6-7 » Viimeinen luokkakuva – Kalliokylän koulu lakkautetaan 8-9 » Lehti mukana kyläkoulukierroksella Kalliokylän koulun oppilaat viimeisessä luokkakuvassa. Koulu lakkautetaan tänä syksynä ja osa lapsista jatkaa koulua Rytkyn koulussa ja toinen osa Nivalla ja Yläkoulussa. Vastuullisen uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO 12-13 » Lue, mitä tästä ylioppilaasta tuli isona JAANA SELANDER. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko VASTUULLINEN UUTISMEDIA TARKISTAA PUOLESTASI FAKTAT JA LÄHTEET. VUOSIKERTA, NRO 21. 22 » Karhuemo liikkuu mökkimaastossa JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 28.5.2025 72
Meidän pitäisi ennemmin hajauttaa riskejä, ei houkutella niitä rajoillemme. Suurin valopilkku on kaupungin talous. Kotimainen hyöty ensin: Keskusten tulisi ensisijaisesti palvella suomalaista yhteiskuntaa, ei olla pelkkiä ulkomaisten yhtiöiden tukikohtia. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin VIIME vuosina Suomeen on alettu rakentaa kiihtyvällä tahdilla uusia datakeskuksia – näennäisesti talouskasvun ja digitalisaation nimissä. Toisaalta kaupungin toiminta pienenee, kun monia asioita hoidetaan ylikunnallisesti ja hyvinvointialueella. Viisas yhteiskunta ei rakenna haavoittuvuuttaan itse. Moni näkee näissä keskuksissa työllisyyden ja investointien mahdollisuuden, mutta kokonaiskuvaa tarkasteltaessa on syytä kysyä: onko tässä kaikessa lopulta mitään järkeä. Heidät otamme suurella ilolla vastaan. Bablon mielestä Kiuruvesi on mitä mainioin paikka, täällä ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Pelkästään yksi suurempi keskus voi kuluttaa saman verran sähköä kuin keskikokoinen suomalainen kaupunki. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Silti, kun turvalliseksi koettu työpaikkaa lähtee alta, se ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti henkilökohtaisella tasolla. Kun näitä keskuksia rakennetaan ympäri maata, sähkönkulutus kasvaa hallitsemattomasti. Mutta on meillä silti uusia kiuruvetisiäkin. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Me suomalaiset, joille on jo entuudestaan tuttu tunne siitä, että suuret toimijat hyötyvät ja kansalaiset maksavat. DATAKESKUKSET vaativat isoja maa-alueita, paljon vettä ja vahvoja sähkönsiirtoyhteyksiä. Siinä oli paljon myönteistä. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Toisaalta se on tehtävä, että lapset ja nuoret sekä koulujen henkilökunta pääsevät terveisiin koulutiloihin. Datakeskukset: uhka vai mahdollisuus Suomelle. Positiivista on myös se, että kaupunki on maksanut määrätietoisesti pois velkaa. Olkaamme edelleen vastaanottavaisia uusia kasvoja kohtaan. Ja voihan olla, että uusi ja terve yhtenäiskoulu on vetovoimatekijä mahdollisille uusille lapsiperhemuuttajille. Digitalisaatio on tärkeä kehityssuunta, mutta sen nimissä ei pidä antaa ulkomaisten toimijoiden rakentaa sähkösyöppöjä linnakkeita keskelle maata – etenkin, jos riskit ylittävät hyödyt. Kun rakennusvaihe on ohi, keskukset työllistävät vain kourallisen korkeasti koulutettua teknistä henkilökuntaa – eikä useinkaan paikallisia. Kiuruveden haaste ja ongelma on se, että meillä on ikäihmisiä enemmän kuin työikäisiä ja lapsiperheitä. Mutta tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Sirpa Piipon mukaan sitä on edelleen liikaa, onneksi korot ovat olleet laskussa. Ainakin pinnallisesti. Ainoa kysymysmerkki ovat terveyspalvelut, niitä ainakin ikääntyneet muuttajat arvostavat ja varmasti myös lapsiperheet. “ Puh. Työikäisten määrä vähenee ja vanhusväestön määrä kasvaa, se tarkoittaa, että elättäjien määrä vähenee. Paikallinen hyöty jää usein olemattomaksi, mutta sähköja infrastruktuurikuorma jää. ADOBE Kaikki Suomen kolkat eivät ole sopivia tällaiselle datakeskusinfrastruktuurille. Maailma ei ole mustavalkoinen. Tämä tarkoittaa usein metsien hakkaamista, luontokohteiden pilaamista ja uusien sähkölinjojen vetämistä pitkin kyliä ja peltoja. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Onko meillä varaa menettää puhdasta luontoa ja maisemallista arvoa datavarastojen vuoksi, joista ei jää käteen juuri mitään?Järkeä sijainnin valintaan: Ei datakeskuksia minne sattuu. Usein kuulee väitteen, että datakeskusten hukkalämpö voitaisiin hyödyntää kaukolämpönä. Taseessa on ylijäämää 3 miljoonaa euroa. Tämä voi pahimmillaan nostaa sähkön hintaa tavalliselle kuluttajalle ja yrityksille, kun sähköä ei yksinkertaisesti riitä enää kaikkeen. toukokuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kiuruvesi voi kohtuullisen hyvin K iuruveden kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana läpi tarkastuslautakunnan tekemä arviointiraportti kaupungin toiminnasta. Kiuruvesi on tehnyt ylijäämäisiä tilikausia viimeiset neljä vuotta. DATAKESKUKSIA markkinoidaan usein uusien työpaikkojen lähteenä, mutta todellisuus on toinen. Kaikki Suomen kolkat eivät ole sopivia tällaiselle infrastruktuurille. Onko viisasta keskittää näin kriittistä infrastruktuuria juuri Suomeen, kun olemme geopoliittisesti hyvin lähellä epävakaata itärajaa. Ehdot tiukemmaksi: Datakeskusten rakentamiseen tulee liittää velvoitteet esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämisestä, sähköntarpeen kompensoinnista ja kriisiturvallisuudesta. Se kuulostaa hyvältä sen rinnalla, kuinka paljon kaupunkia on arvosteltu viimeisen vuoden aikana. Datakeskukset ovat valtavia sähkösyöppöjä. Tämä toimii teoriassa, mutta käytännössä hyödyntäminen vaatii massiivisia investointeja, eikä jokainen kunta ole valmis rakentamaan satojen miljoonien eurojen lämmönsiirtojärjestelmiä epävarman tuoton varaan. Ja lisää lainaa tulee kaupungille ja meille veronmaksajille maksettavaksi, kun tehdään suuri kouluinvestointi. Huoltosuhde on vinksallaan. Haaste on, että ikäihmisiä on enemmän kuin työikäisiä ja lapsiperheitä. Kirjoituksia ei palauteta. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Tässä lehdessä oli pari viikkoa sitten juttua Marko ”Bablo” Junnilaisesta, viihdemaailman raspikurkusta, joka löysi vihdoin kotinsa Kiuruvedeltä. Velka on silti korkojen näkökulmasta joka tapauksessa raskas taakka. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. VILHO RUOTSALAINEN. 2 Keskiviikko 28. KUKA maksaa laskun. Nyt tarvitaan päättäjiä, jotka uskaltavat kysyä kovia kysymyksiä ennen kuin koko maa muuttuu hiljaiseksi palvelinhuoneeksi. Miksi kummassa Kiuruvesi ei saa uusia asukkaita. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Työntekijöitä ei enää tarvita niin kuin ennen vanhaan. Jokaisella kohtaamisella on merkitystä. Kriisiaikana datakeskukset ovat ensisijaisia kohteita hyökkäyksille – kyberhyökkäyksistä aina fyysisiin iskuihin. Tulokseen on luonnollisesti ja valitettavasti vaikuttaneet yt-neuvottelut, maksumiehiksi ovat joutuneet kunnan työntekijät. Ja tottahan Bablo puhuu, kiuruvetinen on parhaillaan lupsakka savolainen, joka on utelias uutta kohtaan ja haluaa olla kaikkien kaveri. Ne voivat sisältää strategisesti arvokasta dataa, ja niiden tuhoaminen tai lamauttaminen voisi iskeä suoraan yhteiskunnan hermokeskukseen. Meillähän monet asiat ovat kohdallaan! Asuntoja olisi moneen makuun, luonto tulee lähelle, on harrastusmahdollisuuksiakin ja vielä kohtuullisesti palveluja
Pentti Ahponen Hyväksyn vaaliliiton vain ja ainoastaan, jos se tehdään reilusti ennen vaaleja. Vaaliliitot ovat demokratian halveksuntaa, ja äänestäjien pettämistä. 3 Keskiviikko 28. Olen kiitollinen, että lopulta oppilaiden, opettajien ja koko koulun henkilökunnan terveys painoi rahaa enemmän vaakakupissa. Olen kiitollinen kaikista niistä ihmisistä, joiden ei tarvitse itseään verrata toisiin eikä myöskään kadehtia toisten onnea tai hyvää menestystä. Laskin, että JOPA neljä pääsi omilla äänillään sisään. Oel ysiviis jo vuosiltaan kun arkkuun pantiin huiloomaan. Rusanen oli kolmatta kertaa kirkolliskokousedustajana. On ihailtavaa huomata, että myös jotkut kaltoinkohdellut henkilöt pystyvät antamaan anteeksi ja olemaan ystävällisiä. Hulluttelu, leikki ja myös itsensä naurunalaiseksi laittaminen vaatii hyvää itsetuntoa. Nuorissa on myös valtavasti erilaista osaamista, joka ilostuttaa koko kaupungin elämää. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Näiden henkilöiden kanssa voimme myös turvallisesti olla rajustikin eri mieltä jostain asiasta, mutta kunnioitus säilyy ja ristiriidat saadaan selvitettyä. Ilon aiheena ja kiitollisena ajattelen päättäjiä, jotka kantavat vastuuta yhteisistä asioista ja tekevät joskus vaikeitakin päätöksiä. Huono ratkaisu tai hätähuuto. On mahdollisuutta nostaa d’Hondtin vertailulukua paljonkin. Eli ajattelen, että kun muistuttelemme itseämme hyvistä asioita, ryhdymme näkemään niitä ympärillämme. Nuoruuteen kuuluu omien rajojen etsiminen. Kertooko se myös alennustilasta. Jos asenteenamme on nähdä asioita positiivisten lasien läpi, myös huomaamme näitä asioita enemmän. Janne Falck Viime viikon lehdessä maataloussihteerin kommentteja koskevassa jutussa otsikkoon jäi kiireessä väärä sana. JAANA SELANDER. Olen kiitollinen, että minulla on tällaisia ihmisiä ympärilläni. Piispain kokouksen esitys oli, että toisessa käsityksessä avioliitto ymmärretään kahden henkklön välisenä ja toisessa miehen ja naisen välisenä. Olen kiitollinen nuorista, jotka pakottavat myös meidät iäkkäämmät tarkistamaan omia arvojamme, tottumuksiamme ja sääntöjämme. JOS vuosijjaan ee muistakkaa, ee liene siitä haettookaa. Iso kiitos mielipiteistäsI kirkolliskokouksessa! Olemme ylpeitä, kun meillä on tällainen ”pomo”. NIIN että mikäs ollessa on taevaltoo näen nuorena. Toisilla murrosikä vaatii enemmän rajojen rikkomisia. Mikään ei estä eri puolueiden neuvotteluja keskenään ja näin ainakin toimitaan. Kultapossukerho ja lehmänkauppa kyllä toimii, yhteiset rahat päätyvät oikeiden ystäväpiirien käyttöön, hyvä esimerkki on soteuudistus, tässä häviää yhteiskunta, terveydenhuollon yksityisbisnes kukoistaa, raha valuu rikkaiden omistajatahojen taskuun osa ulkomaille. Voes sillon tehhä, kukaties, niin kun joskus eräs mies. rahallinen panostus rakentamiselle on iso. Vähiten ääniä saaneet haluaa valtaa itselleen. Jos vuoten oekeen muistan vuan, kaet minnäe sillon tulla suan. Politiikkaa menettää merkityksen ja ennen kaikkea luottamuksen äänestäjiä kohtaan. Rinnakkaiset avioliittokäsitykset puhututtavat kirkossa. Kun ikkee hältä kysyttiin, hiän kahtel sillon taevaesiin ja tuumas että alle saan, on vuet kaet mulla, korkeentaan. On kokemusta, muutakkii, voes tulla vaekka juhliinnii. Lakivaliokunnan ehdotus kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä hävisi äänin 62–40. Olen kiitollinen, että tässäkin asiassa on tehty päätös. ERITYISEN kiitollinen olen Kiuruveden nuorisosta. Ja kuulkeepas kun nuapurin toessa vuonna tavotin. toukokuuta 2025 Joko juhlitaan. Vaaliliiton voi tehdä ilman muuta ennakkoon. Syksyllä on myös ihanaa katsoa lätäköissä hyppiviä lapsia, jotka rallattelevat: “pompin, pompin kuralätäköissä”. Alpo Kananen Suhteellinen vaalitapa, d’Hondtin vaalitapa, vääristää sen verran tuloksia, jos joku julkimo saa paljon ääniä. Päätös vaaliliitosta on hyväksyttävä läpi puolueiden. UNTO NISKANEN Kiitollisuuden aiheita AJATTELEN ehkä naiivisti, että meidän asenteemme vaikuttaa siihen, mitä näemme ja huomaamme ympärillämme. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Jari Tikkanen Suhteellinen vaalitapa tekee tämän listavaalien ryöstökalastelun sekä äänestäjän tahdon pettämisen mahdolliseksi, vanhat puolueet ja polutrukit puolustavat näin saavutettuja asemiaan tällä suhteellisella vaalitavalla ja yksilön mielipide ei toteudu luottohenkilöitä valittaessa. Tuntuu todella oudolta, jos puoluetta äänestänyt pettyisi vaaliliittoon, kun saakin nyt enemmän äänellään. Näiden ihmisten kanssa voin olla oma itseni eikä minun tarvitse pelätä väärin ymmärtämistä. Tällöin lisäisin ympärilleni kiitollisuutta. Eli ehdokkaan äänet ylitti pienimmän vertausluvun, millä tuli valituksi. Oikea otsikko on: "Maataloussihteeri Niina Lohva: Perussyy on se, että nautojen määrä on Suomessa vähentynyt, samoin Kiuruvedellä". Asko Humaloja No, puolueiden listat ovat jo eräänlainen vaaliliitto. TOISTEN henkilöiden kohtaaminen ystävällisesti ja tasa-arvoisesti on tavoiteltava ominaisuus. Tämä on minun mielipide. VUODENAJAT antavat paljon ihmettelyn ja ihastelun aihetta. Täsmennys Viime lehdessä oli juttua Juho Lapin Hereford-karjasta ja jauhelihan puutteesta. Silloin äänestäjät tietävät äänestäessään, etteivät äänestä pelkästään sitä puoluetta, vaan koko vaaliliittoa. VIERASKYNÄ MAARIT AMPER Kirjoittaja on Kiuruveden yläkoulun rehtori VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Mitä mieltä olet vaaliliitosta. Valittajat lienevät niitä, jotka menettävätkin asemiaan vaaliliiton tai liittojen takia. Eero Tuorilainen Sehän on niin kuin Suomen hallituspohja. Tällöin osaisin toimia siten, että osaltani jättäisin positiivisen jäljen ihmisiin, joita kohtaan ja joiden kanssa toimin. Koulumaailmaa on viime aikoina runsaasti puhuttanut taajaman kouluratkaisu. Ajattelen, että syvällinen ystävyys ei ole aina mahdollinen, mutta tavoitteena on tulla toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Lassi-Pekka Pöksyläinen Tämä on puhtaasti äänestäjien tahdon vastaista. OLEN erityisen kiitollinen ihmisistä, jotka ovat ympärilläni ja joihin voin luottaa kaikissa tilanteissa. Sonja Lång Aevan sama turhakkeita koko porukka. Vaikka valiliitossa olevat puolueet ovat valtakunnan tasolla toistensa ideologisia ääripäitä, niin hillotolpan kiilto silmissä ajaa puolueen ideologian edelle. EE siinä vielä liikoo lie, kun yhä jatkuu armon tie. Tämän vuoksi haluan muistutella itseäni ja nostaa esiin asioita, joista olen kiitollinen. Vaikka syksy on minulle vaikeampaa aikaa, pyrin silloinkin olemaan kiitollinen kylmyydestä ja pimeydestä. OMA tavoitteeni on, että osaisin elää siten, että toimisin yllä olevien asioiden mukaisesti. Hannu Kärkkäinen Ei mitään jälkipeliä, ennen vaaleja nämä pitää olla selvillä, ihmisten äänillä pelaamista. Kiitollinen mieli syntyy, kun näkee kaikenikäisten ihmisten hulluttelevan. JOUKKO ”ALAMAISIA” Kirkolliskokouksen maallikkoedustaja Juha-Pekka Rusanen äänesti kirkolliskokouksessa vastaan piispainkokouksen esitystä, lisättäisiinkö kirkkojärjestykseen säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Kiitos Juha-Pekka Rusanen KAUPUNGINJOHTAJA Juha-Pekka Rusanen. Silloin vasemistoliiton kolmen ehdokkaan listalta olisi kaksi mennyt läpi. Pitäisikö sitten järjestelmää muuttaa, että kunnanvaltuustoon pääsisikin vain omilla äänillään sisälle. Pekka Mäyrä Selitys vaaliliiton teknisyydestä on puppua. Mutta koska tuloksia ei tiedä etukäteen (silloin ei tarvitseisi koko äänestystä). Näin kesän korvalla iloitsen valon määrän lisääntymisestä ja luonnon heräämisestä. Erittäin epäoikeudenmukaista ja äänestäjiä suorastaan halveksuvaa touhua. Tiedän, että mm. Vaaliliitto ei ikinä ole pelkästään tekninen. Juha Lundström En hyväksy
Sirpa Piippo sanoo, että Kiuruveden kaupungille vuosi 2024 oli hyvä, sillä tilinpäätös on ylijäämäinen. Hankkeen tavoitekustannukset ovat noin 17,8 miljoonaa euroa ja rahoitusta ollaan saamassa Kuntarahoitukselta. Se kehittäisi heitä itseään, viestittää Piippo. Se on tärkeää, koska on tulossa iso kouluinvestointi. – Isoja investointipäätöksiä pitää pystyä tekemään, koulupäätös oli yksimielinen valtuustossa. – Silloin, kun valtuustokausi alkoi, meillä oli 32,6 miljoona euroa velkaa, korkomenot olivat 175 000 euroa. Eikä tässä voi muuta tehdä kuin maksaa lainoja pois, kun pysytään. – Toki palvelukeskukset strategiaa noudattavat, mutta nyt me olemme arviointikertomukseen keränneet tiedot. – Seuraavan kerran, kun strategia tulee päivitettäväksi, mittaristo on saatava paremmin mitattavaan muotoon. Tarkastuslautakunnassa kritisoitiin myös sitä, että tilinpäätöskirjassa ei ole merkintää siitä, että kaupunki olisi itse arvioinut, miten strategian noudattamisessa on vuositasolla onnistuttu. Arviointikertomuksessa kritisoidaan strategian mittareiden epämääräisyyttä. – Tiedän, miten paljon töitä on tämän tuloksen eteen tehty. toukokuuta 2025 Kiuruveden kaupungin taloudenpidon ja toiminnan arviointikertomus on esillä valtuustossa maanantaina. Onneksi nyt näyttää hyvältä, korot ovat olleet laskussa, joten kannattaa pitää pitkäaikaista lainaa. Ja jokainen tietää kouluinvestoinnin taustat, lasten ja työntekijöiden terveys on kyseessä. Piippo sanoo toki ymmärtävänsä, että henkilöstön suhteen on ollut Kiuruveden kaupungilla on velkaa ja lisää tulee, kun kouluinvestointi toteutuu. Vuonna 2023 velkaa oli 23,5 miljoonaa euroa, viime vuonna velkaa oli 20,9 miljoonaa euroa, velkamäärä on tippunut yli kaksi miljoonaa euroa. – Täytyy olla tyytyväinen, että meillä on ollut neljä vuotta ylijäämäisiä tilikausia. Jokainen ymmärtää, millainen riski on isossa lainamäärässä. Viime vuoden toiminnan ja taloudenpidon arvioinnissa ei Piippoa yllättänyt mikään, sillä hän on seurannut toimintaa valtuutettuna ja lukenut muun muassa teknisen lautakunnan pöytäkirjoja. Iso velkamäärä huolettaa kuitenkin edelleen, jos lainojen korot nousevat, se on kaupungille iso riski. toukokuuta 2025 HAVAINNEKUVA si. Siinä mielessä saadaan olla tyytyväisiä, vaikkakin käytiin yt-neuvottelut henkilöstökulujen hillitsemisekVuosi 2024 oli hyvä, velan määrä huolettaa Kiuruveden kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Sirpa Piippo toivoo, että jatkossakin Kiuruvedellä mennään Kiuruvesi edellä ja poliittinen vääntö jätetään taka-alalle. Väestönkehityksen mittari on selkeä ja nettomuutto Kiuruvedeltä, sekä yritysten määrät, mutta miten mitataan ihmisten hyvinvointia, ne ovat hankalia. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Positiivinen asia on, että paljon velkaa on saatu maksettua pois. Piippo kuuluu itse sivistyslautakuntaan. Vuonna 2024 kaupunki maksoi 635 000 pelkkiä velan korkoja. Vaikka lainaa oli tuolloin paljon enemmän, korkoja maksettiin vähemmän. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Piippo huomauttaa, että kaupunki joutuu ottamaan uutta lainaa kouluinvestointiin, mutta siihen on rahoitus kuntarahoitukselta. 4 Keskiviikko 28. Muutenkin tulosalueet ovat joutuneet säästöbudjetilla elämään, mutta se tuottaa tulosta. Taseessa on ylijäämää yli 3 miljoonaa euroa. Olisi kaupungin oma etu, että itse palvelukeskukset vastaisivat niihin mittareihin, mitä niille on asetettu. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. Kalliokylän koulu lakkautuu syksyllä. Miten tätä ongelmaa voitaisiin konkreettisesti korjata. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 28
