15 » Vieremän Koitolla ja Kiuruveden Urheilijoilla yhteisiä harjoituksia Kiuruveden Urheilijat ja Vieremän Koitto ovat yhdistäneet voimansa ja järjestäneet kesän mittaan yhteisiä yleisurheilutreenejä 10–16-vuotiaille nuorille. MARIANNA GROF 3, 4-5 » Onko Kiuruvesi enää Luomukaupunki. Vastuullisen uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO. VUOSIKERTA, NRO 30. 12 » Aakkulan sanat voittoon Seinäjoella 012138-2330 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 30.7.2025 72. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko 8 » Kiuruvedellä odotetaan huippusatoa VASTUULLINEN UUTISMEDIA TARKISTAA PUOLESTASI FAKTAT JA LÄHTEET
Nämäkin höyrystyvät sisäilmaan rakenteen kuivuessa. Toivonkin, että haluamme mieluummin rakentaa sekä terveellisiä että sielua ravitsevia, sieluun vastaavia julkisia tiloja kuin ihmisyyttämme typistäviä tiloja ja maisemia. Panostuksesta ei saa tulla hukkainvestointi. On hyvä muistaa, että lapset ovat heidän seurassaan olevien aikuisten vastuulla uimarannalla. Sutta ja sekundaa ei siis saa rakentaa, vaan virkamiesten ja valtuutettujen on huolehdittava siitä, että rakenteet ja materiaalivalinnat tehdään oikein. Viime vuonna hukkuneita oli 88 (SS). Selvityksen tulokset julkaistaan talvella 2026, ja niiden pohjalta laaditaan tarkempi toimenpidesuunnitelma uimataidon vahvistamiseksi perusopetuksen aikana. Tehtävälle kuntalaisten rahojen mittavalle investoinnille on saatava vastinetta. Kuka osaa ja haluaa valvoa jopa kymmeniin aliurakoihin ketjutettuja hankkeita. “ Puh. Muista kuin M1-luokitelluista materiaaleista haihtuu sisäilmaan merkittävästi enemmän niin sanottuja voc-yhdisteitä eli kemikaaleja, jotka aiheuttavat terveyshaittoja. Uimataito on tärkeä taito, joka varmistaa turvallisen liikkumisen vedessä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Kirjoituksia ei palauteta. 2 Keskiviikko 30. Niitä ei yksinkertaisesti kannata rakentaa. Mitäpä tuumaatte, olisiko nyt hyvä hetki reflektoida aiempia rakennusja/tai korjaushankkeita ja sitä, miten ne ovat onnistuneet ja mikä niissä on mennyt mönkään. Esimerkiksi vanhoissa puutaloissa on ihmistä myös henkevämmällä ulottuvuudella palvelevia tasoja. Rakentamisessa vanha konsti saattaa olla parempi kuin pussillinen uusia. Lisäksi edellisellä viikolla Espoossa hukkui kolme lasta. Rakentamisessa on monia haasteita. Olisiko ajatusta siinä, että se tavara, joka ei jatka esimerkiksi Nivan tai Rytkyn kouluille jaettaisiin koulupiirin lasten koteihin tasapuolisesti?. Kohtalokkain seurauksin. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Olisiko syytä miettiä, miten yhteisiä tiloja on menneinä vuosina korjattu ja mitenkä hankkeita on valvottu. Uudesta taajamakoulusta POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Siellä olisi ilmeisesti mahdollisuus tutustua uuteen yhtenäiskouluun. Tiedetään sekin, että rakentamisessa asenne aiheuttaa ison kasan ongelmia. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kun uudisrakennuksista tehdään nykyään umpioita ja ne ovat vähintään lievästi alipaineisia, on entistä tärkeämpää, että rakennettaessa käytetään mahdollisimman vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja. Tarkoitus on kartoittaa uimaopetuksen nykytila ja tarkastella tarvittavia toimenpiteitä uimataidon kehittämiseksi. Viime viikolla Suomessa hukkui kaikkiaan 12 ihmistä (HS). Näkökulma on inhimillisen lisäksi taloudellinen. Uimavalvojat ovat mediassa muistuttaneet, että hukkuminen voi tapahtua aivan hiljaisuudessa, se ei ole äänekästä kamppailua selviytymisestä. Onnistuminen rakentamisessa edellyttääkin myös nöyryyttä. Tällaisia korkean riskin rakenteita ovat muun muassa maan alle tehtävät tilat. Myös riskirakenteet tulee huomioida ja mieluusti jo arkkitehdin pöydällä. Lasten seurassa olleita aikuisia epäillään heitteillepanosta. Uiminen on myös monipuolinen liikuntamuoto, joka kehittää kestävyyttä ja ilahduttaa mieltä. Ähtärissä 450 oppilaan koulu on tullut maksamaan 13,6 miljoonaa euroa, kun kustannusarvio oli 13,4 miljoonaa. heinäkuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Uimataito on ensiarvoisen tärkeää K alajoella hukkui vastikään kolme poikaa. Pajulahden uimarannalla Lahdessa hukkui noin 10-vuotias lapsi, illalla Kivenlahden uimarannalla Espoossa hukkui noin 20-vuotias mies ja Iso-Vekuna-saaren lähellä Pälkäneellä hukkui iäkäs nainen. JYRI SALONEN VALTUUTETUILLE on järjesteillä reissu Ähtäriin. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Muitakin haasteita asennepuolelta löytyy. OONA KANTELEENMÄKI FT, metsätalousinsinööriopiskelija Kiuruveden Perussuomalaiset ry PS. Rakentaminen on kuitenkin toiminto, jossa erilaiset yhteydettömyyden muodot, kuten ihmisen välinpitämättömyys, vastuuttomuus sekä oman työn laadun ja rakennuksen käyttäjien arvostamattomuus kumuloituvat nopeasti epäonnistuneeksi lopputulokseksi. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin turvallisesta rakentamisesta kyllä on, jos sitä halutaan ottaa vastaan ja etsiä. On otettava laput silmiltä ja uskallettava katsoa totuutta, omia toimintamalleja. Hyvä, että asiaan puututaan ja ollaan valmiita panostamaan. Lämmin, helteinen sää on saanut ihmiset hakeutumaan järvenrantaan ja uimaan. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Näitä ovat M1-luokituksen saaneet tapetit, liimat, maalit jne. Ja miten lapsen löytää vedestä, sameasta järvivedestä. Ongelmana sisäilman terveellisyyden kannalta ovat myös betonin kuivumisen kiihdyttimet. Yleensä hukkunut on yli 65-vuotias. Näin uutisoi Iltalehti. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Työ toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Suomen uimaopetusja hengenpelastusliiton asiantuntijoiden sekä Kuntaliiton kanssa. Suomessa hukkuu vuosittain noin sata ihmistä. Lopuksi haluankin tuoda huomion vielä vanhaan rakentamiseen, kuten Kalliokylän koulun vanhaan osaan ja muihin, ennen kertakäyttökulttuuria rakennettuihin rakennuksiin. Tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten uimataitoa sekä vesiturvallisuustaitoja. Sitä varten on oltava täyspäiväisesti palkattu selkärankainen ja riskikohdat oikeasti ymmärtävä valvoja. Kiuruvedellä liikunnanopettaja Pentti Jumppanen ja Raimo Hyvärinen tekivät aikanaan hyvää työtä opettaessaan koululaisia uimaan. Lasta pitää vahtia koko ajan, sillä pieni lapsi voi kadota veteen nopeasti. Talvella pilkkijän moottorikelkka voi vajota jäihin, humalaisen kalastusseurueen vene voi kaatua, eivätkä kaikki ole uimataitoisia, eikä välttämättä pelastusliivit ole päällä. Esimerkiksi betonirakenteiden ei anneta kuivua riittävän pitkään. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Tietoa Sutta ja sekundaa ei saa rakentaa, on huolehdittava, että rakenteet ja materiaalivalinnat tehdään oikein. Yksi näistä on kiire. Kaikkia rakentamisen haastekohtia ei yhteen kirjoitukseen voi tietenkään nostaa. Kiuruvetiset ovat toivoneet terveitä tiloja kauan ja siihen olisi ollut oikeus jo aika päivää sitten. Sinä aikana kun katsoo kännykkään, voi lapsi olla jo pinnan alla. Uimaopetus kuuluu edelleen koulujen opetusohjelmaan. Opetusja kulttuuriministerö käynnistää selvitystyön uimaopetuksen vahvistamisesta perusopetuksen liikuntatunneilla. Opetusja kulttuuriministeriö tiedotti maanantaina, että se käynnistää selvitystyön perusopetuksen liikuntatunneilla toteutettavan uimaopetuksen vahvistamiseksi. Nyt onkin tärkeää, että uusi koulu rakennetaan kunnolla ja se vastaa käyttäjien tarpeisiin ja odotuksiin, oikeasti. Onnistuneen hankkeen yksi tae onkin kokonaisuuden valvonta. On oikeansuuntainen ratkaisu, että lopultakin olisi meillä taajamassakin terveitä koulurakennuksia. Lisäksi samana päivänä pelastuslaitos pelasti ihmisiä vedestä. Perjantaina 25. heinäkuuta hukkui näiden poikien lisäksi myös kolme muuta ihmistä. Käyttäjäkokemus nimittäin kertoo, että valvontaan ja vastuuseen on panostettava enemmän. Rakenteiden kuin rakenteiden onkin annettava kuivua riittävän pitkään, luonnollisesti. Urakat tehdään liian kireiksi ja uhkasakkojen nojalla pinnat kiirehditään umpeen liian aikaisin. Entä miten Kalliokylän koulutyön käytössä olleet tavarat jaetaan, mihin ne ovat menneet
Ja voimme omalta osaltamme myös kerätä niitä roskia ainakin oman kodin lähipiiristä ja miksi ei vähän kauempaakin. AIKANAAN kirjoitin tekstin, jossa käsittelin sitä, ettei tieto itsessään ole mitään, mutta se voi muuttua ihmistä tukevaksi viisaudeksi kokemuksen kautta ja sydämen läpivalaisussa. En kannata tällaisen hähmäisen ja heikosti määritellyn käsitteen tuomista työelämään. Jos mittari on se talon ”korvaamoton työntekijä”, jolla ei ole mitään muuta kuin suoriutua työstä aina ykkösenä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Kokemus osoitti jälleen sen, että mielestä voimme kehitellä vaikka minkälaisia tietoja ja totuuksia, mutta jos sitä ei itse koe ja siten ymmärrä, niin tietorakenteet ja ymmärrys jäävät vajaaksi. 3 Keskiviikko 30. Kiuruvesi-lehdessä (16.7.) oli rivien välissä kutsu myös isoihin talkoisiin. Voimme myös opettaa ja rohkaista toisiamme toimimaan niin. Jos todellisuus ei vastaa mainoslausetta, olisi reilumpaa luomutuottajiakin kohtaan lopettaa moinen. Jos jokainen antaisi luonnolle yhden tunnin kesästään niin luonto kiittäisi kauneudella. Voimme valita eri vaihtoehtoja sen tekemiseen. VIERASKYNÄ Oona Kanteleenmäki Kirjoittaja on FT, metsätalousinsnööriopiskelija, Kiuruveden Perussuomalaiset ry VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Voiko työssä alisuoriutuminen olla irtisanomisperuste. Perhe jää tässä toiseksi, harrastukset... KUTEN Kiuruvedellä kuntavaalien aikaan vieraillut historiantutkija ja kansanedustaja Teemu Keskisarja ilmastolaskelmiin viitaten sanoo, Perussuomalaiset eivät hyväksy noita lukumystiikoita ja Suomen kansantalouden tuhoamista utopian tähden. Eli lopputulos on +/=0. Ei hävetä roskien keräystä ja vieraslajien hävittämistä. Epäluotettavuudesta huolimatta näiden laskelmien varassa on tehty Suomessa aika suuria olettamuksia ja ohjattu poliittisia ratkaisuja. Toki tällä tavalla työtä saadaan toimittajille ja tutkijoille, kun asioita joka toinen vuosi pyöritellään uudelleen ja eri suuntiin. Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Laurenin mukaan meillä ei ole keinoja arvioida mikä laskelmista on totta. "Luomu-Suomen pääkaupunki Kiuruvesi on keskellä maaseudun ydintä", alkaa eräskin turistiesite. Valitettavan usein työntekijän ”alisuoriutuminen” johtuu työnantajasta: heikko perehdytys, epäselvät tavoitteet, huono johtaminen ja kohtuuton työkuorma noin alkuun mainitakseni. Mielestäni ei voi, sillä miten varmistetaan se, että ”alisuoriutumisen” arviointi on objektiivista ja työntekijän olosuhteet huomioivaa, eikä pärstäkertoimeen perustuvaa. Piia Härkönen KIURUVESI mainostaa olevansa Luomu-Suomen pääkaupunki. Monissa kaupungeissa maksetaan vieraslajien niittämisestä. TOINEN puutarhapuolen huoli oli vieraslajit, jotka valtaavat alaa nopeasti, jos ei jakseta joka kesä niitten kasvua rajoittaa. Se tietää myös alan opiskelijoille harjoitteluja yrityksissä, joissa pääsemme testaamaan opittua sekä toimimaan osana työyhteisöä. Hiilitaseja hiilipäästölaskelmat ovat suuresti epävarmoja. Jere Hakkarainen Ilman muuta, alisuoriutuja pitää pystyä irtisanomaan, he kuormittavat kohtuuttomasti työyhteisössä niitä, jotka ovat tunnollisia tekijöitä, jonkunhan heidänkin työnsä on tehtävä. Tällä hetkellä on menossa suurimmat talkoot tälle kesälle Iskelmäviikon merkeissä. Tämä niin sanottu ylisuoriutuja on pian se kaiken tuen tarpeen omaava kehon ja mielen menettänyt ihminen ja se paraneminen kestää kauan. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Valitettavasti mistään edelläluetelluista ei ole näyttöä. Kutsun olisi kyllä voinut esittää ihan riveilläkin. Kaupungilla ei ole myöskään resursseja tähän. Kulottamistakaan ei ihminen ymmärrä, ennen kuin itse kokee. Puistotyöntekijä Erkki Väisänen kertoi, miten kaupungilla ei ole nyt varaa palkata kesätyöntekijöitä ja pienellä porukalla ei ehditä kaikkialle. Jutussa ”Iskelmäviikon kruunasi pääesiintyjä Robin Packalen” Elina Grönqvistin nimi oli kirjoitettu virheellisesti Eveliinaksi. RAIJA HÄGGMAN Luomu-Suomen pääkaupunki. Opintojen aikana on selvinnytkin paljon. Miten sitten on kaupungin muun luomutoiminnan laita. Kaikki ruuantuottajat Kiuruvedellä tekevät arvokasta työtä meidän hyväksemme. YHTENÄ syynä metsäalan opintoihin lähtemiseeni oli maalaisjärjestä irtaantunut ilmastopolitiikka. On aivan varmaa, että kaikki ei tällä menetelmällä suoriudu työtehtävistä saman mittarin mukaan. Muutama tila oli luopunut luomutuotannosta. Kuinka mitataan. Havaitsimme esimerkiksi hiilinielujen arvioinnissa käytettävien teoreettisten laskelmien epäluotettavuuden. Viime viikon Kiuruvesi-lehdessä (23.7.) oli nimivirhe. Mieleen painuvimmaksi tältä kesältä tullevat muodostumaan parin viikon takaiset metsänhoidolliset kulotukset ja säästöpuuryhmien poltot. Yhteydenpito kaupungin luomutuottajiin, luomutuotannosta tiedottaminen, koulutus, seminaarit, keskustelutilaisuudet ja muu tuki luomutuottajille, joiden varassa kaupunki itseään mainostaa. Päinvastoin, työpaikkojen sosiaaliset suhteet haurastuvat ja riittämättömyyden ja ahdistuneisuuden tunne saattavat lisääntyä, jos aletaan pelkäämään alisuoriutumista. Homma toimii jotenkin mobiilipelin kautta. Henttu Tikka Hallitushan ajaa, kuin käärmettä pulloon, jotta kaikki olisivat töissä ja heidän tilastot kaunistuisivat. Asian selvittämiseen tarjoutui tilaisuus, kun Kallion luomutilalla oli avoimet ovet -päivä. Keväisin Suomessa ja Kiuruvedelläkin pidetään roskankeräystalkoita, mutta kun se ei riitä, kun meidän roskaamisemme on ympärivuotista. Esitteissä, netissä ja esimerkiksi t-paidossa iskulause toistuu jatkuvasti. JOS jotain on arvioitava uudelleen, on se ihmisen rooli ilmastopolitiikassa. Meitä jokaista kutsuttiin talkoisiin yhteisen hyvän toteuttamiseen. Luonnon kauneudesta iloitseva MARITTA NEVALAINEN Kesä on ihmisen parasta aikaa METSÄALALLA vilkkain maastotyökausi ajoittuu kesäkaudelle. Työntekijällä on myös velvollisuuksia, ei vain oikeuksia. Ja mitkä ovat mittarit. Mutta jokainen meistä voi tehdä myös vieraslajien kohdalla talkootyötä ja huolehtia ainakin oman kadunpätkän kohdalta niiden poistamisen. Onko tälle suitsutukselle katetta. Oikaisu nimivirheeseen. Mitenkähän nuo talkoot saataisiin meillekin ensi kesäksi. Nämä ”suojelukohteet” heikentävät työilmapiiriä ja lisäävät paineita ”tekevien” harteille. Kaupungilta hyvät ohjeet ja vähän tsemppausta. Kaikki talkoot ovat tärkeitä yhteishengen ja yhteisen hyvän luomisessa ja hyvä, että tekijät saavat siitä kiitosta. Ihmiset ovat niin erilaisia. JÄLKIVARTIOINNISSA oli aikaa hiljaisuudessa miettiä. Maijaliisa Piippo Mielestäni tämä lisää työn tekemiseen liittyviä paineita ja voi olla, että eri työpaikoille luodaan ehkä uusia numeraalisia mittareita. Kokemuksesta voi kertoa, että työnjohtokin voi osaltaan pahentaa tilannetta olla puuttumatta alisuoriutujiin, tämä voi olla huomattava haitta joillakin työpaikoilla. Ehkä ei mikään, hän sanoo. Jos ei itsellä ole mahdollista kuskata niitä jonnekin sallittuun paikkaan, niin voiko kaupunki auttaa kuljetuksessa. Ynnäämisen tulos oli heikko: kolme maitotilaa, muutama rypsitila, yksi sikatila. heinäkuuta 2025 Talkootöiden tarve jatkuu OLEMME saaneet lukea alkukesän Kiuruvesi-lehtien sivuilta monet kiitokset erilaisia talkootöitä tekeville. NYT tuoreesta Metsälehdestä saimme sitten lukea, että korkeammat oppineetkin ovat tulleet vastaavaan tulokseen. Saako niitä leikata ja repiä irti kaikkialta teitten ja ojien varsilta. JUTUN otsikoksi oli kirjoitettu ”Metsien rooli ilmastopolitiikassa arvioitava uudelleen”. Noora Kumpulainen Jos on vaikka asiasta huomautettu useita kertoja ja silti vaan perseillään, niin tottakai työnantajalla on oikeus valita työntekijänsä. Kaupunki kuitenkin on vuosikausia mainostanut itseään nimenomaan luomuntuottajakaupunkina. Toivoisin, että Kiuruvesi-lehdessä ja miksi ei myös kaupungin sivuilta löytyisi selkeät ohjeet, mihin vieraslajien leikkuujätteet laitetaan. En tiedä, unohtuiko joku tila mainita, mutta kokonaiskuva kuitenkin on, että luomupääkaupunki emme todellakaan ole. Se ei ole työn itseisarvo, eikä lisää työstä saadun sosiaalisen hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden tunnetta. Jotkut nuoret ovat hankkineet ihan hyvät rahat tuossa tärkeässä hommassa. Oikea nimi on Elina Grönqvist. Luomua esittelevällä info-tiskillä kysyin Kiuruveden luomutilojen määrää kahdelta luomutuottajalta. MONENLAISTA olen minäkin päässyt taas kokemaan. Pohdimme viime kesänä, että aika lopulta näyttää mikä teoria on oikeassa vai oliko mikään. Se on niin väärin, että roskien kerääminen on jotenkin hävettävää ja niiden heittäminen ei. Voimme huolehtia siitä, että meidän jäljiltä ei jää roskia leikkikentille, kaduille tai muuallekaan luontoon. Halusin saada tietoa, jopa ymmärrystä. Nämä siivoustalkoot eivät ole niin houkuttelevia kuin enemmän näkyvyyttä saavat talkoot vaikka siisti ja puhdas ympäristö tuottaa meille kaikille hyvää mieltä. Työn painestaminen on järkyttävää
– Maanpinta on kuivaa, joten nyt AKU LAATIKAINEN. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 30. Kiuruvedellä paloi noin hehtaarin verran mäntymetsää maanantai-iltapäivänä. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Kiuruvedellä ei ole kuin muutama luomutila ja miten on muun luomutoiminnan laita. Myös Pöksyläinen on sitä mieltä, että Luomu-Suomen pääkauLuomu-pääkaupunki – kaksiteräinen miekka Onko Kiuruvesi Luomu-Suomen pääkaupunki. heinäkuuta 2025 Luomu-liiton hallituksessa vaikuttava luomutilallinen Lassi-Pekka Pöksyläinen sanoo, että Luomu-Suomen pääkaupunki perustuu neljä vuotta sitten laadittuun Kiuruveden kaupunkistrategiaan, että Kiuruvesi on Luomu-Suomen pääkaupunki. Alueen asukkaat huomasivat palon ja hälyttivät palokunnan hätiin. Päivystävä palomestari Tuomas Kuikka Pohjois-Savon pelastuslaitokselta kertoo, että pelastajat saivat palon rajattua noin sadan metrin päähän syttymispaikasta. kysyy Raija Häggman tässä lehdessä Postia-palstalla. Alueen asukkaat auttoivat palon rajaamisessa kantamalla vettä kastelukannuin ja vesiämpärein. Voimmeko profiloitua enää luomun pääkaupunkina. Rakennuksiin ei aiheutunut vahinkoa, vaikka lähin kesämökki oli vain neljän metrin päässä palosta. Maastopalo syttyi Yhteismetsäntiellä todennäköisesti puuhun iskeneestä salamasta. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Pöksyläinen kertoo, että hän jutteli Raija Häggmanin kanssa aiheesta maatilapäivän yhteydessä Kiuruveden Iskelmäviikolla. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Metsää paloi Kiuruvedellä: paikalliset kantoivat vettä kannuin ja ämpärein HANNA SOINI Paikalliset auttoivat maastopalon rajaamisessa. Henkilövahinkoja ei aiheutunut. Lassi-Pekka Pöksyläinen on luomukasvinviljelijä. Alueella on useita kesämökkejä. heinäkuuta 2025 HANNU KÄMÄRÄINEN Kiuruveden Iskelmäviikolla oli MTK:n järjestämä maatilapäivä, joka oli tällä kertaa Juho Lapin (oik.) luomulihakarjatilalla Heinäkylässä. Maatilapäivä oli luomulihatuottaja Juho Lapin tilalla Heinäkylässä. 4 Keskiviikko 30
Kyselyssä tiedustellaan mihin arvoihin Kiuruveden tulisi nojata toiminnassaan ja mitä ovat Kiuruveden vahvuudet ja menestystekijät. miettii Pöksyläinen. Onko se hyvä, vai onko ehdottaa jotain toista, joka kuvaisi paremmin Kiuruvettä. – Yhdessä rakennamme parempaa tulevaisuutta, kannustaa Rusanen. Kiuruveden nykyinen slogan on ”Luomu-Suomen pääkaupunki”. – Kyseessä on vasta ehdotus, komission ajatus. EU-lainsäädäntöön puolestaan vaikutetaan Euroopan unionin luomukattojärjestön Ifoam organics Europen kautta. Toivoisin, että Savo -Karjaan luomuyhdistys voisi olla kaupungin toiminnassa enemmän mukana, Pöksyläinen viestittää. Ja entä miten kaupungin yrittäjämyönteisyyttä voitaisiin parantaa. Pöksyläinen kasvattaa luomuna rypsiä ja ”yrittää” kasvattaa luomuna myllykauraa, jossa on tietyt laatuvaatimukset. EU-tukia viilataan Euroopan Unionissa viilataan nyt maataloustukia. Kysely löytyy kaupungin verkkosivuilta. Myös Peltosalmen VPK osallistui tehtävään. Luomu mielletään monesti viherpiipertäjähommaksi, mutta luomutuotanto on ravinnekiertojen hallintaa. Viime vuonna Pohjois-Savon pelastuslaitoksella oli sata tehtävää, joissa pelastettavana oli eläin. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoo, että strategia kertoo, mihin suuntaan Kiuruveden halutaan kehittyvän tulevina vuosina. Pöksyläinen kiinnostui aikanaan luomutuotannosta lannoitteiden hintojen takia. Esimerkiksi rypsin viljely ei ilman pölyttäjiä onnistu mitenkään. – Kun Kiuruvettä mainostetaan Luomu-Suomen pääkaupunkina, se on kaksiteräinen miekka, jos se ei näy, voi kuluttajilta tulla sanomista, Pöksyläinen tuumaa. Käsittääkseni järjestelmää ollaan yksinkertaistamassa, rahoitusta ollaan keskittämässä monesta eri rahastosta kolmeen isoon rahastoon, yhdistämässä ollaan maatalous-, koheesioja kouluruokarahastot. Kaikki otetaan mukaan strategian päivitykseen Kaupunkistrategian päivittämiseen voivat osallistua kaikki. Pöksyläisen mukaan kaupunki voisi tukea luomutilallisia avustamalla luomusuunnitelmien ja liiketoimintasuunnitelmien tekemisessä, kun luomutilalla halutaan kehittää toimintaa. – Tämä kaikki on vasta komission ehdotus, parlamentti sanoo oman mielipiteensä ja jäsenmaat omansa, kyse on trilogianeuvottelusta. Onko koettu, että ei uskalleta mainostaa tuotantosuuntaa. Metsää paloi Kiuruvedellä: paikalliset kantoivat vettä kannuin ja ämpärein on erittäin suuri riski tällaisille tulipaloille, Tuomas Kuikka totesi maanantaina. Tehtävään osallistui yksiköitä Kiuruvedeltä, Iisalmesta ja Vieremältä. Maanantaina ja tiistaina Pohjois-Savossa oli voimassa maastopalovaroitus. Kiuruvedellä on tällä hetkellä kaksi lypsykarjatilaa, joiden maito menee luomuna eteenpäin kuluttajille. Luomu-liiton hallituksessa pyritään vaikuttamaan ministeriöön ja ruokavirastoon. Maataloustukien osalta valmista pitäisi olla 2027, ja uudet tukilinjaukset käytössä 2028. Uusia ehdotuksia sloganiksi olivat muun muassa ”Maaseutu-Suomen pääkaupunki” ja ”Maaseutu-Suomen pieni suurkaupunki” Vapaassa sanassa esitettiin, että Kiuruveden tulisi ottaa tavoitteeksi nostaa asukasluku 10 000:een seuraavan 15 vuoden aikana. Paikalle hälytetyt pelastajat vetivät hevosen ojasta. Kysymyspatteriin kuuluu niin ikään, mitkä palvelut toimivat Kiuruvedellä hyvin ja mitkä vaatisivat petraamista. Ja edelleen, mitkä ovat suurimmat haasteet seuraavina vuosina ja miten niihin käytännön toimilla vastataan. Kun luomuporkkana oli kaupassa hyvin esillä, nousi sen myynti 250 prosenttia. Pöksyläisen tila Kiurujärven rannalla on ollut luomussa 15 vuotta. VIIKON KYSYMYS Voiko alisuoriutumisen kirjata irtisanomisperusteeksi. KYLLÄ 88% EI 13% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö lasten kantaa suurempi vastuu vanhempien hoidosta. Kyselyyn voi vastata elokuun 25. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi TIINA KILVENSALMI ADOBE Kiuruveden kaupunki päivittää kaupunkistrategiaansa alkaneelle valtuustokaudelle. Pöksyläinen sanoo, että koronavuonna luomutuotteiden kysyntä niiasi, kun inflaatio lähti laukkaamaan, eikä tarjonta elänyt kysynnän mukaan, kysyntää olisi ollut, mutta ei tarjontaa. Miten se voisi näkyä. Hevonen jäi kiipeliin Viime torstaiaamuna pelastajat auttoivat hevosta. Kysely verkkosivuilla Kyselyssä tiedustellaan muun muassa Mitä mieltä ollaan Kiuruveden kaupungin sloganista ”Elämää kaikilla aisteilla”. Ensimmäiseen kaupunkistrategiakyselyyn vastasi kaikkiaan 213 henkilöä, kun lasketaan yhteen sähköiset ja paperiset vastaukset. – Hyvä, että kansalaisia kiinnostaa luomutuotanto. Tässä muutamia kysymyksiä. – Luomuviljely vaatii työtä, suunnitelmaa rikkakasvien torjuntaan, kun ravinnekiertoja suunnittelee. Sen jälkeen luomusta on tullut tuotantotapa ja Pöksyläinen on huomannut, että kasvinviljely onnistuu luomunakin. Kuikan mukaan hevosten pelastamiseen liittyvät tehtävät ovat harvinaisia. Jäsenmaille annetaan enemmän liikkumavaraa, miten varoja kohdennetaan maataloudessa ja rahastojen sisällä, selventää Pöksyläinen. Tämä on jakanut vahvasti mielipiteitä kaupunkistrategiakyselyssä. Suomelle komission ehdotus ei välttämättä tuo hyvää, sillä tukia ollaan leikkaamassa 20 prosenttia ja jäsenvaltioille annetaan enemmän päätösvaltaa, mihin tuet kohdennetaan. päivään mennessä. 08 764 990 Torstaisin klo 9.00-13.00 Toiset lasit KAUPAN PÄÄLLE tai ALENNUS -30% silmälaseista. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Kiuruveden kaupunkistrategian edellinen päivitys toteutettiin talvi-kevään 2024 aikana. Yleensä eläimiin liittyvissä tehtävissä apua tarvitsevat nautaeläimet.. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Luomutuottajille komission ehdotus, että luomu tunnustetaan ilmastoja ympäristöhyötyjä tuovaksi tuotantomuodoksi, on hyvä viesti. heinäkuuta 2025 punki -linjaus voisi näkyä enemmän. Pöksyläinen sanoo, että kysyntä riippuu siitä, miten luomua kaupassa tarjotaan. Entä kysytäänkö edelleen luomua. Luomuvalkuaiskasvituotannossa tarvitaan pölyttäjähyönteisiä, jotka tuovat tuotannon varmuutta. Tällainen vastaantulo tukisi Pöksyläisen mukaan yrittäjyyttä. Osalle nykyinen slogan on sopiva, mutta jotkut ovat ehdottaneet muun muassa sitä, että slogania voisi viedä yrittäjäpainotteisempaan suuntaan. Se tarkoittaisi käytännössä muun muassa sitä, että esimerkiksi 30 prosentin kasvipeitteisyysvaatimuksesta luovuttaisiin, koska luomutuotannossa viljelykierto jo tuo kasvipeitteisyyden, eli tätä vaatimusta ei tarvitsisi luomutiloilla noudattaa. 5 Keskiviikko 30. – Jos kuluttaja etsii luomutuotteita kiireessä, löytyykö niitä helposti. Se oli kellahtanut pelto-ojaan selälleen, eikä päässyt omin voimin ylös. Kasvinviljelytiloja on enemmän, samoin lihaja lammastiloja. Tarvittaisiin Juho Lapin kaltaisia, rohkeita kavereita, enemmän. – Luomutilat eivät pidä elämää tuotantosuunnastaan. Kiuruvedellä on toivottu, että väkiluku nostetaan 10 000 asukkaaseen 15 vuoden aikana. Pöksyläisen mukaan komissiossa on menty myönteisempään suuntaan, komissio ehdottaa helpotuksia luomutiloille ehdollistamiseen. Juho on luomuihminen henkeen ja vereen, mutta luomuun liittyvä byrokratia tökkii. Samoin puhtaan luonnon ja hyvien palveluiden huomioimista sloganissa tulisi miettiä. Huolestuttavaa on, jos rahoitusta leikataan 20 prosenttia, se voi luoda kilpailua, mihin rahaa kohdennetaan. Pöksyläinen näkee, että luomu toisi Suomeen huoltovarmuutta pienempinä tuotantopanoksina. – Tavoitteena on luoda selkeä, konkreettinen ja kaikkien ymmärtämä strategia, johon koko kaupunki voi sitoutua – asukkaat, työntekijät, yrittäjät, yhdistykset ja kaikki, jotka tekevät Kiuruvedestä elinvoimaisen, Rusanen sanoo ja toivoo, että mahdollisimman moni tuo esiin ideansa, toiveensa ja ajatuksensa. JAANA SELANDER Luomurypsin kasvattaminen vaatii onnistuakseen pölyttäjiä. Strategia toimii pohjana kaupungin arjen päätöksille, budjeteille ja suunnitelmille
