012138-2609 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 25.2.2026 73. JAANA SELANDER. 040 758 7499 ark. Jos tulisijoja ei nuohota säännöllisesti, nokipalojen riski kasvaa. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,50 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,23 euroa/vko OSTAMME KULTAA JA HOPEAA Maksamme HETI käteen tai tilille! Kelloja, vanhoja rahoja, kunniamerkkejä, militariaa, hammaskultaa Leikkaa talteen! ---Suomen Arvo-Ostot Oy Asiakaspalvelu p. 9-17 www.arvo-ostot.fi Lahtelainen perheyritys vuodesta 2017 Tervetuloa ostoautolle! Kiireetön ja yksilöllinen palvelu! To 26.2. VUOSIKERTA, NRO 9. klo 10-17 KIURUVESI K-SUPERMARKET KIURUVESI Asematie 10 Pe 27.2. klo 10-16 IISALMI IISALMEN TORI 74100 Iisalmi -----------4–5» Nuohouksella turvaa kotiin Nuohooja Mika Väisänen muistuttaa, että tulisijoja ei nuohota vakuutuksen tähden, vaan oman ja perheen henkikullan vuoksi
Tämän lisäksi valtio maksoi turveurakoitsijoille korvausta turvetuotanto koneiden romuttamisesta. Kyse oli huoltovarmuudesta ja hinnasta. Päätökset tästä oli siis tehty ennen viime eduskuntavaaleja. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. JO MONEEN KERTAAN HUOLESTUNUT PÖRSSISÄHKÖN hinta on ollut huipussaan viime päivinä, juuri nyt kun sen kulutuskin on ollut korkeimmillaan pakkasista johtuen. Meidän savolainen ja kiuruvetinen kulttuuri on saanut vaikutteita muualtakin kuin Savosta, rajankäyntiä on tapahtunut Pohjanmaan suuntaan, kiuruvetisiin taloihin on naitu emäntiä lännen suunnasta, karjalaiset ja ortodoksiuskoiset ovat tuoneet myös oman vivahteensa Kiuruvedelle. Eläkkeellä oleva lukion rehtori, tohtori Martti Heinonen on korostanut useaan kertaan, kuinka suuri merkitys oli aikanaan sillä, että tuli peruskoulu ja kaikki lapset pääsivät koulupolulle varallisuuteen katsomatta. Ruotsissa turve on määritelty uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Tuosta vuosiluvusta ja monista muista lähteistä tarkistamalla selviää, että veropäätökset teki edellinen vihervasemmistohallitus, johon keskustapuoluekin kuului. ELI avunsaanti viivästyi lisää tämän turhan ambulanssin takia ja se tietenkin saattoi vaarantaa äiti hengen. Sukupuupuisto on loistavan ajattelun tulos. Kirjoja ei jakseta lukea. OVATKO Ruotsissa suot erilaisia kuin Suomessa. Hänen fyysinen kuntonsa oli jo pidemmän aikaa ollut menossa alaspäin ja lopulta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tilata ambulanssi, koska hänen tilansa vaati välitöntä hoitoa sairaalassa. Öljyn hinnan noususta johtuen öljy ja kivihiili haluttiin korvata halvemmalla kotimaisella polttoaineella. Polemiikki sähkön hinnasta Tämä jää kuitenkin haaveeksi, sillä laitoksen kattila ja turbiini on pilkottu rautaromuksi vuonna 2023 koska turve on veroilla ja päästöoikeus maksuilla tehty liian kalliiksi käyttää. MUUN muassa saturaatio eli veren happipitoisuus oli jo niin alhaalla, että jo se sinällään oli hengenvaarallista. Tekoäly ei voi hoitaa ajattelua. Äitini kuoli kaksi päivää tapahtuneesta Iisalmen sairaalassa. EIKÄ äitiäni olisi missään nimessä edes pitänyt kyyditä taksilla hänen huonon kuntonsa takia. TÄSSÄ tilanteessa pakotettiin vanha ja sairas äitini odottamaan Kela-taksia ja sitten kyytiä Iisalmen päivystykseen. SAMOISTA päätöksistä johtuen monet muutkin voimalat ovat joutuneet ajamaan turpeen energiakäytön alas, muun muassa Haapaniemen voimala Kuopiossa ja monet muut. Kiuruvedellä on aina arvostettu koulutusta ja pienemmistäkin mökeistä on haluttu laittaa lapsi istumaan pulpettiin. Mahdollinen paikka voisi olla Raivaajapuisto, hautausmaan vieressä, hautausmaan muistokivistä voimme lukea kymmenien raivaajasukujemme tarinaa. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. AMBULANSSI tuli, mutta ei voinut ottaa äitiäni mukaan, koska sairaanhoitohenkilöstöä oli vain yksi ambulanssissa ja hän ajoi sitä autoa. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Ja siihen lisäksi kuumeilu, voimakkaat kivut ja olematon ravinnonsaanti pidemmältä ajalta. Korkeatasoinen ajattelu edellyttää pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä ja että kirjoittaminen on ajattelua. ”Puolen minuutin videoon ei saa kiteytettyä asioita yhtä hyvin kuin tuhannen sanan lehtiartikkeliin tai 300-sivuiseen kirjaan.” Martela sanoo, että lukuja kirjoitustaito ovat jo vuosisatoja nostaneet ihmisten ajattelukykyä korkeammalle tasolle. Päivä on merkittävä juhla Suomessa, sillä Kalevala on kansallisuuden, oman kielen ja kulttuurin symboli, jonka varaan suomalainen identiteetti perustuu. Kaikki ovat sopineet elämään täällä rinta rinnan rikastuttaen toisiaan. Filosofi Frank Martela oli alkuvuodesta Helsingin Sanomissa huolissaan siitä, että lyhytvideot uhkaavat ajattelutaitojamme. Keskustapuolueen Antit ovat pitäneet suurta ääntä sähkön hinnasta. Haapaveden suurmies Ahti Pekkala oli saanut läpi pitkäaikaisen tavoitteensa. Siinä on yksi tärkeä selitys Suomen nousuun, kun koulutustasomme on noussut. Totuuden vuoksi on faktojen tarkistuksen aika. Oppositio syyttää hallitusta ja hallitus edellistä hallitusta. NYKYHALLITUSTA voidaan arvostella monistakin asioista, mutta edellä kuvatut päätökset tapahtuivat edellisen hallituksen aikana. SEN sijaan vaarannetaan ihmishenkiä ja viivästytetään hoidon saamista. KAARLO HUMALOJA PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Sukupuupuisto on hieno idea T ulevana lauantaina vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Viime aikojen sähkön hinnalla voimalaitos tuottaisi huomattavat tulot sähkönmyynnistä. VANHA ja multisairas äitini asui vielä jokin aika sitten nimeltä mainitsemattomassa palvelutalossa Kiuruvedellä. Päivää vietetään Elias Lönnrotin kokoaman Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi. Paljon on Kiuruveden lapsista tullut yhteiskunnan huipputekijöitä monelle eri alalle. Lukemisesta ja sivistyksestä saa olla kuitenkin huolissaan, kun lapset ja nuoret viihtyvät etupäässä nopeita palkintoja jakavassa sosiaalisessa mediassa. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 114 euroa, digipalvelu 78 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 149 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Mikä on ambulanssin tarkoitus, jos se ei voi ottaa kyytiin. Lisäksi eduskunta äänesti vuonna 2000 turpeen uusiutumattomaksi luonnonvaraksi. Tyhmenevä kansakunta on uhka sekä työelämälle että demokratialle (filosofi Frank Martela). 2 Keskiviikko 25. “. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Oma kulttuuri ja oma kieli ovat tärkeitä myös Kiuruvesilehdelle. Lain mukaan pitää olla kaksi henkilöä, että potilas voidaan kyyditä eteenpäin. ILMEISESTI tämä on arkipäivää Kiuruvedellä ja en tietenkään usko, että äitini on ainut, joka on joutunut tällaiseen tilanteeseen kiireellisen avun tarpeessa. Totuus on se, että kaikkien edellisessä hallituksessa olleiden puolueiden ”Antit” ja ”Tytit” saisivat mennä peilin eteen, katsoa ja osoittaa syyllistä. Sukupuupuiston tarkoituksena olisi nostaa konkreettisesti esiin sukumme, jotka ovat viljelleet ja varjelleet kotikuntaamme, tehneet lapsia ja kasvattaneet heidät maailmalle. helmikuuta 2026 POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Rahat loppuivat kuitenkin kesken ja osa jäi niitä ilman. Haapavedellä käynnistyi vuonna 1989 turvevoimala, joka oli 390 megawatin kattilateholla ja 154 megawatin sähkötehollaan tuona aikana lajissaan maailman suurin. SIKSI minä kysynkin Pohjois-Savon hyvinvointialueen päättäjiltä ja toimeksipanijoilta, että mikä on tälläisen ambulanssin tarkoitus, jos kuljetusta ei pystytä tarjoamaan tilanteen sitä vaatiessa. Tällä päätöksellä on suuri merkitys verotuksessa ja päästökaupassa. Puh. Kirjoituksia ei palauteta. Tohtori, valtuutettu Oona Kanteleenmäki (ps.) on tehnyt hienon aloitteen kaupungille perustaa Kiuruvedelle sukupuupuisto, joka nostaisi esiin Kiuruvedellä toimineet suvut. Sen on on ajatellut kiuruvetinen tohtori Oona Kanteleenmäki
Ikäihmisten palveluja on uudistuksen materiaalissa kuvattu hyvin vähän. Harvemman datakeskuksen hukkalämpöä saadaan ohjattua hyötykäyttöön, jos ne sijaitsevat jossain Muhoksen tai Kajaanin korvessa. On huomioitava kaikki perheenjäsenet. Samalla pappi jää puheineen kauaksi kuulijoista ja mikä surullisinta, kauniit saarnatuolit jäävät vähälle huomiolle. Kaiken kaikkiaan Suomi on ummessa kuin entinen lehmä eikä sitä voi enää lisää lypsää. Google ja kumppanit saavat sähkönsä pilkkahintaan, vaikka se on vihreää väriltään ja lisäksi saavat muita apuja Suomen valtiolta – lue meiltä. Kiitos viisaat päättäjämme! Olette omaksuneet sellaisen opin, että kun Suomen kansa oikein ruoskii itseään ja maksaa itsensä kipeäksi, niin sillä tavalla pelastuu Suomi ja maailma siinä sivussa. Tämä lisää yhdenvertaisuutta.” Kehittämiskohteita halusimme ryhmänä nostaa esiin ennalta ehkäisevien palveluiden painotuksen kasvattamisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyön tärkeyden, sekä sen, että uudistuksessa huomioidaan myös yhä kasvavat muut riippuvuudet, kuten peliriippuvuus, joka tulee huomioida palveluissamme. Poliitikkojen, Arkadialla ja Kiuruvedellä, on yritettävä myydä positiivista visiota kansalle vaikka seisoisivat kaulaansa myöten lietekaivossa. Orpo yhä paasaa vihreitä teesejään ja tarjoaa Suomelle pelastusta vetytalouden ja muiden hypetysten kautta. Yksi syy tähänastiseen tuulivoimabuumiin Suomessa on ollut se, ettei meillä ole määritelty lainsäädännössä mitään pelisääntöjä tuulivoimarakentamisen suhteen. Eikä kärsijöille tarvitse korvata mitään. Atvaillaan sitä, mitä tuleman pitää tai mistä kohta tuulee. Perheterapia tulisi olla osa palveluvalikoimaa.” UUDISTUS on nyt lausuntokierroksella ja Kiuruvedelläkin kaupunginhallitus antoi oman lausuntonsa maanantaina. Ehkä äänestäjät. Siitä, miten nykyaikana se on vähentynyt. helmikuuta 2026 Uudistuksista ALUEVALTUUSTOSSA odotellaan päätöksentekoon mielenterveysja päihdepalveluiden (R5) uudistusta. Suomi on ummessa kuin entinen lehmä ta. Taas sama kuvio kuin tuulivoiman kanssa. Mutta kuka meitä maalaisia kuulisi…. JAANA SELANDER. Kuura on pysynyt puissa ja tuulimyllyn ropelit ovat syystä jos toisestakin jököttäneet paikallaan. Suomessa on tilaa, jäähdytysilmaa talvella ja paljon halpaa vettä. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että ”usein mielenterveyden haasteista tai päihdehäiriöstä kärsii koko perhe. Se tietää ainakin entistä enemmän löysää puhetHaistellaanpa taas tuulia. Ei ole atvailu auttanut. Vielä yksi tuulen haistelu. NÄKISIN lainsäädännön tarkentamisella ja purkuvakuuksien määrittämisellä myös merkittävän rauhoittavan vaikutuksen suuren rakennusintoon. LASTEN ja nuorten lisäksi, uudistusehdotuksessa jää vähäiseksi ikääntyvien ja vammaisten huomioiminen omina ryhminään. Toivokaamme, että onnistumme, suuresta tyhmyydestämme huolimatta, säästämään merkittävästi tätä hienoa suomalaista luontoa myös lapsenlapsillemme ja että Suomi säilyisi asumiskelpoisena myös esimerkiksi Lapinsalossa, Kalliokylässä, Löytänällä ja PikkuSulkavalla. Muistetaan, että mielenterveyden matalankynnyksen suurimpia ”hoitajia” olemme me kaikki läheiset. Kaupungin puolelta painotetaan tietenkin, että liikkuvia palveluita lisätään, sillä sen kautta palveluiden saatavuutta taataan myös meille reuna-alueella. Poikkeuksellisen rehellistä puhetta! Valitettavasti osa päättäjistämme on tässä suhteessa – rehellisyydessä – vielä syvässä itsepetoksen tilassa ja pää siiven alla. Koronan jälkeen, etenkin lasten ja nuorten palvelun tarve on noussut valtavasti. TUULEN haistelulla tarkoitetaan tulevien tapahtumien pohdiskelua. Uudistuksella ei haeta suoria säästöjä, kuten aikaisemmilla reformeilla (R1-R4), vaan sen tavoitteena on muun muassa organisoida palveluala järkeistäen ja taata parempi hoidon jatkuvuus kaataen perusja erikoissairaanhoiton kuilua. On siis tärkeää, että organisaatioon tehdään juuri järkeistäviä uudistuksia, joilla taataan palveluiden saatavuutta. Vastuu olisi voimalan omistajalla, mutta jollei omistaja pura, jäisi vastuu sijaintikunnalle. Kaukana, niin kaukana ovat ne päivät, jolloin Suomemme nenä nousee pinnalle hänen opeillaan. Työllistävyys on maltillista. Datakeskukset nielevät sähköä järkyttävän paljon. Lainaus Iijokiseutu-lehdestä: Lausunnolle on tuotu lakiesitys, joka selventää tuulivoimaloiden purkamista käyttöiän päässä. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän lausunnon mukaan: ”Uudistuksessa tulee huomioida myös ikäihmisten erityistarpeet mielenterveysja päihdeasioissa. Ei kuulemma tule haittoja. Tuulivoimahankeyhtiön edustaja kertoi minulle taannoin, että laki kieltää pystyttämästä myllyjä sinne missä on paljon ihmisiä, näinpä on pakko tehdä ne tänne Teidän vastuksiksenne, kun niistä nyt kuitenkin on joitakin haittojakin. Ulkomaiset jättitoimijat kiittävät. 