Kiuruvedellä on paljon hyviä hankkeita käynnissä, nyt kun saataisiin kuntaan vain uusia lapsiperheitä. Kiuruvedellä on käynnissä Suomen Lantakaasun biokaasulaitoshanke ja Kiuruvesi tekee yhteistyötä Pihtiputaan ja Pyhäjärven kanssa mahdollisuudesta luoda vetytalouden keskittymä alueelle. Toiseksi suurin poissaolosyy oli tules-perusteiset poissaolot (selkäsairaudet) 3,6 pv/ hlö. Kaupunginvaltuuston kokouksessa todettiin, että tilikauden ylijäämä on 846 659 euroa. Hallintojohtajan virka on toiseksi korkein virka kaupungin hierarkiassa heti kaupunginjohtajan jälkeen. Ennakoitua parempi tulos johtuu verotulokertymästä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Kaupunginvaltuusto valitsi Kiuruveden hallintojohtajan virkaan Tiia Väänäsen maanantaina. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. – Olemme saaneet palvelukeskuksilta ja hallitukselta joka vuosi vastineen esittämistämme epäkohdista ja muista ajatuksista, valitettavasti käsittelyn loppuun vieminen on jäänyt kesken. – Valitettavasti sairaspoissaolot ovat nousseet edellisestä vuodesta, toki, jos on pitkiä liikuntaelinsairauksia, ne korottavat keskiarvoa, mutta suunta ei ole hyvä, kun se on nousemaan päin. Mitä tämän kehityksen hillitsemiseksi voisi tehdä. Toinen kiitettävä asia Kiuruvedellä ovat harrastusmahdollisuudet, ne vetävät vertoja isompien kuntien vastaaville palveluille. KYLLÄ 75% EI 25% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Aiotko erota ammattiliitosta. Meillä on puhdas luonto ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Piippo uskoo, että Kummeli-Keskisen kaupungille tuottama mainoskampanja on kannatettava. Jos jostain pitää vielä säästää, ei ainakaan uimahallista. Yhteistoimintaneuvottelut koettiin raskaina koko organisaatiossa ja se heijastui myös työterveyshuollon palvelujen käyttöön sekä sairauspoissaolojen määrään. Positiivista Piipon mukaan oli viime vuodessa myös se, että Kiuruvesi tuki paikallisia yrittäjiä, että ne saattoivat palkata 90 nuorta kesätyöntekijää kesätyöllistämistuella töihin. Loppuvuodesta infektioista johtuvat poissaolot korostuivat. 08 764 990 Torstai 9.30–17.00 T oinen linssi ilmaiseksi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Kuinka hyvin aiempien vuosien arviointikertomusten suosituksia on otettu huomioon kaupungin päätöksenteossa. Kaupungin tilintarkastajakin on huomauttanut, että sisäinen valvonnan kehittäminen on tärkeää. sijalle. Piippo iloitsee, että arviointilautakunnan asettamista 50 taloudellisesta ja toiminnallisesta tavoitteesta toteutui 42, vain kaksi ei toteutunut ja kuusi osittain. Sairaslomat lisivät Kiuruveden kaupungissa käytiin yhteistoimintaneuvottelut, joilla haettiin 1,5 miljoonan euron säästöjä. Kiuruveden kaupungin henkilöstöllä oli sairauspoissaoloja vuonna 2024 14,5 päivää henkilöä kohti. Opiskeluhuolto sakkaa Piippo on huolissaan opiskeluhuollon palveluiden heikosta saatavuudesta arviointikertomuksessa. Kiuruvesi on hoitanut työllisyyspalveluita tämän vuoden alusta, kaupunki on tiivistänyt yhteistyötä naapurkuntien kanssa, yhteistyömahdollisuuksia selvitellään naapurikuntien kanssa rakennusvalvonnassa, kansalaisopistossa sekä talousja palkkahallinnossa. Hallintojohtajaksi Tiia Väänänen Tiia Väänänen on yhteiskuntatieteiden maisteri. Määräaikaisten ja siirtotyövoiman käyttöä vähennettiin. Taustalla on se, että opiskeluhuolto siirtyi sotelta hyvinvointialueelle, eikä organisaatio ole voinut oppilashuoltoa järjestää, se aiheuttaa koulupuolelle huolta ja painetta. Esimerkiksi uimahallikäynnit ovat nousseet viime vuodesta noin 7000 käynnillä. Tänä vuonna ei ole tehty yhtään uutta taloa, vaikka Kiuruvedellä on ollut tonttikampanja. Toivottavasti jaettu huoli on puolikas huoli. On positiivista, että nuoret hakeutuvat viettämään aikaa yhdessä. – Ja se, että säästää pitää, mutta ei pidä säästää itseämme hengiltä, ajattelee Sirpa Piippo. sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi.. Uusi kouluinvestointi on suuri hanke. Nivan koulun tiloista on työsuojelu vastaanottanut vuoden 2024 aikana yhteensä 32 (vuonna 2023 yhteensä 48) sisäilmaoireilmoitusta, joista kevätlukukaudella 24 ja syyslukukaudella 8 ilmoitusta. Väki vähenee toista sataa henkeä vuodessa. 5 Keskiviikko 28. Onko tarkastuslautakunta kyennyt toimimaan epäpoliittisesti. Myös tonttikauppojen vähäisyys toistuu vuodesta toiseen. Olisi ihanaa, jos saataisiin etätyötä tekevää työväestöä tänne perheineen, mutta työpaikoistahan se lähtee. Voimaa vanhuuteen -ryhmät tuovat myös säästöä hyvinvointipuolelta. Se tarkoittaa Piipon mukaan esimerkiksi tytäryhtiöiden toiminnan valvontaa, kaiken pitää olla avointa. Yt-neuvottelut johtivat siihen, että kolme työntekijää osa-aikaistettiin ja kuusi irtisanottiin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Meillä on ollut tarkka taloudenpito, lautakunnat ja palvelukeskukset ovat fiilanneet ja höylänneet juustohöylällä, oli yt-neuvottelut, josta tuli paljon henkilöstömenoihin säästöjä ja vielä Kalliokylän kyläkoulunkin lakkauttaminen, paljon on tehty. JAANA SELANDER Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Sirpa Piippo sanoo, että lautakunnassa ei ole politikoitu. Kiuruvesi nousi valtakunnallisessa yrittäjäbarometrissa 11. Henkilöstölle on tehty työtyytyväisyyskysely ja myös siellä oltiin huolissaan omasta jaksamisesta. Koska, kun henkilöstö voi hyvin, työt sujuvat paremmin ja elämä hymyilee kaikille. Mikä on tärkein viestinne uudelle valtuustolle arviointikertomuksen pohjalta. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. – Uimahalli on hirveän tärkeä. Eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyden syyt (unettomuus, masennus) 3,7 pv/ hlö. Täällä voisi tehdä hyvin etätöitä, jos muuttaisi isommasta kaupungista tänne. Vesija viemärilaitoksella vuotovesimäärä ei saatu laskettua edellisten vuosien tasosta, ja jäteveden puhdistamolla ei ihan saavutettu lupaehtojen mukaisia puhdistusvaatimuksia. Haastavaa on se, että oppilasaines muuttuu, on erittäin haastavia oppilaita ja opettajat ovat joutuneet ottamaan vastuuta enemmän, mutta siinäkin toisen opettajan tuki auttaa. Monena vuonna on palattu esimerkiksi strategian arviointiin ja sisäisen valvonnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Arviointikertomuksessa ollaankin huolissaan henkilöstön jaksamisesta, kun on ollut irtisanomisia tai eläköitymisiä, eikä uutta väkeä ole palkattu. – Kovasti kouluilla pyritään tekemään kaikki, mitä pystytään niissä puitteissa mitä on, on yhteisiä tapahtumia, teemapäiviä. Kesätyökampanjassa oli mukana 36 yritystä, kaupunki käytti kampanjaan 20 000 euroa. – Työikäisten määrä laskee koko ajan ja vanhusväestön määrä kasvaa, huoltosuhde huononee. – Ei ole ollut mitään poliittista vääntöä, me mietimme näitä asioita vain Kiuruvesi edellä. Piipon mielestä henkilöstön hyvinvointia pitäisi edistää ja nostaa vaikkapa tykyrahasummaa ja/tai tarjota uimahallija kuntosalikäynnit pienellä korvauksella tai ilmaiseksi. – Nuorisotyö tukee myös koulutyötä, nuorisotalolla kävijämäärä on kasvanut, vuodessa oli 500 käyntiä. Ja kuitenkin Kiuruvesi on sijainniltaan hyvällä paikalla, on hyvät nettiyhteydet. – En usko, että vaikuttaa, kun on rahoitus olemassa. Siinä on keskimäärin yksi päivä enemmän kuin edellisenä vuonna. toukokuuta 2025 tiukkaa, kun ei ole ollut talouspäällikköä, ja töitä on jaettu, työtaakka on ollut kova. Pitkät poissaolot tuottavat reilut neljäsosan kaikista poissaoloista. Yläkoulun tiloista on työsuojelu vastaanottanut vuoden 2024 aikana yhteensä 69 (vuonna 2023 yhteensä 58) sisäilmaoireilmoitusta, joista 25 ilmoitusta kevätlukukaudella ja 28 ilmoitusta syyslukukaudella. Väki vähenee Väestön väheneminen on jatkunut Kiuruvedellä jo pitkään. Nuorisopuolelle kuuluu sitä vastoin parempaa, nuorisotyöpajalla asiakasmäärä on pienentynyt, etsivä nuorisotyö on tehnyt hyvää ja arvokasta työtä. Onko lautakunnalla arviointia siitä, kuinka se vaikuttaa talouden kestävyyteen ja palveluihin. VIIKON KYSYMYS Hyväksytkö vaaliliitot. – Että mennään Kiuruvesi edellä edelleen, demokratia toimii niin, että jos ollaan eri mieltä, äänestetään, ja kun on äänestetty, tyydytään siihen, eikä enää jälkikäteen jahnata, noudatetaan yhteistä päätöstä, valtuustokauden edetessä kulttuuri tämän suhteen on muuttunut parempaan suuntaan Sirpa Piippo toivoo myös, että työhyvinvointi otetaan ykkösprioriteetiksi
– Kun huhtikuun lopussa tuli nopealla aikataululla se koulun lakkautuspäätös, Kärkkäinen sanoo. Niina Kärkkäisellä on luokanopettajan työ Nivalla ensi syksystä alkaen. Tavallaan harmittaa lähteä, mutta on siinä myös hyviä puolia, sanoo Lily. Osa oppilaista on harmissaan koulun päättymisestä, osalle taas luonnollinen asia. – Koulun oppilasmäärä on ollut jo tänä vuonna alhainen, 20 oppilasta, ja ennuste syksylle on 13 oppilasta, ei liian pienikään koulu ole ideaali. Oona jää kaipaamaan koulua ja niitä kavereita, jotka eivät päässeet samalle luokalle. Osasta oppilaista koulun loppuminen on luonnollinen asia, toisista se taas tuntuu harmilliselta ja pahalta. Tällä Kärkkäinen tarkoittaa, että pienen koulun pieni oppilasmäärä on aika haavoittuvainen ystävyyssuhteiden kanssa. luokka) kertoo, että koulun lakkautuminen on iso asia. Oona Ruotsalainen (5. Kalliokylässä käytiin koulua 120 vuotta Kalliokylässä vietetään viimeistä kertaa lukuvuoden päättymistä tämän viikon lauantaina. Niina Kärkkäinen kertoo, että koulussa on puhuttu paljon oppilaiden kanssa koulun loppumisesta. Molempien tyttöjen mielestä koulun vaihtamisessa on se hyvä puoli, että on helpompi jäädä harrastuksiin keskustaan, ja saa uusia ystäviä uudesta koulusta. Ainahan sen on harmillinen päätös, kun kyläkoulu sulkeutuu, kyläkoulu kun on äärettömän hyvä oppimisympäristö, mutta koulua ei ole ilman oppilaita, Kärkkäinen jatkaa. toukokuuta 2025 Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Myös Lily Räty (5. Niina Kärkkäinen muistuttaa, että kun pieneltä kyläkoululta siirrytään kuutosluokalle yläkouluun, voi hyppäys isompaan kouluun pienestä yhteisöstä tuntua suurelta, kun pienessä Uutiset Puheenaihe Opettaja Niina Kärkkäinen oppilaiden kanssa. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Kalliokylän koulussa vietetään viimeistä kertaa lukuvuoden päättymistä ensi viikon lauantaina. luokka) kertoo, että hän jää kaipaamaan koulua ja koulussa nyt olevia mahtavia tyyppejä,. Jos luokallaan on vain pari kolme oppilasta, silloin voi tuntea itsensä yksinäiseksi, jos hengenheimolaista ei löydy, vaikka kyläkouluissa ystävyyssuhteita on yli luokkarajojen. 1-2 riviä. Faus; nicaver fecit. Hän olisi halunnut käydä myös 6.-luokan Kalliokylän koulussa. Luokanopettajana Kalliokylän koulussa 26 vuotta toiminut Niina Kärkkäinen sanoo, että koululle tämä kevät on ollut erilainen. – Kaikki vuodet ovat olleet arvokkaita vuosia, kun on saanut olla tässä ihanassa koulussa, jossa opettajat ja kaverit ovat tosi tärkeitä, sanoo Oona. 6 Keskiviikko 28. – Myös parhaita opettajia ja meidän luokan yhteistyötä. – On niitäkin, joista muutos tuntuu hyvältä juuri ystävyyssuhteiden takia, Nivalla löytyy enemmän kavereita. Pöydän päässä Lily Räty ja Oona Ruotsalainen.. – Sen mukaan kevättä on eletty
Kalliokylään ei tarvita Siposen mukaan toista kokoontumispaikkaa, sillä kyläyhdistys pitää yllä jo vieressä olevaa Jukolan taloa. Tekninen vaaliliitto tarkoitJAANA SELANDER Kiuruveden valtuustossa on 29 paikkaa: Keskusta 16 paikkaa, Liike Nyt 4 paikkaa, SDP 3 paikkaa, Kokoomus 2 paikkaa, KD 2 paikkaa, PS 2 paikkaa. taa sitä, että vaaliliitolla niin sanotut pienpuolueet pyrkivät maksimoimaan paikkamääräänsä luottamuspaikoilla. Iida on neloskuokalla, joten hänelle siirtyminen Markku Siposella (vas.), Katja Ruotsalaisella ja Lauri Tapanisella on kaikilla lapsia Kalliokylän koulussa, kyläkoulun loppuminen on surullista. – Onhan tämä tosi ikävää ja surullista, olisin toki halunnut, että kaksi pienintä olisi saanut käydä tämän kyläkoulun loppuun. Poika on yläkoulussa ja hän on oireillut, joka johtunee juuri sisäilmaongelmista. Toisaalta Lauri Tapaninen näkee positiivisena sen, että Sanni pääsee kylälle nyt paremmin harrastuksiin ja hänellä on mahdollisuus saada uusia kavereita. Ruotsalaisten perheessä Rytkyn valitseminen tarkoittaa sitä, että perhe itse maksaa Oonan koulumatkat. Tapani Pennanen tuumasi viikko sitten, että: ”Emme päässeet neuvotteluissa kunnolla alkuun, mitä kukin puolue saisi vaalituloksen perusteella, kun pyydettiin jo neuvottelutaukoa”. Nyt oikomishammaslääkäripalvelu on Iisalmessa. Ruotsalaisen mielestä hyvät palvelut lähellä ovat vetovoimatekijä perheille. Sannin koulumatka on ollut kotoa Jussilasta 600 metriä. Keskustan omassa tilaisuudessa sunnuntaina valtuutettuja tiedotettiin ja uudet valtuutetut kyselivät, miten paikkajakoon vaikuttaa se, että PS, Kokoomus ja KD ovat tehneet vaaliliiton vaalien jälkeen. Keskusta kokoontui sunnuntaina illalla. Siposen mielestä Kalliokylän koulua voisi harkita reservitilana siihen saakka, kun uusi koulu on valmis. Lauri Tapanisen mielestä kyläkoulun etu on yhteisöllisyys. Ja kaverit ovat sitten jo valmiina kun Sanni siirtyy yläasteelle. MITÄ . Koulun loppuminen on haaste myös kyläyhdistyksen taloudelle, sillä kunta on maksanut vuokraa Jukolan käytöstä oppilaiden liikuntaja käsityötilana sekä juhlapaikkana. – Tämä koulu ei ole tuntunut edes koululta, tämä on ollut kuin iso perhe, se on huippua näissä kyläkouluissa. Iso muutos perheille Markku Siposella on kaksi lasta Kalliokylän koulussa. – Onhan tämä Kalliokylän koulun loppuminen meidänkin perheelle iso muutos. u Kalliokylän koulun oppilasmäärä 2024–2025 13 oppilasta. Tapanisen perheestä Kalliokylän Uutiset koulua on käyty viidessä polvessa, Sannin isä Lauri, Laurin isä Jouko, Joukon isä Matti ja vielä vanha Matti. Aatu Ruotsalainen jatkaa koulunkäyntiä Rytkyn koulussa ja Oona menee Hingunniemeen. Myös Siposten suku on käynyt Kalliokylän koulun monessa sukupolvessa. Keskustalla oli sunnuntaina oma palaveri, oman valtuustoryhmän kesken. Keskusta oli Kiuruvedellä vaalivoittaja ja puolueelle voisi kuulua sekä hallituksen että valtuuston puheenjohajuus, mutta ei välttämättä, sanoo Pennanen. Moni maallemuutosta haaveileva haluaisi lapset pieneen kouluun, maalta haetaan pientä yhteisöä. Palveluiden puute heikentää kiinnostusta muuttaa maalle. Mutta se on hintansa arvoista, sillä Oonan kaveritkin menevät Hingunniemeen. Kalliokylän koulu on kuitenkin 120-vuotias, arvokas rakennus ja hyvällä paikalla. Vaihtoehtoja on monia. – Vanhempienkin kanssa tästä on puhuttu, että hyppäys on iso pienestä kyläkoulusta yläkouluun. – Tekninen vaaliliitto on puolueiden välinen yhteistyö vaalien jälkeen, jonka tarkoituksena on vaikuttaa luottamuspaikkajakoon. Rytkyä puolsi sekin, että Aatulla on astmaa ja Rytky on terve koulu. Toisaalta koulukyydit asettavat omat haasteensa, ei ole järkevää kuljettaa naapuritaloista oppilaita eri kouluihin. – Muuta kerrottavaa ei ole, tiistaina illalla on seuraava paikkaneuvottelutapaaminen, jossa kaikki puolueet ovat mukana. Kokoomuksen Sari Lapplainen sanoo, että Kokoomuksen, KD:n ja perussuomalaisten koalition sisällä koalition saamat paikat ovat vaaliliiton yhteiset. Siihen sitten tottui ajan kanssa ja kun alkoi kavereita saamaan. – Uusi koulu on kuitenkin hyvä asia, kun on ollut sisäilmaongelmia molemmissa kouluissa. Voi sanoa, että Markku Siponen on saanut eväät siihen, että on nyt kansanedustaja Kalliokylän koululta. – Käytiin läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot, Pennanen sanoo. Tapanisilla ei mietitty Rytkyn kyläkoulua Sannin kouluna, sillä perhe koki, että myös Rytkyn koulun kohtalo on jatkossa epävarma ja siksi Sanni siirtyy Nivalle. Aatun kohdalla mietin, minne hänet laitan, mutta kun tuli mahdollisuus, että hän pääsee kyläkouluun, se oli ehdoton ykkösvaihtoehto. Markku Siponen kannustaa vanhempia olemaan aktiivisia sen suhteen mihin kouluun lapsensa haluaisivat, sillä oppilaaksiottoalueista ei ole vielä päätetty. Siponen myöntää, että vielä vuosi sitten hän oli sitä mieltä, että Kalliokylää kannattaa jatkaa niin kauan, kun saadaan uusi koulu taajamaan, mutta kun oppilasmäärä on niin heikko ensi syksylle, ei päättäjillä ollut vaihtoehtoa oppilaiden eikä talouden näkökulmasta. Emilia menee yläkouluun. Joka maalle muuttaa, arvostaa kyläkoulua. Isossa koulussa pitäisi sitten olla itseohjautuvampi. Teknisen vaaliliiton allekirjoitetun sopimuksen ovat allekirjoittaneet Sari Lappalainen Kokoomuksesta, Maritta Grönfors Kristillisdemokraateista ja Juha Tapaninen perussuomalaisista. – Oonalla on enää vuosi jäljellä ala-astetta, hänelle on pehmeämpi lasku mennä pienempään yksikköön Hingunniemeen ja siitä edelleen Yläasteelle. Vilma aloittaa eskarin, hän olisi joka tapauksessa joutunut menemään kylälle, sillä Kalliokylässä ei ole iltapäiväkerhoa, Kiuruveden kyläkouluista eskarin yhteydessä on iltapäiväkerho vain Luupuvedellä. Kunnallisvaaleissa neljä vuotta sitten Liike Nyt ja Perussuomalaiset muodostivat teknisen vaaliliiton. toukokuuta 2025 koulussa, jossa on oppilaista huolehdittu kädestä pitäen ja autetaan monessa. – Itseä jännitti silloin, kun siirryin turvallisesta Kalliokylän koulusta yläkouluun. Ruotsalaisella on kaikkiaan 9 lasta, joista kaikki ovat käyneet Kalliokylän koulun, nyt kahdelta viimeiseltä koulunkäynti Kalliokylässä jää kesken. Se ei ole ideologinen liitto, vaan keino varmistaa myös pienempien puolueiden edustus päätöksenteossa, perustelee Sari Lappalainen. – Perheet tekivät sitten ratkaisuja päättäjien puolesta, haluttiin ennakoivasti vaihtaa koulua. Luottamuspaikoista neuvottelu jatkuu Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tapani Pennanen kertoo, että luottamuspaikka-asiaa työstetään. Sari Lappalainen tuo esiin, että Kokoomus ja Kristillisdemokraatit ovat aikaisempina vuosina tehneet yhteistyötä ja muodostaneet vaaliliitot jo ennen vaaleja, jolloin Kd:n valtuutettu on kuulunut kokoomuksen valtuustoryhmään. – Olemme sopineet hyvässä yhteishengessä keskenämme, kuinka tulevat luottamuspaikat puolueillemme sitten määräytyvät, Lappalainen toteaa tässä vaiheessa. Ruotsalainen on miettinyt uudesta, Kiuruvedelle rakennettavasta yhtenäiskoulusta, että onko se hyvä asia, että saman katon alle laitetaan pienet ja isot oppilaat. Pennanen totesi tuolloin , että keskusta vaalivoittajana ei olisi edes ottanut kaikkia sille kuuluvia paikkoja, muut puolueet olisivat saaneet lautakuntapaikkoja ja puheenjohtajapaikkoja ja varapuheenjohtajapaikkoja. Ruotsalaiset ovat joutuneet käymään lapsen oikomishoidon takia jopa Kuopiossa saakka, siihen on saanut varata koko päivän. 7 Keskiviikko 28. Koulumatka taittuu kävellen tai pyöräillen. Sanni jatkaa koulunkäyntiä Nivalla. – Opettajien kanssa yhteistyö on toiminut tosi hyvin, pienessä kyläkoulussa puututaan epäkohtiin, myös pienet luokkakoot olen kokenut plussana. Mutta tulee Iisalmeenkin matkaa, Löytänältä 62 kilometriä. Joskus vain 10 minuutin vastaanoton takia. Huonoa on se, että lasten koulumatkat pitenevät. Kiuruveden luottamuspaikkojen jaosta käytävä neuvottelu jatkuu. Se on poissa muusta tekemisestä. tarvikkeet 12 579 euroa, vuokrakulut 93 455 euroa) kaikki kulut yhteensä 372 276 euroa. – Perheellä on tosi mukavia muistoja tästä koulusta, Lauri sanoo. Siksi Lauri halusi lähteä koulun mukana luokkaretkelle nyt keväällä Powerparkiin muistelemaan menneitä. On harmi, että palvelut siirtyvät kauemmaksi. Lappalainen ja Grönfors ovat mukana tulevassa uudessa valtuustossa. u Kalliokylän koulun kustannukset: (henkilöstökulut 179 715 euroa, kuljetuskustannukset 46 118 euroa, ruokailukulut 37 036 euroa, kehysrahat, kirjat ym. Mitä hyvää on mielestäsi kyläkoulussa. Siponen sanoo toisten Kalliokylän koulun vanhempien tavoin surevansa koulun loppumista, mutta perheessä nähdään myös positiivisia puolia, isossa koulussa on mahdollisuus saada uusia kavereita ja taajamassa on enemmän harrastusmahdollisuuksia. Lauri Tapanisella on Kalliokylän koulussa Sanni-tyttö, hän on kolmosluokalla. Myös Ruotsalaisen mies on käynyt aikanaan Kalliokylän koulun. Myös Lauri Tapaninen sanoo, että palveluilla on suuri merkitys perheille. JAANA SELANDER. Pahimmillaan lapsi istuu useamman vuoden aikana tuhansia tunteja koulukyydissä. Ja vielä parhaimmassa kunnossa olevia kyläkouluja. Katja Ruotsalaisella on kaksi lasta Kalliokylän koulussa, Oona on vitosluokalla ja Aatu kakkosluokalla. Nivalle on iso muutos. Vaaliliitto myös 2021 Liike Nyt ja SDP ovat halunneet miettiä, miten ne reagoivat nyt tehtyyn vaaliliittoon. Meitä vanhempia kuultiin tässä asiassa, ja sain valita kuulutaanko Nivalle vai Rytkylle
