Kiuruveden valtuusto piti toiseksi viimeistä kokoustaan maanantaina. Vastuullisen uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO 15 » Veera Help voitti Suomen mestaruuden 16–17 » Koiranäyttelyssä satoja hännänheiluttajia. Viimeinen nykyisen valtuuston kokous on toukokuun lopussa, silloin listalla on hallintojohtajan valinta. JORMA KÄRKKÄINEN 012138-2517 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 30.4.2025 72. 4-6 » Kouluhanke etenee ja tuulivoimakin sai siunauksensa 12 » Vasemmisto katosi, miten tässä niin kävi. VUOSIKERTA, NRO 17. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko VASTUULLINEN UUTISMEDIA TARKISTAA PUOLESTASI FAKTAT JA LÄHTEET
044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Niinpä kaikki, myös Kalliokylän puolesta lautakunnassa äänestäneet ymmärsivät talouden kovat faktat. Tuulivoimalat aiheuttavat myös niin kutsuttua merkityksellistä sykintää eli amplitudimodulaatiota, joka lisää tuulivoimaloiden äänen häiritsevyyttä. Äänitasot myös ylittivät suurimmat sallitut arvot noin 10dB:llä. Infraäänen lapataajuisen noin 1Hz:n ja sen alimpien komponenttien tasot olivat tutkimuksen mittauskohteiden sisätiloissa samaa luokkaa, vaikka toinen mittauskohde oli 1 km:n ja toinen 5 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista. Tutkin opasta hieman ja täytyy todeta, että siinä on toisena keskeisenä lähteenä käytetty tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Suomen uusiutuvat ry:n (ent. Äänestystulos oli sama. ELY:n oppaassa on yhtenä lähteenä käytetty Valtion tuulivoimatutkimusta. Piippo peräsi myös taloudellisten vaikutusten arvointia. Toivottavasti kouluista ja tuulivoimasta tehdyt päätökset tuovat nyt sitten elinvoimaa Kiuruvedelle. Hanketta vie eteenpäin sekin, että Kuntarahoitus on luvannut rahoituksen hankkeelle. Asetus on oikealta nimeltään asumisterveysasetus. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Selvää ja varmaa tämänkin tutkimuksen perusteella siten on, että äänivaikutukset leviävät tuulivoimayhtiöiden kuntaan toimittamia melumallinnoksia huomattavasti laajemmalle, eikä nykyisen kaltainen melumallinnos riitä varokeinoksi suojaamaan kuntalaisten terveyttä ja omaisuuden arvoa. Ehkä tämä kirjoitukseni auttaa ymmärtämään sitä, miten monenlaista osaa teknisessä melussa voi olla ja miksi luonnoneläimet usein pakenevat tuulivoimala-alueilta. Lisäksi merkittävä tuulivoimaloiden haitta on infraääni, jota selvitettiin oppaan ilmestymisen jälkeen kaksivuotisella Avohoidon Tutkimussäätiön kustantamalla tutkimuksella (2021–2023). Uuden valtuuston kannattaa nyt laatia Kiuruvedelle tuulivoimastrategia, jossa otetaan huomioon myös kallisarvoinen luontomme ja ympäristömme. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Ihminen ei kuitenkaan pysty samalla tavalla pakenemaan, sillä hän on sidottu kotiinsa. Laulurämeen osayleiskavaa hyväksyttiin äänin 22-7. Infraääni ei toisin sanoen vaimene samalla tavoin kuin korvin kuultava melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Olisi ollut tasapuolista ja reilua, että myös tavallisten ihmisten etuja ajavien ja ansiokasta työtä tekevien kansalaisyhdistysten sivustoja olisi lainattu ja nostettu esiin. Myös kouluverkkoselvityksen tekeminen nytkähti eteenpäin. Asian palauttamista uudelleen käsittelyyn kannattivat Maritta Grönfors (KD), Teemu Kattainen (kesk.), Matti Lappalainen (Liike Nyt), Seppo Piippo, Leena Pöksyläinen (oma ryhmä), Juha Tapaninen ja Liike Nytin Harri Jauhiainen. Valtuuston kokouksessa oli lehterillä on useita kuntalaisia kuulemassa kokousta. Rakennetut tuulivoima-alueet rikkovat asumisterveysasetusta POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. “ Puh. Valtion tutkimuksesta löytyy materiaalia tuulivoimaloiden melun leviämistä mallintavien melumallinnosten käyttökelpoisuuden arviointiin. Siksi on laadittu asumisterveysasetus, jotta valtuutetut voivat päätöksillään suojella ihmisiä ja ihmisen oikeutta turvallisiin asuinolosuhteisiin. Jakautuvatko kuntalaiset kahteen leiriin. Sosiaalista hyväksyttävyyttä myös käytetään nykyisin yhtenä keskeisimmistä yritystoiminnan vastuullisuutta ja kestävyyttä arvioivista kriteereistä. Kouluista ja tuulivoimasta tehdyt päätökset maaliin mennessään tuovat toivottavasti elinvoimaa kuntaan. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Suomen tuulivoimayhdistys) nettisivuja. Nostan oppaasta käsittelyyn yhden teeman, melun. Äänestystylos oli 22–7, minkä jälkeen Seppo Piippo esitti vielä kaavan hylkäämistä. Vasemmistoliiton Seppo Piippo kannatti Tapanisen esitystä. Sen tarkoituksena on turvata asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita. Melumallinnoksilla ei toisin sanoen voida tällaisenaan vastata melun hallintaan, joka on olennainen tuulivoimahankkeiden sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta. Näillä olosuhteilla tarkoitetaan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia olosuhteita. Kiuruvedellä on ollut voimakasta vastustusta tuulivoimaa kohtaan. Jospa lapsia riittää uuteen kouluun ja saamme kuntaan uusiakin lapsiperheitä. Oppilaat ja opettajat tarvitsevat terveet koulutilat. Oppaan sivulla 6 kerrotaan, että asuntoihin kantautuvan sisämelun osalta on noudatettava sisämeluasetusta (545/2015). Meluun liittyvänä asetuksesta löytyy impulssimainen ja kapeakaistainen melu. 2 Keskiviikko 30. Kirjoituksia ei palauteta. Nostan sen tähän, koska siihen usein julkisessa keskustelussa viitataan. Maanmittausinsinööri Risto Luttinen vastasi, ettei kaupungin maille tule myllyjä. Tämä tutkimus osoitti, että rakennetut tuulivoimala-alueet rikkovat asumisterveysasetusta ja asetettuja sisämelurajoja. Valtuusto päätti myös hyväksyä Laulurämeen tuulivoimaosayleiskaavan. ADOBE KIURUVESI-LEHDESSÄ tuotiin maininta Ely-keskuksen laatimasta tuulivoimaoppaasta asiallisen tiedon lähteenä. Yksi oppilas maksaa kunnalle 30 000 euroa Kalliokylässä ja Nivalla 8000 euroa. Leena Pöksyläinen toi vielä esiin, ettei kaupunki olisi Laulurämeen osalta vain viranhaltija, mahdollistaja, vaan myös maanomistaja ja vuokralainen ja kysyi voiko kaksinaisroolista tulla ongelmaa. OONA KANTELEENMÄKI Filosofian tohtori, metsätal.ins. TÄMÄN tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että Suomessa infraääntä on mitattu aiemmin väärin. Sivistyslautakunta oli antamassa lisää aikaa koululle, kaupunginjohtaja käytti asiassa otto-oikeuttaan ja äskettäin tuli vielä esiin, että Kalliokylässä on aloittamassa vain 13 oppilasta. Hajoaako kiuruvetinen vahva kotiseutuhenki. huhtikuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Valtuusto linjasi Kiuruveden tulevaisuutta M aanantaina käytiin erittäin tärkeä valtuustonkokous Kiuruveden tulevaisuuden kannalta. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. opiskelija Äänivaikutukset leviävät tulivoimayhtiöiden kuntaan toimittamia melumallinnoksia laajemalle, kirjoittaa Oona Kanteleenmäki. Valtion tutkimuksen mittauksissa havaittiin muun muassa, että asuntojen sisätiloissa toteutuvat keskiäänitasot olivat koko ajan suurempia kuin tuulivoimayhtiöiden itsensä aiemmin tekemissä tutkimuksissa oli ollut. Opas on julkaistu vuonna 2021. Koulujen tilannetta on käyty viime vuosina läpi monelta suunnalta, erilaisia vaihtoehtojakin on selvitetty, päättäjiä ja kuntalaisia on asiasta informoitu useaan otteeseen. Piippo kysyi, millainen Kiuruvesi tulee olemaan jatkossa. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Perussuomalaisten Juha Tapaninen esitti, että hanke palautetaan uudelleen valmisteluun. Kouluverkkoselvityksessä on esillä Kalliokylän koulun lakkauttaminen tämän vuoden elokuusta alkaen. Epäselvää ei liene kenellekkään, että nykyisillä rakennuksilla (Nivan koulu ja yläkoulu) ei voida jatkaa sisäilmaongelmien takia. Kaikki valtuustoryhmät olivat yksimielisiä siitä, että taajamakoulun hankesuunnitelmaa viedään eteenpäin. Se julkaistiin vuonna 2020
Annetaan lapsille tilaa kuvitella, kertoa, kuunnella ja ymmärtää – sillä siellä, missä leikitään ja luetaan, kasvaa myös kyky ajatella, tuntea ja ymmärtää itseään ja ympäröivää maailmaa. HILJATTAIN käydyssä maan hallituksen kehysriihessä tehtiin myös koulutukseen liittyviä päätöksiä. Kirjastolta on viety eteiskirjastot kahteen päiväkotiin. Ne syntyvät hetkistä, joissa ollaan yhdessä, joissa mielikuvitus saa tilaa. Yleisesti ottaen tavoiteltava suhde lienee noin 50/50 lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Se lisää hyvinvointia ja tasa-arvoa, ja vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Ilman omaa lukiota, nuorten määrä kylällä vähenee ja se vaikuttaa mm. Yläkoululaiset kannattaa ottaa vahvasti mukaan lukion erilaisiin tapahtumiin haistelemaan positiivista pöhinää, jota oma lukio voi tarjota. SUSANNA RYTKÖNEN Varhaiskasvatuksen johtaja HEIDI HUHTILAINEN Kulttuurisihteeri, kirjastotoimen vastaava Pienten lukioiden tulevaisuudesta KIURUVEDELLÄ on käyty kevään aikana vilkasta keskustelua lukioon hakeneiden opiskelijoiden määrästä ja sitä myötä oman lukion tulevaisuudesta pienenevien ikäluokkien ajassa. Olen pörssisähkössä. Lapselle leikki on luontainen tapa osallistua ja oppia. Annetaan lapsille tilaa kuvitella. Muistatko, miltä tuntui, mitä silloin tapahtui. Lapselle ne voivat olla päivän tärkeimpiä hetkiä. Yhä useampi aineenopettaja opettaa jatkossa sekä yläkoulussa, että lukiossa. Eteiskirjaston tarkoituksena on tehdä kirjojen lainaamisesta jokapäiväistä. Pekka Mäyrä Leikki ja lukutaito ovat toisiaan täydentäviä voimavaroja. LUKIO on iso elinvoimatekijä. Olemme etsineet erilaisia tapoja yhdistää lukemista ja leikkiä. Tämä on meidän yhteinen etuoikeutemme ja rikkautemme: mahdollisuus oppia ja oivaltaa leikin ja lukemisen kautta. YKSI tärkeimmistä perusteista omalle lukiolle on perusopetuksen ja lukion yhteistyö. Juho Lappi Näkyi sähkölaskussa ja etenkin tekemättömän turhan työn määrässä (lumityöt). Jos ympärillä ei ole kirjoja, ei niihin voi tarttua. 3 Keskiviikko 30. Kuvitteelliset kaverit, pehmolelut ja tarinat sekoittuvat todellisuuteen ja auttavat lasta käsittelemään maailmaa. Toinen merkittävä päätös on lukukausimaksujen määrääminen ulkomailta tuleville opiskelijoille. Hyvä lukutaito on turvallisen ja toimivan yhteiskunnan perusta. OLEN pannut merkille, että jotkut kyseenalaistavat oman lukion tarpeellisuuden esimerkiksi sillä perusteella, että käydäänhän ammatillisessakin opetuksessa Iisalmessa Kiuruvedeltä käsin. Vaikka teknologia kehittyy ja osa töistä automatisoituu, kyky ymmärtää, tulkita ja käyttää tietoa säilyy elintärkeänä. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. erilaisten palveluiden käyttöön sekä heijastuu paikallisiin yrityksiin. Tänä keväänä lukioomme haki 25 opiskelijaa, kun 9-luokan päättäviä on noin 70. Se on koko yhteiskunnan tehtävä. Leikki tuo lukemiseen tunnetta, eläytymistä ja luovuutta. Uskon, että Kiuruveden päättäjillä on vahva yhteinen tahto puolustaa omaa lukiokoulutusta Kiuruvedellä jatkossakin. Eräs hyväksi koettu tapa, on pyytää laajasti omasta lukiosta eri aloille ponnistaneita nuoria kertomaan omista poluistaan yläkoululaisille. Jos lukio loppuisi, ei kaikkiin opetettaviin aineisiin pystytä enää turvaamaan päteviä opettajia myöskään peruskoulun puolella. Viime vuosina kirjasto ja varhaiskasvatus ovat tehneet yhä tiiviimpää yhteistyötä. Iltasatuhetket ovat esimerkki arjen tilanteista, joissa lukeminen ja leikki yhdistyvät. Varhaiskasvatuksessa leikki on oppimisen ydin. huhtikuuta 2025 Rakennetut tuulivoima-alueet rikkovat asumisterveysasetusta Leikki ja lukutaito – avaimet elämään JO muutaman vuoden ajan suomalaisten lukutaidon heikkeneminen on noussut esiin aina uuden PISA-tutkimuksen myötä. MILLAINEN on sinun varhaisin muistosi. Lukiostamme löytyy jo tällä hetkellä monipuolisesti erilaisia opintolinjoja sekä Mahis-polku, joka mahdollistaa lukion ja amiskan yhdistämisen esimerkiksi Hingunniemen hevosalan kanssa. Vanhemmat, opettajat, kirjastot, järjestöt ja media voivat kaikki edistää lukutaitoa – esimerkiksi osoittamalla myönteistä asennetta lukemiseen, nostamalla esiin lukutaidon merkitystä ja ennen kaikkea kannustamalla lapsia. Leikki ja lukutaito ovat toisiaan täydentäviä voimavaroja. Lassi Saastamoinen Toissa talvena meikäläisen maatilalla talven kallein sähkölasku oli tammikuun 1000 euroa. Tälle talvea ei menty laskuissa yli 300 euron, joten mukavasti näkyi. Metsämörri seikkailee metsäretkillä, kepit muuttuvat taikasauvoiksi ja tarinoiden kautta käsitellään tunteita ja tilanteita yhdessä. Kaikki 16-vuotiaat eivät ole valmiita muutamaan pois kotoaan ja tämäkin puoltaa lukion tarpeellisuutta Kiuruvedellä. On myös hyvä huomioida, että vaikka omaa lukiota ei olisi, osallistuisimme siitä huolimatta lukiokoulutuksen rahoitukseen. Tämä yhteistyö varmistaa pätevät aineenopettajat myös perusopetuksen puolelle pienenevien ikäluokkien todellisuudessa. JOULUN alla eduskunnassa hyväksyttiin lukiolain uudistukset, jotka koskevat mm. Kuntien valtionosuusleikkaukset tulevat lisäämään säästöpainetta myös lukiokoulutukseen. Kiinteä. Haluamme varmasti kaikki, että tulevaisuudessakin on lääkäreitä, opettajia, tuomareita ja muita asiantuntijoita. Tämä kehitys huolestuttaa – ja syystä. Kyllä käydään, mutta väitän, että esimerkiksi lukion suuremman lähiopetuksen määrän vuoksi opiskelu pidemmästä matkasta on työläämpää. Kirjaston ja varhaiskasvatuksen Isot koneet -tapahtumassa vierailevien autoyrittäjien, satutuntien ja kirjojen avulla johdateltiin lapset leikin maailmaan. Lapsen muistoihin liittyy usein tunteita – iloa, jännitystä, ehkä vähän pelkoakin. Raimo Tikkanen Toivon aurinkoisia päiviä, kun on katolla 20 paneelia. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Esimerkiksi näihin ammatteihin opiskellessa tarvitaan edelleen hyvää lukutaitoa. Ne ovat läheisyyden hetkiä, yhteisiä retkiä mielikuvitusmaailmaan. Uudistuksen jälkeenkin pienet lukiot, harvaan asutulla alueella, saavat korotettua valtionavustusta. taitoja taideaineiden ylioppilaskokeita, oppimisen tukea sekä lukiorahoituksen muutoksia. OMAT kokemukset sekä esimerkit eri puolilta maata korostavat yläkoulun ja lukion tiivistä yhteistyötä erityisesti 8ja 9-luokkien aikana. JAANA SELANDER. SYITÄ siihen, mistä tämän yksittäisen vuoden lopputulema johtuu, lienee monia, mutta on hyvä pohtia niitä keinoja, joilla nykyistä suurempi osa oman kylän nuorista hakeutuisi Kiuruveden lukioon. Työ on aloitettava jo varhaislapsuudessa ja sen tulee jatkua läpi elämän. VIERASKYNÄ MARKKU SIPONEN Kirjoittaja on kansanedustaja ja valtuuston puheenjohtaja (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Suositko pörssisähköä vai kiinteähintaista sopimusta. Tällä ei ole vaikutusta Kiuruveden lukioon, mutta kymmeniin pienempiin lukioihin ympäri Suomen. Turhaa työtä piti kahtena aienpana talvena tehdä lähes kaikki vapaa-aika. LUKUTAITOTYÖ ei ole vain koulun asia
