Tänä talvena Tikkanen on tehnyt tyttärenpojalleen Leolle puusta eläimiä. vuoden paikallislehti 2019 KESKIVIIKKO 28.4.2021 68. Näyttelyssä on esillä myös Satu Tikkasen talven aikana tekemiä töitä. JAANA SELANDER JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,65 euroa/viikko. www.kiuruvesilehti.fi 012138-2117 KANSALAISOPISTO 16 » Puusta eläimiä Leolle 4-5 » Kolmen kärki syyniin 8-9 » Sanat, jotka koskevat 17 » Myö ollaan kiuruvetisiä! Satu Tikkanen on aktiivinen kansalaisopiston puutyöpiirissä kävijä. Kansalaisopiston kevätnäyttely on Kulttuuritalossa tällä viikolla. VUOSIKERTA, NRO 17
Suomen pitäisi pelastaa maailman ilmasto. Pohjois-Savossa keulilla on Kiuruvesi, jossa lantaa syntyy vuosittain 300 000 tonnia. 2 Keskiviikko 28. Yhteisöjen, yhdistysten, urheiluseurojen, metsästysseurojen toiminta, kuten myös Kiuruvedellä järjestettävät suurtapahtumat, eivät onnistuisi ilman vapaaehtoisia talkoolaisia. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Työväkeä pitää saada paljon ulkomailta, että saa toimeentulon sadoilletuhansille suomalaisille työttömille. Pohjois-Savon maakuntahallitus on myöntänyt ”Kohti biokaasutuotannon käyttöönottoa lypsykarjatiloilla Pohjois-Savossa (FarmGas-PS 1)” -hankkeelle 24 000 euron alkurahoituksen. Lisää paluumuuttoja tuli, kun Etiopiassa vietettyjen työkausien jälkeen palasimme aina Kiuruvedelle. Kokonaisuudessaan hajautetun biokaasutuotannon pilottihankkeeseen uuden kasvun suunnitelmassa on varauduttu kuudella miljoonalla eurolla. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lähdin yksin 1966 ja palatessani 1980 meitä oli perheessäni 5 henkilöä. Syksyllä kyläkouluasian ja talouden tasapainottamisohjelman tiimoilta kaupungin johto sai runsaasti kritiikkiä. Poliisi ja posti poistuivat, mutta posti pelaa paremmin aamusta iltaan kauppareissulla. Onko tyytyväisyys vaarallista. Saanen olla tyytymätönkin. Se osaava työväki on pois lähtömaan omista resursseista, joten heidän ongelmansa lisääntyvät ja pakolaispaine kasvaa. En ole vielä harmitellut paluumuuttoa. USEILTA paluumuuttajilta olen vuosien varrella kuullut myönteisiä kannanottoja Kuruvedestä asuinpaikkana ja kaupungin palvelutasosta. Minäkin olen paluumuuttaja. Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka vääntää FarmGas PS2 -hankkeen rautalangasta kiuruvetisestä näkökulmasta. On tullut myös joitakin kielteisiä palautteita. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Puh. Samoin hanke tukee Valion tavoitetta olla hiilineutraali arvoketju maidontuotannossa vuoteen 2035 mennessä. Lähetä viestisi ja kuva henkilöstä, jota kiitetään perusteluineen osoitteeseen: jaana.selander@kiuruvesilehti.fi tai toimitus@kiuruvesilehti.fi Kaarlo Humaloja Mäkipirtin talkoot Haluan kiittää kaikkia Kiuruveden eri yhteisöjen vapaaehtoistyöntekijöitä ja talkoolaisia. Monia palveluita on poistunut keskittämisten seurauksena. Sivupolkuna kulkee muun mädätystuotteen kaupallinen hyödyntäminen lannoitteena tai kuivikkeena. Enpä osaa esittää helppoja keksintöjä. Laitetaan siis hyvä kiertämään! Ideana on, että kiitoksen saanut kiittää taas seuraavaa henkilöä. Biokaasutuotanto toteutuessaan tuo kaivattua elinvoimaa Kiuruvedelle. Kuntien rahoitus on yhteensä 80 000 euroa. Lisäksi kaupunki on kiinnostunut osallistumaan ohjausryhmätyöhön ja inventoimaan hankkeeseen mukaan tulevia maitotiloja Kiuruvedeltä. Hankkeen tavoitteena on synnyttää Pohjois-Savon maatiloille kannattavia biokaasulaitoksia. Suurteollisuutta ei ole saatu, mutta on paljon pienempiä yrittäjiä, jotka tuottavat palveluja. huhtikuuta 2021 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Olisiko nyt kiitoksen paikka. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. HEIKKI KUMPULAINEN Kulttuuriakin on tarjolla Kiuruvedellä. Biokaasutuotanto toisi paljon kaivattua elinvoimaa Kiuruvedelle, maatiloille ja maaseudulle. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Maatilojen eläinlantaa ja kasvijätettä hyödyntävä hanke edistää biokaasutuotantoa ja sitä myötä Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Hankebudjetti on 500 000 euroa, johon haetaan React EU-rahoitusta 80 prosenttia. Voit myös laittaa kiitoksen, kehun tai kannustuksen muutenkin jostakin ihmisestä, vaikka sinua ei olisi haastettu. Hankkeessa luodaan hajautetun biokaasun tuotannolle kannattava toimintamalli niin investoiville tiloille kuin laitosinvestoinneille. Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka on ollut tässä suuren mittaluokan hankkeessa dynamona ja liikkeellä juuri oikealla hetkellä. TÄÄLLÄ Kiuruvedellä on apua ja hoitoa kehdosta hautaan, vauvasta vaariin, nuoriin ja muoriin. Siperian lintukanta pitää pelastaa Pohjois-Karjalan maanviljelijöiden kustannuksella, jota osittain korvataan veroeuroilla. M aanantaina napsahti Pohjois-Savon liitolta myönteinen uutinen. Lisäksi yritykset rahoittavat hanketta. Terveyskeskusta ja Virranrantaa on kunnostettu. Kunhan osoitan myötätuntoa ja tukea hyville olemassa oleville ja kehitteillä oleville asioille. Joku harmitteli tehneensä suuren virheen, kun muutti takaisin vanhaan kotipitäjään. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Tiina Kilvensalmi 040 523 8345 Toimittaja Aku Laatikainen, 040 847 9678 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi LIIKEILMOITUKSET / MARKKINOINTI Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512 anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Olisiko nyt kiitoksen paikka, kuten varjobudjetin laatinut Markku Siponen Kiuruveden poliittisella foorumilla Facebookissa esittää. Kirjoituksia ei palauteta. Tavoitteena on ennen kaikkea jalostaa biokaasusta nestemäistä liikennepolttoainetta raskaan liikenteen tarpeisiin, maatilojen omaan käyttöön ja teollisuuteen. Kiuruveden kaupunki on antanut hankkeelle sitoumuksen osallistumisesta 10 000 eurolla rahoitukseen. Vapaaehtoistyö lisää tekijän, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Jarmo Muiniekka viestittää Kiuruvesi-lehdelle, että Kiuruveden kaupungilla on iso intressi maitopitäjänä, paitsi kokoonjuosta hanke, myös aktiivisesti osallistua toteutukseen. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 95 e / 86 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Kuvassa Antero Ruotsalaisen taidetta Kulttuuritalossa.. On tarjolla kulttuuria ja liikuntaa. 044 705 0443 Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–pe klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin SANOMALEHTILIITON JÄSEN Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Kiitä, kehu, kannusta! Tämä on juttusarja, jossa kiitetään, kehutaan ja kannustetaan. Tavoitteena on mahdollistaa 5–10 maatilan oman tai tilojen yhteisen biokaasulaitoksen investoinnit vuodesta 2022 eteenpäin. Yhdymme täysillä Siposen aatoksiin. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Toteutuksesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke) ja Savonia amk yhteistyössä. Hallitus pudottaa turpeen tuotannon ja monipuolisen käytön, vaikka sen tilalle pitää ostaa tavaraa ulkomailta ja keksiä ruuti uudelleen eli löytää korvaavia aineita
MINNA LAPVETELÄINEN vpj. Somepoiminta #kiuruvesi @studiojormakarkkainen 20.2.2021 Paikka: Oulu Kuvaaja: Jorma Kärkkäinen Talvihäät #hääkuvaus #hääkuvaaja #wedding #weddingphotographer #weddingphotography #häät #hääkuvat Paikallisesti sopimalla vai paikallisesti sanelemalla VIERASKYNÄ SANNA KAUPPINEN Kirjoittaja on Iisalmen demarien puheenjohtaja. AKAVAN tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia työnantajista haluaa neuvotella työehdoista paikallisesti. Turhia kiinteistöjä on myyty ja purettu. Irtisanomisista ja lomautuksista neuvotteluhalukkuutta on yli 60 prosentilla. NIIN Kiuruvedellä kuin muualla Suomessakin tarvitaan keskustalaisia arvoja ja osaamista – sydäntä ja järkeä. Käy katsomassa Kiuruvesi-lehden uudet verkkosivut: kiuruvesilehti.fi Tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet nyt myös mobiilissasi! JAANA SELANDER. Työehtosopimuksen vähimmäistasoa paremmista palkankorotuksista ja työehdoista voidaan sopia nykyisinkin. PAIKALLISELLA sopimisella voidaan parhaimmillaan saavuttaa molemminpuolisia merkittäviä hyötyjä; joustavuutta esimerkiksi työaikoihin sekä työhyvinvointija tuottavuushyötyjä. Myös uusi paloasema on valmistunut. Virranranta on remontoitu ja jätevedenpuhdistamon 2-vaihe on valmistunut. Hän joustaa helpommin paineen alla ja saattaa joutua hiljaa hyväksymään työnantajan varsin yksipuolisesti sanelemat ehdot. Yleissitovuus on heidän mielestä suurin este työelämän kehittymiselle ja työllistymiselle. Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Yleisintä on halu neuvotella palkoista ja työajoista. MISTA. kaikesta sitten tulevaisuudessa neuvoteltaisiin paikallisesti työpaikalla. Palkanalennuksista haluaa neuvotella paikallisesti jopa 53 prosenttia työnantajista. Valtuustokaudella 2017–2021 on muun muassa remontoitu Virranrantaa ja jätevedenpuhdistamon 2-vaihe on valmistunut. Näitä olisivat esimerkiksi palkka, lomaoikeudet, koulutusoikeus, sairauspoissaolon korvaukset, hoitovapaat, lomarahat, pekkas-vapaat ja suuri joukko muita kohtia. Kaupunki on ottanut käyttöön sähköisiä palveluja ja kyselyitä, ja ensimmäiset valtuuston kokoukset ja kuntalaisinfot on striimattu. 3 Keskiviikko 28. VALTUUSTOKAUDELLA 2017–2021 moni muukin asia on edennyt. Heistä 82 prosenttia haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti jonkun muun kuin henkilöstön valitseman edustajan, eli usein luottamusmiehen, kanssa. Osansa tuloksesta selittävät eri koronatuet, mutta oma roolinsa on myös talouden tasapainotusohjelmalla ja muilla tervehdyttämistoimilla. Kaupungin tytäryhtiöihin on panostettu ratkaisukeskeisesti. Ylä-Savon soten taloudellinen hallittavuus ja ennustettavuus paranivat paremmalla budjetoinnilla. Mitä tasavertaisempia neuvottelijat ovat, sitä parempaan lopputulokseen päästään. Kiuruveden Keskusta TAPANI PENNANEN pj. Yksittäinen työntekijä olisi siis yksin altavastaajana työnantajan kanssa käydyissä neuvotteluissa. Miten työnantajilla riittää aikaa ja osaamista näiden neuvottelujen toteuttamiseen jokaisen työntekijän kanssa. Savon Kuidun ongelmia on ratkottu. Ja ottaen huomioon Akavan tutkimuksen tulokset, kyyti tulisi olemaan kylmää. Kaupungin velkaantuminen on saatu taittumaan ja lainamäärä on pienentynyt. Asiat paranevat vain tekemällä. Kaupunki on ottanut käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin. KAI RUHANEN MIRA KOKKONEN. Neuvotteluosapuolien osaaminen ja tietotaito työlainsäädännöstä ja niin edelleen on tällöin aivan eritasoista. Vanhan meijerin käyttökustannukset ovat loppuneet. SISKO TOIVANEN siht. KUN työnantajalla on valta sopia edellä mainittuja asioita työntekijän kanssa suoraan, voidaankin kysyä, onko enää kyse sopimisesta tasavertaisten osapuolten välillä vai puhtaasta työehtojen polkemisesta. Valtion selvitysmenettelyn ”mustatakkiset miehet” on nyt hätistelty kauemmaksi, mutta Kiuruvesi ja Kiuruveden talous vaatii topakoita toimia myös tulevina vuosina. Paikallista sopimista eteenpäin vietäessä onkin tuotava selkeästi esille, mitä sillä tavoitellaan, kun nykyiset mahdollisuudet eivät riitä. TYO?NANTAJATAHOT rummuttavat kuuluvasti paikallisen sopimisen tärkeyttä. Hallituksen kokousterveiset julkaistaan kaupungin Facebook-kanavalla. Lisäksi paperisten kokouskutsujen ja esityslistojen lähettämisestä on luovuttu valtuutettu saa ne pyydettäessä paperisina. huhtikuuta 2021 Keskustalaista osaamista tarvitaan edelleen VAIKEITTEN vuosien jälkeen tilinpäätös vuodelta 2020 osoittaa 3,4 miljoonaa euroa ylijäämää
(017) 752 277 www.kiuruvedennakokulma.fi Aurinkolasimallistot parhaimmillaan, tule valitsemaan omasi! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Matti Heikinmaa on toiminut lukion rehtorina ja vt. Virkaa haki seitsemän henkilöä. Lukion rehtori – sivistystoimen vastaavan virka täytetään 1.8.2021 UUTISET Keskiviikko 28. Hän on Kiuruveden Yläkoulun rehtori. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset täyttää parhaiten Matti Heikinmaa. 4 Keskiviikko 28. Varalle esitetään valittavaksi Merja Tissari. Lukion rehtori ja sivitystoimen vastaava Katja Kajava irtisanoutui vuodenvaihteessa. (017) 752 277 Hoya moniteholasien ostajille harrastelasit kaupanpäälle tai kehys -50%, valintasi mukaan! Tervetuloa valitsemaan omasi!. huhtikuuta 2021 JAANA SELANDER Matti Heikinmaa on toiminut rehtorina Yläkoulussa. Lisäksi arvostetaan näkemystä lukion pedagogisesta kehittämisestä, hyviä yhteistyöjavuorovaikutustaitoja, kokemusta ja osaamista digitaalisen ylioppilastutkinnon järjestämisessä sekä kehittämisorientoitunutta työskentelyotetta. Kiurukatu 1, (017) 752 277 • Palvelemme ma-pe 8.30-17 OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. huhtikuuta 2021 Anne, Simo ja Esko haastatteluun Kiuruveden kaupunginhallitus kutsuu kaupunginjohtajan virkaa hakeneista haastatteluun hallintoja talousjohtaja Anne Koljosen, kehityspäällikkö Simo Kekäläisen ja vs. Puheenjohtajana tein sitten keskustelun pohjalta muutetun päätösesityksen, hallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk.) kertoo. JAANA SELANDER Kaupunginhallituksen alkuperäinen esitys oli kutsua kaupunginjohtajaksi hakeneista haastatteluun viisi hakijaa: Anne Koljonen, Simo Kekäläinen, Esko Rautiainen, kauppatieteiden maisteri Vladimir Miklashevsky ja diplomi-insinööri Jari Väisänen. alkaen. Lukion rehtorin–sivistystoimen vastaavan viran hoitaminen edellyttää monipuolista kokemusta kunnallishallinnosta sekä opetusja sivistystoimen hallinnosta, käytännön osaamista lukion opettajuudesta, toiminnasta ja johtamisesta. Kaupunginjohtajavalintaa valmisteleva työryhmä on sama kuin halliHeikinmaa rehtoriksi. – Yksimielisesti päätettiin tiivistää haastateltavien joukkoa vastaamaan paremmin työpaikkahakemuksen vaatimuksia ja toiveita. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella arvioitiin viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Matti Heikinmaata esitetään lukion rehtori-sivistystoimen vastaavan virkaan. hallintoja sivistysjohtaja Esko Rautiaisen. Kiuruveden kaupunginjohtajaksi oli 14 hakijaa, joista nyt kutsutaan haastatteluun kolme. Vanha valtuusto päässee valitsemaan Kiuruvedelle vielä uuden kipparin. Esitys perustuu hakijoiden ansiovertailuun, haastatteluun ja kokonaisarviointiin. sivistystoimen vastaavana vuodenvaihteesta
