WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,50 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,23 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 7 » Torintuvalla käy vilinä: etenkin villasukat tekevät kauppansa Kirpputorilla pitkään vapaaehtoisena työskennelleen Liisa Vornasen mukaan laajennuksen myötä Torintuvan tavarat on voitu asettaa esille väljemmin. 4-5 » Lääkäripalvelut paranevat Kiuruvedellä 6 » Sorkanhoitoteline räätälöitiin Kaikkosille 012138-2502 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 7.1.2026 73. HANNA SOINI 8–9 » Ilotulitus veti väkeä naapurikunnista. VUOSIKERTA, NRO 2
“ Puh. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Kyse on arvovalinnoista, kiteyttää Taipale ja jatkaa, että sote-palvelut ovat sidoksissa elinvoimaan harvaan asutulla alueella. Jos luottamus tähän sopimukseen alkaa rapautumaan, silloin rapautuu myös halukkuus rahoittaa järjestelmää”, analysoi Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. MUTTA sellainen idea heräsi, että koska kokousten asialistat ovat julkisia ja nähtävissä kaupungin verkkosivuilla, niin ehkä lehti voisi niistä tehdä poimintoja. Joka tapauksessa on hienoa, että Kiuruveden lääkäri-hoitajapalvelut kohenevat merkittävästi yksityisen lääkäriaseman palvelun kautta. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Ihmisten luottamus on laskenut, kun sotepalveluja on viety pois omalta paikkakunnalta. SAMALLA voisi tietysti valistaa kansalaisia näistä kaupungin verkkosivuilla julkaistavista asialistoista. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Vastaanotto on kaupungintalossa. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. varapuheenjohtaja (kesk.) Pekka Taipale kirjoitti Savon Sanomien Lukijan sanomissa lauantaina 3.1. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 114 euroa, digipalvelu 78 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 149 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Keskustelu kävi vilkkaana kaupunkistrategian energialinjauksista viime vuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa. Mutta ehkä verkkojulkaisuun. Sote-valiokunta oli asiasta eri mieltä, muistutti Taipale ja laski kannanotossaan, että neljällä miljardilla euroalla Iisalmen ja Varkauden yöpäivystykset pyörisivät 4 000 vuotta. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Pohjimmiltaan kaunis ja kannatettava ajatus, toki itsestään selvää on, ettei lautakuntien ja kaupunginhallituksen kokouksista voi julkisia tehdä. Sekin on hyvä lisäys palveluvalikoimaan. Kansalaisadressi yöpäivystyksen säilyttämisen puolesta keräsi 36 000 nimeä, mutta se ei edennyt eduskunnan käsittelyyn. Vastineeksi saadaan sellaista palvelua, mitä odotetaan saatavan. Kiuruvedelle avaa vastaanoton Suomen Paikallislääkärit tässä kuussa. Mitähän sanonee jo lakikin aiheesta. Kirjoituksia ei palauteta. Vastaanotolla hoidetaan monenlaisia vaivoja, mutta päivystysvastaanotto se ei kuitenkaan ole. tammikuuta 2026 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Lääkäripalvelut paranevat Kiuruvedellä Y öpäivystys loppuu Iisalmesta ja tästä lähtien kriittisessä tilassa olevat potilaat viedään Kiuruvedeltäkin Kuopion ylipistolliseen sairaalaan. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Lääkärit ovat heränneet, poliitikot eivät. Joka tapauksessa hyvää uutta vuotta. ”Hyvinvointivaltion keskeiset instituutiot nojaavat sopimukseen, jossa ihmiset haluavat rahoittaa niitä yhteisesti. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kokousten asialistoilta poimintoja Kiuruvesi-lehteen. Suomen Paikallislääkäreille Kiuruvedellä lääkäriksi tuleva erikoislääkäri, dosentti, Pohjois-Savon aluehallituksen jäsen sekä Iisalmen kaupunginvaltuuston 1. Kaikilla, varsinkin ikäihmisillä ei ole mahdollisuutta lähteä kauemmaksi lääkäriin, jos ei ole lähipiirissä ihmisiä, läheisiä, joilla on auto. 2 Keskiviikko 7. miten voi olla mahdollista, että länsirataan investoidaan 4 miljardia euroa ja junamatka Helsingin ja Turun välillä nopeutuu vain vartin, mutta Iisalmen yöpäivystys lakkautettiin. Kiuruvedellä nähdään tammikuun lopussa myös Medibiili, jossa vastaanotto tapahtuu matkailuatossa torilla. Äänessä SDP:n Rauno Pikkarainen.. että luottamusterveyspalveluihin on muutaman vuoden aikana romahtanut. VOIPI olla kehnokin idea, muuta onpahan kuitenkin. Toisaalta joillekin palvelut ovat parantuneet, kun palveluja on yhdenmukaistettu. PEKKA KATTAINEN Ihmisten luottamus on laskenut, kun sotepalveluja on viety pois omalta paikkakunnalta. Ja julkiset kulkuneuvot ovat vähissä. Asukkaille/äänestäjille tarjoutuisi laajempi mahdollisuus päästä tietoiseksi päätöksentekoon tulevista asioista ja tilaisuus ehkä jopa vaikuttamiseen olemalla yhteyksissä päättäjiin. Yksi esimerkki on juuri tuo Iisalmen yöpäivystystaistelu. Siitä en ole ihan perillä, miten painetun lehden aikataulujen kanssa, koska asialistat taitavat tulla nähtäviksi pääsääntöisesti viikkoa ennen kokousta. Se ei johtanut mihinkään. Voisi kuvitella, että joka hakeutuu lääkäriksi, haluaa auttaa ihmisiä kaikin voitavin keinoin, mutta siihen pistetään jarruja. JORMA KÄRKKÄINEN NÄKYI valtuutettu Kanteleenmäki kaipaavan lisää avoimuutta kaupungin päätöksentekoon. Helsingin Sanomat kirjoitti 3.1. Ei voi olla niin, että vain hyvätuloiset pääsevät lääkäriin, yksityisiin palveluihin
Kiuruvesi-lehden pitäisi lyödä jarruja tuommoiselle nimimerkin takana kirjoittelulle. Tarjoilla ihmisille totuutta, hyviä ja huonoja puolia ja toimia myös vallan vahtikoirana. Äkkiä siinä jää karvas maku suuhun. Ape Saastamoinen Tuulivoimahankkeissa on paljon kritiikin aihetta! Heikki Ketola Ei ole liikaa. Jos jonkun kaupungin tai kylän tulevaisuus on muka niistä kiinni, niin joutaakin kaatua. SAMASSA kokonaisuudessa on syytä mainita myös Hingunniemen kevyen liikenteen väylä. Ne eivät ole järkeviä edes sähköntuotannollisesti, joten herää hyvä ihminen päivään ennen kuin on myöhäistä! Jaana Susanna Vuorenpää Jatkuva tarkoitushakuinen ja asiaton kritiikki vaarantaa Suomen sähkön riittävyyden jo nyt! Jallu Blixt Mielipiteitä pitääkin esittää, mutta nämä nimimerkin takaa huutelijat pitäisi poistaa, koska silloin ei saada selville heidän todellisia motiiveja julkaisulle. No, se oli viisastelua, muuten tämän suhteen 50/50. Veikkaan, että kulisseissa päätökset on tehty ja nyt yritetään vain saada enää ihmisten hyväksyntä, että pääseevät aloittamaan työt. Maat ja vedet täyteen mikromuovia ja maisemat pilattu, auringon nousut ja laskut pilattu 400 metriä korkeilla vatkaimilla. Mikäli rahoitus järjestyy, on luvassa jälleen uusia avauksia eläinten hyvinvoinnin saralla. Kiuruvedellä karjatalous on vahvaa, ja sen rinnalla hevostaloudella on edelleen keskeinen rooli. Katriina Hyvönen Onko se kritiikki sitä, että pyritään ottamaan huomioon Ihmiset, mitkä kärsivät tuosta tuulimyllyjen melusta ja välkkestä. Kaupunkina olemme olleet aktiivisia, verkostoituneet ja vieneet asioita määrätietoisesti eteenpäin. Eihän se ole mielipide, jos sanotaan, että tuulivoima on haitallista kaikin puolin. Kysymykseen, onko liikaa tuulivoimakritiikkiä, voi vastata, että kaikki mikä poikkeaa kepun linjasta on vissiin liikaa. Ääntähän mahtuu ja sanomista, mutta se pitää olla rakentavaa! Otto Rönkä Tuulivoiman massiiviset haitat ympäristön asukkaille ja luonnolle on hyvä tiedostaa! Asiaa pitää tuoda siten esille, että ihmiset tietävät totuuden näistä helvetin esilartanon pömpeleistä. Eläinten hyvinvointiin panostaminen ei ole vain paikallinen valinta, vaan osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Maatalous on edelleen kaupunkimme kivijalka – se on osa identiteettiämme, elinvoimaamme ja arkeamme. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Näillä hankkeilla on merkitystä paitsi Kiuruvedelle myös laajemmin koko Suomelle. So simpele, sanoi MarjaLiisa. Kyllä ihmisillä on oikeus saada oma äänensä kuuluviin tämmöisissä asioissa, jotka vaikuttavat alueella asuvien elämään. Sushna Svartálfáháimr Ei ne tuulimyllyt pelasta ja sitten, kun tuulimyllyfirma menee konkurssiin, kuka siivoaa jäljet vai siivoaako kukaan. Pitäisikö ottaa sama linja kuin Venäjällä. Jos arvostelee, niin tippuu ikkunasta. Keskustelun taso on ollut luokkaa, että voit toki tulla kuuntelemmaan, mitä on aiottu tehdä, mutta mitään ei aiota muuttaa. Marjo Sahinoja Mielipidepalstat ovat monissa paikallislehdissä. Kuntalaisten mielipide pitäisi painaa huomattavasti enemmän. Juha Riima Tuulimyllyjen kannattajat ovat useimmiten niitä, jotka ovat hakanneet metsänsä ja ovat surutta vuokraamassa alueitaan ulkomaalaisille sijoitusyhtiöille ja tappamassa luonnon elinympäristöä vailla mitään vastuuta. NYT olemme ottamassa jälleen isoa askelta eteenpäin. 3 Keskiviikko 7. Ville Lindström Ns. Mitä me jätämme jälkeen tuleville sukupolville. Helppo tehdä päätöksiä, mitkä ei itseä kosketa. HINGUNNIEMESSÄ tämä kehitys on konkretisoitunut lähes huomaamatta. Juha-Matti Rantonen Juurikin näin. Viime valtuustokaudella teimme Kiuruvedellä valtakunnallisestikin harvinaisen mutta sitäkin tärkeämmän linjauksen: kirjasimme strategiaamme eläinten hyvinvoinnin merkityksen kaupungin elinvoimalle. Onko oikein vain raha, mikä ohjaa näitä toisten kuntalaisten asuinalueille pakkautuvia oman edun tavoittelijoita. Kiuruvedeltä löytyy tähän työhön osaamista, tahtoa, yhteistyökykyä sekä verkostoja. Se on konkreettinen esimerkki siitä, miten alueen kehittämistä katsotaan kokonaisuutena. Lehti ottaa myös tuoreessa pääkirjoituksessaan hyvin kantaa tähän asiaan. Asiaa olisi hyvä katsoa monipuolisesti ottaen huomioon kansainväliset tutkimukset. Varsinkin keiden elämään nämä rupellit vaikuttavat. Se, että joku on lupaillut ”vähän” ylisuuria summia ulkomaisten sijoitusyhtiöitten rahoja, niin ei pitäisi ajaa kuntalaisten omistusten ja asumusten edelle. Tätä ilmiötä olen havainnut myös Kiuruvedellä tuulivoimakeskustelujen yhteydessä. Alueelle on syntynyt eläinten hyvinvoinnin keskus, jonka kaltaista ei monelta paikkakunnalta löydy. Ari Väisänen Eikö median tarkoitus ole nimenomaan tehdä puolueettomia uutisia ilman propagandaa tai puoluesidonnaisuuksia. Nythän taitaa olla niin, että yksikään näistä vouhakkeista ei asu niiden vaikutusalueella. ”ainakin kunnon tuulettimet kesähelteiden aikaan. Olennaisesti siihen kytkeytyy eläinten hyvinvointi. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Hetken se lämmittää, vaan kohta on perse pahemmin jäässä. Jos ei omalla nimellään uskalla kirjoittaa niin pitäisi juttu jättää julkaisematta ja täysin omaan arvoonsa. Ja moittii nykyisiä päätöksentekijöitä ja yhtä puoluetta. Aki Pennanen Kyllä liikaa on, tämäkin yksi vouhake, joka asuu kaukana tulevista myllyistä, on ihan jatkuvasti äänessä. Juhani Lehti Kuka haluaisi oleskella Kiuruvedellä paitsi nimenomaan sen luontoarvojen ja kauniin maaseudun takia. Hyvinkään montaa poismuuttajaa ei tarvita niin luvatut kiinteistöverotuotot on jo miinuksella. Vaan perustotuus. HYVÄÄ alkanutta vuotta kaikille Kiuruvesi-lehden lukijoille! VIERASKYNÄ JUHA-PEKKA RUSANEN Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Onko Kiuruvesi-lehdessä liikaa tuulivoimakritiikkiä. Jouni Heiskanen Tässä on nyt vuosi aikaa kuulostella ja seurailla, onko esimerkiksi Ruotsissa vuoden lopuilla yhtään tuulivoimayhtiötä pystyssä. Ihmiset itse saavat näin ollen päättää mitä mieltä ovat. Saa miettiä. Jarmo Lappalainen Olisi mukava tietää, mitä mieltä nämä päättäjät, jotka myllyjä kannattavat, olisivat asiasta, jos heidän asuinpaikkansa tai kesämökkinsä viereen näitä myllyjä olisi tulossa, vieläkö kannatus jatkuisi. Ottakaa selvää, ketkä valtuustossa ja hallituksessa ovat kytköksissä näihin vuokraus sopimuksiin! Jussi Rytkönen Vai onko päättäjissä liikaa tuulivoimamyönteisiä kiihkoilijoita, jotka eivät näe valtavaa uhkaa ahneudeltaan?! Ilkka Repo Jotain uutta sillekin kylälle, muutakin kuin biolaitos. Lisäksi yksityinen hevospraktikko saatiin eläinklinikan tiloihin. Ratkaisu oli erottuva, mutta juuri siksi merkityksellinen. Tavoitteena on vahvistaa tuotantoeläinlääkärialan vetovoimaa ja turvata osaaminen tulevaisuudessakin. Tuulimyllyjen varaan, jos jotain lasketaan, niin se on sama vaikutus kuin kusisi housuun pakkasella. Miten on noin lyhytnäköistä johtamista. YHTEISTYÖTÄ on viritelty myös Itä-Suomen yliopiston kanssa. Pilatkaa sekin, niin loputkin katoaa eikä kesämökkiläisiäkään tule. Hyvää Uutta Vuotta 2026 Riitta Remes Ne verotulot pitää jostain muusta saada kuin luonnon tuhoamisesta. Jari Kumpulainen Kyllä on sysipaska kunta, jos ainoa mihin pystyy, on alkaa tuulivoimatorppariksi. Tämän arvion myötä pitäisi tuulivoimapaikat harkita 100 prosentin tarkkuudella, ettei niistä olisi haittaa, muuten en osaa oikein sanoa muuta. Yhteistyössä Ylä-Savon ammattiopiston, Hevostietokeskuksen ja Pohjois-Savon liiton kanssa olemme edistämässä kokonaisuutta, jonka myötä jo ensi syksynä Helsingin yliopiston eläinlääkäriopiskelijoita tulee muutaman viikon jaksoille Kiuruvedelle ja muualle maakuntaan. HINGUNNIEMESSÄ tapahtuu nyt paljon positiivista. Kiuruvesi-lehti on julkaissut mielipidekirjoituksia monipuolisesti, j oka on hieno asia. Työ on kantanut hedelmää: Hingunniemen maine on kiirinyt Helsinkiin asti, ja jopa Helsingin yliopistossa on kiitelty Kiuruvedellä tehtyjä ratkaisuja. Marko Huttunen Minusta uutisointi on ollut kokoajan tuulivoimamyönteistä, eikä kritiikkiä ole ollut kuin mielipidekirjoituksissa. tammikuuta 2026 JORMA KÄRKKÄINEN Hingunniemessä rakentuu tulevaisuuden elinvoimaa KIURUVEDEN vahvuudet ovat syvällä juurissamme. NÄMÄ ratkaisut eivät ole syntyneet sattumalta. Tuomo Kumpulainen Eikö päättäjien toimintaa saa arvostella. Olen hyvin huolissani ilmiöstä, jossa pelottelulla yritetään rajoittaa sananvapautta. Sanna-Maria Rönkkö. Nämä päättäjät on kansa valinnut, mutta tämä räkyttäjä ei sitä muka ymmärrä. Marko Huttunen Kiuruvesi-lehdessä ei ole liikaa tuulivoimakritiikkiä. Valtuusto on valittu asioita hoitamaan ns .periaatteella ’hevosella isompi pää . Nythän uutta tietoa ja kokemuksia on maailmalta tarjolla runsaasti ja sieltä voisi ottaa jotain opiksikin. YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO tarjoaa laadukasta ammatillista opetusta, Hingunniemessä toimii Hevostietokeskus ja muutama vuosi sitten kunnaneläinlääkäreiden toiminta keskitettiin samalle alueelle. Kunnianhimon taso nolla ja innovaatiokyky nolla. Maija Helena Kekäläinen Ei ole liikaa kritiikkiä, kuntalaisia kun ei oteta millään tavalla huomioon, se ajaa ihmiset raivon partaalle ja silloin kielen kannat varmasti löystyvät itsekelläkin. Ilman hyvinvoivia eläimiä ei ole kestävää tuotantoa, eikä elinvoimaista maaseutua. Jospa ensi vuosi toisi myös positiivisia mielipiteitä palstalla. Tanja Lång Mielipiteet ovat sellaisia, millä jalalla on sattunut nousemaan minäkin aamuna ylös
Mainoksessa Kiuruvesi tuodaan esiin positiivisesti. Kampanjalla tavoitellaan noin kolmea miljoonaa kontaktia. Kiuruveden kaupungilla on yhteinen osasto Pyhäjärven kaupungin kanssa. sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi.. Artikkeli on kaupungille maksullinen, niin sanottu natiivimainos on maksanut 5000 euroa. Mainos on kohdennettu eteläsuomalaisille. – Hyvä asia on myös se, että Suomen paikallislääkärit aloittaa toimintansa kaupungintalossa. Rusanen kertoo, että kuntalaisilta tuli viestiä, että lääkäripalveluihin tulisi saada parannusta ja Suomen Paikallislääkäreiden kanssa saatiin neuvoteltua syksyn aikana, että yritys avaa toimipisteen kaupungintalolle. Rusasen mukaan ennakkoluuloton markkinointikampanja näkyy digitaalisessa ympäristössä parin viikon ajan. – Yhteinen osasto on saanut hyvän suosion, sanoo kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. 08 764 990 Torstai 9.30–17.00 T oinen linssi ilmaiseksi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Mainos esittelee Kiuruvettä kesäkaupunkina. Ilta-Sanomien verkkosivuilla pyörii maksettu maiKiuruveden kaupunkia esitellään kesäkaupunkina. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. nos Kiuruveden kaupungista kahden viikon ajan. tammikuuta 2026 Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sanoo, että vuodesta 2026 on tulossa kaikin puolin tärkeä vuosi. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 7. Jatkossa yli 65-vuotiaat pääsevät hyödyntämään vaPaljon hyviä asioita, myös kysymysmerkkejä Tänä vuonna Kiuruveden kaupungissa tapahtuu paljon hyviä asioita. 4 Keskiviikko 7. Artikkelissa mainostetaan Kiuruvettä kesäkaupunkina, ja että kaupunki on esillä Matkamessuilla. Matkamessuosastolla ja mainoskampanja JAANA SELANDER Kiuruveden kaupunki on mukana Helsingin Matkamessuilla perinteiseen tapaan 16.-18.1.2026. tammikuuta 2026 JAANA SELANDER Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen esittelee mainoskampanjaa, joka pyörii parin viikon ajan Ilta-Sanomissa. Lisäksi mukana on Kiuruveden Iskelmäviikko ja muita yhteistyökumppaneita, kuten Kiuruvesi-seura. Kiuruveden kaupunki on panostanut alkuvuonna myös markkinointiin. Yksi iso asia on muun muassa se, että Suomen Lantakaasun biokaasulaitos valmistuu, samoin kuin biokaasun tankkausasema Pyhäjärventien varteen. Elinkeinojaostossa ideaa pidettiin erittäin hyvänä
Käsittääkseni olen ensimmäinen laatuaan liikkuvan lääkärin vastaanottoyksikön kanssa, nyt kollega perusti Lappiin vastaavan. Tärkeää tänä vuonna on niin ikään yhteistyön jatkaminen naapurikuntien kanssa, yhteistyöselvityksiä on menossa useita, muun muassa rakennuspalveluissa, kansalaisopistossa, talousja palkkahallinnossa, valtuusto ja hallitus pääsevät aikanaan linjaamaan, millaista yhteistyö tulee olemaan naapurikuntien kanssa. Medibiili on Erkkilälle sivutoimista. Se riippuu siitä, mitä eduskunta kevään käsittelyssä tästä päättää. Myös oppilaitosten kanssa olisi mahdollista vahvistaa yhteistyötä yritysja elinkeinopalveluissa. Medibiilissä asiakkat otetaan vastaan paikkakuntien keskustoissa torialueilla, minne on helppo saapua. Suurin haaste tulevaisuudessa on hankintalakiuudistus, millä on suora vaikutus esimerkiksi lähija kotimaiseen ruokaan ja siihen miten Kiuruveden koulujen ruokahuolto järjestetään. Nuoret mainostavat kaupunkia somessa MEDIBIILI JAANA SELANDER Medibiili on uusi palvelu, joka tuo lääkärin ihan keskelle kylää, Kiuruvedellä torille tammikuun lopussa. Taloustilanne on siis vakaa, vaikka on tehty vaikeita päätöksiä ja oltu haastavissa tilanteissa, silti on pystytty monta vuotta peräjälkeen tekemään ylijäämäisiä vuosia, Rusanen sanoo. Kiuruvedellä on muun muassa esittävän taiteen linja. Erkkilä on lähtöisin Pyhäjärveltä. Medibiilissä onnistuvat myös pienimuotoiset toimenpiteet kuten pistokset ja pieniä luomiakin on poistettu. Tärkeä asia tälle vuodelle on myös taajamakouluhanke, jonka etenee määrätietoisesti eteenpäin. Tänä vuonna keskitytään niin ikään Kiuruveden tulevaisuuden kannalta tärkeään ylimaakunnalliseen yhteistyöhön Pyhäjärven ja Pihtiputaan suuntaan. Kiuruvesi halusi turvata lähiruuan ja keittiöhenkilökunnan työpaikat liittymällä Servicaan. Kiuruveden valtuusto hyväksyi kevyenliikenteenväylän rakentamishankkeen taajamasta Hingunniemeen, jota nyt kehitetään kovasti. – Pojat tekevät somemarkkinointia. Yhteistyö samalla osastolla on toiminut mutkattomasti. Nykyinen lainsäädäntö asettaa tiukat ehdot, Rusanen toteaa. Asiakkaiden vastaanotto tapahtuu siis matkailuautossa, joka on varusteltu ja hyväksytty lääkärin vastaanottotoimintaan. 5 Keskiviikko 7. – Jos hankintalakiuudistus menee läpi eduskunnassa, tulee mietittäväksi, pitääkö ruuantuotanto ottaa takaisin kaupungille, mutta se tarkoittaa, että Kiuruveden kaupunki voi tuottaa vain kouluruuat, eikä ruokia sotepalveluille. – Tällä pyritään turvaamaan se, että eläinlääkäripalvelu toimii tulevaisuudessakin, että löytyisi nuoria, jotka suuntautuvat eläinlääkäriopinnoissa myös tuotantoeläimiin, Rusanen kertoo ja sanoo, että eläinlääkäriopiskelijat ovat Kiuruveden kohtalon kysymys. – Toisaalta yksityispuolen suurten ketjutoimijoiden vastapainoksi tarvitaan paikalliset erityispiirteet tuntevia pienyrittäjiä niin Kainuussa kuin muualla Suomessa. – Hoidan kaikenikäisiä potilaita. – Suurin osa ajanvarauksista liittyy ajoterveystarkastuksiin, mutta joukossa on myös tavallisia vaivoja lääkitysasioista polvipistoksiin. Kiuruvesi on ollut mukana Helsingin matkamessuilla parina vuonna yhdessä Pyhäjärven kanssa. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoo, että idea tuli esiin elinkeinojaostossa, jossa ideoita pallotellaan ennakkoluulottomasti. Pitäisikö perustaa elinvoimakuntayhtymä vai Ylä-Savon työllisyyspalvelujen alla vahvistaa yritysja elinkeinopuolta. Medibiili tuo lääkärin keskelle kirkonkylää Lääkärinä Medibiilissä toimii geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, psykoterapeutti Katja Erkkilä. Rusanen sanoo, että nuorisoyhteistyöllä halutaan osallistaa nuoria ja tuoda esiin, kuinka paljon kaikkea hyvää Kiuruvedellä on tarjolla nuorille. Vastaanottojen lisäksi toimintamuotoina ovat myös kotikäynnit. JAANA SELANDER VIIKON KYSYMYS Onko Kiuruvesi-lehdessä liikaa tuulivoimakritiikkiä. Medibiili maksaa veronsa Suomeen, Erkkilä tähdentää. Medibiili ei toistaiseksi osallistu Kelan 65-kokeiluun. – Idea syntyi musiikinopettaja Anna-Mari Svärdiltä, hän kertoi, että olisi tarjolla kaksi innokasta somettajaa, elinkeinojaostossa sitten keskusteltiin, että voisiko tätä ajatusta kokeilla ja elinkeinojaosto näytti asiassa vihreää valoa, Rusanen sanoo. tammikuuta 2026 linnanvapauskokeilua. – Medibiili on yhden lääkärin eli minun yritys. Pidän siis lääkärinvastaanottoa kaikissa Kainuun kunnissa tässä matkailuautossa. Silti taloudenpidon suhteen pitää olla tarkkana. Myös saattaja tai omainen on tervetullut vastaanotolle. Erityisosaamisalueena ovat muistisairaudet ja ihmisten kohtaaminen. Tavoitteena on, että koulu on valmis syksyllä 2028. Huojentava tieto Kiuruveden kannalta on, että valtionosuusuudistus ei edennyt, sillä olisi ollut Rusasen mukaan negatiivisia vaikutuksia kaupungin talouteen. – Minulla on 20 vuoden kokemus monipuolisesta potilastyöstä ja geriatrina on kertynyt erityisosaamista ikäihmisten parissa yli puolen vuosikymmenen ajalta, Erkkilä kertoo. Asiakas voi odottaa tulevaa aikaa ja vastaanottajan kutsua omassa autossaan. Palvelut karkaavat Kantavana ajatuksena Medibiilin toiminnassa oli tuoda kauemmas karkaavia lääkäripalveluita takaisin kohti ikääntyviä kainuulaisia. Aika Medibiiliin pitää varata etukäteen, Erkkilä ottaa asiakkaita vastaan puolen tunnin ajoilla. – Ajatuksena on tuottaa somemateriaalia nuorten näkökulmasta. KYLLÄ 70% EI 30% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Vietätkö tipatonta tammikuuta. Myös taloudellinen puoli on rakennettu niin, että koulu pystytään rakentamaan. Gynekologiset ultraäänet ja laajat kirurgiset toimenpiteet jäävät pois, melkolailla kaikki muutoin onnistuu. – Vuoden 2024 jälkeen kaupungin taseessa oli ylijäämää yli kolme miljoonaa euroa, myös vuosi 2025 näyttää siltä, että tulee ylijäämäinen tulos ja talousarvio ensi vuodelle on laadittu ylijäämäiseksi. Perustin sen pari vuotta sitten ja olen toiminut pääasiassa Kainuun alueella. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi (Vastaajia 14) (Vastaajia 6) Terveydenhuoltoa paikallisesti Ajanvaraus www.paikallislaakarit.fi 0400 588 222 Kaupungintalolla Harjukatu 2, ovi B4. Kolme K:ta -hankkeen lisäksi on kehitteillä muutakin yhteistyötä. Lääkäri Katja Erkkilä tuo lääkäripalvelun ihmisten lähelle. – Vai syntyykö uusia pienempiä in house -yhtiöitä, joiden kautta voidaan tuottaa soteja kouluruokaa, tämä asia voi tulla nopealla aikataululla pohdittavaksi kuntiin. Hingunniemi kehittyy Rusanen kertoo, että tänä vuonna myös Hingunniemeä kehitetään, valtuusto päätti kevyenliikenteenväylän rakentamisesta, lisäksi on tehty yhteistyötä Ylä-Savon ammattiopiston ja hevostietokeskuksen sekä Pohjois-Savon liiton kanssa sen suhteen, että ensi syksynä saataisiin eläinlääkäriopiskelijoita Hingunniemeen parin viikon opintojaksoille tuotantoeläinlääkäripuolelle. Myös Itä-Suomen yliopiston kanssa on luotu keskusteluyhteys Hingunniemen kehittämistyössä. – Nyt tarvitaan buustia siihen, että saadaan elinvoimaa alueelle ja turvattua tulevaisuuttamme. Nyt tarvitaan buustia Rusanen on esittänyt Ylä-Savon elinvoima oy:n perustamista. Medibiili kulkee keskittämisen ja etäpalveluiden valtavirtaa vastaan ja tuo lääkäripalvelut kunnan keskukseen. Kiuruveden kaupunki on rekrytoinut Väinö Kemppaisen ja Elias Partasen mainostamaan Kiuruveden kaupunkia lyhyillä videoklipeillä Kiuruveden kaupungin sosiaalisen median julkaisussa. Rusanen sanoo, että lähes kaikki Suomen kunnat ja Kuntaliitto vastustavat tätä uudistusta. Kyse on projektiluonteisesta sopimuksesta. Rusanen toivoo, että keskustelua käydään myös siitä, miten yritysja elinkeinopuolella kunnat voisivat tehdä vahvempaa yhteistyötä
Kokonaisuudessaan käsiteltyjen hankkeiden määrä oli syyskuun 2023 ja joulukuun 2025 välisenä aikana yhteensä 160 hakemusta. 6 Keskiviikko 7. Veturin tuella sorkanhoitoteline Maatalouspalvelu Milla ja Marko Kaikkonen ovat hankkineet Veturin tuella uuden sorkanhoitotelineen, joka on malliltaan Skandinavian ensimmäinen. Sorkanhoitopalvelu M. Sorkkia hiotaan myös erikokoisilla rälläköillä.. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Sorkanhoitotelinettä tullaan esittelemään keväällä Kiuruvedellä, kun se saapuu Suomeen. Hakemusmäärä kolminkertaistui edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Ylä-Savon Veturi tiedotti pari viikkoa sitten, että Leader-rahoitukselle on ollut ennätyssuuri kysyntä viime vuonna ja vuonna 2023 alkaneella CAP-rahoituskaudella. Leader-rahoitusta puollettiin 1,2 miljoonaa euroa 66 hankkeelle, joiden kokonaiskustannukset olivat reilut 1,7 miljoonaa euroa. Veturin hallitus käsitteli viime vuonna 85 tukihakemusta, mikä on 49 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Leader-rahoitus on kohdistunut maaseutualueille eli ydinja harvaan Uutiset Puheenaihe asutulle maaseudulle. Sorkanhoitoteline on suunniteltu juuri Kaikkosille valmistajan kanssa yhdessä. Nykyinen sorkanhoitolaite on ollut Kaikkosten käytössä 15 vuotta. tammikuuta 2026 Milla ja Marko Kaikkonen tekevät töitä yhdessä. Sorkanhoitajien ammattikunta keskittyy Veturin alueella Kiuruvedelle, Kiuruvedelle on kuluvalla ohjelmakaudella myönnetty rahoitus vastaavaan laitekokonaisuuteen yhteensä kolmelle hankkeelle. Sorkanhoitoteline on valmistettu räätälöidysti Kaikkosten tarpeisiin. Sorkanhoitoteline yhdistettynä jonokarsinaan tulee Espanjasta ja on Skandinavian ensimmäinen yhdistelmä. Telineeseen tulee tutustumaan koko joukko ihmisiä ulkomaita myöten. Milla Kaikkonen jatkaa, että he ovat hoitaneet sorkkia niin kauan, että he tietävät mitä haluavat. Sorkanhoitotelinettä on suunniteltu parisen vuotta, Kaikkoset ovat kiertäneet maailmalla tutustumassa sorkanhoitoon aina Tallinnaa, Espanjaa ja Italiaan myöten, jossa Kaikkoset hoitivat paikallisten lehmien sorkkia pari päivää. Maatalouspalvelu M. Kaikkonen toimii pääosin Kiuruvedellä ja lähikunnissa. Kaikkosilla riittää työtä, sillä he liikkuvat hoitamassa eläinten sorkkia Kiuruveden ympäristökuntia neen kustannusarvio on lähes 78 000 euroa, myönnetty tuki on 40 prosenttia kustannuksesta. Kaikkonen Kiuruvedeltä sai Veturilta syksyn ja koko vuoden suurimman yritystuen, joka käytetään uuden sorkkahoitotelineen ja trailerin hankintaan, teliMarko ja Milla Kaikkonen sanovat, että Leader-tuella on valtava merkitys, koska se mahdollistaa sen, että yrittäjä saa valittua mieluisan telineen eikä lisävarusteissa tarvitse säästellä
Torintupa sijaitsee Kiuruveden keskustassa Nivankadulla. Kaikkoset toteavat, että vaikka he eivät olisi saanee tukea, he eivät olisi nuukailleet laitehankinnassa, sillä pariskunta olisi ajatellut omaa parastaan, ei siis olisi otettu halvinta mahdollista laitetta. Siellä on mukava olla ja ihmiset ovat löytäneet sinne hyvin. Villasukat arvossaan Torintupa on evankelisluterilaisen seurakunnan kirpputori ja kahvion myötä myös mukava kohtaamispaikka. Työlistat ovat ensi vuodelle jo täynnä. Sorkanhoitajat tuntevat lehmät, sorkanhoitaja näkee sorkasta onko eläin esimerkiksi aliravittu. Kirpputorin ja kahvion toiminta on vilkastunut loka-marraskuun vaihteessa toteutetun laajennuksen myötä. Etenkin keväällä tavaraa lahjoitetaan paljon, kun ihmiset tekevät kevätsiivouksia. – Torintupa on hyvän mielen paikka. Näin muutkin sorkanhoitajat saavat tietoa laitteesta, joka helpottaa sorkanhoitoa. HANNA SOINI Kirpputorin tuotto menee evankelisluterilaisen seurakunnan diakoniaja lähetystyölle. Nuoretkin arvostavat, Vornanen lisää. Kaikkosilla on paljon vakioasiakkaita. M Kaikkosen sorkanhoitopalvelu on kuitenkin valmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa neuvomaan ja avustamaan etänä sorkanhoitoa. Kaikkoset ovat opetelleet sorkanhoidon tekemällä, molemmilla on myös sorkanhoitotutkinto. Kirpputorilla on erikseen esimerkiksi lasten nurkkaus sekä käsityöpuoli, johon innokkaat kutojat tekevät muun muassa räsymattoja ja villasukkia myyntiin. Harvalla maatilalla eläinten sorkat hoidetaan itse, lukuun ottamatta sairastapauksia. Sorkanhoito on tärkeää, sillä ilman hyviä ja toimivia sorkkia ei ole tuottavaa lehmää. Tuen hakeminen oli helppoa, kun meitä neuvottiin kädestä pitäen tukipaperiasioissa, Marko Kaikkonen sanoo. Kirpputorilla oli aiemmin ahdasta liikkua talvivaatteissa tai lastenvaunujen kanssa. Hyvällä sorkanhoitokalustolla ja rälläkkävalinnoilla voi työtä kyllä helpottaa. He ohjeistavat, että lahjoitettujen vaatteiden tulee olla ehjiä ja puhtaita. Pariskunta aikoo toimia ammatissaan eläkkeelle saakka. Manninen sanoo, että investointi ei ole iso, Veturin tuki Manniselle on 25 300 euroa. Kirpputorilla työskentelee vaihtelevasti noin parikymmentä vapaaehtoista ja joskus yläkoulun tettiläisiä sekä työharjoittelijoita. Kirpputorin tuotto menee seurakunnan diakoniasekä lähetystyölle. 7 Keskiviikko 7. Kirpputorin valikoima on pysynyt samanlaisena, mutta tavarat on voitu nyt asetella selkeämmin esille omille osastoilleen. – Asiakkaat ovat nyt kiitelleet, että on avarampaa, sanovat kirpputorilla vapaaehtoisina työskentelevät Kaarina Mähönen ja Liisa Vornanen. Kirpputorilta on lahjoitettu tavaraa myös apua tarvitseville ukrainalaisille. – Myös itse tehtyjä villasukkia on ostettu hirveästi. Niitä on ostettu lahjaksi, Mähönen sanoo. Kirpputoria laajennettiin sen vieressä ennen toimineen kangaskaupan tiloihin puhkaisemalla väliseinään reikä. Vapaaehtoiset ovat ottaneet ikkunoista kaiken irti koristelemalla ne sesongin mukaan. Manninen on paluumuuttaja, hän käsittelee hirvenlihaa metsästysseuroille. Loppiaisen jälkeen joulusesongin vaihtuessa näyteikkunat laitetaan uusiksi. Laajennuksen myötä kirpputorilla on aiempaa avarampaa. – Nykypäivän ihmiset ovat alkaneet arvostaa käsityönä tehtyä villasukkaa. Manninen on tehnyt lihankäsittelytiloja kotipaikalleen ja tarjoaa lisäksi kotija mökkitalkkaripalvelua sekä polttopuuta. – Kaupaksi menee paljon etenkin lastenvaatteita ja myös huonekaluja, Mähönen ja Vornanen kertovat. Ajattelimme niinkin, ettei Kiuruvedelle saisi jäädä tyhjiä näyteikkunoita näin keskeiselle paikalle, Jauhiainen kertoo. Työpäivät ovat pitkiä, työmatkat vievät aikaa ja kotona teline pitää lopuksi vielä pestä ja desinfioida. Lihankäsittelyynkin tukea Veturin tukea sai Kiuruvedeltä myös Tmi Tomi Manninen, hän kunnostaa toimitilojaan lihankäsittelyä varten. Sillä oli aiemmin käytössään yhteensä 300 neliömetriä pinta-alaa kahdessa kerroksessa. – Kauppa on lähtenyt hyvin käyntiin. Laajennuksen myötä pinta-alaa on yli 400 neliötä. Sorkanhoitajan työ on fyysistä, lehmä ei telineeseen kutsumalla tule. Ihmisillä on entistä vähemmän rahaa käytettävissä, joten monet käyvät katsomassa kirpputorien valikoimia, kertoo Torintupa ry:n puheenjohtaja Maija-Leena Jauhiainen. He vinkkaavat, että tuotujen vaatteiden kannattaa olla ehjiä ja siistejä. Olen kiitollinen myös siitä, että vapaaehtoisia on löytynyt hyvin ja heidän ansiostaan saamme pyöritettyä toimintaa, Maija-Leena Jauhiainen sanoo. – Tuet ovat tärkeitä, arvostamme niitä suuresti. Sorkka kertoo sorkanhoitajalle eläimestä paljon. Uusi laite tulee helpottamaan sorkanhoitajien arkea työssä, pesussa ja hygieniassa. – Vuokraa täytyy nyt maksaa enemmän, mutta hyvin on silti mennyt. Entisen kangaskaupan tiloihin laajentuneella Torituvalla on oma osionsa käsitöille, kuten neuleille ja räsymatoille. Ihmiset voivat lahjoittaa kirpputorille tavaraa. Torintuvalla lisää tilaa ja enemmän asiakkaita Torintuvalla menee hyvin. Sen mahdollistaa uusi kalusto ja sitä myötä Kaikkoset saanevat enemmän vapaa-aikaa palautumiseen ja harrastuksiin. Vapaaehtoisten mukaan sinne tuodaankin kaikenlaista tavaraa, kuten vaatteita, astioita ja urheiluvälineitä. – Sorkanhoitotelineitä myyvän firman kanssa on suunniteltu demopäivää, kun laite tulee meille keväällä. Kaarina Mähösen (vas.) ja Liisa Vornasen mukaan kirpputorilla etenkin lastenvaatteet ovat suosittuja. Sorkanhoitaja ei välty käsityöltä. Joulunaikakin varmaan lisäsi asiakkaita. Tuet ovat tärkeitä Kaikkoset ovat saaneet aiemminkin Leaderin tukea pesuhallin rakentamiseen. Luultavasti sekin vaikuttaa, että vastapäätä ollut helluntaiseurakunnan kirpputori lopetti toimintansa. Henkilökunta koristelee isot näyteikkunat sesongin mukaan.. tammikuuta 2026 myöten. Toivottavasti asiakkaita käy jatkossakin. Laite on rosteripinnalla, joten se lähtee helposti puhtaaksi ja pinta on ikuinen. Kirpputorilla on laajennuksen myötä myös yhä enemmän näyteikkunoita ja kahdelle kadulle
