ravinnekierrätys antavat tuottajille kilpailuetua. Potentiaalia on paljon ja tärkeintä on nyt miettiä, kuinka kaasun hyödyntämistä voitaisiin alueellisesti lisätä. – Biokaasuntuotanto Kiuruvedellä lisäisi alueen energiaomavaraisuutta ja vaikuttaisi positiivisesti aluetalouteen. Biokaasuntuotanto on kiertotaloutta parhaimmillaan, koska häviäjiä ei ole vaan ainoastaan voittajia. Keskeisimpänä ongelmana on suppeahko tankkausverkosto, joka kuitenkin paranee hyvää vauhtia. – Biokaasuntuotannon kannalta Kiuruvesi kuuluu potentiaalisimpiin seutuihin Suomessa. – Biokaasua voidaan hyödyntää sähkön ja lämmön tuotantoon. Biokaasuntuotanto on tällä hetkellä kovassa myllerryksessä ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että lähivuosina uusia laitoksia saattaa alkaa nousemaan hyvääkin vauhtia. – Tuotannon aikaansaamiseksi on tärkeää tutkia alueellista kaasuntuotantopotentiaalia, kaasun hyödyntämispotentiaalia, järkevää tuotantokokonaisuutta sekä erilaisia rahoitusmekanismeja, Harmoinen kertoo. Kuinka monelle tilalle biokaasu olisi mahdollisuus, siis tuottaa biokaasua. Kuluttaja tankkaa halvemmalla, raha saadaan pyörimään maaseudulla, viljelyssä tarvitaan vähemmän väkilannoitteita ja ympäristö kiittää. Tilalla korvattavan sähkön määrä on rajallinen, kun taas liikennekaasua voidaan tuottaa niin paljon, kuin syötteistä saadaan kaasua, kunhan kysyntää löytyy. Onko biokaasu Kiuruveden juttu. Tähän on syynä liikennekaasun korkeampi tuotantokustannus, joka johtuu hintavista jalostuslaitteista. – Liikennekaasua tuottava biokaasulaitos tarvitsee kannattaakseen enemmän lantaa kuin sähköä ja lämpöä tuottava biokaasulaitos. – Toisaalta liikennekaasua tuottavissa biokaasulaitoksissa on suuremmat tuottomahdollisuudet, koska tuotto perustuu myyntiin eikä säästöön. Lisäksi biokaasusta saatava hinta on liikennekäytössä parempi, kuin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. kesäkuuta 2021 Talous & politiikka Kiuruvetisjuurinen Robert Harmoinen tutkii Valiolla, joka on mukana FarmGas-hankkeessa, biokaasuntuotantoa ja lannankäsittelymenetelmiä. Karjanlannan voi näin hyödyntää tuottamalla siitä sähköä ja lämpöä. Investointikustannukset ovat suuria, mutta tuotanto on mahdollista saada kannattavaksi ja takaisinmaksuaika voi hyvinkin olla alle kymmenen vuotta. Robert Harmoinen, kerrotko tästä biokaasuhankkeesta, jossa Kiuruvesi on mukana, mitä mahdollisuuksia se antaa Kiuruveden kaupungille ja Kiuruveden tiloille. Sen yläpuolella liikennekaasun tuotanto voi kannattaa, mutta sen alapuolella voi olla järkevämpää tuottaa sähköä ja lämpöä omaan käyttöön. Vuodesta 2019 lähtien Valion luomutuotteiden valmistukseen käytettävä maito on kulkenut tilalta meijeriin nesteytetyn biokaasun eli LBG:n voimalla. – Lisäksi Kiuruvesi on maatalousvaltainen kunta, minkä vuoksi biokaasuntuotannolla olisi näkyvää vaikutusta kaupungin kokonaispäästöihin. – Biokaasuntuotanto monipuolistaa maatilojen tulovirtaa, mahdollistaa korkeamman maatilan energiaomavaraisuuden ja vähentää väkilannoitteiden tarvetta. Biokaasutuotannossa vain voittajia Paljonko lantaa tarvitaan biokaasulaitokseen. – Lisäksi biokaasuntuotanto maitotiloilla pienentää maidon hiilijalanjälkeä ja mahdollistaa päästövähennykset liikenteessä, jos biokaasusta jalostetaan liikennekaasua. – Liikennekaasun eli biometaanin käyttö on jo tällä hetkellä kilpailukykyistä esimerkiksi dieseliin verrattuna. Kiuruvesi on mukana FarmGas-PS-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda hajautettuun biokaasutuotantoon soveltuva liiketoimintamalli. – Kyllä on. Alueellisen biokaasuntuotannon lisääminen voisi tuoda Kiuruvedelle useita uusia tankkauspisteitä. Millaisia investointeja biokaasulaitokseen tarvitaan. Saadaanko biokaasu kilpailukykyiseksi, että sitä ostetaan
Tehtävä edellyttää tarkkuutta, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. 020 7469 200 / 040 7653 853 900 000 m 3 400 000 m 3 Tuotamme vuodessa sahatavaraa Tuotamme vuodessa jatkojalosteita 500 292 Meur Työllistämme yli Liikevaihto tilikaudella 2020 n. Biokaasun tankkausasema. Työ tehtiin huolellisesti, nopeasti ja ammattitaidolla.” JUHANI TURUNEN 10/10 Tilaa maksuton keittiösuunnittelu kotiisi! elega.fi/suunnittelu Tai soita 050 3007 270 (Ma-pe klo 8-16) www.keitelegroup.. kesäkuuta 2021 Biokaasutuotannossa vain voittajia Robert Harmoinen u Työskentelen lannan käsittelymenetelmien ja biokaasuntuotannon parissa. , p. Henkilökuntamme eläköityessä ja tuotantomme kasvaessa haemme Keitele Timberille Keiteleelle sahatavaran kuivaukseen vakituiseen työsuhteeseen Puualan tuntemus tai kokemus sahatavaran kuivauksesta katsotaan tehtävän hoidossa eduksi. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Työ on keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Lisätiedot: Jukka Lindsberg jukka.lindsberg@keitelegroup.. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. Hakemukset sähköpostilla 30.6.2021 mennessä: jukka.lindsberg@keitelegroup.. Säästämme keittiöstäsi vanhat rungot Uusimme ovet, tasot, välitilat ja vetimet sekä laatikostot ja muut lisätarvikkeet Täysin avaimet käteen palveluna Olisiko aika toteuttaa pitkään haaveilemasi keittiön uudistus. KUIVAAMON VUOROVALVOJAA Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Keittiöl le uusi ilme jopa puolet edullise mmin! “Erittäin pätevä suunnittelu ja tehokas toteutus. puualan osaajaa. Hiilineutraali tuotanto ja ravinnekierrätys antavat tuottajille kilpailuetua. 2021. Valion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä u Tutkija, maaja metsätaloustieteiden maisteri. Tavoitteenamme on tehdä yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa v. KUKA. 13 Keskiviikko 9
– Täällä on hankintastrategialla keskitetty hankintoja oman alueen tuottajille. Essayahin mielestä omaishoitajien asemaan on jatkossa kiinnitettävä parempaa huomiota. Näin pienen maan ei olisi varaa eriarvoistua ja jakaantua liikaa. Ennen kuin soteuudistus tulee, olisi hyvä hetki käydä läpi kunnan tase ja miettiä, että mitä tiloja kunta ei enää tarvitse: voisiko jotain myydä, vuokrata tai saada muuhun käyttöön. Häneltä kysyttiinkin, että kuinka hän panisi Kiuruveden talouden kuntoon. – Omaishoidon palkkiot on saatava verovapaiksi ja kriteeristöt kuntiAKU LAATIKAINEN Sari Essayah piti Kiuruvettä hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka kunnan hankintastrategiaa tulisi toteuttaa. Alueet ovat jäämässä eriarvoiseen asemaan. – Pitkäaikaistyöttömille lisäisin kuntouttavaa työtoimintaa ja nuorille työpajoja. Lakisääteisiä palveluita voisi jatkossa hoitaa vähemmälläkin määrällä viranhaltijoita. AKU LAATIKAINEN en välillä samoiksi. – Samoin on hyödynnettävä täysimääräisesti kunnan työllisyyspalveluiden mahdollisuuksia.. Näistäkin asioista päätetään kuntien sivistysja peruspalvelulautakunnissa. Entä olisiko jonkin tilan käyttöä mahdollista tehostaa. Kolmantena asiana Essayah nostaa esiin kuntarajat ylittävän yhteistyön. Peruspalvelut tärkeitä KD haluaa myös pitää kiinni hyvistä peruspalveluista sekä huolehtia heikommassa asemassa olevista, lapsista, nuorista, vammaisista, pitkäaikaissairaista ja vanhuksista. Tällöin euro pyörii enemmän omassa kunnassa. – Suvivirsi ja muut tärkeät, suomalaiseen kulttuuriin jo pitkään kuuluneet perinteet tulee säilyttää. Sari Essayah “ Palvelut ja talous puhuttivat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vieraili Kiuruveden torilla. Essayah piti ensiarvoisen tärkeänä sitä, että paikalliset yritykset voivat ottaa osaa kilpailutuksiin. Hoitajilla on oltava mahdollisuus vapaapäiviin ja virkistykseen, sillä muutoin meillä on kohta kaksi hoidettavaa yhden ihmisen sijasta. – Ikäihmisten kotihoidosta olisi tärkeää huolehtia, jotteivät hoitajamitoituksen myötä kaikki hoitajat siirtyisi kotihoidosta ympärivuorokautiseen. Työntekijöiden ohella on panostettu henkilöstöjohtamiseen. Talous kuntoon Essayah on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Samoin Essayah näkisi säästömahdollisuuksia kuntien teknisen ja ympäristöpuolen yhteistyön lisäämisessä. Viime torstaina hän ehti myös Kiuruveden torille, missä Essayah korosti, ettei pieniä kuntia ja haja-asutusalueita tule unohtaa. KD puolustaa kotihoidon kuntalisiä. – Niinpä on tärkeää, että se euro pyörähtäisi enemmän siellä omassa kunnassa tai ainakin lähialueella. Lastensuojelussa tulisi panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen palveluihin. Esimerkiksi EU-tukipaketin hyväksyminen oli virhe. – Olisi hyvä kartoittaa, että voisivatko jotkut raja-alueilla asuvat oppilaat käydä koulussa toisen kunnan puolella. Vähimmäisvaatimus tietysti on, että pysyttäisiin Suomen rajojen sisällä. Suomen on pysyttävä alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoisena maana. – Suurempia hartioita tarvitaan, mutta alueita ja hallintoa on tulossa nyt liikaa. – Mielestäni Kiuruvedellä voisi kokeilla Lapinlahden tapaan työhyvinvointiohjelmaa, jonka ansiosta säästettiin puoli miljoonaa euroa. Essayahin mukaan sotepalveluiden tulee pysyä jatkossakin lähipalveluina. kesäkuuta 2021 Talous & politiikka Omassa kunnassa on oltava terveysasema