3 Keskiviikko 25. Juuri NYT, kun olisi tarvittu vaikka sitä vihreää sähköä, niin ”yllättäen” myllyt jäätyvät. Datakeskukset eivät nekään meitä pelasta, vaan päinvastoin. Perhekeskeisyys palveluissa on tärkeää. KYSYMYS kuuluukin: Riittääkö kohta Suomessa tasaista sähköä myös kuluttajille. Pidetään huolta toisistamme! Mukavaa sarastavaa kevättä kaikille! VIERASKYNÄ LEENA PÖKSYLÄINEN Kirjoittaja on aluevaltuutettu (KD). Matalankynnyksen palveluita tarvitaan ja ennen kaikkea saatavuuden lisäämistä liikkuvien ja kotiinvietävien palveluiden avulla. KRISTILLISDEMOKRAATTIEN aluevaltuustoryhmä antoi oman lausuntonsa uudistuksesta. Niukkuudesta jaetaan edelleen ja tiukka taloustilanne jatkuu. Sekä vammaisia henkilöitä hoitavien mielenterveysja päihdetyön osaamisen vahvistaminen nähdään tärkeäksi.” Pienpuolueena kaikissa uudistuksissa näemme myös perheen yksikkönä. Nuorten kohdalla saatavuutta ja nopeampaa pääsyä palveluiden piiriin lisäisi myös oleellisesti digitaaliset palvelut ja aikojen lisääminen virka-ajan ulkopuolelle. Kansainvälisen sähköpörssin sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Tammikuun pörssisähkölaskua maksaessamme joudumme itseltämme kysymään, että kuka tässä oikein on äärettömän tyhmä. Uudistuksessa on varmistettava, että palvelut ovat saavutettavissa kaikilla kansalaisilla myös reuna-alueilla. Pelkään pahinta, että pian maksamme sähköstä 40-50 sentin keskihintaa ympäri vuoden, jos emme pysty herättämään kansaa asian tiimoilta. On verrattu, että yksi datakeskus kuluttaa saman verran sähköä kuin pieni kaupunki. Pohjois-Savon alueella on paljon tekemistä vahvan mielenterveyssairastavuuden kanssa. Tosin tuskin monikaan viranhaltija tai valtuutettu on enää purkuhetkellä vastaamassa rakentamispäätöksistään. Valtioneuvosto on luvannut tukea datakeskusten rakentamista Suomeen. (Tammikuu on todistanut: Tuulisähkö ei ole tasaista.) Ja paljonko sähkö meille jatkossa maksaa. Näin haisteli JUKKA TENHUNEN JANAHUS Muutosten aikoja TELEVISIOSSA puhuttiin katsekontaktista, katseyhteydestä. se, että ehkä juuri kunta on se toimija, joka maksaa tuulivoimaloiden purkukustannukset sitten joskus. Valtakunnan politiikan tasolla on onneksi tapahtunut pientä liikettä. Tuli mieleen kirkko, miten saarnaa (puhetta) varten saarnatuolit jäävät käyttämättä. ANNI HÄGGMAN Kirjoittaja harmittelee saarnatuolien käytön vähäisyyttä kirkoissa. Yleisesti Pohjois-Savon hyvinvointialue on päässyt vuoden 2025 osalta noin 5 miljoonan ylijäämäiseen tulokseen, jonka myötä on haettavissa lisäaikaa aikaisemmin syntyneiden alijäämien kattamiseen. Näinpä myös kunnallistasollakin on voitu ummistaa silmät siltä, että joskus ne tornit pitää purkaa ja alueet yrittää ennallistaa. Paikallistasollakin on alettava laatia tuloslaskelmia, joissa kiinteistöverotulojen ja kaiken muun tuulen tuoman hyvän lisäksi on huomioitava mm. TOISAALTA, vaalejahan se pukkaa – onneksiko. Tulevat vaalit olisivat oiva paikka antaa palautetta. Painotimme palveluiden yhdenvertaisuutta: ”Pidämme erityisen positiivisena asiana kirjauksia liikkuvista ja kotiin vietävistä palveluista. Liikkuvin palveluin tulisi varmistaa mielenterveysja päihdetyön jalkautuminen myös suurimpien kaupunkien ulkopuolelle. Tuulivoimayhtiöt eivät tule jatkossa nettoamaan Suomen Luonnon raiskaamisesta sellaisia voittoja kuin alun perin uskoivat. Erityisesti alkoholin käyttö ikääntyneillä on tutkimusten mukaan lisääntynyt, mikä lisää ikäihmisten riskejä tapaturmille sekä psyykkisille ja elimellisille haasteille. Vuoden päästä on kuumin kähinä menossa. Esimerkiksi Raisiosta vanhan kirkon jumalanpalveluksessa. Lakien sorvailu tunnustaa, että asioihin voi liittyä ongelmia. Eli taas me veronmaksajat. Eli ei jäädä tuuleen makaamaan, vaan edes yritetään varautua tulevaan. Ja anteeksi vain keskimääräistä lyhytnäköisemmät tai ahneemmat päättäjät. Keskustako?. Ainut tehtävä hyvinvointialueilla kuitenkin on tuottaa sosiaali-terveysja pelastuspalvelut alueensa asukkaille. Siinä oli elävä esimerkki. Miten datakeskusyhtiöt korvaavat Suomelle saamansa hyvän. Veroja ei makseta Suomeen. Siellä valmistellaan muutoksia tuulivoimarakentamista ja ennen kaikkea tuulivoimaloiden purkamista koskevaan lainsäädäntöön. Pörssisähkön valinneella kuluttajalla on ollut ankara alkutalvi. Tulee huomioida, että myös ikäihmiset hyötyvät mielenterveysja päihdeongelmien ennaltaehkäisystä. Hoito ja kuntoutus on suunniteltava perheen kokonaisuus huomioiden ja eri perheenjäseniä hoitavien tahojen tiiviinä yhteistyönä
kuluvan viikon aikana. Nokipaloja sattuu, kun nuohous on unohdettu. Nuohoojan työtä seuraa Seppo Lappalainen, tulisijan omistaja. Työmaasta huolimatta risteyksestä pääsee kulkemaan tavalliseen tapaan sekä autolla että jalkaisin. Pahimmassa tapauksessa hormi halkeaa ja aiheutuu rakennuspalo, Marjoniemi sanoo. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 -400€ LinssiALE jopa. Kaukolämpöputki rikkoontui – työmaa tarkoitus saada valmiiksi tällä viikolla HANNA SOINI Kadun alla oleva Savon Voiman kaukolämpöputki rikkoontui. Hän arvelee, että kaapelin kaivajat olivat HANNA SOINI Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. 4 Keskiviikko 25. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella on sattunut lähes viikoittain joko tulisijasta tai hormista johtuvia palon alkuja. Vuotokohta sijaitsee terveyskeskuksen läheisyydessä Nivankadun ja Valtakadun risteyksessä. JAANA SELANDER JAANA SELANDER Nuohooja Mika Väisänen käyttää paljon paperisuojauksia, ettei nokea pääse huoneeseen. Työ on tarkoitus saada valmiiksi Liikenne sujuu normaalisti työmaasta huolimatta. – Tyypillisesti nokipaloja sattuu, kun lakisääteinen nuohous on unohdettu. Hormia ei ole suunniteltu kestämään tulen kuumuutta. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Savon Voiman verkostopäällikkö Mikko Paldanius kertoo, että Savon Voima korjasi vuotokohdan viime viikolla. Nivankadun risteyksessä on edelleen aidattu työmaa. helmikuuta 2026 Asemavastaava Marko Marjoniemi Kiuruveden pelastusasemalta kertoo, että nokipaloja sattuu lämmityskauden aikaan, kun tulisijan hormi nokeentuu ja tukkeutuu karstasta ja syttyy lopulta palamaan. helmikuuta 2026 UUTISET Keskiviikko 25. Mikko Paldaniuksen mukaan vuoto vaikuttaa johtuneen paikalla tehdyistä kaapelitöistä. Katu on kaivettu auki ja putkien hitsaus jatkuu tällä viikolla eli viikolla yhdeksän. Putkesta pääsi valumaan maahan lämmintä vettä. Nuohooja Mika Väisänen on Pidäthän huolta, että tulisijat on nuohottu Nokipalot ovat työllistäneet pelastuslaitosta
Etenkin akkujen lataamisessa tulisi olla huolellinen. Kiuruveden nuohoojat auttavat myös naapurikunnissa nuohoamisessa. Väisänen laittaisi varoittimia enemmänkin, hänen omassa kodissaan varoitin on joka huoneessa. Liekit nielivät autokatoksena ja varastotiloina toimivan hirsirakennuksen. Väisänen kertoo, että Kiuruvedellä on ollut vuoden aikana noin 3–5 nokipaloa. Jopa asuinrakennuksia on palanut, kun tuhkat on laitettu väääränlaiseen astiaan. – Onneksi palovaroitin herätti asukkaat. Tulipesä pitää antaa palaa täysin ”pimeäksi” ja sitten vasta on aika laittaa pellit kiinni. Sitä ennen nuohoojilla oli omat piirinsä, minkä he hoitivat, esimerkiksi Mika Väisäsen vastuulla oli Kiuruveden pohjoispää. KYLLÄ 57% EN 43% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö sosiaalinen media kieltää alle 15-vuotiailta. Paloa sammuttamaan saapui pelastusyksiköitä Kiuruveden lisäksi Vieremältä, Pyhännältä ja Iisalmesta. Väisänen toivoo, että omaiset tarkkailisivat ikääntyneitä vanhempiaan ja sukulaisiaan. Talousrakennuksen palo sai ilmeisesti alkunsa rakennuksen toisesta päästä ja levisi sieltä. Kiuruvedellä on siinä mielessä hyvä tilanne, että paikkakunnalla on kolme nuohoojaa, nuohoojille tosin on paljon töitä. Jos piippu on nuohoamaton, villasukkamainen ja rakenteissa on pikeä, sekä vielä tuulee, ovat olosuhteet otolliset tulipalolle. Pelastajien saapuessa paikalle rakennus oli jo romahtanut. Tenhunen kertoo, että rakennuksen toisessa päässä ollut koira menehtyi palossa. – Toivomme, että ihmiset ilmoittavat Savon Voimalle, jos kaupungilla näkyy lumessa sulia paikkoja. Palo sijaitsi Kiuruveden laitamilla, joten pelastajilla meni jonkin aikaa ehtiä paikalle. Piippu oli tässä tapauksessa helppo hoitaa palattomalla harjalla. Myös Väisänen itse tekee listaa nuohottavista kohteista ja on jo kartoittanut hyvissä ajoin aina tulevan vuoden asiakkaiden tarpeet. Vastuu nuohouksesta on kuitenkin aina talon omistajalla. Ilmoitamme näille asiakkaille siitä aina erikseen. – Kohteeseen oli reilun 30 kilometrin matka. Tilanne on vielä hyvä, sillä ihmiset ovat valveutuneita nuohouksen suhteen. Ikäihmiset ja puulämmitys Erityisen suuri huoli nuohoojilla on ikäihmisistä, sillä tulenkäsittelyssä voi olla puutteita ja häkävaara on suuri, jos häkäpelti on jäänyt kiinni. Nuohooja yleensä tarkistaa, että ne toimivat. Apua hälyttivät savun huomanneet naapurit. Hänen mukaansa on aina mahdollista, että latauksessa tai herätevirrassa olevat laitteet saavat oikosulun ja voivat aiheuttaa tulipalon. Väisänen sanoo olevan valitettavaa, että autioituvalle maaseudulle, pitkien matkojen päähän, voi olla vaikeaa saada nuohoojaa. Henkilövahinkoja ei aiheutunut. – Jos lataat jotain, ole paikalla ja hereillä, Marjoniemi ohjeistaa. Lappalaisilla pidetään hyvää huolta tulisijoista, niitä nuohotaan säännöllisesti. Väisänen sanoo, että nokipalojen syttymisen vaara lisääntyy, kun nuohousväli on pitkä. – Ihmiset sanovat, että nuohotaan vakuutusten takia. Vuodosta ei aiheutunut suurempaa vahinkoa, vaan lähinnä korjauskustannuksia Savon Voimalle. Pelastuslaitos sai hälytyksen palopaikalle perjantaina hieman ennen puolta päivää. Kattilassa oli pidetty tulia ja siellä oli piipun nokassa käynnissä nokipalo. Nuohous estää henkilövahinkoja. – Aluetta oli helppoa valvoa ja soittaa ihmisille katu kadulta, onko nuohousasiat kunnossa. Tulen kanssa ei saa tulla kiire. Tutkinta on yhä kesken. Pelastajat sammuttivat rakennuksen rauniot ja estivät tulta leviämästä sen läheisyydessä olevaan navettaan ja muihin rakennuksiin. Ikävä kyllä aina saa lukea lehdistä, että huonosti on käynyt. Perjantai-iltapäivänä ennen kello kahta pelastajat suorittivat jälkisammutusta ja jälkiraivausta varmistaakseen, ettei tuli jää raunioihin kytemään. Sanon aina, että sinun ja perheesi takia. Paloja häkävaroittimia tulisi olla huoneistossa jokaiselle 60-neliölle. Onneksi ei ole tarvinnut huoli-ilmoituksia tehdä. Ikävä kyllä emme voi teleportata itseämme paikalle nopeammin, Tenhunen harmittelee. Nuohooja kun näkee jo ennalta mahdollisia vikoja tulisijassa. Väisänen muistuttaa, että tulipesän tuhkat voi talvella ripotella hangelle, mutta kesällä ne tulee laittaa palamattomaan astiaan. Seppo Lappalainen sanoo, että vakuutustenkin takia tulisijoja pitää nuohota joka vuosi. Sen lisäksi palossa tuhoutui rakennuksessa ollutta omaisuutta. – Eristeeseen ei tarvitse tulla kummoista reikää, että kaukolämpöputki syöpyy, Mikko Paldanius sanoo. 017 825 255 www.kiurunlaukkujakenka.fi www.facebook.com/laukkujakenka. Pelastajat kävivät varmistamassa tilanteen ja tuulettivat rakennukseen tulleen savun. – Kun putkea korjataan, joillekin asiakkaille voi aiheutua lyhyt keskeytys lämmönjakelussa. Silloin on syytä epäillä vuotoa. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi (Vastaajia 4) (Vastaajia 3) nuohoomassa Aittojärvellä Sanna Lång-Lappalaisen ja Seppo Lappalaisen kolmea tulisijaa. Päivystävä palomestari Teemu Tenhunen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta kertoo, että yksiköiden päästessä paikalle ilmiliekeissä oleva rakennus oli jo romahtanut. – Eilen olin paikassa, jossa edellinen nuohous oli tehty 1,5 vuotta sitten. Ja varsinkin, jos yksin asuu, tulisi katsoa, onko häkäpelti ajanmukainen ja jos ei ole, tehdä siihen reiän. On minulla toki edelleen vakioasasiakkaita, joita muistutan nuohouksesta. Palvelemme ma-to 9-17.30 pe 9-18 la 9-14 Kiurukatu 3, Kiuruvesi puh. Koira menehtyi rakennuspalossa Talousrakennus roihahti palamaan Kiuruvedellä Maaseläntiellä. helmikuuta 2026 VIIKON KYSYMYS Käytkö ravintoloissa. Marjoniemen mukaan sähkölaitteiden kärähtäminen on valtakunnallisesti valitettavan yleistä. Osasyy tähän on, että nuohous vapautui kilpailulle heinäkuussa 2019. Yhteistyö palolaitoksen kanssa myös toimii, jos olen vikoja huomannut tulisijoissa, olen ottanut yhteyttä Marko Marjoniemeen. AKU LAATIKAINEN Tuli nieli rakennuksen Kiuruvedellä. Sähkölaite kärähti Sunnuntaina pelastajat hälytettiin hätiin, kun asuinrakennuksessa oleva sähkölaite kärähti. 5 Keskiviikko 25. Väisänen sanoo, että hän on 12-vuotisen uransa aikana joutunut ottamaan monta kertaa yhteyttä ikääntyneen pariskunnan lapsiin, olisiko ikäpariskunnalla jo aihetta luopua puulämmityksestä. Mika Väisänen jatkaa, että nuohoomisella ennen muuta ennaltaehkäistään tulisijoista johtuvia rakennuspaloja ja säästetään ihmishenkiä. HANNA SOINI Kaukolämpöputki rikkoontui – työmaa tarkoitus saada valmiiksi tällä viikolla osuneet kaukolämpöputken eristeeseen, sillä siitä oli lähtenyt palanen. Paldaniuksen mukaan Savon Voima on korjannut Kiuruvedellä muutaman muunkin vastaavan putkirikon tänä talvena. Nuohous on tarkkaa puuhaa, tässä imuroidaan takasta turhat pois, että tulisijan käyttö olisi turvallista. He saivat palon sammutettua alkusammutuksella, sanoo asemavastaava Marko Marjoniemi Kiuruveden pelastusasemalta. Vuoto huomattiin, kun lumiselle kadulle ilmestyi sula kohta. – Aina ei tiedetä edes, mikä on häkäpelti ja tuli voi palaa tuhkatilassa jopa useita päiviä. Suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Väisänen sanoo käyvänsä kaukanakin, vaikka ajamiseen menee aikaa. Väisänen alleviivaa, että ohje laittaa pelti kiinni, kun sininen liekki palaa, on vanhentunut. Esimerkiksi puhelimia, läppäreitä, varavirtalähteitä ja sähköpyöriä ei saa jättää yksinään latautumaan
