Moni saakin kartalta paikan ja autot tyylikkäät. VUOSIKERTA, NRO 6 JX PR IO R .P .P .F IN L A N D E Irtonumero 2,90 e 012138-2006 Lakko alkoi – tuotanto seis Kiurutimberillä s. 18 Ladut olleet hyvässä kunnossa s. KESKIVIIKKO 5.2.2020 vuoden paikallislehti 2019 www.siilinhammas.fi Perushammashoito Nukutushammashoito Keraamiset paikat ja esteettinen hammashoito Keinojuuret ja suukirurgia Hammasprotetiikka Suuhygienisti Ajanvaraus myös verkossa Kiurukatu 3 KIURUVESI Puh. 20-21 “Kun katsot lehtiin eilisiin...” TIINA KILVENSALMI Lue lisää sivuilta 12 KIURUVESI-LEHDEN voittojuhlassa esiintyvät Santtu Kärkkäinen (vas.) ja Ari Satomaa, Duo Arpiset haavat. 5 Romanttinen kosinta häämessuilla s. Ja kun katsot lehtiin eilisiin heistä nimet siellä näät”. 8-9 ”Unta jokainen katsoo, kaikki tähtiin kurkottaa. www.kiuruvesilehti.fi 67. Sukellus satujen maailmaan s. Tällä Juice Leskisen Paperitähdet-kappaleella käynnistyy Kiuruvesi-lehden KIITOSkemut Kiurusalissa lauantaina. Kaikki tahtoo mainetta ja elämää helpompaa. Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita lehden kemuihin, olitpa tilaaja tai et, tilaisuus on ilmainen. 040 752 4422 asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa. Duo Arpiset haavat juhlistaa esiintymisellään paikallislehden voittojuhlaa
Jutussa jututettiin Yläkoulun oppilaita ilmastosta ja ruuantuotannosta, siitä, mitä lapset syövät mielellään koulussa. 040 705 9327, jaana.selander@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Tiina Kilvensalmi puh. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Siinä Kiuruvesi-lehden Facebook-sivujen kommentteja juttuun Ovatko maito ja liha ilmastopahiksia. Hyvä sanomalehti palvelee kaikkia ikäpolvia. Nissilä esitti jo vuonna 1975 ”valistuneen arvauksensa”, että sukunimi on tullut savolaisesta sanasta huttu tarkoittaen ”jauhopuuroa”. Se kuitenkin yllätti, kuinka arka aihe ilmastonmuutos kuitenkin on maatalouspitäjässä. Esitti ruotsinkielen sanan. Nuoret on ennenkin lähteneet tällaisten vöyhöttäjien matkaan, vaikkapa tekemään Suomesta kansandemokratiaa. Iisalmessa ja Vieremällä Huttunen on toiseksi yleisin sukunimi. Sanomalehtiviikon ilmastonmuutos aiheena on aiheuttanut närää myös muissa paikallislehdissä. Noin moniin kielikuviin tuli tuo huttu-linnun kehno pesänrakennus. Kiuruvesi-lehti/ Postia-palsta, Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi POSTIA PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI M inä en nyt usko, että naudat piereskelee niin paljon, että ilmasto lämpenee. Kirjoituksia ei palauteta. 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi LIIKEILMOITUKSET/MARKKINOINTI Anu Laitinen 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi ILMOITUSHINNAT ts 1,15 e tj 1,08 e takasivu 1,19 e kuolinilm. Verbi hutjua on sekin peräisin huttulinnun hutjuvasta pesästä. Ilman teitä kiuruvetisiä ei olisi Kiuruvesi-lehteä. Puh. Myrsky saattaa viedä koko pesän munineen ja poikasineenkin. luvallasi. Tuon nimityksensä hutt(u), lintu, sai hiljaisesta ääntelystään. Tutkin ja selitän tässä tyhjentävästi Hutt-maastopaikkojen ja sukunimen Huttunen alkuperät, kun useammatkin Huttuset ovat sitä minulta kysyneet. Tuosta linnun nimityksestä hutt tuli venäjäänkin sana hudoi ”kehno, huono”. Kuten Karjalan suunnassa muutenkin on liikaja sukunimiksi on otettu luonnon otusten nimityksiä (Repo, Kettunen, Lintu jne.), niin Karjalan suunnassa myös vanhan suomalaiskielen sepelkyyhkystä tarkoittava nimitys on otettu jo varhain liikaeli sukunimeksi. Tässä työhyvin. Lehden on tärkeää myös ottaa nuoret ihmiset huomioon juttuvalikoimassaan, nuoret ovat lehden tulevia tilaajia ja lukijoita. Sukunimi Huttunen on nyt noin 7 600 suomalaisella. helmikuuta 2020 Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Samoin Greta Thunbergin kasvot Sanomalehtien Liiton mainoksissa. Toivottavasti me pystymme Kiuruvesi-lehdessä vastaamaan tuohon tehtävään. Huttusille on nätti lintu sukuvaakunansa tunnukseksi. Pukukoodia ei ole. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. 1,03 e Ilmoitushinnat sisältävät ALV 24%. Eipä koskaan aikaisemmin sanomalehtiviikon aihe ole herättänyt näin suuria tunteita pintaan. Se kun muistutti niin kovin tuota ”linnunmaitoa”. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kyse oli sanomalehtiviikon teemasivuista, sanomalehtiviikon teemana on tänä vuonna ilmastonmuutos. Niistä on sitten tullut talojen nimiä ja sukunimiä Huttu, Huttunen. ” Somepoiminta ”Kiuruveden ”Kiuruveden historiankirjoihistoriankirjoitus 80-luvulta tus 80-luvulta nykypäivään etene nykypäivään etene hyvin. Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Mitä taustoja, sitä eivät kielentutkijat aina osaa selittää. Professori V. Kaikki ovat juhlaamme tervetulleita. Ja kun joku ampuu huonosti ohi, niin laukaus on huti. KIURUVESI-LEHTI juhlii paikallislehtikilpailun voittoa Kiurusalissa lauantaina. Joku kirjoittajista jopa manasi, ettei lehti saa tällaisilla jutuilla ainakaan lisää tilaajia, kun ammumme aiheella omaan nilkkaamme. 2 Keskiviikko 5. 044 705 0443 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Liikeilmoitukset maanantaihin klo 12 ja pikkuilmoitukset ma klo 14 mennessä. Kyyhkynen eli hutt on kovin kehnojen risupesien rakentaja. Olen luullut Kiuruvesi-lehden olevan tuottajien puolella... Huttunen on Savon yleisimpiä sukunimiä. Juuri tästä on tullut suomenkieleen myös sana hutilus huteran eli kehnon risupesän rakentajana. Sukuvaakunaan kaskenpoltosta otettiinkin valkeat liekit = huit = vhit. 040 523 8345 tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET puh. Toivottavasti kaikilla on kynnys matalalla tulla juhlistamaan Pohjois-Savon ainoan itsenäisen paikallislehden Suomen mestaruutta yhdessä meidän kanssamme. Sukunimi Huttu on 599 ja Huttula 288 suomalaisella. Sukututkija Jarmo Paikkala ei tyytynyt noihin arveluihin, vaan esitti Huttusten sukukokouksessa Kiuruvedellä vuonna 1985, että sukunimi onkin tullut ruotsin sanasta huit, Huttunen onkin “kyyhkynen” hvit, vit ”valkotukkaista ihmistä tarkoittaen”. Niinpä nimien tutkijat alkoivat vuonna 1984 selittää, että niissä onkin skandinaavinen miehennimi Hudd, Hudde ja germaaninen Hudo. Esittävät toisinaan useitakin erilaisia arvelujaan niiden alkuperistä. Tämä on tarkka ja varma selitys jauhopuuron nimitykselle huttu. Sepelkyyhkypareja pesii Suomessa on noin 250 000, Lappia myöten. Ei kuitenkaan esittänyt, että ensimmäiset Huttuset olivat ruotsinkielisiä. Juuri siitä vanha kansa sanoi hienojakoista jauhopuuroakin nimityksellä huttu. Virossa tehtyjen, tarkkojen ja luotettavien selitysten mukaan sana hutt tarkoittaa siellä edelleenkin lintulaji sepelkyyhkystä. Näyn erehtyneen. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Tilausmaksut 12 kk/kesto: kotimaa 92 e / 83 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino VANHOILLA sukunimillä on mielenkiintoisia taustoja. Sukunimi Huttunen on siis perimmältään ”kyyhkynen”; sen suomenkielessäkin käytetty nimitys hutt(u). Kun kielentutkijat eivät ole saaneet selville, mistä tuli tuo ”jauhopuuron” nimitys huttu, niin sen takana on tuo sepelkyyhky. Ei tarvitse olla lehden tilaaja osallistuakseen ilmaiseen konserttiin, minkä jälkeen juodaan pullakahvit. 044 705 0443 Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma – pe 8 – 16 Levikki: 5068 (LT 2018) Ilmestyy keskiviikkoisin Sanomalehtiliiton jäsen TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander puh. Näin se vain on. ILMARI KOSONEN metsänhoitaja, matkailuopas. Kysyn vaan, ruvettiinko nyt liikaa hössöttämään ja nuorten päät on sekaisin, kaikki ei osaa nenäänsä niistää ja kengän nauhoja laittaa kiinni, niin mitä ymmärtävät ilmastosta. Sonkajärvellä Huttunen on yleisin sukunimi. On hienoa, että aihe poiki runsaasti kannanottoja lehden Facebook-sivuille. Tässä työryhmä tarkistaa ja ryhmä tarkistaa ja korjaa.” #kiuruvesi korjaa.” #kiuruvesi #historia #lähihis#historia #lähihistoria #kirjantekoa toria #kirjantekoa #kiuruvesi @instakiuruvesi tammikuussa 2020 tammikuussa 2020 Paikka: Kiuruvesi Paikka: Kiuruvesi Kuvaaja: Heidi Kuvaaja: Heidi Huhtilainen Huhtilainen Tagaa kuvasi Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi, sanalla #kiuruvesi, ja saatamme valita ja saatamme valita sinut somesinut somepoimintaan poimintaan luvallasi. LEHDEN roolina on joka tapauksessa kertoa ajassa pinnalla olevista asioista, niistä aiheista, mistä ihmiset puhuvat ja niistä aiheista, jotka koskettavat ihmisiä – olkoonkin, että aihe voi ahdistaa. Jo vuonna 1561 Sonkajärvellä asui Huttusia. Länsi-Suomessa kyyhkysten niin yleisten pesäpaikkojen perusteella sen nimeä on annettu maastopaikkojen nimiin. Kahdelle poikaselleen se syöttää kuvustaan suustaan linnunmaitoa eli huttua. Tätä eivät kielentutkijat ole osanneet selittää. Keskenkasvuiset lapsethan ne ilmastonmuutoksesta jotain tietävät! Ei meiän tarte sietää ihan kaikkee p###aa, mitä meistä viljelijöistä keksitään. On noin kolme ristiriitaista arvelua. Mikään aihe ei saa olla lehdessä tabu Ilmeisesti ilmastonmuutos ja maatalous on arka aihe Kiuruvedellä. Sillä on iso kupunsa, jonka se syö täyteen. Vaikka noita nimiä ei ole mainittu missään noiden talojen isäntinä. Mutta kun Länsi-Suomessa on myös vanhoja Huttu-talonnimiä ja myös asumattomia Hut(t)-maastopaikkanimiä, ei tuo selitys toimikaan siellä
Siihen asti siis oppilaiden vain pitäisi malttaa istua vetoisten ikkunoiden luokissa ja odottaa, että pääsevät Yläkouluun. Juontaako tästä ajatuksesta joulukuisen valtuuston kokouksessa tehty esitys, että kyläkoulujen korjausraha 70 000 euroa poistettaisiin. Luin lehdestä opetusministeri Li Anderssonin ajatuksen, että joka kunnassa ei tarvitakaan jatkossa koulua. Tähän asti olen suhtautunut kyseiseen ministeriin vähän vihreät kepu-lasit päässä ja viime talven puheet ”soten kuntoon laitossa menee noin puoli päivää” olivat vahvasti mielessä. Kiuruvedelläkin on vielä neljä kyläkoulua ja keskustassa yläkoulu, alakoulu ja oma lukio. Hoitajat pystyvät tekemään paljon sellaista työtä, mitä nyt odotetaan lääkäreiden tekevän ja lääkäritkin tekevät työtä, joka ei ole varsinaista hoitotyötä, kuten lausuntojen kirjoittaminen. Mitä aiemmin ihmiset pääsevät hoitoon, sitä halvemmaksi se tulee ja nopeammin tehoaa. yli 15 000 lukij aa Ota yhteyttä myyntiin: Anu Laitinen, 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Kiinnostuitko. Koulutuksen tarjoaja nyt on hyvä aika ilmoittaa opintotarjonnasta kevään yhteishakua ajatellen, sillä tilattava paikallislehti luetaan kannesta kanteen ja se on arvostettu media. Ja samalla rakennus muutenkin rapistuisi ympärillä eikä sille sitten koulun mahdollisen loppumisen jälkeen olisi enää osoitettavissa mitään käyttöä. Toinen ministeri taas yllätti, mutta kielteisesti. Varaa ilmoitustilasi pian! K eskiviikkona tuli seurattua tarkemmin kahden eri ministerin puheita ja aikomuksia, kun sosiaalija terveysministeri Krista Kiuru oli käymässä PohjoisSavossa kertomassa sote-valmistelun etenemisestä. Ja että vielä Vasemmistoliiton puheenjohtaja tällaista esittää, köyhän kansan puolustaja. Ovat he selvinneet hengissä selluja paperitehtaan hajustakin ennen näitä nykyisiä suodattimia tehtaiden piipuissa. Terveyskeskuslääkärien ja hoitajien työtä pitäisi pystyä kehittämään siihen, että löydetään jo varhaisessa vaiheessa sairauksia, että niitä päästään hoitamaan jo ennen kuin tarvitaan KYS:n hoitoa. Hankeaika alkaa jo keväällä ja joulukuussa oli tavoite saada myös soteuudistus maaliin. tarjoaa ajankohtaista tietoa opiskeluun ja opintoihin liittyvissä asioissa. Tuulet ovat tänä ilmastonmuutoksen aikana kovasti voimistuneet siitä, mitä olivat lapsuudessani, hyvä, että siitä saadaan edes osa talteen ja sähköä tuottamaan.. helmikuuta 2020 VIERASKYNÄ SISKO TOIVANEN Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän hallituksen jäsen (kesk) Kaksi ministeriä Koulutus kuuluu kaikille K oulutuksen teemasivut Kiuruvesi-lehdessä 12.2. LEHTI OY Erikoistarjous teemasivuille Koko sivu 255 mm x 365 mm 800,00 € Puoli sivua 255 mm x 180 mm 460,00 € Neljännessivu 125 mm x 180 mm 300,00 € Pienemmät: 82 mm x 50 mm 80,00 € 82 mm x 100 mm 130,00 € Hintoihin lisätään alv 24%. Selväksi myös se, että terveyskeskusten eli tulevien sotekeskusten asemaa tultaisiin parantamaan. NIMBY-ajattelu (ei saa tulla naapurustooni) on ollut mielestäni lapsellista ja nyt periaatettani testataan tällä puistolla. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi positiivinen vire ja antoi mielekkyyttä olla mukana Ylä-Savon SOTE:n hallinnossa, jossa jo viime uudistuksen aikaan saatiin valmiiksi hyviä malleja toimintoihin. Tällä kertaa se voi jopa onnistua, kun ensimmäistä kertaa siinä keskitytään (SO)sosiaalija (TE)terveysuudistukseen eikä yritetä tehdä laajaa kuntauudistusta samalla kertaa. Ministeri käski KYS:n erityisvastuualueen eli KYSERVA:n lain edellyttämänä kokoamaan voimansa eri sairaanhoitopiirien saamiseksi siipiensä alle ja sopimaan Jyväskylän keskussairaalan kanssa toiminnoistaan. Erikoislääkärit taas voisivat konsultoida etänä terveyskeskuksen lääkäreitä, mille potilaan tilanne näyttää. Siis mitä. Olisiko suotavaa tai jopa toivottavaa palata aikaan, kun sivukyliltä lähdettiin sukulaisten luo kortteeriin, kun haluttiin käydä oppikoulua. Jos taas ajatellaan niin, että kaikki kyläkoulut suljettaisiin ja oppilaat tulisivat kaikki keskustaan kouluun ja esikouluun, niin on vatsaa vääntävä ajatus, että jo kuusivuotias istuisi päivittäin koulukyydissä todennäköisesti yli tunnin aamulla ja yli tunnin koulupäivän jälkeen. Aika näyttää, onko tämä hallitus se, joka homman hoitaa viimein maaliin. Kulkeminen on rankkaa yläkoululaiselle tai lukiolaisellekin, saati sitten pienemmälle oppilaalle. 12.2 . Suunniteltua tuulivoimapuistoa en sen sijaan osaa pelätä millään lailla, vaikka se saattaa jopa näkyä kotiini asti. Mutta, jos tuulivoimaa halutaan tuottaa, on hyväksyttävä myös myllyt, joilla se tehdään. Koulutuksen teemasivut sisältävä lehti jaetaan Kiuruvedellä taajaman alueella jokaiseen talouteen. Toiminnan kehittämisrahaa on kunnille jaossa noin 70 miljoonaa neljän vuoden ajalle eli Pohjois-Savon potti voisi olla jotain 3 miljoonaa per vuosi. Aika oli nyt jatkunut sentään tulevaan joulukuuhun ja tehtävää tuntui olevan lakien kanssa hyvästä pohjatyöstä huolimatta. Jopa tutkimusta ja työn kehittämistä olisi mahdollista tehdä muualla kuin yliopistosairaalassa, tutkittavaa ainakin riittäisi. Tähän asti olen pitänyt itsestään selvänä, että KYS on yliopistosairaala eikä sitä uhkaa mikään, mutta kävi selväksi, että Keski-Suomi ja Jyväskylä ilomielin ottavat yliopistosairaalatittelin ja lääkärikoulutuksen, jos ote yhtään pääsee kirpoamaan. Kiuruvesi-lehden kautta tavoitat yli 15 000 lukijaa. Pelastuspalvelu olisi uudelleenjärjestelyssä mukana sosiaalija terveyspalvelun kanssa, koska se liittyy aika kiinteästi terveydenhuoltoon. Varsinkin pienten oppilaiden koulumatkat voivat silti olla raskaat kulkea päivittäin, onhan Lahnajoen koulunkin oppilasalue laaja ja ulottuu Pyhännän rajaan pohjoisessa ja melkein kantatien 27 viereen etelässä. Minun korvani ei erottanut mitään ihmeellisempää ääntä enkä ole lehdistä huomannut lappeenrantalaisten ja joutsenolaisten joukkopakoa tuulimyllyjen lähellä olevilta asumalähiöiltä. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista ministeri oli huolissaan ja painotti osaavan henkilöstön tärkeyttä jo koulutasolla. Jospa terveyskeskuksiin palaisi takaisin osaava sihteerien joukko, jotka hoitavat kirjalliset työt kuntoon ja lääkäri ja hoitaja pääsevär keskittymään omaan työhönsä. Olemme ylpeilleet, että meillä on mahdollista oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja tehdä se melko lähellä kotia. Kansamme sivistystason nostaja on ollut koululaitos. Sen verran olen tuulivoimaan tutustunut, että olen käynyt kuuntelemassa tuulimyllyn juurella Lappeenrannassa, millainen ääni siitä tulee. Kyseessä oli samaisen Lahnajoen koulun ikkunoiden remontti ja perusteluna oli, että oppilaat vähenevät ja koulu jollain aikataululla lakkaa. Li Anderssonin asenteen tekee vielä karummaksi se, että hän on tähän asti puolustanut heikommassa asemassa olevia, mutta kai me maalaiset emme ole tarpeeksi heikkoja ja uhanalaisia. Mielenkiinnolla jään odottamaan, näkyykö tämä terveyskeskusten ja kouluterveydenhuollon rahoissa. 3 Keskiviikko 5. Eli jos kouluterveydenhoitaja saa ohjattua lapsen tai nuoren keskustelemaan tilanteestaan koulupsykologin, mielenterveyshoitajan tai vastaavan kanssa jo alkumetreillä, tilanne ei ehkä etenekään siihen asti, että tarvitaan erikoissairaalatason osastohoitoa
Tämä tuo haasteita palvelurakenteelle ja aiheuttaa hyvin erilaisen toimintaympäristön tulevaisuudessa. helmikuuta 2020 UUTISET Kiuruvedellä on oltu tyytyväisiä Iisalmi ja tienoot -toimintaan AKU LAATIKAINEN Kerro meille uutisvinkki: toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 5. – Jos sitä ei tehdä kunnolla, niin voidaan todeta, ettei meillä ole markkinointiosaamista eikä työkaluja toimia. – Lisäksi yhteishenki on ollut hyvä ja jäsenet innostuneita kehittämään omaa osaamistaan ja Ylä-Savon matkailumarkkinointia, mikä osaltaan kannustaa myös uusia jäseniä. SILOMÄEN mielestä Kiuruvesi painii pitkälti samojen ongelmien kanssa kuin suurin osa muistakin Suomen kunnista. Yhtenä isoimmista haasteista hän mainitsee väestökehityksen. – Syntyvyys alenee ja väestö ikääntyy, minkä myötä väki vähenee ja sairastavuus lisääntyy. Hänellä on pitkä ja hyvin laaja-alainen kokemus eri kunnista ja niiden taloudesta. Näin ollen kuntia voi vertailla keskenään vain tiettyyn rajaan asti ja parhaiten yksittäisen kunnan nykytilanteen näkee, kun vierailee siellä paikan päällä. Kiuruvedellä hän on tehnyt muun muassa talousja toiminta-analyysiä sekä arvioinut Kiuruveden talouden tilaa stressitestien avulla. AKU LAATIKAINEN KIURUVEDEN kaupunki on ollut Iisalmi ja tienoot -matkailutoimijoiden jäsen nyt vuoden verran. – Kaiken lisäksi nämä ongelmat ovat nostaneet päätään hyvin no4 Keskiviikko 5. Myös Kiuruvesi päätyi kyseiseen ratkaisuun. Lisäksi tavoitteena on, että Kiuruvedellä oltaisiin jatkossa valmiimpia kohtaamaan myös ulkomaiset asiakkaat. Kustannusten nousua täällä on jo mielestäni aika hyvin saatu suitsittua. Tässä työssä yhtenä apuna on ollut kuntatalouden asiantuntija Heli Silomäki Perlacon Oy:stä. – Vuosi on mennyt nopeasti ja antoisasti. Parkkonen-Suhonen toivoo, että hyvä yhteistyö jatkuu ja että Iisalmi ja tienoot -ryhmän jäsenet osallistuvat toimintaan aktiivisesti kehittämällä omaa toimintaansa niin, että kilpailukyky nousisi. Heli Silomäki ” jopa Tule valitsemaan parhaat päältä! Myös kello ja koru -tarjouksia Silmälasikehykset Ale (kun ostat normaalihintaiset kehykset+linssit) Ale. Kuntatalouden asiantuntijana päätyöni on tutkia erityisesti kuntien palvelurakenteita ja palveluiden järjestämisen tapoja. helmikuuta 2020 Uutta näkemystä kunnan talouteen KUNTALOUS Kiuruveden kaupunki pohtii keinoja talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden järjestämiseksi tehokkaammin. Saatujen palautteiden pohjalta toimintaan on oltu tyytyväisiä ja erityisesti yhteisiin koulutuksiin sekä kuukausikokouksiin. Kun palveluiden järjestämiseen haetaan yhä tehokkaampia keinoja, on joskus hyvä kääntyä ulkopuolisen konsulttiavun puoleen, jotta jokainen kivi tulisi käännetyksi. Kaupungin yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhosen mukaan kiuruvetiset on otettu mukaan hyvin ja tiedotuskin on toiminut. – Tähän mennessä pienin on ollut Savukoski ja suurin Oulu. – Meidän pitää tuotteistaa palveluitamme Ylä-Savon matkailutoimijoiden kesken. Tutuiksi ovat tulleet niin isot kuin pienetkin kunnat. VIIME vuosina yhä useampi Suomen kunta on kamppaillut talouden tasapainottamisen kanssa. PALJON on kuitenkin vielä kehitettävää sekä yrityksissä että näkyvyyden saamisessa. Viime aikoina kuntatalouden asiantuntija Heli Silomäki Perlacon Oy:stä onkin ollut sparraamassa Kiuruveden kaupungin talouden tasapainottamisen työryhmää ja johtoryhmää. Kokoukset ovat olleet hyvin asiapitoisia ja matkailumarkkinoinnin yhteistyötoiminnan kannalta tärkeitä. Yksi tärkeä asia on tuotteistaminen. Yksi tuottaa majoituspalvelut, toinen aterioinnin hyödyntäen lähiruokaa ja kolmas matkailutoimija tuottaa toimintaa, kuten esim. – Olen myös pyrkinyt tuomaan tänne vertailutietoa siitä, että miten Kiuruvedellä menee suhteessa muihin samankokoisiin kuntiin. – Mutta tietysti on hyvä ottaa huomioon, että kaikki kunnat ovat varsin yksilöllisiä tapauksia, vaikka jokaisella onkin samat perustehtävät. ratsastusta lapsille ja aikuisille erilaisissa ympäristöissä
työnsä tulokset ja erilaisia ratkaisumallejaan. Ei Kyllä 82 % 18 % Viikon kysymys osoitteessa www.kiuruvesilehti.. Myös työajan lyhennyksiä haluttaisiin leikata. 5 Keskiviikko 5. TOIVONEN kertoo, että lakon alkuvaiheessa hän ja kolme muuta olivat lakkovahteina. peasti ja vauhti tuntuu olevan vain kiihtymässä, joten monikaan kunta ei ole kyennyt niihin reagoimaan vaadittavalla tavalla. Lakko hiljensi myös Kiurutimberin AKU LAATIKAINEN TIINA KILVENSALMI Kiurutimberillä on parikymmentä työntekijää. Lisäksi kaupunki luovuttaa tapahtuman tarvitsemat tilat ja alueet kesätapahtuman käyttöön. KIURUVESI painii pitkälti samojen ongelmien kanssa kuin suurin osa muistakin kunnista, sanoo Heli Silomäki Perlaconista. Poutanen sanoo, että lakko aiheuttaa luonnollisesti menetyksiä Kiurutimberille. – Työnantajapuolen esittämät heikennykset ovat sen verran kohtuuttomia. – Se tietysti tuo vielä lisäharmitusta, että samaan aikaan naapurien isoilla sahoilla sahataan. lyhyesti KIURUVEDEN kaupungin vuoden 2020 talousarviossa on varattu 35 000 euroa Kiuruveden Iskelmäviikko 2020 iskelmätapahtuMarkkinointija yhteistyösopimus Iskelmän ja kaupungin välille man markkinointija yhteistyösopimusta varten. Urheilukentän nurmialue ei ole karavaanarikäytössä. Ratkaisumallini eivät siis ole mitään lopullisia totuuksia, vaan ne toimivat enemmänkin kaupungin päätöksenteon apuna. 017 821 0061 KIURUVESI Toritalo, p. Jos ei olisi liittoa, niin olisimme melko heikoilla jäillä. – Sotekustannukset ovat siinä mielessä erityisen haasteellisia, että jokaisen euron takana on ihminen ja aito oikea tarve, Silomäki sanoo. Lakko sattui myös siinä mielessä ikävään saumaan, että Kiurutimberille keskitalvi on usein parasta tuotantoaikaa. Toimitusjohtaja Eero Poutasen mukaan tuotanto on ollut pysähdyksissä viime viikon maanantaista lähtien. VIIKON KYSYMYS Pitäisikö hoitajien palkkoja korottaa. Toinen erityisen positiivinen asia, mihin Silomäki on kiinnittänyt huomiota, on Kiuruveden tapa tehdä joitakin asioita hyvin uudella ja innovatiivisella tavalla. – Ja jos tämä alkaa pahasti venyä, niin kyllä se tuo ongelmia myös tavaroiden toimitusvarmuuteen. Se on tietysti ikävää, kun asiakkaat kärsivät, hän harmittelee. – Näihin aikoihin on yleensä puuta hyvin liikkeellä, joten kyllä tämä lakko varsin merkittävä asia on. Uimahalli on avoinna tapahtuman aikana keskiviikosta lauantaihin kello 7 –20 ja sunuuntaina kello 7– 13. 08 764 990 torstaisin 9.30-17 Toinen linssi ILMAISEKSI edun arvo jopa 580€.. helmikuuta 2020 Uutta näkemystä kunnan talouteen AKU LAATIKAINEN VIIME viikolla alkanut Teollisuusliiton ja Paperiliiton lakko on vaikuttanut myös sahatavaraa tuottavan Kiurutimber Oy:n toimintaan. Ikääntyminen ja sairastavuus nostavat myös sotekustannukset yhdeksi Kiuruveden suurimmista haasteista. – Jotain pientä on kuitenkin pystytty esimiesvoimin tekemään. – Sen sijaan kustannusten nousua täällä on jo mielestäni aika hyvin saatu suitsittua. – Hyvänä esimerkkinä voisi mainita työllisyyden hoidon yhteistyössä paikallisen urheiluseuran eli Kiuruveden Urheilijoiden kanssa. Tätä esimerkkiä aion jatkossa tuoda esille muissakin kunnissa, kiittelee Silomäki SILOMÄKI esittelee valtuuston seminaaripäivässä 17.2. Lisäksi tulojen vähentyminen on Kiuruveden ongelma, ja tähänkin syynä on pitkälti väestön väheneminen. Sopimuksen tavoitteena on yhteistyössä kehittää Kiuruvedellä järjestettävää iskelmä-tapahtumaa elämyksellisenä matkailutuotteena ja tapahtumana, jonka markkinaalueena on koko Suomi. – Kukaan muu ei kuitenkaan aja työntekijän etuja. – Työnantajapuoli on esittänyt muun muassa kolmea päivää kikyä ja kahta arkipyhää, sairausajan palkan pienentämistä ja lakko-oikeuden supistamista. Uutena alueena karavaanipaikoiksi osoitetaan Kuorevirran alue. – Pohdimme yhdessä, että millaisilla toimenpiteillä Kiuruveden kannattaisi lähteä tulevaisuuttaan rakentamaan. KIURUTIMBERIN pääluottamusmies Toni-Ville Toivonen toteaa, että vaikka lakkoilu ei olekaan mukavaa, on silti hyvä tukea ammattiliiton kantaa. Jos heikennykset menisivät läpi, vaikuttaisivat ne vuositasolla kymmenen prosenttia yksittäisen 2-vuorotyötä tekevän henkilön ansioihin. – Kiky-tunnithan ne siellä varmasti eniten ovat lakon taustalla hiertämässä, hän arvelee. – Jospa sieltä neuvotteluista saataisiin piakkoin sopu aikaan, hän sanoo toiveikkaana. IISALMI Kauppakatu 17, p. SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Kiinnostaako Yhdysvaltojen presidenttivaali. Sopimus turvaa iskelmätapahtuman vieraiden tarvitsemat palvelut ja luo myönteistä kuvaa Kiuruveden kaupungista palvelevana, ystävällisenä ja johtavana suomalaisen iskelmämusiikkitapahtuman järjestämispaikkakuntana. Tuntuu kohtuuttomalta, että me pienenä 20 työntekijän sahana joudumme sitten kärsimään. Olemme esimerkiksi ottaneet tukkeja vastaan ja lajitelleet niitä jonkin verran sekä panneet tavaraa pakettiin. Vaikka on ongelmia, niin kyllä Kiuruvedellä on tehty hyvääkin. Toivonen sanoo Kiurutimberin työntekijöiden olevan yksimielisiä ja ymmärtäväisiä sen suhteen, että miksi lakossa ollaan. – Muutamana päivänä käytiin vahtimassa, mutta sen jälkeen ei ole koettu sitä enää tarpeelliseksi, koska meillä on sen verran pieni ja tiivis työyhteisö