ja vanhusten asumispalveluita. Essayah antoikin kritiikkiä soteuudistukselle. Työhyvinvointiohjelman myötä Lapinlahdella sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt. 14 Keskiviikko 9. Muun muassa veroratkaisut on tehtävä yritysten toimintamahdollisuuksia parantaen ja yritysten on saatava hoitaa palvelunsa, kuten kaavoitusja lupaprosessit aiempaa ketterämmin. – Meillä KD:ssä on yhtenä tärkeänä kuntavaaliteemana ”Koko maa mukana”. On kohtuutonta, jos näiden perässä pitää lähteä toiselle puolelle maakuntaa. – Lisäksi KD:lle on tärkeää, että velkaantuminen pysäytetään. – Samoin perheen pitää saada valita lapsilleen sopiva hoitomuoto, Essayah linjasi. Se on pienelle kunnalle iso raha. KD on linjannut, että erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia tulee parantaa. Tätä soisi tapahtuvan nykyistä enemmän muuallakin Suomessa. KD ajaa näissäkin vaaleissa kristillisiä arvoja. – Toinen mihin tulee kiinnittää huomiota, ovat kunnan tilat, joista voisi säästää isonkin summan. Kuntien hankinnat eivät ole nappikauppaa, sillä kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 20 miljardilla eurolla. Myös rahoitus on tämän uudistuksen ongelmakohta, sillä kunnilta on lähtemässä iso osa tuloista pois ja etenkin Kiuruveden kaltaisissa kunnissa on jo muutenkin huolta veroeurojen riittävyydestä. – Omassa kunnassa on oltava terveysasema ja vanhusten asumispalveluita. On kohtuutonta, jos näiden perässä pitää lähteä toiselle puolelle maakuntaa. – Lisäksi monissa kunnissa on ehkä liikaakin jääty odottelemaan sote-uudistuksen valmistumista sen sijaan, että oltaisiin mietititty, miten palveluja voisi tehostaa. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on viilettänyt viime aikoina ahkerasti ympäri Suomea kuntavaalikampanjoinnin tiimoilta. Essayah piti Kiuruvettä yhtenä malliesimerkkinä siitä, kuinka kunnassa voidaan puolustaa oman alueen elinvoimaisuutta. Vai pitääkö jotain purkaa. Myös maahanmuuttajia tulee integroida entistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan
5 RAuNO AutIO Metsäyrittäjä 6 ANjA HuusKoNEN Eläkeläinen, yrittäjä 7 MERvi KANANEN-KäRkKäiNeN Päiväkodin johtaja 8 tuijA KAStAri Toimitusjohtaja 10 SARI LAPPALAINEN Varhaiskasvatuksen opettaja 11 jAAkKo MÄHÖNEN Maatalousyrittäjä, valimotyöntekijä. 15 Keskiviikko 9. Tervetuloa!. 12 RAiMO PARtANeN Taksiyrittäjä, eläkeläinen 13 jANNe PELtOLA Yrittäjä 15 eveLiINA PÖLkKI YAMK-tradenomi, tuotealuevastaava 16 VESA PÖLkKI Erikoishammasteknikko 17 AINo tIiHONeN Opiskelija 18 jARI tIKkANeN Yrittäjä 9 AHtI KILveNSALMi Kiinteistöpäällikkö, yrittäjä 14 LASsi-PEKkA PÖKsYLÄiNeN Maanviljelijä Tavataan torilla torstaina ja lauantaina! Lauantaina torilla lettuja ja keppijumppa klo 11 alkaen. kesäkuuta 2021 SYDAN ON OIKEALLA
Juntunen Risto, maanviljelijä, Keskusta, Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja, kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, elinkeinojaoston puheenjohtaja. Taloudellisen aseman sidonnaisuudet: Erkki Kastari Ky:n osaomistus. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Ammattiopiston hallituksen jäsen, Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulman ja Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy:n yhtiöja vuosikokousedustaja, Savon eläinsairaala Oy:n yhtiöja vuosikokousedustaja, Istekki Oy:n yhtiöja vuosikokousedustaja, Kuopion kauppakamarin varaedustaja yhtiöja vuosikokouksissa, Ylä-Savon kauppakamarin varaedustaja yhtiöja vuosikokouksissa, Ylä-Savossa on työtä-hanke YTYÄ ohjausryhmän jäsen. Taloudellisen aseman sidonnaisuudet: Rakennus Ahki Oy:n omistus 100 %. Muut sidonnaisuudet: As Oy Kiuruveden Rintamamiehet hallituksen jäsen. Erilaiset luottamustehtävät kasaantuvat yksille ja samoille. Eero Kyllönen, Keskusta, eläkkeellä, Talous & politiikka. Ahti Kilvensalmi, Kokoomus, kiinteistöpäällikkö Vieremän kunta, valtuutettu, teknisen lautakunnan jäsen, rakennusvalvontajaoston varapuheenjohtaja, henkilöstöjaoston jäsen. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Sote -yhtymähallituksen varajäsen ja ympäristölautakunnan jäsen, Vaalijalan kuntayhtymän varsinainen kokousedustaja, Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin valtuuston varajäsen, Savon Energiaholding Oy:n nimitysvaliokunnan jäsen, Savon ICT-palvelut Oy:n varajäsen. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: kirkkovaltuuston jäsen, kirkkoneuvoston varajäsen. Irja Jokitalo, maatalousyrittäjä, Keskusta, keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtaja, varavaltuutettu. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: SP Optian isännistö, alueellisen Riistaneuvoston puheenjohtaja. Kauko Huttunen, eläkkeellä, perussuomalaiset, valtuutettu. Kaupungin valitsemat tehtävät: Kiurunkulman hallituksen varapuheenjohtaja. Kaupungin valitsemat tehtävät: Seudullisen Romanityöryhmän jäsen. Kiuruvetisillä luottamushenkilöillä on vain vähän taloudellisia sitoumuksia, lähinnä ne liittyvät omaan yritystoimintaan. Muut sidonnaisuudet: Ollintie 6 taloyhtiön hallituksen jäsen. Pentti Ahponen, liikuntapaikkojen hoitaja, Vasemmistoliitto, valtuutettu. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: OP Ylä-Savon edustajisto. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: kirkkovaltuuston jäsen ja -valtuuston varajäsen. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: lähetystyön johtokunta, kirkkovaltuuston varavaltuutettu. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: Suomen KD paikallisosaston hallituksen jäsen, Kiuruveden Kehitysvammaisten tuki ry hallituksen jäsen, sihteeri. Mira Kokkonen, Keskusta, lukion lehtori, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuutettu, elinkeinojaoston jäsen, maapoliittisen työryhmän jäsen, yhteistoimintaelin (työnantajan edustaja) Kiuruveden kaupunki. Kaupungin valitsemat tehtävät: Vaalijalan kuntayhtymäkokouksen varaedustaja, Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymävaltuuston varajäsen. Kaupungin valitsemat tehtävät: Vieremän Toimitilat Oy:n toimitusjohtaja (Vieremän kunta). Ulkopuoliset sidonnaisuudet: Säästöpankki Optia isännistön jäsen, kirkkovaltuuston jäsen, Rinnekotiyhdistyksen puheenjohtaja. Grönfors Maritta, yrittäjä, KD, valtuutettu, sivistyslautakunnan jäsen (20192021), teknisen lautakunnan varajäsen. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: Ylä-Savon Osuuspankin hallituksen jäsen, Opetusalan Ammattijärjestö Oaj ry:n Kiuruveden paikallisosaston hallituksen varajäsen, Kiuruveden Keskustan johtokunnan jäsen, Keskustan Pohjois-Savon piirin varapuheenjohtaja. kesäkuuta 2021 Vastuut sitovat rahaa enemmän Tämän sivun jutussa on kerrottu, millaisia sitoumuksia on vielä tällä hetkellä luottamustehtävissä olevilla ja niihin uudelleen pyrkivillä kiuruvetisillä ehdokkailla. 16 Keskiviikko 9. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Vesi Oy hallituksen varajäsen. Anna-Liisa Härkönen, eläkkeellä, Vasemmistoliitto, teknisen lautakunnan jäsen, varavaltuutettu, vanhusneuvostossa teknisen lautakunnan edustaja. Taloudellisen aseman sidonnaisuudet: Kiuruveden Sisustuskulma Oy omistus 100 %. Tuija Kastari, Kokoomus, Erkki Kastari Ky:n toimitusjohtaja, valtuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, elinkeinojaoston varapuheenjohtaja. Kaupungin valitsemat tehtävät: Vaalijalan kuntayhtymän varsinainen yhtiöja vuosikokousedustaja, Ylä-Savon seutusopimuksen johtokunnan varajäsen, Ylä-Savon Jätehuolto Oy varsinainen yhtiöja vuosikokousedustaja, urakkamenettelyn mukaiset kokoukset kaupunginhallituksen edustaja, Käsityökeskuksen toimikunta varajäsen
Muut sidonnaisuudet: Mansikki Oy:n hallituksen jäsen, Koskenjoen Kuivuri Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kirsi Tenhunen, Vasemmistoliitto, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ensihoitaja, kaupunginhallituksen jäsen, sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen edustaja, henkilöstöjaoston puheenjohtaja, vanhusneuvoston kaupunginhallituksen edustaja, valtuutettu. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Vesi Oy:n varsinainen yhtiöja vuosikokousedustaja. Sirpa Piippo, Vasemmistoliitto, Risanka Oy kassanhoitaja, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja esittelijä, sivistyslautakunnan jäsen, valtuutettu. Minna Lapveteläinen, Keskusta, metsätalousyrittäjä, kaupunginhallituksen varajäsen, sivistyslautakunnan jäsen, valtuutettu. Juha Nieminen, Keskusta, maaja metsätalousyrittäjä, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu. Mikko Remes, Keskusta, Viljo Tavaratalot Oy:n toimitusjohtaja, valtuutettu Kai Ruhanen, Keskusta, Koskenjoen Kuivuri Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin hallituksen jäsen, teknisen lautakunnan jäsen, yksityistiejaoston puheenjohtaja, varavaltuutettu. Juha Tapaninen, perussuomalaiset, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, valtuutettu. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: seurakunnassa valtuuston varapuheenjohtaja, Ylä-Savon Osuuspankin edustajiston jäsen, Osuuskauppa PeeÄssän edustajiston jäsen. Rauno Pikkarainen, Vasemmistoliitto, palomies, valtuuston 1. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon ammattiopiston hallituksen jäsen, Ylä-Savon Jätehuolto Oyj:n hallituksen jäsen, Savonia Oy:n yhtiöja vuosikokousedustaja. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Soten yhtymähallituksen jäsen, Savon koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston varajäsen, Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston varajäsen, Savon koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen ja -valtuuston varajäsen. Sari Lappalainen, Kokoomus, esiluokan opettaja, varajohtaja, kaupunginhallituksen varajäsen, valtuutettu. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: Kiuruveden vanhempainyhdistys Kivat ry, Lions Club Kiuruvesi, Säästöpankkitoimikunnan jäsen. Sami Piippo, Vasemmistoliitto, Piipon Pyörä ja Kone (sivutoiminen yrittäjä), KPA Unicon Oy levyseppähitsaaja, valtuuston ja sivistyslautakunnan jäsen. Eveliina Pölkki, Kokoomus, Ponsse Oyj:n tuotealuevastaava , sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: Kuusamon Rantasalo Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja. varapuheenjohtaja. Taloudellisen aseman sidonnaisuudet: Maametsätaloustilan omistus (50 % ). Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Soten valtuusto (varapuheenjohtaja), Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulma ja Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy:n yhtiöja vuosikokousedustaja, Savon Energiaholding Oy:n hallituksen jäsen, Itä-Suomen poliisin neuvottelukunnan jäsen, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistysedustaja, Maapoliittisen työryhmän jäsen, Kaavoituksen seurantaryhmän jäsen. kesäkuuta 2021 valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, henkilöstöjaoston jäsen. varapuheenjohtaja. Kaupungin valitsemat tehtävät: Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulman yhtiöja vuosikokousedustaja, Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston jäsen. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: OP Ylä-Savon hallintoneuvoston jäsen, Kiuruveden Luomu-Wolleyn rahastonhoitaja, Kiuruveden maaja kotitalousnaisten rahastonhoitaja, Kiuruveden Keskustan kunnallisjärjestön sihteeri/rahastonhoitaja Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Soten yhtymähallituksen jäsen, Ylä-Savon Pääomarahasto Oy:n yhtiöja vuosikokousedustaja, Kuruveden Yrityskiinteistöt Oy:n hallituksen jäsen. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: kirkkovaltuuston jäsen, Ylä-Savon sairaanhoidon tukisäätiön hallituksen varajäsen, TOIMI-säätiön valtuuston jäsen. Raimo Partanen, Kokoomus, eläkeläinen, yrittäjä, kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu, tekninen lautakunta ( kaupunginhallituksen edustaja). Tommi Tikka, Keskusta, lehtori, valtuuston 2. Arto Saharinen, perussuomalaiset, urakoitsija Tmi Arto Saharinen, teknisen lautakunnan varajäsen. Leena Leskinen, Vasemmistoliitto, Ylä-Savon Sotessa lähihoitaja, teknisen lautakunnan varajäsen, varavaltuutettu. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: Säästöpankki Optian isännistön jäsen. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: Pohjois-Savon Osuuspankin edustajiston jäsen. Kaupungin valitsemat tehtävät: Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja, Ylä-Savon alueellisen jätehuoltolautakunnan jäsen. Janne Peltola, Kokoomus, Yrittäjä Kiuruveden Janpel Oy, Kiinteistö Oy Kiuruveden Ostoskeskus ja Sallantero Oy, kaupunginhallituksen 1. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Soten yhtymähallituksen jäsen, yhtymähallituksen jaoston jäsen, Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Vaalijalan kuntayhtymävarakokousedustaja. Muut sidonnaisuudet: Sijoittajaja osakeomistukset yhtiössä jäävät sidonnaisuusilmoituksessa määritellyn 10% alle. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Soten yhtymävaltuuston jäsen ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulman hallituksen jäsen. varapuheenjohtaja, valtuutettu. Taloudellisen aseman sidonnaisuudet: Oma maatila, jossa omalle ja puolison yritystoiminnalle toimitilat.. 17 Keskiviikko 9. Taloudellisen aseman sidonnaisuudet: Kiuruveden Janpel Oy, Kiinteistö Oy Kiuruveden Ostoskeskus ,Sallantero Oy. Kaupungin valitsemat tehtävät: Kiinteistö Oy Kiurunkulman hallituksen jäsen, Ylä-Savon Soten tarkastuslautakunnan jäsen. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: seurakunta (lapsija nuorisotyön jaoston jäsen), Kiuruveden Luomu-Wolleyn johtokunnan jäsen ja seuran sihteeri, Ylä-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen. Arto Tikkanen, perussuomalaiset, Steel Import Finland Oy tehdaspäällikkö, valtuutettu. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: OP Ylä-Savon edustajisto. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Soten yhtymävaltuuston jäsen, Savon koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsen, Ylä-Savon Vesi Oy:n hallituksen jäsen. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Soten yhtymävaltuuston varajäsen. Sisko Toivanen, Keskusta, Latvalan Tili ja neuvonta, yrittäjä maaja metsätalousyrittäjä, kaupunginhallituksen jäsen valtuutettu. Kaupungin valitsemat tehtävät: Ylä-Savon Soten hallituksen varajäsen, Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston varajäsen. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: Nälännön yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuuston jäsen, Osuuskunta Lihakunnan edustajiston jäsen. Taloudellisen aseman sidonnaisuudet: Metsäkiinteistö Kuusikon omistus 50 %. Ulkopuoliset sidonnaisuudet: Kiinteistö Oy Kiuruveden Ostoskeskuksen sekä Sallantero Oy:n hallituksen jäsen, Säästöpankki Optian hallituksen jäsen, Kiuruveden Palloilijat johtokunnan jäsen, seurakunta nuorisovaltuuskunnan jäsen. Emmi Tikkanen, Keskusta, Iltalypsy Oy tarjoilija, kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu
varapuheenjohtajalle 500 euroa/ vuosi, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalle 700 euroa /vuosi sekä sivistys-, tarkastusja teknisen lautakunnan puheenjohtajille kullekin 500 euroa /vuosi. Valtuuston, hallituksen ja toimialalautakuntien kokouspalkkiot nousivat valtuustokaudesta 2013–2017 keskimäärin 14 prosenttia ja vuosipalkkiot 18 prou Mira Kokkonen, hallituksen pj. Puolueiden perimä luottamushenkilömaksu eli niin sanottu puoluevero on yleisimmin 10 prosenttia. u Kaisa Huttunen, Keskusta, 4 150 euroa. u Tommi Tikka, hallituksen 2. Valtuutetuille maksettiin kokouspalkkioita ajanjaksoa 1.5.2017–31.5.2021 eli kuluneella valtuustokaudella 278 020 euroa. 18 Keskiviikko 9. u Raimo Partanen, Kokoomus, 11 370 euroa. Esimerkiksi 2000 asukkaan kunnissa valtuuston jäsenen kokouspalkkio on keskimäärin 49 Kiuruvesi maksaa palkkioita kohtuullisesti Kiuruveden kaupunki maksoi valtuutetuille kokouspalkkioita 278 020 euroa neljän vuoden aikana. u Maritta Grönfors, KD, 6 005 euroa. u Kari Saastamoinen, valtuuston pj, Keskusta, 16 980 euroa. Luottamushenkilölle maksettavan ansionmenetyksen enimmäistuntikorvaus on keskimäärin 27 euroa, ja sen suuruus vaihtelee kunnittain 9 eurosta 64 euroon. u Marja-Leena Kärkkäinen, Vasemmistoliitto, 4 635 euroa. varapuheenjohtaja Rauno Pikkarainen ja kolmas oli valtuuston puheenjohtaja Kari Saastamoinen. u Mikko Remes, Keskusta, 2 320 euroa. u Janne Peltola, Kokoomus, 15 800 euroa. u Tuomo Pesonen, teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja, Vasemmistoliitto, 4 245 euroa. Valtuuston jäsenten kokouspalkkio on Kiuruveden kokoisessa kunnassa keskimäärin 74 euroa kokoukselta, minimikorvaus on 32 euroa ja maksimikorvaus 170 euroa. Valtuuston puheenjohtaja Kari Saastamoinen sai luottamustehtävän hoidosta kokouspalkkioita 16 980 euroa neljältä vuodelta sekä 3000 euron vuosikorvauksen ja hallituksen varapuheenjohtaja Rauno Pikkarainen sai vastaavasti kokouspalkkioita 19 160 euroa ja vuosikorvausta 700 euron vuosikorvauksen. Hallituksen jäsenten kokouspalkkio on keskimäärin 74 euroa kokoukselta, joissakin kunniassa hallituksen jäsenille maksetaan myös vuosikorvaus ja se on keskimäärin 688 euroa. u Pentti Ahponen, Vasemmistoliitto, 11 480 euroa. u Kauko Huttunen, Perussuomalaiset, 2 690 euroa. Kaikki palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset ovat luottamushenkilölle verotettavaa tuloa. Ne ovat hieman korkeampia kuin keskimäärin 5000–10 000 asukkaan kunnissa. u Sisko Toivanen, Keskusta, 11 470 euroa. u Ahti Kilvensalmi, Kokoomus, 5 820 euroa. kesäkuuta 2021 Kiuruveden valtuustossa on tällä hetkellä 33 valtuutettua. Vuosikorvaus on keskimäärin 2 757 euroa, vuosipalkkaus vaihtelee kunnasta riippuen 1 500 eurosta 5 200 euroon. Kunnanhallituksen puheenjohtajan palkkio on Kiuruveden kokoisessa kunnassa kokoukselta keskimäärin 106 euroa, minimissään on maksettu 48 euroa ja maksimissaan 240 euroa. Kuntaliiton selvityksen mukaan valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin 2 361 euroa, hallituksen puheenjohtajan 2 947 euroa ja toimialalautakunnan puheenjohtajan 1 049 euroa. u Eero Kyllönen, Keskusta, 10 505 euroa. vpj, Vasemmistoliitto, 19 160 euroa. u Sirpa