Sitä ennen Kekäläinen työskenteli Demolassa (Oulussa) liiketoiminnan kehittäjänä yli kaksi vuotta ja Oulun kaupungin ja yliopiston yhteisenä yritysneuvojana 2,5 vuotta. Kaupunginjohtajana tärkein tehtävä olisi Kekäläisen mukaan pitää huoli siitä, että Kiuruvesi kehittyy ja pysyy terveenä, elinvoimaisena ja tuoreena nopeasti muuttuvalla 2000-luvulla eikä kuihdu pois. Toimintamallin esimerkkiä kehitettäessä lasketaan erilaisten toimintatapojen taloudellista kannattavuutta ja selvitetään pohjoissavolaiseen lypsykarjatalouteen parhaiten soveltuva kokonaisuus. Koljonen nosti tuolloin yhdeksi tärkeimmistä tehtävistään henkilöstöjohtamisen, ihmisten kuuntelemisen ja ottautumisen asioihin. Voitte laittaa yrittäjiin, yrittäjyyteen ja elinvoimaan liittyviä kysymyksiä kuntavaaliehdokkaille Kiuruvesi-lehteen osoitteeseen jaana.selander@kiuruvesilehti.fi Vaalipaneeli striimataan Kiuruvesi-lehden Youtubu-sivulla. Rautiainen on työskennellyt Savukosken vs. 5 Keskiviikko 28. Pohjois-Savon uuden kasvun suunnitelmassa hajautetun biokaasutuotannon pilottiin on varauduttu kuudella miljoonalla eurolla. Yrittäjäaiheiseen vaalipaneeliin tulevat kuntavaaliehdokkaista Sisko Toivanen (keskusta), Seppo Piippo (vasemmistoliitto), Tuija Kastari (kokoomus), Niko Ruotsalainen (perussuomalaiset), Marko Huuskonen (Liike Nyt), Heikki Kumpulainen (kristillisdemokraatit) ja Reijo KumpulehEsko Rautiainen Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. – Tästä minulla on dokumenttina myös se, kuinka viimeisimmässä yliopiston toteuttamassa esimiespalautekyselyssä sain huippupisteet tiimiltäni. Rautiainen sanoo hyvin kestävänsä johtajuuteen liittyvää yksinoloa ja paineisia tilanteita, mutta sen vastapainoksi hän on hyvin sosiaalinen ja osaa myös ottaa rennosti. KYLLÄ 52% EI 48% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö kaupunginjohtajaksi valita kiuruvetisjuurinen. Olen kielitaitoinen, eli puhun suomea, englantia ja savoa (kahta viimeksi mainittua kainuulaisella aksentilla, mutta ymmärrettävästi). Näin myös Pohjois-Savossa. Nämä tekijät ovat ohjanneet minua myös työskennellessäni Oulun yliopistossa yksikön päällikkönä, jossa vastuullani on ollut yli kahden miljoonan euron vuotuinen budjetti sekä 15 asiantuntijan tiimi. huhtikuuta 2021 Kiuruveden Yrittäjien ja Kiuruvesi-lehden yhteinen kuntavaalipaneeli järjestetään Kiurusalissa keskiviikkona 5. – Palveluiden ja toiminnan suunnittelussa ja ratkaisujen kehittämisessä ydinosaamistani ovat asiakaslähtöisyys ja projektinhallinta. – Nautin vaikuttamisesta, asioiden, ihmisten ja verkostojen johtamisesta ja paikallisyksikön, kunnan tai tässä tapauksessa kaupungin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä niin, että se kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Hän toimii tällä hetkellä Oulun yliopiston kehityspäällikkönä. Tällä hetkellä hän toimii Pelkosenniemellä vs. Kekäläinen kuvaa itseään avoimeksi, huumorintajuiseksi ja positiiviseksi, joka arvostaa jokaista ihmiskohtaamista ja joka suhtautuu jokaiseen saamaansa tehtävään uteliaisuudella ja tarmolla. to (SDP). Uudessa FarmGas-PS -hankkeessa suunnitellaan uudenlainen hajautettua maatilojen biokaasutuotannon ratkaisua Luonnonvarakeskuksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Yleisjuridiikka ja aikaisempi työkokemus antavat työkaluja etsiä ratkaisuja vaikeisiinkin asioihin. Hankekokonaisuus luo Pohjois-Savon maatalouteen soveltuvan hajautetun biokaasutuotannon liiketoimintamallin. Inhimillisyyttä ja tehoja Hallintoja talousjohtaja Anne Koljonen ei anna tässä vaiheessa haastattelua kaupunginjohtajahakuunsa liittyen. Siinä biokaasutuotanto ja mädätteen hyödyntäminen tapahtuvat hajautetusti maatiloilla tai maatilojen yhteisissä biokaasulaitoksissa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. – Ja minulla on erinomainen, alalle sopiva koulutus (hallintotieteiden maisteri, eMBA ja sosionomi), vahva kokemus ja näyttöä hyvistä tuloksista. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Simo Kekäläinen Anne Koljonen lonkauloja. Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan mukaan FarmGas PS2 -hankkeen tavoitteena on mahdollistaa 5–10 maatilan omien ja/tai tilojen yhteisten biokaasulaitosten investoinnit vuodesta 2022 eteenpäin. Paneeli keskittyy yrittäjyyteen. Simo Kekäläinen on kauppatieteiden maisteri ja diplomi-insinööri. Simo Kekäläinen korostaisi Kiuruveden kaupunginjohtajana ”kauppatieteilijänä ja tuotantotalouden diplomi-insinöörinä taloudellista ajattelua, kustannustietoisuutta sekä oman työn tuloksellista tarkastelua jokaisella organisaation tasolla”. Kiuruvesi-lehti jututti Koljosta tammikuussa 2019, kun hän aloitti hallintojohtajana Kiuruvedellä. Esko Rautiainen sanoo olevansa ”syvimpiä sopukoitaan myöten kuntaihminen”. Sen jälkeen työryhmä tekee esityksen hallitukselle, miten asiassa edetään ja kaupunginjohtajan valinnasta päättää valtuusto. Koljonen on Kiuruveden kaupungin hallintoja talousjohtaja. Kiuruvesi on myös valmis investoimaan hankkeeseen mukaan tulevia maitotiloja Kiuruvedeltä. Suurin lisäpotentiaali on maatalouden biomassoissa, mukaan lukien kotieläintuotannon lannat ja erilaiset kasvibiomassat. Tämä tuli esiin Kierre-hankkeessa. hallintoja sivistysjohtajana. Paneelikeskustelun juontaa ja tuksen istuntokokoonpano. Hanke vastaa myös Pohjois-Savon ja Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen lisätä biokaasutuotantoa sekä tehostaa lannan hyödyntämistä osana tietä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Jutussa Koljonen sanoo juristina tuovansa kunnallishallintoon juristimaista otetta, tarkkuutta ja määrätietoisuutta. JAANA SELANDER Kiuruveden maitotiloilla syntyy lietettä yli 300 000 tonnia vuodessa. päivänä toukokuuta. kunnanjohtajana 11 kuukautta, Puolangan kunnanjohtajana kaksi vuotta, Askolan kunnanjohtaja yli 8 vuotta, Mellilän kunnanjohtaja 4 vuotta. Hän on ollut tässä tehtävässä yli 2,5 vuotta. Kiuruveden kaupungin osuus hankkeessa on 10 000 euroa. Hankkeessa suunnitellaan toimintamalliesimerkki, joka toimii lähtökohtana maatilojen biokaasulaitosten varsinaiselle investoinnille. Kolmea ehdokasta haastatellaan maanantaina 3.5. Koulutukseltaan hän on oikeustieteiden maisteri. Pohjois-Savon maakuntahallitus on myöntänyt hankkeelle 24 000 euron alkurahoituksen. Lypsykarjatilat biokaasun tuottajiksi Suomi tavoittelee kasvavaa biokaasutuotantoa ja tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä. kysymyksiä kuntavaaliehdokkaille esittää yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Tomi Rönkkö. Minua erityisesti kiehtovat elinvoimaan, kuntatalouteen, palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen sekä viestintään liittyvät kysymykset ja niihin liittyvä päätöksenteko, Rautiainen sanoo. Tavoitteena on jalostaa lehmän lannasta ja kasveista biokaasua muun muassa liikennepolttoaineeksi. Kaksi kiuruvetistä Kolmesta haastatteluun kutsuttavasta kaksi on kiuruvetisjuurisia, Simo Kekäläinen on Kiuruvedeltä lähtöisin ja Anne Koljonen on asunut paikkakunnalla pitkään. Vahvimmillaan Rautiainen sanoo olevansa ihmisten kanssa ja ihmisten edessä. Esko Rautiainen on hallintotieteiden maisteri. Sieltä biokaasu kootaan ja hyödynnetään keskitetysti joko paineistettuna tai nesteytettynä biokaasuna liikenteen tai teollisuuden tarpeisiin. Yrittäjien ja lehden kuntavaalipaneeli vapun jälkeen VIIKON KYSYMYS Syttyykö sota Venäjän ja Ukrainan välillä. – Tuon kuntaan myös talousosaamista, yritysmaailmassa keskiössä ovat tulostavoitteet, sellaista näkökulmaa tuon omalta osaltani nyt kuntapuolelle. Tilaisuus alkaa kello 18 ja kestää pari tuntia. Koljonen haki alkuvuodesta Kontiolahden kunnanjohtajaksi. Koska biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen ja kaasumarkkinoiden kehittymättömyyteen, myös FarmGas-PS keskittyy maatilojen biokaasutuotannon talouden parantamiseen. Sitä ennen hän toimi Ylä-Savon Osuuspankin hallintopäällikkönä. Luonnonvarakeskuksen Kuopion toimipaikan ryhmäpäällikön Mikko Järvisen mukaan hajautettuun biokaasutuotantoon liittyy isoja kehitystarpeita niin itse mallin kuin teknologian osalta. Tarkoituksena on pilotoida hajautettua mallia ja ratkoa samanaikaisesti muun muassa lannan käsittelyyn liittyviä pulYksi tai useampia maatiloja on toiveissa saada mukaan biokaasutuotantoon Kiuruvedellä. Kiuruveden kaupungin palveluksessa Koljonen on ollut reilut kaksi vuotta. Ne voisivat toteutua jo vuosina 2022– 2025. Pankissa Koljonen on toiminut lähes 12 vuotta hallinnon sihteerinä ja johtoryhmän jäsenenä sekä toimitusjohtajan sijaisena. 08 764 990 Torstai 9.30–17.00 KAIKKI KAIKKI kehykset kehykset -70 -70 % %
TEKSTI & KUVAT RIIA RAJAKANGAS 9D, VIIA HUTTULA 9D JA ELLA LAITINEN 9A Miltä tuntuu päättää peruskoulu. En tiedä miksi. Annamari Meisalosta asia tuntuu jännittävältä ja surulliselta, koska tuttu ympäristö häviää ja joitain kavereita ei enää näe niin usein. – Olen itsekin miettinyt samaa asiaa. Ja miksi moni kokee aiheesTänäkin päivänä moni suomalainen lapsi ja nuori saa opetusta ja ohjausta pienryhmässä. Kyselimme Kiuruveden yläkoulun 9.-luokkalaisten muistoja menneestä ja odotuksia tulevasta. Mutta eihän se ole mikään syy, kertoo yläkoulun oppilas Roope Kärkkäinen. Milja Remes ja Annamari Meisalo hakevat ammattikouluun. erityisopettaja: Merja-Riitta Matinniemi. Kaikki oppilaat ovat erilaisia, ja tapoja opiskella on erilaisia, Matinniemi kertoo. Onneksi voi kuitenkin pitää yhteyttä puhelimitse, Anna Paananen ja Heidi Kokora kertovat. Pienryhmässä voi opiskella myös, jos ei pysty sopeutumaan isoon yleisopetusryhmään, kertoo vs. Hänen suunnitelmissaan oli käydä Kiuruveden lukio ja Ylä-Savon ammattiopiston, elintarvikealan perustutkinto. Roosa hakee Kuopion taidelukioon LUMIT:tiin ja Inka taas aikoo suorittaa kaksoistutkinnon. erityisopettajaa ja pienluokalla olevia oppilaita aiheesta. Uusi askel, eli koulutuksen toinen aste odottaa kesäloman päässä. Inka-Maria Lindlöf sanoo asian tuntuvan samaan aikaan suurelta asialta, mutta tällä hetkellä ei vielä oikein miltään. Ehkä juuri sen takia, että jos meillä opiskelevat oppilaat eivät esimerkiksi noudata järjestyssääntöjä, syntyy helposti negatiivinen leima, Matinniemi sanoo. Paras muisto peruskoulusta. Toivoisin enemmän sellaista kunnioitusta ja arvostusta sekä meidän opettajien työlle, että niille oppilaille, jotka pienryhmissä opiskelevat, Matinniemi sanoo.. Heidi Kokora aikoo hakea Kuortaneen urheilulukioon ja Anna Paananen Kiuruveden lukioon. Annamari hakee Iisalmen ammattikouluun rakennusalalle. Milja Remeksen mielestä on kiva päästä pois peruskoulusta. INKA-MARIA LINDLÖF ROOSA JUUMA Ysien haaveet tulevaan 2021 vuoden ysiluokkalaisten yhteishaut on tehty ja peruskoulu kohta taputeltu. Olen tehnyt tätä työtä 28 vuotta, ja asia on minun mielestäni ollut aina näin. – Pienryhmät eroavat sillä tavalla, että me pystymme antamaan enemmän yksilöllistä opetusta ja ohjausta sekä muutoinkin tukemaan oppilasta, joka ei voi isossa ryhmässä opiskella. Millä tavoin pienryhmät eroavat muista oppitunneista. ta puhumisen vaikeaksi. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä mitä se tarkoittaa, ja usein pienryhmistä on vääriä mielikuvia. 6 Keskiviikko 28. Mikä on mielestäsi syy siihen, että pienryhmistä ei yleisesti puhuta paljoa, ja jos puhutaan, se mielletään negatiivisena. Mitä asioita tehdään eri tavalla. Haastattelimme Kiuruveden yläkoulun vs. huhtikuuta 2021 Uutiset Nuoret Ylä koulun 9A-luokan oppilaat Anna Paananen ja Heidi Kokora (takana vas.) ja 9D-luokan Roosa Juuma ja Inka-Maria Lindlöf muistelevat peruskouluaikojaan ja suunnittelevat tulevia opiskelujaan lukiossa tai ammattikoulussa. – Se tuntuu myös hieman pelottavalta, mutta jonkinlaiselta saavutukselta, Roosa Juuma lisää. Pienryhmät mitä ja miksi. – Varmaan siksi, että monesti ajatellaan, että ei pärjätä, ja ollaan muita huonompia. – Mukavalta, mutta tulee varmasti ikävä kavereita. Mitä tarkoittaa, että opiskelee pienryhmässä. – Oppilaat puhuvat pienryhmistä “hullujenluokkina”, ja sitähän ne eivät ole. – Pienryhmässä opiskelevat sellaiset oppilaat, joilla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia, vaikeuksia koulunkäynnissä, koulumotivaation vaikeudet tai käytöshäiriöitä. Minne haet opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Miksi keskustelu siitä, että jotkut tarvitsevat erityistä tukea koulunkäyntiinsä on yleensä negatiivista. Mitä asioita haluaisit ihmisten tiedostavan pienryhmistä. Milja kertoo, että hakee Iisalmen ammattikouluun artesaani suunnittelijaksi. Meillä ei Kiuruveden yläkoulussa ole yhtään harjaantumisluokkaa. Tästä kaikesta herää kysymys, miksi. Oppitunnit eivät ole niin hektisiä, ja niillä paneudutaan kunkin oppilaan kykyihin opiskella eri tavoilla