Koulun säilyttäminen lisäisi kustannuksia, vaikka niitä päinvastoin pitäisi pystyä karsimaan. Lisäksi henkilökunnan jatko on ollut epävarmaa, kertoi Kiuruveden sivistysjohtaja Matti Heikinmaa. Oppilaiden kuljetuskustannuksia on arviolta tulossa lisää 10 000 euroa eli yhteensä 50 000 euroa. Oppilaaksiottoalueiden muutokset käsitellään sivistyslautakunnassa valtuuston päätöksen jälkeen. Lisäksi valtuusto päätti, että Rytkyn ja Lahnajoen kouluille tehdään ajantasaiset kuntoselvitykset vielä tämän vuoden aikana. 4 Keskiviikko 30. Samaan aikaan Nivan koulu ja yläkoulu tarvitsisivat enemmän resursseja jakotunteihin ja koulunkäynnin avustajiin sekä ohjaajiin, totesi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.). huhtikuuta 2025 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. – On kuitenkin hyvä huomioida, että mikäli Kalliokylän koulua päätettäisiin jatkaa 13 oppilaalla, olisi yhden oppilaan kustannus vuositasolla noin 30 000 euroa. Jatkossa osa Kalliokylän oppilaaksiottoalueesta (Pihlajamäki/Kortekylä) olisi mahdollista liittää Rytkyn Kalliokylän koulu päätettiin lakkauttaa Päätös syntyi Kiuruveden kaupunginvaltuustossa yksimielisesti. isoista asioista. Tämän vuoden osalta summa on noin 85 000 euroa. – Mikäli Kalliokylän koulu myydään, säästöä tulee 50 000 euroa ja jos siellä säilytetään 12 asteen peruslämpö, säästetään 40 000 euroa, Heikinmaa sanoi. Vielä vähän aikaa sitten määrä oli 20. – Osa oppilaiden huoltajista on kuitenkin kirjallisesti hakenut lapsilleen koulupaikkaa muualta. Loppusäästö tulee henkilökunnan palkoista. Tuoreimman tiedon mukaan koulussa olisi aloittamassa ensi syksynä vain 13 oppilasta. Lisäksi valtuusto hyväksyi taajamakouluratkaisun hankesuunnitelman ohjaamaan tänä vuonna käynnistettävää toteutussuunnittelua. Heikinmaa arvioi, että Kalliokylän koulun lakkautus tuo kaupungille säästöjä noin 200 000 euroa vuodessa. Kaiken lisäksi opetukseen saatava valtionrahoitus on sidottu oppilasmäärään, joten vähemmän oppilaita tietäisi myös vähemmän rahaa valtiolta. Yksi päätöksistä oli, että Kalliokylän koulu lakkautetaan 1.8.2025 alkaen. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Kalliokylässä ei enää käydä koulua ensi lukuvuonna. Nyt kuitenkin valtuutetut – jopa ko. Viime vuosina on kovasti säästetty Nivan koulusta, yläkoulusta ja kulttuurisekä liikuntapalveluista. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. oppilaaksiottoalueeseen ja muu osa liittyisi Nivan koulun oppilaaksiottoalueeseen. Päätös syntyi yksimielisesti. Vertailun vuoksi Nivan koululla vastaava lukema on 8 000 euroa, sanoi Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Syy Kalliokylän koulun lakkatukseen on vähäinen oppilasmäärä. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Kiuruveden kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin maanantaina 28.4. – Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää Kalliokylän koulua. huhtikuuta 2025 UUTISET Keskiviikko 30. Perusopetuksesta olisi siis vähenemässä kolme henkilötyövuotta
Suunnitelmassa hankkeelle on varattu rahoitusta yhteensä 18,3 miljoonaa euroa, joka jakautuu vuosille 2025–2028. Tällä hetkellä kaupungilla on neljä vakinaista puistotyöntekijää, jotka ovat hoitaneet roskienkeruuta kaikkien muiden puistopuolen töidensä lisäksi, Piippo sanoo. Toteutussuunnittelu valmistuisi maaliskuuhun 2026 ja rakentaminen käynnistyisi huhtikuussa 2026. Matti Lappalainen (liik.) kantoi lisäksi huolta siitä, että Kalliokylästä muualle siirtyvien oppilaiden mahdolliseen kiusaamiseen tulee tarvittaessa puuttua. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Piippo arvelee roskien kantautuvan pisteeltä tuulen mukana. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoi samalla, että Kiuruveden yläkouluun tehdään tulevana kesänä samanlaiset ylipaineistustoimenpiteet kuin Nivan kouluun viime kesänä. – Samoin koulujen alkamisaikoja voitaneen tarkastella ja myös oppilaaksiottoalueita lasten vanhempien toiveiden pohjalta, ehdotti Mira Kokkonen (kesk.). Ennen toteutussuunnittelun kilpailutusta järjestetään henkilökunnan edustajille erillinen suunnitelman esittely ja työpajatilaisuus. Kaupat siivoavat omat alueensa ja yksityishenkilöille kuuluu omien maiden siistiminen. HANNA SOINI Puistotyöntekijät keräävät keskustan alueelta pahimpia roskia. Saahan kerääjä niistä pantin, mutta se auttaa myös kaupunkia, koska se vähentää meidän työtämme. Taajamakoulurakennuksen kantava runko-osa tulisi betonista, jonka käyttöikätavoite on 50 vuotta. Roskien keräämiseen kuluu puistotyöntekijöiden kallisarvoista aikaa, jonka olisi voinut käyttää muuhunkin. Perjantaisin teemme roskienkeruukierroksen kylän teiden varsilta, että viikonlopuksi olisi suht koht puhdasta, Piippo kertoo. Uuden koulun katsottiin myös houkuttelevan paremmin oppilaita ja koululle henkilökuntaa. Kesän lähestyessä puistotyöntekijät alkavat siivota pahimpia roskia keskustasta kaupungin omilta alueilta, kuten katujen varsilta. Linja-autoaseman läheisyydessä olevan Rinki-ekopisteen viereinen metsikkö on roskien peitossa. – Jo hiihtolomalla tehtyjen ilmanvaihtosäätöjen avulla on saatu parannuksia aikaan, mutta kesällä luvassa on vielä suurempia toimenpiteitä. Kaduille heitellään kaikenlaista törkyä. HANNA SOINI vimmatkin kyläkoulujen puolestapuhujat – päätyivät yksissä tuumin päätökseen, että Kalliokylän koulu lakkautetaan. Rakennus otettaisiin käyttöön tammikuussa 2028 ja opetus uusissa tiloissa käynnistyisi elokuussa 2028. Esimerkiksi pitsalaatikot ja pakkausmuovit ovat yleisiä. Ja olisivathan kaduilla ja puistoissa pyörivät tölkit hirveän ruman näköisiä. Roskien siivoamiseen kuluu viikossa yhden puistotyöntekijän yksi työpäivä. – Ennen on ollut viitisen kesätyöntekijää, mutta nyt on selvittävä omin voimin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Suunnitelma on hyväksytty talousarvion käsittelyn yhteydessä 9.12.2024. Sillä tavalla katukuva pysyisi siistimpänä. – Alamme tyhjentää torilla ja kylällä olevia roskapönttöjä maanantaisin. Erilaisista vaihtoehdoista todettiin, että kokonaistaloudellisesti tehokkain, käyttäjien näkökulmasta riskittömin ja toiminnallisuutta parhaiten palveleva ratkaisu on sijoittaa uusi yhtenäiskoulu nykyiselle Nivan korttelialueelle. – Kiuruvedellä on tölkeille ja pulloille ahkeria kerääjiä, joten ne eivät onneksi ole ongelma. Se ei ole kaupungin kierrätyspiste, joten sen siistiminen ei kuulu kaupungille. – Toivomme, että ihmiset eivät viskelisi roskia kaduille ja puistoihin, vaan jokainen veisi omat roskansa roskalaatikoihin tai kierrätyspisteisiin. Kyllösen ehdotus sai hyväksyviä nyökkäyksiä osakseen ja myös kannatusta ääneen. Roskia riittää, tölkeille on ottajia Roskat ovat paljastuneet lumen alta. Taajamakoulu etenee Valtuusto hyväksyi lisäksi taajamakouluratkaisun hankesuunnitelman ohjaamaan tänä vuonna käynnistettävää toteutussuunnittelua. 08 764 990 Torstai 9.30–17.00 T oinen linssi ilmaiseksi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. KYLLÄ 67% EI 33% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö Alkossakin ottaa käytöön alennusmyynnit. Mitoitukset on tehty tulevaisuuden oppilasennusteet huomioon ottaen. Keskustelun lomassa tähdennettiin, että koulukyydit on suunniteltava mahdollisimman sujuviksi ja vähän aikaa vieviksi. Alustavan aikataulun mukaan suunnittelijoiden/KVR-urakan kilpailutus sopimuksineen olisi valmis kesä-elokuun 2025 välisenä aikana. Hanke toteutetaan nykyisen koulukeskuksen korttelialueelle 500 oppilaalle mitoitettuna yhtenäiskouluna, jonka huonetilaohjelmaan perustuva kokonaisala on 6 110 bruttoneliömetriä. Mikäli vanhoista koulukiinteistöistä luovutaan pidemmän ajan kuluessa kokonaan, joudutaan varautumaan 17,8 miljoonan euron lisäksi myös purkukustannuksiin ja tasearvojen alaskirjauksiin kaikkiaan noin 1,4 miljoonan euron arvosta. Nyt työvoimaa on vähemmän. Eero Kyllönen (kesk.) ehdotti, että Kalliokylän koulua ei välttämättä kannattaisi ainakaan vielä myydä. Hankesuunnitelma viimeistellään valtuuston päättämän mukaisesti ja hyväksytty suunnitelma ohjaa toteutussuunnittelua. Havainnekuva Kiuruveden taajaman uudesta yhtenäiskoulusta, joka on sijoittumassa Nivan koulun ja yläkoulun väliin. Kaupungin yhdyskuntateknikko Tapio Piippo kertoo, että talvella toteutettujen yt-neuvottelujen myötä kaupunki ei tänä vuonna palkkaa lisätyövoimaa puistopuolelle kesän ajaksi. Hankkeen tavoitekustannukset ovat noin 17,8 miljoonaa euroa ja rahoitusta ollaan saamassa Kuntarahoitukselta. Turhan työn aiheuttamisen lisäksi roskaaminen rumentaa katukuvaa. – Mikäli lähivuosina ennen uuden taajamakoulun valmistumista ilmenee ongelmia, olisi Kalliokylässä väistötila valmiina. Tänä keväänä ja kesänä kaupungilla on vähemmän resursseja siivota roskia kaduilta. Mira Kokkonen (kesk.) muistutti, että väistötilaratkaisut on tehtävä huolella, sillä kaikki eivät välittömästi pääse uusiin tiloihin opiskelemaan. huhtikuuta 2025 VIIKON KYSYMYS Alensiko lauha talvi sähkölaskujasi. Tälle kevättä roskien kerääminen ei ole vielä alkanut, sillä yhä keskitytään katujen lakaisuun. Uusi koulu on mitoitettu 500 oppilaalle.. Tilaisuuden tarkoituksena on kerätä tarkentavia tietoja ja käyttäjänäkökulmia, jotka on hyvä huomioida jo tarjouspyyntövaiheessa. 5 Keskiviikko 30. Kierrätyspisteet löytyvät linja-autoaseman vierestä sekä ABC:ltä Piippo antaa kiitosta niille, jotka keräävät pantillisia tölkkejä ja juomapulloja kaduilta. Alueen liikennejärjestelyt vaativat vain vähäisiä muutoksia ja alue sijaitsee keskeisellä paikalla Kiuruveden taajamassa. sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Kiuruveden kaupungin vuoden 2025 talousarvio sisältää investointisuunnitelman vuosille 20252028
Vastustusta Osayleiskaavan hyväksymistä vastustaneet perustelivat mielipidettään sillä, että selvitystyö ei ole ollut riittävää. Silloin myllyt eivät pyöri eivätkä tuota. Mutta en ole vakuuttunut Kiuruvedestä. Hänen ehdotustaan kannatti Seppo Piippo (vas.). – Toteutuessaan tämä hanke tuo Kiuruveden kaupungille merkittäviä kiinteistöverotuloja: julkisten tietojen mukaan yhdestä maatuulivoimalasta kertyy yli 400 000 euroa kiinteistöverotuloa sen elinkaaren aikana, kun käytössä on korkein mahdollinen voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 3,1. Hänen ehdotustaan kannatti Leena Pöksyläinen, joten edessä oli jälleen uusi äänestys. He nostivat lisäksi esiin taloudelliset hyödyt. – Eikä sitäkään mielestäni oteta nyt tarpeeksi huomioon, että kuinka kauan yksi mylly tulee tarkalleen ottaen pyörimään ja millaisia ongelmia tulee eteen sen purkuvaiheessa. Hän nosti esiin omia kokemuksiaan. Niinpä ei pitäisi tehdä hätiköityjä päätöksiä, puheenvuoroissa kuultiin. Lisäksi tässä saatetaan epätasa-arvoon kiuruvetisiä asukkaita, hän jatkoi. Vuodessa kiinteistöveroa kertyisi noin 30 000 euroa per voimala, sanoi Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Erkki Rintakuusi (ps.) oli valtuuston kokouksessa kaupunginhallituksen edustajana. Kannatusta Osayleiskaavan hyväksymistä kannattaneissa puheenvuoroissa sen sijaan oltiin sitä mieltä, että selvitystyö – kuten vaikkapa ympäristövaikutusten arviointi – on ollut riittävää. Täysin yksimielisesti päätös ei kuitenkaan syntynyt, vaan siitä piti äänestää, kun Juha Tapaninen (ps.) ehdotti, että asia palautettaisiin valmisteluun. TEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA JORMA KÄRKKÄINEN Kiuruveden kaupunginvaltuusto hyväksyi Laulurämeen tuulivoimala-alueen osayleiskaavan maanantain 28.4. Vastustajat vaativatkin, että Laulurämeen sosiaalinen hyväksyttävyys tulisi selvittää kunnolla. kokouksessaan. Tämä prosentti on tulossa Kiuruvedelle. Tosin tälläkin kertaa äänet menivät 22–7 ja osayleiskaava päätettiin täten hyväksyä. – Miten käy kotiseutuhengen. En myöskään hyväksy sitä, että Kiuruvedestä ollaan tekemässä energiareservaattia. Mira Kokkonen (kesk.) muistutti, että Kiuruveden kaupunkistrategiaan on kirjattu, että Kiuruvesi on järkivihreän talouden edelläkävijä. Puheenaihe Laulurämeen osayleiskaava läpi Kaupunginvaltuuston päätös syntyi äänin 22–7. Seppo Piippo ei kuitenkaan luovuttanut vielä, vaan hän ehdotti, että Laulurämeen tuulivoimala-alueen osayleiskaava hylättäisiin. – Laulurämeelle on suunniteltu yli 300 metriä korkeita myllyjä. Seppo Piippo (vas.) ilmaisi lisäksi huolensa siitä, että Kiuruvesi on jakautumassa kahteen leiriin: tuulivoiman kannattajiin ja vastustajiin. 6 Keskiviikko 30. Siinä voi olla tulevilla sukupolvilla melkoinen rakennustyö edessään. Lopulta osayleiskaavan hyväksymisen puolesta annettiin kuitenkin 22 ääntä, ja valmisteluun palautusta kannattavia valtuutettuja oli vain seitsemän. – Lisäksi on mahdollista saada yhteisöverotuottoa, koska Tuulipuisto Oy Lauluräme on rekisteröity Kiuruvedelle. – Asuin aikoinaan 10 vuotta rannikolla. huhtikuuta 2025 Uutiset Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, valtuuston puheenjohtaja Markku Siponen (kesk.) ja pöytäkirjanpitäjä Sisko Laitinen valtuuston kokouksessa. – Me tarvitsemme aurinko-, bioja tuulivoimaa, jotta olemme hou. Näin korkeista maatuulivoimaloista ei ole riittävästi kokemusta Suomesta eikä maailmalta, että millaisia haittoja ne voivat aiheuttaa ympäristölleen ja kuinka laajalle alueelle. Piipon ja muiden asian vastustajien mukaan taloudellisia riskejä ja haittavaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu, kuten esimerkiksi sitä, että miten käy tuulivoimaloiden lähellä olevien kiinteistöjen arvon ja miten suuria ovat aikanaan yhden voimalan purkutyöt ja -kustannukset sen elinkaaren lopussa. Siellä tuuli aina. Täällä sisämaassa on paljon myös tyyniä päiviä
Kiuruvesi on suomalaisten jääkaappi. Kannattajat painottivat, että jokainen tuulivoimahanke tulee käsitellä omana kokonaisuutenaan. Laulurämeen hyväksyminen ei siis tarkoita, että muita tuulivoimahankkeita automaattisesti hyväksyttäisiin. Kyseessä on jopa suurempi hanke kuin meneillään oleva lantakaasuhanke, Juha-Pekka Rusanen vertaili. KIURUVEDEN KAUPUNKI kutteleva paikkakunta yrityksille. Kuntamarkkinointi tuttua Keskinen on tehnyt kuntaja kaupunkiesittelyjä muun muassa Sodankylälle, Tammelalle ja Haminalle. Miten yhytitte juuri Keskisen tekemään TV-sarjaa. Kun tehdään määrää, siinä oppii, jatkuvuus on kaikista tärkein kuntamarkkinoinnissa. Hän on tunnettu paitsi Kummeli-sketsisarjasta, myös television urheiluja viihdeohjelmien juontajana. Suurin osa tästä summasta kohdistuu rakentamisvaiheeseen. Tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu yleiskaavassa molempien kaupunkien alueille. Rusanen ei ole aiemmin tavannut Keskistä. Videonpätkässä ”toimittaja”, joka tulee Kiuruveden kaupungilta, voi olla vaikkapa kaupunginjohtaja, käy mielenkiintoista keskustelua rennossa ja mukavassa hengessä niin, että Kiuruvesi tulee esiin ihmisten kautta. Pyhäjärven kaupunginvaltuusto on tehnyt kaavoituspäätöksen 30.9.2024 Pyhäjärven puoleisen osan kaavoittamisesta. Kiuruveden kaupungin elinkeinojaosto tapasi Keskisen Kiuruvedellä perjantaina 25.4. – Itse olen kuvaustilanteessa ohjaajana ja kuvaajana. Tuija Kastari (kok.) sanoi, että Kiuruvedelle on kaivattu investointeja ja nyt niitä vihdoin olisi tulossa. – Sarjan tavoitteena on nostaa esiin kaupungin vetovoimaa renJAANA SELANDER Kummelista tuttu Olli Keskinen kuvassa kolmas vasemmalta. Keskinen kertoi ideastaan, millainen sarja voisi olla. Muun muassa sen, mitä Kiuruvedellä tapahtuu ja että Kiuruvesi on tärkeä maatalouden keskus. nolla otteella, aidosti ja hauskasti, Rusanen kiteyttää. Idea vaikutti mielenkiintoiselle, Rusanen sanoo ja kutsui Keskisen käymään elinkeinojaoston puheilla. “ Kummeli Olli tulee tekemään Kiuruvedestä TV-sarjaa Kiuruvedestä tehdään TV-ohjelmasarja, joka tulee kesäkuussa Kiuruveden kaupungin Youtube-kanavalle. Kuvaukset starttaavat toukokuussa ja kesän aikana tehdään lisää kuvauksia. TV-ohjelmasarjaan tulee tarinoita, jotka nousevat esiin haastateltavien jutteluista. Keskinen vastaanotti muun Kummeli-ryhmän kanssa Tampereen kaupungin myöntämän palkinnon ansiokkaasta toiminnasta Tampereen kulttuurielämän hyväksi vuonna 2021. Televisiossa sarjamuotoisuus ja jatkuvuus on kaiken a ja o, parhaat jutut ovat sellaisia, joita on tehty kauan ja pitkään. 