Kiuruvesi-lehti 24.11.2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Huomionosoitus sattui hyvään saumaan, sillä tällä viikolla Peltohovissa juhlitaan yrityksen 40-vuotistaivalta. PELTOHOVI JA NUORI YRITTÄJÄ 6,11 » Juhlat ja tunnustus 14 » Tuokiokuvia kotirintamalta KESKIVIIKKO 24.11.2021 68. www.kiuruvesilehti.fi 012138-2147 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,65 euroa/viikko Kiuruveden Yrittäjät palkitsi hotelli-ravintola Peltohovin yrittäjä Timo Marjoniemen Nuorena Yrittäjänä viime viikolla. PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA www.siilinhammas.fi Perushammashoito Nukutushammashoito Keraamiset paikat ja esteettinen hammashoito Keinojuuret ja suukirurgia Hammasprotetiikka Suuhygienisti Ajanvaraus myös verkossa Kiurukatu 3 KIURUVESI Puh. 040 752 4422 asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 15-23 » Joulun teemasivut JAANA SELANDER 24 » MMkultaa otevoimailusta. Juhlakuusta koristelemassa myös myynti-, tapahtumaja elämyskoordinaattori Fanniina Tuomola. VUOSIKERTA, NRO 47
Kun joulu on ohi, kerätään liikkeisiin palautetut täydet passit Kiuruvesi-lehteen ja kaikkien passin palautteiden kesken arvotaan koko joukko palkintoja. Muutama vuosi sitten laskimme palautettujen passien perusteella lehdessä, että rahaa virtasi kivijalkaliikkeisiin liki 800 000 euroa. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Yhteen passiin tulee kerätä neljä leimaa eri yrityksistä. Aluevaaleissa valitaan 69 aluevaltuutettua Pohjois-Savon alueelta. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. 2 Keskiviikko 24. Eiköhän laiteta tänä vuonna paremmaksi! Ostosten tekeminen on helppoa, sillä joulupassikampanjassa mukana olevista liikkeistä löytyy lahjoiksi vaikka mitä: kukkia, koriste-esineitä, kauneushoitoja, kotiapua, hierontaa, lankoja, kirjoja, ruokalahjakortteja, hyvinvointija hemmottelupaketteja, ateljeekuvia, kenkiä, laukkuja, autotarvikkeita, silmälaseja, koruja, lehden vuosikerta, raivaussaha, metsurin tarvikkeita, vaatteita miehille, naisille ja lapsille, kodinkoneita, puhelimia, suklaata, herkkukoreja, elektroniikkaa... Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Kirjoituksia ei palauteta. Ennen kaikkea siitä, miten ihmiset urhrautuvasti toimivat yhteisten haasteiden keskellä. Se kertoo eri ikäryhmistä, kylistä ja elämänoloista. Moni on ollut huolissaan, miten pienempien kuntien ääni kuuluu uudessa aluevaltuustossa. Joulupassikampanjassa yrityksissä jaossa oleviin passeihin kerätään leimoja niin, että 20 euroa ylittävältä ostokselta saa yhden leiman. Pian elämme joululahjaostosten tekemisen kiivainta aikaa. Kirja on myös hieno muistelukirja meille ikäihmisille. Se pitää sisällään 10 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja kiuruvetisiin liikkeisiin. aluevaaliehdokas MIRA KOKKONEN (kesk.) Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsen Kiuruveden kaupunginhallituksen jäsen Pohjois-Savon Keskustan puheenjohtaja Kuva viime kevään kuntavaalien äänestyspaikalta valtuustosalista. Toki vaalityötä tehdään laajemmallakin alueella kuin omassa kunnassa, mutta peruspotti kertynee oman kunnan alueelta. Jos joulupasseja täytetään vaikkapa tuhat, pyörii Kiuruveden kivijalkaliikkeissä rahaa 80 000 euroa, jos 2000, rahaa liikkuu 160 000 euroa ja niin edelleen. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Esimerkiksi Keskustassa ehdokaskiintiöt on jaettu kunnittain: Kuopiossa on enemmän äänestäjiä, mutta Kuopiossa on myös paljon enemmän ehdokkaita jakamassa äänipottia. Ei ole siis aivan sama, ketä valtuustoon valitaan. Voisipa sanoa, että Kiuruvedellä on paremmat valikoimat ja palvelut kuin naapurikunnissa ja siksi Kiuruvedellä käy paljon asiakkaita myös ympäristökunnista. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Maailmaa ei enää tunnista samaksi. Kannustetaan ja kehotetaan kaikkia vaaliuurnille tammikuussa: siten varmistamme kiuruvetisten äänten kuulumisen myös tulevassa aluevaltuustossa. Laitetaan siis hyvä kiertämään! Ideana on, että kiitoksen saanut kiittää taas seuraavaa henkilöä. Tähän liittyen Kiuruvesi-lehden järjestämä joulupassikampanja käynnistyy jo neljännen kerran lauantaina 27. marraskuuta 2021 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Keskitetään jouluostokset Kiuruvedelle J oulunavaus on Kiuruvedellä peruttu koronatilanteen takia. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. päivänä marraskuuta. Pienemmässä kunnassa on vähemmän asukkaita, mutta myös vähemmän ehdokkaita. Kirja on tosi hyvä opetuskirja nuoremmille siitä, miten valtavasti Suomen olot ovat kehittyneet. Ehdokasasettelulla ja äänestysaktiivisuudella on tässä erittäin suuri merkitys: mitä enemmän kiuruvetiset käyvät äänestämässä, sitä enemmän kiuruvetiset ehdokkaat ääniä saavat. Joulupassikampanjan tarkoitus on keskittää joulukauppa Kiuruvedelle. Tuleva aluevaltuusto päättää, miten sosiaalija terveyspalvelut sekä paloja pelastustoimi Pohjois-Savossa järjestetään. Lions-klubit tekivät viisaan päätöksen viime viikolla jättää tapahtuma väliin, koska terveysturvallisuutta ei olisi voitu taata puuroja glögijonossa, kun olisi pitänyt huolehtia, että ihmisten välillä on etäisyyttä vähintään puolitoista metriä. Kun kiuruvetiset yrittäjät voivat hyvin, me kaikki voimme paremmin, kunta pysyy elinvoimaisena ja palvelut pelaavat. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Pääpotti on 500 euron arvoinen. Oikea lahjakirja! Raimo Jokisalmi POHJOIS-SAVON hyvinvointialueen vaalit järjestetään tammikuussa 2022. Kenenkään terveys ei nyt ainakaan tapahtuman takia vaarannu. Kiuruvedellä koronatartuntoja on todettu viikon sisään useita kymmeniä ja tartuntoja tullenee vielä lisää, mikä on erittäin valitettavaa. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Kiitä, kehu, kannusta! Tämä on juttusarja, jossa kiitetään, kehutaan ja kannustetaan. Aluevaalit tulevat – oletko valmis. Kun kiuruvetiset yrittäjät voivat hyvin, me kaikki voimme paremmin, kun palvelut pelaavat. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kyseessä ovat historialliset ensimmäiset aluevaalit. Voit myös laittaa kiitoksen, kehun tai kannustuksen muutenkin jostakin ihmisestä, vaikka sinua ei olisi haastettu. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 95 e / 86 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Kampanjassa on tänä vuonna mukana 38 eri yritystä. Mutta hyvä kuitenkin näin. Vaikka yhteinen joulunavaus peruttiin, on joulu silti tulossa. JAANA SELANDER. Lähetä viestisi ja kuva henkilöstä, jota kiitetään perusteluineen osoitteeseen: jaana.selander@kiuruvesilehti.fi tai toimitus@kiuruvesilehti.fi Liisa Lappalainen Raimo Jokisalmi on toimittanut monipuolisen kirjan viime sotien kotirintamalta. Hyväntekeväisyyttä tekeville LC-klubeille joulunavauksen siirtäminen ensi vuodelle oli raskas päätös, sillä kaikki olisi ollut valmista lauantaiselle tapahtumalle
Tämä kuvastaa hyvin sen, miksi EU-tasolla metsätilannekuva on hyvinkin monenkirjava ja erittäin poikkeava Suomeen nähden, sillä monessa EU:n jäsenmaassa hoetaan metsäkatoa. Tänään otettiin tyttöjen uimakoulujen jälkeen ex tempore suunta kohti äidin tiluksia, koska siellä on eilisestä asti hartaudella valmistettu tätä perinneherkkua,ja koska sen takia siellä on mahdollista tänään nähdä pitkästä aikaa myös sisaruksia. Viljellen ja varjellen MAASEUTUUN ja sen elinkeinoihin liittyy suuria intohimoja monelta eri suunnalta. Tänne maaseudulle ovat jääneet ne henkilöt, jotka pyrkivät pitämään maaseutua elävänä, ja haluavat elää täällä puhtaan luonnon keskellä. 1960–70-luvulla karjan keskikoko oli 6–7 lehmää, 1980-luvulla 20 ja 1990-luvulla 30 lehmää. 1960-luvulla elettiin omavaraistaloutta. OLEN eläinlääkärinä seurannut ympäristökeskustelua koskien lihan ja maidon hiilitasetta. Ja minkä vuoksi ei laidunneta. TOSIASIA on kuitenkin se, suomalaiset metsänomistajat ja puupohjaiset tuotteet ovat olennaisessa roolissa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin tuottamisessa koko maahan. Kakkahomma on jollakin tavalla hallinnassa, mutta virtsa menee huleja tulvavesien mukana vesistöön. Tämä rehu niitetään juuri silloin kun massa on maksimissaan ja sokeripitoisuus korkeimmillaan. Mutta, mitä sitten elintaso on, se on asia erikseen, jollekin riittää, kun on ruokaa ja asunto, mutta jollekin ei riitä mikään. marraskuuta 2021 Viljelijäkö on syyllinen. Ja tämä tarkoittaa sitä, että se yhteyttää vahvasti hiiltä. Ei voi satoja lehmiä tuoda 2–3 kertaa päivässä lypsettäväksi ja ruokittavaksi. Vielä 1960–70 -luvilla käytettiin käytettävissä olevista tuloista 50 prosenttia ja jopa yli ravintoon, nyt käytetään vain 15 prosenttia. Ja lisäksi kasvuaika nurmella on kaksi kerta pidempi kuin viljakasveilla. Karjataloudessa ja maataloudessa on tapahtunut valtava muutos. Tästä syystä on perusteltua, että metsiin liittyvä päätäntävalta pysyy jatkossakin meidän suomalaisten omissa käsissä. Nurmi alkaa yhteyttämään heti, kun lumet on sulaneet ja lämpötila nousee muutamaan asteeseen, sama jatkuu syksyllä, vaikka pakkasia on, jos vain välillä on lämmintä, niin nurmi yhteyttää hiiltä ja lisää nurmen hiilinielua. On muistettava, että nurmea ei muokata, jolloin maaperästä ei vapaudu hiilidioksidia ja kun nämä lasketaan kaikki yhteen, on todennäköistä, että suomalainen maito ja naudanliha ovat hiilineutraaleja tai ainakin lähellä sitä. Aina vain lisää, kauemmas ja enempi. Julkisessa keskustelussa on valitettavasti unohtunut, että puhuttaessa Suomen metsistä, puhumme noin 660 000 suomalaisen yksityishenkilön ja perheiden ylisukupolvisesta omaisuudesta. Tiedostusvälineissä on nurmen sijasta puhuttu laitumista, joka on täysin virheellistä, sillä nurmesta 7 prosenttia on laidunta. Tämä kuva on santsilautanen, koska ahnehdin ekan lautasellisen tyhjäksi ennen kuin muistin ottaa kuvan. Tarkoitan, että nautoja ei enää paljoa laidunneta. Ja sinne menee fosforia ja typpeäkin, jonka määrä saattaa olla jopa suurempi kuin maanviljelyksestä lähtevä. Paljon puhutuista ”turvepelloista” suurin osa on pohjoisessa ja Keski-Suomessa ja niissä kasvatetaan valtaosin nurmea, joka toimii hiilinieluna. MEILLÄ kiuruvetisillä on realistinen luontosuhde, sillä maatalous ja metsätalous ovat meille arkipäivää ja tosiasia. Vuonna 1980 keskituotos oli 4478 litraa, vuonna 2020 8890 litraa. ÄSKETTÄIN esimerkiksi Helsingin kaupunki päätti luopua liharuokien tarjoilusta kaupungin eri tilaisuuksissa. 3 Keskiviikko 24. Keskustelussa kaikki perustuu vanhoihin tietoihin tai ymmärryksiin. Ratkaisua perusteltiin sillä, että ympäristöasiat huomioidaan tarjoilussa entistä paremmin. Ja vanhat turvepellot ovat jo vahvamultaisia. Se, että meillä on melkein miljoona koiraa, joista vai 10 prosenttia on metsästystai palvelukoiria. ESIMERKIT osoittavat, että metsätalous perustuu kussakin EU:n jäsenmaassa paikallisiin olosuhteisiin ja osaamiseen, niin myös meillä Suomessa. TÄSTÄ esimerkkinä nousee mieleen muutaman vuoden takainen EU:n maatalousvaliokunnan vierailu Pohjois-Savossa ja Kainuussa, jossa olin vahvasti mukana EU-avustajan roolissa. MINUSTA kuitenkin tuntuu pahalta tämmöiset heitot, joissa maaja metsäomistajista on tehty eräänlaisia ilmastorikollisia, vaikka maatalous ja metsät tarjoavat konkreettisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen taklaamiseen. Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi.. Eikä varmasti tämmöistä esitystä uskallettaisi Kiuruvedellä ehdottaa edes aprillipilana, sillä meillä ruoka on arvossaan, kuten asiaan kuuluu. Muut ovat lemmikkejä, jotka syövät ja ulostavat. Suomessa metsien tila ja metsävarat tunnetaan nimittäin parhaiten maailmassa. Ilmastonmuutos on entisestään lisännyt monenlaisia vaatimuksia. Nautamäärä on puolet siitä, mitä se oli silloin ja tämä tarkoittaa, että puolet naudoista tuottaa saman maitomäärän, minkä silloin tuotti kaksi kertaa suurempi määrä. Kun veimme keskieurooppalaisia europarlamentaarikkoja katsomaan metsäkoneita ja hakkuunäytöstä, heidän ensireaktionsa oli linja-autosta noustessaan hämmentynyt. Pelkällä laiduntamisella lehmät eivät lypsä niin paljoa, että se kannattaisi taloudellisesti. Ja syövät erittäin prosessoitua ruokaa. IKÄVINTÄ on se, että joissakin piireissä suomalaisesta metsien hoidosta on annettu kuva lyhytnäköisenä riistona, vaikka totuus on täysin toisin. Koska maanviljelyksessä lannoitteiden käyttö on vähentynyt ja uudella tekniikalla sen katoaminen vesistöihin on melkein mahdotonta. Erityisesti lihakarjatilojen rehuna käytetään myös kaikki panimoiden ja viinatehtaiden mäski sekä perunatehtaiden jätepulpa, jotka muutoin olisivat käyttökelvotonta ja mädätettävää jätettä ja tuottaisivat hiilidioksidia. Koska se on taloudellisesti kannattamatonta ja teknisesti mahdotonta. Tällä 15 prosentilla on selkeä hiilinielu. ISAK KUUSISTO eläinlääkäri metsänomistaja EERO HEINONEN tilitoimistoyrittäjä Somepoiminta #kiuruvesi @hyvanolonpalikat 17.10.2021 Paikka: Kiuruvesi Kuvaaja: Minna Malkki-Wåg Sehän on sellainen juttu, että kun Kiuruvedeltä kotoisin oleva käy kotipuolessa syömässä mykyrokka-nimistä perinneruokaa, siitä pitää ottaa valokuva ja laittaa se someen. ON vielä yksi asia, joka on otettava huomioon. Tämä taas johtuu siitä, että monessa maassa asiaa peilataan esimerkiksi Etelä-Amerikan sademetsien tilanteeseen. Meillä, Luomu-Suomen pääkaupungissa tämmöinen esitys saisi takuulla nuivan vastaanoton ja nostaisi karvat pystyyn. Tämä on osoittautunut oivaksi rehuksi, sillä naudat pystyvät käyttämään kuoriaineen, joka on energiapitoinen, ja kuoriaine on enemmistönä ja sillä tuotetaan maitoa ja lihaa. Oman kokemukseni mukaan asioiden mittasuhteet ja arkitodellisuus unohtuvat kuitenkin helposti mitä kauemmas mennään. Pieniä maidontuottajia on enää jäljellä 10 prosenttia. Sen sijaan nurmi niitetään 2–3 kertaa vuodessa, säilötään muurahaishapolla ja tehdään viherrehuksi. Ulosteet ne tekevät kadulle, kadun viereen, jalkakäytäville, jalkakäytävän viereen puistoon. Lähes joka taloudessa oli kaikkia eläimiä ihan pienintä mökkiä myöten. KUN alkushokista oli selvitty ja asiaa oli ryhdytty selostamaan heille, he rauhoittuivat ja ymmärsivät suomalaisen metsänhoidon kiertokulun. Ensin hävisivät lampaat, sitten hevoset, kanat, sitten siat ja naudat vähitellen, pienimmät putosivat pelistä pois. VIERASKYNÄ JUHA-PEKKA RUSANEN Kirjoittaja on Kiuruveden apulaiskaupunginjohtaja ja tuleva kaupunginjohtaja. Nyt keskiluku on satoja. Viljapelloilla ja nurmea perustettaessa apulanta kylvetään nykyisellä tekniikaalla siementen alle, se jää sinne noin viiden sentin syvyyteen, eikös se sieltä pääse mihinkään, ja vesistöjen varsilla ovat suojakaistat
Kiurukatu 1, 017 752 277 • Palvelemme ma-pe 8.30-17 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Tule ja valitse omasi! Kiuruveden Näkökulma Ylijäämää on tulossa 715 288 euroa Tärkeät lähipalvelut ovat säilymässä nykyisellä tasolla. Joulunavausta olivat puuhaamassa kaikki kolme LC-klubia: LC Kiuruvesi/Niva, LC Kiuruvesi ja Helmiinat. marraskuuta 2021 UUTISET Keskiviikko 24. Tapahtuman järjestäjät haluavat mennä terveysturvallisuus edellä. Toisaalta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ei halua laittaa rajoituksia ja ihmisten omaan arviointikykyyn luotetaan. Suurin kompastuskivi tapahtuman järjestämisessä oli nimenomaan riisipuuron ja glögin tarjoilu, sillä olisi ollut haastavaa pitää ruokajonossa ihmisten välillä etäisyyttä. marraskuuta 2021 Joulunavaus peruttu Joulunavaus on peruttu Kiuruvedellä nyt kolmena peräkkäisenä vuotena. LC-klubit päätyivät perumaan joulunavauksen viime viikolla, sillä ihmiset ovat koronatilanteen takia arkoja osallistumaan tilaisuuteen jo senkin takia, että Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän ohjeistuksen mukaan joukkopaikkoihin ei ole suositeltavaa kokoontua. Tosin ei tässä vieläkään voida henkseleitä paukutella, vaan tarkkaa taloudenpitoa JAANA SELANDER Palvelukeskus Virranrannan peruskorjauksen nelosvaihe on Kiuruveden suurin investointi ensi vuonna. Kiuruveden joulunavaus torilla (27.11.) siirtyy vuoteen 2022 koronatilanteen takia. Kustannusarvio on 750 000 euroa.. Kiuruveden LC-klubit halusivat pelata varman päälle, ettei koronavirus pääse leviämään koko perheen kokoavassa tapahtumassa. – Vaikka tulopuolta on arvioitu varovaisuuden periaatteella, on ylijäämää silti tulossa selvästi. Helmiinat olivat valmistautuneet tarjoamaan riisipuuroa torilla 500 henkilölle, riisit olisi saatu lahjoituksena K-Supermarketista. Talousarvio on ensi vuodelle 715 288 euroa ylijäämäinen, mihin kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka on tyytyväinen. Toinen kerta on joulukuun 7. päivänä, minkä jälkeen talousarvio etenee valtuustoon 15.12. Glögitarjoilusta olisi vastannut LC-Kiuruvesi ja LC-Kiuruvesi/Niva ohjelmasta. 4 Keskiviikko 24. Riisipuuron tarjoilu olisi edellyttänyt toistakymmentä vapaaehtoista. AKU LAATIKAINEN Kiuruveden vuoden 2022 talousarvio oli maanantaina ensimmäistä kertaa esillä kaupunginhallituksessa. Ensi vuoden suurimmat investoinnit liittyvät Palvelukeskus Virranrantaan ja Hingunniemen eläinklinikkaan. Alijäämän välttäminen ja etenkin se, että pystymme turvaamaan lähipalvelut nykyisellä tasolla, on mielestäni erityisen tärkeää. Heidän yhteistyökumppaneinaan olivat Kiuruveden kaupunki ja seurakunta
– Nämä suojatoimenpiteet meillä on ollut käytössä kaikilla paikkakunnilla koko koronaepidemian ajan, samoin myös nyt. Uudistus muuttaa kaupungin toimintaa ja taloutta monin tavoin. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa suurimmaksi osaksi normaalia kouluarkea ja niinpä opetus järjestetään ensisijaisesti lähiopetuksena. Vuonna 2023 tapahtuu suuri muutos, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Valtionosuuksissa näkyvät opetustoimen ylimääräiset valtionosuudet muun muassa oppivelvollisuusiän jatkamisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. AKU LAATIKAINEN Koronarokotteita annetaan edelleen alueen terveyskeskuksissa, jos sellaista ei ole vielä ottanut. Mutta terveys edellä mennään. Kun investointien netto on 3,7 miljoonaa, ne eivät itsessään aiheuta lisälainanoton tarvetta. Sitä vastoin kansalaisopiston HARKKA-kerhot on peruttu vielä tämänkin viikon ajan ja muun muassa joulunavausta ei pidetä tänä vuonna. Yritystoiminta elpyy ja kasvaa, kun kaupungin omat yrittäjät kehittävät kaupungin yksityistä palvelutarjontaa. – Olemme saaneet sijaisia ja oma henkilökuntamme on joustanut työvuorovaihdoilla. Nämä ovat isoja asioita paitsi ilmaston myös kiinteistöverotuottojen näkökulmasta. Eläinlääkäreille on tulossa uudet toimitilat Hingunniemeen. Uusia koronatartuntoja on todettu lisää, mutta ketjujen jäljitys on alettu saada hallintaan. JAANA SELANDER on noudatettava jatkossakin, hän muistuttaa. Ennakoidut valtionosuudet ovat yhteensä 33,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua kuluvasta vuodesta on 3,4 prosenttia. Näille oppilaille järjestetään etäopetusta. Vuosikate säilyy kohtuullisella tasolla noin neljässä miljoonassa eurossa. Maanantaina alkoi paluu kohti normaalia. Silloinkin koronatilanne ratkaisee. Valtionosuuksien kehitys on positiivista. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Kiuruvesi-seuran mykyrokkatilaisuus siirtyy keväälle 2022, koska koronan tautitilanne on muuttunut viime viikkoina dramaattisesti uuden deltaviruksen leviämisherkkyyden vuoksi. Kuva kaupungintalon tiloista. Viime päivinä tartunnat ovat kuitenkin olleet hieman vähenemään päin ja suurin osa tartunnoista on ollut karanteenissa olevilla henkilöillä, joten tartuntaketjujen jäljitys on helpottunut ja saatu pikku hiljaa hallintaan. – Sotemenojen kasvu näyttäytyy tällä hetkellä maltillisena ja meillä on jopa hieman pelivaraakin olemassa, mikä on hyvä asia. – Silti tuottajat ovat tarttuneet uusiin mahdollisuuksiin valmistautumalla muun muassa biokaasun hyödyntämiseen tähtääviin investointeihin. Jopa siinä määrin, että ammattitaitoisen työvoiman saanti on kasvun pahimpana pullonkaulana. Kotiin jäävät opiskelemaan ne oppilaat, jotka terveydenhuollon viranomainen on asettanut karanteeniin tai jotka odottavat koronatestausta ja testitulosta. Uudesta ajankohdasta tiedotetaan, kun aikataulu selviää. Onneksi monet jäsenet käydessään Kiuruvedellä ovat voineet nauttia mykyrokasKiuruvesi-seuran mykyrokka keväällä ta. – Ilahduttava asia on myös se, että velkaantuminen on taittumassa. Kiuruvesi-seuran hallitus pahoittelee erityisesti niille, jotka olivat ilmoittautuneet mykyrokalle, tiedottaa Kärkkäinen. Niinpä esimerkiksi kaupungin toimintoja palautettiin maanantaina. – Toki jonkin verran uuttakin lainaa tarvitaan investointimenojen kattamiseen, yhteensä noin pari miljoonaa euroa. Investointeja tulossa Suurin investointi vuonna 2022 on Virranrannan peruskorjauksen nelosvaihe, jolloin sinne valmistuu kymmenen itsenäisen asumisen mahdollistavaa seniorikotia. Sisäliikuntaja harrastustilat sekä kirjasto ja kaupungintalo avattiin uudelleen. Kun asiakkaiden kanssa ollaan lähikontaktissa, käytössä ovat myös suojakäsineet. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on kehittää Hingunniemeä osaksi Helsingin yliopiston eläinlääketieteen koulutusta. Talousarviossa toimintakulut ovat yhteensä 63,1 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuodesta 2021 on 2,6 prosenttia. – Siinäkin mielessä on tärkeää, että nyt on tulossa ylijäämää ja puskuria, Muiniekka sanoo. – Kiuruvesi-seuran hallitus päätti, ettei ole syytä ottaa riskiä, että sen tilaisuudessa voisi tapahtua tartuntoja, vaikka todennäköisesti suurin osa osanottajista onkin saanut kaksi rokotusta, sanoo Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen. Tästä on annettava kotihoidon ammattilaisille iso kiitos, kuntayhtymästä viestitetään. Varausta eläinlääkäritilojen rakentamiseen on tehty 400 000 euroa. Toiveikkuutta ilmassa Muiniekan mukaan uutta talousarviota on valmisteltu vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna huomattavasti toiveikkaammissa tunnelmissa. marraskuuta 2021 VIIKON KYSYMYS Pitäisikö Suomen sulkea rajat, jos maahan alkaa tulla siirtolaisia. Ongelmaan on jo tartuttu muun muassa työperäistä maahanmuuttoa tukevilla toimilla. Muiniekan mukaan verotulot on arvioitu lähelle kuluvan vuoden tasoa eli 25 miljoonaa euroa. Esimerkiksi ruoka toimitetaan asiakkaalle eristysohjeiden mukaisesti kertakäyttöastioissa, viestittää kuntayhtymä. 08 764 990 Torstai 9.30–14.00 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI ostaessasi silmälasit Edelleen on syytä olla huolellinen Kiuruvedellä on todettu useita kymmeniä koronatartuntoja viimeisen noin puolentoista viikon aikana. Kotihoidon henkilökunta käyttää asiakaskäynneillä kasvosuojaimia ja noudattaa erityistä käsihygieniaa. Maataloudessa haasteeksi ovat muodostuneet nopeasti nousseet energia-, raaka-aineja lannoitekustannukset, jotka syövät kannattavuutta ja asettavat tuottajat ahdinkoon. Lisäksi hyvä uutinen on se, ettei Ylä-Savon Soten alueella ole yhtään koronan vuoksi vakavasti sairasta ihmistä tällä hetkellä. Kustannusarvio on 750 000 euroa, johon arvioidaan saatavan ARA:n avustusta 160 000 euroa. Hankesuunnittelu on parhaillaan käynnissä ja tarvittavat määrärahavaraukset muutostöihin ja alun vuokrakustannuksiin on tehty vuoden 2022 talousarvioon. – Pitkäaikaistyöttömyys vaivaa edelleen, vaikka on tilanne kuitenkin kohentunut vuodesta 2020. Sitä oli kaavailtu ensi lauantaille. Odotan biokaasulta paljon ja samoin tuulivoimalta. 