6-7 » Kiuruvedellä on paljon omaishoitajia 4-5 » Vanhusneuvoston johtoon Marja-Leena Kärkkäinen on valittu Kiuruveden vanhusneuvoston puheenjohtajaksi. VUOSIKERTA, NRO 35. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa JAANA SELANDER 18 » Useita mitalisijoja kiuruvetisille urheilijoille Niilo Kouvalainen saavutti nuorten SM-hopeaa ampumajuoksusta. Omaishoitajuus voi olla välillä henkisesti ja fyysisesti raskasta työtä, jossa jaksaminen voi olla kortilla. Yleisurheilussa viestijuoksijat ovat oivassa syyskunnossa.. Lisäksi esteja kouluratsastajat ovat menestyneet hyvin. Kiuruvedellä on 73 omaishoitajaa, jotka saavat omaishoidontukea. Kiuruvedellä kokoontuu omaishoitajien vertaisryhmä kerran kuukaudessa. 16 » Olemme rampoja ilman kirjallisuutta Johanna Laitinen tulee syyskuun lopussa kertomaan kustannustoimittajan työstä kirjastoon. 012138-2535 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 3.9.2025 72
Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. KUKAAN ei oikeasti välitä mistään muusta kuin mammonasta. Toivon ja rukoilen heräämistä realiteetteihin. Esillä on myös kuntapariyhteisöjä. Yhteistyöhön ajaa talous. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Riistää nyt omilta kansalaisilta kodit ja omaisuudet sekä terveyttä ylläpitävät elinympäristöt korvauksetta. On melko raskasta käydä töissä maksaakseen lainanlyhennystä ja kuluja talosta, jolla ei ole mitään arvoa, ja jossa ei voi enään asua jos meluvälkevatkaimet viereen tulevat, ja jota kukaan ei siksi järkirahalla myöskään osta. Tai miten menet vuokralle ja maksat yhtäaikaa vuokraa ja toisesta talosta lainaa. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Kiuruvesi on monessa edelleen hyvin vahva, muun muassa maataloudessa ja kulttuurissa. Kaikki elollinen jää mammonan jyräämäksi. Ja lienee niitä vielä paljon muitakin. Työllisyyttä puolestaan hoitaa Ylä-Savon työllisyysalue. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Sama koskee lomituspalveluja. Kansalaiset maaseudulla on hyljätty globaalin mammonakoneiston rattaiden rouskutettavaksi. Kotiensa vankeja melussa ja välkkeessä. Kansalaisopisto on osa vahvuuttamme. Kiuruvesi on identiteetiltään, kulttuuriltaan ja maataloudessaan vahva. Minä en ole miljonääri, olen vain tavallinen duunari peruspalkalla. Tuulivoiman epäoikeudenmukaisuutta ei ymmäretä POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Mutta valitettavan usein näissä yhteenliittymissä reuna-alueet kärsivät, identiteetti latistuu. Se on monelle henkireikä, eikä ihme, sillä Kiuruveden kansalaisopisto on kyennyt tarjoamaan monenlaista kurssia ja ohjelmaa matalalla kynnyksellä ja kustannuksilla. Paskanmarjat. Selvityksessä yhteinen alueopisto on nimetty Ylä-Savon Kuusikoksi. SUOMALAISET ovat joutuneet järkyttävän huijauksen kohteeksi, ja vieläpä omat tekevät tätä toisilleen mammonaa saavuttaakseen. Kansalaisopistoselvitystä on tehnyt Lapinlahden kansalaisopiston rehtori Marko Komulainen. Oli vallalla mentaliteetti ”ne jyrää meitin”. 24/7 kärsin tästä tilanteesta jonka te tuulivoiman edistäjät aiheutatte. Asukasmääräkin sen sanelee ja perustelee. On tietysti ymmärrettävää, että hallintovastuu annetaan mielellään isommalle kunnalle tai kaupungille pikkukunnasta, sillä money talks. Kaikesta huolimatta hoidan työni, vaikka se on henkisesti erittäin vaativa työ. Ilmastoakaan tämä touhu ei oikeasti pelasta, ja luontoa vielä vähemmän. 2 Keskiviikko 3. Mutta palataan Kiuruveden kansalaisopistoon. No, tänä päivänä ympäristöterveydenhuolto on Iisalmen harteilla, Kiuruvesi on mukana myös kuntien yhteisessä jätehuoltoyhtiössä sekä Ylä-Savon ammattiopistossa ja koulutuskuntayhtymässä. TUULIVOIMAILU ajaa kansalaisia umpikujiin, joista he eivät pääse pois. Miten ostat uuden talon rahatta. JA kun joku ei enään jaksa, niin leimataan vähä älyiseksi. Kiuruvesi-lehdelle tuli vieno pyyntö muutama viikko sitten, että asiasta ei vielä uutisoitaisi, sillä asia on kesken. On mietittävä uusia toimintatapoja, kun väki vähenee ja rahat loppuvat. Tuulivoimateollisuuden aiheuttamaa. Kotiseutuhenkeä riittää. Yhtymän muodostivat Kiuruvesi, Iisalmi, Vieremä ja Sonkajärvi. Kuntayhtymä purettiin, kun muodostettiin Pohjois-Savon hyvinvointialue. On niin helppoa keskittää vaikkapa nyt kansalaisopiston toimintaa yhä enenevässä määrin ”pääkallopaikalle”. SUSANNA KVICK 26.8.2025 Tuulivoima ajaa kansalaisia umpikujiin. Hyvä on, että asiaa selvitetään. Ymmärrettävää sinänsä. IHMISTÄ kun riittävän kauan rääkätään, niin ihminen ei vaan enään jaksa. Ei myydä itseämme ihan kepoisella hinnalla. Lähialueen asukkaita muka kuullaan ja jokainen mielipide on muka tärkeä. Inhimillisyys, välittäminen ja oikeudenmukaisuus ovat kuolleet. Palvelut Kiuruvedellä olivat liipasimella, mutta niinhän ne varmaan olisivat olleet ilman yhtymääkin. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen hehkutti tammikuun alussa 2024, että kuntien välinen yhteistyö on voimaa, ja näinhän se tietenkin on. Kiuruvesi oli pitkään mukana Ylä-Savon Sote -kuntayhtymässä, johon vuonna 2010 liityttiin yhden äänen enemmistöllä. Anteeksi nyt, kun en enään jaksa kirjoitella kauniita ja soveliaita tekstejä, enkä jaksa jutella nättejä lauseita. Kirjoituksia ei palauteta. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. syyskuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Ei myydä itseämme kepoisesti I isalmen Sanomat uutisoi (28.8.), että tekeillä on kansalaisopistoselvitys, jossa yhtenä mallina on yhdistää Kiuruveden, Vieremän, Lapinlahden, Pielavesi-Keiteleen ja Iisalmen kansalaisopistot. Näin naapurikunnan lehti kertoo. Ei enää rauhaa, ei unta, ei iloa, ei kauneutta, ei hiljaisuutta, ei hyvää elämää, tarjolla vain epätoivoa ja pahoinvointia, ahdinkoa ja surua. Niinkuin rääkkäämistä tulisi sietää ja jaksaa vuosikaudet. “ Puh. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. OLISIN itse täältä tuulivoimahankealuehyökkäysten keskeltä jo muuttanut pois, mutta kun ei tätä taloa voi kodin viereen suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden takia myydä millään järjellisellä summalla, että saisi omat lainansa maksettua pois. ADOBE MITEN on mahdollista, että maassamme vallalla olevaa tuulivoimahankkeiden edistämisen ja sijoittelun epäoikeudenmukaisuutta ei ymmärretä. Ylä-Savon Sotessa yhteiselo ei aina ollut ruusuilla tanssimista. Yhteistyöviritykset eivät ole uutta Kiuruvedellä. Toimintamallia joka tuhoaa maamme. Ja vielä on tukkuvesiyhtiö Ylä-Savon Vesi Oy ja maataloushallinnossakaan ei enää olla itsellisiä. Toivoa sopii, että pidämme omastamme kiinni. Todella röyhkeää ihmisarvon ja perusoikeuksien polkemista. Koko tuulivoimapolitiikka on ihan sairasta. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin
Ensimmäisenä iltana pidimme leirinuotion, jonka ympärillä esittelimme itsemme ja lauloimme lauluja. VIERASKYNÄ MIKKO PAANANEN Kirjoittaja on OP-Ylä-Savon toimitusjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö hakaristin käyttö kieltää Suomessa. Opas kertoi meille mm. Tuoreimpien arvioiden mukaan bruttokansantuotteemme (BKT) kasvaa ensi vuonna noin kahden prosentin verran. Isäntäperheeni kanssa kävimme mm. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Karjalan lennoston lipussa on hakaristi keskellä ja se pysyy. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Mikä tärkeintä, hanke tukee osaltaan omavaraisuutta ja maatilojen toimintaedellytyksiä. Minulle yksi leirin kohokohdista oli kuitenkin se, kun pääsimme pukemaan itävaltalaiset kansanpuvut päällemme. Salzburgissa puolestaan pääsimme kuuntelemaan urkukonserttia, ja tutustumaan oppaan johdolla kaupunkiin. Yritysasiakkaidemme hankemäärät ovat lisääntyneet selvästi vuoden edetessä. En halua ikinä unohtaa tätä matkaa tai niitä ihmisiä, joihin pääsin näiden kolmen viikon aikana tutustumaan. Voitaisiin korvaavaksi laittaa vaikka Riikka Purran Sakset. Eräänä päivänä kävimme myös Grottenbahnissa, joka on täynnä kääpiöpatsaita oleva lasten satumaailma. Grazissa vierailimme musiikin ja esittävän taiteen yliopistolla, ja Admontissa pääsimme näkemään Admontin kuuluisan luostarikirjaston. 3 Keskiviikko 3. KORKOJEN aleneminen on tukenut osaltaan pörssikursseja ja monet indeksit ovat olleet vuoden aikana nousujohteisia. Perheen talo oli 3-kerroksinen, ja sen kauniin pihan kruunasi pieni uima-allas. Kävimme myös muutaman kerran uimassa ja patikoimassa, ja eräänä iltana oli laulunkirjoitushaaste. Tämä puolestaan on heijastunut suoraan yleisimpiin rahoituksessa käytettäviin viitekorkoihin. Hakaristit on tarkoitus poistaa Ilmavoimien joukko-osastojen lipuista osana Ilmavoimien lippu-uudistusta, kertoo Karjalan lennoston uusi komentaja. Maija Rajakangas Jos tietää mitä hakaristi oikeasti tarkoittaa, niin ei. Se on yksi hienoimmista paikoista, joissa olen käynyt. Muutos on ollut rohkaiseva uutinen niin kotitalouksille, yrityksille kuin julkisille toimijoille. Myös investoinnit tuotannon laajentamiseen ovat selvästi lisääntymässä. Omat havaintoni ovat tältä osin täysin samansuuntaisia. Itse asiassa kyseessähän on erittäin vanha symboli, jota on käytetty monissa eri kulttuureissa ennenkuin natsit ottivat sen käyttöönsä. JOKAINEN rakennustyömaa koosta riippumatta osoittaa luottamusta huomiseen. Mozartista, ja näytti meille tämän syntymäkodin. Pisimmän matkan takaa leiriläisiä oli saapunut Kanadasta ja Indonesiasta. Minun lisäkseni perheessä majoittui myös toinen nuorisovaihdossa ollut tyttö. Leirillä majoituimme 3–5 hengen huoneissa. Suomen talouden kasvulle nähdään aikaisempaa parempia edellytyksiä. Käänne on merkittävä, koska olemme olleet vuosina 2023 ja 2024 taantumassa, eläneet supistuvan talouskasvun aikaa. Samanaikaisesti on tärkeä muistaa, että kansantalouden kokonaismuutokset eivät jakaudu tasaisesti. Nämä asut päällä sitten seilasimme pitkissä veneissä järven poikki ravintolalle, jossa meille tarjottiin ruokaa, ja opetettiin perinteisiä tansseja. Silloin oli vihdoin aika nousta koneeseen ja aloittaa matkani kohti Itävaltaa. Leirin viimeisenä iltana järjestettiin konsertti, jossa esitimme harjoittelemamme kuorolaulut sekä vapaa-ajalla työstämiämme kappaleita. Kun lähtöpäivän aamu sitten koitti, oli tunnelma väsynyt ja haikea. Jorma Rissanen OLIN odottanut heinäkuun 12. päivää innolla. Hakaristillä ole mitään tekemistä Saksan kanssa. Ilman Saksan aseapua täällä vedettäisiin salkoon sirppi ja vasara lippua ja se olisi punainen. Tarkka aikataulu ei ole tiedossa. Mika Juntunen Ei missään tapauksessa saa poistaa. Olemme tällä hetkellä turvallisesti tuon tason alapuolella, mikä on antanut keskuspankille mahdollisuuden ohjauskorkojen alentamiseen. EKP:N pitkän aikajänteen tavoitteena on, että vuotuinen inflaatio saa olla noin kaksi prosenttia. Leirikeskus oli keltainen 4-kerroksinen hostelli pienen kukkulan huipulla. Nuorisovaihtoni alkoi viikon mittaisella isäntäperhejaksolla ja loput ajasta vietin Lionsien järjestämällä kansainvälisellä “Sound of Music” -nuorisoleirillä. LEIRIN aikana meillä oli myös muutama päivämatka, pääsimme tutustumaan Graziin, Admontiin ja Salzburgiin. Konserttia katsomassa olivat lähes kaikkien leiriläisten isäntäperheet. Pääomat ohjautuvat tunnetusti parhaan tuotto-odotuksen omaaviin kohteisiin. Rinnalla on hyvä muistaa, että seutukuntamme edustaa vajaata prosenttia maamme väestöstä. Mikäli ennusteet toteutuvat, pääsemme kauan odotetulle kasvu-uralle. Kiitos LC Kiuruvesi, LC Kiuruvesi/Niva ja LC Kiuruvesi/Helmiina, että olitte mukana mahdollistamassa tätä matkaa. Jere Hakkarainen Voisihan tuon korvata jo jollain muulla symbolilla. Muut illat menivät jammaillessa, korttia pelatessa ja tanssiessa. syyskuuta 2025 Viriävää taloutta ja bongailua OLEMME saaneet kesän aikana ja syksyn lähestyessä rohkaisevia talousuutisia ensi vuoden osalta. Kyllähän tuo joutaisi mennä, turha historiallinen jäänne ja painolasti. Kun tuli viimein aika jättää hyvästit lentokentällä, lähes kaikki itkivät. Meillä on oman alansa terävimpään kärkeen lukeutuvia maatalousyrittäjiä, jotka hallitsevat oman tuotantosuuntansa yksityiskohdat ja talouden, numerot ovat hallinnassa! Yksi asia on yllättänyt kuluvan vuoden aikana: Maatilojen sukupolvenvaihdoksien määrä! Parin hyvin hiljaisen vuoden jälkeen spv-järjestelyjä toteutuu tänä vuonna runsaasti. YLÄ-SAVO on perinteisesti ollut vahva maidonja naudanlihantuotannon keskittymä: Noin kymmenen prosenttia valtakunnallisesta tuotannosta on lähtöisin alueemme tiloilta. Pyhäjärvelle johtavan tien varressa sijaitseva työmaa on bongauskohde itsessään, sen laajuus yllättää. Kun ensimmäinen viikko sitten tuli päätökseen, perheeni vei minut Aigen im Ennstalin kuntaan, jossa vietin leirikeskuksessa loput kaksi viikkoa nuorisovaihdostani. Esimerkiksi yleisin asuntolainoissa käytettävä viitekorko, 12 kuukauden euribor, on laskenut, kahden vuoden aikana neljästä prosentista kahteen prosenttiin. ajamassa kartinkia, tutustumassa Linzin elektroniseen moderniin museoon sekä ihailemassa Linzin kautaidefestivaalien esityksiä. Nostokurki on meillä Ylä-Savossa edelleen liian harvinainen ’lintulaji’. KANSANTALOUDEN näkymät heijastuvat myös Ylä-Savoon. Minun huonekaverini olivat kotoisin Irlannista, Romaniasta, Ranskasta ja Kroatiasta. Suomen Yrittäjien äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan yritysten näkymät ovat parantuneet kesän aikana myös Pohjois-Savossa ja loppuvuoden näkymät ovat positiivisia. Kokonaisuudessaan leirillä oli 30 nuorta 18 eri maasta. Pidin paikasta heti, sillä sen ympärillä oli maaseutua ja paljon isoja uskomattomia vuoria. Hän oli kotoisin Israelista, ja saapunut perheen luokse jo hieman minua aiemmin. Isäntäperheeseeni kuuluivat vanhemmat ja kolme lasta, he asuivat lähellä Linziä, Itävallan kolmanneksi suurinta kaupunkia. Konsertin jälkeen pidimme leirikeskuksella myös kunnon juhlat, joissa pääsimme tanssimaan ja laulamaan yhdessä viimeistä kertaa. Natsit ottivat hakaristin käyttöönsä ja antoivat sille synkän merkityksen ihmiskunnan historiassa. Alueellisia eroja on ollut aina ja erojen voidaan mieluummin ennakoida kasvavan kuin supistuvan tulevaisuudessa. Olin ainoa suomalainen, mutta erityisesti turkkilaisia, italialaisia ja ranskalaisia nuoria oli paljon. Yksi hienoimmista asioista, jonka pääsin kokemaan perheeni kanssa, oli kuitenkin Cats-musikaali. INKA TIKKANEN En halua ikinä unohtaa tätä matkaa, kiitos Lions-klubit Näköala Schlossbergin kukkulalla Grazissa, kuvassa kirjoittaja Inka Tikkanen.. Samalla on toki todettava, että geopolitiikan äkkinäiset käännökset ja suurvaltapolitiikan ennakoimattomuus ovat lisänneet markkinoiden epävakautta: Heilahtelut suuntaan ja toiseen ovat olleet rajuja