Välillä pitää myös muistaa levätä. TEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI Kiuruvetisen Jarmo Kaikkosen pihamaalta löytyy maitolaituri jos toinenkin, pienessä ja suuressa koossa. Onneksi on kuitenkin omakotitalo ja iso piha, jonne maitolaitureita ja tuulimyllyjä mahtuu pitkät rivit ja aina löytyy jotain uutta nakuteltavaa. Maitolaiturit ovat hänestä nostalgisia. Rakentelu lähellä sydäntä Jarmo Kaikkonen rakentaa mitä vain mieleen juolahtaa aina maitolaitureista pihakoristeisiin. Lisäksi siellä nököttää pieniä tuulimyllyjä, roskakatoksia, lyhtyjä, kaivonpäällisiä, onpa siltakin ja monenlaisia puusta rakennettuja pihakoristeita. Rakennellessa pysyy mieli virkeänä, Kaikkonen sanoo. Piti keksiä jotain muutakin tekemistä kuin ristikoiden täyttelyä, Jarmo Kaikkonen kertoo. Hän kertoo pitäneensä käsillä rakentamisesta pikku pojasta lähtien. Kaikkonen on tehnyt ne kaikki itse. – Se hidastaa vähän luomisen työtä, Kaikkonen sanoo, mutta kertoo, että puutöiden rakentelu onnistuu edelleen omaan tahtiin. Se luonnollisesti innosti häntä hakeutumaan rakennusalalle töihin aikuisena. Sittemmin harrastukselle on käynyt niin kuin kaikille parhaille harrastuksille tuppaa käymään: se on karannut vähän käsistä. Se on minulla lähellä sydäntä. Lapsenlapsille iloa Nyt eläkkeellä Kaikkonen nauttii siitä, että voi rakentaa kaikenlaista mitä vain mieleen juolahtaa omaksi iloksi sekä lapsille ja lapsenlapsille lahjaksi. – Rakentelu on aina ollut osa elämääni. Työstä mukaan tarttui monenlaista oppia. heinäkuuta 2025 Jarmo Kaikkonen pitää etenkin maitolaitureiden rakentamisesta, mutta hän on niin sanotusti kaikkiruokainen puutöiden suhteen. 6 Keskiviikko 30. – Minulta leikattiin selkä ensimmäisen kerran vuonna 2007. Kaikkonen kertoo saaneensa aivoinfarktin vajaa vuosi sitten. Puheenaihe. Siinä kotona ollessa tuntui, että järki lähtee. Talokin on omin käsin rakennettu. Harrastuksena puutyöt saivat tuulta alleen vasta myöhemmin, kun elämässä tuli eteen käännekohta
Siksi ruoan kotimainen tuotanto – ja etenkin kotikuntien tuotanto – on elintärkeää, Rusanen toteaa. Eniten maitoa tuotettiin Pohjois-Pohjanmaalla, 371 miljoonaa litraa ja Pohjois-Savossa 310 miljoonaa litraa. Rusanen ehdottaa, että osa kuntien valtionosuudesta maksettaisiin jatkossa kunnan lehmämäärän perusteella. Taustalla näkyy Kaikkosen rakentamia roskakatoksia, niitä on pitkä rivi. Kaikkonen kertoo tehneensä katajasta kelloja, joista yksi päätyi häälahjaksi Saksaan. Jos kriisi iskee ja logistiikka katkeaa, emme voi luottaa siihen, että ruoka tulee EU:sta tai kaupasta. – Jos valtio haluaa oikeasti tukea koko maan palveluita ja turvallisuutta, sen täytyy tukea siellä, missä ruokaa tuotetaan. – Minun nuoruudessani maitolaiturit olivat suosittuja kokoontumispaikkoja, mutta sitten niitä alettiin hävittää, kun ne kuulemma olivat aurauksen tiellä. Puutöiden tekeminen vaatii hänen mukaansa tarkkuutta ja kärsivällisyyttä ja tietenkin mielikuvitusta. Hänen puutöitään pääsee näkemään paikallisestikin. Keskimäärin 52 lehmää per tila. Yksi hänen viimeaikaisista projekteistaan on maitolaituri, jonka hän rakensi Kiuruveden ABC:n pihaan koristeeksi kaupungin tilauksesta. Luomumaitoa tuotettiin vajaa 81 miljoonaa litraa, lähes saman verran kuin vuonna 2021. Hän on tehnyt lapsenlapsille paljon puisia leluja, ja lapsille ja sukulaisille monenlaisia lahjoja peileistä lipastoihin. Miksi ostaa silta kaupasta, kun sen voi tehdä itse, Kaikkonen miettii. Nyt on aika tehdä järkeviä päätöksiä – ei byrokratiaa, vaan tervettä maalaisjärkeä. Lypsylehmien määrä väheni viime vuonna reilulla 5000:lla ja lypsylehmiä oli Suomessa 243 200. Edellisvuoden tapaan paikkakunnista eniten maitoa tuotettiin Kuopiossa, 69 miljoonaa litraa. – Ehdotukseni on yksinkertainen: 20 euroa vuodessa per lehmä, Rusanen sanoo. Seuraavan maitolaiturin seinät ovat jo kuivumassa. Kaikkosenlaisen konkarinkin on tehtävä välillä harjoituskappaleita uusista projekteista. Kaikki ei myöskään aina onnistu ensi yrittämällä. Seuraavina olivat Kurikka, 60 miljoonaa litraa, Kiuruvesi 53 ja Kokkola 50 miljoonaa litraa. Yksi tulevaisuuden haave olisi päästä pitkästä aikaa sorvaamaan. heinäkuuta 2025 Uutiset Rusanen ehdottaa: Lehmät valtionosuuksiin Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen esittää, että kuntien valtionosuusuudistuksessa otetaan huomioon myös konkreettinen ruokaturvan näkökulma. – Vain mielikuvitus on rajana. Kaikkosella on jo monenlaista rakennusprojektia suunnitteilla. litraa Vuonna 2022 maitoa tuotettiin Suomessa 2 193 miljoonaa litraa eli tuotanto väheni reilut pari prosenttia edellisvuodesta. Rakensin lapsenlapsillekin aidonkokoisen puuhevosen. – Suomi ei pärjää ilman omaa ruokaa. Eli mukaan otettaisiin ruokaturvaelementti. Se on ollut mieluisa, Jarmo Kaikkonen kertoo. Perinteiseen maalaismaisemaan sopiva punainen on suosittu maitolaiturin väri. Rusasen mukaan kysymys ei ole vain kuntataloudesta, vaan kansallisesta kokonaisturvallisuudesta. Lehmät ovat Rusasen mukaan paljon enemmän kuin navetan asukkeja – ne ovat osa ruokaketjua, aluetaloutta ja huoltovarmuutta. Se tilattiin Pyhäsalmelle. – Seuraavaksi voisin tehdä pikku neidille korulippaan. JAANA SELANDER Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ehdottaa: Lehmät mukaan kuntien valtionosuuksiin – ruokaturva on turvallisuuskysymys. Maitotilojen määrä väheni viime vuonna noin 400 tilalla. Mitä enemmän lehmiä, sitä enemmän elämää, osaamista ja kriisinkestävyyttä. Kaikkonen on tehnyt pihalleen koristeeksi esineitä myös sementissä. Nyt niitä on alkanut taas ilmestyä koristeeksi, Jarmo Kaikkonen kertoo. Esineet jäävät sitten papasta muistoksi, Kaikkonen tuumii. 7 Keskiviikko 30. TOIMITUS Lypsylehmien määrä vähenee, eikä niitä juuri enää näe laitumella. Tämän sillan hän teki tyttärelleen. – Jokainen lehmä ylläpitää työpaikkoja, teitä, koulukyytien kannattavuutta ja ennen kaikkea maaseudun elinvoimaa. Seuraava maitolaituri on jo rakenteilla. Kiuruvesi on maan kolmanneksi suurin maidontuottaja ja suurin naudanlihantuottaja. Aika ei käy pitkäksi tulevaisuudessakaan. Tässä on sementtiin upotetut saappaat.. Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli maitotiloja yhteensä 4572, kun vielä kymmenen vuotta sitten niitä oli kaksi kertaa enemmän. Rusanen painottaa, että ehdotettu korvaus olisi valtiolle pieni, mutta maaseudulle ja koko Suomelle suuri teko. Se on poikinut lisää maitolaituritilauksia ohikulkijoilta. Onpa hänen puutöitään päätynyt ulkomaillekin asti. Noin 60 milj
Asko Kärkkäinen toivoo, että kovilta rankkasateilta vältytään, ettei vilja mene lakoon. – Viljasato näyttää Kiuruvedellä nyt reilusti keskimääräistä paremmalta. Kesä hellii viljaa ja nurmea Sato-odotukset ovat nyt korkealla. Hyvä rehuvuosi olisi Kärkkäisen mukaan nyt tervetullut, sillä viime vuonna nurmisato kärsi kuivuudesta.. Matti Lappalainen sanoo, että tällä hetkellä Kiuruvedellä on melkeinpä valtakunnan parhaat viljapellot. Kiuruvedellä pellot ovat toistaiseksi säästyneet suuremmilta laoilta ja kasvitaudeilta. heinäkuuta 2025 Uutiset Ensimmäiset ohrapellot ovat jo keltaisia. Kärkkäinen arvioi, että Laukkalan tilalla viljaa päästään puimaan elokuun puolivälin jälkeen, jos kelit suosivat. Rankkasateet ehtisivät vielä hakata viljan lakoon tai haitata puintia. – Nurmisato on nyt keskimääräistä parempi. Toistaiseksi vilja vaikuttaa hyvälaatuiselta. Kelit vaikuttavat Liian aikaisin ei kuitenkaan tule iloita, sillä sadon onnistuminen riippuu vielä loppukesän ja syksyn säistä. Laukkalan maitotilalla saatiin viikko sitten toinen nurmisato tehtyä rehuksi. Hänen mukaansa myös Pohjanmaalla näyttäisi tulevan hyvä viljasato, mutta eteläisimmässä Suomessa sateet ovat haitanneet viljan kasvua. Paljon riippuu kuitenkin siitä, toteutuuko kolmas sato. Etenkin ne viljaja nurmipellot, joiden kalkitukseen ja ojitukseen on panostettu, tuottavat nyt hyvin, toteaa puolestaan Asko Kärkkäinen. Lappalaisella on siemenpakkaamo, joten viljan siemenen korkea laatu on hänelle tärkeää. Kolean alkukesän ansiosta kosteus pysyi maassa ja viljakasvit kasvattivat vahvat juuret. Silloin jyvän koko saattaa jäädä pieneksi, Matti Lappalainen aprikoi. Odotan ennätyssatoa, Lappalainen jatkaa. – Vilu viljan kasvattaa, niin kuin ennen vanhaan sanottiin, Kärkkäinen ja Lappalainen toteavat. – Helle on vielä vähän arvoitus. Nurmi kuitenkin tarvitsee vielä sopivasti vettä. Ohran väri on vaihtumassa nyt nopeasti. Sateetkin vaikuttavat yhä viljasadon onnistumiseen. Ohran siemenillä alkaa jo olla hyvin painoa. – Vasta sitten, kun sato on korjattu ja myyty, tietää miten hyvin sato onnistui, Lappalainen muistuttaa. Jos käristehelteet ja liika kuivuus jatkuvat, voivat ne alkaa haitata viljaa ja etenkin nurmen kasvua. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI Viljaja nurmisadosta näyttää tulevan erinomainen Kiuruvedellä. Vettä tarvitaan sopivasti Myös nurmi kukoistaa nyt Kiuruvedellä. 8 Keskiviikko 30. Yleisesti ottaen puintiajankohta riippuu myös viljalajikkeesta. Kolea alkukesä helli etenkin viljaa, kertovat maatalousyrittäjä Asko Kärkkäinen Laukkalan maitotilalta sekä Pohjolan Jyväjemmari oy:n yrittäjä Matti Lappalainen. Ensimmäinen nurmisato korjattiin jo ennen juhannusta. – Mutta tällä hetkellä odotukset ovat korkealla. Jos kuumuus jouduttaa viljan liian nopeasti, ei sekään ole hyvä asia. Laukkalan tilalla tehdään elo– syyskuun vaihteessa myös kolmas nurmisato. Nyt alkaa olla kuivuutta, joten nyt pitäisi vähän sataa, muttei niin paljon, että vilja menisi lakoon, Asko Kärkkäinen sanoo. Liian aikaisin ei kuitenkaan tule riemuita
Osa kävijöistä oli käynyt jonottamassa myös Oulun Nallikarin jäätelökioskilla samaisessa kampanjassa. Tänä kesänä kyseinen kampanja järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Kiuruveden torilla. Tapahtumalle oli kysyntää.. Välillä jonon pituus oli tunnin mittainen. Myös Sini Ahponen ja hänen lapsensa Aaron ja Eelis Pikkarainen tulivat syömään pehmikset. Katastrofaalisesti alkanutta jäätelökesää ovat kompensoineet viime viikkojen helteet ja Kiuruvedellä myös Iskelmäviikkojen aikana ollut lämmin sää. Hänen mukaansa tapahtumaa voisi kehittää myös jatkossa tuleville vuosille ja lisätä jotakin ohjelmaa kampanjan lisäksi. Pehmistä sai klo 02 yöhön asti, jolloin yhden pehmiksen hinnaksi tuli halvimmillaan yhden euron. Tällä kertaa Hyvönen valitsee vaniljaja Walkeajärvi mansikka-vanilja-pehmiksen. Ympäri Suomea on järjestetty Pehmisten Yö -kampanjoita vuosien mittaan. 9 Keskiviikko 30. Ensimmäisiä kertoja kyseisiä kampanjoita on järjestetty noin 10 vuotta sitten; Iisalmessa tapahtumaa kokeiltiin ensimmäisten joukossa. Sini Ahponen oli kuullut tapahtumasta Puskaradion kautta ja tullut Aaron Pikkaraisen kanssa pehmikselle. Jonoa kioskille riitti aina koko yön ajan, aina puoli kahteen asti kymmenestä lähtien. Kaksikko kertoo syöneensä jäätelöä aina vuoden ympäri, vaikka kohonneet hinnat saattavat toisinaan vaikuttaa siihen, mitä kioskilta tilataan. Me tultiin tänne nyt hyvään saumaan heti tähän alkuun, niin ei ollut liiaksi jonoa, kertoo pariskunta Paula Lind-Auvinen ja Jukka Auvinen. Muutenkin Martikainen kertoo olleensa tyytyväinen Kiuruveden toritorstaiden järjestämiseen, mutta toivoo, että torin elämää kohottavaa ohjelmaa järjestettäisiin myös jatkossa lisää. Välillä jonon pituus oli tunnin mittainen, mikä ei vedä vertoja kuitenkaan esimerkiksi Oulussa paikoittain neljän tunnin jonotukseen. TEKSTI & KUVAT MARIANNA GROF Helteellä jäätelö maistuu Saana Hyvönen ja Vilja Walkeajärvi olivat saapuneet Kiuruveden torille uinnin päätteeksi. – Nyt hyvän sään vuoksi saatiin järjestymään kampanja myös tänne, kertoo Kiuruveden jäätelökioskin toiminnasta vastaava Tommi Martikainen. useita satoja kävijöitä. Martikainen kertoo kuulleensa paljon hyvää palautetta asiakkailta. Martikainen kertoo olleensa nyt hyvillä mielin kesän päätteeksi ja kauden loppua kohti mentäessä. heinäkuuta 2025 Kiuruvesi heräsi eloon lauantaina: Pehmisten yössä oli satoja kävijöitä Kiuruveden torilla järjestetty Pehmisten Yö -tapahtuma keräsi lauantaina 26.7. Eniten Martikainen kertoo nauttivansa, siitä, että tällaiset kampanjat saavat porukan liikkeelle hyvällä mielellä ja viettämään aikaa ystävien ja perheen kanssa. Saana Hyvönen ja Vilja Walkeajärvi ovat jäätelön kuluttajia läpi vuoden, myös talvella. Kovimmillaan jono oli tunnin verran; jonoa riitti koko yön ajaksi, aina yön pikkutunneille asti. Jo viime kesänä kampanjaa yritettiin järjestää Kiuruvedellä, mutta tämä jouduttiin perumaan huonon sään takia. Martikainen kertoo olleensa yllättynyt siitä, kuinka paljon kävijöitä kampanja keräsi Kiuruveden torille. – Kuultiin myös tuosta Oulussa olleesta jonosta. Vuosia myöhemmin tapahtumaa on näkynyt eri puolilla Suomea eri kaupungeissa, tänä kesänä myös Kiuruvedellä, ja Martikaisen mukaan ei varmasti viimeistä kertaa. – Kaikki tämmöset tapahtumat on mukavia, niin yritän aina osallistua, jos joku aina Kiuruvedellä haluaa jotain järjestää, kertoo vielä Ahponen