5 Keskiviikko 24. Avoimia työpaikkoja on Kiuruvedellä kymmeniä monilla eri aloilla. Lisäksi teollisuudessa on kasvuodotuksia. KYLLÄ 79% EI 21% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Oletko karsinut menoja koronan pelossa. JAANA SELANDER. Mutta vaikka koronatilanne vaikuttaisikin olevan paranemaan päin, haluaa apulaiskaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen silti muistuttaa kaikkia kiinnittämään edelleen erityistä huomiota kasvomaskin käyttöön ja hyvään käsihygieniaan sekä minimoimaan kontaktit. Kouluihin liittyvät järjestelyt tiedotetaan suoraan lasten huoltajille Wilman kautta. Kuntayhtymän alueella ei toistaiseksi oteta uusia rajoitustoimia käyttöön tapahtumien järjestämisen tai ravintoloiden aukioloaikojen suhteen, vaan päätökset toiminnoista ovat niiden järjestäjillä. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 2,8 miljoonaa euroa ja kaupungin oma lainasalkku kevenee vajaat 800 000 euroa ensi vuonna. Harmillista on myös, että olimme saamassa kirjailija Heidi Jaatisen ja uuden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen vieraiksemme. Mutta silti tilanne vaikuttaa hyvältä. Tarkka kustannusarvio selviää lähiaikoina. Pieniä muutoksia kuitenkin olemme tehneet. Kannattaa tosin varautua siihen, että hankkeet ovat pitkiä, kuten vaikkapa valokuituhanke, joka jatkuu edelleen. Kotihoito pärjännyt Kiuruveden kotihoito on toiminut vaikeasta koronatilanteesta huolimatta normaalisti, Ylä-Savon Sote tiedottaa. – Tilaisuuden siirtäminen on harmillista, koska tämä on jo toinen vuosi, kun mykyrokka Keravalla jää syömättä. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Toinen tärkeä kehittämishanke on eläinlääkäreiden uusien toimitilojen rakentaminen Hingunniemen eläinklinikan tiloihin. Mukana on Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän maksuosuus, johon on varattu 37,2 miljoonaa euroa sisältäen erikoissairaanhoidon. – Lisäksi kaupungin omien palvelukeskusten menojen odotetaan kasvavan maltillisesti sivistystoimessa ja teknisissä palveluissa, ja yleispalvelukeskuksen menot ovat alle annetun raamin vuoden 2020 tilinpäätöksen tasosta
– Tässä tuntee itsensä pieneksi hyvällä tavalla. Peltohovin keikoilla käy jopa satoja ihmisiä, kun on kyse nimekkäämmästä artistista. Rakennuspäätös ratkesi Keran myönnettyä tarkoitukseen rahoitusosuuden. Marjoniemi ja Tuomola muistuttavat myös rikkaasta rakennuksen historiasta. Tuomola on tutkinut Kiuruvesi-lehden vuosikertoja ja luonnehtii Peltohovin historiaa värikkääksi, yrityksessä on ollut monenlaisia toimijoita. – Paitsi majoituspuolen puuttuminen, on Kiuruvedellä ollut ongelmana myös ravintolatilojen vähäisyys. Muistotilaisuuksiakin on järjestetty, mihin Rukajärvi-keskus tuo oman arvokkuutensa. Kiuruvesi tarvitsee ravintolaa ja hotellia. On myös klubikeikkoja, joilla kuunnellaan oikeasti musiikkia ja joilla on aikaisempi aloitusajankohta, Marjoniemi summaa. Viikonloppuisin kymmenet autot, etenkin nuoret, ovat joutuneet hakeutumaan muille paikkakunnille. Sama pitää edelleen paikkansa. Pääsymaksua ei peritä. Rakennustöihin osallistui koko perhe. Nyt juhlitaan Peltohovia Hotelli-ravintola Peltohovi juhlii lauantaina 40-vuotistaivaltaan. Ravintolaja hotellitilat tehdään osaksi nykyiseen rakennukseen ja majoitustilat uuden kiinteistön toiseen kerrokseen. Ravintolassa on neljä kokkia, sillä ihmisiä käy Peltohovissa syömässä niin päivällä kuin illalla. Nimenomaan hotellin puuttuminen on ollut pahana aukkona paikkakunnan palvelutasossa. Erkki Peltola ja hänen poikansa Juhani Peltola. Kaksi ravintolaa ja keilahalli ynnä muut ruokapaikat ja liikkeet, on hieno juttu. – Rikastutamme toinen toistemme toimialuetta, kiittelee Tuomola. Ja tapahtuma on merkittävä koko Kiuruvedelle, jatkaa lehti. Peltoloiden suku, Janne ja Verneri Peltola, omistavat kiinteistön. Peltohovilaisilla on hyvä henki. päivänä Kiuruvesi-lehdessä on otsikko: Hotelli-ravintola Peltohovi Uutiset valmistuu poistamaan aukon Kiuruveden palvelutasossa. Merkittävä tapahtuma Kiuruvesi-lehti uutisoi 17.6.1981, että marras-joulukuussa avataan hotelli-ravintola Peltohovi. Sen rakentaa Erkki Peltola nykyisen liiketalonsa yhteyteen. – Vaikka ne eivät ole naisten tanssit, mutta perinteiset tanssit kuitenkin, jatkaa Tuomola. Liikekiinteistössä on toiminut urheiluliike, leipomo ja Peltolan Esso-baari, mistä nykyinen Peltohovi on kehittynyt. Elinkeinolautakunnan taholtakin on asiaan yritetty löytää ratkaisua jo kymmenen vuoden ajan, mutta toimeksipanijaa ei ole aikaisemmin tavoitettu, lehti kirjoittaa. Jos oltaisiin ainoa ravintola, ei meillä kävisi niin paljon asiakkaita, Marjoniemi sanoo. Illan päättää bilebändi Shut The Funk Up. Fanniina Tuomola kiittelee kiuruvetisiä sydämellisiksi, sydämellisyyden he toivovat näkyvän myös Peltohovin henkilökunnasta asiakkaisiin päin. Timo Marjoniemi pitää hienona, että he saavat olla asiakkaiden kanssa heidän arjessaan, ilossaan ja surussaan. on jo myyty runsaasti lippuja ennakkoon. 6 Keskiviikko 24. Kuvassa Timo Marjoniemi, Fanniina Tuomola ja kokki Kirsi Toppi.. – Peltohovi on Kiuruveden kivijalkaliikkeiden kulmakivi, kaikkien kiuruvetisten tuntema yritys. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, KIURUVESI-LEHTI Peltohovin tapahtumakoordinaattori Fanniina Tuomola lupaa, että Crista Huikko Bandin tahdissa kiuruvetiset pääsevät vanhan kunnon Peltohovin ”maisemaan”. Mahtavaa, että yritys on näin pitkään saanut toimia! Toivottavasti vielä seuraavat 40 vuotta, jatkaa Wallen Hovi Oy:n toimitusjohtaja Timo Marjoniemi. Saman vuoden marraskuun 25. Marjoniemi ja Jarmo Saastamoinen omistavat Peltohovin sekä Sinisen Helmen. – Keikkojen pyörittäminen tuo happeningia, keikat pitävät yllä nostetta ja imagoa, että täällä tapahtuu. Marjoniemellä on paljon tulevaisuuden suunnitelmia, iso remontti tehtiin vuodenvaihteessa. Se ei ole ollut eduksi kenellekään, kirjoitti Kiuruvesi-lehti. Peltohovissa panostetaan ruokaan päivällä ja illalla. Kun Erkki Peltola Peltohovin perusti, haluttiin täyttää hotellija ravintola-aukko, tilanne on tälläkin hetkellä se, että asiakkaita riittää hotellipuolella, vaikka Kiuruvesi on pieni kaupunki, Tuomola sanoo. Marjoniemi on iloinen, että 40-vuotisjuhliin voidaan kutsua mukaan paljon toimijoita, joiden kanssa on tehty ja tehdään yhteistyötä. Esimerkiksi Vesterisen keikalle 17.12. – Olemme täyden palvelun talo. On kaikkien etu, että kaupunkikuva on virkeä. – Erkki J. Peltohovissa on 10 kokoaikaista työntekijää ja toinen mokoma extraajia. Erkki Peltola toteaa jutussa, että kyseessä on hänen liikemiesuransa eräs merkittävimmistä tapahtumista. Tarjolla on perinteiset tanssit Crista Huikko Bandin tahtiin. marraskuuta 2021 Juha Piippo syö arkisin Peltohosissa ja kehuu ruokaa hyväksi. – On pesula, Iltalypsy, OuJesHerkku, Remeskylän palvi, tukkurit, järjestöt, LC-klubit, rotarit, luettelee Marjoniemi vain muutamia. – Meillä käydään syömässä myös ympäristökunnista. Peltola Ky ei olisi tohtinut ryhtyä näin suureen urakkaan, jos takana ei olisi ollut kunnan, liikemiesten, järjestöjen ja yksityisten käyttäjäryhmien harras toivomus ja tuki, kertoi Erkki Peltola lehtijutussa. Illalla ovet ovat avoinna kaikelle kansalle. – Olemme nostaneet profiilia ja positiivisella mielellä ollaan, hamutaan Ylä-Savon viihdekeskuksen paikkaa. Janne ja Verneri ovat Peltohovin perustajan Erkki Peltolan poikia
– Muut AKA-tutkinnon erikoistumisalat olisivat olleet asuntokiinteistöt sekä yleisauktorisointi. Näitähän pitää jo juhlia. marraskuuta 2021 8+8+8 OLEN katsellut viime aikoina dokumenttisarjaa Politiikka-Suomi. Aiemmin agronomiksi ja kiinteistönvälittäjäksi opiskellut Idström oli tänä vuonna Suomen ainoa maaja metsätilojen AKA-tutkinnon hyväksytysti suorittanut. Toisaalta mieluummin sitä karsii vapaa-ajastaan kuin unesta, sillä uni on tärkeämpää terveydelle. Auktorisoinnilla taataan arvioitsijan ammattitaito sekä arviolausunnon laatu. Lisäksi koe on hyvin vaativa, sillä sitä varten on opiskeltava materiaalia yli 40 eri lähteestä. Katsoin lähetystä hyvin väsyneenä pitkän työpäivän jälkeen ja siinä samalla muistui mieleeni oppi, jota Stubb yritti aikoinaan iskostaa meihin suomalaisiin. Hän nimittäin sanoi noudattavansa elämässään 8+8+8 -sääntöä. Lisäksi on monia ammatteja, joissa tulee ylitöitä ja työt voivat seurata kotiin. – Teen työssäni myös maatilojen kauppaa, koska arviointien kautta minulle on muodostunut hyvä käsitys meneillään olevasta markkinatilanteesta. Kyseisen tutkinnon suorittanut henkilö on Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan hyväksymä asiantuntija. Markkinoilla on selkeästi tarvetta AKA-arvioijalle, joka on erikoistunut maatalousja metsäkiinteistöihin. Tämä siis yhteen suuntaan, joten yhden työpäivän aikana pelkästään matkoihin menee aikaa 46 minuuttia. Kuusi tuntia kun kuulostaa monen korvaan aivan liian lyhyeltä ajalta. Mielestäni aatteen ajajat ovat kuitenkin hieman hakoteillä, kun he esittävät esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivästä luopumista ja tilalle kuuden tunnin työpäivää. Erikoistumisalueena hänellä ovat maatalousja metsäkiinteistöt, johon erikoistuneita on koko Suomessa vain kolmisenkymmentä henkilöä. Tykkään kun pääsen liikkumaan eri paikoissa, kuten pelloilla, metsissä ja rakennuksilla”. Aloin pohtia asiaa ja tulin melko pian siihen tulokseen, että ajatus on kyllä kaunis, mutta ainakaan itse en pysty oikeastaan koskaan pitämään moisesta ohjeesta kiinni. Varmaankin menee ensi vuoden puolelle, että voimme kyseisen tapahtuman pitää. AKA-arvioijan tutkinto ei ole siis suinkaan läpihuutojuttu, ja vain todella harvat saavat sen läpi ensiyrittämällä. Hän nimittäin suoritti äskettäin auktorisoidun kiinteistönarvioijan AKA-tutkinnon, erikoistumisalueenaan maatalousja metsäkiinteistöt. AKU LAATIKAINEN merkiksi vaativimpien kiinteistökauppojen yhteydessä, vakuusarvioinneissa, tilinpäätöksissä, vuokrauksissa, osituksen ja perinnönjaon yhteydessä sekä riitatilanteissa. Sitten yritetään saada väkisin unenpäästä kiinni, vaikka iso osa meistä on iltavirkkuja ja seuraavan päivän kiireet stressaavat jo valmiiksi. Tutkimusten mukaan keskimääräinen työmatkan kesto Suomessa on 23 minuuttia. VIIME aikoina on toisinaan puhuttu siitä, että Suomessakin voisi kokeilla hieman nykyistä lyhyempää työaikaa. Tänä aikana ihminen enemmän tai vähemmän valmistautuu jo henkisesti tulevaan työpäivään, ja muut ajatukset ovat toissijaisia. 