Remes on samoilla linjoilla Meisalon kanssa. Lindlöf ajattelee, että on hyvä, kun joutuu itse olemaan vastuussa siitä, mitä tekee ja milloin tekee. Meisalo haluaa tulevaisuudessa olla talonrakentaja. Mahtavaa oli se, kun luokat vaihtuivat uudestaan kahdeksannelle luokalle ja sai uusia ystäviä. Onko jo joitain tulevaisuuden suunnitelmia. Meisalo ja Remes toivovat olevansa uudessa opiskelupaikassaan vastuullisempia ja itsenäisempiä kuin tällä hetkellä. Aiotko mennä ammattikoulun jälkeen suoraan töihin vai onko suunnitelmissa kouluttautua korkeammalle. Meisalolla on paljon hyviä muistoja, mutta hän kertoo, että parasta oli ihan vain perus “sekoilu”: on kuljettu paloportaita ja rikottu joitain sääntöjä. Paananen sanoo menevänsä lukion jälkeen yliopistoon, mahdollisesti Kuopioon lääkkikseen. Muille tulevaisuus on vielä avoin ilman suurempia suunnitelmia. Kokoran mielestä on kiva, että toisen asteen koulutuspaikka on maksuton, mutta hän veikkaa, että siinä voi tulla ongelmia. Minua henkilökohtaisesti harmittaa se, että muutamien ihmisten takia koko nuorison maine pilataan. VIERASKYNÄ VALTTERI RANTONEN Kirjoittaja on yläkoulun 9. Kokoran mielestä on kivaa, kun oman lukujärjestyksen pääsee välillä suunnittelemaan itse. luokkalainen. Juuma sanoo, että ylipäänsä yhdeksäs luokka ja kahdeksas luokka ovat olleet ihanaa aikaa. Jokainen nuori sekä aikuinen on uniikki, eikä kukaan ole täysin samanlainen kuin muut. Vs. Paananen kertoo, ettei lukion tai ammattikoulun pakollisuus vaikuttanut häneen, koska hän olisi silti hakenut lukioon. Paananen kertoo, ettei tämä ole hänelle mikään ongelma. Yhteenvetona tästä voidaan siis ajatella, että pienluokkiin ja niillä oleviin ihmisiin kohdistuu turhaa stigmaa tai negatiivisia mielipiteitä. Anna ja Heidi kertoivat jäävänsä kaipaamaan muutamia opettajia ja heidän opetustyyliään, sekä ystäviä, jotka muuttavat kauemmaksi. Tällä hetkellä hänen suunnitelmissaan olisi mennä ammattikoulun jälkeen suoraan töihin, mutta hänen omien sanojensa mukaisesti: ”Asia riippuu sen hetken elämäntilanteesta ja siitä kiinnostaako opiskelu niin paljon”. – En ole kokenut, kertoo yläkoulun oppilas Paavo Anttila. Itse esimerkiksi olen jo suunnitellut pitkälle, että haluan päästä yliopistoon ja sen jälkeen töihin. Lindlöf ei myöskään mieti vielä kirjoituksia, mutta sanoo niiden kuitenkin olevan välillä mielessä taustalla. Mitä odotuksia sinulla on toisen asteen koulutuspaikastasi. Lindlöf on varma siitä, että luvassa on paljon töitä, mutta toivoo silti nauttivan opinnoistaan. Tästähän sitten alkoi aivan karmea haloo, että eivätkö nykyajan vanhemmat osaa kasvattaa lapsiaan ja että mihin tämä maailma on menossa. Remes on Meisalon kanssa samaa mieltä. – En ole oikein kokenut niin, mutta tuo kysymys sai miettimään, että onko oikeasti niin, että kohdellaan eri tavalla. Onko vielä mitään ajatuksia yo-kirjoituksista. Paananen aikoo panostaa ylioppilaskirjoituksiin paljon, koska niiden perusteella voi päästä tulevaisuudessa yliopistoihin. Paananen odottaa viihtyvänsä lukiossa jopa paremmin kuin yläkoulussa. Ja niitä hirveitä kirjoja ei joka ikisen tarvitse ostaa, tytöt kertovat. Remeksen mielestä se on hyvä asia, koska ei tarvitse ostaa kalliita kirjoja. Remes ja Meisalo pelkäävät hieman mokaavansa jotain, mutta toivovat onnistuvansa. Lindlöf on samoilla linjoilla Juuman kanssa siitä, että pakollinen toinen aste, on todella hyvä asia. Saa itse päättää, mitä kursseja valitsee. Hänestä tuntuu, että lukioon tulee henkilöitä, joita oikeasti opiskelu kiinnostaa ja ryhmät ovat mukavia. – On myös hyvä, että se on maksutonta, sillä useampi pystyy suorittamaan sen. Juuma odottaa hyvää yhteishenkeä ja sitä, että koulussa kuuleman mukaan olisi hieman rennompi ilmapiiri. Myös nämä “nuorisovihaajat” voisivat ottaa huomioon sen, että nykyään nuorten alkoholin ja tupakan käyttäminen on vähentynyt, yksi ainoista asioista, joka on lisääntynyt, on nuuskan käyttö, mutta se johtuu vain siitä, että sen saatavuus on kasvanut. Jos teidän on ihan välttämätön pakko antaa kritiikkiä nuorista, niin silloin täytyy olla vedenpitävät todisteet asiasta. Tiedän, että on olemassa myös niitä, jotka eivät halua tulevaisuudeltaan mitään erityistä, mutta on myös ihmisiä, jotka ovat suunnitelleet omaa tulevaisuuttaan erittäin pitkälle ja haluavat menestyä elämässään. Mitä jäät kaipaamaan. PUSKARADIOSSA sitten aloitettiin miettiä, että mitenkä näitä nuoria olisi voinut rangaista. Kokorakin aikoo luultavasti mennä lukion jälkeen yliopistoon ja jossain vaiheessa olisi tarkoitus myös lähteä ulkomaille. Muun muassa omat vanhempani ovat kertoneet, että heidän oma sukupolvensa oli paljon kurittomampaa. – Tosi positiivista, että se on nyt maksuton, koska minulla on jo kaksi vanhempaa sisarusta käynyt lukion ja se on kallista, hän jatkaa. Jos ei ole kunnollisia todisteita asiasta ja silti hirveä tarve jotenkin kertoa se, niin kerro se vaikka jollekin ihmiselle, koska ihmisiä suoraan sanoen ärsyttää se sama valittaminen julkisesti puskaradiossa. NOIN kaksi vuotta sitten kesällä oli hirmuinen kaaos siitä, kuinka Kiuruveden nuoret olivat “tuhonneet” Kuukkelin laavun, toisin sanoen sieltä oli kaadettu suksiteline sekä olutpulloja oli maassa. Koetko että pienryhmässä olevia ihmisiä kohdellaan eri tavoin kuin niitä, jotka eivät ole pienryhmissä. Kokoran mielestä parasta oli päästä pois pieneltä kyläkoululta ja tutustua uusiin ihmisiin. MIELESTÄNI näitten ihmisten, jotka kritisoivat voisivat katsoa vaikka entisten sukupolvien toimintaa. Paananen odottaa myös, että kokeisiin ei tarvitse lukea koko ajan vaan opiskelun voi rytmittää koeviikkojen mukaan. erityisopettaja Merja-Riitta Matinniemi. Osaatko sanoa miksi. Remes ja Meisalo jäävät kaipaamaan yläkoulusta heidän kavereitaan. – Rahaa ei ainakaan mene niin paljoa ja silloin pystyy paremmin tienaamaan elantoa, koska ei ole niin paljon kuluja, pohtii Meisalo. Hän myös odottaa pärjäävänsä lukiossa. Minkälaisia kokemuksia sinulla on pienluokasta. Hän toivoo koeviikkojen valmistavan kirjoituksiin. Onko sinulla vielä jotain lisättävää, tai jotain mitä haluaisit ihmisten tietävän. Hän on tähänkin asti pystynyt hoitamaan asiat itsenäisesti ja suunnittelemaan milloin opiskelee. Paananen miettii pitäisikö lukion käyntiä venyttää vuodella, jotta kirjoituksiin pystyy lukemaan rauhassa ja kunnolla, eikä tarvitsisi kirjoittaa niin montaa ainetta kerralla. Mitä mieltä olet siitä, että opinnot siirtyvät nyt enemmän omalle vastuulle. Mitä mieltä olet toisen asteen koulutuspaikan maksuttomuudesta ja pakollisuudesta. huhtikuuta 2021 KUVAAJA Totuus nykynuorista JOS on seurannut esimerkiksi Kiuruveden puskaradiota Facebookissa, niin on saattanut huomata monia väitteitä siitä, kuinka nykynuoret tekevät sitä ja tätä. “Jos joku juttu pitää hoitaa huomiselle niin se sitten hoidetaan huomiselle.” Juuma kertoo olevansa Lindlöfin kanssa samaa mieltä. TOTUUS nykynuorista on kuitenkin se, että heistä suurin osa on järkeviä ihmisiä. Juuma ja Lindlöf kertoivat jäävänsä kaipaamaan eniten toisiaan ja toistensa näkemistä melkein joka päivä. – No pienryhmässä on helpompi opiskella, ja tehtäviä saa paremmin tehtyä, Paavo Anttila kertoo. 7 Keskiviikko 28. – On paljon porukkaa ja kaikkien on pakko mennä jonnekin kouluun, hän pohtii. Minulla ei omalla kohdalla tule mitään esimerkkejä mieleen, kertoo Roope Kärkkäinen. Ysien haaveet tulevaan Paanasen mielestä paras muisto peruskoulusta on kuutosluokalla Metsäkartanolla pidetty leirikoulu. Kerro meille uutisvinkki: toimitus@kiuruvesilehti.fi. Meisalo ei ole asiasta vielä ihan varma. Ja vaikka kaikki eivät näin ajattelekaan, on väärin, että jotkut niin tekevät. Juuma kertoo kirjoituksissa mietityttävän sen, miten hän niissä pärjää, mutta ei vielä mieti sitä erikoisemmin, koska niihin on aikaa vielä monta vuotta. Minun mielestäni tarpeeksi hyvä “rangaistus” olisi ollut paikkojen siivoaminen ja mahdollisten vahinkojen korvaaminen, ihmisten pitäisi myös tajuta se, että ei kaikki nuoret olleet siellä eikä kaikki sotkeneet paikkoja. – No ehkä sen, että pienryhmässä oleminen ei ole paha juttu, Roope Kärkkäinen sanoo. Juuma toivoo toisen asteen koulutuspaikan pakollisuuden myötä, että työttömyys vähenisi ja ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet työelämään. LOPUKSI haluaisin sanoa, että älkää tuomitko nuoria ennen kuin oikeasti tiedätte millaisia he ovat
Teimme kiusaamisesta kyselyn, johon vastasi 42 henkilöä pienellä varoitusajalla. Nainen kertoo, kuinka negatiiviset kokemukset vaikuttavat häneen vieläkin työelämässä. Monia ei vain kiusata oikeassa elämässä vaan myös netissä. Sanat, jotka eivät jätä rauhaan. – Työelämässä pahin kiusaamistapaus oli pari vuotta sitten kesätyöpaikassa ja kesti lähes koko työsuhteen ajan, sanoo anonyymisti vastannut 23-vuotias nainen. Todella moni suomalainen kokee kiusaamista, koulussa, töissä tai muuten vain elämässä. Kyselyssä 90 prosenttia vastatasi, että heitä on jossain elämän vaiheessa kiusattu joko henkisesti tai fyysisesti. Töissä kiusaaminen voi olla tarkoituksella pois jättämistä porukasta, selän takana puhumista tai muuta vastaavaa epäasiallista käytöstä. Kiusaamisesta ei helposti pääse eroon. Sanat, jotka kertovat, ettet kelpaa. Asiaan suhtauduttiin hyvin ymmärtäväisesVASTUU SANOISTA ti, mutta mitään konkreettista ei kuitenkaan tehty, jatkaa 23-vuotias nainen. huhtikuuta 2021 Uutiset Haavat paranevat, mutta ilkeät sanat voivat jättää ikuiset jäljet. Nainen kertoo, miten kiusaaminen ei ole vain fyysistä, vaan myös henkistä ja miten sellaista kiusaamista on vaikea todistaa esimerkiksi opettajille. Moni luulee, että kiusaamista tapahtuu vain koulussa, mutta totuus on se, että sitä tapahtuu myös työelämässä. 26 prosenttia vastasi, että on kokenut kiusaamista molemmissa. Useimmiten puhuminen ei kuitenkaan vaikuta kiusaamiseen millään tavalla ja kiusaaminen jatkuu puhuttelun jälkeenkin. Sanat, jotka kertovat, että olet vääränlainen. 8 Keskiviikko 28. Moni sanoi, että kiusaaminen on todella tärkeä aihe, josta pitäisi puhua enemmän. Vaikka siitä kertoisi muille, se ei tarkoita, että kiusaaminen loppuisi. ELINA KÄMÄRÄINEN Kansainvälistä sananvapauden päivää vietetään 3.5. – Töissä puhuin kiusaamisesta työnjohdon kanssa. – Eivät ne opettajat silloin mitenkään reagoineet, sanoo 34-vuotias anonyymisti vastannut mies. Ei vain koulussa Kiusaamiskyselyyn vastaajien iät jakautuivat välille 15–67 vuotta. Sananvapauteen kuuluu mielipiteiden ilmaisu, vastaanottaminen ja jakaminen ilman ennakollista puuttumista. Lopulta kiusaaminen loppui, kun poika jäi luokalle, näin kertoo 37-vuotias nainen, joka vastasi kyselyyn anonyymisti. Miten voi puuttua. – Työpaikkakiusaaminen on aiheuttanut pelon hakeutua töihin, se on yksi syy, miksi en enää uskalla hakea oman alan töitä. Mies kertoo, miten häntä oli kiusattu peruskoulun ajan ja kun hän puhui siitä opettajalle, kiusaamiseen ei puututtu mitenkään ja opettajat eivät välittäneet. Yksi luokkakaverini yritti, mutta epäonnistui siinä, vastaa 23-vuotias nainen. – Puhutteluja opettajalta, rehtorilta, vanhemmilta. 57 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he kertoivat kiusaamisesta opettajalle, esimiehelle, vanhemmille tai muulle aikuiselle, mutta 46 prosenttia sanoi, että vaikka he kertoivat kiusaamisesta, siihen ei kuitenkaan sen jälkeen puututtu. – Koulussa kiusaamiseen oli vaikea puuttua, koska henkistä kiusaamista on todella vaikea todistaa, joten en jaksanut edes yrittää. Sananvapauteen kuuluu kuitenkin myös kärjekkeiden ja jopa loukkaavien ilmaisujen esittäminen, yllättävän moni käyttää sananvapauttaan juuri näin. Moni kertoi, miten heitä ei ole kiusattu vain koulussa vaan myös töissä ja muussa normaalissa elämässä. Työelämässä kiusaaminen voi olla hieman “hienovaraisempaa” kuin esimerkiksi suoraan nimittely tai haukkuminen. Sanat, jotka sanovat sinun olevan arvoton. Monet vastasivat, että kiusaamiseen puututtiin puhumalla, mutta ei millään muulla tavalla. Jos kiusaamista ei voi todistaa, niin siihen ei voi Suomessa uutismediat korostavat sananvapauden päivänä rooliaan sananvapauden puolustajina ja toteuttajina sekä kansalaisten vaikutuskanavana ja mielipidefoorumina.