4 Keskiviikko 3. – Syksyn kiertueen tavoitteena on tavata mahdollisimman paljon JAANA SELANDER. syyskuuta 2025 Kiuruveden vanhusneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa maanantaina uudella kokoonpanolla Kyösti Pesonen valittiin kokoontumisessa vanhusneuvoston varapuheenjohtajaksi. Tuolloin lähettiläät tapasivat asukkaita toreilla, kirjastoissa ja terveysasemilla. Edustajat ovat nimenneet hyvinvointialueen neuvostoon kuntien vanhusneuHyvät neuvot tarpeen Riittävätkö palvelut. Keväällä järjestetty ensimmäinen kuntakierros pysähtyi niin ikään jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa. Marja-Leena Kärkkäisellä on huoli, riittävätkö hyvinvointipalvelut ikäihmisille. Kärkkäinen on valittu juuri Kiuruveden kaupungin vanhusneuvoston puheenjohtajaksi. syyskuuta 2025 KIURUVESI-LEHTI Ikäihmisten määrä kasvaa, löytyykö ikäihmisille välittäviä ja kantavia käsiä. Tapahtuman yhteistyökumppanina on Pohjois-Savon OmaSavo-palvelua esiteltiin keväällä Kiuruveden kirjastossa. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 3. OmaSavo-lähettiläät Hanna-Leena Sutinen ja Minna Korkmaz vierailevat syyskuun alusta alkaen jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa kertomassa asukkaille hyvinvointialueen digipalveluista. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Hyvinvointialueen OmaSavo-esittelyt jatkuvat syksyn aikana AKU LAATIKAINEN Pohjois-Savon hyvinvointialueen OmaSavo-kuntalaiskierros jatkuu syksyllä. Kiuruvedeltä Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikäihmisten neuvostossa on Kiuruveden Eläkeläisiä edustavan Kärkkäisen lisäksi Pirjo Niskanen, hän edustaa Eläkeliittoa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikäihmisten neuvostoon kuuluu 19 jäsentä. kylät. Hän kuuluu myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikäihmisten neuvostoon. kello 12–15 OmaSavo taskussa -tietoisku kaikille avoimessa Kyläntalo Korvikon virkistyspäivässä, osoitteessa Korpijoentie 770. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. JUHA KORPI LAKIASIAINTOIMISTO Louhenkatu 7, II kerros, 74100 Iisalmi, 0500-571 966 Luottamuksella kaikki lakiasianne. Kiuruvedellä järjestetään maanantaina 22.9
Jossain vaiheessa digipalvelut ovat ihmisille tuttuja, mutta siihen menee vielä 10 vuotta, näkee Kärkkäinen. syyskuuta 2025 vostot. Pohjois-Savossa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli heinäkuussa 12,4 prosenttia, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä viime vuotta korkeampi. – Jos ei hoitoon pääsee, alkaa odottaminen ja alamäki, ja mitä pidempään joutuu odottamaan, sitä huonommaksi kunto menee ja kuntoutus vie pidempää. Nuorilla hankalaa Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli Pohjois-Savossa heinäkuun lopussa 2 000, mikä on 360 enemmän kuin vuosi sitten. Vanhusneuvostoon kuuluvat Kärkkäisen ja Pesosen lisäksi Pekka Ahonen (ps), Anna-Liisa Härkönen (vas.), Sonja Kärkkäinen, Pirjo Niskanen, Anne Vuorikoski ja Aimo Väisänen (kok.), Marja-Leena Kärkkäinen kuuluu hyvinvointialueen ikäihmisten neuvostoon, joka edistää ikäihmisten asemaa ja toimintakykyä, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä edesauttaa yhteistyötä viranomaisten, ikäihmisten ja järjestöjen välillä. Koko Pohjois-Savon alueella oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 14 111 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 483 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten. Tärkeää olisi, että hoitoon pääsisi oikea-aikaisesti ja että osallistumismahdollisuudet olisivat kunnossa. Myös jälkihoito on tärkeää. Pohjois-Savon työttömistä miehiä on 58,1 prosenttia ja naisia 41,9 prosenttia. – Enää ei ole välttämättä samaa yhteisöllistä henkeä kuin minun lapsuudessani. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Pohjois-Savossa 5 300, mikä on 1 300 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Pohjois-Savossa prosentuaalisesti eniten Sisä-Savon alueella ja Kuopion seutukunnassa. Maailma on muuttunut Kärkkäistä huolettaa sekin, että väki vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa, ja samaan aikaan aika paljon asioita hoidetaan vapaaehtoistyön voimin. – Suuret ikäluokat alkavat olla siinä jamassa, että hyvät neuvot ovat tarpeen, sillä palvelusektori kapenee. VIIKON KYSYMYS Pitäisikö hakaristi kieltää Suomessa. Kärkkäinen muistuttaa, että suuret ikäluokat alkavat pian olla 80-vuotiaita ja ihmiset elävät entistä pidempään, entistä terveempinä. ADOBE STOCK Reilu kymmenes on Kiuruvedellä työtön. Kärkkäinen toimi työelämässä ollessaan kotihoidossa ja on sitä mieltä, että kotihoito on parasta ja kotiin pitäisi saada tukea. Pitkäaikaistyöttömistä alle 25-vuotiaita oli 400, mikä on 200 enemmän kuin edellisvuonna. Silti ikäihmisiä ei oteta huomioon yksilöinä, vaan mennään samalla sapluunalla. – Miten käynee. syyskuuta alkaen. Eniten työttömiä työnhakijoita suhteessa työvoimaan oli heinäkuussa Varkaudessa (15,8 prosenttia), Tuusniemellä (15,1) ja Rautavaaralla (14,6). Vuosi sitten samaan aikaan työttömiä työnhakijoita oli 317 eli 25 vähemmän kuin nyt. Esimerkiksi kuntoutumisesta ei huolehdita, eikä myöskään sairauksia hoideta, puhumattakaan ennaltaehkäisevästä työstä. Hyvinvointialue tiedottaa myös käynnistävänsä yhdessä Istekki Oy:n kanssa uuden digiasioinnin teknisen tukipalvelun 1. Nuorten ja toisen asteen suorittaneiden työttömyys kasvaa edelleen suhteellisesti eniten, joskin suurin työttömien työnhakijoiden ikäryhmä on 60–64-vuotiaat. Ikäihmiset eivät ole massaa, heillä on omat sairaudet, omat elinympäristöt, oma elämä. Tämä olisi kuitenkin tärkeää taloudenkin kannalta. Mutta heidän elämäntilanne on toisenlainen, ei heitä voi vaatia vanhempia hoitamaan, ovat tarpeeksi työllistettyjä muutenkin, eikä se ole enää tätä päivää, että lapset hoitavat. Vuoden takaiseen verrattuna miesten työttömyys kasvoi 10,3 ja naisten 13,8 prosenttia. Sisä-Savossa kasvua oli 15 prosenttia eli 74 henkilöä, Kuopiossa puolestaan 14 prosenttia eli 1 100 henkilöä. Maailma on muuttunut paljon ja meitä ihmisiä on vähemmän ja naapuriinkin tuntuu olevan pitkä matka. Vierailemme muun muassa Perheentaloissa ja jalkaudumme Pohjois-Savon Kylät ry:n virkistyspäiviin, Korkmaz ja Sutinen kertovat. Vuosi sitten vastaava lukema oli 18. Mutta kenen kohdalla omaishoito onnistuu, se on hyvä, mutta ylhäältäpäin ei omaishoitoa pitäisi vaatia. 08 764 990 Torstai 9.30–17.00 T oinen linssi ilmaiseksi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. 5 Keskiviikko 3. Oletetaan, että kaikilla on digilaitteet ja että osataan käydä netissä varaamassa lääkärija hoitaja-aikoja, mutta paljon on niitä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan oppineet käyttämään digipalveluja eikä niitä ole tarvinnut edes oppia. Ennen asuttiin lähempänä vanhempia. – Erityisesti toivomme tavoittavamme nuoria, perheitä ja erityistä tukea tarvitsevia. – Mutta siitä pitää antaa kiitosta, että kun pääsee hoitopolulle, sitten asiat hoituvat hyvin. Asiakas voi tehdä sähköisen vikailmoituksen teknisestä häiriöstä tai muusta ongelmatilanteesta OmaSavo-digiasioinnissa. Kärkkäinen toivoo myös, että ihmiset otettaisiin huomioon yksilöinä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Kärkkäinen kritisoi Varman toimitusjohtaja Risto Murron keskustelunavausta, että lasten tulisi ottaa enemmän vastuuta vanhempiensa hoidosta. Avoimien työpaikkojen määrästä Kiuruvedellä heinäkuussa 2025 ei ole tietoa saatavilla. Vanhusneuvosto kokoontui maanantaina uudessa kokoonpanossa. Digimaailma on yksi kompastuskivi. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kuntien työllisyyspalveluihin heinäkuun aikana 770, mikä on 360 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aivan liikaa luotetaan, että otetaan netissä yhteyttä. Valitettavaa on, että ei ole tarpeeksi hoitajia, eikä lääkäreitä. – Itsellänikin on nuoria, omia lapsia. AKU LAATIKAINEN Hyvinvointialueen OmaSavo-esittelyt jatkuvat syksyn aikana kuntalaisia ja kertoa, miten OmaSavon digitaaliset palvelut löytyvät ja mistä saa opastusta niiden käyttöön. Kuvituskuva. Koko maan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli heinäkuussa 12,5 prosenttia, ja Suomessa työttömyys kasvoi 10,8 prosenttia. Kiuruvedellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Savon keskitasoa, 11,1 prosenttia. Eniten huolestuttaa se, että ihan iäkkäimmät, joilla voisi olla vielä paljon annettavaa ja elämän edellytyksiä, heidän asiansa ja huolensa eivät tule hoidetuiksi. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Alhaisimmat työttömyysprosentit olivat Joroisissa (8,4), Keiteleellä (8,6) ja Vieremällä (8,6). KYLLÄ 44% EI 56% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Onko sopivaa kutsua maahanmuuttajia heikkolaatuisiksi. Jos kuntoutumisesta ei huolehdita, eikä sairauksia hoideta, paljon menetetään myös vapaaehtoistyössä, kun ei enää jakseta. Kärkkäisen viesti niin kunnan kuin Pohjois-Savon suunnalta on, että tänä päivänä ikäihmisille ei kuulu hirveän hyvää. sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikäihmisten neuvostossa on kaikkien kuntien eläkeläisjärjestöjen edustus. Jos asiakas jättää sähköpostiosoitteensa, Istekki on häneen yhteydessä kolmen työpäivän kuluessa ja auttaa ongelman ratkaisemisessa. Näistä lomautettuja oli 951, mikä on 103 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Lisäksi hyvinvointialue laajentaa asiakaspalautteen keräämistä tekstiviestikyselyiden avulla.. Työttömyys jatkoi edelleen nousuaan Kiuruvedellä oli työttömiä työnhakijoita tämän vuoden heinäkuun lopussa 342, joista lomautettuja oli 35. On huolestuttavaa, miten henkilöstö jaksaa laitoksissa ja kotihoidossa, mistä löytyvät nuoret jatkajat myös kotihoitoon. ELY-keskuksen tilastojen mukaan työttömien määrä on kasvanut vuoden takaisesta ja samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt. – Hyvinvointialueella tehdään toki paljon hyvää, kun vain kaikki toteutuisi
Ryhmässä käy ulkopuolisia vierailijoita, puhumassa on ollut muun muassa fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, ohjausta on saatu myös digiasioissa. Paikalla oli parikymmentä omaishoitajaa ja jokunen hoidettavakin. Ryhmässä myös hyvinvointialueen työntekijöillä on mahdollisuus tiedottaa ajankohtaista asioista ja omaishoitajilla kysellä hyvinvointialueen edustajilta ja omaishoitoyhdistyksen ihmisiltä. Mutta millä kriteereillä pääsee omaishoitajaksi ja saa omaishoidon tukea ja omaishoidon palveluita. – Jos Helmiinoiden palveluille on kysyntää, he aloittavat varmaan uudestaan, sanoo Kauppinen. Kauppinen tuntee omaishoitajat, hän käy säännöllisesti hoitajan ja hoidettavan luona heidän kodissaan seurantakäynneillä, vertaisryhmässä pääsee vapaammin juttelemaan. Omaishoitajatilanne elää koko ajan, kun hoidettavia poistuu. Kiuruveden omaishoitajien vertaisryhmästä vastaavat vuorotellen Pohjois-Savon hyvinvointialue Pohjois-Savon omaishoitajat ry ja Kiuruveden seurakunta. – Karkeasti sanottuna silloin, kun hoidettavalla on 2–3 päivittäistä toimintoa, joihin hän tarvitsee apua. Omaishoitajien määrän vähenemiseen ei ole yhtä selittävää syytä. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, ADOBE Kiuruveden omaishoitajien vertaisryhmä kokoontui seurakuntatalossa viime viikon keskiviikkona. 6 Keskiviikko 3. Ryhmän tarkoitus on välittää tietoa ja tarjota vertaistukea omaishoitajille. syyskuuta 2025 Omaishoitajuus on vaativaa ja sitovaa, se kysyy paljon rakkautta. Voi toki olla myös itsenäisiä muistisairaita, jotka tarvitsevat runsaasti valvontaa ja ohjausta, Kauppinen kiteyttää. Hoitajien määrä laskenut Kiuruvedellä oli viime vuoden alussa 90 omaishoitajaa. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Savon Uutiset Puheenaihe. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, tuesta ja lakisääteisestä vapaasta sekä omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitajilla on mahdollisuus saada vertaistukea omaishoitajien vertaisryhmästä. Välillä hoidettavat olivat LC Helmiinoiden kanssa toisessa huoneessa kokoontumisen ajan, mutta hoidettavia on ollut kuitenkin sen verran vähän, että Helmiinat eivät ole olleet enää mukana. Sellaisia ovat peseytyminen, ravitsemus ja hygienia wc-käynteineen, pukeutuminen, liikkuminen ja/tai lääkehoito. Omaistaan hoitavien vertaisryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. – Jokainen omaishoitaja saa kertoa mitä haluaa tai olla vain kuulolla, jatkaa Kauppinen. Kaikkiaan Kiuruvedellä ja sen ympäristökunnissa (Vieremä, Iisalmi, Sonkajärvi ja Rautavaara) on omaishoitajia 354, joista arvioimattomia on 17. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon päivittäisen sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Pohjois-Savon hyvinvointialueen omaishoidontuen asiakasohjaaja Reeta Kauppinen kertoo, että kokoontumisessa on ollut toistakymmentä omaishoitajaa. Omaishoitajuuteen saa tukea Kiuruvedellä on noin 70 omaishoitajaa. He hoitavat läheistään kotona ja voivat olla aika yksin omaisensa kanssa. Kauppinen näkee, että omaishoitajien vertaisryhmässä omaishoitajat pääsevät ennen muuta kokoontumaan ja vaihtamaan ajatuksiaan. Kiuruvedellä on 73 omaishoitajaa, joista neljällä on vielä arvioimaton asiakkuus. Omaishoito tarkoittaa ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla
Hoidettavat ovat yli 65-vuotiaita, vanhimmat hoidettavat ovat olleet lähellä 100 vuotta. Miksi päädytään omaishoitajaksi. Pääasiallinen huoli on, ettei hänelle itselleen tapahtuisi jotain. syyskuuta 2025 Arki sujuu kohtuudella, jos ei tule yllättäviä asioita, mutta yllätyksistäkin on selvitty. Mutta nyt on vain osattava nauttia pienistäkin hetkistä. Omaishoidossa on pohjoisella alueella noin 400 asiakasta, joista toistasataa on muistisairasta. On seurapalvelua, siivouspalvelua, lyhytaikaishoitoa. Muistisairaat yksi ryhmä Omaishoitajalta edellytetään, että hänen terveydentilansa on sellainen, että hoitaja voi vastata hoidettavan hoidontarpeeseen. Asiakasohjaaja voi omalla harkinnallaan myös myöntää enemmän vapaata hoitajalle, kun työ muuttuu sitovammaksi, esimerkiksi yövalvonta ja hoidon tarve lisääntyy. Sitä ei saa korostaa, vaan hyväksyä, että tämä on nyt meidän elämää. Nyt en enää uskalla jättää häntä yksin, koska hän voi tehdä mitä vain kotona yksikseen. Hoidettava on sitä mieltä, että milläs sitä sitten liikutaan, jos ei ole omaa autoa. u Rautavaaralla 19 asiakasta. Se edellyttää, että pikkuhiljaa osataan luopua määrätyistä asioista, eikä kaikkea tarvitse tehdä tip top, kuvaa omaishoitaja. Flygre käy ottamassa kotona vaikkapa verikokeen, ja tekee muistitestit, ettei tarvitse enää sen takia mennä terveyskeskukseen. – Kun toive on perheessä, että kotona hoidetaan, kaikki keinot käytetään. Omaishoitajien kokoontuminen on seurakuntatalossa joka kuukausi. Suurin ryhmä hoidettavissa ovat muistisairaat, yhä nuoremmilla on muistisairautta. Hoitaja ja hoidettava pääsevät kodin ulkopuolelle kyllä kävelemään lyhyttä matkaa. Terveys on hoidettavalla veitsenterällä. tietää, miten arjessa menee, muistisairas kun voi sanoa, että hyvin menee, vaikka ei menisikään, siksi on tärkeää kuulla omaista. – Jos hoidettava tekee jotain väärää, sanon jonkun ajan päästä, että tehdäänpäs tämä asia näin, kuvaa hoitaja. Hoidettava oli suhteellisen nuori, kun hän sairastui muistisairauteen. Välillä hoidettavani suhtautuu kielteisesti siihen, että häntä hoidetaan. Monet hoidettavat kun vielä lukevat Kiuruvesi-lehteä ja voivat tunnistaa jutusta itsensä. Hoidettavalla on muistisairauden lisäksi insuliinihoitoinen diabetes ja sepelvaltimotauti. Hoitaja saa tällä hetkellä palvelusetelin, jolla hän saa hoidettavalle seuraa siksi aikaa, että pääsee kauppaan. Omaishoitaja on toiminut läheisensä hoitajana vuoden, hän jäi eläkkeelle tammikuun viimeisenä päivänä ja ”oli sattumalta omaishoitaja jo helmikuussa”. Haluan, että kaikki tulee hoidetuksi, sillä tiedän miten kaikki tapahtuu. Mikä saa jaksamaan. Eräs omaishoitaja suostui kuitenkin kertomaan nimettömänä, mitä on omaishoitajuus arjessa. – Silti en halua luovuttaa hoitoa kenellekään muulle pidemmäksi aikaa. Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin. – Pieniä lenkkejä liikutaan ja tehdään yhdessä puutarhahommia. Meillä on ollut sellainenkin omaishoitajuus, että hoidettava on yli 100-vuotias ja hoitaja 98-vuotias, ja he pärjäsivät hyvin, ikä sinällään ei oikeuta palveluihin, vaan toimintakyky ratkaisee. 7 Keskiviikko 3. Omaishoidon vapaita voi toteuttaa niin ikään Virranrannan päivätoimintaa hyödyntämällä. Näin eletään ja kotona eletään niin pitkään kuin mahdollista. On myös halvaantumisia ja aivoverenvuodon jälkitiloja, syöpäpotilaita. Mutta ei muista mikä hänellä on, hoitaja puhelee. Kun omaishoidon piriin on tultu, seurantakäynti on noin vuoden välein, tarvittaessa aikaisemmin ja useammin. Yön yli vapaat on tarkoitettu lähinnä niille hoitajille, joiden hoidettava tarvitsee myös yöllä hoitoa. Ei ole tavatonta, että hoitaja ja hoidettava ovat molemmat iäkkäitä. Ajokortista luopuminen oli hirveä juttu. u Iisalmessa 173, asiakasta, joista 7 arvioimattomia asiakkuuksia. omaishoitaja “ hyvinvointialueella omaishoitajien määrä on pysynyt kuitenkin aika tasaisena. – Mietitään, mikä olisi tähän vaiheeseen sopiva tuki, monelle voi aluksi riittää vaikkapa ihan siivous kerran viikossa. Kun hoidettavan ja hoitajan toive on että, hoidettava hoidetaan kotona loppuun saakka, järjestetään aina mahdollisuuksien mukaan myös saattohoito kotiin. Kun hoidettavuus perheessä lisääntyy, voi myös hoitajalla on kotihoidon palvelut, sitten hoitajat hoitavat molempia ja omaishoitajuus jää usein pois. Hoidettavan muistisairaus alkoi niin, että tavarat olivat aina hukassa. Sijaispalveluakin saa käyttää, sijainen voi olla läheinen sukulainen, joka tulee katsomaan hoidettavaa hoitajan loman ajaksi. Vertaisryhmässä voi puhua avoimesti ja kaikki jää vertaisryhmän sisälle, näin on sovittu. Fygaren toimialue on Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, Rautavaara. Kotihoito tukee niin hoitajan kuin hoidettavan vointia ja jaksamista. Omaishoitaja muistuttaa myös, että muistisairasta ei kannata sormella osoittaa hänen virheistään, sanoa, että ”et osannut tehdä tuotakaan”. Omaishoito ei poissulje kotihoitoa. Se ahdistaa ihan hirveästi, kun ei osaa kaikkea tehdä. Aikaa meni paljon tavaroiden etsimiseen. Kaikki on myös hidastunut kymmenkertaisesti entiseen nähden, eikä enää ennätä tehdä kuin välttämättömän, omaishoitaja kertoo. Kiuruvedellä on useita omaishoitajille kotiin palveluja tarjoavia yrityksiä. Kun omainen on päivätoiminnassa, pääsee hoitaja asioille. Illalla luen kirjaa niin kauan kuin jaksan, yleensä nukun jo ensimmäiselle sivulle, koska olen niin väsynyt. MITÄ. Omaishoitajalle laki turvaa kolme vapaapäivää kuukaudessa. – Oma aika on myös lähes olematon. Kiuruvedellä on myös kiertävä perhehoitaja ja Kiuruveden ympäristökunnissakin on lisää yönylipalveluja tarjolla. Omaishoidon asiakkaat u Kiuruvedellä 73 asiakasta, joista neljä arvioimattomia asiakkuuksia. On Parkinsonin tautia, MS-tautia, neurologisia sairauksia sekä ihan iän mukanaan tuomaa avuntarvetta. Kaiken kaikkiaan olen vielä toiveikas, että voidaan olla vielä kotona. Reeta Kauppinen Suvi Flygare. Kiuruveden omaishoitajien vertaisryhmässä oli keskiviikkona koolla parisenkymmentä hoitajaa ja hoidettavaa. Se selviää hoidontarpeenarvioinnissa. – Omaishoitajuus on muun muassa sitä, että joutuu ottamaan vastuun sellaisistakin asioista, mitkä eivät ole entuudestaan itselle tuttuja ja joita ei osaa. – Toisaalta on oltu yhdessä niin kauan, että tuntuu itsestäänselvyydeltä, että hoidan mahdollisimman hyvin läheiseni ja että hänen olisi mahdollisimman onnellista olla kotona. u Vieremällä 45, asiakasta joista yksi arvioimaton. Tällöin hoidettavalle ja hoitajalle tärkeä tuki saadaan liikkuvan sairaalan palveluista. – Erilaiset tilanteet romahduttivat muistin. Hoitajalla on mahdollisuus myös yön yli vapaalle, se voidaan toteuttaa niin, että hoidettava menee vaikkapa hoitokoti Nivaan. Kun pyysin haastattelua omaishoitajilta, että mitä se arki on hoidettavan kanssa, kukaan porukasta ei halunnut esiintyä jutussa omalla nimellään, mikä on ymmärrettävää. Omaishoitaja saa palvelusetelillä myös 11 tuntia kuukaudessa kotiin annettava palvelua. u Sonkajärvellä 44 asiakasta , joista 5 arvioimattomia asiakkuuksia. Kauemmaksi ei pariskunta uskalla lähteä, koska hoidettavalla on neuropatiaa jaloissa ja sepelvaltimotauti. Mikä saa jaksamaan. Kauppinen tekee omaishoidon arviointija seurantakäyntejä Kiuruvedellä ja Vieremällä. Ennen luin 5–6 kirjaa kuussa, täytin ristikoita ja tein käsitöitä, nyt ei tehdä käsitöitä, ristikoita vähän aamulla, kun juodaan kahvia. Vielä tullaan toimeen, jaksan liikutella häntä, jos tarvitsee. Kauppinen on yhteydessä omaishoitoperheisiin, jos tarvitaan lisäapua ja tukea kotiin. Autosta ei ole kuitenkaan vielä luovuttu, se on autotallissa, mutta ei rekisterissä. Hoidettava ei saa kuitenkaan onneksi avaimilla autotallin ovea auki eikä ehkä osaisi enää laittaa autoa käyntiin. – Arki sujuu kohtuudella, jos ei tule yllättäviä asioita, mutta yllätyksistäkin on selvitty, sanoo hoitaja. Hoitajaa kuitenkin pelottaa, että hoidettava lähtee ajamaan, vaikka hänellä ei ole edes korttia, lääkäri kun otti sen pois. – Iisalmessa oli 98-vuotias hoidettava, erittäin nuorekas, piti oikein tarkistaa papereita hänen ikänsä. Oma aika on kortilla. Enimmäkseen omaishoitajat ovat naisia. Hoitaja sanoo, että hän on ajatellut, että tämä jakso elämässä ei kestä ikuisesti. – Jututan aina myös hoitajat, muistisairaan kohdalla on tärkeää saada ”En uskalla jättää häntä yksin” Omaishoitajuudesta ei mielellään puhuta julkisesti. Hoitaja voi halutessaan vaihtaa kolmen vuorokauden vapaan lyhyempiinkin pätkiin, jotka mahdollista toteuttaa palvelusetelillä tai esimerkiksi päivätoiminnassa. Suvi Flygare on omaishoidon sairaanhoitaja, hän on ainoa hyvinvointialueella, joten pohjoissavolaiset ovat sen suhteen onnekkaassa asemassa
– Oli vielä hyvä ilma, käytin yhtä mummua ulkona, hän istui pyörätuolissa. Hoitokotien osallistujamäärissä on ollut vaihtelevuutta. Hän on käynyt ulkoiluttamassa ikäihmisiä sydänyhdistyksen porukassa. Ja sekin on hieno tunne, kun itse jaksaa vielä liikkua. Jos ei ole ulkoiltu vaikkapa kurjan sään takia, on laulettu, pelattu pelejä, muun muassa bingoa. Palkitsevaa toimintaa Yksi ulkoiluttaja kesän aikana oli Eero Mäyrä. Keskusta-puolueen edustaja Tapani Pennanen oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikan (kesk.) kanssa paistamassa lettuja Rinnekodilla. Keväällä järjestetyssä palaverissa merkittiin jokaisella toimijalle oma kummipaikka, josta kummijärjestöt ja -yhdistykset vastasivat kesän mittaan. – Oli oikein mielenkiintoisia ja rattoisia keskusteluja ja tuli paljon uusia näkökulmia, naurettiin paljon, kiteyttää Pennanen ja suosittelee lämpimästi, että valtuutetut osallistuisivat ulkoilutuksiin, ne antavat paljon. Nyt kävin vain invaliditalossa. Siitä jää hyvä mieli. Erityisliikunnanohjaaja on ollut myös toiminnassa aina mukana. Eero Mäyrä ulkoiluttaja “. Seurakunnan diakoni Salla Leinonen jatkaa, että Kiuruvedellä riittää kyllä ikäihmisiä, joiden luona käydä kahvilla vaihtamassa kuulumisia. Enemmänkin voisi poliitikkoja tulla mukaan ulkoilutusrinkiin ja letunpaistoon, me olimme Tommin kanssa silloin ainoat, Pennanen sanoo. Siitä jää hyvä mieli, sitähän ei tiedä milloin on itse vastaavassa tilanteessa, puheli Mäyrä. Erityisliikunnanohjaaja Anne Vuorikoski listaa, että toimintaa on ollut kesällä invaliditalossa, jossa vastuullinen järjestö on ollut sydänyhdistys, Virranrannassa, josta ovat vastanneet Eläkeläiset, Rinnekodilla, jossa toimijoina ovat olleet poliitikot ja valtuutetut, hoitokoti Nivassa, jossa puuhaajina ovat olleet Helmiinat, Kallionsydämessä vastuussa on ollut Eläkeliitto ja Veikkolassa vastuun on kantanut erityisliikunnanohjaajien tiimi, Paavonkodissa on toiminut SPR ja seurakunta, myös Turhalan kylätoimikunta on kantanut kortensa kekoon Paavonkodin ulkoilutuksissa. Edellisenä kesänä kävin useammin. – Tällä kampanjalla halutaan herätellä yksityisiä toimijoita, mitä voisin tehdä, mihin voisin tarttua, Vuorikoski informoi. Mäyrän houkutteli Kaija Rantonen ja Eero Mäyrä olivat mukana ulkoiluttamssa ja seurustelemassa ikäihmisten kanssa kesällä. JAANA SELANDER Mukavaa on, kun muistetaan niitä, jotka eivät pääse itse liikkumaan, että voidaan auttaa. Sekin tuotiin esiin, että jatkossa voisi käydä juttelemassa ihan ikäihmisten huoneissa, koska kaikki eivät pysty tai halua lähteä ulos. Kampanja kutsuu ulkoiluttamaan toimintakyvyltään heikentyneitä ikäihmisiä. Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Toiminta antoi heille itselleen paljon. Esimerkiksi Veikkolasta on osallistunut ulkoiluun 4–6 asukasta. Kaupungin järjestämässä ulkoilutoiminnassa on ollut kesän aikana mukana useita järjestöjä ja yhdistyksiä sekä poliitikkoja. 8 Keskiviikko 3. – Aion jatkaa, mukavaa on kun muistetaan niitä, jotka eivät pääse itse liikkumaan, että voidaan auttaa. Vanhustenviikkoa vietetään 5.12.10 teemalla Onni kasvaa yhteisössä. Seurakuntatalossa järjestettiin torstaina kiitoskahvit yhdistyksille ja järjestöille kesän toiminnasta ja kerättiin kokemuksia ja palautetta ulkoilutuksista. Myös seurakunta on ollut omalta osaltaan tarjoamassa viihdykettä vanhuksille. Ulkoiluapua ja -seuraa tarvitsevia on yhä enemmän. JAANA SELANDER Uutiset toimintaan hänen vaimonsa Irja. Ohjelmassa on ollut muun muassa letunpaistoa, seuranpitoa, tuolijumppaa, laulua, kahvittelua. Ulkoilutukset ja kohtaamiset ovat olleet erilaisia riippuen ikäihmisten toiveista ja kunnosta. Pennanen uskoo, että seuratoiminta jatkuu keskustan osalta myös ensi kesänä. – Se on tosi tärkeä juttu, siihen tarvittaisiin lisää ihmisiä. Kiuruveden kaupungin erityisliikunta on toiminut koordinaattorina kesän ulkoilurinkitoiminnassa, jota aiotaan jatkaa myös ensi vuonna. syyskuuta 2025 Ulkoiluttajien kiitoskahveilla nähtiin toiminnan jatkaminen tarpeellisena Vierailut ikäihmisten luona palvelukodeissa ja hoitolaitoksissa ovat olleet onnistuneita. Seurustelu voisi olla ihan vain juttelua, laulamista, pelaamista. Vie vanhus ulos Syyskuussa (8.–21.9.) käynnistyy Ikäinstituutin kampanja Vie vanhus ulos. – Käynti ikäihmisen luona on matalan kynnyksen toimintaa, joka ei edellytä erikoistaitoja, jokainen pärjää omana itsenään. Uusia toimijoita kaipaisi siihen. Näin erityisesti Rinnekodilla. Mäyrä kävi invaliditalossa ja mukavaa oli. – Kävin ehkä noin 3–4 kertaa, ihan mukava kokemus se oli. Jos ystävätoiminta kiinnostaa, voi olla yhteydessä seurakunnan diakoneihin ja tai SPR:n Kati Kanaseen. Seurakunnassa on erikseen vielä ystävätoimintaa, jossa on mukana myös SPR. Myös Kaija Rantanen on toinen ulkoiluttajissa. Hyvin organisoitu Palautekeskustelussa nousi esiin, että ulkoilurinki oli hyvin organisoitu ja yhdessä pohdittiin löytyisikö samoista yhdistyksistä ja järjestöistä ihmisiä käymään myös syksyllä ja keväällä vierailuilla palveluja hoitokodeissa. Yksinäisiä vanhuksia kyllä riittää hoitokotien ja paikkojen lisäksi omissa kodeissaan, pyyntöjä yksinäisiltä vanhuksilta tulee ympäri vuoden. Ulkoiluttamisessa tuntui järjestöjen ja yhdistysten edustajia motivoivan eniten se, kun näkee kuinka valtavan hyvä olo ikäihmisille tulee, kun heidän kanssaan seurustellaan. Myös Rantanen sanoo, että ulkoiluttaminen ja seurustelu antavat paljon. Kesän ulkoilurinkitoiminta alkoi toukokuussa ja päättyi nyt elokuun loppuun. – Asukkaat olivat tyytyväisiä ja iloisia. Sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko. Mäyrää ulkoiluttamisessa palkitsee se, että saa olla avuksi yksittäisenä ihmisenä. Etteivät nämä huoneissaan olevat jäisi yksin