Pitkän linjan yrittäjänä Kiuruvedellä Tällä hetkellä Rakennustoimisto Ilpo Brandt oy tekee remonttia Keilahallin viereisiin tiloihin. Juttutuokio järjestyi Keilahallille, sillä Brandtit ovat vastanneet tilojen korjaustöistä viime kesänä sattuneen tulipalon jäljiltä. Remontti on loppusuoralla. Ensin korjattiin pahimmat vauriot Keilahallin viereiseen tilaan tulleisiin yläpohjarakenteisiin, ettei lumi tulisi talvella katosta läpi. Sen jälkeen remontoitiin ravintolan keittiö, henkilökunnan sosiaalitilat sekä kabinettija darts-tilat, jotta Keilahallin yrittäjät saisivat liiketoiminnan mahdollisimman pian takaisin pystyyn. Rakentaminen on vähentynyt Kiuruvedellä huomattavasti ja pienen yrityksen toiminta on vaikeutunut. Myös hänen poikansa Niko Brandt työskentelee yrityksessä, on työskennellyt jo 14 vuotta. TEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI Kiuruvetinen Rakennustoimisto Ilpo Brandt oy on ehkäpä Ylä-Savon pitkäaikaisin rakennusalan yritys. Brandtit kertovat, että tulipalon jälkeisiä saneerauksia saa tehdä aika harvoin. Lisäksi Brandt on rakentanut muun muassa Iisalmen jalkapallohallin ja hammashoitolan uudisrakennukset sekä remontoinut Koljonvirran kartanoa, terveyskeskusta ja Ylä-Savon ammattiopiston tiloja useaan otteeseen – ja paljon muuta. Nyt 47 vuotta myöhemmin Ilpo Brandt on yhä yrityksen ohjaksissa. Remontti on sujunut hyvin. Kilpailu urakoista on kovaa. – Koko päivä menisi, jos kaiken luettelisi, hän toteaa. Paljon on muuttunut Ajat ovat muuttuneet paljon yrityksen alkuajoista. Ilpo Brandt on ehtinyt uransa aikana rakentaa ja korjata Kiuruvedelle ja Ylä-Savoon monenlaista. – 80-luvulla sai tehdä niin paljon taloja kuin kerkesi. Nyt työmiehet viimeistelevät yhä keittiön viereistä tilaa, jonne rakentuu kuntosali. Ilpo Brandt kertoo, että tilan viimeistelyyn menee vielä kolmisen viikkoa. Ne ovat kokonsa myötä myös mieleenpainuvimmat. 6 Keskiviikko 25. Brandtit myös esittelivät Keilahallin viereisessä tilassa meneillään olevaa remonttia. Elinkeinojaosto kävi viime viikolla porisemassa Brandtien kanssa ja tutustumassa yrityksen toimintaan. Virranranta ja Kulttuuritalo ovat suurimmat rakennukset, jotka Brandt tiimeineen on rakentanut Kiuruvedelle. helmikuuta 2026 Uutiset Elinkeinojaostosta Tommi Tikka (oik.), Ari Kärkkäinen, Matti Lappalainen ja Juha-Pekka Rusanen kävivät porisemassa Ilpo Brandtin (vas.) ja Niko Brandtin (kesk.) kanssa. Puheenaihe. Asuntojen Tulevan kuntosalin remonttia viimeistellään paraikaa. Sen on perustanut Ilpo Brandt vuonna 1979. Noin kolmasosa yrityksen liikevaihdosta on tullut Kiuruvedeltä. Sen lisäksi Brandt yrityksineen on rakentanut paljon vuokra-asuntoja muun muassa Kiuruvedelle ja Vieremälle
Vanhoja mittareita korvataan laitteilla, jotka mahdollistavat varttitason mittauksen. Lisäksi kohteissa, joissa sähkömittari sijaitsee lukitussa tilassa, vaaditaan asiakkaan läsnäoloa, jotta kulku mittarille on mahdollista. Tällä hetkellä verkkoalueella asiakkaista noin 85 prosenttia on jo varttimittausta tukevien mittareiden piirissä ja noin 43 prosentilla löytyy uusimman sukupolven mittari. Rakentaminen hiljeni Kiuruvedelläkin korona-aikaan ja sen jälkeen Ukrainan sodan vuoksi. 7 Keskiviikko 25. Uudet mittarit mahdollistavat jatkossa paremmat mahdollisuudet muun muassa kotiautomaation kytkemiseen sekä energiankulutuksen seurantaan. Mittarin vaihdossa ei tarvitse uusia kiinteistön muita sähkökeskuksen tai -järjestelmän osia ja vaihtotyö on asiakkaille on maksuton. Rakennusalalla on aina aaltoliikettä. Pankista sai takauksia suuriin urakoihin, mutta nyt pankit ovat siirtyneet Kuopiosta etelämmäs ja päätökset tehdään näkemättä kasvotusten, Ilpo Brandt harmittelee. Hän painottaa, kuinka tärkeitä osaavat työntekijät ovat olleet yrityksen toiminnalle vuosien varrella. Näissä asentaja voi käydä vaihtamassa mittarin ilman asiakkaan pakollista läsnäoloa. Yrittäjä Ilpo Brandt “. Nyt on 7 300. RIITTA AIRAKSINEN tarve oli valtava. Pankitkaan eivät myönnä urakoihin takauksia yhtä helposti kuin ennen. Joskus tuulet osuvat meihin kovaa ja sitten aallokko hiipuu. Vuoden 2026 aikana mittareita vaihdetaan Iisalmen, Sonkajärven, Kiuruveden, Maaningan, Keiteleen, Varkauden, Joroisten sekä Pieksämäen alueilla. Nykyään rakennuttajat rajaavat pienet yritykset pois tarjouskilpailuista vaatimalla, että yrityksen liikevaihdon täytyy ylittää tietyn rajan, jotta se voi tehdä urakasta tarjouksen. Väen vähentymisen myötä Brandt on vuosien varrella laajentanut yrityksen toimintaa Kiuruvedeltä muualle Ylä-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaankin puolelle. Vuoden 2026 Tenavatähdeksi valittiin Selma Kattainen (oik.) ja Teinitähdeksi Jenna Lappalainen. Tänä vuonna mittareita vaihtavat Savon Voima Verkon urakoitsijat Omexom ja Elvera. Mittareita vaihdetaan uusiin, koska vanhojen mittareiden käyttöikä päättyy. Joissakin kohteissa mittari voi sijaita asunnon ulkopuolella lukitsemattomassa tilassa. Kerrostaloissa sähkömittarit sijaitsevat taloyhtiön tiloissa, joten asiakkailla ei niissä kohteissa ole paikallaolovelvoitetta. Ajat ovat muuttuneet siinäkin, että nykyään pienen rakennusalan yrityksen on entistä vaikeampi saada isoja urakoita. Uudet sähkömittarit tukevat sähkömarkkinalain vaatimuksia ja parantavat verkon toiminnan seurantaa. Aina tuli ihmisiä maaseudulta, Ilpo Brandt muistelee. Varttimittausta Vanhojen Aidon 5000ja 6000-mallisten mittarien vaihdon taustalla on niiden käyttöiän päättyminen sekä 2G-verkon tuen häviäminen vuoden 2029 loppuun mennessä. 700 on jo vaihdettu aikaisemmin ja nyt tuleva vaihto koskettaa noin 80 prosenttia Kiuruveden talouksista. Näistä Omexom vaihtaa mittareita Kiuruvedellä. Suurten rakennusurakoiden aikaan yrityksellä oli nelisenkymmentä työntekijää. Ymmärrän sen ihan täysin, että asuntoja puretaan. Joskus tuulet osuvat meihin kovaa ja sitten aallokko hiipuu. Toisaalta, Brandt lisää, että joskus Etelä-Suomessa rakentaminen voi näyttää hiipumisen merkkejä, mutta Itä-Suomessa voi mennä paremmin. Uudet mittarit ovat Aidon 7000 -sarjaa, ja ne tukevat uutta varttimittausta sekä tarjoavat sähköverkkoyhtiölle enemmän keinoja jakeluverkon tilan hallintaan ja vikojen paikantamiseen. Mittarin vaihdosta aiheutuvasta lyhyestä sähkökatkosta ilmoitetaan taloyhtiön ilmoitustaululla. Mikäli mittaria ei tulla vaihtamaan, on nykyinen mittari jo varustettu uusilla ominaisuuksilla. JAANA SELANDER Kiuruveden alueella on noin 3000 kohdetta, joihin tullaan vaihtamaan sähkömittari. Tulevasta vaihtotyöstä ollaan yhteydessä asiakkaisiin. Mittarin edustan on oltava tyhjä tavaroista ja esteistä, että vaihtotyö voidaan suorittaa turvallisesti ja ripeästi. Vaihdot aloitettiin helmikuun alussa taajama-alueelta lähtien. Yhteydenpito vaihtoon sujuu jouhevasti, kun varmistaa ajantaiset yhteystiedot sähkömyyjältä. On hyvä myös huolehtia siitä, että mahdolliset kotieläimet eivät haittaa vaihtoa. Mittarien vaihtotyöt käynnistyvät taajamien monimittauskeskuskohteista, kuten rivitaloista sekä kerrostaloista, ja siirtyvät vuoden mittaan enemmän yksittäisten omakotija yrityskiinteistöjen mittarien vaihtoihin. – Rakennusalalla on aina aaltoliikettä. JAANA SELANDER Uudet Tenavaja teinitähdet on valittu Kiuruveden Tenavaja teinitähtikilpailussa kuultiin viime sunnuntaina monia upeita esityksiä. Mittarien vaihdossa keskitytään ainoastaan olemassa oleviin asiakkaiden sähkökeskuksiin, joihin asentajilla tulee olla esteetön pääsy vaihtohetkellä. Mikäli haluaa vaihdattaa mittarin alueellisesta vaihtoaikataulusta poiketen nopeammin, veloitetaan työstä palvelusta mittarinvaihtomaksu. Brandtien mielestä pitäisi ennemmin arvioida yrityksen rahkeita katsomalla, minkälaisia urakoita se on aiemmin toteuttanut. Tällä hetkellä heitä on kahdeksan. Se johtuu siitä, että kun minä aloitin vuonna -79, Kiuruvedellä oli 16 000 asukasta. Savon Voima huolehtii yhdessä aliurakoitsijoidensa kanssa, että vanha sähkömittari päätyy kierrätykseen. Yrityksen luotettavuuden arvioinnissa pitäisi huomioida myös yrityksen pitkäikäisyys. Mutta laskukauden jälkeen on aina odotettavissa nousukausi, Ilpo Brandt sanoo. helmikuuta 2026 Suuri osa sähkömittareista vaihdetaan Kiuruvedellä Savon Voima Verkko jatkaa sähkömittareiden asennuksia Kiuruvedellä tänä vuonna osana laajaa mittausuudistusta. Ilpo Brandt sanoo 47 vuoden kokemuksella, että vaikka talous ja rakentaminen alkavat elpyä etelässä, Kiuruvedellä se näkyy viiveellä. – Ennen kaikki perustui luottamukseen. Vaihto hoituu noin 15–20 minuutissa. – Nyt Kiuruvedellä puretaan enemmän kuin rakennetaan. Vanhan mallisia mittareita uusitaan noin 20 000 kappaleen vuosivauhtia ja kaikki mittarit uusitaan vuoteen 2029 mennessä. Brandtien mukaan vielä Kiuruvedellä ei ole nähtävissä elpymisen merkkejä rakennusalalla
Nyt vain kaikki seurat ja yhdistykset toteuttamaan kuntoportaita. Meillähän on useita liikuntaseuroja: Kiuruveden Kiekko, Voimistelijat, Luomu-Wolley, KiuPa. Yksi tärkeä asia meille on Suomen Lantakaasu sekä se, että Kiuruvesi näkyy hyvin, markkinointi on onnistunut. Kärkkäinen sanoo, että yrittäjät tekevät Kiuruvedestä yrittäjäkaupungin, sillä kaupunki ei perusta yrityksiä. tumassa, että miten Kiuruvedellä menee niin hyvin yrittäjärintamalla ja oltiin halukkaita tulemaan tutustumaan Kiuruvedelle. Hieno on Kärkkäisestä myös kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen kannattama Ylä-Savon ammattiopisto-malli, jossa elinkeinopalvelut löytyvät kaikki samalta luukulta eikä Kiuruveden tarvitse perustaa omaa elinkeinopalvelua. Ammattiopistosta saadaan tarvittavia koulutuksia niitä haluaville yrittäjille ja muitakin palveluja yhdeltä ”elinkeinoluukulta”. Yrittäjien kuntabarometrissa kartoitetaan yrittäjien mielipiteitä kotikuntansa yrittäjämyönteisyydestä. Yrittäjät hommasi rahoituksen, nyt kuntoportaiden tekoon! Kiuruveden yrittäjät ovat hakeneet rahoitusta Veturilta ja kaupungilta osallistuvasta budjetista valmistelurahaa kuntoportaiden rakentamiseen Kiuruvedelle. Kysely on avoinna 16.3.2026 saakka. Kärkkäinen kiittelee myös uutta ja nuorta viranhaltijajohtoa ja poliitikkoja. – Isolla plussalla mennään nyt kaikilla suunnilla. Kärkkäiseltä udeltiin myös viime kesänä Sonkajärvellä Eukonkanto-tapahTEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, AKU LAATIKAINEN en ”ilmapuntari”, miten yrittäminen Kiuruvedellä koetaan. Kärkkäinen muistuttaa, että elinkeinojaosto ei päätä mistään isommista asioista, jaostossa pyöritellään asioita rakentavassa hengessä. Ideoiva elinkeinojaosto Kärkkäinen kehuu kaupungin elinkeinojaoston toimintaa. On huomioitava, että yhdellä yrittäjällä voi olla useampia yrityksiä. Hakemisto: 800 yrittäjää Kiuruveden kaupungin hakemistossa on merkintä 800 yrittäjästä. helmikuuta 2026 Onko Kiuruvesi Suomen paras kunta yrittäjälle. Kärkkäinen arvelee, että näistä aktiivisia on noin 500. Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäisen tavoitteena on nyt sijoitus kolmen parhaan joukkoon, mikä olisi realistinen saavuttaa, kun vain kyselyyn tulee tarpeeksi vastauksia. Kyselyyn voivat vastata kaikki elinkeinonharjoittajat toimialasta riippumatta. Suurin osa on kuitenkin yksinyrittäjiä, suuryrityksiä ei Kiuruvedellä ole yhtään. Paljon on hyviä juttuja tapahtunut, ja tapahtuu, Kärkkäinen puhelee. Jos luovutetaan, ollaan heikoilla, se latistaa eikä ole omiaan luomaan uutta. Jos uusia yrityksiä syntyy paikkakunnalle, se poikii lisää uusia yrityksiä ja jos taas ei mene hyvin, muutkin sammuttavat valot. Kiuruveden elinkeinojaosto on vieraillut ahkerasti kiuruvetisissä yrityksissä, tässä ollaan nuohooja Mika Väisäsen juttusilla. Vuonna 2020 Kiuruvesi oli sijalla 140, vuonna 2022 sijalla 46 ja vuonna 2024 sijalla 11. Kärkkäinen nostaa esiin myös elinkeinojaoston yritysvierailut. Se voisi tuoda lisäarvoa. Elinkeinojaos on ohjaava työkalu kaupungin muille toimielimille. Yrittäjät lupaa hoitaa byrokratian, enää tarvitaan yhdessä tekemisen henkeä. Mukana on myös MTK, mikä on hieno asia, koska maatalous on Kiuruvedellä elinkeinojen kivijalka. Kiuruveden mallissa on hienoa se, että kaupunki menee yrittäjän luo ja lehti vielä tekee jutun asiasta. Tulokset julkistetaan kunnallisjohdon seminaarissa toukokuun 20. Kiuruvesi oli viimeksi sijalla 11 vuonna 2024. Sama on koirapuiston ja viljelypalstan kanssa. Esimerkiksi Savon yrittäjien järjestämässä hallitusseminaarissa Kuopiossa nousi tuon tuosta esiin esimerkkejä juuri Kiuruvedeltä, kuinka täällä on tehty asioita oikein. – On mukavaa, kun ulkopuolelta tulee tällaisia viestejä. Yrittäjäbarometri on yrittäjiKiuruveden yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen. – Kumpi on menestyvämpi yhteisö. Isoimpia teollisuusyrityksiä on jonkun verran, joista tosin osalla kotipaikka on muualla kuin Kiuruvedellä. päivänä Jyväskylässä. Kokouksissa on keskustelua ja ideointia, ajatusten pallottelua. – Nyt kaikki talkoisiin vastaamaan, että saataisiin mahdollisimman iso otanta, kannustaa Kärkkäinen. Siihen toivotaan vastauksia Suomen yrittäjät järjestää taas kyselyn, missä on Suomen paras kunta yrittäjälle. Vastaamalla voi vaikuttaa yrittämisen edellytyksiin Kiuruvedellä. Nyt tavoitteena olisi parantaa edelleen sijoitusta, edellytykset siihen olisivat olemassa. Eteläisessä Suomessa on tultu kysymään minulta myös Koivujärven ympäripyöräilystä, että onpa mahtava tapahtuma. Ajatellaanko Kiuruvedellä, että meillä menee mukavasti tai sitten vastakohtana on ajatus, että viimeinen sammuttaa valot. Kiuruvesi on parantanut sijoitustaan yritysbarometrissa viime vuosina. – Näin Ysaon palveluja käytetään tehokkaammin eikä tarvitse luoda mitään uutta, Kärkkäinen kiteyttää. Kuntoportaat tulevat kirkonmäkeen, kirkkoherran pappilan alapuolelle seurakunnan maille. Kaupungin roolina on luoda henkeä ja puitteet ja henki luo uskoa tulevaan. Nyt olisi tekemisen paikka, sanoo yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen. Kyselyyn voivat siis vastata kaikki yrittäjät, vastaaminen ei edellytä yrittäjäydistykseen kuulumista. Suurimpien yritysten joukkoon kuuluvat muun muassa Himaharju ja K-Supermarket. Kärkkäinen jatkaa, että vain taivas on rajana, rahaa voidaan hakea jatkossa vaikka EU:stakin. 8 Keskiviikko 25. – Nyt päästään portaita tekemään rahoituksen puolesta. Talous & politiikka. Kärkkäinen arvioi, että Kiuruvedellä on yrittäjyysrintamalla nyt hyvä meininki. Kärkkäisen mielestä elinkeinojaostossa voisivat olla mukana kaikki Kiuruveden poliittiset puolueet edustettuina edellyttäen, että toiminta jatkuu keskustelevana ja ideoivana