– Yritykset mahdollistivat tapahtuman rahallisesti. 8 Keskiviikko 7. Valonäytöksen kerrotaan kuitenkin olevan ilotulitusta niin paljon kalliimpi, että se oli osasyy siihen, miksi tapahtuman järjestäjätaho halusi pitäytyä perinteisessä ilotulituksessa. Väänänen toteutti myös tänä vuonna Kiuruvedellä järjestetyn uuden vuoden ilotulituksen, jota tituleerattiin Ylä-Savon, ellei jopa koko Pohjois-Suomen suurimmaksi. – Menemme kotiin ja lämmitämme saunan. tammikuuta 2026 Uutiset Kiuruvetisten nuorten yhtye O’niners esitti Finlandia-hymnin ennen tapahtumaa. – Tässäkin näytöksessä on joitakin hiljaisia raketteja tukiraketteina, mutta isot raketit on pakko ampua voimalla. Jotkut raketeista lentävät lähes 200 metrin korkeuteen, mutta yleensä korkeudet ovat 20, 60 ja 90 metrin tuntumissa, kertoi lapinlahtelainen Harri Väänänen ennen ilotulituksen alkua. Vaikka elämme monessa mielessä haasteellisia aikoja, eteenpäin mennäksemme tarvitsemme myös uskoa tulevaan. Tapahtuman aikainen ajankohta mahdollisti myös talkoolaisille ja yleisölle aikaa ottaa uusi vuosi vastaan myös vaikkapa kotioloissa. Mutta entä hiljaiset raketit, jollaisia kuulemma nykyään on tarjolla. Ainakin yksi Väänäsen toiveista liittyy yhteen hänen leipäpuuhunsa, eli ilotulitusten tekemiseen. Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen oli tapahtuman saaneeseen suosioon tyytyväinen. Ja toisekseen onhan ilotulitus ilman ääntä vähän niin kuin lihakeitto ilman lihaa, Harri Väänänen toteaa. Kaupunki oli mukana tapahtumassa tarjoamalla 500 ensimmäiselle ilmaiset grillimakkarat ja glögit sekä antamalla kentän tapahtuman käyttöön. Isolla porukalla saadaan isojakin asioita tehtyä. Katsojia Pyhännältä Yrittäjien lisäksi oman panoksensa tapahtumaan antoi toistakymmentä talkoolaista järjestysmiehistä varainhankkijoihin ja esiintyjistä tarjoilujen järjestäjiin. Kaupunki osallistui tapahtumaan järjestämällä makkaraja glögitarjoilun 500 ensimmäiselle. Aikoinaan, kun meillä oli vaihto-oppilaita, teimme kaikenlaisia perinteisiä uuden vuoden juttuja, mutta emme enää nykyään, Mira Konola kertoo. Tapahtuman moottorina toimi Kiuruveden yrittäjät ry. – Erillisiä laukaisuja on 2500 kappaletta. Tähtisadetta taivaan täydeltä Hyisestä säästä huolimatta Ylä-Savon suurinta ilotulitusta tultiin katsomaan naapurikunnista saakka. Ohjelman jälkeen väkijoukko käänsi katseensa kentälle päin, sillä heti Finlandia-hymnin vaiettua Väänäsen tiimi sytytti ensimmäiset tulilangat ja raketit alkoivat singahdella pimeälle taivaalle pamahdusten säestäminä. Isompaa tulitusta ei vaadittavien turvaetäisyyksien vuoksi olisi Nivan kentällä edes pystynyt järjestämään, mutta näyttävyyttä ja pituutta esitys tarjosi nytkin roppakaupalla. Puheessaan Juha-Pekka Rusanen totesi meidän elävän aikaa, joka haastaa meidät ajattelemaan tulevaisuutta, joka ei kysy meiltä vain mielipiteitä vaan myös kykyä kantaa vastuuta, rohkeutta uudistua ja viisautta säilyttää se, mikä toimii. Toiveena olisi, että saisin joskus rikkoa tuon ennätysesityksen, Väänänen visioi. Positiivisina puolina puheessa Rusanen mainitsi muun muassa kaupungin ylijäämäinen taseen ja että velkaa on kyetty merkittävästi lyhentämään. – Pisin aikoinaan nähty Kotkan ilotulitus oli 24 minuutin pituinen. Iltakuuden jälkeen alkaneen ilotulituksen ajankohdan moni tapahtumavieras totesi olevan sopiva etenkin lapsiperheille. Puheessa sivuttiin monien muiden asioiden ohella myös pankkien kasvukeskuksia suosivaa rahoituspolitiikkaa, muuttuvassa maailmassa tarvittavaa kuntien välisen yhteistyön tarvetta sekä kaupungin päätöksenteosta käytyä keskustelua. Sitä toivoi myös kaupunginjohtaja puheensa päätteeksi siteeraamalla presidentti Mauno Koiviston kannustavia sanoja: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” TEKSTI JA KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Harri Väätäinen on toteuttanut ilotulituksen Kiuruvedellä jo useana vuonna.. – Huomasimme Facebookin puskaradioryhmässä, että Kiuruvedellä järjestetään suuri ilotulitus ja tulimme varta vasten Pyhännältä sitä katsomaan. Tapahtuma on yritysten asiakkailleen antama kiitos menneestä vuodesta. Rahakirstuaan tapahtuman mahdollistamiseksi raotti kolmisenkymmentä paikkakuntalaista yritystä. Nähdäänkö ensi vuonna entistä pitempi ilotulitus ja mitä kaikkea muuta uusi vuosi tuo tullessaan, se jää nähtäväksi. Suuria suunnitelmia jatkojen suhteen pariskunnalla ei ollut. Samalla käymme täällä myös ostoksilla, Konolat kertovat. Kiuruvedellä uutta vuotta juhlistettiin Ylä-Savon suurimmalla ilotulituksella. Koska uutena vuotena on tapana tehdä lupauksia, sallittakoon myös toiveet. Rusanen totesi, että lopulliset päätökset tekevät vaaleilla valitut luottamushenkilöt, vaikka päätösten teko ei ole aina ollut kivutonta. Toiveitten kipinöitä Nuorten yhtye O´ninersin esittämän Finlandia-hymnin lisäksi ohjelmaan kuului kaupunginjohtajan puhe. Moni on kertonut eläinten pelkäävän pauketta ja pohtinut, olisiko ilotulituksen sijasta mahdollista järjestää vaikkapa laservalonäytös. Glögiteltalta kuumia juomia olivat muiden tapahtumavieraiden ohella hakemassa pyhäntäläiset Mira ja Juha Konola
Ari Niiranen, ylijohtaja. Elinvoimakeskuksia ohjaavat omilla toimialoillaan maaja metsätalousministeriö, työja elinkeinoministeriö, liikenneja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja opetusja kulttuuriministeriö sekä keskusvirastoista Ruokavirasto ja Väylävirasto. tammikuuta 2026. Itä-Suomen elinvoimakeskus hoitaa maaseutuun, kalatalouteen, liikenteeseen, elinkeinoihin ja työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristöön sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä. Tapahtumaa seurasi paljon väkeä, ja osa oli tullut ulkopaikkakunnilta saakka. Kuva: Ilkka Elo Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksista muodostettu Itä-Suomen elinvoimakeskus aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa. Päätoimipaikka Kuopio Itä-Suomen elinvoimakeskuksella on päätoimipaikka Kuopiossa ja toimipaikat Joensuussa sekä Mikkelissä. Elinvoimakeskukset edistävät alueensa elinvoimaa ja talouden kestävää kasvua. Suomen aluehallinto uudistui vuoden 2026 alussa, kun elinvoimakeskukset aloittivat toimintansa 1. Valtioneuvosto on nimittänyt 27.11.2025 Itä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Ari Niirasen. Nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta perustettiin kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Elinvoimakeskusten tehtävänä on tukea alueidensa vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuvaa kehittämistä yhteistyössä kumppaniensa kanssa. TOIMITUS Harri Väätäinen on toteuttanut ilotulituksen Kiuruvedellä jo useana vuonna. tammikuuta 2026 Elinvoimakeskus aloitti toiminnan 1.1. Itä-Suomen elinvoimakeskus palvelee Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon asukkaita, yrityksiä ja organisaatioita monipuolisissa alueen elinvoimaa edistävissä tehtävissä. Elinvoimakeskuksiin siirtyi suurin osa ELY-keskusten tehtävistä. Uudistuksessa ELY-keskusten ympäristön lupaja valvontatehtävät siirtyivät Lupaja valvontavirastoon sekä julkisen henkilöliikenteen tehtävät Liikenneja viestintävirasto Traficomiin. 9 Keskiviikko 7. Itä-Suomessa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksista muodostettiin uusi Itä-Suomen elinvoimakeskus, jonka toimialueena on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Elinvoimakeskuksiin siirtyi suurin osa ELY-keskusten tehtävistä. Elinvoimakeskukset ovat työja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Itä-Suomen elinvoimakeskuksessa työskentelee yhteensä noin 260 työntekijää. Keskitettyjen tehtävien kautta Itä-Suomen elinvoimakeskus palvelee myös muita alueita. Elinvoimakeskukset edistävät alueensa elinvoimaa ja talouden kestävää kasvua. Etenkin lapset vaikuttivat olevan innoissaan raketeista.
Väite, ettei ”Viskaalintuvan toiminta ei ole vähentynyt vuoden 2025 aikana, vaan sen toiminta on kehittynyt muuttuneessa toimintaympäristössä.” ei sekään pidä siis paikkaansa. kysyy Leena Pöksyläinen. Avustus oli suoraa tukea. Kiuruveden Urheilijoille päiväkeskustoimintaan varattiin 160 000 euroa. Se on perusteeton tai korkeintaan heikkoperusteinen korotus Viskaalintuvan päiväkeskustoimintaan. Päiväkeskustoiminnan avustus vai yleisavustus aidan seipäisiin – vastine Tommi Tikalle PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA , johon Varapäreelle varattiin 25 000 euron avustus. Sanotaan: Ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa. Tämä on enemmän kuin aiemmin. Ennen kaikkea, kun ei edes tiedä mistä maksaa. Mitä ovat esitetyt kustannusten nousut ja muuttuneet toiminnan käytännön vaatimukset. Kuten vuosia ollaan tehty. Tuki toimintaan ei tule jatkossa enää kaupungilta suoraan, vaan työllisyysalueen kautta. Vuoteen 2024 asti Kiuruveden Urheilijat ovat järjestäneet päiväkeskus Viskaalintuvan toiminnan 100 000 eurolla. Työllisyystoimentuki ei enää tänä päivänä kuulu kaupungin talousarvioon avustuksen muodossa. MUUTOKSIA työllisyystoimiin on tulossa ensi vuonna. On taustalla kaupungin sisäiset yhteistoimintamenettelyt ja jatkuva talouskurin tarve. Mitä vuoden 2026 korotetulla päiväkeskustoiminnantuella saadaan lisää aikaisempaan toimintaan verrattuna. LEENA PÖKSYLÄINEN KD Milloin kaupungin avustuksista saadaan läpinäkyvää ja objektiivista tarkastelua kestävää. Palkkatuki taas jää historiaan ja työllisyysalueen rekrytuki ja nuorten työllisyystuki ovat tulevaa. TOMMI TIKAN mukaan: ”160 000 euron avustus ei ole korotus, vaan edellytys sille, että Viskaalintuvan merkittävä ja vaikuttava toiminta voi jatkua.” Kyllä, kyseessä on korotus jo vuosia jatkuneeseen päiväkeskustoimintaan. Nyt Kiuruveden kaupunki on tukenut tätä toimintaa Ylä-Savon työllisyysalueen kautta palkkatukena. KOROTETTU tuki Viskaalintuvan päiväkeskustoimintaan on suoraan pois kaupungin omasta hyte-työstä: kattavien kulttuurija liikuntapalvelujen järjestämisestä, joista henkilöstöä on vähennetty. Se on pois tasa-arvoisesta, läpinäkyvästä ja avoimesta päätöksenteosta. Se mistä vuoden 2026 talousarviossa päätettiin oli jotakin muuta: terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen avustuksista eri toimijoille. 10 Keskiviikko 7. Osa kuntouttavasta työtoiminnasta jakaantuu työllisyysalueiden ja osa hyvinvointialueiden kanssa. NYT ei kuitenkaan ole Kiuruveden kaupungin talousarvion kohdalla kyse Viskaalintuvan työllisyystoimista. Palkkatuella ei ole edes jatkoa vuonna 2026. MILLOIN lopetetaan puhuminen aidan seipäistä, kun puhutaan itse aidasta. Kuluvana vuonna Kiuruveden Urheilijat ovat 100 % palkkatuella työllistäneet 4 palkkatukilaista, keskimäärin 8 kuukauden jaksoille. ON vain rahoitusmuutoksia, joita ei asiassa ole haluttu huomioida. Mielipiteet KUNTALAISTEN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN MIELIPIDEPALSTA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. kuluvana vuonna 220 toimintapäivästä. YHTÄ mieltä voi varmaan olla siitä, että työllisyystoimessa riittää työnsarkaa ja se muokkautuu kovaa vauhtia. Näiden tosiasioiden valossa Viskaalintuvan toiminta edellyttää edelleen 2,5 henkilötyövuoden resurssia.” Totuus on se, että palkkatuki on päättynyt, 100% palkkatukiavustuksella on Kiuruveden Urheilijat hoitaneet vuonna 2025 vain 4 palkkatuettua henkilöä. Tikan mukaan ”...esitykseni (Kristillisdemokraattien esitys) olisi johtanut Viskaalintuvan toiminnan päättymiseen jo kuluvan vuoden vaihteessa.” Tämä perustuu lähinnä laskettuun henkilöresurssitarpeeseen, 147 000 euron esitettyyn henkilöstökuluun. Ei aidan seipäistä, vaan aidasta. Tästä rahoituksesta ei vastaa kunnat enää suoraan, vaan hyvinvointialueen rahoituksesta vastaa valtio. Nyt Tommi Tikan selvityksen mukaan ”Kustannusten nousun ja toiminnan käytännön vaatimusten perusteella” se ei ole enää mahdollista. Vuonna 2024 riittäneet 83 000 euron Viskaalintuvan henkilöstökulut eivät Kiuruveden Urheilijoiden ja Tommi Tikan mukaan riittäisi, vaikka kävijämäärät ovat vähentynyt, ruokaa tarjotaan enää 2 päivänä viikossa ja työllisyystoimiin tulee rahoitus toisaalta. TOMMI TIKKA perustelee ”keskeneräiset palkkatukisopimukset vaativat ohjausta ja kiinteää esimiestyötä. Vastine Tommi Tikalle. Kiuruveden Urheilijoiden ja Varapäreen osalta avustus koski päiväkeskustoimintaa. Silti avustus halutaan pitää moninkertaisena verrattuna vertaisyhdistykseen Varapäre ry:hyn, joka pyörittää päivätoimintaa huomattavasti pienemmällä tuella ja suuremmalla kävijämäärällä. Vertailun vuoksi v. KIURUVESI-LEHTI. Kiuruveden Urheilijat on rekisteröitynyt jo joulukuussa 2023 hyvinvointialueelle kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajaksi. Mitä ovat esitetyt kustannusten nousut ja muuttuneet toiminnan käytännön vaatimukset. On päiväkeskustoimintaa, joka on supistunut. Se on hyte-toimijoiden eriarvoistamista, heikoimmassa asemassa olevien, siinä missä kaikkien kuntalaisten, oikeudenmukaisuuden polkemista. Jota siis perustellaan työtehtävillä, joita ei enää vuonna 2026 ole. Ottaen huomioon, että nyt puhutaan taas henkilöresurssista, jonka rahoitus on työllisyysalueella, ei kaupungilla suoraan, eikä etenkään päiväkeskustoiminnassa. 2021-2024 palkkatuettuja yhdistyksellä oli keskimäärin 15 henkilöä vuodessa. tammikuuta 2026 VISKAALINTUPA: päiväkeskustoiminnan avustus vai yleisavustus aidan seipäisiin. KUNTOUTTAVA työtoiminta taas siirtyi hyvinvointialueille. KAUPUNKI tosiaan tuki vuoteen 2024 asti Kiuruveden Urheilijoita työllisyyden edistämisestä. VUODEN 2025 korotuksen perusteet ovat poissa: palkkatukijärjestelmä on päättynyt, siirtymäaikaa ei enää ole, eikä mitään uutta perustetta korotetulle tuelle ole esitetty. Ei ole mitään merkittäviä kustannusten nousuja, joilla voidaan selittää moninkertainen avustusmäärä. Hyvinvointialue maksaa kuntouttavasta työtoiminnasta paikkatuetusti työtoimintapäivien mukaan, esim. MILLOIN kaupungin avustuksista saadaan läpinäkyvää ja objektiivista tarkastelua kestävää
