Osa tuotteista rajoitettu määrä. Valmakaupan tarjouksia Valmakaupan tarjouksia kpl kpl Rutirex koirankopin pehmike n. VUOSIKERTA, NRO 5. Navettaan, vapaa-aikaan sekä liikuntaan. www.kiuruvesilehti.fi 012138-2105 RUOKAHÄVIKKIVAAKA 4-5 » Kiitoksena hymy 8 » Kiuruvesi III maidontuottaja 20-21 » ”Hyvä, että saa pelata” JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,65 euroa/viikko Meijerimyymälä MAKSUTAPOINA PANKKIKORTTI, LASKUTUS TAI MAITOTILI. vuoden paikallislehti 2019 KESKIVIIKKO 3.2.2021 68. pari pari 77 80 80 25 25 00 00 17 17 00 00 18 18 50 50 kpl (2,73€/m 2 ) 88 50 50 Vaseliini Viima 42 ml Lumilinko 11 HV Lemon Curd -täyte 2,5 kg (L) Mainio hiihtokäsine! Hygieniamaski Blue Sail 3-kerroksinen, 50 kpl 18 18 90 90 77 50 50 Tarjoukset voimassa 12.2.2021 asti. Liikuntasukka Merinovillaa. 010 381 7003 Maitosuomi netissä: www.maitosuomi.fi 010-yritysnumeron hinnat: Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt.min. Lämmin ja hengittävä. Fuksia ja harmaa. 10 kg pss (10,80€/kg) 27 27 00 00 Mustikka 2,5 kg kotimainen pss (9,20€/kg) 23 23 00 00 Mansikka 2,5 kg kotimainen kpl (7,56€/kg) Korvapuusti kypsä 2,2 kg 75 g x 30 (L) kpl (6,85€/kg) Lihapiirakka 2,7 kg 150 g x 18 (L) kpl (6,80€/kg) 17 17 00 00 Erisan desinfektiohuuhde Etasept 500 ml kpl kpl (11,00€/l) 55 50 50 Tegera 9112 synteettinen käsine, talvivuori Tegera 235 nahkakäsine, talvivuori pari pari 14 14 00 00 44 50 50 Saapassukka Villaa. Maitosuomi Kiuruveden myymälä palvelee arkisin klo 8.30-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi, p. Kirk ko kat u M eije rik atu Me ije rik at u Ma itok uja Rakennustarvikkeet: Kipsilevy LN normaali, 1200 x 2600 Kivivilla Rockwool Flexibatts 100 mm, 3,97 m 2 Uretaanivaahto PEN 170 99 90 90 3 kpl pkt (4,92€/m 2 ) 19 19 50 50 Akkuväännin 3/4” kpl 33 90 90 Lumikola 279 279 €€ 45 45 €€ 900 900 €€ Yleisöljy Viima 10W30 20 L 55 55 00 00 9-19 » Uutisten viikon teemasivut
Kaikki JSN:ään kuuluvat mediat ovat sitoutuneet noudattamaan Journalistin ohjeita, ne ovat toimitusten eettiset säännöt. Anna-Mari jaksaa järjestää oppilaiden kanssa konsertteja, käydä heidän kanssaan konserteissa sekä järjestää esiintyjiä tapahtumiin ja kyytejä kilpailuihin. Yhtä moni toteaa, että suomalaisella sanomalehdistöllä on merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun. Noin puolet nuorista seuraa uutisia päivittäin. Niitä päivitettiin, eli näytettiin kartalta maamme päivittäinen ”itäraja” ja kerrottiin rintamatilanne. JSN:ään kuuluu myös Kiuruvesi-lehti kuten lähes kaikki suomalaiset lehdet. Sanomalehdet tavoittavat suomalaiset tasapuolisesti eri ikäja ammattiryhmissä sekä eri tuloluokissa. TAITO TASKINEN. Julkisen sanan neuvosto (JSN) on median itsesääntelyelin, joka valvoo, että suomalaiset mediat toimivat eettisesti. Näistä jää lapsille ja nuorille ihania muistoja kotikaupungistaan. Kansakouluaikani 1941–1947 ajoittuu jatkoja Lapinsotien ajoille. Maantiedon ja historian oppikirjat ja kartat olivat ajalta ennen sotia. Arvoja ei voida kouluopetuksesta poistaa, joten opetuksen nykyisiä arvoja arvostelevat haluavat tilalle omat arvonsa. Voit myös laittaa kiitoksen, kehun tai kannustuksen muutenkin jostakin ihmisestä, vaikka sinua ei olisi haastettu. Uutiset ovat tärkeä osa 13–18-vuotiaiden nuorten media-arkea. helmikuuta 2021 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Tällä viikolla puhutaan, mikä on totta K oulujen ja uutismedian yhteistä mediakasvatuksen teemaviikkoa Uutisten viikkoa (entinen Sanomalehtiviikko) vietetään tällä viikolla.Tänä vuonna Uutisten viikko haastaa torjumaan väärän tiedon leviämistä ja ottamaan selvää, mikä on totta. Suomalaisilla on myös yhtenäinen näkemys siitä, että vastuuttomat uutismediat lietsovat ja lisäävät negatiivisia ilmiöitä (83 %), yhteiskuntamme heikkenee, jos kotimainen uutistarjonta yksipuolistuu (80 %), uutispalveluiden välillä on isoja laatueroja (78 %), eri syistä johtuvat vastakkainasettelut yhteiskunnassa tulevat jatkossa lisääntymään (78 %), valeuutiset ja valemedia vaikuttavat vahvasti ihmisten mielipiteisiin (76 %) ja yhteiskunta eriarvoistuu kiihtyvällä vauhdilla (73 %). Korona on saanut ison osan nuorista seuraamaan uutisia aiempaa enemmän. Perussuomalaisten nuorten aloite opettajien ”ilmiantokampanjasta” ei ole tätä päivää. Aina ystävällisen Anna-Marin kanssa kaikkia tapahtumia on helppo suunnitella.” Heidi Huhtilainen Anna-Mari Svärd opetusohjelmassa, jossa opetetaan vallitsevia arvoja, joita ovat esimerkiksi kansainvälisyys, eurooppalaisuus, ympäristötietoisuus ja ihmisoikeudet. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Käsitykseni on, että nykykoulun opettajat pitäytyvät hyväksytyssä Kansakoululaisia jatkosodan aikaan Terussa vuonna 1943. Petroskoi oli vallattu syksyllä 1941, ja sotilaamme olivat kaukana vanhan rajan takana Äänisjärven rannoilla. Sanomalehtisisältöjä lukee digitaalisena 86 prosenttia ja painettuna 56 prosenttia suomalaisista. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Puh. Kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus luotettavan sisällön kuluttamiseen ja sen mahdollisuuden he myös käyttävät.Lähes kaikki suomalaiset (87 %) ovat sitä mieltä, että demokraattinen yhteiskunta tarvitsee monipuolisen median. Lähetä viestisi ja kuva henkilöstä, jota kiitetään perusteluineen osoitteeseen: jaana.selander@kiuruvesilehti.fi tai toimitus@kiuruvesilehti.fi ”Kiitos musiikinlehtori Anna-Mari Svärd. Uutisten viikon kunniaksi Kiuruvesi-lehden digitaalinen näköislehti on kaikkien luettavissa maksutta. Aikansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Kolmen ensimmäisen lukuvuoden aikana jatkosodan ”sotaonni” oli suomalaisten puolella. Iän myötä kiinnostus isoihin uutisiin kasvaa. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Myös nuoret ovat kiinnostuneita oman paikkakunnan tapahtumista. 044 705 0443 Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–pe klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin SANOMALEHTILIITON JÄSEN Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Kiitä, kehu, kannusta! Tämä on juttusarja, jossa kiitetään, kehutaan ja kannustetaan. Kannustamme viikolla keskusteluun luotettavan tiedon ja vastuullisen journalismin merkityksestä. Journalistin ohjeissa linjataan, että median on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, jaana.selander@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Tiina Kilvensalmi 040 523 8345 tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512 anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi LIIKEILMOITUKSET / MARKKINOINTI Anu Laitinen, 044 339 6512 anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Valtaosa nuorista uskoo vahvasti suomalaisten uutismedioiden korkeaan laatuun. 2 Keskiviikko 3. Nuoret myös uskovat, että luotettavan tiedon merkitys tulee tulevaisuudessa entuudestaan kasvamaan. Vallitsevana oli AKS-runebergiläinen sotilaspoika-henki johtotähtenään ajatus ”Suomi suureksi ja Viena vapaaksi.” Vihollinen esitettiin alempiarvoisena, esimerkiksi: ”venäläiset eivät osaa ampua, hiihtää ja uida.” Kun syksyllä 1944 solmittiin välirauha, oli jälleen opetuksen päivityksen aika. SA-KUVA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Selander kertoo mielenkiintoisesti kouluaikaisista kokemuksistaan ja kysyy, saako politiikka olla esillä kouluissa. Journalistin ohjeissa linjataan muun muassa, että median on tehtävä ratkaisut journalistisin perustein, pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja kunnioitettava jokaisen ihmisarvoa. Joillekin opettajille aikaisemmista käsityksistä luopuminen oli vaikeaa. (Kiuruvesi-lehti 27.1.). Kirjoituksia ei palauteta. Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT 2020) mittauksen mukaan 95 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 95 e / 86 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Lähes kaikille (87 %) suomalaisille on tärkeää, että media kertoo lähiympäristön tapahtumista. Laitetaan siis hyvä kiertämään! Ideana on, että kiitoksen saanut kiittää taas seuraavaa henkilöä. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse
Tällä erää säästyi osa sellaisista palveluista, joita muualla Suomessa pidetään valtteina asukasmarkkinoinnissa. ”Jos ette näin tee, niin Teidät todennäköisimmin hukka perii. Kunnan päätöksenteossa keskeistä on Kiuruvesi-henki, ja tavoite lienee kaikilla valtuustoryhmillä yhteinen: Kiuruveden kaupungin kehittäminen ja sen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Äänestystulos on suuri kunnia, ja enemmistönä meillä on myös suuri vastuu, sillä valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Vaikka tiedossa onkin ollut talouden tiukkuus. KIURUVEDEN kaupunginhallituksen pöydän ympärillä istuu valtuutettuja kaikista niistä puolueista, joille hallituspaikka vaalituloksen eli demokratian perusteella kuuluu. Tai sitten tykkään vaan enemmän päätöksenteosta, jossa rehtiys ja rehellisyys ovat kunniassaan. KUNNAN ”kuolemanpelko” ilmeisesti parani. Miten suomalaisessa kunnassa päätöksentekoon pääsee vaikuttamaan ohi vaalien – ja vielä niin että siitä saa maksun. JUKKA TENHUNEN Nousussa olevaa vaalikuumetta mittaileva, vanhanaikainen ex-valtuutettu, (joka on jo osansa istunut) Esimerkiksi hallituksen kokouksissa on ollut mielestämme hyvä keskusteluilmapiiri, ja jokainen halukas on varmasti saanut sanoa oman mielipiteensä. Toivoisi myös, että jatkossa toisten valtuutettujen ja äänestäjien kunnioittaminen voittaisi valtuutetun omat uraunelmat. Pelkän vaalituloksen perusteella aina ei tarvitsisi näin menetellä, mutta meillä on tahtotilana yhteinen Kiuruvesi-henki ja kaikkien puolueiden huomioiminen jo valmistelevassa ja ohjaavassa päätöksenteossa. Kiuruvesi oli yksi noin sadasta kunnasta, joka on käyttänyt kyseistä konsulttiyritystä ”auttamaan” päätöksenteossaan. Ihmettelin konsultin roolia ja ihmettelen yhä. Tai asiansa osaava kamreeri, jonka viran puuttuminen nyt näkyy. Ainakin puhe siitä lakkasi kuin seinään. Toisessa vaiheessa peloteltiin loput päättäjistä. Minusta niissä ei ollut minkäänlaista järkeä. talouden tasapainottamisryhmä julkaisi suunnitelmansa säästötoimista. Konsulttiyhtiö Perlacon