17.01.2020 Kiuruvedellä veljeä ja setää kaivaten Matti Satu perheineen Ari ja Marita Tarja Terhi ja Janne Tuire sukulaiset ja ystävät Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Jumala ottaa meidät aina vastaan kaikkine tunteinemme ja kokemuksinemme. lounas (7 €) ja kirkkokahvit. Sijaisena aloittaa 10.2 Linda Sijaisena aloittaa 10.2 Linda Hyytiäinen p. raamattupiiri. dilla. lassa. klo 17.30 To 6.2. misalissa. klo 15 Pe 7.2. Loukkaavia sanoja ja tekoja on syytä pyytää anteeksi, mutta ei sitä, että olemme näyttäneet tunteemme tai kertoneet miltä sisimmässämme tuntuu. NUORISOTYÖ NUORISOTYÖ Isostoiminta la 8.2. 70 v. Ke 12.2. klo 12 Ti 11.2. Sydän itkee kaipuuta, ikävää, enää muiston helmet kimmeltää. To 6.2. pappilassa. kuoron harjoitukset, iso sali. klo 13 klo 13 Tihilän kinkerit Yrjö Tihilän kinkerit Yrjö ja Seppo Vartiaisella Alatalo ja Seppo Vartiaisella Alatalo Pyhännäntie 2937. klo 19 klo 19 Pihlajamäen kinkePihlajamäen kinkerit, Tuomo Saastamoisella, rit, Tuomo Saastamoisella, Hakkio Lumiperäntie 680 Hakkio Lumiperäntie 680 (Kuusinen, Pirkkalainen). To 13.2. klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, iso sali. Rakkaamme Pertti Mikael KAUPPINEN s. (KuusiRapakkojoentie 70. tyksen kirkkopyhä. Jumala kutsuu meitä rehelliseen ja aitoon suhteeseen kanssaan, vaikka se tarkoittaisi hänen syyttämistään tai epäilemistään tai sitä, että meillä on tuotavana vain kaunaa ja pettymystä, vihaa tai epämääräistä pahaa oloa. klo 18 KirkkoKe 5. En olisi arvannut, että opin viime syksyn johtamiskoulutuksessa niin paljon myös tunteista. To 6.2. www.kiuruvedenseurakunta.fi www.kiuruvedenseurakunta.fi puh. helmikuuta 2020 Ke 5.2. To 13.2. klo 10 klo 10 Messu, HerättäjäMessu, HerättäjäYhdistyksen kirkkopyhä (l. Vastuuryhmä: Pirkkalainen). klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. Tyyne Lyydi Ratinen 84 v. paikka. Hänen kasvojensa ja tahtonsa etsiminen on tie rauhaan ja iloon. Tikkanen 18.12.1935 Kiuruvesi 06.01.2020 Iisalmi Jäi ahkera työsi muistoksi meille, hyvän sydämesi ohjeet elämän teille. Vastuuryhmä: Herättäjä paikallisosasto. hiippakuntaOikarinen, s. Runebergin virren sanoin: ”Me saimme totuutesi kirkkaana sanassa. DIAKONIA DIAKONIA Diakoni Tanja Reinikainen Diakoni Tanja Reinikainen on virkavapaalla 1.2-31.7. klo 1012.00 päiväkerhotiloissa. Siunaus toimitettu läheisten saattamana. Rakkaudella kaivaten Arja Ari ja Merja lapsenlapset perheineen sukulaiset ja ystävät * KIITOS juhlahetkistä ja arjen auttamisesta! Hyvää ystävänpäivää 14.2. Su 9.2. klo 19 klo 19 Niemiskylän kinkerit Niemiskylän kinkerit Kaisa Kämäräisellä KalliokyKaisa Kämäräisellä Kalliokyläntie 970. klo 17.30 ArkiretriitArkiretriitti pappilassa. klo 12 Isostoiminta la 8.2. Jos pyydämme anteeksi tunteitamme, vaikkapa suuttumista, kyyneleitä tai innostumista, niin se on sama kuin pyytäisimme anteeksi olemassaoloamme. Lämmin kiitos osanotosta. Su 16.2. Pertti Mikael Kauppinen Pertti Mikael Kauppinen 70 v. mattupiiri, takkahuone. klo 12 Lähetyspiiri, Lähetyspiiri, takkahuone. monitoimisalissa. klo 12 MatonkuMatonkuteenleikkuupiiri Rinnekoteenleikkuupiiri Rinnekodilla. hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen, dekaani Sakari Häkkinen, Pirkkalainen). Usein se, että hyväksymme toisen ihmisen hänen kaikkine tunteineen, helpottaa hänen oloaan parhaiten sen sijaan, että yrittäisimme muuttaa hänen tunnetilaansa itsellemme mieleiseksi. Jos meillä olisi tuon ihmisen temperamentti, persoonallisuus ja kokemusmaailma, niin tuntisimme ja reagoisimme samalla tavoin. rinen). Ti 11.2. Jumala ei odota, että muuttuisimme ensin jotenkin paremmiksi, vaan että hänen käsittämätön rakkautensa saa sulkea meidät syliinsä, uudistaa meitä ja hoitaa sisäisiä haavojamme – välillä pitkän prosessin ja ammattiavunkin kautta. klo 15 Ke 5.2. nen, Pirkkalainen). Yhdistyksen kirkkopyhä (l. Sinä aina muistit ja huolta kannoit, et paljon pyytänyt vaan kaikkesi annoit. Srk-kerho, iso sali. Runot tulkitsevat tunteita ja esimerkiksi Maamme-laulun kuuleminen herkistää mielen. Oma kassi mukaan! lassa. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 5. Monet konfliktit johtuvat siitä, ettemme osaa kohdata toistemme tunteita, vaan vähättelemme niitä. Levoton, ahdistunut tai turvaton olo on kutsu rukoukseen, ei merkki siitä, että Jumala olisi piittaamaton meitä kohtaan. On läsnä autuutesi rakkaassa Pojassa. Ma 10.2. MIRITA HÄYRYNEN Kiuruvesi-lehden digitaalinen näköislehti käytössä maksutta tämän viikon ajan.. läntie 970. Kristittyinä saatamme ajatella, että Jumala hyväksyy vain lempeät ja lämpimät tunteet. Jumala on aina suurempi kuin sydämemme ja tunteemme. klo 12 Ke 12.2. To 6.2. Kuollut Kuollut Tyyne Lyydi Ratinen 84 v. Ti 11.2. (Kuusinen, Pirkkalainen). 0400 988 713. Meidän voi olla vaikea hyväksyä ja käsitellä myös omia tunteitamme. Olet tervetullut! hartaus Usko ja tunteet Usko ja tunteet T änään keskiviikkona vietetään Runebergin päivää. ja 12.2. klo 13 Ruoka-avun Ruoka-avun jakopäivä työttömien ruokajakopäivä työttömien ruokalassa. helmikuuta 2020 6 Keskiviikko 5. 017 7700 421 seurakunnat kuolleet perheuutiset Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kaunokirjallisuutta lukemalla pääsemme sukeltamaan toisten ihmisten sielun maisemaan. klo 11.30 klo 11.30 Ry:n seurat, iso Ry:n seurat, iso sali. klo 10Perhekerho to 6.2. Saatamme ihannoida viileän asiallista käytöstä, joka voi kuitenkin herättää toisissa turvattomuutta: ”Koskaan ei voi tietää mitä tuonkin mielessä liikkuu”. sali. Toinen on uskossaankin rauhallisempi, toinen räiskyvämpi, joku herkempi ja joku pohdiskelevampi. Se ei ole totta. ti pappilassa. Silloin ärtymys tai suru helposti vain kasvaa. (OikaPyhännäntie 2937. Su 9.2. klo 12 pappilassa. klo 18 klo 18 HiippakuntavaltuusHiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten ja ton maallikkojäsenten ja kirkolliskokouksen maallikkirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalit monitoikoedustajien vaalit monitoimisalissa. Hyytiäinen p. Pe 7.2. Aune ja Viljo Kärkkäinen Su klo 11 jumalanpalvelus, Janne Humaloja ym. klo 10 klo 10 Messu, RauhanyhdisMessu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Lämmin kiitos osanotosta. klo 15 Rinnekodin Rinnekodin raamattupiiri. klo 18 pappilassa. Isko ke 12.2. (Oikarinen). Rukouksessa voimme saada myös uutta näkökulmaa, asennetta ja Kristuksen mielenlaatua, niin että meistä kasvaa armollisia ja toisia siunaavia lähimmäisiä inhimillisyyttä unohtamatta. takkahuone. Rakkaamme Tyyne Lyydi RATINEN o.s. 0400 988 713. Su 16.2. Helposti saatamme ajatella, että joku ihminen esimerkiksi ylireagoi jossain tilanteessa, mutta tunteet ovat aina oikeutettuja. klo 13 Ma 10.2. PERHETYÖ PERHETYÖ Perhekerho to 6.2. on virkavapaalla 1.2-31.7. Oikarinen, s. klo 18 pappiIsko ke 12.2. Soi kirkonkellot hiljaa yli talvisen kirkkomaan, sinne saatamme Äitimme rakkaan Isän vierelle nukkumaan. Oma kassi mukaan! Ti 11.2. klo 11.30 klo 11.30 Herättäjän päivän Herättäjän päivän seurat (Häkkinen, Hyytiäiseurat (Häkkinen, Hyytiäinen, Lappalainen) srk-talon nen, Lappalainen) srk-talon isossa salissa, alussa keittoisossa salissa, alussa keittolounas (7 €) ja kirkkokahvit. 017 7700 421 puh. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka. Me emme saa ahtaa toisiamme muotteihin, vaan jokainen on oma persoonansa myös suhteessaan Vapahtajaan. klo 12 Invalidikerho Invalidikerho monitoimisalissa. 6 Keskiviikko 5. Voimme luottaa hänen lupauksiinsa ja etsiä hänen sanastaan niin tunteiden kirjoa kuin hänen rakkauttaankin, joka ei kysy olemmeko me sen arvoisia. 12.00 päiväkerhotiloissa. ja 12.2. klo 12 Ma 17.2. Ma klo 13 ruokajakelu Puistonkulmalla Ti klo 12–14 rukous ja yhteys päivähetki, temppelin alakerta Ti klo 18 Raamattupiiri ja rukousilta www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 15 Naisten raaNaisten raamattupiiri, takkahuone. On hänen sydämensä hyvyyttä tulvillaan, kun meidät omiksensa hän ottaa armossaan” 186:2. 29.09.1949 Kiuruvedellä k. 2020! tv. klo 13 klo 13 Ryönänjoen kinkerit Ryönänjoen kinkerit Anna ja Matti Lappalaisella Anna ja Matti Lappalaisella Rapakkojoentie 70. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 17.2. Kenties mitätöimme suuttumuksen selittämällä asian väärinkäsitykseksi tai vetoamme järkisyihin, syyllistämme tai syyllistymme toisen mielipahasta. Herättäjä paikallisosasto. (Kuusinen, Pirkkalainen)
Lisämaksullisilla retkillämme tutustumme niin taiteen, arkkitehtuurin kuin luonnon nähtävyyksiin. helmikuuta 2020 tapahtuma HIIPPAKUNTADEKAANI, teologian tohtori Sakari Häkkinen (kuvassa) Kuopiosta on vieraana Kiuruvedellä 9. Lähde kanssamme uutuusmatkallemme Lloret de Mariin Costa Bravan rannikolle Espanjaan. Yhdistyksen päämääränä on tukea ja rohkaista ihmisiä elämään kristittyinä. Kaupunki oli alun perin pieni kalastajakylä ja nykyään se on kasvanut suosituksi lomakohteeksi, joka tunnetaan hyvin hoidetuista rannoista, erinomaisesta ruuasta ja vilkkaasta yöelämästä. --2255% % --2255% % ALE voimassa LA 4.2. Ale myös Kalevala Koruista! -40%. Kellopuodin -Ei koske korjauksia, tarjousja tilaustuotteita -Ei vaihtoeikä palautusoikeutta. helmikuuta, jolloin seurakunnassa vietetään Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhää. Lähde mukaan Ykkösmatkojen uutuusmatkalle! Hintaan sisältyy: 8 päivää (ma-ma) /hlö /hlö 945€ 945€ Sakari Häkkinen Herättäjän päivään Kiuruvedelle seurakuntatalolla. Paikallinen ruoka kuten tuore kala on erinomaista ja maistamisen arvoista. 7 Keskiviikko 5. Häkkinen saarnaa messussa ja on mukana seuroissa IHANA UUTUUSMATKAMME – LLORET DE MAR, Costa Brava IHANA UUTUUSMATKAMME – LLORET DE MAR, Costa Brava Matkanjärjestäjätunnus: 2109/05/Mj -lehden lukijamatka 5.-12.10.2020 -lehden lukijamatka 5.-12.10.2020 Ajurinkatu 20, 70110 Kuopio Avoinna arkisin klo 9-17 Varaukset Ykkösmatkat Bussikuljetus Kiuruvesi – Helsinki-Vantaan lentoasema – Kiuruvesi Lentomatka Helsinki – Barcelona – Helsinki Finnairin suoralla lennolla Lentokenttäkuljetukset perillä kohteessa 7 yön majoitus Lloret de Marissa Hotelli Rosamar Spassa**** jaetussa 2-hengen huoneessa Puolihoitoruokailut (aamiainen ja illallinen) Kävelykierros Lloret de Mar Marimurtran puutarha-retki Matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta 1-hengen huone 200€ / hlö Ruokajuomat päivälliselle 017 3863 223 tai myynti@ykkosmatkat.. Herättäjä-Yhdistyksen perustehtävänä on huolehtia siitä, että Siionin virsiä veisataan ja seuroja pidetään. Halutessasi voit kuljeskella vanhan kaupungin viehättävissä kortteleissa ja pysähtyä nälän yllättäessä johonkin paikallisista tapas -ravintoloista. Kirkkopyhän järjestelyistä vastaavat Kiuruveden seurakunta ja Herättäjä-Yhdistyksen Kiuruveden paikallisosasto. Lloret de Marin rannoilla voi keskittyä rentoutumiseen tai kulkea useilla kauniilla vaellusreiteillä merimaisemissa. Messun jälkeen ennen seuroja on seurakuntatalolla kirkkokahvit ja keittolounas. asti 2 HANNUN SYNTTÄRIT! Kaikki tuotteet -25% ALE MYÖS VERKKOKAUPASSA koodilla: -25% HANNU25 --4400%% --4400% % Tervetuloa synttärikahveille Vieremälle! Hannun SYNTTÄRIALE TO-LA Katso lisää synttäreistä Facebook sivulta. Seuroissa puhuvat myös lehtori Liisa Lappalainen ja pastori Pasi Hyytiäinen. Myös merenkulkumuseo vanhan kaupungin sydämessä on vierailemisen arvoinen. Eikä varauksia! -Alennus voimassa myymälässä to 6.2.la 8.2 --4400% % KAIKKI varaston normaalihintaiset tuotteet P.S