Hänen mielestään näin parannettaisiin kilpailukykyä. Tarvitaan päätöksiä. TÄMÄ ei ole yksittäinen väärinkäsitys. tammikuuta 2026 OLIPA mielenkiintoinen juttu 50 vuoden takaa Juho Peltolan liiketoiminnasta. Silti hoitolinja on ollut odottaminen – ikään kuin vakava vamma korjaantuisi itsestään, jos tutkimuksia viivytetään tarpeeksi kauan. (Yle 29.1.2025.). Toimin ohjeen mukaan ja ajoin 75 kilometriä. Siihen aikaan taidettiin pussitaa jauhot kaupassa. PALKKAMALTTI tarkoittaa sisäistä devalvaatiota, mikä merkitsee kilpailukyvyn parantamista ilman varsinaista valuutan arvon alentamista esimerkiksi alentamalla palkkoja ja työn sivukuluja verotuksen keinoin. TAITO TASKINEN ADOBE STOCK Talous on pitkälle myös psykologiaa, kirjoittaa Taito Taskinen. Sen tehtävä on hoitaa vammat ajoissa ja oikein. TYTTÖ RÖNKÖNAHOSTA TALOUSTIETEILIJÄ Juha Tervalan mielestä suomalaisilta vaaditaan neljä-viisi vuotta palkkamalttia. Tätä tietoa ei annettu etukäteen. Paikan päällä selvisi, ettei sinä päivänä ollut lainkaan kuvantamispalvelua. Niinpä äiti antoi minulle kolikot käteen ja laittoi ostaamaan kauppa-autolta kilon perunajauhoja. Kohta kauppa-auto tulla köryyttelikin Jumpposen ajamana paikalle ja minä nousin ujona ostamaan kilon perunajauhoja, mutta tulikin tenkkapoo, ei ollutkaan kuin kahden kilon pusseja. Tämä ”pelko” on ollut koko elämän mielessäni. Se ei tule olemaan helppoa, mutta yhteistyöllä se onnistuu. – Kuka vastaa viivästyneen tutkimuksen mahdollisista pysyvistä haitoista. POLVI olisi pitänyt kuvata heti. Kolikkoni ei riittänyt kuin yhteen kiloon. Mitä lie äiti tehnyt, mutta hän huomasi, että perunajauhot puuttuvat. Palkkamaltti, sisäinen devalvaatio alentaisia kuluttajien ostovoimaa entisestään, mikä vaikeuttaisi talouskasvun käynnistymistä. Edessä on mm. Viivästynyt diagnostiikka lisää kustannuksia, pidentää sairauslomaa ja voi johtaa pysyvään haittaan. Tilastokeskuksen mukaan viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta (BKT) on runsas 20 prosenttia. Liikkeen palveluksessa on 113 henkilöä. EHKÄ palkkamalttia olennaisempi keino olisi osinkomaltti: neljän tai viiden vuoden ajan yritysten omistajat tyytyisivät pienempiin osinkoihin ja rahat ohjattaisiin tuotantoa kehittäviin investointeihin. Juttu kertoi, että Juho Peltola Oy on kehittynyt huomattavaksi yläsavolaiseksi yritykseksi. Kun siihen vielä lisätään valtiovarainministeriön (VM) kylmät tosiasiat kuluvan vaalikauden mahdollisista lisäsopeutustarpeista ja ensi vaalikauden jopa 12 miljardin sopeutuksesta, kansalaiset eivät kuluttaisia, vaan säästäisivät "pahojen päivien" varalle. BKT:hen lasketaan vain Suomessa Olipa mielenkiintoinen juttu 50 vuoden takaa KIURUVESI-LEHDESSÄ oli juttua Viikosta viikkoon palastalla, 50 vuotta sitten Juho Peltola Oystä ja siitä kuinka yrityst täytti 60 vuotta. Opettaja, tilaa vastuullista journalismia maksutta opetuskäyttöön! Lehden yhteystiedot, tilausohjeet, tilauksen deadline… UUTISTEN VIIKKO 2.–6.2.2026 HYVINVOINTIALUEEN päättäjille: kuka kantaa vastuun, kun hoitoa ei saa. Tämä kirjoitus on suunnattu suoraan hyvinvointialueen johdolle ja päättäjille. KULUTTAJIEN luottamus pysyi joulukuussa heikkona. Tämä on johtamisen ja palveluohjauksen epäonnistuminen. (Savon Sanomat 30.12.). Liikevaihto on tänä vuonna 22,5 miljoonaa markkaa. Vaikka tuote valmistetaan Suomessa, osia ja palveluita siihen saatetaan ostaa ulkomailta. Baari laajennetaan lähes kolminkertaisen kokoiseksi nykyisestä. TALOUS on pitkälti myös psykologiaa. Polvea ei ole kuvattu, eikä kunnollista diagnoosia ole tehty. Tämä ei ole mielipide, vaan perusasia tapaturmien hoidossa. Viennissä on usein mukana myös tuotantopanoksia ulkomailta. Se on myös taloudellisesti vastuutonta. – Miksi potilas joutuu maksamaan jokaisesta käynnistä, vaikka hoitoa ei todellisuudessa anneta. Päättäjät: tämä on teidän vastuullanne. Talouskasvu lähtee käyntiin, kun kuluttajien luottamus palautetaan. Talouden tosiasioihin perustumattomat vaalilupaukset ensi eduskuntavaalien lähestyessä pitää oppositionkin unohtaa. 3.1.2025 minut ohjattiin Iisalmen päivystykseen polven kuvaukseen. KYSYN hyvinvointialueen päättäjiltä suoraan: – Kuka vastaa siitä, että potilas ohjataan palveluun, jota ei ole saatavilla. Merkkipäivää vietettiin torstaina ja perjantaina. Perheessämme pelättiin velkaa kuin ruttoa, pelko velasta oli iskostunut myös lasten mieleen. Jumpponen kauppamiehenä ratkaisi ongelman niin, että sain perunajauhopussin kassiin lupaukella, että seuraavalla kerralla maksetaan lopput. Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Toimipisteet ovat Kiuruvedellä ja Iisalmessa. JOS peruspalvelu ei toimi, selitykset eivät riitä. (Kiuruvesi-lehti 30.12.20259 OMA muistoni liittyy kauppa-autoon 1960-luvun alkupuoliskolta. Leipomokin uudistetaan. Tervala on sitä mieltä, että talouskasvua on haettava tuttuun tapaan viennistä. Väänsin polveni lumitöissä mönkijän kanssa. Olen hakenut apua lääkäriltä kolme kertaa, mutta hoitoa ei ole edennyt. HYVINVOINTIALUEILLA puhutaan jatkuvasti säästöistä. J ohtajat Jouni ja Erkki Peltola uusien suunnitelmien kimpussa. Äiti kertoi myöhemmin, että olin tullut itkien kauppa-autolta ja kertonut, että nyt on velkaa minullakin. (Helsingin Sanomat 27.12.). Tässä on esimerkki siitä, miten säästäminen väärässä paikassa kostautuu – potilaan kärsimyksenä ja lopulta suurempina kuluina. LEHTI OY. Koko remontin kustannusarvio on noin 250 000 markkaa. VILHO RUOTSALAINEN Hyvinvointialueen päättäjille: kuka kantaa vastuun. Polvi on edelleen kipeä, kivut ovat kovia ja nukkuminen onnistuu vain lyhyinä pätkinä. VAIKKA vienti lähtisikin vetämään, se ei yksin riitä kasvattamaan taloutta. Suomi tarvitsee palkkamaltin sijaan osinkomalttia tehty arvonlisäys tavarat ja palvelut. Nyt on kulunut yli kolme viikkoa. (Helsingin Sanomat Pääkirjoitus 30.12.). 11 Keskiviikko 7. vanhan myymälärakennuksen remontti. Ja uudet kalusteet tulevat maksamaan toiset 250 000 markkaa. Terveydenhuollon tehtävä ei ole siirtää vastuuta potilaalle eikä testata, kuinka kauan ihminen kestää kipua. Vamma ei ollut vähäinen
Palovaroitin pelasti tulelta ja vesi tulvi omakotitaloon HANNA SOINI Kiuruvedellä Pyhännäntien varrella olevassa omakotitalossa leimahti tulipalo uudenvuodenyönä. Kiurunkulman hallituksen puheenjohtaja Ahti Kilvensalmi on toiminut vuodesta 2017 Vieremän kunnan kiinteistöpäällikkönä ja Vieremän kunnan omistaman Vieremän toimitilat Oy:n toimitusjohtajana. Pelastajilla ei ollut Kiuruvedellä muita tehtäviä uutenavuotena. Tarkoitus on purkaa 17 asuntoa Museokadulta. Se pelasti todennäköisesti asukkaan hengen ja säästi kiinteistön isommilta vahingoilta, kommentoi asemavastaava Marko Marjoniemi Kiuruveden pelastusasemalta. Asuntoja puretaan Kiurunkulma on hakenut viime vuosien aikana säästöjä purkaTEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI malla omistamiaan asuntoja. Kartoitamme nyt, mistä löytyy kaupungintalolta meille toimivat ja esteettömät tilat, Kilvensalmi kertoo. Yhtiön pitää pystyä sopeuttamaan asuntomäärä kysyntään. Verkossa huoltopyynnöt voi tehdä sähköiseksi ja monet muutkin palvelut ovat siirtyneet sinne. Pitkille aukioloajoille ei myöskään ole Kilvensalmen mukaan nykyään niin suurta tarvetta. Hän on hoitanut yhtiön talouden erittäin hyvin. Kiurunkulman hallitus ja yhtiökokous ovat tehneet päätöksen asiasta joulukuussa 2025. Tulevana kesänä on tarkoitus ehostaa rakennuksia enemmän ulkopuolelta esimerkiksi uusimalla kattojen pinnoituksia ja maalaamalla ulkoseiniä. Toivottavasti se näkyy asukkaille palvelun laadun parantumisena, Kilvensalmi sanoo. – Jatkossa voimme tarjota henkilökunnalle täydet työtunnit ja työllistää remonttiporukkaa läpi vuoden. Samalla asukkaiden vuokrat pysyisivät kohtuullisina ja palvelu paranee. Niillä tavoitellaan säästöjä, parempaa palvelua ja maltillisia vuokria. Mutta myös tavaraa on Kiurunkulmalla paljon, kuten yli 500 asunnon paperikansiot sekä hallinnollisia kansioita. Sen sijaan hallintopalvelut on suunnitteilla ostaa kiuruvetiseltä yritykseltä, Talkon Oy:ltä. – Kaupungin strategiana on ollut jo jonkin aikaa nostaa kaupungintalon käyttöastetta. Sen yrittäjänä toimii Pirjo Manninen. Muuton myötä on mahdollista, että asiakkaita aletaan palvella ajanvarauksella. Pelastajat poistivat lattialle hulahtaneen veden märkäimurilla niin hyvin kuin se oli mahdollista. Marjoniemen mukaan vuosittain voi olla paljonkin vaihtelua siinä, kuinka paljon pelastajilla on tehtäviä vuodenvaihteessa. Se on viiden viime vuoden aikana purkanut yli 120 asuntoa Kiuruvedellä. Tenhusen mukaan vastaavia vesivahinkoja sattuu toisinaan. Vesiputki hajosi Pelastajilla oli perjantai-iltapäivänä Kiuruvedellä vahingontorjuntatehtävä. Päivystävä palomestari Teemu Tenhunen Kiuruveden asemalta kertoo, että pelastajat saivat vedentulon tyrehtymään sulkemalla veden pääsulun. Talon asukas heräsi aamuyöllä palovaroittimeen ja huomasi, että kodinhoitohuoneessa olevat polttopuut olivat syttyneet palamaan. Kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulma ylläpitää vuokra-asuntoja Kiuruvedellä. Asiakaspalvelupiste muutetaan kaupungintalolle todennäköisesti kesän aikana. – Seuraavaksi meidän on saatava selkeä näkemys muun muassa siitä, mitä asuntoja kysytään eniten, että voimme priorisoida remontteja. Kaikkien vuosi ei alkanut rauhallisesti Kiuruvedellä. Asiakkaille näkyvin muutos on se, että Kiurunkulman toimisto muutetaan eri paikkaan. Nyt kun Aran purkuavustuksia saa, niitä pitää hyödyntää, sillä ne tuskin jatkuvat maailman tappiin asti, Ahti Kilvensalmi sanoo. Olemme pystyneet tekemään vuoden 2026 talousarvion niin hyvin, ettei vuokrankorotuksia tarvita. Toimitusjohtaja irtisanoutui Lisäksi Kiurunkulman toimitusjohtajan paikka rukataan uusiksi. Kiurunkulma tavoittelee muutoksilla nykyaikaisuutta, tehokkuutta ja säästöjä. Putkirikkojen ja vesivahinkojen riski kasvaa etenkin kovien pakkasten jälkeen, kun alkaa lauhtua. – Osmo irtisanoutui omasta halustaan. tammikuuta 2026 Kiurunkulmalle luvassa säästökuuria: toimitilat muuttavat kaupungintalolle Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulmaan tulee muitakin muutoksia. – Toivomme, että ihmiset varmistavat, että kiinteistössä on lainmukaiset palovaroittimet. Tammikuun aikana on tarkoitus tarkemmin suunnitella, mikä kaupungintalon tila sopii Kiurunkulmalle parhaiten. Sen aika ja inflaatio näyttää. – Tilaa kaupungintalolla on kyllä. Henkilövahinkoja tai merkittäviä omaisuusvahinkoja ei aiheutunut. Talous. 