Väänänen sanoo, että metsäala ei ole enää ”vanhojen salkku-ukkojen” hommaa. Maastossa laskenta on minulle pitkälti taulukkomatematiikkaa. – Työssä ja koulussa pärjää, jos on UUSI SARJA: METSÄT. Vaikka Kiuruveden Haapakummusta oli pitkä matka kulkea kouluun ja metsätalous oli itsessään täysin vieras ala, niin jo ensimmäisistä opiskelupäivistä alkaen huomasi Väänänen tehneensä oikean valinnan. Vuoden 2023 keväällä Väänänen oli niin ikään töissä Savotassa metsäasiantuntijan sijaisena. Metsäpuoli on kuitenkin melko muuttuva ala, niin sitä pääsee välillä lukemaan uusista muutoksista ja sitä kautta oppia taas uutta. – Esimerkiksi metsäalaa opiskellessani lähes puolet ryhmäni kurssilaisista oli naisia. Väänänen mieli asepalveluksensa jälkeen lähteä lukemaan rakennustekniikkaa Oulun yliopistoon, mutta perehtyi eri alojen työllisyysmahdollisuuksiin ja havaitsi, että metsäalalla oli paljon työpaikkailmoituksia tarjolla. Asioita tehdään nykyään paljon eri ohjelmistoilla, jotka ovat käyttäjän tukena, eli tietotekniikan osaamista pitäisin tärkeänä. Silloin on hyvä, kun hallitsee perusteet esimerkiksi metsäarvioinnista tai vaikka tieja ojapuoleltakin, vaikkakin näille toimenkuville on toki omat asiantuntijat ja erityisammattilaiset. Väänänen jatkaa, että aika pitkälle työtä tehdään nykyisin tietokoneella. Sauli Väänänen valmistui Kiuruveden lukiosta ylioppilaaksi vuonna 2019. Koulutus melkein kaikille Väänänen kertoo, että metsätalouden koulutus sopii melkeinpä kenelle tahansa alasta kiinnostuneelle, sillä se antaa laajan valmiuden eri työtehtäviin metsäsektorilla, kuten metsäasiantuntijaksi, puunostajaksi, metsäsuunnittelijaksi tai metsänhoitotöiden operaattoriksi. – Varmasti menee vielä vuosia ennen kuin hallitsen nykyinen toimenkuvani täydellisesti. – Ennen vanhaan, kun metsäalalle tultiin, oli työhaastattelussa vakiokysymyksenä, että tykkääkö liikkua metsässä tai kuuluuko metsästys harrastuksiin. perustaidot hallussa, mutta tekemällä ja harjoittelulla taidot kehittyvät. Tämä oli opiskelijalle onnenpotku, että sain jatkaa töitä, vaikka opinnot olivat vielä kesken. – Tärkeintä on kuitenkin omaksua hyvät vuorovaikutustaidot ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, olipa sitten metsuri tai työnjohtaja. Koin, että työ metsäasiantuntijana on hyvin mielekästä ja monipuolista, vaikka välillä muistettavaa on todella paljon ja työ pitää TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Sauli Väänänen viihtyy hyvin metsänhoitoyhdistys Savotalla töissä. Työpäivät eivät ole samanlaisia, yksi päivä teen veroilmoituksia toimistolla ja kohta olen jo leimikoita suunnittelemassa tai tutkimassa mahdollisia metsätuhohavaintoja. 10 Keskiviikko 30. Kokeneilta työkavereilta sain kuitenkin neuvoa kysyttäessä, mutta välillä on tullut jaettua omaakin tietämystään, varsinkin kun on tullut ”suoraan koulun penkiltä” hommiin. heinäkuuta 2025 Talous & politiikka Metsätalousinsinööri Sauli Väänänen pääsi koulusta suoraan mhy Savottaan Metsätalousinsinööri Sauli Väänänen pääsi opintojensa ohella töihin metsänhoitoyhdistys Savottaan. Väänäsen keskeinen osa töitä asiakasneuvonnan jälkeen on metsäpalvelujen markkinointi. Metsäala alkoi kiinnostamaan vielä enemmän, sillä Väänänen viihtyi myös vapaa-ajallaan metsässä, jonka hän kokee rauhoittumisen paikkana. – Opiskeluaikani oli ikimuistoinen pätevien opettajien ja mahtavien kurssikavereiden takia, Väänänen sanoo. Myös yrittäjälle metsätalousinsinöörin koulutus on eduksi ja opinnoissa on mahdollisuus valita yrittäjyyteen valmentava kursseja. Kun kyse on toisen henkilön omaisuudesta, haluaa sitä tehdä parastaan. Meillä on metsänhoitoyhdistys Savotalla todella mukava työyhteisö, jossa on vahva tiimihenki. Vieremällä Väänäsen vanhemmat omistavat metsäpalstan, jossa on päässyt lapsesta asti touhuamaan. Väänänen valmistui Hämeen ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi kesäkuun alussa. Metsäalalla väki on nuorentunut eivätkä virkaiältään vanhat asiantuntijat ole enää norsunluutornissaan pojittelemassa ja tytöttelemässä ketään, mitä se on saattanut joskus menneisyydessä olla. Väänänen kertoo, että hän on saanut käyttää työssään muun muassa dronea, joka on kätevä vaikkapa, jos halutaan saada käsitys siitä, kuinka laajalta alalta myrsky on kaatanut puita tai halutaan laajemmalta alueelta tarkastella hakkuutyömaan jälkeä. Tällaisesta oman työpäivän rakentamisesta olen nauttinut suuresti. Palkitsevaa hommaa Metsänhoitoyhdistyksessä metsäasiantuntijana toimiminen on Väänäsestä todella palkitsevaa ja metsätalouden koulutus antoi toimenkuvaan hyvät valmiudet. Väänänen tykkäsi peruskoulusta asti opiskella englannin kieltä ja siitä on apua metsäalalla, kun työntekijöissä tapaa ihmisiä monesta eri kulttuurista. Metsässä liikkuvat isot rahat ja ihmiset luottavat metsäalan asiantuntijan tietotaitoon. Väänänen toimi Savotassa vuoden 2022 kesällä metsänhoitotöiden toteuttajan apulaisena. Mikäli metsäalan ammattikorkeakoulututkintoon hakija vierastaa insinööreihin liitettävää mielikuvaa, jossa pitäisi hallita vahvaa matematiikan osaamista, niin Väänäsen mukaan siellä pärjää ihan perusmatematiikalla. Väänänen haki Oulun yliopiston lisäksi kahteen metsäalan oppilaitokseen ja sai paikan Hämeen ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinöörin koulutusohjelmaan Evon kampukselle. Koulutus venyi suunnitellusta neljästä vuodesta viiteen vuoteen, sillä Väänänen työskenteli opiskelunsa loppuaikana Savotassa, jonne teki opinnäytetyönsäkin. Metsänomistajien kanssa on mukava jutustella uusien ja myös tuttujen asiakkaiden kanssa ja aina välillä paikkakuntalaisena tunnistaa kyläläisiä. – Työyhteisössä ja metsäomistajien keskuudessa minut on otettu vastaan hyvin. Työhaastattelussa saatetaan nykyään kysyä, osaatko käyttää Exceleitä ja mitenkäs ne tietotekniset taidot. Noin parin kuukauden jälkeen työsopimustani pidennettiin, mutta sitten eräänä päivänä sain esityksen viran vakinaistamisesta. melko kiireisenä. Vahva tiimihenki Miten sinut on otettu työpaikalla ja metsänomistajien keskuudessa vastaan, kun olet vasta valmistunut nuori mies. Hän muun muassa hoiti Kiuruveden alueen taimilogistiikkaa, valvoi metsänhoitotöiden toteutuksia, teki metsuritilejä ja ohjasi työkohteita urakoitsijoille. –Muistan työurani ensimmäisenä vuotena jännittäneeni, kun tuntui siltä, että pitää tietää lähes kaikesta kaikkea ja osata antaa tietoa välillä itselle täysin vieraista aiheista. Väänänen on hoitanut pari vuotta metsäasiantuntijan tehtävää, eikä ole siihen kyllästynyt. Näin ei ole välttämättä enää. – Savotan johtaja Ari Ruotsalainen oli kesäharjoittelun jälkeisenä vuonna yhteydessä töiden jatkomahdollisuudesta, tällä kertaa kyse oli metsäasiantuntijan sijaistamisesta. Väänänen sanoo, että matemaattisista taidoista on toki apua, kun tarkastellaan esimerkiksi veroilmoituksia tai käydään läpi puukauppaa ja siihen liittyviä laskentoja. Kuitenkin itseä kiinnostaa eri suuntautumiset alalla, minkä takia tulevaisuudessa sitä saattaa jotain uutta kokeillakin. Väänänen oli lukiossa pitkän matematiikan linjalla, vaikka ei koe olevansa mikään matemaatikko
– Olen nyt hyvillä mielin ja helpottunut. Tämän vuoden tempausta ovat tukemassa muun muassa suomalaisen urheilun legendat: Hannu Siitonen, Lasse Viren, Juha Väätäinen, Pauli Nevala, Juha Mieto sekä Pohti Ski Team Pyhäjärvi, IPK, näyttelijä, taiteilija ja yrittäjä, tapahtuman kummi Ismo Apell. Ihmiset tulevat sinne niin sanotusti kissa kainalossa, kun mitään ei ole keretty ottaa kotoa mukaan, Kananen kertoo. Kansanedustaja Tuula Väätäinen tulee Kiuruvedelle tiistaina Vaatekauppa Hannun yrittäjä Reetta Hyvärinen lahjoitti kaupan loput vaatteet ukrainalaisille.. Matti Kumpulaisen ja Kari Saastamoisen vuonna 2021 ideoima Syöpäsykkeli-hyväntekeväisyyspyöräily ajetaan jälleen elokuussa 2025. Hän teki kaupan lopettamispäätöksen jo viime kesänä. Savon Yrittäjät järjestää yhteistyössä paikallisyhdistystensä kanssa perinteiset kansanedustajavierailut pohjoissavolaisiin yrityksiin alkusyksystä 2025. – Syöpäsykkeli on hieno esimerkki laajasta yhteistyöstä, jossa useampi taho yhdistää voimansa hyvän asian puolesta tehtävään tempaukseen. – Koin, että Ukrainassa tarvitaan apua. Vaatekauppa Hannussa myynnissä olleet ylioppilaslakit Reetta Hyvärinen lahjoitti lukion esittävän taiteen linjalle. SDP:n kuopiolainen kansanedustaja Tuula Väätäinen saapuu Kiuruvedelle tiistaina 5. Nyt monet vaatemerkit ovat Hyvärisen mukaan ilmoittaneet nostavansa hintoja, mikä olisi vaikeuttanut myyntiä entisestään. Pihtiputaalla paikallinen helluntaiseura hallinnoi ukrainalaisten eteen tehtävää vapaaehtoistyötä. Mukana vapaaehtoistoiminnassa oleva pihtiputaalainen Ilpo Kananen kertoo, että paikkakunnalla lukuisat yhdistykset, järjestöt, yritykset, seurakunnat ja yksityishenkilöt tekevät yhteistyötä toimittaakseen humanitääristä apua Ukrainaan. Vaatteisiin ei saa sillä tavalla rakastua. Loppuunmyynti meni hyvin, Hyvärinen kertoo. elokuuta. elokuuta. Olemme saaneet Kiuruvedeltä useita tuhansia euroja lahjoituksia, Kananen sanoo. Vuonna 2021 keräOlavi Rytkönen juonsi Kylämarkkinat Koivujärvellä lauantaina, vasemmalla Iiro Siponen, hän on järjestämässä monia tapahtumia. Rahalahjoitusten lisäksi useat yritykset ja tahot ovat tukeneet pyöräilyä muun muassa lahjoittamalla pyörät käyttöön sekä majoituksia. – Lasten ja nuorten sairastuminen syöpään koskettaa. Taisin keksiä Syöpäsykkeli-nimenkin ja järjestin pyöräilijöille majoitusmahdollisuuksia. Kari Saastamoinen on pyöräja yleisurheilukisoissa todella tärkeä apuvoima, Ilkka kiittelee. heinäkuuta. Yritysten toimintaympäristö on silti muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana isosti. Syöpäsykkelille 1 300 euroa Koivujärveltä JAANA SELANDER Koivujärven rantaterassilla järjestettiin hyväntekeväisyyshuutokauppa lauantaina. Omakohtainen kosketus syöpään kirittää myös näyttelijä, teatterijohtaja Ismo Apellin sekä kestävyysjuoksijasuuruus Juha Väätäisen vauhtia Syöpäsykkeli-hyväntekeväisyyspyöräilyssä. Vaatteet tulevat tarpeeseen, sillä vastaanottokeskuksesta on pyydetty toimittamaan vaatteita. Ukrainalaiset saavat nyt uusia, kestäviä vaatteita, Hyvärinen kertoo päätöksestään. Olen itse kulkenut eturauhassyövän kanssa 12 vuotta, joten myös omakohtainen kosketus sairauteen motivoi auttamaan toisia syöpään sairastuneita, Kumpulainen sanoo. – Tämä on pitkään kypsytelty päätös, ja ajoin kaupan alas hallitusti. Koivujärven dynamo Mia Ilkka kertoo, että kyseessä on suurin summa, mikä on tähän asti saatu kokoon terassilla järjestetyissä hyväntekeväisyyshuutokaupoissa. Sylva on ylpeä ja kiitollinen siitä, että Matti ja Kari kumppaneineen valitsivat kohteeksi meidät, sanoo Sylvan viestintäja varainhankintapäällikkö Sami Ruokangas. Huutokauppa tuotti 1 300 euroa. Myös Kiuruveden lukio sai kaupalta pienen lahjoituksen. heinäkuuta 2025 Loput vaatteet lähtevät Ukrainaan Vaatekauppa Hannun viimeiset vaatteet lähtevät Ukrainaan. Kansanedustajat tutustuvat eri kokoisiin ja eri toimialojen yrityksiin ympäri Pohjois-Savoa. Rahat menevät Syöpäsykkelille. Viimeksi pyöräily ajettiin 2023, tuolloin keräyksen pottiin kertyi 7 849 euroa. ja päättyy Kiuruvedelle 24.8. Myös Kiuruveden lukio sai pienen lahjoituksen. Kiuruvetinen kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) vierailee puolestaan Siilinjärvellä tiistaina 12. – Kari pyysi minut 2021 tapahtuman kummiksi sekä ideoimaan sen viestintää, muun muassa radiojuontojen muodossa. Päätös oikeaan aikaan Reetta Hyvärinen ehti toimia Vaatekauppa Hannun yrittäjänä kahdeksan vuotta. Vapaaehtoiset toimittavat vaatteet Ukrainaan elo–syyskuun vaihteessa, kunhan saavat kerättyä matkakustannuksiin vaadittavan summan kasaan. Päätös kaupan lopettamisesta on hänestä oikea, sillä pienen kivijalkaliikkeen pyörittäminen kävi entistä vaikeammaksi korona-ajan jälkeen, kun asiakkaat vähenivät ja valikoima piti enenevissä määrin tilata ennakkoon. Tuolloin aloitusvuonna 2021 kokosimme huiman lahjoituspotin, noin 35 000 euroa, Apell muistelee. – Kun teet hyvää, saat itsekin siitä paljon, sanoo Ismo Apell. Yrittäjä Reetta Hyvärinen kertoo halunneensa lahjoittaa loppuunmyynnistä jääneet vaatteet niitä tarvitseville. Lahjoituksen Ukrainaan vievät pihtiputaalaiset vapaaehtoiset. Vaatekauppa Hannu lopetti toimintansa 19. Tempaus käynnistyy Iisalmesta 8.8. Seuraavaksi haluan rauhassa miettiä itselleni jatkosuunnitelmaa, Reetta Hyvärinen sanoo. Innostuin asiasta oitis. – En myöskään halunnut, että vaatteita jää itselle nurkkiin pyörimään. Savon Yrittäjien kyselyiden sekä valtakunnallisen pk-yritysbarometrin mukaan Pohjois-Savossa yrittäjillä on vankempi usko tulevaisuuteen kuin muualla Itä-Suomessa. – Kiuruvedeltä tulleista vaatteista suurin osa menee luultavasti erääseen vastaanottokeskukseen, joka on tällä hetkellä rakenteilla Ukrainaan. Hän kertoo olevansa nyt hyvillä mielin ja miettivänsä rauhassa jatkosuunnitelmaa. – Kari Saasamoinen tekee niin paljon meidän tapahtumien hyväksi, siksi kohteeksi valikoitui Syöpäsykkeli. Hän arvioi lahjoittaneensa vaatteita Ukrainaan vietäväksi kymmenkunta säkillistä. MIA ILKKA ys tuotti noin 35 000 euroa. HANNA SOINI – Täytyy muutenkin kiittää kiuruvetisiä. Savon Yrittäjät on vastannut vierailujen järjestämisestä jo 24 vuoden ajan. Pihtiputaalaiset vapaaehtoiset ovat jo pakanneet Hyvärisen lahjoittamat vaatteet valmiiksi laatikoihin odottamaan lähtöä Ukrainaan. Ne olivat suurimmaksi osaksi tavallisia käyttövaatteita, kuten housuja ja paitoja. 