6–7 » Räpätti on uusi yritys Kiuruvedellä Mirva Aaltokoski trimmaa koiria kotonaan. Lauri Lind pyytää minkkejä Kiurujärven rannoilla. VUOSIKERTA, NRO 15. 15 » Suksilta päästiin suoraan suunnistamaan Kiuruveden Urheilijoilla oli monilajipääsiäinen. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,50 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,23 euroa/vko 13 » Lauri Lindille minkkijahti on harrastus JAANA SELANDER 14 » Annika lähti ehdolle missikisoihin Kiuruvetinen Annika Sorvali on pluskokoisten naisten Miss Plus Size Finland -kilpailussa kymmenen parhaan finalistin joukossa. Perjantaina oltiin vielä hiihtämässä, lauantaina puolestaan aloitettiin suunnistuksen kuntorastikausi.. 012138-2615 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 8.4.2026 73. Hän tekee itse loukut, jotka tappavat eläimen heti kun se menee satimeen
Eläinlääkäriin mentiin taksilla, jo taksimatkalla koira meni veltoksi, matka eläinlääkäriin kesti 10 minuuttia. Kun eläinlääkäriin päästiin, ilmoitti lääkäri pian tutkittuaan koiran, että pentu on kuollut nikotiinimyrkytykseen. huhtikuuta 2026 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Pidetään kotipesä siistinä H elsingin Sanomissa oli tiistaina (7.4.) uutinen pienestä Lilo-koiranpennusta, joka nappasi Espoossa kävelylenkillä maasta suuhunsa tupakantumpin ja kuoli. Kynä&paperi -työskentely sekä kotitehtävien suorittaminen pitäisi varmistaa tunnin alun testeillä. Avustus on tarkoitettu roskienkeruutapahtumien järjestämisestä aiheutuviin kuluihin, kuten tarjoiluihin, välineisiin tai viestintään. EHKÄ tuota kautta vähenisi myös matemaattisten aineiden opettajapula. Koulutuksen suunnittelijoiden ja siitä päättävien olisi hyvä tutustua keskusteluihin. IDEOITA matematiikan opetuksen kehittämiseen löytyy Google-haulla: Alli Huovinen matematiikka matikkatäti. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. “ Puh. Kaupunki tukee rahallisesti yhdistyksiä. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Se tarkoittaa, että mitään roskia ei heitellä luontoon eikä tienvarsiin. Roskat lentävät tienvarteen surutta lähes jokaisen kenialaisen kädestä. Jos Kiuruvesi on siisti, se kertoo, että osaamme huolehtia myös muista asioistamme ja kaikilla on myös paljon viihtyisämpää asua kotiseudulla. Arvonen kirjoittaa, että tulvien ja onnettomuuksien syynä eivät ole sateet vaan se, että ihmisen toimita, muovi ja muu jäte, tukkii viemäreitä, jokia ja maa-alueita, joihin vesi normaalisti imeytyisi. Kiuruveden kaupunki kannustaa yhdistyksiä, järjestöjä ja kyläyhdistyksiä järjestämään roskienkeruutalkoita kevään aikana. Savon Sanomissa oli tiistain lehdessä toinen juttu roskaamiseen liittyen. Voisiko matematiikkaa opettavilta edellyttää matematiikkaan erikoistumista. Ihmiset roskaavat kaupunkiympäristöä tehokkaammin kuin roskia ehditään siivota. Elinkeinojaosto on myöntänyt osallistavan budjetoinnin kautta yhteensä 1 600 euroa siivoustalkoiden tukemiseen kaikkiaan kahdeksaan eri hankkeeseen. Talkoot tarjoavat myös mahdollisuuden tehdä hyvää yhdessä ja lisätä yhteisöllisyyttä. (Suomen Kuvalehti 18.1.2025) JAOIN tuon SK:n artikkelin Facebookin ryhmään Rakastan matematiikkaa ja yritän saada ryhmän 18,9 tuhannen jäsenen lukemaan sen. Oikeastaan kaikki tässä yhteiskunnassa pyörii matematiikan ympärillä. Avustusten turvin käynnistyy yhteensä kahdeksan siivoustalkoohanketta eri puolilla Kiuruvettä: Koskenjoen kyläyhdistys, Ryönänjoen kyläyhdistys, Kiuruveden Palloilijat (tytöt 2015– 2016), Sulkavanjärven kyläyhdistys, Rytkyn koulun vanhempainyhdistys, Honkarannan kyläyhdistys, Lahnasten Mäkipirtin kyläyhdistys, LC Kiuruvesi Helmiinat. YLE.FI:N hakukoneista voi tarkistaa yliopistoihin ja toiselle asteelle hakeneiden määriä. Koulukurssien kertaus olisi hyvä alku. Urheilua, musiikkia, historiaa, biologiaa, … lähetetään Ylen ohjelmissa, mutta matematiikkaa Yle-laki ei suosi. Sitä ei uskoisi, kun katsoo Ylen ohjelmatarjontaa. Ympäristön siisteys on meidän kaikkien vastuulla. Suomessa ei ole pula opiskelijoista. Päivi Arvonen kirjoitti kolumnissaan tulvien uhreista Kenian pääkaupungissa Nairobissa. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 114 euroa, digipalvelu 78 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 149 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. Kotona pentu oli aluksi normaali, mutta alkoi sitten oksentaa, sen suusta tuli vaahtoa ja se alkoi kouristella. Tämä tapahtui alkuviikosta. Kiuruvedelläkin aurinko paljastaa ikäviä roskakasoja. KOKEILUT kannattaa aloittaa kunnissa, joissa on pieniä lukioita. MATEMAATTISET alat kuihtuvat hakijoiden puutteessa, vaikka juuri matematiikka on ala, jolla työpaikat lisääntyvät. Tanskan mallista ideoita Suomen mallille POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. LUOKANOPETTAJAOPINTOIHIN hakijoita on paljon. Opiskelijat voisivat toimia oppimisen tukihenkilöinä, kerho-ohjaajina ja opettajien sijaisina saaden samalla hyvää työharjoittelua. Testit pisteytetään ja otetaan huomioon lopullisessa arvioinnissa, jos ne parantavat arvosanaa. Se, miltä Kiuruvesi näyttää, on kasvomme. Kaupunki alleviivaa, että siivoustalkoot ovat konkreettinen ja yhteisöllinen tapa parantaa viihtyisyyttä eri puolilta Kiuruvettä. MATEMATIIKAN tuntien digitalisoimisella saatiin matematiikan oppimistulokset syöksylaskuun. Kevään toisessa haussa korkeakouluun hakijoita oli 149000. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Keniassa kuolee jopa satoja ihmisiä tulvissa ja maanvyörymissä. SULJETUISSA opettajaryhmissä keskustellaan vilkkaasti tekoälystä ja siitä, miten se ja digitalisaatio ovat jo vaikuttaneet koulumaailmaan. 2 Keskiviikko 8. Kaikki heistä ja muistakaan oppilaitoksiin hakijoista eivät saa haluamaansa opiskelupaikkaa, kun taas matemaattisilla aloilla opiskelupaikkoja jää täyttymättä. Aloituspaikkoja on noin 56000. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Opetusja kulttuuriministeriön ”uusi visio”, jossa tekoälylle annetaan tietojen ja taitojen opettaminen ja keskitytään kasvattamaan ”hyvä ihminen”, herätti opettajia Koska tekoäly ratkoo tehtävät, on keksittävä keinoja oppilaiden oman ajattelun kehittämiseksi. Kyselevä opettajajohtoinen opetus ja sanalliset tehtävät opettavat lukemaan, havainnollistamaan ja matematiikan kielen. Roskat tukkivat viemärit. ADOBE JOS tekoäly hoitaa ajattelun puolestamme, kymmenen vuoden päästä ajattelun taito on yhtä harvinainen kuin nykyään taito korjata auto tai perata kala. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Kyse oli 8-viikkoisesta mittelspitzin pennusta. Tanskan mallista, jossa sosiaaliturvan eteen vaaditaan vapaaehtoistyötä, heräsi ajatus Suomen mallista, jossa työttömille ja opiskelijavalinnassa rannalle jääneille annetaan mahdollisuus osallistua lukio-opintoihin. Kahdeksan eri siivoushanketta käynnistyy eri puolilla Kiuruveden aluetta. ALLI HUOVINEN MATIKKATÄTI On keksittävä keinoja oppilaiden oman ajattelun kehittämiseksi, kirjoittaaa Alli Huovinen. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. On ihan fiksua tavoitella osaamista. Jokainen sellainen lukio voisi julistautua matematiikkalukioksi ja erikoistua preppaamaan niitä kymmeniä tuhansia ylioppilaita, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. PREPPAUSTEHTÄVÄ sopii erityisen hyvin pienille lukioille. Kirjoituksia ei palauteta
TAAJAMAKOULUN investointivarausta on nyt kaiken kaikkiaan 2 miljoonaa euroa. Lukiolaisten bändin O’Niners toisen asteen oppilaitosten rockin Suomen mestaruus on sarallaan hieno osoitus kiuruvetisestä musiikkiharrastamisesta. Eikö sinustakin. Ja vaikkapa ruispuuro kasvisvaihtoehtona... huhtikuuta 2026 Rukajärvi-keskus kaupungin nettisivuille KIURUVEDELLÄ oli vastikään Rukajärvi-keskuksen toiminnan uudet avajaiset. Rohkeita olivat, ottivat lautaset täyteen, ehdin ajatella, roskiin menee, olin väärässä, toinenkin lautasellinen meni. Sotahistoriatyö koskettaa meitä kaikkia, sillä merkittävä joukko Kiuruveden ja Ylä-Savon miehiä ja naisia oli jatkosodan aikaan sijoitettuna Rukajärvelle. Raija Toivonen On sen verran eksoottista, että en tarjoaisi. Minulla on itselläni vielä muistissa 1970-luku, kun tuleva anoppi oli tarkoittanut hurmata ruualla karjalaistytön mykyrokalla. Riisipiirakat munavoilla ja narskujuusto, ehkä kahvin kanssa. Investointivaraus kuten taseeseen kertynyt ylijäämä sulaa nopeastikin kirjanpidossa, ellei verotulot ja kaupungin tulokertymässä merkittävät valtionosuudet kehity ennakoidusti. AKU LAATIKAINEN. Voimme päinvastoin olla ylpeitä kuntalaisten aktiivisuudesta yhteisen asian eteen. On selvää, että valtionosuusjärjestelmään on tulossa jollakin aikavälillä muutoksia ja suurella todennäköisyydellä muutoksen vaikutus Kiuruvedelle on negatiivinen. Minä tykkään myös mykyrokasta, mutta vatsani ei. Mieluummin vaikka karjalanpaistia lisukkeiden kanssa ja rieskaa. Juhani Pietikäinen Berliinistä tuli saksalaisvieraita, jotka halusivat tutustua paikalliseen ruokaan, niinpä keitin heille mykyrokan. Olen niin monenlaista kommenttia ja vastaanottoa nähyt kyseiselle ruoalle. Vaikka kohteet olisivatkin yksityisten tahojen tai yhdistysten aikaansaamia hankkeita, ei se ainakaan vähennä niiden arvoa. Ulkonäkö on sen verran erikoista, että moni jättää syömättä.On tästä itsellä kokemusta mieheni kohdalla. Jälkiruoaksi talkkunahyve, loimutettua leipäjuustoa hillokkeilla tai mustikkakukkoa. Sopimus tulee antamaan tarvittavaa lisäpotkua kaupungin kehittämistyöhön. Eli mykyrokkaa. Riita Remes Ehkä tarvitaan myös kasvisvaihtoehto! Kaisa Väyrynen Vaikka mykyrokka on hyvää, niin en itse lähtisi sitä juhlaruokana tarjoamaan. Isot kiitokset taas kerran seura-aktiiveille! KAIKILLA kunnilla on tässä ajassa haasteita, niin Kiuruvedelläkin. Olen myös itse sitä tehnyt, mutta en sitä tarjoaisi tässä kohtaa. Kiuruveden kaupungin tulos on hyvä kuntatalouden haastavassa ajassa. Keväällä liikuntaseurojen aktiivinen toiminta vaihtuu talvesta kesään ja useat sadat nuoret saavat jatkaa ohjattua harrastustoimintaa kesäisempien lajien parissa. VAIKKA talouden haasteet pyörivät mielessä, on meidän jokaisen kuitenkin muistettava pitää huolta kunnan monipuolisista palveluista ja mahdollisuuksista. Mutta vaihtoehtona jotain muuta , broitskua tms . Elvi Kärkkäinen Ainakin mahdollisuus kokeilla ja maistaa millainen ruoka on kyseessä. Tarja Nevalainen Tietysti mykyrokkaa, mutta täytyy rinnalle joku toinen vaihto olla, kun kaikki ei ymmärrä hyvän päälle mitäään. Uunijuustokin voisi mennä. TULISI myös harkita, mikäli täältä löytyisi muitakin vastaavia Taloudesta ja tulevaisuudesta VIIMEISIMMÄSSÄ kaupunginhallituksen kokouksessa käsittelimme vuoden 2025 tilinpäätöstä. Minähän tietysti savolaisena tykkeen mykyrokasta. Kirjatun 500 000 euron ylijäämäisen tuloksen jälkeen kaupungin tase näyttää 3,6 miljoonan euron ylijäämää. Keskushan on toiminut Kiuruvedellä jo useita vuosia tuoden tänne vierailijoita ja näkyvyyttä. Syövät. Tunnistetaan haasteet ja pidetään mielessä mahdollisuutemme! VIERASKYNÄ TOMMI TIKKA Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Kiuruvedellä ensi vuonna tarjota mykyrokkaa. Hakusanoilla Rukajärvi ja Rukajärvi-keskus hakiessani kaupungin sivusto ilmoitti: Not found, ei löydy. Kiuruvesi ja toimeliaisuutemme on noteerattu monissa yhteyksissä. Kiitokset hyvästä tuloksesta kuuluu niin jokaiselle kuntaorganisaatioon kuuluvalle työntekijälle kuin kuntalaisellekin! TULOS ennen taajamakouluun kohdistettua 1,1 miljoonan euron investointivarausta ja kiinteistöjen 300 000 euron lisäpoistoja oli vähän vajaa 2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. OONA KANTELEENMÄKI Kaupunginvaltuutettu (PS) Rukajärvi-keskus toimii Peltohovin kiinteistössä. Mutta onhan se raskasta, rasvaistakin ruokaa, kaikkien vatsat eivät tykkää. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Mano Owen Onhan varmaan montaa muutakin lähiruokaa ja villi yrttiä yms. Pirkko Savolainen Älkää ihmeessä tarjotko mykyrokkaa heille,, jotka tulee muualta suomea, tavallinen lihakeitto paikallista lihaa kunnon ruisleivän kanssa. Etsiskelin tässä taannoin löytyykö tämä paikkakunnallamme jo oleva erityinen matkailukohde kaupungin sivuilta. Tarja Kasurinen Kyllä ehdottomasti! Rinnalle joku kasvisvaihtoehto. Maakunnassa tottakai tarjottavat sen mukaisesti. Älkää tarjotko mykyrokkaa. Terttu Paavilainen Vain mykyrokkaa ja juomaksi aitoa maitoa, yhtä kuin lähiruoka. Varaus mahdollistaa tulevien tilikausien tulosten tasoittamista. Tämä fakta tulokertymän muutoksesta on kuitenkin pidettävä mielessä jokaisessa käänteessä. Minna Lapveteläinen Maakunnallisen juhlan nimen mukaisesti paikallista pöytään. Ja kaikille kiuruvetisille vauvasta vaariin annos maksutta! Johanna Jääskeläinen Jos ovat savolaisia. Margit Remes Itse ja lapset myös tykätään mykyrokasta. Terhi Tikkanen Tottakai mykyrokkaa. Mitä voitaisiin tarjota. Ihan turha ruveta keksimään kaiken maailman tarjottavia. Mutta kauempaa tulevilta jää todennäköisesti syömättä. Maire Niiranen kohteita, että niiden yhteystiedot koottaisiin yhteisen matkailusivun alle. Voi kauhea sitä kokemusta, muistan aina, kun näen tämän ruuan, syön kyllä, jos tarjotaan, mutta en ihannoi enkä suosittele. Lopputalven aikana esitetty Opri-näytelmä ja tulossa oleva Merimusikaali ovat hienoja näyttöjä myös kuntien välisestä kulttuurillisesta yhteistyöstä. ON ilo huomata, kuinka aktiivisia kuntalaisia Kiuruvedellä on. Harvojen mielestä sisäelimet ovat ”herkkuja”. Hyvä muistaa, että nämä luvut ovat kirjanpidollisia lukuja, ei todellisia rahavaroissa euroina näkyviä lukuja. 3 Keskiviikko 8. Esimerkiksi Kiuruvesi ja Vieremä ovat tiivistämässä yhteistyötä elinkeinoasioissa YSAO:n kanssa. KUTEN tilinpäätöksen luvut osoittavat, kuntatasolla tehdyt rakenteelliset ratkaisut ovat olleet perusteltuja, ja niistä arvioidut säästöt ovat toteutuneet jopa ennakoitua paremmin. Vaikutus voi olla muutamia satoja tuhansia euroja, pahimmillaan lähemmäs miljoonaa euroa. Olen kaukainen savolainen. Tilanteessa auttoi setäpuoleni joka kertoi mitä aineita ruoassa on, eikä sen paikallisempaa helposti löydy. Jouko Siponen Minun ehdotus olisi ehkä mykyrokkaa (ei ole kaikkien herkku), mutta sitten kanssa kalakukkoa tai karjalanpaistia vaihtoehtona. Anna-Maija Leväsalmi Kyllähän se mykyrokka on melko eksoottista evästä muualta tuleville. Sekin on valtava rahallinen satsaus. MIELESTÄNI Rukajärvi-keskus olisi syytä mainita Kiuruveden kaupungin nettisivuilla. He, joille ei kelpaa, olkoot ilman. Itse rakastan mykyrokkaa, mutta joidenkin mielesä saattaa herättää vastenmielisiä fiiliksiä. Kaupungin Matkamessujen osasto Kiuruveden Iskelmäviikon veturoimana, kaupungin oma edunvalvonnallinen tilaisuus Helsingissä, some-markkinoinnin yhteistyö Jouni Topin sekä lukiolaisnuorukaisten kanssa ja näyttelijä Johannes Holopaisen kolmen viikon mittainen Kiuruveden kulttuurilähettiläs -projekti lukion esittävän taiteen linjan emännöimänä ovat hyviä esimerkkejä kiuruvetisten aktiivisesta otteesta. Ratkaisuja on kyettävä tekemään jatkossakin niin kuntatasolla kuin yhteistyössä Ylä-Savon kuntien kanssa. Nuorisovaltuuston ideoima kesäkuun nuorten musiikkitapahtuma on taas hyvä esimerkki oma-aloitteisesta aktiivisuudesta. Toteutettujen, valitettavien yhteistoimintaneuvottelujen toteuma, palvelukeskusten tiukka talouskuri, korkomenojen alitus ja sijoitustuottojen ennakoitua parempi kasvu vaikuttivat yhdessä vuoden 2025 tulokseen merkittävästi. KAUPUNGIN nettisivut olisi tähän tarkoitukseen luonteva ja hyvin saavutettava yhteys. Kannattaa harkita tarkkaan, mitä tarjoatte, ettei vieraille jää huono maku suuhun kahdessa mielessä
Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Avustusten turvin käynnistyy yhteensä kahdeksan siivoustalkoohanketta eri puolilla Kiuruvettä. Farmaseuteilta ja proviisoreilta edellytetään rokotusten antamiseen lisäkoulutusta muun muassa pistotekniikasta. 4 Keskiviikko 8. Kaupunki tukee useita eri siivoushankkeita ympäri pitäjää Kiuruveden kaupungin siivoustalkoisiin suunnatut avustukset on nyt jaettu. huhtikuuta 2026 JAANA SELANDER Proviisori Sanna Siponen kouluttautui myös rokottamiseen. Toimintaa ohjaa Lupaja valvontavirasto. Tähän mennessä Kiuruveden apteekissa on parin vuoden ajan rokotuksia antanut ja verikokeita ottanut sairaanhoitaja, Wallaton Oy terveyspalvelun kautta. Rokotustoiminta apteekissa on luvanvaraista. Tukea myönnetiin 200 euroa per tapahtuma roskienkeruutapahtumien järjestämisestä aiheutuviin kuluihin, kuten tarjoiluihin, välineisiin tai viestintään. Palvelu on maksullista ja suunnattu yli 18-vuotiaille. Mukana ovat Koskenjoen kyläyhdistys, Ryönänjoen kyläyhdistys, Kiuruveden Palloilijat (tytöt 2015–2016), Sulkavanjärven kyläyhdistys, Rytkyn koulun vanhempainyhdistys, Honkarannan kyläyhdistys, Lahnasten Mäkipirtin kyläyhdistys, LC Kiuruvesi Helmiinat. Rokottamista harjoiteltiin työkavereiden kanssa yhdessä. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 8. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Toukokuusta 2024 lähtien lisäkoulutuksen saaneet farmaseutit ja proviisorit ovat saaneet antaa rokotuksia Suomessa. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 -400€ LinssiALE jopa. Avustuksia myönnettiin hakujärjestyksessä niin kauan kuin määrärahaa riitti. Apteekissa voi ottaa vaikka punkkirokotteen Kiuruveden apteekissa koulutettiin farmaseutteja ja proviisoreita rokottamaan. huhtikuuta 2026 Nyt mukaan liittyi myös Kiuruveden apteekki. Avustukset myönnettiin hakujärjestyksessä osallistavan budjetoinnin määrärahasta. Elinkeinojaosto on myöntänyt osallistavan budjetoinnin kautta yhteensä 1600 euroa siivoustalkoiden tukemiseen. Kiinnostus avustusten hakemiseen oli suurta – kaikki kahdeksan avustusta menivät nopeasti. Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sanoo, että on ilahduttavaa, että yhdistykset, kyläyhteisöt ja muut toimijat tarttuivat nopeasti mahdollisuuteen ja lähtivät mukaan edistämään ympäristön siisteyttä ja viihtyisyyttä
Voimaa tapahtumiin -hanke on aloittanut 1.4.. Kevään hakijoista 19 haki lukion yleislinjalle, 7 esittävän taiteen linjalle, 5 luonnontieteellis-matemaattiselle luma-linjalle ja 2 ratsastuslinjalle. Ensimmäinen itsenäinen apteekki perustettiin Kiuruvedelle 1915. Se vastaa hyvin nykyaikaan ja nuorten mieltymyksiin. Harju kävi vielä apteekin henkilökunnan kanssa läpi rokottamisen teoriapuolta ja sitten käytännön pistämistä, joka onnistui Harjun mukaan ”tosi hyvin”. 5 Keskiviikko 8. Sitä aikaisemmin, vuodesta 1891 lähtien, Kiuruvedellä toimi Iisalmen apteekin alaisuudessa niin sanottu lääkevarasto. Leinonen uskoo, että punkkirokotteilla on varmaankin kysyntää. Opiskelijoita houkuttelee yleislinjan lisäksi etenkin esittävän taiteen linja. Heidän lisäkseen lukioon tulee 3–6 kaksoistutkinnon suorittavaa opiskelijaa. Myös esittävän taiteen linja on elävöittävä tekijä. Valikoima löytyy apteekin verkkosivuilta tai apteekista kysymällä. Hoito etääntyy Leinonen sanoo, että rokotuspalvelu otettiin apteekin palveluun mukaan, koska terveydenhoito siirtyy yhä kauemmaksi kiuruvetisistä ja apteekissa halutaan palvella ihmisiä. Apteekissa on suunnitteilla myös ajoterveystarkastusten aloittaminen. Hän kertoo, että oli yllättynyt, kuinka rokottaminen sujui jouhevasti, vaikka tuntui alkuun pahalta mennä pistämään toista ihmistä, että jos se sattuu. Lukiolla on tavoitteena saada noin puolet Kiuruveden yläkoululaisista hakemaan lukioon. Yleislinjan lisäksi etenkin esittävän taiteen linja on suosittu. – Mutta ylitin pelkoni. He käyvät yhtä aikaa lukio-opintoja ja ammattiopintoja Ylä-Savon ammattiopistossa tai Savon ammattiopistossa. Apteekkari Riitta-Liisa Leinonen itse otti juuri hepatiittirokotteen täydennysrokotteen rokoteohjelman mukaisesti. HANNA SOINI Kiuruveden lukiossa on useita linjoja, joihin opiskelijat voivat hakea. Niiden lisäksi apteekin kautta saa myös muun muassa hepatiittirokotteita ja influenssarokotteita. Kouluttaja Harju kannusti apteekin henkilökuntaa aloittamaan rokottamisen mahdollisimman pian. Samalla rakennetaan tapahtumajärjestäjien välinen verkosto. Rokotuksesta saatava tuotto jaetaan Kiuruveden apteekin ja Suomen rokotuspiteen välillä. – Meille haki pikkuisen enemmän opiskelijoita kuin viime vuonna. Itsenäinen apteekki voitiin perustaa, kun Berndt Forsblom sai apteekkioikeudet Kiuruvedelle vuonna 1915. Kiuruvedellä apteekkitoimintaa on harjoitettu jo yli 100 vuotta. huhtikuuta 2026 Nyt huhtikuusta alkaen rokotteet ja korvahuuhtelut ovat apteekin omaa toimintaa. Viime vuonna hakijoita oli 25. Ajoterveystarkastuksia ja laboratoriokokeita on vielä mahdollista varata kesäkuulle saakka sairaanhoitajan kautta. HANNA SOINI tyä ikäluokan koolla. Apteekkari Riitta-Liisa Leinonen on tuonut apteekkiin uudistuksia. Rokottamiseen reseptiä ei tarvitse asiakkaan itse hakea, sen hoitaa apteekki Suomen rokotuspisteen lääkärin kautta. Hanke vahvistaa alueen tapahtumakenttää kehittämällä yhteistyötä, osaamista, vastuullisuutta ja yhteisiä toimintamalleja sekä parantamalla tapahtumajärjestämisessä tarvittavan kaluston yhteiskäyttöä. ”Ylitin pelkoni” Proviisori Sanna Siponen oli yksi, joka opetteli rokottamaan. Kiuruveden lukioon haki kevään yhteishaussa 33 ensisijaista opiskelijaa. – Uskon, että oma lukio on merkityksellinen kuntalaisille, mikä näkyy hakijamäärissä. Yhteishaussa hakeneet opiskelijat aloittavat lukio-opinnot elokuussa 2026. Hakijamäärän pieni kasvu voi Kokkosen mukaan selitKiuruveden lukiolla on useita linjoja, joista hakijat voivat valita. Siitä tavoitteesta jäädään hieman, mutta siitä huolimatta Kokkonen on tyytyväinen hakijamääriin. – Mutta nyt mennään yksi asia kerrallaan, sanoo Leinonen. Ratsastuslinjalla opiskelijat puolestaan voivat yhdistää hevosharrastuksen lukio-opintoihin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Lukioon aiempaa enemmän hakijoita Kiuruveden lukioon haki hieman enemmän opiskelijoita kuin viime vuonna. Rokotustoiminnan lisäksi Kiuruveden apteekissa aloitettiin myös korvahuuhtelutoiminta. Esittävän taiteen linjalla painotetaan musiikkia ja teatteria ja luma-linjalla pitkää matematiikkaa, biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Haluatko Voimaa tapahtumiisi. KYLLÄ 57% EI 43% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Syötkö punaista lihaa ja juotko maitoa. Siitä on keskusteltu Suomen rokotuspisteen kanssa. Apteekin henkilökuntaa oli kouluttamassa sairaanhoitaja Henna Harju Suomen rokotuspisteeltä tiistaina. Hanke kehittää osallistuvien osaamista työpajoilla, benchmarkkauksella ja lyhytkoulutuksilla, jotka keskittyvät erityisesti turvallisuuteen, vastuullisuuteen ja vapaaehtoistyön