– Oikea vastaus on 402. Vuonna 1926 rakennetun talon pelastaminen oli uusille omistajilleen omanlaisensa savotta. Retken kohteena on tällä kertaa neljä Kiuruveden lakkautettua sivukoulua. Nyt tosin ei kuulu koululaisten ääniä, vaan entisten koululaisten ääniä, sillä nyt ollaan Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen järjestämällä retkellä. Räihä kertoo käyneensä paikalla myös aikuisikäisenä, sillä rakennuksen nykyiset omistajat ovat tuttuja. Luin ne kaikki, Räihä muistelee. Nyt kohteena on Sulkavan entinen koulu, jota ylläpitää Sulkavanjärven Aapiskukko ry. Pian se todettiin kuitenkin liian ahtaaksi, joten 1920-luvulla rakennusta päätettiin laajentaa. Ne olivat hienoja aikoja, Kärkkäinen muistelee hymyssä suin. – Tämän huoneen pöydät ja penkit ovat tehneet kylän miehet. Kolmikymmenpäinen vierasjoukko heittää ilmaan arvauksia. Kuultiinpa matkan aikana myös tarina yläluokkien pojista, jotka olivat hypänneet ikkunasta ulos kesken jälki-istunnon. Moni kertoi käyneen koulua vierailtavissa kohteissa, mutta oli retkelle tullut jokunen muukin, jotka olivat käyneet koulunsa pitäjän muissa kouluissa.. Retkelle osallistui kolmisenkymmentä henkeä. Yksi omistajista on Eija Valojärvi. Punainen ovi narahtaa vaimeasti ja sisältä kuuluu iloista puheensorinaa. Tienoon soratiet ovat kuljettajille tuttuja, sillä hän kertoo ajavansa myös koulukyytejä. Eräs mies kertoo saaneensa käsityötunnilla tehtäväksi virkata patalapun. – Kuka arvaa, montako ikkunaruutua tässä talossa on. Koska se ei tuntunut miesten työltä, hän oli opettajalta salaa delegoinut virkkaamisen naispuoliselle henkilölle. Talo on hatara ja öljyä kuluu, Pietikäinen myöntää. Rytkyn vanha koulu toimii nykyään Eräkeskuksena. Ja jos keppi kurinpalautuksen yhteydessä oli katkennut, oppilas oli saanut iltapuhteinaan tehdä uuden kepin. 8 Keskiviikko 28. Vaikka moni muukin mies tunnusti koulun nurkkien tulleen pienten kolttosten vuoksi tutuksi, aika oli kullannut muistot. Remonttia tehdessä vanhoista taloista voi löytyä kaikenlaista. – Tämä ei ole museo, vaan meidän oleskelutila, joka on sisustettu vanhoilla koulutavaroilla, Valojärvi selventää. Lisäksi talkoolaiset hankkivat rahaa talon ylläpitoon TEKSTI & KUVAT RIITTA AIRAKSINEN mm. – Tässä portailla tuli soitettua käsikelloa monta kertaa välitunnin päättymisen merkiksi. Halu käydä koulua oli kuitenkin todella kova ja pidin kaikista aineista. – Tervetuloa kahville, toivottaa Pietikäinen. Remontin yhteydessä rakennuksen koulumaisuutta ei haluttu hävittää, vaan pikemminkin päinvastoin. Sekin järjestettiin, sillä niihin aikoihin opettajien luontaisetuihin kuului asunnon lisäksi myös pala laidunmaata. Lisäksi ostimme kirpputoreilta lisää koulutavaraa, Valojärvi kertoo. Pöytiä vanhempi historia sen sijaan juontaa juurensa aikaan, jolloin Suomi oli vielä Venäjän vallan alla. Entisen opinahjon portailla mieleen juolahtaa toinenkin koulumuisto. toukokuuta 2025 Uutiset Neljän koulun tuhannet tarinat Kiuruveden kotiseutuyhdistys järjesti retken Rytkyn, Salmenkylän, Sulkavan ja Ruutanan entisille kyläkouluille. leipomalla. – Esimerkiksi eteisen katto oli romahtanut ja vintiltä oli tullut alas puolen metrin kerros maata, multaa, kunttaa ja kaikkea, mitä sinne oli aikoinaan eristeeksi laitettu, Valojärvi kertoo. – Tässä paikassa tuli soitettua monta kertaa käsikelloa välitunnin päättymisen merkiksi. – Osasin lukea jo ennen kouluun menoa, mutta silti sain lukemisesta kuutosen, Räihä nauraa. Vaikka moni muisteli kouluajan kolttosiaan, ketään ei jätetty jälki-istuntoon. Kun kahvit on juotu ja piirakat syöty, pitkällä penkillä istuva rouva heittää ilmaan ehdotuksen. Ovella vastassa on kylätoimikunnan puheenjohtaja Ritva Pietikäinen. Aapiskukon kertomaa Bussikuski Minna Niskanen ohjastaa bussin Sahintielle ja edelleen Pielavedentielle. Tarinoita ja kertomuksia olisi vielä lukuisia, mutta kello näyttää oppitunnin päättyneen. Kuri oli kuulunut sen ajan kasvatusmenetelmiin ja karttakeppiä oli käytetty myös nuoriso-ohjaajana. Tontille oli rakennettu myös navetta opettajan lehmälle. Opettajan korokkeella on vanha opettajanpöytä, takana liitutaulu, opetustauluja ja helmitaulu. – Talossa on öljylämmitys. – Tavaaminen tuntui joutavalta jankkaamiselta. Se kuului järjestäjän tehtäviin, Räihä kertoo. Puolustusvoimat vei sen pois, Valojärvi kertoo ja heittää vierailun loppuun vielä kysymyksen. Patalapun nähtyään opettaja oli vuolaasti kiitellyt työn jälkeä mainioksi. Mitäpä, jos laulaisimme jonkin vanhan koululaulun. Väki lähtee mukaan ja laulaa laulun Koska meitä käsketään. Kun väki lorauttaa kahvia 1970-luvun kahvikuppeihin ja höystää juomaa tilkalla maitoa Arabian vanhasta lehmäkannusta, Pentti Kärkkäinen kertoo tarinoita koulun historiasta. Ja jos joku jättää laulamatta, tällä kertaa kukaan ei näppää karttakepillä Kaija Räihä kävi Salmenkylän koulua. Kun oli lehmä, tarvittiin myös lehmälle laidunta. Nykyään Aapiskukossa järjestetään esimerkiksi hirvipeijaisia ja muita tapahtumia. Koska meitä käsketään Niin kuin muillakin kouluilla, myös Aapiskukon entinen luokkahuone toi kävijöille mieleen paljon muistoja. Naiset ovat puolestaan kutoneet poppanat, kertoo Kärkkäinen. Retken aikana muutamat tieliittymät tahtovat olla bussin akselivälille hieman haasteellisia, mutta Niskanen saa työkalunsa taittumaan minne pitää ja matka jatkuu. Koulu rakennettiin vuonna 1898. Luokan edessä on myös vanha harmoni ja toki vanha pulpettikin löytyy. Koulussa oli mahtava kirjasto, jossa oli sata kirjaa. Sisälle mentiin rivissä ja rivin piti olla viivasuora, Räihä muistelee vuosikymmenten takaisia aikoja. – Kaapista löytyi kranaatti. – Säilytimme ja kunnostimme kaiken mikä oli kunnostettavissa. Syynä moiseen numeroon oli se, että jo lukutaitoisena Räihä ei ollut suostunut tavaamaan. Kaija Räihä tarttuu Salmenkylän entisen koulun ovenkahvaan, niin kuin teki monet kerrat lapsena vuosikymmeniä sitten. Se kuului järjestäjän tehtäviin. Tiedän sen, koska kittasimme ne kaikki, Valojärvi kertoo. Ja kertoipa joku, että jälki-istunto ei ollut pulpetissa istumista, vaan kolttosten seuraukset piti kärsiä seisoen. Yksi entisistä luokkahuoneista onkin sisustettu rakennuksen historiaa kunnioittavalla tavalla. – Kurin pitäminen kuului siihen aikaan, vaikka ei me paljoa pahuutta tehty
Matkan varrella heti alkumatkasta oli myös Ryönänjoen koulu. Se saattaa olla 1902 tai saattaa savolaiseen tapaan saattaa olla myös 1904. Ramppasimme kuitenkin perheen kanssa jatkuvasti Kiuruvedellä ja hankimme täältä perheelle kakkosasunnon. Se on yksi tekijä, millä voisi kannustaa perheitä muuttamaan takaisin kotiseudulle. On vanhoja uuneja ja hirsiseinää. Niistä ajoista muistuttaa myös takaseinälle ripustettu Pro Patria-muistotaulu. Koulunpito loppui vuonna 1996. Ilmeisesti myöhempi vuosiluku on laskettu koulun laajennuksen valmistumisesta. – Siinä mielessä kotiseutuyhdistyksen ja yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajuudet kulkevat käsi kädessä, Kärkkäinen toteaakin. Viime vuosisadan alkupuolella elettiin pitkälti omavaraistaloudessa ja myös opettajille haluttiin peltotilkut. Taannoisen remontin aikana seinistä on otettu pinkopahvit pois. Ruutanan koulun historiaa esitteli Jouko Tenhunen. Sisätilat yllättävät. toukokuuta 2025 sormille. – Otti väärän pojan. Reitin varrella on myös Rapakkojoen koulu, mutta tällä kertaa myös se joudutaan ohittamaan pysähtymättä. Täälläkin mieleen tulee entisajan kouluissa vallinnut kuri, niin Kärkkäisellekin. Yhdessä nurkassa muistoina vanhoista ajoista on vanha opettajan pöytä. Yhdistys on elänyt viime vuodet paljolti hiljaiseloa, mutta nyt toimintaa ollaan virittelemässä uudestaan. Yhdistystoimintaan Kärkkäinen toivoo myös nuoria, sillä yhdistystoiminnassa voi oppia muussa elämässä tarvittavia taitoja, kuten yhteistyötaitoja, rahaliikenteen hoitamista, tapahtumien järjestämistä ja markkinointia. Kerran kun pojat olivat pelanneet pesäpalloa, lyöjä ei ollut osunut palloon. Niinpä kuljettaja painaa kaasua ja matka jatkuu. Joka tapauksessa muutama vuosikymmen myöhemmin koulua jouduttiin laajentamaan. Koulutalo peruskorjattiin vuosina 1976-77. – Ilmoittautumisia alkoi tulla heti kun lehti oli ilmestynyt, Kärkkäinen kertoo. Siitä hyötyi myös koulu, sillä läheiseltä myllyltä vedettiin koululle sähköt jo varsin varhaisessa vaiheessa. Katso Riitta Airakisen kuvat kyläkierroksesta verkkosivuiltamme.. Kärkkäinen on itse hyvä esimerkki kotiseutuhengen voimasta. Rytkyllä asuva Kärkkäinen kertoo ehtineensä käydä vanhaa koulua 1,5 vuotta, ennen kuin uusi koulu valmistui vuonna 1975. Idea vanhojen koulujen retkestä syntyi viime aikoina paljon tapetilla olleiden koulukeskustelujen tiimoilta. Ikkunasta saattoi nähdä vilauksen peltojen takana pilkottavasta Ryönänjoen entisestä koulusta. Ruutana ja ohiajetut Erään tiedon mukaan Ruutanan koulu on seisonut paikoillaan jo 121 vuotta, toisen tiedon mukaan sata vuotta. Sen jälkeen tiloissa on pidetty jonkin verran juhlia ja muita tapahtumia. Ensimmäisen kerran siellä äänestettiin jo vuonna 1907, kun Suomessa järjestettiin ensimmäiset eduskuntavaalit. Myös Rytkyn vanhalla koululla on säilytetty paljon vanhaa. Yhdistys on tehnyt aikaisemminkin kyläkierroksia mutta hieman erilaisella sapluunalla. Seuraava entisiin kouluihin järjestettävä retki on tarkoitus toteuttaa ensi kesänä. Vaan eipä kaikilla asioilla niihin aikoihin niin hirveän nuukaa ollut. Koulun toiminta lopetettiin 1971. Ruutanan koulu lakkautettiin vuonna 1971. Vaikka ajan hammas on haukannut rakennuksen ulkopuolta, kaksikerroksinen koulu pääoven vieressä seisovine pylväineen näyttää mielenkiintoiselta. Sulkavan vanha koulu toimi aikoinaan myös äänestyspaikkana. Kärkkäinen on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana nyt toista vuotta. Kärkkäinen toimii myös Kiuruveden yrittäjien puheenjohtajana ja on huomannut, että kotiseutuhenkeä löytyy myös yrittäjiltä. Yhdeksi vetonaulaksi kouluikäisen tyttären isä kertoo, että Kiuruvedellä eletään vielä varsin lintukodossa Etelä-Suomeen verrattuna, mitä tulee esimerkiksi koulujen lieveilmiöihin. Kerrotaankin, että koulun ensimmäiset rakennuspiirustukset piirrettiin ison puun kantoon. 13 vuotta sitten muutimme tänne pysyvästi, Kärkkäinen kertoo. Lähiaikoina on tarkoitus myös uudistaa yhdistyksen nettisivut ja lisätä somenäkyvyyttä. Näin se ei kuitenkaan välttämättä ole, Kärkkäinen toteaa. Niinpä Kärkkäiseltä oli päässyt kirosana. Toiminnan päivittäminen nykyaikaan ei kuitenkaan tarkoita museon tyystin unohtamista, sillä se on oiva paikka pitää erilaisia tapahtumia, kuten jo perinteinen museopäivä eläimineen ja ohjelmanumeroineen. Enimmillään Kiuruvedellä oli toiminnassa 44 kansakoulua, joten vanhoja kouluja riittää käytäväksi vielä moneksi vuodeksi. Se antaa oman lisävärinsä koulun historiaan. Hän kertoo, että sota-aikana koulussa oli toiminut sotilaskoulutuskeskus. Niihin aikoihin Ryönänjoella oli myös paljon teollisuutta. Seinähirret on hiottu ja hohtavat nyt kuin uutuuttaan. 9 Keskiviikko 28. Paluu tulevaisuuteen Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen oli retken jälkeen tyytyväinen. Piirustukset kantoon Salmenkylän ja Sulkavanjärven koulujen lisäksi retki vei myös Rytkyn ja Ruutanan kouluille. Koulu on yksityisomistuksessa, eikä koulupäivän pituuskaan salli vierailua kaikilla reitin varren kouluilla. Katso koulukierroksen kuvat lehden verkkosivuilta. Siltä seisomalta opettaja oli lähtenyt tulemaan kentän poikki, tarttunut viereistä poikaa korvasta kiinni ja sanonut, että nyt lähdetään pesemään suu saippualla. Koulun historiaa esittelee Jouko Tenhunen. – Rytky on siitä onnellisessa asemassa, että meillä on kaksi koulua. Koulun tarkka valmistumisvuosi ei ole tiedossa. – Moni mieltää, että kotiseutuyhdistys on synonyymi museolle. Yksi lähitulevaisuuden visioista on tuoda kotiseutuyhdistys nykyaikaan. – Lähdin nuorena työn perässä Etelä-Suomeen. – Koulun rakentamisen ehtona oli, että ympärillä on peltomaata. Vanha koulu ja uusi, toiminnassa oleva koulu, kertoi koulua esittelevä Asko Kärkkäinen. Nykyään koulu toimii Rytkyn Eräkeskuksena. Minä pääsin sillä kertaa kuin koira veräjästä, Kärkkäinen kertoo. Sen kohdalla ratin takana istuva Niskanen hiljensi vauhtia ja Ari Ruotsalainen tarttui mikrofoniin
”Hyvän mielen kesätapahtuma Hummaus.” Tapahtuman yhteydessä kuullaan historiakatsaus Hingunniemen vaiheista. Toiseksi parhaana pidettiin kunnan omistamaa Savirannan maastoa Rantakylässä. Näistä ensijaishakijoita on 83. Menossa mukana häärii Nalle-eläinlääkäri. Kaavailtiin koulurakennuksen rakentamista kirkolle. Näin ollen koulun tila jouduttaisiin tekemään varta vasten. Kukkomäelläkin maksettiin joutavista aukoista hirmuhintoja. Läänin yhteisvalintalautakunnan mukaan oppilaitokseen oli hakijoita kaikkiaan 187. Tikkasille jäisi tilasta kesämökkitonteiksi kaksi yhteensä 12 000 neliön määräalaa. maata 12 hehtaaria. Sitten herroja kehutaan, mutta minusta ne vievät enemmän kuin tuovat”. toukokuuta 2025 Uutiset Hingunniemen tilan ostamisesta tulee kuluneeksi 40 vuotta Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Kiuruveden kunta osti Hingunniemen tilan ja perusti sinne maatalousoppilaitoksen. Kunta on saamassa maatalousoppilaitoksen koulutilaksi Hingunniemen. Liki neljä kertaa enemmän kuin oppilaspaikkoja. 1985, että kunta pitää kiireellisimpänä hankkeenaan edelleenkin maatalousoppilaitoksen rakentamista. Tapahtuman järjestäjinä ovat Kiuruveden kaupunki, Eläinklinikka Pohama ja YSAO ja se on yleisölle ilmainen. Sen sijaan Likolammin alueesta rautatien eteläpuolella luovuttiin vaikeiden liikenneyhteyksien ja maaston vesiperäisyyden takia. kysyttiin yleisöltä Onko maatalousoppilaitos tarpeen. Eino-Antti Tikkanen, Hingunniemen viimeinen isäntä.. Kauppa on esillä torstaina valtuuston iltakokouksessa. – Meillä ei ole ollut mitään syytä ryhtyä myymään tilaa tai maita sinänsä, painotti Hingunniemen isäntä Eino-Antti Tikkanen. kaarre Honkarannasta sanoi, että: ”Hingunniemi on kallis ja että kunnalla ei tunnu yleensäkään olevan järkeä maanostossa. Näin suurta aluetta ei yhden tilan puitteissa saada ja siksi joudutaan ala muodostamaan useammista ostoista. Valtionosuutta oli kuvassa kolmannes kauppahinnasta. Hingunniemessä on keskitytty hevosiin ja nyt siellä toimivat myös kunnan eläinlääkärit. Leena Härkönen Ruutanalta puolestaan uskoi, että: ”Uusi paikka Hingunniemessä parantaa varmasti opiskelumahdollisuuksia”. Kun tähän lisätään Hingunniemen kauppahinta, 4,9 miljoonaa markkaa, oppilaitos tulee maksamaan 13,1 miljoona markkaa. Sittemmin ryhdyttiin katselemaan myös sopivia maatiloja, joista päädyttiin Hingunniemeen. Aikuiskoulutuksena järjestettiin myös metsätalousopintoja. Maatilan ja talousrakennusten kustannusarvio oli noin 7 miljoonaa markkaa ja oppilaitoksen 2,5 miljoonaa. – Tilakauppa valtuustossa huomenna, uutisoi lehti 29.5.1985. Hingunniemestä maatalousoppilaitos. Kauppaan saataneen valtionosuutta 1,5 miljoonaa markkaa. markkaa (Kiuruvesi-lehti 8.5.1985). että maatalousoppilaitoksen perustaminen maksaa 8,2 miljoonaa markkaa. Painopistealueeksi valittiin hevostalous. Kiuruveden historiassa kerrotaan, että valtioneuvosto oli myöntänyt heinäkuussa 1983 luvan perustaa Kiuruvedelle kunnallinen maatalousoppilaitos elokuusta 1984 alkaen. Parhaaksi arvioitiin Koskenjoki ja siellä Kanteliinin seutu. ”On erittäin hienoa, että maatalousvaltaiseen pitäjään saadaan maatalousoppilaitos”. Ensi lukuvuonna tulee yleisjaksolle 24 oppilasta, seuraavana viljelijän erikoistumislinjalle on laskettu tulevan 18 ja hevoshoitajan erikoistumislinjalle 18 oppilasta. Esillä on myös erilaisia työkoneita ja laitteita ja 300 ensimmäiselle tarjolla makkaraa ja mehua. Maanantaina asia kuitenkin eteni, kun ammattikasvatushallituksen ja Kiuruveden kunnan edustajat sopivat eri vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä. Lauri LoppuTEKSTI JAANA SELANDER KUVAT ESA TIKKANEN, KIURUVESI-LEHTI, JAANA SELANDER Hingunniemen tila. Kehittämistoimenjohtaja Pekka Niinimäki kertoi mutkia kuitenkin olevan vielä matkassa. Kiuruvesi-lehti kertoo 22.5. Hingunniemessä järjestetään Ylä-Savon ammattiopiston, Pohaman ja Kiuruveden kaupungin yhteistyössä lauantaina 7.6. Kunta osteli muun muassa maatalousoppilaitosta silmällä pitäen Kukkomäeltä peltoja, joita nyt tarjottiin vuokralle. ”Tähän ongelmaan törmätään niin Koskenjoella kuin Rantakylässäkin”, kirjoitti lehti. Kiuruvesi-lehti uutisoi 8.5.1985, että Kiuruveden Maatalousoppilaitosta ryhdytään rakentamaan jo ensi vuoden syksyllä, mutta paikkakysymys on vielä tuulen heiluteltavissa. Peltoa oli 43 hehtaaria, metsämaata 33 hehtaaria ja joutoym. Lehdessä kerrottiin, että Hingunniemessä on uusi navettarakennus, asuinrakennus sekä lukuisia talousrakennuksia. Oppilaita kyllä riittää Maatalousoppilaitos ei tule kärsimään oppilaspulasta ainakaan ensi syksynä, uutisoi Kiuruvesi-lehti 5.6.1985. – Maatalousoppilaitoksen paikkakysymys on ratkeamassa suorastaan ihanteellisesti. Tämä tulee esiin kunnanhallituksen hyväksymästä suunnitelmasta. Kyseisen lainan ottokin on esillä samassa kokouksessa. Pekka Niinimäki kuitenkin arveli lähdettävän siitä, että rakennusten tulee olla alueen välittömässä läheisyydessä. Kiuruvesi-lehdessä 12.6. Kengitysseppä Jukka Kemiläisen taitoja voi ihailla kengitysja taontanäytöksessä. Myös opettaja Yrjö Huttunen suhtautui oppilaitokseen hyvin myönteisesti. Valtuusto hyväksyi kaupan Hingunniemestä toukokuussa 1985. Viikonlopun aikana kisataan alueja kansallisen tason esteratsastuskilpailut Hingunniemen kentällä. Ja kolmantena käytiin katsomassa Mäenpäätä. Jo yksistään viljeltyä maata tulee alueella olla noin 30 hehtaaria ja lisäksi jonkin verran metsämaata. Uudessa oppilaitoksessa alkoi koulunkäynti 1991. 