esiintyi siinä etäyhteyksien kautta. Mutta eihän konsulttiyhtiökään ennen olisi voinut agitoida valtuustoa. Korjausuutinen ei enää päässytkään valtakunnan uutisotsikoihin. Kiitos hyvästä yhteishengestä ja keskusteluilmapiiristä sekä yhteistyöstä kuuluu kaikille jäsenille yli puoluerajojen. Kävi ilmi, etteivät Perlaconin ostojärjellä laaditut säästölaskelmat olleetkaan luotettavia. Taitaa lakikin olla niin ahdasmielinen, ettei hyväksy Perlaconia edes ehdokkaaksi. Tulevina vuosina tarvitaan viisaita ja jämyjä päättäjiä, jotka muistavat myös tilanteen tullen jäävätä itsensä. Kuntapolitiikassa ei ole samaan tapaan hallitusta ja oppositiota kuin esimerkiksi valtakunnan politiikassa on. Ennen muinoin heitä ei olisi voinut valita tällaisiin kauaskantoisiin tehtäviin, jotka suoraan tai välillisesti koskivat heidän omaa virkauraansa. ihmisiä, jotka satsasivat aikaansa ja asiantuntemustaan kuntamme hyväksi. Valtuustovuosinani eivät esimerkiksi oman kunnan opettajaihmiset kelvanneet koulu-/sivistyslautakunnan jäseniksi. Miten lie nykyään. KUINKA moni kuntalainen sai vastauksen ehkä mielessään kytevään kysymykseen: Mistä tässä panikoinnissa oli pohjimmiltaan kysymys. Kuka muuten ilmoittautuu aloitteentekijäksi konsultin käyttämisestä. Harmi vain, että onnistuimme ylittämään valtakunnan uutiskynnyksen kuntana, joka kerralla lopettaa kaikki kyläkoulunsa. Tehdyt suunnitelmat toteutuivat niukasti. Nyt kouluasiaakin puinut ryhmä koostui pääasiassa kunnan palkkalistoilla olevista. Koulujen lopettaminen ei loppujen lopuksi säästäisikään juuri mitään. Kun vuosien jälkeen antauduin seuraamaan tarkemmin kiuruvetistä päätöksentekoa, mieleen tuli muotihokema: Kyllä minä niin mieleni pahoitin. IHMETELLEN seuraan, kuinka Kiuruveden kyläkunnat tulevissa vaaleissa äänestelevät. Lieneekö osa ostoneuvoista vielä kaupunginhallituksen puheenjohtajan hihassa. Osassa kunnista tervehdyttämistyöryhmän jäsenet eivät saaneet etukäteen kertoa muille päättäjille tekeillä olevasta suunnitelmasta. Tarvittaessa on sitten joskus äänestetty, mutta useimmiten kompromissiratkaisua haetaan yhdessä keskustellen. 3 Keskiviikko 3. Olin kuulemassa Kulttuuritalossa yhtä tilaisuutta kouluasioiden tiimoilta. Pian Teillä ei enää ole itsenäistä kotikuntaa.” Tällainen vaikutelma ensikuulemalta jäi. Hätä talousahdingosta syntyi konsulttipalvelujen hallitsemattomasta ja hyvän hallinnon vastaisesta käytöstä. Käsikirjoitus oli kunnasta toiseen sama: Valtuutetuista ja viranhaltijoista valittu etuoikeutettujen ryhmä muodosti talouden tervehdyttämistyöryhmän, jonka jäsenet ”herätettiin” ensin. Kävi ilmi, että niin viranhaltijat kuin valtuutetut laidasta laitaan olivat paniikissa. Kouluasioita olivat suunnittelemassa henkilöt, jotka itse olivat sivistyspuolen työntekijöitä. Kiuruvesi sai koronatukien lisäksi myös harkinnanvaraisen miljoonan valtiolta. Onneksi kuntalaisista löytyi Kunnallinen päätöksenteko alennustilassa. Oli vaikea nähdä riviäänestäjänä jotain syytä, millä kaupunkimme olisi nopeasti ajautunut lähes kriisikunnaksi. Valtuutetuille tätä sananrieskaa oli tarjoiltu jo aiemmin. Liian harva – otaksun. Alkusyksystä ns. Kuntapolitiikassa ei ole oppositiota LIENEEKÖ kiuruvetisillä kanssaäänestäjilläni samanlaisia tuntemuksia. kyläkouluja lakkauttamalla ja varhaiskasvatuksesta karsimalla. Lopullisen vastauksen asiaan sain vasta nähtyäni Yle Areenan MOT-ohjelman 23.11. Epäuskottavaksi tilanteen teki se, että paniikin jakoivat niin kokoomukselaiset, keskustalaiset kuin pienryhmienkin edustajat. Konsultin esiintyminen ei ollut konsulttimaista, viileän asiantuntevaa vaihtoehtojen esittelyä, vaan pikemminkin uhkakuvien pontevaa maalaamista päättäjille. LIENEN modernista kehityksestä jälkeen jäänyt fossiili, kun näitä puntaroin. Tuli vaan mieleen tässä yhteydessä. Ei ole äänestäminen helppo rasti. Seurasin lehtikirjoituksia. Kiuruveden itsenäisyys vaatisi rajuja leikkauksia mm. Tällä valtuustokaudella Keskustalla on ollut enemmistö niin valtuustossa kuin hallituksessakin kevään 2017 vaalituloksen perusteella. vpj), RISTO JUNTUNEN, EERO KYLLÖNEN, TUOMO TIKKA, EMMI TIKKANEN, SISKO TOIVANEN Päätöksenteossa keskeisintä on Kiuruvesi-henki.. Aloin selvittää asioita ja haastatella valtuutettuja. Näinhän koko kuntaorkesteri joutui syksyllä myöntämään. Kunnat kuntoon, konsultti. Keskustan hallitusryhmä: MIRA KOKKONEN (hallituksen pj.), KARI SAASTAMOINEN (valtuuston pj.), TOMMI TIKKA (valtuuston 2. Työryhmän koostumus ei takavuosina olisi mennyt läpi jääviyssäännösten vuoksi. Esimerkiksi eri työryhmissä on edustus kaikista puolueista ja ykköspuheenjohtajien lisäksi usein neuvotteluissa on mukana koko puheenjohtajisto. Kiuruveden tapauksessa päätöksenteon keskuspaikaksi tuli kaupungintalon sijaan lukion opettajainhuone. Valtuutetut vaikuttivat vilpittömiltä hädässään. Vastaavaa yksituumaisuutta en muista nähneeni. helmikuuta 2021 SA-KUVA Somepoiminta #kiuruvesi @kauppis71 13.1.2021 Paikka: Rantakylä Kuvaaja: Soile Kauppinen #Frost #dat -20 celsius #Pakkaspäivä #sunsettime #sunset #auringonlasku #auringonlaskunaikaan #sunset_fx #ig_sunsets #fever_natura # everything_imaginable #heartful_moments Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Ostopalveluna tuotetun suosituksen olisi esitellyt valtuustolle kyseisen hallintokunnan esittelijä tai kaupunginjohtaja. Muistan, että aikoinaan muuan kuntapäällikkö naureskeli, että demokratia on aivan liian kallisarvoinen asia annettavaksi kuntalaisten käsiin. Kiuruvedellä ostojärkeen käytetyt rahat taisivat kuitenkin mennä hukkaan. Selvisi, että konsulttiyhtiö Perlacon oli saanut vaikuttajat vakuuttuneiksi ahdingosta. Ilman vastuuta
Kokeilussa on kyse siitä, että tiedossa on useita lainsäädäntöuudistuksia, joista mainittakoon putkalainuudistus, joka saattaa edellyttää kahta vartijaa putkaan ympäri vuorokauden. Tapauskohtaisesti Kuopion putkasta vapautettavan kiinniotetun voi poliisi joutua tuomaan takaiKiuruvetiset putkaan Kuopioon Kiuruvetiset on tähän saakka viety selviämään muun muassa päihtymystään Iisalmen poliisivankilaan eli putkaan. helmikuuta 2021 Ruokavaaka: Hävikkisi 32 grammaa Nivan koululle on saatu ruokahävikkivaaka, joka kertoo oppilaalle, paljonko ruokahävikkiä syntyy, kun vaikkapa peruna jää syömättä ja sen pudottaa ruokahävikkivaakaan. laan kuljetuspartiota, jonka hoitaa vartijoista muodostettu partio syksyyn saakka. Kun vaaka ilmoitti, että hävikkiä on alle 25 grammaa, mikä on tavoite, moni oppilas huudahti iloisesti ääneen: Yes! Esimerkiksi Vilma Kemppainen kuudennelta luokalta söi kaiken otJAANA SELANDER Kiuruvetiset päihtyneet ja häiriökäyttäytyjät on kuljetettu tammikuun puolesta välistä poliisivankilaan Kuopioon, kyseessä on Itä-Suomen poliisin kokeilu. Vuoti korostaa, että poliisi hoitaa aina kiinniottamisen, ei vartija. jopa Tule valitsemaan parhaat päältä! Myös kello ja koru -tarjouksia Silmälasikehykset Ale (kun ostat normaalihintaiset kehykset+linssit) Ale. JAANA SELANDER Jos hävikki on alle 25 grammaa, vaaka näyttää oppilaalle hymynaamaa. Iisalmen poliisivankilassa istuu vuosittain noin pari sataa kiinniotettua, heistä valtaosa on siellä päihtymyksen takia, kertoo valvontaja hälytystoimintasektorin johtaja, ylikomisario Hans Vuoti. Iisalmen poliisivankilassa vartijoita on yksi. 4 Keskiviikko 3. Perunan hävikki on 32 grammaa. Ruokahävikkivaaka otettiin Nivan koulussa käyttöön keskiviikkona. helmikuuta 2021 JAANA SELANDER Nivan koulun kuudesluokkalaiset Jenna Mehtonen ja Vilma Kemppainen söivät makkarakastikkeensa kokonaan, ruokahävikkiä ei syntynyt. Ajatuksena on, että poliisi lähtee viemään kiinniotettua Kiuruvedeltä Kuopioon, vastaavasti vartija lähtee tulemaan poliisia vastaan Kuopiosta Kiuruvedelle päin ja poliisi ja vartija kohtaavat jossain vaiheessa ja vaihtavat kyyditettävää. Perjantaina vaaka ei ollut kytkettynä nettiin, joten vaaka ei näyttänyt iloista eikä liioin tympeää naamaa. Nivan koulussa syö päivittäin noin 300 oppilasta. UUTISET Keskiviikko 3. Kiuruveden kouluille tehdään päivittäin 900 annosta ruokaa, yhden annoksen raaka-ainehinta on noin euron. Itä-Suomen poliisissa kokeilIisalmen putka ei ole toistaiseksi toiminnassa. Oppilaat vaikuttivat olevan biopunnitsijan kanssa jo sinut. Vaaka ilmoitti vain grammoissa, paljonko hävikkiruokaa biojätepussiin kertyi vai kertyikö mitään
Osa tyytyväisiä, osa ei Kun lunta tulee tupruttamalla, ei aurauskalusto ehdi samaan aikaan joka paikkaan. Remeskylän kotilihan makkarasta valmistettu kastike kuuluu oppilaiden lempiruokiin. Kuten puurot ja vellit ja mykyrokka. Monesti oppilaat ”tankkaavat” ruokaa maanantaisin ja perjantaisin. Tällöin tonttiliittymiin kertyy lumivalleja, jotka varsinkin jäätyessään voivat olla hankalia poistaa. – Vaakaa on mahdollista siirtää välillä vaikka Yläkoululle, mutta katsotaan nyt, kun ensin päästään liikkeelle, halutaanko vaaka pitää Nivalla vuoden loppuun. Tähteeksi jäänyt ruoka pudotetaan vaakaan ja näyttö ilmoittaa, paljonko tuli hävikkiä grammoina. Kaupungin kalustoon kuuluvassa tiehöylässä on ns. Keittiölle taas biovaaka kerää dataa siitä, onko ruokaa tilattu ja varattu oikea määrä Nivan koulun oppilaille. – Jotain ekstaherkkua voisi olla kiitoksena, ajattelee Laitinen. 