syyskuuta 2025. 9 Keskiviikko 3
Rouskujakin olisi kiva saada. 10 Keskiviikko 3. Tosin melko myöhäisessä ne nyt ovat ja jää nähtäväksi, nouseeko niitä juuri ollenkaan. Nikula ja Kumpulainen tosin muistuttavat, että piha-alueelle ei saa mennä. – Lieköhän koskaan nähty näin tyhjiä metsiä, pohtivat kokeneet sienestäjät Toini Kumpulainen ja Riitta Nikula, joista ensin mainittu on myös toiminut sienestyksen opettajana. Metsään on noussut jo myrkyllisiäkin sieniä, kuten kuvassa näkyvä valkokärpässieni. – Etelä-Suomessa sienivuosi on hyvä. – Lisäksi puhelimeen saa ladattua sovelluksia, jotka tunnistavat sieniä kuvien perusteella, mutta sovelluksiin ei kannata kuitenkaan luottaa vielä täysin sokeasti. Tosin tänä vuonna ei Kiuruveden korkeuksilla ole kovinkaan paljon sieniä poimittavaksi. – Eikä sienestys anna pelkästään herkullisia ja terveellisiä luonnon antimia syötäväksi. Niistä saa esimerkiksi pastoja, risottoja, kastikkeita, muhennoksia, keittoja, munaruokia, TEKSTI JA KUVAT AKU LAATIKAINEN Toini Kumpulainen (edessä) ja Riitta Nikula ovat ahkeria ja kokeneita sienestäjiä. Limanuljaskoja ja isohaperoita on noussut jonkin verran. Ne kun ovat yleensä jo loppusyksyn merkki. Ja hyvä nyrkkisääntöhän on, että kannattaa poimia vain sieniä, jotka tunnistaa täysin varmasti. Opettele tunnistamaan Metsässä kierrellessä huomaamme, että sinne on noussut jo myös myrkkysieniä, kuten valkokärpässientä. Suomessa jokaisenoikeudet antavat luvan sienestää vapaasti myös yksityisomistuksessa olevilla mailla. Aloittelijalle sopivia helposti tunnistettavia sieniä ovat esimerkiksi kirkkaankeltaiset kantarellit. Metsään kannattaa myös varustautua suojaavalla ja säänmukaisella vaatetuksella, sieniveitsellä ja korilla, sekä eväillä ja juotavalla. pataruokia ja lisukkeita. Sieniä voi saman tien hyödyntää ruoanlaitossa. – Ensin oli alkukesästä tosi kylmää ja liiankin sateista. – Ylipäätään kaverin kanssa lähtemisessä on monia hyviä puolia. Sienessä käyminen aktivoi muistia ja pitää aivot virkeinä.. Sienestyskaverissa on sekin hyvä puoli, että apu on lähellä, jos toiselle sattuu haaveri. Puhelin ja ensiaputarvikkeitakin on syytä ottaa mukaan. Esimerkiksi hyvänä ruokasienenä tunnettua mustatorvisientä on usein vaikea havaita. – Sitten kun löytää hyvän paikan, kannattaa se painaa mieleen. Myöskään herkkutatteja tai kangasrouskuja Kumpulainen ja Nikula eivät ole vielä kovin paljoa löytäneet. Ne ovat myös helppoja puhdistaa eivätkä yleensä kovin toukkaisiakaan. – Sienikirjatkin ovat hyvää opiskelumateriaalia, tosin niitä kannattaa lukea useampia ja verrata etenkin kirjojen kuvia keskenään, sillä kuvissa värit saattavat hieman vaihdella eri kirjojen välillä, Kumpulainen opastaa. Ensinnäkin on juttuseuraa ja porukalla sieniä yleensä löytää paremmin kuin yksin. Esimerkiksi sieninäyttelyt ovat oivallisia, sillä niissä on esillä eri sienilajeja. Siellä esimerkiksi kantarellia – joka on yksi parhaista ruokasienistä – löytää helposti kilotolkulla poimittavaksi, mutta täällä pohjoisempana tilannetta voisi sanoa jopa tosi huonoksi. Kaikesta huolimatta metsään on kuitenkin hyvä ottaa mukaan taskukokoinen sieniopas. Sienessä käyminen on hyvää hyötyliikuntaa ja metsässä sielu lepää. Vielä kuitenkin on toivoa siitä, että sieniä voisi nousta kohtalaisen hyvin poimittaviksi. Sitten tuli pitkä kuiva kausi ja ihan älyttömän paahtava helle. Lisäksi sienestäessä voi kokea löytämisen riemua, Nikula ja Kumpulainen sanovat. Sienet kannattaa perata jo metsässä, jotta kotiin asti ei kantaudu turhaa roskaa. Sienet ovat paikkauskollisia Paitsi että sienet on hyvä opetella tunnistamaan, on syytä perehtyä eri sienten todennäköisiin kasvupaikkoihin. Kumpulainen itse suosii koria sienten keräämisessä. Lisäksi järjestetään sienikursseja. – Ennen kuin lähtee sienestämään, kannattaa sienet opetella tunnistamaan hyvin. Sää ei ole suosinut Kehno sienivuosi johtuu Kumpulaisen ja Nikulan mukaan kuluneen kesän säästä. Sienten tunnistamisesta varmempaa tekee vielä se, kun sienen jalan kaivaa kokonaan maasta. Lisäksi eri lajikkeet on hyvä erotella jo kerätessä. – Ehkä tässä on vielä toivoa. – Jospa ei tulisi yöpakkasia, sillä herkkutatit ja rouskut kärsivät niistä, toisin kuin vaikkapa kantarelli ja suppilovahvero. Ja onpa sienestys aivojumppaakin: se vaatii tarkkaavaisuutta, lajintuntemusta ja suunnistustaitoja. – Sieniveitsen voi tehdä hedelmäveitsestä ja pullasudistakin yhteen teippaamalla. Yksi erikoisuus ja hieman huolestuttavakin piirre on ollut se, että lehtikuusentatteja on jo ilmestynyt metsiin. Loppukesä ja syksy ovat tunnetusti hyvää sienestysaikaa. Kun Kumpulaisen ja Nikulan kanssa lähtee kierrokselle lähimetsään, löytyy sieltä ihan kohtalainen saalis eri sieniä. Ainakin ennusmerkit ovat suhteellisen lupaavat. – Pussi on huono, sillä siellä sienet tuppaavat menemään herkästi hajalle. – Nyt tosin lähiajoille on lupailtu aika sopivaa säätä sienten kannalta. Vielä viikko pari sitten ei ollut kovinkaan kummoista, vaikka eihän täällä niin runsaasti sieniä ole nytkään, kun vertaa tilannetta hyvään sienivuoteen. – Jos pihaan tai taloon saa näköyhteyden, ei sitä lähemmäksi kannata astua. Kaikkein paras sieniopas on kokenut sienestyskaveri. Sieni on paikkauskollinen, joten jos jossain on hyvin sieniä, on niitä siellä todennäköisesti seuraavinakin vuosina. – Herkkutatteja saattaa tosin tulla vielä, jos sää on suosiollinen. syyskuuta 2025 Uutiset Sienivuosi on totuttua heikompi Kylmä ja liian sateinen alkukesä ja sitä seurannut pitkä ja kuiva hellejakso ovat vaikuttaneet monien suosimiin metsän antimiin. Lisäksi sieniä voi säilöä talven varalle monin eri keinoin: kuivaamalla, pakastamalla, suolaamalla, etikkaan säilömällä tai hapattamalla. Tällä kertaa Kumpulainen keräsi suurimman osan sienistä näyttelyä varten. Jospa se vielä hieman pelastaisi tätä sienivuotta
Yhteisöllisyyden lisääminen koettiin tärkeäksi. Kyselyyn saatiin yhteensä 124 vastausta. Palveluista kiitosta saivat muun muassa liikuntaja kulttuuripalvelut, kirjasto ja kansalaisopisto sekä varhaiskasvatus. Monenlaisia vastauksia Kun tarkastellaan kyselyn keskeisiä tuloksia, nousee sieltä esiin muun muassa se, että kaupungin slogania ”Elämää kaikilla aisteilla” pidetään pääosin kuvaavana. Aloittelijalle sopivia helposti tunnistettavia sieniä ovat esimerkiksi kirkkaankeltaiset kantarellit. Haasteiksi nähtiin puolestaan väestön väheneminen, palvelujen heikkeneminen, nuorten osattomuus ja taloussekä työllisyystilanne. Asukkaiden ääni antaa tärkeän pohjan strategiatyölle, Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen toteaa. Tavoitteena on, että kaupunkistrategia hyväksytään joulukuun valtuuston kokouksessa. 11 Keskiviikko 3. Kyselyn tuloksia hyödynnetään strategian jatkotyöskentelyssä ja valtuutetut käsittelevät asiaa syyskuun aikana. Kyselyssä Kiuruveden arvoiksi nousivat muun muassa luonto ja luonnonläheisyys, yhteisöllisyys ja avoimuus, tasa-arvo ja turvallisuus sekä yrittäjyys ja maatalouden arvostus. Tuulivoima jakoi kyselyssä selkeästi mielipiteet. Kaikki kyselyyn tulleet vastaukset ovat luettavissa Kiuruveden kaupungin internetsivuilta. – Kiitän lämpimästi kaikkia vastaajia aktiivisuudesta ja näkemyksistä. Henkilöstölle järjestetään omia tilaisuuksiaan ja myös muita osallistumismahdollisuuksia valmistellaan. Kaupungin henkilöstön toiveet liittyivät muun muassa liikuntaetuuksien korotukseen, työterveyshuollon parantamiseen, työkuorman kohtuullistamiseen sekä yhteisöllisten tapahtumien lisäämiseen. syyskuuta 2025 Toini Kumpulainen (edessä) ja Riitta Nikula ovat ahkeria ja kokeneita sienestäjiä. Vastaajien mielestä kaupungin vahvuuksia ovat erityisesti puhdas luonto, maatalous, yrittäjyys, kulttuurija liikuntapalvelut sekä Iskelmäviikko. Ne ovat myös helppoja puhdistaa eivätkä yleensä kovin toukkaisiakaan. Kyselyn tuloksia hyödynnetään strategian jatkotyöskentelyssä. AKU LAATIKAINEN Mukana oli niin asukkaita, luottamushenkilöitä, kaupungin työntekijöitä kuin yrittäjiäkin. Ehdotuksina nousivat esiin osallistavan budjetoinnin laajentaminen, avoimet keskustelutilaisuudet, talkoot ja tapahtumat, yhdistysten tukeminen sekä viestinnän edelleen kehittäminen. Kiuruveden yrittäjämyönteisyyden vahvistamiseksi toivottiin paikallisten palveluiden suosimista, yrittäjien kuulemista ja hankintakäytäntöjen kehittämistä. Kehittämistä kaivattiin erityisesti terveydenhuoltoon, kouluihin, julkiseen liikenteeseen ja nuorisopalveluihin. Tavoitteena on, että kaupunkistrategia hyväksytään joulukuun valtuuston kokouksessa. Kaupunkistrategiakyselyyn 124 vastausta Kiuruveden kaupunki toteutti kaikille avoimen kaupunkistrategiakyselyn 21.7.– 25.8.2025. Osa piti tuulivoimaa hyvänä, osa huonona asiana. Mukana oli niin asukkaita, luottamushenkilöitä, kaupungin työntekijöitä kuin yrittäjiäkin. AKU LAATIKAINEN. Tällä kertaa Kumpulainen keräsi suurimman osan sienistä näyttelyä varten
Myös hänen puolisonsa Matti Huuskonen käytti puheenvuoron, jossa hän pohti muun muassa koulurakennuksen tulevaisuutta. Vapaan sanan vuorolla kuultiin useammankin entisen oppilaan muistoja kouluajoilta. Kylätoimikunnan puheenjohtaja Minna Lappveteläinen pohtikin vuokratulojen vähenemisen vaikutuksia toimintaan. TEKSTI & KUVAT MAARIT ÄYHYNMÄKI metsän poikki, ja Siponen kertoo, että tämä tuntui aivan erityisen hienolta, kun ensimmäisen lapsi aloitti koulun. – Koulun lopettaminen tapahtui niin nopeasti keväällä. Vieraita oli paikalla salin täydeltä, tunnelma oli lämminhenkinen, yhteisöllinen sekä haikea. Sirpa Kivinen kertoi muiston laulunkokeesta, jolloinka häneltä ei luokan edessä kerta kaikkiaan lähtenyt ääntä, samoin kuin kahdelta muulta oppilaalta. Siponen korosti myös eri-ikäisten lasten yhteisen koulunkäynnin mukanaan tuomia vahvuuksia. “. Täällä on aina ollut sitoutunut henkilökunta, joka on lapsille ja vanhemmille tärkeä asia, Siponen puhui. Perheen lasten koulutie kulki Kalliokylän koulun läksiäisiä vietettiin kyläntalo Jukolassa lauantaina, Suomen luonnon päivänä. Kalliokylällä odotellaan, milloin kaupunki laittaa kiinteistön myyntiin. Samassa laiskanläksyssä ollut Antti Huttunen puolestaan kertoi, että kuuluu nyt mieskuoroon ja laulaa myös karaokessa. Koulun jälkeen “laiskalle” jätetyt oppilaat eivät vieläkään laulaneet opettajan kolmesta kehotuksesta huolimatta. – Hyviä muistoja kouluajoilta ei kukaan voi meiltä viedä, Kärkkäinen totesi. Myönteistä on se, että syksylle on tullut jo useita paikkavarauksia juhlienpidolle. Yhdessä lukioon asti Kylällä asuva kansanedustaja Markku Siponen (kesk) kertoi juhlapuheessaan aloittaneensa esikoulun tasan neljäkymmentä vuotta sitten koulun nyt jo puretussa lisärakennuksessa. Silloin äiti laittoi kermaa pieneen pulloon, sanoi, että viet sen heti opettajalle, pyydät anteeksi ja laulat, ja näin tein, kertoi Kivinen. Koulutoiminnan päättyminen todellistui koskettavasti viimeistään silloin, kun juontajana toiminut Vilina Tikka helisti koulun kelloa soimaan viimeisen kerran. Riemukas oli myös Lukkarisen muisto koulujenvälisistä juoksukilpailuista, jotka pidettiin keskustassa, ja kuinka opettaja Liisa Huuskonen vuoroin tuki ja vuoroin kannusti juoksua jännittänyttä oppilastaan. Tuntui siltä, että eihän tämä pitkä historia näin vain voi loppua, ja otin sitten yhteyttä opettaja Miisaan, joka sydämellä rupesi laittamaan juhlia, Siponen kertoo kyynelsilmin. 120-vuotinen historia Kalliokylän koulu ehti toimia 120 vuoden ajan, ja koulun läksiäisten järjestämisessä oli mukana kylätoimikunnan lisäksi useampi taho. Puheenvuoron käytti myös entinen oppilas Hannele Parviainen sekä opettajana ja myöhemmin koulun johtajana yhteensä 26 vuotta työskennellyt Niina Kärkkäinen. Koulun opettajana toiminut Liisa Huuskonen luki oppilaalle kirjoittamansa runon. Lauantaina hän lauloi täpötäydelle salille saman laulun “Oolannin sota” ja tällä kertaa raikuvien aplodien saattelemana. syyskuuta 2025 Uutiset Lämminhenkiset läksiäiset Kalliokylän koululle Vapaan sanan vuorolla kuultiin koulun pitkäaikaisen opettajan Liisa Huuskosen runo, jonka hän oli kirjoittanut oppilaalleen vuonna 1991. Vuosien aikana kyläntalo Jukolan tiloja on vuokrattu koulun eri toimintoihin. Puheessaan hän toi esille muistoja, jotka ovat kaikille kyläkoulun oppilaille yhteisiä; lähiluonto ja metsä koulun ympärillä, puolukanpoiminta ja perunannosto syksyllä sekä koulun oman keittäjän tekemien ruokien ja leipomusten tuoksu. – Kuka se on, ihmetteli Lukkarinen kaverinsa kanssa. Kalliokylässä odotellaan, milloin kaupunki laittaa kiinteistön myyntiin. Myös tanssien järjestämistä jatketaan edelleen, ja niistä markkinoimista uudistetaan. – On mietitty sähkölämmityksen alentamista huoneissa, sekä sitä nostetaanko tilavuokrien hintoja, Lappveteläinen kertoo. Ilpo Lukkarinen kertoi muiston vuoden 1977 elokuulta. – Kalliokylän koululla on aina panostettu musiikkiin, näytelmiin ja juhliin. Läksiäisten primus motorina toimi kylällä asuva Sanna Siponen. 12 Keskiviikko 3. Hän oli ihmetellyt miksi koulukaverin sisko itki huoneessaan. – Se itkee kun Elvis on kuollut, koulukaveri valisti. Ohjelmanumeroina oli koululaisten musiikkiesityksiä sekä näytelmä, jonka oli kirjoittanut ja ohjannut koulussa kaksikymmentä vuotta opettajana toiminut Miisa Kivinen, yhteistyössä koulun entisen koulunkäynninohjaajan Henna Tenhusen kanssa. Juhlan viimeisenä ohjelmanumerona laulettiin “Turvallista matkaa”, ja paikalla olleet entiset oppilaat muodostivat komean kuoron salin eteen. Hänen luokallaan oli seitsemän oppilasta, ja suurimman osan kanssa koulutaival jatkui yhdessä yläasteelle asti. Hän kertoi, että odottaa päivältä etenkin entisten koulukavereiden tapaamista. – Menin kotiin ja kerroin mitä oli tapahtunut