organisointiin. Valinnanvaraa on Kokkosen mukaan lukion monipuolisella tarjonnalla halutaan huomioida opiskelijoiden yksilökohtaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Punkkirokotteitakin Kiuruveden apteekissa farmaseutit ja proviisorit koulutti rokottamiseen viime viikolla Suomen Rokotuspiste Oy. Mutta aika lailla sama trendi jatkuu siinä, että Kiuruveden yläkoululaisista nelisenkymmentä prosenttia hakeutuu lukioon, lukion vararehtori Mira Kokkonen sanoo. Hankkeen budjetti on noin 90 000 euroa ja sen päärahoittaja on Ylä-Savon Veturi ry/ Leader sekä omarahoitusosuutta hankkeeseen on haettu Ylä-Savon seuturahasta. Hanke toteutetaan Ylä-Savon alueella 1.4.202630.8.2027. Hankkeessa kartoitetaan tapahtumajärjestäjien nykyiset ja tulevat työvoimaja osaamisresurssit sekä pilotoidaan sosiaalisen työllistämisen mallin, jossa nuoret, opiskelijat, työttömät, kuntoutujat, maahanmuuttajat ja muut osatyökykyiset voivat osallistua tapahtumien toteuttamiseen. Rokotusohjelmaan kuuluu kolme rokotetta, että saa täyden suojan. Terveydenhuoltoa paikallisesti Ajanvaraus www.paikallislaakarit.fi 0400 588 222 Kaupungintalolla Harjukatu 2, ovi B4 VIIKON KYSYMYS Pitäisikö Kiuruvedellä ensi vuonna järjestettävässä yrittäjäjuhlassa tarjota mykyrokkaa?. Hankkeen päätoteuttajana toimii Iisalmen kaupunki ja osatoteuttajana TOIMI-säätiö. Hakijamäärissä on vuosittain pientä vaihtelua. Se on tärkeää, jos asiakkaalla on resepti ”nollilla” eikä sitä saa uusittua omalta terveysasemalta, uusitun reseptin saa puhelinpalveluna. Suurin osa hakijoista on Kiuruvedeltä, mutta yksittäisiä opiskelijoita tulee myös naapurikunnista, muun muassa Pielavedeltä ja Vieremältä ja toisinaan Iisalmestakin. Etälääkärikin tarjolla Apteekissa on mahdollista päästä myös etälääkärin puheille ja uusia reseptejä
Opiskelu ei ollut täysipäiväistä. Toisin sanoen turkin huolto on viikoittaista, joillakin roduilla jopa päivittäistä riippuen millainen turkki koiralla on, Aaltokoski sanoo ja jatkaa, että netissä valitettavasti näkee hoitamattomista ja trimmaamattomista koirista aika ”pahoja kuvia ja videoita”. Jo pelkästään trimmaajan välineiden vuoksi trimmattavan turkin on oltava puhdas, ettei turkissa ole ulkoa tullutta likaa, hiekkaa ja epäpuhtauksia, koska sakset ja terät voivat tylsyä ja vahingoittua. – On koiran omistajan tehtävä huolehtia koiran hyvinvoinnista turkkia myöten, koska koira ei osaa sitä itse pyytää tai tehdä. Syntynyt trimmaajaksi Mirva Aaltokoski on taitava koirien käsittelijä. – Koulutus kesti kaksi vuotta. Trimmaajana hän on erikoistunut koiriin, mutta voi käsitellä myös kissoja ja pieneläimiä. Aaltokoski on kasvanut koirien kanssa, hänen kotonaan oli aina koiria ja siksi koirat kiinnostavat. Oli selvää, että suuntauduin trimmaamiseen, Aaltokoski kertoo. Tällä hetkellä Aaltokoskella on kotona kaksi manchesterinterrieriä, joita hän kasvattaa. Trimmaaminen tapahtuu rodusta riippuen koneella tai saksilla, trimmaaminen on leikkaamista ja muotoilua tai käsin nyppimistä. – Trimmaaminen on koiran turkin huoltoa. 1-2 riviä. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, MIRVA AALTOKOSKI Kun pikkuinen koira tulee pienen koiran aktiivisuudella trimmaaja Mirva Aaltokosken käsittelyyn kynsienleikkausta varten, ei koira pitkään riehu trimmauspöydällä, pelkkä Aaltokosken olemus ja varmat otteet saavat koiran rauhoittumaan kuin taikaiskusta. Pohjavillassa voi olla likaa ja epäpuhtauksia ja se on koiralle epämieluisaa, eikä ole sille hyväksi. Faus; nicaver fecit. Trimmaaminen on siis osa koiran hyvinvointia. Aaltokoski lähti opiskelemaa eläintenhoitajaksi Ylä-Savon ammattiopistoon vuonna 2022 ”pitkän harkinnan ja suuren mielenkiinnon pohjalta, kun aikaisemmin koirina oli ollut trimmattavia rotuja, esimerkiksi portogalinvesikoira ja amerikan cockerspanieli”. Jos koiralla on pitkä laskeutuva turkki, se voi takkuuntua. Aaltokoski oli aikuisopiskelija ja kävi töissä lähihoitajana sekä trimmaamassa Takkumafiassa, Tanja Pelkosen yrityksessä Iisalmessa vuokrapöydällä. Aaltokoski on aloittanut koirien trimmaamisen kotonaan Kiuruveden taajamassa Trimmaamo Räpätissä helmikuussa. Sekin on rotu, jonka turkki vaatii huoltamista ja kunnossapitoa, vaikka turkki on lyhyt ja tiivis eikä pohjavillaa ole. Aaltokoski on toiminut myös maatalouslomittajana, myyjänä, tarjoilijana ja tekee nykyisin lähihoitajan töitä. Turkki pestään myös käsittelyn jälkeen, että ihohuokoset menevät kiinni, karvansuomut sulkeutuvat ja näin epäpuhtaudet eivät pääse karvaan. Siihen liittyy irtokarvan poistoa, pesu ja fööni ja lopuksi siistiminen. Aaltokoskella on siis kaikki valmiudet toimia eläinten kanssa. huhtikuuta 2026 Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Aaltokosken suuri intohimo on myös käyttää omia ja vieraiden Uutiset Puheenaihe Mirva Aaltokoski taitaa korien käsittelyn. Ihme tapahtuu ja koira antaa Mirvan hoitaa turkin kuntoon irvistelemättä, myös kynnet lyhenevät kuin huomaamatta. Pieni terrierin pentukin antaa trimmaajalleen ja kynsien leikkaajalleen pusun.. Mitä trimmaus tarkoittaa. – Takut vetävät periaatteessa koko ajan koiran ihoa eli ”tukistavat”, kun takut pääsevät kasvamaan. 6 Keskiviikko 8
Aaltokoski trimmaa rodun kuin rodun. – Itselle tärkein asia on, että koiKatujen lakaisu alkoi kuukautta etuajassa Kaupunki aloitti katujen lakaisun toissa viikolla. Kiuruvedellä ei ole montaa ammattitrimmaajaa, yksi on Koivujärvellä Tassuhaka Anneli Hakalalla. Trimmaajan pitää tietää paitsi koiran anatomiaa myös se, minkä mallinen rodun pitää olla, kun koiraa lähdetään trimmaamaan, ”vaikka loppujen lopuksi tulos on aina trimmaajan mielikuva pyydetystä mallista”. Rahaa jäi enemmän kesäkunnossapitoon. Kiuruveden kaupungin tekninen johtaja Kimmo Karoluoto kertoo, että katujen hiekanpoisto on voitu aloittaa kuukautta etuajassa lämpimien kelien vuoksi. Voi olla, että tällainen koira on vain väärinymmärretty. Aaltokoski käy itse näyttelyissä tutustumassa eri koirarotujen turkkeihin ja niiden huoltotoimiin ennen näyttelyä ja juttelee omistajien kanssa. Aaltokoski sanoo, että kukin trimmaaja on erikoistunut eri asioihin, eikä kilpailua ole keskenään. Trimmaamosta voi ostaa myös viilennysalustoja, -takkeja, namitaskuja, leluja ja juomakuppeja. Koiraa pitää lukea Aaltokoski on tarkka siitä, että edellinen trimmattava koira ei kohtaa toista seuraavalle ajalle tulevaa koiraa. TrimUutiset maustilassa on erillinen pesuhuone, minne on trimmaustilasta suora yhteys. Turvavälineet ovat tärkeitä, niitä voidaan joutua joskus oman hyvinvoinnin takia käyttämään, esimerkiksi kuonokoppaa, kun pitää koira pestä ja föönätä ja muuten käsitellä, mutta se on harvinaista. Toki on koiria, joita on hankalampi käsitellä. Poisto aloitettiin ajoradoista, sillä ne pölyävät eniten. Yleensä ne lakaistaan sitten, kun näköpiirissä ei ole yöpakkasia. Siihen kuuluu muun muassa kunnossapitosorastuksia, ojien perkausta, liikennemerkkien ylläpitoa ja ajoratojen maalauksia. Kaupunki käytti viime talvena ensimmäistä kertaa ajoradoilla samaa hiekoitussepeliä kuin jalkakäytävillä. Elinvoimakeskus vastaa Valtakadun hiekanpoistosta. Aaltokoski myy niin ikään koiranruokaa, joka on koettu hyväksi tutuksi tulleessa piirissä, ruuat sopivat monenlaisille ja monen ikäisille koirille. Karoluoto perustelee karkeamman materiaalin käyttöä sillä, että menneenä talvena se ei ollut juurikaan kalliimpaa kuin hienojakoinen suolattu hiekoitushiekka. Ajoradoilla ei esiinny liukkautta, joka aiheuttaisi riskiä tienkäyttäjille. – Ymmärrämme, että kevyen liikenteen väylillä on tympeämpi kulkea, kun siellä on hiekoitussepeliä, mutta se pölyää hieman vähemmän. – Tiedon hakeminen eri puolilta on suuri rikkaus. Näyttelyissä näkee paljon erilaisia malleja. Trimmaamisella haetaan mahdollisimman rodunomaista “luukkia”, ”mutta lopulta kuitenkin aina lopputulos on koiran ja omistajan elämän helpottamista”. HANNA SOINI HANNA SOINI Lakaisua hoitavat kaupungin työntekijät sekä ulkopuoliset urakoitsijat. Koiraa pitää osata lukea koko trimmauksen ajan. Klinikkapuhdasta ei tarvitse olla. 7 Keskiviikko 8. Sen vuoksi kaupunki voi tänä vuonna panostaa enemmän teiden kesäkunnossapitoon. Edullinen talvi Kimmo Karoluodon mukaan kaupunki selvisi tänä talvena helpolla hiekoituksen ja aurauksen suhteen. – Kaiken kaikkiaan eläimet, ja eritoten koirat, ovat sydäntäni lähellä ja siinä samalla on ollut pitkään haaveena, että saisin toteuttaa itseäni koirien kanssa, että harrastuksesta tulisi työ. Lunta oli vähän ja talvi jäi lyhyeksi, minkä vuoksi kaupunki säästi etenkin aurauskuluissa. Ja nyt siihen on mahdollisuus trimmaajana. Myös kevyen liikenteen väyliä alettiin puhdistaa. Kaupunki kärrää lakaistun sepelin läjityspaikalleen. Autoissa tulee olla kelien mukaiset renkaat, jos tulee takatalvi, Karoluoto perustelee ajoradoista aloittamista. Aaltokosken trimmaustila on hänen kotonaan, se on erillinen tila omalla sisäänkäynnillä, tilan pinnat ovat sellaisia, että ne voi helposti puhdistaa. Lakaisussa käytetään vettä, eikä sekään saa jäätyä jalankulkijoita liukastuttamaan. Myös hiekoitus helpottui, kun samaa sepeliä voitiin levittää jalkakäytäville ja ajoradoille. huhtikuuta 2026 koiria näyttelyissä. Aaltokoski pitää yhteyttä myös eri rotujen kasvattajiin. Lyhyen talven vuoksi kaupunki säästi aurauskuluissa. Trimmaamisella ei siis tarkoiteta sitä, että koneella tai saksilla vedetään koira ihan kaljuksi, se on vihoviimeinen keino, ellei turkin säästämiselle ei ole mahdollisuutta tai sille on jokin muu erittäin hyvä syy, että turkki ”ajetaan alas”. Sepeli on jätteenomaista, sillä siinä on seassa roskaa, minkä vuoksi sille on vaikeaa keksiä uutta käyttötarkoitusta. Kukaan ei halua hiekoittaa enää uudestaan, kun hiekoitussepeli on jo kertaalleen poistettu. Kysymys minuuttiaikataulussa on siitä, että trimmaaja saa muodostettua itsensä ja koiran ympärille ”trimmauskuplan”, oman symbioosin, jossa työ käy molemmin puolin jouhevasti. Kaikki toimii. Näyttelytreenejä voi kysellä myös yksilötasolla tai pienryhmissä. – Haluamme hiekan poistolla torjua pölyä. – Minä luen koiraa ja koira lukee minua. Hän tähdentää, että jos aika on varattu kello 15:sta, tullaan juuri sillä kellonlyömällä, ei aikaisemmin eikä myöhemmin. Siksi kevyen liikenteen väylien hiekanpoistoa saatetaan tarkoituksella viivyttää. Myös tarvikkeita Aaltokoski myy myös trimmausvälineitä, esimerkiksi kynsisakseja, veitsiä ja joitakin sakseja, myynnissä on myös näyttelyhihnoja, juoksuhousuja ja urosvöitä sekä rajoitetusti koiranruokia. rien vatsat ovat kunnossa ja turkit kiiltävät. – Jos koira on kotikoira eikä sitä käytetä näyttelyssä, voi pitkäturkkisenkin koiran helpompi olla lyhyessä kotiturkissa, mutta aina yritetään jättää mahdollisimman paljon turkkia. Se on aiempaa karkeampaa, pysyy paikoin paremmin ajoradoilla ja kevään tullessa pöllyää hieman vähemmän. Aaltokosken omat koirat kulkevat toisesta ovesta. Aaltokoski kuitenkin sanoo, että ei ole koiranruoka-asiantuntija, vaikka aihe kiinnostaa. – Toivon, että palveluihini tullaan tutustumaan, ja jos mietityttää, millaisen ajan netin kautta varaa koiralleen, voi aina soittaa tai laittaa viestiä, niin keskustellaan millainen aika on sopiva juuri sinun koirallesi. Vieraiden koirien ei tarvitse kävellä asunnon läpi. Mirva Aaltokoski käsittelee erilaisia koirarotuja.