Tie Iisalmesta Kuopioon vei syksyllä 2019. Sanna sanoi kaiken kansan läsnäollessa: Tahdon! KIURUVEDELLÄ asuvan äidin, Kerttu Jääskeläisen, tytär Sanna Jääskeläinen oli työkeikalla Helsingissä Love Me Do -häämessuilla 200 muun näytteilleasettajan kanssa tammikuussa. Vuonna 2014 alkanut savolaisseurojen talvinen muikkujuhla keräsi seurojen jäseniä ystävineen salintäydeltä, kaikkiaan 170, ilmoittaa Ylä-Savon seuran puheenjohtaja Kaija Pulli. 8 Keskiviikko 5. – Olen viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Kiuruvedellä, muutin Iisalmeen opiskelemaan liiketaloutta 2010. – Siinä vaiheessa suuni loksahti auki. päivänä tammikuuta. Kosinta ylitti valtakunnan median huomion. – Tämän vuoden teemana Zannassa on ympäristöystävällisyys ja kotimaisuus. Perheeseen kuuluu Joonas Hallmanin lisäksi 8-vuotias tytär Jasmin sekä Joonaksen 4-vuotias poika Mahti. – Meitä kiuruvetissyntyisiä oli pöydällinen, kertoo Pirjo Hintsanen. Hänen lopetettuaan laulunsa kaikki tanssijat antoivat minulle ruusun, joten niitä tuli aikamoinen määrä! Myös mieheni ojensi minulle ruusun ja sanoi ihania asioita, jonka jälkeen hän polvistui ja kaivoi taskustaan maailman kauneimman sormuksen ja minä sanoin kuuluvalla äänellä TAHDON! Tämän jälkeen Suvi ja Mikael lauloivat Sannalle ja Joonakselle ja pariskunta tanssi kaikkien edessä. Paikalla olivat Iltasanomat ja Mtv3 ja kosinta ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Salamavalojen ääni oli huumaava. Vaatteiden kokoluokitus on laaja ja Sanna Jääskeläinen rohkaisee asiakkaita löytämään omalle vartalolleen sopivia asuja. Olen pohjoismaiden ainoa Irregular Choice -kenkien jälleenmyyjä ja toiminta kasvaa vähitellen. Hämmästyin todella, kun tanssijat kuitenkin jäivät minun osastoni ympärille, Sanna Jäskeläinen kertoo. Hänelle tulee jatkuvasti pyyntöjä erilaisiin tapahtumiin ympäri Suomea ja välillä hän käy markkinoimassa verkkokauppaansa. Tämänvuotiseen juhlaan oli saatu tietokirjailija Hannu Pesonen kertomaan kenraalikuvernööri Pietari Brahen toiminnasta Suomessa erityisesti savolaisten näkökulmasta. Heti kun Suvi ja Mikael lopettivat laulamasta, alkoi kuulumaan Elviksen Can’t Help Falling In Love ja Sanna tunnisti välittömästi miehensä äänen. Valikoimaan tulee lisää laadukkaita, Suomessa valmistettuja, pienyrittäjien valmistamia tuotteita. Sanna Jääskeläinen toeutti pitkäaikaisen haaveensa ja perusti vuonna 2017 vaateliike Zannan Iisalmen Torikulmaan. VOE tokkiisa! Muikkuja! -savolaisseurojen talvinen muikkujuhla järjestettiin jo seitsemännen kerran hakaniemeläisessä Paasiravintolassa 25. Me kuulijat vakuutuimme kreivi Brahen kyvykkyydestä. Zannan mallisto koostuu naisten juhla -ja arkivaatteista sekä erilaisista asusteista. Monenlaisia uudistuksia toteutetVoe tokkiisa! Muikkuja! Jo seitsemännen kerran Toimittaja Hannu Pesonen kertoi Pietari Brahesta savolaisseurojen muikkujuhlassa.. helmikuuta 2020 PUHEENAIHE ex-kiuruvetinen KAIJA PULLI JAANA SELANDER Sanna sanoi tahdon! HÄÄMESSUT Kiuruvetisjuurinen Sanna Jääskeläinen sai kokea ikimuistoisen kosinnan Love Me Do -häämessuilla tammikuussa, kun Joonas Hallman kosi häntä. Ympärillä oli todella paljon ihmisiä, kaikilla kamerat tai kännykät kädessä. Kengät ovat vieneet Sanna Jääskeläistä mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. – Haluan saada ihmiset loistamaan ja tuntemaan itsensä ihaniksi. Joonas oli kutsunut kaikki lähimmät ystävät ja sukulaiset seuraamaan tapahtumaa livenä salaisen Facebook-ryhmän kautta. Käytävää pitkin saapui lisää tanssijoita, ensin naisia hääpuvuissaan ja sitten joukko miehiä juhlapuvut päällä. – Erittäin mielenkiintoinen esitys valotti "kreivinaikaa" monelta kantilta. – Merkkejä löytyy useita kymmeniä ja liikkeeni erikoisuus on ehdottomasti kengät, jotka poikkeavat valtavirrasta. Kappaleen edetessä tuli käytäviä pitkin tanssijoita teeman mukaisesti pukeutuneina. Hän opiskelee työn ohessa yritysjohtamista. Olen aina halunnut tehdä vähän erilailla kuin muut. Keväällä Zannan valikoima kasHÄÄMEESUILLA Joonas Hallman kosi näyttävästi Sanna Jääskeläistä. – Messuilla aina sattuu ja tapahtuu, enkä tässäkään vaiheessa osannut epäillä mitään. Tapahtui niin, että Suvi Aalto ja Mikael Konttinen aloittivat laulamaan Kaunottaresta ja Hirviöstä tuttua sävelmää. Maahantuon myös itse persoonallisia vaatteita, joista ei puutu iloa ja säihkettä. Puruveden muikut ovat tietysti keskeisessä osassa tilaisuudessa, mutta ennen ruokailua tarjotaan hengenravintoa. – Hauskaa oli se, että vuoden 1963 ylioppilaita oli läsnä kuusi kappaletta eli noin 20 prosenttia elossaolevista. – Kosinnan jälkeen livahdimme yläparvelle nauttimaan shampanjaa. Sanna Jääskeläinen oli Suomen suurimmilla häämessuilla puvustamassa häämuotinäytöksen malleja, myymässä ja esittelemässä tuotteitaan, kenkiä ja mekkoja,tuleville hääpareille ja heidän läheisilleen. Lähimmät tuotteet tulevat suoraan Varkaudesta. Lopuksi – todella pitkän ajan kuluttua tai ainakin se tuntui siltä – puolisoni saapui luokseni. SANNA JÄÄSKELÄINEN (31) on yrittäjä ja perheen äiti
Siilinjärvellä ovat keskimääräisesti laskien myös Pohjois-Savon suurimmat maitotilat. Vuosikokouksessa palkittiin myös viime vuonna ansioituneita kauppoja. – Otan muutenkin yrityksenä kantaa itselleni tärkeisiin asioihin, kuten muun muassa vähemmistöjen oikeuksiin. Heiskanen on vuosien mittaan osallistunut lukuisiin ketjun kehityshankkeisiin ja johtokunnan työskentelyyn edistämällä ketjun yhteisiä tavoitteita. Tilojen lukumäärä vähentyi eniten Kuopiossa 10 prosentilla (21 tilaa) ja Vieremällä 12 prosentilla (11 tilaa). Kiuruvedellä tuottajia oli vuonna 2018 kaikkiaan 116, maitoa tuotettiin 56,9 miljoonaa litraa. > Nimi: Sanna Jääskeläinen, 31 vuotta. Tänä vuonna osallistumme esimerkiksi Helsinki Pride -tapahtumaan. Heiskanen on toiminut jo aiemmilla kausilla johtokunnan jäsenenä. AL EJA N DR O LO RE N ZO PH OT O G RA PH Y JAANA SELANDER. Lapinlahdella ja Siilinjärvellä maidontuotanto kasvoi edellisvuodesta; muissa kunnissa tuotanto oli laskeva. – Vuonna 2019 myönnettiin investointiavustuksia PohjoisSavossa lypsykarjanavettojen rakentamisen ja peruskorjaamiseen 28 investoinnille yhteensä 8,1 miljoonaa euroa. TIINA KILVENSALMI Kiuruvesi toiseksi suurin maidontuottaja JAANA SELANDER Kiuruvedellä maidontuotanto jatkuu vahvana ja vakaana. Myös Kiuruvesi säilytti toisen sijansa 56,9 miljoonan litran tuotannolla. Kuopiossa tuotettiin maitoa viime vuonna 72,6 miljoonaa litraa. Kiuruvedellä maidontuotanto väheni vuodessa liki miljoona litraa, tuottajia lopetti kahdeksan. Vuosikokouksessa valittiin johtokunnan jäsenet vuodelle 2020. Zannassa ei tarvitse mahtua muottiin ja jokaisella on lupa olla upea! KIURUVESI on Jääskeläiselle rakas kotikaupunki. Siilinjärveläisen maitotilan keskituotos oli viime vuonna 550 000 litraa. Johtokunta on Lantmännen Agro kauppiaiden valitsema luottamuselin ja on osa yhteistä ketjutoiminnan kehittämistä. Veljekset Heiskasella on viisi kauppaa Pohjois-Savossa Vieremällä, Suonenjoella, Kiuruvedellä, Iisalmessa ja Siilinjärven Toivalassa. KUOPIO on edelleen valtakunnan ykköskunta maidontuotannossa. Ansioituneita reLantmännen Agro -ketjun johtoon Arto Heiskanen hukaupan yhteistyön starttaajina palkittiin Veljekset Heiskanen Oy. – Äitini asuu Kiuruveden keskustassa, näemme joka viikko, myös sukulaisia ja ystäviä asuu Kiuruvedellä. Vuoden 2019 lopussa maitoa toimitti meijeriin 797 tilaa, kun edellisvuonna määrä oli 869 tilaa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen maaseutuasiantuntija Juha Ikäheimon mukaan luopuvien tilojen korvaamiseksi tarvitaan uusia investointeja. tiin hänen aloitteestaan, muun muassa postinkulku sujui 1600-luvulla nopeudella, jota voi vain ihmetellä. > Koti: Asuu Iisalmessa, kotoisin Kiuruvedeltä, äiti Kerttu Jääskeläinen, isä Teuvo Jääskeläinen. helmikuuta 2020 kuka. Tapahtuman järjestämiseen ovat osallistuneet Helsingin Rantasalmi-seura ry, Helsingin Ristiinaseura ry, Helsingin SavonlinnaSeura ry, Kiuruvesi-seura ry, Savolaisen Osakunnan Seniorit ry, Ylä-Savon seura ry. Mainittakoon, että Pietari Brahe oli tunnettu herkkusuu ja kulinaristi. Ketjun yhteiseen tekemiseen erityisen paljon työpanostaan antaneelle Arto Heiskaselle myönnettiin myös ”Aina valmiina auttamaan” -erityismaininta. 9 Keskiviikko 5. Tämä on selvästi enemmän kuin vuonna 2018, jolloin lypsykarjanavetoille myönnettiin investointiavustusta 3,6 miljoonaa euroa 25 hankkeelle, Ikäheimo toteaa. > Työ: Yrittäjä, vaateliike Zanna Iisalmessa, perustettu vuonna 2017. Paasiravintolan järjestelyjen ansiosta muikkujonot etenivät sutjakasti ja voissapaistettuja kaloja riitti santsikierroksille ja vielä kotiinvietäviksi halukkaille. Maitotilojen vähenemisestä huolimatta maitoa tuotettiin Pohjois-Savossa 14,2 prosenttia koko Suomen tuotannosta. Myös Kaavilla, Keiteleellä ja Tervossa maitotilojen määrä väheni yli 10 prosentilla vuoteen 2018 verrattuna. KAUPPIAS Arto Heiskanen (kuvassa) Veljekset Heiskanen Oy:stä on valittu Lantmännen Agro -ketjun johtokunnan puheenjohtajaksi. – Tyytyväinen juhlaväki suunnisti tahoilleen. Uusia lypsykarjanavetoita on syntymässä Ikäheimon arvion mukaan Pohjois-Savoon lähivuosina kohtuullisen hyvin. Ensi vuonna taas tavataan vanhoja tuttuja ja toivotaan uusia savolaisia mukavaan juhlaan. Pohjois-Savossa toimitettiin meijeriin maitoa viime vuonna 322,9 miljoonaa litraa, joka on 1,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018, jolloin vastaava luku oli 326,7 miljoonaa litraa. Kiuruveden Iskelmäviikon ja Savonlinnan oopperajuhlien liput ynnä muut voitot löysivät omistajansa. Maineen, arvostuksen ja vaurauden kerryttämisen ohella hän keräsi noin 600 ruokareseptiä. Mustikkakukon ja kahvin jälkeen jaksettiin jännittää arpajaisten huipentumaa. > Perhe: Joonas Hallman, miesystävä, 8-vuotias tytär Jasmin ja Joonaksen 4-vuotias poika Mahti. Voe tokkiisa! Muikkuja! Jo seitsemännen kerran vaa kotimaisilla, kierrätyskankaista valmistetuilla erikoistuotteilla, kuten laukuilla. Myös maitoa tuottavien tilojen määrä jatkoi vähenemistään. Naisten juhlaja arkivaatteita, asusteita. Lantmännen Agro -ketjuun kuuluvien kauppiaiden yhdistyksen, Maatalouskauppias yhdistys ry:n, vuosikokous pidettiin tammikuun lopulla Vantaalla. Pohjois-Savon osuus oli viime vuonna koko Suomen maidontuotannosta 14,2 prosenttia
ALUESAIRAALAN terveyskampushanke koostuu sairaalan Aosan, joka on rakennettu 1950-luvulla, ja C-osan (rakennettu 1990-luvulla) peruskorjauksesta vuosien 2017–2022 aikana sekä B-osan (rakennettu 1970-luvulla) purkamisen (arvio purulle 2022) ja nykyisen pysäköintialueen kohdalle rakennettavan uudisosan rakentamisesta. Uudisrakennus tulee olemaan osa Ylä-Savon soten Iisalmen terveyskampusta, jossa sosiaalija terveyspalvelut keskitetään lähelle toisiaan Riistakadun molemmille puolille. Koska uudisrakennus tulee sairaalan nykyisen parkkipaikan tilalle, muuttuu myös asiakkaiden pysäköinti. UUDISRAKENNUKSEN rakennusvaiheen aikana kaikki palvelut ovat koko ajan toiminnassa ja suurin osa tavanomaisilla paikoillaan. 10 Keskiviikko 5. le pysäköintialueille. Aiemmin yritys on toteuttanut muun muassa Nilsiän ja Polvijärven terveyskeskukset ja ollut mukana Kuopion yliopistollisen sairaalan hankkeissa. Ylä-Savon soten tavoitteena on tilankäytön ja toiminnan tehostaminen, toimintojen liittäminen toisiinsa, uusien toimintamallien kehittäminen sekä asiakkaiden palvelutarpeen huomiointi myös tulevaisuudessa. – Emme pysty vastaamaan Kiuruveden osalta, joten paras tietolähde tässä on kuntayhtymän johto, Muiniekka sanoo. Jatkossa autonsa voi pysäköidä terveyskeskuksen taakse hammashoitolan parkkiin tai Meijerikadun molemmilla puolilla olevilYLÄ-SAVON SOTE Iisalmen terveyskampuksella alkoivat uudisrakennuksen rakennustyöt. Uudisrakennus valmistuu syksylle 2021 AKU LAATIKAINEN TYÖMAA Terveyskampuksen uudisrakennuksen projektinjohtourakoitsijana toimii Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy. – Reilu isoveli tukee ja auttaa pienempiään, eikä pihistä viimeisiä eväsrahoja. Uudisrakennus kuuluu terveyskampuksen kakkosvaiheeseen. – Hanke etenee vaiheittain ja vaikutuksetkin tulevat vaiheittain. Tämän lisäksi vielä tulee laitteiden ja kalusteiden kustannus yhteensä noin 3,6 miljoonaa.. Tiettyä varovaisuutta on kuitenkin noudatettava, sillä heti vieressä on aidattu työmaa-alue, johon on pääsy kielletty. Lisäksi asiakasja henkilökunnan pysäköintiä varten rakennetaan joko pysäköintialue tai -talo. Sinne sijoitetaan päivystys, röntgen, leikkaustoiminta ja laboratorio sekä toiminnan tukipalveluita, kuten välinehuolto. Suurin osa soten työpaikoista on Iisalmessa ja monet terveyskampuksen sijainnin tuomat edut hyödyttävät eniten Iisalmea, Kokkonen toteaa. Lisäksi Riistakadulle sairaalan viereen tulee 30 km/h nopeusrajoitus. Asiakkaille vapautuu tilaa, koska Ylä-Savon soten henkilökunnan autot siirretään muualle. Sinne tulevat päivystys, röntgen, leikkaustoiminta ja laboratorio. Lisäksi Kokkonen peräänkuuluttaa Iisalmen kaupungilta reilua isoveli-henkeä. Nousevan sotemaksun takia Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk.) pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, ettei hankkeessa tulisi mitään ylimääräisiä kuluja tai asioita, joita ilmankin pärjättäisiin. Sen sijaan saattoliikenne säilyy ennallaan, eli sairaalan oven eteen pystyy tuomaan sairaalassa asioivan henkilön ja hakemaan hänet siitä myös pois. Sitä ennen Iisalmen kaupunki teki peruskorjauksia, joiden myötä osastopalvelut ja poliklinikat muuttivat terveyskeskuksen tiloihin. Hanke aiheuttaa poistojen kasvamisen kautta tulosvaikutuksen ja lisäksi tulee alaskirjauksia purettavien rakennusten osalta. Jokunen vuosi sitten ensimmäisessä vaiheessa sairaalarakennukseen peruskorjattiin tilat mielenterveyspalveluille. Hanke nostaa Kiuruveden sotemaksua AIVAN ilmainen Ylä-Savon soten terveyskampushanke ei suinkaan ole, sillä esimerkiksi Kiuruveden sotemaksu tulee nousemaan hankkeen myötä. Ylä-Savon Sote -kuntaytymähallituksen kiuruvetinen jäsen Sisko Toivanen (kesk) laskee, että kustannusarvio kokohankkeelle oli marraskuussa 2019 noin 30 miljoonaa euroa, josta on jo osa valmistunut. TERVEYSKAMPUKSELLA on luvassa vielä kolmaskin vaihe, kun nykyisen sairaalarakennuksen peruskorjaus ja osittainen purkaminen suoritetaan vuosina 2021 ja 2022. – Lausunnossaan Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän strategiasta Kiuruveden kaupunginhallitus näki Iisalmen sairaalainvestoinnin strategisena siten, että sillä tulee turvata niiden palvelujen säilyminen seudullisena, palveluilla on muutoin uhka siirtyä Kuopioon, jatkaa Muiniekka. Vaikutus on yhdenmukainen omistuksen suhteessa kaikille kuntayhtymän jäsenkunnille. Lisäksi vuosina 2023–2024 valmistuvat vieläuudet pysäköintialueet asiakkaille ja Ylä-Savon soten henkilökunnalle. Tämän jälkeen rakennuksessa on tilat sosiaalityölle, kotihoidolle ja kuntoutukselle. KAUPUNGINJOHTAJA Jarmo Muiniekka sanoo, että kuntayhtymällä on teetetty laskelmia kustannusvaikutuksista palveluhintoihin. Uudisrakennuksen arvioitu kustannus olisi 17,2 miljoonaa ja peruskorjauksen osuus 7,4 miljoonaa. helmikuuta 2020 TALOUS JA POLITIIKKA IISALMEN sairaalan parkkipaikalla alkoi maanantaina myllerrys, kun uudisrakennuksen rakennustyöt käynnistyivät. – Kovaa taloutta olisi hankkeessa pidettävä. Uudisrakennuksen on määrä valmistua syksyllä 2021. Soteuudistuksen keskeytyminen on ajanut kunnat ja kuntayhtymät, kuten myös sairaanhoitopiirit kilpavarustelun tilaan – se ei ole yhtään hyvä asia niukkenevien resurssien vuoksi, Kokkonen sanoo