7 Keskiviikko 30. Pyhäjärven puolella 1,3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan rakennuksen osalta hanketoimija on tehnyt kiinteistön omistajan kanssa sopimuksen käyttötarkoituksen muutoksesta ja käyttötarkoituksen muutos on vireillä Pyhäjärvellä. Haastateltavat ja aiheet Keskinen valitse yhdessä kiuruvetisen työryhmän kanssa. Kummelia on tehty 30 vuotta ja aina vain on syntynyt uutta. Hankealue on kokonaisuudessaan noin 1 680 hehtaaria, josta Kiuruveden osayleiskaavoitettavan alueen koko on noin 770 hehtaaria. – Sittenpä näen millainen Kiuruvesi on kesäyönä ja voin juhliakin. Luvassa on mielenkiintoisia henkilöitä. Iso hanke Laulurämeen kaava-alue sijaitsee noin 15 kilometriä lounaaseen Kiuruveden keskustasta ja noin 12 kilometriä kaakkoon Pyhäjärven keskustasta. On tärkeää saada myös esiintyjät rentoutumaan. – Juha-Pekka Rusaselta olen oppinut paljon Kiuruvedestä. Tämän jälkeen lähin Kiuruvedellä sijaitseva kiinteistö on noin kahden kilometrin etäisyydellä. Yksi jakso on pituudeltaan 1–6 minuuttia. Vasemmalta elinkeinojaoston Ari Kärkkäinen, Marko Huuskonen, kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen (kättelee Olli Keskistä), Sisko Toivanen, Tiina Piippo ja puheenjohtaja Risto Juntunen. Haluamme näyttää, että täällä elää aktiivinen, lämminhenkinen ja tulevaisuuteen katsova yhteisö. Jatkuvuus on kaiken a ja o. Lähimmät asuinja lomarakennukset sijoittuvat kaava-alueen koillisja lounaispuolille noin kahden kilometrin päähän Kiuruveden puoleisen osayleiskaavan suunnittelualueen ja Pyhäjärven hankealueen rajoista, mitä pidetään riittävänä etäisyytenä. Tällä hetkellä on sovittu jo kolme kuvauspäivää, viimeinen on Iskelmäviikolla 17.7. – Tämä ei tule olemaan mikään perinteinen kuntamainos. – Keskinen otti yhteyttä ja pidettiin Teams-palaveri. Lähimmät tiiviimmin rakennetut alueet sijoittuvat koko tuulivoimahankkeen kaakkoisja luoteispuolille noin 2–5 kilometrin etäisyydelle Kiuruveden Kalliojärven ja Pyhäjärven Komujärven ranta-alueille. Tuona iltana Keskinen jää viettämään aikaa Iskelmäviikolle vaimonsa kanssa. Keskinen tiesi Kiuruveden entuudestaan ja osasi laittaa paikkakunnan kartalle. huhtikuuta 2025 Parhaat jutut ovat sellaisia, joita on tehty kauan ja pitkään. Mikä on tärkeää kuntamarkkinoinnissa. Kesäkuun alussa lanseerattavan Kiuruvesi TV:n kuvaa ja tuottaa Kummelista tuttu Olli Keskinen. Kiuruvedellä tuotetaan maitoa ja lihaa yllättävän suuria määriä. Lisäksi on hyvä muistaa, että valtionosuudet kunnille ovat pienentymässä. Voimaloiden maksimimäärä alueelle on 11. Ne pyörivät paraikaa näiden kuntien ja kaupunkien sivuilla. – Kokonaisinvestointi on noin 100–120 miljoonaa euroa. Maisemakuvassa näkyy jo entuudestaan ihmisen kädenjälki metsänhoidon, ojitusten ja teiden vuoksi.. Kyseessä on täysin uusi, 24 jakson ohjelmasarja, joka tarjoilee kaupungin tunnelmia ja tarinoita eri sosiaalisen median alustoilla. Olli Keskinen kertoo, että ohjelma koostuu elävästä kuvasta ja äänestä. Ohjelmasarja esittelee Kiuruveden elämää monipuolisesti: yrittäjiä, tapahtumia, luontoa, maaseudun elämänmenoa, kulttuuria ja arjen sankareita, jotka pääsevät ääneen ja kuviin. Lisäksi luvassa on merkittäviä tuloja, joilla voidaan parantaa Kiuruveden palveluita, tukea yrityksiä ja luoda työpaikkoja. Kiuruvedestä tehdäänTV-ohjelmasarja, joka tulee kesäkuussa Kiuruveden kaupungin Youtube-kanavalle. Mitä kannattaisi tuoda Kiuruveden kaupungin videoilla esiin. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen paljastaa, että ohjelmasarjassa on mukana huumoria, yllätyksiä, ihmisiä, elämyksiä ja kiuruvetistä rentoutta – kaupunkistrategian “Kaikilla aisteilla” -hengessä. Keskinen on valmentanut yli 10 000 esimiestä ja työntekijää lähes 800:ssa valmennustilaisuudessa, jonka lisäksi hän on toiminut juontajana muun muassa yritystapahtumissa ja puhujana seminaareissa. – Kiuruvesi TV on meille uudenlainen tapa kertoa kaupungista. ja TV-sarjan suunnittelu polkaistiin saman tien käyntiin. TV-ohjelmasarjan jaksot esitetään kesä–syyskuun aikana. Kiuruvedellä tuotetaan lihaa ja maitoa. Ohjelmasarjan tekeminen maksaa kaupungille 12 480 euroa, joka otetaan kaupungin markkinointibudjetista. Kaava-alue on pääosin metsätalouskäytössä eikä alueella sijaitse asuintai lomarakennuksia. Sodankylän esittelyvideolla haastateltiin myös Olli Keskistä. TV-sarjaa tehdään 24 jaksoa, yhden jakson pituus on viisi minuuttia. Nyt mennään tunteella, tuoksuilla ja täysillä. Kiuruvesi tulee yllättämään kaikilla aisteilla, lupaa Rusanen. Elinvoimaa ei ole ilman verotuloja ja yrityksiä, eikä pelkillä palveluiden leikkauksilla pitkälle pötkitä. Se selviää suunnittelupalaverissa toukokuussa. Rusanen uskoo, että Olli Keskisen kokemus ja persoonallinen tyyli tuovat TV-sarjaan juuri oikeanlaisen sävyn. – Jatkuvuus on tärkeintä, että tehdään juttuja, jotka pyörii jatkuvasti ja sitä kautta löytyy oma yleisö. – Tuulivoima on askel kohti puhtaampaa ja kestävämpää tulevaisuutta
Euromääräinen liikevaihto ei siis ole vähentynyt. Sokka irti 1995 Kiuruvedellä maatalous otti suuren harppauksen vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Sääasema kertoo, missä voi juuri sillä hetkellä kylvää tai tehdä rehua. Karhu työskenteli myös Iisalmen Hankkijan toimipisteessä. Mahdollisuuksia on ollut. Tänä päivänä koneet toimivat yhä enenevässä määrin digitaalisesti, tietokoneella. Ensimmäinen työkohde Kiuruvedellä oli Erkki Kilvensalmen tilalla kesäkuussa, tilalle asennettiin viljankuljetin. Traktorit kalliita Nykytraktori maksaa helposti 200 000 euroa, omakotitalon hinnan ja enemmänkin. Niin traktori kuin sen perässä kulkeva työkone toimivat yhdessä satelliittipaikannuksen välityksellä, kun molemmat toimivat tietotekniikalla. Karhu kuljetti traktorilla Iisalmesta Kiuruvedelle erilaisia työkoneita ja muuta kalustoa. Ajan hermolla pitää olla ja myyjät etsivät myös itse tietoa teknisistä asioista netistä ja vierailevat konemessuilla. Kiuruvedellä on paljon nohevia nuoria viljelijöitä, vanhemmatkin osaavat nämä jutut ja jos eivät osaa, opettelevat. Matti Karhulla on myynnissä upouusi traktori, joka pitää sisällään paljon tietotekniikkaa. Jaksamisestakin on puhuttu sekä siitä, miten käytetään urakoitsijoita ja kuinka innovoidaan uutta, tällaisista tiloista löytyy esimerkkejä Kiuruvedeltä, Karhu saMaatalouden ykköspitäjä kaikilla mitoilla Kiuruveden Hankkijalla vietettiin perjantaina haikeita hetkiä, kun yli 40 vuotta Hankkijalla maatalouskauppaa tehnyt Matti Karhu jäi eläkkeelle. Se on vaatinut tietysti kasvukipuja. Koneet tulevat maailmalta ja Euroopasta suoraan tilalle, välikäsiä ei tarvita niin paljon kuin ennen. Akuutit puutteet, kuten vaikkapa kasvinsuojeluaineen toimitus tai rehut, eläinhuoltoon liittyvät asiat, pystytään ratkaisemaan paikan päällä, Karhu selittää muutosta. Rahoittajakin katselee, että onko näin mahdollista. Karhun työkavereina olivat muun muassa kiuruvetisten hyvin tuntemat Seppo Ryhänen, Tuomo Remes ja Ville Martikainen. Hankkijalla luotetaan asiakkaisiin, ja hyvin ovat asiakkaat suoritteensa hoitaneetkin. – Muutoin maatalouskauppa on normaalia kaupantekoa, vaihtokonehinnoittelua ja arviointia. Uutta on esimerkiksi peltojen skannaus syvältä maasta ja maakerrosanalyysi. Tärkeää on myös hyödyntää sääasemia, joita on eri puolilla pitäjää. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER – Silloin lähti sokka irti ja löysättiin käsijarrua, alkoi tulla robottinavetoita. Pieni työkone ei kestä ison traktorin perässä ja päinvastoin. Kiuruvesi on aina ollut maataloudessa suunnannäyttäjä, Karhu kiittelee. – Tiloja on rakennettu paljon työurani aikana. – Kaikista tärkeintä uuden teknologian omaksumisessa on jututtaa käyttäjiä, siinä saa parasta oppia. huhtikuuta 2025 Maatalousmyyjä Matti Karhu tuli Hankkijalle Kiuruvedelle harjoittelijaksi vuonna 1982. – Työntekijämäärä on tippunut, kun tilamäärä on vähentynyt. Karjanlanta on yksi merkittävä resurssi, sen merkitys tulee biokaasulaitoksen kautta koOlen usein sanonut, että eteläsuomalaista kartanotilaa on rakennettu 200 vuotta, täällä tila on rakennettu 20–40 vuoteen. 8 Keskiviikko 30. – Mutta totta kai joudumme neuvottelemaan tilalla, että kokonaisuus tilatasolla täsmää, Karhu sanoo. Karhu sanoo, että Kiuruvedellä ja ympäristökunnissa luottotappioiden merkitys on pieni suhteutettuna liikevaihtoon. – Kiuruvesi edustaa maatalouden rakennemuutoksessa ehdotonta Suomen kärkeä. Tuolloin tiloja oli paljon ja koneille oli tarvetta. Olen usein sanonut, että jos eteläsuomalainen tila on rakentanut omaa kartanoa 200 vuotta, täällä on rakennettu 20-40 vuoteen tila, joka täyttää samat mittaluokat eteläsuomalaisen kartanon kanssa. 1980-luvulla myytiin tuli paljon vaihtokoneita: puimureita, paalaimia, auroja, heinäkoneita ja muita työkoneita. Uutiset Nelisenkymmentä vuotta sitten koneiden tekniikka ei ollut kovin ihmeellinen. lannoitekuvio, eikä näin ollen tule turhia levityksiä, kun ravinnetilanne otetaan automaattisesti huomioon. Maatalous on mennyt reilussa neljässä vuosikymmenessä Kiuruvedellä kovasti eteenpäin. Skannaus mahdollistaa taas uusia kylvösovelluksia. Myös kauppatavat ovat muuttuneet. 1980-luvun alkupuolella Hankkijalla oli Kiuruvedellä toistakymmentä työntekijää, nyt neljä työntekijää. Myynnin tukena on siksi myös teknisiä asiantuntijoita, jotka osaavat Karhun sanoin ”tietokonemaailmassa pujotella”. Euromäärä pysynyt samana Vaikka Hankkijan kappalemääräinen konemyynti on vähentynyt, euromääräinen myynti on pysynyt vähintään samana, sillä koneet ovat tänä päivänä suurempia ja kalliimpia. Matti Karhu “. Peltojen satotasot sekä päiväkasvut ja keskituotokset ovat kasvaneet, myös tilakoot ja peltopinta-alat ovat nousseet. Kiuruvesi on iso pitäjä, jossa osaa sekä sataa että paistaa samaan aikaan. Sen jälkeen Karhu on käynyt melkein jokaisella kiuruvetisellä maatilalla erilaisissa tehtävissä. Tuolloin Hankkija toimi nykyisen Alkon paikalla. Karhu sanoo, että tämän ajan koneet ovat kestäviä, jos niitä käyttää ja huoltaa oikein. Karhu muistuttaa, että tämän päivän tehokkaat traktorit vaativat peräänsä yhtä tehokkaat työkoneet. Tänään noin 80 prosenttia koneista ja tavaroista on suoria tilatoimituksia. Nyt uusi ja merkittävä asia on Suomen Lantakaasun biokaasulaitos. Traktorin ja työkoneen yhteispelillä pelloille saadaan tarkka noo. Tietotekniikkaan Hankkijan myyjiä koulutetaan koko ajan. Uutena mukaan on tullut rahoituksen järjestäminen. Hankkijan tukikohta on nykyisin pienteollisuusalueella. Vanhemmalla ja nuoremmalla isännällä keskustelu käy hyvin, arvioi Karhu
“ Hankkija 120 vuotta Matti Karhulla on tallessa keskusosuusliike Hankkijan myyntija esittelykatalogi yrityksen historian alkulehdiltä. – He olivat aina rinta kaarella ja lippu pystyssä. Rehuteollisuus palaa Hankkijaan. Historian kirjasta koulussa luettiin, että kapitalismin henki leijui Pohjanmaan yllä 1800-luvulla. Joki on tarjonnut aina hyvät viljelyseudut, luonut mahdollisuuksia. Tänään Hankkijalla on 1000 työntekijää ja 50 myymälää, 8 konekeskusta, verkkokauppa, liikevaihto on 828 miljoonaa euroa. – Hankkijan historiassa on ollut omat tuskansa, se ei ole ollut aina paraatimarssia. Kiuruvedellä tuotetaan ruokaa, jos maailmanmeno kääntyy mullinmallin. Traktoria kutsutaan moottorivetäjäksi. Suurin osa alueosuuskauppojen omistamista maatalousliiketoiminnoista liitetään uuteen, perustettavaan yhtiöön. – On havaittavissa muun muassa erilaisten viljelykasvien satopotentiaalin nousua, lajikevalintojen kautta voidaan nostaa satotasoa, tuoda uusia kasveja viljelyyn (rypsi, kaksitahoinen ohra, herne, palkokasvit), kaikenkokoisille tiloille. Novera tekee konkurssin 1992. Omistus ensin puoliksi SOK:n kanssa. Kiuruvedellä on hyvät puitteet maataloudelle, pitäjä on vielä vitostien je nelostien varressa. Matti Karhulla on juuret Kiuruvedellä vaimonsa kautta ja kesämökki Sulkavanjärvellä, mistä hänen vaimonsa on lähtöisin. Siemenen alkuperä taattiin siemensopimustuotannolla. Seuraavaksi yritys rakensi 530 vehnämyllyä ja 300 sahaa. Hankkijan ensimmäinen tehtävä oli laittaa viljasiemenkauppa kuntoon. Karhun mielestä suomalainen maatalous pitäisi nähdä mahdollisuutena, kun ilmastoasiat muuttuvat. 9 Keskiviikko 30. – Koulussa 1970-luvun puolessavälissä historian kirjasta luettiin, että jo 1800-luvulla kapitalismin henki leijui Pohjanmaan lakeuksien yllä. Siementen kunnostamista ja pakkaamista varten rakennettiin siemenkeskuksia. Karhu itse on kotoisin Sonkajärveltä ja asuu Iisalmessa. International-moottivetäjän valmistus on erittäin tarkkaa ja huolellista. Suomen ensimmäinen traktori, amerikkalainen Allwork, tuotiin maahan 1917. Yrityksen liikemerkki on pysynyt maakunnassa kymmeniä vuosia kuten Osuuspankin ja Valion liikemerkit. Hankkija Oy ostaa Konekeskon maatalouskoneliiketoiminnoista syntyneen Finnish Agro Machineryn. Täällä on yritteliäisyyttä, omatoimisuutta, kohtuu hyvät mahdollisuudet, hyvä kasvinviljelyilmasto, vanhoja tiloja, kuten Piekäinen, Paara, Murennos, hieno kulttuuri ja joki, joka tulee pohjoisesta. Vuosisadan alussa Hankkija rakensi yli 200 sähkölaitosta maaseudulle. Karhu jatkaa, että maataloudessa ympäristöpaineet ovat kovat tällä hetkellä. Hankkija perusti ostokonttorit Berliiniin ja New Yorkiin, koska tavaroiden saatavuudessa oli haasteita ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ilmastohumpan maksumies on Suomessa. Lisää tuohon, että se henki oli pyörähtänyt myös Kiuruvedellä. Hankkija Maatalous Oy ostaa Tuko Maatalous Oy:n. Vuonna 1990 emoyhtiö muuttaa nimekseen Novera-Yhtymä ja keskittyy rakennustoimintaan. Eivät pitäneet käsijarrua päällä. Hankkijan perustivat 120 vuotta sitten viljelijöiden omistamat osuusmeijerit ja osuuskassat. – Kiuruvesi on ykköspitäjä millä tahansa tunnuslukumittarilla arvioituna, olipa sitten kyse lihaja maitomääristä, EU-rahavirroista ja meidän liikevaihtomääristä, Karhu kiteyttää ja jatkaa. Katalogin teksti kertoo: ”Tunnettujen Deering-niitto-, haravaym. Suomen Rehu ostetaan 2007 ja sen mukana logistiikkayhtiö Moveran osake-enemmistö. SOK ostaa loputkin Hankkija-Maatalous Oy:n osakkeista. Läksiäiskahvit juotiin Hankkijalla järjestettiin perjantaina kahvitarjoilu Matti Karhun läksiäisten tiimoilta. Tämä kaikki luo mahdollisuuksia kaikille kaiken ilmastovoivottelun ja puuhastelun sijaan, tässä olisi poliittisille päättäjille painetta, Karhu lisää. huhtikuuta 2025 rostumaan. (Lähde: Hankkija/Kasvun osaaja -lehti) Moottorivetäjä, International, uusi malli 10–20 hv. Katalogissa on muun muassa kuvassa oleva traktori. Lisään tuohon, että se henki pyörähti myös Kiuruvedellä. koneiden valmistaja International Harvester C:o on tässä uudessa 2-teräistä auraa vetävässä traktorissaan käyttänyt hyväksi monivuotisen ja laajan kokemuksensa tuloksia, jotka ovat saavutetut niin hyvin traktorien varsinaisessa käytössä maanviljelyksessä kuin niiden valmistuksessakin. SOK myy Hankkija-Maatalous Oy:n osakkeet Danish Agrolle ja Hankkija pääsee mukaan ison kansainvälisen toimijan hankintaja kehitysverkostoon. Hankkija Maatalous Oy ostaa loput alueosuuskauppojen omistamista maatalousliiketoiminnoista. Puolimatka rakentaa muun muassa Schaikovan sotilaskylän. Valmistaja International Harvester Company.. Näitä asioita tulee mietittyä. Karhu kiittelee, että Kiuruvedellä on ollut aina maataloudessa hyviä ihmisiä kehittämässä maataloutta, heistä mainittakoon edesmennyt maataloussihteeri Erkki Heinonen ja edesmennyt maatalouden verotusasiantuntija Eero Heinonen. Suomalaisen viljelijä rahapussille ollaan tulossa myös muualta Euroopasta säännöksiä laatimalla, Karhu sanoo. Karhu sanoo, että 120-vuotias Hankkija on ollut hyvä työantaja. Mitä se vaikuttaa tilatasolla, infrassa ja mitä se vaikuttaa kenties viljelijän saamaan lopputuotteen hintaan. Lisäksi Kiuruvedellä arvostetaan ruokaa ja sitä täällä riittää, jos tulisi hätä ja puute. – Maaja metsätaloutta osoitellaan liian isoilla sormilla, vaikka maaja metsätalous on kuitenkin vastuunkantaja ja vastuunottaja. Matti Karhu sanoo, että Kiuruvedellä maaja metsätalous on ollut vahvuus ja tulee sitä olemaan jatkossakin. Markkinointibrändit Agrimarket, Multasormi ja Suomen Rehu muuttuvat Hankkijaksi. On tapahtunut muun muassa omistajavaihdoksia, mutta käytännön tekemisen tasolla ykkösasia on ollut aina huolehtia siitä, että maatiloilla, kasvinviljelytiloilla, karjatiloilla ja sikatiloilla on ollut tarjolla riittävät tuotantopanokset tuotannon harjoittamiseen. Hankkija-Maatalous Oy perustetaan ja Hankkijan maatalousliiketoiminnat siirtyvät sinne