7 Keskiviikko 24. Mutta nyt Kiuruveden koronatilanne on kuitenkin sen verran hankala, että siirrämme kahvittelut ja makkaroiden syönnit suosiolla tuonnemmaksi. Eräässä jaksossa näin Alexander Stubbin, joka muisteli hektisiä vuosiaan ministerinä. Vaikkei olisi esimerkiksi yrittäjä, vaatii kuitenkin moni ammatti melko yrittäjämäistä asennetta ja ajan hermolla olemista. ALOITETAAN työaamusta: olen huomannut omalla kohdallani, että aamutoimille on yleensä hyvä varata aikaa ainakin tunti tai mielellään jopa puolitoista, ettei tarvitse kiirehtiä. Pikemminkin pitäisi puhua vaikkapa 12 tunnin lyhentämisestä 10 tuntiin. Moni käyttää tämän matka-ajan itsensä lopulliseen herättelyyn kohti työpäivää (ainakin me aamutorkut teemme niin), ja paluumatkalla yritetään sitten puolestaan palautua päivän tapahtumista. Uskon, että tilanne on sama monella muullakin kuin meikäläisellä ja lie ollut Stubbillakin ministerivuosinaan. Töihin suorasti tai epäsuorasti liittyvä aika voi olla helposti esimerkiksi puolet vuorokaudesta. EIKÄ tässä vielä kaikki, sanoisi markkinamies: seuraavaan työpäivään valmistautuminen alkaa usein jo edellisiltana: katsotaan vaatetusta ja kenties eväitä valmiiksi ja mietitään jo hieman, että mitä kaikkea onkaan luvassa. Kahvittelut myöhemmin Idströmin AKA-tutkinnon ohella mainitsemisen arvoinen on myös se, että Wikli Group Oy sai tänä vuonna Taloushallintoliiton auktorisoinnin. Idström kertoo, että tutkinnon suoritettuaan häntä on tilattu tekemään arviointeja jo varsin moneen paikkaan ympäri Suomea. Olin yrittänyt saada kokeen läpi jo pari kertaa aiemminkin, ja nyt sitten kolmas kerta sanoi toden, hän iloitsee. AKA-arvioija eroaa KHK-arvioijasta eli Keskuskauppakamarin hyväksymästä kiinteistönarvioijasta siinä, että AKA-arvioijan auktorisointi ja valvonta perustuu itsesääntelyyn. Samalla olisimme juhlistaneet lähestyvää joulua. – Kyllä se on mielessä ollut ja tarkoituksenamme olikin järjestää joulukuun alussa makkaraja kahvitarjoilut Wiklin pihassa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Olen tällä hetkellä Wiklin ja myös Ylä-Savon alueen ainoa AKA-arvioija. AKA-arvioijasta on apua, kun tarvitaan puolueetonta ja asiantuntevaa arviota esiAKU LAATIKAINEN Anne Idström sanoo nauttivansa arviointityöstä: ”Se ei ole pelkkää toimistossa ja tietokoneella istumista. Koe järjestetään ainoastaan kerran vuodessa, ja jotta sitä pääsee edes yrittämään, on hakijalla oltava useiden vuosien työkokemus arviointialalta ja soveltuva koulutus. Ja taas minuutit ja tunnit raksuttavat. Erityisesti maatalousja metsäkiinteistöihin erikoistuminen on harvinaista. AKA määrittää toimeksiannon perusteella kiinteistön arvon ja laatii kirjallisen arviolausunnon. – AKA-asioissa minulla ovat asiakkaina pääasiassa maatilojen omistajat, pankit ja asianajotoimistot, Idström kertoo. Anne Idströmistä auktorisoitu kiinteistönarvioija Vaikka meneillään on harmaa ja sateinen marraskuu, hymyilee Wikli Group Oy:n Anne Idström aurinkoisesti. Hän kävi tekemässä kokeen elokuussa Oulussa ja jännittävän odotuksen jälkeen sai lokakuussa tiedon hyväksynnästä. Silloin oltaisiin jo hieman lähempänä totuutta ja kenties tällöin idea voisi mennä läpikin. Toisaalta joskus voi käydä myös niin, että vielä kotiin saavuttuakin ottaa oman aikansa (etenkin hektisten päivien jälkeen), että saa käännettyä aivonsa täysin vapaalle. Kyseisen AKA-tutkinnon suorittaneita ja pätevyyden haltijoita on koko Suomessa tällä hetkellä vain kolmisenkymmentä. Seuraavaksi lähin löytyy Siilinjärveltä, mutta suurin osa on Etelä-Suomessa. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka haluaisi vuorokauteen lisää tunteja. Nimittäin työ haukkaa suoraan tai epäsuorasti melkoisen leijonanosan ihmisarjesta, jolloin kahdeksan tunnin vapaa-ajasta tai kahdeksan tunnin yöunista (tai kenties jopa molemmista) voi vain haaveilla. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että vuorokaudesta kahdeksan tuntia on varattu töille, kahdeksan tuntia vapaa-ajalle ja kahdeksan tuntia nukkumiselle. – Mahdottoman hyvälle tuntuu. Ja jos oletetaan, että ihminen nukkuu kahdeksan tuntia, on aidosti rentouttava vapaa-aika vähissä. AKA-arvioijat ovat lisäksi sitoutuneet noudattamaan kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä, hyvää kiinteistöarviointitapaa sekä kansainvälistä arviointistandardia. KHK-arvioijalla ne perustuvat lakiin. Samalla Idström on Wiklin ja Ylä-Savon ainoa AKA-arvioija tällä hetkellä.. – Ja paitsi henkilökohtaisesti, niin onhan tämä koko Wiklillekin hieno juttu. Osaajalle on tarvetta Mutta mikä tarkalleen ottaen on auktorisoitu kiinteistöarvioija eli AKA
Näinhän esimerkiksi suuret nisäkkäät, kuten hirvet ja karhut, tekevät. – Palvelusurani alussa Lieksassakin oli seitsemän rajavartioasemaa, nyt vain yksi. – Näistä Suomeen loikanneista Rajapartio tähystää rajaa Aittovaaralta etelään, täällä raja-aidalla ei ole tarvetta, sanoo Ari Komulainen. Salakuljetusta ja ihmisvirtaa sekään aita ei ole kyennyt pysäyttämään. Ylittäjät saataisiin kiinni Hyvää aidassa olisi se, että uhanalaisimmille ja todennäköisimmille paikoille rakennettuna se pysäyttäisi ja ohjaisi myös luvattoman rajanylityksen yrittäjät määrättyihin paikkoihin, missä ne voitaisiin käsitellä voimassa olevien lakien ja säädösten mukaisesti ja rajavartiolaitos ei tarvitsiTEKSTI JAANA SELANDER KUVAT ARI KOMULAINEN si niin paljon ulkopuolista voimaa, esimerkiksi Puolustusvoimilta, hoitamaan tehtäväänsä. – Mutta sitä ei saada akuutissa tilanteessa heti pystyyn ja kun tuota rajaa on noinkin pitkälti, niin olisiko siitä apua. Tällaisessa maahantulossa olisi kyse Venäjän järjestämästä hybridihyökkäyksestä EUta ja Suomea vastaan ja Venäjä voisi halutessaan siirtää painopistettä minne tahansa rajaosuudella, missä aitaa ei ole edessä, sanoo Komulainen ja painottaa, että nämä ovat vain hänen henkilökohtaisia mielipiteitään. Tämä mennyt loikkari palautettiin muutaman päivän päästä takaisin. Tomi Rönkkö jatkaa Kiuruveden Tomi Rönkkö jatkaa Yrittäjien puheenjohtajana Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy:n lainat, varat ja vastuut siirtyvät Kiuruveden kaupungille vuoden loppuun mennessä. Kolme ylitystä Komulainen tietää palvelusuraltaan vain kolme vakavampaa ihmisen aiheuttamaa rajatapahtumaa Lieksan vastaisella rajaosuudella. Yhtiön purkamisesta aiheutuva purkutappio on jo otettu huomioon kaupungin vuoden 2021 talousarviomuutoksissa ja tilinpäätösennusteessa 2021. Niissä kaksi henkilöä tuli Venäjältä Suomeen ja yksi meni Suomesta silloiseen Neuvostoliittoon. Kevyttä aitaa Kun Komulainen toimi rajavartijana, Suomen ja Venäjän välillä oli ns. Tarkoitus oli. yrittäjien puheenjohtajana. Teollisuus ja yritystilojen vuokrasopimukset siirtyvät Yrityskiinteistöltä kaupungin vastuulle. Sen nimi muuttui 1991 Lieksan rajavartioalueeksi. Näin sanoo rajavartiolaitoksen palveluksessa vuosina 1979–2009 toiminut kiuruvetisjuurinen luontokuvaaja Ari Komulainen. Avustusta ei enää varattu vuoden 2021 talousarvioon. Sitä oli ja on rajan ylittävien teiden sivuilla ja sellaisilla alueilla, mistä kotieläimet voivat eksyä rajan yli. Hirvi hyppää yli ja karhu menee lankojen välistä, siitä jää piikkilankoihin vain karvoja kertomaan rajan ylityksestä. Selvitysmenettelyä ja yhtiön purkamista ei voida saattaa loppuun, ellei kaupunki ota yhtiön lainoja vastatakseen. – Huonoa siinä olisi se, että sellaisen aidan rakentaminen, mikä pysäyttää ihmismassat ja on riittävän pitkä, tulee erittäin kalliiksi.Otetaanpa vertailukohdaksi Donald Trumpin Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle rakennuttama aita, sen pituus on nyt noin 1000 kilometriä ja se on maksanut nyt kaksi miljardia dollaria. Porohoitoalueen vastaisella rajalla on lisäksi poroaita, mikä estää porojen vaelluksen rajan yli. – Rajaa ylittävää ihmistä aita ei pidättele, koska sen voi joko ylittää tai alittaa helposti ja lankojenkin välistä pääsee tarvittaessa. Selvitysmenettelyn taustalla oli se, ettei yhtiö pystynyt vuokraja muilla tuloillaan vastaamaan vieraan pääoman kuluista, lainojen lyhennyksistä eikä koroista kuin osittain, jolloin kaupungin oli avustettava yhtiötä vuosittain. 8 Keskiviikko 24. Tomi Rönkkö toteaa kaksivuotisen puheenjohtaja-aikansa olleen mielenkiintoista ja antoisaa. Siirtolaisia käytetään Itä-Euroopassa politiikan pelinappuloina. kevyttä raja-aitaa, joka on noin puolitoistametriä korkea piikkilanka-aita. Sen jälkeen kun Komulainen siirtyi eläkkeelle vuodenvaihteesta 2010, Lieksassa on ollut yksi rajavartioasema. Myös Suomeen tuli pohjoisen rajan yli siirtolaisia Venäjältä edellisen pakolaiskriisin aikana vuonna 2015. marraskuuta 2021 Uutiset Raja-aita ei olisi este ja tulisi kalliiksi Raja-aita pysäyttäisi massamaisen pakolaisten tulon EU-alueelle, mutta aitaa ei saada akuutissa tilanteessa pystyyn ja kun Suomen ja Venäjän raja on pitkä, niin olisiko siitä apua. Komulaisen mielestä raja-aita olisi ainoa keino torjua massamaisen pakolaisten tulo EU:n alueella, mikä on nyt käynnissä Valko-Venäjän ja Puolan ja Liettuan rajoilla. – Toiveeni on, että EU:n, ja samalla Suomen suhteet Venäjään, eivät tästä enää mene huonompaan suuntaan, jolloin Keski-Euroopan akuutti rajatilanne, jossa hädän alaisia pakolaisia käytetään pelinappuloina, ei siirry myös meidän itärajalle. Komulainen tietää, mistä puhuu, kun kyse on Suomen ja Venäjän välisestä rajasta, sillä hän toimi partioja vartiomiehenä Ruokojärven rajavartioasemalla ja sen lakkauttamisen, 1990 jälkeen loppuosan virkauraa Inarin rajavartioasemalla rajavalvontatehtävissä. Nythän sen aidan rakentaminen on pysäytetty. Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuuston antama laina, pääomaltaan 800 000 euroa, ja osakaslainat yhteensä 172 Yrityskiinteistöjen 2,9 miljoonan euron lainat kaupungille 392 euroa annetaan anteeksi, koska Yrityskiinteistöjen toiminta päättyy selvitysmenettelyyn ja yhtiön purkamiseen. Kaupungille siirtyvien teollisuushallien arvo on noin 1,6 miljoonaa euroa. Muut hallituksen jäsenet: Titta Virmanen, Pekka Lähderinne, Matti Lappalainen, Susanna Tiainen (uusi) ja Timo Marjoniemi (uusi). Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toiminnan päättyessä velkojen siirtymisen jälkeen jäljelle jääneet varat on käytettävä elinkeinojen kehittämiseen Kiuruveden kaupungin omistama tytäryhtiö Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy hakeutui yhtiökokouksen päätöksellä 27.5.2021 vapaaehtoiseen selvitysmenettelyyn. Tuolloin organisaatiota kevennettiin lakkauttamalla rajavartioalueet. Tarkastuslautakunta on tarkastuskertomuksessaan lausunut, että yhtiön avustaminen ei ole Kuntalain mukaista. – Päiväni täyttyvät oman yritykseni pyörittämisestä ja aika on ollut välillä kortilla. Rajaosuutta on Lieksan kohdalla tasan 100 kilometriä. Syyskokouksessa sihteeriksi valittiin Reetta Hyvärinen. Komulaisen palveluspaikka oli Pohjois-Karjalan rajavartioston Lieksan rajajääkärikomppania. Puheenjohtaja ja hallitus ovat saaneet kentältä paljon positiivista palautetta. Suomessakin on väläytelty raja-aidan pystyttämistä Suomen ja Venäjän välille johtuen rajakriisistä Puolan ja Valko-Venäjän välillä, jossa tuhannet siirtolaiset pyrkivät Valko-Venäjän kautta Puolaan ja edelleen Eurooppaan. Komulainen näkee, että Valko-Venäjän raja-alueella tapahtuva toiminta, mitä on saatu tiedotusvälineistä viime aikoina seurata, heijastuu varmaankin jossain määrin myös Suomeen. Yrityskiinteistöillä on lainoja yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Samalla rahalaitosten lainoille antamat takauspäätökset raukeavat