11 Keskiviikko 30. HANNA SOINI Reetta Hyvärinen sai Vaatekauppa Hannun rivakasti tyhjennettyä. Lahjoitettavaksi lähti myös joitain mekkoja ja kauluspaitoja, mutta juhlavimmat puvut Hyvärinen jätti pois, sillä niille ei vaatelahjoituksia vastaanottavilla ukrainalaisilla ole niin suurta tarvetta
Aakkula osallistui kilpailuun ensimmäisen kerran vuonna 2018. Se on tärkeä osa sanoittamista ja säveltämistä. Tosin kilpailuun lähettämiäni biisejäni on kyllä julkaistu ja ne ovat saaneet elämän tanssilavoilla. Tarvitaan myös onnea ja sattumaa ja parhaat onnistumiset tulevat yllättäen. – Tämä on noin kymmenes tango, millä olen kilpailuun osallistunut, aikaisemmin ei ole tullut noteerauksia, vain viisi parasta sanoitusta ja sävellystä ilmoitetaan. Vapaat tekstit voivat syntyä päivässäkin, mutta moni pieni asia voi vaatia pitkänkin hiomisen, sillä sanoituksen pitää olla laulettavaa ja luontevaa kieltä. Annika Aakkulan sanoituksia on tulossa seuraavaksi ulos Antti Ahopellon uudella levyllä, pari sinkkua levyltä on jo julkaistu. porukassa, kun yksi antaa lusikalla, toinen lisää kauhalla ja kolmas kaataa ämpärillä. Kun sain sävellyksen kuultavaksi, tiesin heti, että tässä on Annika Aakkula kuvattuna Seinäjoen tangomarkkinoilla tänä kesänä. Voittokappale ei ollut aivan perinteisimmästä päästä. Voitosta Aakkula sai kunniakirjan sekä rahallisen palkinnon. – Biisileirille kerääntyy lauluntekijöitä yhteen. Tangomarkkinoiden sävellysja sanoituskilpailussa oli kisaamassa toistasataa uutta tangoa. Aakkulan sanoittamia tangoja oli Seinäjoen kilpailussa kaikkiaan kolme. Aakkula kuvaa tekevänsä sanoituksia pieteetillä ja pitkään viilaamalla. 12 Keskiviikko 30. Kyllä tämä voitto on urallani ehdoton tähtihetki. – En ole koskaan käynyt Lapissa. – Tässä sanoituksessa minulla oli poikkeuksellisesti jo aihe valmiina, kun Pakarinen halusi sanoitukseen Lapin luontoa ja mystiikkaa, Aakkula kertoo ja jatkaa, että kun lähtee tekemään sanoja valmiiseen sävellykseen, sävelten mitta määrää tekstin tavujen mittaa, siksi sanoittaminen vie enemmän aikaa, eikä tekstiä voi vapaasti kirjoittaa. Kun on lyhyt sävel, on tultava lyhyt sana tai tavu. Keskimäärin joka kymmenes Aakkulan tekemä laulu päätyy julkaistavaksi, lauluja syntyy 50– 60 kappaletta vuodessa. Tangokuningatar Heidi Pakarinen oli tykästynyt sävellykseen ja halusi Lapin rakastajana sävellykseen Lappi-aiheisen tekstin. Katsoin paljon Lappi-aiheisia valokuvia, että saan autenttista tunnelmaa. – Mitä enemmän kirjoittaa, sitä enemmän kehittyy, ja tulee myös uusia yhteistyökumppaneita. Tämä musiikintekeminen on muutoin yksinäistä, yhdessä tekeminen avartaa. Tähän asti haaveena oli voittaa tämä tangosävellyskilpailu. Myös Nina Åkermanilta ilmestyy Aakkulan tekemä biisi, jossa on hänen sävellys ja sanoitus. Annika Aakkula sai voittosävellyksen vuodenvaihteessa sanoitettavakseen. Panostus alkaa näkyä Annika Aakkulalle kuuluu hyvää. – Lavamaailma on se, missä minun kappaleet soivat. Panostus ja syventyminen musiikkiin alkaa pikkuhiljaa näkymään, parin viime vuoden aikana Aakkulan biisejä on julkaistu enemmän. Voittosanoituksessa Aakkula kuvaa Lapin luonnon kauneutta ja mystiikkaa, tango kertoo Lappi-rakkaudesta. KUKA. Ajattelin että kun nyt kirjoitan tämän hyvin, on mahdollisuus vaikka voittoon asti. On perinteisempää ja modernimpaa, lavoilla pääsee myös tapaamaan artisteja henkilökohtaisesti, samoin tanssikansaa, samalla kuulee, mistä orkestereista kohistaan.. Toisaalta kirjoittamiani lauluja soi tanssilavoilla koko ajan enemmän. Eläinlääkärin työhön vaikuttaa se, että tilat vähenevät, se on huolestuttavaa. Aakkulan mukaan sanoittamisessa on tärkeää saattaa sanoitukseen yksi selkeä aihe, mielellään sellainen, joka koskettaa mahdollisimman monia ihmisiä. heinäkuuta 2025 jotain erityisen hienoa. Kulttuuri Annika Aakkula u Tunnetaan Kunnan eläinlääkärinä, jäi virkavapaalle vuonna 2018. Viime viikonloppuna Aakkula osallistui Loviisaan biisileirille. Toni Nygård, Jussi Rasinkangas, san. TEKSTI JAANA SELANDER KUVA ANNIKKI AAKKULA Seinäjoen tangomarkkinoilla järjestetään vuosittain sävellysja sanoituskilpailu, joka on tuottanut vuosittain kolmisensataa uutta tangoa. Olisi hienoa, jos jotain minun kirjoittamaani soisi Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa tai Vain elämää -ohjelmassa. Aakkula jäi vuonna 2018 kunnan eläinlääkärin virasta virkavapaalle, kun hän opiskeli musiikkituotannon ammattitukinnon, neljä vuotta sitten hän jäi kokonaan pois kunnan eläinlääkärin virasta ja tekee jonkin verran eläinlääkärin töitä yksityisesti. Tänä vuonna raati valitsi voittajabiisiksi Taivas täynnä tulta (säv. u Voitti Seinäjoella tänä vuonna järjestetyn sävellysja sanoituskilpailun. Annika Aakkula). Sanoituksen tulee olla myös ytimekäs, kertoa selkeä tarina eli sen pitää toimia suhteellisen vähillä sanoilla. – Ennen sävelsin enemmän itse, nyt olen tehnyt sanoituksia huippusäveltäjille. Musiikkitarjontaa tulee kauheasti, pitää olla tarkka tuntuma, mitä tyyliä kukin artisti laulaa sanavalinnoista lähtien. Annika Aakkula tanssii aktiivisesti. – Olen todella onnellinen ja iloinen voitosta. – Tein autoreissun Helsinkiin ja melkein koko matkan kuuntelin ja pyörittelin sanoja paikoilleen. On innostavaa tehdä Voitto tangomarkkinoilla Kiuruvetisen Annika Aakkulan Lappi-aiheinen sanoitus voitti sävellysja sanoituskilpailun Seinäjoen tangomarkkinoilla. Esimerkiksi Spotifyssa on Aakkulan kynästä lähtöisin noin 50 julkaisua, joista kuusi hän on myös säveltänyt. u Sanoittaa ja säveltää. – Olen huomannut, että jos haluaa panostaa musiikin tekemiseen, luovaan työhön pitää olla aikaa, oli toki riski hypätä pois virasta, mutta halusin katsoa tämän kortin. – Haaveeni olisi, että pärjäisin näin sekä lauluntekijänä että eläinlääkärinä. Yleensä sanoittamiseen menee 1–2 viikkoa
Kirpputorille on otettu lahjoituksena vastaan muun muassa kuolinpesiä sekä tavaraa ihmisiltä, jotka muuttavat muualle. Kirpputoritoiminta on ollut merkittävässä roolissa kierrätyksessä ja hyväntekeväisyydessä. Kesäkautena lomalaiset ovat käyneet ja ostaneet reilusti, samoin iskelmäviikkovieraat. – Hyvä, että on monia toimijoita, ihmiset saavat edelleen kierrätettyä kaiken mahdollisen, pohtii Kumpulainen. Niin sanotussa city-käytävässä kirpputori aloitti vuoden 2002 syksyllä. – Kirpputori-ihmiset kiertävät useilla kirpputoreilla, ja Kiuruvedellä on lyhyt matka käydä eri paikoissa etsimässä sopivia tavaroita. – On jouduttu ottamaan palkallisia työntekijöitä, eikä tuotto siihen riitä, summaa Kumpulainen. Vaatteet ja taloustavara ovat myös liikkuneet, kirjojakin on kysytty jatkuvasti. Aluksi kirpputorit olivat hyväntekeväisyyttä, 1900-luvun puoliväliin asti niitä järjestivät seurakunnat ja yhdistykset. Tilat ovat Kumpulaisen mukaan hyvät, yli 600 neliötä. Myös monet muut yhdistykset, kuten Suomen Punainen Risti (SPR) ja Emmaus, ovat järjestäneet kirpputoreja vuosien varrella. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Heikki Kumpulainen ja Timo Mähönen kirpputorilla. Pelastusarmeija on ollut yksi merkittävimmistä kirpputoritoiminnan edistäjistä. Tämän viikon torstaina alkaa kirpputorilla loppuunmyynti, joka jatkuu elokuun loppuun, jolloin myös vuokrasopimus päättyy. Palkkatukea käytettiin niin pitkään, kun sitä myönnettiin, mutta nykyisin se on tiukassa. – Tänne on mahtunut runsaasti tavaraa, alakerrassa on ollut näytteillä kalusteitakin. – Antoisaa on ollut, olemme eräänlainen uranuurtaja tässä pitäjässä kirpputoritoiminnassa. – Kerran saatiin ihan uusi, moottorivetoinen lumilinko, joka oli vielä kaupan paketissa, mainitsee Kumpulainen. Tänä vuonna joka kuukausi toiminta on ollut tappiollista, vaikka vuokra on edullinen näin isoista tiloista, kiittelee Kumpulainen. Useita kirpputoreja Kiuruvedellä on useita kirpputoreja. – Alkuaikoina oli runsaasti omaa talkooväkeä, silloin saatiin lähetystyölle rahaa, mutta ei enää, harmittelee Kumpulainen ja jatkaa, että nykyisin seurakunnasta on enää puolentusinaa talkoolaista. Kumpulainen kertoo, että parhaimmillaan Lähetyksen kirpputori tuotti 25 000 euroa vuodessa. Sitä ennen kirpputori oli pienemmässä huoneistossa saman city-käytävän varressa kristillisen kirjakaupan entisissä tiloissa. Enkeleitä aina tarvitaan ja sellainen löytyy Lähetyksen kirpputorilta.. Tavaraa liikkunut Kauppa kävi hyvin 2010-luvulla, kun kirpputorille saatiin antiikkikalusteita. Oy Tikkakoski Ab toimi vuosina 1893–1983 eri nimillä. – Myynnissä on ollut pianoja, sähköurkuja, telkkareita sekä muuta elektroniikkaa, jopa vanhoja työkaluja. Nivan kadun varrella niitä on viisi ja Asematiellä lisää, myös haja-astusalueella on kirppareita ja satunnaisia peräkonttikirppareita. Tilat ovat myytävänä tai vuokrattavana. Viime vuosina tulo on ollut 2000– 3000 euroa vuodessa ja nyt ihan loppuaikoina on oltu miinuksella. 1980-luvulla kirpputorit alkoivat muotoutua nykyisenlaiseksi, vakiintuneeksi kauppapaikaksi. Kanarialta tuotu pikkulasi on käynyt omistajalleen turhaksi. heinäkuuta 2025 Helluntaiseurakunnan kirpputori lopettaa kannattamattomana Helluntaiseurakunnan Lähetyksen kirpputori lopettaa toimintansa. Kirpputorilla on ollut myös kuljetuspalvelu, tavaran hakeminen ja vienti. – Se on tämän lorun loppu, summaa Kumpulainen. Kiinteistön omistaa Tehdas-Asu Oy. – Meillä on nyt kolme hyvää työntekijää, joista yksi palkkatuella. On noudettu tavaraa melkoisten etäisyyksienkin päästä. Ja sanoisin, että suurin ja kaunein, Kumpulainen sanoo. Vanhoja ompelukoneitakin on tarjolla kirpputorilla. Narinkoista se alkoi Kirpputorien historia Suomessa juontaa 1700-luvulle, jolloin niitä kutsuttiin narinkoiksi. Välillä kirpputori oli uuden temppelin tiloissa. Kirpputoria helluntaiseurakunta on pitänyt 1970-luvulta lähtien lähetystyön kannattamiseksi. Syynä niin sanotussa city-käytävässä sijaitsevan kirpputorin lopettamiseen on yksinkertaisesti se, että toiminta on käynyt kannattamattomaksi. 13 Keskiviikko 30