15,95 KEIJUANGERVO LITTLE PRINCESS 6 50 NORM. KUKA. 040 705 0428 Hankaniementie 110, 74700 Kiuruvesi Menu www.sininenhelmi.fi 35,90€/hlö, lapset alle 12v -30%. huhtikuuta 2021 puuttuakaan. KELTASIPULI 500 G 3 95 (7,90 €/KG) PUUTARHAMYYMÄLÄ ON AVATTU UUTUUS! Äitienpäivä Sinisessä Helmessä Juustoinen salaatti (L, G) Sienisalaatti (L, G) Paahtopaistisalaatti (L, G) Vihreäsalaatti ja talon salaatinkastike (L, G) Marinoitua punasipulia (L, G) Silliä (L, G) Graavilohta (L, G) Siivutettua naudan entrecotea ja puolukkaa (L, G) Leivät ja levitteet Kannu juomat Keitetyt persilja perunat (L, G) Possun rosvopaistia paistinkastikkeessa (L, G) Siikaa kevätsipulikastikkeessa (L, G) Säräjuureksia (L, G) Marjainen Pavlova (L, G) Mansikkakakku (L , G) Kahvi ja tee Kattaukset: klo 12.00-13.30 klo 14.00-15.30 klo 16.00-17.30 Varaukset info@sininenhelmi.fi tai p. Kansainvälinen sananvapauden päivä u Vietetään 3. 9 Keskiviikko 28. Vaikka sananvapaudella tarkoitetaan myös loukkaavien ja ilkeiden asioiden sanomista, se ei tarkoita, että sitä pitäisi käyttää niin. Nainen kommentoi, miten myös omat sukulaiset voivat olla kiusaajia, joko tietoisesti tai tietämättään. Jokainen sanankäyttäjä vastaa viestistään viime kädessä oikeudessa, mikäli lain sallimat rajat ylittyvät. Sananvapauteen kuuluu tärkeänä palana oma vastuu. – Huono itsetunto, välitin liikaa muiden mielipiteistä. Monet sukulaiset voivat arvostella toisiaan joko taloudellisen tilanteen suhteen, vaatteiden tai ulkonäön perusteella tai muuten vain ollakseen vain ilkeitä. hinta 8,35 snt/puh. – Kyllä kiusaaminen jätti traumoja. Monilla kestää vuosia päästä yli kiusaamisesta joko omalla sisulla tai hakemalla ulkoista apua. Ajan kanssa selvisin. Sananvapauteen kuuluu aina myös vastuu. + 12,09 snt/min alv. ELINA KÄMÄRÄINEN HANKKIJA KIURUVESI TEOLLISUUSTIE 3 • P. Silti arvet voivat jäädä kummittelemaan. 3,90/KPL 5 KPL ESIM. – Myös sukulaisten taholta on kiusaamista ollut aikuisena, hän jatkaa. päivänä toukokuuta. 10,95 ORVOKKIAMPPELI 5 90 MULTASORMI PUUTARHAMULTA 40 L 9 95 (0,050 €/L) NORM. TIMO 5 KG 9 50 (1,90 €/KG) SIEMENPERUNAT SAAPUNEET MYYMÄLÄÄN ISTUKASSIPULIT SAAPUNEET MYYMÄLÄÄN ESIM. – Koulukiusaamisesta jäi ikuiset traumat. Näin kertoo anonyymisti vastannut 62-vuotias mies. u Perustuslain turvaama sananvapaus takaa kansalaisille oikeuden ilmaista itseään ja vastaanottaa tietoa. Näin kommentoi 56-vuotias nainen. 24 %) TIMANTTITUIJA SMARAGD 80–100 CM 10 95 NORM. Viime vuosina vasta olen oppinut, että muiden mielipiteillä ei ole väliä, näin sanoo 32-vuotias nainen. (Puh. Lehdissä sisältövastuun kantaa lain mukaan päätoimittaja. Suomessa uutismediat korostavat sananvapauden päivänä rooliaan sananvapauden puolustajina ja toteuttajina sekä kansalaisten vaikutuskanavana ja mielipidefoorumina. 010 76 84060 AVOINNA MA-PE 9-17 LA 9-14 SU 11-15 • HUOM! MYYMÄLÄ SULJETTU LA 1.5. Joten käytä sananvapauttasi viisaasti. On tärkeää kunnioittaa toisia ja heidän valintojaan. Anteeksi olen antanut, mutta unohda en koskaan. Kiusaaminen voi myös jättää koko elämän kestävät arvet. Omanarvontunto kärsi. Osa vastaajista ilmoitti, että kiusaaminen ei jättänyt heihin minkäänlaisia jälkiä, mutta suurin osa kertoi, miten koulussa tapahtunut kiusaaminen vaikuttaa heihin vielä aikuisiälläkin. Hän kertoo, kuinka aikuisiällä hän on puhunut entisen kiusaajansa kanssa, mutta silloinkaan kiusaaja ei edes pyytänyt anteeksi käytöstään. Vaikka onkin vapaus sanoa ilkeitä asioita toiselle, se ei tarkoita, että voi tehdä niin ilman seurauksia
– Varapäre otti meihin yhteyttä jokin aika sitten ja aloimme pohtia, miten voisimme tehdä yhteistyötä. Onneksi kuitenkin apua on saatavilla helposti ja hyvin matalalla kynnyksellä ainakin täällä Kiuruvedellä. Lisäksi Varapäre käy jatkosAKU LAATIKAINEN sa antamassa aika ajoin vinkkejä opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen. Arki on painottunut yhä tiiviimmin opiskeluun ja sekin on ollut aiempaa yksinäisempää. – Suunnitteluun osallistuivat myös vahvasti lukion opiskelijakunnan hallitus ja tutorit. Sekin on omalla tavallaan terapeuttista, kun voi tehdä läksyjä yhdessä ja saada vertaistukea, Kirsi Huttunen muistuttaa.. huhtikuuta 2021 Talous & politiikka Mielestä on hyvä pitää huolta Lukiossa vietettiin valtakunnallista opiskelijoiden mielenterveyspäivää. – Lisähaasteita on tuonut se, että lukiossa on ripeä opiskelutahti ja paljon omaksuttavia asioita. – Niinpä nyt oli hyvä hetki järjestää tällainen tapahtumapäivä, vaikka koronan takia ohjelma vaatikin hieman erityisjärjestelyjä. Opinto-ohjaaja Kirsi Huttunen sanoo, että Kiuruvedelläkin on opiskelijoita siirtynyt kolmen ja puolen tai neljän vuoden lukioon, vaikka alunperin heidän tarkoituksenaan oli käydä lukio kolmessa vuodessa. FAKTA opintolainan hyvityksen osalta, kannanotossa sanotaan. Toisaalta poissaoloja on kertynyt normaalia enemmän, koska koronariskin takia on pitänyt jäädä aiempaa matalammalla kynnyksellä kotiin, mikäli on tuntenut itseään yhtään sairaaksi. Päivä tuli tarpeeseen Opiskelijoiden mielenterveys on ollut viime aikoina paljon esillä, sillä jo yli vuoden ajan on eletty hyvin poikkeuksellisia aikoja. Kiuruveden lukiolla oli viime torstaina monipuolista ohjelmaa opiskelijoille: kirjoittamista, piirtämistä, biljardin pelaamista, rentoutumisharjoituksia ja niin edelleen. Haasteita on ollut Mielenterveyspäivän järjestelyissä mukana olleet opiskelijat Jaana Komulainen ja Hilda Kilvensalmi pitivät päivää piristävänä arkisen aherruksen keskellä. – Ohjeistamme, että miten stressin voi tunnistaa ja miten sitä voi käsitellä. Poikkeusaikoina jaksaminen on ollut koetuksella myös Kiuruvedellä. Lisäksi neuvomme, että kuinka voi saada apua, kertoo Varapäreen toiminnanjohtaja Johanna Kainulainen. – Opiskelijakunnan hallitus on puolestaan pitänyt läksyparkkia. – Samoin oppimistuen tarve on lisääntynyt, joskin kyse voi olla siitäkin, että ongelmia on opittu tunnistamaan aiempaa paremmin. Mielenterveyden ammattilaiset haluavat kuitenkin myös muistutLeena Meriläinen ja Miisa Isoräsy viettivät lukion mielenterveyspäivää muun muassa piirtämisen merkeissä. AKU LAATIKAINEN taa, että vaikka opiskelijoiden jatkuva tsemppaaminen ja kannustaminen tarkoittaa hyvää, se voi kääntyä itseään vastaan. Jatkuva positiivisena pysymisen vaatimus voi pahimmillaan aiheuttaa vain lisää stressiä ja uupumusta. – Ylipäätään on tullut vietettyä vähemmän aikaa kavereiden kanssa, vaikka se olisi jaksamisen kannalta hyvin tärkeää. Sitä olivat järjestämässä yhteistyössä Kiuruveden lukio ja Varapäre. u Nuorten auttavat puhelimet. Lisäksi halusimme painottaa, että mahdollisista ongelmista on hyvä kertoa avoimesti, Kainulainen jatkaa. Lisäksi valtakunnallisen päivän sanomana oli, ettei poikkeusoloissa opiskelijoilta voida vaatia normaalia suoriutumista. Tarkoituksena oli tuoda esille, että kuinka mielenterveyteen kannattaa kiinnittää säännöllisesti huomiota. Päätimme sitten aloittaa tällä mielenterveyspäivällä, josta on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne. 10 Keskiviikko 28. Myös tukiopetukseen ja opinto-ohjaukseen on satsattu. Lukiossa on panostettu opetukseen siten, että ryhmiä on jaettu pienemmiksi, jolloin henkilökohtaisempaa opetusta on saanut enemmän. – Vaadittujen opintopisteiden määrää tulisi huojentaa opintotuen osalta, opintotukikuukausien määrää lisätä ja valmistumisen on saatava venyä vuodella ilman sanktioita Mistä saa apua. u Koulupsykologi, koulukuraattori ja koulupsyykkari. Kilvensalmen ja Komulaisen mukaan haasteita on tuonut sekin, että virkistystoiminta kuten esimerkiksi tapahtumat ovat olleet vähissä. u Erilaiset chat-palvelut internetissä. Niinpä yhdenkin päivän poissaolo voi olla jo hankalaa joillekin. u Nuorisopalvelut. u Varapäre ry. Ohjelma liittyi valtakunnalliseen opiskelijoiden mielenterveyspäivään, jota vietettiin Kiuruvedellä ensimmäistä kertaa. – Onhan tässä hyvin vaihtelevasti jaksettu, vaikka viime kevään jälkeen onkin voitu olla koko ajan lähiopetuksessa. Itsenäisesti opiskelemalla ei ole välttämättä helppoa ottaa kiinni lähiopetuksessa olevia, kertoo kieltenopettaja Jenni Partanen, joka toimii opiskelijakunnan hallituksen ohjaavana opettajana. Heidän toiveenaan oli, että päivä olisi luentojen kuuntelemisen sijaan toiminnallinen ja se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, kertoo opinto-ohjaaja Kirsi Huttunen
Erilaiset rajoitteet ihmisten liikkumisessa ja yritysten toiminnassa ovat olleet tärkeä muistutus varautumisesta. 6 Hoidon, hoivan ja huolenpidon palvelut on taattava jokaiselle kuntalaiselle läheltä ja nopeasti. Kohdellaan kaikkia yrityksiä tasapuolisesti. 8 Läheisyysperiaate. Tuemme lähikouluverkon säilyttämistä. Päätöksenteko on tuotava lähelle ihmistä ja perhettä. Luodaan hyvät edellytykset yrittäjyydelle ja uusien työpaikkojen synnylle. Riitävän pienet luokkakoot. Tuetaan urheiluseurojen ja vapaamuotoisten harrastusryhmien toimintaa. Tuetaan vanhempien oikeutta valita lapsilleen ja perheelleen sopivin hoitomuoto. Panostetaan riittävästi oppilashuoltoon, erityisopetukseen ja varhaisen tuen tarpeeseen. Haluamme, että työn ja perhe-elämän yhdistäminen on kunnassamme mahdollisimman joustavaa. Omaishoitajien työtä arvostettava enemmän. Kuntalaisia on kuultava ja heille on anettava mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Tuetaan nuorisovaltuuston toimintaa ja kuunnellaan heitä päätöksenteossa. Yrittäjät luovat työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia. Turvataan nuorisotyön, nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön riittävät resurssit. Kotona asumista edistettävä esim. 2 Lapsimyönteinen kotikunta. KOKOSI JAANA SELANDER 1 Yrittäjäystävällinen kotikunta. Teknologian hyödyntäminen avuksi. Haluamme edistää lapsivaikutuksenarviointia kaikessa lapsiin ja perheisiin liittyvässä päätöksenteossa. 7 Liikunnasta ja kulttuurista hyvinvointia. 10 Turvallisuusvarautuminen. Talous & politiikka Kristillisdemokraattien kuntavaaliteemana on pitää koko maa mukana.. 4 Ryhdikäs perusopetus turvaa hyvät jatkokoulutus mahdollisuudet. Haluamme kannustavalla perhepolitiikalla edistää syntyvyyttä ja myönteistä väestönkehitystä. sähkönsiirtohinnoittelu uudistettava, ympäristöja meluhaitat huomioitava. 11 Keskiviikko 28. Näihin muuttuviin tilanteisiin on varauduttava. asteen koulutukseen. Kannustamme kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistämiseen. 9 Ekologisesti kestävä kotikunta. Tuetaan vanhempien hoivaja kasvatusvastuuta. Panostetaan kunnan elinvoimaja vetovoimaohjelmiin. Arvokas vanhuus hoitokodeissa tai omassa kodissa turvataan riittävällä ja osaavalla henkilökunnalla. Ryhmäkoot pidettävä riitävän pieninä. huhtikuuta 2021 KD:n kuntavaaliohjelma Top 10 Tässä sarjassa esittelemme kunkin Kiuruvedellä ehdokaslistoja jättäneen puolueen paikallisen vaaliohjelman. 3 Laadukas varhaiskasvatus. Pidetään huolta erilaisten liikkujien ja harrastajien yhdenvertaisista osallistumismahdollisuuksista. Puututaan koulukiusaamiseen! 5 Jokainen nuori mukaan. Nyt on vuorossa Kristillisdemokraatit. Sarjassa on jo esitelty keskusta, kokoomus, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja Liike Nyt. Luonnonja ympäristönsuojelu sekä asumisviihtyisyys kulkevat käsi kädessä. Mahdollistetaan jokaisen nuoren pääsy 2