Myös osastotoiminta, potilasvirrat ja -määrät sekä niiden yhteys perusterveydenhuollon sairaalakapasiteettiin ja akuuttiin vuodeosastotoimintaan selvitetään. Kauppakamarin mielestä soteja pelastuspalvelut tulisi toteuttaa niin, että mahdollisessa kriisitilanteessa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ei ole niin helppo lamauttaa kuin jos kaikki toiminnot on keskistetty yhteen paikkaan. Erikoissairaanhoidon palveluja on tuotettava Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa myös tulevaisuudessa. Aluehallitus esittää: Myös Iisalmen sairaalassa erikoissairaanhoitoa Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus tehostaisi nykyisiä terveydenhuollon erityispalveluita.Hyvinvointialueen erikoissairaanhoitoa toteuttaa yliopistosairaala KYS, jolla on toimipaikat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Huoltovarmuus ja puolustus on muutakin kuin puolustusvoimat, jotka myös tarvitsevat kriisitilanteessa toimivia terveyspalveluja. Tämä tarkoittaa tilojen vähentämistä nykyisestä yli 90 000 neliöstä. Toimiva terveydenhuolto on kriittinen osa tätä kokonaisuutta rauhassa ja etenkin kriisissä. Kauppakamari kirjelmöi Kuopion alueen kauppakamarin hallitus kirjelmöi Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuustolle sotepalveluiden keskittämisestä Itä-Suomessa. Esityksenä on, että perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja tuetaan parhaiten, kun Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden vajaalla käytöllä olevat ajanmukaiset toimitilat ovat erityispalveluiden tehokkaassa käytössä. Alueen vahvat toimialat, kuten kone-, energiaja elintarviketeollisuus ovat Suomen huoltovarmuudelle ja puolustukselle kriittisiä. Alueellista palveluntuotantoa ei heikennetä, vaan kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tavoiteltu säästö kuntien vuokrasopimuksista on vuodesta 2026 alkaen 7,5 miljoonaa euroa vuodessa. Supistuksien, säästöjen ja keskittämisen sijaan tulisi harkita tarkoituksellista hajautetun ja suojatun kapasiteetin luomista mahdollista kriisitilannetta varten. Hyvinvointialue vuokraa Kiuruvedellä muun muassa terveyskeskuksen tiloja. euroa) kohdennetaan toimeenpanosuunnitelmassa. Pyyntö tavata Kuopion kauppakamarin hallitus esittää pyynnön Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsenille saada tavata ja keskustella yhdessä kustannustehokkaan ja kokonaisturvallisuutta tukevan soteverkoston rakentamisesta. Kuopion alueen kauppakamarin hallitus ilmaisee syvän huolen sotepalveluiden saatavuudesta. Aluehallitus hyväksyi Keskustan esittämän ja SDP:n kannattaman vastaesityksen äänin 10–2. Näiden tietojen pohjalta laaditaan erikoisaloittain toimeenpanosuunnitelma, jossa kuvataan mm. – Olemme valmiit jakamaan osaamistamme julkishallinnon käyttöön ja yhdessä pohtimaan toimintojen tehostamista, riskien arviointia, varautumista, tulonhankintaa sekä kehittämistä. ADOBE. Sairaaloita, sotekeskuksia ja soteasemia tarkastellaan verkostona, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. huhtikuuta 2025 Talous & politiikka Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen tekemää esitystä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta 23.4. Ne tarvitsevat palveluita työvoiman houkuttelemiseksi ja pitämiseksi sekä yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi muuttuvissa tilanteissa. Uskomme, että yhteistyöllä voimme vahvistaa Itä-Suomen elinvoimaa ja kokonaisturvallisuutta niin, että kykenemme vastaamaan uuden geopoliittisen tilanteen luomaan haasteeseen, Kuopion alueen kauppakamari viestittää. Samanlainen hajauttamiskehitys on tarpeellinen myös energiantuotannon, sähköverkkojen ja muun kriittisen toiminnan kanssa. Tarjonnan on vastattava myös perheiden tarpeisiin. Myös pohjaesitystä kannattaneet Kari Ojala ja Karoliina Partanen jättivät eriävät mielipiteet. Aluehallituksen hyväksymässä uudistusesityksessä terveydenhuollon erityispalveluissa pääpaino on nykyisen toiminnan tehostamisessa. Keskittäminen ei ole vain riski elinkeinoelämälle, vaan se on myös vakava turvallisuusriski – erikoissairaanhoidon kolminapaisuus on säilytettävä Pohjois-Savossa, vaatii Kuopion alueen kauppakamarin hallitus. Iisalmessa ja Varkaudessa tuotetut erikoissairaanhoidon palvelut täydentävät yritysten ja maatilojen työterveydenhuoltoa. Säästöt koostuvat avoterveydenhuollon poliklinikkatoiminnasta (8,5 miljoonaa euroa), leikkaustoiminta (4,4 miljoonaa euroa), päivystystoiminta (1,9 miljoonaa euroa), tutkimus ja opetus (1,6 miljoonaa euroa) sekä kohdentamattomat säästöt (4,2 miljoonaa euroa). Iisalmessa tuotetut erikoissairaanhoidon palvelut täydentävät yritysten ja maatilojen työterveydenhuoltoa. – Katsomme, että uudessa geopoliittisessa tilanteessa soteja pelastustoimessa itäisen Suomen sotepalveluiden keskittäminen on kasvava ja vakava riski. Terveydenhuollon erityispalveluiden säästötavoite on vuositasolla 20,6 miljoonaa euroa. Aluehallituksen päätös poikkeaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen pohjaesityksestä ja sisältää kohdentamattomia säästöjä, joten Korhonen jätti kokouksessa eriävän mielipiteen. Edellä kohdentamattomat säästöt (4,2 milj. Tiloja vähennetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitteena on parantaa tilatehokkuutta 15 prosenttia vuoden 2028 loppuun mennessä. sisäiset toiminnot ja prosessit sekä kehittämisen tavoitteet ja painopistealueet, jotta erikoisairaanhoidon kustannuksissa voidaan saada aikaan säästöjä. Toimeenpanosuunnitelma on oltava valmis 1.6.2026 mennessä. TOIMITUS Myös Kuopion kauppakamari kantaa huolta erikoissairaanhoidon keskittämisestä. Säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää, että laaditaan erikoisaloittain tarkempi toimeenpanosuunnitelma, jonka aluehallitus hyväksyy yleisten palveluiden lautakunnan esityksestä, ja se saatetaan valtuustolle tiedoksi. Lisäksi selvitetään erikoisaloittain poliklinikkapalvelujen ja leikkaustoiminnan käyntimäärät, kustannukset ja poliklinikkakäyntien hinta KYS:ssä, Iisalmen sairaalassa ja Varkauden sairaalassa vuosina 2023–2024. 10 Keskiviikko 30. Kirjelmässä huomautetaan, että erikoissairaanhoidon palveluilla on konkreettinen vaikutus yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Sotepalvelujen heikentämisellä on suora ja pitkäaikainen vaikutus Itä-Suomen turvallisuuteen, puolustukseen, elinvoimaan, työllistämiseen ja verotulojen kertymiseen. Vaikea aika vaatii kaikkien toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Aluevaltuusto tekee asiasta lopullisen päätöksen kokouksessaan maanantaina 5.5
Kiuruveden teknisen lautakunnan päätöksestä aloittaa kaavoitus Tulpon alueelle on valitettu. Tulpon tuulivoimahanke sijoittuu yksityisten maanomistajien omistuksessa olevien kiinteistöjen alueelle. Lisäksi hankitaan äänentoistoa ja digitaalisuutta parantavia laitteita. Harrastamisen teemahaussa yhdistykset hankkivat mm. Kaavoituksen lopullinen rajaus, tuulivoimaloiden sijoittelualueet kaava-alueen sisällä ja tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä tarkentuvat kaavoitusprosessin yhteydessä tehtävien selvitysten ja sidosryhmäkeskustelujen perusteella. Jääskeläinen Iisalmesta hyödyntävät entisiä maatilan rakennuksia uuteen liiketoimintaan. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat 28 600 euroa. Uutta ovat myös Älykäs kylä -yhteistyöhankkeet, joissa vähintään kaksi toimijaa etsii yhdessä ratkaiAKU LAATIKAINEN Tukea on myönnetty myös Kiuruvedelle. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 470 000 euroa, Partanen sanoo. Ylä-Savon Veturin Leader -rahoitukselle ennätyskysyntä Kiuruvedellä toimivalle Viärän Verstaalle puollettiin Leader-investointitukea 5800 euroa toimintaedellytyksiä parantaviin laitehankintoihin. Hieman yli kaksi vuotta kestävässä hankkeessa kehitetään yhteisöjen ja nuorten osaamista, turvallisuutta ja yhteistyötä. Veturilla pienhankkeita on voinut hakea pääasiassa energiaja harrastevälinehankintoihin, Partanen toteaa. Kuluvalla rahoituskaudella Veturilla on käsitelty peräti 100 hakemusta. Yritykselle puollettiin 10 100 euroa investointitukea. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat 86 000 euroa. Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää Kiuruveden kaupunkia valituksen johdosta antamaan lausuntonsa asiasta viimeistään 2.5.2025. Kiuruveden moottorikelkkailijoille puollettiin investointitukea 15 100 euroa latukoneen ja sähkökäyttöisen raivauskaluston hankintaan. Kevään haussa Ylä-Savon Veturin hallitus puolsi tukea 17 750 euroa yhdeksälle hakemukselle. Ensimmäinen peruste on kaupungin teknisen lautakunnan perehtymättömyys asiaan, toinen on oikaisuvaatimuksessa esitettyjen huomautusten laiminlyönti, kolmas on kaavoitussopimukseen liittyvän kaavasuunnittelualueen soveltumattomuus tuulivoimaloille, neljäs on se, ettei sopimuksessa ole vaatimusta ympäristöluvasta. Hankkeesta vastaavalla on maanvuokrasopimukset solmittuina alueen maanomistajien kanssa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 180 000 euroa. Päätöksestä on aiemmin jätetty oikaisuvaatimus, jonka tekninen lautakunta on hylännyt kokouksessaan 25.2.2025. Viranomaispäätöksen Ylä-Savon Veturin hallituksen puoltamista hankkeista tekee Pohjois-Savon ELY-keskus. Yhdistys tekee laajaa yhteistyötä maaseutukylien kanssa yli kuntarajojen, edistäen niiden palvelutasoa ja lähiliikuntamahdollisuuksia. 11 Keskiviikko 30. Tänä vuonna Veturilla on käsitelty hallituksessa 25 hakemusta, joihin on sidottu julkista rahoitusta yhteensä lähes 430 000 euroa. Jääskeläinen korjaa ja huoltaa raskaita työkoneita, sekä valmistaa metallituotteita ja -rakenteita. Tulpon osayleiskaavasta kunnallisvalitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tehty kunnallisvalitus teknisen lautakunnan marraskuussa 2024 tekemästä päätöksestä, jolla hyväksyttiin sopimus kaavoituksen aloittamisesta ja yhteistyöstä Eurowind Energy Oy:n kanssa tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Tulpon alueelle. – Kaikkiaan yleishyödyllisiin hankkeisiin on sidottu julkista tukea lähes 400 000 euroa 16 eri hankkeeseen. Konehuolto A. Teknisen lautakunnan kokous on tiistaina 29.4. Valituksessa vaaditaan kaavoitussopimusta koskevan päätöksen kumoamista ja oikaisuvaatimuksessa esitettyjen huomautusten huomioimista Kiuruveden kaupungin ja Eurowind Energy Oy:n välisessä sopimuksessa. Kiuruvedellä toimiva Viärän Verstas ja Konehuolto A. – Ensimmäiset kehittämishankkeet saatiin Veturille vasta tänä vuonna, mutta yleishyödyllisten toimijoiden investointihankkeille on ollut hyvin kysyntää koko rahoituskauden ajan eli syksystä 2023 alkaen, kertoo toiminnanjohtaja Minna Partanen Ylä-Savon Veturilta. Myös asiakirjaluettelo julkaistaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. ADOBE. Lisäksi valituksessa edellytetään ympäristöluvan hakemista ja selvitystä purkuvakuuksien riittävyydestä ennen muutoksenhaun kohteena olevan kaavoitussopimuksen hyväksymistä. Yritystuissa pienet kehittämisja valmistelutuet ovat olleet alkuvuonna kysyttyjä tukimuotoja investointituen lisäksi. Kuvassa yrittäjä Jani Tenhunen. Yritys investoi toimitilojen laajentamiseen ja nykyaikaisen sekä monipuolisemman kaluston hankintaan. Tukea myönnettiin 90 prosenttia eli noin 162 000 euroa. Esityslistalla ei ole kaupungin vastausta valitukseen, se julkaistaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. JAANA SELANDER AKU LAATIKAINEN Hankealue on yksityisessä omistuksessa, maanvuokrasopimukset on tehty. Voimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 280 metriä. Pienhanke on rahoituskauden uusi tukimuoto ja se tarkoittaa, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat alle 8 000 euroa. Viärän Verstas on puusepänverstas, joka tekee pääosin korjausrakentamista ja mittatilaustöitä asiakkaille, mutta jonkin verran myös omia tuotteita. Rahoituskyselyjä on jo nyt tullut ennätysmäärä, reilusti yli sata, mikä vastaa yleensä puolen vuoden kysyntää. Valituksessa on esitetty kuusi perustetta päätöksen kumoamiseksi. Ylä-Savon Veturin tämän vuoden teemahaussa yleishyödylliset yhdistykset, järjestöt ja seurat voivat hakea tukea uuteen tai entistä kehittävään harrastustoimintaan liittyviin investointeihin. Syksyn haku on jo auki. Hankealuetta ei ole osoitettu tuulivoima-alueeksi voimassa olevassa maakuntakaavassa. Kaavoitusaloitteesta poiketen, suunnittelun lähtökohtana tulee olla enintään kuuden tuulivoimalan kokonaisuus. Yritystuet kysyttyjä Yritystukiin on tänä vuonna sidottu tukea 35 000 euroa yhdeksään eri hankkeeseen. Enintään 6 voimalaa Eurowind Energy Oy suunnittelee Tulpon alueelle 6–9 tuulivoimalan kokonaisuutta, joiden yksikköteho olisi noin 6–9 MW/voimala. Lisäksi tukea puollettiin kahdelle pienhankkeelle, joissa panostetaan ympäristöystävällisempään energiaan ja parannetaan turvallisuutta. huhtikuuta 2025 Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturin alkuvuosi on käynnistynyt vilkkaasti. ulkoleikkitelineenja välineitä, tasapainoja vesiurheilutaitoja parantavan lisäosan vesiliikuntarataan, sekä ympärivuotisen harjoittelun mahdollistavan ampumasimulaattorin ja uusia harrastajia palvelevan vasenkätisen ilma-aseen. –Pienhankkeita on käsitelty Veturin hallituksessa yhteensä 18 ja niihin on myönnetty tukea 52 000 euroa. Tuki on tarkoitettu vain yleishyödyllisille yhdistyksille, seuroille ja järjestöille. Tavoitteena on, että Kiuruveden Tulpon tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen aloitettaisiin vuoden 2024 loppupuolella ja että kaava olisi valmis kaupungin toimielimien hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2026 loppupuolella. Viidennessä perustelussa todetaan, ettei sopimuksessa ole kiinnitetty huomiota tuulivoimaloiden purkuvakuuksiin ja kuudentena tuodaan esiin, että perustelut kaavoituksen käynnistämisestä puuttuvat. Ylä-Savon Veturin hallitus käsittelee hakemuksia seuraavan kerran syyskuussa. Pielaveden kunta sai rahoituksen Porukalla-hankkeeseen, joka on niin sanottu Älykäs kylä -hanke. Hanketta ympäröivään asutukseen on käytetty vähintään 1,5 kilometrin etäisyyttä. Teemahanke voi sisältää myös rakentamista, kuten kuntoilualueita, leikkikenttiä tai laavun. Investoinneilla voidaan ylläpitää laadukkaita ja turvallisempia moottorikelkkareittejä ja hiihtolatuja. Tavoitteena on kasvattaa liiketoimintaa ja lisätä työvoimaa. Yritykset kehittävät palvelujaan ja tuotteitaan laiteinvestoinneilla. Myöskään nähtävillä olevassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 vaihe 2.ssa, hankealuetta ei ole osoitettu tuulivoima-alueeksi. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 23 300 euroa. Yritykselle puollettiin Leader-investointitukea 5800 euroa toimintaedellytyksiä parantaviin laitehankintoihin. sua haasteeseen