10 Keskiviikko 28. Tila saataisiin kunnalle 4,9 miljoonalla markalla. Rakentamistarpeen selvittämisessä puhuttiin mahdollisesta nykyisten koulutilojen käyttämisestä hyväksi ainakin osittain. Maatalousoppilaitokselle on myönnetty 60 oppilaspaikkaa. KOP myöntäisi tilan hankintaan lainaa 12 prosentin korolla. Lehti uutisoi 19.6. – Mutta kun maatalousoppilaitos on tarpeen pitäjän maatalouden kehittämiseksi ja Kiuruveden säilyttämiseksi maatalouspitäjänä ja kun kunta on etsiskellyt maatalousoppilaitokselle paikkaa, me olemme halunneet olla yksi vaihtoehto, ellei muuta paikkaa löydy. Lehti informoi lukijoitaan, että Hingunniemi on vanhoja pitäjän kantatiloja, joten myyntihuhut ovat synnyttäneet kysymyksiä tilakaupan syistä. Hingunniemen pinta-ala oli 87 hehtaaria. on luvassa ohjelmaa koko perheelle. Hummaus-tapahtumassa Hingunniemessä 7.6. Perheen pienimmille talutusratsastusta poneilla
JARI TIKKANEN TOIMITUS Lisäksi joitakin tasoristeyksiä siirretään uuteen paikkaan. Olen iloinen, että edustajisto hyväksyi hallituksen esityksen yhdistymisestä OP Ylä-Savon kanssa, kertoo OP Kuhmon hallituksen puheenjohtaja Hanna-Leena Huotari. Näkemäesteen vuoksi junilla on ollut tähän saakka käytössä nopeusrajoitus.. Yhdistymisestä päätettiin Kuhmon ja Ylä-Savon Osuuspankkien edustajistojen kokouksissa 22.5. Kuva Porttilan tasoristeyksestä Pyhäjärven suuntaan. Yhdistymisen myötä uusi pankki tarjoaa asiakkailleen enemmän aikaa ja asiantuntijuutta. Pankkien nykyinen palveluverkosto säilyy ja palveluvalikoima laajenee. – Edustajiston kokouksessa käytiin hyvää keskustelua pankkimme ja toimialueemme tulevaisuudesta. toukokuuta 2025 OP Kuhmo ja OP Ylä-Savo yhdistyvät. Vanha linjaus kiersi entistä Niemiskylän seisakkeen ratapihaa. Vartioidulla tasoristeyksellä tarkoitetaan sellaista tasoristeystä, jossa on esimerkiksi puomit ja/tai valoja äänivaroitukset käytössä. Uusi OP Kaskimaa aloittaa toimintansa 1.1.2026. Hankkeeseen liittyen tehdään kuitenkin tänä kesänä vielä joitakin turvallisuutta parantavia toimia, joiden myötä vartioimattomia tasoristeyksiä suljetaan ja osa muuttuu vartioiduiksi. Päätös oli yksimielinen. Myös Hallaperäntiellä tasoristeys siirtyy ja muuttuu vartioiduksi, parantaen samalla tien geometriaa. OP:t Kuhmo ja Ylä-Savo yhdistyvät Kaskimaaksi Iisalmi–Ylivieskaradan sähköistys valmistui viime vuonna. Kiuruveden tasoristeyksiä siirretään AKU LAATIKAINEN Lisäksi muutama tasoristeys muuttuu vartioiduksi. Syynä tähän on se, ettei rekoille olisi kunnolla tilaa odottaa puomien nousemista, koska vartioitu tasoristeys olisi liian lähellä Kalliokyläntietä. Esimerkiksi tilinumerot, verkkopalvelutunnukset ja maksukortit säilyvät samoina, eikä asiakkaiden tarvitse tehdä mitään pankkien yhdistymisen vuoksi. Yhdistyminen ei aiheuta myöskään henkilöstövähennyksiä, vaan tutut henkilöt palvelevat asiakkaita jatkossakin. – Hienoa, että voimme hyödyntää aikaisempina vuosina yhdistymishankkeista kertynyttä kokemusta nyt myös OP Kaskimaan rakentamisessa. Samoin Niskalanniementiellä tasoristeyksen siirtäminen parantaa näkyvyyttä ja turvallisuutta. – Perustamme yhdessä vahvan ja vakavaraisen pankin, joka on helposti saavutettavissa ja joka tarjoaa monipuoliset asiantuntijapalvelut koko toimialueellaan kaikissa kanavissa, kertoo OP Ylä-Savon toimitusjohtaja Mikko Paananen, hän jatkaa OP Kaskimaan toimitusjohtajana. Yhdistämällä voimamme varmistamme, että pystymme jatkossakin pitämään huolta omistaja-asiakkaistamme ja edistämään paikallisen toimintaympäristömme kehitystä, kertoo OP Ylä-Savon hallituksen puheenjohtaja Mika Strömberg. 11 Keskiviikko 28. Kiuruvedellä Porttilan tasoristeys Niemistenkadun päässä muuttuu vartioiduksi ja samalla sitä siirretään Niemiskylään päin noin 400 metriä. Yhdistyminen ei vaikuta pankkien asiakassuhteisiin, vaan ne jatkuvat nykyisellään
Olin päässyt OKL:ään. – Uteliaisuus uutta kohtaan mahdollistaa kasvun ja kehittymisen. Näin jälkikäteen ajatellen se oli tärkeää, koska ajatus yliopisto-opinnoista olisi muutoin ollut monelle meistä etäinen. Poikaystävä vei minut kampukselle. – Opettajamme rohkaisivat ja kannustivat meitä. Heidi Jaatinen oli jo aloittanut Pohjois-Savon kansanopistossa kirjoittajalinjalla, kun hänen isänsä soitti kertoakseen, että kotiin oli tullut yliopistolta kirje. Uudet teknologiat muuttavat jatkuvasti työnteon tapoja. Auskultoinnin ja erinäisten poliisihallinnon viransijaisuuksien jälkeen ensimmäinen vakituinen työpaikka järjestyi Paanaselle paikallispankista Kuusamosta. Muutoksenhaun kautta Paananen sai yhden lisäpisteen ja opiskelupaikan. Asuntoa ei ollut ja hätämajoitusjono venyi sataan metriin. Toisella hakukerralla ovet avautuivat, ja Rusanen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 3,5 vuodessa. Heidi Jaatinen kirjoitti kuukautisista, mielestään melko nasevasti, kuinka hormonit ja luovuus aaltoilevat sykleissä. Työ on vaativa, mutta palkitseva – juuri sellaista, mistä nuorena haaveilin, Rusanen kiteyttää. Paananen miettii, kuinka menestyä muutoksen keskellä ja millä tavoin tulevaisuuteen liittyvää sumuisuutta voi keventää. Mikko Paananen ”onnistui” kirjoittamaan ’magnan paperit’ ja oli kokonaisuudessaan tyytyväinen ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin. Annoin luvan. Kysyimme kuuluisilta kiuruvetisiltä ja Kiuruvedellä vaikuttavilta ihmisiltä, miten he kirjoittivat ylioppilaaksi ja kuinka he päätyivät nykyiseen ammattiinsa. – Modernina kirjoittajana kirjoitin käyväni välillä vessassa tarkistamassa joko ne olivat alkaneet, eivät olleet. Työn luonteeseen kuului lisäksi paljon matkustamista eri aikavyöhykkeillä. – Yhteiskunnalliset asiat ja julkinen hallinto ovat aina kiinnostaneet, ja työurani onkin kuljettanut eri tehtävien kautta nykyiseen työhöni Kiuruveden kaupunginjohtajana. Se tarjosi huikean näköalapaikan tiedonvälitykseen ja yhteiskunnan toimintaan laajemmin. – Pääaineeni Jyväskylän yliopistossa oli valtio-oppi. Kesään mahtui myös vierailu oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa, mutta sen osalta polku osoittautui edellistäkin kivikkoisemmaksi. Paananen keskitti voimavaransa yksiin pääsykokeisiin ja oikeustieteen opinnot alkoivat Rovaniemellä vuotta myöhemmin armeijan jälkeen. Opettajani Pauli Partanen pahoitteli, että se oli jäänyt pistettä vaille B:stä. Oli tullut erehdys, vahtimestari avasi oven. – On hämmentävää, kuinka paljon erilaisia työelämävuosia on kertynyt. Päätös uuden tehtävän vastaanotosta piti tehdä lyhyellä harkinta-ajalla. Heidi Jaatinen, kirjailija. Kulttuuri. Tuolloin Laukaalla kirjoitti ylioppilaaksi 60 lukiolaista. Lukiovuodet tarjosivat tilaisuuden omien ajatusten kypsyttelyyn. Pontevasta pääsykoeyrityksestä huolimatta Tampereen yliopiston ovet eivät auenneet ja se harmitti raskaasti. Saan kirjoittamisesta verratonta nautintoa. Hän totesi, että juristi voi aina hakeutua journalistiksi, mutta journalisti harvemmin juristiksi. En päässyt oppiin. Vahvasti juridiikan ympärille rakentunut ammatti-identiteetti antoi tilaa liikkeenjohdon vaatimusten hallinnan opettelulle. Sivuaineina kansantaloustiede sekä yhteiskuntapolitiikka. – Haku ei mennyt hukkaan ja pääsin aloittamaan innokkaana noviisina heti lakkiaisten jälkeen. Moni meistä toimittajien nimittämistä ’kesälapsista’ päätyi mediayhtiöihin toimittajiksi, erilaisiin viestinnän tehtäviin tai tekemään alan tutkimusta. Paananen siirtyi pankista teknologiateollisuuden palvelukseen vuosituhannen alussa. – Lukion jälkeen tähtäsin valtio-opin opintoihin Jyväskylän yliopistossa. Kiinnostus kaupallisiin opintoihin heräsi muutoksen kylkiäisenä ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta tuli tiedollisten valmiuksien lisäämisen ja syventämisen tukikohta. Esimerkiksi innostus kirjoittamista kohtaan oli yksi kiinnostuksen kohteista, se vahvistui ja kehittyi lukion aikana. – Se sopi minulle kuin nenä päähän. Teollisuuden ansaintalogiikka oli täysin erilainen kuin pankissa eikä työskentely englanniksi helpottanut tilannetta. Paananen sanoo, että vuosikymmenet sisältävät hänen kohdallaan sattumuksia ja käänteitä, joita ei olisi mitenkään osannut suunnitella etukäteen. – Lukiovuosien tiukkojen lukujärjestyksien jälkeen akateemiset opinnot tuntuivat väljiltä. Yhteiskunta kiinnosti Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kirjoitti ylioppilaaksi Lapinlahden lukiosta 2009. Ohessa tulivat maataloustyöt kotitilallamme ja keikat vuorovaikutusvalmentajana. Huonoin tulos tuli pitkästä matematiikasta. Ensimmäisellä yrittämällä en vielä päässyt sisään, joten kävin armeijan ja opiskelin hetken Alkio-opistossa. Yliopistolla minua ei kutsuttukaan saliin. Paanasella on takana 11 teollisuusvuoden jälkeen yli kymmenen vuotta kestänyt toinen pankkikierros. Mikään läpihuutojuttu sisäänpääsy ei Paanaselle ollut toisellakaan yrittämällä, sillä pääsykokeen ja lähtöpisteiden yhteismäärä alitti yhdellä pisteellä alimman hyväksymisramuutta. Nyt olen ollut kirjailijana 15 vuotta. Kysyin, missä vika. Jännitti niin Ylioppilaskeväänä 1987 Kiuruveden lukiossa kirjailija Heidi Jaatinen jännitti niin, että korvat olivat tulehtuneet kuunteluissa ja käsivarsi kirjoituksissa. – Hän kysyi, saisiko avata sen. Toimialavaihdos oli rankka. Heidi Jaatinen oli luokanopettajana 25 vuotta. Juha-Pekka Rusanen, kaupunginjohtaja. Paras tulos oli äidinkielen laudatur, aine jäi vain muutaman pisteen päähän maksimimäärästä. Kun palasimme, jäljellä oli enää opettajankoulutuslaitoksen pääsykoe Jyväskylässä elokuussa. – Huomasin pohtivani yhä useammin, mikä minua kiinnostaa eniten: Työskentely juristina vai liikkeenjohdollisissa tehtävissä. Se tukee opinnoissa ja työelämässä menestymistä alasta riippumatta. Soitin isovanhemmille ja kysyin, oliko meillä sukulaisia Jyväskylässä. Juha-Pekka Rusanen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2009. Heidi Jaatinen kävi ammatinvalintapsykologilla ajan hengen mukaisesti. Olin opiskellut myös ilmaisutaidon ja myöhemmin teknisten töiden opettajaksi sekä hankkinut opetushallinnon tutkinnon. TEKSTI, KOONNUT JAANA SELANDER KUVAT KOTIALBUMIT JA KIURUVESI-LEHTI Mikko Paananen, toimitusjohtaja. Muutos oli suuri ja sitä voi kuvata siten, että omasta persoonasta tuli tärkein työkalu lakikirjan sijaan. Teollisuudessa työskentely jatkui seitsemän vuotta myöhemmin toisen yläsavolaisen pörssiyhtiön palveluksessa. Tärkeintä olikin päästä ystäväni Katrin kanssa Interrailille, lähdimme heti juhlien jälkeen. toukokuuta 2025 jan. Teatteri kiinnosti, liftasin Helsinkiin Teakin pääsykokeisiin. Heidi Jaatinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1987. Työn ohessa opiskelu osoittautui työlääksi ja antoisaksi urakaksi. 12 Keskiviikko 28. – Testeissä minulle suositeltiin poliitikon tai papin ammattia, en innostunut. Soitin Anna-Liisa Kauhasen ovikelloa, esittäydyin sukulaiseksi ja nukuin ensimmäisen viikon hänen sohvallaan. Meillä oli. – Sain yleisarvosanaksi toiseksi parhaan eli M:n kuusi ainetta kirjoitettuani. Yksi näistä hetkistä ajoittuu ylioppilaskevääseen, jolloin Paanasta kannustettiin hakemaan kesätoimittajaksi sanomalehti Keskisuomalaiseen. Siinä missä aikaisemmat koulukaverit olivat olleet omasta kotikunnasta, uudet kurssikaverit olivat maan eri laidoilta, loppusyksyn eksotiikkaa edusti se, kun yksi Utsjoelta kotoisin oleva opiskelukaveri toi erotuksilta poronlihoja, lihat suojattiin katiskaverkolla ja ripustettiin kuivumaan Korkalovaarassa sijainneen opiskeluasunnon parvekkeelle! Entä opintojen jälkeen. Emme voi pysäyttää muutosta ja tulevaisuuteen sisältyy aina epävarYlä-Savon osuuspankin toimitusjohtaja Mikko Paanasen ylioppilaslakin saamisesta tulee kuluneeksi 42 vuotta. Mikko Paananen kirjoitti ylioppilaaksi 42 vuotta sitten. Paananen mietti toimittajan työstä ammattia. – Käsitykset omista mielenkiinnon kohteista ja ammatillisista suuntutumisvaihtoehdoista olivat peruskoulun päättymisen aikoihin huteralla pohjalla. Kirjoitukset sujuivat hyvin – tuli pääosin M:n paperit. Minä en pahoitellut. Sotkamon lukioon Kansanedustaja Markku Siponen Miten tieni kulki yo-juhlan jälkeen tähän päivään. Uusia ammatteja syntyy ja monia perinteisiä työtehtäviä katoaa kokonaan tai niiden sisältö muovautuu uudeksi. – Keskustelu toimituspäällikön kanssa antoi suuntaa tuleville vuosille
– Vielähän tuota ehtii opiskelemaan. – Lukio olisi ollut mahdollista käydä neljässä vuodessa, mutta itse suoritin opiskelut normaalissa kolmessa vuodessa. Tulin kuitenkin suorittaneeksi koko tutkinnon aikuisopiskelijana ja maatalousyrittäjän paperit sieltä mukaan tarttui. 13 Keskiviikko 28. Kaisa Huttunen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2001. Urheilijoista pääosa oli hiihtäjiä ja pesäpalloilijoita. Työ haastaa minut joka ikinen päivä, enkä aina pysty ennakoimaan mihin suuntaan se vie minua. – Lukion opettajani olisivat nauraneet makeasti minulle, jos olisin tuolloin sanonut, että minusta tulee jonakin päivänä tohtori. Asiapohjaisten kirjoitusten tuottaminen oli minulle mieluisaa jo lukioiässä ja siitä on suuri apu kansanedustajan työssä. – Minusta olisi kuulema ollut muuhunkin. Huttusesta tuli maatalousyrittäjä. Muutto pois kotoa toi uudet kaverit ja vapaa-ajalla keskityttiin enemmän muuhun kuin läksyihin. Kansanedustajan tehtävää on Siposen mukaan vaikea verrata muihin hommiin, mutta tehtävässä pääsee ”kyllä hyödyntämään kaikkea aiemmin oppimaansa. Vastaako nykyinen työ sitä mitä olet elämältä odottanut. – Ajattelin viettää välivuoden, tehdä töitä ja miettiä mitä sitä tekisi. Oli kolme vaihtoehtoa: liikunta-ala, maatalousala tai jotakin tekniikkaan liittyvää, koska matemaattiset aineet kiinnostivat. Hyytiäinen on tutkinut käsikirjoituksia yli 10 vuotta, jona aikana hän on olen oppinut tai kehittänyt erilaisia digitaalisia työkaluja käsikirjoitusten tutkimukseen. Kaisa Huttunen on maatalousyrittäjä. Lopulta veljeni kuolema vuonna 2003 sai minut oikeasti näkemään vaivaa lukujeni eteen ja tavoittelemaan asioita, joita oikeasti halusin tehdä. – Lukiossa panostin pitkään matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, koska mielessä pyöri ajatus eläinlääketieteellisestä. – Sattumalta omaksuin sellaisen digitaalisen työkalupakin, jonka avulla pystyn menestyksellisesti toimimaan toimessani. – Kyllä ja paljon enemmän. Ei huono... – Tarvitaan erilaisia ihmisiä erilaisilla kokemuksilla. Kansanedustajan työhön voi Siposen mukaan päätyä oikeastaan ihan millä taustalla tai koulutuksella tahansa ja se oikeastaan onkin se juttu. Lukiossa tai lukion päättyessä Siposella ei ollut selkeää tavoitetta mihin pyrkiä. – Ensimmäisellä hakukerralla ei tärpännyt, vaan suoritin seuraavana syksynä silloisessa Kuopion avoimessa yliopistossa liikuntalääketieteen sivuaineopinnot. Opettajan työt ovat antaneet esiintymisja puhumiskokemusta sekä yleissivistystä, maataloustausta ja siihen liittyvät opinnot antavat näkemystä alueellemme tärkeään elinkeinoon ja maaseudun elämään. Työhön liittyen Huttunen on suorittanut monenlaisia kursseja ja koulutuksia kuten Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto ja nyt hän suorittaa avoimen amk:n puolella Savonia-ammattikorkeakoulussa agrologin tutkintoa monimuoto-opiskeluna. toukokuuta 2025 Miten tieni kulki yo-juhlan jälkeen tähän päivään. – Luulen ja olen aika varma, että koulumenestys olisi ollut huomattavasti parempaa, jos olisin jäänyt Kiuruveden lukioon. Tulin valituksi molempiin ja valitsin liikunnan, jossa aloitin lopulta syksyllä 2001. Tätä taustaa vaskävi alakoulun Kalliokylässä ja yläkoulun Kiuruveden yläasteella. Lähdin lukioon sunnilleen ysin keskiarvolla ja siihen nähden lukiomenestys ei ollut kovin hääppöinen. Hyytiäistä eivät juurikaan lukuhommat kiinnostaneet lukioaikana ja se näkyi tuloksissa. Lukion ohessa tein vähän lomituksia, opettajien sijaisuuksia yläkoululla sekä lukiolla ja opetin kanteleensoittoa kansalaisopistossa. Ylioppilastutkintolautakunta arvosti Huttusen suorituksen seuraavasti: E, M, C, E, C ja M. hinkaan oppilaitoksiin. Pitkä teoreettinen opiskelu ei tuntunut omalle. Lukioon hän suuntasi urheiluharrastusten saattelemana Vuokatin urheilulukioon, jossa myös asuttiin ja treenattiin. ”Olisi ollut muuhunkin” MTK Kiuruveden yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Huttunen kirjoitti ylioppilaaksi Kiuruveden lukiosta keväällä 2001. Pääosan työuraansa Siponen on työskennellyt liikunnanja terveystiedon lehtorina Pielavedellä alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa. Maatalouden