Kaikille osallistujille pieni lahja mukaan. 40 €, volyymiripset 60 €, kun varaus tehdään tapahtuman yhteydessä. Pitopalvelu tarjoilee pientä purtavaa esittelee Asematie 11, 74700 Kiuruvesi puh. PITOPALVELU Yrittäjäntie 1 Kiuruvesi 0500 751 868 www.pitopalveluluna. FI 044-7005 117 HIUKSET & KAUNEUS Kukkomäentie 17 Kiuruvesi 044 700 5117 www.hurmaus. C O M H E L L O @ R E A L L Y G R E A T S I T E . Magneettiripset -20% Mahdollisuus testata ripsiä ja uutta magneettieyelineria. YLÄ-SAVON SOTE ja kalusteiden kustannus yhteensä noin 3,6 miljoonaa. 40 €, volyymiripset 60 €, kun varaus tehdään tapahtuman yhteydessä. PITOPALVELU Yrittäjäntie 1 Kiuruvesi 0500 751 868 www.pitopalveluluna. Tarjous: säärten ja kainaloiden sokerointi yht. FI 044-7005 117 HIUKSET & KAUNEUS Kukkomäentie 17 Kiuruvesi 044 700 5117 www.hurmaus. Pitopalvelu tarjoilee pientä purtavaa esittelee Asematie 11, 74700 Kiuruvesi puh. 045 2286 383 URMAUS HIUKSET & KAUNEUS Kukkomäentie 17, Kiuruvesi WWW . klo 17.30-20 Style by Sannassa Illan aikana arvontaa ja hyviä tarjouksia. klo 11.00 14.00 Tule ja jätä tilauksesi, vaikuta minne kuitu rakentuu! Kiuruveden K-Supermarketissa Valokuitu Pop up Asematie 10 Liittymishinta taajamassa 990 € Ota palvelu käyttöön heti tai myöhemmin Kotitalousvähennykseen voi ilmoittaa n. Tarjous: säärten ja kainaloiden sokerointi yht. 11 Keskiviikko 5. Lisämaksu tulee sitten poistojen, lainojen lyhennysten ja korkojen muodossa, Toivanen kertoo. 40 €, volyymiripset 60 €, kun varaus tehdään tapahtuman yhteydessä. klo 17.30-20 Style by Sannassa Illan aikana arvontaa ja hyviä tarjouksia. Hyvinvointihoidot: -Kalevalainen jäsenkorjaus -Kuivakuppaus -Stressipesu-hoito -Äänimalja/sointukylpyhoito -Energiahoito -Puuhengitysohjaus Itsenäinen EVELACE-jälleenmyyjä Annikki Pietikäinen auttaa valitsemaan oikean kokoiset ja hyvin istuvat alusasut. R E A L L Y G R E A T S I T E . klo 17.30-20 Style by Sannassa Illan aikana arvontaa ja hyviä tarjouksia. Vuoden 2022 poistosta 1 000 000 euroa + 700 000 euroa Kiuruveden osuus olisi 289 000 euroa. 700 € Mahdollisuus korottomaan osamaksuun Valokuitu on maailman nopein ja paras nettiyhteys Nostaa kiinteistön arvoa TV-kuva teräväpiirtona Jätä taaksesi ruuhkaiset mobiiliverkot ja siirry valokuituaikaan! savonkuitu.fi/kiuruvesi Lisätietoa: Savon Kuitu puh. PITOPALVELU Yrittäjäntie 1 Kiuruvesi 0500 751 868 www.pitopalveluluna. Pitopalvelu tarjoilee pientä purtavaa esittelee Asematie 11, 74700 Kiuruvesi puh. Kaikille osallistujille pieni lahja mukaan. HURMAUS . 045 2286 383 URMAUS HIUKSET & KAUNEUS Kukkomäentie 17, Kiuruvesi WWW . Kaikille osallistujille pieni lahja mukaan. Poisto käsitellään omistusosuuden suhteessa ja Kiuruveden osuus on noin 17 prosenttia omistuksesta. Ystäväilta ke 14.2.2018 Style By Sanna kertoo kevään 2018 trendeistä ja koko mallisto –15% Kaikki ALE-tuotteet OTA 2 MAKSA 1 Sitovat ilmoittautumiset 9.2.2018 mennessä osoitteeseen jenna.tasso@outlook.com Grimas-meikkejä ja Ekopharma-luonnonkosmetiikkaa. – Hanke rahoitetaan lainalla eli kunnille ei tule suoraan lisäkantoa maksuosuuksiin. Kaikki normaalihintaiset tuotteet -20% ALE-tuoteet 3kpl yhteensä 40€ Style by Sanna Katsaus kevään trendeihin ja väreihin SITOVAT ilmoittautumiset 11.2.2020 mennessä Style by Sannaan 045 228 6383. 045 2286 383 URMAUS HIUKSET & KAUNEUS Kukkomäentie 17, Kiuruvesi WWW . Ystäväilta ke 14.2.2018 Style By Sanna kertoo kevään 2018 trendeistä ja koko mallisto –15% Kaikki ALE-tuotteet OTA 2 MAKSA 1 Sitovat ilmoittautumiset 9.2.2018 mennessä osoitteeseen jenna.tasso@outlook.com Grimas-meikkejä ja Ekopharma-luonnonkosmetiikkaa. Illan aikana varatut hoidot -20%. 050 462 4000 Ystäväilta ke 14.2.2018 Style By Sanna kertoo kevään 2018 trendeistä ja koko mallisto –15% Kaikki ALE-tuotteet OTA 2 MAKSA 1 Sitovat ilmoittautumiset 9.2.2018 mennessä osoitteeseen jenna.tasso@outlook.com Grimas-meikkejä ja Ekopharma-luonnonkosmetiikkaa. – Lainat ja korot vaikuttavat myös osaltaan, mutta niiden suuruuden on arvioitu olevan samaa luokkaa kuin toiminnasta tulevien säästöjen. C O M LA 8.2. Mukaan mahtuu 45 ensimmäistä ilmoittautujaa. HURMAUS . FI 044-7005 117 HIUKSET & KAUNEUS Kukkomäentie 17 Kiuruvesi 044 700 5117 www.hurmaus. Ekopharman kasvojenhoitotuotteet -10% Löydä kosmetologin avustuksella juuri sinulle sopivat tuotteet. Ystäväilta Ystäväilta Ystäväilta Ystäväilta To 13.2.20 20 klo 17.30-1 9.30 Style by Sannassa Tarjolla pientä purtavaa, arvontaa ja ostoksia tehneille pieni yllätyslahja mukaan. Eli 400 000 poistosta Kiuruveden osuus on 68 000,00 euroa. HURMAUS . Säästöjä taas oletetaan tulevan siitä, että nykyisiä vuokratiloja ei tarvita juuri ollenkaan, laboratoriopalvelun maksama tilavuokra on vuodessa noin miljoona euroa ja henkilöstön tilojen sijainti ”saman katon alla” säästää työaikaa ja nopeuttaa hoitokäytäntöjä. helmikuuta 2020 AK U LA AT IK AIN EN Uudisrakennus valmistuu syksylle 2021 Havainnekuva Iisalmen terveyskampuksen uudisrakennuksesta. Tarjous: säärten ja kainaloiden sokerointi yht
Soittaminen ja laulaminen tuovat hyvää oloa itselle ja hyvin todennäköisesti muillekin, Santtu nauraa. Ari Satomaa ja Santti Kärkkäinen ”. Duon lisäksi hän on mukana Hasta la Vista Social Clubissa, Doors of Savossa ja Neuvotteluhuone 2:ssa. Keikkaa on jo heitetty paljon. Ari muutti Kiuruvedelle 14 vuotta sitten. Molemmat kuuntelevat paljon musiikkia monipuolisesti eri genreistä. Bändi soittaa juhlassa covereita esimerkiksi Juicesta Doorsiin. Me soitetaan biisejä, joista itse pidetään. Pitää olla kärsivällinen, koska musiikkia ei opi muuten kuin treenaamalla, eikä tässä ammatissa ole valmis koskaan, Santtu sanoo. Se on pääinstrumenttini bändissämme, Ari kertoo. Kemuista unohtumaton elämys TIINA KILVENSALMI DUO Arpiset haavat soittaa Kiuruvesi-lehden juhlassa muun muassa Doorsin ja CCR:n musiikkia. DUO ARPISET HAAVAT -bändi ei jätä ketään kylmäksi Kiurusalissa lauantaina Kiuruvesi-lehden KIITOSkemuissa. Molempien instrumenttina on myös oma ääni. Soitamme paljon juomalauluja ja tasan tarkkaan emme soita harrasta musiikkia. Ari soittaa Arpiset haavat duon lisäksi Doors of Savossa sekä erilaisissa kokoonpanoissa. – Soitan myös teattereiden lavalla. KVL LEHDEN JUHLA -LEHTI TIINA KILVENSALMI Tässä konsertissa saa ihan vapaasti tanssia, taputtaa, vislata ja laulaa mukana. Seuraavan kerran soitan Iisalmessa teatteriesityksessä lauantaina heti Kiuruvesi-lehden kemujen jälkeen, Ari kertoo. – Tuo soitin on tehty käsityönä ja ainut laatuaan koko maailmassa. Hän on kotoisin Mikkelistä. Santulla on aina kitara kädessä ja hän soittaa jopa televisiota katsellessa mainosmusiikkia. Santtu työskentelee tällä hetkellä musiikinopettajan sijaisena yläkoulussa ja opettaa musiikkia myös kansalaisopistossa. Myös nuorisolippu on hieno juttu, Ari sanoo. Santtu muistaa kuinka hänen nuoruudessaan oli paljon aktiivista bänditoimintaa. Santtu soittaa kitaraa, mandoliinia, pillejä ja buzukia, mikä on irlantilainen kansansoitin. Yksi erikoisimmista soittimista on satavuotias, itävaltalainen matkaharmoni, joka on ostettu Ville Valolta. 12 Keskiviikko 5. Muistan kuinka siistiä oli seurata esimerkiksi Hedelmäpommia ja muita sen ajan suosittuja bändejä, Santtu muistelee. Molemmat aloittivat musiikin harrastamisen lapsuudessa, mutta kunnon kipinä musiikkiin syttyi vasta kolmikymppisenä. Myös Ari opiskelee musiikin perustutkintoa Kajaanissa ja hänkin valmistuu pian muusikoksi. – Jos musiikki kiinnostaa vähänkin, kannattaa hankkia soitin. Se ruokkii innostuneisuutta, kun nuoret näkevät konsertteja ja teatteria näin hienossa ympäristössä ja siitä syntyy positiivinen lumipalloilmiö. Kuvassa vasemmalla Santtu Kärkkäinen ja oikealla Ari Satomaa. Nämä soittimet ovat meidän bändin juttu. Tässä konsertissa saa ihan vapaasti tanssia, taputtaa, vislata ja laulaa mukana. Ari soittaa myös erilaisia puhallinsoittimia, kuten munniharppua ja kazoota, joka on sorsapillin tapainen pieni soitin. ARI ja Santtu haluavat kannustaa nuoria musiikkiharrastuksen pariin. – Tavoitteeni on ymmärtää musiikkia oikeasti syvemmin. Kiitos kuulunee kansalaisopistossa opettaneelle Heikki Komulaiselle. Rohkeimmat saavat tulla tanssimaan vaikka lavalle, Ari ja Santtu kannustavat. – Nuorisotalolle ei tahtonut saada bändien treenivuoroja, kun tilat oli niin kovassa käytössä. Myymme keikkoja baarikeikoista koiranulkoilutuskeikkoihin. Hänen isänsä puolen suku on kanttorisukua. Viimeksi hän oli mukana 50-luvun konsertissa. – Soitamme hauskaa musiikkia erikoisemmilla soittimilla. Duo Arpiset haavat toivottaa kaikki tervetulleeksi Kiuruvesi-lehden paikallislehtikilpailun voittoa juhlistavaan KIITOSkemuihin. SANTTU valmistui viime vuonna muusikoksi Kajaanin konservatoriosta. Muusikkojen, Ari Satomaan ja Santtu Kärkkäisen, yhteinen bänditaival alkoi erikoisista soittimista. – Tulkaahan nauttimaan erilaisesta elämyksestä. Santtu on mukana monessa bändissä. Bändi tarjoaa unohtumattoman elämyksen soittaen ja laulaen. Molemmat olivat kiinnostuneita kansansoittimista ja niinpä miehet perustivat viime keväänä Duo Arpiset haavat -bändin. Musiikki on kyllä terapiaa. Yleisön toivotaan eläytyvän mukana. Hän johtaa Viihdeorkesteri Kilimua. helmikuuta 2020 LUVASSA on musiikkia meiltä ja maailmalta, elämän yläja alamäkiä kelaillen. Synttärit sekä muut pienet ja intiimit juhlat ovat parhaita, sillä niissä ollaan iholla, bändikaksikko kertoo. – Nykypäivänä Kiurusali on hyvä esiintymispaikka nuorille ja vanhemmillekin