5 Keskiviikko 3. – Yöllä kaupungin talvikunnossapidon varallaolija tarkistaa sataneen lumen määrän sekä liukkauden ja hälyttää toisen varallaolijan sekä urakoitsijat töihin, mikäli lumirajat ylittyvät tai on tarvetta liukkaudentorjuntaan. Eli paljonko hävikkiruoka maksaa kaupungille ja paljonko syntyy säästöä euroina, kun hävikin määrä pienenee, Laitinen esittelee. Se närkästyttää toisinaan kuntalaisia, töihin lähtijöitä ja liikuntarajoitteisia. Laitisen mukaan ruokahävikin vähenemisestä tuleva säästö tulisi kohdentaa oppilaisiin, että se kannustaisi heitä edelleen toimimaan vastuullisesti. Kaupunki ei voi hoitaa kaikkia lumitöitä Kiuruveden kaupungin yhdyskuntateknikko Tapio Piippo teknisestä palvelukeskuksesta sanoo, ettei kaupungilla ole valitettavasti resursseja ottaa hoitaakseen kaikkia lumitöitä. – Lain mukaan tontinomistaja vastaa tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta ja siihen liittyen tonttiliittymän kohdalle auratun lumen ja jään poistosta, Piippo linjaa. Lumiraja 5 senttiä Kaupunki vastaa katujen talvikunnossapidosta, kun taas valtion teiden talvikunnossapidosta vastaa Pohjois-Savon ELY-keskus. Lumirajat ovat pääkaduilla 5 senttiä, kevyen liikenteen väylillä 5 senttiä ja tonttikaduilla 10 senttiä. – Ensin pitää katsoa, mitkä ovat tulokset. Yhtiön osakkaina on 17 kuntaa. Vilma Kemppainen söi lautasensa tyhjäksi, joten hävikkiä ei tullut. – Ruokavaaka palkitsee oppilaan hymynaamalla, kun hävikkivaakaan laitettu ruoka on alle 25 grammaa. Ruokahävikkivaaka on asetettu Nivan koululle, sillä koulussa on lapsia, jotka ovat vielä pitkään ruokahuollon piirissä. Liukkaudentorjunnassa kiinnitetään erityishuomiota kevyen liikenteen väyliin, suojateihin ja risteysalueisiin. EAKR-rahoitteisessa Kesto-hankkeessa pyritään vähentämään muun muassa ruokahävikkiä sekä tekemään ilmastotekoja. Kun ruoka on mieluista, hävikkiä ei synny ja se on keittiönkin tavoite. Savon Kuidun hallitus näkee kaupan erittäin hyvänä kuntaomistajien, kuntien elinvoiman, sekä yhtiön kannalta. Ruokalista laaditaan niin, että siellä olisi mahdollisimman paljon ruokia, joita oppilaat mielellään syövät. Keittiössä on luonnollisesti seurattu ruokahävikkiä kautta aikojen, mutta seurantaa on tehty vetomitoilla. Itä-Suomen poliisin alueella on 7 poliisivankilaa, joista jokaiseen pitäisi saada kaksi vartijaa, se tarkoittaisi noin kolmen miljoonan euron kulua. Se myös aiheuttaa hävikkiä, vie työaikaa ja tulee kalliiksi, sillä erikoisruaat ovat monesti kalliita. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER sin Kiuruvedelle, jos kiinniotettu ei kykene huolehtimaan itsestään. JAANA SELANDER Ruokahävikkivaakaa on helppo käyttää. Näin estetään lumivallin muodostuminen tonttiliittymiin. Jos diili on kannattava eli vaakan avulla saadaan hävikkiä pienemmäksi ja siitä saadaan siten rahallista hyötyä ja saamme kuitattua laitteen vuokrakulut, voidaan laitteen vuokra-ajan jatkamista omakustanteisesti harkita. Savon Kuituverkko oy:n hallitus esittää kuntaomistajille yhtiön osakekannan myyntiä Adola oy:lle. Tämä kuva hautausmaan kulmilta. Laitinen myös toivoo, että erityisruokavaliota noudattavat ilmoittaisivat keittiöön, jos eivät saavu ruokailemaan, sillä erikoisruuat joudutaan heittämään roskiin, jos niitä ei kukaan syö. helmikuuta 2021 tamansa makkarakastikkeen, perunan ja porkkanaraasteen. – Kaupungin katujen talvikunnossapito on jaettu kolmeen hoitoalueeseen, joissa työskentelee kilpailutuksen perusteella kaksi yksityistä urakoitsijaa ja kolmannen yksikön muodostaa kaupungin oma kalusto, kertoo Piippo. Myös Kiuruvesi-lehteen tulee aika ajoin yhteydenottoja lumitöihin liittyen. Kiuruveden kaupunki pääsi ruokahävikkivaakakokeiluun Kesto-hankkeen kautta tälle vuodelle. Ruokahävikkivaaka voisi Laitisen mukaan kasvattaa lapsia kestävän kehityksen ajatukseen, se kantaisi pitkälle. Savon Kuituverkko on Pohjois-Savon kuntien 26.10.2010 perustama tietoverkkoyhtiö, joka rakentaa ja ylläpitää valokuituverkkoja. Taajamassa ELY-keskuksen vastuulle kuuluu taajaman läpi kulkeva Valtakatu. Laitinen kuitenkin tähdentää, että joka päivälle kouluille varataan tietty määrä ylimääräistä ruokaa siltä varalta, jos oppilaat syövätkin enemmän kuin ruokaa on varattu, koska ketään ei haluta jättää nälkäiseksi. Nyt ruokahävikkimäärät saadaan grammoina jokaiselta päivältä ja viikolta. lumistoppari, joka lasketaan alas liittymien kohdalla lumenaurauksessa ja polanteenpoistossa. Kerätyn datan ja toimitetun määrän perusteella saadaan selville, paljonko ruokaa on syöty, paljonko ruokaa on jäänyt tähteeksi ja kuinka paljon sitä on mennyt hävikkiin. Lunta on tullut viime viikkoina runsaasti. VIIKON KYSYMYS Pitäisikö koronakaranteenin rikkomisesta rangaista. Mitään päätöksiä ei ole tehty hankinnasta. KYLLÄ 66% EI 34% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Saako maataloustuotantoa kritisoida. – Muissa työkoneissa on aluetai nivelauroja, joissa tätä ominaisuutta ei ole. Omistajanvaihdos luo yhtiölle mahdollisuuksia investoida Pohjois-Savon kuntien alueen kiinteiden valokuituyhteyksien rakentamiseen ja sitä kautta alueen elinvoiman vahvistamiseen. Ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen kiteyttää, että ruokahävikkivaaka kannustaa oppilaita katsomaan, paljonko he ottavat lautaselleen ruokaa ja että he myös syövät valitsemansa ruuan. Myös se nähdään, onko ruokaa osattu tarjota linjastolla oikea-aikaisesti vai onko linjastoa täydennetty lopussa liian suurilla määrillä. Kaupassa koko Savon Kuidun osakekanta siirtyisi nykyisiltä omistajakunnilta Adolalle. Vielä laite ei osaa huomioida niitä, jotka syövät lautasensa tyhjäksi. Viikonloppuisin painotus lumenaurauksessa ja hiekoituksessa on pääja kokoojakaduilla sekä kevyen liikenteen väylillä. – Pyrimme itse ohjaamaan laivaa ja tässä kokeilussa kerätään tietoa useampi kuukausi etupainotteisesti, Vuoti toteaa. Kiuruveden kaupungilla ei ole vielä ajatusta, että ruokahävikkivaaka ostettaisiin omakustanteisesti. Savon Kuituverkkoa esitetään myytäväksi. Facebookissa arvostellaan välillä kärjekkäästikin lumitöiden tekijöitä, toisaalta moni myös kiittää, että aurauskalusto on liikenteessä anivarhain. – Kun tietokoneelle on syötetty ruokien omakustannehinnat ja hävikin määrä, tietokone summaa hävikin ja laskee kertyneen säästön euroina
Seuraavaksi on aika siirtyä laajennusosaan pariin siten, että sisätiloissa kaikki olisi valmista maaliskuun loppuun mennessä. Vaikka toki aurinkovarjojakin laittelemme sinne, jos joku haluaa olla auringolta suojassa. Katsoimme, että nämäkin oli hyvä saattaa nykyaikaan samalla kun uusimme pintoja. Piakkoin valmista Marjoniemen mukaan sisätiloissa kaiken pitäisi olla valmista 31.3. Uutiset. – Tammikuun ajan olimme hieman supistetusti auki. AKU LAATIKAINEN jälkeen yksi merkittävimpiä alamme toimijoita Ylä-Savossa, Marjoniemi sanoo. Keväällä Peltohovissa uudistetaan terassia. Lisäksi uudelle puolelle tulee erilaisia neuvottelutiloja, Marjoniemi esitelmöi. Kuvassa yrittäjä Timo Marjoniemi uusitun baaritiskin takana. Voimme esimerkiksi ottaa aiempaa isompia nimiä esiintymään Kiuruvedelle. helmikuuta 2021 Peltohovin remontti etenee aikataulussaan Hotelli-ravintolan nykyiset tilat alkavat olla loppusilausta vaille valmiit. Marjoniemen mukaan tarkoituksena on laitella etupihalle kesäkahvila ja laajentaa takapihan terassia siten, että nykyinen 70 asiakaspaikkaa saa toisen mokoman lisää. Nythän meillä on asiakaspaikkoja 400, mutta jatkossa kapasiteetti nousee 600 paikkaan. Nykyinenkin hotellin sisäänkäynti tulee säilymään, mutta remontin valmistuttua se menee kiinni aina kello 22 alkaen. – Toivotaan, että korona alkaisi olla piakkoin voitettu. Koen, että olemme sen Helmikuun alettua Peltohovissa on palattu taas normaaleihin, koronan sallimiin aukioloaikoihin. – Uusi sisäänkäynti palvelee myös yökerhossa kävijöitä, sitten kunhan yökerhoa saa taas pitää auki. Hotelli-ravintolan remontista on nyt noin yksi kolmasosa takana ja nykyiset tilat on saatu suurimmaksi osaksi sen verran hyvin valmiiksi, että Peltohovi on voinut taas alkaa pitää oviaan avoinna tavalliseen tapaan – tai niin hyvin kuin koronarajoitukset sallivat. – Ja kun vielä remontin yhteydessä saamme lisää asiakaspaikkoja, mahdollistaa se entistä suuremman panostuksen livekeikkoihin. Samalla Peltohovin ravintolasali laajenee ja ravintolapuoli saa uuden, esteettömän sisäänkäynnin entisen kirpputorin kohdalle. – Onhan tässä isot investoinnit menossa, mutta toisaalta nyt oli hyvä sauma toteuttaa nämä, kun korona-aikana on ollut tietyiltä osin rauhallisempaa. Lisää livekeikkoja Helmikuu tuo tullessaan myös uudet kalusteet ja valaistuksen nykyiselle puolelle. Omat tekniikat mahdollistavat entistä paremmin muun muassa bändien livekeikat. Teemme sellaisen avoterassin, jotta ihmiset pääsevät nauttimaan kesäauringosta. Saamme uutta tilaa noin 300 neliötä ja sinne alamme tehdä Rukajärvikeskusta. Yökerho tulee siirtymään niin sanotulta pieneltä puolelta isolle puolelle. – Ylä-Savon mittakaavassa se on aika harvinaista, että ravintolalla on oma äänentoistoja valotekniikka. Lisäksi pubin puolelle on tulossa biljardipöytä, Marjoniemi valottaa tulevaisuuden kuvioita. – Nyt sitten seuraavaksi siirrymme laajennusosan pariin. Näin ollen pieni puoli jää pubikäyttöön ja siellä aiomme panostaa aiempaa vahvemmin AKU LAATIKAINEN hanaoluisiin ja entistä laajempaan penkkiurheilutarjontaan. – Panostamme paljon tekniikkaan ja sen tiimoilta on tehty lukuisia sähkö-, vesija putkitöitä. Se ratkaisu oli tehtävä, jotta saimme iltaisin tehtyä remonttia mahdollisimman hyvin. Lisäksi saimme Ylä-Savon Veturilta leader-rahoitusta, mikä myös kannusti ryhtymään toimeen. Peltohovin yrittäjä Timo Marjoniemi myhäilee tyytyväisenä. Ne pidetään koronatilanteen sallimissa rajoissa. Maaliskuussa on tarkoitus pitää muun muassa Rukajärvikeskuksen avajaiset. – Tällöin meillä olisi terassilla yhteensä 140 asiakaspaikkaa. Kunhan kevät tulee, on aika siirtyä ulkotöihin. 6 Keskiviikko 3