12 Keskiviikko 7. Kiurunkulma jatkaa asuntojen purkamista tänä vuonna. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. – Ikävä kyllä Kiuruveden asukasluku pienenee. Siitä ei vielä ole tehty päätöksiä, mutta Kilvensalmen mukaan siten voitaisiin työskennellä tehokkaammin. Kiurunkulmassa on käsillä paljon muutoksia. Muutoin uusivuosi sujui Kiuruvedellä rauhallisissa merkeissä. Pelastuslaitos kävi varmistamassa palon sammumisen ja tuuletti sankan savun pois rakennuksesta. Uutta toimitusjohtajaa ei palkata Jauhiaisen tilalle ainakaan tässä vaiheessa. – Hyvä, että kiinteistössä oli toimiva palovaroitin. Kiurunkulma on viime vuosina panostanut myös asuntojen remontointiin. Myös asuntojen purkaminen jatkuu. Kiurunkulman toimitusjohtajana työskennellyt Osmo Jauhiainen irtisanoutui vuodenvaihteessa. Suurin osa niistä on tyhjillään. Valtion Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (Ara) on myöntänyt purkuihin avustuksia. Sillä on toimisto asiakaspalveluineen torin vieressä. Myös yrityksen hallinto rukataan uusiksi. Asukas sammutti palon vesiletkulla. Muutoksilla haetaan säästöjä, mikä puolestaan pitäisi vuokrat maltillisina. Lämminvesivaraajan putken rikkouduttua omakotitalon lattialle pääsi valumaan vettä muutaman kymmenen neliön alueelle. Mietittävänä on myös, tarvitseeko uutta tilaa remontoida käyttötarkoitukseen sopivaksi. Muutto pyritään tekemään sutjakkaasti niin, ettei se vaikuta aukioloaikoihin tai haittaa asiakaspalvelun toimintaa. Siihen ei liity mitään dramatiikkaa. Säästöjä syntyy siitä, että tyhjistä asunnoista ei lankea ylläpitokuluja yhtiön maksettavaksi. – Siten voimme karsia kuluja, mutta vuokratulot eivät jää pois. Kiurunkulma tarjoaa purettavien asuntojen vuokralaisille muita omistamiaan asuntoja. Sen vuoksi kaupungin omia toimintoja halutaan siirtää kaupungintalolle, perustelee Kiurunkulman hallituksen puheenjohtaja Ahti Kilvensalmi. – Koronan jälkeen asiakkaiden livekontaktit ovat vähentyneet. Vuonna 2027 pystymme mahdollisesti pysymään maltillisissa vuokrankorotuksissa tai voi olla, että korotuksia ei tule
Tämän tason kilpailun saaminen ei ole suinkaan itsestäänselvyys ja se on melko harvinainen paitsi Kiuruvedellä, myös laajemmin Ylä-Savossa ja ylipäätään pohjoisemmassa Suomessa. – Vielä tässä vaiheessa emme valitettavasti voi paljastaa, että missä päin Kiuruveden aluetta erikoiskokeita ajetaan, mutta asiasta tiedotetaan lähempänä kilpailua. Tammikuu on usein melko hiljaista aikaa täällä päin, järjestäjät sanovat. Lisäksi turvallisuus, reittisuunnittelu, markkinointi ja viestintä sun muu ovat vaatineet työtunteja. Lisäksi kilpailukeskus tulee Nivan koululle ja huoltoalue Puolakan pellolle, lähelle ABC-asemaa. Tällä halutaan mahdollistaa se, että mahdollisimman moni pääsee osaksi kilpailutunnelmaa – myös he, jotka eivät syystä tai toisesta ole lähdössä maastoon erikoiskokeita seuraamaan. Kiuruveden Haapakummussa perinteisesti lokakuun alussa ajettu autokilpailu pidetään tänä vuonna jo syyskuun alussa. Ja tokihan tässä on myös vauhdin hurmaa tarjolla ja mukavaa yhdessäoloa. Ja kun hommaa tehdään talkoopohjalta ansiotöiden ohessa, niin kyllähän siinä on aikaa varattava, että kaiken ehtii hoitamaan kuntoon ennen h-hetkeä. Talkoolaisia on viitisensataa ja kun yleisö sekä median edustajat lasketaan mukaan, puhutaan ainakin parin tuhannen ihmisen tapahtumasta. Aiemmin aprikoitiin, että jo perjantaina 23.1. – Onhan siinä ollut melkoinen savotta jo esimerkiksi erilaisten lupahakemusten kanssa. Kiuruveden Historic-rallin kilpailunjohtaja on Timo Toivanen (vasemmalla). Lisäksi talkoolaisia otetaan edelleen mukaan, jos vain halukkaita löytyy. – Hoidetaan ensin tuo Historic-ralli alta pois ja ruvetaan sitten miettimään jatkoa, Allinen tuumaa. – Ylipäätään on kiva saada kerrankin tammikuussa säpinää Kiuruvedelle ja esimerkiksi paikallisille yrityksille asiakkaita kisavieraista. – Haapakummussa voisimme mielellään järjestää suuremmankin jokkiskisan, mutta valitettavasti rata-alue ei ole riittävän hyvässä kunnossa, vaan se vaatisi remonttia, kertoo Kiuruveden UA:n puheenjohtaja Marko Allinen. Sen ajankohtaa ja ohjelmaa ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon. Tästä suunnitelmasta on kuitenkin päätetty luopua. Kiuruveden kaupunki on tukemassa rallin järjestämistä markkinointija yhteistyösopimuksella. Toukokuussa ajetaan Liperissä ja Tuusniemellä, heinäkuussa Suonenjoella ja elokuussa Lapinlahdella. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN. – Mutta varmasti se sprintti vaikutti osaltaan tämän rallin saamiseen. järjestettäisiin mahdollisesti testierikoiskoe, johon yleisöäkin olisi voinut tulla paikalle. Kesällä asia on sitten toisin päin: tuolloin meidän voisi olla hankalaa järjestää rallia pehmeiden tiepohjien takia. Reilun parin viikon päästä, tarkalleen ottaen lauantaina 24.1. Rallin lähtö ja maali sekä palkintojenjako ovat Kiuruveden torilla. Iso savotta Kiuruveden UA:n puheenjohtaja Marko Allinen, kilpailunjohtaja Timo Toivanen sekä reittijohtaja Keijo Kämäräinen kertovat, että Historic-rallia on järjestelty jo viime keväästä lähtien. Samalla ajetaan myös Itä-Suomen aluemestaruuspisteistä. Kiuruvedellä ajetaan valtakunnallisen Historic Rally Trophyn vuoden 2026 avausosakilpailu. Etelässä tilanne on silloin parempi. Vaikka Kiuruveden jokkiskilpailu aikaistuu edellisvuosista noin kuukaudella, on se edelleen vuoden huipentava viimeinen jokkiksen aluekisa. Kiuruveden UA aikoo myös järjestää erillisen 60-vuotisjuhlan tämän vuoden aikana. Paikalle odotetaan kilpailijoita huoltojoukkoineen vajaat tuhat ihmistä ympäri Suomea ja jopa ulkomailtakin. Kaikkiaan Itä-Suomessa on tänä vuonna viisi jokkiksen aluekisaa. Suomessa kun tuota byrokratiaa piisaa. – Hienoa, että saimme Historic-rallin järjestettäväksi. Tarkka päivämäärä on lauantai 5.9.2026. Haapakummun perinteikkään jokkiskilpailun ajankohta muuttuu syyskuun alkuun Jokamiehenluokan eli jokkiksen Itä-Suomen aluemestaruuskisojen kilpailukalenteri vuodelle 2026 on varmistunut. – Uskomme, että ralli kiinnostaa jo senkin takia, että ihmiset pääsevät katsomaan vanhoja autoja – sellaisia, joita ei enää muutoin juuri näe. Tapahtuma on Iskelmäviikon jälkeen yksi Kiuruveden suurimmista tänä vuonna. Lähtö ja maali torilla Kiuruveden Historic-rallissa on viisi erikoiskoetta, joiden yhteismitta on 62 kilometriä. Edellisvuosina Kiuruveden UA on järjestänyt SM-rallisprintin osakilpailua, mutta se on ollut Historic-rallia pienempi tapahtuma. tammikuuta 2026 Urheilu Kiuruvedellä järjestetään piakkoin suuri autourheilutapahtuma Historic-autojen kilpailu on Kiuruveden Urheiluautoilijoiden 60-vuotisjuhlaralli. Lisäksi syyskuussa on lokakuuta enemmän valoisaa aikaa monta tuntia kestävälle ulkoilmatapahtumalle. Lisäksi ajetaan siirtymiä 76 kilometriä, joten reitin kokonaispituus on noin 140 kilometriä. Viime vuonna jokkiksen aluekilpailuja oli seitsemän ja sitä edellisenä vuonna kuusi. 13 Keskiviikko 7. AKK lienee katsonut, että olemme hyvä kilpailun järjestäjä. – Lisäksi pohjoinen sijaintimme ja suht varmat lumija pakkasolosuhteet ovat etuna Etelä-Suomen kisajärjestäjiin verrattuna, kun haetaan talvirallille järjestäjää. Perjantaina tosin voi jo nähdä osan kilpailijoista Kiuruvedellä, sillä he saapuvat tekemään nuotituksia. Kuvassa myös Kiuruveden UA:n puheenjohtaja Marko Allinen. Tapahtuman järjestää vuonna 1966 perustettu Kiuruveden Urheiluautoilijat, jolle ralli on 60-vuotisjuhlakilpailu. Kiuruveden kilpailun ajankohdan muuttamisella pyritään varmistamaan lokakuun alkua paremmat keliolosuhteet. Lisäksi seura saa apua muista autourheiluseuroista, aina Kiteeltä Kokkolaan saakka
Niinpä Kuorevirran kaukalo on jaettu kiekottomaan ja kiekolliseen puoleen. Huttunen ja Rauhala jäivät voittajista reilun minuutin. Näinä päivinä ohjelmassa on myös pallopelejä sekä liikunnallisia lautapelejä. Kolmanteen sijaankin eroa kertyi pari minuuttia. Hankkeen tarkoituksena on edistää perheiden liikkumista ja Perheille on tarjolla maksutonta liikuntaa hyvinvointia sekä antaa tukea arkeen sekä yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Tossavaisen suorituksen arvoa nostaa sekin, että KooKoo on 18 joukkueen sarjassa vasta sijalla 11. Suomen Cupin mestarille on luvassa voittopokaalin ja kultamitaleiden ohella 10 000 euron rahapalkinto. Alexandr on koonnut 28 pelissä tehot 25+21=46. Nivan koulun liikuntasalissa järjestetään Perheloikkis. Peliaika päättyi lukemiin 1–1. Yhteensä alle 20-vuotiaiden SM-sarjassa pelaa tällä kaudella 18 joukkuetta. Kentän jakamisella kiekottomaan ja kiekolliseen puoleen halutaan varmistaa kaikille mukavat ja turvalliset luisteluhetket. JANNE FALCK. PaRin ja PU-62:n ohella mitaKuorevirralla sijaitseva ulkokaukalo on saatu jäädytettyä vihdoinkin luistelukuntoon. RIITTA AIRAKSINEN laavat oman välieränsä lauantaina 3. Kämäräiset ylsivät luokkakolmosiksi Kiuruvetinen Pasi Kämäräinen ja hänen kartanlukijansa Niko Kämäräinen sijoittuivat luokkansa kolmanneksi Piippolan rallissa lauantaina 3.1. 14 Keskiviikko 7. helmikuuta. tammikuuta Pihtiputaalla. Esimerkiksi pörssikärki Alexandrin joukkue Ässät on kolmantena. Etenkin Puijon syöttö ja torjunta olivat läpi ottelun vahvalla tasolla, ja kun passari Liina Räty pyöritti monipuolista hyökkäyspeliä, oli vastustaja aseeton. Suomen Cupissa kuopiolaisjoukkue oli voittanut ennen välieriä ja LP Viestiä hämeenlinnalaisen Häme Lentiksen, joensuulaisen Joen Jujun ja Oriveden Ponnistuksen. Hiihtolatuja on käyty polkemassa lumirullalla. Kultaa juhli FC Hertta, hopealle sijoittui KuPS ja pronssille Jyväskylän Komeetat. KiuPa voitti ensin Ysikaks Nivalan 3–1, mutta seuraavaksi PU-62 kukisti kiupalaiset tässäkin ikäluokassa rankkareiden jälkeen, tällä kertaa maalein 2–0. Puolustavalla Suomen mestarilla Puijo Wolleylla menee vahvasti myös Mestaruusliigan puolella, jossa joukkue johtaa sarjaa. Kaupungin säästötoimenpiteiden vuoksi muita ulkojäitä ei Kiuruveden taajamassa enää ole. Kiuruvetisiä Huuskot voittivat 13 sekuntia. Kaksikko sijoittui luokassa Seniorit V1600 nuotti/pimeä neljänneksi. Myös tiistaina 20.1. Kiuruveden Palloilijat osallistui turnaukseen kahden joukkueen voimin: toinen näistä pelasi 13-vuotiaiden sarjassa ja toinen 11-vuotiaissa. tammikuuta 2026 Urheilu Veera Help Suomen cupin finaaliin AKU LAATIKAINEN Kuopion Puijo Wolley selvitti tiensä naisten lentopallon Suomen Cupin loppuotteluun. Lisäksi Rauno Hurskainen oli kartanlukijana iisalmelaiselle Reettu Rönkölle. 11-vuotiaissa KiuPa voitti alkulohkossa KuPSin 3–0, pelasi joensuulaisen FC Hertan kanssa tasan 0–0 ja hävisi Palokan Riennolle 1–3. Erityisesti hankkeella halutaan tavoittaa kotona, opiskelemassa tai työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä perheineen. 