Punahilkka odottaa penkkareita Korona on jo sekoittanut Kiuruveden lukion abeja paljon, nyt penkkareita on jo siirretty kahdesti ja tilanne ei näytä lupaavalta jatkossakaan. Joissain kaupungeissa penkkarit on pidetty eri tavoin, mutta Kiuruveden lukiossa tilanne näyttää huonommalta. Monet ovat jo kuitenkin luopuneet ajatuksesta, koska monen elämässä puhaltaa jo uudet tuulet kesällä tai syksyllä milloin penkkarit olisivatkaan, jatkaa Heta Kärkkäinen.. – Jos taas penkkareita ei voida järjestää, niin tottakai se tuntuu siltä, että jotain jää kokematta. Myös abi Julianna Tossavaista penkkareiden ajankohdan siirtäminen harmittaa. Korona on jo muutenkin sekoittanut nykyisten abien viimeistä vuotta lukiossa. Perinnepäivää on jo siirretty kahdesti. Monilla abeilla oli jo asut valmiina ja perumisen takia asujen keksimiseen ja tekemiseen käytetty aika menee tietysti hukkaan. 12 Keskiviikko 28. Monet toivovat, että juhlat saataisiin vielä pidettyä, mutta tilanne ei näytä hyvältä. Monet ovat myös sitä mieltä, että juhlaa ei tarvitsisi pitää lukuvuoden jälkeenkään, sillä abit haluavat keskittyä omaan tulevaisuuteensa, eikä jäädä kiinni lukioon. Penkkareiden siirtäminen tietysti harmittaa Kiuruveden lukiolaisia, hyvällä syyllä. – Ei ole kiinnostusta osallistua lukiojuttuihin enää lukuvuoden jälkeen, vahvistaa abi Milla Tossavainen. TEKSTI ELINA KÄMÄRÄINEN KUVA HETA KÄRKKÄISEN KOTIALBUMI Penkkarit on peruttu ympäri Suomea koronaviruksen takia. Monille penkkareiden järjestäminen on jo liian myöhäistä. Osa lukiolaisista haluaisi koittaa järjestää penkkarit kesällä, mutta järjestelyt ovat hankalia. Penkkarit ovat iso osa lukiokokemusta ja tapahtuman poisjääminen turhauttaa. – On hyvä, että korona otetaan huomioon perinnepäivän pitämisessä, mutta jatkuvassa eteenpäin siirtämisessä ei ole mitään järkeä, jatkaa abi Emilia Nivalainen. Toiset haluavat, että penkkarit saataisiin pidettyä jollakin tapaa, mutta se näyttää epätodennäköiseltä. Porilaisessa lukiossa penkkarit järjestettiin normaalisti ja Tampereella juhlat striimattiin, karkkia kuitenkin heiteltiin pihalla. päivä kesäkuuta. huhtikuuta 2021 Kulttuuri Heta Kärkkäisellä on Punahilkan asu valmiina, jos penkkarit järjestettäisiinkin Kiuruveden abeille. Hänellä oli jo asukin valmiina perinnejuhlaa varten, mutta nyt se luultavasti jää käyttämättä. – Penkkarit ovat abien viimeinen perinnejuhla lukiossa ja varmasti monille mieleenpainuvin, niin harmittaahan se, että meidän ikäluokalta jäävät nämä muistot saamatta, sanoo abi Heta Kärkkäinen. – Jonkinlaiset penkkarit olisi mielestäni kiva järjestää. Monet ovat samaa mieltä. Koska juhlaa on jo siirretty kahdesti, monet ovat luovuttaneet, että perinnepäivä saataisiin pidettyä ennen lukuvuoden loppua, 5. Monissa kouluissa penkkareita on joko siirretty, peruttu tai jopa pidetty virtuaalisesti
Kilpailun tuomaristo koostui musiikin ammattilaisista: Katja Aminoff-Tyni, Timo Marjoniemi ja puheenjohtajana Maarit Amper. – Kilpailun karsintoja on järjestetty jokaisella koululla ja niihin on ollut mahdollista osallistua kaikkien halukkaiden. huhtikuuta 2021 Tenavaja teinitähtikilpailu järjestettiin 30. . vuoden teinija tenavatähtikilpailu tulee jäämään myös historian kirjoihin, sillä karsinnat käytiin jo viime vuonna. Tenavatähti kilpailun voitti Vilja Tikka ja jaetulle toiselle sijalle sijoittuivat Noora Väisänen, Elsa Lähderinne ja Inka Lämsä. – Tuomaristo antoi hyviä vinkkejä niin teinikuin tenavatähtikilpailun osallistujille, miten voi vielä kehittyä lisää laulajana ja esiintyjänä. Aikoinaan kilpailun idean keksi Valio Linnansaari, joka myös monia monia vuosia johti ja toteutti lasten sekä nuorten kanssa tätä kilpailua. Kilpailut ovat tuoneet lapsille ja nuorille jännitystä, iloa, hienoja onnistumisen kokemuksia, rohkaisua jatkaa harjoittelua ja laulamista sekä toivottavasti avannut myös musiikin mahdollisuuksia omassa elämässä, kertoo kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen. Edelleenkin koronasäädökset ovat tiukat ja kilpailua ei voitu järjestää yleisötilaisuutena. Varaa 3 ilmoitustilaa ja saat Kiitos-ilmoituksen veloituksetta. Tuomaristo totesi, että kilpailun taso oli sekä tenavatähtiettä teinitähtikilpailuun osallistujilla korkea, summaa Kemppainen. . Alkuvuosina kilpailun järjestäjänä oli Kiuruveden musiikinystävät ja vuodesta 1997 lähtien kilpailun on järjestänyt Kiuruveden kansalaisopisto. Myöhemmin keväällä tullaan julkaisemaan myös juhlavideo. 13 Keskiviikko 28. kerran. sekä 9.6.. Kemppainen sanoo, että tämän Kertusta teinitähti ja Viljasta tenavatähti Kerttu Utriainen valittiin vuoden 2021 teinitähdeksi ja Vilja Tikka vuoden 2021 tenavatähdeksi Kiurusalissa lauantaina. KUNTAVAALIEHDOKAS (Tarjous koskee kuntavaaliehdokkaiden omia ilmoituksia. Koronatilanteen vuoksi tapahtumia ei sitten saanutkaan järjestää ja niin tapahtuma siirrettiin syksyyn sekä vielä uudelleen tänne keväälle. Alisa Manninen Inka Lämsä Elsa Lähderinne Noora Väisänen Ilmari Utriainen Milana Penttinen Annika Svärd MARIANNA HYVÖNEN Hyödynnä vaalitarjouksemme. . 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi 3+1 . Vilja Tikka, tenavatähti 2021. Sieltä tuo kilpailun tallenne myös vielä löytyy. Kerttu Utriainen, teinitähti 2021. – Onneksi kuitenkin tekniikkaa voitiin hyödyntää ja niin juhlakilpailua pystyi seuraamaan livestreamattuna kansalaisopiston Facebook-sivuilta. Tenavaja teinitähtikilpailu on ollut todella suosittu, sillä kilpailun karsintoihin on osallistunut jopa 150 lasta vuosittain. Kiitos-ilmoituksen koko on rajattu.) Vaalilehdet: 19.5., 2.6. Teinitähtikilpailun voitti Kerttu Utriainen ja jaetulle toiselle sijalle sijoittuivat Alisa Manninen, Annika Svärd, Ilmari Utriainen ja Milana Penttinen. Kysy lisää: 044 339 6512 tai anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi
Samaa mieltä on Veturin hankeneuvoja Eveliina Markkanen. – Erinomaisia kirjoituksia ja videoita, välillä ihan sydän läikähti ja välillä nauratti, sanoo kilpailuraadissa mukana ollut Veturin varapuheenjohtaja Henri Huttunen. Mielestäni on kuitenkin hienoa, että vielä nykypäivänäkin voidaan asua syrjäkylillä ja vanhemmat voivat halutessaan tarjota koulunkäyntiä kyläkouluissa. Hyviä asioita löytyy läheltä jo nyt ja tulevaisuudessa nähdään mahdollisuuksia toteuttaa monenlaisia toiveita. ja 2. Osassa kirjoittaja kokee tätä jo nyt ja osassa toivottiin, että tulevaisuudessa kotipaikkakunnalla olisi yhteen hiileen puhaltavat asukkaat. Unelmieni Ylä-Savo 2030 -kilpailun tavoitteena oli koota ja nostaa esiin nuorten ideoita hyvästä paikasta asua ja elää. Nuoret näyttävät myös seuraavan aikaansa, sillä teksteissä nousi esiin ajankohtaisia puheenaiheita esimerkiksi kyläkouluista. Nuorten Unelmieni Ylä-Savo 2030 -kilpailuun osallistui kaikkiaan 51 nuorten kirjoitusta ja kolme videota. -Toki ajatuksissa oli juuri tässä hetkessä mieluisia asioita, kuten vaikkapa mopon kiihdytyskaistat, joita kaipailtiin monessakin tekstissä, Markkanen kertoo. Kiuruvesi lukeutuu näihin paikkoihin, joita Suomesta löytyy melko paljon. – Hyvänä nuoret näkevät tällä hetkellä mm. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER ”Pienten kaupunkien ja kuntien kohtalo aiheuttaa varmasti paljon huolia ja mietteitä. Miten Kiuruvedestä eläväinen ja viihtyisä. Viime aikoina puhetta on herättänyt kyläkoulujen kohtalo. Opettajien myötävaikutuksella kirjoitelmat oli toteutettu ylioppilaskirjoitusten harjoituksena, jossa oli käytetty myös teemaan soveltuvaa tausta-aineistoa, Markkanen kertoo. Markkasen mukaan kilpailutöissä näkyy, miten nuoret olivat pohtineet aihetta monipuolisesti. -Nuoret toivovat yhteisöllistä asuinympäristöä. Kyläkoulut ovat erityinen rikkaus, mutta toisaalta niissä on huonotkin puolensa. – Raati oli erityisen vaikuttunut Kiuruveden lukion aktiivisuudesta. Keiteleeltä kilpailuun osallistui kuusi kilpailutyötä, Iisalmesta kaksi ja Pielavedeltä yksi. Tulevaisuuden toiveissa siintävät mm. -Monessa kirjoituksessa toivottiin lisää asukkaita ja työpaikkoja, sekä toisen asteen koulutusta tai korkeakoulua omalle paikkakunnalle. Myös yhteisöllisyys oli monen kirjoituksen teemoissa mukana. parhaat saavat 100 ja 50 euron palkinnot. Tällä hetkellä hyvä esimerkki sellaisesta on Hingunniemen hevosopisto, joka aiheuttaa vuosittain jonkin verran muuttoliikettä tännepäin. Kilpailun 1. Kiuruvedellä kilpailu järjestettiin nimellä Unelmieni Kiuruvesi 2030. – Lisää erilaisia kauppoja ja kahviloita sekä harrastusmahdollisuuksia, kuten skeittija trampoliinipuisto, listaa Markkanen nuorten toiveita. Tärkeää olisi siis satsata päiväkoteihin sekä leikkialueisiin. Kiuruvesi tarvitsee vetonauloja. Kilpailuun saapui Kiuruvedeltä kaikkiaan 19 työtä. Lasten kasvamiseen kuuluu luonnollisesti myös koulunkäynti. Jotta vielä vuonna 2030 tämä olisi mahdollista, tarvitaan ihmisille syitä olla muuttamatta keskustaan. Tulevaisuuden Kiuruvedellä voisi opiskella esimerkiksi kestävää kehitystä, teknologiaa ja taloutta. Lisäksi 50 euron lisäpalkinnolla palkitaan aktiivisimmista kunnista osallistuneita nuoria. Kilpailuun oli mahdollista osallistua yksin tai ryhmänä. Sonkajärveltä ja Vieremältä kummastakin 13 työtä. Nuorena ihmisenä on minulla itsellänikin huolta oman kotimaani pienistä paikkakunnista, vaikka muutto suurempaan kaupunkiin onkin edessä. Veturin toiminta-alueen peruskoulun 9.-luokkalaisia ja lukion 2.-luokkalaisia pyydettiin kertomaan, mitä hyvää kotipaikkakunnalla on nyt ja millaista unelmien elämä olisi siellä kymmenen vuoden kuluttua. Unelmieni Kiuruvedellä sijaitsisi muitakin toisen asteen oppilaitoksia, jotka houkuttelisivat tänne opiskelijoita. Kaikki kirjoittajat ovat lukiolaisia.. huhtikuuta 2021 Kulttuuri Kiuruvesi – elinvoimainen vai elinkelvoton. Raati oli erityisen vaikuttunut Kiuruveden lukuin aktiivisuudesta. Tulevaisuudessa nuoret toivovat paikkakunnaltaan ja alueeltaan yhteisöllisyyttä, monipuolisempia palveluja ja koulutusmahdollisuuksia. Kiuruvetisistä nuorista ykköspalkinnon sai Anniina Loppukaarre, toiselle sijalle ylsi Mirella Kärkkäinen ja lisäpalkinnon sai Aada Hyvönen. Nuorten havainnot liittyivät myös lähiympäristöön, toivottiin rakennusten siistimistä ja lisää puistoja istutuksineen. Mielestäni tärkeässä roolissa on juurikin nuorten olot. Miten Kiuruvedestä saataisiin eläväinen ja viihtyisä paikka asua. monipuolisemmat palvelut ja paremmat koulutusmahdollisuudet omalla paikkakunnalla. Aktiivisimmin kilpailuun osallistuttiin Kiuruvedeltä, josta kirjoituksia saapui kaikkiaan 19. Kiuruveden pitäisi vuonna 2030 olla sellainen, että perhettä suunnittelevat ihmiset kokevat paikan hyväksi kasvualustaksi lapselle. – Raatia ilahduttaa suuresti, miten hyvin perusteltuja ja konkreettisia ideoita nuoret ovat kirjoittaneet ja kuvanneet. liikuntamahdollisuudet, lähiluonnon, rauhallisen ympäristön ja toimivat peruspalvelut. Meille tarvitaan mukavaa tekemistä arjen keskelle ja paikkoja, joissa voimme viettää aikaa. Opettajien myötävaikutuksella kirjoitelmat oli toteutettu ylioppilaskirjoitusten harjoituksena. “ Kiuruvetiset nuoret osallistuivat aktiivisesti kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturin Unielmieni Kiuruvesi 2030 -kirjoituskilpailuun. 14 Keskiviikko 28