– Yritämme saada esimerkiksi leipomisryhmää kokoon. Samoin on tehty lipaskeräyksiä kaupungilla, esimerkiksi tapahtumien yhteydessä ja vaikkapa kauppojen edustoilla. Kiuruvedellä toivotaan, että tuotto mahdollistaisi ikäihmisten taloudellisen ahdingon tukemisen sekä digiopetuksen jatkon. – Lisäksi 20 prosenttia keräystuotosta jää käytettäväksi oman seurakunnan alueelle. Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä. Digitaitojen hallitseminen lisää itsenäisen elämän jatkamista. Heille opetuksesta on ollut todella paljon hyötyä. helmikuuta 2021 Raija ja Raimo Hyvärinen toivovat, että Yhteisvastuukeräys mahdollistaisi ikäihmisten digiopetuksen jatkon. Nyt osaamme muun muassa maksaa laskuja netissä, käyttää sähköpostia ja lukea uutisia sekä katsoa valokuvia. Tänä vuonna perinteikäs keräys starttaa sunnuntaina 7.2. Lisäksi käytössä on MobilePay-numero 76262. Näiden ohella Kiuruveden seurakunnassa on pohdittu muitakin auttamisen keinoja. Niinpä diakoniatyötä ja Yhteisvastuukeräystä tarvitaan. Kiuruvedellä opetukselle on saatu hyvä toimintamalli ja sille on ollut selkeästi tarvetta. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta, jossa hakijoiden avuntarve tunnetaan ja avuntarvitsijat kohdataan. Yhteisvastuu auttaa ikäihmisiä Perinteinen keräys käynnistyy poikkeuksellisessa tilanteessa. Myös suora tilisiirto onnistuu numeroon FI33 5157 0620 0674 47. Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto tulee puolestaan toteuttamaan yhteisvastuuvaroilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia jakautuu puolestaan Kirkon diakoniarahastolle ja Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle. Ja onhan digikahvilassa käynti myös sosiaalinen tapahtuma. Nevalaisen mukaan vähävaraiset vanhukset ovat usein myös tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Nyt kuitenkin nämä keräysmahdollisuudet ovat toistaiseksi poissuljettuja, sillä koronavirus rajoittaa ihmisten välisiä kohtaamisia. Digitaitojen opetusta Kiuruvedellä ikäihmisten kaikille avointa ja maksutonta digitaitojen opetusta on järjestänyt viimeisen puolentoista vuoden ajan kansalaisopisto. Tukea monelle taholle Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia menee kirkon ulkomaanavulle. – Karua on myös se, että suurin yksittäinen seurakuntien ruoka-avun asiakasryhmä ovat juuri vähävaraiset vanhukset, hän jatkaa. – Autettavia riittää, sillä tilastojen mukaan peräti 40 prosenttia Suomen ikäihmisistä saa eläkettä alle 1250 euroa kuukaudessa, kertoo Kiuruveden seurakunnan diakoni Maritta Nevalainen. Digikahvilan nimellä kulkeva tapaaminen on torstaisin ABC-asemalla kello 9.00–10.30. – Lahjoittaa voi esimerkiksi internetissä, osoitteessa yhteisvastuu.fi/kiuruvesi. Samoin olemme saaneet apua uuden laitteen hankintaan. Moni voi myös auttaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan oman toimeentulonsa kustannuksella. ja sen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueillakin. Mikäli koronatilanne paranee, voivat perinteisetkin listaja lipaskeräykset tulla vielä mahdollisiksi kesän ja syksyn aikana. – Lisäksi olemme ajatelleet, että voisimme panna pystyyn hyväntekeväisyyskirpputorin tai -arpajaiset jossain vaiheessa tänä vuonna. Viitteeksi kannattaa laittaa 306209, jolloin raha ohjautuu Kiuruvedelle, kertoo seurakuntapastori Miikka Huuskonen. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Jo noin 70 vuotta toiminut evankelis-luterilaisen kirkon Yhteisvastuukeräys on jälleen alkamassa. – Se olisi hienoa, sillä ihmisten kohtaaminen kasvokkain on tärkeää tällaisissa keräyksissä.. 7 Keskiviikko 3. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä ja yksinäisyyttä sekä digisyrjäytymistä. Eli jos sinulle on kertynyt tarpeettomia lahjoja kotiisi, voit lahjoittaa ne Yhteisvastuukeräykselle ja tuoda diakoniatoimistoon. Meidän tarkoituksena Kiuruvedellä on, että käytämme summan diakoniatyöhön, jonka kautta voimme tukea ikäihmisten taloudellista ahdinkoa ja digitaitojen opetusta, Maritta Nevalainen sanoo. Muun muassa Raija ja Raimo Hyvärinen ovat hyödyntäneet digiopetusta viime syksystä lähtien viikoittain. Niinpä tänä keväänä korostuvat erilaiset sähköiset kanavat. Korona huomioitava Yhteisvastuukeräystä on perinteisesti suoritettu ovelta ovelle kiertäen niin sanottuna listakeräyksenä. Näistä Kirkon diakoniarahasto kohdentaa oman 10 prosentin osuutensa ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. – Mielestämme olisi todella tärkeää, että tällaista opetusta järjestettäisiin ikäihmisille jatkossakin. – Ongelmana voi olla sekin, että ikääntyneet turvautuvat apuun usein vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on mennyt jo todella huonoksi. – Hanke on päättymässä nyt kesäkuussa, mutta sitä pyritään jatkamaan vielä tämän vuoden loppuun saakka. Listalle kuuluvat myös kallis asuminen, peritty huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä monet yllättävät tekijät. Eli vapaaehtoisvoimin tekisimme erilaisia leivonnaisia ja möisimme niitä, ja tuotto ohjattaisiin Yhteisvastuukeräykselle, sanoo Maritta Nevalainen ja toivoo yhteydenottoja taidokkailta leipojilta. – Olemme saaneet paljon apua älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen käyttöön. Vuonna 2022 opetusta voisi sitten jatkaa Yhteisvastuukeräyksen tuottojen turvin
työvuorossa olevaa henkilöstöä, hälytysrahaa korotettaisiin ja hälytettävien paloasemien määrää lisättäisiin. Eniten maitoa tuotettiin Kuopiossa, 73,2 miljoonaa litraa. Kiuruvesi kolmanneksi suurin maidontuottaja Kiuruvesi on kolmanneksi suurin maidontuottaja 56,3 miljoonalla litralla. Myös hälytysvalmius paranee ja jokaiseen lähtöön saadaan varmemmin riittävä miehitys. – Viime vuonna myönnettiin investointiavustuksia Pohjois-Savossa lypsykarjanavettojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen 25 investoinnille yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Maaseudun hanketukea myönnettiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa kahdeksaan hankkeeseen. Maatalouden investointitukia myönnettiin Pohjois-Savoon 196 kappaletta. Kiuruvedellä tuotettiin maitoa vuonna 2019 kaikkiaan 56,9 miljoonaa litraa, maitolitroissa oli nyt siis vähennystä 600 000 litraa. Tuomo Tikan lehmät kirmaamassa laitumelle viime toukokuussa. Maitoa tuottavien tilojen määrä jatkoi vähenemistään. Yritysten rekrytointiongelmia ja osaavan työvoiman saatavuutta ratkottiin RekryKoulutuksilla, Patrikainen tiivistää ELY-keskuksen rahoituksesta. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin lypsykarjanavetoille myönnettiin investointiavustusta 8,1 miljoonaa euroa 28 hankkeelle, Ikäheimo toteaa. Vuoden 2020 lopussa maitoa toimitti meijeriin 736 tilaa, kun edellisvuonna määrä oli 797 tilaa. Kiuruvedellä on teollisuuslaitoksia, maatiloja ja maatalouden eri kokoisia tuotantolaitoksia sekä omakoti-, rivija kerrostaloja, joissa voi syntyä vaativia pelastustehtäviä. 8 Keskiviikko 3. Jatkavien tilojen osalta odotetaan kuitenkin edelleen peruskorjausinvestointeja. Kiuruvesi oli viime vuonna Suomen kunnista kolmas Kuopion ja Kurikan jälkeen 56,3 miljoonan litran tuotannolla. Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin vain yhdeksän, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Kuopio on edelleen myös valtakunnan ykköskunta maidontuotannossa. Pohjois-Savossa toimitettiin meijeriin maitoa viime vuonna 324 miljoonaa litraa, joka on reilu miljoona litraa enemmän kuin vuonna 2019, jolloin vastaava luku oli 322,9 miljoonaa litraa. Suhteellisesti tarkastellen maitotilojen määrä supistui eniten Tervossa ja Tuusniemellä. Varallaolon tilalle tulisi mm. Kiuruveden kaupunginhallitus perustelee esitystään sillä, että silloin paloasemalle on huomattavasti helpompaa saada henkilöstöä avoimiin toimiin. Erityisesti lypsyja nautakarjatiloilla tehtiin sukupolven vaihdoksia aiempaa vähemmän. Tämä malli lisäisi kustannuksia noin 1,0–2,5 miljoonaa euroa vuodessa valmiudenlaadun mukaan. Koronasta huolimatta ELY-keskus ja TE-toimisto pystyi hoitamaan tehtävänsä hyvin. ANU LAITINEN Kaupunginhallitus esittää kannanottonaan aluepelastuslautakunnalle, että varallaolo lopetetaan ja Kiuruveden paloasema muutetaan 24/7 päivystäväksi paloasemaksi. Tilojen lukumäärä vähentyi eniten Kuopiossa (14 tilaa) ja Kiuruvedellä. Hanna Haimivaaran Siluettiverstas sai Ely-keskuksen koronatukea noin 13 000 euroa. Hyvönen, 4 800 euroa, Blue Sky Kebab ja Pizzeria 4 800 euroa, Cut’riina Oy 6 600 euroa, Ellun Pub Oy 9 600 euroa, Finmesta Oy 7 200 euroa, Finnstopper Oy 4 800 euroa, Gasthaus Camping Palopaikka, Titta Virmanen 4 800 euroa, H&S Kiuruveden Pesula Oy 4 800 euroa, Huttulan Taksi Oy 7 200 euroa, Kiurun Kaara Oy 2 400 euroa, Kiuruveden Iskelmä Oy 4 800 euroa, Kiuruveden Keilahalli Avoin yhtiö 10 000 euroa, Kiuruveden Tilikori kommandiittiyhtiö 7 200 euroa, Kiuruvesi Lehti Oy 48 000 euroa, Konehuolto Tikkaset Oy 4 800 euroa, Kuljetusliike Pasi Nissinen Ky 7 200 euroa, Lamtex Ky 4 800 euroa, LVI-Kainulainen Oy 7 200 euroa, LVI-Kainulainen Oy 23 200 euroa, Maalaiskaupungin päiväkoti Päivänkakkara Oy 10 000 euroa, Metallikoneistamo Piippo Oy 9 600 euroa, Metallikoneistamo Piippo Oy 59 200 euroa, Metallisorvaamo P. Ympäristöpuolella käynnistyi Helmi-ohjelma ja vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelman toteuttaminen jatkui Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi viime vuonna kiuruvetisiin yrityksiin koronatukea 451 940 euroa, rahat ohjautuivat 37 eri yritykseen. Maaseudun yritystukea myönnettiin viime vuonna reilut 5,7 miljoonaa euroa, joista suurin osa suuntautui elintarvikeja palvelualan yrityksiin. Eniten maitoa tuotettiin Kuopiossa 73,2 miljoonaa litraa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen maaseutuasiantuntija Juha Ikäheimon mukaan uusien lypsykarjanavettojen rakentamistahti on tasoittumassa maidon sopimustuotantoon siirtymisen myötä. Kakkosena on Kurikka. Pohjois-Savon osuus oli vuonna 2019 koko Suomen maidontuotannosta 14 prosenttia. helmikuuta 2021 Talous & politiikka Kiuruveden yrityksiin koronaeuroja 452 000 Pohjois-Savon ELY-keskus käytti koronavuonna 2020 yli 350 miljoonaa euroa elinkeinojen ja elinvoimaisuuden tukemiseen ja kehittämiseen. vilkkaana. Pohjois-Savon kunnista maidontuotanto kasvoi eniten Siilinjärvellä (4 % vuoteen 2019 verrattuna) ja Lapinlahdella (+3%). Liikennepuolella perustiepidon rahoituksen lisäys mahdollisti päällysteiden uusimista ennakoitua enemmän. JAANA SELANDER Kiuruvedellä oli viime vuonna 108 maidontuottajaa. Investoinnit painottuivat lypsykarjatalouden peruskorjauksiin, eläinten hyvinvointeihin ja energiainvestointeihin. Rahoituksen kokonaismäärä on selkeästi noussut, sillä edellisenä vuonna myönnetyn rahoituksen määrä oli 317 miljoonaa euroa. Kiuruvetiset yritykset, jotka saivat Elyn koronatukea: Anne ja Niko Oy 4 800 euroa, Autokoulu J. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen kertoo, että kulunut vuosi oli kaikin puolin haasteellinen ja vaihderikas. Lausunto: Paloasema 24/7 päivystäväksi. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 45 ja niiden myötä työpaikkoja odotetaan syntyvän yli 70 henkilölle. Tilojen määrä tippui viime vuonna kahdeksalla. Vartiainen Ky 7 200 euroa, Rapakkojoen Varuskunta Oy 4 800 euroa, Saunaco Ky 4 800 euroa, Siluettiverstas Oy 7 200 euroa, Siluettiverstas Oy 5 880 euroa, Sähkäri Oy 7 200 euroa, Sähkäri Oy 4 660 euroa, Sähköpalvelu Rantonen 57 200 euroa, TA-Kaluste Oy 54 000 euroa, Taksipalvelu Miikka Lonkila 4 800 euroa, TalousMaa Oy 14 800 euroa, Tmi Janne Kattainen 7 200 euroa, TMI Talli taitavat kaviot 7 200 euroa, YS-Viihde Oy 7 200 euroa. Avustusta näihin hankkeisiin myönnettiin 7,6 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 7 miljoonaa euroa. – Yritysrahoituksen käytössä ja suuntaamisessa korostuivat koronan aiheuttamat ongelmat, mutta yritykset hakivat aktiivisesti myös muuta kehittämisrahoitusta. Naapuripaloasemilta on saatavissa apua, mutta välimatkat aiheuttavat hälytysviivettä