Piippo, Vasemmistoliitto, tarkastuslautakunnan pj, 9 770 euroa. Lisäksi puolueet perivät palkkioista yleensä vapaaehtoista luottamushenkilömaksua eli niin sanottua puolueveroa palkkioista. u Sami Piippo, Vasemmistoliitto, 3 945 euroa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle 4 000 euroa/vuosi, valtuuston 1. u Arto Tikkanen, Perussuomalaiset (alkuun Kokoomus), 1 800 euroa Valtuutettujen kokouspalkkiot MITÄ. Hallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen sai eniten kokouspalkkioita, kakkonen oli hallituksen 1. Kiuruvedellä vuosikorvaus on parempi kuin keskimäärin. u Emmi Tikkanen, Keskusta, 11 080 euroa. Lisäksi puheenjohtajistolle maksettiin vuosikorvauksia. u Heli Tikkanen, Keskusta, 4 080 euroa. Kuntaliiton selvityksen mukaan valtuutetun ja hallituksen jäsenen kokouspalkkio valtuustokauden 2017–2021 alussa oli keskimäärin 80 euroa, valtuuston puheenjohtajan 115 euroa ja hallituksen puheenjohtajan 113 euroa. u Juha Nieminen, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, Keskusta, 6 885 euroa. vpj, Keskusta, 13 380 euroa. Keskusta, 23 740 euroa. u Risto Juntunen, Keskusta, 10 690 euroa. senttia. u Mikko Kemppainen, teknisen lautakunnan pj, Keskusta, 8 425 euroa. Palkkiot ovat yleensä sitä suurempia mitä enemmän kunnassa on asukkaita. u Sari Lappalainen, Kokoomus, 3 160 euroa. u Minna Lapveteläinen, Keskusta, 5 895 euroa. Valtuuston puheenjohtajan kokouspalkkio 5 001–10 000 asukkaan kunnassa vaihtelee 48 eurosta 240 euroon kokoukselta, keskimäärin se on 105 euroa. u Hannakaisa Heikkinen, Keskusta, 2150 euroa. u Rauno Pikkarainen, hallituksen 1. Vuosikorvaus vaihtelee Kiuruveden kokoisessa kunnassa 760 eurosta 4 080 euroon, keskimäärin se on 2 058 euroa, joten Kiuruvedellä maksetaan valtuuston puheenjohtajalle hieman paremmin kuin keskimäärin.. Talous & politiikka. u Tuomo Tikka, Keskusta, 7 685 euroa. Valtuuston puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 3000 euroa vuodessa. u Seppo Niskanen, Keskusta, 6 435 euroa. u Juha Tapaninen, Perussuomalaiset, 8 160 euroa. Se vaihtelee kunnittain ja puolueittain. u Pasi Hyytiäinen, Keskusta, 5 260 euroa. u Kirsi Tenhunen, Vasemmistoliitto, 13 910 euroa. Luottamushenkilöllä on oikeus saada korvausta myös ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu muun muassa sijaisen palkkaamisesta tai lastenhoidon järjestämisestä. TEKSTI JAANA SELANDER KUVA JAANA SELANDER euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 219 euroa. u Tuija Kastari, Kokoomus, 4 940 euroa. Muiden toimielimien palkkioiden nousu oli vähäisempää
Positiivisuus luo positiivisuutta! ” Ilmoituksen maksaja: Mira Kokkonen. 19 Keskiviikko 9. elinkeinoasiamies, maataloussihteeri Kyläkoulut säilytetään Turvallinen kasvualusta lapsille ja nuorille Ikäystävällinen kotikunta Elävä maaseutu Yrittäjyys kunniaan 100 79 Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä oikeudenmukaisuutta päätöksen tekoon. Eveliina Pölkki Tuotealuevastaava, YAMK-tradenomi 15 Kuunteleva, yhteistyökykyinen ja monipuolinen osaaja! ma ks aja : Ev eli in a Pö lki n tu kir yh mä 13 Janne Peltola 66 MIRA KOKKONEN Topakasti tietoa ja taitoa Tehdään yhteistyötä, ollaan maltillisia ja käyttäydytään kunnioittavasti toisiamme kohtaan. kesäkuuta 2021 12 Raimo Partanen Rauno Autio 5 metsäyrittäjä 74 Sä voit valita! 77 Rakentavaa yhteistyötä kokemuksella Seppo Piippo eläkeläinen ent. Iiris Reinikainen 105 Maatalouslomittaja, Transnainen
Toki, jos kaupunkilainen itse lähestyy elinkeinopalveluja, asiat hoidetaan suhteellisen sujuvasti. “. Ostajakandidaatti soitti minulle lauantaina. kesäkuuta 2021 Pienyrityksestä suuryritykseksi TEIN perjantaina 28. Yksi toivoi tiloja, joista yrittäjä sitten räätälöi itselleen, ei niin, että tehdään sikakalliit tilat ja Mielipiteet KUNNALLISVAALEIHIN LIITTYVÄ MIELIPIDEPALSTA Kiuruvesi-lehti / Mielipiteet, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kaupungin suunnasta ei yrityksiä kyllä ainakaan liikaa hyysätä. Kuka aloitteen tekijä. ”No sitä Milletin hallia, etkös sinä ole sitä ostatellut, se on nyt tarjouspyynnössä, jättö maanantaina klo 13”. Elinkeinopalveluille on annettava riittävät reservit, lupa tehdä ja osaavat henkilöt viemään hankkeet maaliin. Aika moni kuului, ehkä 60 prosenttia. 