Koska teknologia tulee yhä enemmän ja enemmän osaksi elämäämme, on vuonna 2030 Kiuruvedelläkin tarpeellista olla hyvät ja vaivattomat verkkoyhteydet kaikkialla. Kerään monia eri juttuja, mutta eniten minulle on DVD-elokuvia. MIELESTÄNI tämä on yllättävän kiva harrastus, jos sitä harrastukseksi voi kutsua. Mirella Kärkkäinen “ Tosi moni nuori katsoo Kiuruvettä läpi pessimististen lasien, ja jos he haluavat muuttaa suurempiin kaupunkeihin, antaa mennä. Jokin suomalaisen musiikin tapahtuma, kuten Iskelmäviikko, pidettäisiin joka kesä ja sen lisäksi voisi olla myös jotain muita tyylilajeja edustava festivaali. Suuret, väkeä täynnä olevat kaupungit antavat ahdistavan tunnelman, siksi en itse ainakaan näe itseäni muuttamassa pois Kiuruvedeltä – haluan nähdä omin silmin, kuinka Kiuruvesi jatkaa olemista! Aada Hyvönen “ Harrastuksena kerääminen ITSELLÄNI ei ole kovin paljon harrastuksia. Unelmieni Kiuruvesi olisi muullakin tapaa ympäristöystävällinen ja kestävä. ANNIINA LOPPUKAARRE Kiuruvesi vuonna 2030 on puhtaan ja elinvoimaisuuden aikakausi. Vuonna 2030 täällä olisi hyvät mahdollisuudet kierrättää ja kirpputoreja olisi paljon nykyistä enemmän. Pitäisi olla viisi eri palvelua, joilla kaikilla on päälle kymmenen euron kuukausimaksu, että näkisi kaikki elokuvat ja sarjat, mitä haluaa. KERÄÄMINEN alkoi sillä, kun halusin katsoa tietyn studion tekemiä elokuvia, mutta luin netistä, että studio ei ole ikinä antanut elokuvien lupia millekään striimauspalvelulle eli niitä ei voisi nähdä mitenkään muuten kuin DVD:ltä. Itse en katso hirveästi elokuvia itsenään, vaan uudestaan elokuvia, jotka olen jo nähnyt ja tiedän, että pidän niistä. Kaupunkimme on ekologinen: aurinkopaneeleja löytyy rakennusten katoilta, ruoka on lähellä tuotettua ja puhdasta. Kirjoitus on lyhennetty. Tulevaisuuden Kiuruvedellä voisi opiskella esimerkiksi kestävää kehitystä, teknologiaa ja taloutta. Vaatelainaamobisnes kukoistaisi ja roskien, pullojen ja tölkkien kierrättäminen olisi mullistunut aivan uudelle tasolle. Asuminen syrjässä ei tuntuisi niin monien mielestä enää ikävältä, kun muualle matkaaminen sujuisi vaivattomasti päästöttömillä julkisilla kulkuvälineillä. huhtikuuta 2021 Kiuruvesi – elinvoimainen vai elinkelvoton. VÄHÄN aikaa sitten, kun striimauspalvelujen suosio oli nousussa, kävi sellainen ajatus mielessä, että miksi kukaan enää ostaisi DVD:itä, koska palveluissa olivat kaikki elokuvat, mitä halusi katsoa. Sitten aloin etsimään näitä elokuvia kaupoista ja verkosta. Jotta vielä vuonna 2030 tämä olisi mahdollista, tarvitaan ihmisille syitä olla muuttamatta keskustaan. Itse olen kokonaan kerännyt Hobitti -elokuvat ja kaikki paitsi yhden Star Wars -elokuvan. Mutta yksi lempiharrastuksistani on asioiden kerääminen. Mutta nyt vuosia sen jälkeen, kun palveluiden määrä on kasvanut todella paljon. NYT minulla on vielä monia elokuvia, mitä haluisin kokoelmaani, mutta en ole vielä niitä löytänyt. Kokoelmani on vielä suhteellisen pieni, mutta olen kerännyt jo monia elokuvia, joita olen halunnut pitkään katsoa, mutta en ole löytänyt muista palveluista. Yhden palvelun maksaminen ei enää riitä. Osa tämän keräilyn hauskuutta on se, että mitä DVD-laarista löytyy tällä kertaa. On myös hauskaa kokeilla kerätä elokuvatrilogioita tai sarjoja. Joten ne ovat (silloin kun niitä sattuu kaupasta löytämään) todella halpoja. Unelmieni Kiuruvedellä sijaitsisi muitakin toisen asteen oppilaitoksia, jotka houkuttelisivat tänne opiskelijoita. Joka kerta kun menen johonkin suurempaan kauppaan, täytyy minun käydä katsomassa DVD-valikoima, toivoen, että löytäisin uutta materiaalia kokoelmaani. Itse kuitenkin pidän ideasta, että Kiuruvesi pysyisi pienehkönä. Tällä hetkellä hyvä esimerkki sellaisesta on Hingunniemen hevosopisto, joka aiheuttaa vuosittain jonkin verran muuttoliikettä tännepäin. Kiuruvesi tarvitsee vetonauloja. Mutta ajatuksena oli se, että jos niitä tiettyjä elokuvia ei ole missään palvelussa, niin miksi en vain osta niitä itselleni. Löysin niistä suurimman osan todella helposti ja vielä kaikki alle viidellä eurolla. Nyt parin vuoden jälkeen minulle on kertynyt yhteensä 31 elokuvaa. Piirtäminen, pelaaminen ja jos television katsominen lasketaan, niin se myös. 15 Keskiviikko 28. Olen varma, että tulevaisuudessa jatkan tätä kokoelmaa. Kaupungissa olisi kaiken kaikkiaan tunnelmallisempi joulu”. Suurimman osan elokuvistani sain alle kymmenellä eurolla. Kaikkien osien löytäminen voi olla haaste, varsinkin sarjojen kanssa. Unelmieni Kiuruvedellä järjestettäisiin nykyistä enemmän tapahtumia. Joten päätin ostaa ne itse, jotta pystyisin katsomaan ne milloin haluan, vaikka ne eivät olisikaan esimerkiksi Netflixissä. Haluisin vielä löytää kaikki kolme Taru Sormusten Herrasta -elokuvaa, jotta saisin laitettua ne yhteen Hobitti-elokuvien kanssa. Teknologian avulla Kiuruvedellä olisi myös ammattitason terveydenhuoltoa ja vanhustenhoitopalveluita saatavilla vaivattomasti. Tämä mahdollistaa uusien yrittäjien muuttamisen Kiuruvedelle, sillä mahdollisuudet etänä työskentelyyn paranevat samalla koko ajan. Ja niin teinkin. Mielestäni on kuitenkin hienoa, että vielä nykypäivänäkin voidaan asua syrjäkylillä ja vanhemmat voivat halutessaan tarjota koulunkäyntiä kyläkouluissa. Kyläkoulut ovat erityinen rikkaus, mutta toisaalta niissä on huonotkin puolensa. KOLUMNI ELINA KÄMÄRÄINEN Kirjoittaja on harjoittelija Kiuruvesi-lehdessä, median opiskelija koulutuskeskus JEDU:ssa.. DVD-rivi näyttää hyvältä omassa hyllyssä ja sattuu myös säästämään rahaa striimauspalvelujen suhteen. Viime aikoina puhetta on herättänyt kyläkoulujen kohtalo. Lapsiperheet eivät koe turvattomuutta päästäessään lapsiaan ulos leikkimään yksin. SIKSI minä päätin aloittaa elokuvien keräilyn. Lisäksi teknologisoitumisen tuoman muutoksen myötä unelmieni Kiuruvedellä olisi myös helpot ja halvat kulkuyhteydet niin kaupungin syrjäseuduille, kun muualle Suomeenkin. Seniori-ikäiset saavat yksilöllistä kohtelua terveydenhuoltopalveluista. käynti. Tiedän, että voisin kyllä vain tilata DVD:itä netistä, mutta mielestäni se on liian helppoa. Joulun aikaan Kiuruvesi olisi koristeltu kauniisti. Useimmiten kerään vain elokuvia, mistä pidän todella paljon ja yleensä ne ovat suhteellisen vanhoja. Aloitin niiden keräämisen pari vuotta sitten, kun striimauspalveluissa ei enää ollut juuri niitä elokuvia, mitä halusin katsoa
Kansalaisopiston kevätnäyttely on 30.4.–3.5. Kulttuuritalon aulassa ja näyttelytilassa. Tikkanen on käynyt talven aikana puutyössä, keramiikkaja tallukkakursseilla sekä käsityömodulissa harvakseltaan joitain kaavoja piirtämässä. Toinen iso uusi asia oli HARKKA-toiminnan aloittaminen Yläkoululla ja kaikilla alakouluilla tammikuussa. Uutta toiminnassa oli lasten kulttuurikerhon toiminta Satumetsän eskareille ja Nivan koulun alakoululaisille, tarjolla oli kaksi kerhoa. u Sairastaa neurologista sairautta, jonka takia liikkuu pyörätuolilla. Nyt kun olen kuntoutunut, on käsitöiden tekeminen omaehtoista kuntoutusta. pisto on merkityksellinen monelle, jotka haluavat harrastaa ja pääsevät näin toisten ihmisten seuraan. – Kun sairastuin, käsitöissä oli taukoa, en yksinkertaisesti jaksanut, enkä pystynyt tekemään. Puueläimet ovat niin kestäviä, että niitä voi vaikka heitellä, eivätkä ne mene rikki. JAANA SELANDER. Innostuin oranssiin väriin, vaikka se on hyvin vaativa tehdä. – Onneksi on vammaispalvelulaki, voin käyttää avustajaa ja taksia. Molemmat ovat innostavia ohjaajia. Talven aikana erilaisia kursseja oli 230 ja opiskelijoita 1170. 230 kurssia 1170 opiskelijaa Satu Tikkanen on hyvä esimerkki siitä, että liikuntarajoite ei estä harrastamista. Myös kiviaitaa rakennettiin. Minulla on kotona monenlaisia työkaluja. On norsu, pupu, sarvikuono, kissa... Lisäksi opintopiireissä saa tehdä käsillä ja säännöllisesti toistuvat kokoontumiset tuovat sisältöä elämään. – Puutyöpiiri on suosittu, siellä on paljon miehiä. Toiminta oli mahdollista Opetusja kulttuuriministeriön rahoituksella. – Siellä on paljon ikäihmisiä, jotka tekevät kaikkea lastenlapsille ja omille lapsilleen. Muutkin piirit ovat pyörineet, kurssilla minimiosanottajamäärä on seitsemän. u Asuu Rapakkojoella Poskimäessä. Mallin pohjalta hän on piirtänyt hahmon pahville ja siitä työ on edennyt puun työstämiseen ensin isommalla ja sitten pienemmällä työkalulla. Näitä Tikkasen tekemiä puuleluja on näytteillä kansalaisopiston kevätnäyttelyssä Kulttuuritalossa loppuviikosta. PUHTI -hanke on myös ollut uutta toimintaa tämän lukuvuoden aikana. JAANA SELANDER Satu Tikkanen u Kansalaisopiston opiskelija. Olen merkinnyt ylös mitä savea niissä on käytetty ja mitä lasitetta. Ja viikonloppuisin silloin tällöin. Aina kaikki eivät pääse paikalle. Jos avustajaa ei olisi, en voisi käydä harrastamassa. Valtionavustusta on haettu Itä-Suomen AVI:n kautta. – Päiviin ja viikkoihin tulee rytmiä. Maksuttomia HARKKA -kerhoja koulupäivän yhteydessä on toiminut 37. Taksilla ja avustajan kanssa hän pääsee kaksi, jopa kolme kertaa viikossa käymään puutyöja keramiikkakursseilla taajamassa. Kannustava esimerkki Satu Tikkanen liikkuu pyörätuolilla, sillä hän sairastaa neurologista tautia, joka vie voimat jaloista ja vaikuttaa tasapainoon. 