helmikuuta 2021 Teema-liite UUTISTEN VIIKKO Lahnajoen koulussa tehdään elokuvia. Kaikki pääsevät mukaan. 9 Keskiviikko 3. ”Elokuva yhdistää”. Kuvassa Milja Kananen. Oppilaat pääsevät tekemään kaikkea mitä elokuvan tekemiseen liittyy eli käsikirjoittamaan, kuvaamaan, ohjaamaan, editoimaan, näyttelemään ja tekemään jopa musiikkia
Elokuvia on työstetty hyvissä ajoin ennen joulua. Ensimmäistä jouluelokuvaa vanhemmat tulivat katsomaan koululle, viime jouluna elokuva laitettiin muutamaksi päiväksi YouTubeen. u Historiadokumentit: Neuvostoliiton vankileirien historiassa valotetaan, miten Neuvostoliitto loi järjestelmän, jossa 20 miljoonaa ihmistä alistettiin orjatyöhön. Elokuvat on kuvattu tableteilla, musiikkia on tehty koneellisesti. Elokuvan tekeminen ei ole välineistä kiinni, eikä tekemisestä, ehkä ”Elokuvan tekeminen on parantanut ryhmähenkeä, kun on tutustunut paremmin muihin oppilaisiin kuin normaalisti koulussa.” JAANA SELANDER Keskellä Jonna Nieminen, vasemmalla Elias Kärkkäinen, Peppi Tikkanen ja Venla Kauppinen. Emmi Nieminen voisi jopa suuntautua luovan ilmaisun puolelle jatkossa, vaikka näytteleminen aina vähän jännittää. Joskus kuvaamiseen on voitu käyttää jopa kokonainen koulupäivä. Venla Kauppinen on saanut olla elokuvissa niin tonttuna kuin tihulaisena. Miltä näyttää, kun kuvataan ylhäältä tai alhaalta ja sivulta. Vanhemmille oppilaille yhteistyökuvio kehittää vielä ryhmän hallinnan taitoja. Tarmo Kumpulainen patistelee jo kevätelokuvaa keksimään. Lahnajoen koulussa on tehty elokuvia toista vuotta, sinä aikana kun opettaja Marko Kärkkäinen on työskennellyt koulussa. Jos joku oppilas ”ei ole kunnolla”, koko homma kärsii. – Valolamppuja on käytetty, jos valaistukseen on ollut tarvetta, on dubattu puhetta, huomioitu eri kuvauskulmia. Oppilaat ovat olleet elokuvaamisesta innoissaan ja oppineet puhaltamaan yhteen hiileen. – On tosi kivaa tehdä yhdessä koko luokan kanssa, varsinkin kun meistä on tullut niin hyviä, vanhemmat ovat kehuneet, Peppi Tikkanen hehkuttaa. Yhteistyö tarkoittaa sitä, että kaikki tekevät. – Koulu ei ole tänä päivänä enää sitä, että jokainen tekee vain itsenäisesti kirjaa katsellen, yhteistyö on tämän ajan juttu. Kärkkäinen kehuu oppilaitaan topakoiksi ja taitaviksi, he haluavat tehdä ja vanhimmat oppilaat myös kantavat vastuuta elokuvien teosta. helmikuuta 2021 Luovuudesta positiivisuutta oppimiseen Näin sanoo Lahnajoen koulun oppilas Peppi Tikkanen, hän on kuudennella luokalla. Tuunattuja autoja liu´utetaan jyrkissä mutkissa painovoimaa ja kuolemaa uhmaten – tavoitteena päästä vauhdin nirvanaan. Varmaan elokuvia katsoivat muutkin sukulaiset. Vanhimmat oppilaat koostavat tarinan, ohjaavat ja miettivät mitä ensin kuvataan. ELOKUVA. u Tokio Drift: Rikoksista tuomittu katuautoilija yrittää aloittaa uuden elämän maapallon toisella puolella, mutta hänen pakkomielteensä kilpailemiseen saattaa hänet törmäyskurssille Japanin alamaailman kanssa. Oikealla Tarmo Kumpulainen ja hänen takanaan Sulo Sirviö. Emmi Nieminen puolestaan nauttii visuaalisuudesta ja hänestä on mukava nähdä konkreettisesti työnsä tulos. – Näyttelemistä ei enää tarvitse jännittää, kun vuorosanoja ei tarvitse osata ulkoa ja kun vanhemmat ja isovanhemmat eivät ole livenä yleisössä, se vähentää kaikkien painetta. Omassa lapsuudessani kuvasin vanhalla kameralla kaverin kanssa ja se oli hirmu hauskaa. – Elokuvilla oli 150 katselukertaa, vaikka oppilaita ei ole koulussa kuin 30. Kärkkäisen mukaan elokuvaaminen tukee opetussuunnitelmaa, jossa korostetaan yhteisöllisyyttä ja tavoitellaan positiivista asennetta oppimiseen. Lahnajoen koulussa on tehty neljä jouluaiheista elokuvaa, ne kestävät noin 10 minuuttia. K. Kärkkäinen opettaa 3–6-luokalaisia. Lahnajoella kaikki ovat olleet aktiivisia. Kun kaikki ovat mukana, se nostaa yhteishenkeä, mikä taas voi vähentää kiusaamista. Katsoja pääsee kuskin paikalle nauttimaan stunteista ja henkeäsalpaavista kilpailukohtauksista. Kuudesluokkalaiset Elias Kärkkäinen, Jonna Nieminen ja Peppi Tikkanen sekä viidesluokkalaiset Tarmo Kumpulainen, Sulo Sirviö ja Venla Kauppinen ovat elokuvaryhmän ydintä. 10 Keskiviikko 3. – Elokuvien tekeminen lähti ihan omasta innostuksesta. Rowlingin kirjoittamiin Harry Potter -romaaneihin. Lahnajoen oppilaiden top 3 u Harry Potter: Fantasiaelokuvasarja, joka perustuu brittiläisen J. – Kaikki kirjoittaa ja sitten mietitään yhdessä ja yhdistetään tarina, Kumpulainen innostuu suunnittelemaan. – Elokuvan tekeminen on pitkä prosessi. – Aikaa kyllä löytyy, kun aikaa järjestää, vakuuttaa Kärkkäinen.. Itseäni stressasi lapsena se, että joutui näytelmissä esiintymään, kameralle oli helpompaa puhua, Kärkkäinen kuvailee. Sulo Sirviölle kaikkein kivointa on ollut se, kun saa tehdä yhdessä. Kaikki pääsevät kirjoittamaan omaa tarinaa, joista yhdistellään iso tarina. – Koko luokan kanssa tehdään yhdessä. JAANA SELANDER korkein kynnys on se aloittaminen, Kärkkäinen kertoo
Amperin mukaan maskien käytössä on enemmän hyvää kuin huonoa, sillä maskit mahdollistavat lähiopetuksen. Maskia ei ole koulussa pakko käyttää, se on suositus yli 12-vuotiaille. Luovuudesta positiivisuutta oppimiseen Yläkoulun oppilaat ovat käyttäneet maskeja parisen viikkoa. Nivan koulun opettaja Janne Falck on tilannut Kiinasta maskeja. Moni valitsee visiirin. Se Yläkoulun oppilaille on jaettu tammikuun alussa kullekin kaksi kangasmaskia ja THL:n ohjeet maskin käyttöön. Myös Laitinen haluaa pitää kiinni koronasuosituksista. – Eihän aikuisväestössäkään kaikki käytä maskia, maskinkäytölle on vahva suositus, mutta ketään ei voida pakottaa. – Maskien käyttö on vaatinut totuttelua jo senkin takia, että maskit ovat samankokoisia ja ihmiset erikokoisia. Rekkanäyttelyssä rekoille jaetaan palkintoja. Yhdeksännellä luokalla opiskelevalla Ella Laitisella on samanlaiset kokemukset kuin Paanasella harrastusten ja ystävien suhteen. Ruokailu on Yläkoulussa porrastettu kolmeen eri vaiheeseen ja ruokalassa osa tuoleista ei ole käytössä, että saadaan sopivat turvavälit. Opettaja voi valita, käyttääkö hän kangasmaskia tai visiiriä. En nähnyt keväällä ystäviä ja sukulaisia, jotka asuvat kauempana. Olen niissä hänen mukanaan. helmikuuta 2021 UUTISTEN VIIKKO Anna Paananen haluaa käyttää maskia, koska kantaa vastuuta muista, ei vain itsestään. Rokotusta kyllä jo odotan kuin kuuta nousevaa, huokaisee Amper. Seiskaluokkalainen Aatu Korhonen sanoo, ettei hänen elämäänsä korona ole paljon vaikuttanut. Siinä suhteessa korona on rajoittanut elämääni, Paananen sanoo. – Viime keväänä oltiin koronan takia etäkoulussa, jalkapalloakaan en päässyt pelaamaan, kun halli meni kiinni, ratsastus oli mahdollista. Mieluummin maskissa kuin etänä JAANA SELANDER Yläkoulun 9.-luokkalainen Anna Paananen olisi mieluummin ilman maskia, mutta käyttää sitä, koska hän välittää muista ja haluaa näin varmistaa, että voi käydä lähiopetuksessa. Myös Meisalo noudattaa annettuja ohjeita, koska hän haluaa olla mieluummin lähikuin etäopetuksessa, sillä lähiopetuksessa oppii paremmin ja opettajilta saa enemmän tukea. 11 Keskiviikko 3. Kahdeksannella luokalla oleva Petteri Meisalo harmittelee, kun kesällä koronan takia rekkanäyttelyt menivät sivu suun Iisalmessa ja Härmässä. Oppilaille jaettu kaksi kangasmaskia harmittaa. – Kun sitten taas päästiin lähiopetukseen, keskustelu ei ollutkaan ensialkuun samanlaista kuin ennen koronaa. Koulussa hän ei pidä maskia, koska ei tykkää siitä. – Isosyötteellä ennätti olla onneksi yksi näyttely. Sen sijaan kaverisuhteissa tapahtui pieni muutos kevään korona-ajan jälkeen. Hän on käyttänyt hupimaskeja koulussa vain kerran. Yläkoulussa on 300 oppilasta. Etäopiskelu voi olla haastavaa, koska se kysyy itsenäistä opiskelua. Isäni ajaa rekkoja näihin näyttelyihin. Vs. JAANA SELANDER. – Vanhemmat käyttävät maskeja ja käsiä pestään ja desinfioidaan ahkerasti. Se tuntui oudolta, sitten taas juttu alkoi luistamaan. Lisäksi Yläkoulussa on kertakäyttömaskeja niihin tapauksiin, jos kangasmaski on kastunut tai mennyt likaiseksi. Yhdeksäsluokkalainen Nea Toivonen jakaa saman koronataakan kuin muutkin nuoret, kavereita ja kaukana olevia sukulaisia ei ole päässyt kunnolla tapaamaan. Amperin mukaan osa oppilaista pitää maskia, osa ei. On luokkia, joissa suurin osa käyttää maskia ja on luokkia, joissa vain harva käyttää maskia. Moni oppilas valitsee maskin, koska ei halua enää palata etäkouluun. – Luokkatiloja emme voi laajentaa, koska seinät ovat kiinteät. rehtori Maarit Amper sanoo, että ensimmäistä kertakäyttömaskin erää käytetään ja uusia on tilattu. Seiskaluokalla opiskeleva Mikko Härkönen on saanut korona-aikanakin jatkaa metsästysharrastustaan