– Alustavia luontotutkimuksia ja ympäristöarviointia on jo aloitettu, jotta hankealueen soveltuvuutta voidaan arvioida mahdollisimman etupainotteisesti. Rajapartio tähystää rajaa Aittovaaralta etelään, täällä raja-aidalla ei ole tarvetta, sanoo Ari Komulainen. Hankealue on alustavasti noin 1 400 hehtaarin kokoinen. Tällöin rakentaminen voisi aikaisimmillaan alkaa vuonna 2024, Lindblom aikatauluttaa. Windan visiona on kasvaa johtavaksi uusiutuvan energian hankekehittäjäksi Suomessa. Tomi Rönkkö, Yrittäjien puheenjohtaja.. – Alustavan aikataulun mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) ja kaavoitustyötä on tarkoitus tehdä vuoden 2022 aikana, jolloin kaavapäätös olisi pöydällä vuonna 2023. 9 Keskiviikko 24. Laulurämeen tuulivoimahanke on kooltaan noin 730 hehtaarin kokoinen Kiuruveden kunnan osalta. ja olisin toivonut, että jatkaja puheenjohtajan tehtävään olisi löytynyt. Rönkön mukaan yhdistyksen lopettaminen saattaisi kuitenkin Kiuruveden hyvin outoon valoon. Kuluvana syksynä pohdittiin jopa yhdistyksen alasajoa. Tulevan hallituksen kanssa linjattiin, että delegoin tehtäviä tammikuussa nimettävälle varapuheenjohtajalle sekä muulle hallitukselle. Alustavia keskusteluja on käyty myös Pyhäjärven puolella hankkeen laajentamisesta, kertoo hankekehittäjä Oscar Lindblom. Rönkkö ja hallitus toivovat jatkossa aktiivisempaa otetta jäsenistöltä. – Nämä pakolaisten käyttämät reitit ovat kyllä Suomen rajaviranomisilla hyvin tiedossa ja niitä paikkoja, eli rajavalvonnan painopistealueita, kyllä vartioidaan tehokkaasti. Suurempi rajanylitysjoukko kyllä havaitaan varmasti. Pääseekö rajan ylittämään helposti, etteivät rajavartijat sitä huomaa. Alueelle suunnitellaan alustavasti noin 15–20 tuulivoimalaa. Voimaloiden määrä ja sijoittelu tarkentuu maanomistajien kanssa käytävien keskustelujen ja kaavoitusprosessin myötä. Huomattava osa maanomistajista on kiuruvetisiä. – Yrittäjien etujärjestö tekee tärkeää työtä, ei järjestölle itselleen vaan sen jäsenistölle, muistuttaa Rönkkö. – Pyhäjärven puoleinen alue ei ole vielä etenemässä kaavapäätökseen loppuvuoden aikana, sen kehitystyö seuraa hieman perässä. marraskuuta 2021 Raja-aita ei olisi este ja tulisi kalliiksi toinen sai turvapaikan, oli lähtöisin Valko-Venäjältä, mutta toisen kohdalla perusteet eivät riittäneet turvapaikan myöntämiseen ja hänet palautettiin turvapaikkatutkinnan jälkeen Venäjälle. Koronan taakse on turha piiloutua, sillä aktiivisuuden puute on vaivannut jo kohta vuosikymmenen. Eli vaikeaa se on, muttei mahdotonta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Hän määrittää paikkaa GPS:llä. Alueelle on tarkoitus saada kaava ensi vuoden aikana. sa. Komulainen kuvaa rajaseutua valtosaltaan erämaaksi, missä vain muutamat tiet ylittävät rajan. Näistä tapahtumista olemme voineet lukea Rajavartiolaitoksen antamista tiedotteista. – Kaikkeen vakituiseen asutukseen jätetään kunnan ja Pohjois-Savon maakuntaliiton ohjauksen mukainen etäisyys – alustavasti vähintään 1,5 kilometriä. Tiestöllä asia on toinen. Hankealueelle on tarkoitus sijoittaa noin 10 turbiinia. – Erämaassa ei varmasti pärjää lasten kanssa, pitää ottaa huomioon myös vuodenajat. Winda on sitoutunut pitkän tähtäimen paikalliseen yhteistyöhön hankealueillaan. (”GHR”). Sehän ei olisi ollut mahdollista ilman Venäjän rajaviranomaisten lupaa. – Eriasia on, jos on erittäin maastokelpoinen rajanylittäjä, joka kykenee rajanylitykseen erämaaosuudelta, millä valvontaa on ajettu alas noista Neuvostoliiton aikaisista ajoista, Komulainen toteaa. Winda Energy suunnittelee tuulipuistoa Kiuruveden ja Pyhäjärven Laulurämeelle. Lisäksi niillä paikoilla on aukoton tekninen valvonta. Viime vuosina henkilöiden aiheuttamat rajatapahtumat ovat keskittyneet juuri näille alueille. Myös tarkemmat turbiinien paikat varmistuvat hankekehityksen edetessä. – Vaikka olemme saaneet paljon positiivistä palautetta, niin on pakko myöntää, että olemme tunteneet isoa pettymyksen tunnetta jäsenistön aktiivisuuden puutteesta. Tässä vaiheessa tuulivoimapuistosuunnitelma koskettaa muutamia kymmeniä maanomistajia. Suomella on yksi pisimmistä EU:n ulkorajoista Venäjän kanssa, yhteensä 1 340 kilometriä. Nämä ja muutkin pakolaiset tulivat ja tulevat teiden suunnissa yli rajan. – Lähinnä Kaakkois-Suomessa on asutusta lähellä rajaa Suomen puolella ja siellä myös Venäjän puolella tulee useita tieuria rajan läheisyyteen näiden kansainvälisten rajanylityspaikkojen lisäksi. Vähemmistöosakkeenomistajina on joukko suomalaisia yksityissijoittajia. Pelkät somemielipiteet eivät välttämättä synnytä konkretiaa. JAANA SELANDER Laulurämeen alue sijoittuu Kiuruveden ja Pyhäjärven rajamaastoon. Alueella ei ole merkittävää laajennuspotentiaalia lukuunottamatta mahdollista Pyhäjärven puolta. – Paikalliset maanomistajat ovat olleet aktiivisessa dialogissa ja neuvottelut ovat sujuneet positiivisesti. Venäjältä Suomeen on lähinnä pyrkimässä kolmansien maiden kansalaisia, mistä saatiin esimakua 2015, jolloin Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen kautta maahan tuli yli 1 700 pakolaista. Tulemme toimimaan entistä enemmän tiiminä, Rönkkö sanoo. Myös kaupungin kanssa on käyty pitkään keskusteluja hyvässä yhteisymmärryksessä, kaavoitusaloitteesta toivotaan päätöstä vielä loppuvuoden aikana. Ari Komulainen retkellä. Maanomistajien kanssa on hyvässä vuorovaikutuksessa neuvoteltu alan standardien mukaiset maanvuokrasopimukset, viestittää Lindblom. Tuulimyllyjen koko ja teho varmistuu vasta hankekehityksen myöhemmässä vaiheessa, kun voimalat tilataan niiden valmistajalta. Erämaassa ei pärjää Onko rajamaastossa helppo kulkea vaikkapa pienten lasten kansLaulurämeelle kiikarissa tuulipuisto Laulurämeen hankealue sijaitsee Kiuruveden länsiosassa ja Pyhäjärven itäosassa, Toukkamäen ja Paajakan välisellä alueella. Winda Energyn enemmistöosakkeenomistajana on pääomasijoittaja Green Horizon Renewables a.s
marraskuuta 2021 Talous & politiikka Sen verran ajattelin jatkossa höllätä, että teen vain viisipäiväistä työviikkoa. Kiuruveden Yrittäjät ry piti viime viikolla syyskokouksensa ja samassa yhteydessä palkittiin perinteiseen tapaan Vuoden yrittäjä. Itse asiassa urani pisin jakso poissa töistä taitaa olla niiltä ajoilta kun kävin armeijan, jossa meni 11 kuukautta. Kiuruvedellä miltei koko ikänsä asunut Roivainen uskoo, että hänellä riittää puuhaa esimerkiksi Turhalassa sijaitsevan omakotitalonsa askareissa. Osapalvelun yrittäjänä hän on ollut 20 vuotta. Tuolloin saneerasimme huoltoasemarakennuksen uuteen uskoon, kun muutimme Osapalvelun kanssa näihin nykyisiin tiloihimme Nivankadun varteen. Hänellä itse asiassa oli ensimmäinen eläkepäivä marraskuun alussa. Kiuruvesi on ollut Roivaisen mukaan hyvä paikka yrittää. – Olen nykyään sellainen ”halkoholisti”, eli puuhommia tulen ainakin tekemään sun muuta. – Vuonna 1974 nuorena miehenä aloitin työt Juho Peltolalla vaAKU LAATIKAINEN Antti Roivainen on touhunnut varaosien ja työkalujen parissa jo miltei puoli vuosisataa. Niissä hommissa tulikin sitten oltua uuden vuosituhannen alkuun, ainoastaan työnantajan nimi hieman vaihteli matkan varrella Juho ja Erkki Peltolasta Rapakkojoen kauppaan ja Autokossiin. – Hyvältä tuntuu. Sen perustivat vuonna 2001 Antti Roivainen, Mikko Elovaara ja Matti Nuutinen. Ja vaikka nyt eläkeläisen paperit kouraan lyötiinkin, niin olen tässä marraskuunkin aikana tuurannut vielä yhtä sairauslomaa. Lisäksi minulla on uusi metsästyskivääri ja se pääsee varmasti sitten ahkeralle käytölle, kunhan yrittäjyyden kiireet hieman helpottavat.. Alkuun toimimme Peltohovin kiinteistössä, mutta 2006 ostimme tämän nykyisen paikan ja remontoimme sen perusteellisesti. Hyvähän tähän olisi jonkun tulla minun tilalle, sillä talous on kunnossa ja liikkeellä menee muutenkin mukavasti. – Tietysti tästä jonain päivänä voisi sitten siirtyä syrjäänkin, jos vain joku noheva jatkaja löytyy ja ostaa osuuteni pois. – Onhan tässä ollut oma vapautensa. Esimerkiksi maanviljelijät ovat voineet olla avun tarpeessa ja he ovatkin aina olleet meille todella iso ja tärkeä asiakasryhmä. 10 Keskiviikko 24. Roivainen itse oli otettu saamastaan tunnustuksesta. Antti Roivainen “ Asiakaspalvelija isolla A:lla Kiuruveden Vuoden yrittäjä on Osapalvelu Oy:n Antti Roivainen. Tällä kertaa kunnian sai Osapalvelu Oy:n Antti Roivainen. Meillä kokoontuukin täällä aika ajoin Kiuruveden ”varjoparlamentti”, Roivainen virnistää. Vaikka Osapalvelussa on kaksi muutakin osakasta hänen lisäkseen sekä puolenkymmentä työntekijää, yritys henkilöityy silti erittäin vahvasti juuri Roivaiseen. – Alkuun tulee varmasti otettua melko rennosti, sillä yrittäjänä ei ole juuri ehtinyt lomia pitämään. Jos myymälän valikoimassa ei ole ollut jotain tuotetta, on Antti sen hankkinut, ettei asiakkaan tarvitse lähteä sitä muualta etsimään, sanoo Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtaja Tomi Rönkkö. – Tosin sen verran ajattelin jatkossa höllätä, että teen vain viisipäiväistä työviikkoa, naurahtaa Roivainen, joka täyttää ensi tammikuussa 65 vuotta. Tosin pitkää päivää on kyllä saanut tehdä kuutena päivänä viikossa, ja vaikka sunnuntai onkin teoriassa ollut vapaapäivä, niin käytännössä olen silloinkin ollut hälytysvalmiudessa, jos vaikka joku sattuisi tarvitsemaan jotain. Ei vielä oloneuvokseksi Vuoden yrittäjän palkinto sattui myös siinä mielessä sopivaan hetkeen, että Antti Roivaisen työura alkaa olla lopuillaan. Hänellä on 48 vuoden työkokemus alansa työtehtävistä, ja lisäksi Roivaista kuvaillaan asiakaspalvelijaksi isolla A-kirjaimella. – Minähän olisin päässyt eläkkeelle jo reilu vuosi sitten, mutta ainakin toistaiseksi olen jatkanut. Roivainen ei suinkaan hypännyt täysin tuntemattomaan, sillä hänellä oli jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä pitkä työkokemus etenkin varaosamaailmasta. Mutta eipä mies ole vielä täysin oloneuvokseksi malttanut heittäytyä. Ensimmäinen tuli viitisentoista vuotta sitten, kun meidät palkittiin Kiuruveden ympäristöteosta. Itse asiassa tämä taitaa olla toinen kunniakirja, jonka työurani aikana saan. Autojen ja traktorien varaosien lisäksi Osapalvelusta löytyy muun muassa erilaisia työkaluja ja tarvikkeita sekä korjaamoja huoltopalvelut. Perusteluna Roivaisen valinnalle oli ensinnäkin raudanluja ammattitaito. Työura alkoi Juho Peltolan leivissä vuonna 1974. AKU LAATIKAINEN raosapuolen työntekijänä. Ei näitä liian usein ole osunut kohdalle. – Antti on asiakaspalvelun ruumiillistuma. Pitkä ura varaosien parissa Vuoden yrittäjä -palkinto ei ole ainoa juhlan aihe Roivaiselle ja Osapalvelulle, sillä yrityksellä on meneillään 20-vuotisjuhlavuosi. – Silloinen työpaikkani alkoi hiipua pois, joten päätimme panna Mikon ja Matin kanssa hynttyyt yhteen ja ryhtyä yrittäjiksi. Vaikkei se suuria summia tuotakaan, niin kyllä se on monelle sellainen mukava ja tärkeä paikka parantaa maailmaa. Lupaan myös olla alkuun uuden yrittäjän rinnalla tukemassa häntä, jotta vaihto sujuu mahdollisimman jouhevasti. Mutta mitä Roivainen aikoo tehdä sitten, kun hän jättäytyy jonain päivänä täysin vapaalle. – Lisäksi olemme tehneet muun muassa autojen maaleja ja onhan meillä tämä pieni kahviokin. Jokunen viikko on ollut siellä täällä ja ne olen käyttänyt esimerkiksi matkusteluun perheen kanssa sekä muihin harrastuksiin kuten metsästykseen, vaikka eiväthän ne mitään pitkiä pätkiä ole olleet. Siitä lähtien olemme toimineet Nivankadulla. Ja kyllä minulla itse asiassa on tarkoituksena jatkaa vielä senkin jälkeen, hän paljastaa
Iskelmäviikosta Kiuruvesi tunnetaan, tapahtuma luo positiivista julkisuutta Kiuruvedelle. Jos haluaa yrittäjäksi, pitää tykätä työnteosta ja löytää juuri se juttu, jota haluaa tehdä. Marjoniemi pitää Iskelmäviikkoa ainutlaatuisena festivaalina, jonkalaista ei ole toista muualla Suomessa. Helsingissä Metropoliassa hän aloitti musiikkipedagogin opinnot. Sen tässä on oppinut, että mihinkään ei voi valmistautua ennakkoon, eikä koskaan tiedä, mitä eteen tulee. Hän aloitti iskelmätapahtumassa karavaanarivastaavana vuonna 2015. JAANA SELANDER JAANA SELANDER Timo Marjoniemi u Toimitusjohtaja ja osakas yrityksessä Wallen Hovi Oy, toinen osakas Jarno Saastamoinen. 