13 Keskiviikko 3. Paikalla olleet entiset oppilaat lauloivat kuorossa viimeisen kappaleen. Anton Siponen suojeli korviaan. syyskuuta 2025 Lämminhenkiset läksiäiset Kalliokylän koululle Juhlavieraita vastaanottivat Kaisa Riipinen, Iida Siponen ja Anni Riipinen. Juhlan juontajana toimi koulun entinen oppilas Vilina Tikka.. Sirpa Kivinen kertoi kouluajoilta muiston laulunkokeesta. Paikalla oli saapunut ihmisiä salin täydeltä
– Syrjäkylien vanhoille rintamiestaloille ei ole juuri kysyntää. Karppinen suosittelee käyttämään metsätilan arvioinnissa asiantuntijaa. Metsänomistajuus sopii kaikille, metsäalan maallikko saa apua ammattilaisilta. Minkä arvon vanhoille rakennuksille voi laskea. syyskuuta 2025 Talous & politiikka Kaikenlaiset metsätilat kiinnostavat Notkahdusta hinnassa ei ole tullut Juha Karppinen on tehnyt metsäsuunnitelmia ja metsäarvioita metsänhoitoyhdistys Savotalle vuodesta 2017 lähtien, kiinteistönvälittäjän LKV-tutkinnon hän suoritti vuonna 2020 ja hoitaa nyt myös metsätilakauppaa Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV:ssä Kiuruvedellä, Pielavedellä ja Vieremällä. Kun tarjousaika päättyy, kohde poistuu näkyviltä, eivätkä tarjoajat tiedä toistensa tarjouksista, jokainen tekee tarjouksen omista lähtökohdistaan. Savotalla on metsäsuunnittelussa ja -arvioinnissa Karppisen lisäksi neljä erityisasiantuntijaa sekä kaksi yrittäjäpohjalta toimivaa suunnittelijaa. Ja sitten on myös niitä ostajia, jotka katselevat hoitamattomia palstoja, jotka ovat suhteessa edullisempia ja joita pääsee hoitamaan, uhraamaan omaa työtäänkin siihen metsäpalstaan. Ostaja ei välttämättä laske niille mitään arvoa, jos hän ei niitä tarvitse, kun taas myyjälle esimerkiksi vanhalla rintamiestalolla voi olla suurikin tunnearvo. Toimeksiantaja tekee päätöksen, myykö hän vai ei. Hyvä on myös laittaa myynti-ilmoitukseen mahdollisimman paljon tietoa. Nykyisin Juha Karppinen toimii metsäsuunnittelun ja metsäarvioinnin esihenkilönä metsänhoitoyhdistys Savotassa. Toiset haluavat välittömästi hakattavaa puustoa, jota pääsee heti realisoimaan kaupan jälkeen, toiset taas ovat kiinnostuneita nuorista metsistä, jotka on hoidettu kuntoon, ne ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Yhtiö toimii yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa. – Se tarkoittaa, että ammattilainen käy metsässä arvioimassa, mitä metsässä kasvaa ja missä kunnossa metsä on. Ja vielä kun välittäjä on mukana, kaikki kauppaan liittyvät asiat tulevat huomioiduiksi. – Viime vuosina metsätilakauppa on käynyt vilkkaalla tasolla, kun metsärahastot tulivat markkinoille muutama vuosi sitten. – Metsätilakauppaan vaikuttaa luonnollisesti puun hinta ja korkotaso. Kaupantekotilaisuus voi olla joko perinteinen, kasvokkain tapahtuva tai sähköinen. Luotettava tila-arvio perustuu aina maastossa tehtävään, riittävän tarkkaan puuston määrän ja puutavaralajien arviointiin. Juha Karppinen sanoo, että kaikenlaiset metsätilat kiinnostavat ostajia, eikä metsätilojen myyntihinnoissa ole tapahtunut notkahdusta. – Eivätkä nämä automaattiarviot muutenkaan huomioi kohteen yksilöllisiä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi tieyhteyksiä tilalle, Karppinen jatkaa. Metsätilakauppa voi onnistua parhaimmillaan parin kuukauden sisään. – Mitä enemmän myynti-ilmoituksella on konkreettista tietoa kohteesta, sen helpompi on ostajan tehdä tarjous. Kun periaatteellinen päätös metsätilan myynnistä syntyy, on tärkeää tehdä metsätila-arvio. Rahastojen mukaantulo näkyy metsätilojen myyjille hyvänä kauppahintana, Karppinen sanoo. Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV toimialue on Eteläja Pohjois-Savo sekä Keski-Suomi. Tasaista tuottoa metsästä Onko metsä hyvä sijoitus. – Ainakin tähän saakka on ollut, metsällä on tasainen tuotto, jos ei hae pikaista jättipottia. Todellinen kohteella todennettu tieto metsäkiinteistöstä on perusta hinta-arviolle. Usein päädytään luopumaan metsäomaisuudesta, jos ei ole metsätilalle jatkajaa. Arvio kun voi heittää suurestikin riippuen siitä, minkä tasoiseen ja ikäiseen tietoon laskelma perustuu. Metsänomistaminen on sitten aika vaivatonta. Jos kauppa syntyy, niin välittäjä laatii kauppakirjat. Myyntiaika on yleensä neljä viikkoa. Keskivertotila, mikä tänä päivänä vaihtaa omistajaa, on noin 25 hehtaarin kokoluokkaa, toki myydään myös pienempiä tontteja seTEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Juha Karppinen tuntee metsät, parhaimmillaan metsätilakauppa onnistuu parin kuukauden sisään. Karppinen korostaa, että on jokaisen omassa harkinnassa, milloin on oikea aika myydä metsäpalstansa, välittäjä tietää vain sen hetkisen markkinatason, tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Ja kun metsätila laitetaan myyntiin Metsätilat.fi-verkkopalvelussa, se tuo metsätilalle yleensä paremman hinnan kuin että jos tarjoaisi metsätilaansa vain yhdelle tai kahdelle ostajalle, vaikkapa naapurille. – Metsätilan myyjiä tulee kaikenlaisista omistajaryhmistä. – Vielä on aika paljon metsätilakaupassa perinteistä kaupankäyntiä, halutaan tehdä kauppa kasvotusten ostajan kanssa. Kun arvio myytävästä metsätilasta on tehty, tehdään kohteen myynnistä kiinteistönvälittäjän kanssa toimeksiantosopimus, jossa sovitaan ehdoista millä metsätila myydään. Metsänhoitoyhdistyksen laatima tila-arvio sisältää maastokäyntiin perustuvan arvion metsätilan käyvästä arvosta: puustotiedot, puuston kehitysluokat, kasvupaikkatiedot, karttatulosteet, lainhuutotodistuksen, kiinteistörekisteriotteen, rasitustodistuksen ja tiedossa olevat metsänäyttöä rajoittavat tekijät. kä useiden satojen hehtaarien alueita. Usein myyjänä on myös kuolinpesä, kun osakkaat eivät pääse puusta pidemmälle, mitä metsätilan kanssa tehdään. Metsätilat.fi-sivustolla verkossa on esillä myytävät kiinteistöt ja sitä kautta voi jättää myös tarjoukset haluamistaan kiinteistöistä. Karppinen toimii lisäksi kiinteistönvälittäjänä Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV:ssä, joka on paikallisten metsänhoitoyhdistysten omistama yhtiö. Hakkuut, hoidon ja metsäsuunnitelmat voi ulkoistaa. Jonkin aikaa vie ennen kuin kauppakirjat on tehty, ja mikäli ostaja tarvitse kaupan rahoittamisen ulkopuolista pääomaa se voi vielä viedä lisäaikaa. 14 Keskiviikko 3. Metsätiloja ostavat yksityishenkilöt, eri organisaatiot ja yhteisöt sekä rahastot. – On ostajasta kiinni, millainen metsätila kiinnostaa. Yleensä metsätilan myynnissä käytetään aikarajallista tarjousmenettelyä. Välittäjä laatii tarvittavat myyntimateriaalit. Yleensä ostaja haluaa käydä itsekin vielä paikan päällä katsomassa kohdetta. Nämä suuntaa antavat arviot perustuvat Suomen Metsäkeskuksen tuottamaan julkiseen metsävaratietoon, Karppinen sanoo ja jatkaa, että tällaisia laskureiden tuottamia arviota ei kuitenkaan pidä käyttää yksinomaan tilakaupan pohjana. Myyjät saattavat usein olla iäkkäämpiäkin, eivätkä välttämättä käytä sähköisiä palveluja. Esimerkiksi jotkut pankit ja metsäfirmat tarjoavat myös erilaisia ”automaattiarvioita” metsätiloista. Toimeksiantaja saa kiinteistönvälittäjältä yhteenvedon saapuneista tarjouksista tarjousajan päätyttyä. Tämä pätee myös puun hintaan, sitä ei voi ensi vuodesta tietää, vaikka nyt puusta maksetaan hyvin. UUSI SARJA: METSÄT. Maaseudulla metsätilalla olevat rakennukset voivat aiheuttaa haastetta, jos ostajalla ei ole niille käyttöä. Karppinen sanoo, että niin myyjälle kuin ostajalle on eduksi, että arvion myytävästä metsätilasta tekee ammattilainen
Siinä samoihin aikoihin liityin Iisalmen teatteriin ja pari vuotta meni sitten Viulusoittaja Katolla produktiossa vuosina 1989–1990, selittää Kukkonen taustoistaan. Uutisjuttu on fiksu valinta. Olin toki lauleskellut koko pienen ikäni, mutta silloin alkoivat ns. Kaikenlaiset metsätilat kiinnostavat Notkahdusta hinnassa ei ole tullut Lue lisää » Nettitalkoot – taloyhtiön helpoin remppa Kerrankin talkoot, jotka kuuluvat kaikille Näissä talkoissa Kaisanet hoitaa huhkimisen! Laitamme taloyhtiösi netin kuntoon – edullisesti ja helposti. Raimo Kukkonen on nykyisin kuopiolainen, pitkänlinjan harrastelijamuusikko. Valokuitu mahdollistaa myös kattavat kaapeli-TV-palvelut. Sekin otettiin huomioon, että myös tango saa elää ajassa, eivätkä vuodet ole toistensa kaltaisia. Hän on tehnyt yhteistyötä noin 25 vuotta iisalmelaisen hanuristi/kosketinsoittaja Tapani Heinosen kanssa duona. Tangon sävellysja sanoituskilpailuun tuli toistasataa kappaletta. » kaisanet.fi/taloyhtiot Meiltä renkaita Autonhuolto Rengaspalvelut Autonvuokraus Kuljetuspalvelut kiurunkuriiri@gmail.com 0400 603 412 / 044 276 4884 TÄYDEN PALVELUN KULJETUSJA HUOLTOTALO Salahmintie 25, 74700 Kiuruvesi na 2019 Kiuruveden Iskelmäviikon SenioriMestari-laulukilpailun ja Lailaja Olavi -laulukilpailut vuonna 2018 sekä Tangomaestro-mestaruuden vuonna 2024. Tarvittaessa Kukkonen keikkailee myös orkesterin säestämänä. – Oodi on tunnelmallinen ja elokuvallinen tango, kuvailee kappaleen säveltäjä ja sovittaja Ville Palin. Vuonna 2025 Tangon sävellysja sanoituskilpailun tuomaristoon kuuluvat muusikko, säveltäjä ja tuottaja Pertti ”Pertsa” Jalonen, sanoittaja, laulaja ja tuottaja Ilkka ”Ile” Vainio, vuoden 2000 Tangokuningatar Mira Kunnasluoto sekä tuomariston puheenjohtaja muusikko, säveltäjä ja tuottaja Petri Somer. Kukkonen on voittanut vuonRaimo Kukkoselta tango ”Oodi” JAANA SELANDER Kiuruvetisjuuriselta Raimo Kukkoselta on ilmestynyt tango ”Oodi” elokuun lopussa. Ensiksi ihan rivilaulajana ja sitten pikkuhiljaa myös solistitehtävissä, Kukkonen kertoo. Ammatiltaan Kukkonen on kipsimestari ja koulujen alettua osa ajasta menee kipsausalan opetuksessa. – Näistä alkuopeista on kiittäminen silloista kuoronjohtajaamme Eino Liljaa. Raimo Kukkonen on voittanut useita laulukilpailuja. Lisäksi hän on konsertoinnut ja esiintynyt tanssikeikkojen lisäksi häissä ja hautajaisissa. Kukkonen oli vuosina 1988– 89 Viulunsoittaja katolla -produktiossa. Kukkosen musiikkiuraan on kuulunut mieskuoroa, musiikkiopistossa laulua ja äänenmuodostusta sekä musiikkiteatteria. Tämän vuoden finalistiteosten valinnassa painotettiin monipuolisuutta, ääripäitä sekä tunnelmien vastakohtia. – Yksi vahvimmin musiikkiuraani liittyvä vuosi on 1986, jolloin liityin nuorena miehenä mieskuoroon. – Halusin kirjoittaa tähän epävakaaseen maailmanaikaan ylistyksen eli oodin kotimaalleni Suomelle. 15 Keskiviikko 3. Me suomalaiset olemme ylpeitä vahvasta kulttuuriperinnöstämme, meillä on elämisen vapaus, joten on lahja parhain syntyä Suomeen, sanoo Pihlavuori. julkiset esiintymiseni. Oodin esittäjä on TangoMaestro -kilpailun 2024 voittaja Raimo Kukkonen. Vinkkaa taloyhtiösi valokuitutarpeesta – me hoidamme loput. KANSAINVÄLISTÄ LUKUTAITOPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 8.9.. Kaisanet rakentaa valokuitua Ylä-Savoon. Kappaleen on säveltänyt Ville Palin ja sanoittajana on Päivi Pihlavuori. Lyhytkin lukuhetki auttaa ymmärtämään maailmaa. 1989–1991, opiskelin muutamia vuosia musiikkiopistossa Iisalmessa, Eeva-Riitta Rytkösen opissa, lähinnä laulua ja äänenmuodostusta. Vuonna 2023 Kukkoselta ilmestyi single Viet hetkiin kauneimpiin. syyskuuta 2025 Oodi on tangon sävellysja sanoituskilpailun TOP 5 -finalisti. Mieskuoron riveissä lauleskelin noin kymmenen vuotta