Osin ruokavalintoihin vaikuttaa käytettävissä oleva aika, sillä yhdelle opetuskerralle on varattu noin puolitoista tuntia, hän kertoo. – Se hyvä puoli tässä myös on, että eipähän tarvitse kotiin mentyä alkaa heti syömään, oppilaat hymyilevät. Kiuruvedellä hankkeen toteutuksesta vastaa kansalaisopisto, ja sen rehtori Maija-Leena Kemppainen on sanonut, että rahoitusta kerhotoiminnan jatkumista varten aiotaan hakea. Enimmäkseen oppilaat ovat tyttöjä, mutta kyllä meillä muutama poikakin on mukana, Villanen selvittää. Lisäksi jälkiruoaksi on valmistumassa mansikkarahkaa. Esimerkiksi kokkikerholaiset ovat mukana myös parkourissa, käsitöissä ja kuvataiteessa. TEKSTI JA KUVAT AKU LAATIKAINEN Y läkoulun kotitalousluokassa on innokas tohina päällä, kun Nivan koulun oppilaat valmistavat Eila Villasen opastuksella nachopeltiä. Kyseessä on maanantai-iltapäivän kokkikerho, joka on yksi monista tammikuussa alkaneista HARKKA-kerhoista. Kokkikerholaiset Veera Niskanen ja Ronja Piippo tekevät tarkkaa työtä.. Kun ruoat ovat valmiita, niitä vielä luonnollisesti nautitaan koko porukalla. Nyt Kiuruvedellä vastataan tähän haasteeseen. Ja kivaa on ollut täälläkin, he sanovat. Osaa kiinnostavat puolestaan pelisuunnittelu ja koodaus sekä keilailu. Kiuruvesi pääsi äskettäin osaksi valtakunnallista pilottihanketta, jossa järjestetään 1.-9. Kokkikerho ei ole herättänyt yläkouluikäisten keskuudessa suurta kiinnostusta, mutta alakoululaiset ovat innostuneet senkin edestä. Jauheliha on ruskistettu ja on aika lisätä kasvikset joukkoon. Eila Villanen sanoo ottavansa toiveita parhaansa mukaan huomioon, vaikka osin mennään tietyn suunnitelman mukaan. – Ainakin mokkapaloja ja pannukakkuja olisi kivaa tehdä itse. Lisäksi valittavana on metsästystä ja ammuntaa, elokuvaa ja animaatiota ja niin edelleen. Moni kertoo mielellään oppivansa lisää ruoanlaitosta. Kerhoja moneen lähtöön Moni oppilas on innostunut ottamaan itselleen useamman kerhon. Lisäksi vanhemmat oppilaat osaavat jo toimia enemmän itsenäisemmin, kun taas nuoremmat vaativat enemmän opastusta. – Samoin tulee ottaa huomioon kerholaisten iät. Meidän piti perustaa ylimääräinen ryhmä, jotta kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Samoin pizzaa, lihapullia ja vaikkapa makkarakeittoa, oppilaat luettelevat. Kokkikerho on ollut yksi suosituimmista. 12 Keskiviikko 3. Vanhempien oppilaiden kanssa voi tehdä jo hieman monimutkaisempia ruokia kuin nuorempien. HARKKA-kerhot toimivat tämän kevään ajan, mutta jos lapset ja nuoret saisivat itse päättää, tulisi niille ehdottomasti jatkoa myös ensi lukuvuonna, mieluiten jo heti syksyllä. Myös sitä oppilaat pitävät hyvänä puolena, että kerhossa saa esittää omia toiveita valmistettavista ruoista. Tarjolla ovat liikunnallisista harrastuksista muun muassa luistelu, höntsäpelit, futsal ja palloilu sekä uinti ja kuntosali. Kerhoista löytyy paljon muutakin valinnanvaraa. helmikuuta 2021 Harrastuksia jokaiselle Kiuruveden kaupunki on mukana valtakunnallisessa HARKKA-hankkeessa, joka tuo harrastustoiminnan koulupäivien yhteyteen. – Ensimmäisessä ryhmässä on vitosja kutosluokkalaisia, ja jälkimmäisessä ovat sitten nuoremmat. Tavallista kotiruokaa Nivan koululaiset sanovat hakeneensa kokkikerhoon, koska se tuntui kiinnostavalta. – Kotonakin tulee oltua ruoanlaitossa mukana ja se on yleensä kivaa. Lisäksi koulun vakuutus kattaa myös kerhossa vietetyn ajan. Ja se jos mikä onkin taito, mitä oppii oikeastaan vain tekemällä. HARKKA-hankkeen kerhoihin on matala kynnys lähteä mukaan, sillä ne toimivat koulupäivien yhteydessä ja ovat maksuttomia. – Meidän piti perustaa ylimääräinen ryhmä, jotta kaikki halukkaat pääsivät mukaan, Eila Villanen kertoo. – Tarkoituksena on, että opittaisiin tekemään sellaista ihan tavallista kotiruokaa. Eila Villanen “ Kokkikerholaisten nachopellistä tuli suorastaan syötävän hyvää. Molemmat ryhmät ovat tällä hetkellä täynnä eli kummassakin on 12 oppilasta. Osa ruskistaa jauhelihaa, kun taas toiset pilkkovat kasviksia. luokan oppilaille maksutonta harrastustoimintaa koulupäivien yhteydessä niin taajamassa kuin kyläkouluillakin. Ja hyvin näyttäisivät omat kokkailut kaikille maistuvan. Hankkeen voi sanoa osuneen hyvään saumaan, sillä korona-aikana on puhuttu paljon lasten ja nuorten passivoitumisesta. Kerhoja on Nivan koulun ja yläkoulun ohella myös kyläkouluilla
Me aikuiset olemme sitten rakentaneet lukujärjestykset. Opetusja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että harrastekerhoista tulisi pysyvä käytäntö, jolla lisättäisiin lasten ja nuorten hyvinvointia. – Muun muassa pelisuunnittelu ja koodaus on ollut suosittu, samoin kokkikerho Nivan koululaisten keskuudessa ja parkour Lahnajoella. Saimme hanketta varten täksi kevääksi 62 000 euroa ja kun Kiuruveden kaupungin osuus otetaan mukaan, muodostuu kokonaisrahoitukseksi 77 500 euroa. Kerhojen toivotaan aktivoivan ennen kaikkea sellaisia lapsia ja nuoria, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana juuri missään harrastustoiminnassa. Onneksi yhteistyö koulujen, kaupungin liikuntatoimen ja eri järjestöjen kanssa toimi hyvin, Kemppainen kiittelee. Jauheliha on ruskistettu ja on aika lisätä kasvikset joukkoon. Kerhoihin on tullut paljon ilmoittautumisia ja osaan on pitänyt perustaa jo lisäryhmiäkin. Kemppaisen mukaan HARKKA-toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. helmikuuta 2021 UUTISTEN VIIKKO HARKKA-kerhoista toivotaan pysyviä HARKKA-hanke on tällä hetkellä yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista ja sen tavoitteena on, että jokaisella peruskouluikäisellä lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan. Maija-Leena Kemppainen “ yhteistä aikaa iltaisin, Kemppainen selvittää. Kiuruvedellä hankkeen toteutuksesta vastaa kansalaisopisto, jonka rehtorin Maija-Leena Kemppaisen aloitteesta hanketta lähdettiin toteuttamaan. – Hyvin nopealla aikataulullahan tämä hanke polkaistiin käyntiin ja siinä oli melkoinen työmaa, kun suunniteltiin lukujärjestyksiä ja hankittiin ammattitaitoisia ohjaajia. Yhteensä hallitus on varannut hankkeeseen koko Suomessa 14 miljoonaa euroa ja ensi vuodellekin kymmenen miljoonaa euroa. Jälkiruoaksi valmistui mansikkarahkaa. – Kaupunki haki ja lopulta myös sai opetusja kulttuuriministeriöltä hankerahoitusta, jonka avulla voimme nyt tarjota maksuttomia harrastekerhoja koulupäivien yhteydessä kevätlukukauden ajan. – Hankkeen avulla pyritään myös siihen, että koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastustoiminta lisäisi perheiden AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Kokkikerhoa ohjaa Eila Villanen. Kerhojen sisällön ovat siis määritelleet lapset ja nuoret itse. 13 Keskiviikko 3. – Sinällään ei ole yllätys, että kerhot ovat olleet suosittuja, koska viime vuoden puolella lapset ja nuoret vastasivat kyselyyn, jossa he saivat esittää omia harrastustoiveitaan. Kerhojen sisällön ovat määritelleet lapset ja nuoret itse. Kokkikerholaiset Veera Niskanen ja Ronja Piippo tekevät tarkkaa työtä. Kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen haluaa kiittää kouluja, liikuntatoimea ja järjestöjä yhteistyöstä.
Ymmärrettävästi maatalouselinkeinon harjoittajat tuohtuivat. Sellaisten esittäminen kuuluu kirkon olemukseen. Voitaneen sanoa internetin laajentaneen sananvapautta, tai ainakin levittäneen sanomisen mahdollisuuden kenttää. Internetin myötä maailma on muuttunut vallankumouksellisesti. Varsinkin nimimerkkien takaa ihmismielen pimeimmät puolet tulevat esille. Sellaista ilmeni esimerkiksi some-keskusteluissa. Sosiaalieettisten kysymysten esille nostamisessa on kuitenkin käytettävä vakaata harkintaa, sillä harvoin vaikkapa yksittäinen pappi on esimerkiksi monimutkaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden asiantuntija. Netissä käytävä keskustelu on ajoittain hyökkäävää, ilkeilyn sävyttämää ja tahallista väärinymmärtämistä. Yllätys sen sijaan on, että yhä edelleen lietsotaan eripuraa kaupunkija maalaisväestön välille. Arkkipiispa Tapio Luoma piti maataloustuottajain loukkaantumista oikeutettuna. Kaikille lienee selvää, että kolumni ei ollut mikään kirkon virallinen kanta eikä lehti ollut mikään kirkon virallinen äänenkannattaja. Kiuruvedellä on syytä jatkaa ja syventää hedelmällistä vuoropuhelua seurakunnan ja tuottajaväen kesken. Minäkin! Ja piispatkin jyrähtivät. KIMMO KIVELÄ, Kiuruveden seurakunnan kirkkoherra Kirkon opetuksen mukaan kaikki rehellinen työ on arvokasta ja siten maatalouselinkeinolla on kirkon tuki.. He, joita arvostellaan vihapuheesta, vetoavat usein sananvapauteen. Perustellusti voidaan sanoa internetin olleen mullistavin keksintö sitten kirjapainotaidon. Kaikella on hintansa. Kirkon opetuksen mukaan kaikki rehellinen työ on arvokasta ja siten maatalouselinkeinolla on kirkon tuki. Väitetään nykyihmisten elävän samanmielisten some-kuplissaan. Usein yhteiskunnissa, joissa sanavapaus on huonossa jamassa, myöskään demokratian tai muiden kansalaisoikeuksien tilassa ei ole kehumista. helmikuuta 2021 UUTISTEN VIIKKO Sananvapaus on yksi länsimaisen yhteiskunnan keskeisistä peruspilareista. Sananvapauteen liittyy aina myös sananvastuu. Reagointi kolumniin oli kuitenkin omituista. Kärjekkäästi kirjoittaja arvosteli tehotuotantoa, joka kirjoittajan mukaan muistuttaa paholaisen tuhotekoja ja eläinparat elävät keskitysleirimäisissä olosuhteissa. Sananvapautta ei ole kuitenkaan tarkoitettu toisten ihmisten ihmisarvon polkemiseen tai vihan lietsomiseen. Eihän ole viisasta hypätä uimaan hyiseen mereen mikäli laivan kulku on epävakaata ja laivassa on vikoja. Eräänlaisen myrskyn vesilasiin nostatti Kari Kuulan, papin ja tohtorismiehen julkaisema kolumni Helsingin seurakuntien Kirkko ja Kaupunki -lehdessä. Luonnollisesti myöskään minkään poliittisen aatevirtauksen äänitorveksi alistuminen ei kuulu kirkolle. Itse olen hyvin tietoinen tuottajaväen tavasta tehdä työtään vastuullisesti, kutsumustietoisina ja suurella sydämellä. 14 Keskiviikko 3. Vallitsevista näkemyksistä poikkeavien mielipiteiden esittämistä, tarvittaessa kärkevästikin, ei kuitenkaan saa leimata vihapuheeksi. Kauniaisten seurakunnan pastori, tietokirjailija Kari Kuula rinnasti Kirkko ja kaupunki -lehteen kirjoittamassaan kolumnissa tuotantoeläinten massakäytön saatanalliseen julmuuteen. Arkkipiispa Luoma sanoi ymmärtävänsä tuottajien tuohtumuksen ja maaseudulla työskennelleenä hän sanoi olevansa tietoinen siitä, ettei maatalouselinkeinoa yhteiskunnassamme Kuka sanoo ja miten. arvosteta. MTK teki kirjoituksesta kantelun tuomiokapitulille. Muodin mukaisesti uhattiin kirkosta eroamisilla ja pappia uhattiin oikeustoimilla ja tuomiokapitulilla. Eläinten tehotuotantoa käsittelevä kolumni herätti laajaa huomiota ja paheksuntaa. Kirkosta eroamisella uhkailu on lapsellista, sitä harrastetaan suunnilleen tyyliin: linja-auto on myöhässä, eroan kirkosta. Kokonaisuutena esimerkiksi pappien käyttämät kirkolliset puheenvuorot rikastuttavat yhteiskunnallista keskustelua. Pyysimme Kiuruveden seurakunnan kirkkoherra Kimmo Kivelää pohtimaan sananvapautta Kuulan kirjoitukseen liittyen. Onhan kirkolla niin pastoraalinen , hoitava, kuin myös profeetallinen tehtävä