16 Keskiviikko 28. Tässä saan käyttää käsiä ja päänuppia. Tikkanen käy kansalaisopistossa, sillä siellä tapaa samanikäisiä ja samanhenkisiä ihmisiä. – Kolmiulotteisuus pitää tässä hommassa hanskata ja se onkin haastavaa. Tikkanen on etsinyt mallin puueläimille Pinterestissä, joka on sosiaalinen linkkien ja kuvien jakopalvelu. Esimerkiksi tuossa on isoja keramiikkakuppeja, joita käytän kahvikuppeina ja lautasia, jotka pysyvät jalkojeni päällä, kun kuljen pyörätuolilla. Tikkanen on harrastanut aina käsitöitä. – Osa tulee tarpeeseen. Hän otti puukon käteensä ennen kuin se oli edes sallittua ja siitä on ikuinen merkki polvessa. Tikkanen kuvailee itseään toisaalta myös ”hamsteriksi”, joka tekee kaikenlaista käsillään pelkästä tekemisen ilosta. Käy puuja keramiikkapiireissä, käsityömodulissa ja viikonloppukursseilla. Uusia kursseja olivat muun muassa tallukas-, posliini-, koru-, ötökkähotelli-, nukketeatteri-, Stand Up komiikka ja iisilatinokurssit. KUKA. Elämäni ei rajoitu vain kotiin varsinkin näin korona-aikaan, kun kaikki liikkuminen on minimissään, Tikkanen sanoo. Tikkanen sanoo, että kansalaiso”Elämä ei rajoitu vain kotiin” Satu Tikkasella on edessään koko joukko puisia eläimiä. Töitä voi vielä kotonakin työstää, ainakin näitä puueläimiä. Opetusta annettiin 44 eri toimipaikassa. Tämä toiminta on asiakkaille maksutonta, kertoo rehtori Maija-Leena Kemppainen. Puutyökurssia vetää Aarni Manninen ja keramiikkaa Tuovi Kouvalainen. Kurssini ovat maanantaisin ja tiistaisin sekä toisinaan torstaina. huhtikuuta 2021 Kulttuuri Puueläimiä Rapakkojoella asuva Satu Tikkanen on tehnyt talven aikana kansalaisopiston puutyökurssilla. HARKKA-toiminta liittyy hallituksen linjaamaan Suomen malliin, että jokaisella lapsella ja nuorella (1-9 lk) olisi mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen. Esillä on kudontatöitä, vaatteita, koruja, nypläystöitä, mosaiikkia, punontaa, puutöitä, posliinia, tiffanya, kuvataidekoulun tuotoksia. Harrastaminen on mahdollista avustajan avustuksella. Tikkanen ottautui lelujen tekemiseen, kun reilu kuukausi sitten hänestä tuli mummu. Tarvittaessa lelut saa vaikka päällekkäin. Mutta huonekaluja on tehtävä opintopiirissä. Tyttärenpoika Leo asuu Englannissa ja tulee toivon mukaan käymään kesällä Rapakkojoella mummun luona, mikäli koronatilanne sen sallii. Jalkojen asento on vaikea, kun eläimen pitää pysyä pystyssä. – Englannissa rokottaminen etenee hyvin, minäkin sain juuri rokotteen.. – Olen hyvä esimerkki muille, että kaikenlaista voi tehdä ja harrastaa, vaikka sairastaa ja on sidottu pyörätuoliin, kannustaa Tikkanen. – Kansalaisopisto antaa elämänsisältöä, kun tekemiseen on kaipuuta. Tähän liittyivät myös kyläkouluille tarjotut kulttuurilauantait. – Järjestämme joustavasti koulutusta ja työharjoittelujaksoja, joiden tavoitteena on tukea työllistymistä
Ei silti kannata pahastua, jos muualla yleiskielisessä käytössä puhutaankin kiuruveteläisistä. Vai mitä mieltä ovat kiurukkaat. 51–60-vuotiaissa taas 37 prosenttia kannatti kiuruveteläistä ja 17 prosenttia kiuruvetistä. Tutkimuksen tekijä Tuula Ruotsalainen (vas.), tohtori, nimitutkija Sirkka Paikkala. Paikkala on lähtöisin Kiuruvedeltä, Rytkyltä. Jokaisen kunnan nimestä voi muodostaa asukasta tarkoittavan lainentai läinen-loppuisen sanan. Sanassa kiuruveteläinen on siis alussa Kiuruvesi-nimen taivutusvartalo Kiuruvete-, johon läinen-johdin on liitetty. Molemmat muodot käyvät Nimitutkija, tohtori Sirkka Paikkala vastaa kysymykseen, olemmeko kiuruvetisiä vai kiuruveteläisiä, että olemme molempia. Alle 30-vuotiaissa oli suurin piirtein yhtä paljon kannatusta molempiin kiuruvetiseen ja kiuruveteläiseen. JAANA SELANDER Ei kiuruveteläisiä, vaan kiuruvetisiä Hyväntuulisuus kuuluu maaseudun peruspääomiin, ainakin Kiuruvedellä. Lyhyempi muoto -vetinen on tavattu paikallisesti ainakin seuraavista nykyisistä tai entisistä kunnista: haapavetinen, heinävetinen, kiuruvetinen, konnevetinen, muuruvetinen, petäjävetinen, pielavetinen, pihlajavetinen, riistavetinen, ruovetinen. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2019. Epäselvyyttä sisällöstä tuskin syntyy. Sen mukaan, mistä kaukaa puhuja on ja mitä kukin pitää parempana. Vetelä-sanan kanssa sillä ei ole yhtään mitään tekemistä, vaikka sitä silloin tällöin esitetään perusteeksi kiuruveteläisyyden karsastamiselle, Paikkala sanoo. Olkaamme siis kiuruvetisiä. Kun kysyttiin mikä muu nimi kiuruvetiselle käy, joku vastasi, että ei kumpikaan, ”koska olen tänne muualta tullut. Ollaan tuottajain iltamissa 1986. Vuonna 1925 kiersi puolestaan useassa sanomalehdessä seuraava juttu: ”– Tuore juttu Savon vesiltä. – Kiuruveteläisistä kerrotaan sanomalehdissä vuodesta 1880. KIURUVESI-LEHTI Kiuruvetinen mainitaan Savon Sanomien uutisessa 21.4.1909.. – Molemmat muodot ovat kielellisesti täysin korrekteja. – Vastauksia saatiin runsaasti, kaikkiaan 315 kappaletta, kiittelee Tuula Ruotsalainen. Sirkka Paikkala aloitti työnsä Kotimaisten kielten keskuksessa vuonna 1996. Sattui syntymään keskustelu muutaman kiuruvetisen kanssa...” Paikkalan mukaan lyhyemmissä, -inen-loppuisissa muodoissa, on sitä aitoa paikallisväriä. Kiuruvetistä kannatti 289 vastaajaa ja kiuruveteläistä 8 vastaajaa. Paikkala kertoo, että samalla tavalla asukkaannimityksiä on muodostettu muistakin vesi-loppuisista kuntien nimistä. Toinen taas totesi, että olemme kiuruvetisiä, ympäryskunnista löytyy veteläisiä. – Erityisen hyvin paikalliset muodot sopivat paikallislehtiin ja -tapahtumiin, mitä kautta sitä voi tehdä muillekin tunnetuksi. Eräs kuopiolainen herrasmies oli hiljattain kulkenut laivalla Runnilla ja Kiuruvedellä, missä vesistö on hyvin kapeata. Alle 21-vuotiaista kaikki kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että kiuruvetinen on kiuruvetinen. 17 Keskiviikko 28. Muoto kiuruvetinen mainitaan ensimmäisen kerran Savon Sanomien pikku-uutisessa vuonna 1909. Paikkala on Helsingin ja Turun yliopiston suomen kielen ja nimistöntutkimuksen dosentti. Mutta ei kiuruvetisessä mitään väärääkään ole. huhtikuuta 2021 Kiuruvetinen vai kiuruveteläinen, tulee ilmi Tuula Ruotsalaisen Savonia-ammattikorkeakouluun tekemästä opinnäytetyöstä, jossa kartoitettiin Kiuruveden kaupungin retki-, liikuntaja hyvinvointipalveluja. On pielaveteläinen, haapaveteläinen, kiuruveteläinen, oriveteläinen, ruoveteläinen. Myös 61–70-vuotiaiden ikäryhmässä 25 prosenttia käyttäisi kiuruvetisestä kiuruveteläistä ja 14 prosenttia kiuruvetistä. Kiuruvetiset ovat sitä mieltä, että olemme kiuruvetisiä, eikä kiuruveteläisiä. Onhan kiuruvetinen kuin tunnussana, joka paljastaa, millaista tuntumaa sen käyttäjällä on kotikenttään. Kiuruvetisyys edellyttää juuria Kiuruvedelle”. Hän on toiminut johtavana nimistönhuoltajana ja nimistön erityisasiantuntijana. Eläkeläisten enemmistön mielestä kiuruvetinen on kiuruveteläinen, sen sijaan palkkatyössä olevista 58 prosenttia liputti kiuruvetisen puolesta. Yleisohjeen mukaan tällainen asu on aina oikein ja varma valinta, jos ei tunne paikallista muotoa tai tiedä, kuinka laajalti sitä käytetään. Kolmannen mielestä taas kiuruvetisiä voisi kutsua ”sisäänpäinlämpiäviksi”
Miksi IPO tuli Kiuruvedelle. vanhanaikainen, tehoton ja myös raaka-ainetehokkuudeltaan huono. Kehittämisyhtiön Korhonen kertoi, että pelko Kiusan konkurssista on ilmeinen. Istuttiin konkurssikypsän firman kokouksessa. Veistosahalinja oli vuokrattu Kone-Veisto Rautio Oy:ltä. Kiuruveden uunituoreen historiakirjan sahaosiosta voi lukea tuon osakekaupan olleen nurkanvaltaus. Ainoa tulonlähde oli IPO:n vuokrasahaus. Sopimus ei kuitenkaan Kiusan taloudellista ahdinkoa parantanut eikä huonontanut, sillä ongelmat olivat olleet pitempiaikaisia. Katsotaanpa, mille tämä turha kamppailu näytti eturintaman toisella puolella olleen, vielä elossaolevan näkövinkkelistä. Myös maininta IPO:n edustajan pääsystä Kiusan hallitukseen oli myös vailla todellisuuspohjaa. ”Sotapäiväkirjat” kertovat aika tarkasti tapahtumista. Olisi vihdoinkin kannattanut suhtautua edes siihen, että Kiusan oma tuotannollinen toiminta oli hiipunut. Kassavirta olisi parantunut huomattavasti, olisi ostettu aikaa neuvotella Keran kanssa luotoille uudet takaisinmaksuajat ja Kiusan ”kassalle” sopivat lyhennykset. Tuohon otvailuun tulikin vastaus 4. Oma sahaus loppui huhti-toukokuussa 1993 tukkiraaka-aineen loputtua. Esko Rautioon, joka ilmoitti, että ”Honkasella on avaimet”. Yrityksessä senhetkinen henkilökunta olisi hoitanut asiat loistavasti. Tämä sama liikeidea kopioitiin aikanaan myös Kiuruvedelle. Kiusan tilanne IPO:n kanssa tehty sopimus oli passeli myös Kiusalle, koska laitoksen kapasiteetistä oli käytössä vain osa. Ts. Sahan historiaa on valotettu tuoreessa Juha Pohjosen kirjoittamassa Kiuruveden historiassa Kiuruvesi Kaupunki keskellä Suomea. Ja Kiusan tapauksessa kaupungin olisi pitänyt tätä myös vaatia ja myös Kiusan johdon ymmärtää. Tosin yhtiöllä oli myös betonituoteja valmisbetonituotantoa ja iso liiketalo kaupungin keskustassa, mutta näiden tulosyksiköiden tuloksentekokyky ei ollut riittävä. Kerroin hänelle ajatuksen alihankintaketjusta yhdessä IPO:n ja Kiuruveden sahan (Kiusa) kesken. Kiusan oma tuotanto 12 000 kuutiota ja vuokrasahaus IPO:lle noin 6 000 kuutiota. Minä löin päätäni viikonloppuisin Kotajoen haapoihin, muistuttaen itseäni siitä, miksi olimme vuokrasahaamassa Sahatiellä. Luulen, että tämänkaltainen tiedonvaihto oli puuttunut Kiusan ja Kiuruveden kaupungin kesken. 18 Keskiviikko 28. Kirjoitin päiväkirjaan: ”Onkohan Kiusan hallituksen jäsenet tietoisia, että ovat henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista.” Vuoden 1993 alkupuolella Kiusan oman sahauksen määrä oli jo merkittävästi vähäisempää kuin IPO:n vuokrasahaus. Sallin toki sen, koska hän käveli käsillään. PENTTI INNANEN Pentti Innanen sanoo, että hänen käyntinsä Kiuruvedellä on kyseenalaistettu myös kirkonpenkissä. Me kumpikin saimme Kiuruveden Saha Oy:n asioita käsitellessämme saman leiman otsaamme: Persona non grata. Yhtiön edustaja Heikki Rautio tuli Kiusan hallitukseen 4. Alokas Olavi Juutilainen, sittemmin Kiuruvesi-lehden päätoimittaja, joka kyseenalaisti ja etsi totuutta asioihin, kuten uutistoimittajan kuuluukin. joulukuuta 1992. IPO oli valmis nostamaan vuokrasahausmäärää merkittävästi, mutta Kiusan hallitus ei tätä hyväksynyt, vaikka yhtiöltä puuttui riittävä rahoitus uuden tuotantolinjan hyödyntämiseksi omassa tuotannossaan. Uutinen lehdessä Kesällä 1992 lehdessä oli juttu Kiuruveden saha Oy:n (Kiusa) investoinnista uuteen veistosahalinjaan. Hanke vaatii rahaa kaksi miljoonaa markkaa. Puhakka oli yhteydessä kaupunginjoht. päivänä 1993 Kiusan ylimääräisessä yhtiökokouksessa hallitus esitteli oman tervehdyttämisohjelmansa. Tulin kokelaana komppanian yhden joukkueen johtajaksi tuuraamaan varsinaista viranhaltijaa. Myyyjinä ja aloitteen tekijöinä olivat Kiuruveden Sanomalehti Oy, Kiuruveden Kirjapaino Oy, Heikki Blomberg, joka vastasi Kiusan raakapuun ostoista, sekä Kiuruveden Kehittämisosakeyhtiö. Tuo 11 prosentin osakkuus Kiusassa mahdollisti meillekin yrityksen taloudellisten tietojen saamisen. pyritty palauttamaan rahoittajan luottamus, mikä tuossa tilanteessa oli nolla. 300 000 käyttöpääomasta (?), 700 000 osakkaiden osakaslainaa, 500 000 kaupungin rahaa ja 500 000 kaupungin takausta. Ei suhtautunut! Eivät suhtautuneet Kiusankaan hallituksen jäsenet, kun yhtiön oma pääoma oli syöty oikein kunnolla. Iisalmen Sahat Oy:n (IPO) omistajataho teki 1980-luvulla kaksi virhearviota. Tai jos tiedonvaihtoa oli ja esimerkiksi rahoitusta tarvittiin käyttöpääoman nimellä, tieto oli väärää. Kokemuksen tuomalla tietämyksellä voi todeta, että yrityksen, jolla on suoria luottoja omin vakuuksin tai on saanut takauksia luottojensa vakuudeksi, on luottamuksen rakentamiseksi ja säilyttämiseksi jopa velvollinen raportoimaan säännönmukaisesti tuotannollisesta ja varsinkin taloudelllisesta tilanteesta vähintään puolivuosittain. Saarnausvuorossa oli rovasti Porkola. Jopa Kiusan taloudellista ahdinkoa vihjailtiin IPO:n syyksi. Kiusa lähtee kerjuulle Maaliskuun 4. Kehoitin pyytämään välitilinpäätöstietoja. Oli vuosi 1967 ja paikkana Savon Prikaatin pioneerikomppania. Toiminta-aste kolme päivää tuotantoa viikossa. Luotto kaupungin apuun oli vankka. Saarnassa oli voimakas lataus. huhtikuuta 2021 Kulttuuri Turhaa kamppailua konkurssisahasta (osa 1) Iisalmen Sahojen toimitusjohtaja Pentti Innanen esittää oman käsityksensä IPO:n ja Kiuruveden kaupungin suhteesta. Vesa Honkanen, kirjapainon ja lehtiyhtiön toimitusjohtaja, oli Kiuruveden Kehittämisosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja. maaliskuuta 1993 valvomaan rästiin jääneitä saataviaan. – Kesällä 1968 tulin kiuruvetisen morsiameni kanssa Kiuruvedelle kuulutuksia kuulostelemaan. Nämä riskihankkeet aiheuttivat IPO:lle erittäin merkittävät taloudelliset menetykset ja KSS:n aikaansaama ongelma heijastui vielä 90-luvulle. Yhtiön osakkeen arvo oli pakkasella, ei satoja, vaan muutaman tuhannen markan verran. Esimerkiksi Keran lainoja ei ollut lyhennetty kertaakaan yhtiön elinaikana. Varoittamatta hän kohotti ääntään, katsoi tiukasti kirkkokansaa, ja julisti: ”Miksi te tänne olette tulleet ?”. Piti löytää lisää tuloksellista toimintaa, jos 70-vuotiaan yhtiön oli vielä tarkoitus harjoittaa menestyksellisesti ja tehokkaasti mekaanista puunjalostusta. Oletin yhdeksi hankkeen rahoittajaksi Kehitysaluerahasto Oy:n ja otin yhteyttä yritystutkija Puhakkaan. Tästä suunnitelmasta olikin sitten turha puhua, koska yhtiökokous suhtautui esitykseen ja koko IPO:n vuokrasahaukseen hyvin negatiivisesti. Tämä vaihtoehto ei olisi vaatinut Kiusalta pennin pyöryläistä. Tiistaina lokakuun 13.päivänä 1992 lehdet kirjoittivat Kiuruveden uuden sahalinjan moninkertaistavan tuotantomahdollisuudet . Samoin kerrottiin, että IPO on tullut yhtiön osakkaaksi 11 prosentin osuudella. Sermet Oy:n uutta viistoarinatekniikkaa oleva 6 MW:n lämpökeskus valmistui vuonna 1992. Sahayhtiö Sotkamo Oy:n osto ja yhtiön aktiivinen toiminta Keski-Suomen Selluloosa Oy:n ja sen raaka-ainehankkijan Sivutuote Oy:n osakkaana ja omistajan toiminta myös yhtiöiden hallituksessa. Ensimmäinen tervehdyttämistoimi vuonna 1991 oli sopimus kaukolämmön myynnistä Iisalmen kaupungille. Saman vuokrasahaustuotannon nostamisen esitin aikaisemmin 2. Tuo täysin perusteeton johtopäätös antaa koko tälle historiaosalle virheellisen lähtökohdan. Asia eteni. Joko suoraa luottoa tai kaupungin takauksia tarvittiin yksiselitteisesti tappiollisen toiminnan rahoittamiseen, mikä oli kestänyt jo pitemmän aikaa. Lehdessä todettiin myös, että IPO ja Kiusa olivat sopineet tuotannollisesta yhteistyöstä, ts. helmikuuta Esko Rautiolle. Yhtiön tase oli heikko ja itse sahalaitos oli vielä heikompi – ts. Ajan oloon selvisi myös Kiuruveden kaupungin avokätinen suora rahoituksen ja lainatakausten antaminen sahayhtiölle. Sotkamo Oy jouduttiin ajamaan konkurssiin ja KSS Oy koki myös saman kohtalon. Ensimmäisenä aamuna komppanian käytävällä tuli vastaan alokas, joka ei tervehtinyt. Esitin kokoukselle toisena vaihtoehtona vuokrasahauksen kasvattamista jopa 20–30 tuhanteen kuutioon. Mutta tarkkaa tietoa ei ole tilanteesta. osa IPO:n myyntiin tulevasta sahatavaratuotannosta sahataan sen omasta raaka-aineesta Kiuruvedellä pitkäaikaisen sopimuksen turvin
klo 10.00-13.00 Kesälista Olemme siirtyneet kesä aikaan! A la Cartessa nyt tarjolla kesän makuja! Menun näät osoitteessa www.hotellipeltohovi.fi Asematie 9, 74700 Kiuruvesi www.hotellipeltohovi.fi PELTOHOVISSA Herkkuperjantai. Osta aurinkolasit äidille ja itselle, saat kaupan päälle kuohuviinilasit Tule palveltavaksi Vieremälle tai tilaa lahjat kätevästi verkkokaupasta Pohjosen historiikkia myyty yli sata Tohtori Juha Pohjosen kirjoittamaa tuoretta, Kiuruveden historiaa Kiuruvesi Kaupunki keskellä Suomea on myyty ensimmäisellä julkaisuviikolla noin 120 kappaletta. Kirjassa on runsaasti valokuvia Kiuruvesi-lehden arkistosta ja Kiuruveden kaupungin arkistosta. Kirjan voi ostaa myös Kipan netti kaupasta. Tarinaa on kuntapolitiikasta, yrityksistä, jotka ovat olleet kytkyssä kuntaan ja kaupunkiin, kulttuurija uskonollisesta elämästä, iskelmätapahtumasta ja urheilusta. 017 7604 600 30.4. Historiikkia on myynnissä kirjastossa, kaupungintalossa ja paikallisessa kirjakauppa Kipassa. Historiikki valottaa Kiuruveden elämänmenoa 1980-luvulta aina näihin päiviin saakka kattavasti. klo 10.30-15.00 Äitienpäivä 9.5. 017 7604 600 Vappubrunssi 1.5. huhtikuuta 2021 PUISET AURINKOLASIT Äidille Eebenpuu 94€ WYNN Tervaleppä 119€ MASTER PUOTI P.S. Kulttuurisihteeri Heidi Huhtilaisen mukaan myynti on lähtenyt käyntiin ihan mukavasti. 11,50€/ hlö, lapset 1€/ ikävuosi Talon pitsaa (L) Kebablastuja ja nakkeja (L, G) Kanan Grispy Fingers (L) Hamburilaisia (L, *G) Kouruperunoita (L, G) Vadelmamunkkeja ja jäätelöä (L) Tomaatti-Mozzarellasalaatti (L, G) Vihreä Salaatti (L, G) Granaattiomenaaurajuustosalaatti (L, G, Pä) Palvikinkku Pastasalaatti (L) Graavattua Siikaa ja marinoitua fenkolia (L, G) Ilmakuivattua kinkkua ja melonia (L, G) Savumuikkua ja pikkelöityä sipulia (L, G) Leivät ja levitteet Kannujuomat Savustettua lohta ja sitrussmetanacremeä (L, G) Pitkään haudutettua naudan välikyljystä paistinkastikkeessa (L, G) Kermaperunat (L, G) Vihreitä kasviksia (L, G) Kahvi ja tee Valkosuklaa-limemousse (L, G) Kermakakkua (L, G) Britakakkua (L, G) Lapsille oma herkku buffet 31,9€/hlö, alle 12v lapset puoleen hintaan *Kattaukset: klo 11.00-12.30 klo 13.0014.30 klo 15.00-16.30 Pöytävaraukset: hotelli@hotellipeltohovi.fi p. klo 11.00-16.30* Halloumi-pastasalaatti (VL) Meloni-Briesalaatti (G) Graavattua siikaa (L, G) Kylmäsavustettua kirjolohta (L, G) Toast skågen nappisia (L) Naudan entrecote ja tzatziki (L, G) Juustot (VL, G) Leikkeleet (L, G) Leivät (L, *G) Marjat ja jogurtit (L, G) Hedelmät (L, G) Falafelit ja rotatouille (L, G) Pekoni (L, G) Minibratwursti (L, G) Nakit ja lihapullat lapsille (L) Munakokkeli (L, G) Cocktail-piirakat ja munavoi (L) Croisantit (L) Puurot (L, *G) Marjapavlova (L, G) Red-velvet kakkua (L) Shaherkakkua (L, G) Valkosuklaa-limemoussekakku (G) Vadelmatuorejuustokakku (G) Vohveleita (L) Minimunkkeja (L) 25,90€/hlö lapset alle 12v -50% Pöytävaraukset: hotelli@hotellipeltohovi.fi p. 19 Keskiviikko 28
Rikkonainen pelikausi Jääkiekkokausi 2020–2021 alkoi viime syksynä kohtalaisen toiveikkaana. Vaikka Humaloja näkee jäähallin pitkästä aikaa, ei mies silti heitä piruetteja. Vastustajajoukkueita oli useita koronan kiihtymisja leviämisalueilta. Samoin U17:n kausi oli katkonainen ja lopulta se ”huipentui” kiuruvetisten osalta sarjan keskeyttämiseen maaliskuussa. Kesällä koronatilanne oli ollut sen verran hyvä. Huhtikuussa olisi ollut vielä kolme peliä, mutta ne jäivät tällä kertaa pelaamatta. Myös se oli vaarana, että vierasjoukkue levittäisi koronaa täällä käydessään. Naisten ja U15:n kohdalla koronan leviämisen riski oli samaa luokkaa kuin U17-sarjassa. Ei edes harjoituspelejä. Heidän pelinsä olivat Pohjois-Savon ja Kainuun alueella, joissa koronatilanne oli parempi. – Koronatilanne paheni, minkä takia otteluita ruvettiin siirtämään tai perumaan vähän väliä. huhtikuuta 2021 Urheilu Korona ja kaupungin säästötoimet vaikeuttivat jääkiekkoilua päättyneen talven aikana. Eivätkä kaikki joukkueet päässeet vetämään kautta suunnitellusti loppuun. Humalojaa kismittää myös se, että kaupunki päätyi säästösyistä jääNyt jos koskaan – tällaisena korona-aikana – olisi ulkojäihin pitänyt panostaa kunnolla. – Mistäs ne valot pantiinkaan päälle. KOHMEA KAUSI Katkonainen kausi aiheutti lopulta sen, että yksittäisiä pelaajia ja jopa kokonaisia joukkueita vetäytyi sarjoista sivuun talven mittaan. Asko Humaloja “ Katsomossa ei ollut talvella tungosta. Kiuruveden Kiekko-81:n puheenjohtaja Asko Humaloja on käynyt päättyneenä talvena seuran kotipyhätössä selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Esimerkiksi KK-81:n Leijonaliiga ei päässyt talven aikana yhteenkään turnaukseen, vaan he pelasivat ainoastaan yksittäispelejä lähialueella. Melkein olen jo unohtanut, Humaloja veistelee sarkastisesti. U17:n lohkossa oli paljon joukkueita koronan kiihtymisja leviämisalueilta, kuten Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pelaamatta jäi seitsemän ottelua. Lisäksi U15-ikäluokalla oli yhteisjoukkue Iisalmen Peli-Karhujen kanssa. – Toisaalta luopuminen oli ihan järkeväkin ratkaisu. AKU LAATIKAINEN. Kyllä siinä mietittiin, että entäs jos tämä meidän joukkue tuo koronatuliaisia joltain vieraspelireissulta Kiuruvedelle. – Heidän osaltaan homma meni täysin harjoitteluksi, ja harjoituksetkin lopetettiin hieman etuajassa tässä kevättalvella. Myös U15 oli keskeytyshetkellä lohkonsa kärjessä. Mutta juuri kun oltiin pääsemässä asian ytimeen eli peleihin, alkoivat murheet. Kaikkein pahiten kävi naisten edustusjoukkueelle, joka ei päässyt pelaamaan ainuttakaan ottelua. – Kaikkinensa seuraväki ja Kiuruveden jääkiekkoyhteisö ovat mielestäni passivoituneet, kun juuri mitään ei ole voitu järjestää. Ainoastaan U12 ja U11 pääsivät vetämään suhteellisen normaalin kauden. Joukkueet ovat olleet pitkälti omissa oloissaan sen kerran kun ovat yhteen kokoontuneet. Heikko ulkojäätilanne Korona ei ole vaikuttanut pelkästään KK-81:n pelaajiin. 20 Keskiviikko 28. Ja sitten jos sai joskus pelata, ei luonnollisestikaan voitu ottaa yhtään yleisöä halliin eikä ylläpitää esimerkiksi kioskia tai kahviota, Humaloja harmittelee. AKU LAATIKAINEN Kiuruveden jäähalliin saapuu harvinainen vieras valokuvattavaksi. U15:kin lopetti kautensa maaliskuussa. KK-81:n puheenjohtaja Asko Humaloja toivookin hartaasti, että ensi kausi olisi jo normaalimpi. – Kyllä tämän haluaa unohtaa mahdollisimman nopeasti, Humaloja huokaa kaukalossa, jonka jäät on jo sulatettu. – Kyllä siinä meilläkin hieman pelaajakatoa kävi, johtuen tästä erikoisesta tilanteesta. – Olihan se harmillista, sillä U17 oli keskeytyshetkellä lohkonsa kärjessä, Humaloja muistaa. Takana ovat sen verran hankalat kuukaudet. Paikka pysyy hiljaisena, mikä on hyvin symbolista juuri tälle ajalle. – Olisinkohan ehkä kymmenen kertaa käynyt täällä koko kaudella. Olen nähnyt yhden pelin, parit harjoitukset ja sitten ollut teroittamassa jonkin verran luistimia yleisöluistelijoille sekä KK-81:n pelaajille, hän laskeskelee. Kausi ei ollut komea, vaan kohmea. – Harjoitukset alkoivat pyöriä ihan mukavasti ja vaikkei miesten edustusjoukkuetta saatu kasaan, niin saimme kuitenkin kuusi muuta joukkuetta jalkeille: naisten edustuksen sekä junioreista U17:n, U12:n, U11:n ja Leijonaliiga-joukkueen