– Ohjelmaan kirjatun luontomatkailun lisäksi toivon, että matkailun kehittämisessä kohdennettaisiin historiateemoihin. Hän väitteli vuonna 2010 filosofian tohtoriksi karjalaisen siirtoväen sopeutumisprosessista ja tarkasteli tutkimuksessaan sotien jälkeistä paikallisyhteisöä. Miksi muuten kiinnostuit aikanaan evakoista. Kanteleenmäki on valmistunut metsätalousinsinööriksi. Kanteleenmäki ajattelee, että jos panostaa maayhteyteen ja metsään, panostaa ihmisyyteen. – Lähdin opiskelemaan histoJAANA SELANDER riaa, koska koin, että asioista ei puhuta ja tunteista vaietaan. Puisto olisi myös askel kohti luonnollisuuden ja luonnon arvostusta, hän sanoo. – Metsä pärjää ilman ihmistä, mutta ihminen ei pärjää ilman metsää. – Koen, että haastatellessani tarjosin evakkotaustaisille kiuruvetisille turvallisen tilan käsitellä kokemuksiaan. Miltä kuulostaisi. Sukupuupuisto voisi vetää sukujuhlia ja vierailijoita Kiuruvedelle. Kanteleenmäki halusi ymmärtää omaa lähiympäristöään ja paikallisyhteisöä, miksi näin toimitaan. Asutustoiminta ja sen myötä virinnyt yleinen toimeliaisuus antoivat myös tulevaisuuden uskoa koko Kiuruvedelle. Kukin suku voisi istuttaa haluamansa, täällä luontaisesti kasvavan puun puistoon ja varustaa sen laatalla, johon tulisi suvun nimi ja istutuspäiväys. Luonnon ja historian ympärille voitaisiin rakentaa ympärivuotista matkailutarjontaa ja samalla vahvistaa kotiseutuhenkeä. loi näin tasavertaisuuden kokemusta. Kanteleenmäki on sitä mieltä, että Kiuruvedellä voitaisiin rakentaa matkailijoita houkuttelevia uusia palveluita. Se on eheyttävä kokemus. Kanteleenmäki pohtii sukupuupuiston yhteydessä viime sotien jälkeistä asuttamista. – Tuolloin asutustoiminta auttoi tilan saaneita uuteen alkuun ja Oona Kanteleenmäki viihtyy hyvin metsässä. Sukupuupuisto voisi olla yksi kaupungin tarjoama matkailupalvelu, miettii Kanteleenmäki. Olin nostamassa matkailun kehittämistä esiin valtuustossa ja olenkin tyytyväinen tehtyyn ohjelmakirjaukseen. Yksi sellainen voisi olla sukupuupuisto. – Suvut itse hoitaisivat puiden pystyttämisen, kukin omalla ajallaan. Tutkimuskin pystyi ajallaan antamaan vastauksia heille vuosikymmeniä mieltä kaihertaneisiin kysymyksiin. Sukupuusto lisäisi Kanteleenmäen mielestä kokemusta, että olemme kaikki samanarvoisia ja että sillä työllä, mitä suvut ovat täällä tehneet, on merkitystä. JAANA SELANDER Vanhoista puista pystyy tavoittamaan viisautta, jos vain osaa sitä kuunnella. Kanteleenmäki muistuttaa, että monessa kunnassa on rakennettu matkailua tukevaa historiasisältöä, lähin sellainen taitaa olla Koljonvirralle rakennettu Suomen sodan polku. Hän ajattelee, että olemme kadottaneet kaupungistumisen ja niin sanotun modernisaation myötä yhteyttämme maahan. Kanteleenmäki tutki tätä ilmiötä ja paikallisyhteisön kirjoittamattomia sääntöjä evakkojen kokemuksien avulla. Suomessa on ikään kuin pintakerros, jossa näytetään, että kaikki on hyvin. Hän saa puista energiaa. Vanhoista puista pystyy tavoittamaan viisautta, jos vain osaa sitä kuunnella. Myös metsä on hänelle tärkeä. Hän toteaa, että ristiriitaisiin kertomuksiin havahtuminen mahdollisti uusia tutkimustuloksia, vaikkakin kokemukset olivat kipeitä ja niistä kertominen vaikeaakin. Tärkeää oli heille, että he tulivat lopulta kuulluksi. Oona Kanteleenmäki valtuutettu “. – Esimerkiksi Raivaajapuistossa sijaitseva sukupuupuisto olisi luonteva jatkumo edellisten sukupolvien työlle ja sen arvostukselle. Suvut ovat kasvattaneet Kiuruvedellä lapsensa toivoen, että lapset ajallaan jatkavat työtä. Miltä kuulostaisi sukupuupuisto Kiuruveden taajamassa. Puistosta kehittyisi ajan mittaan erilaisten puulajien arboretum, sydämellinen vierailukohde. Siinä oli kyse sodissa kotinsa menettäneiden ja vuosia sodassa antaneiden rintamamiesten saamisesta takaisin elämän syrjään kiinni. Näitä merkityksiä voisivat tulevat polvet aikanaan tavoittaa myös sukupuupuistosta, Kanteleenmäki ajattelee. kysyy Kanteleenmäki ja vastaa, että sukupuupuisto tukisi kotiseutuhenkeä ja nostaisi esiin juuriamme. Metsä ei tarvitse ihmistä Mitä ajattelet puusta. Tutkimuksen lähtökohta oli toisaalta virallisessa totuudessa, jonka mukaan sopeutuminen meni hyvin, ja toisaalta niissä evakoiden kokemuksissa, jotka kiistivät tuota totuutta. Sukupuupuistossakin on kyse siitä, että ihmiset voisivat kokea itsensä ja juurensa arvokkaiksi, vaikka tiloja ja yrityksiä lopettaa ja elämisen mahdollisuudet kotiseudulla kaventuvat. Nyt matkailu onneksi saatiin mukaan kaupungin elinkeino-ohjelmaan. Sukupuupuisto tukisi kotiseutuhenkeä ja nostaisi esiin juuriamme ja maayhteyttämme. Luonto antaa ihmiselle todellista elinvoimaa, jota ei tekniikka tai raha voi antaa. – Itsekin olin aikanaan tuottamassa tällaista aineistoa, käsikirjoitin Iisalmen Evakkokeskukseen kahden evakkoperheen polut. helmikuuta 2026 Sukupuupuisto yhdistäisi, toisi arvostusta ja kiinnittäisi maahan Tällaisen idean on esittänyt valtuutettu Oona Kanteleenmäki (ps.). – Nyt varsinkin, kun kaikki tapahtuu sähköisesti, eikä aikaisemmin normaali kanssakäyminen, kuten rupattelu pankissa enää onnistu, tarvitaan uusia muotoja tulla yhteen. 9 Keskiviikko 25. – Kiuruveden matkailua tulisi kehittää ylipäätään enemmän. Miltä kuulostaisi sukupuupuisto Kiuruveden taajamassa. Sitten on toinen kerros, joka kätkee paljon käsittelemätöntä. Metsässä elvyn modernin yhteiskunnan paineesta, sieltä nousee myös luovuus. Kanteleenmäki sanoo, että kaupungin olisi varattava sukupuupuistolle perustamislaatta. Sukupuupuisto yhdistäisi sekä maasta suoraan toimeentulonsa saavia, maayhteyttä hoitavia että muissa tehtävissä toimivia paikkakuntalaisia
Maria Mörk osallistui yhteisönsä toimintaan ja tapahtumiin aktiivisesti. 10 Keskiviikko 25. Maria Mörkin talon edessä 1910-luvulla: Maria Mörk oikealla, vasemmalla postinhoitaja Roosa Ruotsalainen. Hänen elämäntehtävänään oli lasten, äitien ja kovaosaisten auttaminen. Maria Mörk joutui työskentelemään 20 vuotta yksin, ilman lääkärin tukea. Maria Mörk jopa haki rokottamattomia lapsia kotoaan ja sai heidät näin rokotetuksi. Sankaripatsaan paljastamisjuhlaa vietettiin heinäkuussa 1919, ja tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan kenraali Mannerheim. Vuonna 1905 hän allekirjoitti yli 6000 muun naisen mukana adressin, jolla tuettiin Aleksanda Gripenbergiä, naisasialiikkeen vaikuttajaa ja edelläkävijää. Talon ympärillä oli kukkiva puutarha. Hän oli perustanut kirkonkylään Iisalmen päämyymälänsä sivuliikkeen, josta kasvoi vuodesta 1912 alkaen Ambro Kärkkäisen kauppa. Kerrotaan, että ”Mari-tädillä” oli kannellinen kori, jossa hän kantoi työvälineitään ja valkoista työesiliinaansa. Isä Lars oli siltavouti (brofogd), kunnallinen järjestysmies ja nimismiehen apulainen, joka valvoi, että talonpojat pitivät maidensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa. Gripenberg oli kristillismielinen ja ajoi naisen kohottamista ja naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien parantamista. Hänet on haudattu vanhalle hautausmaalle samaan hautaan äitinsä ja isänsä kanssa. Äiti Fredrikan veljellä, kauppias Joachim Putkosella oli myös yhteyksiä Kiuruvedelle. Erikoisesti tuotiin esille, kuinka Maria Mörkiä kosketti kovaosaisten lähimmäisten osa, kun hän toi apua kärsiville ja sairaille. Äitien puolesta puhui opettaja Tyyne Huttunen, ja pitkin päivää suuntasivat kiitolliset äidit ja isät Mari-tädin sievälle mökille osoittamaan ystävyyttään ja kiitollisuuttaan lahjoin ja kukin. Perheeseen syntyi 7 lasta, joista yksi kuoli 3-viikkoisena. Kuntalaisia hän palveli lähes 40 vuotta, eroten täysin palvelleena virastaan vuonna 1927. Huttusen kaupan (myöhemmin paikalla oli Osuusliike Elo) ja Ambro Kärkkäisen kaupan välissä, nykyisen Asematien pohjoispään kohdalla. Maria Aurora oli perheen toiseksi vanhin lapsi. Maria Mörkin isä Lars Mörk (1823–1893) syntyi Nilsiässä, Kuopion maaseurakunnassa ja tunnettiin myös nimellä Heikkinen. Työuransa päätyttyä Maria Mörk nimitettiin Kuopion lääOsulan risteyksessä K. helmikuuta 2026 Kuka oli Maria Mörk. Kätilöä hakemassa saattoi olla kaksikin hevosta samalla kertaa eri puolille pitäjää. Maria Mörk kuoli perheettömänä vuonna 1942 Kiuruvedellä. Synnyttäjän luokse oli lähdettävä, oli vuorokaudenaika mikä tahansa. J. Maria Mörkillä oli pieni talo Lotta Maria Mörk ja pikkulotta Kaija Hänninen v. ”Rokon istuttamisesta” eli rokotuksista eri kylillä kuulutettiin Salmettaressa. kehitystä osallistuen yleisiin kätilökokouksiin ja toimi Suomen Kätilöyhdistysten Keskusliitossa Kuopion läänin edustajana. Maria Mörk seurasi ammattinsa TEKSTI MIRJA NUUTINEN KUVAT KIURUVEDEN KOTISEUTUYHDISTYS nin Kätilöyhdistyksen kunniajäseneksi. Uuttera ja hiljainen Maria Mörkin saamaa arvostusta ammatissaan kuvaa, että vuonna 1922 hänestä julkaistiin Naisten Äänessä ja Kätilölehdessä nimimerkki ”Paikkakuntalaisen” kertomus 60-vuotispäivän johdosta. Juhlapäivänä häntä tervehti lottien kuoro laulullaan, kunnan tervehdyksen toivat kunnallislautakunnan esimies Eero Lämsä ja kauppias Ambro Kärkkäinen. 70-vuotispäivänä ilmestyi vielä syntymäpäiväjuttu Salmettaressa. Talo oli rakennettu 1800-luvun puolella, ja se purettiin, kun Asematien pohjoispäätä rakennettiin 1950-luvulla. Myös Kiuruveden Maamiesseuran toiminta kiinnosti: Maria Mörk oli järjestämässä kirkonkylässä pidettyjen maamiespäivien ohjelmaa, vetämässä maanviljelysnäyttelyn näyttelytoimikunnan koristeluosastoa ja tuomaroimassa syysjuhlassa kasvitarhatuotteita. Vuosisadan vaihteessa kiersi voimakkaita kulkutautiepidemioita. Kulttuuri. Naisjärjestöt Maaja kotitalousnaiset ja Martat ovat kunnioittaneet kätilö Maria Mörkin elämäntyötä hoitamalla hänen leposijaansa viimeiset 20 vuotta. Kätilön tehtävät olivat vaarallisia ja kätilö joutui kulkemaan pitkiä, vaikeakulkuisia matkoja pitäjällä. Maria Mörk 70-vuotispäivänään vuonna 1932. Hän liittyi lottiin vuonna 1920 ja oli kuollessaan Lotta Svärd Kiuruveden paikallisosaston vanhin lotta, 80-vuotias. Siinäkin kuvattiin Maria Mörkin esiintymistä taitavaksi, rauhalliseksi ja hienotuntoiseksi, minkä kautta hän voitti seurakuntalaisten luottamuksen ja tunnustuksen. Lähteet: Leo Huovinen: Kiuruvesi 1873-1980, Salmetar 18981919, Kätilölehti 1909, 1911, 1928, 1935, Naisten Ääni 1922, Iisalmen Sanomat 1937. Iisalmen piirilääkäri kehui kertomuksessaan Kiuruveden rokottajaa, että tämä on ”osoittanut erinomaista harrastusta toimessaan”. Maria Mörk suoritti kätilökurssin Helsingissä, minne kätilöopetus oli siirretty yliopiston yhteyteen Turun lapsenpäästölaitoksesta. Takana näkyy Työväen Osuuskaupan pääty. Häntä kuvattiin myös uutteraksi ja hiljaiseksi työn suorittajaksi. Maria Mörk oli mukana patsastoimikunnassakin puuhaamassa vapaussodan muistopatsasta sankarihaudalle. Myös lottaliike oli Maria Mörkin sydäntä lähellä. Taloa ympäröi rehevä, kukkiva puutarha. Hän otti osaa seurakunnan diakoniaelämään, oli seurakunnan diakonaattiyhdistyksen jäsen ja johti kapalo-ompeluseuraa, joka valmisti köyhille vastasyntyneille lapsille ensimmäiset kapalovaatekerrat, joita hän harkintansa mukaan jakoi. Kätilön virkaan oli yhdistetty rokottajan työt. Maria Mörkin työtä luonnehdittiin lehtijutuissa raskaaksi ja edesvastuulliseksi, mutta huolella, ilolla, rakkaudella ja uskollisesti kotien ja äitien hyväksi tehdyksi. Kätilö Maria Aurora Mörk (1862–1942) oli toiminta-aikanaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Kiuruvedellä harvinainen, koulutettu virkanainen. Työpäivät venyivät pitkiksi ja niitä jatkettiin öillä. Äiti Fredrika Putkonen (1834–1876) oli syntyjään Iisalmen maaseurakunnasta. Heidän asuinpaikkoinaan mainitaan kirkonkirjoissa Kiuruvesi 25 ja Hautajärvi 15. Vuonna 1909 aloitti toimessaan ensimmäinen kunnanlääkäri, Hulda Hakulinen, ja viiden vuoden kuluttua pitkäaikainen lääkäri Aaro Wäänänen. Maria Mörk valittiin Kiuruveden ensimmäiseksi kätilöksi vuonna 1888. 1934. Naisasialiitto Unionin vaikutuksesta syntynyt yhteiskunnallinen naistenlehti Naisten Ääni huomioi Maria Mörkin työn naisten hyväksi. Samalla hänestä tuli ensimmäinen terveydenhoidon viranhaltija Kiuruvedellä. Vanhemmat menivät naimisiin vuonna 1860 ja asettuivat asumaan Kiuruvedelle. Maria Mörkillä ei ollut myöskään kollegaa tukenaan, kunnes 1920-luvulla kunta jaettiin kahteen kätilöpiiriin, ja pohjoisen piirin kätilöksi tuli Martta Makkonen. Lotat sydäntä lähellä Naisasialiike, naisen aseman parantaminen kosketti Maria Mörkiä. Hän kävi myös pääkaupungissa pidettyjä, kätilön ammattitaitoa edistäviä kursseja, muun muassa ”kurssin koneellisessa lapsenpäästötaidossa”, jolla opetettiin apuinstrumenttien käyttöä vaikeissa synnytyksissä. Toimituksissa oli läsnä myös kunnallislautakunnan esimies ja kultakin kylältä valittu henkilö