perusopinnot suoritin vielä myöhemmin. En kuitenkaan koskaan hakenut sinne enkä muiten työurani ollut vähintäänkin yllättävä. Saavutin kirjoituksissa suunnilleen C:n paperit arvosanojen vaihdellessa B:n ja M:n välillä. Kotona alettiin puhua sukupolvenvaihdoksesta ja vuoden 2002 alusta hakeuduin silloiseen Pohjois-Savon ammatilliseen instituuttiin eli nykyiseen Ylä-Savon ammattiopistoon Pemolle opiskelemaan sukupolvenvaihdoksen vaatimia opintopisteitä maataloudesta. Liikuntatunnin pitäminen tuntui Huttusesta jotenkin helpommalle ja mukavammalle kuin istuminen pöydän takana. Jokainen meistä syö useamman kerran päivässä. – Kirjoitin reaalista C, englannista ja ruotsista B ja äidinkielestä A. Tämä oli kuitenkin kaukainen haave, koska lukeminen ja kirjoittaminen olivat kovin vaikeita lukija kirjoitushäiriön takia. Varsinainen lukio eli Sotkamon lukio sijaitsi 7 kilometrin päässä Sotkamon kirkonkylällä. Esimerkiksi ensi kuussa matkustan seminaariin, joka pidetään Venetsiassa. Elämä vei Hyytiäisen Helsinkiin teologian opintoihin, joissa hän eteni tohtoriksi asti vastoin kaikkia ennakko-odotuksia. Pasi Hyytiäinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2000. Ei minusta ihan oikeasti pitänyt tulla mitään maisteria, saati sitten tohtoria tai tutkijaa, joka saa elantonsa käsikirjoitusten tutkimuksella. Odotukset ylitetty Pappi Pasi Hyytiäinen kirjoitti ylioppilaaksi Kiimingin lukiosta vuonna 2000. Olen ylittänyt tuhatkertaisesti kaikki ne odotukset, joita olen itselleni asettanut. Lisäksi Huttunen kirjoitti pitkän matematiikan ja lyhyen ranskan. Pasi Hyytiäinen toimi pappina ja on teologian tohtori.. Koen työni hyvin monipuoliseksi, eläinlääkintäkin kulkee sopivasti mukana. Mukavia ja opettavaisia aikoja, mutta koearvosanat jäivät heikoiksi. Mitä sinulla silloin oli haaveena tulevasta opiskelusta. Aivan älytöntä! Mutta kun vain tekee tarpeeksi töitä unelmiensa eteen, niistä voi tulla totta! Markku Siponen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1988. Etuoikeutettu työ, jossa saa edustaa ja palvella oman alueensa asukkaita”. Pakollisina aineina hän kirjoitti äidinkielen, ruotsin, englannin ja realin, jossa vastasi fysiikan ja biologian kysymyksiin. Kyseisen vuoden lopulla päätin vielä hakea Jyväskylän liikuntatieteelliseen ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen. Mikään lukio-opinnoissani ei viitannut tällaiseen tulevaisuuteen. Tämä tietotaito vei Hyytiäisen Valamon luostarin alaisuudessa toimivaan Virtuaalinen Valamo-hankkeeseen ja sen johtoon. Joskus lukioaikaisia opettajia tavatessaan Huttunen oli kuulevinaan pettymystä heidän äänistään, kun Kaisasta ei tullutkaan ”mitään”. – Uskonto, filosofia ja psykologia kyllä kiinnostivat minua jo lukioaikana, mutta jotenkin en saanut itseäni motivoitua lukemaan. Markku Siponen on kansanedustaja (kesk.). Toisella hakukerralla pääsin opiskelemaan tuotantotalouden diplomi-insinöörin opintoja Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun, jossa myös vuoden opiskelin. Ajattelen, että maatalousyrittäjyys ja ruuantuotanto eivät ole mitään ”vain” vaan erittäin merkityksellistä työtä. Pääseminen Helsingin yliopiston opiskelijaksi oli parasta mitä saatoin ajatella. – Samaan aikaan olen toiminut maatalousyrittäjänä ensin omalla tilalla ja sen jälkeen yhteisyrityksessämme. Urheilu vei aikaa ja osa lukion kursseista korvattiin urheiluvalmennuksella
Tampereella asuimme pienessä kaksiossa, ja nyt kaikilla on omat isot huoneet, kylpyhuoneet ja vaatehuoneet. Teksasissa ei ole osavaltion verotusta, joten joka kuukausi kertyy rahaa sukanvarteen. Täällä on siis pakollista käyttää autoa. – Olemme löytäneet täältä ihanan seurakunnan, jossa tykkäämme käydä sunnuntaisin. JOHANNA KUVAJAN KOTIALBUMI. Perhe elää terveellisellä ruokavaliolla. Adial”Kiuruveden Sabrina” löysi onnen Amerikasta Kiuruvetislähtöinen Johanna Kuvaja nousi julkisuuteen vuonna 2019, kun hän julkaisi Shower-kappaleen. Kuvajalla on tarkoitus käydä ensi kesänä (2026) Suomessa. Perhe tykkää olla omissa oloissaan, eristyksissä maailmasta, joten Kauai sopii heille tässä suhteessa hyvin. Perheeseemme kuuluu Kuvajan mies Heath ja Kuvajan kolme lasta: Adia (16), Dianna (14) ja Caspar (11). – Päätimme toteuttaa unelmamme ja muutamme Kauain saarelle Havaijille ensi kuun lopussa. Tätä ennen olimme Utahissa ja Arizonassa. Nyt muutto pitää perhettä kiireisenä. – Toki täydellinen ilmasto ja upeat maisemat ja rannat ovat ykkössyy muuttaa sinne. Johanna Kuvajan vanhemmat Erkki ja Paula Kuvaja asuvat Kiuruevdellä. – Tytöt saivat vuosi sitten matkustusluvan, mutta poikani sai sen muutama päivä sitten, kun mieheni Heath sai lopulta senaattoriin yhteyden, ja asia hoitui sitä kautta. Suomessa emme ole päässet käymään kahteen vuoteen, vaikka minulla on asunto Tampereella, ja lasten biologinen isä asuu myös Tampereella. – Olemme ensin vuokralla hieman yli kolme kuukautta, ja siinä ajassa on tarkoitus tutustua saareen, ja miettiä mistä ostaisimme/ rakentaisimme talon. Olemme myös matkustelleet paljon yhdessä perheenä. Kun Heath on töissä, Johanna Kuvaja viettää aikaa lasten kanssa, ja kokkaa. 14 Keskiviikko 28. – Meillä on ollut iso, upouusi omakotitalo vuokralla täällä Teksasissa, ja on ollut ihanaa, kun on niin paljon tilaa. Pelkästään Teksasissa on ollut vuoden aikana yli 40 000 kidnappaustapausta. Hän on koulutukseltaan opettaja ja musiikin maisteri. – Olen aina ollut auringonpalvoja ja ilmasto täällä on suurimmaksi osaksi vuotta ideaalinen. – Kaikista lapsistamme on tullut youtubereita, ja tytöt ansaitsevat jo hyvin rahaa sitä tehdessään. Ostimme keväällä Cybertruckin (ajoneuvo, millä voi ajaa missä vain), koska liikenne on niin hurjaa, että halusimme turvallisen auton. Lisäksi halusimme luodinkestävän auton, koska täällä suurimmalla osalla ihmisillä on aseet. Kuvajan mukaan Teksas on hyvin konservatiivinen valtio, ihmiset pukeutuvat asiallisesti ja Jumalaan uskotaan avoimesti. Meillä oli Tulsassa, Oklahomassa, asuessamme ongelmia sisäilman (homeen) kanssa, joten arvostamme, että talo on uusi ja sisäilma terveellinen. Johnna Kuvaja sai oman Green cardin, joka mahdollistaa matkustamisen vuosi sitten, mutta lasten matkustusluvan kanssa tuli ongelmia, kun maahanmuuttoviranomaiset unohtivat Caspar-pojan hakemuksen. Asumme onneksi turvallisella alueella täällä, mutta silti olo ei ole samalla tavalla turvallinen kuin Suomessa. Viime kuussa kävimme Seattlessa lomailemassa. toukokuuta 2025 Kulttuuri Kysyimme mitä Johanna Kuvajalle kuuluu. Vasemmalla Johanna Kuvajan tytär Adia, poika Caspar ja tytär Dianna. Kappale tihkui seksiä ja Kuvajaa verrattiin Sabrinaan. Olimme kaikki surullisia, kun piti lähteä kotiin. Negatiivisena puolena Johanna Kuvaja kokee turvattomuuden ja pitkät etäisyydet joka paikkaan. Kesät ovat vaan aivan liian kuumia. – Vietämme Heathin kanssa kaiken ajan yhdessä. Kauai on Suomeakin paljon turvallisempi, eikä siellä ole käärmeitä tai mitään villieläimiä. – Viime kesänä asunnostamme löytyi useita skorpioneja ja autotallista käärme. Lisäksi Teksasissa on paljon käärmeitä ja isoja ötököitä. Yksi syy Havaijille muuttoon on juuri turvallisuus. – Kävellen ei pääsee kappoihin, koska ne ovat valtateiden varsilla. JAANA SELANDER Kuvassa Johanna Kuvaja ja hänen lääkärimiehensä Heath. – Olemme asuneet nyt Teksasissa, Austinissa 1,5 vuotta perheemme kanssa, Kuvaja kertoo. – Sillä emme anna lasten käydä missään yksin. Perhe päätti, että he muuttavat Havaijille, kunhan on saatu säästettyä rahaa. Kuvassa Johanna Kuvaja lääkärimiehensä Heathin kanssa. Teksasissa on myös paljon rikollisia maahanmuuttajia, jotka ovat uhka erityisesti lapsille. Lapset käyvät online-koulua, ja mieheni tekee tele-radiologin työtä, joten voimme asua missä tahansa Amerikan osavaltiossa hänen työnsä puolesta. Johanna Kuvajaa kuvattiin myös Portugalin Playboy-lehteen. Ja olen aina valppaana ympäristöstä, kun käyn lenkillä. Sen takia pakenimme viime kesää Mauille, Havaijille, ja ihastuimme Havaijiin. Lähes joka päivä riittää aurinkoa. Hyvää elämää Kuvaja kertoo, että Teksasissa elämä on ollut hyvää, mutta siinä on ollut myös negatiivisia puolia. Perhe keskiössä Johanna Kuvaja on keskittynyt Amerikassa asuessaan elämään miehensä ja lastensa kanssa sekä terveyteensä
Tiedotustilaisuus järjestettiin Peltohovissa. Jukola korosti, että Lapinsalon hankkeen luvitus ja siihen liittyvät päätökset ovat oma juttunsa, eivätkä ne ole kytköksissä joukkorahoitukseen, tuulimittaukset joka tapauksessa toteutetaan Lapinsalossa tarvittaessa emoyhtiön turvin, joukkorahoitus ei ole tuulimittausten edellytys, mutta joukkorahoitus halutaan nyt startata Kiuruvedeltä. – Adian äkillinen menestys on yllättänyt meidät. Adia on ”famous birthday’s“ -sivustolla, joka on nuorten suosima sivu, jossa on kuuluisien ihmisten syntymäpäiviä. Odotamme innolla muuttoa, kertoo Johanna Kuvaja. Kerätyt varat käytetään yhtiön kehitysvaiheessa olevan Lapinsalon tuulivoimahankkeen tuulimittauksiin Kiuruvedellä. Johanna Kuvaja on kiitollinen, että Amerikassa hän on saanut vihdoin selvyyttä terveysongelmiinsa. Lektiinejä on palkokasveissa, viljoissa ja pähkinöissä. JAANA SELANDER. – Olemme erittäin kiitollisia sijoittajillemme luottamuksesta ja kiinnostuksesta uusiutuvaa energiaa kohtaan. Se johtui kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Minna Jukolas anoi, että osa joukkorahoitukseen osallistuvista halunnee olla mukana tekemässä ”jotain vihreän siirtymän hyväksi”, toisia voi kiinnostaa 10 prosentin tuotto. Kuvajan lapset kokkaavat itse ruokansa alusta loppuun, ja ostavat itse ruokansa. Hän on Suomen ykkösjulkkis tällä hetkellä. Uskomme, että Havaijin ilmasto myös edesauttaa terveyttä. On hienoa nähdä, miten yksityissijoittajat haluavat olla mukana edistämässä uusiutuvaa energiaa konkreettisin teoin, Invesdorin Pohjoismaiden-johtaja Mari Lymysalo toteaa. Lapinsalon tuulivoimapuistoon rakennetaan enintään 44 tuulivoimalaa, jotka tuottaisivat uusiutuvaa energiaa noin 8 megawatin (MW) nimellisteholla, noin 190 000 suomalaistalouden tarpeisiin, kun talouden vuosittainen sähkönkulutus on 5 000 kilowattituntia (kWh). Tuulivoimahanke tuo KiuJAANA SELANDER Kiuruvetisiä kiinnosti sijoittaa tuulivoimaan. Koitimme yhdessä Heathin kanssa eri ruokavalioita (keto, karnivoori) ja lopulta lektiinien jättäminen pois ruokavaliosta helpotti meitä. Näyttää siltä, että lasten ei tarvitse murehtia työnteosta tulevaisuudessa. Meillä on oma henkilökohtainen terveysvalmentaja tämän ajan. toukokuuta 2025 la on yli 350 000 seuraajaa, ja kanava kasvaa tuhansilla seuraajilla/päivä. Johanna Kuvaja on lahjakas laulaja. Kukaan meidän lapsista ei enää syö sokeria eikä prosessoitua ruokaa. Caspar-poika tekee itselleen ruoaksi lähes päivittäin pippuripihviä ja guacamolea. Olimme yllättyneitä, että kukaan ei ostanut enää herkkuja, vaan kotiin tuodaan villiä lohta, 100-prosenttisesti ruoholla ruokittua lihaa ja luomuvihanneksia. Tarkoituksena on parantaa solut puhdistamalla se detoxin avulla raskasmetalleista (alumiini, elohopea, lyijy). Odotamme innolla mahdollisuutta toteuttaa joukkorahoituskampanjoita myös muissa hankkeissamme, Valorem Energies Finlandin maajohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Minna Jukola kertoo. Ja on ihana päästä eroon maailman murheista. Muualla maailmassa on huomattu, että joukkorahoitus on toiminut, ihmiset ovat halunneet olla siinä mukana. Kiuruvedellä, peltohovissa. – Annamme jokaiselle lapselle 200 dollaria viikossa ruokarahaa, sillä terveellinen ruoka on todella kallista täällä, ja he käyvät itse kaupasta ostamassa ruuat pankkikorteillaan. Kampanja julkaistiin suomalaisen sijoitusyhtiö Invesdorin alustalla ja ensimmäisen viikon aikana joukkorahoitukseen osallistuminen kohdistettiin paikallisille asukkaille. Fanit soittelevat ovikelloa, ja haluavat tavata idolinsa, ja kerran drone kuvasi tyttöjen ikkunan alla heitä salaa. – Lapinsalon-joukkorahoitus on herättänyt alusta asti poikkeuksellisen paljon kiinnostusta paikallistasolla, mikä oli tavoitteemmekin. Joukkorahoitustavoite oli 250 000 euroa. Tuulipuiston tiestö pidetään kunnossa ympärivuotisesti. Dianna lähenee 100 000 seuraajan rajaa. ”Kiuruveden Sabrina” löysi onnen Amerikasta Valorem sai 7 päivässä kasaan 250 000 eur0a Valorem Energies Finland järjesti Suomen ensimmäisen joukkorahoituskampanjansa lanseeraustilaisuuden 12.5. Uusiutuvan energian yhtiö Valorem saavutti joukkorahoituksella tavoittelemansa 250 000 euroa 7 päivässä. Hän jakaa reseptejä YouTube-kanavallaan. – Caspar löysi meille Dr. – Suomessa ollessani vain lihoin, enkä saanut painoa alas millään. ruvedelle kymmenien miljoonien eurojen kiinteistöverotulot 35 vuoden aikana.Hanke myös työllistää rakennusaikana majoitustoimintaa ja huoltosekä kunnossapitotöitä. Monien tutkimusten jälkeen selvisi, että hän kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja hänellä on keliakia. Siellä ollessa tuntuu, että elää taivaan esikarsinassa. Minimisijoitus oli 250 euroa. Kakkosena tulee formulatähti Kimi Räikkönen. Terveysasiat on aina olleet lähellä sydäntäni, minulla oli aikoinaan terveysblogi Starletmom ja olen tutkinut paljon mistä mikäkin terveysongelma johtuu. Adiasta on tullut isompi julkkis kuin minusta. Pompan, hän on tunnettu online-lääkäri, ja olemme nyt Heathin kanssa hänen cellular detox -ohjelmassa, mikä kestää 5 kuukautta. Monet ovat päässeet eroon lääkkeistä ja parantuneet autoimmuunisairauksista tämän ohjelman avulla, ja se on myös tavoitteeni. Minimi oli 250 euroa Ranskalaistaustainen yhtiö tarjosi Kiuruveden ja lähikuntien asukkaille mahdollisuuden sijoittaa yhtiöön rahaa 10 prosentin vuosikorolla kolmen vuoden ajan. 15 Keskiviikko 28. Valoremin projektipäällikkö Jere Kujanpää sanoi Peltohovissa muutama viikko sitten, että joukkorahoituksen ajatuksena on tarjota mahdollisuus ihmisille olla osa hanketta. Minna Jukolan mukaan yhtiö aikoo jatkaa työtä uusiutuvan energian hyväksyttävyyden eteen yhteistyössä maankäyttäjien, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Adia tienaa jo 5-numeroisia summia/kuukausi videoita postaamalla
Olin talvella nuorisotyöntekijä Pihtiputaalla, työmatka oli melkein 100 Toni Timlin on monipuolinen kirkonmies, hän taitaa musiikin ja sanan. Timlin saattoi keskittyä puhtaasti teologian opintoihin ja yliopisto-opiskeluun ja räätälöidä itselleen opintopolun. Ne antoivat alkusysäyksen sille, että voisin itsekin toimia ihmisten kuuntelijana ja rinnalla kulkijana. Opiskelu kannattaa Timlin kannustaa ihmisiä opiskelemaan iäkkäämpänäkin. – Työmotivaationi kasvoi. Myös diakoniatyö auttoi perhettä. – Lähinnä vastoinkäymiset, ja mitä kokemuksia olen saanut niissä tilanteissa pappien kanssa käydyistä keskusteluista. Toni Timlin opiskeli aikuisiällä papiksi. Timlin haluaa myös olla läsnä ihmisten elämässä pienissäkin asioissa. Timlin haluaa tuoda ihmisille vaihtoehdon, että uskonto ei ole oma saarekkeensa. Yksi on se, että hän on toiminut pitkään kanttorina ja nähnyt papin työtä. u Ylempi ammattikorkeakoulututkinto kirkkomusiikista, laulupedagogiikasta ja laulunopettajan tutkinto. Timlin muistuttaa, että piispa Eero Huovinen ohjeisti teologisessa opiskelijoita, että papilla tulee olla suuret korvat, mutta pieni suu. Haastetta tuotti myös se, että Timlin ei ole koskaan lukenut englantia. Toni Timlin u Vihitään papiksi Kuopion tuomiokirkossa helatorstaina. – Siinä meni muutama vuosi, että mietin vakavissaan asiaa. Pappisopiskelut Timlin aloitti vuonna 2018. Vieremällä hän aloitti kanttorina vuonna 2014. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Kiuruveden seurakunnan kanttorina toiminut Toni Timlin on valmistunut papiksi, hänet vihitään papiksi Kuopion tuomiokirkossa helatorstaina. – Ihmiset eivät välttämättä hoksaa, että ottaakseen yhteyttä pappiin ei tarvitse olla juhlajuttuja, se on mulla tavoite, Timlin sanoo.. Hän opiskeli kandivaiheen työn ohessa Joensuussa avoimessa yliopistossa. 16 Keskiviikko 28. Timlin ei ole käynyt lukiota. Yhdelle kanttorille työ kävi Kiuruvedellä työlääksi. Vuoden 2022 syksyllä Timlin jäi pois kanttorin työstä ja jäi opintovapaalle ja aloitti maisteriopinnot teologisessa tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. KUKA. Ja että ihmiset ottaisivat häneen yhteyttä matalalla kynnyksellä. Jo musiikkitutkinnoissa englanti tuotti haastetta, mutta siinä apuna ja tukena oli kirkkokuorolainen, eläkkeellä oleva opettaja Irja Tikka. Työ on aluksi määräaikainen vuoden loppuun. Papiksi opiskeleminen vaati Timliniltä työtä varsinkin kun ottaa huomioon, että hän valmistui peruskoulusta rimaa hipoen. Toni Timlin aloittaa helatorstaina työt Iisalmen seurakunnassa pappina. Syksyllä 2024 Timlin irtisanoutui kanttorin tehtävästä Vieremältä ja teki kanttorin sijaisuuksia Kiuruveden seurakunnassa viime talvena. Timlinille kirkko ja seurakunta on tuttu työpaikka, hän on tehnyt kirkossa töitä neljännesvuosisadan. Timlin kiittelee perheen ja vaimon tukea, ne olivat ensiarvoisia, Timlin vietti Helsingissä kuitenkin pari yötä viikosta. u Toiminut Kiuruveden ja Vieremän seurakuntien kanttorina. Toni Timlinillä on 13 lasta, joista 12 on elossa. Toinen poika ei ennättänyt syntyä, Daniel kuoli parin kuukauden ikäisenä yllättäen. toukokuuta 2025 Kulttuuri Papiksi kanttorista Kiuruvetisille tuttu Toni Timlin on valmistunut papiksi. – Tykkään kuunnella ihmisiä ja haluan kuunnella heidän elämäntarinoitaan, välttämättä en osaa neuvoa, mutta olen se joku, joka kuuntelee, se saattaa auttaa paljon. – Oli hienoa, että Iisalmesta löytyi paikka läheltä kotia. Timlin toivoo, että hän olisi pappina helposti lähestyttävä. Pappistutkinto on kuitenkin Timlinille jo neljäs ammattitutkinto, aikaisemmin hän on suorittanut toisen asteen kirkkomusiikon tutkinnon ja ammattikorkeakoulun kirkkomusiikin ja laulupedagogin tutkinnot. Tykkään uskontokasvatuksesta, sillä olen tehnyt paljon työtä rippikouluissa, tärkeintä minulle olivat myös pastoraaliteologia ja rinnalla kulkemisen teemat. kilometriä. Timlin sanoo, että hänen kohdallaan oli loistava tilanne, kun aiemmat ammattikorkeakoulututkinnot mahdollistivat sen, että hänet luokiteltiin aikuiseksi opiskelijaksi, eikä hänen tarvinnut lukea je tenttiä yleissivistäviä aineita. – Perheellä oli opiskelustani yhteinen näky. Myös oman elämän kiemurat perhepiirissä vetivät pappisuralle. Perheestä on kuollut kaksi poikaa vuonna 2014. – Jumalanpalveluselämä on ollut minulla aina keskiössä, kaikki opinnot tukivat seurakunnan jumalanpalveluselämää, kiinnostus uskontoon ja taiteeseen juontavat muusikkopuolelta, ne olivat mielenkiintoisia kursseja, ja ovathan kirkot täynnä taidetta. Siihen, miksi hän lähti lukemaan papiksi, on useita syitä. Toni Timlin toimi Kiuruvedellä kanttorina vuosina 2003–2013. Menetysten takia koko perhe kävi psykologin juttusilla ja Toni Timlin eri pappien luona keskustelemassa ja saivat heiltä tukea. Kiuruvedeltä Timlin siirtyi Vieremälle, kun täällä lakkautettiin toisen kanttorin paikka. Ikääntyneempänä on elämänkokemusta, osaa suhteuttaa asioita ja selviää ehkä pienemmällä stressin määrällä. Timlin myös käänsi tietokoneella paksuja kirjoja englannista suomeksi