Voittajalehdessä käsiteltiin myös hamppua, josko hampusta tulisi uusi elinkeino maaseudulle. Lehden kuvat olivat pääosin hyvätasoisia. Journalistinen järjestyksestä Kiuruvesi-lehti sai 4,5 arviointiasteikolla 0–5 (sarjan keskiarvo 3,1), näkökulmasta 4 (sarjan keskiarvo 3,2), vuorovaikutuksesta 5 (sarjan keskiarvo 3,1), yllätyksellisyydestä 4 (sarjan keskiarvo 3), visuaalisuudesta 4 (sarjan keskiarvo 3), Kiuruvesi-lehden keskiarvo oli 4,3. 5 Kaikkein kiireisimmät päivät toimituksessa ovat maanantai ja tiistai. Kauttaaltaan laadukas. Lehden sivumäärää kun voi lisätä vain aina neljällä eli lehden koot ovat 12 sivua, 16, 20, 24. 13 Keskiviikko 5. Toimittajat taittavat itse juttunsa ja käsittelevät kuvat. Ja taloussivuilla yrittäjä ja keksijä Jari Tikkanen Niemiskylästä kertoi polttopuunkantotelineideastaan. Ilmoitukset vaikuttavat siihen, millaisen tilan loppupelissä jutut saavat. Lehdessä oli myös koulutusteema, jossa RD Group Oy ilmoitti kaipaavansa 40 uutta työntekijää. Raimo Tuoriniemi puolestaan pakinoi taloudesta ja YläSavon Osuuspankin toimitusjohtaja Mikko Paanasella oli lehdessä Vieraskynä. Digitaalinen näköislehti on luettavissa heti keskiviikkoaamuna. TÄSTÄ lehdestä raati siis totesi, että Kiuruvesi ottaa lukijansa huomioon monipuolisesti ja heti lehden alusta alkaen nostamalla mielipidekirjoitukset ensimmäiselle aukeamalle. RAATILAISET lukivat kesän 2019 aikana paikallislehtikilpailuun osallistuneet 88 printtilehteä ja erittelivät niiden sisällön juttu jutulta (yhteensä noin 2 900 juttua). Yllättävin aihe lehdessä oli raadin mielestä Hampusta pelastus kuihtuvalle maaseudulle -juttu. Kilpailuun saattoi lähettää etukäteen määrätyn lehden numeron. ”Lehti on tarttunut kiinnostavaan, ajankohtaiseen ja haastavaankin aiheeseen ennakkoluulottomasti ja kunnianhimoisesti, mikä näkyy myös jutun lopputuloksessa”, raati kiitteli. Raati piti myös Kiuruvesi-lehden koulutussivuista. 4 Jutut kirjoitamme suoraan tietokoneella oleville Kiuruvesi-lehden sivupohjille, samoin liitämme sinne kuvat, jotka käsittelemme Photoshop-ohjelmalla. Käymme myös läpi ne aiheet, joista olemme saaneet yleisöltä ja lukijoilta vinkkejä ja pyyntöjä tehdä juttua. Kotisivujen jutut linkitämme Facebookiin ja Instagramia päivitämme liki main päivittäin. Mietimme myös, mitä juuri nyt on ilmassa. Otamme huomioon mahdolliset suuret ilmoitukset, sillä ne vaikuttavat juttujen sijoitteluun. Joudumme myös muuttamaan suunnitelmaa, kun uusia juttuja ja tapahtumia nousee esiin viikon varrella. 3 Kotisivut päivitämme paperilehdessä ilmestyneillä uutisilla keskiviikkona aamulla. Voi olla, että joudumme tiistaiaamuna vielä tempaisemaan neljä sivua lisää, jos yllättäen tuleekin vielä vaikkapa yksi, kokonaisen sivun kokoinen ilmoitus. Kulttuurin puolella esiteltiin Heli Kaarina Kanasen Talohelvetti-kirja. Ideapalaverissa käydään läpi ensin kaikki ”pakkopullat” eli ne jutut, jotka on tehtävä, sellaisia ovat muun muassa tapahtumat, tilaisuudet, kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoukset. Pääuutisjuttuna oli pienten sotealan yrittäjien pelko jäädä suurempien ketjujen alle tarjouskilpailuissa ja soteuudistuksessa. Ne olivat laadukkaat ja aihetta oli käsitelty monelta eri kantilta useassa jutussa niin faktojen kuin ihmisten ja mielipiteiden kautta. Maanantaina iltapäivällä tiedämme suurin piirtein, paljonko on lehteen tulossa ilmoituksia. Talousuutisissa kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen vastasi soteuudistukseen liittyviin kysymyksiin. Pääkirjoituksessa ruodittiin Reijo Karhisen raporttia maatalouden kannattavuuteen liittyen. Onko juttu sivun pääjuttu vai ”palkkijuttu”. Haastateltavan tai muun henkilölähteen sisältävien juttujen osuus oli raadin mielestä ilahduttavasti kilpailun keskiarvoa suurempi. Niin ikään lehdessä oli juttua päiväkoti Päivänkakkarasta ja pienestä tiedemies Juhani Tikasta. Palkitussa lehdessä oli niin ikään Enni Penttisen, nuoren lukiolaisen kolumni, jossa hän kysyi stressaako lukio liikaa. Lähestymme haastateltavia puhelimitse, sähköpostilla ja Facebookin kautta. Ilmoitukset merkitään myös oikeille paikoilleen. Yleensä tiedämme jo tiistaina iltapäivällä ideapalaverin jälkeen, mille sivulle mikin juttu on tulossa ja suurin piirtein missä koossa. helmikuuta 2020 JAANA SELANDER Tähän otsikko näin Kiuruvesi-lehti voitti Sanomalehtien Liiton järjestämän paikallislehtikilpailun tällä helmikuussa ilmestyneellä numerolla. 28, 32, 36 ja niin edelleen. Raadin eniten kiittelemä asia oli lehden vuorovaikutus lukijoiden kanssa. Jos tulossa on teemalehti, tuumimme, mitä aiheita siihen voisi laittaa. Voi olla, että jokin juttu joutuu väistymään toisen tieltä ja jää odottamaan ilmestymistään. Erityiskiitosta raati antoi lehden kuvituskuville. 2 Jutuntekoja ja haastatteluja sovimme mahdollisesti jo tiistaina iltapäivällä, sillä työviikko on lyhyt. KIURUVESI-LEHTI voitti paikallislehtikilpailun viime marraskuussa. Voitokkaassa lehdessä, joka ilmestyi helmikuussa 2019, oli juttua Kiuruvedeltä käynnistyneestä, kiusaamisen vastaisesta kampanjasta. Esimerkiksi mielipidekirjoituksiin on etsitty tai otettu osuvat kuvituskuvat, mikä tekee niistä helposti lähestyttäviä. Raadin jäsenet, journalismin opiskelijat Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta: Aleksi Airaksinen, Ariel Huuhtanen, Janika Immonen, Siru Kaikkonen, Elina Karvinen, Roope Korhonen, Hanna Pehkonen, Niko Peltokangas, Aino Salonen. Raati arvosti myös sitä, että toimituksen ulkopuoliset kirjoittajat on esitelty kolumnien yhteydessä. Digitaalisen näköislehden syötämme Lehtiluukkuun tiistaina iltapäivällä heti, kun paperilehti on saatu painoon. Heti sen jälkeen, kun olemme saaneet edellisen lehden painoon Suomalaiselle kirjapainolle Kajaaniin kello 14:sta mennessä. Tiiro. Keskiviikkona Savon Jakelu jakaa Kiuruvesi-lehdet taajamaan lehden tilaajille ja Posti vie Kiuruvesi-lehdet muualle Suomeen. Raatityön ohjaajat: Journalismin lehtorit Reetta Nousiainen ja Sari T. Printtisarjassa kymmenen parhaan joukkoon ylsi keskiarvolla 3,6. Näin lehti syntyy 1 Ideapalaveri tulevasta lehdestä on tiistaina iltapäivällä. Ideaali tilanne on, että haastatteluja ja tapahtumia on mukavasti pitkin viikkoa, että ennättää kirjoittaakin välillä tilaisuuksien ja haastattelujen antia. Viikon varrella päivitämme suunnitelmaamme, sillä pikkujutusta voikin kasvaa iso juttu ja jonkin toisen jutun formaatiksi voikin sopia vaikkapa kuvareportaasi. Raadin jäsenet, Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun journalismin opiskelijat luonnehtivat Kiuruvesilehteä kauttaaltaan hyvin laadukkaaksi lehdeksi. Mietimme myös, mikä juttu sopisi pääuutiseksi ja mikä taas puheenaiheeseen, kulttuuriin ja urheiluun. Mahdollisesti kaikkia näitä kanavia pitkin. Lehti poimii lukijoiden tuottamaa materiaalia Instagramista ja ohjaa lukijoita verkkoon kertomaan mielipiteitään
Hänet on leikattu kahteen kertaan. Löysin kirjan Paranemisen avaimet, josta oppii antamaan itselleen energiahoitoja. Yhteen joulupassiin saattoi kerätä 4 leimaa kampanjaliikkeistä, joita oli kampanjassa mukana 39. Pirkko Rytkönen ” elinvoimaa. Se on tavallaan rukouskirjakin. Jos tulee käteisen tarvis, voin ottaa sieltä rahaa, mutta laitan ottamani summan heti takaisin. Olen parantunut niin hyvin, että voin jo liikkua yhden kepin varassa, toiveissa on, että pääsen vielä hiihtämään. JAANA SELANDER VIIMEISEN vuoden aikana Pirkko Rytköstä on koetellut lonkkavaiva. Olen parhaillaan toistatuhatta kilometriä hiihtänyt vuoteen. – Olen pahalla tuulella siitä, että kaikki palvelut menevät Iisalmeen ja Iisalmessa käydessään kiuruvetiset tekevät ostoksetkin sieltä. Pirkko Rytkönen on yllättynyt voitostaan, sillä yleensä arpaonni ei häntä suosi. – Kun mieheni vielä eli, teimme viiden viikon lottoa. – Nyt olen itse ryhtynyt hoitamaan itseäni. KIURUVEDEN joulupassikampanja kesti 30.11.–31.12.2019. Olen hyvin herkkä energioille. – Ajattelin ensin, että en vastaa, kun tuntemattomasta numerosta soitetaan. Minulla, isomummulla, on perillisiä jo 15, harvalla on niin paljon. Kun passissa oli 4 leimaa, palautettiin passiin johonkin kampanjaliikkeistä ja oli mukana arvonnassa. Nyt laitan viiden viikon lottoon menevän summan säästöön ja siitä kertyy mukava summa vuoden mittaan. KIURUVEDEN joulupassikampanjassa jaettiin kiuruvetisiin liikkeisiin noin 5000 passia, joista palautui 482 passia arvontaan, postikortteja oli joukossa 11. Lahjakortit lahjoittavat liikkeet ottavat itse yhteyttä lahjakorttien saajiin. Joulupasseja saattoi kerätä useampia. Pirkko Rytkönen on ollut pitkään eläkkeellä, hän oli aikanaan töissä E-liikkeessä ja hoiti sitten tyttäriensä lapsia. – Viimeiset vuodet olivat rankkoja, mieheni sairasti asbestikeuhkoja. Mitään ei voitettu. Leimapassiarvonnassa 50 euron arvoisen lahjakortin voittivat seuraavat henkilöt suluissa oleviin liikkeisiin: Sisko Vartiainen Kiuruvesi (Kukkaja hautauspalvelu Laulumaa), Eija Kekkonen Kiuruvesi (Iltalypsy), Jaana Hynninen Kiuruvesi (Avon Minna Piippo), Maarit Ruotsalainen Kiuruvesi (Teboil), Tarja Dahlgren Kiuruvesi (Gasthaus Palopaikka), Airi Vilpunaho Kiuruvesi (Parturi-kampaamo Cabello), Eija Kekkonen Kiuruvesi (Parturi-kampaamo Pelakuu), Pekka Mäyrä Kiuruvesi (Kiuruveden Apteekki), Kirsti Kärkkäinen (K-rauta), Ulla Piippo Kiuruvesi (Style By Sanna), Saara Piippo Kiuruvesi (Fysi-Askel), Maria-Leena Niskanen Kiuruvesi (Kiurun Laukku ja Kenkä), Viivi Laakso Kiuruvesi (TT-sähkö ja datapalvelu), Venla Hyvärinen Kiuruvesi (Hurmaus), Kaarina Strömberg Kiuruvesi (KIPA-kirjakauppa), Elvi Ohtonen Kiuruvesi (Singi), Anne Mykkänen Kiuruvesi (Elisa Tikkanen, hieroja), Heidi Huhtilainen Kiuruvesi (Hankkija), Maija Ritvanen Kiuruvesi (Mintsa), Lea Luttinen Kiuruvesi (Parturi-kampaamo Tuuli), Heidi Hietala Kiuruvesi (Kangasja käsityökauppa Satuhelmi), Marja Haimivaara Kiuruvesi (Peltohovi), Laina Röytiö Kiuruvesi (Fysioterapiapalvelut V. Leiman sai jokaisesta yli 20 euron ostoksesta. Pirkko Rytkönen sanoo suosivansa paikallisia liikkeitä ostoksia tehdessään. Myös edellisenä vuotena keräsin joulupassiin leimoja. Pirkko Rytkösen Olavi-mies kuoli kuusi vuotta sitten, pariskunta oli naimisissa 60 vuotta. – Kun vain muistaa esittää passin kassalla. – Se oli tosi mukavaa hommaa, olla lasten kanssa. Pirkko Rytkösestä joulupassikampanja on kiva tempaus. Lahjakortin saajan ei siis tarvitse tehdä mitään muuta kuin odottaa puhelinsoittoa. Arpaonni suosi kerrankin Pirkkoa PÄÄVOITTO osui Pirkko Rytköselle. Hän sai 50 euron lahjakortit seuraaviin liikeisiin: Vaatekauppa Hannu, Kiuruveden Näkökulma, Kukkapalvelu-hautaustoimisto Kauhanen, Parturi-kampaamo Jennica, Lvi-Räty Erkki, Kiuruveden Osapalvelu, Kiuruveden Autotarvike, Viljo, Kiurun Kunto ja Kiuruvesi Lehti Oy. Tällä viikolla pitääkin laittaa 25 euroa säästöön. Pirkko Rytkönen on pirteässä kunnossa, hän ajelee edelleen autolla, käy joogassa ja pilateksessa. 14 Keskiviikko 5. Lahjakortin saajia oli kaikkiaan 30, pääpalkinnon voitti Pirkko Rytkönen. Minä teen lahjat itse, kudon villasukkia ja lapasia, ne ovat tervetulleita niin aikuisille kuin lapsille. KUN Kiuruvesi-lehdestä Pirkko Rytköselle soitettiin voitosta, ihmetteli Pirkko, kuka häntä mahtaa tavoitella, kun puhelin soi useaan otteeseen. Peltola), Maija Tikkanen Kiuruvesi (Parturi-kampaamo Liisa), Ritva Nousiainen Kiuruvesi (Kiurun Kuva), Veikko Leskinen (Parturi-kampaamo Anneli Hakala), Arto Kokkonen (Cutriina), Sanna Hyvärinen Kiuruvesi (K-Supermarket), Eila Niskanen Kiuruvesi (Keilahalli/Rolls). Olen pahalla tuulella siitä, että kaikki palvelut menevät Iisalmeen ja Iisalmessa tehdään myös ostokset. helmikuuta 2020 Joulupassikampanjassa palautui 482 joulupassia JAANA SELANDER JOULUPASSIKAMPANJA Eläkeläinen Pirkko Rytkönen (83) voitti kymmenen 50 euron arvoista lahjakorttia (arvo 500 euroa) kiuruvetisiin liikkeisiin joulupassikampanjassa. Tyttäreni ilmoitti, että tekee jouluostokset vain Kiuruvedeltä. Onneksi vastasin, iloitsee Rytkönen
TOIVOTTAVASTI tällä hetkellä peruskoulussa olevat pääsisivät käyttämään tietotekniikkaa monipuolisemmin, kuin meidän ikäluokkamme. Monella on paljon vaikeuksia tietokoneella kirjoittamisessa, vaikka älypuhelin pysyy hyvin jo alle kouluikäisenkin kädessä. Hae ilmainen lippu Kiuruvesi-lehden konttorista tai kirjastosta. alv 24%) + laskutuslisä jos maksu laskulla. VIERASKYNÄ MARIANNA GROF Lukiolainen V iime viikolla uutisoitiin koululaisten tietokoneen käyttötaidoista. Kuvauta itsesi 50-luvun tyyliin. MUKANA OLEVIEN VAUVOJEN KESKEN ARVOMME VAUVA-ARKEA HELPOTTAVAN YLLÄTYSKORIN. Lähetä kuva ja tiedot sähköpostilla: aineisto@kiuruvesilehti.fi tai käy konttorilla. Julkaisun hinta 30 euroa (sis. Liitä mukaan lähettäjän nimi ja osoitetiedot (ei julkaista). Eikö juuri meidän pitänyt olla diginatiivi-sukupolvi. vuoden paikallislehti 2019 VUODEN 2019 VAUVAT Kiuruvesi-lehdessä 12.2.2020 Lähetä viimeistään to 6.2.2020 oman vauvasi, kummivauvasi tai sukulaisvauvasi kuva. Saat lipun myös Kiurusalin ovelta. Niiden tulisi olla osa normaalia kouluarkea, joiden avulla opiskeluun saataisiin luotua uudenlaisia tasoja ja oppimisympäristöjä. helmikuuta 2020 Ohjelma klo 14 Duo Arpiset haavat Ari Satomaa ja Santtu Kärkkäinen Konsertin jälkeen Iltalypsyn kahvia ja pullaa. Näillä tähdätään tietysti ylioppilaskirjoituksiin, joista kaikki tehdään sähköisesti, myös matematiikka, joka sai sähköisen ensi-iltansa viime keväänä. 15 Keskiviikko 5. Tietokone, netti ja erilaiset ohjelmat eivät saisi olla musta mörkö, vaan oppimisen tuki. Ensimmäisestä päättöviikosta lähtien lähes kaikki kokeet ollaan tehty tietokoneella. Yläasteelle mentäessä emme muistaakseni saaneet erillistä atk-opetusta. Minusta on hälyttävää, että jopa aivan yksinkertaiset asiat, kuten tiedostojen lähettäminen pilvipalveluiden avulla saattoivat tuottaa aluksi vaikeuksia minulle ja muille lukiolaisille. (Muista vanhempien lupa.) Liitä kuvan mukaan tiedot: vauvan koko nimi, syntymäaika, asuinpaikka, vanhemmat ja halutessasi kummien nimet. Muistan, kun ala-asteella harjoittelimme kymmensormijärjestelmää erilaisten tehtävien avulla. Kun ajattelen asiaa nyt, minusta se oli aivan liian vähän. Olisi tulevaisuuden kannalta hienoa, jos jo peruskoulussa käytettäisiin e-kirjoja, tehtäisiin muistiinpanoja tietokoneella tai kirjoitettaisiin esseitä muutenkin, kuin käsin. Valokuvaaja Riitta Airaksinen KIITOSkemut Kiuruvesi-lehden voittojuhla Kiurusalissa lauantaina 8.2. Peruskoulun jälkeen nämä taidot olisivat jo hallussa ja niistä olisi hyötyä vielä työelämässäkin. Teimme tietyissä oppiaineissa esitelmiä tietokoneella, joiden kautta oppi käyttämään joitakin ohjelmia. Muistikuvieni mukaan näitä tunteja ei ollut kovin usein, tai ainakaan itse en tainnut koskaan “läpäistä” koko järjestelmää. Tietotekniikka haltuun jo peruskoulussa. Kun tulin viime vuonna lukioon, muutos oli selvästi tietotekniikan saralla suuri. Juurikin matematiikan kohdalla tekniikka on saanut lukiossa aivan uudenlaisen merkityksen, jota voitaisiin mielestäni opettaa tai edes sivuta jo yläkoulussa. Plussaa on kuitenkin se, että harjoitteita tehtiin, ja toivottavasti tehdään vieläkin enemmän tänä päivänä