Hyvä! Painettu kirja tärkein Mitä mieltä olet äänikirjoista. Mutta kustantajana mietin sitä, haluanko lukea käsikirjoitusta pidemmälle vai en. Kaikkea konkreettista ja hyvin kiinnostavaa. Mutta totta kai myös itse lukemisella on merkitystä. – Äänikirjat ovat osa nykyistä kirjallisuuden maailmaa, ja niiden suosio on osoittanut, että monelle juuri kuunteleminen on toimivin tapa lukea. Nämä s0aattavat tuntua abstrakteilta ajatuksilta, mutta minulle on ilmiselvää, että kirjallisuus on olennainen osa olemassaoloa ja olemme rampoja ilman sitä. Vähintä, mitä voisi tehdä, olisi kirjojen arvonlisäveron poisto ja vähälevikkisen kirjallisuuden tukeminen. syyskuuta 2025 Rapakkojoelta kotoisin oleva Johanna Laitinen tulee kertomaan kustannustoimittajan työstä Kiuruveden kirjaston kirjallisuustapahtumaan. Laitinen sanoo, että kirja-ala on hidas ala, joten suunnittelun aikajänne on yleensä vuosia. Kuuntelen kyllä paljon arjessani, mutta kuuntelen erityisesti politiikkapodcasteja. 16 Keskiviikko 3. Millainen on hyvä kirja. On vaikea kuvitella maailmaa ilman taidetta ja siten ilman kirjallisuutta, sillä kirjallisuudessa ylläpidetään ja kehitetään kieltä, sen avulla käsitellään todellisuutta sekä kuvitellaan mahdollisia todellisuuksia, Laitinen sanoo. Kirjat ovat yhteys maailmaan Kustannustoimittaja Johanna Laitiselle kirjallisuus on osa olemassaoloa, ilman kirjoja olemme rampoja. Äänikirjat ovat kuitenkin työn puolesta arkea, sillä kustantamossa mietimme nykyään paljon kullekin kirjalle parhaita julkaisuformaatteja eli sitä, toimiiko jokin kirja erityisen hyvin juuri äänikirjana vai onko sen pääformaatti vaikkapa painettu kirja. TEKSTI JAANA SELANDER KUVA JENNI NOPONEN Kirjamessut 23.-24.9. u Kiuruveden kirjastossa. Tärkeä osa arkeani on esihenkilötyö, eli pyrin olemaan toimitusten tukena työn erilaisissa käänteissä. Tiedämme tilastoista, että kirjoja ostavien määrä on vähentynyt ja myös että himolukijat ostavat kirjoja hieman aiempaa vähemmän. – Viimeksi luin saksalaiskirjailija Jenny Erpenbeckin romaanin Kairoksen, joka sijoittuu 1980-luvun Berliiniin ja kertoo parisuhteesta ja sen murenemisesta samaan aikaan kun näiden yksityiselämän tapahtumien taustalla murenee Berliinin muuri ja kokonainen valtio. Mitä kustantaja tekee. Oletko huolissaan siitä, että ihmiset eivät lue, miten lukemista voisi edistää ja miksi kannattaisi lukea. – Minulle kirjat ovat tapa olla maailmassa ja tapa olla yhteydessä maailmaan. Ne tuovat esteettistä iloa, oivalluksia, ajatuksia ja ymmärrystä, viihtymistäkin. – Vastaan meidän tietokirjojen ja suomennetun kaunokirjallisuuden kustannusohjelmistamme eli siitä, mitä me julkaisemme ja millainen kustantamo haluamme tulevaisuudessa olla. Gummerukseen yhteydenottoja tulee yli 1500 vuodessa. Puhun tässä kirjojen ostamisesta, sillä se mahdollistaa kirjojen julkaisemisen. En tee tätä yksin, vaan meillä on taitavat toimitukset tekemässä työtä kanssani. Eli että pitääkö teksti otteessaan, ruokkiiko se ajatteluani tai osuuko se johonkin tunteikkaaseen paikkaan. MITÄ. Millaisia kirjoja julkaistaan, millainen prosentti lähetetyistä teksteistä päätyy julkaistavaksi. – Olen muuten siitä hitaudesta erityisen ylpeä näinä nopeiden käänteiden aikana! Johanna Laitinen tekee kustannuspäätöksiä, on Gummeruksen kirjailijoiden tukena, lukee ja kommentoi käsikirjoituksia erityisesti alkuvaiheessa. Hän on ollut kirja-alalla parikymmentä vuotta. Laitinen on taustaltani valtiotieteilijä. Se, mikä tarjotuista teksteistä päätyy julkaistavaksi, vaihtelee. Julkaistavaksi päätyvät ne kirjat, joihin kukin kustantamo uskoo, ja ne kriteerit vaihtelevat kustantamoittain. – Mietin kirjojen formaatteja ja ulkoasuja sekä suunnittelen julkaisuaikatauluja. Mikä on ollut viimeisin hyvä kirja minkä olet lukenut, joku muu kuin minkä olet käsitellyt kustannettavaksi. Minuun otettiin yhteyttä Gummeruksesta, jossa olen ollut nyt melkein yhdeksän vuotta ja jossa vastaan nykyään kustantajana tietokirjallisuudesta ja käännetystä kaunokirjallisuudesta. Hyvin harva käsikirjoitus tai idea päätyy julkaistavaksi. u Vierailijoina: kirjailija Satu Rämö, Kirsi Pehkonen, Katri Viitaniemi, Matti Remes, Pekka Niiranen ja Matti Rönkä sekä kustannustoimittaja Johanna Laitinen. Painettu kirja on minulle yhä tärkein kirjojen muoto. Oikeastaan aina selitys löytyy siitä, miten kirjailija kirjoittaa, ei koskaan pelkästään aiheesta. Laitinen huomauttaa, että tämän yhteisöllisen puolen lisäksi lukemisen arvo yksittäiselle lukijalle on suuri. – Suomessa julkaistaan kirjoja laidasta laitaan, on kaunoa ja tietoa, on käytännöllistä kirjallisuutta ja kokeilevaa kirjallisuutta. Sillä on siis merkitystä. – Varmaan jo ammatin puolesta olen väkisinkin huolissani. – No, olen optimisti ja siksi haluan todeta myös, että lukeminen on tutkitusti yhä suomalaisille yksi mieluisimpia ajankäyttötapoja. Kulttuuri. Itse en kuuntele äänikirjoja, sillä minun on helpompi keskittyä, kun luen silmilläni. Harva kirjoitus julkaistaan. – Kirjallisuus tuo kuuluvuuden tunnetta, joka on ihmisyydelle korvaamatonta. Mutta se mikä meiltä puuttuu, on selvä ja määrätietoinen kirjallisuuspolitiikka. – Tähän on varmasti yhtä monta vastausta kuin on lukijaakin. Yksinkertaisuudessaan ja monimutkaisuudessaan taika piilee siinä, mitä sanoja kirjailija päättää käyttää, mihin järjestykseen hän ne asettelee ja mitä hän niillä tulee sanoneeksi. Joskus tarjotuista teksteistä vain muutama, joskus useampi päätyy julkaistavaksi. Laitinen jakaa, että Suomessa on aina ollut paljon hyviä kirjallisuuden puolestapuhujia, esimerkiksi ahkerat lukijat, äidinkielen opettajat, kirjastojen henkilökunta ja vaikkapa kirjallisuustapahtumien järjestäjät. – Aloitin työt kustannustoimittajaharjoittelijana akateemisessa kustantamossa, minkä jälkeen tein välillä töitä ammattikirjallisuuden kanssa ja freelancerinakin, mutta tiesin, että haluan yleiskustantamoon töihin, ja niin kävi. Erittäin vaikuttava teos, jota en voi kuin suositella. Johanna Laitinen kertoo, että Gummerukseen tulee yli 1500 yhteydenottoa vuodessa
Hyvin pojat sarjajumbon vieraana kuitenkin jaksoivat ja ensimmäisen puoliajan totaalinen KiuPan hallinta oli omiaan kiristämään kotijoukkueen hermokontrollia. Liekö sitten pitkä pelimatka karkottanut ikäluokan varsinaisia edustajia. Tosin kokoonpanoluettelo taisi sisältää enemmän vuotta nuorempia tyttäriä. Nuorimmissa ikäluokissa toki intoa ja pelaajia piisaa. LASSI MYLLYLÄ mes osuivat hattutempun arvoisesti, Essi Rankinen, Lily Räty ja Miitta Huttunen kertaalleen. Päivän toisessa ottelussaan WJK karkasi KiuPalta toisella puoliajalla. Tappioita P11-joukkueelle P11-joukkueen valmentaja Mika Väisänen joutui nuohoamaan vuotta nuoremman joukkueen pelaajistoa, että sai ylipäänsä joukkueen kasaan sunnuntaiksi Siilinjärven Ahmolle. Päivän toinen ottelu PK-37:aa vastaan ei sitten samanlaista rallattelua ollutkaan. Kolme maalia Lippumäessä tekivät Bea Autio ja Assi Pennanen, kahdesti osuivat Sanni Pietikäinen, Alina Ruotsalainen, ja Anni Kemiläinen. Murskavoitto KuPSista Saman ikäluokan tyttöjoukkue pelasi lauantaina puolestaan Kuorevirralla. Päivän toisen ottelun vastustaja FC Hertta lähti otteluun kävelyvauhdilla, ja mikäpä siinä oli kiupalaisten kävellessä mukana. Kertaalleen maalituuletustaan pääsivät puolestaan näyttämään Lilli Hyvärinen, Miina Roivas, Anna Iivarinen ja Alma Pietikäinen. Sitä, löytyykö kuutoselle vielä käyttöä, voi käydä ihmettelemässä vaikkapa tulevana sunnuntaina, kun P13 kohtaa FC JPS:n Kuorevirran nurmella. Ville Laukkasen sihti oli kohdillaan ja kuusi maalia merkattiin hänelle. Varsinkin ensimmäisessä pelissä teema toimi, ja KiuPa hallitsi KuPSia vastaan voittaen 5–1 Aada Rytkösen ja Emma Remeksen kahdella sekä Aada Kumpulaisen yhdellä maalilla. Essi Rankisen tekemä ottelun avausmaali jäi KiuPan ainokaiseksi, PK-37 tuli rinnalle ja meni lopulta ohi voittaen 3–1. Kotiintuomisina oli lopulta voitot kahdesta KuPS-joukkueesta lukemin 2–1 ja 5–0. Yksi KuPSille omaksi maaliksi merkattu osuma meni Lähderinteen tilastoissa upean vaparin laukoneen Joona Tikan piikkiin. T9-joukkue turnasi lauantaina Kuopiossa kahden joukkueen voimin peräti kahdeksan peliä. Päivän parhaan pelaajan palkinnon joukkueen valmennustiimi oli valmis luovuttamaan koko joukkueelle, siinä määrin mainiota oli onnistuminen. Toisella jaksolla Huima onnistui vielä kaventamaan yhdellä maalilla, mutta Elias niittasi loppulukemat 4–2 jälleen kerran ottelun lisäaikaminuutilla tekemällään maalilla. Hyvää peliä Kuopiossa Iloisimmat ja värikkäimmät viestit kilahtivat sunnuntai-iltaan P12-joukkueen valmentaja Pekka Lähderinteeltä. Kun KuPSin vastaava lista jäi nimiä vaille, ynnäytyi lopputulokseksi 15–0 voitto KiuPalle. Teemana syöttöpelin laatu Syöttöpelin laatu oli teemana T12-joukkueella sunnuntaina Kuopiossa. KiuPan P12 oivassa syysvireessä PK-37 oli KiuPaa askeleen edellä T13-pelissä. Pisteet Äänekoskelta Ikähaitarin toisesta päästä oli reissun päällä lauantaina P13-joukkue, joka matkasi Äänekoskelle Huiman vieraaksi vain yhden vaihtopelaajan täydentäessä joukkuetta. KiuPan maalit tekivät Ville Väisänen ja Antto Rytkönen. Noin puolitoista peliä sujui lähtökohtiin nähden kohtuullisesti ja avauspelissä Sorsakosken Urheilijoiden maalipuut kolisivat taajaan, mutta maaliin saakka KiuPa onnistui toimittamaan vain kahdesti SoUn neljää vastaan. Yhden vaihtopelaajan voimin KiuPa kuitenkin jaksoi mainiosti prässätä, kierrättää ja syötellä. Lähtö päivän peleihin Kuopioon oli tosin tuonut harmaata valmentajan kuontaloon parin pelaajan poissaolon, yksien nappisten unohtumisen ja yhden äkillisen sairastumisen vuoksi. Joidenkin joukkueiden kohdalla syysväsy hiipii pelipaitojen alle, kokoonpanotietojen mukaan pelaajia kierrätetään joukkueisiin nuoremmista ikäluokista. Vaikka KiuPa toisella puoliajalla heräsi, eivät Aada Rytkösen kaksi maalia riittäneet kuin 2–4 tappioon. Ottelun viidennellä minuutilla maalinteon aloittanut Aino Myllylä tinttasi yhteensä viisi osumaa, Viivi Hyvärinen neljä, Aada Rytkönen ja Emma RePEKKA KATTAINEN Joukkue on voittanut kesätauon jälkeen yhtä vaille kaikki pelinsä. Urheilu. Tauolla 2–3 takaa-ajossa Ville Väisäsen ja Jare Pappilan maaleilla roikkunut KiuPa hävisi lopulta 3–10 Villen osuttua kertaalleen myös toisella puoliajalla. Tappiosta huolimatta joukkueen riemu repesi viimeistään paluumatkalla onnikassa eväsrasioiden äärellä. syyskuuta 2025 KiuPan syksyn sävel ei soi mollissa ainakaan P12-joukkueen osalta. Viidessä ottelussa voittajaksi kirjattiin KiuPa ja maalinteon riemusta pääsivät tytöt nautiskelemaan isolla porukalla. 17 Keskiviikko 3. Onni Leinosen tekemän avausmaalin Huima tasoitti noin viisi minuuttia myöhemmin, kunnes Onni ja Elias Nuutinen veivät vieraat 3–1 taukojohtoon. Syyskierroksen kuudesta pelistään viisi voittanut joukkue esiintyi voitokkaasti myös viikonloppuna. Joka tapauksessa jo hyvissä ajoin aamupäivällä alkaneessa ottelussa KuPSia vastaan KiuPa oli hereillä. Yhteenvetona viikosta todettakoon, että kuutonen oli tulosten valossa todellakin turha numero
Hän ei tosin saanut kultamitalinsa kaveriksi pronssia, koska mitaleita myönnettiin vain yksi per ratsastaja. Junioreista aluemestaruus Hirvijärven Ratsastajien Emma Kauhanen osallistui viime viikonloppuna Suomenratsujen Kuninkaallisiin esteratsastuskisoihin Ypäjällä ratsunsa Talvihallan kanssa. Ypäjällä kilpailtiin myös kouluratsastuksessa. Lisäksi ratsukko oli kuudes Helppo A:ssa, jossa tulokseksi kirjattiin 64.828. Heistä varsinkin Tampereen Ilvestä edustava Jukkola on profiililtaan sen tyyppinen laitapelaaja, jonka voi katsoa tällä kertaa ajaneen valinnoissa Niskasen edelle. Exeter on voittanut kolme peliä ja hävinnyt kolme, ja seura on 24 joukkueen sarjassa sijalla 11. Pikakilpailussa Kouvalaisen sakot olivat 0+2 ja yhteislähtökilpailussa 3+2+2+0. Kolmesta ottelusta kuusi pistettä kerännyt Puola on lohkon kolmannella sijalla. Maalitiliään Niskanen ei ole vielä avannut. Pikkuhuuhkajista Huuhkajiin siirtyvät Matti Peltola, Lucas Bergström, Ville Koski, Adam Marhiev, Santeri Väänänen, Topi Keskinen ja Oiva Jukkola. Kuudentoista osallistujan pikamatkalla Suomen mestaruuden voitti Tuusulan Voima-Veikkojen Martti Koikkalainen, joka oli 33 sekuntia Niilo Kouvalaista nopeampi. Hän on toistaiseksi pelannut kauden kaikissa Ykkösliigan peleissä täydet minuutit. Norja isännöi Suomea A-maaottelussa Oslossa Ullevaalin stadionilla torstaina 4. Loppuajaksi nelikolle kirjattiin 10.03,58. syyskuuta kello 19 Suomen aikaa. Lisäksi Kauhanen sijoittui kolmanneksi ratsullaan Talvihalla. Hopeaa otti Olli Seppälä ja pronssia Keuruun Kisailijoiden Arttu Remes. VALOKUVAUS TUULIA N.. KiurU lähtee ensi viikonvaihteen viestijuoksun SM-kisoihin kymmenen urheilijan voimin neljällä joukkueella. Riikonen ja hänen ratsunsa Dino de Longpre olivat 140 cm:n esteiden karsinnassa sijalla kahdeksan ja 145 cm:n kilpailussa ratsukko sijoittui seitsemänneksi. Viestijoukkueet hyvässä vauhdissa Menneellä viikolla nuoret yleisurheilijat jatkoivat kilpailukauttaan Joensuussa Pohjois-Karjalan pm-rataviesteissä. 15-vuotiaiden tyttöjen 4x100 metrin kilpailussa Kiuruveden Urheilijoiden Anna Siponen, Salla Tompuri, Sofia Lohvansuu ja Alisa Lohvansuu ottivat voiton ajalla 55,16. Joukkueet kilpailevat 15-vuotiaiden tyttöjen pikaviestissä ja pitkässä viestissä, joihin molempiin osallistuu seuralta kaksi joukkuetta. Exeter City pelaa tälläkin kaudella maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösliigassa, jossa takana on kuusi ottelukierrosta. Siellä Hirvijärven tallista olivat mukana Tiina Piippo ja Lumen Komia, jotka sijoittuivat toiseksi Helppo B -kilpailussa tuloksella 65.909. Lohkokakkoset pelaavat neljästä jäljellä olevasta kisapaikasta jatkokarsinnoissa. MM-karsinnat jatkuvat vielä tämän syksyn ajan sekä ensi vuoden alussa. EFL Trophy on Ykkösja Kakkosliigan joukkueille sekä Valioliigan seurojen alle 21-vuotiaille tarkoitettu kilpailu. Kiuruveden Palloilijoiden kasvatti Ilmari Niskanen ja jokunen muukin kokeneempi pelaaja ja viime vuosien vakiokasvo puuttuvat tällä kertaa Huuhkajien kokoonpanosta. Lohkovoittajat etenevät suoraan ensi kesän MM-lopputurnaukseen. Yhteislähdössä matkaan starttasi 13 kilpailijaa ja heistä mestarina maaliin tuli Ahveniston Ampumahiihtäjien Topias Ollikka, jolle Niilo Kouvalainen hävisi noin yhden minuutin ja 20 sekuntia. Niilo Kouvalainen SM-hopealle Kiuruvetinen Niilo Kouvalainen saavutti viime viikonloppuna Kontiolahdella järjestetyissä ampumajuoksun SM-kilpailuissa mitalin ja pistesijan. Lisäksi Riikonen ja Chance-Breaker sijoittuivat neljänneksi aluetason 100 cm:n esteillä. JYRI SULANDER/SPL KiuPa-kasvatin seurajoukkuekausi on päässyt jo hyvälle alulle. Siinä juoksujärjestys oli Alisa Lohvansuu, Anna Siponen, Sofia Lohvansuu ja Salla Tompuri. Viime kaudella Exeter sijoittui 16:nneksi. Arkistokuva. lan tärkeässä MM-karsintaottelussa Chorzówissa Stadion Slaskilla kello 21.45 Suomen aikaa. Kiuruvetiset ratsastajat ovat saavuttaneet useita hyviä tuloksia viime aikoina niin koulukuin esteratsastuksenkin puolelta. Niskanen on jälleen saanut hyvin vastuuta Exeterissä. M19-sarjaan osallistunut Kouvalainen nappasi hopeaa kolmen kilometrin pikakilpailusta sekä viidennen sijan M19-sarjan viiden kilometrin yhteislähtökilpailusta. Sunnuntaina 7. Viestit käydään Lahdessa lauantaina 6.9. 