Ensimmäisenä huomionosoitus myönnettiin helsinkiläiselle teknisen toimikunnan jäsen Hans Saloselle (133). SF-Caravan ry on nimennyt Vuoden karavaanarin vuodesta 1974 alkaen. Yhdistysten yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on 62 198. Vuoden karavaanari julkistettiin SF-Caravan ry:n liittokokouksessa, Kuopion Musiikkikeskuksessa lauantaina. Pohjois-Savossa, Iisalmen ympäristössä toimivan SF-Caravan Ylä-Savon yhdistykseen Niskanen liittyi vuonna 2007, sen jälkeen kun oli hankkinut oman vaunun. Yhdistyksen puheenjohtajana hän toimii neljättä vuotta. Valinta julkistettiin SF-Caravan ry:n liittokokouksessa Kuopiossa viime viikonloppuna. toukokuuta 2025 YSAO Hingunniementie 98, 74700 Kiuruvesi Kampukset Iisalmi, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Vieremä, Liperi ja eYSAO Tule viettämään mukavaa kesäpäivää hulppeisiin maisemiin! Seuraa meitä #ysao #hingunniemi #yläsavonammatt iopisto #hummaus Hyvän mielen kesätapahtuma HUMMAUS Alueja kansallisen tason esteratsastuskilpailut Talutusratsastusta Kengitys-/taontanäytös Esillä työkoneita Makkaraa ja mehua 300 ensimmäiselle Mukana Nalle-eläinlääkäri Ilmainen tapahtuma! Tervetuloa! Hingunniemessä la 7.6. Työ on kestänyt koko vuoden 2023 vuoden 2024. Valinta julkistettiin SF-Caravan ry:n liittokokouksessa Hämeenlinnassa. SF-Caravan ry on matkailuajoneuvonkäyttäjien valtakunnallinen liitto, jonka jäseninä on 80 yhdistystä ympäri maan. Perusteluna oli, että yhdistys on ollut keskeinen toimija juhlavuoden tapahtumaviikkojen järjestämisessä yhdessä SF-Caravan ry:n, Kiuruveden kaupungin ja Iskelmäviikkoja tuottavan Wallen Hovi Oy:n kanssa. Antti Niskanen sai vuodeksi haltuunsa Unto Vuolan lahjoittaman kiertopalkinnon. Niskasen rohkea sitoutuminen yli kaksivuotisen hankkeen järjestelyihin, kyky venyä ja kehittyä haasteiden myötä sekä vastuunkantaminen palkittiin ”Vuoden karavaanari”-tittelillä. JAANA SELANDER Tule valitsem n tuhansien ku ien valikoima a! Tule valitsem n tuhansien ku ien valikoima a! Palvelemme juhannukseen saakka MA-PE 9-19, LA 9-16, SU 10-16 helatorstaina 10-16. klo 10-15 Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Kiuruveden kaupunki, Eläinklinikka Pohama ja YSAO. Yrittäjänä Kiuruvedellä toimineen Niskasen kumppanuusverkosto ja yhteistyö Kiuruveden kaupungin ja pohjoissavolaisten toimijoiden sekä talkoolaisten kanssa oli tärkeää, että kansainvälinen tapahtuma onnistui. SF-Caravan ry on nimennyt kiuruvetisen Antti Niskasen Vuoden karavaanariksi 2024. Tunnettuja Vuoden karavaanareita ovat muun muassa europarlamentaarikko, kansanedustaja Pertti Paasio, liikenneministeri Matti Aura, enduron maailmanmestari Kari Tiainen sekä viihdepersoonat Kari Salmelainen ja Sirpa Teräs. Antti Niskasen (jäsennumero 119362) karavaanariharrastus käynnistyi 40 vuotta sitten vaununvuokrauksella vuonna 1985. Antti Niskanen on Vuoden karavaanari Antti Niskanen karavaanaritapahtuman suunnittelupalaverissa Kiurusalissa. Pohjoismaisista karavaanipäivistä ja juhlaviikonlopusta koostunut ohjelma keräsi Kiuruvedelle lähes 600 matkailuajoneuvoyksikköä ja 1 500 henkilöä. SF-Caravan Ylä-Savo valittiin Vuoden yhdistykseksi 2023. Niskanen oli keskeisessä roolissa leiripäällikkönä järjestämässä kesällä 2024 Kiuruvedellä pidettyä SF-Caravanin 60-vuotisjuhlaviikkoa. 17 Keskiviikko 28. Vuoden karavaanarin nimenneen SF-Caravan ry:n hallituksen mielestä Antti Niskanen toimii esimerkkinä tavasta tehdä työtä koko harrastuksen, yhteisön ja oman kotiseudun eteen
Arffman oli keikkayelisönä. Meikin ja kampauksen Arffman teki itse tututusmalla punktyyliin netin kautta. Arffmanilla oli punkvaatteet lainassa hyvältä ystävältä. Ja kokemuksena kuvaaminen oli tosi siisti homma, vaikka kokemus oli erilainen, viihdyin kyllä hyvin, Arffman kertoo. Kiuruvetinen multimediaosaaja Tuomas Ohtonen tekee Terveet kädetbändistä videon festivaaleille, se esitetään Amerikassa ensi syksynä. 18 Keskiviikko 28. – Musiikki on hyvin nopeatempoista. Hän hyppi ja pompppi ja riehui musiikin tahtiin. En ole punkkia aiemmin kuunnellut, se yllätti, miten lyhyitä kappaleet ovat, vähän päälle minsan ja biiseissä mennään suoraan asiaan, rehellisesti sanottuna...kuvaa Arffman. Kuvaaminen kesti noin puoli Kulttuuri Hetki punkkarien maailmassa tuntia. JAANA SELANDER TEKSTI JAANA SELANDER KUVA RIITTA AIRAKSINEN Enni-Kaisa Arffmania kuvattiin punkvideolle viikonvaihteessa Peltohovissa, jossa esiintyi Terveet kädet -punkbändi. Tuomas Ohtonen aloitti videon kuvaamisen noin kello 21 perjantaina. Terveet kädet -punkbändi tulee Lapista.. – Mutta oli kyllä oikein mukava kokemus, kiittelee Arffman, joka on ollut monessa mukana. – Hyvä video saatiin. toukokuuta 2025 Monesta harrastajateatterinäytelmästä tutuksi tullut Enni-Kaisa Arffman sonnustautui punkkariksi viikonvaihteessa, kun Peltohovissa kuvattiin punkvideota Los Angelesin punkfestivaaleille
Ongelmat koulussa johtivat koulun vaihtamiseen useaan kertaan. En ottanut yhtä ihmistä silmätikukseni, vaan aivan kaikki, jotka näin pienimpänäkin uhkana. Entä miltä kiusaaminen tuntuu. – Minulla on keskittymishäiriö ADHD ja dysleksia, joka on hahmotushäiriö. Henkinen ja fyysinen väkivalta olivat kotona läsnä. Se oli minun ainoa pelastukseni siltä, etten saisi koulussa samanlaista kohtelua kuin kotipiirissä. – Kiusaaminen ei johtunut siitä, että olisin halunnut kiusata tai että joku olisi ollut tyhmä. Junnilainen taas puhui kokemuksestaan kiusatun näkökulmasta. toukokuuta 2025 Junnilainen ja Juusti kertoivat nuorille tarinansa kiusaajana ja kiusattuna Mikä saa ihmisen kiusaamaan muita. Tilaisuuden lopuksi he saivat esittää Juustille ja Junnilaiselle kysymyksiä. Joka kerta alkoi mennä vähän paremmin ja keskiarvo nousta. Mieluummin pelleilin kuin tein asiat kunnolla, koska on helpompi pelleillä ja saada tytöt nauramaan, ja jätkät piti kovana tyyppinä, kun näytti opettajalle keskaria ja haistatteli, Elia Juusti kertoi. Marko Junnilainen puolestaan kertoi siitä, minkälaista oli, kun häntä aikoinaan kiusattiin koulussa. Minusta on parempi unohtaa menneet, koska se on niin raskas lasti kantaa, että sen kanssa ei pääse eteenpäin. Minun roolini on ollut se, että olen se kiusaaja, joka on aiheuttanut muille pahaa, Elia Juusti kertoi. Muille ilkeily oli Juustin mukaan myös suojautumiskeino. Juusti ja Junnilainen kertoivat molemmat nuorille, että koulu oli heille vaikeaa. Ja siinä on valittava, muisteleeko mennyttä vai elääkö tässä päivässä ja jatkaa eteenpäin. Juusti ja Junnilainen toivoivat, että heidän tarinoidensa myötä nuoret eivät rupea kiusaamaan ja tekevät muutenkin viisaampia valintoja elämässään. Hän alkoi pyöriä huonoissa porukoissa ja kohdalle sattui pahoja parisuhteita. En ottanut yhtä ihmistä silmätikukseni, vaan aivan kaikki, jotka näin pienimpänäkin uhkana. Elia Juusti “ HANNA SOINI HANNA SOINI. Kaikkiaan hän toivoi, että olisi voinut hoitaa koulun paremmin, mutta toisaalta tarjosi lohdutuksen sanoja siinä, että ei maailman tarvitse kaatua siihen, vaikka peruskoulu ei menisikään ihan putkeen. – Sen sanon, että te selviätte kyllä ihan kaikesta, mutta sitä pitää haluta. Hän kertoi, että ei ollut mitenkään ennenkuulumatonta, että vanhemmat oppilaat kiusasivat nuorempia uittamalla päätä vessanpytyssä. Olen kuitenkin huono esimerkki, koska olen joutunut maksamaan kaikesta helvetinmoisen hinnan, Marko Junnilainen sanoi nuorille. Juusti sanoi olevansa kiitollinen siitä, että koulua vaihtamalla sai aina uuden alun. Siitä puhuttiin viime maanantaina. He varoittivat nuoria myös päihteistä. – Kun yleensä pidetään puhetta koulukiusaamista vastaan, tänne tulee uhreja kertomaan, miten kiusaaminen on vaikuttanut heihin. Koulussa meni totta kai aina penkin alle. Kiurusali oli tupaten täynnä yläkoululaisia. Sittemmin hän kertoi kääntäneensä uuden lehden elämässään, päässeensä alkoholista ja löytäneensä nykyisen hyvän parisuhteen. Hän kuuli haukkuja myös painostaan. Olen ylpeä siitä, että olen nyt tässä kertomassa teille näistä asioista. Hän kertoi nuorille, ettei kiusaaminen ollut uhrin vika, vaan kumpusi hänen omasta pahasta olostaan, joka puolestaan johtui rankoista kotioloista. Hänkin kertoi omasta lapsuudestaan. Kotioloja väritti alkoholi ja ajoittain väkivalta, minkä vaikutukset seurasivat myöhempään elämään. Hän uskoi saavansa itse olla rauhassa, kun näytti muille, että hänelle ei kannattanut ryppyillä. Opin lukemaan vasta noin viidennellä luokalla ja edelleen se tuottaa minulle vaikeuksia. Elia Juusti (vas.) kertoivat Kiurusalissa kiusaamisesta ja omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Nyrkkeilijä Elia Juusti ja laulaja Bablona tunnettu Marko Junnilainen puhuivat yläkoululaisille kiusaamisesta viime maanantaina. – Elämässä tulee aina eteen risteys. 19 Keskiviikko 28. Kiurusalissa järjestetyssä tilaisuudessa Juusti kertoi oman tarinansa siitä, mikä hänet ajoi kiusaamaan koulussa. Juustilla asiat menivät usein koulussa jollain tavalla pieleen. Hän kertoi kouluttautuneensa aikuisena lisää, saaneensa onnistumisen kokemuksia armeijasta ja menestyneensä nyrkkeilijänä. Laulajana menestynyt Marko ”Bablo” Junnilainen lauloi tilaisuuden päätteksi pari kappalettaan. Aikuisena Junnilaisen tie vei syviin vesiin, kun alkoholi tuli mukaan kuvioihin. Kiusaamisesta puhumalla hän haluaa omalla tavallaan hyvitellä kiusaamistaustaansa, tehdä jotain hyvää. Mikä auttaa jaksamaan
KuPS puolestaan onnistui tekemään kolmannen maalinsa aivan ottelun lopulla voittaen KiuPan 2–3. Avoimessa ikäluokassa kilpaili Leena Saastamoinen, joka voitti oman sarjansa N84 tehden perusvarman tuloksen 475 kg. Hurjimmat tehot iski Anna Siponen peräti kuudella maalilla. Help on kolmen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen suomalaispelaaja, jonka Mestaruusliigan pelaajat äänestivät kauden parhaaksi. käytiin kädenväännön Euroopan mestaruuskilpailut Viron Pärnussa. Voimanostosta aluemitaleita. Saastamoinen oli myös kisojen kolmanneksi paras naisnostaja (92,040 IPF-pistettä) kaikki ikäja painoluokat huomioiden. Voittoprosentti kuudesta pelistä oli hieman rapiat 33, nohevimmat matemaatikot osannevat näillä vinkeillä räknäillä voitettujen pelien määrän. Pojille kotitappiot Kehno säkä ja aivan väärästä suunnasta puhallellut tuuli hukkasi KiuPan P12-joukkueen menestyshaaPEKKA KATTAINEN Siposen sisarukset tekivät tiettävästi seurahistoriaa, kun peräti kolme heistä teki maalin samassa pelissä. Topias Riikoselle tulos oikealla kädellä oli täysin sama kuin vasemmalla, eli hän sijoittui miesten yleisen sarjan alle 105-kiloisissa 11:nneksi. Mitalisijat menivät Puolaan, Ruotsiin ja Azerbaidžaniin. Piipon paluu kisalavoille sujui mallikkaasti ja saaliina oli aluemestaruus. Kauden ensimmäisen tappionsa T13 koki päivän toisessa ottelussaan sarjakärki Toivalan Urheilijoita vastaan. Tampereella Lentopallogaalan merkeissä. Aivan tyhjäksi ei peliallakka sentään pyyhkiydy, kun P11-joukkue käy helatorstaina reissussa ja keskiviikkona Ilmarin kentällä T13-joukkue kohtaa PK-37:n. Sen sijaan Marko Huuskonen kamppaili oikealla kädellään tiukasti EM-mitalista miesten Masters-sarjan 86-kiloisissa, mutta jäi harmittavasti neljänneksi. Kiuruveden Urheilijoista aluemestaruuskisoihin osallistui kolme voimailijaa, joiden mitalisaalis oli kaksi kultaa ja yksi hopea. 37,5 kg puolen vuoden takaisesta kilpailusta. Näin ollen hänen yhteistuloksensa oli 297,5 kg. Lisäksi Suomi oli Mastereiden joukkuepisteissä kolmas. Saastamoinen kohensi jokaisessa nostomuodossa omia henkilökohtaisia ennätyksiään ja paransi aiempaa yhteistulostaan upeasti Kulunut viikonloppu oli KiuPan otteluohjelmassa edellistä rauhallisempi ja peräti kaksi joukkuetta nähtiin kotoisella Ilmarin kentällä. Hän nosti seuraavat tulokset: jalkakyykky 110 kg, penkkipunnerrus 67,5 kg ja maastanosto 120 kg. Yksi kymmenestä kirjattiin vastustajan omaksi maaliksi. Helpistä kauden naisliigapelaaja Lentopallon ja beach volleyn kautta 2024–2025 juhlistettiin lauantaina 24.5. 15-vuotias Jasse Saastamoinen kilpaili sarjassa 74M18 ja sijoittui sarjassaan toiseksi yhteistuloksella 305 kg. KiuPan maalit tekivät Kristiina Vartiainen ja Lilli Hyvärinen. Hän nosti jalkakyykystä 105 kg, penkkipunnerruksesta nousi 70 kg ja maastavedosta 130 kg. Gaalassa kauden naisliigapelaajaksi valittiin libero Veera Help, joka oli naisten Suomen mestaruuden voittaneen Kuopion Puijo Wolleyn takakentän sielu ja työmyyrä. Kun KiuPa ei osunut vastustajan maaliin, muodostui lopputulokseksi 0–6. toukokuuta 2025 Urheilu Voimanoston Pohjoisja Itä-Suomen aluemestaruuksista kilpailtiin Ylitornion kuntotalolla lauantaina 24.5. Hyvään takaa-ajoon kotijoukkue syttyi 0–4 tappioasemasta Joona Tikan upealla vapariosumalla. Siposten sisarusparvi teki tiettävästi seurahistoriaa, kun peräti kolme sen jäsentä onnistui samassa ottelussa maalinteossa Emilian ja Iidan tehtyä maalin per pelaaja. – Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti on noussut pelitapansa mukaisesti ryminällä kotimaisen naislentopallon kärkinimien joukkoon, kehutaan Suomen Lentopalloliiton tiedotteessa. Kiurun Viäntäjistä kisalavalle nousi miesten yleisen sarjan alle 105-kiloisissa Topias Riikonen, jonka sijoitus oli tällä kertaa 11:s. Toisella puoliajalla ToU kaunisteli loppulukemat muotoon 1–5. Suomi osallistui kisoihin 52 kilpailijan voimin ja tässä joukossa oli kolme Kiurun Viäntäjien edustajaa: Marko Huuskonen, Henry Niskanen ja Topias Riikonen. Ottelun seitsemännellä minuutilla KiuPan hinasi 1–0 johtoon maalillaan Anna Siponen, mutta ToU karkasi 1–3 johtoon KiuPan mustan hetken osuttua 20 minuutin hujakoille. PeeKoon Valkoista vastaan KiuPa sen sijaan onnistui maalinteossa. Päivän ensimmäistä otteluaan PK-37:aa vastaan KiuPa johti heti avausmaalistaan alkaen, ja vaikka PeeKoo lopussa maalin päähän tulikin, voitti KiuPa Kristiina Vartiaisen kolmella maalilla lopulta 3–2. T13-joukkueen lauantaipäivä Iisalmen Kankaan liikuntapuistossa alkoi messevällä 10–0 voitolla LaPa-95:stä. Kiurun Viäntäjien kolmas kisaedustaja Henry Niskanen väänsi oikealla kädellä miesten yleisen sarjan raskaassa sarjassa, yli 105-kiloisissa. Sunnuntain vilpoinen sade ei sammuttanut T10-joukkueen intoa kotiturnauksen peleissä KiuPan tarjottua mainion vastuksen PK-37:lle ja KuPSille. ja sunnuntaina 25.5. Pallo-Kerhon ensimmäinen osuma lipsahti KiuPalta omiin, loput viisi merkattiin sitten peekoolaisten tekemiksi. KiuPan tyttöjoukkueille voittoja T13-joukkueiden kohtaamisessa sinipaitainen ToU oli KiuPaa vahvempi. Sarjassa 63N40 kilpali pitkän kisatauon jälkeen Kiuruvedeltä lähtöisin oleva Outi Piippo. Sunnuntaina väännettiin oikealla kädellä ja Suomen saalis oli 21 mitalia (kolme kultaa, yhdeksän hopeaa ja yhdeksän pronssia). Hän sijoittui kahdeksanneksi. Toinen puoliaika sujui samaan tahtiin. Tuleva viikonloppu koulujen päättymisineen rauhoittaa KiuPan ohjelmaa. Samuel Laakso lisäsi KiuPan toivoa 2–4 kavennuksella, mutta kun KiuPa ei lopun läheltä piti tilanteista osunut ja PK-37 osui kertaalleen, ynnäytyi lopputulokseksi 2–5. LASSI MYLLYLÄ veet lauantaina Ilmarin kentällä päivän avauksessa PK-37/Sinistä vastaan. Tulos koostui 172,5 kg:n jalkakyykystä, 115 kg:n penkkipunnerruksesta ja 187,5 kg:n maastanostosta. 20 Keskiviikko 28. Marko Huuskonen EM-kisojen neljäs Lauantaina 24.5. KiuPan maalitehtailu alkoi jo ottelun toisella minuutilla ja tauolla KiuPa johti jo ratkaisevasti 5–0. Lauantaina väännettiin vasemmalla kädellä ja Suomi saavutti yhteensä 24 EM-mitalia, joista kuusi oli kultaisia, 12 hopeisia ja kuusi pronssisia