Nuoret ovat voimakkaasti sitä mieltä, että ilmasto ei kestä nykyisiä elämäntapojamme ja kaipaavat poliittisia toimia asian ratkaisemiseksi, mutta uskovat myös siihen, että jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. On tärkeää, että ilmastouutisoinnissa on mukana myös toivoa ja sen avaamista, mitä nuoret voivat asialle tehdä, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta sanoo. Toisaalta ne herättävät myös ahdistusta sekä kiinnostusta. Kaksi kolmasosaa nuorista osaa arvioida mikä ilmastotieto on luotettavaa ja mikä ei. Myös koulutus korreloi selvästi ilmastohuolen kanssa: lukiossa opiskelevat suhtautuvat ilmastonmuutoksen vakavammin kuin ammatillista koulutusta suorittavat. Media manipuloi ihmisiä sillä, että jatkuvasti on otsikoissa ilmastonmuutos ja veroja saadaan tämän tekosyyn nojalla nostettua. Sanomalehtiviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, joka antaa työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kierrätys, valojen sammuttaminen sekä ruokaan ja muuhun päivittäiseen kuluttamiseen liittyvät valinnat ovat yleisimpiä nuorten käyttämiä keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Nuoria kiinnostaa selkeästi eniten mediasisällöt, joissa kerrotaan, miten ilmastonmuutos voidaan ratkaista. Tämä selviää Sanomalehtien Liiton Kantar TNS:ltä tilaamasta Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta sekä ilmastouutisoinnista. Vaikka valtaosa nuorista on ilmastonmuutoksesta huolissaan ja pitää sitä vakavana ongelma, myös nuorissa on ilmastoskeptikoita. ” sanomalehtiviikko. Nuorilla on tärkeämpiäkin asioita mietittävänä kuin ahdistua aivan turhaan tästä ilmastonmuutosasiasta, joka ei edes pidä paikkaansa. YLI puolet 13–18-vuotiasta nuorista kokee, että nuorten ääni ei kuulu riittävästi ilmastoasioissa. Vastaajajoukko edustaa 13–18-vuotiaita suomalaisia sukupuolen ja iän mukaan. Mielestäni on surullista, että moni nuori on ahdistunut tästä liiallisesta ilmastonmuutosvouhotuksesta. Yli viidesosa nuorista kokee luotettavuuden arvioinnin kuitenkin hankalaksi. Peräti 46 prosenttia nuorista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan liikaa ja pelotellaan ihmisiä. Ilmastouutiset herättävät nuorissa ennen kaikkea halua toimia tai tehdä asialle jotain. Tytöt sekä pääkaupunkiseudulla asuvat ovat muita useammin huolissaan ilmastonmuutoksesta. LÄHES kaikki nuoret ovat kohdanneet medioissa ilmastonmuutoksen liittyviä sisältöjä. Valtaosa nuorista kokee, että eri lähteistä voi saada ristiriitaista tai erilaista tietoa ilmastonmuutoksesta – tätä mieltä on yli 80 prosenttia vastanneista. Neljäsosa nuorista on sitä mieltä, että siinä ei ole onnistuttu. NUORET, media ja ilmastonmuutos -tutkimus on osa koulujen ja lehtien yhteistä Sanomalehtiviikkoa, jota vietetään viikolla 6 (3.–7.2.). helmikuuta 2020 Nuoret toivovat ratkaisuja Nuoret toivovat ratkaisuja ja äänensä kuuluviin ja äänensä kuuluviin ILMASTONMUUTOS Valtaosa nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta myös nuorissa on ilmastoskeptikoita. – Nuoret toivovat ilmastouutisilta ratkaisuja ja tahtoisivat, että heidän äänensä kuuluisi vahvemmin mediassa. 16 Keskiviikko 5. Vain vajaa kolmannes on sitä mieltä, että nuoria kuullaan mediassa riittävästi ilmastonmuutoksen liittyen. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista on toiminut jollain tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ILMASTONMUUTOS on iästä riippumatta selkeästi nuorten suurin yhteiskunnallinen huolenaihe. Kantar TNS toteutti Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta 27.11.–4.12.2019 web-kyselynä Kantarin vastaajapaneelissa. Seuraavaksi luotettavimpina tietolähteinä he pitävät televisiota ja sanomalehtiä. Tutkimukseen vastasi 770 nuorta. 64 prosenttia nuorista on joko erittäin tai melko huolissaan ilmastonmuutoksesta. Viidesosa kyselyyn vastanneista nuorista on täysin tai jokseenkin samaan mieltä väitteen ”En usko, että ilmastonmuutosta tapahtuu” kanssa. Nuoret ovat ilmastouutisointiin varsin tyytyväisiä: yli puolet nuorista kokee, että mediat ovat onnistuneet ilmastouutisoinnissa hyvin. Yli 40 prosenttia nuorista ei tahdo ajatella ilmastonmuutosta, koska se tuo ahdistusta elämään. He toivovat medialta myös perustietoa siitä, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja mitä siitä voi seurata. Kyselyyn vastanneista nuorista 44 prosenttia on joko osallistunut tai suunnitellut osallistuvansa ilmastolakkoon itse tai koulussa. Tämän vuoden Sanomalehtiviikon teema on ilmastonmuutos. Nuoret luottavat ennen kaikkea kodissa ja koulussa saatuun ilmastotietoon
Pari nuorta kirjoitti jutun ja haastatteli siihen nuoria sekä opettajaa. Totuuden jälkeisen aikakauden vitsauksia ovat vihapuhe ja maailman mustavalkoisuus. Eihän sen näin pitänyt mennä! Ja kyllä, asialla olivat aikuiset ihmiset, eivätkä suinkaan ne aikuisten paljon parjaamat nuoret. USKON ja toivon, että nuoret tästä someryöpytyksestä huolimatta uskaltavat tulevaisuudessakin rohkeasti kertoa mielipiteensä. Nyt Sanomalehtiviikolla kouluissa kannattaakin pitää yllä keskustelua niin ilmastonmuutoksesta, sananvapaudesta kuin toisten ihmisten kunnioittamisesta. Kieli on eloonjäämistaito, jota viisaasti hyödyntämällä voi päästä elämässään pitkälle. Myös päätoimittaja Jaana Selander toivoi kunnioitusta nuoria kohtaan. Nuoret taas voivat ottaa oppia vanhempiensa virheistä ja käyttäytyä asiallisesti myös tuolla bittimaailmassa. Mielipiteensä voi kertoa ja asioista voi olla erimieltä, ilman toisen loukkaamista. Päättäjät esimerkiksi voivat säätää lakeja ja kuluttajat muuttaa kulutustottumuksia.” KOLUMNI TIINA KILVENSALMI tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi Ruusuja nuorille ja risuja aikuisille kielenkäytöstä ILMAN puheja kirjoitustaitoa me ihmiset emme hallitsisi maailmaa. Toki jutun olisi voinut tehdä siitäkin, kuinka hyvin koulumaailmassa kierrätetään, mutta asummehan täällä maaseudun mekassa. Joten tuntui luontevalta, että nuoret lähtivät tekemään juttua ruuasta. helmikuuta 2020 Nuoret toivovat ratkaisuja Nuoret toivovat ratkaisuja ja äänensä kuuluviin ja äänensä kuuluviin ” 87% nuorista on on itse toiminut ainakin jollakin tavalla. Toisaalta se antaa meille myös paljon valtaa. Olin todella innoissani, kun sain yläkoulusta muutaman nuoren innostumaan lehtijutusta, joka käsittelee ilmastonmuutosta. Ihmisten välisessä kommunikaatiossa ei ole yhdentekevää mitä päästelee suustaan tai millaista tekstejä kirjoittaa, olipa kyse sitten huussin seinästä, somekanavasta tai lehdestä. 66% nuorista kokee median onnistuneen uutisoinnissa ja 70 prosenttia ilmastonmuutoksesta erittäin huolissaan olevista nuorista kokee median onnistuneen. Ruokaan ja muuhun päivittäiseen kuluttamiseen liittyvät valinnat ovat seurvaksi yleisimpiä. 54% toivoisi nuorten äänen kuuluvan enemmän mediassa. Kokkonen muistutti, että jutun alussa kyseenalaistettiin, ovatko maatalous ja alkutuotanto todella ilmastopahiksia ja jutun loppupuolella tullaan tulokseen, etteivät ole. Juttu tehtiin koulun ruokalassa, sillä ruoka ja ruuantuotanto ovat tärkeitä ilmastokeskustelun aiheita. Olin innoissani lehtijutusta, jonka eteen nuoret olivat nähneet valtavasti vaivaa. 66% ilmastonmuutoksesta huolissaan olevista nuorista toivoisi nuorten äänen kuuluvan enemmän mediassa. Kokonaisuus ratkaisee, ei yksi kontekstistaan irrotettu virke. Muistetaan, että meillä Suomessa on sananvapaus. Kierrätys ja lajittelu sekä valojen sammuttaminen ovat yleisimpiä nuorten käyttämiä keinoja ilmastomuutoksen hillinnässä. Latasin tuon jutun viime keskiviikkona Kiuruvesi-lehden Facebookkiin. 17 Keskiviikko 5. Kyllä hävetti näiden aikuisten puolesta ja pahoittelinkin asiaa nuorille heidän opettajansa kautta. Käytetään kieltämme viisaasti ja valtaamme vielä viisaammin.. Näillä hyökkäyksillä oli yksi tarkoitus; vaientaa nuoret ja ikävä kyllä siinä onnistuttiin, ainakin toistaiseksi. Jatketaan asiallista ilmastokeskustelua tulevissakin lehdissä. Ja pian se alkoi, hirveä ryöpytys, nuorten mollaaminen ja jopa haukkuminen. Tärkeintä olisi, että myös isot toimijat alkaisivat todella TEKEMÄÄN asioita. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen kiitti somessa nuoria tulevaisuuden toimittajia. Otetaan oppia fiksuista nuorista. Monikaan näistä somettavista aikuisista ei ollut edes viitsinyt lukea juttua kokonaan ja silti oli aikaa kommentoida nuorten tekstiä hyvin ikävään sävyyn. TÄLLÄ viikolla vietetään Sanomalehtien Liiton valtakunnallista Sanomalehtiviikkoa. Kokkonen muistutti, että luetaan jutut kokonaan ja huolella ennen kuin hutkitaan, varsinkin kun kyseessä on nuoret kirjoittajat
Airaksinen on tallentanut kuviinsa kiuruvetisiä nuoria naisia. Airaksinen pitää eniten ihmisten kuvaamisesta, mutta ottaa välillä luontokuviakin. TIINA KILVENSALMI joutuu usein improvisoimaan, sillä sää voi tehdä tepposet, kuvauspaikka muuttua viime tipassa tai kuvausaika voi kutistua murto-osaan ajatellusta. – Asun joka toisen viikon rekassa ja ajelen ristiin rastiin Suomea. Kuvissaan Airaksinen leikkii mielikuvituksella, siksi kuvat ovat aivan erityisiä. Juhlaan saapuvilla on mahdollisuus kuvauttaa itsensä 50-luvun tyyliin ympäristössä mikä henkii sen ajan lehtitoimitusta. Minulla ei ole lapsia, joten silloin tuli paniikki, että vauva menee rikki. Riitan kyydissä kulkee sahatavaraa, sellua, ratapölkkyjä, rakennusmateriaaleja, apulantaa ja muuta massatavaraa. > Harrastukset: Harrastuksena puotimuseo, jossa voi nähdä, miltä maalaispuoti näytti sata vuotta sitten. Siitä se sitten lähti ja toiminimi minulla on ollut jo neljä vuotta. AMMATILTAAN Airaksinen on yhdistelmäajoneuvonkuljettaja. Studioni valmistunee maaliskuussa. Pidän satujen maailmasta, koska saduissa on aina jokin opetus ja onnellinen loppu. RIITTA AIRAKSINEN pystyttää Kiuruvesi-lehden voittojuhlaan oman ”valokuvauskoppinsa”. Rekan ratissa ajoneuvopäätteelle kilahtelevat lastausja purkupaikkatiedot ja saatan päätyä minne päin Suomea tahansa. – Huomasin, että kuvani olivat surkeita. Valokuvaamisen Airaksinen löysi noin kymmenen vuotta sitten tehdessään juttuja raskaanliikenteen ammattilehteen. Alussa olin muutenkin ihmeissäni näistä pienistä ihmisistä joita kuvasin. Airaksinen on ajanut rekkaa jo yli 30 vuotta. Niinpä kävin kansalaisopiston viikonloppukursseja ja sitten jo huomasinkin lähteväni valokuvaajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Hän kuvaa niin studiossa kuin miljöössäkin. Valokuvatessa saan käyttää luovuuttani. TULEVAISUUDESSA Airaksinen aikoo keskittyä talvella enemmän valokuvaukseen ja huilia silloin rekkahommista. Tykkään yöpyä metsäparkeissa. Näyttelyssä on esillä myös muutama hääkuva, joissa on satumainen tunnelma. Hääkuvauksissa TIINA KILVENSALMI VALOKUVAAJA Riitta Airaksisen Katseita, satuja ja tarinoita -näyttelyssä sukelletaan satujen maailmaan. Sivutoiminen valokuvaaja, toiminimi Pieni Kuvapuoti Riitta Airaksinen, kotistudio Niemiskylässä. Lähes 28 vuotta hän on työskennellyt iisalmelaisella Trans Partanen Oy:llä ajaen täysperävaunuyhdistelmää. > Työ: Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Trans Partanen Oy:ssa. Mikä onkaan parempaa kuin herätä aamulla rekasta järven rannalta. Tänä talvena otin jo muutaman kuukauden omaa lomaa ja rakentelin uutta kotistudiotani autotalliini. 