Maakuntajuhlassa oli 552 istumaKerrankin saa pukeutua, iloitsivat yrittäjät Eveliina Lappalainen ja Anni Kulhomäki. Pukeutumiseen ja kampauksiin oli juhlassa selvästi panostettu. Kampaamo-parturiyrittäjä Anni Kulhomäki kirjoitti Kiuruvesi-lehdessä marraskuun 25. Kerrottiin, että Kiuruveden yrittäjistä noin puolet on yksinyrittäjiä. Juhlapaikka oli sonnustettu winter wonderland -teemaan. Suomen pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen muistutti puheessaan, että yksi suurimmista huolenaiheista on investointien vähäisyys. Tässä jutussa kerrotaan noista juhlista, jotka pidettiin liikuntahallissa. 8 Keskiviikko 8. Siinä missä juhlavieraat olivat viimeisteltyjä, oli sitä myös juhlatila. – Niinpä haluamme tässä nykyisessä, enemmän tai vähemmän repivässä, yhteiskuntatilanteessa tarjota auttavaa kättä yhteistyöhengessä, jotta Pohjois-Savoon voidaan luoda hyvinvointia ja tarjota ihmisille töitä. 500 istumapaikkaa Kiuruvesi-lehti kertoi, että liikuntahallin 500 istumapaikkaa olivat täynnä. Kiuruvesi oli juhlan järjestäjä edellisen kerran vuonna 2015. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Liikuntahalliin oli laitettu 500 istumapaikkaa, mukana oli 25 yrittäjien paikallisyhdistystä.. Juhlien teema, winter wonderland, näkyi viimeistä yksityiskohtaa myöten ja vieraiden viihtyvyyteen oli panostettu. Naiset olivat pukeutuneet pääasiassa tummiin, pitkiin iltapukuihin, mutta joukossa oli myös muutamia väriläiskiä. Suomen yrittäjien timanttiristi luovutettiin Erkki Kastarille ja kultainen ansioristi Tuija Kastarille, Erkki Kastari oli tuolloin toiminut yrittäjänä 40 vuotta ja Tuija Kastari 20 vuotta. Savon alueella timanttiristin saa noin 5 yrittäjää vuodessa, kun yrittäjiä on yli 4000. Juhlasta on haluttu tehdä täysin erilainen kuin aiemmat juhlat, täysin kiuruvetisten ideoima. Savon yrittäjien puheenjohtaja Yrjö Ronkainen vertasi Savon yrittäjien toimintaa vanhaan sanontaa: vierivä kivi ei sammaloidu. Miesten yllä näkyi enimmäkseen tummia pukuja, mutta joukossa oli myös muutamia frakkeja. Investointien vauhdittamisessa olisi tärkeää yhteistyöverkostojen rakentaminen paikallisesti ja alueellisesti. Juhlapuheiden välillä tunnelmaa kevensi taikuri Seppo Salomaa ja ilta huipentui Iltalypsyn tarjoamaan herkulliseen illalliseen sekä Wet Plugsin keikkaan, joka täytti tanssilattian heti ensimmäisen kappaleen aikaan. Kokonaisuudet olivat viimeisteltyjä pukuun sopivin kampauksin, meikein ja koruin. Satuniemi Vuoden yrittäjä Juhlassa Tarja ja Pekka Arbeliuksen Sijaiskoti Satuniemi palkittiin Kiuruveden Vuoden yrittäjinä. Ja että kiuruvetiset järjestäjät näyttivät parastaan. Valtuuston puheenjohtaja Janne Peltola (kok.) totesi avaussanoissaan, että kaikkia yrittäjiä tarvitaan ja että kaikki ovat juhlansa ansainneet. Kiuruvesi-lehdessä oli yrittäjäteema ennen maakuntajuhlaa. päivänä: ”Maakuntajuhliin valmistautuminen toi kaivattua vaihtelua harmaaseen syksyyn. Ilta oli ikimuistoinen ja sataprosenttisen onnistunut. huhtikuuta 2026 Uutiset Maakunnallisen yrittäjäjuhlan kuvasatoa vuodelta 2015 Kiuruvesi saa järjestettäväkseen maakunnallisen yrittäjäjuhlan vuonna 2027. Ronkainen lainasi yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykästä: ”Yrittäjillä on niin vähän etuja, ettei niissä ole paljon valvomista. Ronkainen sanoi, että timanttiristi on erittäin harvinainen. – Annetaan tänään hermoille lommoo, opasti Peltola. Juhlia odotettiin innokkaasti, mietittiin yrittäjäkollegoiden kesken, mitä puetaan ja pohdittiin, millaiset juhlat olisivat tulossa
Ja vanha sanonta osta omasta pitäjästä on edelleen hyvä neuvo vireän ja monipuolisen yritystoiminnan ylläpitämiseksi. Suomen pankin johtokunnan varapuheepuheenjohtaja Pentti Hakkarainen totesi, että yrittäjien arvostus on korkealla kaikkialla maassa. Juhlaan osallistui 25 Yrittäjien paikallisyhdistystä ja kunkin yhdistyksen vuoden yritys palkittiin juhlassa. Virranta sanoi, että väkiluvun aleneminen kaventaa yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Liikuntahalli on koristeltu sini-valkoisin sävyin. Ronkainen sanoi, että yrittäjyyden kipinä kylvetään parhaimmillaan jo kouluaikana. Toisaalta Ronkainen näki, että Kiuruveden julistautuminen Luomu-Suomen pääkaupungiksi on osoitus vahvasta identiteetistä ja siitä, mistä Kiuruvesi parhaiten tunnetaan; vahvasta maaseudusta ja maaseutuyrittäjyydestä. Taitaa olla vähissä ne esimerkit, missä väestötappio on kestävästi kyetty kääntämään plusmerkkiseksi. Yhdistys järjestää paljon koulutuksia ja yhteisiä tapahtumia. Tästä syystä yrittäjäkasvatus ja yrittäjämyönteisyys paikkakunnalla ovat keskeisessä roolissa. Miten saada pikkupaikkakunnalle lisää yrittäjyyttä. Savon yrittäjien puheenjohtaja Yrjö Ronkainen näki, että kiuruvetisessä yrittämisessä vahvuutena ovat yrittäjävetoiset, pienet yritykset, jotka nojaavat vahvasti kiuruvetisiin juuriin ja arvoihin. Juhlan teemana oli winter wonderland ja se näkyi liikuntahallissa monessa kohtaa. Nämä ruuat olivat muun muaskisuuriin yrityksiin niin on tapahtunut Suomessa ja Kiuruvedellä. Kiuruveden vuoden 2015 yrittäjät palkittiin maakuntajuhlassa, vasemmalla sijaiskoti Satuniemen Pekka Arbelius ja oikealla Tarja Arbelius. Ronkainen piti hyvänä myös kaupungin linjausta edistää lähija luomuruokaa. Vuonna 2025 Kiuruvedellä oli 834 yritystä, joista 25 prosenttia alkutuotannossa, jalostuksessa vajaa 17 prosenttia ja palveluissa reilut 56 prosenttia. Suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt pieniin ja kesMaakuntajuhla oli pukujuhlaa, keskellä Satu Arbelius punaisessa juhla-asussaan. Ronkainen otti kantaa Kiuruveden asukasluvun laskuun, se tuo aina haasteita palvelusektorin yrittäjille. Suomen yrittäjien asioristillä palkittiin Erkki Kastari ja vieressä Tuija Kastari.. huhtikuuta 2026 Maakunnallisen yrittäjäjuhlan kuvasatoa vuodelta 2015 paikkaa, juhlassa juotiin 300 pulloa punaja valkoviiniä, sekä kuohuviiniä, olutta ja siideriä. – Mikroja pk-yritysten merkitys työnantajina on korostunut viime vuosin. sa tarjolla Iltalypsyn buffeepöydässä. Rosvopaistia tehtiin 120 kiloa. Pohjois-Savon elinkinoja liikenneja ympäristökeskuksen ylijohtaja Kari Virranta näki Kiuruveden yrittäjien vahvuutena yhteisöllisyyden ja kotiseutuhenkisyyden. Juhlassa kiiteltiin Kiuruveden yrittäjiä aktiivisesta paikallisyhdistystoiminnasta. Valtaosa raaka-aineista oli Kiuruvedeltä, esimerkiksi porsaanliha Remeskylästä, hauki Järvifisulta. 9 Keskiviikko 8. Siltä ei välty maaseutusuomen pääkaupunkikaan eli Kiuruvesi. Juhlassa syötiin Kiuruvesi-menu, joka piti sisällään hauki-nokkospateeta, marinoituja luomuporkkanoita, perunaa, voikukannuppusalaattia, rosvopaistia, mesiangervopannacottaa pihlajanmarjasilmuhillolla
– Emolehmistä suurin osa tuli meille 3–4 vuotta sitten. – Eri puolilta Suomea löytyy kuitenkin hyviä rekkapesuloita, joissa olen voinut kaluston pestä. Epätasaiset sorkkapuoliskojen pohjat aiheuttavat eniten sorkkaongelmia, muun muassa anturahaavaumia. Koulutuksia tilaavat muun muassa maatalouden neuvontajärjestöt ja oppilaitokset sekä yksityiset maatilat. Pahimmassa tapauksessa lehmä joudutaan jopa poistamaan. – Olen kouluttanut lukuisia karjanomistajia sekä -hoitajia antamaan ensiapua sorkkaongelmissa. – Siinä on hydrauliset ajopyörät, eli telinettä ei tarvitse siirtää käsin, vaan se kulkee hydraulimoottorilla kaukosäädinohjauksella. Aholan tilalla on lehmien ja sonnien ohella myös joitakin lampaita, kanoja, kissoja ja koiria. Huono sorkkahoito aiheuttaa eläimelle kipua sorkkiin, jonka vuoksi se aristelee jalkojaan eikä liiku yhtä aktiivisesti kuin tervejalkainen lehmä. Sami Kemiläinen ja Aholan tilan emolehmäpihatto, joka valmistui muutama vuosi sitten. Heli Gröhnin mukaan pehmeät lattiapinnat, kuten kumimatot, vaimentavat iskuja ja vähentävät sorkkavikoja. Pihattonavettojen yleistyessä sorkkahoidon tarve on kasvanut. – Samoin se, kun uuden asiakastilan sorkkaterveydessä edistytään ja saadaan karjan sorkkaterveystilanne paremmaksi jokaisella hoitokerralla. Talviaika, varsinkin kovat pakkaset ovat erittäin haasteellisia, sillä myös reissutöissä kalusto on saatava pestyä ja desinfioitua jokaisen karjan hoidon jälkeen. Osa sorkkaongelmista voi olla tartunnallisen bakteerinkin aiheuttamia, mutta myös liian pitkä sorkkahoitoväli aiheuttaa niitä. 10 Keskiviikko 8. Hienointa on mielestäni nähdä, kun vasikat syntyvät ja kasvavat. Koulutukset sisältävät sekä teoriaa että käytännön harjoittelua teurassorkilla. Esimerkiksi polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat ovat tällä hetkellä huolestuttavan korkeat. Jos sorkat ovat kipeät, lehmän hyvinvointi kärsii. Nämä antoivat hyvän pohjan sorkkahoitoon, jota hän teki alkuun toiminimellä ja nykyään Gröhnillä on Hoof Care Finland Oy yhdessä tyttärensä kanssa. Olen investoimassa myös uuteen lämpökontilliseen kuorma-autoon, jossa voin jatkosssa sekä pestä että kuivata hoitotelineen ajoaitoineen myös reissutöissä ollessani. Joskus avitan Heliä sorkanhoidossa varsinkin tässä lähialueella. Sorkkahoito suositellaan tehtäväksi vähintään kaksi, mieluummin kolme kertaa vuodessa. Heli Gröhn kertomassa yritystoiminnastaan Kiuruveden kaupunginjohtajalle Juha-Pekka Rusaselle sekä Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtajalle Ari Kärkkäiselle. – Kipeäjalkaisia lehmiä joudutaan erikseen käyttämään lypsyllä, jolloin se lisää karjanhoitajien työmäärää. Peltoa heillä on 57 hehtaaria. – Sorkkahoidolla pidetään lehmien sorkat terveinä. – Tokihan tässä on saanut päätäänkin raapia. Haastavinta on reissutöiden lisääntynyt määrä ja niiden sovittaminen kalenteriin. – Olemme myös panostaneet siihen, että tilallisten olisi mahdollisimman jouhevaa saada lehmät ajettua hoitohäkkiin. Investointeihin sain Leader-avustusta ja investointien kokonaisarvo oli noin 88 000 euroa. – Pyrin järjestelemään reissutyöt Emolehmiä ja sorkkahoitoa AKU LAATIKAINEN Luupuvetiset Sami Kemiläinen ja Heli Gröhn ovat toimeliaat maaseutuyrittäjät. Ja vasikoistahan tämän tilan tulo suurimmaksi osaksi tulee, kun kasvatamme niitä eteenpäin toisille tiloille. Myös koulutuksia Heli Gröhnin ammattitaito on huomattu ja hän pitää jatkuvasti myös sorkkahoitokoulutuksia eri puolilla Suomea. – Nykyään olen taas pääasiassa tässä tilalla. huhtikuuta 2026 teema Maaja metaätalous AKU LAATIKAINEN Kiuruveden elinkeinojaosto vieraili noin kuukausi sitten Aholan tilalla Heli Gröhnin ja Sami Kemiläisen luona. Sorkat kannattaa hoitaa Heli Gröhn sanoo toimineensa lehmien parissa vuodesta 1996 alkaen ja tutuksi ovat tulleet niin lypsykarjatilallisen, lomittajan kuin karjanhoitajankin tehtävät. Yritys tarjoaa sorkkahoitopalveluita nautatiloille koko Suomen alueella. Hän kertoo, että Aholassa oli lypsylehmiä 1990-luvun lopulle saakka, kunnes niistä luovuttiin ja hän siirtyi tekemään koneurakointia veljensä kanssa reilun 20 vuoden ajaksi. Tämä on tärkeää, sillä tervesorkkainen lehmä tuottaa hyvin maitoa, tiinehtyy ja on kestävä eläin vuodesta toiseen, Gröhn kertoo. On todella tärkeää, että tilalla on joku sorkkahoitotaitoinen, joka voi hoitaa akuutisti sorkkavaivaisen lehmän nopeasti, sillä nopea hoito mahdollistaa nopeamman paranemisen eikä ontuma-aika kasva pitkäksi.. Lehmä seisoo paljon sorkkiensa päällä ja painavalla eläimellä sorkkavaivat lisäävät myös muiden sairauksien riskiä, esimerkiksi vedinpolkemia. Varsinkin pihattonavetoissa tämä aiheuttaa ongelmia, koska tällöin lehmä ei käy riittävän usein syömässä tai lypsyllä, jolloin muun muassa maitotuotos pienenee. Gröhnin mukaan palkitsevinta hänen työssään on se, kun saa sorkkavikaisen ontuvan lehmän hoidettua kuntoon. Gröhnin kalenteri on suunniteltu jo reiluksi vuodeksi eteenpäin, sillä tilat haluavat varata seuraavat hoidot hyvissä ajoin. Nyt lehmiä on nelisenkymmentä. Gröhn sanoo hankkineensa viime vuonna uuden sorkkahoitotelineen helpottamaan työtään. – Silloin aikoinaan tuli vannottua, että ei enää ikinä lehmiä. Gröhn ja Kemiläinen rakensivat uuden emolehmäpihaton muutama vuosi takaperin. Mutta mieli muuttui, kun tapasin eläinrakkaan Helin ja hänestä tuli puolisoni, Kemiläinen naurahtaa. Kalustoinvestoinneilla on pyritty saamaan työ fyysisesti kevyemmäksi hoitajille sekä lehmille turvalliseksi. Uskoa maatalousyrittämiseen siis löytyy, vaikka ajat ovat Suomessa haastavat. Tila on Sami Kemiläisen kotipaikka. Pihatoissa lehmät ovat vapaana ja saattavat välillä juosta ja hyppiä kiimassaan, jolloin sorkkavikoja voi tulla, kun lehmä satuttaa sorkkaansa johonkin. Heillä on Luupuvedellä emolehmätila ja lisäksi Heli Gröhn tekee sorkanhoitoa ja alan koulutusta eri puolilla Suomea. Lattiamateriaaleillakin on suuri vaikutus. – Sorkka kasvaa noin viisi millimetriä kuukaudessa ja riippuen navetan lattiamateriaaleista, on sorkka hoidettava säännöllisesti, että sen pohja pysyy tasaisena. Samoin lehmien ajamiseen on käytössä ajokujia, joilla lehmiä on sujuvaa ohjata hoitotelineeseen. KIURUVEDEN ELINKEINOJAOSTO siten, että olen eri paikkakunnilla 1–2 viikkoa yhtä kyytiä, jolloin majoitun siellä ja hoidan sen seutukunnan karjoja