11 Keskiviikko 24. Tapahtuma-alalla tulee nopealla aikavälillä eteen haastavia tilanteita, ja ne ovat opettaneet ottamaan asiat asioina, olemaan stressaamatta. Vuoden 2020 alkupuolella tehtiin kaupat, perustettiin Wallen Hovi Oy ja laadittiin liiketoimintasuunnitelma. Suurimpana opettajanaan Marjoniemi pitää tapahtumakoordinaattorin työtä Iskelmäviikolla. – Iskelmäviikolla olen ollut monessa liemessä. Hän perusti 18-vuotiaan toiminimen, jotta pystyi laskuttamaan asiakkaitaan musiikkipuolen töistä: opetuksesta, miksauksista, äänentoistosta ja keikoista. Marjoniemi sanoo Kiuruveden kehittämisen olleen aina lähellä hänen sydäntään, ”Kiuruvesi on minulle hirmuisen tärkeä”. Marjoniemi on opiskellut muusikon ammattitutkinnon ja hänen instruYrittäjä Timo Marjoniemelle Nuori Yrittäjä -huomionosoitus tuli viime viikon keskiviikkona yllätyksenä. Sanoin kumppanilleni Maijulle, että pitäisikö minun ottaa tuosta projekti. Marjoniemi sanoo, että Jarmo Saastamoisen kanssa heidän ammatilliset osaamisensa täydentävät hyvin toisiaan. – Sieltä se lähti. u Iskelmä Oy:n hallituksen puheenjohtaja, iskelmäviikon tapahtumakoordinaattori. Tiesin, että yrittäjänä saa tehdä töitä koko ajan. Marjoniemi on toiminut yrittäjänä jo pian 10 vuotta. – Olin laivalla, kun huomasin myynti-ilmoituksen. Timo Marjoniemi on luonut Peltohovista hotelli-ravintolan, joka houkuttelee ihmisiä syömään, juhlimaan ja kuuntelemaan musiikkia myös ympäristökunnista. – Meillä on hyvä kombo, vaikka minulla on väliin aika liitäviä ajatuksia ja joudun itseäni ihan toppuuttamaan niissä. Iskelmäviikon ensi vuoden ohjelma julkistetaan tammikuussa. u Koulutus: Restonomi, valmistui ammattimuusikoksi Oulun konservatoriosta. Yrittäjänä ei voi jäädä laakereilleen lepäämään. Yrittämisessä Marjoniemestä on parasta kuitenkin se, että päivät ovat erilaisia. Marjoniemi on nykyisin myös Kiuruveden Iskelmä Oy:n hallituksen puheenjohtaja. saksofoni, klarinetti ja poikkihuilu. Isoja päätöksiä Marjoniemen ravintola-alan yrittäjyys lähti käyntiin vaikeimman kautta, kun heti yrittäjyyden alussa iski koronapandemia ja ravintolat pantiin kiinni. Nyt kun on palkattu lisää henkilökuntaa, olen päässyt keskittymään liiketoiminnan kehittämiseen. – Tapahtuma tuo tuloa kivijalkaliikkeisiin ja näkyy paikkakunnan verotuloissa. Marjoniemi on rakentanut Peltohovista Ylä-Savon suurinta viihdekeskusta menestyksekkäästi. Rohkea suuntautuminen Kiuruveden ulkopuolelle markkinoinnissa olikin yksi perustelu, miksi Marjoniemi valikoitui Nuori Yrittäjä -huomionosoituksen saajaksi. Mietin, että yksin minulla ei siihen riitä osaamista ja lähdin etsimään yhteistyökumppania, ja näin löytyi Jarmo Saastamoinen. Yrittäjyys ei ole helpoin ratkaisu, mutta suosittelen sitä kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille. Siitä kannattaa pitää kiinni. Marjoniemellä on paljon suhteita esiintyjiin ja bändeihin, koska hän on itsekin muusikko.. Timo Marjoniemi ajautui lukion jälkeen Kuopioon hotellija ravintola-alan esimieskoulutukseen ja valmistui restonomiksi. marraskuuta 2021 ”Kiuruvesi on minulle hirmuisen tärkeä” Timo Marjoniemelle huomionosoitus oli mukava yllätys, sillä hän on tehnyt kovasti töitä Hotelli Peltohovissa viimeiset kaksi vuotta. Tavoitteena oli myös suorittaa kulttuurituotannon ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mutta ne jäivät kesken, kun eteen tuli mahdollisuus lähteä yrittäjäksi hotelli-ravintola Peltohoviin. mentteihinsa kuuluvat mm. Peltohovista on tarkoitus tehdä Kiuruveden ja ympäristökuntien viihdekeskus. KUKA. Marjoniemi oli tarjoilemassa Rukajärvi-keskuksessa Kiuruveden Yrittäjäyhdistyksen hallitukselle, kun hänet kopattiin palkintoseremoniaan. Vapaus häviää, mutta saa itsemääräämisoikeuden sen suhteen mitä tekee ja milloin tekee. Iskelmäviikolla kiuruvetiset puhaltavat yhteen hiileen, luettelee Marjoniemi. Sen jälkeen Marjoniemi siirtyi Oulun konservatorioon ja valmistui ammattimuusikoksi. Myös perheessäni on ollut yrittäjyyttä, sillä isäni Ari Marjoniemi ja ukkini Kalevi Nykänen ovat molemmat maansiirtoyrittäjiä. Nuori Yrittäjä -palkintoa ei myönnetä joka vuosi. – Isoja ja vaikeita päätöksiä on saanut kyllä tehdä. Iskelmäviikko on Kiuruvedelle tärkeä tapahtuma. – Positiiviset katseet ovat ensi kesässä, ja uskon, että tapahtuma viimeinkin järjestetään kahden vuoden tauon jälkeen. – Olen sekä tarjoillut, ollut baarimikkona, järjestyksenvalvojana että kokkinakin
Muiniekka on tyytyväinen siihen, että taajaman ja haja-asutusalueen tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on saatu käyntiin. Samoin työllisyystilanne on hyvä. Talousarvioesitys vuodelle 2022 on reilusti ylijäämäinen, Muiniekka listaa. Uskotko, että palvelut säilyvät Kiuruvedellä, entä vaikutus talouteen. Muiniekka jää virallisesti eläkkeelle ensi vuoden maaliskuussa.. – Mutta kaikkien mainittujen hankkeiden jatkovalmistelu on uusien viranhaltijoiden osaavissa käsissä. Miten evästät seuraajaasi. Jää virallisesti eläkkeelle maaliskuussa 2022. Talous & politiikka kanssa. Vaikutukset kaupungin talouteen ovat isot. Kesken Muiniekalta jää eläinlääkäreiden toimitilojen rakentaminen Hingunniemeen eläinklinikan tiloihin. KUKA. Pieni kotimökki Honkarannassa on kesäpaikka ja tärkeä tukikohta eläkeukolle. marraskuuta 2021 ollut hyvä päätöksentekokulttuuri ja osaavat viranhaltijat tukena, kiittelee Muiniekka. Meidän on itse pidettävä huoli edunvalvonnassa, että arjen palvelut säilyvät lähellä ja ainakin seutukunnalla. Ensi vuonna työ keskittyy Hovin alueelle. Kunnallisveroprosentti lähes puolittuu. Jatkuvassa toimintavalmiudessa oleminen päättyy. – Kiitän kuntalaisia, työkavereita, luottamushenkilöitä ja kaikkia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä näiden vuosien aikana. Investoinnit ovat keskittyneet peruskorjauksiin, kuten uimahalli, terveyskeskus, Virranranta. Hyvinvointialue toivottava Muiniekan mielestä sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastuslaitoksen siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle on kaupungin kannalta toivottava. Mutta siltikään en päivääkään pois vaihtaisi. – On tullut digitalisaatio, some-maailma, joissa nuoremmat sukupolvet osaavat luontevasti toimia. Luottamustoimena jää Kuopion ortodoksisen seurakuntavaltuuston varapuheenjohtajuus. Tammikuussa valittava aluevaltuusto tulee olemaan tässä paljon vartijana. u Läksiäiset perjantaina Kulttuuritalossa kutsuvierastilaisuutena koronapandemian takia. Vastuun kantamista Muiniekka kuvaa työtään kaupunginjohtajana ennen kaikkea vastuun kantamisena sekä yhteistyönä luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Hyvinvointialueen toiminta käynnistyy alijäämäisenä, joten muutoksia on odotettavissa ajan Huojentuneena eläkkeelle Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan läksiäisiä vietetään Kulttuuritalossa perjantaina. Jarmo Muiniekka u Aloitti Kiuruveden kaupunginjohtajana vuonna 2013. Kiuruveden kaupunki on uudistuksessa lievästi hyötyjä, kiteyttää Muiniekka. – Toinen merkittävä hanke on aloitteestani ylösrakennettu maatilojen nesteytetyn biokaasun tuotantoon keskittyvä hanke, FarmGas PS-2, johon on tulossa mukaan puolenkymmentä maatilaa Kiuruvedeltä. Toivon menestystä ja voimia vaativaan työhön. – Toimintakulut putoavat 40 prosenttia, kun sotemenot eivät enää ole kaupungin budjetissa. Samoin kuin tuulivoimahankkeet. TEKSTI JAANA SELANDER KUVA TIINA KILVENSALMI Jarmo Muiniekka sanoo kunnan toimintaympäristön monimutkaistuneen hänen kaupunginjohtaja-aikanaan, vajaassa 10 vuodessa. Toisaalta veroja valtionosuustulot niin ikään putoavat vastaavasti. Muiniekka kokee, että hänen aikanaan Kiuruvesi on pystytty pitämään elinvoimaisena ja itsenäisenä kaupunkina. Sen sijaan talouden tasapainon kanssa on ollut jatkuvaa painiskelua kasvavien sotemenojen ja tulopohjan heilahtelujen takia. Kiuruvedellä on Jarmo Muiniekka aikoo jäädä viettämään eläkepäiviään Kiuruvedelle. Ennusteiden mukaan kaupungin talous pysyy kuitenkin ylijäämäisenä vuodet 2023–2024. – Pandemia on kohdellut kaupunkiamme kovin kourin lähes kahden vuoden ajan. Kyse on kutsuvierastilaisuudesta koronaviruksesta johtuen. Myös lähipalvelut on pystytty turvaamaan. Varsinkin kevät 2020 oli erityisen raskas meille kaikille. Maakunnalliseksi muokkautuneeseen hankkeeseen saatiin EU-rahoitusta puoli miljoonaa euroa. Vahingot ja vastoinkäymiset kun eivät tule kello kaulassa, Muiniekka kuvaa. – Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen luo omat käytäntönsä eikä varmaan evästyksiä tarvitse. – Lähipalvelut säilyvät ainakin alkuun. Aiotko jäädä Kiuruvedelle asumaan. – Työ on ollut mielenkiintoista, mutta haastavaa. – Alijäämäinen talous on saatu oikaistua kaupungin omin toimenpitein, toki myös valtionavustusten myötävaikutuksella. 12 Keskiviikko 24. Muiniekka sanoo jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin ja suorastaan huojentuneena. – Jään Kiuruvedelle asumaan, mihinkä sitä kotoaan lähtisi
– Kun tilojen määrä on vähentynyt ja tilakoot suurentuneet, on konekanta pienentynyt. Ei tarvitse tofuun tukehtua, hän letkautti. Juha-Pekka Rusasen mukaan yksi tärkeä asia tulevaisuudessa on lisätä lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatusta oppilaitoksissa. Te mahdollistatte omalta osaltanne viljelijöiden jaksamisen. Hän aikoi myös viestiä maaseutuelinkeinojen tärkeydestä Etelä-Suomen päättäjien suuntaan. – Kyllä meillä aiotaan niitä nauttia jatkossakin. Senkin Rusanen lupasi, ettei Kiuruveden kaupunki luovu maidosta ja lihasta tilaisuuksissaan, kuten Helsinki äskettäin teki. – Tuntuu, että maatalous on monessa tuutissa se suurin rikollinen. Lähikorjaamo on tärkeä Myös maatalouden laihemmat vuodet ovat heijastuneet Tikkaset Oy:n arkeen, vaikka asiakkaita on muualtakin kuin Kiuruvedeltä. Aiemmin Tikkasilla korjattiin ja huollettiin myös autoja sekä kunnostettiin alihankintana Ponssen metsäkoneiden hakkuupäitä, mutta niiden osalta on ollut hiljaisempaa viime vuodet. Samoin uusien Seppo Tikkanen (vasemmalla) ja Erkki Tikkanen (toinen oikealta) esittelivät Konehuolto Tikkaset Oy:n tiloja apulaiskaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusaselle (toinen vasemmalta) ja elinkeinojaoston puheenjohtaja Matti Lappalaiselle (oikealla). – Meidän pitää tuoda selkeästi esille se, että mihin kaikkeen maatalous vaikuttaa ja mitä siihen koko ketjuun kuuluu. Kiuruveden apulaiskaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sekä elinkeinojaoston puheenjohtaja Matti Lappalainen ovat ahkerasti kiertäneet kiuruvetisiä yrityksiä syksyn mittaan. Jatkajia olisi tärkeää saada, koska jos yrityksen taru loppuu, heikentää se paikkakunnan elinvoimaa. Matti Lappalaisen mukaan on äärimmäisen tärkeää, että nimenomaan omalta kotipaikkakunnalta löytyy osaava maatalouskoneiden korjaus ja huolto. Sen perusti Seppo Tikkanen yhden miehen ja yhden korjaamohallin yrityksenä, joskin melko pian hänen piti palkata työntekijä avukseen. Niinpä meilläkin on ollut aiempaa enemmän hiljaisia aikoja, joskin kyllä keväällä ja rehunteon aikaan on edelleen kiitettävästi tekemistä, Seppo Tikkanen sanoo. Yrityksille saatava jatkajia Tikkaset Oy tulee olemaan Seppo ja Erkki Tikkasen mukaan pystyssä niin pitkään kuin töitä vain riittää. Viime viikolla useampikin vierailu piti perua koronan takia, mutta muutama sentään toteutui, kuten esimerkiksi Konehuolto Tikkaset Oy:llä käynti. marraskuuta 2021 Viljelijöiden apuna yli 30 vuotta Maatalouteen kytkeytyy monia yrityksiä. Yksi on Konehuolto Tikkaset Oy, joka korjaa ja huoltaa maatalouskoneita. AKU LAATIKAINEN traktoreiden kauppa on ollut ainakin jo viisi vuotta melko vähäistä. Maatalouteen liittyy muutakin kuin pelkkiä maatiloja, hän sanoi Tikkasille. Nyt painetta tulee jo ihan tarpeeksi. Esimerkiksi tällainen korjaamo on tärkeä tukipalvelu tilallisille, kuten vaikkapa eläinlääkäri. Juha-Pekka Rusanen vakuutti, että näin tapahtuu. Tällä hetkellä laajentumisaikeita ei ole, sillä nykyiset tilat ja tekijämäärä riittävät meille mainiosti. Hän on aika kiinnostunut maatalouskoneista, Erkki Tikkanen sanoo. Nykypäivänä tämä vieläpä korostuu, koska 2000-luvun koneita ei voi enää juurikaan itse korjata, vaan kyllä siihen touhuun tarvitaan ammattimiehet. – Kenties sitten minun jälkeeni tähän tulee yrittäjäksi nuorempi poikani. 13 Keskiviikko 24. AKU LAATIKAINEN Vuonna 2007 mukaan tuli vielä Seppo Tikkasen vävy Erkki Tikkanen, joka on kantanut päävastuuta Sepon jäätyä eläkkeelle. – Maataloutta täytyy arvostaa ja tukea, sillä se on erittäin tärkeä osa Kiuruveden elinvoimaa. Maatalous olisi valtakunnan ja EU:n tasolla nähtävä nykyistä paljon positiivisemmassa valossa. Tikkaset ovat myös seuranneet huolestuneina negatiivista keskustelua maataloudesta. Kaiken lisäksi sen ympärille kytkeytyy todella paljon työpaikkoja ja yrityksiä. Maatalouskoneiden korjaukseen ja huoltoon sekä metallitöihin keskittyvä yritys on toiminut jo 31 vuotta ja ollut koko sen ajan Iisalmentien varressa Koivurinteentiellä Honkarannassa. – Tällöin apua saa äkkiä, eikä tarvitse odotella päivätai viikkokausia. – Seuraavan esimerkiksi kymmenen vuoden aikana Kiuruvedellä on useissa yrityksissä sukupolvenvaihdos edessä. Juha-Pekka Rusanen “. – Vuonna 2009 perustimme sitten osakeyhtiön ja rakensimme uuden korjaamohallin vanhan viereen. Toivottavasti kuitenkin Kiuruveden kaupunki suhtautuu maatalouteen eri tavoin. Te mahdollistatte omalta osaltanne viljelijöiden jaksamisen. Kaupungin edustajat tutustuivat yritykseen viime viikolla. – Hän on itse asiassa vielä tänäkin päivänä meillä hommissa, Tikkanen kertoo