helmikuuta 2026 Margareta, Tyyne, Antti, August, Heikki ja Martti. Stalinin tuhoamisvimma kohdistui moniin vähemmistöihin ja todellisiin tai kuviteltuihin vastustajiin. Niemisjärvellä vuonna 1893 syntynyt Kainulainen loikkasi Neuvostoliittoon 1933. Sandarmohissa surmattiin ainakin viisi Kiuruvedellä syntynyttä henkilöä. Oikeudenkäynnissä väitettiin, että Uralvuorten takana Kamenskissa asunut Kainulainen on Suomen valtion lähettämä agentti, jonka tehtävänä on polttaa Karjalan metsät. WIKIMEDIA COMMONS Nämä pietarinsuomalaiset kuvattiin vuosien 1917–1922 Neuvosto-Venäjällä. Heti kirjoituksen alussa mainitulla Antti Kainulaisella oli harvinaisen mielikuvituksellinen peruste kuolemanrangaistukselleen. SBU:N ARKISTO. Robert Robertinpoika Saastamoinen syntyi Kiuruveden Luupuveden kylässä vuonna 1888. Pelkästään kesän 1937 ja marraskuun 1938 välillä Neuvostoliitossa pidätettiin 1,6 miljoonaa ihmistä, joista yli 700 000 teloitettiin. Lisäksi yksi henkilö kuoli vankeudessa maaliskuussa 1939. Tuo päivä 13.3.1938 jäi historiaan Uralin alueen suomalaisiin kohdistuneen terrorin verisimpänä vuorokautena. Kolme päivää aiemmin samalla paikalla ammuttiin 118 suomalaista. Vuonna 1899 syntynyt Tabell oli Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestön kansanedustaja 1924–1930. Yleisesti käytetyn termin mukaisesti hänet siis muilutettiin. Ne mainitaan myös sota-ajan iskelmässä Eldankajärven jää. WIKIMEDIA COMMONS Kiuruvedellä syntyneet kansanedustajat Herman Hurmevaara ja Emil Tabell kohtasivat loppunsa Stalinin vainoissa. -Kansallisarkiston Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta osoitteessa https://kohtalonaneuvostoliitto.kansallisarkisto.fi (12.2.2026) Ainakin 20 Kiuruvedellä syntynyttä kuoli Stalinin vainoissa 1930-luvulla Ainakin 20 Kiuruvedellä syntynyttä henkilöä kuoli Stalinin vainoissa 1930-luvun lopulla – Heidän joukossaan oli kaksi entistä kansanedustajaa. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2025:13. Saastamoinen ammuttiin Sandarmohin teloituspaikalla 10.1.1938. Keitä suomalaiset olivat. Tabellin juuret olivat Kiuruveden Rytkyssä. 1930-luvun puolivälissä Neuvostoliitossa majaili noin 30 000 suomalaista. Tutkijat saivat varmistettua asiakirjalähteistä, että ainakin noin 6 200 suomalaista sai tuomion suuressa terrorissa. Yhdysvaltoihin muutettuaan hän toimi erään sukututkimuspalvelun tietojen mukaan kommunistisena agitaattorina. Vuoteen 1906 asti Pietikäinen-nimellä tunnettu Hurmevaara toimi SDP:n kansanedustajana 1917–1919. Hänet vangittiin alkuvuodesta 1938. Ensin mainitun pykälän mukaan hän olisi muka syyllistynyt vakoiluun ja jälkimmäisen mukaan propagandaan tai agitaatioon, ”jossa vaaditaan neuvostovallan kaatamista, heikentämistä tai yksittäisten vastavallankumouksellisten rikosten tekemistä”. Suomalaisuhrien osalta on saatu hiljattain uutta tutkimustietoa, kun Kansallisarkiston suurhanke Suomalaisten kohtalot Neuvostoliitossa 1917– 1964 valmistui viime vuoden lopulla. Sandarmohissa surmattiin vähintään 755 suomalaista. Kun mukaan lasketaan joltain osin epäselviksi jääneitä tapauksia sekä inkerinsuomalaiset, kasvaa suuressa terrorissa tuomittujen suomalaisten määrä 11 000–12 000 henkilöön. Yhden ainoan päivän aikana Tšeljabinskissa teloitettiin Kiuruvedellä syntyneiden lisäksi vähintään 235 muuta suomalaista. Näistä järkyttävistä tapahtumista on kulunut aikaa 88 vuotta. Moni palasi kotimaahansa lyhyemmän tai pidemmän visiitin jälkeen, mutta moni myös jäi. Uusi kotimaa ei kohdellut Saastamoista hyvin. Tämä kuva Hurmevaarasta on 1910-luvulta. Kohtalona Neuvostoliitto -nimiseen tietokantaan on onnistuttu keräämään peräti 38 000 henkilön tietoja. Äärioikeistolainen Lapuan liike sieppasi hänet eräänä yönä junasta, kyyditsi itärajalle ja pakotti siirtymään Neuvostoliiton puolelle. Hänet pidätettiin vuoden 1937 lokakuussa ja teloitettiin paria kuukautta myöhemmin. SAMI TAPANAINEN Tämä Sandarmohin teloitusraportti on päivätty 10. Kiuruvedellä syntyneiden kuolonuhrien joukossa on kymmenkunta salaa itänaapuriin loikannutta ja ainakin kolme Yhdysvalloista Neuvostoliittoon matkustanutta amerikansuomalaista. He olivat Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin johtamien vaino-operaatioiden uhreja. Saastamoinen lähti etsimään onneaan Neuvostoliitosta vuonna 1933. Ensin mainittu syntyi Kiuruveden Kalliokylässä vuonna 1886. Keitä Stalinin vainoamat suomalaiset oikein olivat. Edellä mainitut luvut ovat pysäyttäviä, mutta vain murusia Stalinin puhdistusten karmeassa kokonaisuudessa. Hän oli kirjoilla Kiskis-nimisessä kylässä Uhtuan piirissä. Saastamoiselle langetettiin kuolemantuomio, joka perustui Neuvostoliiton rikoslain pykäliin 58.6 ja 58.10. Suomen itärajan salaa ylittäneitä ”loikkareita” arvioidaan olleen 15 000–20 000 henkilöä 1930-luvulla. 11 Keskiviikko 25. Jos kylän nimi vaikuttaa tutulta, voi se johtua siitä, että Kiskis ja sen kukkulat nimiltään muna ja makkara olivat tunnettuja jatkosodan taistelupaikkoja. Vuosien 1937–1938 aikaisen niin sanotun suuren terrorin mittakaava oli ennennäkemätön. Hurmevaara teloitettiin 16.2.1938. Kuusi henkilöä, jotka syntyivät Kiuruvedellä vuosien 1893 ja 1908 välillä. Kolme heistä on naisia ja 17 miehiä. Yksi heistä oli Kiuruvedellä vuonna 1901 syntynyt Petter. Näytösoikeudenkäyntien syytteet olivat usein täysin keksittyjä ja huonosti perusteltuja. Suomen sisällissodan jälkeen hän siirtyi poliittisena pakolaisena Ruotsiin, josta seurasi laajaa huomiota herättänyt karkotus Neuvostoliittoon vuonna 1930. Venäjällä asui jopa 40 000 suomalaista jo 1900-luvun alussa. Lisäksi noin 7 000 amerikansuomalaista muutti Neuvostoliittoon 1920ja 1930-luvuilla. Tutkimuksen yhteydessä koottiin julkinen tietokanta Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964 asuneista suomalaisista. Jokaisella omanlaisensa elämäntarina, mutta yhteinen kohtalo kuolemassa. Heistä yli 4 700 tuomittiin ”korkeimpaan” eli teloitettavaksi ampumalla. Heidän joukossaan oli ainakin viisi Kiuruvedellä syntynyttä henkilöä. Tabell asettui asumaan Leningradiin. Ei olisi ihme, vaikka Tšeljabinskin mainitseminen herättäisi joissain kiuruvetisissä kodeissa edelleen synkkiä ajatuksia. Lähteet: -Lahti-Argutina, Eila 2001: Olimme joukko vieras vaan – Venäjänsuomalaiset vainouhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun -Mainio, Aleksi 2025: Suomalaisten kohtalot Neuvostoliitossa 1917–1964 -tutkimushankkeen loppuraportti. Julkaisun osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-336-4. marraskuuta 1937. Suomen sisällissodan loppuvaiheissa ja jälkimainingeissa Neuvosto-Venäjälle lähti 10 000 – 13 000 punapakolaista. Heistä 19 teloitettiin joulukuun 1937 ja lokakuun 1938 välisenä aikana. Syntymävuodet ovat haarukassa 1884-1908. Mukana on myös kaksi entistä kansanedustajaa, Herman Hurmevaara ja Emil Tabell. Heidän maallinen vaelluksensa päättyi teloittajan ampumiin laukauksiin samassa paikassa samana päivänä. Varmuudella siis tiedetään, että vähintään 20 Kiuruvedellä syntynyttä henkilöä menetti henkensä Stalinin vainojen suuressa terrorissa. Hänet pidätettiin 3.11.1937 ja vietiin muutaman viikon vankeuden jälkeen oikeuden eteen. RGASPI NKVD:n eli Neuvostoliiton sisäministeriön ja salaisen poliisin tutkintapöytäkirjaan liitettyjä sormenjälkiä. Tietokannassa on tätä kirjoitettaessa 39 henkilöä, joiden syntymäpaikka on Kiuruvesi
Kati Manninen miettii. Kati Manninen kävi säännöllisesti torilla myymässä leipomuksiaan 1990-1995. Eläkeikäkin tuntuu siirtyvän, onko enää mahdollista päästä samanlaisille sukupolvenvaihdoksille kuin me. Kati Manninen toivoo, että pysyisi suhteellisen terveenä. Sekin on hyvä, että poika jatkaa edelleen viljelijänä. Manniset halusivat aikanaan talviasuttavan mökin, sillä kesällä ei kaikenlaisten tilatöiden takia päässyt lomille, talvella oli vapaampaa. Mökkielämää Mannisen elämää täyttää musiikin lisäksi mökki Koivujärvellä ja siellä talvikalastus tähän aikaan vuodesta. Korkeintaan voisi tuurata silloin tällöin, mutta ei enää jatkuvasti, maatalous on niin sitovaa, pitää olla tavoitettavissa 24/7. Ei ole ehkä hyvä myöskään venyttää itseään liikaa vaikkapa lastenlasten hoidossa, mihin se usein tahtoo mennä mummuilla. Eläimiä kun ei voi jättää yksin, siinä mielessä oli hyvä päästä sitovuudesta irti. u Harrastaa talvikalastusta, leipomista, ruuanlaittoa ja kuorolaulua. Vuosien aikana oppii ymmärtämään toista. Kotimaassa sen sijaan reissataan jonkin verran, mutta kaikkein parasta olla mökillä, uistella vaikka varhain aamulla. KUKA. Kati Manninen on harmissaan, että tänä vuonna ei ole ollut Eläkeliitolla tarjolla karaokepiiriä. Markuksen kanssa auteltiin navetassa niin kauan kuin Jounilla oli elukoita, vuoteen 2017 asti, vuorotuurissa tehtiin hommia navetassa. Tässä sarjassa kysytään eläkkeelle jääneiltä, mitä heille kuuluu. Meillä on vieläkin todella hauskaa yhdessä, vaikka ollaan niin erilaisia ihmisiä. Siitä hän tykkäsi. Hullutellaan kuin pikkupenskat. Kulttuuri. Torimyyntiin häntä kannustivat naiskuorolaiset, joille Kati teki leivonnaisia, huhu herkuista levisi ja niin Kati rohkeni mennä torille myymään tuotteitaan. Talvikalastuksen saalis punninnassa. Verkot pitää käydä katsomassa viikoittain. Markus on hillitty ja hallittu ja minä puhelias ja vilkas. Kati Manninen hoiteli Markuksen isää kotona näihin päiviin saakka, 97-vuotias ukki kuoli perjantaina Nivan hoitokodissa. Kati Manninen u Jäi eläkkeelle maatalousyrittäjyydestä. Ja saan minä vieläkin tarjoiluja pienimuotoisesti laitKalastusta ja huppailua Kati Manninen jäi eläkkeelle maatalon emännyydestä reilu 10 vuotta sitten. Kati Mannisen henkireikä on ollut aina kuorolaulu, hän on kuulunut naiskuoroon 32 vuotta. Kati sanoo, ettei tunne olevansa vieläkään vanha. Nyt päivät täyttyvät talvikalastuksesta ja huppailusta aviomies Markuksen kanssa. u Hyvä parisuhde on kantanut 52 vuotta. Kaikki ei mene kenelläkään niin kuin Strömsöössä. Luopuminen ei aiheuttanut tuskaa, kun poika jäi jatkamaan tilaa. Kuhan Kati Manninen paistaa aidossa Kati Manninen kuvattuna mökillään Koivujärvellä. Tänä päivänä Manninen kuuluu Fox feminae-kuoroon. Manninen muistaa ajaneensa monta kertaa navettahommien jälkeen väsyneenä ja tukka hulmuten kuoroharrastukseen, mutta kuorossa elämä sai joka kerta taas uuden soinnin. Kati Manninen tunnetaan pitojen laittajana. – Toisen ilmeestä ja olemuksesta tietää missä mennään. Hän lainaa kummisetäänsä Mauno Kauhasta: tuntuu kuin mieli olisi kuin poikasen, mutta ruumisrukka sanoo, että on jo vanha ukko. 12 Keskiviikko 25. Markus täytti silloin 56 vuotta ja Kati jäi uinumaan, vanhuuseläke koitti vuonna 2014. Eipähän puuron ja pottujen keittäminen jää ihan unholaan. taa, kun vaikkapa kuorokavereita käy kylässä. Kati Manninen kehuu parisuhdettaan Markuksen kanssa, se on kestänyt kesällä 52 vuotta, naimisissa on oltu pian 47 vuotta. Myös käsitöille on nyt aikaa, vaikka olkapäät kyllä panevat hanttiin. Meillä on hyvä suhde, vaikka sairaudet varjostavat, muta ne ovat myös hitsanneet yhteen. Hän pyrki ruoka-alan ammattikouluun, mutta jäi varasijalle, sitten tuli Markus ja se tie vei emännäksi Rapakkojoelta Niinimäkeen. – On minulla ollut tässä koulua ihan riittävästi. Ei tarvitse tuijottaa kelloa ja almanakkaa eikä ole ”hirvittävää vastuuta”. Ikä tuo luonnollisesti vaivoja. Minulta on ranteet ja olkapäät leikattu, lisäksi kaksi selän välilevyä on finaalissa. Viime syksynä Kati Manninen kävi naisystävänsä kanssa Inglesissä. Lasku eläkkeelle oli näin pehmeä. helmikuuta 2026 voissa. Hirmukiva vapaus Kaiken kaikkiaan Kati Mannisesta vapaus on tuntunut ”hirmukivalle”. – Oli hyvä, että eläimet hävitettiin, kun katsoo tämän hetken mullistusta ja kamppailua maataloudessa, tilakokoa pitää suurentaa ja tiloja yhtiöittää. Kati Manninen tuumaa, että ei enää jaksaisi tehdä maataloushommia. Kati Manninen tykkäisi matkustaa ja matkustaakin, mutta se harmittaa, ettei mies pääse mukaan, koska hänellä on aurinkoihottuma. Kati Manninen ajattelee, että eläkkeellä on hyvä olla omaa aikaa ja omaa tekemistä. TEKSTI JAANA SELANDER KUVA KATI MANNISEN VALOKUVAT, JAANA SELANDER Kati Manninen jäi eläkkeelle vuonna 2011, kun Turpeelan tila Niinimäessä siirtyi häneltä ja Markus Manniselta heidän pojalleen Jounille. Järvestä nousee kuhaa, matikkaa, ahventa, haukea. – Olo on helpottunut, sillä kaikenlaista vaivaa oli jo kertynyt. Kati oli vasta 16-vuotias ja Markus 19-vuotias, kun he tapasivat