Sarjassa Kokkonen käy läpi Kiuruveden poliittista historiaa. Ikäläinen etsi yhteistä hyvää Mutta kuka oli vuonna 1997 kuollut kunnallisneuvos Olavi Ikäläinen. Vaikka Olavi Ikäläinen kantoi vahvasti vastuuta yhteisistä asioista, hän hoiti silti esimerkillisesti myös omat asiansa. Vuonna 1976 valtuuston paikkamäärä nousi 35:een. SKDL perustettiin sosialististen ja kommunististen ryhmien yhteistyöjärjestöksi. Ikäläinen oli kunnanhallituksen varapuheenjohtaja 1955–1967, 1969– 1978, 1979–1984, jäsen 1979–1984 ja varajäsen 1952–1954. huhtikuuta 2025 Kiuruveden vasemmistoliitolla oli nyt keväällä käydyissä kuntavaaleissa vain kolme ehdokasta. Porvarienemmistö kuitenkin säilyi 54 äänellä. Kunnallispoliittista valtaa Kiuruvedellä käyttivät 1970-luvulla keskustapuolue ja Suomen kansan demokraattinen liitto SKDL, jotka löysivät Kokkosen mukaan ”toisensa suurissa linjoissa”. Vuonna 1968 keskusta oli suurin ryhmä. Seppo Piippo ja Sirpa Piippo eivät asettuneet ehdolle. Miten tässä näin kävi. Heistä Pikkarainen, Tenhunen ja Ahponen siirtyivät SDP:n riveihin ja edustavat nyt valtuustossa SDP:tä. Vuonna 1960 SKDL oli suurin ryhmä, 13 paikkaa. Vuonna 1984 keskusta sai 18 ja SMP 4 paikkaa, muiden puolueiden valtuutettujen määrä säilyi ennallaan. SKDL sai valtuustoon 14 ja SDP 4 paikkaa. Valtuustoa johti SKDL:n Jussi Huuskonen (1964, 1966–1968). Kuvassa vasemmalla Olavi Ikäläinen, pitkäaikainen Kiuruveden kunnan kehittäjä SKDL:n mandaatilla. Hän ei ollut koskaan vaatimassa itselleen erityistä etua tai kunniaa. Talous & politiikka. Hän kuului useisiin eri lautakuntiin. Olavi Ikäläinen oli seuraavana päivänä soittanut piispalle, että aatteestaan hän ei luovu, onko hänen siis erottava kirkosta. Tuolloin SKDL koki vaalitappion (11 valtuutettua). Valtuustoa johti SKDL:n Väinö Hiltunen. Rautio kertoo kirjassaan myös Ikäläisen ehdottomuudesta aatteessaan: ”Piispa Kortekangas oli eräässä radiokeskustelussa todennut, että kommunisti ei ateistina voi kuulua kirkkoon. Näistä vaaleista alkoivat viime vaaleissa SDP-leiriin siirtyneen Pentti Ahposen ja politiikasta pois jättäytyneen Marja-Leena Kärkkäisen (molemmat SKDL/Vasemmistoliitto) pitkät valtuustourat. Vasemmistoliitto sai viimeksi käydyissä kuntavaaleissa kolme prosenttia annetuista äänistä. ”Tosin Ensio Saanon johtamat vähemmistökommunistit eivät aina pysyneet SKDL:n rintamassa ennen puolueen jakautumista.” Vuoden 1992 vaaleissa keskusta säilytti enemmistön valtuustossa (19 paikkaa) Vasemmistoliiton paikkaKuvassa vasemmalla Anna-Liisa Härkönen, hän oli pitkään puolueen valtuutettu, hän jäi pois kuntapolitiikasta 2012. Piispa oli luvannut hänen jatkaa kirkossakin”. Vasemmistoliitolla oli kuluneella vaalikaudella valtuustossa viisi valtuutettua: Seppo Piippo, Rauno Pikkarainen, Sirpa Piippo, Kirsi Tenhunen ja Pentti Ahponen. Olavi Ikäläinen kuului niin sanottuun everstijunttaan 1970-luvulla. Pienikin viluri sai hänet ”kirkastumaan”. Mihin kummaan katosi pitkään kunnallispolitiikassa vaikuttaneen Olavi Ikäläisen perintö, kysytään Kiuruvedellä. Ei mennyt kauan, kun Sermetin sijoituspaikaksi tuli Kiuruvesi ja kunta rakensi tilat metalliyritykselle. Kokkonen kirjoittaa, että Keskusta ja SKDL tekivät tiivistä yhteistyötä valtuustossa. Vuosien 1953 ja 1956 kunnallisvaaleissa tuloksena oli niukka porvarienemmistö. SKDL sai 9 paikkaa. Olikin sitten sovittu, että yrittäjät tulevat heti tutustumaan Kiuruveteen. Keskustapuolue sai tuolloin 17 paikkaa, SKDL 10, kokoomus 3 ja SMP 2 valtuutettua. Esko Rautio muistelee kirjassaan Kunkku, että Ikäläinen oli sanonut Sermetin perustaja Eino Tuppuraiselle, että mitä sitä lämpökeskuksia valmistavaa yritystä Kuopioon perustamaan, kun parempi paikka olisi Kiuruvedellä. Tärkeintä oli, että asiat onnistuivat ja että Kiuruvesi meni eteenpäin, kirjoitti Rautio. Ikäläinen oli pitkän linjan SKDL:n poliitikko Kiuruvedellä. Vaikka hän tunsi syvästi omakohtaisen kokemuksen kautta elämän realiteetit, hän oli valmis rohkeasti yrittämään uutta ja pyrkimään parempaan huomiseen”. Liberaalien ja SDP:n ehdokkaista meni läpi yksi. SKDL sai Kiuruveden valtuustoon enimmillään 14 paikkaa 1950-luvun alussa, SKDL ja myöhemmin Vasemmistoliitto säilyttivät 1980-, 1990-, 2000ja 2010-luvuilla 7–9 valtuustopaikkaa, kunnes tänä vuonna tuli sitten pudotus. ”Hän oli suoraselkäinen, suomalainen isänmaan ystävä”. Mainittakoon, että vuoden 1947 kunnallisvaaleissa ensimmäisen kerran valtuustoon pääsi kolme naista, heistä yksi oli SKDL:n Elli Juntunen. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT KIURUVESI-LEHTI, JAANA SELANDER, AKU LAATIKAINEN ti kotikunnan ja omien kuntalaisten edun aina ensimmäiseksi. Everstijuntta sai nimensä Kreikassa valtaa pitäneiden sotilaiden mukaan. Raution mukaan Olavi Ikäläinen ei ollut yltiöpäinen, eikä myöskään kiihkomielinen, vaikka oli vakaumuksellinen niin aatteessaan kuin uskossaankin. Rautio kirjoitti lehdessä, että Ikäläinen oli suomalainen talonpoika parhaasta päästä ja kunnallismiesten aatelia. Keskustapuolueella oli koko 1980-luvun yksinkertainen enemmistö valtuustossa. Vasemmistoliitolla ei ole Kiuruveden kaupunginvaltuustossa enää yhtään valtuutettua. Vuoden 1964 vaaleissa SKDL sai 14 paikkaa, samoin kuin Maalaisliitto. Vuoden 1980 vaaleissa paikat jakautuivat seuraavasti: Keskusta 19, SKDL 9, SMP 3, kokoomus 3, SDP 1. – Häntä arvostettiin yli puoluerajojen koko valtakunnassa. Huhtikuussa 1990 SKDL, SKP ja SNDL yhdistyivät Vasemmistoliitoksi. 1970-luvulla Kiuruveden kuntaa teollistettiin. SKDL:stä irtaantunut Demokraattinen vaihtoehto sai läpi Ensio Saanon. Teollisten työpaikkojen saaminen kuntaan ja maatilojen toimintaedellytysten tukeminen sopivat molemmille. Edesmennyt Kiuruveden kunnan pitkäaikainen kunnanjohtaja Esko Rautio kirjoitti Kiuruvesi-lehdessä Olavi Ikäläisestä seuraavaa: ”Olavi Ikäläinen oli kaikissa toimissaan itselleen ja aatemaailmalleen rehellinen, mutta valmis myös ymmärtämään muidenkin näkemyksiä ja etsimään siltä pohjalta yhteistä hyvää. Jouko Kokkonen kirjoittaa, että: ”Kuntapolitiikan asetelmat muuttuivat jatkosodan päätyttyä, kun kommunistien toimintakielto loppui”. Elinkeinopoliittisia päätöksiä valmistelleeseen kolmikkoon kuuluivat valtuuston puheenjohtaja Olavi Kärkkäinen (kesk.), kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Olavi Ikäläinen (SKDL) ja kunnanjohtaja Rautio. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2021 ehdokkaita oli 21. Oikealla Gunnar Pietikäinen. Sen kannatus oli korkealla ja puolue sai 12 ehdokasta valtuustoon. Siinä oli -13,9 prosenttiyksikön pudotus edellisiin kuntavaaleihin. Keskusta ja SKDL yhdessä Kiuruvetisjuurinen erikoistutkija Jouko Kokkonen on tutkinut Kiuruveden historiaa ja kirjoitti kunnan 150-vuotisesta historiasta vuonna 2023 moniosaisen sarjan Kiuruvesi-lehteen. Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen (SKYP), liberaalien ja SDP:n ehdokkaista valtuustoon pääsi kustakin yksi. Kuva vasemmistoliiton vaalivalvojaisista vuodelta 2012 Puistonkulmalta. 12 Keskiviikko 30. Valtuusto oli vasemmistoenemmistöinen vuosina 1950–1953. SKDL oli ensimmäisen kerran mukana vaaleissa. Kunnallisvaaleissa 1972 keskustapuolue sai 13 paikkaa, SKDL 9, SMP 5 ja kokoomus 2 paikkaa. Hän asetVasemmistoliitto katosi, mutta miksi. Keskusta sai 21 paikkaa vuoden 1988 vaaleissa, SKDL:n paikkamäärä oli kuusi, Kokoomus 3, SDP 2, SMP kaksi
Tiina Piippo kiteyttää, että tavoitteena on nyt pitää puolue hengissä seuraaviin kuntavaaleihin ja hommata uusia jäseniä ja ehdokkaita. Koin, että olen oman tehtäväni tehnyt, Kärkkäinen sanoo. Valtion politiikkakin on mitä on, eikä kaikki mene oikeudenmukaisesti omassa kunnassa, se minua vähän hirvittää. Oltiin torilla, kun joudettiin, työtä tekevä ei voi olla töistä poissa, eikä tavallisella työtä tekevällä ole varoja vaalityöhön, Piippo sanoo. Marja-Leena Kärkkäinen on pitkän linjan vasemmiston valtuutettu. Itse lähden toisen ihmisen kunnioituksesta, enkä halua liata ketään, Kärkkäinen sanoo. Hän sai kyllä apua ja tukea Pohjois-Savon vasemmistoliiton piiristä. Kärkkäinen kertoo, että vaikka hän lähti SKDL:n riveissä ehdolle, tunsi hän olevansa ”ei poliittinen ihminen”. Vasemmistoliitto 5 paikkaa, Liike Nyt 5, PS 4, Kokoomus 3, ja KD yhden paikan. – Asiat lähtivät sitten laukalle, kun jokainen lisää omiaan. Asiat lähtivät laukalle Kärkkäinen on edelleen Kiuruveden Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön sihteerinä. SDP ja PS saivat molemmat yhden paikan. – Vaaleissa tehtiin mitä voitiin, joskus asiat ajautuvat erilaisista syistä, mihin nyt ajautuivat. Piippo toi ja vei terveisiä ryhmien välillä. Aikaisemmin kunnallisjärjestöllä ja valtuustoryhmällä oli ollut yhteisiä tapaamisia. Tosin arvomaailma ja taustat olivat vasemmalla. Tuolloin SKDL:ää edusti valtuustossa kuusi valtuutettua: Marja-Leena Kärkkäisen lisäksi Rauno Jääskeläinen, Niilo Auvinen, Reino Tossavainen, Kalevi L. Piippo sanoo myös, että hänelle tuli kunnallisjärjestön puheenjohtajuus ”puskista” ja hän kokee, että oli tilanteessa untuvikko puuhamaan vaaleja. Ja viime vaaleissa Vasemmistoliitto ei saanut Kiuruvedellä yhtään paikkaan. Kirsi Tenhunen (vas.), Rauno Pikkarainen ja Pentti Ahponen siirtyivät viime vaaleissa Vasemmistoliitosta SDP:n listoille, kuva tämän kevään vaaleista.. Keskusta kärsi tappion ja sai 11 valtuutettua. Pienillä resursseilla Vasemmistoliiton Kiuruveden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tiina Piippo ei oikein osaa sanoa, miksi Vasemmistoliitolle kävi kuin kävi viime vaaleissa. Vuoden 2004 vaaleissa Keskusta sai 18 (-2) paikkaa, Vasemmistoliitto 7, Yhtä köyttä 6 ja Kokoomus 3 (+2) paikkaa, SDP yhden paikan. määrä oli 9 (+2), SMP 4 (+1), SDP 1 ja Kokoomus1 (-1). Koin, että en pysty vielä lähtemään ehdokkaaksi, mutta jossain vaiheessa setäni Pentti Erholtz alkoi pommittamaan minua ehdokkuudella, sillä hän itse oli jäämässä pois kuntapolitiikasta. Valtuustoryhmä ei pitänyt yhteyttä kunnallisjärjestöön valtuutettu Seppo Piippoa lukuun ottamatta. Keskusta sai 16 (-2), Kokoomus 7 (+4), Vasemmistoliitto 7 ja KD 3 (+3). Ääniharava oli Rauno Pikkarainen, häntä äänesti 272 kiuruvetistä. – Ehdokkaita oli kolme, pienillä resursseilla tehtiin. Kärkkäiselle politiikka antoi ja vei myös paljon vänä, mutta yhteistyötä pystyttiin tekemään eri puolueiden välillä kiuruvetisten hyväksi. Kärkkäinen sanoo, että Vasemmistoliiton tilanne käydyissä vaaleissa ei johtunut kunnallisjärjestöstä, vaan valtuustoryhmän toiminnasta. 13 Keskiviikko 30. Näin ollen myös Vasemmistoliiton valtuutettujen siirtyminen toiseen puolueeseen (SDP) tuli Piipolle yllätyksenä. – Minua oli pyydetty ehdokkaaksi jo heti kohta, kun tultiin Kiuruvedelle Siuntiosta, lapset olivat silloin vielä pieniä. Vuoden 2017 vaaleissa keskusta sai 17 (+1) paikkaa, Vasemmistoliitto 7, Kokoomus 6 (-2), PS 2 (-1), KD yhden paikan. Kärkkäinen sanoo, että vaalien alla puheet olivat aikanaan sitä mitä tänäkin päiVasemmistoliitto katosi, mutta miksi. Politiikka antoi paljon, mutta myös vei paljon omasta elämästä. Ennen valtuustoon valintaa olin mukana joissakin lautakunnissa. Vasemmalla Rauno Pikkarainen ja Pentti Ahponen, jotka edustavat nyt valtuustossa SDP: tä. Minulle ei jäänyt huonoa oloa politiikasta, jäin pois omasta halusta 8 vuotta sitten. Kärkkäinen ei ollut enää ehdolla vuoden 2021 vaaleissa. – Jos muutama ehdokas olisi saatu enemmän, vaalimatematiikka olisi tehnyt tehtävänsä, ehkä olisi käynyt toisin, Piippo ajattelee. Keskusta sai 18 paikkaa (-1) ja Vasemmistoliitto 7 paikkaa (-2) SDP, Kokoomus ja SMP saivat kukin yhden paikan. Vuoden 1996 vaaleissa Yhtä köyttä Kiuruvesi -yhdistys sai 7 valtuutettua. Vuoden 2021 vaaleissa valtuustoon nousi Seppo Piippo (keskellä). Vuoden 2000 kuntavaaleissa keskusta sai 20 (+2), Vasemmistoliitto 7, Yhtä köyttä 6 (-1), Kokoomus yhden paikan ja SDP yhden paikan. Yhteistyötä tehtiin Kärkkäinen oli pian mukana jo kunnanhallituksessa ja monessa muussakin tehtävässä, kun Rauno Jääskeläinen jäi pois Kiuruveden kuntapolitiikasta. KD sai yhden paikan. SKDL:n paikkamäärä tippui tuolloin yhdellä paikalla. Vuoden 2021 kuntavaaleissa 2021 valtuustoon valittiin 29 valtuutettua aikaisemman 35 sijaan. Vuoden 2012 vaaleissa keskusta sai 16 paikkaa, kokoomus 8 (+1), Vasemmistoliitto 7, PS 3 (+2), KD 1 (-2). Toivon, että yhteinen Kiuruvesi-henki löytyy, talous on tiukalla, on tuulivoimalat, vastakkainasettelu on kova, se lyö leimansa kiuruvetiseen politiikkaan. huhtikuuta 2025 JAANA SELANDER Marja-Leena Kärkkäinen on vaikuttanut Kiuruveden kunnalliselämässä vuodesta 1988, silloin hänet valittiin SKDL:n listoilta kunnanvaltuustoon. Vasemmistoliiton nousua selitti Demokraattisen vaihtoehdon toiminnan loppuminen, kirjoittaa Jouko Kokkonen. – Koin pärjänneeni hyvin. Lähellä sydäntä oli ihmisten auttaminen, sillä Kärkkäinen toimi kodinhoitajana. Mitä ajattelit Vasemmistoliiton tilanteesta, kun puolue ei saanut yhtään valtuustopaikkaa. – Näin, että kaikilla ei ollut hyvin, se puoli veti, sillä ajattelin, että voisin tehdä jotain näiden ihmisten eteen, töissä ei tietenkään saanut olla poliittinen. Vuoden 2008 kuntavaaleissa keskusta menetti 28 vuotta jatkuneen ehdottoman enemmistönsä. Kärkkäinen ja Pentti Ahponen
Lämmin ja suuri tila moderneine laitteineen sujuvoittaa ja nopeuttaa työtä. Iisalmen Huoltokolmoset omistaa 1,5 hehtaarin laajuisen tontin. Heikki Marin jatkaa, että uusi halli helpottaa myös kesäaikaan syntyviä asiakasjonoja niin Kiuruvedellä kuin ympäristökunnissa, palvelu toimii jatkossa nopeammin, kun on tilaa, missä korjata koneita. Halli sijaitsee Teollisuustien varressa. Iisalmen Huoltokolmosilla on tukikohta myös Iisalmessa, josta vastaa Jarkko Pitkänen. Haluamme myös kehittää toimintaamme, Antti Marin sanoo. Korjaamohallissa on noin 900 neliötä. Iisalmen Huoltokolmoset on suosinut hallirakennuksessa paikallisia palveluja ja tarvikkeita. Palkinnon saadakseen yrityksellä tulee olla korkea asiakastyytyväisyys. – Nyt koneet voi tuoda lämpimään halliin ja pestä ne, tämä kaikki nopeuttaa toimintaamme. 14 Keskiviikko 30. Antti Marin sanoo, että toivottavasti Iisalmen Huoltokolmosten investointi Kiuruvedellä on muillekin myönteinen signaali yrittää ja investoida. Hallin kustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa rakenteineen ja laitteineen. Antti Marin sanoo, että pieniin tiloihin ei voinut palkata lisäkäsiä. Iisalmen Huoltokolmoset halusi hyvät hallitilat myös Kiuruvedelle, sillä entiset vuokratilat olivat liian pienet. Kesäaikaan Iisalmen Huoltokolmosilla on myös viikonloppupäivystys ja asiakkaat voivat soittaa ongelmatapauksissa myös työajan ulkopuolella. Iisalmen Huoltokolmoset työllistää 10 henkilöä yrittäjien lisäksi. Ja koko ajan on työn ohessa mahdollisuus kouluttautua ja kehittyä lisää. Öljysäiliön täyttö hoituu automaattisesti, jos öljysäiliön pinta laskee alle 500 litran. Mutta kun on kouluttautunut, korjaaminen on helppoa. Iso maatalouspitäjä Iisalmen Huoltokolmosten asiakkaita ovat urakoitsijat, maatalousyrittäjät, kaupungit ja kunnat. Yritykseen otettiin neljä työntekijää heti opiskelemaan alaa, kun oli Kiuruveden hallihanke tiedossa. Talous & politiikka. – Kiuruvesi on iso maatalouspitäjä, täällä on paljon traktoreita. Hallissa säästetään energiaa liiketunnistimilla ja valaistuksen automaattisella himmenemisellä. “ Huoltokolmosilla iso investointi Iisalmen Huoltokolmosten hallirakennuksella, Teollisuustien varressa, on kokoa 900 neliötä. Iisalmen Huoltokolmosen yrittäjät: Jarkko Pitkänen (vas.), Antti Marin ja Heikki Marin, perjantaina Kiuruvedellä avatussa uudessa hallissa. Jatkossa ei tarvitse ajaa Iisalmeen, eikä viedä koneita korjattavaksi Kajaaniin ja Kuopioon ruuhkahuippuina, päästään itse hommiin, iloitsee Heikki Marin. Kaksikerroksissa hallissa on toisessa kerroksessa sosiaaliset tilat saunaa myöten. Iisalmen Huoltokolmosen yrittäjiä ovat isä ja poika Heikki Marin, Antti Marin sekä Jarkko Pitkänen. Palkinnon saadakseen yrityksellä tulee olla korkea asiakastyytyväisyys. Uusi toimitila Kiuruvedellä vaatii vielä pihan asfaltoinnin, tontille tulee myös aurinkopaneelit, joilla halli lämpiää ja 200 neliön kylmävarasto. – Lisäksi traktorinkorjaukselle on Kiuruvedellä kysyntää. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Iisalmen Huoltokolmoset Oy juhli uuden korjaamohallin valmistumista perjantaina. Ihan viime aikoina työntekijämäärä on kasvanut neljällä. Piti pärjätä yhdellä työntekijällä. Ennen ei voitu tehdä esimerkiksi vaihteistoremonttia Kiuruvedellä, piti viedä korjattava kone Iisalmeen, nyt Kiuruvedellä on siltanosturi, joka mahdollistaa vaihteistoremontin, Heikki Marin sanoo. Huoltoauto on valmiina lähtöön ja aina on joku, joka antaa asiakkaille varaosia. Esimerkiksi painepesurijärjestelmä on kotimaista työtä. Yritys on perustettu vuonna 1987. Traktorien lisäksi Iisalmen Huoltokolmoset korjaa useita eri työkoneita, kuten puimureita ja heinäkoneita. Digitaaliseen maailmaan sisäänpääseminen vaatii koulutusta. Lisäksi arvioinnissa katsottiin liikevaihtoa ja että yrittäjät ovat kouluttaneet itseään ja työntekijöitä säännöllisesti, olemme yllättävänkin hyvin löytäneet osaavaa henkilökuntaa Huoltokolmosten nykyisistä työntekijöistä suurin osa on käynyt oppisopimuskoulutuksen. Iisalmen Huoltokolmoset edustaa tiettyjä kansainvälisiä merkkejä. huhtikuuta 2025 Iisalmen Huoltokolmoset palkittiin Suomen parhaana Valtra-huoltopisteenä. Monet koneet toimivat tänä päivänä digitaalisesti ja niissä on paljon elektroniikkaa. Huoltokolmoset palkittiin vuoden 2023 Suomen parhaana Valtra-huoltopisteenä. Koneille tehdään ohjelmointeja, kalibrointeja ynnä muuta tietokoneella
Varsinkin, kun tällä kaudella on ollut niin paljon pelejä, että se alkaa henkisesti ja fyysisesti väsyttää. – Pääsen treenaamaan siellä kovassa seurassa ja valmennuksessa ja ottamaan sieltä oppia. huhtikuuta 2025 Urheilu Tavoitteenani on ulkomaan kentät ja sitä kohti teen kovasti töitä. Kaikkinensa finaalisarja sujui Veera Helpin mukaan ailahtelevasti. 15 Keskiviikko 30. seen täysillä urheiluun. – Kaikki pelaajat ovat tehneet todella paljon työtä iltaisin treenatessaan. – Välillä me dominoimme peliä ja välillä Kangasala. Hän kertoo, että Suomen mestaruuteen siivitti joukkueen kokonaisvaltainen työ ja panostus pelaamiseen. Olemme kehittyneet pelillisesti joukkueena, valmennus on ollut hyvätasoista ja koko seuraorganisaatio on ollut aivan mahtava. Nyt Help palautuu pelientäyteisen kauden jälkeen. – Olen haaveillut tästä ja tämä on ollut tavoitteena, mutta olo tuntuu vielä todella epätodelliselta. Ensi kaudella haluan testata, minkälaista ammattilaisurheilu on ja valmistautua siihen. Sen jälkeen tavoitteena on lähteä ulkomaille. Minulla on aina mielessä asioita, joissa voisin kehittyä, joten jatkan kovaa työtä samaan tapaan. Ensi kaudella hän aikoo pitää välivuoden opinnoista keskittyäkVeera Help tuuletti antaumuksella ratkaisevassa loppuottelussa Kuopiossa. Help on omaan suoritukseensa tyytyväinen, vaikka suhtautuukin aina peliinsä hyvin itsekriittisesti. Olimme sitten ehkä lopulta henkisesti kovempia tiukoissa tilanteissa ja voitimme ratkaisupelissä viidennen erän. Elokuussa on luvassa EM-karsinnat. En kadu, että olen tälle tielle lähtenyt, sillä lentopallo on antanut minulle huikeita kokemuksia sekä ystävyyssuhteita, jotka tulevat kestämään loppuelämän.. Myöhemmin tulevaisuudessa hän myös suunnittelee opiskelevansa luokanopettajaksi. Voitto ratkesi lauantaina Kuopiossa, kun Puijo Wolley voitti LP Kangasalan Mestaruusliigan finaaleissa otteluvoitoin 4–2. – Tavoitteenani on ulkomaan kentät ja sitä kohti teen kovasti töitä. Tätä pitää sisäistää hetki. Katse ulkomaille Helpillä on paljon tulevaisuuden suunnitelmia ja tavoitteita lentopallon suhteen. Kaikki se työ, jonka joukkue ja mitä itse olen tehnyt koko kauden ajan, palkittiin nyt. – Meillä on superhyvä joukkuehenki, ja nyt nautimme joukkueen kanssa niin paljon tästä voittohetkestä kuin voimme ennen kuin ulkomaalaiset pelaajat lähtevät takaisin kotimaahansa, Luomu-Wolleyn kasvatti jatkaa. Kaikki toimi. Nyt aion nauttia saavutuksista ja levätä. Joukkue on Helpin mukaan hyötynyt myös seuran mahdollistamasta psyykkisestä valmennuksesta. – Lentopallo vaatii paljon uhrauksia. Kahdella edelliskaudella joukkue oli saavuttanut Mestaruusliigan pronssia sekä Suomen cupin voiton. Help unelmoi ammattiurheilijan urasta. Olen todella onnellisissa fiiliksissä, 20-vuotias Help kuvailee tuntemuksiaan. Veera Help “ Kiuruvetislähtöiselle Veera Helpille lentopallon Suomen mestaruus Nyt juhlitaan Suomen mestaruutta, mutta Veera Helpillä on tulevaisuuden tavoitteetkin jo selvillä. HANNA SOINI SUOMEN LENTOPALLOLIITTO Kuopion Puijo Wolleylle Suomen mestaruus oli ensimmäinen. Ratkaiseva finaali päättyi erin 3–2. Hän aikoo hetkeksi unohtaa lentopallon kokonaan, että voi aloittaa seuraavan kauden virkeänä. Hänelle on kauden aikana ollut tärkeää myös kaikki tuki, jota kiuruvetiset ja muutkin ovat osoittaneet. Lisäksi luvassa on mökkeilyä vanhempien kanssa ja tavallisen arjen pyörittämistä sekä tietenkin ylioppilasjuhlat, sillä Help valmistuu tänä keväänä ylioppilaaksi. – Se on todella tärkeää, koska pelaaminen vaatii paljon. Veera Help aikoo pelata sen Suomessa, mutta vielä on liian aikaista kertoa, minkä joukkueen riveissä. Hän suunnittelee viettävänsä aikaa ystäviensä kanssa, sillä pelikaudella siihen ei aina jää aikaa. Toukokuulle kalenteriin on merkittynä naisten maajoukkueleiri, jota hän odottaa innolla. Syksyllä alkaa uusi kausi. Sillä tuetaan pelaajien henkistä hyvinvointia. Kuopion Puijo Wolley ja sen riveissä liberona pelaava kiuruvetislähtöinen Veera Help voittivat viime viikonloppuna lentopallon naisten Suomen mestaruuden. Siitä väsymyksestä on päästävä yli ja pään pitää kestää paineet, eikä saa alkaa jännittää liikaa, Help kertoo
Kiuruveden kennelkerhon puheenjohtaja Jari Hyvärinen sekä näyttelytoimikunnan puheenjohtaja ja yhdistyksen hallituksen jäsen Tuija Vuohtoniemi olivat tyytyväisiä osanottajamäärään. – Toimintamme on varsin monipuolista. Molemmat toteavat näyttelyn järjestämisen olleen melkoinen savotta. Tässä näyttelyssä se oli rotunsa ainoa edustaja. Kylmästä viimasta huolimatta myös Seppäsen kasvot olivat yhtä hymyä, sillä koira osoittautui sertin arvoiseksi. Suomessa tarkkavainuiseksi ja erittäin yhteistyöhaluiseksi kehuttua rotua käytetään pääasiassa seisovana lintukoirana kanalintujen metsästyksessä, noutavana koirana kyyhkyja vesilintujahdissa sekä pienpetojahdissa, joten se toimii niin metsässä kuin vedessäkin. Lisäksi järjestämme myös näyttelyharjoituksia. Jo pelkästään liikenteen ohjaukseen tarvittiin melkoisesti väkeä. Lauantain ryhmänäyttelyssä kehiin astelivat roturyhmiin 3, 5, 6 ja 7 kuuluvat koirat. Tämänkertainen näyttelyviikonloppu oli myös Kiuruveden kennelkerhon 60-vuotisjuhlanäyttely. Silloin koiria TEKSTI JA KUVAT RIITTA AIRAKSINEN – Sertiä lähdin hakemaan ja serti tuli, iloitsi ylikiiminkiläinen itäsiperianlaikan emäntä Hanne Seppänen. Sunnuntaina vuorossa oli kaikkien rotujen pentunäyttely. Hännänheiluttajien luonnetta ja ulkonäköä arvioitiin sisällä jäähallissa sekä ulkojääkiekkokaukalossa. – Koira on oma kasvattini, Seppänen totesi tyytyväisenä. Siiri ajaa puutavara-autoa isänsä Sakun kuljetusyrityksessä, joten metsän siimeksessä tulee liikuttua jo työnkin puolesta. 16 Keskiviikko 30. oli tuhatkunta. Sukunsa puolesta se on riistaverinen, Simpanen kertoo. – Suomen mittakaavassa tämä on ihan hyvää keskikokoa oleva näyttely. Järjestämme muun muassa haukku-, ajoja jäljestyskokeita. – Unkarinvizsloja on Suomessa vain tuhatkunta, joten se on täällä aika harvinainen rotu. Kerhon toiminnan Hyvärinen ja Vuotoniemi kertovat olevan varsin aktiivista. huhtikuuta 2025 Urheilu Hau hau siellä ja hau hau täällä Kiuruveden kennelkerhon järjestämiin ryhmäja pentunäyttelyihin osallistui yhteensä yli 600 koiraa. Ilman heitä tällaisen tapahtuman järjestäminen olisi ollut mahdotonta. Viime viikonloppuna Aamulypsy Areenalla järjestettyyn kaksipäiväiseen tapahtumaan oli ilmoitettu yhteensä yli 600 koiraa. – Osallistujia on ympäri Suomea, niin etelästä kuin pohjoisesta. – Koira on ensimmäinen oma koirani ja se sai erinomaiset arvostelut, nuori nainen toteaakin iloisin ilmein. Lähiaikojen suunnitelmissa Simpasella on tarkoitus hankkia metsästyskortti, kunhan työkiireiltään ehtii. Iloisia ilmeitä Yksi koiranäyttelyyn osallistuneista oli pielavetinen Siiri Simpanen, joka talutti tuomarien tarkkojen silmien eteen 10 kuukauden ikäisen lyhytkarvaisen unkarinvizslan. Todella suuri merkitys tapahtuman järjestämiselle on tietysti myös yhteistyökumppaneilla, Vuohtoniemi ja Hyvärinen kiittelevät. Edellisen kerran järjestimme näyttelyn toissa vuonna. Niinpä tapahtumaa järjestämään tarvittiin lähes 80 talkoolaista. Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on palvella koirien jalostusja kasvatustyötä. Toisaalta edellisellä kerralla koronarajoitukset olivat juuri päättyneet ja näyttelyinto oli päässyt purkautumaan, Hyvärinen arvelee. Kesällä tarkoitus on juhlistaa yhdistyksen 60-vuotispäivää yhdistysten jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kesken, Hyvärinen ja Vuohtoniemi listaavat. Ylikiiminkiläinen Hanne Seppänen oli tuonut paikalle kaksi itäsiperianlaikaa, joista nuorempi oli ilmoitettu näyttelyyn. Jäseniä yhdistyksessä on noin 200. Vastikään aloimme järjestää myös lintuhaukkuja. Vetovastuu näyttelystä lepäsi Vuohtoniemen harteilla. Nyt määrä on hieman pienempi, mihin osasyynä lienee maan taloustilanne. Näyttelytuloksia löytyy kennelliiton Showlinkin tulospalvelusta. Näyttelyissä arvioidaan koiran liikkuminen, rakenne, rodunomaisuus, turkki, käyttäytyminen ja yleisvaikutus.. Ulkokehässä olivat arvosteltavana paremmin kylmää sietävät koirarodut
Voimistelijat on saanut kaupungin osallistavan budjetoinnin hankkeesta tuhannen euron rahoituksen vapputapahtuman järjestämiseen. Jatkopeleissä ViLe voitti Nurmon Jymyn 2–1, mutta hävisi Kiikoisten Kirmalle 0–2, Someron Pallolle 0–2 ja Lempäälän Lempo-Volleylle 1–2. Hiihtäjillä oli viimeiset kilpailut Maastohiihtokausi 2024–2025 saatiin lopullisesti pakettiin Suomessa, kun kauden viimeiset kilpailut hiihdettiin Saariselällä 18.4. Vaskoolin hiihdon sekä 26.4.–27.4. Tänä vuonna myös nuorille on järjestetty tekemistä, sillä nuorisotalo on auki tapahtuman ajan. Lauantain ryhmänäyttelypäivänä näyttelykehiin tassuttelivat terrierit, pystykorvat ja alkukantaiset rodut, ajavat ja jäljestävät koirat sekä seisovat lintukoirat. kuishiihtäjistä Antero Autio ja Aito Pennanen osoittivat hyvää kevätkuntoa, molempien hiihtäessä sarjojensa voittoon Saariselällä sekä Inarissa. Tapahtumaan voi halutessaan pukeutua aiheeseen sopivasti. Näyttelyn järjesti Kiuruveden kennelkerho. Yksi lopputurnausjoukkueista oli Vieremän Lentopallo-92, jonka riveissä pelasivat Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatit Eveliina Väänänen, Salla Ryytty ja Emilia Jauhiainen. Simpasella oli syytä iloon, sillä tuomari oli todennut koiran erinomaiseksi. Häntä kehuttiin hyvistä vuorovaikutustaidoista. nen peli on lauantaina vieraissa Mansfieldia vastaan. Tapahtuman yhteydessä toimii kahvio. Silloin se houkutteli liki 300 kävijää. Niskanen oli hetken aikaa vähäisellä peliajalla helmikuisen rattijuopumuksensa vuoksi, mutta on viime aikoina saanut jälleen vastuuta ja onnistumisia. Myös nuoret on huomioitu ohjelmassa. Mukana oli yhteensä 12 joukkuetta, jotka olivat selvittäneet tiensä kauden huipennukseen 119 seuran joukosta. Lisäksi Niskanen palkittiin ottelun parhaana pelaajana. Kenties tästä innostuneena hän pelasi myös hyvin kotiottelussa Huddersfieldia vastaan, jonka Exeter voitti 3–1. Samalla toiveena on kannustaa lapsia liikkumaan ja liikuntaharrastusten pariin. Tänä vuonna tapahtumaan on tavoitteena saada ainakin sata kävijää. Joukkue jatkaa samaisella sarjatasolla myös kaudella 2025– 2026 ja Ilmari Niskasellakin on sopimus kyseisestä kaudesta Exeterin kanssa. Ensin mainittua vastaan tuli voitto erin 2–0, mutta jälkimmäistä vastaan tappio 0–2. – Toivomme nyt hyviä säitä ja paljon porukkaa tapahtumaan. Samalla pidettiin retkeilykauden avajaisia. toukokuuta iltapäivällä kello 14–16. Koko perheen vapputapahtuma järjestetään Kiuruveden liikuntahallin ympäristössä vappupäivänä 1. Rata C 2,5 km: 1) Team Tikka 44.17, 2) Kirsin Team 1.05.18, 3) Pihla Virolainen 1.17.11. Koirien kuvauspisteellä Siiri Simpanen asetteli unkarinvizslansa tarkasti oikeaan näyttelyasentoon. Vappu on kuitenkin aika odotettu juhla lasten keskuudessa, kertoo Kiuruveden Voimistelijoiden puheenjohtaja Sara Mykkänen tapahtuman synnystä. – Liikuntainto alkaa lapsuudesta. Toivottavasti meidän toimintamme tulee tapahtuman kautta tutuksi. Kiuruveden Urheilijoiden aiSuunnistuskausi alkoi Tuomijoella Suunnistuskausi polkaistiin käyntiin Tuomijoen kuntorasteilla lauantaina 26.4. Autio voitti miesten yleisen sarjan 15 kilometriä perinteisellä hiihtotavalla ja Aito Pennanen oli ykkönen 70-vuotiaiden miesten sarjassa kolmen kilometrin vapaan kilpailussa sekä kahden kilometrin vapaan kilpailussa.. ViLe kohtasi alkulohkossa Vesilahden Visan ja Salon Viestin. Pukeutumisteemoina ovat hassunhauska ja värikäs. Exeterin tämän kauden viimeiKiuruvedellä järjestetään jälleen koko perheen vapputapahtuma. poutaisessa, mutta koleassa säässä reilun 30 suunnistajan voimin. Inarin kultapullohiihtojen merkeissä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. ViLe sijoittui turnauksessa kahdeksanneksi. Niskanen oli yllättynyt ja otettu saamastaan palkinnosta. 17 Keskiviikko 30. Hän sai ensinnäkin palkinnon seurajoukkueensa Exeter Cityn kannattajilta ennen kauden viimeistä kotiottelua. Rata D 1,7 km: 1) Anni Kemiläinen 34.10, 2) Arttu ja Eero 42.36, 3) Bonita Bergqvist 55.14. – Viime vuonna kävijämäärä yllätti totaalisesti, Mykkänen sanoo. Ohessa tulokset: Rata B 3,7 km: 1) Iiro Säisä 26.25, 2) Arttu Ritvanen 32.20, 3) Ossi Hyttinen 34.07, 4) Veera Säisä 35.19, 5) Ari Säisä 36.43, 6) Kari Saastamoinen 41.00, 7) Risto-Pekka Räty 44.32, 8) Asko Tikka 46.51, 9) Mari Tikka 48.43, 10) Jani Ylitalo 48.50, 11) Paavo Savirinne 51.31, 12) Juha Remes 53.01, 13) Tarja Viertorinne 55.07, 14) Anne Väisänen 55.08, 15) Reino Seilonen 1.04.33, 16) Risto Ritvanen 1.11.29, 17) Herkko Kumpulainen 1.12.46, 18) Arja Niskanen 1.19.30, 19) Anna Ritvanen 1.26.45, 20) Aatto Rivanen 1.26.47. Näyttelytoimikunnan puheenjohtaja Tuija Vuohtoniemi ja yhdistyksen puheenjohtaja Jari Hyvärinen halusivat jakaa kiitokset kaikille talkoolaisille ja yhteistyökumppaneille. Vappupäivän tapahtumassa on luvassa hauskaa koko perheelle HANNA SOINI Ohjelmassa on monenlaista liikunnallista ja muuta mukavaa tekemistä. Kiuruveden Voimistelijat järjesti koko perheen vapputapahtuman ensimmäistä kertaa viime vuonna. Maali oli hänelle tämän kauden toinen. B-tytöt olivat SM-kahdeksansia Viime viikonloppuna pelattiin Salossa lentopallon B-tyttöjen SM-lopputurnaus. Niskanen muun muassa teki 1–1 -tasoituksen. Exeter City on 24 joukkueen Ykkösliigassa sijalla 15 ennen viimeisen kierroksen pelejä. Niskanen on antanut auliisti nimikirjoituksia ja jutellut eri-ikäisten fanien, etenkin nuorten kanssa. Lyhimmillään tämä aika on ollut 12 minuuttia ja pisimmillään 27 minuuttia. Tapahtuman järjestää Kiuruveden Voimistelijat yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiuruveden paikallisyhdistyksen kanssa. Luvassa on muun muassa talutusratsastusta, kasvomaalausta, pomppulinna, disko sekä puuhapisteitä, joissa voi esimerkiksi tasapainotella ja ajella polkutraktorilla, kunhan sää sallii. huhtikuuta 2025 Hau hau siellä ja hau hau täällä Niskaselle tuli onnistumisia Englannin jalkapallon kolmannella sarjatasolla Ykkösliigassa pelaavalla KiuPa-kasvatti Ilmari Niskasella oli onnistunut päivä viime lauantaina. Järjestävä seura Salon Viesti juhli kultaa, Nurmon Jymy hopeaa ja Kiikoisten Kirma pronssia. – Meistä tuntui, että tällaiselle lasten ja nuorten tapahtumalle on tarvetta, sillä Kiuruvedellä ei ole lapsille hirveästi tekemistä vappuna. Palkinto annettiin siitä hyvästä, että Niskanen on kauden mittaan viettänyt Exeterin pelaajista eniten aikaa fanialueella