14 Keskiviikko 24. Eskon ajatus oli, että näitä nimiä, puutteita ja korjauksia julkaistaisiin tämän kotirintamaeepoksen yhteydessä. Jokisalmi allevivaa, että Tuokiokuvia kotirintamalta ei ole tieteellinen tutkielma. Esimerkiksi Elisa Partanen oli nuorena tyttönä törmännyt erääseen mökkiin, jossa nainen oli parhaillaan antamassa pönttöuunin sisään kätketyllä radiolähettimellä viholliselle tietoja. Myös Tiiksassa puhelinlottana palvellut Taimi Yli-Kauppila ehti ennen viime vuosituhannen lopussa tapahtunutta kuolemaansa muistella lottakokemuksiaan. Takana Vieno Remes, Anni Kinnunen, Alma Jauhiainen ja Rauha Laine. – Pentti oli näistä haastatelluista toinen, joka ei ehtinyt nähdä kirjaa valmiina, sillä hän kuoli tämän vuoden helmikuussa. Toinen oli Salmenkylästä syntyisin ollut Anna Liisa Piipponen, joka kuoli Sotkamossa syyskuussa. Marjatta Autio oli radistina jatkosodan aikaan Kouvolassa. – Evakkojen tarina on moninainen ja kantaväestön suhtautuminen kotinsa jättämään joutuneisiin ihmisiin oli välillä melkoisen kylmääkin. – Jaana Selander haastatteli vielä elossa olevaa Marjatta Autiota, vietämmehän parhaillaan lottajärjestön satavuotisjuhlavuotta. – Matrikkelia painoon saatettaessa tuli kiire ja kirjasta jäi pois henkilötietoja. Ajatus kohtasi kuitenkin vaikeuksia. Kuvassa hänen miehensä Martti Autio, joka oli myös rintamalla.. Oma lukunsa on Tyyne Ruotsalainen, joka lähti heinäkuussa 1944 kolmen muun tytön kanssa kuljettamaan 40 lehmän laumaa Suistamolta Lapualle. Jokisalmi hyödynsi kirjaa varten vuonna 1994 ilmestynyttä teosta Kadut ja kapulasillat. Hilma on Raimo Jokisalmen äiti. Kirja sisältää monta mehukasta referaattia Heino-Timoselta. Matrikkelin kustantaja on Kiuruveden Rintamaveteraanit ry, mutta uuden kirjan kustantaisi Kiuruvesi Lehti Oy. Siellä hän näki, kuinka kurjaan kuntoon eläimetkin saattoivat pitkän evakkomatkan aikana junavaunussa joutua, Jokisalmi kertoo. Toini Jauhiainen puolestaan muistaa, kuinka kansanhuollon tarkastajat kävivät talossa ja istuivat sohvalla, jonka sisässä oli heidän piilottamansa jauhosäkki. Kirjoittajina ovat muiden muassa Irma Tikkanen, Salme Tarkkonen, Jaana Selander, Lauri Winberg, Vilho Svärd, Matti Saastamoinen ja Liisa Lappalainen. Tätä yhdyshenkilöä oli yritetty löytää, mutta Elisa ei nuorena osannut arvata tilanteen vakavuutta. On ollut mielenkiintoista tavata vaikeina aikoina elämään joutuneita ihmisiä ja nähdä, että he ovat säilyttäneet elämänuskonsa ja saaneet nähdä, kuinka itsenäisyytensä säilyttäneessä Suomessa nyt eletään. Näin ollen kotirintamamuistoja kirjan idean isänä voidaan pitää juuri Esko Kaikkosta. Kirjan on kustantanut Kiuruvesi Lehti Oy. Kirja ilmestyi vuonna 2018. Sotaakäymättömässä maassa kaikki oli toisenlaista, mutta veri oli kuitenkin vettä sakeampaa ja kaipuu Kiurujärven rannalle vei lopulta voiton. Kirjassa on myös Hilja Lämsän kaksi laajaa muistelusta, jotka tekivät hänen eläessään Eino Lilja ja Tenho Tikkanen. JAANA SELANDER lässä, Jaakkolan talossa. Ruumista ei talonväki antanut sijoittaa riiheen, mutta onneksi vainajalle löytyi paikka naapurin riihestä, Jokisalmi mainitsee. Helvi Knuutinen on eräs näistä pakolaisista. 24 haastateltavaa Ensimmäinen haastateltava Raimo Jokisalmella oli 1929 syntynyt Pentti Rajakangas, hän työskenteli sota-ajan renkinä HautakyTämä on ollut hieno aikamatka sodanaikaiseen maailmaan. Kun Porttilan Feija Grönfors sotilaspoikana oli lähdössä jakamaan palvelukseenastumismääräyksiä, hän sai ohjeeksi, että jos esimerkiksi vene oli rannassa lukittuna, lukon sai tarvittaessa vaikka särkeä. – Kämärilän Aarne puolestaan oli vastaanottamassa evakoita ja heidän karjaansa rautatieasemalla. Feija Grönfors halusi palavasti, 1926 syntyneenä rintamalle, mutta toisaalta Porttilassakin tarvittiin miesvoimaa. Lottia. Hänen 15-vuotias veljensä kuoli Lapualla äkillisesti. Raimo Jokisalmi haastatteli kirjaa varten 24 henkilöä. Kotirintamamuistot on jatkoa Esko Kaikkosen kokoamalle matrikkelille Kiuruveden rintamamiehistä. Tyynen kengät varastettiin jo heti ensimmäisenä yönä ja sitten jatkettiin matkaa avojaloin, poikki Suomen. Näin sitten sovittiin, että kahta asiaa ei yhdistettäisi keskenään, Jokisalmi sanoo. Kulttuuri Elisa Partanen törmäsi ”ryssän” radiolähettimeen kamarin uunissa. Entäs sitten lotat. Helena Ruhanen taas joutui 10-vuotiaana tyttösenä kätilöksi, kun äiti synnytti hänelle siskoa. Hilma Huuskonen niittää vuonna 1942 Rumpun talossa, joka sijaitsi Rytkyn ja Toivaiskylän välimaastossa. – Siinä Kiuruvedellä sodan aikana toimineen nimismies Vilho Heinon tytär Pirkko Heino-Timonen kuvaa ansiokkaasti ja tarkasti sodanaikaista Kiuruvettä. Evakot ja lotat Kiuruvedelle kotiutui myös Karjalan evakkoja. Reijo Rönkkö vietti osan lapsuudestaan sotalapsena Ruotsissa. Reijo Rönkkö palasi Ruotsista rippikoulun käytyään vuonna 1949 ja asettui Kiuruvedelle. – Taimi ihmetteli silloin tekemässäni haastattelussa, miten hän sai kuulla vielä vuosikausia sotien jälkeenkin herjaavia arvosteluja lottataustastaan. marraskuuta 2021 Hieno aikamatka kotirintamalle Näin sanoo Tuokiokuvia kotirintamalta -kirjan toimittanut Raimo Jokisalmi. – Mielestäni parhaat jutut löytyvät niiden ihmisten kertomina, jotka siellä kotirintamalla olivat ja pitivät palettia pyörimässä, Jokisalmi sanoo ja toteaa kirjan tekemisen olleen hänelle hyvin mieluinen tehtävä, hän kun pitää historiasta. Jokisalmi on koonnut kotirintamamuistoja parisen vuotta. Pääasia oli, että päästiin jatkamaan matkaa ja viestit menivät aikanaan perille. Edessä Elina Läksy, ?, ?, Tyyne Väänänen, Aili Merenheimo ja Kerttu Hyvärinen. Henkilöhaastattelujen lisäksi kirja sisältää myös muiden kirjoittajien tekstiä
Nyt se on 7 vuotta.. Mikko-sika oli tuolloin muutaman kuukauden ikäinen. 15 Keskiviikko 24. marraskuuta 2021 Teema-liite JOULU Mikko-sian jouluherkku Mikko-sian herkkua ovat porkkanat. Tarina kuljetti Hilman, Jaskan, Topin, Vartin ja Mikko-sian palkintona Mallorcalle keihäsmatkalle. Mikko-sika ponnahti kuuluisuuteen Maalaiskaupunginteatterin näytelmästä Jaakko Teppo goes to Mallorca, jossa Mikko-sialla oli rooli
– Olen hoksannut, kuinka viisaita siat ovat. marraskuuta 2021 Jaakko Teppo goes to Mallorca -esityksestä kuuluisuuteen pongahtanut Mikko-sika elää ja voi hyvin Salmijärvellä Laukkalassa Aarni Mannisen hoivissa. Olen huolissani, miten sikoja teollisesti kasvatetaan, Aarni sanoo. Joten sillä on vielä monia armorikkaita vuosia. Muutaman päivän kuluttua ne nukkuivat vierekkäin ja sen jälkeen ne ovat olleet erottamattomat. Facebook-fanisivuja Mikolla ei ole, mutta Mannisen kaveripiirissä Mikko on julkkis. Aarni Manniselle Mikko ja Jankko ovat lemmikkejä. Se syö mielellään viljaa, porkkanoita ja hedelmiä, joita Aarni Manninen saa myös lahjoituksena paikallisista kaupoista. JOULU. Mikko ärähtää ja häätää kaverinsa kauaksi. Mikko kerkesi olla yksin 8 kuukautta. Aarni Manninen nimittäin pelasti Mikko-sian lahtaamiselta vuonna 2014, koska se kasvoi pian ulos näytelmäroolistaan. Kesällä Mikko ja Jankko laiduntavat monta kuukautta, syövät ruohoa ja kaivavat juuria. Laitamme Mikolle ja sen kaverille Jankko-sialle jouluna olkipaalin, jota ne saavat myllätä ja tietenkin heille tarjoillaan herkullisempi ateria jouluna kuin arkena, Aarni Manninen sanoo. Aarni Manninen hankki Jankko-sian Mikko-sialle kaveriksi 2015, koska siat ovat laumaeläimiä ja Mikko kaipasi kaveria. Ne saavat elää niin pitkään kuin Luoja näkee tarpeelliseksi. Sika voi elää 15-vuotiaaksi, Mikko-sialla on ikää 7 vuotta. Mikko-sika ei taida enää kaivata näyttämölle, vaikka näyttävä onkin, eikä pelkää ihmisiä eikä heidän katseitaan. Mikko-sika on utelias. – Autojen lukitus ei tuota ongelmia. Mannisella on myös puolenkymmentä kyyttöä ja sata lammasta. Mikko-sika pääsi sitten vielä uudestaan estradille 2015 helmikuussa, kun Jaakko Teppo goes to Mallorca sai 10 lisäesitystä. Jankko tyytyy tarkkaiTEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Mikko-sika (oik.) ja Jankko, porkkana maistuu hyvin, mutta kaalia ja herkkusieniä siat eivät syö, kertoo sikojen huoltaja Aarni Manninen. Linssilude se ei kuitenkaan ole. Jankko pakeni ja lähestyi aina uudelleen Mikkoa. Käänsin auton keulan takaisin päin kirkonkylää ja hain sian kotiin, Aarni selittää. Mikko-sian elämässä pääasia on ruoka. Sian viisaus näkyy siinä, että Mikko ja Jankko avaavat pihaan tulevien autojen ovet, jos ne eivät ole lukossa ja siellä on ruokaa. Mikko-sikaa käydään edelleen katsomassa Mannisella. – Mikko-sian joulu ei poikkea oikeastaan mitenkään normiarjesta. vin vaivattomia lemmikkejä. Kovilla pakkasilla Mikko ja Jankko yöpyvät navetan karsinassa, itse tekemässään pesässä, urossiatkin tekevät pesän. Lupasin miettiä, että josko ottaisin sian ja lähdin ajelemaan kotia kohti. – Kuulin Mikko-sian viimeisen esityksen jälkeen, että sen elämä päättyy. Kaiken kaikkiaan Mikko on onnellinen ja hyväntuulinen sika, vaikka alkuun se oli pahankurinen ja yritti purrakin Aarnia, hoitajaansa ja pelastajaansa. Lavasteiden takana Mikko sai syödäkseen omenoita ja rusinoita ja voi hyvin. Mutta jossakin kulkee edelleen Mikon raja, nuorempi Jankko ei saa tulla ottamaan tuoreita porkkanoita. Aarni kuljetti sikaa Kiurusalissa. Olen luopunut sianlihan syömisestä, sillä siansyöminen on verrattavissa koiransyömiseen. Matkalla tuli soitto teatterilta, että se on nyt heti päätettävä, otanko Mikon vai en. – Alkuun Mikko ei hyväksynyt Jankkoa, vaan meinasi tappaa kaverinsa. Mikko-sika on pysynyt vetreänä ja terveenä, kun se saa liikkua. Se viettää vanhan herran leppoisia eläkepäiviä. Mikko ja Jankko aukaisevat ovet kärsällään, naureskelee Aarni. 16 Keskiviikko 24. Ne pärjäävät hyvin keskenään ja ovat Manniselle hyTeatterisika voi paksusti lemaan tilannetta kauempaa. Muutoin Mikko-sika elää normaalia arkista elämää
– 28.11. 17 Keskiviikko 24. Piti ut archict aspicium nus invel mi, officimi, tectata turitam et ation pediscipsus magnatur, od quodi des most porecum volupis sum Kauppakeskus Elonkulman Joulun avaus 25.11.2021 Kauppakeskus Elonkulman Joulun avaus 25.11.2021 Kauppakeskus Elonkulman Joulun avaus 25.11.2021 Kauppakeskus Elonkulman Joulun avaus 25.11.2021 Tervetuloa! Kahvitarjoilu klo 9-15 Kahvitarjoilu klo 9-15 KIURUVEDEN APTEEKKI Palvelemme Kiuruveden apteekista hyödyllisiä lahjaideoita Niemistenkatu 1, 74700 Kiuruvesi Black Week 22. tuotteita 20-50% alennuksella Vuoden 2022 kalenteri asiakkaillemme jaossa Tervetuloa! ma-pe 8-19 la 9-16 su 12-15 juhlapyhinä suljettu Niemistenkatu 2, p. Um eveless imoloratem sinctat ectectur moluptaquo molestrum aliquod exerferspiet que cullorro cor rerat omnis et aspelis quiatur rerum inctus aliberest vendi si que volest a volorrum soluptam eatem venis coruptatem quaerumqui vellabo. ?. Ibusapis ent re, voluptas secatem ullab ipsant idunt hit, od eariore ssinveliqui nus pe voluptaquae aliciissum et autature, con et ullat aut lam ne sunt poreped magnam, commos ped qui omnienit vitium aute porum expeles tibus, ut volorem faceatu scides molenitat ommodis alitat velecti blature pedissequi bere, sin non rest, volest eum dolorep ernat. Ut imporerio. valotaulukankaat. TEKSTI ETUNIIMI SUKUNIMI KUVA/KUVAT ETUNIIMI SUKUNIMI DfddAliquuntias dunt. 0440 752 980 posti@pubhavanna.com Joulun tunnelmaa Joulun tunnelmaa valotaulukankaat. marraskuuta 2021 Punaisena voi laittaa välillä asadsIctibus dolent autem quidessed eos voluptatias quam eum fuga. Sukkalangat Sukkalangat Kiuruvesi-tyyny Kiuruvesi-tyyny Lahjavinkki Lahjavinkki :: Valitse paikallinen isännöintija tilitoimisto . Nam anda dem volum ni voluptae nobis et acest assinciam incipsum eum evenist, aut fugitem. Nam fugitatemque optat autem quas a doleceptibus ipsant quo consedi idest, ulpa ad et ex excepreped quo molorepel est, ipsum apicidebiti ut officae dolorior rest alit etum nobit aut odi blatium volupti torepro essum hitatec aeseditate et untem utem ernatem lab is re liquid ulpa di offic tendebitiis susamus doluptat faccuscid quae eiunto volorpo ratiis nos autItis ma core latquam eos rempe nimuscimus excepta tatur, et rem et re, occusame doluptam restibe rsperib usdantion recatus doluptaquia quos sandaestis ulpa nobitis simillandi untibustium nobit expelessitis aut vellibus nia pra non essundus restota tioreri dolorem conet alis dellabo reptaque molorer fernam am arias serovit invellu ptatis remporia et apiciandebis vitin perate eaquide bitiati tem sum rerupic ipictatur reperchicit mo dollabor aut ut veniscim ipid quis ellatiu Väliotsikko Luptatus ea vitas debitem aut repersp iendaec erestis apitium ut lam la sedi rehenis autem dis volupta quibus nima simporp orendunt a cumenditi dolent volorero mint, comnimp orehent a dest rem quatur restrumquis nobistiae