TRIO TYTTÄRET. Trio Tyttäret kokoonpanon muodostavat monelle kiuruvetiselle tunnetut kasvot, sillä Iina Happonen, Hilda Kilvensalmi ja Eevi Huttunen ovat esiintyneet jo vuosia erilaisissa juhlissa ja tapahtumissa. – Olen ollut kiinnostunut traktoreista iän kaiken. Vaikka on sitä joskus kaatosateessakin ajettu, Kärkkäinen toteaa. Iso osa ohjelmistosTrio Tyttärillä konsertti ”ennen lähtöä” Eevi Huttunen (vas.), Iina Happonen ja Hilda Kilvensalmi. Asko Kärkkäinen aloitti Weteraanitraktorit Kiuruveden uutena puheenjohtajana tänä kesänä aiemman puheenjohtajan Hannu Halosen jalanjäljissä. Konsertin nimi Tämän Kylän Tyttäret pohjaa vahvasti myös pienellä paikkakunnalla kasvamiseen. Vaikka kyseessä ei ole mikään jäähyväiskonsertti, haluavat Tyttäret järjestää konsertin, kun se on tällä hetkellä mahdollista. Arkistokuva vuoden 2019 Eloajeluista. – Vanhat traktorit ovat siitä mukavia, että ne ovat kaikki erilaisia. elokuuta. Konsertti jatkaa aikajanaa, joka alkoi kolme vuotta sitten Happosen omalla lukion musiikkidiplomikonsertilla, jota jatkoivat Kilvensalmi ja Huttunen tätä seuraavina vuosina. Kolmikko odottaa konserttia jo jännityksellä, yhdessä bändin kanssa harjoitellen: – Tää tuntuu tosi tärkeältä jutulta ja on tosi odottavainen ja luottavainen fiilis. Meidän valttikortti on myös ehkä se, että me ei olla vaan bändi vaan myös tosi hyviä kavereita; toivottavasti se näkyy myös siinä miten me esiinnytään. klo 18. ta on ihan uutta; mukaan mahtuu monenlaisia teemoja ja tunteita käsitteleviä kappaleita ja osa kappaleista on tummiakin, niin kuin nuoruuteen kuuluu. MARIANNA GROF Suunnittelu on jo aloitettu viime syksynä ja kaikki kulminoituu tulevalla viikolla perjantaina Kiurusalissa. Kiuruvedeltä ponnistaneet nuoret valmistautuvat heidän omaan koko illan konserttiin jännityksellä, odotuksella ja ilolla. Ohjelmiston rakenne on myös tarkkaan dramaturgisesti mietitty kokonaisuus; jokaisella kappaleella on oma paikkansa syystä. Se järjestetään vuosittain Rytkyllä. Siinä kuulee eri traktoreiden äänet. heinäkuuta 2025 Kulttuuri Eloajeluissa huristellaan vanhoilla traktoreilla ja tavataan ystäviä Perinteeksi muodostunut tapahtuma järjestetään elokuun alussa Rytkyllä. Oman vanhan traktorin voi myös tuoda museolle näytille tapahtuman ajaksi. PäTämän Kylän Tyttäret laulavat nuoruudesta, haaveista ja haikeuksista. Eloajelut on järjestetty joka vuosi vuodesta 2015 saakka lukuun ottamatta korona-ajan poikkeusvuosia. – Nyt toivomme erittäin hyvää keliä tapahtumaan. Eloajelut on perinteeksi muodostunut vanhoihin traktoreihin keskittyvä tapahtuma. Nyt kolmen vuoden jälkeen, kolmikko esiintyykin ensi kertaa yhdessä Kiurusalissa heidän ikiomassa konsertissaan. – Niitä voi pyöritellä, jos haluaa, mutta se on suhteellisen raskasta toimintaa, Asko Kärkkäinen naurahtaa. Tapahtumassa on myös buffet ja makkaranpaistoa. rehöylää pyöritetään maamoottorilla. Eloajelut tulevat taas. Nuoruuden haaveisiin ja haikeuteen pohjautuva Tämän Kylän Tyttäret -konsertti järjestetään 8.8. AKU LAATIKAINEN HANNA SOINI Kiuruvetisistä nuorista muusikoista koostuva Trio Tyttäret tulee esiintymään Kiurusalissa koko illan pituisella ohjelmistolla. Tyttäret korostavat, että vaikka heidän olisi kuullut esiintyvän aiemmin, tällä kertaa luvassa on uusia sävyjä. Aika paljon ollaan myös mietitty, että mitä sen elämän pitäisi olla ja miten tätä elämää pitäisi elää, kiteyttää Happonen ryhmän suunnitteluprosessia. Varsinkin lapset haluavat ottaa niitä muistoksi, Kärkkäinen kertoo. – Mietittiin, että biisit sisältävät jotenkin sellaisia meidän omia elämäntilanteita ja meitä puhuttelevia aiheita ja teemoja. – Päreitä saa ottaa tapahtumasta mukaan. Kolmikon mukaan nämä sanat kiteyttävät aika hyvin sen, mitä nuoruuteen yleensä saattaa kuulua. – Ajelemme ohjattua reittiä leppoisaan tahtiin. Käsikivillä on ennen jauhettu jyviä. Konserttiin on ilmainen sisäänpääsy. – Konsertin jälkeen me kaikki lähdemme, ainakin hetkeksi, eri suuntiin ympäri maailmaa. Konsertin kappaleista saattaa löytää samaistumispintaa myös siihen, millaista on kasvaa pienellä paikkakunnalla ja lähteä sieltä. Tapahtuman näyttävin hetki on köröttelykierros vanhoilla traktoreilla. Eloajelut-tapahtuman järjestää Weteraanitraktorit Kiuruvesi. Matkaan lähdetään konemuseolta. Tapahtumassa on muutakin nähtävää ja koettavaa. Juhlapuhujana tapahtumassa on kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Traktoriajeluun voivat osallistua kaikki, kunhan traktori on vähintään 40 vuotta vanha. Tärkeintä on, että ihmiset viihtyvät, sanoo Weteraanitraktorit Kiuruveden uusi puheenjohtaja Asko Kärkkäinen. Nykyään traktoreissa on kaikki samat tekniikat. 14 Keskiviikko 30. Nyt on mahdollisuus olla vielä näin, niin tämä on nyt tällainen isompi juttu hetkeen, kun elämä vie eri paikkoihin, kertovat Tyttäret. Vanhojen traktoreiden ympärille rakentunut tapahtuma järjestetään Kiuruveden konemuseolla Rytkyllä 2. Iän myötä vanhat traktorit ovat ruvenneet kiinnostamaan entistä enemmän, Kärkkäinen sanoo. – Tapahtuman tarkoitus on viihtyä, tavata ystäviä ja muistella vanhoja asioita koneiden kanssa. Lisäksi museolla on näytillä muita vanhoja koneita ja esineitä, kuten kyntöaatra sekä käsikivet. Monet vanhemmat ihmiset varsinkin muistavat, minkä ääninen joku traktori on ollut, Kärkkäinen kertoo. Ilmainen konsertti Tyttäret haluavat konsertin olevan jokaiselle helposti saavutettava, joten kuuntelemaan pääsee ilmaiseksi. Kärkkäinen kertoo ryhtyneensä puheenjohtajan hommaan, kun häntä siihen pyydettiin. Konemuseolla tehdään myös kattopäreitä. Konsertin teemana ovat nuoruuden haaveet ja haikeudet
Esimerkiksi tänä kesänä ollaan treenattu vesiesteellä Kiuruvedellä, johon ei ole Vieremällä mahdollisuutta. TEKSTI & KUVA MARIANNA GROF 20 osallistujaa ja suurin osa jatkaa harjoittelua talvella hiihdon parissa. 15 Keskiviikko 30. heinäkuuta 2025 Trio Tyttärillä konsertti ”ennen lähtöä” Kiuruveden Urheilijat ja Vieremän Koitto ovat yhdistäneet voimansa ja järjestäneet kesän mittaan yhteisiä yleisurheilutreenejä 10–16-vuotiaille nuorille. Idea yhteisistä treeneistä liittyy hiihdon harjoittelun parissa tehtävään yhteistyöhön, jonka kautta järjestetään yhteisiä leiriviikonloppuja ja treenejä Iisalmen, Sonkajärven, Vieremän ja Kiuruveden kesken. Jo viime kesänä idea Vieremän ja Kiuruveden urheiluseurojen yhteisistä yleisurheilutreeneistä on saanut tulta alleen. – Ollaan saatu hyvä ilmapiiri, että autetaan toisiamme onnistumaan täällä ja aina kisapaikoilla nähdään niin kesällä kuin talvella, niin on mukava, että tulee semmosta yhteishenkeä, kertoo Suomalainen. On myös järkevää, että kun vesieste täytetään, sitä on käyttämässä isompi porukka. Treenejä vetää, niin Vieremän kunnanjohtajanakin tunnettu, Mika Suomalainen. Seurat ovatkin treenanneet tulevia estejuoksukisoja varten vesiesteen kanssa. Urheilu. Tämän kesän yhteisissä juoksutreeneissä on yleensä mukana 15–20 osallistujaa ja suurin osa jatkaa harjoittelua talvella hiihdon parissa. Lisäksi yhteiset treenit luovat erilaisia mahdollisuuksia. Viime viikonloppuna seurat kilpailivat piirinmestaruuskisoissa Lapinlahdella. Tänä kesänä seurat ovat järjestäneet viikon tai kahden viikon välein yhteisiä juoksutreenejä sekä Vieremällä että Kiuruvedellä. – Isommalla porukalla saa joukkuehenkeä treenaamiseen ja sitten on myös se urheilullinen syy, että on tasaisia treenikavereita kirittämässä niin saa tehokkaampia treenejä, varsinkin kun tehdään juoksuvetoja, lisää Siponen. Yhteinen toiminta jatkuu myös talvella hiihdon harjoittelun parissa. Mika Suomalaisen mukaan on myös tärkeää, että Ylä-Savon nuoret urheilijat pääsevät tutustumaan toisiinsa treenien kautta. Aino Suomalainen, Ella Ahtonen ja Iida Pennanen. Osa nuorista tähtää myös syksyllä tuleviin SM-kisoihin, joten harjoittelu jatkuu läpi kesän. Kiuruveden Urheilijoiden puolelta treenejä järjestämässä ja vetämässä olevan Markku Siposen mukaan yhteiset treenit luovat yhdessä tekemisen meininkiä ja lisäävät sosiaalista kanssakäymistä yksilölajeihin. Tämän kesän yhteisissä juoksutreeneissä on yleensä mukana 15– Seurayhteistyö luo mahdollisuuksia Seurayhteistyö luo mahdollisuuksia nuorille urheilijoille
Kolmisen vuotta sitten hän lopetti Kotalan tallin oriaseman toiminnan ja siirtyi vastuueläinlääkäriksi Hingunniemen hevossiittolaan, joka on toiminut vuosikymmeniä. Nykyään kilpailen vähemmän, en tiedä löytyykö siihen enää sielun paloa vaikka käyn kyllä valmennuksissakin, pohtii Francis. Tavoitteena on pitää hevosten määrä niissä lukemissa, että tarvittaessa yksi ihminen ehtii ja jaksaa hoitaa ne. Lisäksi tallilla on eläinlääkärinä toimivan Francisin oma vastaanotto. Oman jalostustoiminnan tämänhetkinen ykkösnimi on neljävuotias Sir Sawyer Francis eli Santtu. Santun ratsuttajana toimii Francisin ystävä Kirsi Oksanen, ja myös hänen arvionsa löytyy tallin nettisivuilta. Francis kuvailee Santussa parasta olevan sen luonne. – Se on hyvin ihmisystävällinen ja kiltti, helppo ja järkevä käsitellä ja se keskittyy upeasti. Kilpailutoiminta koko kouluratsastus sektorilla on viime vuosina hiljentynyt. TEKSTI & KUVA MAARIT ÄYHYNMÄKI vosen porukkaomistusta, mutta ravimaailman hän koki vieraaksi. Elokuussa orin oli tarkoitus palata kilpailuihin, mutta se on vielä epävarmaa pienen vamman ja siihen saadun lääkekuurin takia. palkinnolla ja parhaana FWB-oriina. Voimavaroja voisi yhdistää, se toisi helpotusta kaikille. Kilpailemisen lisäksi Francis on jalostanut ja kouluttanut ratsuhevosia omassa tallissaan parinkymmenen vuoden ajan. Francis käy Hingunniemen maneesissa ja kentillä myös kouluttamassa hevosiaan. Se on hevosen pitkäjänteistä kouluttamista, jopa tavallaan pilkunviilaamista, sillä aina löytyy pieniä yksityiskohtia mitä hioa. – Kyllä ratkaisu oli oikea, nyt teen vain yhden ihmisen työt ja tässä on oma vapautensa, hän toteaa, mutta ei poissulje palaamista palkkatyöhönkään. Varsoja aletaan myydä puolen vuoden ikäisinä, mutta parhaiten menevät kaupaksi nuoret hevoset joiden koulutus on jo aloitettu. Aiemmassa työssä haasteena oli liian suuri työmäärä. Santtu on aina erottunut edukseen, se on ollut kaikissa kasvuvaiheissa korrekti liikkeiltään ja rakenteeltaan. Lomat olen pitänyt aina syyskuussa, hän kertoo. Francis on kokeillut myös raviheHurmaava Santtu on tähtihevonen – Olen kuulemma jo pienenä kyttäillyt tieltä hevosen kavionjälkiä, Raisa Francis, 52, kertoo yhteydestään hevosiin. Ori on lähtöisin komeasta sukupuusta, sen isä on Sir Arthur Carrus ja emä on Riverbank Expensive. Tilalle perustetussa Kotalan tallissa on nyt kymmenkunta omaa ratsua, vierashevosia tallille ei enää oteta. – Kiuruvedellä kyllä pysytään, en ole isojen kaupunkien ihminen, eikä minusta ole kerrostalossa asujaksi, Francis toteaa. Sitä voisi verrata taitoluisteluun, hän kuvailee pitkäaikaista harrastustaan. Francis kertoo, että tulee vähentämään jatkossa hevosten määrää luonnollisen poistuman kautta. – Nelisen vuotta sitten irtisanouduin kunnaneläinlääkärin virasta ja aloitin oman peruspraktiikka vastaanoton. – Mieheni on apuna tallihommissa, mutta hänelläkin on entisenä jalkapalloilijana jalkavammoja ja on nytkin sairaslomalla, hän kertoo. Francis toteaakin että työuupumus oli yksi syy irtisanoutumiseen. Teen pitkälti samaa työtä nyt kuin kunnaneläinlääkärinäkin, kertoo Francis. heinäkuuta 2025 Urheilu Lapsuudenkodissa Iisalmessa oli ratsuhevosia, joten Raisa Francisille lajivalinta oli selvä heti lapsesta lähtien. Oriasema lopetti Francis kertoo vuosien myötä opetelleensa ajattelemaan itsekkäämmin ja on muutenkin vähentänyt työmääräänsä. Francisien lapset asuvat jo omillaan eri paikkakunnilla, mutta vanhemmat eivät ole muuttoaikeissa. Santtu hyväksyttiin vuonna 2024 Ypäjän Ratsuoripäivillä jalostukseen 1. Yksi syy on se, että ihmisillä on taloudellisesti tiukempaa, kertoo Francis talouden taantuman vaikutuksesta hevosalalla. “Santtu on hyvin kohtelias, ystävällinen ja suhtautuu avoimesti ja rauhallisen uteliaasti uusiin asioihin. –Täällä on monta tallia ja tekijää. Se on nopea oppimaan, ja oppimansa asiat se pystyy esittämään tilanteesta ja olosuhteista riippumatta, ollen aina hyvin läsnä ja kontaktissa ratsastajan kanssa. Omalle paikkakunnalle hän toivoisi tallien välille enemmän yhteistoimintaa. 16 Keskiviikko 30. Se pyrkii tekemään oikein ja miellyttämään ratsastajaansa.” – Kirsi on taitava nuorten hevosten kouluttamisessa, ja tekee minun nuoria hevosia. – Kouluratsastus on minun juttuni. -Olen kuulemma jo pienenä kyttäillyt tieltä hevosen kavionjälkiä, Raisa Francis, 52, kertoo yhteydestään hevosiin.. – Kymmenen vuotta sitten kilpailujen osallistujamäärää jouduttiin rajaamaan, nyt kisoja joudutaan perumaan kun ei ole osanottajia. – Omalla tallilla kävi noin sata tammaa kesän aikana, kun vastasin vielä astutustoiminnasta. – Hevosta valmennettiin muualla, en tuntenut enkä nähnyt koko hevosta, ja seurasin pelkästään raveja, hän toteaa. Francisit ostivat Kotalan tilan parikymmentä vuotta sitten, silloin pihapiirissä oli purkukuntoinen talo ja navetta. Kesäja heinäkuun ajan Santtu on toiminut astutushevosena
Ravut säilyvät sumpussa omassa mökkirannassa. Ravustuskausi jatkuu lokakuun loppuun saakka. Ehkä se vaikuttaa niin, etteivät ravut viihdy rannassa. Kaikkiaan Koivujärven tila vaikuttaa hänestä hyvältä, ja kalaakin on paljon. Rapuruttoa hän ei ole havainnut, eikä sen merkkejä näy tänäkään vuonna. Nyt olen myynyt noin 700, eikä taideta päästä tuhanteen tänä vuonna, Keijo Heinonen kertoo. Koivujärvi on siitä erityinen, että järvestä nousee harvinaistunutta jokirapua. Ei enää. Jokirapua on säilynyt Koivujärvessä. Ravulla kestää useampi vuosi kasvaa lisääntymisikäiseksi, sillä se kasvaa vain sentin vuodessa. Ravustusta 25 vuotta harrastanut kiuruvetinen Jarno Saastamoinen kertoo, että Koivujärvi on siitä erityinen, että siellä on vielä kotoperäistä jokirapua, eikä täplärapua. Hän arvelee syyksi takavuosien liian runsaan ravustuksen. Rapuja pyydetään merroilla. Rapukanta on kuitenkin romahtanut Koivujärvellä entisaikojen huippuvuosista. Sillä saa rapuherkkua omaan pöytään ja sukulaisillekin vietäväksi. Jarno Saastamoisen mukaan osalla ravuista voi vielä olla kuorenvaihto kesken, jolloin ne eivät juuri liiku. Parhaina vuosina hän pyysi rapuja myös myyntiin. Myös viime viikkojen kovat helteet saattavat vaikuttaa rapujen liikkumiseen. heinäkuuta. heinäkuuta 2025 Ravustus alkoi: Koivujärven rapukanta on romahtanut huippuvuosista Merrat ovat jo vedessä ja ensimmäiset ravut nostettu Koivujärvestä. TEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI Jarno Saastamoinen aloitti ravustuksen jo kauden alussa. – Ennen mökkirannastakin sai rapuja runsaasti. Muutamia vuosia sitten rapu oli Koivujärvessä pari vuotta rauhoitettu, mutta kanta ei silti ole elpynyt entiselleen. Ravustuskausi alkoi viime viikon maanantaina. Ravustuskausi alkoi viime viikon maanantaina 21. Koivujärven vesi on nykyään kesäisin matalalla. Pyyntiä saattaa kauden alussa haitata myös kylmä alkukesä. Kannan pienennyttyä ravustus on jäänyt Saastamoiselle kesäloman harrastukseksi. Nyt muutama, Jarno Saastamoinen kertoo. Saastamoinen ei osaa sanoa, miksi Koivujärven rapukanta on vuosien saatossa pienentynyt. Vanhojen ravustajien jäädessä pois nuorempia ei tule tilalle samaan tahtiin. Saastamoinen pohtii, onko rapukanta vuosien aikana yksinkertaisesti kärsinyt liiallisesta ravustuksesta. Ravustuslupia myyvä Keijo Heinonen Koivujärven osakaskunnasta kertoo hänkin, että ravut on Koivujärvessä kovasti vähentyneet hyvistä ajoista. 17 Keskiviikko 30. Rapukanta on kuitenkin pienentynyt huippuvuosista.. Ravustajiakin on Koivujärvellä entistä vähemmän. Niiden kanssa on noudatettava tarkkoja hygieniaohjeita, ettei rapurutto leviä. Hän pitää Koivujärven rapukantaa nyt keskinkertaisena. – Parhaina vuosina myin nelisen tuhatta lupaa. – Parikymmentä vuotta sitten, kun merrat heitti päivällä järveen, sieltä saattoi nousta iltaan mennessä parisataa rapua. Heinosen mielestä muutamien vuosien takainen rauhoitus vaikutti hieman elvyttävän kantaa
Eläköön erimielisyydet Eri näkökulmat rikastuttavat elämäämme, mutta pahimmillaan ne voivat johtaa hankaliin umpisolmuihin. Kiuruveden Urheilijoiden nuoret toivat menestystä Lapinlahdelta ja Vieremältä. Se on tänä päivänä arvokkaampaa kuin koskaan. Kahden KiuPan joukkueen päivään mahtui yhteensä neljä peliä, joista kotiin tuomisiksi kertyi kolme tappiota ja yksi voitto. Se on tänä päivänä arvokkaampaa kuin koskaan. heinäkuuta. Tehokkaimpana hääri Johannes Nuutinen peräti kymmenellä maalilla, maalin per pelaaja tekivät puolestaan Aatos Kumpulainen, Sami Hartikainen ja Veeti Kumpulainen. Rakentavalla keskustelulla ja toisten kuuntelemisella voimme ratkaista erimielisyydet ja kunnioittaa demokratian ydintä. Rakentavalla keskustelulla ja toisten kuuntelemisella voimme ratkaista erimielisyydet ja kunnioittaa demokratian ydintä. Rakentavalla keskustelulla ja toisten kuuntelemisella voimme ratkaista erimielisyydet ja kunnioittaa demokratian ydintä. Kiuruveden Urheilijoiden 9–15-vuotiaat yleisurheilijat kilpailivat Lapinlahdella Pohjois-Savon piirihuipentumassa 25.–27. heinäkuuta 2025 Urheilu KiuPa P8 helteessä PEKKA KATTAINEN Jalkapallon virallisempien sarjojen odotellessa räntäsateiden myötä käynnistymistään kävi KiuPan P8 joukkue lämmittelemässä Savocupin merkeissä lauantaina Lapinlahdella. Viimeisen päälle eksaktia statistiikkaa ei pelitapahtumista ole esittää, mutta se tärkein eli maalintekijät ovat toki tietojärjestelmiin kirjautuneet. 18 Keskiviikko 30. Näin pidämme huolta myös sananvapauden toteutumisesta. Seuran juniorit saavuttivat Lapinlahden piirihuipentumasta yhteensä kahdeksan piirinmestaruutta, kahdeksan kakkossijaa, kymmenen kolmossijaa ja 20 pistesijaa, Kiuruveden Urheilijat tiedottaa Facebook-sivullaan. Tulevana viikonloppuna KiuPan T8 joukkue osallistuu Kuopio cupiin, varsinaiset sarjat käynnistyvät sitten koulujen alettua. Näin pidämme huolta myös sananvapauden toteutumisesta. Varttuneemmat juoksijat kisasivat samanaikaisesti Vieremällä juostulla Rautalahden lenkillä lauantaina 26. Rautalahden lenkiltä juoksijat toivat kotiin neljä sarjavoittoa sekä yhden kakkossijan. Kiuruveden Urheilijoille menestystä Eri näkökulmat rikastuttavat elämäämme, mutta pahimmillaan ne voivat johtaa hankaliin umpisolmuihin. Kovin oli pelitapahtumista kantautuneen viestin sävy muuttunut keväisen Kiuruveden turneen vastaavasta, jolloin esimerkiksi ”hävittiin roimasti”. Onneksi ne tärkeimmät elementit energia ja ilo, jotka olivat voimakkaasti läsnä jo keväällä, paistoivat poikien otteista myös Haminamäellä. Eläköön erimielisyydet. FC Siili oli kolmessa kohtaamisessa KiuPaa parempi, vaikka KiuPa toki jokaisessa kohtaamisessa myös maalinteossa onnistui. Eläköön erimielisyydet Eri näkökulmat rikastuttavat elämäämme, mutta pahimmillaan ne voivat johtaa hankaliin umpisolmuihin. Voiton KiuPa nappasi puolestaan turnausjärjestäjä LaPa-95:sta. Näin pidämme huolta myös sananvapauden toteutumisesta. heinäkuuta. Yksi vaihtopelaaja per joukkue vahvuudella reissussa olleeseen KiuPaan iski ymmärrettävästi jo väsykin päivän viimeisessä pelissä, mutta niin vain raskas ja kuuma ohjelma saatiin vietyä läpi. Se on tänä päivänä arvokkaampaa kuin koskaan
Haettiin poikia koninvaihtoon. Laukkasta ei pidätellyt mikään. Kunnalta saatiin vuokratuksi maa-ala ja sitten hihat heilumaan. Myöhemmin leipähomma järjestyi konepuolelta – autoja ja kaivureita. Harmillinen juttu kuitenkin tämä rokkilegendan muutto tuonilmaisiin, eihän 76 vuotta ole vielä ikä eikä mikään. Humppaväkeä ei voitu sietää. Mutta jokaisella meillä on ennalta määrätty polkumme, se on kirjoitettu taivaan kirjoihin, näin uskon. – Teoriakurssi käyntiin jo tänä syksynä, esitti Hannes Laukkanen. KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka yrittää oppia sanomaan ei. Pojat kertoivat, että Pyhäsalmella on huushollattu nyt nelisen vuotta. Tuntuu, että ei ole parempaa keksitty sitten 1970-luvun. Ajattelin, että voiko tämä olla totta. Eikö tätä harrastusta voida tuoda Kiuruveden maisemiin. – Miten tämä on tapahtunut. Ehkäpä Luoja silotti tietäni opintiellä, sillä tuskin olisin päässyt keskikouluun. kansalaisopisto voisi ottaa tätä ohjelmaansa. Jo koulun portilla kuuluu hirmuisen korvalla Paranoid-kappaleen ensimmäiset kitaran vingutukset: ”Finished with my woman/Cause she couldn´t help me with my mind...” Perään jatkuu heti Led Zeppelinin Whole Lotta Love: ”You need coolin’/Baby, I’m not foolin’/ I’m gonna send ya/Back to schoolin”. 1970-luvulla opettajat olivat vapaamielisiä ja edistyksellisiä, välittivät uusia tuulia. Tulijoita riittäisi. Otetaanko lisää korkeutta. Oli muun muassa teiniliitto ja vaalit, joissa valittiin oppilaiden edustajat, oli jako oikeistoon ja vasemmistoon. Takana Kiurujärven profiili. Koulussa soi rokki! Se oli huumaavaa, eikä silloin käytetty päihteitä. Aikaa kato on – minuuttiviisaria ei tunneta ollenkaan. Laukkasen Hannes voi nyt milloin tahansa jättää nämä maaeläjän hajut ja harmit, ajaa Pyhäsalmeen, jossa toimii Pyhäjärven Ilmailukerho, vuokrata koneen ja nousta taivaalle. Tästä ajasta en tiedä. Samoin kuin Led Zeppelin. Kirkonkylä on kuin säretty sokeripala. Kiitoradan saaminen on kustannuksiltaan hankalin, eikä yhteiskunta ole ollut suinkaan käsiojossa. Se teki suuren vaikutuksen. Niemiskylä. Ja yksi niistä on Black Sabbath. Ehkäpä, jos elintavat olisivat olleet ”terveemmät”, hän olisi elänyt pidempään, tiedä häntä. Bob Dylan muuten tulee esiintymään Helsinkiin syksyllä. NÄEN itseni filmikuvana kävelemässä Yläkouluun jonakin arki-iltana. – Täältä huollettaisiin opettajavoimat, sanoivat Pyhäsalmen miehet, joilla on hyvät suhteet Karjalan lennostoon. Sitten Pyhäsalmella aloittanut ilmailukerho ryhtyi järjestämään ohjaajakursseja. Lienevät muut kanavat, mistä nuoret uudet virtaukset tavoittavat. Kotonaan Rapakkojoen Mustallapurolla hän oli toisten veljien kanssa ryntäämässä ulos, kun kuuluu lentokoneen surinaa. BLACK SABBATHIA kuulin ensimmäistä kertaa juuri Yläkoulussa. Siinä on hohtoa, kun lentokone ottaa vauhtia kiitoradalla, irtoaa ilmaan, kimmahtaa taivaalle ja jättää alleen koko tämän vajavaisen maan, muuttaa sen muutamassa sekunnissa kääpiömeiningiksi. – Kun saan lupakirjan, niin heti, hän sanoi. Tällä hetkellä jo 25 henkilöllä on yksityislentäjän lupakirja. Esko Kekkonen selittivät Hannes Laukkaselle (keskellä), että viekää se teoriakurssi tosiksi. Laukkanen on ehtinyt lennättää perhettäänkin. Teoriakursseille. Tutun muotoisia järviä – Osmanki, Näläntö, Hautajärvi, Rytky. Haave toteutui Tämä haave on Laukkasella kytenyt jo pienestä pojasta alkaen. Lentäjän lupakirjaa ei muilla Kiuruvedellä tällä hetkellä olekaan. – Kyllä täältä apua annetaan. Sisällä, Yläkoulun juhlasalissa, oli pimeää, kuin olisi tullut johonkin ”huumeluolaan”. 19 Keskiviikko 30. Vielä minun nuoruudessani kysyttiin, kenen joukoissa seisot niin aatteiden kuin musiikin suhteen. Ilma kantaa konetta Lentokentällä tapasimme Pyhäjärven Ilmailukerhon puheenjohtaja Paavo Mämmelän ja sihteeri Esko Kekkosen. Eikö esim. Olin astunut yhden askeleen kohti aikuisuutta. Keskikoulumeininki eli kuitenkin vahvasti vielä silloin 1970-luvun alkupuolella peruskoulussa. Sitä ennen niin sanottuun keskikouluun piti pyrkiä, oli pääsykokeet. Yhtye perustettiin juuri Birminghamissa. Ilma kannattaa konetta, innostus harrastusta. – Vedetään Kiuruveden suuntaan! Käydään katselemassa koko hommaa täältä kuulomatkan yläpuolelta! Pyhäjärven maisemia. Maat, mannut, talot, tiet, vesistöt, kutistuvat niin pieniksi, että naurattaa. Toisaalta Ozzy Osborne lähti saappaat jalassa, hän ennätti esiintyä heinäkuun alussa Birminghamissa Britanniassa alkuperäiskokoonpanossa. Sekä tietysti Suomesta Hurriganes. heinäkuuta 2025 Viikosta viikkoon Ozzy palautti mieleen kouluajan BLACK SABBATH yhtyeen keulakuva ja laulaja Ozzy Osbourne kuoli toissa viikolla, 76-vuotiaana. Ajatella! Tuskin tänä päivänä nuoriso imee vaikutteita tuoreista populaarikulttuurin virtauksista, underground-meiningistä, eka kertaa juuri koulussa. Nyt muutama viikko sitten hän sai sen. Mutta se on oma juttunsa. Nyt sitten monet tutut ovat kyselleet, milloinka noustaan ylös tulettumaan. BLACK SABBATH -yhtye kuului olennaisesti myös minun nuoruuteni musiikkikuvastoon. Nyt on takana jo 40 lentotuntia ja taskussa yksityislentäjän lupakirja A 2, mikä oikeuttaa ottamaan mukaan ”peukalokyytiläisiä” ilman ansiotarkoitusta. Mitenkäs Kiuruvedellä lähdettäisiin liikenteeseen. Tarkoitus on ottaa ohjelmaan myös purjelento. Ja äsken hän oli mukanan kolmen kaverin kanssa lentosuunnistuksella Suomen ympäri. 1970-luvulla taakse oli jäämässä vapautunut 1960-luku ja elettiin kurinalaista elämää Neuvostoliiton varjossa, politiikka oli musta-valkoista. Kaarrellaan vaan. (Kiuruvesi-lehti 30.7.1975). 50vuotta sitten Maan hajut eivät yllä taivaalle Pyhäjärven Ilmailukerhon miehet vas. Ilmailu ei ole vain kaartelua – Tämä on kertakaikkiaan niin mielenkiintoinen harrastus, että tarpeeksi rumasti ei pysty kehumaan, vakuutti Laukkanen siellä ylhäällä – taidettiin olla Hirvijärven päällä. Muutaman kerran hän joutui kulkemaan reittikoneella Kuopiosta Helsinkiin. Lentämistä edeltäneet lääkärintarkastukset hän läpäisi erinomaisesti. Muistan, että kuuntelin paljon Dylania, kun valmistauduin englannin kielen ylioppilaskirjoitukseen. Kysymys ei ole yksistään harrastuksesta, vaan taloudellisesta käytännön palvelumuodosta. Ja käytännön harjoituksiin Pyhäsalmelle ja Rissalaan perehtymään nousuihin, laskuihin, ohjaukseen, mittareiden lukemiseen, radion käyttöön, suunnistamiseen. Ja että innostus sen kun paisuu. Ja hieman myöhemmin Pink Floyd, Neil Young, Bob Dylan, Lynyrd Skynyrd ja Frank Zappa. KUULUN siihen ikäpolveen, joka kävi ensimmäisenä peruskoulun. Tästä lennosta oli ollut puhetta ohjaajan autoilija Hannes Laukkasen kanssa moneenkin kertaan. Musiikki ja rokin tulo kouluun sai kävelemään kaksi metriä ilmassa. Osmankisuon turvealue. Yläkoulussa muuten Dylankin tuli ensimmäistä kertaa tutuksi, kun englanninopettaja Marja-Liisa Tiikkainen soitti meille Blowing in the Wind -kappaletta. – Kysymys ei ole yksistään kaartelusta täällä riesojen yläpuolella, vaan systeemi vaatii monenlaista tietoa ja kokemusta – sään tuntemista, ilmailuohjeet, koodikieli, joutuu pitämään yhteyttä kentille, ollaan mukana koko kansainvälisessä ilmailuliikenteessä. On oma kenttä ja kaksi konetta. MUSIIKKIMAKU on vuosikymmenien varrella toki laajentunut, mutta edelleen nuo nuoruuden ensimmäiset bändit soivat kyllä etunenässä, kun mökillä kuunnellaan musiikkia saunan jälkeen. Ja milloinka alkaa seuraava ohjauskurssi. – Ilmassa mitataan ajankulua ihan erilaisilla perusteilla kuin maajalassa. Paavo Mämmelä ja oik