KiurU 31.58, 1) Vilma Siponen KiurU 31.58, 3) Anni Kemiläinen KiurU 32.01, 4) Veikko ja Oskari 36.29. järjestettiin Koululiikuntaliiton (KLL:n) SM-yleisurheilukilpailut Nurmijärven Klaukkalassa. Nyt ei myöskään ole pitkä matka lähteä tekemään kuntosaliharjoittelua, kun laitteita löytyy omalta kylältä. Yksi näkökulma asiassa on myös kilpailun mielekkyys kilpailijoille. Rata B 3,8 km: 1) Senni Kukkonen IisVi 42.41, 2) Leena Kukkonen IisVi 48.43, 3) Jari Heiskanen SonPa 52.09, 4) Satu Himanka IisVi 56.58, 5) Taru Kuokkanen 1.05.25, 6) Serkukset Kattainen 1.17.53. Seuran valmentaja-kiertopalkinnolla palkittiin Jussi Tossavainen. Seura palkitsi kaikki kiekkokoululaiset sekä U9ja U10-juniorit. – Jos yli 65-vuotiaita löytyy vähintään kymmenen, niin ryhmä voitaisiin järjestää täällä Luupuvedellä. – Viime vuonnakin vedimme kaikki kilpailut läpi, vaikka lähtijöitä oli useassa kilpailussa aivan liian vähän. 21 Keskiviikko 28. Hankaniemessä pidettiin kuntorastit Hankaniemen kuntorastit suunnistettiin torstaina 22.5. Kiuruveden jäähallissa Aamulypsy Areenalla. hiileen puhaltamista koko ratsastusväeltä, jotta kesän muut kilpailut toteutuvat, meillä ja muualla. – Olemme äärimmäisen pettyneitä ja pahoillamme, että jouduimme perumaan kilpailun. RR 1,5 km: 1) Bonita Bergqvist KK-81 palkitsi kauden parhaitaan Lupiksen estekisat peruuntuivat Kiuruveden Ratsastuskeskus Lupiksella oli määrä kilpailla seura-, alueja kansallisen tason esteratsastuskisat perjantaista sunnuntaihin 23.5.–25.5. – Mutta kyllä nämä ovat hyviä myös nuoremmille. – Kannattaa olla yhteydessä kaupungin liikuntapalveluihin. Kisojen perumispäätöstä puntaroitiin todella tarkkaan. Salla Tompurille KLL-kultamitali Lauantaina 24.5. – Koululaiset tulevat varmasti olemaan yksi suurimpia ellei se kaikkein suurin käyttäjäryhmä. Esteitä olisi hypätty välillä 50–130 cm. – Ja onhan tämä sadeja pakkaspäiville hyvä kuntoilumuoto. Tästä määrästä olisivat jääneet vielä pois ne ratsastajat, joiden luokat eivät olisi toteutuneet liian vähäisen lähtijämäärän vuoksi, kuten 120 cm ja 130 cm, Lupikselta tiedotetaan. Kuvituskuva.. – Me Lupiksella olisimme enemmän kuin mielellämme järjestäneet nämä kilpailut ja olemme tehneet valtavan työn kilpailuiden eteen. Tiedotteessa jatketaan, että seuratai aluetasolla kilpailut olisi järjestetty edellä mainitullakin lähtijämäärällä, mutta kansallisen tason maksut ovat huomattavasti suuremmat kilpailun järjestäjälle. Saatu määrä ei kuitenkaan olisi riittänyt kattamaan edes toimihenkilöiden kuluja kolmen päivän kansallisiin kilpailuihin, saati kaikkia muita kuluja, joita kilpailujen järjestäminen vaatii. Ohessa tulokset: Rata A 5,2 km: 1) Juha Martikainen VierKo 41.02, 2) Ville Väyrynen NurmSep 43.14, 3) Paavo Kumpu 49.47, 4) Veera Säisä IisVi 52.20, 5) Juha Remes KiurU 53.19, 6) Antti Huovinen VierKo 55.10, 7) Ari Säisä 55.18, 8) Timo Ylikangas PyPo 59.56, 9) Asko Tikka KiurU 1.01.26, 10) Vesa Koirikivi RasTiimi 1.01.31, 11) Mari Tikka KiurU 1.02.10, 12) Eveliina Lintula KärsKat 1.07.33, 13) Pekka Päivärinta PyPo 1.10.30, 14) Jyrki Kemiläinen KiurU 1.15.50, 15) Anne Väisänen KiurU 1.16.05, 16) Herkko Kumpulainen IisVi 1.19.58, 17) Arja Niskanen KiurU 1.22.06, 18) Paavo Savirinne Urmas 1.26.47, 19) Reijo Hyvönen KiurU 1.27.04, 20) Anu Hinttala IisVi 1.27.46. Porkkanahan tässä on se, että jos henkilö käy Voimaa ja tasapainoa -jakson hyväksytysti läpi, voi hän ostaa uimahallin ja kuntosalin vuosikortin normaalia edullisemmin. Polkujuoksun 34 kilometrin matkalla nähtiin Kiuruveden Urheilijoiden edustajia, kun Arttu Ritvanen juoksi miesten sarjassa sijalle 12/579 ajalla 3.39.01 sekä Anna Ritvanen naisten sarjassa sijalle 260/692 ajalla 6.05.30. Lupikselta muistellaan, että historian aikana on jouduttu perumaan aiemmin vain yhdet kilpailut. – Tämän jälkeen laitteet siirretään taas jollekin seuraavalle kylälle, jos ja kun kiinnostusta jostain päin ilmenee, sanoi laitteita esitellyt Kiuruveden kaupungin liikuntasihteeri Lassi Myllylä. Ilmoittautuneita oli perjantaille yhteensä 36, lauantaille 56 ja sunnuntaille 44. AKU LAATIKAINEN Myllylän mukaan Luupuveden nuorisoseurantalolle tuodut kuntosalilaitteet ovat ennen kaikkea iäkkäille ihmisille sopivia. Mikäli luokassa on 3–7 osallistujaa, on siitä kansallisen ratsastuskilpailun jännitys ja huuma harmittavan kaukana. Kisat jouduttiin kuitenkin perumaan liian vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Lisäksi naisten joukkueesta palkittiin hyökkääjä Minka Tikkanen, puolustaja Reetta Hyvärinen ja joukkueen tärkeimpänä pelaajana maalivahti Henni Lappalainen, jonka valinnasta äänestivät pelaajat itse. Viime viikonloppuna järjestettiin myös osanottajamäärältään yksi Suomen suurimmista polkujuoksutapahtumista, kun Kuusamossa juostiin NUTS Karhunkierros reilun 3 400 kilpailijan voimin. Kiitollisena otamme nämä laitteet vastaan ja toivottavasti ne ovat kovalla käytöllä. Hyökkääjä-kiertopalkinnon sai Minka Tikkanen. Meillä on halu järjestää kilpailuja, tarvitaan vain ne kilpailijat paikalle. Nyt tarvitaan yhteen Myllylä mainitsi samalla, että ensi syksynäkin Kiuruveden liikuntapalvelut järjestää Voimaa ja tasapainoa -ryhmiä. Varsinkin, jos joku tekee melko yksipuolista työtä, hän saa näiden laitteiden avulla mukavasti aktivoitua koko kroppaansa ja harjoitettua lihasvoimaa, joka on meidän jokaisen arjessa tärkeää. Kilpailupaikka olisi ollut valmis ottamaan kilpailijat vastaan. Toimija-palkinnon sai valmentaja Miska Ruotsalainen. Luupuveden nuorisoseurantalolle pääsee treenaamaan silloin kun itselle parhaiten sopii, sillä henkilön on mahdollista saada avainkoodi rakennuksen pääoveen. Kylät voivat ilmoittaa kiinnostuksestaan kaupungin liikuntapalveluille. Hankaniemen vaihtelevassa maastossa 34 suunnistajan voimin. Olemme äärimmäisen pahoillamme peruuntumisesta, mutta sitäkin enemmän pahoillamme ratsastuksen tilasta. Ei nyt, eikä tulevaisuudessa. toukokuuta 2025 Luupuveden nuorisoseurantalolla on nyt mahdollista päästä tekemään kuntosaliharjoittelua. Luupuveden nuorisoseurantalolle saatiin kuntosalilaitteita Veijo ja Enni Erholtz sekä Merja Kärkkäinen olivat heti innokkaina testaamassa kuntosalilaitteita. Kisoihin ei olisi ollut riittävästi osallistujia. Peruuntuneen kilpailun sijaan Lupiksella järjestetään kaikille avoin Pay & Jump -kilpailuharjoitusviikonloppu. Kiuruveden Urheilijoiden nuoret yleisurheilijat jatkoivat hyviä alkukauden otteitaan, kun Salla Tompuri juoksi N13-sarjan 1000 metrin Suomen mestariksi ajalla 3.04,96. Miesten edustusjoukkueesta palkittiin maalivahdit Aatu Huttunen ja Mikko Tiirikainen sekä kenttäpelaajista Roni Kärkkäinen. AKU LAATIKAINEN Laitteet ovat käytössä todennäköisesti 2–3 vuotta, kunnes ne siirretään jollekin toiselle kylälle. Hienoa menestystä täydensivät N17-sarjan keihäässä kuudenneksi heittänyt Enni Pennanen tuloksella 37,33 sekä N17-sarjan pituudessa sijalle kymmenen hypännyt Iida Pennanen tuloksella 444. Lisäksi palkittiin Kiekkokoulun toimija Nelli Knuutinen sekä U9ja U10-toimijat Veli-Matti Tikkanen ja Helena Tikkanen-Kainulainen. Naisten joukkueen toimijana palkittiin Jonna Knuutinen. Rata B helppo 3,2 km: 1) Matti Kumpulainen IisVi 55.51, 2) Anna Siponen KiurU 1.02.12, 3) Iida ja Miitta 1.02.30. Hieno asia koululaisillekin Luupuveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juha Niemi muistutti, että nuorisoseurantalon kuntosalilaitteet ovat myös läheiselle kyläkoululle hieno asia. Kiuruveden Kiekko-81 vietti kauden 2024–2025 päättäjäisiään torstaina 22.5. Aiemmin Korpijoella ja sitä ennen Toiviaiskylässä olleet kaupungin kiertävät kuntosalilaitteet ovat nyt luupuvetisten ilona seuraavat noin 2–3 vuotta. – Viimeiseen asti yritimme tehdä kaikkemme, jotta osallistujia olisi tullut edes hiukan enemmän. – Lisäksi tämä kilpailun peruminen aiheuttaa meille sakkomaksuja, joten missään nimessä perumispäätöstä ei tehdä kevyin perustein. Seuratoimijan kiertopalkinnolla palkittiin Mervi Nuutinen ja puolustaja-kiertopalkinnon sai Pyry Lappalainen. Kyseessä olisivat olleet Lupiksen tämän vuoden ensimmäiset ulkokilpailut ja uuden Jubileum-kilpailusarjan ensimmäinen osakilpailu. ja sunnuntaina 25.5. Luupuvedeltäkin eräs kyläläinen taannoin lähetti minulle viestin, että olisipa kiva saada laitteet seuraavaksi tänne. Seuraavat Lupiksen kalenteriin merkatut kisat on määrä pitää heinäja elokuussa
Karhu liikkuu ruuan perässä. Pennut ovat taka-alalla. Näin havainnot tulisivat kirjatuksi järjestelmään. – Suomen Metsästäjäliitto on tehnyt vuosikaudet töitä petolupien palauttamiseksi lailliseksi kannanhoidon muodoksi. Ne ovat helppoja saaliita. Susia on kaatunut aina, kun siihen on annettu lupa. Pentuehavaintoja, sekä näköja jälkihavaintoja, yksittäisistä karhuista on tehty Kiuruvedellä aika paljon. – En vihaa petoja, kunnioitan niitä. Karhu ottaa ruuan, kun sillä on nälkä ja se ruoka voi olla koira tai lemmikkiponi. Eduskunnan on tarkoitus äänestää lakimuutoksesta tänä vuonna, jotta kannanhoidollinen metsästys olisi jatkossa mahdollista. Riistakameran omistaa Mikko Partanen ja riistakamera on hänen enonsa Kai Ruhasen mailla. Ruhanen toivoo, että tälle syksylle saataisiin myös karhunkaatoon lupia. Partanen rauhoittaa, että Koivujärvi on ollut iän kaiken petoaluetta, petojen liikkumisesta alueella tiedetään, mutta ne elävät omaa elämäänsä. – Hirvenmetsästys perustuu vasavoittoiseen verotukseen Suomessa. toukokuuta 2025 Urheilu Karhujen liikkuminen on tallentunut yöaikaan, koska karhut liikkuvat pääsääntöisesti hämärässä. Laukkanen toteaa Ruhasen tavoin, että karhu ei ole ihmiselle vaaraksi, ellei ihminen joudu emokarhun ja pentujen väliin ja emo kokee ihmisen uhkaksi pennuille. Karhuemo pentuineen tallentui riistakameraan Koivujärvellä JAANA SELANDER Riistakameraan tallentui Koivujärven Peuraniemellä emokarhu kolmen pentunsa kanssa viikko sitten sunnuntai-iltana. Roskapusseja ei passaa jättää lojumaan pihamaalle. Ruhanen suositteleekin ottamaan mukaan karhukellon tai radion, esineen, joka pitää metallista ääntä, sillä ääni karkottaa metsän eläimet. Partanen kuuluu ise Koivujärven metsästysseuraan ja on myös hirviporukassa. Tällä hetkellä ongelmana on karhunkaataminen poikkeuslupamenettelyn kautta, mutta silloin lupa on valituskelpoinen, ja jos siitä valitetaan, aiheuttaa se toimenpidekiellon ja asia menee oikeuteen, missä käsittely vie kuukausia ja metsästyskausi on mennyt ohi, tämä käytäntö estää metsästyksen muuna kuin uhkaperusteisena. Lisää karhuja on nähty samaisessa maastossa viime viikolla ruokailemassa läheisellä suolla. Virallisessa kanta-arviossa yhdestä pentueesta tulee 4-5 karhua eli Kiuruvedellä olisi noin 20 karhua. Partanen tietää, että Koivujärven alueella elää karhuja, myös uroskarhuja. Karhut heränneet Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Harri Laukkanen sanoo, että karhuja on nähty lähinnä riistakamerakuvissa ja arvioi karhuja olevan Kiuruveden alueella parikymmentä. Runsastunut karhu ja petokanta verottaa hirvikantaa keväisin, koska pitkän talviunen jälkeen nälkäinen karhu ottaa saaliikseen esimerkiksi hirvenvasoja. Kamera on hirvien nuolukiven läheisyydessä Peuraniemen alueella. Ruhasen mielestä lupia pitäisi saada, ettei tilanne kärjistyisi pahaksi. Se tarkoittaa, että syksyllä liikkeellä on tyhjiä lehmiä, niillä ei ole vasoja. Toiveissa olisi, että esimerkiksi sudenkaatolupa saataisiin ainakin siinä tapauksessa, jos susi aiheuttaa vahinkoa. Laukkanen sanoo, että karhu ei tule pihapiiriin, sillä Suomessa on hyvä roskiskulttuuri, pihapiireissä ei ole karhulle syötävää. Emokarhu ja kolme pentua Peuraniemessä olevassa riistakameran kuvassa. Ruhanen kertoo, että metsästäjäliitosta tiedotettiin vastikään, että nyt rupeaa olemaan dyykkauskarhujakin ylitiheillä karhukannan alueilla, eläin etsii ruokaa roskapöntöiltä ja käy kenties tuotantoeläinten kimppuun, mikäli luontaista ruokaa ei ole helposti saatavilla. Susipolitiikka ei ole yksin Suomen asia, susikantaa säädellään EU:ssa, jossa susi on tiukasti suojeltu. Laukkanen toivoo, että jos näkee karhun, siitä ilmoitettaisiin petoyhdyshenkilölle ja Tassu-järjestelmään. – Nyt on tietoisuus siitä, että niitä on metsässä ja toivon mukaan pysyvät siellä. Tänä päivänä karhu on arkipäiväinen, tämän takia kannanseurantaan liittyvän Tassu-järjestelmän kautta pedoista ilmoittaminen on kokenut inflaation. Aikanaan on todettu, että karhu on peto, se ei ole siitä muuksi muuttunut. Kai Ruhanen sanoo, että emo ja kolme pentua eivät ole harvinaisuus Kiuruvedellä. Riistakeskus on nykyään hallinnollinen viranomaistaho, joka muun muassa myöntää metsästysluvat. Karhusta on tullut arkipäivää eli jos näkee metsässä karhun, siitä ei välttämättä ilmoiteta kenellekään. Mutta kun kyse on pentueesta, on hyvä vaikkapa marjastajan, tai muun metsässä liikkujan, olla tietoinen asiasta, sillä jos marjastaja jää emon ja pentujen väliin, emo voi mennä puolustamaan pentujaan. Koivujärvi petoaluetta Myös riistakameran omistaja Mikko Partanen on huolissaan karhukannan kasvamisesta. Toiveissa olisi, että syksyllä saataisiin karhunkaatolupa ja päästäisiin karhuja vähentämään. Partanen pitää useita riistakameroita, koska haluaa seurata eläinten liikkumista. Ruhanen kuuluu Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin piirihallitukseen Kiuruveden edustajana. Ruhanen sanoo, että viimeisin kannanhoidollinen sudenkaatolupa on saatu 10 vuotta sitten. Harri Laukkanen Kai Ruhanen. Karhut ovat heränneet talviuniltaan reilu kuukausi sitten. Karhu on lisääntynyt reilusti, karhu oli harvinaisuus 1970-luvulla, mutta sitä ennen karhu tappoi karjaa, jolloin karhu kaadettiin melkein sukupuuttoon. Koivujärvellä mökkiläisille on ilmoitettu karhuemosta pentuineen, karhusta pentuineen on tehty havainto 70 metrin päässä mökkitieltä. Joka tapauksessa karhukanta näyttää kasvavan. – Tämä on minun arvio, mitä olen kentältä kuullut. Ruhanen sanoo, että ihmiset ovat kaupunkilaistuneet niin, että he eivät ymmärrä sanaa peto, karhunpentua pidetään sööttinä ja nättinä, mitä ne toki ovatkin. Kun puolet hirvistä ammutaan vasoina, käy niin, että jos ei ennakoida luvissa sitä, että karhu ottaa omansa, ammutaan kanta huonoksi. Yksi keino karhujen vähentämiseksi on kannanhoidollinen metsästys, jos sellaiseen päästäisiin muutaman vuoden päästä. Ruhanen sanoo, että karhu periaatteessa ja pääsääntöisesti väistää ihmistä. Tällä hetkellä muutaman vuoden karhuluvat on valitettu nurin tai toimenpidekieltoon. Metsästäjäliitto on metsästäjien sekä metsästysseurojen edunvalvontajärjestö. Kiuruvedellä oli ainakin neljästä eri karhupentueesta havaintoja viime kesältä. – Karhuilla on nälkä ja ruokaa ne etsivät. Partanen uskoo, että eivät karhut mökkien pihaan tunkeudu, ellei siellä ole syömistä. 22 Keskiviikko 28. Se näkyy muun muassa siinä, että ilveksiä pyöri Kiuruveden taajamassa talvella ja keväällä ja kauriit hakeutuvat keskustaan turvaan pedoilta. Karhua Partanen ei ole ollut jahtaamassa. Ruhasen mukaan petokanta on lisinyt Kiuruvedellä reilusti viime vuosina, koska kannanhoidollisia metsästyslupia ei ole saatu, ja se alkaa nyt näkyä
Suurin ongelma jutussa on ns. Pelkkä ajatuskin alkaa jo uuvuttamaan ja haluaisin hypätä saman tien seinäruusuksi. Ottolapsia otetaan Kiuruvedelle joka vuosi muutamia. Viimeisten vuosien aikaan ei ole ollut yhtään sellaista vuotta etteikö syntyvyys olisi ollut kuolleisuutta suurempi. Sanotaan, että syntyvyys on meillä vähentynyt lähes olemattomiin – kohta ei kylässä ole muita kuin eläkeläisiä. Eräs nuoripari, jolla on ottolapsi, totesi, että jos muut vanhemmat joutuisivat myös yhtä tiukan tutkinnan kohteeksi kuin he, ennen kuin saavat lapsen hankkia, väkilukumme olisi huomattavasti nykyistä pienempi. Kaisu ja Jaakko Soininvaaralla on viisi lasta. Pekka neuvoi pitämään nuo kysymykset aina mielessä, sillä jos niihin sai vastattua hyvin, oli jo voiton puolella. Mutta vaikka tykkään olla suunnitelmallinen, olen kuitenkin huomannut, että liikaa ei kannata tulevaisuuttaan murehtia. Joku valmistuu ammattiin, joku ylioppilaaksi ja toisaalla saadaan vaikkapa peruskoulu päätökseen. Ennen kaikkea lapsilisät ovat riittämättömät. Se todistaa sitä, että lapsia kaikesta huolimatta halutaan edelleenkin. Yleensä lapsiperheiden taloudellinen asema on vaikeutunut. Nuorin on 10–vuotias, vanhin jo muualla maailmassa Sveitsissä. Viime vuonna syntyi seurakuntien tilastojen mukaan 117 lasta ja kuoli 141 henkilöä. Näin totesi asessori Jukka Malmivaara viime kirkkovaltuuston kokouksessa. Kalliokylän Härkäahon lapsetkin ovat jo varttuneet niistä ajoista. Kiuruveden kunnassa tämä on vireillä. Ehkä olen näitä kolumneja kirjoittamassa vielä vuosikymmenten päästäkin tai sitten tekemässä jotain aivan muuta. ARMEIJA tuli hyvään saumaan. Tämä vastaa äitiyslomaa. Perheen tausta tutkitaan kyllä tarkasti sitä ennen. Ihan kuin tällaiset meikäläisen kaltaiset introvertit muutenkaan nauttisivat huomion keskipisteenä olemisesta. Asia pitäisi saada korjatuksi. toukokuuta 2025 Viikosta viikkoon Maailma avoinna ON taas se aika vuodesta, kun vietetään koulujen päättäjäisiä. Ja itse asiassa olin kiinnostunut vähän kaikesta, mikä on toimittajan työssä etu. Kuntaan on ensin saatava riittävästi työpaikkoja ja asuntoja ja saatava ihmiset kotiutumaan tänne. Pekka puolestaan iskosti päähäni legendaarisen ”mitä, missä, milloin, miksi” -kysymyssarjan, joka on edelleen hyvin käyttökelpoinen, kun teen vaikkapa työtäni toimittajana. Siellä sain lisää miettimisaikaa ja ajatukseni alkoivat selkiytyä, vaikka lopulta huomasin yliopistossa, että silloinkin vielä suunnitelmat voivat muuttua vaikka kuinka. tää siltä, että päästään viime vuotista suurempaan määrään. Nykyään se tuntuu jo melko paljolta, kun monilla on vain 1–2 lasta. tutustumisloman puute. Vaikka pakkohan se on myöntää, että toimittajan ammatti oli yksi, mitä olin jonkin verran pyöritellyt päässäni. Syntyvyyden säännöstelystä esitetty informaatio on otettu liian todesta. Se ei kuitenkaan tapahdu äkkiä, vaan vaatii tietyn ylimenokauden. Maailma muuttuu ja ihminen itse siinä mukana, ja asioilla on yleensä tapana järjestyä. Ja itse asiassa suosittelen ihan kaikkia miettimään noihin kysymyksiin vastauksia, kun esittää mitä tahansa asiaa kenelle tahansa. Arvo opetti minut omaksumaan suuriakin tietomääriä ja poimimaan niistä sen kaikkein olennaisimman. Jankkasinkin siis tiedonjanoisille ihmisille lakkiaisissani, että armeijaan olen seuraavaksi menossa ja sen jälkeen ollaan sitten perisavolaisella ”pittää kahtoo” -linjalla. On myös murheellinen ilmiö, että kuolleisuus on syntyvyyttä suurempi. Ottolapsen saaminen ei kuitenkaan ole niin kovin helppoa. Itsekin olen elämäni aikana ”erräämmännii kerran” viettänyt jonkin koulun kevät/valmistujaisjuhlaa – joko juhlijan tai sivustaseuraajan roolissa. – Monilapsisia perheitä Kiuruvedellä on paljonkin, mutta yleensä nuorten perheiden keskuudessa lapsiluku on jopa 1–2 lasta. 23 Keskiviikko 28. LIIKAA en kuitenkaan jaksanut uhrata opiskelulle ja työuralle ajatuksia, sillä ensin oli hoidettava varusmiespalvelus alta pois. Itse ainakin koin taannoin jonkin verran paineita – asetin niitä itse itselleni ja sain niitä muilta. Mutta kun synnyttänyt äiti saa äitiysloman aikana äitiyspäivärahaa, täytyy ottolapsen äidin ottaa palkaton loma omalla kustannuksellaan. Nyt lapset ovat jo niin varttuneita, ettei niitä tarvitse paimentaa samalla tavalla kuin pieninä kersoina. MONELTA nuorelta kysytään kyllästymiseen saakka varsinkin valmistujaisjuhlissa, että mitäs se päivän juhlakalu meinaa seuraavaksi elämällään tehdä. Todettakoon, että varsinaista ehkäisyneuvontaa meillä ei ole vielä ollutkaan muutoin kuin neuvolan yhteydessä. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa yhden L:n, kaksi E:tä, kaksi M:ää ja yhden C:n. Ja kun kerran lapsista tykkää, niin mikäpä siinä. Tänä vuonna tosin on syntynyt jo 52 lasta ja näyt50vuotta sitten Tällä menolla kiuruvetiset uhkaavat loppua kokonaan Vielä kymmenkunta vuotta sitten tuommoiset 8–12 -lapsiset perheet eivät olleet harvinaisia. Muualla maailmassa ehkäisyneuvonta on pyörinyt jo useita vuosia. – Yleisin perhekoko Kiuruvedellä on 2–3 lasta, totesi terveydenhoitaja Kaarina Kumpumäki. Olin tilaisuudessa toimittajana paikalla. Ja tämä ei voi olla oikein. Syntyvyys on meillä jopa pienempi kuin kuolleisuus. Mitä olisi tehtävä. En tiedä, olisiko syntyvyyden säännöstely otettu meillä liian todesta. Näin on menetelty jo eräissä kunnissa. Toisaalta kuolleisuus varmasti kasvaa syntyvyyttä suuremmaksi myös tänä vuonna, koska keväällä kuoli ihmisiä poikkeuksellisen paljon, jo 79. Ja kukapa tietää, minne elämä minua tulevaisuudessa kuljettaa. Monissa tapauksissa syntyvyyden säännöstely puolustaa itseään, mutta usein tähän saattaa liittyä vastuuttomuutta. Mutta eipä nuo yhdellä kertaa tulleet ja kyllä siihen on jo vähitellen tottunut. ITSELLÄNIHÄN ei ollut oikein harmainta hajuakaan tuoreena ylioppilaana siitä, että mikä minusta tulee isona. – Ei muuta kuin tuumasta toimeen, totesi kunnanjohtaja Esko Rautio. Ei ole päästy äidinpalkkasysteemiin. Ehkä parhaiten mieleeni ovat jääneet omat lakkiaiseni noin parinkymmenen vuoden takaa ja koronavuoden 2020 ylioppilasjuhla, joka pidettiin Kiuruvedellä poikkeuksellisesti vasta elokuussa ja silloinkin melko rajatusti, mutta kuitenkin todella kauniisti. (Kiuruvesi-lehti 28.5.1975). NÄIN koulujen päättymisen aikaan sitä usein muistelee entisiä opettajiaan. Syntyvyyden vähenemiseen on kiinnitetty huomiota aikaisemminkin monissa yhteyksissä. Niinpä haluan sanoa kaikille valmistuville, että ennen kaikkea nauttikaa, sillä maailma on teille avoinna. Toisin sanoen hänelle ei tätä tutustumislomaa kustanna kukaan. Iisalmen lyseosta etenkin historian ja yhteiskuntaopin lehtorit Pekka Ritola ja Arvo Polvi jäivät todella hyvin mieleeni. Meillä se pääsee pyörimään vasta sitten, kun saadaan viides lääkäri terveyskeskukseen. Rouva Kaisu Soininvaara totesi, että ei tuollainen lapsimäärä tuntunut ennen miltään, se oli ihan tavallista. Jos syntyvyys pysähtyy, katoaa elämäkin. Valtuutettu Hannes Kärkkäinen tosin esitti, että Kiuruveden kunta kustantaisi ottolasten äideille edes kuukauden tutustumisloman. MELKO usein nuori aikuinen saattaa myös miettiä omaa tulevaisuuttaan, että mitä hän on, missä, milloin ja miksi