Kiuruveden esimerkkiä noudattaen komissio näkee onneksi jo biotalouden mahdollisuudet niin energiaomavaraisuudessa kuin maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisessä. Kansallistamisesta huolimatta komissiolla on edelleen tiukka ote jäsenmaihin niiden tekemien kansallisten suunnitelmien hyväksymisen kautta. Komissio on perustellut yhden kirjekuoren malliin siirtymistä yksinkertaistamisella, mutta esitys näyttää yksinkertaistavan vain komission työtä. Ikävä kyllä, esityksessään komissio ilmoitti leikkaavansa maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja alueiden kehittämisestä 20 %. SUUNNITELMAAN kuuluu myös, että jäsenmaa voi halutessaan aiempaa vapaammin tukea maataloutta tai alueiden kehittämistä oman valintansa mukaan ja siten kompensoida EU:n leikkauksia. Ota yhteyttä, me hoidamme loput. Se ei kuitenkaan konkretisoitunut viime kesän EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ehdotuksessa vuosille 2028–2034. Sodat Ukrainassa ja Iranissa ovat ajaneet energiamarkkinat ahdinkoon ja seuraukset heijastuvat myös suoraan maatalouden tuotantopanoksiin, mm. Perinteisesti budjetin jakotapana on ollut sektorikohtaiset ohjelmat, kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen CAP-ohjelma tai aluekehitys. 11 Keskiviikko 8. Tähän tarvitsemme ensisijaisesti kirkkaampia kannattavuuden näkymiä mutta myös kannustusta ja tukea syyllistämisen sijaan. Tai silloin kun naapuri kertoo oman hintansa. TUKIPOLITIIKALLA ei ratkaista maatalouden kannattavuusongelmaa, vaan kannattavuuden keskiössä on edelleen markkinoilta saatava tuottajahinta. Osa maataloutta ja alueiden kehittämistä koskevasta päätöksenteosta siirtyy meillä eduskuntaan ja on näin enemmän kulloisestakin hallituskokoonpanosta riippuvainen, mihin ilman muuta liittyy riskejä. Toimin itse NRPP-lainsäädännön yhtenä parlamentin kolmesta pääneuvottelijoista maatalousvaliokunnan edustajana. Se kattaa noin 44 % koko 2000 miljardin euron kokonaisbudjetista. Komission valmistelemaa lannoitestrategiaa odotetaan kiivaasti, sillä lannoitteiden omavaraisuus ja saatavuus on varmistettava. Turhasta vastakkainasettelusta ei hyödy kukaan, mahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntäminen maataloudessa sen sijaan vahvistaisi kansantalouttamme sekä kokonaisturvallisuuttamme. VIERASKYNÄ ELSI KATAINEN Kirjoittaja on EU-parlamentaarikko, hän kuuluu aluekehitysvaliokuntaan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan (Uudistuva Eurooppa -ryhmä) Liian halvalla meni.” ” Sen tietää vasta puukaupan jälkeen. Näin komissio kansallistaa päätöksentekoa ja rahanjakoa jäsenmaiden tehtäväksi, mikä toki antaa joustavuutta huomioida maiden erityispiirteitä, mutta myös haastaa jäsenmaita. Haasteiden ratkaiseminen on välttämätöntä, mikäli tulevaisuudessakin haluamme syödä kotimaista ruokaa. SUOMALAISEN ruoantuotannon tulevaisuutta määrittää paljolti nuorten hakeutuminen alalle. Kotimaassa elintarvikemarkkinalain uudistuksen myötä onkin lupa odottaa viljelijän reilumpaa asemaa koko ruokaketjussa. Katso kuinka paljon enemmän euroja saat kilpailuttamalla puukauppasi: mhy.fi/halvallameni KOKEILE LASKURIA! Vain mhy:n katkontadatan perusteella saat tietää, kenen tarjous on aidosti paras. polttoaineisiin ja lannoitteisiin. Uudessa ehdotuksessa komissio muutti varojen jakoperiaatetta yhdistämällä eri sektoreiden rahastot yhteen, jolloin syntyi uusi kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien NRPP-asetus. Lapinlahdella nähty Elokapinan invaasio osoittaa syvään juurtunutta negatiivista asennoitumista sekä tietämättömyyttä maailman tiukimmista eläinten hyvinvointikriteereistä tai vastuullisesta ruoantuotannosta. Seuraavalla kerralla ei tarvitse miettiä. Puukaupassa kilpailutus ratkaisee, ei jälkiviisaus. Maaja metsätalous teema. EU:N maatalouspolitiikan saralla ensimmäinen positiivinen askel parempaan otettiin EU-vaalien jälkeen, kun komissio vihdoin tuntui ymmärtävän maatalouden keskeisen roolin EU:n kilpailukyvyn tekijänä. huhtikuuta 2026 Ruoantuotannon muuttuva ympäristö haastaa huoltovarmuutta MAATALOUSSEKTORIA vaivaa tunnetusti tuotantopanosten kallistuminen, matalat tuottajahinnat, maataloustukien hankala ennakoitavuus sekä nuorten saaminen alalle
HANNA SOINI teema Maaja metsätalous. – Nyt meillä on vahva toive siitä, että oikeus linjaisi, että jos luvat on oikein perustein myönnetty, valitusten vireille tulo ei aiheuttaisi viivästystä metsästykseen. Kaikki kansalaiset voivat osallistua ilmoittamalla havainnoistaan paikalliselle petoyhdyshenkilölle, Samu Mäntyniemi sanoo. – Minun tiedossani ei ole, että Kiuruvedellä olisi koskaan aiemmin ollut näin paljon karhuja. Karhukanta on voimistunut muuallakin Ylä-Savossa, sanoo Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Harri Laukkanen. Laukkanen miettii, että jää nähtäväksi, aloitetaanko karhun kannanhoidollinen metsästys tulevaisuudessa ja milloin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Samu Mäntyniemi vahvistaa, että karhukanta on kasvanut viime vuosina. Laukkanen uskoo, että karhukanta säilyy Kiuruvedellä vahvana, vaikka karhunmetsästys päätettäisiin aloittaa tulevaisuudessa. 12 Keskiviikko 8. Kanta on nyt niin voimakas, että uskon, että karhun rauhoitusluokkaan tehdään muutoksia ja kannanhoidollinen metsästys alkaa tulevaisuudessa, Harri Laukkanen sanoo. Luken arvion mukaan keskisellä alueella karhukanta on kasvanut noin 17 prosenttia syksystä 2024 syksyyn 2025. Karhun kannanhoidollisesta metsästyksestä ei ole tehty päätöksiä, mutta suden kannanhoidollinen metsästys päätettiin aloittaa tänä vuonna. Kiuruveden kokoisessa kunnassa on siis mahdollista olla ainakin hetkellisesti nelisenkymmentä karhua. u Luken arvion mukaan keskisellä alueella on noin 10 karhua 1 000 neliökilometriä kohden. Kiuruveden vuoden ensimmäinen karhuhavainto ilmoitettiin Turhalasta. Karhu on arka eläin Karhuista ei tiettävästi ole aiheutunut suuria vahinkoja Kiuruvedellä. huhtikuuta 2026 Kiuruvedellä liikkuu paljon karhuja: ”Koivujärven suunta on vilkkain” Luonnonvarakeskus ennustaa karhukannan jatkavan kasvuaan. – Nämä asiat ovat kuitenkin pitkissä puissa. Siitäkään ei vielä ole tietoa, onko Kiuruvedelle syntynyt pentueita. – Karhuja on ympäri Kiuruvettä, mutta Koivujärven suunta on vilkkain, Harri Laukkanen sanoo aiempien vuosien havaintojen perusteella. Kiuruveden vuoden ensimmäinen karhuhavainto ilmoitettiin Laukkaselle maaliskuun loppupuolella Turhalasta. Koivujärvellä vilkasta Karhut ovat jo alkaneet heräillä talviunilta. MIKÄ. Poikkeuslupia karhunmetsästykseen on myönnetty aiemmin Itä-Suomeen, mutta karhuja ei ole viime vuosina kaadettu Kiuruvedellä. Kuvituskuva. Uskon, että päätöksiä karhunmetsästyksestä saa odottaa pari kolme vuotta. Kantaa arvioidaan kannanhoitoalueittain. Kiuruvesi kuuluu keskisen kannanhoitoalueen pohjoisosaan. Luken arvion mukaan keskisellä kannanhoitoalueella on noin 10 karhua 1 000 neliökilometriä kohden. – Ennuste syksylle 2026 on, että sama kasvu jatkuu, Mäntyniemi sanoo. u Eniten karhuja on itäisellä kannanhoitoalueella u Kanta pienenee länteen päin mentäessä. – Kanta on kerennyt voimistua niin paljon, että Kiuruvedelle jäisi joka tapauksessa voimakas karhukanta, saipa karhua metsästää tai ei. Miltä karhun tulevaisuus näyttää Kiuruvedellä ja Pohjois-Savossa. Kiuruveden karhukanta kasvaa vauhdilla. – Tiheydessä on epäilemättä suurta paikallista vaihtelua. Miltä tulevaisuus näyttää. Karhukanta u Kiuruvesi kuuluu keskiseen kannanhoitoalueeseen. Mikäli määrä on yhtä pieni kuin viime vuosina, voi karhukannan odottaa kasvavan edelleen myös keskisellä kannanhoitoalueella, Samu Mäntyniemi sanoo. – Erityisen tärkeitä ovat pentuhavainnot, joissa emon tassunjälki on päästy mittaamaan. Mäntyniemen ja Laukkasen mukaan karhukannan kasvu johtuu siitä, ettei karhua ole juurikaan metsästetty viime vuosina. – Jostain syystä karhut särkevät joskus heinäpaaleja, mistä on haittaa maanviljelijöille, Laukkanen sanoo ja jatkaa: – Karhu on arka eläin, eikä halua ihmisen kanssa tekemisiin. Tassun leveys auttaa erillisten pentueiden tunnistamisessa. – Riistakeskus on myöntänyt lupia karhunmetsästykseen, mutta luonnonsuojeluliitto Tapiola tekee niistä aina valituksen oikeuteen, jolloin kaatoluvat määrätään toimeenpanokieltoon, Laukkanen sanoo ja jatkaa: Karhut ovat jo heränneet talviunilta. Voiko siis olla mahdollista, että Kiuruvedellä liikuskelisi peräti nelisenkymmentä karhua, johtava tutkija Mäntyniemi. Petoyhdyshenkilöt tarkistavat heille ilmoitetut karhuhavainnot ja kirjaavat ne Luken valtakunnalliseen Tassu-järjestelmään, jonka pohjalta Luke muodostaa kanta-arvioita. Kiuruvedellä havaittiin viime vuoden aikana liikkuvan nelisenkymmentä eri karhua, tosin osa kävi Kiuruvedellä vain hetkellisesti. Mutta jos kanta kasvaa ja pentueet onnistuvat, ei kannata hiipiä vattupuskaan, vaan puhella kovaan ääneen, ettei karhu tule yllätetyksi. u Kannanhoitoalueet ovat suuria, joten niiden sisällä on suurta paikallista vaihtelua. Viime kesänä minulle tuli yhteydenotto yhdeksästä eri karhusta saman päivän aikana. Riistanhoitoyhdistyksellä ei ole tietoa, kuinka monta karhua Kiuruvedelle on jäänyt talvehtimaan. – Karhukannan kehityssuunta lähivuosina riippuu siitä, kuinka paljon karhuja kaadetaan vuosittain. Kiuruvedellä karhuja liikkuu paljon etenkin Koivujärvellä. Muita havaintoja ei vielä ole tullut petoyhdyshenkilöiden tietoon