u Nuoret kertovat törmäävänsä epäselvään tietoon sekä media-arjessa että koronan liittyvässä uutisoinnissa vähintään silloin tällöin. Valeuutiset eivät kuitenkaan leviä ainoastaan sosiaalisessa mediassa; myös painettu media jakaa “fake newseja” päivittäin. KEHITYS kehittyy ja media sen mukana. On harhakuvitelmaa, että lehdestä luettu on automaattisesti totta. Valeuutisen kirjoittaja koittaa ajaa yleisesti ottaen omia etujaan ja seurauksena tästä, faktaksi naamioitunutta fiktiota valuu mediaan vaivihkaa. MIELESTÄNI sisällön painaminen lehteen asti ei tee siitä luotettavaa. Yhtälailla on osa netissä kiertävistä uutislähetyksistä lavastettuja ja uutisankkurit näyttelijöitä. Valeuutisten uutiskuvia on muokattu ja käsitelty, ääniraitoja äänitetty uusiksi ja väitteet perustuvat johonkin aivan muuhun kuin tutkittuun tietoon. 59 % nuorista seuraa uutisia jonkin lehden verkkopalveluista. Minusta oman pienen kriitikkonsa saa päästää valloilleen, kun asiasisältö tuntuu liian hyvältä tai pahalta ollakseen totta. Ajattelen, että internet, some ja painettu media ovat oikein tulkittuina ja harkintaan nojaten hyödyllistä ajanvietettä. Nuorten elämään liittyvät uutiset kiinnostavat kohtalaisen paljon, mutta toisten nuorten tekemät uutissisällöt tai nuorten haastattelut eivät herätä suurta kiinnostusta. Nykyään uutisissa kuvitetaan vakuuttavasti äänestystuloksia animoiduilla tilastoilla ja otetaan etäyhteyksiä suoraan Helsingistä Budapestiin. u Nuoria kiinnostaa etenkin isot globaalit ja lokaalit uutiset. Kuitenkin huolimattomasti selattuna, voivat esimerkiksi keltaisen lehdistön lööpit pompauttaa tajuntaan aivan perättömiä “totuuksia”. Tutkimukseen vastasi 750 nuorta. Vaikka se näyttäisikin todelta. Jos uutisia niputtaa isompiin kokonaisuuksiin, niin some-palvelut yhteensä (esimerkiksi FB, WhatsApp, Snapchat) nousevat seuratuimmiksi uutiskanaviksi (69%). Siinä missä some toimii apuvälineenä markkinoinnille, tiedonhaulle ja verkostoitumiselle, se myös edesauttaa huhupuheen ja niin sanotun hölynpölyn kulkeutumista. Päällisin puolin teksti saattaa näyttää totuudenmukaiselta, mutta ei sitä kuitenkaan ole. u Nuoret luottavat etenkin Ylen verkkosivuilla julkaistaviin sekä televisiossa lähetettäviin uutisiin. Valheellinen tieto leviää tälläkin hetkellä klikkaus klikkaukselta älylaitteesta toiseen. Nuorista 59 % sanoo, että heidän on helppoa arvioida onko jokin uutinen totta. Seuraavaksi yleisimmin luotetaan lehtien uutisointiin printissä ja verkossa. Nuoria kiinnostavat isot globaalit ja lokaalit uutiset u Noin puolet seuraa uutisia päivittäin. MINUSTA valeuutiset ja väärän tiedon leviäminen aiheuttavat nykyään aivan liikaa mielipahaa. Tutkimuksen toteuttamiseen on käytetty Kopioston keräämiä kopiointikorvauksia. Käsittelyohjelmilla saadaan luontevasti ja luonnollisen näköisesti Anneli-täti poistettua perhepotretista ja tilalle muokattua Sauli Niinistö, ei tunnu lainkaan hullummalta että yhä useampi valeuutinen jää “kärähtämättä”. u Iltapäivälehtien verkkopalvelut ovat nuorten eniten käyttämä yksittäinen uutislähde, josta uutisia seuraa lähes 50 prosenttia nuorista. Isot globaalit ja lokaalit uutisaiheet kiinnostavat nuoria , noin puolet nuorista seuraa uutisia päivittäin. Myöskään sen julkaiseminen somessa ei tee siitä vuorostaan epäluotettavaa. Teknologian kehityksen takia valheen ja totuuden erottaminen käy entistäkin hankalammaksi. Hyvässä lykyssä sivun marginaalissa vilahtaa URLkoodi, jonka kautta pääsee seuraamaan opetusvideota samaisen juustokakun pohjan jäähdyttämiseen. Tasaisin väliajoin joudun hieraisemaan silmiä itsekin ja miettimään toistamiseen, pitääköhän tämä fakta nyt aivan täysin paikkaansa. Itse pariin otteeseen valeuutiseen haksahtaneena, en voi olla korostamatta mediakriittisyyden tärkeyttä. Nuoret, uutiset ja luottamus -tutkimuksen toteutti Kantar Uutismedian liiton toimeksiannosta joulukuussa 2020. Nykyaikainen viestintä on tarkoin suunniteltua, strategista toimintaa. helmikuuta 2021 Valeuutiset – arjen harhauttajat VALEUUTINEN on teksti, jonka tarkoitus on johtaa harhaan. Sanomalehtien sivuilta löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia henkilöhaastatteluja ja reseptejä kevään trendaavimpiin juustokakkuihin. Korona on saanut ison osan nuorista seuraamaan uutisia aiempaa enemmän. Tiedon merkitys tulee nuorten mielestä tulevaisuudessa kasvamaan. Media tarjoaa meille nykyteknologiaa, niin hyvässä kuin pahassa. VALEUUTISET on usein naamioitu muistuttamaan rehellistä sisältöä. Nuoret, uutiset ja luottamus -tutkimuksessa selvitettiin, miten 13–18-vuotiaat nuoret käyttävät uutisia, miten korona on vaikuttanut nuorten uutismediasuhteeseen ja millaisena he kokevat mediasisältöjen luotettavuuden. ÄLÄ usko kaikkeen mitä näet tai luet. u Kolmannes nuorista kokee medioissa kuuluvan nuorten näkemyksiä erittäin tai melko hyvin – yli puolet katsoisi tässä olevan varaa parantaa. 15 Keskiviikko 3. Some-kanaviin luotetaan vain vähän. u Valtaosa nuorista luottaa vahvasti suomalaisten uutismedioiden korkeaan laatuun sekä uskoo luotettavan tiedon merkityksen tulevan yhä tärkeämmäksi. On surullista huomata, miten sosiaalinen media alustoineen mahdollistaa fiktiopohjaisen tiedon nopean ja laajan levityksen. VIERASKYNÄ NEA RAJAKANGAS Kirjoittaja opiskelee Kiuruveden lukiossa. Vastaajajoukko edustaa 13–18-vuotiaita suomalaisia sukupuolen ja iän mukaan. Vieläpä ihan kehittävää sellaista. TEKSTI JAANA SELANDER
Syksyn mittaan aloin lukea taas enemmän. Yhdeksäsluokkalainen Anna Paananen saa vinkkejä tärkeistä uutisista paljon myös vanhemmiltaan, jotka lukevat paperilehtiä, kuten Helsingin Sanomia ja The New York Timesia. Anna Paananen saa tietoa niin ikään Yleltä ja vanhemmilAmerikan presidentin vaalit on oikeastaan ainoa politiikka-aiheinen uutinen, jonka olen viime aikoina lukenut. Googlen kautta pääsee kätevästi lukemaan valtamedian uutisia, kuten Helsingin Sanomien uutisotsikoita. Ella Laitinen, hänkin yhdeksännellä luokalla, menee joskus iltaisin olohuoneeseen kuuntelemaan Ylen uutisia, vaikka suurimman osan uutisista hänkin lukee puhelimestaan. Nea Toivosen koronauutisten lähteitä ovat Yle ja vanhemmat. – Melkein joka ilta tulee Yle-uutiset katsottua yhdessä isän kanssa. Yhdeksäsluokkalainen Neea Toivonen saattaa joskus vierailla iltapäivälehtienkin sivuilla tuntien välissä, ”kun on tylsää”. Sama pätee Neea Toivoseen. 16 Keskiviikko 3. Hyvä tietolähde nuorille ovat myös vanhemmat. Myös Neea on kiinnostunut koronasta, lähinnä siitä, mitä rajoituksia koronaepidemian takia on tulossa kesällä. Mikko Härkönen ja Aatu Korhonen saavat molemmat koronatietoa parhaiten juuri somesta, Yleltä ja valtamedian nettisivuilta. Kahdeksasluokkalainen Petteri Meisalo on vähentänyt myös koronauutisten seuraamista, kun aiheeseen liittyviä uutisia on niin paljon. Jos huomaan somessa kiinnostavan otsikon, menen katsomaan. Seitsemäsluokkalainen Aatu Korhonen googlettaa illalla puValtamedia, vanhemmat ja some TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Anna Paananen kertoo nyt syksyllä lisänneensä uutisten lukemista koronan takia. Nuoret lukevat uutisia pääasiassa älypuhelimen välityksellä.. Sitä kautta löytyy muun muassa Hesari ja iltapäivälehdet. Haluan tietää, tehoaako se ihmisiin, Härkönen kertoo. Neea Toivonen “ helimestaan, mitä päivän aikana on tapahtunut. Syksyllä taas uutisia on tullut luettua enemmän, kun on oltu lähiopetuksessa. Nyt rokote, uusi koronan mutaatio ja koronarajoitteet kiinnostavat, Laitinen jatkaa. Televisiosta katsotaan Ylen uutisia. Rupesi kyllästyttämään, kun kaikki uutiset oli koronasta, oli etäkoulu ja tuli katsottua tietokoneruutua pitkään, kiinnostus hiipui. – Mutta sitten mulle kävi sama juttu kuin Annalle. Koronaähky on vähentänyt uutisten lukemista keväästä. Sellainen on nyt koronarokote. Ella Laitinen ja Anna Paananen selailevat puhelimistaan uutisotsikot muutaman kerran päivässä. – Luen myös jonkun jutun kokonaan, mutta Helsingin Sanomia en missään vaiheessa ehdi käydä läpi kokonaan, selailen juttuja, mihin kotona viitataan, sellaisia ovat esimerkiksi uudet tutkimustulokset, Paananen selvittää. Sosiaalista mediaa selataan etupäässä älypuhelimesta. – Ruokapöydässä vanhemmat saattavat kertoa, mitä ovat lukeneet, joskus luen itsekin heidän suosittelemansa jutun, Laitinen jatkaa. Meisalo saa vinkin koronauutisiin opettajilta, isältä ja ylipäätään ihmisiltä, jotka aiheesta puhuvat. Moni katsoo myös televisiosta Ylen iltauutiset yhdessä vanhempiensa kanssa. Seitsemäsluokkalainen Mikko Härkönen seuraa uutisia televisiosta ja netistä, paperilehdistä hän ei ole kiinnostunut. – Keväällä, kun istuin monta tuntia ruudun ääressä etäkoulussa, tuli tunne, ettei jaksa enää panostaa yhtään enempää uuden tiedon etsimiseen. Myös Ella Laitinen seurasi ensialkuun keväällä tarkkaan koronauutisia. Mikko Härkösen kiinnostuksen kohteena ovat Kiuruveden koronaluvut, eivät niinkään koko Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän tartunnat. helmikuuta 2021 Kiuruveden yläkoulun oppilaat etsivät ja lukevat uutisia sosiaalisesta mediasta