Joulupassikampanjan tunnistaa tästä kuvasta ja näistä väreistä. Tänä vuonna emännät tekivät kalenteriprojektin poseeraamisesta ja kuvaamisesta aina markkinointiin ja myyntiin itse talkoohengessä. Yhden leiman saa 20 euroa ylittävästä ostoksesta. Peltola, Hankkija, Hierontapiste Carola, Kangasja käsityökauppa Satuhelmi. Toiveemme on, että kustantaja hoitaa kalenterin markkinoinnin ja myynnin, ja tuotoista sovittu osuus lahjoitetaan meidän arvojemme mukaiselle hyväntekeväisyyskohteelle. Joulun jälkeen kaikkien täyden leimapassin jättäneiden kesken arvotaan palkinnot. Emäntäkalenterissa 2022 on mukana kiuruvetisten emäntien kuvia sekä kuvia emännistä ympäristökunnista. Kiuruvesi-lehti toteuttaa leimapassikampaja Kiuruvedellä nyt neljättä kertaa. Jouluhuone on avoinna jouluviikolle 23. päivään joulukuuta saakka. Kaikki kalenterit on postitettu marraskuun aikana. Palkinto pitää sisällään 10 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. Kalenterikuvia on 12. – Tähän epäkohtaan haluaisimme keksiä ratkaisun ensi vuodelle, joten etsimme emäntäkalenterille kustantajaa. Yritysten lisäksi kampanjaa on tukemassa Kiuruveden kaupunki. Lisäksi julkaisemme kampanja-aikana joka numerossa ilmoituksen joulupassikampanjasta. Jouluhuoneen ovat suunnitelleet yrittäjät Piia Lappalainen ja Sanna Manninen. Metsola, Mintsa, Parturi-kampaamo Tuuli, Parturi-kampaamo Pelakuu, Peltohovi, Singi, S-Market Kiuruvesi, Style by Sanna, Teboil, Tokmanni, TT Sähköpalvelu ja Data Group, Vaatekauppa Hannu, Veikon Kone, Kiuruveden Hyvinvointikeskus Virtalähde. Kassalan liikekiinteistöön on avattu jouluhuone. Jouluhuoneessa lapset ja aikuiset voivat yhdessä fiilistellä jouluntunnelmaa. Passeja voi kerätä rajattomasti ja ne kaikki osallistuvat arvontaan. kustantamaan vuoden 2023 emäntäkalenterin, ota meihin yhteyttä, todetaan emäntäkalenterin Facebook-sivuilla. Mikäli sinun yrityksesi voisi olla kiinnostunut Emäntäkalenteri meni kuumille kiville Emännillä oli kuvauksissa ilo ylimmillään. Valokuvia on otettu 2 500. Jouluhuoneessa on tonttuja ja paketteja, leikkitakka. Lappalainen ja Manninen ovat rakentaneet jouluhuoneen omista jouluisista jutuistaan. Joulupassikampanjan liikkeet: Ajade Oy, Arjen Avuxi Oy, Cutriina, hieroja Elisa Tikkanen, ElKiuruveden JOULUPASSI kampanja Mukavia jouluostoksia Mukavia jouluostoksia Mukavia jouluostoksia Mukavia jouluostoksia san Salonki, Fysioterapiapalvelut V. Täydet passit palautetaan kampanjaliikkeisiin yhteystietoineen. Moni ostaja jäi ilman kalenteria, koska ei tilannut sitä ajoissa ja koska kalenteria ei saa kivijalkamyymälöistä. JAANA SELANDER JOULU. Jouluhuoneen ovat suunnitelleet Piia Lappalainen ja Sanna Manninen. Leimapassikampanja toimii niin, että asiakas kerää neljä leimaa eri kampanjaliikkeistä leimapassiinsa. Lehden sivuilla on leikattavissa leimapassi, jossa on Kiuruvesi-lehden leima valmiina. Lisäksi Kiuruvesi-lehti järjestää tänäkin vuonna joulupassikampanjan, jonka tarkoituksena on tukea paikallisia liikkeitä niin, että jouluostokset keskitetään Kiuruvedelle ja joulupassikampanjassa mukana oleviin yrityksiin. Kuvauspäiviä oli vuoden mittaan seitsemän. Tällä systeemillä emäntäkalenteria 2022 myytiin 350. Miten passi toimii. Yhteen passiin sopii neljä leimaa, kunkin leiman pitää olla eri liikkeestä. Jouluhuone avautuu tänään keskiviikkona. – Leimapassikampanja on vilkastuttanut Kiuruveden joulukauppaa usean vuoden ajan, 2020 mukana oli 32 liikettä. Kampanja alkaa lauantaina. Lisäksi on kaikille jouluhuoneessa kävijöille yhteinen kilpailu, jossa etsitään huoneesta kaikki sydämet, oikean määrän sydämiä löytäneiden kesken arvotaan joulukinkku. Emäntäkalenterin tekijöillä on jo katse 2023 vuoden kalenterissa ja ideat lentelevät villeinä. Leimapassikampanja toteutetaan 27.11.–31.12.2021. 18 Keskiviikko 24. Emäntäkalenterissa 2022 on mukana 12 emäntää, joita on kuvannut yksi valokuvaaja. Kilpailuaikaa on 22.12. Jaossa on yksi pääpalkinto, jonkaa arvo on 500 euroa. Joulupassikampanja keskittää ostot Kiuruvedelle Tänä vuonna joulupassikampanjassa on mukana 38 yritystä. Joulupassikampanjassa arvotaan palkintoja, joiden yhteisarvo on 1 900 euroa. Joulupassikampanja julkistetaan tässä lehdessä. Toivottavaa on, että jouluhuoneeseen lapset tulevat yhdessä vanhempiensa, oman aikuisensa tai huoltajansa kanssa. – Koska teemme tätä harrastuksena, maitotilojen pyörittämisen ohessa, markkinointi ei ollut niin tehokasta kuin se olisi voinut olla, ja myyntiä pystyimme tekemään vain sähköpostitse ennakkomyyntinä, emäntäkalenterin tekijät tiedottavat. Leimapasseja saa kampanjaliikkeistä. Jouluhuone lapsille Kassalaan Kassalan liikekiinteistöön on avattu erillinen jouluhuone, jossa lapset voivat leikkiä ja piirtää. Joulun leimapassikampanjan tarkoituksena on keskittää ostoksia Kiuruvedelle, sanoo Kiuruvesi Lehti Oy:n toimitusjohtaja Juha Saastamoinen. Kaikkien jouluhuoneessa jouluisen kuvan piirtäneiden lasten kesken arvotaan palkinto. Keilahalli/Rolls, Kipa kirjakauppa, Kiurun Kunto, Kiurun Kuva, Kiurun Laukku ja Kenkä, Kiuruveden apteekki, Kiuruveden Autokatsastus, Kiuruveden Autotarvike, Kiuruveden Näkökulma, Kiuruveden Osapalvelu, Kiuruvesi Lehti Oy, K-Rauta Kiuruvesi, K-Supermarket, Kukkakauppa ja hautauspalvelu Laulumaa, LviRäty Erkki. saakka. marraskuuta 2021 Emäntäkalenteri 2022 on myynyt hyvin ennakkotilausten perusteella. JAANA SELANDER jaossa on 28 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja
017 7604 600 Kartanohotelli Tilausravintola Kukkakauppa Hautauspalvelu Hotelli-Ravintola Yökerho Hierontapiste Carola. 040 7050 428 Asematie 9 Puh. Voit kerätä arvontaan niin monta täyttä passia kuin haluat! O a ist j voit ! O a ist j voit ! Te jouluostokses oma eutukunna Te jouluostokses oma eutukunna A vonnass yhteens 1900€ lahjakorti ! P äpalkint 500€ arvoise lahjakorti ! Muu palkinno (28kpl) 50€ lahjakor ej ! Kampanjass mukan : Kampanjass mukan : 2 Kiuruveden JOULUPASSI -kampanja HOVI KUOREVIRTA NIVA NIVANNIITTY KORKEAKANGAS SAVIKKO KALLIO Kaijanlampi AHONPÄÄ YHTYLÄ Va lta ka tu Valt aka tu Pyhäsalm entie Niva nkatu Torik atu Niem istenk atu Hovintie Teollisuu stie Ratak atu Tulotie Piela ved entie Mu se ok atu Kir kk oh arj un tie Kirkk okatu As em ati e Lä hte en tie Mukavaa Joulua! Mukavaa Joulua! Fysioterapiapalvelut V. Leiman saat jokaisesta yli 20 euron ostoksesta. 19 Keskiviikko 24. 017 753 400 Hankaniementie 110 Puh. Kun olet saanut passiisi 4 leimaa eri liikkeistä, täytä ja palauta passisi johonkin kampanjaliikkeistä ja olet arvonnassa mukana. Peltola Torikatu 4 Puh. marraskuuta 2021 Joulupassikampanja keskittää ostot Kiuruvedelle Kerää 4 leimaa näistä kampanjaliikkeistä 27.11.-31.12.2021välisenä aikana
Silloin hän hoitelee kukkia. Maija tykkää haasteista. Hän nauttii neulomisesta ja antaa lähipiirilleen joululahjaksi usein tekemiään villasukkia, koska Maijan mielestä villasukissa on joulun tuntu. Maija on ottanut villasukkamalliohjeita talteen netistä ja hänellä on myös oma ruutuvihko, jossa on lukuisia malleja. Punainen väri on suosituin villasukassa, Maija itsekin kuvaa itseään ”punaisen hurjaksi”. – Äiti neuloi kaiken, villapaidoista lähtien. Kun Maija oli kaksoisveljensä kanssa 5–6-vuotias, opetti äiti heitä virkkaamaan, lapset saivat lusikasta tehdyt virkkuukoukut. Kuviosukissa saa laskea silmukoita tarkkaan, kun sukat tehdään sopivan kokoisiksi, sama ohje ei käy 36-numeroiseen ja 44-numeroiseen sukkaan. – Aloitan silloin neulomisen. Neulominen on terapeuttista. – Parhaillaan villasukassa laukkaa yhtä aikaa 9 eri lankaa. Maija kertoo nousevansa aamusella ylös jo neljän nurkilla, kun koira hänet herättää. Suuri hitti tilaussukkana ovat niin sanotut Lapinsukat, joissa toistuvat kirjoneuleena revontulen värit. Maija Kumpulaisen eteen ei ole vielä tullut mallia, jota hän ei olisi osannut tehdä. Hän kaappasi äitinsä neuleen. – Niitä pitää nyt hyödyntää, Maija päättää. kaan, Maija tuumaa. Kun tekee paljon, oppii, mutta kyllä silmien pitää olla mukana neuleessa. – Sellaista mallia tai kuviota ei ole vastaan tullut, jota en ole osannut tehdä. Mutta ei siinä mitään, Maija neuloo uusia mielellään. 20 Keskiviikko 24. marraskuuta 2021 Punaisen hurja neuloo jo aamuneljältä Haapakummussa asuva kyläaktiivi Maija Kumpulainen sanoo, että tarpeelliset villasukat ainakin ovat, sillä hän on huomannut villasukkavarastonsa kummallisesti tyhjenevän, kun sukulaisia tulee kylään. Laitan radion auki ja kuuntelen sitä hiljaisella, kun mies vielä nukkuu. Maija on tänä syksynä käynyt läpi lankavarastoaan ja siellä on 100 lankaerää. En muista katkesivatko puutikut sitten lopulta. – Lapinsukkia olen vuorokauteen neulonut parin. – Kuviosukat ovat mieluisimpia neulottavia, mutta teen minä yksivärisiäkin, jos niin halutaan. Niin olen tehnyt minäkin, teen mielellään myös lapasia. – Joka syksy otan neulottavaksi uusia malleja, Maija jatkaa. JAANA SELANDER vävylle neuloin yksinkertaisimmat villasukat, kun hän on lomittaja, ryskytöissä. Ja Maija Kumpulainen on kutonut villasukkia kymmeniä vuosia. Ulkopuolinen, neulonnan poropeukalo, ei saa mallipiirroksista mitään tolkkua. Neuloin yhdelle hääparille, joka oli ollut 50 vuotta naimisissa, juuri sellaiset valkoiset Lapinsukat. Tykkään hiljaisuudesta, mutta myös neulomisen kiireestä samaan aikaan. Kesällä Maija ei neulo. Lisäksi villasukat ovat lämpimät ja tarpeelliset. Onpa hän tehnyt Pikku Myyn ja Volvo-merkinkin sukanvarteen. Niistä tuli oikein hyvät. Syyskuun ja tammikuun välissä, noin neljässä kuukaudessa, syntyy ainakin 50 paria villasukkia. Maija neuloo sitä, mitä häneltä pyydetään ja toivotaan. JAANA SELANDER JOULU. Kuviosukka menee kumisaappaassa ihan huk– Joku halusi kerran vain mustasta ja keltaisesta sukat ja minähän teen toiveiden mukaan. On muun muassa erilaisia punaisia: on joulunpunaista, viininpunaista, Ferrarin punaista... Jos katsoo samalla televisiota, voi joutua ottamaan takapakkia, puikon lopussa sen näkee, työnsä jäljen, Maija selittää. Lapinsukissa paras pohja revontulikuviolle on valkoinen lanka. Niitä on kertynyt vuosien varrelta. – Äiti sanoi, että äläpä Maija sotke ja haki minulle puutikut, joilla sain opetella neulomaan. Äiti opetti Maija Kumpulainen kiinnostui neulomisesta 4–5-vuotiaana. Maija Kumpulaisen kutomia villasukkia. Maija Kumpulainen neuloo mitä ihanampia villasukkia, niissä on monenlaisia kuvioita: on hirviä, karhuja, hevosia, joutsenia, kettukarkkeja, pöllöjä, taloja, leppäkerttuja, ruusuja, revontulia, tonttuja