– Tämä on kuitenkin melko työlästä hommaa. Laukkanen sanoo, että petopyynti vie aikaa, kun loukkuja on luonnossa ja niitä pitää tarkistaa, – Pienpetopyynti on parasta luonnonsuojelua. Minkki luulee, että loukussa on kaveri. Minkit syövät lintujen poikasia. Kalastus ja metsästys ovat motivaattoreitani minkinpyynnissä, lisäksi tämä menee harrastuksena, minkinpyynti on mukavaa ajanvietettä. Maaja metsätalous teema. Lind on myös itse suunnitellut loukkuja vanerista. Minkit, näädät ja ketut aiheuttavat tuhoa metsälintuja sorsakantaan. Lind kannustaa muitakin kalastuskuntia tarttumaan minkin pyytämiseen sekä nuoria ottamaan minkinpyynnin harrastukseksi. Parasta pyyntii aikaa kevät ja syksy. – Onhan tuo tapporaha kannustin tehdä tätä hommaa, saa ainakin vähän bensarahoja takaisin, Lind tuumaa. – Loukkujen tekeminen on ollut helppoa ja mieluista askartelua. –Minkin turkin ostajiakin on oma homma löytää, mutta on toki metsästäjiä, jotka ostavat, mutta heillä on jo omat ostokanavansa. Lind sanoo, että minkkejä on myös muilla Kiuruveden järvillä, Luupuvedellä ja Koivujärvellä, joten työmaata riittäisi muillekin. Paras houkutin minkille mennä loukkuun on kuitenkin toisen minkin haju, hajua Lind ottaa minkin hajurauhasista, laittaa rauhaset parafiiniöljyyn ja vie loukkuun houkuttimeksi. Lindillä on hänen itsensä suunnittelemia ja toteuttamia heti tappavia loukkuja, niitä laki ei velvoita seuraamaan jatkuvasti, se helpottaa pyytäjän elämää, kun ei tarvitse joka päivä käydä loukkuja katsomassa. Lind ei hyödynnä minkin turkkia, koska se on työläs nylkeä ja korvaus turkista on pieni. 13 Keskiviikko 8. huhtikuuta 2026 Lauri Lind pyytää minkkejä lähinnä Kiurujärvellä, Ryönänjoen maastossa ja Heinäkylän suunnalla. JAANA SELANDER LAURI LIND LAURI LIND Minkki loukussa. Lind on tehnyt upeita minkkiloukkuja, joihin mennessä minkki kuolee kertalaakista, eikä jää kitumaan. Syötit loukkuihin Lind saa kaupasta, kalanperkeitä, jotka muutoin joutuisivat roskiin. Hävitän ruhot muutoin. Minkki on joka tapauksessa uhka lintupopulaatiolle. Lind sanoo, että minkinpyytäminen ottaa oman aikansa ja vaatii luonnetta, koska se vie aikaa ja hermoja, kun voi mennä monta viikkoa tai jopa kuukautta, että minkkejä ei ole mennyt loukkuihin. Hän on hakenut mallin netistä. Jos tätä tekisi ihan työkseen, saisi tehdä. Lind on jahdannut minkkejä kymmenisen vuotta, joten hänelle on kertynyt melkoinen määrä kokemusta minkin elintavoista. Kun syksyllä alkaa metsästyskausi, poikasia näkyy rantavyöhykkeellä. Lindillä on loukuntekoon tarvittavat vehkeet, muun muassa sirkkeli. Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Harri Laukkanen ei ole tietoinen millainen minkkitilanne on, hän ei ole pienpetoihin paneutunut. Lind ei osaa arvioida, paljonko minkkejä on tänä vuonna, hän ei ole hirveästi seurannut poikaspopulaatiota. Kiurujärvellä on paljon minkkejä. – Aappo Lindillä on huomattavasti parempi käsitys. Lind ei metsästä minkkejä rahan takia, vaan harrastusmielessä. JAANA SELANDER Kuvassa Lauri Lind ja hänen itsensä tekemiä minkkiloukkuja. Hän on kehitellyt itse myös oivallisia minkkiloukkuja. 15 loukkua pyytämässä Lauri Lindillä on 15 loukkua pyytämässä minkkejä Kiurujärvellä. Minkillä on tällä hetkellä kiima-aika, joten Lind sanoo pyynti ajan olevan kiivaimmillaan. Facebookissa on muun muassa Loukkupyytäjät-ryhmä. Jos minkin sattuu samaan, tietää, että jotain on tehnyt oikein. Lauri Lind pyytää minkkejä itse tekemillään heti tappavilla loukuilla Joensuussa asuva Lauri Lind pyytää minkkejä harrastusmielessä. Lind sanoo, että minkki ei kuulu Suomen luontoon, se on vieraslaji ja verottaa ikävästi lintuja kalakantaa. Lapinniemen kalastuskunta maksaa minkinpyynnistä 15 euroa minkiltä tapporahaa pyytäjälle. Lind kertoo, että jotkut metsästäjät laittavat loukkuja sorsastusja venepaikoille, missä paikoissa loukut ovat metsästysaikaan helppo jatkuvasti tarkistaa ympäri vuoden. Tälle kaudelle Lind on pyytänyt kuusi minkkiä, kaikkiaan 30–40 minkkiä. Minkki meni loukkuun kalanperkeiden perässä
– Olen sellainen ihminen, joka tykkää haastaa itseään ja kokeilla aina välillä jotain ihan uutta, vaikka se olisikin epämukavuusalueelle hyppäämistä. – Lisäksi minulle jäi vähän sellaiAnnika Sorvali sanoo olevansa hyvin erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleva ja huumorintajuinen persoona. Miss Plus Size Finland on 18–40-vuotiaille pluskokoisille naisille suunnattu kauneuskilpailu, joka juhlistaa kehopositiivisuutta, iloista elämänasennetta ja monimuotoista kauneutta. Annika Sorvali u 30-vuotias kiuruvetinen. nen fiilis, että hakeako enää uudestaan vai ei. Haluan olla esimerkkinä siitä, että jokainen meistä on hyvä juuri sellaisena kuin on. TEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA LEA MANSIKKAVIITA Kiuruvetisellä Annika Sorvalilla on mielenkiintoinen kevät edessään, sillä hän on mukana Miss Plus Size Finland -kilpailussa kymmenen parhaan finalistin joukossa. Se on kuitenkin sitä aitoa ihmiselämää. – Toki olisihan se ihan huikeaa voittaa. Mutta tulin kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että katson, josko nyt olisi minun aikani. – Ja innoissani olen itsekin. Miss Plus Size Finlandin finaali käydään 30.5. Mutta onneksi Kiuruvedellä asuvat esimerkiksi vanhempani, joilta saa apua tarvittaessa. Tuomaristo valitsi lähes 70 hakijan joukosta 21 semifinalistia, joista valittiin kymmenen finalistia maaliskuun alussa. Perheeseen kuuluvat aviomies, kolme alle kouluikäistä lasta ja kaksi kissaa. Finaali näytetään suorana lähetyksenä Instagramissa ja voittajalle on maineen ja kunnian lisäksi luvassa muun muassa erilaisia tuotepalkintoja. Lempäälän Ideaparkissa ja siellä kruunataan tuomariston valitsema uusi Miss Plus Size Finland sekä perintöprinsessat. Olen myös sitä mieltä, että koko tai paino ei määritä sitä, millainen itse kukin on ihmisenä. – Kaiken lisäksi puolisoni tekee reissutyötä. Meillä onkin huikea porukka kasassa eri puolilta Suomea. 14 Keskiviikko 8. u Viettää vapaa-aikaansa perheen parissa. He ovat jopa niin innoissaan, että aikovat tulla Lempäälän finaaliin paikan päälle, Sorvali hymyilee. KUKA. Kilpailu järjestetään vuosittain. Kaiken lisäksi he ja muukin lähipiirini ovat kannustaneet minua kovasti lähtemään tähän kilpailuun mukaan. Se tosin oli enemmän sellainen kokeilu äitiyslomani aikana, kertoo kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti. Ja jos esimerkiksi Instagram-kuvassa näkyy hieman sotkuinen koti, niin sittenpähän näkyy. Työn ohessa kouluttautuu myös lävistäjäksi. Meillä on hauskaa ja tulemme hyvin toimeen keskenämme, 30-vuotias Sorvali sanoo. u Ammatiltaan lähihoitaja. Ainoa kerta on ollut vuosi sitten, kun hän haki ensimmäisen kerran mukaan Miss Plus Size Finlandiin. On ollut mukavaa tutustua erilaisiin ihmisiin ja emme koe, että tässä olisi mikään kilpailu päällä, kun kaikki niin ihanasti tsemppaavat toisiaan. u Ehdolla Miss Plus Size Finlandiksi. Tykkään haastaa itseäni ja kokeilla aina välillä jotain ihan uutta, vaikka se olisikin epämukavuusalueelle hyppäämistä. Itse kuitenkin tykkään kertoa ihan sellaisesta perusarjesta sekä positiivisine että nurjine puolineen ja rehellisiä ajatuksia aikuisuudesta, vanhemmuudesta ja parisuhteesta. Nuorin finalisti on 21-vuotias ja vanhin 39. Ei kaikkien tarvitse olla niin sanotusti oppikirjan mukaisia. Tätä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa, jossa Sorvali itsekin on aktiivinen – tosin omalla tavallaan. – Lisäksi julkistetaan yleisön suosikki ja me finalistit äänestämme keskuudestamme Miss Yhteishengen. Kiireinen kevät luvassa Sorvali on saanut sumplia kalenteriaan tarkasti tälle keväälle, sillä Miss Plus Size Finlandin finaalikiertueen ohella elämään kuuluvat työt, opiskelut ja lapsiperhearki. Tänä vuonna haku oli helmikuussa, jolloin halukkaiden osallistujien tuli lähettää kasvoja kokovartalokuvat sekä esittely itsestä kilpailun järjestäjäorganisaatiolle. Mielestäni tärkeintä elämässä on olla aito oma itsensä. – Ystävieni mukaan olen myös helposti lähestyttävä, lämmin ja ihan hauskakin. Tämän vuoden finaalikiertue ja internetissä tapahtuva yleisöäänestys ovat alkaneet äskettäin. u Muuta: On myös aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä ja innokas Fortniten pelaaja. Mutta kuten sanoin, niin ei tämä niinkään kilpailulta tunnu meidän finalistien kesken, vaan upealta kokemukselta.. huhtikuuta 2026 Kulttuuri Annika on ehdolla Miss Plus Size Finlandiksi Pluskokoisten naisten kauneuskilpailun finaali järjestetään toukokuussa. Ennen finaalia luvassa on vielä muun muassa alusvaateja hääpukukuvaukset, meikkikoulutusta, sometehtäviä, vaatteiden sovittelua finaalia varten ja niin edelleen. Teki viime vuonna alanvaihdoksen ja alkoi opiskella oppisopimuksella merkonomiksi. Pääsi äskettäin kymmenen parhaan finalistin joukkoon. – Silloin pääsin semifinaaliin saakka. Tavoitteena on myös vahvistaa osallistujien itseluottamusta sekä tarjota jännittävä ja unohtumaton kokemus ilman tiukkoja kokorajoituksia. Mahdollista voittoa Sorvali ei ole vielä ajatellut. Sorvali sanoo, että yhteiskunnalta ja muilta ihmisiltä tulee nykyään paljon paineita siitä, millainen ihmisen tulisi olla. – Tuntuu, että someen julkaistaan nykyään vain siloiteltuja juttuja ja kaiken pitäisi olla täydellistä. Tärkeää on olla oma itsensä Sorvalilla ei ole juuri aiempaa kokemusta kauneuskilpailuista
Neljännessä ottelussa Kangasala vihdoin sai ensimmäiset erävoittonsa, mutta hävisi 3–2. Viime vuoden finalistien uusintakohtaaminen on ollut pääosin tiukkaa vääntöä. Talvi oli lyhyt ja liKilpailusarjassa saatiin hiihdettyä tällä kaudella kuusi osakilpailua. 15 Keskiviikko 8. Runkosarjan ykkönen Pölkky Kuusamo sitä vastoin jyräsi jo finaaleihin ja teki sen vakuuttavasti, kukistettuaan LP Kangasalan otteluvoitoin 4–0. Mitalisijoille pääsivät T12-sarjan kakkonen Miitta Huttunen sekä 14-vuotiaiden tyttöjen Miia Nousiainen, joka sijoittui kolmanneksi. Suomen mestari on selvillä viimeistään vappuna. Kasperi Holopainen hiihti pistesijan tuntumaan yhdeksänneksi P10-sarjassa. Viime sunnuntaina Espoossa peli päättyi 3–2. Mahdollinen seitsemäs ottelu on perjantaina 10.4. Kiuruveden Urheilijoista omien sarjojensa kokonaispisteissä kärkikolmikkoihin pääsi neljä hiihtäjää. Mestaruuden saa neljällä voitolla ja finaalisarja jatkuu tällä viikolla. Molemmilla on siis sekä kotiettä vieraspeli ja näiden yhteistulos ratkaisee pronssimitaleiden kohtalon. Lisäksi pistesijoille kapusivat Bonita Bergqvist ja Anni Kemiläinen, jotka olivat seitsemäs ja kahdeksas T10-sarjassa. säksi hiihtäjiä piinasivat lumen puute ja kovat pakkaset. Kiuruveden Urheilijat oli tällä kaudella Iivo Cupin kokonaispisteissä Pohjois-Savon viidenneksi paras seura. Heidän tuloksensa oli 67,273. Suomen mestaruuden saa neljällä voitolla, joten mestaruus on katkolla ensimmäistä kertaa keskiviikkona 8.4. Vain yksi peli on päättynyt suoraan 3–0. Heidän lopputuloksensa oli 63,750 prosenttia. Molemmat joukkueet ovat voittaneet sekä kotona että vieraissa ja kaksi ottelua on venynyt viiteen erään. Hän on ollut joukkueensa avainpelaajia ja nyt haussa on vielä kauden kruunu eli Puolan mestaruus. Kiuruveden Urheilijoiden nuoret hiihtäjät osallistuivat jälleen aktiivisesti Iivo Cupiin. Puijo Wolley lähellä loppuotteluita Kiuruvetinen libero Veera Help ja Kuopion Puijo Wolley ovat yhden voiton päässä lentopallon naisten SM-finaaleista. Lämmin sää ja pehmeä hiihtobaana tekivät kilpailusta raskaan, mutta Kiuruveden Urheilijat suoriutui varsin mallikkaasti. Kuntorastit keräsivät yhteensä 58 suunnistajaa eri radat huomioiden ja rastien etsijöitä oli saapunut useilta paikkakunnilta. Ensi viikolla pelataan myös kaksi pronssiottelua välierissä hävinneiden kesken. Vilma Siponen oli toinen T8:ssa, Miitta Huttunen toinen ja Iida Siponen kolmas T12:ssa ja lisäksi Miia Nousiainen hiihti kolmanneksi T14:ssä. Rata B 3 km: 1) Anna Siponen KiurU 36.36, 2) Emilia Siponen KiurU 36.44, 3) Veikko Repo KajKuo 40.59, 4) Reijo Hyvönen KiurU 50.38, 5) Jenni Heikkinen IisVi 51.39, 6) Aada Martikainen ja Marjo Rönkkö VierKo 54.17, 7) Pirjo Karvonen IisVi 54.50, 8) Serkukset 55.53, 9) Jyrki Kemiläinen KiurU 55.59, 10) Liisa Saastamoinen KiurU 56.33, 11) Anne Saaranen KiurU 1.01.28, 12) Pekka Lappalainen IisVi 1.03.30, 13) Laura Kärkkäinen ja Terhi Niskanen PaltamU 1.07.07, 14) Anna Tikka KiurU 1.08.46, 15) Marja Lindqvist KiurU 1.13.18...Aappo Lind KiurU ja Seija Nelimarkka IisVi ei aikaa. Kiuruveden Urheilijat oli seurojen välisessä vertailussa viides. Heidi Kokora pelaa Suomen mestaruudesta. Puolustava Suomen mestari Puijo lähti välieriin ennakkosuosikkina, mutta Viesti on antanut hyvän vastuksen. Kiuruvetisen Hirvijärven Ratsastajien Ronja Kämäräinen ja Riihon Priima sijoittuivat kisoissa toiseksi poniratsastajien luokassa. huhtikuuta 2026 Hiihdon Iivo Cup huipentui AKU LAATIKAINEN Juniorihiihtäjien Iivo Cup saatiin päätökseen pitkäperjantaina Siilinjärvellä, kun edessä oli jo monilta vuosilta tuttu loppuhuipennus, eli ylämäkihiihto vapaalla tyylillä Kasurilan laskettelurinteessä. Kotietu loppuotteluissa on Kuusamolla, tulipa sille vastaan Puijo tai Viesti. Lisäksi saman seuran Emma Kauhanen ja Tangokingi olivat kolmansia nuorten hevosten helppo B -luokassa. Kouluratsastuksessa järjestettiin pääsiäisen aikaan aluehallimestaruuskisat. Toinen KK-81:n kasvatti Henri Knuutinen on puolestaan mukana Puolan jääkiekkoliigan finaaleissa. Edelle ehtivät voittaja Siilinjärven Hiihtoseura, kakkoseksi sijoittunut Vieremän Koitto ja kolmossijan napannut Puijon Hiihtoseura Kuopiosta. Arkistokuva. Hämeenlinnassa. Finaalit alkavat otteluohjelman mukaan ensi viikolla ja mestaruuden saa neljällä voitolla. Satulamäessä. Puijo johtaa Mestaruusliigan välieräsarjaa Salon LP Viestiä vastaan voitoin 3–2, ja ottelusarjan kuudes peli pelataan Salossa keskiviikkoiltana 8.4. Viidenneksi paras seura Iivo Cup jäi tällä hiihtokaudella hieman tyngäksi. Kuopiossa. Henri Knuutisen ensimmäinen kausi ulkomailla on ollut menestyksekäs. Suunnitelmissa oli pitää yhdeksän osakilpailua, mutta näistä toteutui lopulta kuusi. Ohessa tulokset: Rata A 4,4 km: 1) Juha Martikainen VierKo 38.50, 2) Olli Himanen KuoSu 39.32, 3) Hannu Heiskanen SonPa 42.48, 4) Osku Hoikka KuoSu 45.03, 5) Iiro Säisä KiurU 45.20, 6) Antti Rönnemaa SiiRa 47.50, 7) Ari Säisä VierRatsastuksesta kaksi aluemitalia Ko 48.59, 8) Ossi Hyttinen SonPa 49.16, 9) Vesa Kauppinen SonPa 52.54, 10) Tomi Moilanen KuoSu 52.49, 11) Janne Grekula SalRei 1.01.14, 12) Eve Martinmäki SiiRa 1.02.19, 13) Paavo Kumpu 1.04.14, 14) Kalle Huttunen KuoSu 1.06.26, 15) Jani Ylitalo LaukLuj 1.09.46, 16) Mari Tikka KiurU 1.11.43, 17) Paavo Karvonen IisVi 1.14.19, 18) Tiina Sundvall KuoSu 1.14.55, 19) Pekka Päivärinta PyPo 1.17.33, 20) Paavo Savirinne Urmas 1.19.26, 21) Matti Aronen IisVi 1.19.56, 22) Minna Aronen IisVi 1.29.31, 23) Päivi Leppävuori KuoSu 1.30.23, 24) Arja Niskanen KiurU 1.31.11...Herkko Kumpulainen IisVi ja Outi-Maria Siponen SiiRa ei aikaa. Kokora ja Knuutinen pelanneet finaaleissa Kiuruveden Kiekko-81:n kasvatti, hyökkääjä Heidi Kokora on pelannut viime päivinä jääkiekon naisten kotimaisen pääsarjan Auroraliigan finaaleissa Hämeenlinnan Pallokerhon paidassa. Peleistä peräti kolme päättyi kuusamolaisten 3–0-voittoihin. Kuntorastikausi pääsi vauhtiin Suunnistuskauden 2026 ensimmäiset kuntorastit Kiuruveden ja koko Ylä-Savon alueella suunnistettiin ihanteellisessa +8 asteen aurinkoisessa kevätsäässä Satulamäen päivitetyllä kartalla lauantaina 4.4. Hän edustaa hallitsevaa mestaria GKS Tychyä, joka on aloittanut loppuottelusarjan vahvasti GKS Katowicea vastaan voittamalla kolme ensimmäistä peliä maalein 2–4, 0–1 ja 4–0. Ottelusarja hallitsevaa mestaria Kiekko-Espoota vastaan on tällä hetkellä espoolaisten eduksi voitoin 3–2. Tarvittaessa pelataan vielä seitsemäs finaali Espoossa sunnuntaina 12.4. SAMULI HUIKURI LASSI MYLLYLÄ Kuntorastit jatkuvat lauantaina 11.4. Kiekko-Espoo voitti toisen finaalin 1–2, minkä jälkeen oli HPK:n vuoro olla parempi maalein 2–4 ja 3–2. Espoolaiset voittivat ensimmäisen pelin 5–2, mutta tämän jälkeen on menty hyvin tasaisissa merkeissä. Iisalmen Visa oli neljäs. Iivo Cupissa oli sarjoja alle 8-vuotiaista alle 16-vuotiaisiin saakka. Heidi Kokora on toistaiseksi tehnyt finaalisarjassa yhden maalin ja syöttänyt yhden. AKU LAATIKAINEN Urheilu. Esimerkiksi Kiuruvedellä ei päästy hiihtämään perinteikästä suksicrossikisaa. Rata C 1,7 km: 1) Joel Siponen 18.59, 2) Elias Siponen 26.30, 3) Iida Siponen KiurU 35.37, 4) Väinö, Maria ja Pirjo KiurU 40.35, 5) Elsa ja Aino Heikkinen IisVi 41.25, 6) Bonita Bergqvist KiurU 47.51, 7) Anni Kemiläinen KiurU 48.06, 8) Virpi Ryhänen ja Maarit Karjalainen 1.26.53
Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. huhtikuuta 2026 2 Keskiviikko 15. Ilman ylösnousemusta saarnaaminen on tyhjää, ilman toivoa ja uskomme olisi pelkkää moraalioppia. Se on kristityjen suurin juhla. Suuret kiitokset myös Veikkolan henkilökunnalle hyvästä hoidosta. klo 17.30. maaliskuuta 2025 www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi To 9.4. PÄIVÄKERHO Tiistaisin klo 9.30 4-5-vuotiaat ja 3-vuotiaat keskiviikkoisin. Eroaako se jotenkin muusta vuodenajasta. Pe 10.4. Pääsiäisen aikaan on myös usein viimeinen mahdollisuus harrastaa talven harrastuksia, jos vain hakeutuu kyllin pohjoiseen, jossa on lunta ja lämpötila vielä pakkasen puolella. Tervetuloa ainutlaatuiseen musiikilliseen iltaan, jossa itämaisen laulun lämpö kohtaa suomalaisen säveltaidon. Jumalalle kelpaa vain Hänen Poikansa suorittama täydellinen sovitus, jonka Jumala antaa jokaiselle joka sen haluaa itse itselleen uskoa. 10:17) Jeesus jätti tämän saarnaviran omilleen. Jeesus lunasti ristinkuolemalla jokaisen ihmisen synnit, mutta se olisi jäänyt vajavaiseksi, jos Jumala ei olisi herättänyt Jeesusta kuolleista. (1.kor.15) Se on keskeisin kristinuskon opinkappale. Su 19.4. klo 15 Naisten raamattupiiri, takkahuone, perjantaina Rinnekodilla. Su 12.4. Omaiset Lämmin kiitos Teille, jotka kunnioititte Uuno Pennasen muistoa. (Huuskonen, Kivelä, Ulla Koskelo). PERHETYÖ Aamuperhekerho to 9.4. Muuttolinnut saapuvat. klo 13 Rauhanyhdistyksen seurat srk-talolla. Pääsiäisen aikaan viimeistään käännytään kohti kevättä ja kesää. Jumalanpalveluksen jälkeen Helluntailähetys ry: n kokous, asiana tontin ostopäätös Ti 14.4. Mikään ihmistyö ei voi korvata tätä Jeesuksen täydellistä sovitustyötä. 04.03.1936 k. Ti 14.4.klo 9.30 kirkkoseikkailu 4-5 vuotiaille. Pääsiäisenä juhlitaan sitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja elämä on voittanut kuoleman. klo 18.30 Raamattuluokka ja iltahartaus Rauhanyhdistyksellä. Pääsiäinen on kristikunnan vanhin ja suurin juhla. Pääsiäisen tapahtumilla on kuitenkin paljon suurempi merkitys. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Ke 8.4. MATTI JOKITALO Pääsiäinen Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. KASTETTU Nooa Markus Einari Piippo Hengelliset HAUTAKIVET p. ( Joh. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. klo 18 The Prayer – Arunajan ja Ossi Jauhiaisen konsertti kirkossa. 23.03.2026 Ei kuolema ole arvoitus, joka kerran ratkeaa. Ne muistuttavat elämälle tärkeimmästä, eli siitä miten saamme ikuisen osan Jumalan luona taivaassa. klo 16. To 16.4. Lue kaikki 37 journalistin ohjetta: jsn.fi/journalistin-ohjeet Olemme sitoutuneet JSN:n Journalistin ohjeisiin.. 20:23) Edellä olevien asioiden ääressä hyvä ja tarpeellista olla niin pääsiäisen aikaan, kuin myös muulloinkin. Voi aivan kuin antaa jäähyväiset talvelle ja sen hyville puolille. Kaikkea tätä tarvitsemme, että jaksamme mielenkiinnolla ja voimaantuneina tehdä työtämme, sekä hoitaa ihmissuhteita yhdessä kaikkien rakkaiden läheisten kanssa. Huomio kiinnittyy siihen, että luonto herää talven jälkeen uuteen elämään ja kasvuun. Kaikkea sitä on mielenkiintoista seurata. Vapaa pääsy, ohjelman hinta 15 €. Kiitämme myös hoitokoti Nivan henkilökuntaa isämme hyvästä hoidosta. klo 9–12 Ihmistä lähellä aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua To 9.4. klo 16.30 Varttikirkko Pe 10.4 Seuratupayhdistyksen kevätkokous Seuratuvalla klo 16. KUOLLUT Aino Vilhelmiina Härkönen 94 v., Kangasalan srk. Kaikukortilla ohjelma ilmainen. Se on ihmisen ihana oikeus taipaleensa tehtyään nukahtaa. 16 Keskiviikko 8. Ke 15.4. Omaiset Lämmin kiitoksemme kaikille teille, jotka kunnioititte isämme Matti Mannisen muistoa ja myötäelitte surussamme. Eikä Jumalalle edes kelpaa ihmistyö, ei edes pahojen töiden sovittaminen ihmisen omana sovitustyönä. 017 770 0421 KUOLLEITA MUISTOKIITOS SEURAKUNTA Kutsu, kiitä tai onnittele perheuutisissa! Rakas isä ja ukki Pekka Aukusti TURPEINEN s. Muistotilaisuutta vietämme lähiomaisten kesken. Mitä se sinulle merkitsee. Lämmin kiitos teille, jotka kunnioititte rakkaamme Marja Luttisen muistoa ja otitte osaa suruumme. Ke 15.4. 017 6880 100 myynti@kaavinkivi.fi Pohjolan loimu kauneinta luonnonkivipintaa Hartaus Hengelliset Olemme saaneet viettää pääsiäisen aikaa. klo 9.30. Mieli virkistyy ja lepää sekä kevään ja kesän kynnyksellä, niin kuin myös viimeisten talven harrastusten parissa. klo 10 Messu. ja 15.4. Rakkaudella ja kiitollisuudella muistaen Helena ja Petri Vilma Veera ja Aku Alvar, Linnea ja vauva Riitta ja Hannu Sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Pekka siunataan Kiuruveden kirkossa pe 17.4. ( Room. klo 10 Messu. Lapset perheineen Nyt alennetuin hinnoin suoraan tehtaalta Tutustu valikoimaamme ja ota yhteyttä! www.kivilahde.fi Kirjekuorentie 6, 73600 Kaavi p. Ilman pääsiäisen tapahtumia ei olisi kristinuskoa eikä toivoa kuoleman jälkeisestä pelastuksesta. klo 16–17.30 Vapaaehtoisten kiitosruokailu, iso sali. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, tarjoilua Su 12.4. Monta ihmettä ja mielenkiintoista asiaa tapahtuu luonnon keskellä. klo 16.30 Varttikirkko. Olkoon se miten jaloa, täydellistä tai hyvää tahansa. Talvi on takana valo ja lämpö lisääntyy. MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset kirkossa 8. klo 10 ja iltaperhekerho 16.4. To 16.4. klo 11 Jumalanpalvelus, Ari Palmroth Su 12.4. klo 9.30 kirkkoseikkailu 3-vuotiaille
Isä kävi käsityökoulun 1950-luvun alussa. Lapset auttavat palautumaan. Piti pikkuhiljaa hyväksyä korkean iän tuomat rajoitteet. Käsityökoulun ansiota oli, että iltapuhteina isän taitavissa käsissä syntyi huonekaluja, korvoja, kirveenvarsia ja jopa hevosrekiä. Isän viimeiset vuodet olivat turvalliset. Matti Manninen oli eläkeikäisenäkin hyvin aktiivinen. Turpeelassa tilan eteen teki työtä koko perhe, aluksi kolmen ja sittemmin neljän sukupolven voimin. Hän toimi aktiivisesti rakennuslautakunnassa, Säästöpankin asiakasneuvostossa ja kaksi kautta kunnanvaltuustossa. Huoleton lapsuusaika ja Metsäpellon vuodet päättyivät sodan syttymiseen. Yhdessä Pentin kanssa mentiin myös tansseihin – puhtaat paidat ja suorat housut päälle ja sitten menoksi. Työnjako perheessämme oli selkeä. helmikuuta 2026 hoitokoti Nivassa. Häneen luotettiin ja häHenna Hukkanen ja viime lokakuussa syntynyt Julius-vauva voittivat Kiuruvesi-lehden vauvakuvien arvonnassa pääpalkinnon. Turpeelan pihapiirin jokaisessa rakennuksessa näkyy isän käden jälki. Samalla myös yhteiskunta kehittyi vauhdilla: tuli sähköt, televisio, puhelin sekä maataloustöitä helpottamaan traktori ja muita uusia maatalouskoneita. Perhe asuu Korkeallakankaalla, Äiti Henna on lähihoitaja Virranrannassa ja isä Santeri ajaa Rytkösellä linja-autoa. Isän lapsuudenkotina oli Turpeelan tilan lisäksi Metsäpelto, jonka Väinö-ukki rakensi perheelleen 1930-luvulla. MINNA MIKKONEN si. Matti Manninen 22.3.1928–20.2.2026. Yhdessä tehtiin niittohommia sekä peltoja metsätöitä. Oman maatilan hankkiminen ja Turpeelan tilan jättäminen nuorempien veljien hoitoon tuntui Väinö-ukista sillä hetkellä järkevältä vaihtoehdolta. Kiuruvesi-lehti julkaisi viime vuonna syntyneiden vauvojen kuvat viime viikolla. Myös lastenlapsia isä vei mielellään metsälle. huhtikuuta 2026 In memoriam Isä-Matin vuosisata