ei ole diakoniapäivystystä. toukokuuta 2025 2 Keskiviikko 15. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Kiitämme sydämellisesti teitä kaikkia, jotka kunnioititte rakkaamme Irja Grönforsin muistoa ja otitte osaa suruumme. Oliko se kenties Hermon-vuori Syyriassa, Palestiinan koillisrajoilla. 24 Keskiviikko 28. klo 18.30 Raamattuluokka ja seurat Terwapuro. Vaikk´ on korkea/ Ja myös vaivalloinen,/ Kuitenkin kulkea/ Läpi ahdingoitten/ Aion perille/ Tälle vuorelle! En kyllä lapsena ymmärtänyt, miksi pitäisi kiivetä vuorelle! Mutta nyt minulle tulee ensiksi mieleen vuori, jolla Jeesuksen kasvot loistivat kuin aurinko ja vaatteet säteilivät. On kyllä hyvä, että Vapahtajamme kiipesi usein vuorelle. To 29.5. ja 8.6. Jeesus ylitti usein Kidronin puron kävellessään Jerusalemista Getsemaneen. Hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään. Tuntuu sille, että ihan äskenhän me tässä mäessä yhdessä kisailtiin. Onneksi sen yli on laitettu muutama pitkospuu. Mutta minähän olen oikeastaan ihan kuin siinä wanhassa virressä! Virren sanat oli riimitelty niin, että vasta säkeistön lopussa paljastuu matkan määränpää. Hän on nimittäin luvannut kulkea kanssamme päivän matkan: sen taipaleen, minkä ehdin kulkea juuri tämän päivän aikana. UUDESTAAN. klo 16.30 Varttikirkko. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Kiuruveden rukouspiiri, Vapaaseurakunta Rukouskokoukset 1.6. Hän tietää, mitä on olla eksyksissä, kun polku häviää. MARJA TAIVASSALO Hengelliset Muista kevään VALMISTUVIA JA YLIOPPILAITA Petterintie 8 74200 Vieremä 017 820 3640 Avoinna Ma-Pe 10-17 La 10-14 Eveliina 31.5.2025 Ylioppilaan kuohuviinilasi lyyralla ja kaiverruksella BK18 Anser 20€/kpl Valmistuvan juhlalasi kaiverruksella Hannle 31.5.2025 BK18-YO Anser 29€/kpl Tervetuloa palveltavaksi Vieremän suurmyymälään! BK228-YO Kristallimaljakko 20,5cm kullatulla lyyralla 55€/kpl BK236-YO Kristallimaljakko 25,5cm kullatulla lyyralla 65€/kpl Hartaus OPI LUKEMAAN. klo 15 iso sali Seurakunnan vapaaehtoisten kiitosateria ja pientä ohjelmaa. Miikkalle viestillä p.0400 988 721 DIAKONIA To 29.5. Silloin ymmärsin, että olit lähtenyt täältä, mutta kyynelten läpi näin kauniimman maan. 01.05.2025 Kiuruvesi Lämmöllä muistaen Lea Sanna perheineen Tuula perheineen Seija perheineen Marja ja Pirkka Timo perheineen muut sukulaiset ja ystävät Sinä iltana hetken näin taivaalla tähden. Kesä-elokuun ajan päivystykset ovat vain torstaisin klo 9-11. Siunataan kesän isoset tehtäväänsä. 03.03.1939 Kiuruvesi k. Hän ymmärtää varmasti meitä väsähtäneitä. Hän ei pelännyt kävellä pahamaineisen Samarian halki vaeltaessaan Galileasta Juudeaan. Pian huomaan kävelleeni liian pitkälle ja peruutan. Mutta useimmiten hän matkasi jalan. klo 15 Naisten raamattupiiri, takkahuone. 017 770 0421 • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. (P. Vilkaisen ylöspäin. Hän ymmärsi hyvin, mitä on olla vieraana oudolla seudulla. Kyllä Vapahtajamme tuntee pelkomme, oli sitten kyseessä ojan ylitys tai muu vaikea elämäntilanne, minkä yli pitäisi jotenkin selvitä. klo 10 Messu. Kiitokset Virranrannan henkilökunnalle isän hoidosta. Su 1.6. Su 1.6. Mutta mitä se tarkoittaa. Missähän kaikkialla Jeesus ehti lyhyen elämänsä aikana käydä. Laaksonen) Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lapset ja lastenlapset Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Tämän päivän matka Jätän pyörän ojan penkalle ja lähden jatkamaan matkaa jalan. Muuttuneeseen mediamaailmaan suunniteltu Medialukutaidon aapinen nyt yläkouluissa ja verkossa: tunnistajournalismi.fi LEHDEN LOGO. Lämpimästi tervetuloa YLIOPPILASJUHLIINI la 31.5.2025 klo 14 alkaen Varttilammentie 29, Kiuruvesi. KUOLLUT Erkki Viljam Hyvärinen 86v Toivo Samuli Kumpulainen 79v Eeva Annikki Mäyrä 78v KASTETTU Milo Anttoni Sonninen Nelli Pipsa Anneli Nuutinen Hengelliset KUOLLEET SEURAKUNNAT HAUTAKIVET KUTSUT MUISTOKIITOS p. Miten tämä tapaus lennähtikin mieleeni nyt, kun ihan vasta sain yllättäen kuulla, että tämän rohkean mäenlaskijan matka täällä maan päällä on päättynyt. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Ari Palmroth, ym. Pe 30.5. Minkähänlaiset pitkospuut siinä purossa olivat. Joka tapauksessa Jeesus silloinkin taivalsi vuorelle, koska halusi olla rauhassa, yksin, kaukana maailman melskeestä, korkeintaan lähimpien opetuslastensa kanssa. Su 8.6. maaliskuuta 2025 Ke 28.5. J = Journalismi. Nyt rinne alkaa jyrkentyä ja polku nousee kalliolta kalliolle. Mutta tämähän on juuri se rinne, missä lapsena laskimme mäkeä suksilla – yksi rohkeimmista pojista myös hyppäsi kalliolta. Vuoren laki on vielä kaukana. Se niin kirkkaasti loisti ennen sammumistaan. Hän siirtyi usein soutuveneellä Gennesaretinjärven yli, oli myrsky eli ei. Ti 3.6. Lämpimästi tervetuloa! Rakkaamme Erkki Viljam HYVÄRINEN s. klo 15.00 kirjaston Opintolukusalissa. Lämmin kiitos osanotosta. Opi itse ja opeta lasta lukemaan – uudestaan. klo 10 Messu klo 13 Luontojumalanpalvelus Lapinsalon kirkkopuistossa Linja-autokuljetus, ilm. Vähän aikaa pyöriskeltyäni löydän tutunnäköisen aukon kuusikossa ja lähden kapuamaan ylöspäin. Pitää edetä hyvin varovasti, sillä pyöreät puut ovat yllättävän liukkaat! Jatkan koivikkoon ja katselen ympärilleni: mistä löytyykään se pieni polun tapainen, joka vie ylös vuoren huipulle. (Häyrynen, Kivelä, Pesälä) klo 18 Veisuut Lapinsalon kirkossa. Vihdoin olen kavunnut ylimmälle kalliojärkäleelle ja istahdan hengästyneenä levähtämään. Ja siellä vuorellahan Jeesus sai kuulla pilvestä kauniita sanoja: että Hänen Isänsä rakastaa Häntä! Kyllä vuorella taivas tuntuu minustakin olevan jotenkin lähempänä… pilvetkin purjehtivat matalammalla, melkein kitukasvuisia männynlatvoja viistäen! Jeesus varmaan piti vuorista, olihan hänen lapsuudenkotiinsa Nasaretissa näkynyt Taabor-vuori. Eemeli Kukkonen www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Metsässä tulee ensimmäiseksi vastaan leveä oja. Onneksi yhdessä päivässä ei ehdi kävellä kovin pitkälle harhaan. klo 10 Helatorstain jumalanpalvelus (Ahtiainen, Häyrynen, Pesälä)
toukokuuta 2025 Rodoksen reissussa parasta oli söpöt kissat, shoppailu ja cappuccino Ruotsalainen ja Hyvönen kertovat, että matkustelu virkistää. Hänelle matkan päämäärä oli löytää yhteensopivat punainen lakki, aurinkolasit ja laukku, sillä punainen on hänen lempivärinsä. Reissaaminen ei ole heille ihan itsestäänselvyys, sillä kehitysvammaisena tarvitsee usein jonkun muun mukaan tukemaan matkalle. Ruotsalainen ja Hyvönen eivät kaihda uusia makuja, joten eksoottinenkin ruoka on heille elämys. 25 Keskiviikko 28. Myös matkanteosta päämäärään kannattaa nauttia. He kävivät muun muassa rannalla, akvaariossa sekä mehiläisfarmilla. Uusien elämysten lisäksi maailmanmatkaajat oppivat reissulla uusia asioita. Kissarakkaalla miehellä on itsellään kotona yhdeksän kissaa. Etenkin jäätelö teki terää Rodoksen lämmössä. Pari vuotta sitten he kävivät Turkissa ja tänä vuonna pääsiäisen jälkeen lentokoneen nokka kääntyi kohti Kreikan Rodosta. Tommi Ruotsalainen (vas.), Kirsi Partanen (vas.), Aki Hyvönen ja Jonna Kämäräinen ottivat paljon kuvia muistoksi. Kunhan Rodoksen reissusta on hetki toivuttu, poppoo suunnittelee matkustavansa Espanjaan. HANNA SOINI Matkalla herkuteltiin paljon paikallisissa kahviloissa. Hän istui ikkunapaikalla, että voi katsella taivaalla lipuvia pilvenhattaroita ja alla kimaltavaa merta. Ne matkalta onneksi löytyivät. Se oli heistä vähän liikaa sadetta lomareissulle. Mitä shoppailuun tulee, Hyvönen kertoo ostaneensa paljon matkamuistoja ja tietenkin tuliaisia äidille ja mummolle. Muuten sää oli aurinkoista ja lämmintä, mutta yhtenä yönä satoi vettä. JONNA KÄMÄRÄINEN. Aki Hyvönen on samaa mieltä siinä, että ruoka oli Rodoksella erinomaista. Niistä otettiin paljon kuvia. Tommi Ruotsalaisella (vas.) ja Aki Hyvösellä oli hauska Rodoksen matka. Rodoksesta jäi Aki Hyvöselle ja Tommi Ruotsalaiselle mieleen myös sade. He opettelivat sanomaan kreikaksi huomenta ja englanniksi thank you ja hello . Hyvösestä on hauskaa matkustaa lentokoneessa. Tommi Ruotsalainen ja Aki Hyvönen toteuttavat unelmaansa matkustaa. Parasta reissussa oli hänen mielestään ehdottomasti lukuisat kissat, joita puikkelehti kaduilla ja katonharjoilla. Kreikassa ihmiset olivat ystävällisiä ja huomaavaisia ja ruoka erinomaista. Hänestä on myös mukava päästä palvelukodista kokemaan uusia asioita ja näkemään maailmaa – olipa sitten kyse Kreikasta tai Iisalmesta. Muruakaan ei kuulemma jäänyt neljän ruokalajin illallisilta. Tommi Ruotsalaisesta Rodoksella parasta oli paikallisissa kahviloissa herkuttelu cappuccinolla ja jäätelöllä. Siinä auttavat ohjaajat Kirsi Partanen ja Jonna Kämäräinen, jotka lähtivät mukaan matkalle. Kun Suomessa oli pääsiäisen jälkeen vielä pakkasia, Kreikassa oli parikymmentä astetta lämmintä
23 kg ruumaan menevää matkatavaraa ja 8 kg käsimatkatavaraa) • Hyvätasoisen linja-autokuljetuksen ilmastoidulla turistibussilla kohteessa • 6 yön hyvätasoisen hotellimajoituksen aamiaisella, jaetussa 2-hengen Superiorhuoneessa, merinäköala ja parveke • Fado illallinen (sis. Koivujärvi Tihilä Tihilä Koivujärvi HonkarantaLuupuvesi Rytky Rytky AittojärviLahnajoki AittojärviLahnajoki PALI-LIIKENTEEN AIKATAULUT 2.6. Tällä matkalla koemme Atlantin aallot. ja 30.5.2025 LEHTI OY. toukokuuta 2025 4 Keskiviikko 15. Maksuna käy käteinen, matkahuollon korttituote tai pankkikortti. HINNAT: Keskusta: Aikuiset 2,50 euroa Alle 12-vuotiaat 1 euro Alle 4-vuotiailta ei peritä maksua. Uimahalli seuraavan kerran auki vk 29. Matkat tilataan etukäteen palveluliikenneautosta p. Lapinsalo Lapinsalo HeinäkyläSulkava HonkarantaLuupuvesi Liikennöitsijänä toimii Linja-autoliike Oy Rytkönen & Co Kiuruveden palveluliikenne liikennöi koulujen loma-aikoina arkipäivisin maanantaista perjantaihin (ei arkipyhinä) alla olevan aikataulun mukaisesti. maaliskuuta 2025 KAUPUNKI UIMAHALLI Helatorstaina 29.5. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Tuloaika keskustaan maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 8.00 Heinäkylä Sulkava 9:15 Lähtöaika keskustasta 12:30 14:00 HeinäkyläSulkava MAASEUTUALUE KOULUJEN LOMA-AIKOINA ja KESÄLLÄ : Liikenteessä ei ole kiinteitä reittejä vaan matka on aina tilattava etukäteen p. Varaukset: 017 386 3223 myynti@ykkosmatkat.fi Avoinna: Ykkösmatkat Lakeissuontie 13 B 5 70420 KUOPIO ma-pe 9-16 Kiuruvesi-lehden LUKIJAMATKA 1.–7.10.2025 Portugal, Cascais Lähde kanssamme Portugalin auringon alle! Nauti kauniiden hiekkarantojen äärellä leudosta ilmastosta. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Suomeen verrattuna Portugalin hintataso on edullinen ja kauppojen valikoimat ovat hyvät. Kassa suljetaan klo 18 ja uintiaika päättyy klo 18.30. Maaseutualue: Linja-autotaksan mukainen hinta. 050 – 4372 781. Loman aikana järjestämme monia erilaisia lisämaksullisia retkiä kiinnostaviin kohteisiin kuten maan pääkaupunkiin Lissaboniin, Portugalin Hopearannikkoon ja Sintran alueeseen. 050 4372 781 Toimisto: Avoinna arkisin klo 9.00 – 16.00 Puhelin 017 820 4026. uimahalli suljettu! Uimahallin vk 23 ja 24 aukioloajat: Ma-pe klo 13-19. Varaa matkasi 13.6. Liikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä. Hinta sisältää: • Hyvätasoisen bussikuljetuksen Kiuruvesi Kuopion lentoasema Kiuruvesi • Finnairin reittilennot Kuopio Helsinki Lissabon Helsinki Kuopio economyluokassa (sis. Autossa on pyörätuolin kuljetusmahdollisuus. mennessä. 050 – 4372 781 Keskustassa auto käy aikataulun mukaisesti kiinteissä pisteissä, joilta voi nousta kyytiin myös ilman ennakkotilausta. Matkan kohokohdat: -Portugalin Riviera -Cascaisin Aurinko -Monipuoliset retket -Hotel Baía Hinta: 1798 € / hlö / 2 hh 1 hh lisä 530 € 7 päivää Matkanjärjestäjätunnus: K211/22/Mj Kiuruvesi-lehden konttori suljettu 29. Uimahallin viimeinen aukiolo on 13.6., jonka jälkeen alkaa kesän huoltotauko. Majoitumme mukavasti Hotel Baiaan, joka sijaitsee aivan palvelujen äärellä. – 6.8.2025 Klo Klo Linja-autoasema 9.15 11.30 Yhtylän palvelutalo 9.25 11.40 Paavo Tikkasentie 6 Rinnekoti 9.35 11.50 Rinnekatu 4 Aseman seutu 9.50 12.05 Tokmanni( Tulotie 4) Terveyskeskus 10.00 12.15 KESKUSTA: Matkat tilataan etukäteen palveluliikenneautosta p. 26 Keskiviikko 28. Fado esitys, 3 ruokalajin illallinen, lasi viiniä, vesi ja kahvi/tee) • Ykkösmatkojen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta: • Majoitus yhden hengen huoneessa +530 €, kaupunkinäkymä, ei parveketta • Puolihoitopaketti 200 €/hlö, ruokajuomat lisämaksusta Lisämaksulliset retket: • Sintra – Capo da Roca 50 € • Obidos and Nazare 75 € • Lissabon 70 € Matka toteutuu! Saimme lisäpaikkoja
050 553 6288 www.alinahoivatiimi. Myös määrämittaan. 27 Keskiviikko 28. 3 kk). toukokuuta 2025 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Varaa ilmoitustilasi 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen TAKSIPALVELUT PALVELUHAKEMISTO Ilmoita edullisesti palveluhakemistossa! Ilmoitukset alkaen 12,00 € + alv / kerta (sopimus min. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi APTEEKKI JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p
040 562 7651 TERVETULOA! Ateriapalvelun ruokalista vk 23: ma: jauhelihakastiketta, perunaa, parsaja kukkakaalia, punajuurisalaatti, ananaskiisseliä, ti: broileripyöryköitä, currykastiketta, perunaa, porkkanaa, maustekurkkuviipale, mansikka-raparperikiisseliä, ke: mantelikalaa, sitruunaista kastiketta, perunaa, punajuurta, punajuurisalaatti, vadelmakiisseliä, to: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, ohukaisia, mansikkahilloa, pe: broilerikiusausta, herne-porkkanaa, kurkkuraastesalaatti, PROfeel kermakaramellivanukas, la: kookos-inkiväärikalaa, perunaa, papuja, kurkkuinen salaatti, vadelmavispipuuro, su: suikalepossua, perunaa, kukkakaali-maissilisäkettä, perunasalaatti, banaanijogurtti (muutokset mahdollisia). mennessä Meerille p. Tule ja tee tarjous! p. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Tervetuloa! Kiuruveden res. ruokailun, lipun, matkan ja kahvit. maaliskuuta 2025 SEKALAISTA 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET Seuraa meitä somessa! TORILLA ASUNTOJA HUVEJA KOKOUKSIA 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.. • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desin?ointi LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 2,8% MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Makkaratarjoilu, kakkukahvit (rajoitettu määrä), ulkopelejä, karaoke, yhdistyksen historiaa. 040 7530 370. Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. klo 12-18 kesäkuussa ma-pe 10-18 la 12-18 su 12-17.30 avoinna 31.5. 010 340 7735 on mahtava liikuntaharrastus kaikenikäisille Golf Golf KAIKILLE AVOIN RETKI KARTTULAN KESÄTEATTERI HERMANNIIN SU 29.6.2025 Lähtö klo 10.00 Kiuruveden linja-autoasemalta. ups .yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous Peltohovissa 11.6. Harjukatu 2. klo 10-12. Liput 7 / 9. Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella taajamassa arkisin klo 9-12. RIVI-ILMOITUKSET maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 29.5. toukokuuta 2025 6 Keskiviikko 15. Hinta 50 € sis. 044-5933 003 / Maisa Koivuniemen tiekunnan Tihilän kyläyhdistys ry:n Kesäkahvila Kesäkahvila Liput 7 / 9. Mitat 35 ja 50 cm. Metropolis bilebändi la 31.5.2025 klo 24.00 Metropolis bilebändi la 31.5.2025 klo 24.00 KOULUJEN PÄÄTTÄJÄISET KOULUJEN PÄÄTTÄJÄISET avoinna 31.5. Huoneja caravanmajoitusta läpi vuoden. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Hallitus. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. ilm. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 • • • • • • KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. MUISTILISTA Mainonnan kaikki kuviot harri@mainostuuli.com 0400 68 59 68 www.mainostuuli.com. www.lvisawo.. 28 Keskiviikko 28. 22.6. Rinnekodin keittolounas arkisin klo 11-12.30 välillä. Esittely to 29.5. 0400 945 544. Kiuruveden Varapäre ry täyttää 40 vuotta. Ruokalista Facebookissa. Juhlat perjantaina 6.6. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Mykyrokkaa seuraavan kerran 5.6.2025. klo 12-18 kesäkuussa ma-pe 10-18 la 12-18 su 12-17.30 Yögrilli Yögrilli avoinna kesäkuussa ke-to klo 21-01 pe-la klo 21-04 avoinna kesäkuussa ke-to klo 21-01 pe-la klo 21-04 www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. Heikki Lång p. Sit. klo 12-15. klo 19. 050 307 5439 Myydään OMAKOTITALO , 81,4 m² Haapatie 4, Yhtylä