Lisäksi teemme paljon yhteistyötä hyökkäyksen linjan kanssa ja pyrimme löytämään hyvän keskiViljami Ojala kuvattuna Kuopion Steelersin harjoituksissa. Viljami Ojala sanoo nauttineensa kovasti uudesta työstään Steelersissä, vaikka se viekin paljon hänen aikaansa, kun keskushyökkääjien ohella on hoidettava videovalmennusta. Aika sitten näyttää, että mihin kaikkeen tämä valmennusura minua vie. Suomen amerikkalaisen jalkapallon miesten pääsarjassa Vaahteraliigassa nähdään tänä vuonna kiuruvetislähtöistä osaamista, kun Viljami Ojala kuuluu Kuopion Steelersin valmentajistoon. Eniten hän sanoo pitävänsä Steelersissä siitä, että pääsee keskittymään kunnolla pelaajasekä pelipaikkakohtaiseen valmentamiseen. huhtikuuta 2025 Urheilu Valmentajana Vaahteraliigassa Kiuruvedeltä kotoisin olevan Viljami Ojalan vastuulla ovat Kuopion Steelersin keskushyökkääjät. NFL eli National Football League on Yhdysvalloissa toimiva amerikkalaisen jalkapallon arvostetuin ja kovatasoisin ammattilaisliiga. – Koskaan ei pidä sanoa mitään varmaksi, mutta pidän kuitenkin todennäköisenä sitä, että oma pelaajaurani on nyt ohi. Viime kaudella eli 2024 Steelers nappasi pronssia ja tälläkin kaudella seura lähtee tavoittelemaan kirkkaimpia sijoituksia. – Ennen kaikkea valmennan juoksupeliä, mutta myös pelaajien fyysisten ominaisuuksien ja peliälyn kehittäminen on vastuullani. Monia vuosia alemmilla sarjatasoilla pelaajana ja valmentajana toiminutta Ojalaa kysyttiin tehtävään viime syksynä. – Lisäksi vaihtoehtona oli jatkaa Ruutu+:n Vaahteraliiga-lähetyksissä asiantuntijakommentaattorina ja siitä hommasta olen tykännyt todella paljon. Ojala tekee myös niin sanottua scouttausta Steelersin vastustajista. Myös Kajaanin, Iisalmen ja Kuopion viime vuosien yhteisjoukkueen Flying Fishcocksin jatko divaritasolla on avoinna. Se toinen minulla on sähkötukkurin edustajana toimiminen. On hienoa, että ihmisille on tullut tällainen harrastusmahdollisuus. Nyt sitten olen siitä onnellisessa asemassa, että pääsen keskittymään nimenomaan siihen, sanoo Ojala, jolla on myös pelaajana kokemusta hyökkäyksen johtamisesta. Heillä on todella kilpailukykyinen joukkue ja toki liigatasolla valmentaminen ja siellä tiettyihin osa-alueisiin keskittyminen houkutti. Lisäksi hän tekee videovalmennusta. Steelersillä on palkattuja valmentajia ja pelaajia, ja touhu on hyvin organisoitua ja aikataulutettua. – Minua kysyttiin myös erääseen divarijoukkueeseen päävalmentajaksi, mutta koin, ettei minulla ole tällä hetkellä siihen riittävästi poltetta. – Pelaajamateriaalia Ylä-Savon alueella kyllä olisi, mutta valmentajista ja muista taustahenkilöistä on puutetta. Lisäksi suomalainen Olaus Alinen, joka pelaa tällä hetkellä USA:n Alabamassa yliopisto-sarjaa, on hyvin lähellä päästä ensimmäiseksi suomalaiseksi NFL-pelaajaksi. Kuopion Steelers on yksi viime vuosien menestyneimmistä amerikkalaisen jalkapallon joukkueista Suomessa. Divarissa tilanne oli vähän toisenlainen: siellä kamppaillaan enemmänkin sen kanssa, että saadaan riittävä määrä pelaajia ja valmentajia joukkueeseen, Ojala sanoo. – Kyllähän tämä on oikeastaan toinen päivätyö. – Kun olen toiminut päävalmentajana, on valmentaminen ollut paljon yleistasoisempaa. Lopulta kuitenkin Steelersin tarjous vei voiton. – Sitä olen kuitenkin seurannut ilolla, että Kiuruvedelle on perustettu rugbyseura, sillä rugbyhan muistuttaa melko paljon jenkkifutista. 18 Keskiviikko 30. Seurassa on pelannut muutamia kiuruvetisiä. Liigajoukkueella on myös harjoituksia useamman kerran viikossa ja tähän päälle tulevat vielä pelit. Olen kuitenkin tahkonnut divareissa aika paljon. – Suurin ero on ammattimaisuudessa. Kiertelen ympäri Suomea ja välillä olen kotona etätöissä. Rugbyseuralle peukkua Kiuruvedellä amerikkalaisen jalkapallon lippua liehutti pitkään Milky City Farmers. Tästä yhtenä osoituksena on muun muassa se, että Vaahteraliigasta on noussut pelaajia European League of Footballiin, joka on amerikkalaisen jalkapallon Euroopassa pelattava ammattilaissarja. Tässä on hyvin mielenkiintoinen projekti ja uusi haaste edessä minulle, 28-vuotias Ojala sanoo. – Lisäksi meidän oman joukkueen jokainen peli ja harjoitus videoidaan ja pelaajat saavat säännöllisesti palautetta, jotta he voisivat koko ajan kehittyä paremmiksi. Jokaisen pitää jatkuvasti näyttää, että ansaitsee paikkansa pelaavassa kokoonpanossa. Vaatimustaso on korkea ja liigatasolla etenkin tempo ja intensiteetti ovat divaria edellä. Olen kuitenkin ihan hyvin saaGERLY MATIHALDI nut soviteltua kaiken kalenteriini, vaikka toki siinä oma järjestelynsä on ollut, sanoo Iisalmessa nykyään asuva Ojala. Seura on voittanut Vaahteraliigan mestaruuden 2020, 2021 ja 2022 sekä hopeaa 2018 ja 2019. Steelersillä materiaalia puolestaan riittää ja onpa seuralla ulkomaalaisvahvistuksiakin amerikkalaisen jalkapallon mahtimaasta Yhdysvalloista, niin pelaajistossa kuin valmennuksessakin. Kaiken kaikkiaan liigajoukkueen arki eroaa Ojalan mukaan paljon alemmista sarjatasoista. AKU LAATIKAINEN näisen tasapainon. Koskaan ei pidä sanoa mitään varmaksi, mutta pidän kuitenkin todennäköisenä sitä, että oma pelaajaurani on nyt ohi. Viljami Ojala “. Kenties ja toivottavasti vielä jonain päivänä Farmers herää taas eloon, mutta näkisin, että se vaatisi paluumuuttajia, joilla on kokemusta lajista ja että he olisivat aktiivisesti innostamassa ihmisiä, Viljami Ojala pohtii. Toisaalta myös suomalaisten taso on hyvä, sillä maamme on lajin eurooppalaista kärkeä. Hän analysoi videoilta joukkueiden pelaamista, minkä jälkeen Steelers pystyy valmistautumaan peleihin paremmin, kun vastustajien pelitavat ja taktiikat sekä vahvuudet ja heikkoudet ovat etukäteen hyvin tiedossa. Niiltä ajoilta on jäänyt myös hyvin mieleen se, kuinka paljon aikaa hyökkäyksen koordinointi vaati. Mielenkiintoinen työ Viljami Ojalan vastuulla Steelersissä on keskushyökkääjien valmentaminen. – Ja paitsi vastustajien kanssa, myös seuran sisällä pelaajilla on kova keskinäinen kilpailutilanne. Nyt toiminta on kuitenkin hyytynyt. Vaahteraliigan kausi käynnistyy kesäkuussa ja se huipentuu syyskuussa pelattavaan loppuotteluun. Kiuru Rugby Clubin toiminta vaikuttaa vieläpä todella hyvin organisoidulta, Ojala kehuu
OMAT roskat kannattaisikin jokaisen itse kiikuttaa vaikka kierrätyspisteeseen, niin kaupungin ei tarvitsisi kuluttaa vähäisiä roposiaan niiden keräämiseen. Kenties pulloja keräämällä rikastunut kilauttaa jokusen lantin veroa myös valtion kaikuvaan kassaan. 19 Keskiviikko 30. (Kiuruvesi-lehti 30.4.1975) Jylängän savupirtti eli ja hengitti vielä 40 vuotta sitten.. Keräsin teini-ikäisenä ja kaksissa kymmenissä tölkkejä silloin tällöin pyörälenkillä, jos sattui tulemaan tiellä vastaan sekä joskus tapahtumissa, joissa niitä kertyikin säkkikaupalla. Vaan kyllä teiden varsille sitä roskaa nakkelevat kiitettävästi ihan aikuisetkin. seen. Syksyllä sitten uloslämpiävä rakennus oli valmis. Kummasti toimii tuo kierrättäminen Kiuruvedellä. Kun yksilö heittää roskan maahan, varmaan ajatuksena on se, että joku toinen kyllä ottaa vastuun ja siivoaa sen – tai ehkä sen kummempaa ajatusta ei roskaajan päässä lienekään. Voisiko tölkkien roskaksi nakkelemista pitääkin tässä taloustilanteessa hyväntekeväisyytenä tai työpaikkojen luomisena. – Ja hyvä tuoksu. Helppohan se olisi kääntää syyttävä sormi kaupunkiin, kun katsoo esimerkiksi Kiuruveden Lähteentien roskamerta, koska se vapauttaisi yksilön ja yhteisön vastuusta. Siitä levisi kuiva ja tasainen lämmin... Kerttu, joka kuului Multalan lapsijoukkoon, oli vajaan 10 vuoden ikäinen. Roskia voi viedä esimerkiksi siihen Rinki-ekopisteeseen, joka sijaitsee Lähteentien ja linja-autoaseman välissä. Savupirtissä oli vipinää, sillä Multalalla oli pieniä kotona olevia lapsia silloin seitsemän. – Savupirtissä asuttiin se kesä, jolloinka muutettiin, seuraava talvi ja kevät. Kesällä ruvettiin rakentamaan uutta rakennusta ja siihen käytettiin myös vanhan pirtin hirret. Jo se olikin suuri, kolme metriä kanttiinsa! Paistamisen tuoksut levisivät huonee50vuotta sitten ”Missään ei tullut niin hyvää leipää kuin kiviuunissa...” – Minkälaisessa uunissa paistetaan, se vasta maun leivälle antaa, jutteli Ohenmäen emäntä ja vakuutti, ettei savupirtin uunia voita mikään. Ehkä siinä on kuitenkin ollut kierrätysyritystä, jonkinlaista piittaamista yhteisestä katukuvasta ja ympäristöstä, mutta kaikki ei sitten olekaan mennyt suunnitelmien mukaan niin kuin elämässä yleensä ei mene. Ja puhasta siellä muutenkin oli. Aattona kiuas lämpiämään. Talo oli vauras ja savu tuprusi taivaalle uudenaikaisen uunin piisistä. NIIN oli kiva ajatella, koska silloin ei tarvinnut miettiä niitä vanhoja ihmisiä, joita yhä edelleen silloin tällöin näkee paljain käsin tonkimassa roskiksia siinä toivossa, että sieltä löytyisi edes yksi pantillinen tölkki. Erikoisesti on jäänyt Kertun mieleen joulu. Ohenmäen emäntä Kerttu Hyvärinen ei voi kehua korkealla iällään, mutta sen sijaan asumisestaan savupirtissä – yleensä nämä muistelot ovat luonteenomaisempia 100:n vuoden kahta puolta oleville ihmisille. Mutta itsenäisyys on aina ihana asia. Muistuu ihan oma nuoruus mieleen. KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka yrittää ymmärtää Kiuruveden kierrätyspisteen logiikkaa. Tuli roihusi pesässä ja savua tuli uunin sieraimista – se oli kuin elävä olento. – Muistan aina, että missään milloinkaan ei oo tullu hyvää leipääkään, kun siinä suuressa uunissa. MITÄ se siis kielii, että Kiuruvedellä kerätään ahkerasti tölkkejä. huhtikuuta 2025 Viikosta viikkoon Rahaa kuin roskaa ENSIMMÄISET kukat pilkistävät jo tienvarsilta jokakeväisten roskien joukosta. Roskaajasta tuleekin hallituksen apupoika, kunnon kansalainen. Eikä missään oo ollu niin lämmintä, kun sillon siellä. TÖLKEISTÄ ei kuulemma ole riesaa, sillä pantillisten tölkkien ja pullojen kerääjät ahertavat Kiuruvedellä. Murtomäestä kotoisin ollut Taavetti Multala osti firman tilan ja siirtyi perheineen asumaan silloisiin rakennuksiin. Roskaahan heitetään toki maahan pitkin vuotta, mutta näin keväällä se näkyy. Kun sitten saatiin oma huusholli, vapautui koko elämänmeno uusille urille. Laki oikein kiilsi mustaa puhtauttaan. Jylängän pirtti purettiin pois 1937. Savupirtissä tuoksui puhtaalle savulle. Hyvärisen emäntä kertoi, että hänellä oli vain mukavia muistoja savupirttikaudelta. Syöpäläiset eivät viihtyneet. Nyt se oli totista totta. Kerttu Hyvärisellä on valokuvakin savupirtistä, joka ehti olemaan hänen kotinaan vajaan vuoden. Tiettiin mitä milloinkin oli tulossa – leipää, lihaa, laatikoita. Koulukirjoissa oli puhuttu savupirttien jouluista ja lapset olivat kuvitelleet millainen se saattaisi olla. Taavetti Multalan kotona Murtomäessä oli eletty yhteistaloutta muun suvun kanssa. EIHÄN roskaaminen tietenkään valtion tai kaupungin tai kunnan vika ole. Oikeastihan tölkkien pois nakkelu ei kerro kansan varakkuudesta, vaan vain tiettyjen ihmisten varakkuudesta. Tosin sieltä ne roskat ilmeisesti kulkeutuvat ympäri ämpäri viereisiä katuja ja puistikoita. Jylängässä oli Enso-Gutzeitilla maatila, jonka päärakennuksen suuri pirtti lämpesi sisään vielä 40 vuotta sitten. Tölkkejä kerätessäni mietin positiivisesti, että kylläpä meillä on Suomessa erinomaisen varakas kansa, kun rahaa riittää pois heitettäväksi niin paljon, että meikäopiskelijakin voi sinä vuoden yhtenä parhaana iltana kerätä itselleen muutaman kymmenen euron saaliin. Se oli Kiuruveden viimeisiä sisäänlämpiäviä asumuksia. Noh, kohta kasvillisuus peittää ne taas alleen ja voimme alkaa markkinoida Suomen luontoa sekä Kiuruvettä Suomen luomupääkaupunkina. Rakennuksen muihin huoneisiin, kahteen kamariin ja kahteen keittiöön, oli jo silloin muurattu ulos vetävät hormit. Nuoriahan olisi myös helppo syyttää tuttuun tapaan
Sulkavanjärven rukoushuoSulkavanjärven rukoushuoneyhdistys ry:n kevätkokous neyhdistys ry:n kevätkokous su 4.5. Kannattaa kysyä myös ilmoitustilaa. klo 15.00 kirjaston Opintolukusalissa. kirkkoherranvirasto kirkkoherranvirasto suljettu vuosiloman vuoksi. mennessä. Su 11.5. Hänet tunnetaan erityisesti köyhien auttajana ja luonnon ystävänä. huhtikuuta 2025 2 Keskiviikko 15. menleinonen@evl.fi to 9.5. LEHTI OY Julkaisemme kesälehden kesäkuussa. klo 13 klo 13 Äitienpäiväseurat Ry:lÄitienpäiväseurat Ry:llä. Ota yhteyttä: toimitus@kiuruvesilehti.fi. ei ole diakoniapäivystystä. Ilm. Kiitos teille kaikille, jotka olette monin eri tavoin tukeneet ja muistaneet meitä. Kahvitarjoilu. klo 17.30 srk-talolla. maaliskuuta 2025 Pe 2.5. Onhan siinä Ville Rannan tyylillä piirretyt, ilmeikkäät hahmot, Vapahtajamme ja hänen ”kaverinsa”, 21.4.2025 edesmennyt paavi Franciscus, 1,5 miljardin katolilaisen kristityn hengellinen johtaja, joka siunattiin haudan lepoon viime lauantaina Pietarinkirkon aukiolla. Äitienpäivä Äitienpäivä klo 10 klo 10 Messu. Hän eli vaatimattomasti, puolusti huono-osaisia, pakolaisia, kaikkia vähemmistöjä, vieraili ahkerasti vankiloissa ja sairaaloissa ja varoitti ihmiskuntaa maailman rikkaiden aiheuttamasta ilmastokriisistä. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 6.5. 017 770 0421 HAUTAKIVET • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. AVIOLIITTOON VIHITTY AVIOLIITTOON VIHITTY Eetu Henrik Pennanen ja MeEetu Henrik Pennanen ja Meri-Tuulia Seessalmi ri-Tuulia Seessalmi KASTETTU KASTETTU Martta Hilma Lyydia PennaMartta Hilma Lyydia Pennanen nen Hengelliset KUOLLEET SEURAKUNNAT p. Su 4.5. Sallalle 0400 988 713 / salla. Su 4.5. Valtava väenpaljous seurasi tapahtumaa ulkopuolella. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4-5 vuotiaat ti 6.5. Klo 18 Klo 18 Vappuaaton seurat HyVappuaaton seurat Hyvölänniemessä (Liisa Lappavölänniemessä (Liisa Lappalainen, Miikka Huuskonen). Klo 15 Klo 15 Naisten raamattupiiri, Naisten raamattupiiri, takkahuone, perjantaisin Rintakkahuone, perjantaisin Rinnekodilla. klo 9.30 ja 3-vuotiaat keskiviikkona. klo 17.30 PäiväkerhoPäiväkerhojen ja aamuperhekerhon kejen ja aamuperhekerhon kevätjuhla kirkossa vätjuhla kirkossa KUOLLUT KUOLLUT Tatu Johannes Tapaninen 83 Tatu Johannes Tapaninen 83 v.v. Tässä siitä pieni maistiainen: Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Konklaavi, joka koostui 115 kardinaalista oli kokoontunut lukittujen ovien taakse Sixtuksen kappeliin. Ke 7.5. Pe 2.5. Sinua lohduttomasti kaivaten Virpi Petra Krista ja Henri Henri ja Meri siskot ja veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Ukki, meillä on ikävä sinua Kiira ja Rasmus Rakkaamme on siunattu 26.4.2025. – Ja kun hän tapasi vaikkapa meidän luterilaisen kirkkomme edustajia, hän pyysi rukoilemaan puolestaan. lä. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Yhdessä Hänen kanssaan ja Hänen kädestään kiinni pitäen pääsemme Isän luo. Repliikin lausuu runneltu mies, jolla on naulojen jäljet käsissä ja jaloissa, haava kyljessä ja piikkikruunu otsalla. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. 7.5. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Ari Palmroth ja kuoro, ym. suljettu vuosiloman vuoksi. Uusi paavi oli valinnut nimensä Franciscus Assisilaisen, keskiajalla Italiassa eläneen munkin mukaan. ”Habemus papam”, meillä on paavi, julistettiin väkijoukolle Pietarinaukiolla. kutsun ja kiitosilmoituksen konttori@kiuruvesilehti.fi Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Hartaus Jeesuksen kaverit ”Huh huh, Isä! Oli niin raju meno tuolla alhaalla, että otin mukaan yhden kaverin… jos ei haittaa?” Tämä repliikki löytyy Helsingin Sanomissa julkaistusta pilapiirtäjä Ville Rannan kuvasta 22.4. Siitä voi löytää monia vastakohtaisuuksia ja eri merkityksiä. Ke 30.4. Kristus pitää kavereistaan huolen. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. 16.04.2025 Et ole ikiunessa, et ole poissa, olet tuhat tuulta puistikoissa, olet välke aallokossa, olet timantti hankien loistossa. To 8.5. Minua se puhuttelee siksi, että usko ylösnousseeseen Kristukseen ilmenee siinä hyvin yksinkertaisella tavalla. klo 13–15 Ke 30.4. 3-vuotiaat keskiviikkona. Hinta 20 € sis. 12.07.1962 k. Kuvassa on kaksi hahmoa pilvien yläpuolella nousemassa taivaan portille. Ti 6.5. paikka. Messu. klo 9–15.30 Ma 19.5. Se voi puhutella ihmisiä erilaisilla tavoilla. Et ole jättänyt meitä, et ole vaiti, olet lintujen laulu taivaalla, olet kuiskaus viljapellolla, olet henkäys rakkaittesi poskella. Hän taluttaa mukanaan paavillisessa asussa olevaa kaveriaan. Lämpimästi tervetuloa! Meille niin äärettömän rakas Tapio Henrik TIKKANEN s. klo 9.30. Sulkavanjärven su 4.5. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ke 30.4. Ti 6.5. Kahvitarjoilu. klo 17.30 To 8.5. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 16.30 Ke 7.5. lainen, Miikka Huuskonen). Häyrynen, Pesälä). klo 11 klo 11 Äitienpäivälounas Äitienpäivälounas srk-talolla. Kirkonkellot soivat. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri Rukouskokous 4.5. Mieleen tulee myös viime pyhän evankeliumi (Joh 20). Ma 5.5. klo 10 Su 4.5. ei ole diakoniapäivysTo 1.5. Sulkavanjärven kyläkirkolla. 017 770 0421 p. kyydit, lounas ja kahvi. Ville Rannan piirtämä kuva Jeesuksesta ja paavista on paitsi sympaattinen, myös hyvin moniulotteinen. Ilm. DIAKONIA DIAKONIA To 1.5. klo 17.30 srk-talolla. klo 12. Ma 19.5. nekodilla. Vuonna 2013 seurasin uskonnonopettajan mielenkiinnolla hänen valintaansa paaviksi. klo 10 Messu. klo 9–15.30 SeuraSeurakuntaretki Kärsämäelle, jossa kuntaretki Kärsämäelle, jossa tutustumme paanukirkkoon tutustumme paanukirkkoon ja käymme kierrätyskeskus ja käymme kierrätyskeskus Feniksissä. klo 9.30 ja 4-5 vuotiaat ti 6.5. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta YLIOPPILAS Varaa lakkiaispaketti 75 € Sis. klo 12. (Kivelä, Häyrynen, Pesälä). Myös paavi Franciscus tunnetaan samoista asioista. Kertyvät muistamiset lahjoitamme KYS:n syöpäpolille. Kuva on tosi sympaattinen. Jo toisena kokouspäivänä tuprahti piipusta valkoinen savu uuden paavin valinnan merkiksi. Sitten kerrottiin uuden paavin nimi: Franciscus. Sulkavanjärven hautausmaan Sulkavanjärven hautausmaan siivoustalkoot la 3.5. klo 16.30 Varttikirkko. srk-talolla. (Kivelä, Messu. Su 11.5. kyläkirkolla. Varttikirkko. siivoustalkoot la 3.5. Pian hän tuli tervehtimään ihmisiä ja antoi heille perinteisen ”Urbi et orbi” -siunauksen (Rooman kaupungille ja koko maanpiirille). Tapio Henrik Tikkanen 62 v. Sallalle 0400 988 713 / salla. tystä. 20 Keskiviikko 30. Hinta 20 € sis. Voit laittaa toimitukseen vinkin kesätapahtumasta, joka on Kiuruvedellä ja julkaisemme tapahtumasta jutun kesälehdessä. Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” ARJA PENTIKÄINEN Hengelliset Kiuruveden kesä ILMESTYY 4.6. leinonen@evl.fi to 9.5. Toimitus valitsee tapahtumista ne, jotka pääsevät lehteen. Srk-kerho, iso sali. klo 15.00 ja 18.5. nessä. Tapio Henrik Tikkanen 62 v. kyydit, lounas ja kahvi. Feniksissä. klo 13–15 EnnakEnnakkoon tilattujen vappuherkkukoon tilattujen vappuherkkujen nouto srk-talon aulasta jen nouto srk-talon aulasta MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset ke Kirkkokuoron harjoitukset ke 7.5. klo 9.30. Ke 30.4
Puistojumpat ovat kevyitä, kaikille soveltuvia maksuttomia jumppia. Kiuruveden Kaupunginhallitus KIRJASTON VAPUN AUKIOLO ke 30.4. klo 9–14. Se televisioidaan Eveo-kanavalle. Ääniä annettiin laulajille kaikkineen 20 000. suljettu, omatoimi 7-21 TUKIHAKUKAHVIT MAATALOUSTOIMISTOLLA Paikka: Kiuruveden kaupungintalo, kahvilan viereinen kabinetti. Ajankohta: torstaina 8.5. Varalla: Saarinen Leena, Hannonen-Haapaniemi Anne-Marie. Myös SenioriMestarit saavat oman televisiolähetyksensä, finaali nähdään ensimmäistä kertaa suorana televisiolähetyksenä. Laulukilpailut etenevät semifinaalivaiheeseen, ja jatkoon menijät ovat nyt selvillä. huhtikuuta 2025 Kiuruveden Iskelmäviikon IskelmäMestaritja SenioriMestarit-semifinalistit on valittu. IskelmäMestarit ja Seniori Mestarit semifinaalissa TOIMITUS Lumoava KORUT -20% Voimassa 11.5.2025 asti myymälä ja verkkokauppa Petterintie 8 74200 Vieremä info@kellopuoti.fi Ma-Pe 10-17 La 10-14 017 820 3640 Ilahduta äitiä! niä saanut sai 359 ääntä. Ilmoittautuminen kahveille ma 5.5. Tervetuloa ulkoilutoiminnan yhteiseen kahvihetkeen ma 12.5. klo 14 seurakuntatalon monitoimisaliin. SenioriMestaritsemifinaali, Iskelmäviikolla 15.7.2025 Kiuruveden kulttuuritalo, SenioriMestarit -finaalinkarsinta, IskelmäAreena 16.7.2025, SenioriMestarit-finaali, IskelmäAreena 17.7.2025. IskelmäMestarit, miehet 2025, yleisöäänillä jatkoon menevät: Havantola Pekka, Lehtonen Jony, Mannila Samuli, Oikarinen Miska, Tarvainen Petteri. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Nousiainen-Marjoniemi odottaa innolla toukokuussa käytävää IskelmäMestarit -semifinaalia. SenioriMestarit, miehet 2025, yleisöäänillä jatkoon menevät: Grönthal Kari, Kärkkäinen Olavi, Mikkonen Timo, Mustonen Timo, Niemi Seppo, Partala Markku, Pelkonen Harri, Pentikäinen Ismo, Tuominen Jari, Vantila Juha. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. mennessä erityisliikunnanohjaajalle p. IskelmäMestarit-finaali IskelmäAreena, Kiuruvesi 19.7.2025. – Iskelmämusiikilla on hieno tulevaisuus! hehkuttaa Nousiainen-Marjoniemi. IskelmäSeniorit-laulukilpailun voittajat Arja Ruha ja Heikki Rahko. Ääniä annettiin 6 729, eniten ääniä saanut sai 557 ääntä. Jatkoon tuomariston päätöksellä: Inkinen Samuli, Katajala Jukka, Rantanen Niko, Toivola Kimmo, Virtanen Mikko. VAPAAEHTOISTYÖ Haluaisitko tulla mukaan vapaaehtoisporukkaan järjestämään palvelutaloihin ulkoilutoimintaa. Jumpat on maanantaisin klo 14-14.30 Kaukon kuntopuistossa ja torstaisin klo 14-14.30 yläkoulun pihalla. Ääniä annettiin 2459, eniten ääniä saanut sai 234 ääntä. 040 5925695 tai sonja.karkkainen@ kiuruvesi.fi.. Ääniä annettiin 5 655, eniten ääIskelmäMestarit-laulukilpailun viime vuoden voittajat Johanna Tuominen ja Joonas Berg. Kokoontumisessa sovitaan kesälle palvelutalojen ulkoilutusvastuut, jotta pystymme järjestämään toimintaa mahdollisimman monessa paikassa. Tuomariston päätöksellä: Huhtala Hans-Veli, Kattilakoski Hannu, Korhonen Esko, Lehtonen Aki, Pelkonen Mikko, Rautiainen Juhani, Räisänen Pekka, Viirtala Jouni, Vuori Tapani, Öström Svante. SenioriMestarit, naiset 2025, yleisöäänillä jatkoon menevät: Huila Teija, Karila Katja, Koivikko Sari, Koponen Tarja, Laine Tuija, Ohra-aho Birgit, Rouhila Paula, Saal Marita, Saaristo Jaana, Uusitalo Helli. Varalla: Ossi Tero, Eteläranta Kristijan. Nousiainen-Marjoniemi kiittää kaikkia laulukilpailuihin osallistujia, joita tänä vuonna oli erityisen paljon. 21 Keskiviikko 30. IskelmäMestarit -semifinaali on Hotelli Korpilammella Espoossa 10.5.2025, IskelmäMestarit-finaalinkarsinta IskelmäAreena, Kiuruvesi 18.7.2025. Iskelmäviikon laulukilpailun tuottaja Maiju Nousiainen-Marjoniemi kommentoi laulukilpailun nostaneen tasoaan ja suosiotaan edeltävästä vuodesta. Esikarsintavaiheeseen videonsa lähetti yhteensä yli 600 laulajaa. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen. Tuomariston päätöksellä: Felin Katja, Halonen Sanna, Kovero Mervi, Lamminaho Heini ja Pajarinen Saara. UIMAHALLI Alkukesän puistojumpat järjestetään 5.5–16.6. Varalla: Hukkanen Markku, Kokkonen Heikki. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. Tuomariston päätöksellä jatkoon: Haapaniemi Tarja, Järvenpää Leila, Kopola Sari, Linnajärvi Sisko, Nevala Marjo, Roitto Kirsi, Suokko Maria, Taskinen Leena, Uimonen Merja, Viinamäki Sirpa. IskelmäMestarit, naiset 2025, yleisöäänten perusteella jatkoon menevät: Haapakorva Jenni, Hintsanen Pauliina, Juvonen Heidi, Sormunen Pauliina Toivanen-Perko Johanna. Varalla ovat Määttä Nina ja Liimatainen Riina. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. 10-16, omatoimi 8-21 to 1.5. Ääniä annettiin 2 118, eniten ääniä saanut sai 131 ääntä. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KUULUTUS KIURUVEDEN KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOKSET Kiuruveden kaupunginhallitus on kokouksessaan 14.04.2025 112 § asia numero KIURU/84/10.02.03.00/2024 hyväksyt keskustaajaman asemakaavamuutokset kortteleissa 35, 36, 263, 77, 78, 84, 235, 236 sekä näihin liittyvillä liikenne-, katu- ja virkistysalueilla.Kaava-aineistot ovat nähtävillä Kiuruveden kaupungintalolla teknisessä palvelukeskuksessa ja kaupungin internetsivuilla (Palvelut > Asuminen, rakentaminen ja maankäyttö > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat > Kiuruveden keskustaajaman asemakaavamuutokset). Pidetään rento kyselytuokio kevään tukihausta kahvikupin ja pullan äärellä
karaoke, käsityöt, pelit ym. 040 182 4433. Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella taajamassa arkisin klo 9-12. Matkan hinta 25€/ henkilö. Ruokailu, kahvit ja ohjelmaa Suojalassa. 040 7530 370. Karaoketanssit la 10.5. Lottaperinneyhdistys ja Rintamaveteraanien Kiuruveden osasto järjestävät MAAKUNTARETKEN PIELAVEDELLE ma 12.5.2025. Lähtö klo 9.30 Kiuruveden linja-autoasemalta ja paluu klo 15.30. Ilmoittautuminen 4.5.2025 mennessä: Terttu puh. klo 13.30 kirjaston monitoimisalissa. Kiuruveden Yrittäjät ry:n Hallitus Kiuruveden Kokoomus ry:n KOKOUKSIA KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Kaatumisen ehkäisy -yleisöluento 5.5. Heikki Lång p. RIVI-ILMOITUKSET • • • • • • MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. 050 381 8583 tai Kaija puh. 0400 745 961. klo 19-22 Puistonkulmalla. Koulujen ruokalista vk 19: ma: tomaattista pastakastiketta, cappeli-pastaa, kurkkua, ananasta, kiinankaalia, ti: uunimakkaraa, perunasosetta, kurkkua, tomaattia, jäävuorisalaattia, ke: tonnikalakiusausta, parsakaalia, kurkkua, porkkanaraastetta, to: pyörykkäkimara, sinappi-kermaviilikastiketta, perunaa, tomaattia, paprikaa, jäävuorisalaattia, pe: broileri-pastavuokaa, kurkkua, persikkaa, kiinankaalia (muutokset mahdollisia). Voit tulla ilman ajanvarausta. Tervetuloa! I ltalypsyn kahvila auki tänään keskiviikkona klo 1015. Ruokalista Facebookissa. Digipalvelu kulkee näppärästi mukanasi kaikkialla ja on käytössäsi vuoden jokaisena päivänä. Päiväkuoron ja karaokeryhmien -konsertti 5.5. 22 Keskiviikko 30. Huoneja caravanmajoitusta läpi vuoden. Opastettu käynti Lepikon torpassa ja kukkalaitteen laskeminen sankariristille. Liput 5€, tervetuloa! Järj. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 § § Seuraa meitä somessa! Luupuveden ja Kämärän osakaskunnan vuosikokouksessa päätetty Osakkaille kalastusja metsästyslupa yht. maaliskuuta 2025 SEKALAISTA KUULUTUKSIA Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10 Puistonkulmalla. Minkin tapporaha 10 €/minkki. Lupia myy Risto Väisänen 0400 956 684, Jari Niskanen 050 5277 681, Ville Eskelinen 050 3752 089, Itärannantie 312. klo 12.00 kirjaston monitoimitilassa. 7.5. 0400 945 544. Mitat 35 ja 50 cm. Savonetti: Kaikille senioreille suunnattu digiohjaus Kiuruveden kirjastossa ke 7.5. Luupujärvissä verkkokielto heinäkuussa. Kiuruveden vasemmistoliiton kunnallisjärjestö. ELÄKELIITTO yhteislauluja ke 7.5. 20 €. klo 1113. Myynnissä munkkeja ja simaa. Paluumatkalla pysähdys Laukkalan kyläkirkolla. Pöytäkirja nähtävillä Risto Väisäsellä Kukkomäentie 48. Puh. Kiuruveden Eläkeläiset ry Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterin vuosikokous pe 9.5.2025 klo 16.00 Anna Marin tie 9. Perinteinen tervehdyskäynti vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden muistomerkillä 1.5.2025 klo 12.00. Ateriapalvelun ruokalista vk 19: ma: kalkkunakeittoa, banaani, puolukkavispipuuroa, ti: kirjolohikiusausta, lämpimiä porkkanaviipaleita, punajuuriviipaleet, sekamarjakiisseliä, ke: uunimakkaraa, ruskeaa kastiketta, perunasosetta, herne-maissilisäkettä, kurkkuinen salaatti, hedelmämoussea, to: palapaistia, perunaa, parsaja kukkakaalia, perunasalaatti kirkas, mansikkarahkaa, pe: broileri-pastavuokaa, ruusukaalia, rapea vinaigrette kaalisalaatti, appelsiini-mandariinikiisseliä, la: värikästä kalakeittoa, punajuurisalaattia, aprikoosivispipuuroa, su: porsaanleikettä, omena-sinappikastiketta, perunaa, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, perunasalaatti, suklaamoussea (muutokset MUISTILISTA Mykyrokkaa seuraavan kerran 8.5.2025. Kiuruveden kansalaisopisto Digitilaus sisältää kiuruvesilehti.fi uutisvirran, näköislehden ja muun digitaalisen sisällön. Ulkopuolisille metsästyslupa 50 €/kausi ja kalalupa 20 €/10 merkkiä. Saarisja Kiurujärvessä silmäkoko 55 mm. Rinnekodin keittolounas arkisin klo 11-12.30 välillä. klo 18.00 Kiurusalissa, tilaisuuksiin vapaa pääsy! järj. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi LEHTI OY Tilaa Kiuruvesi-lehden digipalvelu ja tiedät mistä puhutaan! Digipalvelu kesto 12 kk 75 € KYSY VAPAATA ILMOITUSTILAA! 044 7050 443. huhtikuuta 2025 4 Keskiviikko 15. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna
Varaa ilmoitustilasi 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 23 Keskiviikko 30. Myös määrämittaan. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. huhtikuuta 2025 PALVELUHAKEMISTO Ilmoita edullisesti palveluhakemistossa! Ilmoitukset alkaen 12,00 € + alv / kerta (sopimus min. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO TAKSIPALVELUT Anne Niskanen Anne Niskanen. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi APTEEKKI JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 3 kk). 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh
kohtainen avustaminen • kaikki siivoukset ja asioinnit p. liput 7/ 9. klo 21.00-04.00 Viikonloppuisin Pe-La klo 23.00-04.00 Toukokuun loppuun. • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desin?ointi LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 2,8% MYYDÄÄN TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 1.5. klo 11-13 TAI 13:30-15:30 Pöytävaraus: 010 340 7735 (voit saapua myös ilman varausta) 29,90€/hlö Lapset alle 12v50% Katso menu kokonaisuudessan. www.hotellipeltohovi.fi www.hotellipeltohovi.fi Vappubrunssi Juhana Haukkala Ke 30.4. 050 307 5439 HUVEJA To 1.5. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET • kylpyhuoneremontit • huoneistoremontit • sisäja ulkomaalaukset • vesikattoremontit • uudisrakentaminen • kourujen puhdistus ym. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 050 5511 592 • palvelusetelillä omaishoitajien vapaiden tuuraus sekä vammaisten henk. Yögrilli avaa ovensa liput.wallen.fi Vappuaattona 30.4. Kiuruveden seurakunta. www.lvisawo.. 24 Keskiviikko 30. huhtikuuta 2025 6 Keskiviikko 15. 0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET Valmistaudu kesään ostamalla budgettai premium-luokan kesärenkaat nyt edullisesti. maaliskuuta 2025 SEKALAISTA Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. liput 7/ 9. Vappuaaton Bileet TORILLA torstaina klo 9–11.30 Hiekkamaan perunaa Kalajoelta, porkkanaa ja siemenperunaa. huoltotyöt p. Kysy tarjous! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.. Juhana Haukkala Ke 30.4. alan työt. 050 323 0840 MUNKKEJA 6 € / 5 kpl Torintuvalla vappuaattona klo 10 alkaen. 050 5311 874 Myynti huolto TENHO KANERVA p. p