14 maalia ja 23 maaliin johtanutta syöttöä eli yhteensä 37 tehopistettä. Piippolan rallissa ajettiin yhteensä viisi erikoiskoetta, joiden yhteispituus oli noin 55 kilometriä. Eniten pisteitä kuopiolaisille takoi yleispelaaja Kerttu Kilpinen (21/+15), vaikka joukkueessa oli monia muitakin onnistujia. Puijon vastustaja siihen on joko Pihtiputaan LiigaPloki tai Pölkky Kuusamo, jotka peVeera Helpin ja Puijo Wolleyn kausi jatkui voitokkaasti. Piippolan rallissa oli myös mukana Jari Huttunen iisalmelaisen Opel-kuljettaja Jani Rauhalan kartanlukijana. kello 17–19. KiuPa osallistui kahdella joukkueella Ronaltiinaan – mitalia ei aivan tullut Kuopio-hallissa järjestettiin lauantaina ja sunnuntaina 4.1.–5.1. He olivat kahdeksan sekuntia nopeampia kuin toiseksi sijoittuneet kiiminkiläiset Markus ja Mirjami Mäkelä, jotka ajoivat BMW:llä. Toimintaan voi saapua niin sanotulla nonstop-periaatteella. Ensimmäinen tapahtuma on ensi viikolla, kun Nivan koulun liikuntasalissa pidetään Perheloikkis tiistaina 13.1. Luokan voittivat nilsiäläinen Aaron Holopainen ja sipoolainen Toni Koskela Toyotalla. Viime kaudella tie katkesi välieriin. Ottelu kesti vain reilut puolitoista tuntia. Roope Tossavainen pelaa loistokautta Jääkiekon alle 20-vuotiaiden SM-sarjassa kausi on suurin piirtein puolivälissään. Lisäksi hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Kiekoton puoli on uimahallin päädyssä ja kiekollinen puoli urheilukentän päädyssä. Kuorevirran kaukalo on luistelukunnossa Kiuruvedellä järjestetään tänä vuonna erilaisia maksuttomia liikuntaja harrastuskokeiluja joka viikko tiistaisin tammikuusta elokuulle saakka. Ohjelmassa on monipuolista liikuntaa koko perheelle, pelejä ja leikkejä, temppurata ja maksuton välipala. Niinpä KiuPan T11 sijoittui omassa turnauksessaan kuudenneksi. Ladut eivät kuitenkaan ole vielä turvallisessa kunnossa. Roope Tossavaisella on ikää jo 21 vuotta, mutta alle 20-vuotiaiden SM-sarjassa jokaisella joukkueella on mahdollisuus peluuttaa myös joitakin vuoden verran yli-ikäisiä pelaajia. Kolmanteen sijaan ja palkintopalliin eroa kertyi vähän päälle kymmenen sekuntia. ja 27.1. Puijon liberona takakentällä urakoi totutun luotettavasti Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti Veera Help. tyttöjunioreiden Ronaltiina-jalkapalloturnaus, jossa oli mukana mukana 39 joukkuetta ja yli 600 pelaajaa ympäri Suomea. Peliaika päättyi 0–0. Luokan voittivat kajaanilaiset Jari ja Marko Huusko Volvolla. Puijo Wolley voitti välierässä LP Viestin selvästi. Kiuruveden kasvatti, nykyään Kouvolan KooKoota edustava hyökkääjä Roope Tossavainen on pelannut tähän mennessä mainiosti, sillä hän on sarjan pistepörssissä peräti toisena Porin Ässien Kim Alexandrin jälkeen. Paremmin KiuPan joukkueista menestyi T13, joka alkulohkopeleissä voitti Kuopion Palloseuran 3–0 sekä kolmen paikkakunnan (Tuusulan, Keravan ja Järvenpään) yhdistelmäjoukkueen peräti 13–0. Tänä vuonna Suomen Cupin finaali pelataan Turussa 1. Edellinen kerta oli toissa kaudella, jolloin Puijo myös voitti Suomen Cupin. Siinä KiuPa koki karvaan 2–3 -tappion rangaistuspotkukilpailun jälkeen PU-62:lle ja jäi täten neljännelle sijalle. Luokan voittoon ajoivat jyväskyläläiset Jussi Myllyntaus ja Juha Pelkonen Fordilla. KiuPa jäi niukasti lohkonsa kolmanneksi, joten mitalipelien sijaan edessä olivat ottelut sijoista 5–8. Kuopion Palloseuran järjestämä turnaus oli tarkoitettu vuosina 2013–2018 syntyneille eli 8–13 -vuotiaille tyttöpelaajille. Molemmissa päissä voi kuitenkin kiekotella, jos kiekottomia luistelijoita ei ole sillä hetkellä paikalla. Roope Tossavainen kuvattuna viime kaudella. Tänä vuonna järjestettävät tapahtumat kuuluvat Pohjois-Savon Liikunnan maakunnalliseen Perheille-hankkeeseen. Hankkeessa ovat mukana kumppanina sekä rahoittajana Pohjois-Savon Liitto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue. Toinen cup-voitto haussa Puijolle Suomen Cupin finaalipaikka on seurahistorian toinen. AKU LAATIKAINEN KiuPalta Ronaltiinassa olivat T13ja T11-joukkueet. BMW:llä matkassa ollut kaksikko ajoi senioreiden kaksivetoisten, yli 2250-kuutioisten autojen luokassa. Molemmissa ikäluokissa pelattiin kahdeksan vastaan kahdeksan -pelejä. Uudenvuodenpäivänä pelatussa välierässä joukkue voitti Salon LP Viestin vieraskentällä erin 0–3 (19–25, 22–25, 22–25). Tossavaisen tehot 30 pelistä ovat leille 13-vuotiaissa ylsi hopeajoukkue KuPS. He sijoittuivat luokassa V1600 nuotti yhdeksänneksi Hondalla, jääden luokkavoitosta kolmen minuutin ja 20 sekunnin päähän. Mikkeliläistä Porrassalmen Urheilijat-62:ta vastaan tuli tappio maalein 1–3, mutta KiuPa pääsi kuitenkin lohkokakkosena välieriin, jossa vastaan asettui toisen alkulohkon voittanut Palokan Riento Jyväskylästä. Lopulta kultaa juhlinut PaRi oli KiuPaa välierässä parempi maalein 3–0, joten kiuruvetisten tie kävi pronssiotteluun
Viime vuonna lainattiin 9929 tietokirjaa enemmänkuni edellisenä. Kirjastonhoitaja totesi, että näin pieni määräraha oli viimeksi vuonna –73. Välillä olen havainnut kaivanneeni niitä aikoja, kun me kaikki katsoimme asioita juuri samaan aikaan. Lisäys on ennätysmäinen. Tai, jos välttämättä piti tuon verran supistaa, olisi ollut järkevämpää supistaa kirjastomenoja kautta linjan – himpun verran pois joka momentilta. Lainamäärä on kaikkiaan 230 068, lisäystä 66 212 lainaa. Vuonna –74 sai tavallisen kotimaisen romaanin 22:lla markalla. Ja niistä on tarvinnut maksaa vain kerran. Näin ollen yksityisillä ihmisillä on yhä vähemmän varaa ostaa kirjoja. Samoin sitä pidettiin merkittävänä etuna, että haluamaansa pääsi katsomaan silloin kun itselle parhaiten sopi. Kirjastolaitos on harpponut eteenpäin ”seitsemän peninkulman saappain”. rajua lainausmäärän lisäystä ei osattu odottaa, vaikka nousua onkin tapahtunut joka vuosi. Suoratoistopalveluiden myötä videovuokraamot ovat kadonneet ja perinteinen lineaaritelevisio on kärsinyt, samoin elokuvateatterit. Meni höpöhommiksi Mutta nytpä valtuusto ropautti kirjojen ostoon esitetystä määrärahasta (165 000 mk) pois enemmän kuin kolmanneksen (65 000 mk), niin että kirjojen ostoon jäikin vain 100 000 markkaa. Aikuisten kirjoista oli tietokirjoja 30 637 (30,5) ja lasten ja nuorten kirjoista 12 752 (0,9). Mutta on otettava huomioon, että yhtä lainaajaa kohti saattaa olla useitakin lukijoita. Romaanien kaksoiskappaleihin ei ole juuri varaa. Ja onhan levyjä ja niiden koteloita kiva hypistellä käsissään ja katsella lisämateriaalejakin – silloin kun haluaa. Kirjastonhoitaja Maija Alanne kertoi, että tämä vaikeuttaa toimintaa huomattavasti. Ehkä eräs tekijä oli myös kirjojen hintojen nousu. Nyt ne maksavat 30–40 markkaa, jotkut jopa 50 markkaa. Elokuvien ja sarjojen katsominen on myös hyvin arkipäiväistynyt eikä se ole enää niin juhlava hetki kuin joskus aiemmin. – Kirjojen osotossa joudutaan nyt käyttämään erittäin tiheää seulaa. Ikävintä tässä on se, että kun on annettu kirjastolaitoksen kasvaa ja opetettu kiuruvetiset käyttämään kirjastoa, niin sitten ykskaks pudotetaan määrärahat pienemmäksi. YKSI mainitsemisen arvoinen nurja puoli suoratoistopalveluista on sekin, että niistä poistuu tuon tuosta vaikka mitä mielenkiintoista katseltavaa, eivätkä kyseiset elokuvat tai sarjat sitten enää juurikaan koskaan palaa sinne – toki lineaaritelevisiossa pyörivät vähän liiankin kanssa samat tutut elokuvat. Se ei olisi aiheuttanut vaikeuksia lainkaan niin paljon. Tietoa lisää Tietokirjoista aikuiset ja lapset suosivat eniten tekniikkaa ja käytännön aloja käsitteleviä kirjoja. Uusia kirjoja hankittiin 140 000:lla markalla 8118 kappaletta. Enkä ole täysin vakuuttunut enää siitäkään, että onko se hyvä asia, että jokainen voi katsoa jonkin elokuvan tai sarjan omaan tahtiinsa. Judutaan valitsemaan tarkasti, mitä ostetaan. OLEN hiljaa mielessäni siunannut sitä, että onneksi olen kerännyt kattavan valikoiman fyysistä mediaa. Ja jos et maksa tarpeeksi, joudut jäämään ilman tai tiirailemaan välillä mainoksia. Suoratoistopalveluita myös mainostettiin pitkään ennen kaikkea sillä, ettei niissä ole mainoksia. Lainaajia oli kaikkiaan 3710 eli noin kolmannes koko kunnan väestöstä. Asukasta kohden oli 18 lainaa. Vilkkkain lainauspäivä oli 22.12. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jolla on urheilun ohella toinenkin intohimo: elokuvat ja sarjat. Kuopio oli ykkösenä (13,7). 15 Keskiviikko 7. Mutta nyt on jouduttu murrokkoon. Yhtenä päivänä 704 kirjaa Kirjastonhoitaja totesi, että näin 50vuotta sitten Kirjaston ennätys: lainauksissa lisäystä 40 prosenttia Kuvasta näkyy, miten paljon kirjoja olisi saanut esitetyllä 165 000:lla markalla ja minkä verran saadaan valtuuston kutistamalla 100 000:lla markalla. Esimerkiksi luontoaiheisista tietokirjoista sivukylillä ollaan erittäin kiinnostuneita. tammikuuta 2026 Viikosta viikkoon Suoratoistojen huonoja puolia SE oli joskus 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa, kun kuulin ensimmäisen kerran puhuttavan suoratoistopalveluista. Iso osa tarjonnasta on melkoista sekundaa ja jos haluaa laatua, on hommattava useampi palvelu – ja sehän maksaa. Tietokirjoja näistä on 2261, aikuisten kaunokirjallisuutta 3275 sekä lasten ja nuorten kirjoja 3482. VIIME vuosina suoratoistopalvelut ovat kuitenkin nostaneet hintojaan melkoisesti. – Tähän vaikutti ensinnäkin se, että saatiin toinen kirjastoauto, jolla hoidetaan sivukylien koulujen kirjastotoiminta. Kuvassa yksi kirja vastaa ”oikeasti” sataa kirjaa. Niissä on ensinnäkin kaikkein paras kuvanja äänenlaatu, ja tokihan fyysisissä levyissä on sekin etu, että ne säilyvät minulla ikuisesti eikä joku vie niitä yhtäkkiä pois. Olisi pidetty edes entisellä tasolla. SUORATOISTOPALVELUIDEN valttina on ollut laaja valikoima erilaista katsottavaa, ja että kaikki on ollut valittavissa vaivattomasti kotisohvalta käsin kuukausimaksun – ja varsinkin alkuun vieläpä edullisen sellaisen – hinnalla. Kirjastoautoista lainattiin monena päivänä yli 600 kirjaa. Silloin Kiuruvesi oli läänin tilastossa kolmantena. Siksi niitä lainataan yhä enemmän kirjastosta. – On muuten merkillinen ilmiö se, että kirjastoautoista lainataan nuorten tietokirjoja paljon enemmän kuin pääkirjastosta. Niiden sanottiin olevan suuri tulevaisuuden mullistus ja sitähän ne ovat totta vie olleet. Tarjontaa on valtavasti ja joskus käy jopa niin, että sitä vaan selailee loputonta tarjontaa ja huomaa, että siihen selailuunpa se ilta sitten hurahti eikä mitään tullut katsottua, ainakaan kunnolla. – Lainatuista kirjoista oli tietokirjoja 43 389 kappaletta (18,8 prosenttia). Lisäksi VHS-kasetit sekä DVDja Blu-ray -levyt ovat pitkin 2000-lukua painuneet jonnekin unholaan ja historian lehdille, ja ne ovat jääneet lähinnä meikäläisen kaltaisten keräilijöiden ja intohimoharrastajien touhuksi. Nyt Kiuruvesi meni todennäköisesti kärkeen. (Kiuruvesi-lehti 14.1.1976). Edellisenä vuotena niitä oli 12,8. Tällä Kiuruvesi on läänin tilastossa pronssilla, Kuopion ja Iisalmen jälkeen. Tietokirjojen lainausten lisääntyminen on ollut ilahduttavan runsasta. – Pääkirjasto lainasi 89 763 ja kirjastoautot 138 813 kirjaa, kirjastonhoitaja kertoi. Kirjastossa räjähti – lainausmäärä lisääntyi edellisvuotisesta peräti 40 prosenttia. Aikuiset lainasivat niiden lisäksi runsaasti historiaa ja muistelmia ja lapset urheilu– ja musiikkikirjoja. YLIPÄÄTÄÄN sellaiset suuren massan elokuvat ja sarjat ovat vähentyneet ja todellisia klassikoita syntyy yhä harvemmin, kun kertakäyttökulttuuri ja vähän liiankin suureksi kasvanut yksilökeskeisyys algoritmeineen kukoistaa. Suoratoistopalveluiden myötä meiltä on viety jonkin verran yhteisöllisyyttä pois, kun kahvipöydissä ei voikaan enää niin usein analysoida ja spekuloida vaikkapa jonkin sarjan käänteitä yhdessä muiden kanssa. Tämä vaikeuttaa toimintaa. Valtuusto supisti kirjojen ostoon tarkoitettua määrärahaa rutkasti. Eli niitä voidaan ostaa entistä vähemmän. Lisäksi oli suhteellisen runsaat määrärahat. Tällöin lainattiin 704 kirjaa. Samalla kirjojen hinnat ovat nousseet kilpaa