145 cm:n esteet ovat Suomen ylin sarja, jossa ratsastetaan kaksi kierrosta ja niistä otetaan yhteispisteet huomioon. Kauhavalla huipentui myös kansallisen esteratsastuksen pääsarjan Pohjola Gold Grand Prix’n kilpailukausi 2025. Kyseessä on KiurU:n historian ensimmäinen kerta SM-viesteissä ja tilastoaikojen perusteella seura taistelee pitkän viestin mitaleista. Ilmari Niskasella on seuraavan kerran mahdollisuus nousta maajoukkueeseen lokakuun peleihin. Niilo Kouvalainen jäi pronssimitalista noin puolen minuutin päähän. Seitsemän pistettä neljästä ottelusta kerännyt Suomi johtaa MM-karsintalohkoaan. Katariina Riikonen ja Chance-Breaker. Pronssille sijoittui Ahveniston Ampumahiihtäjien Olli Seppälä, jäätyään voittajasta 39,6 sekuntia. Toissa viikonloppuna Emma Kauhanen ja hänen ratsunsa Galion saivat puolestaan juhlia junioreiden esteratsastuksen aluemestaruuskultaa Savonlinnassa 105 cm:n kilpailussa. Ratsastajat ovat menestyneet AKU LAATIKAINEN Hyviä tuloksia on tullut sekä kouluettä esteratsastuksesta. Perinteikkäässä Englannin FA Cupissa Exeter tulee tällä kaudella mukaan marraskuussa pelattavalla kierroksella. Myös Englannin liigacup alkoi, mutta Exeter putosi siitä pois jo ensimmäisellä kierroksella hävittyään vieraissa Cheltenham Townille 2–0. Helsingin Olympiastadionilla järjestetyssä mediatilaisuudessa. ja ne televisioidaan Ylen kanavilla. Kaksikko sijoittui ensimmäiseksi sekä seuratason 70 cm:n esteillä että aluetason 90 cm:n kilpailussa. 18 Keskiviikko 3. Vasta kaksi ottelua pelannut Hollanti on toisena kuudella pisteellä. Sen sijaan Friis valitsi useita nuoria pelaajia, jotka olivat aiemmin tänä kesänä edustamassa Suomea alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa. syyskuuta Huuhkajat kohtaa PuoAKU LAATIKAINEN Ilmari Niskanen kuvattuna viime kesäkuun Suomi–Puola -ottelussa. syyskuuta 2025 Urheilu Ilmari Niskasta ei valittu maajoukkueeseen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja, tanskalainen Jacob Friis nimesi 26 pelaajaa syyskuun Norjaja Puola-otteluihin keskiviikkona 27.8. Englannin Football League Trophy -kilpailussa Niskasen joukkue aloittaa urakkansa lohkovaiheen peleillä syyskuussa maaottelutauon jälkeen. Pelejä Englannissa Ilmari Niskasen uusi seurajoukkuekausi on ollut käynnissä Englannissa noin kuukauden verran. Ykkössija tuli myös 15-vuotiaiden tyttöjen 4x800 metrin viestistä. Edellisviikonloppuna Kiuruveden Ratsastajien Katariina Riikonen oli mukana Kauhavan estekisoissa, missä hän voitti aluetason 110 cm:n kilpailun ratsullaan Chance-Breaker
Että eikö ookin hyvältä paikalta. 50vuotta sitten Iloa ja surua Korpijoella Niirasten raivaajatarinassa Niirasten ensimmäinen oma koti, muutamien neliöiden sauna. Monet ovat onnistuneet raivaamaan siedettävät elintilat. Kyllä hävetti, mutta onneksi mökkinaapuri on aina avulias ja ystävällinen. Ja yhtenä päivänä hän lähti ja sanoi tulevansa vasta lehmän kanssa. Ambro Niiranen kesti uudistilalla työkuntoisena vain kymmenkunta vuotta – nyt kolme vuotta sitten hän kuoli. Se on sellainen vempele, joka kiinnitetään vaikkapa nyt avaimeen ja näin avaimet paikantuvat Etsi-appiin puhelimessa. Ja kas kummaa, avaimeni löytyivätkin mieheni taskusta. Ja terveys on mennyt myös 70–vuotiaalta Anna–emännältä. syyskuuta 2025 Viikosta viikkoon Avaimet hukassa VANHEMMITEN vaikuttaa siltä, että tavarat ovat yhä enemmän hukassa. 19 Keskiviikko 3. Avaimia ei missään! No, yksi päivä sitten tarkistin kuitenkin vielä mökillä kaikki mahdolliset taskut. Luoja tuli mieleen, kun Jussi Waarna on myös uskovainen mies. Kyhäsi saunan taakse sahapinnoista katoksen sille. maan tarvitsijoita muuallekin Kiuruvedelle, jolloin tänne syntyi Suomen suurimmat asutusalueet. Tehtiin teitä, viemäröitiin, raivattiin, rakennettiin. Ja lähellä oli myös suuri sahalaani, jossa sahattiin puutavaraa rakennettaville tiloille. (Kiuruvesi-lehti 3.9.1975). Eikä muuta. Korpijoella voitaisiin viettää 25–vuotisraivaajajuhlia. Ja kun rupesin muistelemaan, auton ovet olivat auki sunnuntaiaamuna siellä mökillä. Keskustalolta, joka oli aivan Niirasten naapurina. Oli ostanu Atte Heiskaselta. Eihän sellaista yksittäistä mustaa ”avaimenmötikkää” millään voi erottaa kivien ja ruohon seasta. Keskellä kylää. Koko rakentamista johdettiin ns. Pienelle osalle oli jo kesäkuun alussa kylvetty. Valtio oli mukana siihen saakka, kunnes tilalle tehtiin hallintosopimus. Aika muuttuu Naapureita 25 vuoden aikana on vaihtunut. Juhani oli neljän vuoden, Väinö kahden, Veikko yhdeksän kuukauden ja Sirkka odotti syntymistään. VIIMEKSI taloudestamme katosi auton avain. Niiraset olivat valtion tiloille saapuneista ensimmäisiä. MERSUUMME , vuosimallia 2015, ei saa teetätettyä vara-avainta edullisesti. Hän oli ilmeisesti vahingossa laittanut minun avaimet omien avaimiensa sijaan omaan taskuunsa. Uutta nyt on turveteollisuus, joka sivuaa lähes jokaisen asukkaan maita. Ambro oli sanonut, että kyllä lehmä on oltava, vaikka ei olekaan navettaa, eikä laidunta. Karuimmilta paikoilta on lähdetty ja tila on siirtynyt jollekin toiselle. Vara-avain pitäisi teetättää Mersun merkkiliikkeessä ja se kuulemma maksaa 600–800 euroa, kun auto pitää ohjelmoida uudelleen. – Minulta yritti itku pillahtaa, kun Ambro sano, että tässä on se kotipaikka. Lainoja oli mahdollisuus saada. Pari tilaa, Nousiainen ja Nivalainen oli muodostettu vapaalla kaupalla vähää ennen varsinaisen asutuksen alkamista. Ja ensimmäinen perhekuva: Vas. Meinasi mennä jalat alta. Avaimemme kun muistuttavat toisiaan. Ambro, Anna, Sirkka, Juhani, Väinö ja Veikko. Onneksi meillä on kuitenkin vara-avain. Itku meinasi pillahtaa Anna–emäntä kertoo huhtikuun 25 päivästä 26 vuotta sitten. TYÖKAVERI ehdotti ja vinkkasi, että ostaisin puhelimeeni AirTagin. Se oli sellainen näky, että enpä muista pitkään aikaan iloinneeni niin paljon. Korpijoen kuningaskin kaatui. No, se oli onni onnettomuudessa NO , muutama päivä auton avaimien katoamisesta, Juhani Waarna, pitkän linjan rekkamies ja automies, totesi minulle Amerikasta käsin Facebokissa, että avaimen täytyy olla autossa, koska ovet eivät mene lukkoon, jos avain on autossa. KESÄLOMALLA etsin myös kodin avaimia monta päivää. Lompakon tai avaimet löytää seuraamalla merkkiääntä ja appiin tulee kuulemma ihan karttakin kadonneen esineen luo. Samoihin aikoihin valtio pika-asutti rintamamiehiä, karjalaisia ym. Mutta tuskin Niiraset aavistivat, miten tiukille uudistilalla jouduttaisiin ja kuinka vähiin tulisivat jäämään ne aurinkoiset hetket, joista kuviteltiin Sulkavalla pienessä loiskamarissa asuessa, jolloin kaikkinainen toimentulokin oli satunnaisten hankkeiden varassa. Tähän liittyy myös pakkomielle, että pitää usein tarkistaa, että kaikki tavarat ovat varmasti tallessa. Yleensä avain on tietyssä hyllyssä. Tai jaettu lisämaana tarvitseville. Asukkaita tuli lisää – Lasanen, Partanen, Kumpulainen. Saunakopero vielä hatarasti tehty. – Ja taluttihan se lehmän. Olin tiistai-iltana jo sängyssä, mutta vetäisin äkkiä vaatteet päälle ja menin ensin tutkimaan, että olisiko avain auton takakontissa. Kuin Luoja olisi laittanut sen sinne ajatuksella, että nyt saa loppua tämä leikki. Korpijoki on näistä uusista kylistä suurin. Ja ehkäpä siellä on leipäkin ollut uudisraivaajalle kaikkein tiukimmassa – aluehan oli aiemmin asumatonta korpimaata, jota Pekka Penttinen, ”Korpijoen kuningas”, melko itsevaltiaasti hallitsi yläjuoksulta käsin. Kiinnitin heti sunnuntaina auton avaimeen punaisen nauhan, että jos sekin putoaa tai häviää, avain ainakin näkyy. Tie Aittojärveltä Korpijoelle oli jo tehty. Tultiin kuorma–autolla mukana muutamia käyttötavaroita, vaatteita, jokunen huonekalu. Ja taas oltiin mökillä. Valtion rakentaminen kesti pari vuotta. Milloin puhelinta saa etsiä, milloin taas avaimet ja lompakko ovat ties missä, puhumatakkaan pankkikortista ja etukorteista. Mutta toisaalta ei paljon ole menetettykään, ainakaan Niirasten kohdalla, koska kyseessä oli vain raivaamatonta suoaluetta. Ei auttanut muu kuin astella häntä koipien välissä naapuriin pyytämään autoa lainaan, että pääsemme sillä hakemaan vara-avaimen kirkonkylältä. Ambro kulki päivisin vieraan töissä ja illalla yhessä revittiin perunamaata suuremmaksi. Maitokahvit juhannusaattona Juhannuksena Niirasten saunassa juotiin juhannuskahvit, oman lehmän maidon kanssa. – Mutta silti minä en lähe täältä minnekään, vakuuttaa emäntä. Anna ja Ambro Niiranen olivat silloin 40–vuotiaita ja oman tilan haltuun saaminen merkitsi heille suurta käännettä elämässä. Maanvuokrat ovat merkityksettömän pieniä. Autonavain joutui hukkaan kesämökillä. Kun sunnuntaiaamuna teimme lähtöä takaisin taajamaan, kirkolle, autonavain ei ollutkaan entisellä paikallaan. Korpijokea rakennettiin siihen aikaan. Kiitos Jussille! Tällä tarinalla oli sittenkin onnellinen loppu. Ei puutakaan ristissä uutta kotia varten, eikä neliötäkään peltoa. Nyt olen tilannut tuollaisen ihmeen, että autonavain pysyisi tallessa. Ei avainta missään. KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka varmistelee koko ajan asioita. Neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun tuolla jokivarrella alkoi tapahtua. Sitten vastuu jäi uudisasukkaalle. Penskat mukana. Hyöty tässä tulee työpaikkojen muodossa. Ja minä kuletin narun päässä lehmää pitkin jokivarsia – sieltä löyty hyviäkin ruohopolvekkeita. Semmoisia pitkospuuhiuluja myöten keinoteltiin saunakömmälle, joka näkyi vesakosta. Kylä alkoi muotoutua. Onneksi kaveri kertoi, että hänellä on metallinpaljastin, sillä vempeleellä avain voisi löytyä, koska sen täytyy olla mökkimiljöössä. Käänsimme kuvainnollisesti koko mökin ylösalaisin, katselimme pihanmaalta, joka puolelta, taskut ja laukut, hyllyt ja lattiat. Joka kerta, kun joku edellä mainituista ei löydy niiltä paikoilta, mistä yleensä, iskee infernaalinen paniikki. Ja aina uusia. Silmäni osuivat ensin vararenkaaseen ja kas! Avain napotti vararenkaan keskellä
klo 15 Naisten raamattupiiri. 20 Keskiviikko 3. klo 14 Kaikille avoin rukouspiiri. 0400 152 784 ajade@ajade.fi HAUTAKIVIHUOLTO • hautakivet • kaiverrukset • entisöinnit Esko Erkki PIETIKÄINEN s. PÄIVÄKERHO Ti 9.9. Suositus on, että läheisen kuolemasta olisi kulunut jo useampi kuukausi. 08.08.2025 Matkalla kotiin Äiti, minun täytyy jatkaa. Helena ja Teuvo Piippo Hyvää 40-vuotisHÄÄPÄIVÄÄ 6.4! Sydämelliset kiitokseni SYDÄMELLISET KIITOKSENI Lonkilan Petri 65v. Puolisoa, isää ja ukkia rakkaudella muistaen Leena-vaimo Raili perheineen Raija perheineen Rauni perheineen Merja perheineen Sukulaiset ja ystävät Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta 2015 ystäville, sukulaisille ja tuttaville! tv. Esko Erkki Pietikäinen 65 v. Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.. 0445053869 Rakkaamme Helena VIERTORINNE s. To 4.9 klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua La 6.9 klo 10–14 Israel toimintapäivä La 6.9 klo 18 Israel ilta, Jani Salokangas ja miesten lauluryhmä, ym. Jos rakastat… Jos rakastat sananvapautta, rakastat rauhaa. klo 18 Seurat Aimo Väisäsellä, Paasmäentie 206. syyskuuta 2025 2 Keskiviikko 15. 0400 981 / minna.heinonen@evl.fi. mennessä p. DIAKONIA Ti 9.9. Me katsomme jälkiä kättesi töiden kiittäen, kaivaten, ikävöiden. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 10.9. Arvostat elämää, vapautta, valintojen mahdollisuutta, demokratiaa, avautuvia ovia. Avara on taivaan syli, tuulen tietä purjehdin. Siispä, jos sinäkin rakastat omaa hetkeäsi luotettavan uutismedian parissa, jaat saman rakkauden sananvapauteen kuin me täällä tämän lehden toimituksessa. Perjantaina klo 15 Rinnekodin raamattupiiri. Hengelliset Jos rakastat sananvapautta, rakastat rauhaa. Erityiskiitos Virranrannan henkilökunnalle Anteron hyvästä hoidosta. klo 9.30 Päiväkerho 4-5 vuotiaille ja 3-vuotiaille keskiviikkoisin. Iloisiin tapaamisiin, Petri ja Te?a Lonkila LÄMMIN KIITOS kaikille! Kalevi Viralliset syntymäpäiväonnittelut kolmena kappaleena! Sariannelle www.kiuruvedenhelluntaisrk.. (Kivelä, Huuskonen). Timo perheineen Jouko Arto perheineen ystävät ja sukulaiset Siunattu läheisten saattamana 30.8. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Nuku unta rauhaisaa. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. klo 14 Rinnekodin kohtauspaikka. 16.08.2025 Päättyi pitkä kaari elon, väsynyt on saanut levon. Ryhmähuone. 12.08.2025 Jäi jälkeesi mökkipiha hiljainen, sen puut ja pensaat lintuineen. klo 10 Messu. Tutkimme Johanneksen kirjeitä. Monitoimisali. Sururyhmä läheisensä menettäneille syys-marraskuussa. Älä pelkää, tulen kyllä, tulen kyllä takaisin. PERHETYÖ To 11.9. 07.08.1934 k. Su 7.9. Ma 15.9. LÄHETYSTYÖ To 11.9. Mahdolliset huomionosoitukset pyydän osoi amaan Kukkapalvelu Ajadessa olevaan onni eluadressiin. Aiheena Pyhä maa ja rauha. Kastettu Peppi Annika Stranius Hengelliset SEURAKUNNAT p. Pääsky lentää pääsi yli, siellä olen minäkin. Rakkaamme Antero Tauno TABELL s. Lämmin kiitos osanotosta. Tervetuloa uudetkin jäsenet. Arvostat elämää, vapautta, valintojen mahdollisuutta, demokratiaa, avautuvia ovia. Kuollut Antero Tauno Tabell 91 v. 017 770 0421 HAUTAKIVET KUOLLEET PERHEUUTISET Kiuruvesi & Iisalmi P. 19.06.1957 Pielavesi k. Meillä on ilo kutsua Teidät syntymäpäivilleni la 27.9. Ti 9.9klo 18 Sanan ja rukouksen ilta EU:n aineellisen avun ostokortteja saatavana, tiedustelut p. Su 7.9 klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Jani Salokangas, ym. Jos rakastat… LEHTI OY. klo 13 Terveisiä maailmalta. maaliskuuta 2025 Kirkkoherranvirasto suljettu pe 5.9. Ke 10.9. Kokoontuu joka toinen maanantai. Kahvit klo 13.30 alkaen. Siunattu läheisten saattamana 30.8.2025. Siispä, jos sinäkin rakastat omaa hetkeäsi luotettavan uutismedian parissa, jaat saman rakkauden sananvapauteen kuin me täällä tämän lehden toimituksessa. klo 10 Aamuperhekerho. ote Anna-Mari Kaskisen runosta Lapsen laulu äidille Kaivaten Äiti Sisarukset perheineen Siunaus toimitettu perheen läsnä ollessa Kiuruveden ortodoksisessa kirkossa. Kirkon jälkeen kirkkokahvit ja keskustelutilaisuus srk-talolla. klo 10 Messu, yrittäjien kirkkopyhä. 10.08.1960 k. Joku kutsuu kulkemaan. Su 14.9. klo 12.00 kotiimme Kivikolle Ilmoitathan tulostasi tarjoilun järjestämistä varten 18.9. Täytyy taittaa taival matkaa, vaikken tietä tunnekaan. klo 10 Srk-kerho, iso sali. Iltatuulen hyväilyssä, siellä olen minäkin. mennessä, p.044 274 1690 Petri, 0500 748 523 Te?a P.S