mennessä Viskaalintuvalle / 041 319 7290 Maarit Ke 27.8. Yhteistä toimintaa, hyvää ruokaa ja mahdollisuus saunoa. Päivällä niitä ei huomaa .. mennessä Varapäreeseen / 050 4318530 YLEINEN SEURAKUNTATYÖ La 2.8. Lähtö kello 9.15 kaupungintalolta ja paluu n. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Rakkaamme Pentti Olavi (Olli) JUNTUNEN s. Moniko tohtii poimia tai laittaa suuhunsa metsän antimia, jotka ovat kasvaneet ja eläneet tuuliteollisuusalueella ja niiden tuulen alapuolisilla alueilla. 20 Keskiviikko 30. Kaikki joukolla lakkasuolle, vaikkei kovin hyvä lakkavuosi taida ollakaan. 17.07.2025 Tunsit metsät, tunsit veet, soi sulle luonnon kanteleet. Puolisoa, isää, ukkia ja isoukkia rakkaudella muistaen Anna Maija Juha perheineen Antti Satu perheineen veli ja siskot perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa la 9.8.2025 klo 13.30. ”Hallitus" Ystävällisin terveisin OUTI SIRVIÖ POSTIA JUKKA TENHUNEN Hämynseitti (vas.) ja taimi seitissä. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Kukkien sijasta pyydämme muistamiset Kiuruveden Sydänyhdistys ry:n tilille FI85 5157 0620 0060 80. 23.06.2025 Savonlinna Hiljennyt on sydän kallis, sammunut on katse hyvä, lepää käsi apuun valmis, meille jää vain suru syvä. kello 14.30. Muistotilaisuutta vietämme läheisten kesken. ekaluokkalaisten koulutielle siunaus. Nyt enää ei rintaa ahdista siellä, ei tuskaa tunneta sillä tiellä. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 8.8. heinäkuuta 2025 2 Keskiviikko 15. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua Su 3.8. Jos ei muuta niin bongailemaan metsän asukkaita. Korpemme täyttyvät huoltoteistä, tuulivoimatornien alustoista, soramontuista, kivilouhoksista ja sitten kun myllyt pyörivät myllyjen siivistä irtoavista myrkyllisistä yhdisteistä. Rakkaamme Jukka Matti Antero PARTANEN s. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ti 5.8. Päivällä on ollut liian kuuma. maaliskuuta 2025 JUMALANPALVELUKSET Su 3.8. To 31.7. KASTETTU Lia Viola Pölkki Aino Emilia Sofia Lonkila Hengelliset KUOLLEET SEURAKUNNAT p. 12.03.1949 Kiuruvesi k. Päivä on osallistujille maksuton. klo 18.30 Koko perheen iltatori, jossa mm. 18.11.1944 k. JUKKA TENHUNEN SULKAVANJÄRVEN kyläkirkon roska-astiat ovat vain kirkkokiinteistön ja hautausmaan roskia varten. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Hengelliset INSPIROIDUIN aamun aikaisina tunteina lakkasuolla luontomme hienoista yksityiskohdista. Hinta 5 €. 017 770 0421 HAUTAKIVET Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Kiittäen ja kaivaten Leena Miia ja Ari Mika, Doina, Laura ja Sofia siskot perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten saattamana. klo 10 RK3 konfirmaatiomessu (Mirita Häyrynen, Esa Ahtiainen, Laura Láng-Matsi) su 10.8. Näitä voimme ihailla lakkareissuillamme – toistaiseksi. KIURUVESI-LEHTI. Päiväkeskus Viskaalintuvan ja diakonian leiripäivä Hyvölänniemessä. Päivässä luontokirkko ulkona sekä lounas ja yhteistä ohjelmaa. Moni marjapaikka ja lakkasuo on pian historiaa, jos tuulivoimahankeyhtiöiden (ja Kiuruveden kaupungin) suunnitelmat toteutuvat. Ja saattahan tuolla seitillä olla jotain symbolistakin merkitystä. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus Ti 5.8. Pyydämme, ettei ulkopuoliset toisi roskiaan roska-astioihin. klo 10 Messu (Niskanen, Häyrynen, Láng-Matsi) DIAKONIA Ke 13.8. Kiitos. Inspiroiduin aamun aikaisina tunteina Ei ulkopuolisten roskia kyläkirkon roskiseen Kuva Sulkavanjärven kyläkirkosta. Koiranilman sattuessa seurakuntatalolla. Aamuauringon valossa hämähäkkien seitit tulevat näkyviin. Mielenterveyden kirkkopäivä Vieremällä. klo 12 Seppo Vartiaisen muistoseurat, Alatalon vanha pirtti, Pyhännäntie 2935 Seurakahvit alkaen klo 11:30 (Mukana Mirita Häyrynen ja Maire Mähönen) to 7.8
Passi ostettavissa Kiuruvesilehden konttorilta Niemistenkatu 4. -10 % alennus Stihl– ja Husqvarna tuotteista. -10 % alennus normaalihintaisesta keilaratatunnista. -10 % alennus yli 20 € normaalihintaisista ostoista. Ei koske töitä eikä korjauksia. kaikkea pukeutumiseen Palveleva vaatekauppa -10 % alennus muotokuvauksesta. -10 % hyllyssä olevista normaalihintaisista tuotteista. 4 hlö). Kiuruvesi Lehti Oy | Niemistenkatu 4 | 74700 Kiuruvesi | p. LEHTI OY. 2 passia / tilaaja. 20 €. LEHTI OY Normaalihintaiset sisustustuotteet -10 %. -10 % alennus normaalihintaisista vaatteista. heinäkuuta 2025 KESTOTILAAJAN EDUT VUODELLE 2025 Nouda etukortti toimistoltamme. Voiteluaineet -10 %. -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. -10 % alennus normaalihintaisista toimistoja askartelutarvikkeista, kun ostos väh. Etu voimassa vain kivijalkamyymälässä. Edut saat voimaan etukorttia näyttämällä. 2 €:n alennus / lippu mistä tahansa näytöksestä. -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. HIEROJA Tuula Ruotsalainen -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. Edun voi käyttää vain yhteen näytökseen vuoden 2025 aikana. 21 Keskiviikko 30. -10 % alennus normaalihintaisesta jalkahoidosta. Ei koske tilaustuotteita. Ei koske postimerkkejä. Edun voi käyttää vain kerran. Ei koske juomia. -10 % alennus normaalihintaisista valaisimista. 1 kerran -10 % alennus á la carte ruokailusta (max. 044 7050 443 | konttori@kiuruvesilehti.fi -15 % alennus yhdestä puolihieronnasta. -10 % alennus, kun ostat normaalihintaista apteekkikosmetiikkaa yli 40 €. Tilaa Kiuruvesi-lehti ja hyödynnä etusi! Kotimaan kestotilaus 12 kk paperilehti 108 € Digipalvelu kestotilaus 12 kk 75 € 5 €:n alennus Kiuruvesi Kuvia vuosilta 1991-2010, Tuokiokuvia kotirintamalta tai Kylien kirjasta. Rajoitettu erä Iskelmäpasseja 129 €
Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. kansallispukujen tuuletuskävely klo 17.30. 017 743 379 Ylä-Savon jätekeskuksella vastaanotetaan hyötyjätteiden lisäksi myös risuja haravointijätteitä, sekajätettä ja isokokoisia jätteitä, jotka eivät mahdu kiinteistön sekajäteastiaan (esim.rikkinäiset huonekalut, runkopatjat jne.) Sekajätekuormat ovat maksullisia. Säävaraus eli sateen sattuessa perutaan. Osalta ekopisteitä löytyy keräykset kartonkija muovipakkauksille sekä UFF:n keräys vaatteille. klo 12! Ilmoittautuminen vain soittamalla puh. maaliskuuta 2025 KAUPUNGINTALO Kaupungintalolla asiointi 19.6. 040 670 7097 KAUPUNKI TIEDOTTEITA KIURUVEDEN LAJITTELUASEMA PALVELEE ELOKUUSSA SEURAAVASTI Kiuruveden lajitteluasema Kirkkoharjuntie 36 Kiuruvesi p. heinäkuuta 2025 4 Keskiviikko 15. Luotettava uutismedia antaa suojaa disinformaatiota vastaan. Ilmoittautumiset kursseille ja HARKKA -kerhoihin avautuvat 11.8.2025. lasi) Paperi, kartonkija lasipakkaukset ja pienmetalli Paristot ja pienakut Puujäte Suuret metalliromut Vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet MUITA JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPISTEITÄ Ekopisteet Ekopisteet on tarkoitettu kotitalouksien uusiokäyttöön meneville jätteille. Opinto-ohjelman saa myös opiston toimistolta (kirjasto). klo 12.00-14.00 Avoinna ma-pe klo 7.30-17.30 ja la 2.8. KUVA JAANA SELANDER Sananvapaus sisältää oikeuden levittää ja vastaanottaa tietoa, mielipiteitä ja ajatuksia. Voi ottaa mukaan omia eväitä ja viettää eräänlaista piknikkiä. LEHDEN LOGO Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. alkavalla viikolla. Ekopisteillä kerätään paperia, lasipakkauksia, ja pienmetallia. klo 10-13 www.kierratys.info www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Ymparisto,-luonto-ja www.ylasavonjatehuolto.fi/jatekeskus www.kiuruvesilehti.fi LUONNON MUKANA Luonto on täynnä ihmeitä. Tervetuloa! UIMAHALLI Uimahallin aukioloajat vk 31-32 (28.7.-10.8.) Ma-pe klo 13-19, la-su suljettu. KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Uusi opinto-ohjelma jaetaan jokaiseen talouteen 4.8. Ekopisteiden sijainnit, ja mitä pisteillä vastaanotetaan, löydät osoitteesta: Risuja haravointijätteiden vastaanotto Savikon risulaani Osoite: Kalliokyläntie 14 74700 Kiuruvesi Avoinna: Kevään ja kesän aukioloajoista tiedotetaan Kiuruveden kaupungin nettisivulla -liikenne/Jatehuolto/Puutarhajate-ja-maa-ainekset Ylä-Savon jätekeskus Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi p. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen.. Kassa suljetaan klo 18 ja uintiaika päättyy klo 18.30. alkaen. Avoinna: ma klo 7.30 12.30 ja to klo 12.00 17.00 ja la 23.8. Lämpimästi tervetuloa kursseille, HARKKA -kerhoihin, yleisöluennoille ja tapahtumiin! KANSALLISPUKUJEN TUULETUSKÄVELY 5.8. Lähdetään museolta ja tehdään lyhyt kävely raivaajapuistolle, jossa juodaan kahvit. Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. 22 Keskiviikko 30. Perjantaina 1.8. Ryhmät: Ryhmä 1: ma klo 13.45-14.45 ja ke klo 14-15 Ryhmä 2: ti klo 9-10 ja to klo 13-14 Ryhmä 3: ti klo 10-11 ja to klo 14-15 Ryhmä 4: ke klo 13-14 ja pe klo 13-14 Ilmoittautuminen alkaa ke 13.8. 0400 271 143 tai 040 576 6507. uimahalli on kokonaan suljettu henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi! Voimaa ja tasapainoa -tehojaksot yli 65-vuotiaille alkavat viikolla 37! Tehojaksolle osallistutaan 10 viikon ajan kaksi kertaa viikossa. Opiston syyslukukausi käynnistyy 22.9. – 10.8.2025 vain ajanvarauksella. Sananvapautta on oikeus oikeaan tietoon. 040 516 0766 www.ylasavonjatehuolto.fi/kiuruvedenlajitteluasema Vastaanotetaan veloituksetta kotitalouksien: Betoni-tiilijäte (mukaan lukien posliini ja kaakelijäte) Kyllästetty puujäte Käyttökelpoiset tekstiilit ja poistotekstiilit Muut kuin pakkauslasit (ikkunaja peililasi, juomalasit yms. Tätä käytetään myös väärin: uhkailuun, väärien tietojen levittämiseen, sinunkin ajattelusi vääristämiseen
Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 23 Keskiviikko 30. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi APTEEKKI JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 3 kk). 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B PALVELUHAKEMISTO Ilmoita edullisesti palveluhakemistossa! Ilmoitukset alkaen 12,00 € + alv / kerta (sopimus min. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ VUOKRATAAN AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen TAKSIPALVELUT Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T Ajanvaraus: olonkorjuu.fi hannakaisa@olonkorjuu.fi P. heinäkuuta 2025 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Varaa ilmoitustilasi 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Myös määrämittaan. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 0400 674 271 www.kauhanenoy.
0400 432 301 Mykyrokkaa seuraavan kerran 31.7.2025. www.lvisawo.. Paistamme lettuja ja vietämme mukavaa iltapäivää. Kahvitarjoilu, tervetuloa! RIVI-ILMOITUKSET Marttojen marttailta ke 30.7.2025 klo 15.00 keskustassa omakotitalon pihassa. klo 18 NISKAVUOREN HETA Kirjoittanut: Hella Wuolijoki Vuokralle tarjotaan 3 h+k, Palokatu 1, 2. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Tervetuloa! Kiuruveden Invalidit ry jäsenet: kerho Saunarannassa to 31.7.2025 klo 12.00. Johtokunta Peruslippu 23 € Eläkeläinen, opiskelija 20 € Ohjaus:Pekka Räsänen VIIMEINEN ESITYS 30.7. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Seuraa meitä somessa! 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.. Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella taajamassa arkisin klo 9-12. 0400 945 544. p. p. klo 10-14 Asematie 7 B. päivittäin klo 9-21 PALVELUITA 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desin?ointi LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 2,8% MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. kerros. Huoneja caravanmajoitusta läpi vuoden. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. Rinnekodin keittolounas arkisin klo 11-12.30 välillä. Tutustumme yläsavolaisen muurinpohjaletun nimisuojahankkeeseen. Mitat 35 ja 50 cm. Ateriapalvelun ruokalista vk 32: ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, perunaa, porkkanaa, italiansalaatti, mansikka-vanilja kerroskiisseli, ti: jauhelihakiusausta, herne-maissi-porkkanaa, rapea vinaigrette kaalisalaatti, mustikka-vadelmavispipuuroa, ke: appelsiinikalaleikettä, sitruunaista kastiketta, perunaa, ruusukaalia, puolukkahilloa, punajuuriviipale, sekamarjakiisseliä, to: makkarakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, kurkkuraastesalaatti, vadelmarahkaa, pe: kaalikääryleitä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, maissia, perunasalaatti, raparperikiisseliä, la: lihakeittoa, italiansalaatti, puolukkavispipuuroa, su: haukimurekepihvejä, yrttikastiketta, perunaa, parsakaalia, perunasalaatti kirkas, mansikkamoussea (muutokset mahdollisia). 040 596 4282 Myydään tai vuokrataan saunallinen RT-KAKSIO. Katso jäsentiedote 7/2025. Heikki Lång p. Ruokalista Facebookissa. maaliskuuta 2025 SEKALAISTA TAPAHTUMIA KOKOUKSIA Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. 040 7530 370. MUISTILISTA Koppeloharjun Erä ry:n Paajakan erämiesten Johtokunta. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy 040 816 4663 Maatil Tanel Ruhane Maatil Tanel Ruhane • • • • • • TORILLA ASUNTOJA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 31.7. heinäkuuta 2025 6 Keskiviikko 15. 24 Keskiviikko 30. Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Heti vapaa. Olonkorjuun avajaiset pe 1.8. 050 307 5439 Koikkanan Erä ry Lahnasten Eränkävijät ry:n Johtokunta Lampelan seudun Eräveljet ry:n Johtokunta Osmangin Metsästysseura ry:n Johtokunta Remeskylän Korvenkävijät Ry T