Kinnunen kertoo nyt työstävänsä Kalle Caiania -taiteilijanimen alla ensimmäistä singleään. Hän suunnittelee julkaisevansa kappaleen kuukauden sisällä. Suomessakin on väläytelty, pitäisikö sosiaalisen median käyttöä rajoittaa nuorilta. – Mutta toki meille kaikille tekee välillä hyvää somen rajoittaminen, hän lisää. Ehkä vähän liian korkea sävellaji. Mutta ääni ei ollut ihan täydessä voimassa, eikä riittänyt siihen, että tuolit olisivat kääntyneet, Kinnunen sanoo. Vilja Roivaisen mukaan sisällöntekijät voivat saada osakseen asiattomia kommentteja. Hän käyttää muun muassa Tiktokia ja Instagramia omaksi ilokseen ja Snapchattia kavereiden kanssa viestittelyyn. Pitäisikö sosiaalinen media kieltää lapsilta ja nuorilta. Mutta sen käyttöä voisi olla hyvä rajoittaa, koska osa käyttää sitä liikaa, Vilja Roivainen sanoo. Harmi, Jenni Vartiainen totesi tuomaristosta. Sosiaalinen media on hänestä kaiken kaikkiaan hyvä asia, kunhan sitä käyttää kohtuudella. ta, joita Roivaisenkin kohdalle on sattunut. Roivaisesta aikuistenkin sosiaalisen median käyttöä voisi olla aiheellista rajata niin, että he eivät voisi tehdä sisältöä, joka ei sovellu lasten ja nuorten nähtäväksi. Alustoilla liikkuu myös huijareiNuoret oppivat sosiaalisesta mediasta paljon positiivisiakin asioita, sanovat yläkoulun rehtori Maarit Amper ja yläkoululainen Vilja Roivainen. 15-vuotias Vilja Roivainen puntaroi sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia. Samaa on harkittu myös joissain Euroopan maissa. – Kilpailussa tiesin, että ääni oli vähän flunssainen, mutta piti koettaa puskea täysillä, että josko saisin pidettyä homman paketissa. – Kieltämistä tärkeämpää on opetella somen oikeanlaista käyttöä. Mutta voivathan vanhemmat jo nytkin rajoittaa lasten somen käyttöä. Suomessa pääministeri Petteri Orpo kertoi tammikuussa kannattavansa sosiaalisen median kieltämistä alle 15-vuotiailta. Australia puolestaan on kieltänyt monien sosiaalisen median alustojen käytön alle 16-vuotiailta. Musiikki on Elmeri Kinnuselle harrastus, joka alkoi jo lapsena, ja nykyään myös työ. Yläkoulussa vallitsee kännykkäkielto oppitunneilla ja tapahtumissa, mutta tunneilla myös opetetaan medialukutaitoa ja tiedon etsimistä netistä. Kinnunen kilpaili The Voice of Finlandin 15. Jakso, jossa hän kilpaili esitettiin perjantaina. Elastinen puolestaan mietti, oliko biisivalinta väärä. Roivaisen mukaan Tiktok on etenkin nuorille kätevä kanava seurata uutisia. Yksi Tiktokin ja Instagramin ikävistä puolista on sekin, että ne saattavat imaista mukanaan. Sieltä voi myös saada vertaistukea, jos joku on kokenut samantapaista kuin itse, Roivainen kertoo. Kinnunen on opiskellut musiikkiteknologiaa Pop & Jazz Konservatoriossa ja työskentelee yrityksessään musiikkituottajana. – En sanoisi, että sosiaalinen media pitäisi kokonaan kieltää. Sosiaalisen median kautta voi myös pitää yhteyttä kavereihin. kaudella. Orpo perusteli sosiaalisen median kieltämistä alle 15-vuotiailta muun muassa sillä, että ruutuaikaa vähentämällä nuoret liikkuisivat enemmän. Jos videon aihe kiinnostaa, siitä voi itse etsiä lisätietoa. Rehtori Maarit Amper ei hänkään kannata sosiaalisen median täyttä kieltämistä. Vitsi kun ne modulaation ylähommat ois osunu, mä oisin saman tien painanut, mutta ne jäi ihan snadisti vajaaksi, kommentoi esityksiä tuomaroiva Arttu Wiskari. – Jos ei olisi somea, lukisin enemmän kirjoja, hän arvelee. Some, kyllä vai ei. – Harmittaa, mutta päivän kunnon mukaan mennään. Pitää jatkaa yrittämistä ja musiikin tekemistä. Kinnunen tulkitsi tuomariston edessä Anssi Kelan P niin kuin puukko -kappaleen. 13 Keskiviikko 25. Arkistokuva. – Somessa on myös muuta hyödyllistä sisältöä, kuten vinkkejä ruoanlaittoon ja opiskeluun. – Varmasti paljon laulua takana, ja osasi homman, mut tunnepuolella jäi. Huoltajienkin pitäisi olla tietoisia, missä lapset käyvät somessa, ja ottaa asia puheeksi kotona, Amper sanoo. Sosiaalisessa mediassa on omat varjopuolensa. Hän haki mukaan saadakseen uusia kokemuksia ja päästäkseen laulamaan isolle yleisölle. Laulukilpailu takana, ensimmäinen single tulossa HANNA SOINI Kiuruvetinen Elmeri Kinnunen, taiteilijanimeltään Kalle Caiania, putosi The Voice of Finlandista. HANNA SOINI Kalle Caiania -taiteilijanimellä esiintyvä kiuruvetinen Elmeri Kinnunen putosi The Voice of Finlandista. Roivainen ei ainakaan omalla kohdallaan usko, että liikkuisi enemmän ilman sosiaalista mediaa. Hän harrastaa jo nyt kuntosalilla käyntiä. Single tulossa Kinnunen kommentoi toimitukselle jakson esittämisen jälkeen, että kyllähän kilpailusta putoaminen harmittaa, mutta musiikin tekeminen jatkuu. – Televisiouutisia ei ole tehty nuorten näkökulmasta, joten ne ovat vähän pitkäveteisiä. Lisäksi vastaan voi tulla aikuisten tekemää sisältöä, joka ei sovi lasten ja nuorten silmille. Koukuttavia videoita on helppo unohtua selaamaan. helmikuuta 2026 Uutiset löytyvät kätevästi Tiktokista Sosiaalisessa mediassa on hyvät ja huonot puolensa. – Todella persoonallinen soundi. Tällä kertaa tuomareista kukaan ei painanut nappia tuolin kääntääkseen, mikä merkitsee sitä, ettei Kinnunen päässyt jatkoon kilpailussa. Pitäisikö sosiaalinen media kieltää nuorilta, Vilja Roivainen. Ihan snadisti, Wiskari sanoi. Aiheesta uutisoi Helsingin Sanomat. – Miksaan sitä parhaillaan, ja olen kuvannut siihen musiikkivideon Kiuruvedellä. – Vähän ylä-äänessä tuntuu tuo flunssa, totesi tukijoukoissa kannustamassa ollut Kinnusen kumppani Johanna Korolainen esityksen aikana. – En mä tiedä. Ainakaan mä en nyt saanut tunteesta kiinni. – Sovellukseen voisi asettaa vaikka aikarajoituksen, jonka jälkeen se menee lukkoon. HANNA SOINI HANNA SOINI. Tiktokin lyhytvideot ovat ytimekkäitä, joten niitä on kiinnostava katsoa. Kiuruveden yläkoulun rehtori Maarit Amper ja Kiuruveden yläkoulua käyvä Vilja Roivainen kertovat aiheesta mielipiteensä
Kaikkiaan hyvinvointiryhmä järjestetään Kiuruvedellä vuoden aikana 38 kertaa. Lisää osallistujia kaivataan Ilolla-ryhmiä järjestetään tänä vuonna myös Vieremällä, Iisalmessa, Lapinlahdella, Keiteleellä ja Kuopiossa Maaningalla. 14 Keskiviikko 25. Myös päätä kannattaa toisinaan käännellä, jotta kaularanka pysyy vetreänä ja korvassa sijaitseva tasapainoelin saa harjoitusta. – Ryhmä tarjoaa mukavaa tekemistä. Yläikärajaa ei ole. Osallistujille jaetaan myös henkilökohtainen hyvinvoinnin työkirja, jossa on ikääntyneen hyvinvointiin liittyviä teemoja sekä taustatietoa ja vinkkejä hyvinvoinnin edistämiseen. Sunnuntaina KiurU:n kilpailumenestys jatkui, kun Leena Saastamoinen kilpaili voitokkaasti varustepenkkipunnerruksen avoimen ikäluokan Suomen mestaruudesta. helmikuuta 2026 Urheilu Juha Makkonen ja Leena Saastamoinen Suomen mestareiksi Suomen Voimanostoliitto ja Tampereen Voimanostajat järjestivät viime viikonloppuna varustevoimanoston ja -penkkipunnerruksen Suomen mestaruuskilpailun kaikille ikäluokille. Kuvassa Terttu Houtsonen (oik.). Porukalla on kivempi liikkua, Hynynen sanoo. Silloin on paremmat valmiudet ottaa jalalla vastaan, jos joskus sattuu horjahtamaan sivulle tai taaksepäin. Ideoita voi ehdottaa pitkin kevättä, sanoo ryhmää vetävä hyvinvointivalmentaja Hanna Hynynen. Tasapainoa puolestaan voi harjoitella kotona seisomalla välillä yhdellä jalalla vaikkapa kahvia keittäessä tai hampaita harjatessa. Lisäksi Saastamoisen nimissä ovat nyt sarjojen N76 ja N84 varustepenkkipunnerruksen Suomen ennätykset. Noston onnistuttua seurasi uusi SE-nosto 157,5 kilosta, joka hyväksyttiin ja viimeiseen lastattu 160 kg nousi myös hyväksytysti suorille käsille. Tasapainon harjoittaminen on tärkeää, jotta voi välttää kaatumisia. Ryhmä järjestetään Kiuruvedellä joka torstaiaamu kesäkuun alkuun saakka. – Meitä vanhempaa ikäluokkaa on Kiuruvedellä paljon. Hän arvelee, että ihmiset eivät ehkä Kiuruvedellä vielä ole kuulleet siitä. Myös jalkojen lihaksia kannattaa treenata, sillä ikääntyessä lihakset surkastuvat etenkin jaloista, Hanna Hynynen kertoo. HANNA SOINI HANNA SOINI. Viime kerralla ryhmässä harjoiteltiin reaktiokykykä. Kokoontumisiin sisältyy myös kuulumisten vaihtoa ja keskustelemista sekä noin joka toinen kerta terveellinen välipala ja pullakahvit. Ryhmät ovat osa Ilolla-hanketta. Sekin saa kiitosta, että ryhmä on ilmainen. Osallistujia saapui viime torstain tuokioon viisi. Jalkakyykky-, penkkipunnerrusja yhteistulos ovat Makkosen henkilökohtaisia ennätystuloksia kyseiseen ikäja painoluokkaan. Perjantaina Kiuruveden Urheilijoiden Juha Makkonen aloitti tämän vuoden kilpailukauden vakuuttavasti, nostaen itsensä Suomen mestariksi selkeällä erolla kilpakumppaneihin. Osa kertoo käyvänsä ahkerasti muissakin liikuntaharrastuksissa tai jumppaavansa ja harjoittelevansa tasapainoa kotona. Voisimme esimerkiksi käydä laavuretkellä. Kiuruvedellä ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Ilolla-ryhmä kutsuu yli 65-vuotiaat liikkumaan ja edistämään hyvinvointiaan. Ensi vuonna ryhmät jalkautuvat kuuteen muuhun Pohjois-Savon kuntaan. Hän vinkkaa, että kotonakin kannattaa harjoittaa jalkoja esimerkiksi kävelemällä välillä sivuttain tai takaperin. Se ei ole sitova, vaan kokoontumisissa voi käydä silloin kun itselle sopii. Hanna Hynynen ei osaa sanoa, miksi ryhmä ei ole herättänyt Kiuruvedellä niin paljon kiinnostusta kuin muissa kunnissa. Puolitoista tuntia kestävään tuokioon kuuluu yhteistä liikkumista kulloinkin eri teemalla. Osallistujat tuumivat, että liikunta on tärkeää myös ikääntyneelle. Jos tarvitsee paljon apua, esimerkiksi apua tuolilta ylös nousemisessa, voi mukaan ottaa oman henkilökohtaisen avustajan. Ilolla-ryhmästä hyvinvointia arkeen Vasta alkaneessa ryhmässä liikutaan, rupatellaan, opitaan hyvinvoinnista ja kahvitellaan. Se pitää virkeänä ja tulee sellainen tunne, että välitetään. Saastamoinen oli kilpailun paras naisnostaja IPF-pisteissä (87,321) kaikki ikäja painoluokat huomioiden. Maksuton ryhmä kokoontuu Kiuruvedellä torstaiaamuisin pääsääntöisesti liikuntahallilla. Toiminnan toteuttaa Pohjois-Savon Liikunta ry yhteistyössä mukana olevien kuntien liikuntaja vapaa-aikatoimen kanssa. Mukaan koska vain Hyvinvointiryhmään voivat osallistua kaikki yli 65-vuotiaat. Kokoontumisten tarkoitus on ylläpitää ja parantaa yli 65-vuotiaiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi valmentaja kertoo muutenkin hyvinvoinnista, esimerkiksi palautumisesta ja unesta. Mukaan ryhmään voi tulla koska vain. Hyvinvointituokioon osallistuneet taas arvelevat, että osallistujia vähentää se, että samaan aikaan on muutakin ikäihmisille tarkoitettua toimintaa. Täytyy pysyä vetreänä, että pääsee syksyllä marjaan, tuumii Marketta Lähderinne. Ryhmiä järjestetään Pohjois-Savossa 12 kunnan alueella tänä ja ensi vuonna. Sitten ryhmä jää kesätauolle, ja jatkuu jälleen elokuussa loppuvuoden ajan. Paljon enemmänkin olisi mahtunut. Kiuruvedellä osallistujia on ollut vähemmän kuin muissa kunnissa, joissa ryhmät ovat houkutelleet jopa reippaasti yli 30 osallistujaa. Osallistujat saivat tehtäväkseen napata parin pudottaman huivin ilmasta. Osallistua voi myös rollaattorin tai muiden apuvälineiden kanssa. Osallistujat kiittelevät, että Kiuruvedellä järjestetään paljon toimintaa ikäihmisille. Ryhmästä saa sosiaalisia kontakteja, liikuntaa ja hyvinvointia, sanoo hyvinvointituokioon viime torstaina osallistunut Sisko Huttunen. Makkonen kilpaili sarjassa 105M60 ja hänen 612,5 kg:n yhteistuloksensa koostui 220 kg:n jalkakyykystä, 182,5 kg:n penkkipunnerruksesta ja 210 kg:n maastanostosta. Tasapainoja lihastreeniä Viime torstaina ikäihmiset treenasivat Hynysen johdolla tasapainoa. Sitä rahoittaa Olvi-säätiö. – Otamme vastaan ideoita siitä, mitä voisimme ryhmässä tehdä. Ryhmät ovat osa Ilolla-hanketta. Hän osallistui sarjaan N76 ja aloitti kilpailun suoraan uudesta Suomen ennätyksestä 153 kg
Kyseessä oli Vartiaisen ensimmäinen taitoluistelukilpailu, johon hän osallistui. Tulevana viikonloppuna KiuPan P15 pelaa Nurmeksessa, missä vastassa ovat FC Nurmeksen ykkösja kakkosjoukkueet. KiuPa on lohkonsa ykkösenä ennen KuKia ja SuPaa. LuoWon pelinrakentelu hankaloitui, kun vastaanotto ei toiminut kunnolla, vaikka ajoittain nähtiin myös välähdyksiä paremmastakin pelaamisesta. Kuluvan kauden aikana on tavoite kisata Savonlinnan kilpailun lisäksi vielä muun muassa Varkaudessa ja Kajaanissa. Dartsin SM-liigan kolmannessa divisioonassa pelattiin tämän kauden viides kierros lauantaina 21.2. Seuraava sarjakierros heitetään maaliskuun lopussa. UNS:n valmentaja Tarja Kunnas kertoo, että korona-aikojen jälkeisten hiljaisten kilpailukausien jälkeen UNS:n jäsenten kilpailutoiminta alkaa vihdoin jälleen heräillä uudelleen vireäksi. Runkosarjan viimeiseksi jäi Rovaniemen Kiekko, joka karsii sarjapaikastaan Mestiksen voittajaa vastaan. Heidi Kokora oli runkosarjassa joukkueensa kolmanneksi tehokkain pelaaja. Kiuruveden koululaisista parhaan sijoituksen nappasi yläkoulun Aino Myllylä T14-sarjan XCX-suksikrossissa, jossa hän oli yhdeksäs. Tulosten myötä KiuPa on lohkossaan neljäntenä. Kurkimäen Kisa. Auroraliigan runkosarja päättyi Jääkiekon naisten kotimaisessa pääsarjassa Auroraliigassa saatiin runkosarja päätökseen viime viikonloppuna. LuoWon naiset pelaavat tämän kauden viimeisen ottelunsa sunnuntaina 1.3. Kiuruveden Urheilijoiden värit olivat hyvin esillä, sillä kolmen aikuisurheilijan joukkue saavutti kolmen päivän aikana yhden hopeamitalin, kaksi pronssimitalia sekä kaksi pistesijaa. Päivän avausottelussa KiuPan meno oli vielä nihkeää, sillä SuPa oli parempi maalein 6–1. M45-sarjaan osallistui Petri Jauhiainen, joka saavutti neljännen sijan painonheitossa tuloksella 10,24. Valitettavasti tämäkään ei kuitenkaan riittänyt, kun kovatasoinen lohkon kärkijoukkue haki Kiuruveden liikuntahallista täydet pisteet mukaansa erin 1–3 (18–25, 27–25, 22–25, 20–25). Viola Kärkkäinen pelasi puolestaan 21 ottelussa, joista saldona olivat tehot 0+2. Jännitys ennen kilpailua oli kova, mutta Vartiainen sai suoritettua Aikuisurheilijoille kolme SM-mitalia Suomen Aikuisurheiluliiton SM-hallikilpailut yleisurheiltiin Helsingissä 20.2.–22.2. Kakkosjoukkue on puolestaan lohkossaan keskikastissa neljäntenä. pelannut Eveliina Väänänen 16 pisteellään. KiuPan maalitykkinä oli Onni Leinonen, joka viimeisteli kahdessa pelissä peräti viisi maalia. Ottelu on LuoWolle sarjatilanteen kannalta merkityksetön, sillä joukkueen loppusijoitukseksi on varmistunut seitsemäs sija. Yksi osuma merkattiin Kaapo Kalannin nimiin. 15 Keskiviikko 25. Lohkon kärkipään joukkueet olivat vahvempia erin 3–1. Kotipelissään LuoWo intoutui esittämään kenties kauden parasta peliään ja joukkue taisteli urhoollisesti ArVoa vastaan. Crystal Cup -kilpailuissa kahden luistelijan voimin. Niin ikään lohkon kärkijoukkueisiin kuuluva Ploki/Pihtiputaan lukio 1 oli LuoWoa parempi erin 3–1 (25–14, 25–15, 21–25, 25– 15). Seuraavaksi tehokkaimmat Eveliina Väänänen ja Salla Ryytty tekivät seitsemän ja kuusi pistettä. Kiuru DC:n ykkösjoukkueen Arttu Reinikainen, Tuukka Tossavainen, Sauli Tenhunen ja Raimo Väisänen kohtasivat sotkamolaisen Sotsi DC:n ykkösjoukkueen, jota vastaan tuli voitto 6–2 ja tasapeli 4–4. Liigapaikan saa kolmella voitolla. LuoWon parhaana palkittiin Sara Piippo, joka teki kymmenen pistettä. IPK Yellow sen sijaan piti pintansa KK:ta vastaan sunnuntain pelissä. Seuraava kilpailu on lauantaina 7.3. Välierissä ja loppuotteluissa sarjat ratkeavat neljällä voitolla ja Auroraliigan tämän kevään mestari on selvillä viimeistään 11.4. Kiurun kakkosjoukkue (Teemu Marjoniemi, Pasi Tossavainen, Ari Varpamäki ja Henri Autio) pelasi kuopiolaista Elevis DC:n kakkosjoukkuetta vastaan, joka oli kiuruvetisiä parempi 6–2 ja 7–1. Muut puolivälieräparit ovat HIFK-TPS ja Kuortane-Ilves. Kiuru DC 1 on oman lohkonsa kärjessä. eilla voitot olivat tällä kertaa tiukassa, sillä neljästä ottelusta saaliina oli yksi voitto, yksi tasapeli ja kaksi tappiota. Savonlinnassa ja sinne UNS on lähdössä neljän luistelijan porukalla. Lauantaina Ykkösen lohkokärki P14 matkusti turnaukseen Kuopioon, missä vastassa olivat Suonenjoen Pallo ja Olga Vartiainen luisteli sijalle 15 Taitoluisteluseura United Northern Skaters ry avasi kilpailukauden Mikkelissä lauantaina 21.2. Lisäksi M35-sarjassa Juha-Pekka Rusanen otti pronssia painonheitossa tuloksella 7,39 ja lisäksi hän oli kahdeksas kuulantyönnössä tuloksella 8,40. Vastassa iltapäivän pelissä on Oulunsalon Vasama. LuoWon parhaina palkittiin Helmiina Kumpulehto ja Sara Piippo, joista ensin mainitulta nähtiin useampi ässäsyöttö ja hyviä torjuntoja sekä hyökkäyksiä. Sara Piippo puolestaan esitti hyvää vastaanottoja puolustuspeliä läpi ottelun ja takoi siinä sivussa 13 pistettä. Muut kiuruvetiset eivät yltäneet kymmenen parhaan joukkoon.. Sunnuntaina KiuPan P15-joukkue pelasi Kakkosen kotiturnauksen Kiuruveden liikuntahallissa. – Uusia kilpailutoiminnasta innostuneita luistelijoita on löytynyt useita ja kilpailuihin päästään mukaan pian isolla porukalla. KK-81:n U10 voitti IPK:n kotiottelussa Kiuruveden Kiekko -81:llä oli voitokas toissa sunnuntai jääkiekossa. helmikuuta 2026 AKU LAATIKAINEN Kiuruveden Luomu-Wolleyn naisten joukkueen kausi lentopallon 2-sarjassa alkaa lähestyä loppuaan. KiuPan maaleista vastasivat Onni Leinonen kolmesti sekä Juho Kamunen ja Otso Kiviranta kertaalleen. Kiuruveden kasvatin, hyökkääjä Heidi Kokoran edustama Hämeenlinnan Pallokerho sijoittui runkosarjassa toiseksi ja niinpä viime kevään hopeamitalisti lähtee hyvistä asemista kohti ensi viikonloppuna alkavia pudotuspelejä. Vieraiksi saapuivat lohkokärki FC Nurmes ja Ylämyllyn Yllätys. kilpailusuorituksensa kokonaisuudessaan yleisön edessä ja sai samalla tärkeää oppia seuraavaa kilpailua varten. P14 jatkaa ensi viikolla jalkapallon Huuhkajaliigaa, kun joukkue matkustaa Mikkelissä pelattavaan turnaukseen. KK-81:n juniorijoukkue U10 voitti kotiottelussa Iisalmen Peli-Karhujen Black-joukkueen lukemin 12–4. Loppukiri aloitettiin tuplapeliviikonlopulla, kun viime lauantaina LuoWo kohtasi kotonaan Rovaniemen Arctic Volleyn Akatemian ja sunnuntaina edessä oli matka Pihtiputaalle Ploki/Pihtiputaan lukion ykkösjoukkuetta vastaan. Kiuruveden liikuntahallissa. Myös Kumpulehdon saalis oli varsin hyvä 12 pistettä. Hän kokosi 31 ottelussa tehot 12+11. Kiuru Darts Clubin joukkuRIITTA AIRAKSINEN LuoWon naisten taistelu ei riittänyt voittoihin Dartsissa olivat voitot tiukassa KiuPa jatkoi pelejään futsalissa Kiuruveden Palloilijoiden futsalkausi jatkui viime lauantaina ja sunnuntaina kahden joukkueen voimin. Tappio myös vieraissa Alle vuorokauden kuluttua LuoWon pelit jatkuivat jo Pihtiputaalla, missä edessä oli tämän kauden viimeinen vieraspeli. KiuPa otti Nurmeksesta hienon voiton maalein 4–2, mutta Yllätystä vastaan tuli puolestaan selkeä tappio 1–7. KLL-hiihdoista ei tullut mitalisijoja Koululiikuntaliiton kolmipäiväiset mestaruushiihdot kisattiin viime viikonloppuna Asikkalassa. Lisäksi Kumpulainen työnsi kuulaa 10,06 metriä, millä tuli M80-sarjan pronssia. Puolivälieristä pääsee välieriin kolmella voitolla. Vartiainen sijoittui 15:nneksi. IPK Yellow voitti KK-81:n niukasti maalein 11–12. Tehokkaimpana oli kuitenkin rohkeasti LuoWon naisten kauden viimeinen peli on ensi sunnuntaina Kiuruveden liikuntahallissa. Runkosarjan voitti hallitseva mestari Kiekko-Espoo, joka kohtaa puolivälierissä toisen kiuruvetisen eli puolustaja Viola Kärkkäisen edustaman Kuopion KalPan, joka oli runkosarjassa kahdeksas. M80-sarjassa Matti Kumpulainen oli painonheitossa hopealla tuloksella 14,17 metriä. Toiseen otteluunsa KiuPa ryhdistäytyi ja otti 5–3 -voiton. HPK kohtaa puolivälierissä Oulun Kärpät. Kiuruvettä edusti Olga Vartiainen, joka osallistui Taitajat axel nuoremmat -sarjaan. Lisäksi pelataan kerrasta poikki -pronssiottelu 28.3
Vko 10 ei harjoituksia. Kiuruvesi-lehti: kotiseututyötä jo vuodesta 1953. Voin kantaa huolta tulevasta, mutta Jumala, sinähän olet kanssani ja ohjaat askeleen kerrallaan. Seurakunnan tervehdys Mirita Häyrynen. Su 8.3. Moos. (Isomaa Janne, Häyrynen, Pesälä). Kaikesta kiittäen Anna-Leena Kaisa ja Reijo Juha-Matti ja Tanja perh. MIRITA HÄYRYNEN 2 Keskiviikko 15. Omien ajatustemme keskellä on hyvä muistaa sanat ”mutta Jumala”. www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi To 26.2. klo 16.30 Varttikirkko. klo 18 – 20 Lasten MIX – ilta ja klo 20 – 22 Nuorten ilta Su 1.3. Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä (Ps. ”Ei mitään muttia”. klo 12 Rauhanyhdistyksen seurat, iso sali. klo 17.30. Mekin saamme kiusausten, koettelemusten ja epäilysten keskellä painia Jumalan kanssa, tuoda esteemme ja epäluulomme hänen eteensä sekä kuunnella mitä Jumalan ”mutta” pitää sisällään: Hän on uskollinen, hän on heikkojen voima ja hän on luvannut olla aina kanssamme. klo 11 Jumalanpalvelus, Ari Palmroth Ti 3.3. klo 10 Iltaperhekerho to 5.3. klo 13 Yhteisvastuun lipaskeräys info, monitoimisali. Anja Kaarina Partanen 82 v. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka ilmenee Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room. klo 16 PÄIVÄKERHO Vko 10 ei kerhoja. PERHETYÖ Aamuperhekerho to 26.2. (2. 08.04.1943 Sotkamo k. Ma 2.3. Lumina Helvi Aurora Autio Hengelliset p. Meitä kehotetaan luottamaan Jumalaan, joka näkee toisin, jolle kaikki on mahdollista ja joka ei koskaan jätä meitä yksin. Viime sunnuntain evankeliumissa (Matt. klo 16.30 Varttikirkko. klo 15 Naisten raamattupiiri, takkahuone, perjantaina Rinnekodilla. 13.02.2026 Hiljaa sammui kynttilä kirkas, mut lämpö sydämiin jäi. Lue kaikki 37 journalistin ohjetta: jsn.fi/journalistin-ohjeet Olemme sitoutuneet JSN:n Journalistin ohjeisiin. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, tarjoilua Pe 27.2. klo 912 Ihmistä lähellä aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua To 26.2. Esimerkiksi Paavali rohkaisee kristittyjä vaikeuksien keskellä seuraavasti: ”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja. Riikka, Roope ja Milla Raija sisko Siunattu haudan lepoon läheisten saattamana. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. murehtiminen ja hätäileminen, kateus ja vertailu, pahan puhuminen, ylpeys tai itsesääli. helmikuuta 2026 Hengelliset Hartaus Mutta Jumala Pieni sana ”mutta” voi muuttaa tai jopa mitätöidä edellä sanotun. Tässäkin merkityksessä mutta-sana esiintyy Raamatussa usein. 017 770 0421 SEURAKUNTA KUOLLEET Kutsu, kiitä tai onnittele perheuutisissa! Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. 16: 21-23) kuulimme, kuinka Jeesus kertoi opetuslapsilleen edessä olevasta kärsimyksestä ja kuolemastaan. Muistotilaisuutta vietämme lähiomaisten kesken. 8: 38-39). MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset ja kevätkokous kirkossa ke 25.2. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin”. Pe 6.3. 4:10). klo 18-21 Yhteisvastuu-tanssit Puistonkulmalla (Asematie 16). 23: 6). Kiitämme kaikkia Anjan hoitoon osallistuneita. klo 10 Messu, rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Ei päivystystä. Mähönen s. Pietari alkoi estellä ja siunailla, ettei niin saa tapahtua, mutta Jeesus näki siinä ystävän kautta tulleen kiusauksen saada hänet lankeamaan pois Jumalan tahdon tieltä. klo 10 Messu. DIAKONIA La 28.2. Mekin joudumme jatkuvasti kiusauksiin, jotka ovat ikään kuin meille räätälöityjä persoonamme ja elämäntilanteemme mukaan, esim. 31.05.1991 k. 4: 8-10) Näin paastonajan alettua kirkkovuoden aiheena on ”Jeesus, kiusausten voittaja”. 23.01.2026 Kiuruvesi Jumala on rakkaus. klo 18.30 Raamattuluokka ja iltahartaus rauhanyhdistyksellä. Ikävä kulkee nyt rinnallamme, hiljaisena, mutta syvänä. Kor. Rakkaamme Krista Emilia TIKKA s. Muisto rakas sydämiin jää – kiitollisuutena elämästä ja rakkaudesta. Rakkaudella muistaen Mikko, Eemi ja Elia Matti ja Kaija Sirpa ja Kari Riina, Aki, Iida ja Aatu Henri, Satu, Janette, Joanna ja Joona Mirka, Antti ja Jasper Eeva ja Veikko Harri ja Marjo Sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Krista siunataan Kiuruveden kirkossa pe 27.2. Ainakin se tuo tilanteeseen uuden näkökulman. klo 13.30. KUOLLUT Eija Hanni Anneli Tamio 84 v. Raamatussa mutta -sana esiintyy usein tuoden asioihin taivaallista perspektiiviä. Su 1.3. Paastotessaan autiomaassa 40 päivää Jeesuskin joutui paholaisen kiusaamaksi. Hän sanoi muun muassa: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle” (2. Ihminen tuijottaa itseensä ja omaan heikkouteensa, kun Jumala kutsuu johonkin tehtävään. Sydän lempeä, avoin ja vilpitön, monen murheen se hiljaa kantoi. Ma 9.3. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Liput 10 €. Esimerkiksi Mooses esteli ja epäili kovasti Jumalan suunnitelmia. Näin meille on ehkä lapsena sanottu, kun vastaväitteitämme ei ole haluttu kuunnella. 044 7050 443 Rakas äiti ja mummo Anja Kaarina PARTANEN o.s. Ke 25.2. 16 Keskiviikko 25. KASTETTU Nora Seija Emilia Ikäheimo Jyväskylän seurakunta. Ke 4.3. diakoniatoimisto on suljettu. klo 13 Lahnasten kinkerit Mäkipirtillä, Lahnastentie 386. vuosiloman vuoksi. maaliskuuta 2025 Kirkkoherranvirasto suljettu pe 27.2
Kenttä jaettu mailattomiin ja mailallisiin. helmikuuta 2026 Lapset ensin aina LÖYSIN kerran mainion kirjan. TERVETULOA! Kuulonhuollon kerho torstaina 26.2.2026 klo 10.00 Seurakuntatalon takkahuoneessa. Jalkineiden puhdistamista varten on ulko-oven vieressä pidettävä rapakampaa.” MEILLÄ Kiuruvedellä on päädytty rakentamaan uusi yhtenäiskoulu. klo 16. LAPSI edellä mennään. PIENI vinkki meille talvilomaa odottaville sadan vuoden takaa: ”Liikuntokasvatuksen kasvattava vaikutus lisääntyy leikin ja liikunnon tuottamasta ilosta. SPR:n Päiväpiirin kerho kokoontuu ti 3.3.2026 klo 14.00 Rinnekodin ruokalassa Kohtauspaikalla. Nyt eletään toteutussuunnittelun aikaa ja tarkoituksena on, että uuden koulun rakentaminen käynnistetään vielä syksyllä 2026. klo 9-12 Puistonkulmalla, käsityöt, askartelu, pelit. klo 11-13. klo 10-12 Puistonkulmalla, jumppa ja pelit. Mahdollisesti se oli hänellä käytössä 1950-luvulla, kun Nivan koulu ja yhteiskoulu (nykyinen yläkoulu) rakennettiin. Se pistää lukijansa ihan hymyilemään kahdesta syystä, joista toinen on se, että 100 vuotta sitten asiat olivat niin erilaisia. Uimahallin aukioloajat talvilomaviikolla 10: ma 2.3. Kirjassa pohditaan paljon sitä, millainen pulpetin tulee olla ja mikä on lapselle hyvä distanssi, eli kirjoituskorkeus. Ateriapalvelun ruokalista vk 10 ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, perunaa, porkkanaa, rapea vinaigrette kaalisalaatti, mustikkajogurtti, ti: jauhelihakiusaus, herne-porkkanaa, jäävuori-punakaali-kurkku, hedelmämoussea, ke: appelsiinikalaleikettä, sitruunaista kastiketta, perunaa, ruusukaalia, omena, vadelmavispipuuro, to: makkarakastiketta, perunaa, porkkanaa, kiinankaali-kesäkurpitsa-retiisi, puolukkavispipuuroa, pe: kaalikääryleitä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, puolukkahilloa, suvisalaatti, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, la: lihakeittoa, jäävuori-punakaali-kurkku, PROfeel suklaavanukas, su: järvikalamurekepihvejä, yrttikastiketta, perunaa, parsakaalia, kiinankaali-kesäkurpitsa-retiisi, mansikkamoussea (muutokset mahdollisia). Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi JÄÄHALLI Hiihtolomaviikon (vk 10) yleisöluistelut ma-pe klo 1014. Sitä on punnittu perusteellisesti vuosien aikana ja selvitetty muitakin vaihtoehtoja. SIIS ”koko soppa” yhdessä pienessä kirjassa! KIRJAN nimi kiinnittää huomiota; miten niin kouluhygienia. Nuhakuumeen lisäksi tarttuvia tauteja olivat mm. Huom! Iskelmäviikolle tulevat järjestyksenvalvojat saavat tämän koulutuksen Iskelmäviikon korvaamana: kaksi järjestyksenvalvojavuoroa/kahtena kesänä. Tavoitteena on edelleen ”kouluhygienia”, lasten ja nuorten terveyden ylläpitäminen ja edistäminen kaikin mahdollisin tavoin. Tervetuloa! Savonetti: Kaikille senioreille suunnattu digiohjaus Kiuruveden kirjastossa ke 4.3. Määrättiinpä vielä, että ”koulun johtokunnan on annettava jonkun jäsenensä, koulun johtajan tai muun sopivan henkilön toimeksi valvoa, että ohjeita noudatetaan”. Yleisöluistelu on maksuton. Sylkykupit kuuluivat koulun kalustukseen. Voit tulla ilman ajanvarausta. Koulun piha-aluetta piti maaseudulla olla 10 m² koululaista kohden ja luokkatilaa 1,3–1,4 m². Kaukon päivänä kaikille ilmainen sisäänpääsy uimaan klo 13-18! Uinnin tarjoaa Savon Voima. klo 9-11 turinat, klo 9.50 TonkKumi Liikuntahallilla ja klo 13 Korttirinki, ti 3.3. Ruumiilliseen kasvatukseen kuuluu tietenkin liikuntokasvatus, mutta myös koulutyön aiheuttamat terveydelliset vauriot. klo 10 Tiistain tarinat, Ke 4.3. Tatu Malmivaara osti kirjan kymmenen vuotta myöhemmin ollessaan rehtorina Kiuruvedellä. Erittäin tärkeää oli hyvä ikkunatuuletus välitunneilla kaikkina vuodenaikoina. ”Oppilaita on totutettava siisteyteen tässäkin suhteessa, totutettava heitä välttämään rapakkoja ja puhdistamaan jalkineensa kunnollisesti sisään tullessaan. – pe 6.3. Toinen syy hymyyn on, että ne olivat kuitenkin niin samanlaisia. Se oli tärkeää jo koulutalon paikkaa valittaessa ja rakennuksen suunnittelussa. Meijän kammarilla Virkkaus. Enää ei puhuta 5 mm paperipinosta, vaan valtavasta paperin ja datan määrästä; on ideointia, selvityksiä, suunnitelmia ja laskelmia. Lapsen hyvä oli kaikessa johtotähtenä. Se on vuonna 1926 julkaistu Arvo Vartian Kouluhygienia. 040 670 7097 Eläkeläiset ry virikekerho tiistaina 3.3. Eläkeläiset ry viikkokerho ke 4.3. Päätöstä ei ole tehty hetkessä. HYVÄN sisäilman merkitys ymmärrettiin jo sata vuotta sitten. Yhtenä uutena ratkaisuna pitää sisäilma hyvänä (rapakamman lisäksi) on se, että koulusta tule ”kengätön”, eli kaikki koulussa työskentelevät jättävät ulkokenkänsä eteistiloihin. Jäälle kypärä päässä ja luistimet jalassa. Vaatimattomaan ulkoasuun nähden sisältö on valtava. YHTENÄ sisäilmaa huonontavana seikkana pidettiin tomun kulkeutumista kouluhuoneisiin. Iloisella mielialalla on merkityksensä ruumiin terveydelle. Mutta vastaapa kuitenkin! Kaiken toiminnan tavoitteena oli todellakin hygienia, eli lasten ja nuorten terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä tautien leviämisen estäminen. Jotenkin tuntui ensin, ettei otsikko vastaa kirjan sisältöä. hopea, titaani, messinki), Valusavi tutuksi, Käpypitsi jatko Kansalaisopiston talviloma on 2.-8.3.2026, jolloin myös opiston toimisto on suljettu Hyvän olon olohuone – Ajokyky – vieläkö hyppään rattiin (etäluento) 12.2. 17 Keskiviikko 25. Istuminen ei silloinkaan ollut terveellistä. klo 10–15 (kassa sulkeutuu klo 14, uintiaika päättyy klo 14.30) Tervetuloa uimaan! Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-to 13.00–15.00, pe 13.00-14.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. UIMAHALLI Tiistaina 3.3. ELÄKELIITTO to 26.2. Lapset ulos ja ikkunat auki! Tästä annettiin tarkat ohjeet. MYÖS kaivon paikka ja ulkokäymälöiden sijoitus olivat tärkeitä. Ongelmat ovat osin samoja, kuin sata vuotta sitten. Kuutiotilavuutta piti olla riittävästi, samoin valoa, eli ikkunoita oikeisiin ilmansuuntiin. klo 13–19 (kassa sulkeutuu klo 18, uintiaika päättyy klo 18.30) la 7.3. KIRJA on pieni. Opetuksen hygieniaan liittyy koulun aloittamisen ja lukujärjestyksen asioita. Tietysti uunitkin piti sijoittaa oikein ja kaikki tilat piti pystyä siivoamaan riittävän usein, joskus vaikka kostutetuilla sahajauhoilla. mennessä: Korupaja, kevät (mm. Sen tekstisivujen paksuus on 5 mm ja sivujen määrä 126. klo 10-12 kirjasto, monitoimitila, vapaa pääsy! Järjestyksenvalvojakoulutuksen kertaus 28.3, Järjestyksenvalvojakoulutus 27.3.-19.4. Jätä meille juttuvinkki: toimitus@kiuruvesilehti.fi. Ratkaisut voivat olla erilaisia. tuberkuloosi, punatauti ja tulirokko. MUISTILISTA KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Vielä on mahdollisuus ilmoittautua 27.2. KIRJASSA on seitsemän tiivistä lukua: Koulutalo, Opetuksen hygienia, Ruumiillinen kasvatus, Terveysopin opetus, Koululääkäri ja kouluhoitajatar, Koulu ja tarttuvat taudit sekä Koulunuoriso ja kodit. Kun nykyaikaista hanketta toteutetaan, kaikenlaista tietoa ja materiaalia on paljon. Mutta sillä on vaikutuksensa myös ihmisen henkiseen elämään: se lisää hermoston työskentelyvoimaa, antaa aivoenergiaa.” VIERASKYNÄ ARJA PENTIKÄINEN Kirjoittaja on Kiuruveden sivistyslautakunnan puheenjohtaja
TIF (TIFF, Tagged Image File Format) -tiedostot sopivat ns. helmikuuta 2026 4 Keskiviikko 15. Tervetuloa rentoutumaan kasvohoitoihin ja hierontoihin sekä voimaantumaan energiahoitoihin! Tutustu toimintaamme www.ikiaikainen.fi ja www. Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävillä pito: Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes antaa yllä mainitun hakemusasian tiedoksi julkisella kuulutuksella Tukesin verkkosivuilla. JPEG-tiedosto on kuvanlaadultaan TIFF-tiedostoa huonompi. työpöytäkäyttöön (tekstinkäsittely ym.) EPS ei pääsääntöisesti ole sopiva. maaliskuuta 2025 Mainonnan kaikki kuviot harri@mainostuuli.com 0400 68 59 68 www.mainostuuli.com Vuokrataan KT-KAKSIO kolmas kerros. EPS-muotoisen tunnuksen kokoa voi muuttaa laadun kärsimättä. alan työt. alv 25,5 %) Ilmoituksen jättäneiden kesken arvomme yllätyskassin!. tekstinkäsittelyym. leivonnaiset. 040 7530 370. RGB tukes_rgb.eps/pdf/jpg/tif/png/ai CMYK tukes_cmyk.eps/pdf/jpg/tif/ai PANTONE tukes_pms_c.eps/pdf/ai tukes_pms_u.eps/pdf/ai BLACK tukes_black.eps/pdf/jpg/tif/png/ai WHITE tukes_white.eps/pdf/png/ai su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue su oj aal ue Seuraa meitä somessa! • • • • • • Valmistaudu kesään ostamalla renkaat nyt edullisesti. PDF-muotoisen kuvan laatu ei kärsi, vaikka muuttaisit kuvan kokoa. klo 18-21. Kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä 27.3.2026 saakka osoitteessa https://tukes.fi/paatokset-ja-kuulutukset/ kemikaalien-ja-kaasujen-teollinen-kasittely mistä ne ovat luettavissa. Heikki Lång p. Hakija: ST1 Biokaasu Oy Sijainti: Kiuruvesi Diaarinumero: Tukes 15809/03.02.00/2025 Tukes | Graafinen ohjeisto 7 Tunnetko tiedostomuodot. Kysy tarjous! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, katsastushuollot ym. JPEG-muotoista tunnusta ei saa suurentaa, sillä suurentaminen heikentää kuvan laatua. työpöytäkäyttöön, sillä tekstinkäsittelyym. Vältä TIFF-muotoisen tunnuksen suurentamista, sillä suurentaminen heikentää kuvan laatua. 18 Keskiviikko 25. ELÄKELIITTO Äijät lähtee Valkeisjärvelle pilkille pe 27.2. ABC:ltä. ohjelmat kannattavat tätä tiedostomuotoa. p. Nokipannukahvit tarjotaan omat makkarat mukaan! Ikiaikaisen puoti ja hoidot palvelevat osoitteessa Kirkkokatu 2. KIURUVESI-LEHDESSÄ Lähetä ilmoituksen materiaalit viimeistään 20.3. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen ilmenevät tiedoksiantokuulutuksesta. ohjelmat kannattavat tätä tiedostomuotoa. Mykyrokkaa Palopaikalta omiin astioihin ja lounaalla torstaina klo 9.30-12.30. PDF (Portable Document Format) -muotoisia tunnuksia käytetään tuotettaessa painettuja materiaaleja (offset jne.). EPS (Encapsulated Postscript) -muotoisia tunnuksia käytetään painettuissa materiaaleissa (offset jne.). Heti vapaa! p. ohjelmat kannattavat tätä tiedostomuotoa. Yhteistyössä Eläkeläiset ry, Eläkeliitto, Kansalaisopisto ja seurakunta ELÄKELIITTO ke 4.3. 0400 327 750 ASUNTOJA-LIIKETILOJA MAINOSPALVELUA Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. sonjak.fi YHTEISVASTUU -TANSSIT Puistonkulmalla la 28.2. Vuokra 375 €/kk. Puistonkulmalla Curling -ystävyysottelun. klo 10. työpöytäkäyttöön, tekstinkäsittelyym. Mitat 35 ja 50 cm. klo 10. konttori@kiuruvesilehti.fi LEHTI OY Kuva vauvasta Vauvan koko nimi Syntymäaika Asuinpaikka Vanhempien nimet Sisarusten nimet Kummien nimet (halutessasi) Ilmoituksen hinta 40 € (sis. KUULUTUKSIA SEKALAISTA 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.fi www.lvisawo.fi • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desinfiointi KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy RIVI-ILMOITUS HUOMATAAN! VUODEN VAUVAT 2025 JULKAISTAAN 1.4. Tilauksesta myös lihapiirakat, munkit ym. PNG (Portable Network Graphics) -muodossa olevat tunnukset on tarkoitettu nettikäyttöön sekä mm. JPG (JPEG, Joint Photographic Experts Group) -tiedostot sopivat ns. Huom! Ns. Liput 10 €. Varaukset 0400-945544. Teollisuustie 7, Kiuruvesi. Huom! Tässä ohjeistossa mainituissa EPS-muotoisissa tunnusoriginaaleissa on läpinäkyvä tausta. Tervetuloa mukaan! RIVI-ILMOITUKSET ILMOITUS KUULUTUKSESTA Kemikaaliturvallisuuslain mukainen lupahakemus St1 Biokaasu Oy hakee rakentamislupaa paineistetun biometaanin (CBG) tankkausaseman rakentamiselle Kiuruvedelle. 0400 182 302 Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ keskustassa. PNG-muotoista tunnusta ei saa suurentaa, sillä suurentaminen heikentää kuvan laatua
050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi JUHLAJA MAJOITUS KOTIPALVELUT LAHJAPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. helmikuuta 2026 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.fi Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO TILITOIMISTOT KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 19 Keskiviikko 25. Kotipalvelut ja -sairaanhoito PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen APTEEKKI TAKSIPALVELUT K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T olonkorjuu.fi 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi Myös KELA-kuljetukset / toivetaksi Nyt kaksi autoa: 9054 9368 PALVELUHAKEMISTO
149 € PALJON ERILAISIA KOTIMAISIA SOHVAMALLEJA! alk. 010 340 7735 liput.wallen.fi la 28.2. klo 13:00 & 19:00 LIPUT Ovelta 12 € / 1 €, Ennakkoon 12 € LIPUT Ovelta 12 € / 15 €, Ennakkoon 12 € LIPPUJA VAIN RAJOITETUSTI ENNAKKOMYYNTI PÄÄTTYY 1.4.2026 LIPPUJA VAIN RAJOITETUSTI ENNAKKOMYYNTI PÄÄTTYY 1.4.2026 LISÄTIEDOT JA ENNAKKOMYYNTI: www.kiuruvedenvapaanuorisoteatteri.com LISÄTIEDOT JA ENNAKKOMYYNTI: www.kiuruvedenvapaanuorisoteatteri.com HUVEJA TORILLA LOMALLA TAPAHTUMIA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 26.2. klo 1:00 & 1:00 Kiuruveden kulttuuritalolla LA 18.4. 050 307 5439 markkinat Oy SUORAAN SUORAAN TEHTAALTA! TV-tuolit, lepotuolit UUTUUS: ylös avustava malli Joustavilla rahoitusvaihtoehdoilla maksuaikaa! Hyvitämm e vanhat kalusteet HYVÄLLÄ HINNALL A! alk. 249 € LAAJA VALIKOIMA KOTIMAISIA Joustinpatjoja • Moottorisänkyjä Petauspatjoja • Runkosänkyjä Myös 120 cm leveät sängyt! alk. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. klo 19 la 28.3. Lomalla 27.2-8.3. 199 € KALUSTEMARKKINAT KIURUVESI TORSTAINA 26.2. 20 Keskiviikko 25. helmikuuta 2026 6 Keskiviikko 15. klo 19 Es ity slu pa a va lvo o: Su om en nä yt el m äk irj ail ija t ja kä sik irj oi tta jat Rytkyn seutu ry. Jokrates OVET 22, KEIKKA 24 10/15€ la 7.3. klo 13 Kyllikki Mäntylä / Antti Heikkinen Ohjaus: Pekka Räsänen lippu.fi LIPUT: 23 € / 20 € / Ryhmä 19 € Kiuruveden Kulttuuritalo Seija / p. 050 354 2023 Va lo ku va : Ri itt a Ai ra ks in en / ku va us pa ikk a: Si ni ne n He lm i Lähteentie 10 KIURUVESI Esitysajat 2026 ENSI-ILTA pe 27.2. Lomalla 8.9. maaliskuuta 2025 THE END THE END Kiuruveden vapaa nuorisoteatteri esittää Päätösspektaakkeli Päätösspektaakkeli Kiuruveden kulttuuritalolla LA 18.4. PARHAAT VIEDÄÄN PÄÄLTÄ! Puh. alk.KLO 18 Iskelmäviikon LAULUKILPAILUJEN LIVE-ESIKARSINTA JA KLO 21:30 TANSSIT JUHA VARTIAINEN & PJIO 15€ LÄMMINTÄ MYKYROKKAA! Savukalat, tuoreet kalat, kukot, kalatuotteet. 045-7830 4690 KOTIMAISET LAATUSOHVAT JA -SÄNGYT Ensimmäistä kertaa www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. 2026 040 56 000 45 la 28.2. klo 13 pe 6.3. Tervetuloa! KOKOUKSIA. klo 13 su 29.3. klo 13 su 8.3. KLO 10-16 Työväentalo Puistonkulma, Asematie 16 NYT SÄNGYT VAIHTOO N! I LM A I N EN K OT I IN K ULJ E TU S ! TO I M I T U S HE T I! KOTIM AINEN , TURVA LLINEN valinta! TULE AJOISSA PAIKALLE. – 17.9. klo 13 su 1.3. klo 19 la 7.3. klo 13 pe 27.3