Tällainen ajattelu tuntuu aluksi hyvältä ja voi jopa vahvistaa itsetuntoa. Itsensä tarkastelu on vaativaa. syyskuuta 2025 Hartaus Itsensä tutkiminen Viime sunnuntain aiheena oli itsensä tutkiminen. Myöhemmin, noin joulukuussa on sitten aika itsensä tutkimiselle ja pohdinnalle, onnistuinko tavoitteissani, jotka aiemmin oli asetettu. Itsensä tutkiminen voi johtaa epämiellyttävään lopputulokseen – siihen, että huomaa oman syntisyytensä. Kristittynä eläminen – Kristuksen seuVANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUYHDISTYKSEN ARKISTON KÄTKÖISTÄ Tällä palstalla julkaisemme Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen arkistosta löydettyjä kuvia Kiuruvedeltä. Siksi todellinen itsensä tutkiskelu ei tapahdu toisia tarkkailemalla kuin suurennuslasin läpi, vaan katsomalla peiliin – rehellisesti ja nöyrästi. Omien syvyyksiensä tarkastelu – se ei ole helppoa. Niissä painotetaan usein itsensä nostamista jalustalle ja itsestä hyvän olon tuntemista. 21 Keskiviikko 3. raaminen – ei tarkoita helppoa tietä. On vaikeaa pienentää itseään, erityisesti tällaisena aikana, jolloin meiltä odotetaan jatkuvasti niin paljon – menestystä, taitoja, vahvuuksia. Se antaa meille vääristyneen kuvan itsestämme. Koulut alkavat, harrastukset käynnistyvät ja työelämässä olevat palaavat lomalta töihin. On raskasta ja epämukavaa asettaa itsensä ikään kuin suurennuslasin alle tai pelin eteen ja katsoa rehellisesti itseään. Piirteitä, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia, arvokkaita, parempia. Usein on vaivattomampaa nähdä toisten virheet ja puutteet kuin omat. Raamattu kehottaa meitä tutkimaan itseämme, mutta tämä kehotus on aivan toisenlaista kuin nykyajan itsensä tarkastelu, joka esiintyy esimerkiksi aikakauslehdissä tai sosiaalisessa mediassa. Tänä päivänä lapsia opetetaan itsensä tutkimiselle ja tavoitteiden tarkastelulle jo hyvin varhain. Mutta miksi sen pitäisi olla kevyttä. Itsensä tutkiminen ei ole kuitenkaan pelkästään itsekritiikkiä tai itsensä soimaamista. Tulva Valkeispurolla vuonna 1954. Emme tutki itseämme syyttääksemme itseämme, vaan etsiäksemme totuutta ja pysyäksemme yhteydessä Jumalaan. Toisten virheiden ”parantaminen” tuntuu helpommalta, koska ne eivät koske omaa sisintä. Ongelma on kuitenkin siinä, että tällainen itsensä tutkiminen voi olla harhaanjohtavaa. Syvemmälle menevä itsensä tutkiminen voi olla henkisesti kivuliastakin ja vaatii voimavaroja. Mutta lopulta Jumalan edessä jokainen vastaa vain omasta elämästään – ei toisten. Usko ei ole pakoa vaikeuksista, vaan luottamusta siihen, että vaikka tie olisi raskas, Kristus kulkee kanssamme. Se on rehellistä pysähtymistä – katsomista peiliin Jumalan edessä. Syksy on monella tavalla uuden alku. Elämässä tulee usein eteen tilanteita, jossa katsomme itseämme peilistä. Siunausta viikkoosi! LINDA HYYTIÄINEN. Myös silloin, kun katsomme itseämme rehellisesti silmiin. On helpompaa huomauttaa muiden synneistä ja laiminlyönneistä kuin tunnustaa omat kompastumiset – tai se, mitä on jättänyt tekemättä. Maailma opettaa katsomaan itseä positiivisesti: näemme itsemme hyvinä, riittävinä ja täydellisinä juuri sellaisina kuin olemme. Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi. Joku saattaa aloittaa uuden harrastuksen ja toinen päättää parantaa elintapojaan kesän jäljiltä. Kuvaaja: Väinö Salo. Nöyrtyä ja tunnustaa, että sisimmästä löytyy asioita, joista en ole ylpeä. Jumalan sana neuvoo meitä arvioimaan itseämme ja elämäntapaamme. Viime sunnuntain sanoma kutsuu meitä tarkastelemaan itseämme rehellisesti
HARKKA -kerhoissa löytyy tilaa mm. Ateriapalvelun ruokalista vk 37: ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, perunaa, porkkanaa, italiansalaatti. Digitaidot haltuun, Vanhojen mopojen entisöinti, Metallityö, Huonekalujen entisöinti B, Korupaja, Korukiven hionta, Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. HARKKA -kerhot ja yleisöluennot ovat maksuttomia. Opiston toimisto on avoinna ma-ke klo 9-15.30 p. 4.9.25 klo 13.00 kulttuuritalon aulassa. 22 Keskiviikko 3. Kalliokyläntie 1412 9.00-9.30 Koivujärvi-Asko Tikan navetan pääty. alkaen myös lauantaisin klo 1015. klo 9:30–11. Tervetuloa entiset ja uudet pelaajat mukaan. Tervetuloa mukaan! Koulujen ruokalista vk 37: ma: lihapyöryköitä, kermaista ruskeakastiketta, perunaa, tomaattia, persikkaa, kiinankaalia, ti: kasvissosekeittoa, raejuustoa, hedelmää, ruisleipää, ke: broilerikiusausta, porkkanaa, paprikaa, porkkanasaastetta, to: tortilloja, meksikolaista kastiketta, tomaattia, kurkkua, jäävuorisalaattia, pe: tonnikalalasagnettea, kurkkua, voipapuja, jäävuorisalaattia (muutokset mahdollisia). mennessä. kirjahöntsäilyä, luontoja erä, pelisuunnittelu ja koodaus, elokuvaja animaatio (Luupuvesi), Laulukerho, Bändi, Liikuntakerho ilmajoogakankailla (keskiviikko, UUSI!). Netin kautta ilmoittautuessa on verkkokauppanäkymä, mutta verkkokauppa ei ole vielä käytössä. MUISTILISTA Kevyen musiikin laulukurssi, Mummo punk, Metsäkuntosali, Terveysmetsäretki Paljakalle, Ensiapu, Housukurssi, Pehmolelukurssi. Pyhännäntie 2916 18.00-18.30 Luupuvesi-Kettusen korjaamon piha. Toiviaiskyläntie 501 13.30-14.00 Aittojärvi-Kyläntalo Korvikon piha. Kiuruvesi-lehden tulevat teemat: LEHTI OY Varaukset: Sanna Manninen, 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen, 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi Eläkeläisten viikkokerho Puistonkulmalla ke 10.9. Paikkoja on useilla kursseilla mm. Koivurinteentie 4 14.30-15.00 Ohenmäki-Entisen kaupan piha. 12.30-13.00 Honkaranta-Konehuolto Tikkaset piha. Kaikki kurssit laskutetaan. JOULUPASSIKAMPANJA 22.11.–31.12.2025 Yrittäjä, ilmoittaudu mukaan 12.10. Karaoke. Eläkeliiton virikekerhon syyskausi alkaa to. Salahmintie 1149 KERÄYSAUTOON VASTAANOTETAAN: jäteöljyt, öljyiset vedet öljynsuodattimet ja iskunvaimentimet jäähdytysja jarrunesteet ajoneuvojen akut pienakut ja paristot maalit, liimat, lakat ja niiden ohenteet loisteputket, loistelamput, energiansäästölamput liuottimet ja pesuaineet lääkkeet, ruiskut, neulat & elohopeamittarit torjuntaja suoja-aineet hapot ja emäkset KERÄYSAUTOON EI VASTAANOTETA: yrityksien vaarallisia jätteitä yhdyskuntajätteitä, rakennusjätteitä, muovijätteitä sähkölaitteita (jääkaappeja, televisioita, yms.) metalliromua renkaita 10.00-10.30 Toiviaiskylä-Kyläntalon piha. Porinapiiri 1.10. Parkour ja futsal (Luupuvesi), Cheerleading Niva ja yläkoulu, Darts yläkoulu, Kepparija eläinkerho (Rytky), Kokkikerho (maanantai UUSI!) jne. KIRJASTO Kirjasto avoinna 1.9.2025 alkaen: ma-ke 10-18 to-pe 10-16 la-su suljettu Omatoimi avoinna joka päivä klo 7-21. Ohenmäentie 402 17.00-17.30 Tihilä-Entisen kaupan piha. Lukupiiri 8.9. Lisätietoja saa opiston toimistosta. Tavataan taas 16.9. maaliskuuta 2025 UIMAHALLI Uimahallin lauantain aukiolot alkavat 13.9.! Uimahalli avoinna 13.9. P-S Muisti Muistikahvila Kiuruveden kirjaston monitoimitila, Lähteentie 10 A TI 16.9. 0405949383 Opiston syyslukukausi käynnistyy 22.9. Kassa suljetaan klo 14 ja uintiaika päättyy klo 14.30. mennessä. Tarkempaa tietoa lähempänä alkamista. Pyhännäntie 1555 SUOMALAINEN TYÖ JA PALVELU ILMESTYY 1.10. Varaa ilmoituspaikkasi 24.9. mansikka-vanilja kerroskiisseli, ti: jauhelihakiusausta, herne-maissi-porkkanaa, rapea vinaigrette kaalisalaatti, mustikka-vadelmavispipuuroa, ke: appelsiinikalaleikettä, sitruunaista kastiketta, perunaa, ruusukaalia, puolukkahilloa, punajuuriviipale, sekamarjakiisseliä, to: makkarakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, kurkkuraastesalaatti, vadelmarahkaa, pe: kaalikääryleitä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, maissia, perunasalaatti, raparperikiisseliä, la: lihakeittoa, italiansalaatti, puolukkavispipuuroa, su: haukimurekepihvejä, yrttikastiketta, perunaa, parsakaalia, perunasalaatti kirkas, mansikkamoussea (muutokset mahdollisia). ulkoilupäivällä: Äijät 19.9. Lammintauksentien ja Rytkyntien risteys. Kalliokyläntie 2270 11.00-11.30 Rytky-Entisen kaupan piha. syyskuuta 2025 4 Keskiviikko 15. 040 516 0766 sara.korsulainen@ylasavonjatehuolto.fi www.ylasavonjatehuolto.fi VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KERÄYS KIURUVEDEN HAJA-ASUTUSALUEILLA Keräys on maksuton ja siinä kerätään kotitalouksien vaarallisia jätteitä ja maatalouden ja metsätalouden vaarallisia jätteitä (kotitalouteen verrattavia määriä). KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA HARKKA -kerhoihin ja kursseille kannattaa vielä ilmoittautua. Korpijoentie 770 16.00-16.30 Remeskylä-Entisen korjaamon piha. 0405271633, rehtori p. 040 670 7097 YLÄ-SAVON JÄTEHUOLTO OY Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi p. Yhteislaulu 8.10. Curling 22.9. Lämpimästi tervetuloa kursseille, HARKKA -kerhoihin, SEKALAISTA @kiuruvesilehti www.facebook.com/kiuruvesilehti Seuraa meitä somessa! Kiuruvesi-lehdaen tulevat teemat. alkaen. ELÄKELIITON kerhot alkavat: Virike 4.9. klo 10–12. KERÄYSAUTON AIKATAULU: Tiistai 9.9.2025 8.00-8.30 Kalliokylä-Entisen kaupan piha. Eläkeliiton Lukukerho aloittaa syyskauden ma 8.9.2025 klo 10.00 kirjastolla. Keilailu, kun halli on kunnossa (arvio lokakuu)
0400 674 271 www.kauhanenoy.. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi APTEEKKI JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ VUOKRATAAN AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen TAKSIPALVELUT Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T Ajanvaraus: olonkorjuu.fi hannakaisa@olonkorjuu.fi P. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Myös määrämittaan. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B PALVELUHAKEMISTO. 23 Keskiviikko 3. Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. syyskuuta 2025 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p
Heikki Lång p. -Teemailta RUOSKA LA 20.9. Valmistaudu talveen ostamalla renkaat nyt edullisesti. 050 307 5439 Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. maaliskuuta 2025 TORILLA SEKALAISTA Seuraa meitä somessa! 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. Kysy tarjous! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. Kiuruveden Invalidit ry jäsenet. 010 340 7735 TORSTAISIN 4.9. 050 5511 592 • palvelusetelillä omaishoitajien vapaiden tuuraus sekä vammaisten henk. Lähtö linja-autoasemalla klo 11.Ilm su 7.9. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. KIURUN KUNTO 40 VUOTTA KIURUN KUNTO 40 VUOTTA • kylpyhuoneremontit • huoneistoremontit • sisäja ulkomaalaukset • vesikattoremontit • uudisrakentaminen • kourujen puhdistus ym. alan työt. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.. • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desin?ointi LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 2,8% MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Mitat 35 ja 50 cm. mennessä puh 0500 379 365 tai elkiuruvesi@gmail. 24 Keskiviikko 3. 040 7530 370. kohtainen avustaminen • kaikki siivoukset ja asioinnit • Jalkahoidot kotikäynnein p. mennessä Saaralle puh 050 577 0842. www.lvisawo.. 050 5311 874 Mainonnan kaikki kuviot www.kiuruvesilehti.fi. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy 040 816 4663 Maatil Tanel Ruhane Maatil Tanel Ruhane • • • • • • maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 4.9. 0400 218 745 SEKALAISTA HUVEJA www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. Omavast 15€. syyskuuta 2025 6 Keskiviikko 15. huoltotyöt p. com Kimppakyydit lähtee srk-talolta klo 9.50. Ilmoittaudu tarjoilun vuoksi Minnalle14.9. Omat eväät mukaan! RIVI-ILMOITUKSET Myynti huolto TENHO KANERVA p. klo 10–12. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. ELÄKELIITTO ulkoilupäivä Jänteen hallilla ti 16.9. ALKAEN LOUNAS ARKISIN 10:30-14:00 KLO 19 À LA CARTE MA-TO 14-19:30 PE-LA 14-20:30 SU 14-17:30 13.9. Ilmoittautumiset 8.9 mennessä Raijalle 0503420709 ELÄKELIITTO hyvän mielen patikkaretki Saaran kanssa Iisalmen Paloisvuorelle ke 10.9. Teemu Roivaisen Joulukonsertti la 22.11.25 klo 18