Tälläkin juhlalla on pitkä jälkijuhlan aika. Jeesuksen Kristuksen kasteen juhlaa. klo 16 Iltaperhekerho ja 15.1. klo 10 Srk-kerho, iso sali. Kun palvelemme rakkaudella toista ihmistä, palvelemme Jumalaa. Epifania, tiedonvalon juhla, sitä että tämä juhla opettaa Jumalan Pyhän Kolminaisuuden tiedon valkeuden merkityksen kristityille. He ovat kirkastuneet Jumalan armon avulla. PERHETYÖ To 8.1. Jumalan valtakunta on kasteen kautta sisäisesti meissä. Maija Annikki Ratinen 92 v. Riston omaiset Arto ja Sari perheineen toivottaa sukulaisille ja ystäville EN JUHLI merkkipäivääni! Kirsti Laakko www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi To 8.1. Me saimme kasteemme yhteydessä Kristuksen valon sieluumme, sydämeemme ja koko persoonaamme. Tämä jumalanpalvelus on keskellämme myös kaikessa siinä armossa, rakkaudessa, hyvyydessä, ystävällisyydessä, jota me osoitamme toiselle ihmiselle kaikessa lähimmäisen palvelussa. Ke 14.1. Taivaan valtakunta, jonne me pyrimme, ei ole jossakin tuolla taivaan tuolla puolella, vaan tässä ihan lähellä keskellämme. Meidät on Kristus itse kastanut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kristus haluaa, että Hänen valonsa loistaa meissä läpi elämämme ja palaa sitten, meissä kirkastuneena, Hänen luokseen taivaisiin. Joulunjuhlaan valmistauduimme 40. 017 770 0421 MUISTOKIITOS PERHEUUTISET SEURAKUNTA Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Lämmin kiitos teille, jotka kunnioititte Risto Loppukaarteen muistoa ja otitte osaa suruumme. Ti 13.1. Niin kuin apostoli Paavali sanoo: ” En enää elä minä, vaan Kristus elää minussa”. ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi vedestä. Tätä juhlaa kutsutaan Epifaniaksi ja Teofaniaksi. PÄIVÄKERHO Ti 13.1. klo 9-11. päivän paastolla ja tämä kasteenjuhla niin kuin myös Jeesuksen temppeliin tuomisen juhla, 40 päivää joulusta, kuuluvat tähän samaan jumalallisen valon juhlien aikaan. Teofania tarkoittaa sitä, että Jumala ilmestyy Jordanilla ihmiskunnalle pyhänä Kolminaisuutena. Meistä tuli Pyhän Hengen temppeleitä. Lukijan kuva: Laura Kauranen LUKIJAN KUVA. Tammikuun 2. klo 15 Naisten raamattupiiri, perjantaina Rinnekodilla. klo 10 Messu ja kirkkokahvit. Kirkon rukouksessa sanomme: ”Antakaamme itsemme ja toinen toisemme ja koko elämämme Kristuksen Jumalan haltuun.” Mirhavoitelun sakramentissa me saimme kasteen jälkeen voimakkaan Pyhän Hengen armolahjan, joka ohjaa meitä koko elämämme ajan. klo 18.30 Raamattuluokka ja iltahartaus Rauhanyhdistyksellä Su 11.1. KASTETTU Julius Eino Tapio Hukkanen Hengelliset p. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Uusi vuosi alkoi kipakalla pakkasella. klo 10 Perhemessu. Me kristityt muistelemme omaa kastettamme Jeesuksen kasteen juhlan aikana. Tämä on vanhin ortodoksisen kirkon juhlista ja alkuvuosisatoina vietettiin tänä päivänä myös Jeesuksen syntymän muistoa. Kristuksen valo Pyhän Hengen avulla ja voimalla on meidän persoonassamme, sielussa, sydämessä, mielessä ja ruumiissa. klo 11 Jumalanpalvelus, Ari Palmroth Ma 12.1. Silloin olemme jo nyt siellä taivasten valtakunnassa. Ja taivaista kuului ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” (Matteus 3:16-17) Juhlaa kutsutaan myös Loppiaiseksi vaikka juhla-aika jatkuu kirkossa. Mutta Pyhä Henki asuu meissä vain silloin, jos niin haluamme ja elämme puhtaasti syntejä karttaen. Nyt me juhlassa uudistamme tämän lupauksemme seurata Kristusta läpi elämämme kohti kirkkauden valtakuntaa, jota hallitsee Pyhä Kolminaisuus. tammikuuta 2026 Hartaus Jumala ilmoittaa itsensä maailmalle Pyhänä Kolminaisuutena Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. 16 Keskiviikko 7. Olemme kummien tuella lupautuneet Kristuksen omiksi. KUOLLUT Liisa Marjatta Tikkanen 97 v. klo 11.30 Seurat Seuratuvalla. LÄHETYSTYÖ Terveisiä maailmalta to 15.1. Tämä on se tie, jota pitkin kirkon pyhät ovat kulkeneet ja päässeet perille ikuiseen elämään. (Häyrynen, Huuskonen, Lang-Matsi). klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua Pe 9.1. ISÄ ANTERO PETSALO Hengelliset 2 Keskiviikko 15. klo 18 Filmi-ilta Su 11.1. Su 18.1. Me saamme elää siinä valtakunnassa kirkon sakramenteissa ja jumalanpalveluselämässä. Aamen Kristuksen kirkko viettää 6.1. klo 12 Rauhanyhdistyksen seurat, monitoimisali. klo 13, monitoimisali. 4-5-vuotiaat klo 9.30 ja keskiviikkona 3-vuotiaat. Siiri Eliina Väisänen 91 v. maaliskuuta 2025 Pe 9.1. Tällä tavalla loistamme meidän sisällämme olevaa Kristuksen valoa ympärillemme ja kirkastamme sitä vähitellen persoonassamme. Mirhavoitelun kautta me kaikki ortodoksit kuulumme kuninkaalliseen papistoon. Jokainen kohtaamamme ihminen on Kristuksen kuva. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 13.1. klo 10 Aamuperhekerho. Riston omaiset Lämmin kiitos teille, jotka kunnioititte Risto Loppukaarteen muistoa ja otitte osaa suruumme. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. He ovat tänäänkin kirkossa ja kaikkialla jokapäiväisessä elämässämme keskellämme ja pyhät auttavat monin tavoin myös meitä kulkemaan elämämme tietä kohti kirkkautta. päivä kuu loimotti Kiuruvedellä kirkkaalta taivaalta ja mittari näytti 28 pakkasastetta. DIAKONIA Diakoniapäivystys to 8.1. Me pukeuduimme Kristukseen. Risto Kalervo Loppukaarre 65 v. Saamme kokea sen iloa näin jo etukäteen tässä näkyvässä maailmassa
Liput 20e. 13.00 Bassolaulaja Georg Otsin jalan jäljillä, Veli-Pekka Väisänen ja Jussi Miilunpalo. 18.00 ja 17.1. 27.2. Liput 15e. 040 576 6500 Liput ennakkoon: www.lippu.fi ja Kiuruveden kirjasto. Tangokuninkaat Matti Korkiala, Teijo Lindström, laulaja Juha Hautaluoma ja iskelmätähti J. 15.00 Hulluviima: Pitkäperjantai. Eskelinen sekä Legenda-orkesteri. Liput 15e. 1.2. Ensi-illassa Kiuruveden maalaiskaupunginteatteri: Opri. 20.2. Liput 30e/15e 21.3. 25.1. Liput 39,10-49,60e. tammikuuta 2026 Matkanjärjestäjätunnus: 211/22/Mj Kaunis G dajärvi ja V an pp ajuhlat Kaunis G dajärvi ja V an pp ajuhlat Matkan kohokohdat Matkan kohokohdat Hu ! Hu ! KIURUSALIN KEVÄT KIURUVEDEN KULTTUURITALO Lähteentie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. Passeja rajoitettu erä.. 15.00 Suomalaisen tangon konsertti, TangoMaestro -laulukilpailun voittajat 2024 Leena Saarinen ja Raimo Kukkonen, säestys TangoMaestro Orchestra. 13.00 Muistoja näin muodostuu Raimo Jokisalmi kvintetti solisteinaan Kati Huttunen, Juha-Pekka Rusanen ja Juha Vartiainen. 10.4. 15.1. Liput 30,10e. klo 18.00 We are The Champions– juhlakiertue kertoo Queen-yhtyeen tarinan. 15.2. 17 Keskiviikko 7. Freddie Mercuryä esittää huikea Mikael Saari. maalaiskaupunginteatteri.com 12.3. Kiuruvesi-lehden tilaushinnat 2026 KESTOTILAUS 12 KK LEHTI OY Kysy kaikki tilausvaihtoehdot konttorilta 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi TÄYSTILAUS 149 € DIGIPALVELU 78 € PAPERILEHTI 114 € Kiuruvesi-lehden KESTOTILAAJILLE Iskelmäpassi 2026 109 € Passi ostettavissa Kiuruvesi-lehden konttorilta Niemistenkatu 4. 19.00 Säveltäjä Olli Lindholm Illan ohjelma rakentuu Ollin sävellysten ja tarinoiden ympärille. Liput 35e. 16.1. Liput 19/24e. klo 18.00 Ruusu joka vuodestakonsertti Konsertissa kuullaan Reijo Taipaleen levyttämiä kappaleita. 18.00 Puolangan pessimistien Mitätön Show. Liput 15e. klo 19.00 Uskomaton Taikashow
18 Keskiviikko 7. maaliskuuta 2025. tammikuuta 2026 4 Keskiviikko 15
Kotipalvelut ja -sairaanhoito PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ VUOKRATAAN AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen APTEEKKI TAKSIPALVELUT Työnohjaaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinenvalmentaja p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi JUHLAJA MAJOITUS KOTIPALVELUT LAHJAPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T olonkorjuu.fi 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi Myös KELA-kuljetukset / toivetaksi PALVELUHAKEMISTO. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040 9012326 Katri Kurronen Kaipaatko tukea työssäsi tai apua arjen sujumiseen ADHD:n kanssa. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 0400 674 271 www.kauhanenoy.fi Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO TILITOIMISTOT KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. tammikuuta 2026 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 19 Keskiviikko 7
050 307 5439 KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA PERUTTU! Hyvän olon olohuone 8.1. 0405271633 (ma-ke) Hyvää ja antoisaa uutta vuotta 2026! Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-to 13.00–15.00, pe 13.00-14.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Kiuruveden invalidit ry:n jäsenet Ruusu joka vuodestakonsertti Kiurusalissa 20.2.2026 klo 18.00. Kiuruveden invalidit ry:n jäsenet kerho seurakuntatalolla TI 13.1. klo 12.00 alkaen. 20 Keskiviikko 7. Heikki Lång p. Ateriapalvelun ruokalista vk 3: ma: mangoista broilerikastiketta, perunaa, parsakaalia, punajuurisalaatti, PROfeel kermakaramellivanukas, ti: jauhelihakeittoa, kiinankaali-kesäkurpitsa-retiisi, rahka, vadelma-persikka mehukeitto, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, puolukkahilloa, omena, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, to: tomaattista uunikalaa, perunaa, punajuurta, jäävuori-punakaali-kurkku, mustikkajogurtti, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, suvisalaatti, mansikkamoussea, la: nakkikastiketta, perunaa, parsakaalia, valkokaali-punakaali-porkkana, vadelma-vanilja kerroskiisseli, su: kalaleikettä, yrttikastiketta, perunaa, porkkanaviipaleita, lanttu-porkkana, hedelmämoussea (muutokset mahdollisia). Tervetuloa! Koulujen ruokalista vk 3: ma: broileri Tikka Masalaa, täysjyväriisiä, mangoiset kurpitsapalat, tomaattia, kiinankaalia, ti: ohrapuuroa, sekamehukeittoa, kalkkunaleikkelettä, hedelmää, ke: kirjolohipyöryköitä, sinappi-kermaviilikastiketta, perunaa, paprikaa, punaisia kidneypapuja, kiinankaalia, to: jauhelija-makaronilaatikkoa, porkkanaviipaleita, kurkkua, tomaattia, jäävuorisalaattia, pe: pinaattiohukaisia, perunasosetta, porkkanaraastetta, porkkanaraastetta, kananmunaa, puolukkasurvosta (muutokset mahdollisia). klo 10 sairastumisen vuoksi. men. ilm. Mitat 35 ja 50 cm. 050 3420709. Tervetuloa kevään kursseille, niille voi ilmoittautua puhelimitse opiston toimistoon p. 044 7050 443 konttori@ kiuruvesilehti.fi 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.fi www.lvisawo.fi • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desinfiointi SEKALAISTA TIEDOTTEITA HIRVIROKKAA KAUPUNKI 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • • • • • • Mainonnan kaikki kuviot maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 8.1. sit. MUISTILISTA REMEKSELÄN OSAKASKUNTA § § § Kutsumme maanomistajat, alueella asuvat, naapuriseurojen edustajat sekä seuramme jäsenet perheineen H I R V I R O K A L L E Ravintola Iltalypsyyn la 10.1.2026 klo 13-15. 040 7530 370. Raijalle 16.1. Syöpäyhdistyksen kerho to 8.1.2026 klo 10.00 seurakuntatalon takkahuoneessa. 040 670 7097 Eläkeläisten viikkokerho Puistonkulmalla 14.1.2026 klo 10.00, karaoke. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. TORILLA ILMOITA PAIKALLISLEHDESSÄ! Varaa ilmoitustilasi p. Koskenkylän Erämiehet ry RIVI-ILMOITUKSET. Liput 20 €/ jäsen. maaliskuuta 2025 Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Tervetuloa. tammikuuta 2026 6 Keskiviikko 15