Mikko Härkönen, samoin kun kaikki muutkin nuoret, pitää tärkeänä, että ihmiset saavat oikeaa tietoa. Väärän tiedon levittäminen pitää aina katkaista. Yli 55-vuotiailla sosiaalisen median antama äänestystuki on vain vähäinen. Myös Meisalo lukee uutisen, jos se käsittelee onnettomuutta tai koronaa, hänkään ei ole innostunut politiikasta. Ainakin minun huomioni herättää, jos uutisen otsikko on iso, että onko tämä totta, Anna Paananen ajattelee. Entä mistä aihepiireistä nuoret ovat kiinnostuneita. Suomalaisista 58 prosenttia aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä taustaksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä. Myös sosiaalisesta mediasta, googlesta ja Instagramista pomppaa eteen koronaan liittyviä uutisia. Kolmanneksi eniten tietoa haetaan televisiosta (35 %) ja neljännelle sijalle sijoittuu sosiaalinen media (32 %). Ella Laitinen seuraa valtamediaa ja kuulee koronauutisista vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan. Kolmanneksi sijoittuu televisio (48 %) ja neljänneksi sosiaalinen media (41 %). Myös Neea Toivonen reagoi heti otsikkoon, jos se kuulostaa epäilyttävältä. Mitä varmemmin ilmaisee aikovansa äänestää kuntavaaleissa, sitä suuremmaksi sanomalehtien ja kaupunkilehtien merkitys kasvaa äänestyspäätöksen tukena. Tutkimuksessa suomalaisia pyydettiin arvioimaan myös, kuinka todennäköisenä he pitävät tietoisesti harhaanjohtavan tiedonjaon kasvua. – Se on oikeastaan ainoa politiikka-aiheinen uutinen, jonka olen viime aikoina lukenut. Kun pandemian takia ehdokkaiden lähitapaamiset ovat poissuljettuja, paikallisen median merkitys korostuu vielä entisestään, kommentoi Uutismedian liiton markkinointija tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen. Kaikki haastatellut nuoret sanovat törmänneensä väärään tietoon tai ainakin sanovat tunnistavansa mikä on oikeaa ja mikä väärää tietoa. Neea Toivonen lukee silloin tällöin maailmanlaajuisia suuria uutisia, viimeksi Amerikan presidentin vaaleista. Lähes puolet (44 %) suomalaisista pelkää yhteiskuntarahaa rikkovan ja eripuraa lietsovan vihapuheen määrän kasvavan, kun etenemme kohti ensi huhtikuussa järjestettäviä kuntavaaleja. Huolen jakavat kaikenikäiset. Totta kai oman paikkakunnan asiat kiinnostavat ja ne onnettomuudet ja korona. 17 Keskiviikko 3. – Riippuu tietysti, mikä aihepiiri on kysymyksessä, onnettomuudet kiinnostavat aina. Sosiaalinen media nousee sanomalehtien rinnalle nuorimpien, äänestämisaikeistaan kuitenkin vanhempia epävarmempien äänestysikäisten keskuudessa. Kuvassa ylhäällä Petteri Meisalo, vasemmalla Aatu Korhonen, ylhäällä oikealla Ella Laitinen, Neea Toivonen ja Anna Paananen sekä Mikko Härkönen. Joka viides (19 %) pitää jopa erittäin todennäköisenä, että ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta tai muista ihmisistä pyritään tietoisesti vääristämään jakamalla virheellistä tietoa. Anna Paanasta paikallisuutiset eivät niin kiinnosta, vaan maailmanlaajuiset tutkimukset, joilla on vaikutusta tulevaisuuteen. Painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä asuinkuntansa uutisointia seuraa 70 prosenttia ja kaupunkilehdistä 59 prosenttia suomalaisista. Mikko Härkönen ei lue politiikkaa koskevia juttuja, sen sijaan suuri osa Kiuruveden tapahtumauutisista herättää hänen kiinnostuksensa. Nuoria kiinnostavat suuret uutiset, tapahtuivat ne sitten kotikonnuilla tai Amerikassa. Kuntavaaleista haetaan tietoa lehdistä KKuullttaaiisseett kkoorrvvaakkoorruutt --3300% % 017-8203640 Ostamme romukultaa! Eri värejä ja malleja saatavilla! 78,80€. Sen myötä on luonnollista, että paikallinen media on merkittävimmässä asemassa, kun valmistaudutaan äänestämään vahvasti juuri omaan elämään vaikuttavien asioiden päättäjistä. Joka toinen (53 %) suomalainen pitää kasvua todennäköisenä tämän ja ensi vuoden aikana. helmikuuta 2021 UUTISTEN VIIKKO taan, jotka seuraavat laajasti englanninkielisiä sivuja maailmanlaajuisesti. – Kuntavaalit ovat mitä suurimmassa määrin paikallisvaalit. Sanomalehdet (paikallislehdet) ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun 2021 kuntavaaleihin. Ella Laitinen puolestaan tarkastaa, onko sama tieto mahdollisesti löydettävissä muistakin lähteistä. – Uutisen totuudellisuus paljon riippuu siitä, millä alustalla se on julkaistu. Samoin ihmisoikeuksiin liittyvät uutiset kiinnostavat sekä ilmastonmuutos, kun sitä käsitellään eri näkökohdista. Yleen ja johonkin New York Timesiin voi luottaa. Suomalaiset hakevat kuntavaalien äänestyspäätöksiin tukea sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä, joista he muutenkin kertovat seuraavansa säännöllisesti asuinkuntansa asioita. Tämä selviää IROResearchin tammikuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä Kuntavaalimediat 2021 -tutkimuksesta. Petteri Meisalolle virheellisestä ja väärästä tiedosta voi kertoa niin ikään otsikko ja alusta, missä uutinen on julkaistu. Ella Laitinen tarttuu niin ikään mieluusti paikallisuutisiin, mutta myös Trumpin ja Bidenin nimet ovat saaneet Laitisen tarttumaan uutiseen
2 €:n alennus/lippu mistä tahansa näytöksestä. Etu voimassa vain Data Group Kiuruvesi. Vain etukorttia näyttämällä! 1 kerran 15% alennus A la Carte ruokailusta (max. Edun voi käyttää vain yhteen valitsemaansa näytökseen vuoden 2021 aikana. 017-752112, 0400-171473 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv kanavien puhdistus/desi?ointi 0500-570920, 050-4009437 10%:n alennus normaalihintaisista tuotteista. Ei koske töitä eikä korjauksia. Kiuruveden Näkökulma 10%:n alennus yli 20€ normaalihintaisista ostoista. Muotokuvauksesta 10%:n alennus. Yli 50 euron tuoteostoista -10%. 10%:n alennus tuotteista. 4 hlö). 10 % alennus kaikista normaalihintaisista vaatteista! HIUKSET & KAUNEUS PALVELEVA VAATEKAUPPA KAIKKEA PUKEUTUMISEEN tule • tutustu • ylläty 10%:n alennus normaalihintaisesta keilaratatunnista. Uusi etu tulossa!. K I U R U V E D E N 10%:n alennus normaalihintaisista tuotteista, kun ostos vähintään 20€ poislukien postimerkit. Kotimaan kestotilaus 86€/vuosi. Maksettuasi tilauksen voit noutaa etukorttisi toimistostamme tai pyytää meitä postittamaan se sinulle. Data Group Kiuruvesi 5%:n alennus myymälän tulostusväreistä. Tilaukset: 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi. helmikuuta 2021 Kannesta kanteen Edut 2021: . Kestotilaajan a saat rahan arvoiset edut! KESTOTILAAJAN ETUKORTTI 2021 15%:n alennus keskiviikkoisin normaalihintaisista tuotteista. Alennus ei koske juomia. 10%:n alennus normaalihintaisista tuotteista. 18 Keskiviikko 3. Tilaa Kiuruvesi-lehti ja hyödynnä etusi
Alkuun lie Aku Ankka ollut se ykköslehti, mutta ajan saatossa Kiuruvesi nousi Aku Ankan edelle. helmikuuta 2021 Kannesta kanteen SAIN kunnian kirjoittaa Vieraskynä-tekstin Uutisten viikolla, jota aiemmin kutsuttiin myös Sanomalehtien viikoksi. Ei keskiviikkopäivää ilman lehteä! VIERASKYNÄ SIRPA PIIPPO Kirjoittaja on Vasemmistoliiton valtuutettu. Hyvä, ettei kilpailtu, kuka saa lukea lehden ensimmäisenä. Sieltä löytyy monen monta ihanaa muistoa muun muassa urheilusta, koulusta ja politiikasta, joita lastemme on mukava tulevaisuudessa lukea ja itsemme muistella. Kassapalveluidemme aukioloajat muuttuvat! OP Ylä-Savon kassapalvelut palvelevat 8.2.2021 alkaen uusin aukioloajoin: Iisalmi: tiistaina klo 9.30-12 ja 13-15; Kiuruvesi: maanantaina klo 9.30-12 ja 13-15 sekä keskiviikkona ja torstaina klo 9.30-12.30; Lapinlahti: maanantaina ja perjantaina klo 9.30-12.30 sekä keskiviikkona klo 9.30-12 ja 13-15; Sonkajärvi: perjantaina klo 9.30-12.30; Vieremä: maanantaina klo 9.30-12.30. Kaikista läheisistämme on tallessa jokainen juttu, kuva ja jopa pienen pieni maininta lehdessä, mitä on tässä vuosien saatossa ollut. Toisinaan taidettiin kyllä kilpaillakin. Vitaali Päiväannos 15 ml Hiivaton • Laktoositon Gluteeniton • Alkoholiton Suomalaisen lääketehtaan laatua TARJOUS –15 % Niemistenkatu 1, 74700 Kiuruvesi Puh. Hyvä, että on vaihtoehtoja. Uutisten viikolla lehdet tekevät koulujen kanssa yhteistyötä eri puolilla Suomea ja se näkyy muun muassa lehtien sisällöissä. n i m / e 7 6 1 , + u l e h u p / e 5 3 8 , ä t si m y tt iil n il e h u p a k t a m a j a k n a l a t si si a m it o k t o r e m u n s y ti r y 1 a j a k n a l a t si si a m it o k t o r e m u n 6 5 4 3 a j 3 3 3 3 . Jokaiselle oli jotain luettavaa. Silloin ilmestyi Kiuruvesi-lehti ja Aku Ankka. Myös täällä Kiuruvedellä lehti on täynnä hyviä juttuja, joihin kannattaa perehtyä. Varaa sinulle sopivin aika päivittäisja neuvontapalveluihin: op.?/yla-savo tai soita 0100 0500. Mutta mikä käy kenellekin. Hannakaisa Heikkinen oli ykkönen 264 äänellä. Onhan Kiuruvesi-lehti myös osa kiuruvetistä elämäntapaa. n i m / e 2 1 , + u l e h u p / e 5 3 8 , ä t si m y tt iil n il e h u p a k t a m Vahva ja vatsaystävällinen nestemäinen rauta • Hyvin imeytyä orgaaninen rautabisglysinaatti Fe2+ • Hyvänmakuinen RAUTA 50 mg VA I N A P T E E K I S TA TARJOUS –15 % Tarjous voimassa 31.3.2021 saakka. Vahva RAUTA 50 mg Hyvin imeytyvä Vatsaystävällinen ALENNUS TOINEN LINSSI € (edun arvo jopa 585 €) Optimo Iisalmi Kauppakatu 17, puh. Muistan jo pikkutyttönä, kun keskiviikko oli viikon kohokohta. Tosin ainahan sitä tulee luettua lehti kannesta kanteen. 017 821 0061 Avoinna: ma-ke 9.30–17, to suljettu, pe 9.30-17 ja la 10–13 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1, puh. NYKYPÄIVÄNÄ eri lehtien digiversiot ovat nostaneet suosiotaan, mutta omasta mielestäni digilehti ei ole paperilehden veroinen. si s ( . Tervetuloa asioimaan silloin kun sinulle parhaiten sopii – verkkoneuvottelussa vaikka suoraan kotisohvalta! ! e ll i e m n a a m i o i s a a o l u t e v r e T 5 1 . Siinä vierähtää tovi jos toinenkin. m p m / m p p t o r e m u n 1 5 1 5 1 a j ) % 4 2 .v l a . Mikä ilo onkaan levittää koko lehti keittiön pöydälle ja nauttia lehden antimista seuranaan kenties iso kuppi kuumaa teetä. Viime Kiuruvesi-lehdessä oli väärää tietoa viime kuntavaaleissa saaneiden keskustalaisten äänimääristä. Sanotaanhan, että makuasioista ei voi kiistellä, ei myöskään lukuasioista. Ja kun muutin kotoa pois omaan asuntooni, ensimmäinen lehti, jonka tilasin tai totta puhuen vanhempani tilasivat minulle, oli tietenkin Kiuruvesi-lehti. MUMMOMME on jatkanut ukkimme perintönä lehtileikkeiden keräämistä. Oikaisu Tommi Tikka sai 216 ääntä ja Mira Kokkonen 129 eli Tommi Tikka sai toiseksi eniten ääniä keskustalaisista. 017 752206 www.kiuruvedenapteekki.fi KIURUVEDEN APTEEKKI Elonkulman kiinteistössä Etälääkärin vastaanotto arkisin klo 9 17 Yleislääkärin vastaanotto 24,90 € palvelun tarjoaja Terveyspalvelu Reseptori Oy Apteekin henkilökunta avustaa videovastaanotolle tunnistautumisessa. SANOMALEHTI JA varsinkin Kiuruvesi-lehti on kuulunut minunkin elämäni vaiheisiin jo lapsuudesta lähtien. ISO kiitos Kiuruvesi-lehden henkilökunnalle, että meillä täällä Kiuruvedellä on näin upea paikallislehti, joka on huomioitu upeasti myös valtakunnan tasolla. 08 764 990 Avoinna: Torstai 9.30–17 Optikon ja silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. 19 Keskiviikko 3. Toivottavasti intoa ja jutun juurta riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen