Koulun 120-vuotisjuhlia vietettiin Kulttuuritalossa tiistaina. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,50 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,23 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 10–11 » Kyläkoulut herättivät muistoja 12 » Espoosta ”tettiin” Kiuruvedelle. VUOSIKERTA, NRO 22. JAANA SELANDER 8 » Kiuruvesi kokosi uudet asukkaat yhteen 012138-2622 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 27.5.2026 73. 6-7 » Luupuveden koulu voi oikein riemukkaasti vielä 120-vuotiaana Luupuveden koululla on elämänmakuista menoa
Kiuruvesi on petrannut sijoitustaan valtakunnan tasolla yrittäjäbarometrissa. Mutta ilman peltoa ei synny kehittämistä, eikä ilman kehittämistä synny tulevaisuutta. MONELLA nuorella olisi intoa investoida, kehittää tuotantoa ja tehdä pitkäjänteisiä suunnitelmia. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Tietoisuus paikkakunnan yrityksistä on lisääntynyt, kun mukana vierailuilla on ollut myös paikallislehti”. JAANA SELANDER Avoin pellonvuokrausja myyntikulttuuri olisi koko maatalouden etu. Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren kuvasi Kiuruveden nousun ykköspaikalle ansaituksi. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. TILANNE on nurinkurinen. On myös alueellisen elinvoiman kannalta olennaista, miten peltoalaa hyödynnetään. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Elinkeinojaoston vierailuilla yrityksiin on ollut aistittavissa aito vuoropuhelu. Vaikka tällä kertaa Kiuruveden viidennettä sijaa on kritisoitu siitä, että vastaajia on ollut vähän ja että kyselyyn voi vastata kuka tahansa ja jopa sabotoida tuloksia vastaamalla tarkoitushakuisesti negatiivisella otteella, on Kiuruvedellä tehty hartiavoimin töitä yrittäjämyönteisyyden parantamiseksi. Kun Kiuruvesi-lehti on saanut olla mukana elinkeinojaoston vierailuilla yrityksiin, on vierailuilla ollut aistittavissa kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden aito kiinnostus yrittäjiä kohtaan. Samaan aikaan monen nuoren viljelijän suurin kehityksen este on sellaisenaan seisova pelto, jota ei haluta vuokrata eikä myydä aktiiviseen viljelyyn. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Erityisesti aktiivisissa maatalouspitäjissä pellosta on kuitenkin jatkuva kysyntä, ja juuri siellä viljelemättömät pellot herättävät keskustelua. 2 Keskiviikko 27. ja vuonna 2020 sijalla 140. Viides sija on hieno saavutus. Arvioijina toimivat yrittäjät itse. Kyselyyn saattoivat vastata eri kokoisten yritysten yrittäjät ja yritysten edustajat verkkolinkin kautta. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 114 euroa, digipalvelu 78 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 149 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. Tämä kuva on kuvituskuva. Koska Kiuruvesi oli viides, se tarkoittaa käytännössä sitä, että paikalliset yrittäjät arvioivat kunnan toiminnan erittäin yrittäjäystävälliseksi verrattuna muihin samankokoisiin kuntiin. Käytännössä pelloista ei kuitenkaan haluta luopua, vaan nuorille tarjotaan ennemmin sopimusviljelyä tai lyhyitä vuokrasopimuksia. Ilman yrityksiä ja heidän työntekijöitään Kiuruveden kunnan verotulot sakkaisivat ja palveluja ei kyettäisi pitämään yllä. ”Kiuruvesi ja sen yrittäjät päättivät ryhtyä tositoimiin yrittäjyyden toimintaympäristön parantamiseksi. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Vuonna 2024 Kiuruvesi oli sijalla 11. Vuonna 2022 Kiuruvesi valittiin Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kiuruvetiset ovat vierailleet aktiivisesti yrityksissä, on käytetty runsaasti aikaa ja on jalkauduttu yrityksiin. Se ei luo pohjaa pitkäjänteiselle kehittämiselle. Monelle nuorelle viljelijälle mahdollisuus pitkäjänteiseen pellon hallintaan voi ratkaista sen, uskaltaako tilaa kehittää ja tulevaisuuteen investoida. Samalla olisi kuitenkin hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisen mahdollisuuden voisi tarjota nuorille omistamillaan pelloilla. Viime vuosien, ja nykyhetken, energiakriisit ja polttoaineen hinnan nousu ovat muistuttaneet karulla tavalla, ettei euroja kannata polttaa maantiellä traktorin kopissa. Yrittäjäbarometri on siis erittäin tärkeä mittari Kiuruveden elinvoiman kannalta. PELTOJEN epäaktiivisessa käytössä on toki alueellisia eroja, eikä ongelma kosketa kaikkia alueita samalla tavalla. toukokuuta 2026 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kiuruvesi panostaa yrittäjäystävällisyyteen K iuruvesi sijoittui Yrittäjien kuntabarometrissa viidenneksi tänä vuonna. Alueittain viljelyyn soveltuvaa peltoa olisi tarjolla, ainakin kartalla katsottuna. SIKSI avoimempi pellonvuokrausja myyntikulttuuri olisi koko maatalousalan etu. “ Tulevaisuus rakennetaan viljeltäville pelloille SUOMESSA puhutaan paljon ruoantuotannon tulevaisuudesta, huoltovarmuudesta ja nuorten jaksamisesta maataloudessa. He arvioivat toimintaansa yrittäjyyden ja myös uuden kunnan ja sen tehtävien näkökulmasta paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa Savon Yrittäjien ja Pohjois-Savon liiton tekemän arviointilomakkeen pohjalta. Näin kirjoitti Kiuruvesi-lehti tuolloin. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Onko pelto aikoinaan raivattu sitä varten, että se voisi tänä päivänä kasvaa pajua vai raivattiinko se aikoinaan maataloustuotantoon. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Avoimuus lisäisi selkeyttä ja mielenrauhaa! SUOMALAISEN viljelijän keski-ikä on jo 55 vuotta. Kaikki 19 Pohjois-Savon kuntaa olivat kisassa mukana. Kannattavaa maataloustoimintaa ei tue se, että traktorilla ajetaan kymmeniä kilometrejä lohkolta toiselle. Kyselyssä yrittäjät arvioivat muun muassa kunnan yrittäjämyönteisyyttä, kunnan ja yritysten yhteistyötä, yrityspalveluja ja hankintapolitiikkaa, kaavoitusta ja lupa-asioita sekä elinkeinopolitiikkaa ja päätöksenteon yritysvaikutuksia. Pohjois-Savon Maaseutunuorten puheenjohtaja SUSANNA PENNANEN, Kiuruvesi, varapuheenjohtaja SAMPO PAANANEN, Keitele sekä sihteeri KRISTA AUTIO, Vieremä Puh. Meidän pitäisi madaltaa kynnystä ja tarjota peltoa aktiiviseen viljelyyn. Työ yrittäjäystävällisyyden saralla jatkuu Kiuruvedellä aktiivisena. Nuoria tarvitaan jatkajiksi, investoijiksi ja ruoantuottajiksi. Esimerkiksi alueen Maaseututoimistot voisivat toimia nykyistä paremmin viestin välittäjinä silloin, kun peltoa olisi tarjolla tai sille olisi kysyntää. Yrittäjät pitävät pyörät pyörimässä. Kehittäminen vaatii kuitenkin peltoa, mielellään läheltä tilakeskusta. ON selvää, että maanomistaja päättää itse omien maidensa käytöstä — niin kuuluukin olla. Vuoropuhelu on ollut rikasta ja aitoa. Kirjoituksia ei palauteta. LOPULTA kysymys on yksinkertainen: Voisiko sinun peltosi auttaa paikallisia nuoria viljelijöitä kehittämään suomalaista, alueellista maataloutta
Tulosten mukaan kansalaisopistoon sijoitettu 1 euro tuottaa yhteiskunnalle takaisin 3,4–5,6 euroa vähentyneinä sote-kustannuksina sekä parantuneena työja toimintakykynä. Siksi ikään kuin sen vuoksi ei tarvitsisi ollenkaan vaivautua. Harri Laukkanen Vaikka nykyään ajatellaan, ettei niistä ole hyötyä, niin kyllä se kuitenkin kertoo siitä, onko ihmisellä halu saada aloittamaansa loppuun. Kädentaidot, kielet ja musiikki ylläpitävät kognitiivista toimintakykyä ja aivoterveyttä, mikä siirtää raskaiden hoitopalveluiden tarvetta eteenpäin. Kun maaseudun asukas oppii digikurssilla sähköisen asioinnin tai pitää itsensä liikkeellä seniorijumpassa, hän pysyy itsenäisenä omassa kodissaan pidempään. Näitä taitoja nähdään ja kuullaan sitten mm. Yli 90 prosenttia opiskelijoista kertoo saaneensa kursseilta uutta itseluottamusta, ja merkittävä osa löytää sitä kautta ystäväverkostoja. Tutkimusten mukaan taiteen ja kulttuurin parissa vietetyt hetket lisäävät sosiaalista pääomaa eli ihmisten välistä luottamusta ja me-henkeä. Oli se lukio tai ammattikoulu, niin kaikki ovat yhtä arvokkaita. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että opistoista leikkaaminen on taloudellinen virhepäätös. Joensuun seudulla tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin opiston vakioasiakkaiden ja muun väestön sosiaalija terveyspalveluiden käyttöä. Moni huomaa jo lyhyenkin pyörälenkin jälkeen, että olo tuntuu kevyemmältä ja mieli kirkkaammalta. Tutkimustieto paljastaa kuitenkin laajemman totuuden: kyseessä on yksi maaseudun tehokkaimmista terveydenhuollon, talouden ja yhteisöllisyyden tukipilareista. Matikaine Hartsa Lukio antaa loistavat eväät oppia oppimaan. Kylätalon iltavaloissa kokoontuva kansalaisopiston ryhmä saattaa äkkiseltään näyttää pelkältä mukavalta harrastamiselta. Näin rakentuu, se yhteisöllisyyden tukipilari. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. VIERASKYNÄ MAIJA-LEENA KEMPPAINEN Kirjoittaja on kansalaisopiston rehtori VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Arvostatko ylioppilastutkintoa. Molemmat ovat yhtä arvokkaita. Erityisesti maaseutumaisilla alueilla opisto toimii asukkaiden henkisenä ja sosiaalisena ankkurina. Kädentaidot ovat sitten esillä vuosittain Kevätnäyttelyssä. Kansalaisopisto tarjoaa myös kulttuurielämyksiä, harjoitellaanhan ryhmissä eri soittimilla soittamista, kuorolaulua, tanssimista jne. Kaikkea löytyy, ei tarvitse lähteä ostoksille naapuripitäjään. 3 Keskiviikko 27. Aki Pennanen Opinnot eivät ole hukkaan heitettyä aikaa. KARI TIKKANEN Millä logiikalla äänestetään. Nykyään käytännössä kaikki tutkinnot ja koulutukset ovat teoriapainotteisia, niin lukio antaa mainiot pohjat menestyä erilaisissa koulutuksissa, mitä tuntuu elämä nykyään sisältävän paljon. Millähän logiikalla he käyvät äänestämässä, koska äänestäjän vaikutusosuus Suomessa on 0,000 03% (0,3 miljoonasosaa) ja eurovaaleissa 0,000 000 5% (5 miljardisosaa). Kun kunto kasvaa ja mieli virkistyy, alkaa jaksaa enemmän myös arjen muita tehtäviä. Opisto on monelle viikon ainoa syy lähteä kotoa ihmisten ilmoille. SIVISTYS ja kulttuuri ei näin maaseutukaupungissa ole vain luksusta – se on elinehto ja investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, joka ikinen päivä. Sillä ei ole väliä, onko kyseessä lukio vai ammattikoulututkinto. Kun lähdet pyörän selkään, kiire tuntuu jäävän taakse. Keuhkot saavat puhdasta ilmaa, sydän ja verenkierto vahvistuvat ja koko elimistö saa enemmän voimaa ja energiaa. Asiat, jotka ennen tuntuivat raskailta tai eivät edes käyneet mielessä, alkavat tuntua mahdollisilta. Toivottavasti ne myös säilyvät. KUNTIEN J a hyvinvointialueiden talouspaineissa kansalaisopistoja pidetään usein säästökohteina. Jokainen tavallaan, mihin elämässään tähtää. Pyöräily tuo energiaa, iloa ja vapautta – ja samalla muistuttaa, kuinka pienilläkin teoilla voi pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan.” Kokeile ja ihastu ota kaveri mukaan” VILHO RUOTSALAINEN Eurosta viisi takaisin KUN maaseutukaupunkimme palveluverkko on rajusti harventunut, kyläkaupat lähes kadonneet, yksi instituutio pitää pintansa. Arvostan jokaista valmistunutta. KIURUVESI-LEHTI Hyvät palvelut KYLLÄ Kiuruvedellä on sitten hyvät palvelut pieneksi maalaiskunnaksi. KANSALAISOPISTOSSA opiskelu on parasta ennaltaehkäisevää sote-politiikkaa. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. kansalaisopiston järjestämissä konserteissa. PARASTA pyöräilyssä on ehkä Kuva Koivujärven ympäripyöräilystä. toukokuuta 2026 JAANA SELANDER Pyöräily tuo energiaa PYÖRÄILYN ihanuus on siinä, että se tekee hyvää koko ihmiselle – keholle ja mielelle yhtä aikaa. Näillä kulttuurielämyksillä on vahva terveyttä edistävä vaikutus. ETÄISYYKSIEN maaseudulla suurin riski on usein sosiaalinen eristyneisyys. VEREN mukana ravinteet kulkeutuvat jokaiseen kehon sopukkaan, lihakset vahvistuvat ja pienetkin vaivat voivat helpottaa vähitellen. Jopa 70–87 prosenttia tutkimukseen osallistujista raportoi henkisen hyvinvointinsa ja elämäntyytyväisyytensä kasvaneen kurssien ansiosta. Itse menin työelämän kautta kohti tätä nykyistä olotilaa. Tulokset olivat hätkähdyttäviä. ITÄ-SUOMEN yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen johtamat laajat seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että kansalaisopisto tuottaa niin sanottuja laajempia hyötyjä, jotka ulottuvat kauas kurssisisältöjen ulkopuolelle. KUNTALAINEN. Arviointimenetelmän avulla tehdyissä laskelmissa on mitattu opistoihin sijoitetun rahan yhteiskunnallista vastinetta. Jokainen matka muuttuu pieneksi elämykseksi, jossa ehtii katsella ympärilleen, kuunnella lintujen laulua ja huomata vuodenaikojen vaihtelun. Aktiivinen opiskelija oli sote-palveluiden näkökulmasta yli puolet edullisempi kuntalainen. Saat hengittää raikasta ilmaa, tunnet tuulen kasvoilla ja näet luonnon aivan eri tavalla kuin auton ikkunasta. AIEMMIN Sevon (13.5) ja Humaloja(20.5.) antoivat ymmärtää, että Suomen osuus päästöistä ”0,1 prosenttia” ja ”0,1-0,8 promillea” on hyvin pieni. Timo Toivonen myös sijoitus omaan hyvinvointiin. PYÖRÄILY ei ole vain liikkumista paikasta toiseen, vaan se on kuitenkin se tunne, jonka se antaa. Säästö selittyy elämänlaadun kohentumisella
Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Sää oli onneksi suosiollinen, jolToukosiunaus muistutti maatalouden tärkeydestä ”Suomen omavaraisuusastetta olisi nostettava”, totesi kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Pöydällä myös kauran siemeniä. Tuolloin ihmiset kokoontuivat pellon pientareelle pyytämään siunausta alkaneelle kasvukaudelle. väylän on tarkoitus valmistua kesällä 2027. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Tänä vuonna oli Kiuruveden vuoro järjestää tapahtuma, joka oli kaupungintalon pihapiirissä torstaina 21.5. toukokuuta 2026 UUTISET Keskiviikko 27. – Yleensä olemme olleet jollain maatilalla, mutta halusimme tuoda toukosiunauksen tällä kertaa lähelle ihmisiä ja paikkaan, mihin mahdollisimman monen on helppo saapua, kertoivat MTK-Kiuruveden puheenjohtaja Kaisa Huttunen sekä Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen sihteeri Minna Piippo. Maanantaina kalliota tuli vastaan lisää, ja sitä joudutaan räjäyttämään vielä tuonnempana. Maanantaiaamuna tien varrella otettiin käyttöön lyhyt kiertotie. Kasurisen mukaan se onnistui suunnitelmien mukaan. toukokuuta 2026 Toukosiunaus, toiselta nimeltään kylvön siunaaminen, on keskiajalle saakka ulottuva kirkollinen perinne. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 -400€ LinssiALE jopa Kiertotie otettiin käyttöön Iisalmentiellä HANNA SOINI Pyörätien rakentaminen etenee hyvin Iisalmentien varrella. Kiertotien nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Kotajoen ja Rantakylän välille rakenteilla olevan 1,8 kilometrin mittaisen jalankulkuja pyöräilyLyhyt kiertotie otettiin käyttöön maanantaiaamuna. MIKKO KASURINEN / KULJETUSPOLAR OY. – Nyt kun kiertotie on käytössä, rupeamme kaivamaan alikulkukäytävän siltamonttua, sanoo urakoitsija Kuljetuspolar Oy:n työmaapäällikkö Mikko Kasurinen. 4 Keskiviikko 27. Kiertotie on käytössä nelisen viikkoa alikulkukäytävän rakentamisen ajan. Pyörätien alta räjäytettiin viime viikolla kalliota. Tätä perinnettä on vaalittu jo pitkään myös Kiuruvedellä ja Pyhäjärvellä vuorovuosin. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen sihteeri Minna Piippo (keskellä) jakoi toukosiunaukseen osallistuneille kuusentaimia
– Lisäksi eläinten hyvinvoinnissa Kiuruvedellä on tällä hetkellä mainio tilanne. Suunta on sama myös suurimmassa osassa muissa Ylä-Savon kunnissa. – Haluan kuitenkin muistuttaa Matteuksen evankeliumin opetuksesta, ettei huomispäivän murheita pidä kantaa liikaa. Pielavetisiä oli huhtikuun lopulla kolme enemmän. Tikan mielestä suomalainen maatalous saa välillä osakseen kohtuutonta kritiikkiä esimerkiksi päästövaikutuksista ja eläinten hyvinvoinnista. Yrittäjien kuntabarometri -kyselystä selviää, missä kunnassa on yrittäjien mielestä paras yrittää. Väki vähenee koko Ylä-Savossa. Vuonna 2020 Kiuruvesi oli sijalla 140, vuonna 2022 sijalla 46 ja vuonna 2024 sijalla 11. Uusia asukkaita muista Suomen kunnista tuli Kiuruvedelle 49. 5 Keskiviikko 27. Ylä-Savon asukasluku pieneni 240 hengellä tammi-huhtikuun välisellä ajanjaksolla. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi loin toukosiunaus pystyttiin pitämään ulkona. TOIMITUS Väki vähenee Kiuruvedellä. Hän kertoi Kiuruveden kaupunginvaltuuston vierailleen äskettäin Seinäjoella, missä käydyissä keskusteluissa korostui Kiuruveden merkittävä rooli suomalaisessa ruoantuotannossa. Lisäksi Kiuruvedellä on järjestetty runsaasti erilaisia tapahtumia, jotka ovat lisänneet yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä yrittäjien, kaupungin ja muiden toimijoiden välillä. Kiuruvesi nousi Suomen Yrittäjien kuntabarometrissa koko maan viidenneksi parhaaksi yrittäjyyskunnaksi pienten kuntien sarjassa. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen (vas.) ja Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja Ari Kärkkäinen olivat kuulemassa kuntabarometrin tuloksia Jyväskylässä. Ulkomailta Kiuruvedelle saapui kolme henkilöä. 017 825 255 www.kiurunlaukkujakenka.fi www.facebook.com/laukkujakenka 139,95€ 139,95€ hinta alk. – Toivottavasti tämä tilanne ei vie maauskoa ja intoa tulevasta. Maatalous on selkäranka Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka nosti puheessaan esiin maatalouden keskeisen aseman Kiuruvedellä ja koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi uusi biokaasulaitos on yksi mainio osoitus alueen vahvasta maataloussektorista. Kiuruvetiset muuttavat pois VIIKON KYSYMYS Arvostatko ylioppilastutkintoa. Väen vähentyminen johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuudesta sekä poismuutosta. Rusasen mukaan sijoituksia tärkeämpää on kuitenkin se, että Kiuruvedellä on vahva draivi tulevaisuuteen. – Ensin mietimme vasikkapatsaita, mutta torille sattui juuri samaan aikaan isot markkinat, joten emme olisi mahtuneet sinne. Kiuruveden sijoitus on noussut vuosien varrella. toukokuuta. toukokuuta 2026 SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Voiko oppilas antaa oppilaalle lahjaksi rahaa. Toukosiunauksen toimitti Kiuruveden seurakunnan kappalainen Mirita Häyrynen, joka kiitteli puheessaan viljelijöitä – ilman heitä ihmisten olisi turha rukoilla jokapäiväistä leipäänsä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi. – Paikallislehti on tehnyt ansiokasta työtä yritysja elinkeinoteemojen esille nostamisessa, mikä on osaltaan vahvistanut yhteistä tekemisen kulttuuria. Kaiken kaikkiaan viljelijä on Tikan mielestä monessa suhteessa muiden armoilla – niin maailmanpolitiikan, rahoituslaitosten kuin kauppojenkin. – Toivotaan jatkossakin riittävästi lämpöä, kosteutta ja kasvua, että tilat menestyvät ja kuluttajat saavat puhdasta kotimaista ruokaa. Sateen sattuessa se olisi ollut valtuustosalissa. Mitä enemmän meillä on huolia, sitä tärkeämpää on keskittyä siihen, mitä juuri nyt tällä hetkellä tulee tehdä. Taimien lisäksi tilaisuudessa siunattiin Pohjolan Jyväjemmarin sertifioituja kauran siemeniä. Tammi-huhtikuun välillä Kiuruvedellä kuoli 49 henkilöä. Viime valtuustokaudella käynnistetyt yritysvierailut ovat jatkuneet aktiivisesti myös tällä valtuustokaudella, Rusanen kertoo tiedotteessa. Vielä tärkeämpää on se, että ilmapiiri on aidosti yrittämistä kannustava ja tulevaisuuteen uskova, Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sanoo tiedotteessa. On hienoa nähdä, että yhteistyö näkyy myös valtakunnallisissa tuloksissa. – Kiuruvedellä on parhaillaan valmistumassa kaupungin historian suurin teollinen investointi, mikä kertoo alueen vetovoimasta ja uskostakin tulevaan, Rusanen tiedottaa. Suomen omavaraisuusastetta olisi pikemminkin nostettava kuin antaa sen laskea. – Suomalainen viljelijä on vastuullinen niin maaperästä kuin eläimistä. Brooks kävely-/ juoksulenkkarit koot 36-47 Kiurukatu 3, Kiuruvesi puh. Hingunniemellä on hyvä maine eläinlääketieteen harjoittelupaikkana ja Kiuruvesi lienee ainoa Suomen kunta, jonka strategiaan on kirjattu eläinten hyvinvointi. Siinä yrittäjiltä kysytään muun muassa mielipidettä yrityksen kotikunnan toiminnasta ja yhteistyöstä yrityksen ja kunnan välillä. Epävakaan maailmantilanteen takia tuotantopanosten hinnat ovat karanneet ja tänä päivänä korkeat lannoitteiden hinnat ja merkittävästi kallistunut polttoaine tuottavat jo aivan uudenlaisen arvioinnin viljelijöiden keskuudessa. – Kiuruvedellä on tehty yrittäjien kanssa yhdessä määrätietoista työtä useiden vuosien ajan. Tulokset julkistettiin Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä keskiviikkona 20. Ylä-Savon kunnista ainoastaan Pielaveden väkiluku kasvoi nipin napin. Puheessaan Tikka käsitteli myös viljelijöiden kohtaamia haasteita. Kiuruvesi viidenneksi yrittäjäystävällisin Kiuruvesi on yksi Suomen yrittäjäystävällisimpiä kuntia, ainakin Suomen Yrittäjien kuntabarometrin mukaan. Eläviä vauvoja syntyi 16. Rusasen mukaan yrittäjämyönteinen asenne näkyy Kiuruvedellä konkreettisina tekoina ja kasvavana yhteistyönä kaupungin, yrittäjien ja oppilaitosten välillä. Toukosiunaukseen tuli lopulta useita kymmeniä ihmisiä, jotka saivat ottaa mukaansa Metsänhoitoyhdistys Savotan lahjoittamia kuusentaimia. Maatalous on ollut paikkakunnan elinvoiman kulmakiviä sukupolvien ajan ja tuotantomäärät ovat edelleen vahvoja. KYLLÄ 86 % EI 14 % SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Voiko opettajalle antaa lahjaksi rahaa. Kiuruveden seurakunnan kappalainen Mirita Häyrynen siunasi kevään kylvöt. Tavoitteena on vahvistaa koko alueen elinvoimaa, osaavan työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvumahdollisuuksia. – Kiuruvesi neuvottelee parhaillaan myös Ylä-Savon ammattiopiston sekä Vieremän kunnan kanssa yritysja elinkeinoyhteistyön edelleen tiivistämisestä. Huhtikuun lopussa Kiuruveden väkiluku oli 7 189. Kiuruveden asukkaat vähentyivät 66:lla henkilöllä tammikuun ja huhtikuun välisellä ajalla. – Meidän tulisi muistaa, että jos ei ole alkutuotantoa, ei ole jalostusta, ei huoltovarmuutta eikä elinvoimaa tässä mittakaavassa. Kaisa Huttunen iloitsi viime päivien sateista ja muutenkin suotuisista sääoloista. – Viljelijät pohtivat, että mitä lohkoja viljellään ja mille lohkolle ei tänä keväänä kylvetä kohonneiden kustannusten vuoksi mitään. Naapurimme Ruotsi on varoittava esimerkki omavaraisuusasteen laskemisesta. ARI KÄRKKÄINEN Kiuruveden sijoitus on parantunut huimasti vuosien varrella. Tiedot selviävät Foresavo-verkkosivuston tuoreimmasta väkilukutilastosta. Maatalouden ympäristövaikutuksia voidaan pitkälti lieventää ja näin on toimittukin, olkoot tästä esimerkkeinä tietoisuus hiilensidonnan merkityksestä ja lannoittamisen vaikutukset vesistöihin. Jeesus sanoo, että kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Samalla ajanjaksolla Kiuruvedeltä muualle Suomeen muutti 80 henkilöä. Hän muistutti, että maatalouden merkitys on noussut uudella tavalla esiin viime vuosien huoltovarmuuskeskustelussa – joskaan tämä ei ole vielä konkretisoitunut euroina tuottajien suuntaan. – Kaupungin elinkeinojaosto on ollut aktiivinen yrittäjyyden kehittämisessä. Hän puhui myös viljelijän arjesta, työn kiireestä ja huolten keskellä elämisestä. Hän totesi, että suomalainen maatalous on vahva esimerkki kiertotaloudesta. Kiuruvetisistä neljä muutti ulkomaille
Talon pirtissä käytiin koulua neljän vuoden ajan. Huttusella on kokemusta koulusta, jossa on 900 oppilasta ja toisaalta Tuupovaarasta, jossa oli 18 oppilasta. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Luupuveden koulun toiminta alkoi Lahden talossa vuonna 1902. On hyvä, että on moninaisuutta. Ensi vuonna oppilaita on koulussa 46 tämänhetkisen ennusteen mukaan. Myös paikallisuus ja kotiseuturakkaus ovat tärkeitä, opetuksessa otetaan huomioon se, mitä oppilaiden vanhemmat tekevät työkseen, maatilavierailuja ei ole vielä tehty, kutsuja on kyllä tullut. Luupuveden koulussa painopistealueena lukuvuosisuunnitelmassa ovat luonto ja kulttuuri, koska asutaan maaseudulla. Hyvä, että on ollut mahdollisuus hakea koulupaikkaa, useimmilla puhdas sisäilma on valinnan peruste, Huttunen sanoo. Opettajalle Luupuveden pieni kouluja kyläyhteisö antavat paljon, ennen kaikkea tärkeää on se, että opettaja tuntee oppilaat ja perheet parhaassa tapauksessa useammassa sukupolvessa. Vuonna 1906 valmistui koulurakennus, jossa edelleen pidetään liikuntatunteja ja tehdään teknisiä töitä. Muita merkittäviä opettajia ovat olleet muun muassa urheilumies Pauli Rissanen ja Risto Luukkonen. Johtava opettaja Esko Huttunen sanoo, että koulun saaminen aikanaan kylälle oli merkittävä juttu. Koulussa oli sotien jälkeen opettajana muun muassa kirjailija Lauri Leskinen. Tällä hetkellä Luupuveden koululle tulee oppilaita Lapinsalosta saakka ja toiselta suunnalta melkein Konolanmäestä, Vieremän suunnalta asti. Koulua käy myös oppilaita, jotka ovat halunneet valita juuri Luupuveden koulun, vanhemmat maksavat näiden tapausten osalta itse kuljetukset koululle. Kahden perhekodin läheisyys tuo vaihtelua oppilasmääriin. Nyt oppilaita on koulussa edelleen tuo 50. Luupuveden koulua pidetään rauhallisena ja pienenä ympäristönä lapsille, lisäksi koulurakennus on uusi ja puhdas. toukokuuta 2026 Kuvassa Luupuveden koulun oppilaita: Hugo Wåg (vas.) 5-lk, Iina Eskelinen, 4-lk Liisi Svärd 5-lk, Nelli Knuutinen 4-lk ja Kaapo Laukkanen 4-lk. Esko Huttunen kertoo, että hän ja muut opettajat sekä oppilaat saivat makua siitä, mitä koulunkäynti oli aikanaan, kun koko koulu joutui evakkoon vanhaan koulurakennukseen vuonna 2015 uudemmalla koululla ilmenneiden sisäilmaongelmien takia. Huttunen sanoo, että maatilavierailu on kyllä tarkoitus tehdä. Siitä, kuinka paljon Luupuveden koulussa on ollut enimmillään oppilaita, ei ole tietoa, luokat olivat joka tapauksessa suuria kuvista päätellen. 6 Keskiviikko 27. Tähän saakka kaikki koulupaikkaa hakeneet muiden oppilaaksiottoalueiden oppilaat ovat saaneet paikan. Uusi koulurakennus tuli pihapiiriin kuutena elementtinä vuonna 2017. Kukkia Luupuveden koululle Luupuveden koulu juhlii 120-vuotistaivaltaan tällä viikolla. Ja olipa opettajina myös aikanaan Hilja Timonen, Maila Leväsalmi ja Aku Rätykin, hän tosin kiertokoulun aikaan. Luupuveden koululla on Kiuruveden kouluista laajin oppilaaksiUutiset Puheenaihe ottoalue. Huttunen sanoo tykänneensä pienestä koulusta, mutta suuressakin koulussa on puolensa. Luupuveden koulussa käy vain Luupuveden koulun johtavalla opettajalla Esko Huttusella on kokemusta isoista ja pienistä kouluista.. Pienempi oppilasmäärä on myös opettajalle turvallinen, kun oppilaat ovat tuttuja ja työskentely-ympäristö on rauhallinen. Luokkia on kolme, eskarista kuudenteen luokkaan. Evakossa oli tuolloin 50 oppilasta. – Sana koulusta kiertää. Koulunkäynnissä parasta ovat kaverit ja koulunkäyntikin on tosi kivaa ja opettajat mukavia
Myös metsästysseurat tukevat koulun toimintaa, esimerkiksi hirvenlihanmyynnistä saadut tulot on lahjoitettu koululle. Kuvassa tuleva oppilas ja hänen vanhempansa Sami ja Elisa Tikkanen. toukokuuta 2026 kiertävä erityisopettaja, muuten opetus järjestyy oman koulun opettajien voimin. NeNuPesis järjestää maksuttoman pesiskoulun 3–8vuotiaille 1.6.2026 klo 17 18.30 Iisalmi 2.6.2026 klo 17 18.30 Sonkajärvi 3.6.2026 klo 1718.30 Vieremä 4.6.2026 klo 1718.30 Kiuruves i Lisätietoa ja ilmoittautuminen: NenuPesis Äänestä lompakollasi Vallan vahtikoira ei vahdi ilmaiseksi. Yhdistys kerää rahaa ja tukee koulun toimintaa. Oppilaat ovat innoissaan juhlasta, esityksiä on paljon harjoiteltu ja lapsista on kiva esiintyä, esiintyminen kuuluu muutoinkin koulun arkeen. Myös kyläyhdistyksen kanssa yhteisytö on ollut tiivistä. Häntä opetti muun muassa Pauli Rissanen. Huttunen sanoo, että Luupuvedellä on ollut monenlaisia oppilaita, yksi vuosi oli ryhmä oppilaita, jotka tekivät paljon pienoisnäytelmiä, koulusta on lähtenyt myös kovan tason urheilijoita, kuten Heidi Kokora, Viola Kärkkäinen ja Katariina Riikonen. Sami Tikkanen on käynyt Luupuveden koulua ja Elisa Tikkanen Lahnajoen koulua. Lisäksi Luupuveden koulussa kännykät ovat pääsääntöisesti repuissa koulupäivän aikana ja oppilaat tykkäävät mieluummin kisailla ja pelata kuin katsoa kännykkää. Tilaa, jos et jo tilaa: www.url.fi/tilaus Tähän lehden logo. Myös Luupuveden koulun vanhemmat ovat aktiivisia, siitä konkreettisena esimerkkinä muutamia vuosia sitten perustettu vanhempainyhdistys. Sami Tikkanen kävi Luupuveden koulua 2004–2010. Luupuveden koululla oli viime viikolla tutustumispäivä. Juhla Kulttuuritalossa Koulun 120-vuotisjuhla haluttiin järjestään Kulttuuritalossa tiistaina, että mahdollisimman moni sopii juhlaan, kyläntalolle mahtuu vain sata vierasta. Juhlassa on luvassa oppilaiden laulua, näytelmiä ja musiikkiesityksiä ja joku puhekin. Teatteriretki rahoitettiin osin vanhempainyhdistyksen ja osin koulun budjetista. Perhe kertoi, että tykkää asua Luupuvedellä ja siitä, että lapset pääsevät kyläkouluun. Uutiset – Meillä on hieno Kulttuuritalo, käytetään sitä, ollaan me oltu siellä muutama kerta aikaisemminkin, paikka on oppilaille tuttu, Huttunen sanoo. Kyläkoulussa verkostoituminen on erilaista. – Täällä on rauhallinen ympäristö ja luonto on lähellä. Esko Huttunen on ollut opettajana 25 vuotta, josta ajasta Luupuveden koulussa 12 vuotta. Jatkumoa luvassa Luupuveden koululla oli torstaina kouluun tutustumispäivä ja paikalla olivat myös luupuvetiset vanhemmat Sami Tikkanen ja Elisa Tikkanen sekä Pihla (9 kk), perheeltä oli tulossa eskariin Hilma-tyttö. Viimeksi koulujen välisestä jalkapalloturnauksesta tuli pysti Luupuvedelle. Keväällä käytiin Kokkolassa teatterissa katsomassa Ronja Ryövärintytär. Lisäksi on tehty yhdessä linnunpönttöjä. Hän täyttää pian kuusi vuotta. Juhlaan toivotaan koulun entisiä oppilaita runsain joukoin, tulossa on ainakin yksi 80-vuotias koulun entinen oppilas. Kun lähdin aikanaan yläkouluun, siellä oli enemmän oppilaita, kyläkoulussa ollaan läheisempiä keskneään. Kun maksat laatujournalismista, osallistut demokratian ylläpitämiseen. 7 Keskiviikko 27. Vanhempainyhdistys kerää luokkaretkirahastoa. Perhe asuu Tikkasen kotipaikalla, perheeseen kuuluu kolme lasta, kolmas on 4-vuotias ja on päiväkodissa. Huttunen sanoo, että hyvä koulun pihapiiri on aktivoinut oppilaita
Kiuruvesi on Rautialalle entuudestaan tuttu, sillä hän asui Kiuruvedellä vuoden vuonna 2023. Terhi Lignell muutti Kiuruvedelle viime syyskuussa, hän asui Saksassa 36 vuotta. Hän muutti Kiuruvedelle Vuotsosta. Muuttoa Kiuruvedelle Lingnell oli harkinnut aiemmin, mutta nyt se sopi hyvin töiden puolesta. toukokuuta 2026 Kiuruvesi-porukkaan saatiin uusia ihmisiä pohjoisesta ja Saksasta asti Kiuruveden kaupunki kutsui paikkakunnan uudet asukkaat yhteiseen iltaan torstaina kulttuuritalolle. Rusanen kertoi, että Kiuruvesi ui vastavirtaan vanhvuudet edellä. Palvelutkin ovat lähellä. Yksi uusi asukas Kiuruvedellä on Hannu Rautiala. – Uteliaisuuttani tulin Kiuruvedelle, olen itse syntynyt Pyhäjärvellä. Luonto on lähellä. Uutiset Terhi Lignell muutti Saksan Münchenista, 1,6 miljoonan asukkaan kaupungista muutaman tuhannen asukkaan Kiuruvedelle. Rusanen sanoi, että viisi vuotta Kiuruvedellä asuneena hän näkee Kiuruvedellä vahvuutena yhteisöllisyyden. Hän ei oikein osaa sanoa, mikä hänet toi tänne uudelleen, aika joka tapauksessa kuluu mukavasti rivitaloasunnossa. Lignell on kauppatieteide maisteri, hän on työskennellyt muun muassa Siemensillä. – Mukava on nähdä porukalla. Se näkyy yrittäjähengessä, lisäksi lukiossa on esittävän taiteen linja, kulttuurielämä on monipuolista. Rautiala sanookin, että Kiuruvedellä on Vuotsoon verrattuna monta kertaa paremmat palvelut ja pitää naurettavana, että täällä valitetaan sitä, että pitää mennä lääkäriin Iisalmeen, Vuotsosta Rovaniemelle lääkäriin oli edestakaista matkaa 500 kilometriä. Hän asuu kerrostalossa, myös Toivanen kehuu Kiuruveden palveluja, kirjastokin on lähellä ja kävelyreitit ovat viihtyisiä. Siksi on tärkeää, että on yhteisöllisiä tilaisuuksia, jossa voidaan luoda Kiuruvesi-henkeä, siihen kuuluu, että jokainen voi olla omana itsenään Kiuruvesi-porukassa. Hän nosti esiin Valion ja ST1:n biokaasulaitoshankkeen, joka on valmistumassa, se on Kiuruveden historian suurin teollinen investointi, joka poikii uusia investointeja. Kiuruvedelle elinvoiman nostaminen on tärkeää. Ja heitähän saapui tilaisuuteen kiitettävästi, noin 70. Jokainen tilaisuuteen osallistunut uusi asukas sai merkitä karttaan sen paikkakunnan, mistä on muuttanut Kiuruvedelle.. Viimeiset 15 vuotta hän on toiminut konsulttina ja auttanut suomalaisia yrityksiä Saksan markkinoille. Rusanen kehui Kiuruveden palveluvalikoimaa, esimerkiksi hänen kotipitäjässään Lapinlahdella ei ole uimahallia, mutta Kiuruvedellä on. Hän asuu yhdessä äitinsä kanssa omakotitalossa. Rautiala sanoo, että ei oikein kaipaa Kiuruvedeltä mitään erityistä. Rusanen kertoi myös, että Kiuruvesi on varsin yrittäjäystävällinen kunta, yrittäjät ova rankanneet Kiuruveden valtakunnan viidenneksi yrittäjäystävällisemmäksi kunnaksi omassa sarjassaan ja alle 10 000 asukaan sarjassa Kiuruvesi on Pohjois-Savon yrittäjäystävällisin kunta. Kiuruveden takouskin kestää tarkastelun. Taseessa on 3 miljoonaa euroa puskuria. Lignell on käynyt Kiuruvedellä säännöllisesti, joten kulttuurishokkia ei ole päässyt syntynään. O `niners esiintyikin uusien asukkaiden illassa. Muun muassa taloa on remontoitu ja Lingnell on tehnyt etätöitä Saksaan, aika ei ole käynyt pitkäksi. Rautiala tuli Kiuruvedelle viime keväänä. Rusanen painotti, että kunta on ennen muuta ihmisten yhteisö. Ja tekemistä on Lignelillä riittänyt. 8 Keskiviikko 27. Tukikohtana oli München. Koulun rakentamisen kilpailutus hoidetaan niin, että paikalliset ja alueen yrittäjät pääsevät siihen mukaan. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Hannu Rautiala tuli Kiuruvedelle Vuotsosta ja viihtyy Kiuruvedellä, hyvien palvelujen ääressä, erinomaisesti. Tuovi Toivanen muutti Kiuruvedelle Pyhäjärveltä huhtikuussa lasten perässä. Vuotsossa terveyskeskukseen ja apteekkiin oli matkaa yli 100 kilometriä, pankkiautomaatille 40 kilometriä. Toivanen sanoi, että ei kaipaa Kiuruvedeltä mitään, kaikki tarvittavat palvelut ovat Kiuruvedellä. Toivanen sanoo, että Kiuruvesi on paljon eläväisempi kuin Pyhäjärvi, myös miljöö on kaunis. Lignell asuu 92-vuotiaan äitinsä kanssa omakotitalossa Kiuruveden keskustassa. Vuotsossa asuin vähän yli 20 vuotta, kertoo Rautiala, hän toimi pohjoisessa kokkina ja kullankaivajana. Uusi taajamakoulu valmistuu 2028 kesällä. Kartta kertoo, että Kiuruvedelle on tultu eri puolilta Suomea ja eri puolilta Eurooppaa, se on hieno juttu. Kiuruvedellä tehdään tmyäs koko ajan töitä, että palvelut myös säilyvät. Kiuruvesi voi hyvin Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoi olevansa itsekin muuttaja, hän tuli Kiuruvedelle vuonna 2021. Kiuruveden kruununjalokivi on Kiuruveden Iskelmäviikko ja kyläyhdistykset, jotka toimivat aktiivisesti, esimerkiksi Koivujärvi
Saavu paikalle tai varaa aika! Kultasi hinta voi yllättää! Haluan ostaa kultasi! Katso aikataulu postinumerollasi! Saavumme aikataulussa ilmoitettujen paikkojen edustalle tai läheiselle parkkipaikalle. Tässä muutama sormus, katkennut kaulaketju ja eriparikorvakoruja, joiden päivän markkinahinta ylitti 2600 euroa. Katso kaikki aikataulut: kultakiertue.fi Katso aikataulut: kultakiertue.fi. Palvelemme sinua henkilökohtaisesti. toukokuuta 2026 Usein käyttämättä jääneistä kultakoruista maksettava hinta yllättää asiakkaamme positiivisesti. Tavataan Kultakiertueella! Kurvaamme kulmillesi! Myy vanhat kultakorusi laatikon pohjilta pyörimästä. 9 Keskiviikko 27. Gold Adam Kultakiertue Oy • Voit myös lähettää kultasi postin kautta ostopisteeseemme arvioitavaksi Turvapaketti-palvelulla, lisätiedot: goldadam.fi OSTOPISTEET: KÄPYLÄ Pohjolankatu 1, Helsinki • TÖÖLÖ Mannerheimintie 58, Helsinki Oikea hinta kullastasi! Gold Adamin tunnistat Kultakiertue-autosta, iloisesta ilmeestä ja vihreästä rusetista. Kullan hinta on korkealla, saat asiantuntijoiltamme hinta-arviot veloituksetta
– Kun menin ensimmäiselle luokalle vuonna 1958, koulu sijaitsi täältä kahden kilometrin päässä ja tunnettiin nimellä Lahnasten kansakoulu. Taloa pidetään lämpimänä ympäri vuoden talkooringin voimin. Enpä muista mitään erikoista tapahtuneen. – Osmangin koulu lopetettiin 1997. 10 Keskiviikko 27. Korpijoen kahvikestit Korpijoen koulun ovella paikallisen kyläyhdistyksen väki kehottaa laittamaan takit naulakkoon ja käymään peremmälle. Omilta kouluajoilta päällimmäiseksi muistuvat mieleen koulujen suuret oppilasmäärät. Koska koulun pihaan johtava heinittynyt tie ei ole bussilla ajettavissa, auton ovet pysyvät säpissä. Jossakin tuolla puiden takana pitäisi olla Lepistön eli Remeskylän koulu. Koskenjoella asuvan perheen lasten koulutyö jatkuu syksyllä Hingunniemessä. Oman suolansa tarinaan tuo Marketta Lähderinne. Päätös ei ollut helpoimmasta päästä, Tenhunen muistelee. Kääntyykö. Lämpöä maasta Kun vatsat ovat täynnä kahvia ja pullaa, Pekka Siimekselä kerKiuruveden kotiseutuyhdistyksen järjestämälle retkelle osallistui noin 30 henkilöä. – Olen käynyt kouluni tässä talossa. Talvella koulumatka taittui hiihtäen ja kesällä polkupyörällä, Juntunen vahvistaa. Esitteessä kerrotaan, että pusikon takana pilkottava koulu on rakennettu vuonna 1952, mutta savolaisittain sanottuna saattaapi olla olemattakin. Tyhjänpanttina sadan markan talo ei seiso euroaikanakaan, sillä siellä järjestetään juhlia ja kansalaisopiston kursseja. Ihannemaailmassa olisi paljon kyläkouluja, mutta realiteetti on se, että jos lapsia ei ole riittävästi, ei ole kyläkoulujakaan, Aphonen myöntää. Vaikka Tenhunen on monelle tuttu nimi takavuosien kunnallispoliitikkoajoistaan, nyt ei puhuta politiikkaa, vaan bongaillaan vanhoja kyläkouluja. Kahvipöydän antimia ovat muiden retkeläisten ohella nauttimassa myös Huttulassa asuvat Maija ja Kalevi Ruotsalainen. Linja-autoa ohjasi Minna Niskanen. – Lähdimme tälle retkelle, koska isäni on käynyt koulua Lahnajoella ja Jylängässä. Aluksi se toimi supistettuna kouluna, eli koulua oli vain lauantaisin ja jokunen viikko muulloin, Lähderinne kertoo. Mahdollisista kouluajan kolttosista kysyttäessä molemmat pudistavat päätään. 1960-luvun puolivälissä syntynyt Juntunen muistaa, kun koulurakennukseen rakennettiin lisäosa 1970-luvun alussa. Mutta en kuitenkaan istunut etupenkissä, Kalevi Ruotsalainen naurahtaa. – Ennen opettajalla oli auktoriteettia ja häntä toteltiin. Vaan hyvin se meni vuosi navetassakin, eikä sitä siihen aikaan niin kummana pidetty. – Hinta oli sata markkaa. Kun koulu lakkautettiin vuonna 1995, kyläläiset ostivat rakennuksen ja ristivät sen Mäkipirtiksi. Viereisessä pöydässä istuu Sini Ahponen. – Metsästäjät on yksi suuri kävijäryhmä. Lepistöntiellä Niskanen painaa jarrua. Korpijoen koululla he kertoivat käyneensä aiemmin joululaulutapahtumassa. Pihatien lisäksi luonto on vallannut myös tienvarren, joten koulubongaus rajoittuu ikkunasta nähtyyn vilahdukseen vanhasta peltikatosta. Linja-auton kuljettaja Minna Niskanen kääntää ajokkinsa keulan soratieltä toiselle ja mikrofonin varteen pestattu Jouko Tenhunen kertoo missä milloinkin mennään. Tontti tosin on vuokratontti, Juntunen kertoo. Kuvassa myös Ari Kärkkäinen, joka on kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja. toukokuuta 2026 Kulttuuri Kyläkoulukierroksella koulujen historiaa ja nykypäivää Kotiseutuyhdistyksen järjestämä retki suuntautui Lahnasten ja Korpijoen entisille kouluille. Tiloja myös vuokrataan majoituskäyttöön. Juntunen tietää, mistä puhuu, sillä hän kertoo asuvansa vain kolmen kilometrin päässä. Pariskunta kertoo lähteneensä retkelle ajankuluksi ja koska pohjoispitäjän koulukierros tuntui mielenkiintoiselta. Täällähän on tarjolla varsinaiset kahvikestit, sillä pöytään on katettu kahvin kyytipojaksi monen sorttisia leipomuksia. Aiemmin oltiin jo ohitettu Koskenjoen ja Osmangin koulut. Retkeläisten nuorta kaartia edustavat Sinin ala-asteikäiset kaksospojat. Sellaista se on vanhoja tietoja eri lähteistä etsittäessä. Hyvinhän se mahtuu. Keltaisen puurakennuksen ovella vierailijoita on vastaanottamassa puusta veistetyn karhun lisäksi Risto Juntunen, joka painottaa, että nyt ollaan Lahnasilla, jonka kutsuminen Lahnajoeksi olisi perustavaa laatua oleva virhe. Rinki on ollut toimiva ratkaisu, Juntunen kehaisee. – Rakennustöiden ajan kävimme koulua eräässä navetassa. On mukavaa, kun retkellä pääsee käymään koulujen sisällä, eikä tarvitse katsoa niitä vain ulkoapäin, Aphonen kertoo. – Hingunniemi on kyläkoulumainen paikka ja lapset tykkäävät mennä sinne. – Ajoin aikoinani maitoautoa, joten seudut ovat muutenkin tuttuja, Kalevi Ruotsalainen kertoo. Myös hänen juurensa ovat Lahnasten seuduilla. RIITTA AIRAKSINEN. Matka jatkuu Pirttimäen eli Lahnasten koulu on hyvä esimerkki siitä, miten lakkautettu koulurakennus voi jatkaa elämäänsä koulutyön päätyttyä
Korpijoen koulu on kivikoulu, joka seisoo yhä ryhdikkään näköisenä, vaikka sokkeli valettiin jo yli 70 vuotta sitten. Harmooni seisoo nurkassa ja seinällä on puolapuut sekä vanhoja opetustauluja. Vaikka Korpijoella puhaltaa uudet tuulet ja pulpeteista on jäljellä enää muutama muistokappale, vanhaakin on säilytetty. Maija ja Kalevi Ruotsalaista kiinnostivat pitäjän pohjoisosan koulut.. – Ellei sotaväkeä ja jotakin sairaalareissua lasketa, Siimekselä tarkentaa. Ja näkyypä tuolla olevan retken henkeen sopiva Kotiseutuopin käsikirjakin. Ja mitäs kirjoja täältä löytyy. Kuvassa myös Ari Kärkkäinen, joka on kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja. 11 Keskiviikko 27. Pekka Siimekselä (oik.) otti retkeläiset vastaan ja kertoi Korpijoen koulun historiasta ja kylän nykypäivästä. Seikkaileva robotti vuodelta 1959 ja Jatkokoululaisen maatalousoppi. RIITTA AIRAKSINEN too Korpijoen koulun nykykuulumisista. Hän on viettänyt koko elämänsä Korpijoella. Yläkerrassa asuu vuokralaisia, joten siitä saamme tuloja talon ylläpitoon, Siimekselä kertoo. Siimekselä kertoo olevansa yksi kyläyhdistyksen aktiivijäsen ja joka paikan höylä. toukokuuta 2026 Kyläkoulukierroksella koulujen historiaa ja nykypäivää Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen järjestämälle retkelle osallistui noin 30 henkilöä. Lahnasten koululla järjestetään muun muassa juhlia ja kansalaisopiston kursseja. Linja-autoa ohjasi Minna Niskanen. – Kun koulu lakkautettiin 2008, vuokrasimme koulun kylätalokäyttöön. Siihen saimme avustusta Ylä-Savon Veturilta. Toinen kyläaktiivi, Leena Kärkkäinen kertoo, että muun kylätoiminnan lisäksi Korpijoella on panostettu kyläturvatoimintaan. – Jos jonkin kriisitilanteen vuoksi lämmitys ei toimi, sähköä ei tule pistorasiasta eikä vettä hanasta, kylätalolta löytyy esimerkiksi aggregaatti ja kaivo, Kärkkäinen kertoo. Suurin remontti on ollut lämmityksen muuttaminen maalämmöllä toimivaksi
Juuret Kiuruvedellä Mikä toi sinut Espoosta juuri Kiuruvedelle tet-harjoitteluun. 12 Keskiviikko 27. – Ajattelin, että voisin hyödyntää aiemmin oppimiani taitoja Kiuruvedellä. Terho Hannikainen u Tuli Kiuruvedelle seurakunnalle viikoksi tet-harjoitteluun. Kiuruvedellä on aina hauskaa, Terho Hannikainen kertoo. Tet-harjoittelu seurakunnalla on mennyt hyvin. Äidin isä on syntyjään kiuruvetinen ja enoni [Miikka Huuskonen] on täällä pappina. Entä lukion jälkeen, kiinnostaisiko sinua työ seurakunnassa. Kellot soivat napista painamalla, mutta osa soitoista on automatisoitu. Täällä on hyvää yhteisöllisyyttä ja ihmiset ovat avoimia, hän miettii. Kiuruvesi on pieni paikka, joten kaikki tuntevat toisensa. Siellä pääsee hyödyntämään ja kehittämään jo hankittuja taitoja. Hannikainen haluaa jatkaa seuraavaksi lukioon. KUKA. Hän kertoo viikon aikana avustaneensa seurakuntapastori Miikka Huuskosta ja kappalainen Mirita Häyrystä heidän tehtävissään. Seurakuntatoiminta on hänelle entuudestaan tuttua Espoosta. u Harrastaa ja opiskelee pianonsoittoa. Olen oppinut viikon aikana paljon paikallisen evankelisluterilaisen kirkon toiminnasta. Hän miettii, että olisi kuitenkin tulevaisuudessa mukava työskennellä ihmisten parissa. Hän on soittanut urkuja ennenkin, mutta Kiuruveden evankelisluterilaisessa kirkossa ne ovat hieman erilaiset kuin Espoossa. u Kotoisin Espoosta, mutta juuret ovat Kiuruvedellä. Kiuruvesi on hänelle entuudestaan tuttu. Hannikainen on oppinut tet-harjoittelunsa aikana lisää seurakunnan toiminnasta ja tutustunut uusiin ihmisiin. toukokuuta 2026 Kulttuuri Espoosta Kiuruvedelle tet-harjoitteluun: ”Kiuruvesi on minulle läheinen paikka” Terho Hannikainen tuli Kiuruveden evankelisluterilaiselle seurakunnalle viikoksi tet-harjoitteluun. Kevätjuhlaan kuuluu papin saarna. Hannikainen on esimerkiksi vieraillut heidän kanssaan hoivakodeissa pitämässä ehtoollishartautta, soittanut pianoa eri tilaisuuksissa, autellut seurakunnan kirpputori Torintuvalla sekä auttanut Nivan koulun kevätjuhlan valmisteluissa. Hannikainen on hyödyntänyt taitojaan soittamalla pianoa seurakunnan tilaisuuksissa ja vierailuilla. Parasta on ollut uusiin ihmisiin ja työhön tutustuminen. Hän on soittanut urkuja ennenkin, mutta Kiuruvedellä urut ovat hieman erilaiset kuin ne, joista hänellä on kokemusta. HANNA SOINI. HANNA SOINI Työ seurakunnalla on mukavaa. Kävin täällä pienenä isomummun luona kylässä. Terho Hannikainen on päässyt harjoittelemaan seurakunnalla urkujen soittoa. – Täällä on hyvä ilmapiiri. u 15-vuotias. Työtehtäviensä myötä Hannikainen on tutustunut seurakunnan toimintaan, uusiin ihmisiin ja päässyt soittamaan urkujakin. u Valmistuu toukokuun lopulla yläkoulusta. Hannikaisen äiti työskentelee seurakunnan lapsityöntekijänä ja isä on teologian tohtori. – Minulla on kiuruvetiset juuret. Yläkoulusta pian valmistuva Hannikainen on työskennellyt Kiuruveden evankelisluterilaisella seurakunnalla viikon. Tulevaisuuden alaansa hän aikoo vielä miettiä lukion aikana. Kokeneet osaavat tulkita soitosta esimerkiksi vainajan iän ja sukupuolen. – Minulla on vaihtoehdot vielä auki, koska miljoona eri alaa kiinnostaa, Terho Hannikainen naurahtaa. Hannikainen kertoo, että on tuntenut olonsa tervetulleeksi seurakunnalla ja Kiuruvedellä. Suunta kohti lukiota Terho Hannikainen viettää toukokuun lopulla päättäjäisiä luokkakavereidensa tavoin. Kiuruvesi on minulle läheinen paikka, koska olen kyläillyt täällä sukulaisten luona. Hän on hakenut Espoon Otaniemen lukion teatterin ja median linjalle. Kelloja soitetaan esimerkiksi silloin, kun joku seurakuntalainen nukkuu pois. u Suuntaa yläkoulun jälkeen lukioon. Toiveissa on päästä Otaniemen lukioon teatterin ja median linjalle . Mutta kulissien takana ihmiset ovat rennompia – sellaisia tavallisia ihmisiä. – Olen myös soittanut kirkonkelloja. – Seurakunnan tilaisuudet ovat hyvin formaaleja. Kiuruvedelle on mukava tulla, sanoo Kiuruvedelle tet-harjoitteluun tullut espoolainen Terho Hannikainen, 15. – Lukio on ollut oma valintani jo pitkään
Raimo Tenhusen kuvakokoelma. Syitä on monia, eikä Kiuruvesi ollut suinkaan ainoa paikkakunta, jossa näin tapahtui. Siellä pääsi opintielle lapsia myös sivukyliltä, joissa ei vielä ollut omia opinahjoja. Ensimmäisen lukuvuoden aikana tässä ylemmässä poikakansakoulussa opiskeli 37 poikaa. Syitä on monia, eikä Kiuruvesi ollut ainoa paikkakunta, jossa näin tapahtui. Kotiseutuyhdistyksen arkisto. Seuraavana vuonna hyväksyttiin koulun ohjesääntö. Sivistyneistöä vieroksuneet vastustivat usein samalla myös ajatusta omien lasten sivistämisestä kouluja käymällä. Alatalon päärakennus Niemiskylässä, jossa Kiuruveden ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa 1877. kuvernööri määräsi 8.8.1875 kansakoulun perustettavaksi Kiuruvedelle. Kouluasiasta suoritettiin kuitenkin äänestys. Hän meni aamuisin vastaanottamaan koululaisia ja huuteli heille tähän tapaan: ”Menkää vain sinne laiskain linnaan, siellä sitä hevosen rosvoksi opitaan”. Kiuruveden pitäjänapulainen Z. Kiuruveden tytöt saivat oman Miksi ihmeessä lasten koulunkäyntiä vastustettiin niin kiihkeästi. toukokuuta 2026 Perustakaamme kuntaamme kansakoulu. Paikkakunnan lapset pääsivät kuluttamaan kansakoulun penkkejä vasta varsin värikkäiden vaiheiden jälkeen syksyllä 1877. Jopa vanhempien kunnioitusta pidettiin uhattuna, jos jälkikasvusta tulisi edeltäviä sukupolviaan oppineempia. SAMI TAPANAINEN kansakoulun Hingunniemestä vuonna 1881. Kuntakokous luovutti hankkeelle viinaveroista merkittävän rahoituksen. Pielaveden pitäjän kyliä oli liitetty osaksi Kiuruvettä, mutta kirkollisesti ne kuuluivat vielä Pielaveteen. Osa pelkäsi koulun vieraannuttavan lapset työnteosta ja tekevän heistä hienohelmoja. Vuoden 1875 lopussa valittiin toimikunta, joka vastasi koulun käynnistämisestä. Yksi syy oli yksinkertaisesti raha. Näin tapahtui myös Kiuruvedellä 1870-luvun puolivälissä. Pelkona oli, että koulujen rakentaminen ja niiden toiminta tulevat kuntalaisille kalliiksi. Vihdoin syyskuun 17. Kuvaaja Juho Ruotsalainen. Monet olivat vielä vähissä varoissa edellisen vuosikymmenen katovuosien jäljiltä. Anstén teki esityksen kansakoulun perustamisesta kuntakokouksessa 27.3.1875. Kiuruveden osalta päätös oli joka tapauksessa nyt tehty, ja oli aika kääriä hihat. Selvästä enemmistöstä huolimatta koulun vastustajat jäivät alakynteen, sillä Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta kansakoulun perustamisesta Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Kiuruveden ensimmäisen kansakoulun perustamisesta – Aluksi kouluhanketta vastustettiin voimakkaasti. Lähteet: – Kärkkäinen, Matti ja Kärkkäinen, Tuulikki 2013: Kiuruveden historia ja sen kirjoittaja Juho Pöksyläinen 1858-1939, sivut 161-165 – Laukkanen, Aulis; Tikkanen, Ossi ja Winberg, Lauri 1988: Kylien savut – kotiseututietoa Kiuruvedestä – Wirilander, Hannele 2008: Savon historia 1870-1918 – Uudistuksiin herännyt Savo – Julkiset rakennukset Kiuruveden kaupungin kotisivuilla, https:// kiuruvesi.fi/ (27.1.2026) – Suomalainen Wirallinen Lehti 20.11.1877. Kuva on peräisin myöhemmältä ajalta, ehkä 1900-luvun alusta. Koulua vastustaneet halusivat nyt näyttää voimansa. Vastaavaa ehdotti samassa tilaisuudessa kokouksen puheenjohtaja Paavo Ruotsalainen. Tämä esitys tehtiin Kiuruvedellä syyskuussa 1874, jolloin paikallisten raitistamiskeinoja pohtinut komitea esitti ratkaisuksi sivistystason kohottamisen lapsia kouluttamalla. G. Suomessa oli julkistettu vuonna 1866 asetus, jonka mukaan kaupungit velvoitettiin perustamaan kansakouluja, mutta maaseudulla kunta sai itse päättää asiasta. Tällä kertaa demokratia ei Kiuruvedellä toteutunut. Jonkinlainen vastakkainasettelu näyttää Kiuruvedelläkin vallinneen sivistyneistön ja muun kansan kesken. Koulun kannattajat eivät tästä lannistuneet. Vaikka kansakoulujen hyödyt tunnustettiin laajasti, kohtasivat ne paikoin hyvin voimakasta vastustusta. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, https:// digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/417282?page=2 (27.1.2026) Kiuruveden kuntaa 25 vuotta palvelleet opettajat palkittiin kansakoululaitoksen 100-vuotismitalilla vuonna 1966. Heitä saapui kymmenittäin paikanpäälle kokoukseen, ja poisjääneiltä oli kerätty valtakirjoja. Ensin mainittujen käyttämä ruotsin kieli ei ainakaan lähentänyt osapuolia. He katsoivat kokouksen laittomaksi, koska sitä ei ollut kuulutettu Pielaveden kirkossa. He tekivät valituksen kuvernöörin virastoon, josta asian käsittely palautui 29.5.1875 järjestettyyn kuntakokoukseen. Saman katon alle siirryttiin 1885, jolloin valmistui tyttöjen ja poikien yhteinen koulurakennus kirkonkylään. Kirkonkylän kansakoululaisia 1920-luvulla. Esitystä vastustaneet voittivat selvästi äänin 302,5 – 228. Tämä rakennus muutettiin kunnantaloksi vuonna 1958, jolloin Kiuruvedellä otettiin käyttöön uusi kansakoulu. päivä 1877 käynnistyi Kiuruveden ensimmäisen kansakoulun toiminta Alatalon päärakennuksessa Niemiskylässä. Isäntä häiriköi lapsia Vielä vuodelta 1901 tiedetään Iisalmeen silloin kuuluneelta Kauppilanmäeltä tapaus, jossa kansakoulun lähellä asunut isäntä häiriköi ohitse kulkevia lapsia. Kuten Savon historia IV:ssä todetaan ”kansakoulun hyväksyminen koko kansan kouluksi oli Savossa kuten koko Suomessa taistelujen takana”. 13 Keskiviikko 27. Kansakoulun anojia osallistui tilaisuuteen vain kahdeksan henkilöä. Miksi ihmeessä lasten koulunkäyntiä vastustettiin niin kiihkeästi. “. Tavallinen ajatus oli, että isiltä perityn ammatin harjoittamisessa ei tarvita kirjaviisautta. Hankkeen vastustajat keksivät vedota ensin muotovirheeseen asian käsittelyssä
Heinonen sanoi lähteneensä tapahtumaan paitsi liikkumaan, myös kokemaan yhteisöllisyyttä ja saamaan hyvää mieltä. Toimintarajoitteiset henkilöt liikkuvat keskimäärin vielä tätäkin vähemmän. Pohjois-Savon Liikunnan aluekehittäjä Anne Kekäläinen kertoo, että nojapyörä on yleensä yksi suosituimmista erityisliikuntavälineistä. Kekäläinen halusi muistuttaa, että Suomen Paralympiakomitealla on olemassa eri puolilla Suomea paravälinevuokraamoita. – Sieltä ja samoin näistä tällaisista tapahtumista voi vuokrata välineitä ympäri vuoden edulliseen hintaan. Välineitä joka lähtöön Kiuruvedellä on useana vuonna järjestetty kaupungin ja vammaisneuvoston yhteistyönä Liikutaan yhdessä -tapahtuma, joka on suunnattu ennen kaikkea erityisryhmille. Hän on ollut pestissään jo 17 vuotta ja tänä aikana hän sanoo esteettömyyden ja erityisryhmien liikkumismahdollisuuksien parantuneen Kiuruvedellä. Vuokrattavana on sekä sisäettä ulkoliikuntavälineitä eri vuodenajoille. Yksi pyörää kokeilleista oli Heikki Heinonen, joka ajeli ympäri pihaa useamman kierroksen hymyssä suin. Yhdeksi yhteistyökumppaniksi tälle vuodelle oli saatu Pohjois-Savon Liikunta, joka toi paikalle erilaisia soveltavan liikunnan välineitä testattavaksi. Ensimmäistä kertaa tällaista kokeilin, hän tuumasi. Kiuruvedellä on myös oma erityisliikunnanohjaaja, jota ei läheskään jokaiselta paikkakunnalta löydy. Lämmittelyn jälkeen jokainen pääsi omaan tahtiinsa vierailemaan erilaisilla liikunnallisilla tehtäväpisteillä. 14 Keskiviikko 27. – Nojapyörässä on vakaa ja matala ajoasento. – Kiva, että tällaisia järjestetään, sanoi Heinonen, joka kertoo liikkuvansa jonkin verran myös omalla ajallaan. Nojapyörien ohella Kiuruveden liikuntahallilla oli mahdollisuus kokeilla muun muassa curlingia, tasapainorataa, tarkkuusheittoa ja erilaisia mailapelejä. – Tämähän vaikuttaa hyvältä. Aurinkoinen ja lämmin sää houkutteli mukavasti väkeä liikuntahallille ja sen ympäristöön torstaina 21.5. Päivä alkoi ohjatulla koko porukan alkulämmittelyllä, jonka sai tehdä istuen tai seisten. Tapahtumassa pystyi kokeilemaan erilaisia soveltavan liikunnan välineitä. Aiemmin se on pidetty elokuussa, mutta nyt tapahtuma päätettiin järjestää jo toukokuussa. Se on suunnattu henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi vaikeaa osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Nojapyörän kyytiin on myös helppo mennä ja poistua siitä, koska se on huomattavasti matalampi kuin normaali polkupyörä. Heikki Heinonen testasi nojapyörää.. Jos ihmisellä on esimerkiksi tasapainohaastetta tai toispuoleista halvausta, on tämä turvallinen tapa liikkua. Vuokraajana voi olla melkeinpä mikä tai kuka tahansa: kunta, koulu, toimintayksikkö, yksityinen henkilö, tapahtumajärjestäjä ja niin edelleen. Erityisliikunnanohjaaja Anne Vuorikoski sanoo, että syksyn ryhmiä aletaan käynnistellä taas elokuussa, myös erityisryhmille. AKU LAATIKAINEN Päivä alkoi kaikille yhteisellä, ohjatulla alkulämmittelyllä. Soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia Suomen väestöstä. Yksi näistä on Kuopiossa. Tutkimusten mukaan suomalaisista lapsista ja nuorista vain joka kolmas, aikuisista joka neljäs ja ikäihmisistä harvempi kuin joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Esimerkiksi ulkona olleet nojapyörät kiinnostivat osallistujia. Kiuruveden kaupungin liikuntaryhmät ovat siirtyneet tai ainakin piakkoin siirtymässä kesätauolle. Mahdollisuuksien mukaan pyritään myös ottamaan huomioon ihmisten toiveita erilaisista liikuntapalveluista. Jotta toimintarajoitteiset saataisiin mahdollisimman hyvin liikkeelle, on heille kehitetty soveltavaa liikuntaa. Tapahtumassa oli paikalla myös Kiuruveden Invalidien pitkäaikainen puheenjohtaja Raija Toivonen. Myös omalta osaltamme järjestämme kaikenlaista virkistysja kerhotoimintaa ympäri vuoden. Niinpä monissa kunnissa on panostettu jo vuosia erityisryhmienkin liikuntaan ja näin on tehty myös Kiuruvedellä, jossa on paikkakunnan kokoon nähden laaja tarjonta ja monin paikoin esteettömät tilat. Tarjolla oli myös mehua ja makkaraa. toukokuuta 2026 Urheilu Hyvää mieltä ja liikettä yhdessä Erityisryhmille järjestettiin monipuolinen liikuntapäivä. Kyse on siis yhtä suuresta ryhmästä kuin lapset ja nuoret. – Ja kiva että järjestetään tällaisia yhteisöllisiä hyvän mielen tapahtumiakin
P14 YJ vietti viime torstaina maalijuhlia kuusi kertaa. 5–3 vierasvoittoon päättyneessä ottelussa tehokkaimpana hääri hattutempun arvoisesti Elias Nuutinen. Jasse Saastamoinen sijoittui toiseksi Roope Tossavaisen tie jääkiekon pariin alkoi jo neljävuotiaana luistelukoulussa. Valmentaja Ilkka Raittinen lupaili otteluennakossaan runsasmaalista voittoa, eikä ennusteessaan juuri erehtynyt. Päivän ensimmäisessä ottelussa kaikki kolme maalia tehnyt Samuel Laakso kuittasi knallin myös päivän toisesta pelistä. Ensi kaudella Roope saa mahdollisuuden ottaa seuraavan askeleen urallaan ja kilpailla pelipaikasta Liiga-joukkueessa, urheilujohtaja Antti Tuomenoksa kertoo tiedotteessa. Kolmesti maaliin osui myös Ville Laukkanen. LASSI MYLLYLÄ PEKKA KATTAINEN Roope Tossavainen teki Liiga-sopimuksen TOIMITUS Jääkiekkoilija Roope Tossavainen on tehnyt Liiga-sopimuksen Kouvolan KooKoo:n kanssa kaudeksi 2026–2027. Hänen 372,5 kg:n yhteistuloksensa koostui 125 kg:n jalkakyykystä, 92,5 kg:n penkkipunnerruksesta ja 155 kg:n maastanostosta. Maalipaikkoja ottelua hallinneelle kotijoukkueelle siunaantui Jippo-j:n mustaksi nimettyä joukkuetta vastaan liki kuin kuplavolkkareita tuotantolinjalta joskus taannoin. KiuPalle voitto KuPSista Lauantaina yhteisjoukkueista pelivuorossa oli T15 PK-37/KiuPan yhdistelmä. Joskus, tosin harvoin, muuan jo edesmenneellä kollegalla meni omien sanojensa mukaan ”sillä lailla kivasti”. Päivän toisessa pelissä KiuPan hallinta ei tuottanut kuin yhden maalin Eemil Långin nappiksesta. li kääntyi toisella puoliajalla kotijoukkueen 3–2 johdoksi, mutta ottelun kolme viimeistä maalia tekivät vierailijat. Pelejä Ilmarin kentällä Mainiosti irtosi myös P13-joukkueelta sunnuntaina Ilmarin kentällä käydyssä miniturneessa. P15-sarjan LaPa-95yhteisjoukkueen matka ei suuntautunut sunnuntaina ulkomaille, vaikka kentän nimestä High Pine Lane niin voisi luulla, vaan Lehmoon. Matkaväsymys lie painanut päivän ensimmäisessä kohtaamisessa, jossa KiuPan kone käynnistyi hiukan myöhään. Hän kävi jo viime kaudella mukana Liiga-joukkueen harjoituksissa ja osoitti siellä erityisesti isoksi vahvuudekseen luistelun. Kolme sarjapistettä oli sen sijaan tuomisina P14-ykkössarjan lauantaiselta Joensuun reissulta. Maalin per pelaaja tekivät puolestaan Valtteri Tolvanen, Paavo Lähderinne ja Herkko Kärkkäinen. KiuPa kohtasi KuPSin pelaajatuotannosta nauttivan Kuopion Elon kaksi joukkuetta voittaen molemmat. Lopputuloksena oli kuitenkin 1–1 tasapeli kotijoukkue LaPa-95:sta vastaan Leevi Partasen maalilla. KK-81:n kasvatti on siirtynyt KooKooseen KalPasta ja käynyt sen lisäksi pelaamassa yhden pelin Mestistä IPK:n riveissä. Entisistä ja nykyisistä kiupalaisista maali per nenä merkattiin Elias Nuutiselle, Onni Leinoselle ja Juhani Tikalle. Saastamoinen nosti hyväksytysti kaikki yhdeksän nostoa ja teki jokaisessa nostomuodossa omat ennätyksensä, parantaen vuoden takaista yhteistulostaan 67,5 kilogrammaa (kg). Mo Salahin peräänkuuluttamaa Heavy metal -futista vyöryttänyt KiuPa ei juuri keskikentällä hiplannut, ja tälläsi kahdessa pelissään täyden tusinan maaleja. Kahdella joukkueellaan KiuPa pelasi päivän mittaan neljä peliä, joista kupongille merkattiin kaikki veikkausmerkit. Eikä voitto jäänyt kauas päivän toisessakaan ottelussa, joka päättyi KuPSin toista joukkuetta vastaan tasatulokseen 1–1. Tauolla tasatilanteessa 2–2 ollut pe. Valmentaja Anne Hyvönen oli erityisen tyytyväinen harjoituksissa jauhetun kahden topparin pelisysteemin toimivuuteen. Kiuruvetislähtöinen Tossavainen, 21, toimi KooKoon U20-joukkueen varakapteenina päättyneellä kaudella. Sikäläinen LehPa/Yllätys-yhdistelmä vei ottelua sarjakärjen varmuudella, eikä vieraille kirjattu 4–0 kotivoitossa mitään tilastomerkintöjä, vaikka paikkoja maalintekoon kyllä oli. 15 Keskiviikko 27. Suurimmalle osalle pelaajista pelit olivat ensimmäiset ”viralliset” tähän mennessä. Kuudesti YyJii maalinteossa onnistui ottaen sarjan avausvoittonsa puhtaasti 6–0. Hän kilpaili sarjassa 83M18 ja sijoittui toiseksi. Neljän pelin jälkeen puhtaalla pelillä sarjaa johtava ToU voitti lukemin 3-1. KooKoon tiedotteen mukaan kaudella 2025–2026 Tossavainen taiteili U20 SM-sarjassa runkosarjan 44 ottelussa tehot 19+27=46. vä meininki päällä ja loistavat olosuhteet kehittyä. – Roope pelasi vahvan kauden U20-joukkueessa ja kuului sarjan parhaisiin pelaajiin. Kiupalaiset pelasivat vaihtelevalla menestyksellä. Onni Leinonen ja Remu Räisänen osuivat kertaalleen. Maalissa onnistui Saaga Kärkkäinen. Peliviikon alku tarjoili torstaina Ilmarin kentällä harvinaista herkkua PK-37 YJ2:n P14-ikäluokan ison kentän ottelulla. Maalien makuun pääsi suuri joukko: Veikko Hyvärinen, Eljas Ahonen, Viljami Lämsä, Ilmari Rajakangas, Johannes Vuorikoski, Blake Payakit, Jami Pappila ja Samu Saastamoinen. He ottivat voiton muun muassa Kuopion Palloseurasta (KuPS). Vieraiden ainokaisen teki KiuPan riveistä aiemmilta vuosilta tuttu maalitykki Aada Rytkönen. Peliviikko päättyi sunnuntaina P8-joukkueen pelitälleihin Ilmarin kentällä. Tavataan hallilla, Tossavainen iloitsee. Aurinkoisena lauantaina tarjosi KiuPan T11-joukkue Ilmarin kentällä mainion nelikakkossynttärilahjan seuran junnuvitoselle Toni Kakkoselle hienoilla otteillaan kotiturnauksessa. KooKoon U20-joukkueessa kovan kauden pelannut Tossavainen nähdään myös ensi kaudella Kouvolassa. Klassiseen kilpailumuotoon osallistui Kiuruveden Urheilijoiden junior-ikäluokan nostaja Jasse Saastamoinen. Kouvolassa ja KooKoossa on hyKuopion Painonnostajat järjestivät lauantaina kansallisen voimanostokilpailun Rajalan väestönsuojan kuntosalilla. Vastustaja RiU onnistui maalinteossa kolmesti, joten voitto meni Riistavedelle maalein 3–1. Joukkueen kaudelle asettama tavoite voittaa KuPS täyttyi heti päivän ensimmäisessä pelissä, jonka KiuPa voitti Kristiina Vartiaisen ja Lilli Hyvärisen maaleilla luvuin 2–0. Mutta tuskin viimeiset, siinä määrin mukavaa oli kyllä. Päättyneellä kaudella hyökkääjä palkittiin U20 SM-sarjan joulukuun parhaaksi pelaajaksi ja valittiin ensimmäiseen tähdistökentälliseen. KiuPan kulunut peliviikko noudatteli samaa sapluunaa, tosin jalkapallokentillä onnistumiset olivat tiuhemmassa kuin taksikopilla. KARI KOSKI Vierailu puheenjohtajasotkujen vuoksi otsikoissa viime aikoina ryvettyneen ToU:n kotikentälle Tanhulaan ei pisteitä tuottanut. Vaihtelevaa menestystä Tuplaykkösistä pojat matkasivat Lapinlahdelle viime lauantaina. toukokuuta 2026 KiuPalla kulki ”sillä lailla kivasti” Kiuruveden Palloilijoilla (KiuPa) on takanaan pelientäyteinen viikko. Kuluvan viikon jalkapallotarjonnasta vastaavat Kuorevirran nurmella 15 ikäluokan yhteisjoukkueet, kun torstaina LaPa-95 YJ kohtaa PK37:n. – Hienot fiilikset sopimuksesta. Voittolukemiksi saatiin 3–1 ja 9–2. Sunnuntaina on vuorossa T15 PK-37/KiuPa YJ:n ottelu Muuramen Yritystä vastaan. Näillä tehopisteillä hän sijoittui koko sarjan pistepörssissä viidenneksi. Hän jakoi kiitosta maalivahtija toppariosastolle eli Sinna Martikaiselle, Martta Kattaiselle ja Sanni Pietikäiselle. Kolmannen voittonsa putkeen ottanut PK-37 YJ oli tiukoilla kotijoukkue Jippon vieraana
Lue kaikki 37 journalistin ohjetta: jsn.fi/journalistin-ohjeet Olemme sitoutuneet JSN:n Journalistin ohjeisiin. Toisaalta voimme kysyä, keitä me luulemme olevamme, jos lähdemme haastamaan Kirkon vuosituhantisia traditioita. DIAKONIA Diakoniapäivystys kesä-elokuussa torstaisin klo 9-11. Toinen latva voi olla muita jykevämpi, jonka suojiin orava pystyy rakentaa pesänsä. Näin kolme persoonaa muodostaa yhden jumaluuden. Samalla tavalla voimme ajatella, että Jumala on yksi (puun runko), mutta myös kolme persoonaa (latvaa), joilla on eri tehtävät. klo 17 Päiväkerhon kevätjuhla kirkossa. Kerhokausi on päättynyt. klo 16, kehät klo 17. Pyydämme ilmoittautumiset muistotilaisuuteen Marialle puhelimitse 0408434688 sunnuntaihin 31.5.2026 mennessä. Tällaisessa puussa on yksi runko, mutta kolme latvaa. Tästä syystä rukoilemme: Taivaallinen Kuningas, Lohduttaja, totuuden Henki, joka paikassa oleva ja kaikki täyttävä, hyvyyden lähde ja elämän antaja, tule ja asu meissä ja puhdista meidät kaikesta synnin pahuudesta sekä pelasta, oi Hyvä, meidän sielumme. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta ”Ken kulkee, hän näkee.” Matias Sikondomboro Kiitos seurakunta, Minna ja Salla mukavasta retkestä – Haapajärvi / Vaskikello. Eero Kärkkäinen 92 v. klo 11 Jumalanpalvelus, Marjut Lindholm-Holopainen Ma 1.6. Kempeleen seurakunta KASTETTU Siiri Marjatta Jauhiainen Hengelliset KUOLLEET p. Ruhanen s. kiuruvedenseurakunta.fi/ tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/paivakerho/paivakerhoon-ilmoittautuminen KUOLLUT Oiva Santeri Hyvärinen 90 v. Vain muistot ja rakkaus jäljelle jää. kiuruvedenkennelkerho@ outlook.com PÄIVÄKERHO To 28.5. Journalistin ohje 2: Toimituksellista sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Isä on Sanallaan luonut koko maailman. PASI HYYTIÄINEN Hengelliset Hartaus Journalistin ohje 2: Toimituksellista sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Pyhä kolmiyhteinen Jumala on monelle ihmiselle vaikea asia. klo 9.30. Miten Jumala voi olla kolme, mutta samalla yksi. 2 Keskiviikko 15. klo 10 Messu (Jouko Porkka, Huuskonen, Pesälä) Messun jälkeen kirkkokahvit. Pyhä Henki annettiin siis seurakunnalle ja koko Kirkolle. Lue kaikki 37 journalistin ohjetta: jsn.fi/journalistin-ohjeet Olemme sitoutuneet JSN:n Journalistin ohjeisiin. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 2.6. Ke 3.6. Ilm. Muistotilaisuutta vietämme seurakuntatalolla. Kirkon olemukseen on siis alusta lähtien kuulunut yhteys Pyhään Henkeen, joka toimii sen opettajana ja opastajana. Kiitos myös Kiuruveden kotihoidolle ja Virranrannan Kaislan hoitajille Oivan hyvästä hoidosta. Omaiset www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi To 28.5. Kolmas saattaa antaa suojaa kahdelle muulle. Luotammeko me siihen, että Henki johdattaa Kirkkoansa oikeaan suuntaan, vaikka se olisikin ristiriidassa meidän omien ajatustemme kanssa. YV-keräyksen hyväksi kahvio ja makkaraa. Huomionarvoista tässä kertomuksessa (Ap.t.2:1–11) on se, että Pyhän Hengen vuodattaminen tapahtui, kun opetuslapset olivat yhdessä koolla rukoilemassa. 17.05.2026 Vaikka puhdasta kultaa sydän ois, se kuitenkin uupuu ja sammuu pois. Match-show srk-talon parkkialueella yhdessä Kennelkerhon kanssa. 16 Keskiviikko 27. Pyhä Henki on yhteyden Henki, joka toimii nimenomaan Kirkossa. Pyhä Henki on pyhittäjä, joka lähtee Isästä. Syksyllä alkavaan kerhoryhmään voi ilmoittautua nettisivujen kautta https://www. 05.08.1941 k. Helluntaita seuraava maanantai on ortodoksisessa kirkossa omistettu Pyhälle Hengelle, joka vuodatettiin opetuslasten päälle helluntaina Jerusalemissa. Lisätiedot ja ennakkoilm. Tätä mysteeriä on selitetty käyttäen apuna kolmihaaraista puuta. Muista rokotustodistus. 017 770 0421 MUISTOKIITOS HAUTAKIVET SEURAKUNTA Rakkaamme Tyyne Helena JUNTUNEN o.s. Su 7.6. Lämmin kiitos kaikille teille osanotosta surussa Oiva Hyvärisen nukuttua ikiuneen. Se ei ole helppo tie. toukokuuta 2026 Helluntai, Pyhä Henki ja Kirkko Helluntai on ortodoksisessa traditiossa Pyhän Kolminaisuuden päivä, jota juhlitaan 50 päivää pääsiäisestä. maaliskuuta 2025 Su 31.5. klo 9–12 Ihmistä lähellä aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua Su 31.5. Latvat tai haarat ovat osa samaa puuta, mutta niillä on erilaiset ilmenemismuodot ja tehtävät. Kirsti Auvinen 76 v. Ei tietenkään. Kristittynä eläminen on elämistä rukouksessa ja Hengen johdatuksessa. Ovatko nämä kolme latvaa omia erillisiä puita. Yksi latva saattaa olla muita korkeampi, jossa keltasirkku saa keväällä paikan hennolle laululleen. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Rakkaudella muistaen Esko Ari ja Marita perheineen Maria ja Rauno perheineen Heli ja Lasse perheineen Maija sisko perheineen sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Tyyne siunataan haudan lepoon Kiuruveden kirkossa pe 5.6. Yksin emme tietämme löydä, vaan ainoastaan, kun Pyhä Henki rukoilee meissä. Mukana olleet.. Apostolien tekojen kertomuksen keskipiste ei siis ole yksitäiset ihmiset vaan koko opetuslasten joukko. Emmekö me tällöin nouse itse Pyhää Henkeä (Jumalaa) vastaan, joka vaikuttaa ja toimii Kirkossaan. Poika on tuonut pelastuksen maailmalle riemullisella ylösnousemisellaan. klo 10 Messu. Uskommeko me tähän
Raimo on tehnyt merkittävän työuran kansainvälisten asioiden professorina sekä USA:ssa että Helsingin yliopistossa, Matti on toiminut maantieteen professorina Helsingin yliopistossa ja hän on myös kirjoittanut ansiokkaasti Kiuruveden Järvikirjaan. Luokka on kokoontunut yhteensä kolme kertaa. Siellä miesten ja naisten suhde olivat lähes tasan. Kiuruvesi-lehdessä oli luettelo lyseosta väitelleistä tohtoreista. Tämän jälkeen perustimme pääkaupunkiseudulle ns. Tämän matemaattisen luokan ylioppilaaksi kirjoittaneita oli 26 henkilöä, joista miehiä 18 ja naisia 8. Muista luokkalaisista ei ollut meillä tarkkaa kuvaa. Alustavasti ennakoimme seuraavaa kymmenvuotistapaamista, mutta sillä varauksella, kuinka monta meitä on enää voimissa ysikymppisinä sitä toteuttamaan. Kuvasta puuttuvat Ensio Savoranta ja Elina Bäckman.. Seuraava oli 50-vuotisriemuylioppilastapaaminen vuonna 2016. Ja muistelimme myös jo monia keskuudestamme poistuneita. Näistä pois menneitä on nyt jo peräti 10 henkilöä. Siksi onkin ollut luontevaa, että kokoonkutsujana luokkatapaamisiin on ollut Rauhaniemestä lähtöisin oleva Jukka Saastamoinen. Kokoonnuimme Runnilla illanviettoon yhdessä kielilinjalaisten kanssa. Tapaaminen sattui hurjaan viikonloppuun, sillä silloin ryöstettiin viinakauppa ja kaksi miestä ammuttiin kesämökillä. Silloin oli koolla 17 henkilöä. Monet heistä lähtivät opiskelemaan tekniikkaa Oulun yliopistoon, osa Tampereelle yhteiskunta-aineita, Jyväskylään, Turkuun ja Helsinkiin oikeustiedettä, hammaslääketiedettä, maantiedettä sekä maaja metsätaloustieteitä. Muista läsnäolijoista Eino Styrman kertoi työskennelleensä VTT:ssä ja hän aikoinaan oli kehittämässä muun muassa atk-perusteista vaalituloslaskentaa ja sen ennustejärjestelmää. kymppikerhon, joka on kokoontunut säännöllisesti pari kertaa vuodessa muistelemaan menneitä ja pohtimaan tulevaisuutta. Mukana oli kahdeksan luokkalaista ja puolisot mukaan lukien yhteensä kaksitoista henkilöä. Valitettavasti tästäkin porukasta on parin vuoden sisällä poistunut kaksi luokka toveria. Maittavan yhteisen illallisen söimme Peltohovissa ja kävimme vielä jatkoilla Kuorevirralla. Poliisit kävivät peilaamassa valonheittimillä meitä mutta arvasivat, ettemme olleet tihutyön tekijöitä. toukokuuta 2026 V uonna 1966 ylioppilaaksi kirjoittaneet olivat viime viikolla kuusikymmen juhlaristeilyllä Victoria 1 -aluksella. 17 Keskiviikko 27. Rinnakkaisluokan kielilinjalta kirjoitti ylioppilaaksi 30 oppilasta. Seuraavana päivänä olimme kaupungin aamukahvilla ja osallistuimme lakkiaistilaisuuteen. Ensimmäinen luokkakokous oli 25-vuotistapaaminen Kiuruvedellä. Ylioppilasvuosikurssi 1966 vietti penkinpainajaisia Koivujärvellä Rauhaniemessä. Ylioppilaat 1966 juhlaristeilyllä JUKKA SAASTAMOINEN Vasemmalta Jukka Saastamoinen, Helena Styrman, Ilkka Leveelahti, Ulla-Maija Leveelahti, Ilmi Tikkanen, Matti Tikkanen, Raimo Väyrynen, Eero Blåfield, Eino Styrman. Muistelimme läsnäolijoiden työuria. Diplomi-insinööri Ensio Savorannan elämän työ on kulunut Järvenpään kaupungin insinöörinä. Olimme kunnan vieraana ja vierailimme lukiossa, jossa vastaan otti rehtori Pauli Partanen. Vietimme siellä iltaa nuotiolla jo silloin, kun saimme tiedon ylioppilaaksi pääsystä. Professorit Raimo Väyrynen, Eero Blåfield ja Matti Tikkanen sekä tekniikan tohtori Johanna Hankonen. Yhteenvetona totesimme, että tapaaminen oli hyvä ja miellyttävä muistelutilaisuus. Meidän luokalta näistä väitelleistä on peräti neljä. Elina Bäckman (omaa sukua Kaukonen ) on toiminut hammaslääkärinä Kauniaisissa, Ulla-Maija Leveelahti (omaa sukua Rouniola ) opettajana Tampereen seudulla. Eero on toiminut matematiikan professorina Jyväskylän yliopistossa. Tervehdyksen uusille ylioppilaille toi luokkatoverimme professori Raimo Väyrynen. Jukka Saastamoinen on ollut koko työuransa finanssialalla eri pankkiryhmissä: Säästöpankkiryhmä, SYP, Merita, Tapiola-ryhmä ja viimeksi ennen eläkkeelle siirtymistä Tapiola-pankissa. Pankkiura alkoi Kiuruvedellä kesäharjoittelijana torin varrella säästöpankissa
18 Keskiviikko 27. Rakentamislain 63 §:n mukaisesti naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Tiedustelut: Siivoustyönohjaaja Raija Pennanen, p. Hakemusten palautus liikuntatoimistoon viimeistään 14.6.2026. Hakemukset tulee toimittaa 21.06.2026 klo 24.00 mennessä sähköisesti Kuntarekry.fi -palvelun kautta, ei liitteitä. 040 759 5005. Ylä-Savon jätekeskus Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi Avoinna ma-pe klo 7.30-17.30 ja la 6.6. Huomioi, että kerättävät jätejakeet vaihtelevat eri ekopisteillä. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma–to 8.00–15.45 pe 8.00–15.00 Kaupungin Info ja puhelin asiointi ma – to 9.00–11.30 ja 12.30–15.00 pe 9.00–11.30 ja 12.30–14.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KIURUVEDEN LAJITTELUASEMA PALVELEE KESÄKUUSSA SEURAAVASTI Kiuruveden lajitteluasema Sahatie 3 Kiuruvesi. www.kiuruvesi.fi/liikunta ja ulkoilu/salivuorot. 040 516 0766 www.ylasavonjatehuolto.fi/kiuruvedenlajitteluasema Vastaanotetaan veloituksetta kotitalouksien: Betoni-tiilijäte (mukaan lukien posliinija kaakelijäte) Kyllästetty puujäte Käyttökelpoiset tekstiilit ja poistotekstiilit Muut kuin pakkauslasit (ikkunaja peililasi, juomalasit yms. Tällä kuulutuksella ilmoitetaan lupahakemuksen vireilletulosta ja samalla naapureille ja muille osallisille varataan mahdollisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen hankkeen johdosta. Mahdolliset muistutukset on toimitettava pe 12.06.2026 klo 15.00 mennessä Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaan, osoitteella Harjukatu 2, 74700 Kiuruvesi, tai sähköpostilla osoitteeseen maarit.ruotsalainen@kiuruvesi.fi. Toimeen valittavilta edellytämme laitoshuoltajan ammattitutkintoa tai muuta alalle soveltuvaa koulutusta, suomen kielen taitoa sekä ajokorttia ja oman auton käyttö mahdollisuus katsotaan eduksi. 017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi/jatekeskus Ylä-Savon jätekeskuksella vastaanotetaan hyötyjätteiden lisäksi myös risuja haravointijätteitä, sekajätettä ja isokokoisia jätteitä, jotka eivät mahdu kiinteistön sekajäteastiaan (esim.rikkinäiset huonekalut, runkopatjat jne.) Sekajätekuormat ovat maksullisia. Alkuperäiset kelpoisuuden osoittavat todistukset esitetään mahdollisen haastattelun yhteydessä. Ekopisteiden sijainnit, ja mitä pisteillä vastaanotetaan, löydät osoitteesta: www.kierratys.info Risuja haravointijätteiden vastaanotto Savikon risulaani Osoite: Kalliokyläntie 14 74700 Kiuruvesi Avoinna jatkuvasti. toukokuuta 2026 4 Keskiviikko 15. klo 12.00-14.00 p. Yläasteen pieni sali on käytettävissä vain sulkapallon pelaamiseen ja voimisteluun. HUOM! Kulku asemalle Timontien kautta. Palkkaus määräytyy KVTES:in mukaan. Avoinna: ma klo 7.30-12.30 ja to klo 12.00-17.00 ja la 13.6. p. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. lasi) Paperi, kartonkija lasipakkaukset ja pienmetalli Paristot ja pienakut Puujäte Suuret metalliromut Vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet MUITA JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPISTEITÄ Ekopisteet Ekopisteet on tarkoitettu kotitalouksien uusiokäyttöön meneville jätteille. Huom! Hakemuksessa tulee mainita lisätietoja kohdassa, mistä viikosta alkaen vuorot halutaan aloittaa. KUULUTUS LUPAHAKEMUKSEN VIREILLETULOSTA JA NAAPURIEN KUULEMISESTA Kiuruveden kaupunki hakee rakentamislupaa uuden yhtenäiskoulun rakentamiseen kiinteistöillä Kunnanmaa (263405-119-41) ja Kettula (263-405-19-288) osoitteessa Soinintie 2, Kiuruvesi. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä virka-aikana Kiuruveden kaupungin rakennusvalvonnassa, josta saa myös lisätietoja hankkeesta. Lisätietoja antaa liikuntasihteeri Lassi Myllylä, puh. klo 10-13 Suljettu: pe 19.6. Rakennuspaikka sijaitsee nykyisen koulukeskuksen alueella. Kiuruvesi 27.05.2026 Rakennusvalvonta HAETAAN LAITOSHUOLTAJAA Kiuruveden kaupungin tekninen palvelukeskus hakee ammattitaitoista, vastuuntuntoista ja yhteistyöhenkistä LAITOSHUOLTAJAA Vakituiseen työsuhteeseen vastaamaan yhdessä muiden laitoshuoltajien kanssa kaupungin eri kiinteistöjen sisätilojen puhtaana pidosta. 040 741 1085, email: raija.pennanen@kiuruvesi.fi KIRJASTON KESÄAUKIOLOAJAT 1.6.-31.8. Lomakkeet voi tulostaa myös kaupungin nettisivuilta tai täyttää sähköinen hakulomake os. Toimeen valittavan tulee ennen tehtävän vastaanottamista esittää lääkärintodistus terveydentilastaan. Toimen täytössä noudatetaan neljän (4) kuukauden koeaikaa. MA 10-18 TI-PE 10-16 LA-SU SULJETTU Omatoimi avoinna 7-21. Samasta paikasta saa myös tietoja vahvistetuista käyttökorvauksista. Ekopisteillä kerätään paperia, kartonki-, muovi-, ja lasipakkauksia, ja pienmetallia sekä käyttökelpoisia tekstiilejä (UFF). maaliskuuta 2025 KOKOUKSIA TIEDOTTEITA JÄÄHALLIJA SALIVUOROT KAUDELLE 2026-2027 Keskustan koulujen (yläkoulun pieni sali, lukion sali ja Nivan koulun sali) iltakäyttöja liikuntaja jäähallien sekä Missun salin käyttövuorot kaudelle 2026-27 ovat haettavana liikuntatoimistosta saatavalla hakulomakkeella. 114 € Paperilehti 12 kk kesto paperilehti kotiin kannettuna kerran viikossa hinta vain 2,23 € / viikko Tilaukseen sisältyy: 78 € Digipalvelu 12 kk kesto digitaalinen näköislehti hinta vain 1,50 € / viikko näköislehtien arkisto kiuruvesilehti.fi:n uutisvirta Tilaukseen sisältyy: 149 € Täystilaus 12 kk kesto paperilehti kotiin kannettuna kerran viikossa hinta vain 2,86 € / viikko Tilaukseen sisältyy: digitaalinen näköislehti kiuruvesilehti.fi:n uutisvirta näköislehtien arkisto Itsenäinen ja sitoutumaton kotiseutulehti vuodesta 1953 Tilaa KIURUVESI-lehti helposti verkosta! kiuruvesilehti.fi/tilaa-kiuruvesi-lehti
19 Keskiviikko 27. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi JUHLAJA MAJOITUS VUOKRATAAN OMPELIMO KOTIPALVELUT LAHJAPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. Kotipalvelut ja -sairaanhoito PARTURI-KAMPAAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen APTEEKKI TAKSIPALVELUT K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T olonkorjuu.fi 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi Myös KELA-kuljetukset / toivetaksi Nyt kaksi autoa: 9054 9368 PALVELUHAKEMISTO. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. toukokuuta 2026 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.fi Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO TILITOIMISTOT KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh
MUISTILISTA Graafinen Suunnittelu •Teippaukset Liikelahjat• Yritystekstiilit Passikuvat• Kopiopalvelut Mainonnan kaikki kuviot Mainonnan kaikki kuviot Nyt main asia t kunt oon. alkaen. Koivujärvi ry:n Koivujärvi ry www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. KAIKKI TOIMINTA JA ELOKUVA OVAT MAKSUTTOMIA. Läheltä palveluja. Mitat 35 ja 50 cm. KLO 24:00 kesäkahvila avoinna koulujen päättäriviikonlopun 29.5.PE30.5.la KLO 13-19 NOST E BILEB ÄNDI ! 10€ ovelta Tarjottavat valmistujaisiin ja juhliin! Savukalat, graavija kylmäsavulohta, tuoreet kalat, kukot, kalatuotteet. Heikki Lång p. klo 10 vietämme kesäpäivää Jänteen hallilla. P. 050 307 5439 KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy TALUTUSRATSASTUSTA JA PONIEN HOITOA SEKÄ KEPPARIRATA 16-17.30 ELOKUVA SPIRITVILLI JA VAPAA 17.30 KIURUSALISSA SEKÄ SCHLEICHJA HEPPAKIRJOJEN NÄYTTELY KIRJASTON AULASSA. 010 340 7735 KOULUJEN PÄÄTTÄRIT LA 30.5. Kysy tarjous! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt ja katsastushuollot. Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. 040 580 6365 Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, katsastushuollot. ELÄKELIITTO ti 2.6. 0400 327 750 Vuokrataan YKSIÖ , 2 kerr. 040 7530 370. KLO 16.00 2.6. 044 734 4270 iltaisin. Heti vapaa! p. toukokuuta 2026 6 Keskiviikko 15. KLO 16.00 2.6. Vieraana Eläkeläiset ry:n väkeä. JÄRJESTÄJINÄ KIURUVEDEN RATSASTAJAT JA KIURUVEDEN KIRJASTO. Vapaa 1.8. 200 g R134A), voimassa 12.6.2026 asti. HEPPATAPAHTUMA HEPPATAPAHTUMA HEPPATAPAHTUMA KIRJASTOLLA KIRJASTOLLA KIRJASTOLLA 2.6. Ateriapalvelun ruokalista vk 23: ma: mangoista broilerikastiketta, perunaa, parsakaalia, punajuurisalaatti, PROfeel kermakaramellivanukas, ti: jauhelihakeittoa, tomaattilohko, pehmeä rahka ja raparperikeitto, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, puolukkahilloa, omena, hedelmä-vanilja kerroskiisseliä, to: tomaattista uunikalaa, perunaa, punajuurta, lanttu-porkkana, mustikkajogurtti, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, suvisalaatti, mansikkamoussea, la: nakkikastiketta, perunaa, parsakaalia, jäävuori-porkkana, vadelma-vanilja kerroskiisseli, su: kalaleikettä, yrttikastiketta, perunaa, porkkanaviipaleita, jäävuori-punakaali-kurkku, hedelmämoussea (muutokset mahdollisia). Pientä aktiviteettia, hyvää seuraa ja kahvia+makkraraa tarjolla, joten ota kolikkopussi mukaan. RIVI-ILMOITUKSET ELÄKELIITTO: Kesätiedote noudettavissa Meijän kammarilta torstaisin klo 9-11 tai kun joku on paikalla. Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ keskustassa. 20 Keskiviikko 27. ilmastoinnin täyttöhuoltotarjous R134A 80 € (sis. KLO 16.00 Vuokrataan tilava, kalustettu KT-KAKSIO Helsingistä. maaliskuuta 2025 HUVEJA ASUNTO TORILLA KOKOUKSIA SEKALAISIA TAPAHTUMIA 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.fi www.lvisawo.fi • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desinfiointi Seuraa meitä somessa! • • • • • • maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 28.5. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p