18 Keskiviikko 5. helmikuuta avautuneen näyttelyn piti alun perin kertoa hääjuhlista. Airaksinen kokee, että mielikuvituksesta on valtavasti hyötyä ihan arkielämässäkin. Hän tiesi jo 13-vuotiaana, että hänestä tulee isona rekkakuski. Kun osaa ajatella asioita niin sanotusti laatikon ulkopuolelta ja keksiä nopeasti hätäratkaisuja, elämä on helpompaa. Haluan kiittää työnantajaani Trans Partasen Olli-Pekka Partasta siitä, että hän on järjestellyt töitäni niin, että pystyn tekemään myös kuvauksia. > Koulutus: autonasentaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ja valokuvaajan (VAT) ammattitutkinnot. Valokuvissa seikkaillaan linnojen sokkeloissa. Kun ikä ei riittänyt rekkakorttiin, Airaksinen kouluttautui autonasentajaksi. – Yksi morsian näytti aivan sadun Lumikilta ja siitä ajatus lähtikin laukkaamaan. Parasta on, että yksikään päivä ei ole samanlainen. – En itse koskaan käytä koruja, mekkoja, hametta tai meikkejä, mutta pidän kauniista asioista. Airaksinen viihtyy yhä edelleen ratin takana, sillä hän on oman tiensä kulkija ja pitää yksin työskentelystä. Kuorma-auto siirtyi veljelleni Pentille. Kaikki muut olivat sitä vastaan, että minusta tulee rekkakuski, mutta isä ymmärsi minua. Näyttely on esillä Kulttuuritalon näyttelytilassa helmikuun ajan. – Mielikuvitus tekee elämästä hauskempaa ja siitä on apua ratkaistaessa ongelmia, olipa sitten insinööri tai autonkuljettaja. Heidän puheestaan ei saanut mitään selvää, mutta nyt olen alkanut oppia jo kommunikoimaan vuosikkaiden kanssa varsin sujuvasti, Airaksinen nauraa. > Nimi: Riitta Airaksinen. – Kun on istunut yksin peltilaatikossa yli 30 vuotta, ripaus sosiaalisuutta on välillä mukavaa. Suunnitelmat muuttuivat ja pian huomasin kuvaavani satujen maailmaa. Mallit löytyivät sosiaalisen median kautta. – Varhaislapsuudestani muistan kuinka isä teki remonttia yöt ja ajoi päivät. Valokuvaaja Riitta Airaksisen 1. – Ikimuistoisin kuvaushetki oli, kun kuvattavana ollut vauva laitettiinkin yhtäkkiä syliini. Voi sanoa, että näyttelystä tuli vuoristoradan ja karusellin risteytys, mutta se onkin juuri minun näköinen. helmikuuta 2020 Satumaisten valokuvien valtakunnassa SUKELTAESSA satujen maailmaan ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu, mutta onneksi sadut päättyvät aina onnellisesti. Naiset on puettu satumaisiin mekkoihin ja heille on tehty näyttävät meikit ja kampaukset. > Perhe: Puoliso Jari Sarvela. Kuvat ovat erilaisissa näyttävissä kehyksissä, sillä eihän satuja voi vangita perinteisiin kaavoihin, Airaksinen sanoo. – Rekan ratissa on takana jo monta miljoonaa kilometriä. Kuvissani tuon tätä puoltani esille. Kuvaus on maksuton. näyttely MIELIKUVITUS on vahvasti mukana Riitta Airaksisen valokuvissa.. VALOKUVAUKSESSA Airaksista kiehtoo oman luovuuden irti päästäminen. Niin tälläkin kertaa. Kuvia saatetaan käyttää Kiuruvesi-lehdessä. kuka
Kemut alkavat Kiurusalissa kello 14 Duo Arpiset haavat -bändin konsertilla. – Totean monen monikkovanhemman tavoin, että he ovat niin samanlaisia, mutta silti niin erilaisia persoonia. Sen sijaan Tiia-nimisiä tunnen enemmänkin. Monesti ihmiset ovat kysyneet, että onko minut nimetty Tia-Maria-biisin mukaan. Mistä olet kotoisin. Keväällä he täyttävät 2 vuotta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. 1. Äiti ei oikein tykännyt miniästä ja valitti pojalle tästä. Isä osti Skodan. Olen viihtynyt oikein hyvin. Mitä maaseutu ja lehmät sinulle merkitsevät. Olen todennut, että elämä kolmosten kanssa on kokonaisuudessaan yhtä ikimuistoista hetkeä: raskaudesta tähän päivään asti. Millaiseksi sinun nimesi usein vääntyy. VIIKON VITSI shokki” muuttaa tänne. (Kiuruvesi N:o 5-1970) VIIKON MIETE Tavoittele kauneutta teoissa, älä ulkomuodossa. Miten olet kotiutunut Kiuruvedelle?. Tykkäätkö Yön Tia-Maria kappaleesta. Ei Skodalla tuon parempaa naista saa. Kiuruveden Latu järjestää lumikenkäretken Paljakan vuorelle sunnuntaina 9.2. Tiia-Maria on annettu yhteensä 384 naiselle. Se on kolmen vuoden ikäinen, tiikerijuovikas tanskandoggi. – Vanhemmat olivat miettineet minulle ensin nimeksi Jennaa, mutta päätyivät Tiia-Maria nimeen Yö-yhtyeen kappaleen mukaisesti. Poika löysi morsiamen ja meni naimisiin. Millaisia hauskoja tilanteita nimesi on saanut aikaan. Ensimmäiset Tiia-Mariat tulivat vuosina 1960-1979, jolloin nimi annettiin 20 naiselle. Sukato lienee suurin koira Kiuruvedellä. Vuosi sitten otettuja kuvia katsellessa sitä ihmettelee, kuinka äkkiä lapset voivat kasvaa. Sen puolesta ei ollut mikään ”kulttuuriTIINA KILVENSALMI tiesitkö. Sunnuntaina 9.2. Millaisia persoonia he ovat. – Kuntosali, ratsastus ja lenkkeily. – Maaseutu on minulle tärkeä ja toivon että se pysyisi elinvoimaisena. – Arki kolmosten kanssa on hektistä, vapaa-ajan ongelmia ei ole. Tiia nimisiä naisia on yhteensä 9245. Kovin he ovat puheliaita ja touhukkaita. Kun se asettaa käpälänsä aikamiehen harteille ja nousee täyteen pituuteensa, se näyttää entistäkin suuremmalta. Tiian nimipäivää vietetään torstaina 6.2. Yleensä ne arjen pienet ilot tuovat parhaimmat muistot. Lähde: Nimipalvelu Poika kinusi isältä autoa tultuaan ajokortti-ikään 70-luvulla. Lehmät ovat mielenkiintoisia ja niiden kanssa ei ole yhtään samanlaista työpäivää. 3. 19 Keskiviikko 5. – Olen 25-vuotias ja ammatiltani karjanhoitaja. Poika kehotti valittamaan isälle. Lähtö kimppakyydein kello 9.45 linja-autoasemalta. suomenlapinkoira. Koko ajan saa olla ”silmät selässäkin”, kun he ehtivät aivan joka paikkaan. Kolmosten äidin arki on hektistä ja ikimuistoista. Mikä saa innostumaan. Kiuruvesi-lehden KIITOSkemut lauantaina 8.2. – Tipu-nimi on kulkenut lempinimenäni lapsuudesta asti. Se on ihan hyvä biisi, mutta Yötä kuuntelen nykyään hyvin vähän. Asumme Ristikankaalla Toiviaiskylässä, mikä onkin lempipaikkani Kiuruvedellä, sillä mikäpä voisikaan kotia voittaa. He ovat luonteeltaan kaikki temperamenttisia, uteliaita, iloisia ja omaa tahtoa löytyy. – Nimen kerrottuani moni aloittaa laulamaan ”Tia-Maria sua kaipaan niin”. – Tytöille kuuluu hyvää. Tällä hetkellä etsin itselleni ja elämäntilanteeseen sopivinta ja mieluisinta lajia, mutta toisaalta on mukava kun liikuntaa voi harrastaa monipuolisesti ilman että otan ylimääräistä stressiä. TIINA KILVENSALMI Nimipäivät Tänään: Asser Torstai: Tiia, Terhi, Teija Perjantai: Riku, Rikhard Lauantai: Laina Sunnuntai: Raija, Raisa Maanantai: Elina, Ella, Ellen Tiistai: Iisa, Isabella, Talvikki TIINA KILVENSALMI Mistä nimesi on peräisin, Tiia-Maria Malinen. Thales Sukato suurin ja lauhkein VIIKOSTA VIIKKOON menot Lauantaina 8.2. – Lapsena ärsytti, jos Tia-Mariaa alettiin laulaa selkeästi kiusoittelu mielessä. vu od en pai ka lli sle hti 201 9. Tiia nimi tuli käyttöön 1920-1939, jolloin nimen sai seitsemän naista. helmikuuta 2020 50 VU OT TA Sukato on mahtava ilmestys, kun se tallustelee kylällä vastaan. Kuka on Tiia-Maria Malinen. alkaen kello 14. Juhlitaan yhdessä Kulttuuritalossa Suomen parasta paikallislehteä. 2. Konsertin jälkeen tarjolla Iltalypsyn kahvia ja pullaa. Kokoontuminen Joenvarren seurahuoneella kello 10. Voi sanoa, että paikkakunta tuntui todella äkkiä kotoisalle, vaikken alussa hyvin montaa ihmistä täältä tuntenut. Mitä kolmosille kuuluu nyt. Retkeltä palataan noin kello 15. Muita lempinimiä ovat Tintti tai Tipsu. Lumikenkiä voi vuokrata Kiuruveden Ladullta. Perheeseeni kuuluvat avopuoliso, kolme tytärtä ja ”Tiia-Maria sua kaipaan niin” NIMIPÄIVÄHAASTATTELU Tiia-Maria Malinen nimettiin Yö-yhtyeen Tia-Maria-kappaleen mukaan. Lehmät ovat olleet osa elämääni jo pitkään, ne tuovat elannon ja niiden kanssa työskentely on mukavaa. Mikä on ikimuistoisin hetki heidän kanssa. Tia nimisiä naisia on yhteensä noin 1450 ja Tia-Maria on annettu 218 naiselle. Ennakkoilmoittautumiset Kiuruveden Ladulle 5.2. Oletko saanut kuulla siitä nimeesi liittyen. Kuvauta itsesi 50-luvun tyyliin valokuvaaja Riitta Airaksisen ”valokuvauskopissa”. mennessä. Kaimojani, Tiia-Marioita en henkilökohtaisesti tunne yhtään. – Mutta ei se äkäinen ole, kertoi koiran omistaja autoilija Viljo Mäki. – Olen kotoisin Kuhmosta, mikä on suunnilleen samankokoinen paikka kuin Kiuruvesi. Millaista arki kolmosten kanssa on
Pentti Ahponen on ajanut latuja Kiuruvedellä vuodesta 1996. – Täällä on tasaiset maapohjat, mistä on etua latujen tekemisessä. Sen sijaan vapaan hiihtotavan latuja on helppo hoitaa lauhallakin säällä. – Saimme poljettua latupohjan todella tiiviiksi ja pian routa pääsi alle siten, että se toimi eräänlaisena kylmäputkena. Tällä hetkellä Kiuruvedellä on maastossa ja puistoalueilla yhteensä noin parikymmentä kilometriä latua. Pentti Ahponen ” koi latujen teko tällä kertaa. Lisäksi Ahponen on ajanut lapsille hiihtohalstereita eli tekniikkaratoja koulujen ja päiväkotien pihoihin. Sain varmistettua myös paikan MM-kisoihin, jotka pidetään Norjassa tämän vuoden marraskuussa, Kaikkonen kommentoi. Jouni Mähönen saavutti kultaa 100 kg:n sarjassa ja Milla Kaikkonen hopeaa 65 kg:n sarjassa. LATUKONE möyryää Kiuruvedellä vähintään viitenä päivänä viikossa. Kiuruvetisten kehuksi voi kuitenkin sanoa sen, että vastustajan runsaasta rangaistuksien otosta huolimatta oma peli pidettiin sangen puhtaana. Niinpä lumi on pysynyt pohjan päällä hyvin eikä ole sulanut pois. Maalilla Mikko Humaloja kyllä torjui kiekon 37 kertaa. KiurU:n menestys oli hyvää jatkumoa aiemmin tammikuussa pidetyille yhden käden maastavedon SM-kisoille, jotka käytiin Hämeenlinnassa. Näin ollen kenenkään kiuruvetisen pistetili ei päässyt kertymään. Paljon tämä talvi on kyllä töitä teettänyt, myöntää Ahponen. helmikuuta 2020 Kiuruvedellä on ollut hyvä sivakoida AKU LAATIKAINEN HIIHTONIILOJEN välistä sananvaihtoa kuulostellessa on huomio kiinnittynyt tänä talvena siihen, että Kiuruvedellä on ollut vaikeasta säästä huolimatta harvinaisen hyvä latutilanne moneen muuhun paikkakuntaan verrattuna. – Järvien jäille voisi saada parikymmentä kilometriä lisää latua, mutta sinne ei ole vielä uskaltanut kolme tonnia painavalla latukoneella lähteä. Sitten kävi myös hyvä tuuri, kun loka-marraskuun vaihteessa tuli paljon lunta ja mukavasti pakkasta. – Joensuussa oli hyvä kisata, sillä tapahtuma oli hienosti järjestetty, hän kehui. Edustuksella oli maaliton lähtö helmikuun peleihin LAUANTAINA pelattiin KK-81:n kotihallissa Kiuruvedellä jälleen jääkiekkoa. – Säilölumi on sen verran kallista, Ahponen perustelee. – Kisa oli äärettömän tiukka, mutta olen kuitenkin tyytyväinen suoritukseeni. Siellä Kaikkonen saavutti kultaa 65 kg:n sarjassa nostettuaan 75 kg. Sen verran tämä lauha talvi on päässyt kiusaamaan. – Pinnat ovat aika usein meinanneet jäätyä, joten niitä on sitten pitänyt murskata. Yleensä jäätymisongelmaa on vasta keväämmällä, mutta nyt on ollut jopa tammikuussakin. – Normaalisti Kiuruveden hiihtokausi on päästy viime vuosina aloittamaan marraskuun puolivälin ja itsenäisyyspäivän välisenä aikana, joten pikkaisen etuajassa alHIIHTO Tänä talvena päästiin poikkeuksellisen aikaisin ladulle ja haastavasta säästä huolimatta baanatkin ovat olleet hyvässä kunnossa koko ajan, vaikka töitä se on teettänyt. – Naapurikunnistakin, kuten jopa Iisalmesta on käyty Kiuruvedellä hiihtämässä. Tänä viikonloppuna eivät isäntäjoukkueen luistimet olleet tarpeeksi teräviä, vaan peli päättyi 5–0 -tappioon. Lopettaa on pitänyt lähes poikkeuksetta huhtikuun alussa. Hiihtojunioreille tuli menestystä Rautavaaralta LAUANTAINA KiurU X-Country -juniorihiihtojoukkueen hiihtäjät kilpailivat Rautavaaralla Sinisen tien Mahti -hiihdoissa, joka oli myös Iivo-cupin osakilpailu. Vieraaksi saapui Rantasalmen Urheilijat. Jouni Mähöselle SMkultaa ja Milla Kaikkoselle hopeaa KIURUVEDEN Urheilijat menestyi viikonloppuna otevoiman SMkisoissa Joensuussa. – Toinen tietysti missä lauha talvi näkyy, on perinteisen tyylin latujen ylläpito, koska niitä varten pitää tehdä melko syvät latu-urat. Kaupungissa päästiin suksimaan luonnonlumelle jo lokakuun lopulla ja ladut ovat siitä lähtien pysyneet hyvässä kunnossa. Lisäksi Jouni Mähönen nosti kultaa avoimessa sarjassa tuloksella 195 kg. Se kertoo jo paljon, virnistää kaupungin liikuntapaikkojen hoitaja Pentti Ahponen, joka on ajanut latuja vuodesta 1996 lähtien. Kiuruvedellä ei ole säilölunta, joten paikkakunnalla ollaan täysin luonnonlumen varassa. Jopa Iisalmesta on käyty Kiuruvedellä hiihtämässä. URHEILU 20 Keskiviikko 5. Ahposen kokemuksen ohella Kiuruveden hyvään latutilanteeseen on muitakin syitä. HAASTAVIN sää latujen kunnossapitoon on nollan asteen molemmin puolin vaihteleva lämpötila, jota on tänä talvena piisannut enemmän kuin tarpeeksi. Runsaslukuinen joukko Kiuruveden nuoria hiihtäjiä sivakoi vapaalla tyylillä useita mainioita sijoituksia keräten seuralleen Iivo-cupin pisteitä.. ALKUTALVEN pohjien tekeminen onkin Ahposen mukaan avainasemassa, jotta hiihtokaudesta saataisiin mahdollisimman pitkä ja hyvä, ja jotta latuja olisi helpompipitää kunnossa. Ensimmäinen erä oli vielä maaliton, mutta toisessa vierasjoukkue pääsi sitten etenemään maali maalilta kauemmas johtoon. Taukoa sivakointiin ei ole tullut missään vaiheessa. Mähösen ja Kaikkosen ohella Joensuussa kilpaili myös Marko Kaikkonen, joka oli 100 kg:n sarjassa neljäs