5) Montako työntekijää yrityksessäsi on töissä. Missä vika, että varmasti paras saatava hinta ei toteudu hallikaupoissa. JAANA SELANDER ei sitten toimi kuin hetken. Tuli ykköstä ja kakkosta, yksi kolmonen 8) Mitä haluaisit kaupungilta. Aiheena oli kaupungin aktiivisuus yrittäjiä kohtaan. Kysyminen ei mitään maksa, silti yrittäjät on vain hieman jurrikoita eikä helposti tulla kinuamaan. Myös laajemmalle leviävästä Ylä-Savon porttaalista löytyi ilmoitus, mutta sielläkään ei mitään dead-linea ollut tarjouksen jätölle. Ei luulisi ilmoituksen paljoa maksavan, vaikka olisi kuvallinenkin paikallislehdessä. Saattaa työllistää monta henkilöä. JARI TIKKANEN yrittäjä Kokoomuksen kuntavaaliehdokas Vastauksissa tuli aidosti suoranaista ihmetystä, kuinka helposti toisinaan ollaan retkahdettu yritysten visioon: esimerkiksi Konekiuru, Milletti. Hyvin harva, pari mainitsi avajaiset. 3) Tiedätkö, kuka on kaupungin yritysneuvoja. Saa tukea investointeihin, on ne sitten rakenteita tai koneita, messumatkoihin, koulutuksiin jne. SUURYRITYSTÄ ei tuolla menolla koskaan tule Kiuruvedelle, kun pienetkään ei löydä tarjontaa ja aikatauluja, mihin tähdätä, vaikka tietäisi etsiä. Hyvä hyvä. Kävin myös ihan keskustan liikkeissä, koska ajattelin, että kaupungin porukan on ollut helpompi jalkautua ihan läheisiin yrityksiin. YRITTÄJÄ on usein (liian) nöyrä kysymään etuisuuksia, joita annetaan kuitenkin aika auliisti, jos ehdot täyttyvät. Ei vastaus: Usein sama, ei mitään. Muistan itsekin, että metallialan yrittäjille järjestettiin yhteinen synergian etsimispalaveri ennen koronaa. GALLUPISTA käy myös ilmi, että hallit vaihtavat todellakin omistajaa kuin salaisessa Thor-verkossa konsanaan. Toki etenkin viime vuosina on sähköpostitse ilmoitettu aamukahvitilaisuuksista ja nyttemmin koronatuista ja niin edelleen. 2) Onko tehty vierailuja. Kirjoituksia ei palauteta. Yritysjärjestöt, yrittäjät ja kaupunki yhteistyöhön. Parturit jäivät pois, kun ei kukaan vastannut ja käymään en tohtinut mennä. On helpompi ostaa ”pirkkatötsyt” (lue huume sätkä) kuin halli Kiuruvedeltä. 6) Oletko osallistunut kaupungin aamukahvitteluihin. Kaikki tiesivät. Jos ei ostaja olisi sattumalta kohdannut kaveriaan perjantaina olisi kaupat jääneet hänen kohdallaan syntymättä. Yrittäjien vastaaminen oli todella avointa ja hyvässä hengessä. Tulee mieleen, että sukulaiselle pantataan, eihän tossa olisi muuten mitään järkeä! Vaiko niin osaamaton ja laiska porukka istuu elinkeinopalvelujen pallilla, kun ei edes sitä yhtä lehti-ilmoitusta saada tehtyä. päivänä toukokuuta galluppia yrittäjille. KOHTA 4 Milletin hallin ostanut kuuli kaveriltaan eräänä perjantaina ihan silmätysten jutellessa: ”Joko olet tarjonnut?”: Ostaja: Mitä. Koitin olla johdattelematta vastauksia, vaan annoin heille itselle tilaisuuden kertoa AIKA karua luettavaa. Ostaja oli ihan äimänkäkenä. Vaan yrittäjä tarvitsee oman tsempparihetken, tunteakseen, että hän on tärkeä lenkki kaupungin taloudessa. GALLUPVASTAUKSISSA tuli aidosti suoranaista ihmetystä, kuinka helposti toisinaan ollaan retkahdettu yritysten visioon: esimerkiksi Konekiuru, kännykkäkuorimaalaamo, Lumola tai Milletti esimerkkeinä, että isoon panostukseen ja odotuksiin kaupungin toimesta ja tulos surkea. Myös sähköpostilla yrittäjiä lähestytään, joka on tietty hyvä asia. TÄSSÄ kysymyssarja jonka kävin kysymässä: 1) Onko kaupungista oltu yhteydessä, kuka oli aloitteen tekijä. Menin heti nettiin katsomaan kaupungin tiedot hallista ja ei siellä ollut mitään mainintaa mihin mennessä pitäisi tarjous jättää. Yhtä vaille kukaan ei tiennyt, vaan kaikki kuulivat huhuja jälkikäteen. En tarkoita, että kaupungin pitäisikään tulla rahasalkun kanssa yrityksiin mammonaa jakamaan. 2– 5 työntekijää, osalla oli ollut paljonkin jossakin vaiheessa. Avoimmuutta, esimerkiksi halliasiassa, aktiivisuutta. Sinänsä noissa on melkein jokainen kaupunkilainen ymmärtänyt homman mahdottomuuden ja ei taas ymmärtänyt, millä se bisnes oikein tehdään. 20 Keskiviikko 9. FIRMOJA oli vaatefirmoista teknisempiin aloihin. Milletin hallin rakentaminen käynnistyy. Etenkään, jos on jokin hanke kerran torpattu, sen jälkeen on 100-prosenttinen vastaisuus kysyä enää mitään ikinä. Siellä oli vuosikymmeniä vanhoja yrityksia ja mitään ei ole kuulunut. Myös yrittäjien toivomia tilatai tonttiasioita on torpattu ja sitten sama asia on kohta kuitenkin paljon laajemmin toisen toimesta mahdollista. 4) Oletko kuullut, että entinen Kirjapaino, Lamtexin halli ja Milletin halli olisi kaupan tai jo vaihtaneet omistajaa. 9) Kuulutko yrittäjäjärjestöihin. Niin luottamuksellista oli kertominen, että pakko on jättää osa jo sovitusti pois. Puolet oli käynyt ainakin kerran, osa säännöllisesti, kävin itsekin pari kertaa 7) Miten vastauksesi kuvastaa kaupungin politiikkaa yrittäjiä kohtaan asteikolla 1– 5, kun yksi on huono ja viiisi hyvä