Isämme, Matti Vilho Manninen, syntyi 22. Kun lehdestä soitettiin, että on voitettu ja oli aprillipäivä, ajattelin, että onko tämä totta, mutta ihan mahtavaa tämä on. Työkin antaa minulle paljon, teen lähihoitajana vuorotyötä. Meitä lapsia syntyi yhteensä neljä: Merja, Markus, Marja-Liisa ja minä. Mutta miten onnistuu äitiyden ja työn ja vielä opiskelun yhdistäminen. Myös isovanhemmat ovat apuna ja tukena. Vanhin lapsi on Jasmin, hän täyttää syksyllä 14 vuotta ja keskimmäinen on Jemina, hän on 4-vuotias. Isän eläkeikä oli lyhyt, sillä seniori-ikäisenäkin hän oli hyvin aktiivinen. Kansakoulua isä-Matti kävi Niinimäen kyläkouluissa sekä Kiuruveden että Pyhäjärven puolella. Maamme-laulun sointi sai menevän ja kovakuorisen miehen silmäkulman kostumaan. – Kaikki järjestyy omasta mielestä ja helpostikin. Lisäksi nuorin Väinö-ukin veljistä menehtyi keuhkotautiin sota-aikana. Isän lempiaineita koulussa olivat historia ja laskento. – Yllätyin. Mitä ajattelit, kun voitto osui teidän perheelle. Päivät kuluivat kotitilan töihin osallistuessa. Turpeelastakin lähti kaksi veljestä sotaan, mutta vain toinen heistä palasi rintamalta. Pienestä pitäen isä ja Pentti muodostivat työparin. ” Nuku rauhassa isä-kulta, elon huolet loppui sulta. Erityisen mieleistä hänelle oli metsän raivaus ja istutus sekä ajokoiraharrastus. Tilaa alettiin tuolloin kehittämään monin tavoin: rakennettiin uusi nykyaikainen navetta, rehutornit, lisättiin karjan määrää sekä ostettiin lisämaata ja metsiä. Rikki menneet sukset hän myös kunnosti itse. Lisäksi Kiuruvedellä ja Pyhäjärvellä on kymmeniä omakotitaloja, kesämökkejä ja tulisijoja, jotka isä on tehnyt. Hän oli myös erittäin taitava talousasioissa. Turpeelassa oli tuohon aikaan monta veljestä ja näin ollen myös monta isäntäehdokasta. Harvoin metsältä tultiin kotiin ilman saalista. Äidin liikuntakyvyn hiipuessa, isästä tuli äidin virallinen juoksupoika. Isä oli hankkeissa myös kodin ulkopuolella. Koulun ohella osallistuttiin kotitöihin. Voitto oli perheelle suuri yllätys. Sunnuntait olivat aina lepopäiviä ja silloin oli aikaa lähteä ongelle tai pistää urheilukisat kylän poikien kanssa pystyyn. 17 Keskiviikko 8. Avioliitto solmittiin v.1952 ja nuori aviopari sai pian perheenlisäystä. Sairaanhoitajaksi hän valmistuu jouluun mennessä. Turpeelan tilan isännyys jaettiin isä ja Pentin kesken 1960-luvun lopulla. Nämä kolme asiaa saivat hänet syttymään, mutta myös herkistymään. Höyläpenkki ja liimapuristimet olivat talvisaikaan kovassa käytössä. Ajokokeiden tuomarointi ja jänismetsällä käynti yhdessä Turpeelan poikien; Pentin, Tapion ja Markuksen kanssa oli lempipuuhaa. Tämän mahdollisti se, että maatila siirtyi Markuksen ja Katin osaaviin käsiin. Ei ole mistään arvonnasta voitettu yhtään mitään. Isän meno oli tuohon aikaan todella vauhdikasta ja auton perävalot olivat tuttu näky Turpeelan pihassa. Isä otti velvollisuutensa vakavasti. Hän teki valtavasti työtä perheen, tilan ja kotiseudun eteen. Äidin vastuulla oli koti ja lapset. Luo äidin kaipasit sä joka ilta, sinne johtaa nyt kaarisilta. Äidin poismenon jälkeen, reilut kuusi vuotta sitten, isänkin terveys alkoi heiketä. Isän suurimpia kiinnostuksen kohteita yhteiskunnallisten asioiden lisäksi oli urheilu ja isänmaa. Heidän perheeseen syntyi isän lisäksi vuosina 19291937 neljä nuorempaa lasta: Pentti, Elvi, Hellin ja Tapio. Tartu käteen äidin armaan, hän sua vastassa on varmaan.” Kiitollisina isää muistaen Merja, Markus, Marja-Liisa ja Minna, joka tallensi ajatuksemme isästä tähän muistokirjoitukseen. Isä pysyi toimintakykyisenä ja hyvämuistisena viime vuoden loppuun asti, jonka jälkeen yleiskunto romahti melko nopeasti. Tapana oli, että jokainen osallistuu ikänsä ja kykyjensä mukaan. Niinpä hän autteli parhaansa mukaan äitiä sisätöissä. Hän eleli tutussa kodissa, sai touhuta tutussa pihapiirissä voimiensa mukaan. Hän oli Esteri-mummun ja Väinö-ukin esikoinen. Hennan äitiysloma kestää heinäkuun puoleen väliin saakka. Kiuruveden lapsipalvelut ovat Hennan mielestä kattavat ja hyvät, niin äitiyshuolto kuin lapsipalvelut. Lisäksi lapset antavat iloa ja valoa elämään. Julius-vauva syntyi Hukkasille 14.10.2025 kolmanneksi lapseksi. Tarvittaessa hän sai apua ja huolenpitoa Markukselta ja Katilta. Perheeseen haluttiin vielä kolmas lapsi tyttöjen seuraknen mielipiteillään oli painoarvoa. – Kaikki nämä asiat ovat tärkeitä ja niiden yhdistäminen on mahdollista. Tansseista löytyi naapurikylän pirteä tyttö, Toini. Niinpä hän oli meidän lasten isoissa hankinnoissa mukana, kuten asunnon ostoissa, lainan takauksissa ja erityisesti rakennustöissä. 1980-luvulla alkoi isän yhteiskunnallisen vaikuttamisen aika. Hoitotyö on tietenkin välillä hektistä ja kiireistä, mutta sitä tehdään sydämellä. Isä oli vaikuttava persoona. Isä nukkui rauhalliseen ikiuneen perjantaiaamuna 20. Vapaapäivät menevät tietysti perheen kanssa. Isä sai elää parhaan mahdollisen vanhuuden. Tämä muutto oli pysyvä, ja isä eli Turpeelan tilalla koko loppuelämänsä. maaliskuuta 1928 Niinimäen Turpeelassa, Kiuruvedellä. Välillä miteltiin, kumpi oli nopeampi niittäjä tai voimakkaampi tukin nostaja. Vauhdikkaat ja aktiiviset vuodet alkoivat olla takanapäin. Julius Hukkasella oli arpaonnea JAANA SELANDER JAANA SELANDER Julius-vauva äitinsä Henna Hukkasen sylissä Kiuruvesi-lehden konttorissa. Niinpä Väinö-ukin äiti, Selma, pyysi Väinöä perheineen palaamaan Turpeelaan
Martat ry. Minkin tapporaha 20 €. Varaukset: Kiuruveden Yrittäjät +358 466 375 785 klo 9.00-21.00 Soitetaan takaisin päin, jos ei pystytä vastaamaan! Lähetä juttuvinkki tai lukijankuva toimitus@ kiuruvesilehti.fi Kiuruvesi-lehden tuleva teema: KESÄLEHTI ilmestyy viikolla 23 Varaa ilmoituspaikkasi 15.5. klo 10.00 Keilahallin takahuoneessa. Varaukset: Sanna Manninen, 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen, 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi Painosmäärä 30 000 kpl Kesälehti jaetaan tilaajille Kiuruvesi-lehden välissä. maaliskuuta 2025 MUISTILISTA TAPAHTUMIA TIEDOTTEITA Eläkeläiset ry viikkokerho ke 15.4. Tervetuloa! P-S Muisti Muistikahvila Kiuruveden kirjaston monitoimitila, Lähteentie 10 A TI 14.4. Ateriapalvelun ruokalista vk 16: ma: jauhelihakastiketta, perunaa, parsaja kukkakaalia, suvisalaatti, hedelmämoussea, ti: broileripyöryköitä, currykastiketta, perunaa, porkkanaa, kiinankaali-kesäkurpitsa-retiisi, rahka, vadelmapersikka mehukeitto, ke: mantelikalaa, sitruunaista kastiketta, perunaa, punajuurta, omena, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, to: hernekeitto, tomaattilohko, ohukaisia, mansikkahilloa, pe: broilerikiusausta, herne-porkkanaa, kurkkuinen salaatti, PROfeel kermakaramellivanukas, la: kookos-inkiväärikalaa, perunaa, papuja, porkkana-kiinankaali, vadelmavispipuuro, su: mausteista possupataa, perunaa, kukkakaali-maissilisäkettä, jäävuori-punakaali-kurkku, mansikka-vanilja kerroskiisseli (muutokset mahdollisia). Verkkojen silmäkoko 55 mm ja suurempi sekä yhteismitta 120 m, pyyntikielto verkolla 15.6.-31.7.2026. Lupia myyvät Matti Niskanen, Taisto Rantonen, Leena Kumpulainen, Jukka Kananen tai tilille OP FI85 5157 0620 0700 03. Sorsastus vieraslupa 40€ / kausi tai 20 € vrk. Hoitokunta Kiuruveden torin myyntipaikat Iskelmäviikoille 15.-19.7. Lämpimästi tervetuloa tapahtumiin! TIEDOTTEITA Niemisjärven osakaskunnan vuosikokouksessa päätetty Osakaskunnan jäsenille kalastus/metsästysoikeus 20 €, vieraslupa 40 €/kausi, 20 €/vrk. Kalastus/metsästys ja ravustuslupia tullaan tänä vuonna valvomaan viranomaisten taholta. mennessä. Koulujen ruokalista vk 16: ma: kermaista broilerikastiketta, riisi-kauralisäkettä, tomaattia, paprikaa, jäävuorisalaattia, ti: ohrapuuroa, sekamehukeittoa, kurkkua, kalkkunaleikkelettä, ke: paneroituja kalapaloja, kermaviilikastiketta, perunaa, kurkkua, tomaattia, jäävuorisalaattia, to: broilerikiusausta, parsaja kukkakaalia, persikkaa, kiinankaalia, pe: jauhelihakastiketta, perunaa, punaisia kidneypapuja, tomaattia, porkkanaraastetta (muutokset mahdollisia). Lehti on myös on telinejakelussa Kiuruvedellä ja lähialueilla.. Syöpäyhdistyksen kerho to 9.4. Rysä 5 kpl alle 1,5 m olevalla kaarella. klo 10-11.30. huhtikuuta 2026 4 Keskiviikko 15. Katiska vapaa, iskukoukut 10 kpl, pitkäsiima 100 koukkua, tuulastus vapaa. 18 Keskiviikko 8. Aiheena tekoälyn tiedonhaku, mistä senior developer (kehittäjä) Teemu-Petteri Remes kertoo ” AI hyvä renki, huono emäntä”. www.kiuruvesi.fi Myyntipaikat ovat ilmaisia. ti 14.4.2026 klo 16.30 alkaen Marttailta (kaikille avoin) kirjastolla monitoimitilassa. Vieraille uistelu 40 € kausi, 20 € vrk. klo 10–12 Puistonkulmalla, yhteislaulua ja luento. Ravustus 21.7.2026 eteenpäin kaksi viikkoa, maksu 3 € merkiltä 10 kpl osakas
0400 674 271 www.kauhanenoy.fi Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO TILITOIMISTOT KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi JUHLAJA MAJOITUS VUOKRATAAN OMPELIMO KOTIPALVELUT LAHJAPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 19 Keskiviikko 8. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. Kotipalvelut ja -sairaanhoito PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen APTEEKKI TAKSIPALVELUT K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T olonkorjuu.fi 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi Myös KELA-kuljetukset / toivetaksi Nyt kaksi autoa: 9054 9368 PALVELUHAKEMISTO. huhtikuuta 2026 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh
maaliskuuta 2025 Myynti huolto TENHO KANERVA p. Tervetuloa! johtokunta Peltomäen yksikkötien Tihilänseudun jahtimiehet ry Toiviaisjärven seutu Ry:n os. Hallitus. käsittely ja kevätkokousasiat. 050 307 5439 • • • • • • Valmistaudu kesään ostamalla renkaat nyt edullisesti. klo 17 Peltohovissa. Sääntömääräiset asiat. Käsitellään sääntömuutosasian 1. 040 7530 370. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Super ao 530 KEVÄTKOKOUS Keilahallilla 22.4. Mitat 35 ja 50 cm. Valtakirjojen tarkistus klo 12.00 alkaen. huhtikuuta 2026 6 Keskiviikko 15. leivonnaiset. Teollisuustie 7, Kiuruvesi. 20 Keskiviikko 8. klo 18.30 Liput 7 €. Varaukset 0400-945544. alan työt. Heikki Lång p. Pahkamäentie 10, Kiuruvesi la 11.4.26 klo 19-22.30 TANSSIT KALLIOKYLÄN JUKOLASSA Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Kiuruveden Reserviupseerikerho ry:n kevätkokous 25.4. Tilauksesta myös lihapiirakat, munkit ym. Ilmoittautuminen txt 041 311 8215 15.4 mennessä.. 0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET TORILLA SEKALAISIA HUVEJA harri@mainostuuli.com 0400 68 59 68 www.mainostuuli.com Mainonnan kaikki kuviot KOKOUKSIA Mainonnan kaikki kuviot harri@mainostuuli.com 0400 68 59 68 www.mainostuuli.com maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 9.4. 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.fi www.lvisawo.fi • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desinfiointi KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy RIVI-ILMOITUS HUOMATAAN! MAATALOUS OSTAMME T e u r a s n a u t a a V a s i k o i t a k a s v a t u k s e e n Kilpailukykyiset hinnat Myös rahtiteurastus Viskaalintie 54, MUHOS www.viskaalin.fi SOITA 0400-251127 TUOTTAJAT HepokoskiHonkaperä tiekunnan Kiuruveden Ladun Koivujärven vesialueen osakaskunnan VUOSIKOKOUS la 18.4.2026 klo 12.00 Erälehdossa Kalliokyläntie 2725 74700 Kiuruvesi. Mykyrokkaa Palopaikalta omiin astioihin ja lounaalla torstaina klo 9.30-12.30. RIVI-ILMOITUKSET Yläkoulun musiikin valinnaisten konsertti Kiurusalissa ti 14.4. Kysy tarjous! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, katsastushuollot ym. Sääntömääräiset vuosikokousasiat. klo 17.00