HANNA SOINI. Maitopoikakilpailuun osallistuneiden voimia testattiin muun muassa rautakangen pitelemisessä. VUOSIKERTA, NRO 29. 6-7 » Juuret-mitali tekoälytutkijalle 10 » Felin ja Katajala uudet IskelmäMestarit 14 » Keppihevoset antoivat kyytiä lapsille 012138-2529 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 23.7.2025 72. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 16 » Maitopoikakilpailussa koeteltiin hauista ja hoksottimia Vielä jaksaa, Lauri Lind
– Mikä on kunnan ajoneuvokaluston tai kiinteistökannan todellinen tarve. Molemmat ovat tärkeitä terveydelle, mutta eri tavoin. Järkevä säästö ei ole pelkkää leikkaamista, vaan rohkeaa priorisointia. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Tänä vuonna Iskelmäviikko ei saavuttanut tapahtumakävijöissä uutta ennätystä, mutta iskelmää tuli kuuntelemaan ihmisiä melkein saman verran kuin edeltävänä vuonna. Ken sen on oivaltanut tuoda Kiuruveden Iskelmäviikolle, saa pisteitä kymmenen plus. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Mistä lopulta säästetään – lapsista, liikunnasta vai jostain muualta. Karavaanarit pääsivät parkkeeraamaan kauniille paikoille, joenvarteen, jossa on myös palvelut lähellä. Jos olisi pakko valita – kumpi sinusta joutuisi kiinni. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Karavaanareita oli Kiuruvedellä viime viikolla yhteensä 715 vaunukuntaa, mikä on enemmän kuin edeltävänä kesänä. Tori oli täynnä ihmisiä seuraamassa tätä leikkimielistä, mutta Kiuruveden markkinointiin mitä parhaiten sopivaa spektaakkelia. SÄÄSTÄMINEN ei saa mennä siihen, että leikataan tulevaisuudesta – lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Kirjoituksia ei palauteta. Vai pitäisikö katse suunnata kokonaan muihin kulueriin. Säällä on suuri merkitys myös kesäteatterille. Myös erilaisia palveluja käytetään enemmän, kun ei ole tuule ja sada. 2 Keskiviikko 23. Se kuuluu savolaiseen perusavoimuuteen ja uteliaisuuteen. – Voisiko kaupungin energiatai siivouskuluista löytyä tehostamisen paikkoja. Mitä sinä säilyttäisit, mistä karsisit. Nyt olisi hyvä hetki kysyä: Mitä me Kiuruvedellä oikeasti arvostamme. Monet kiittelivät Kiuruveden Iskelmäviikkoa siitä, että tapahtumassa palvelu pelaa, baarissa saa kyllä jonkin verran jonottaa, mutta ei liiaksi, sama koskee vessoja. heinäkuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Iskelmäviikko näytti parhaat kasvomme K iuruveden katukuva on hiljentynyt Kiuruveden Iskelmäviikon jälkeen. Eikä iskelmän polttopisteeseenkään ole pitkä matka. TIINA KILVENSALMI. Maitopoikakilpailun soisi jatkuvan myös tulevina vuosina. SANA säästö on nykypäivänä tullut liiankin tutuksi – se kuuluu jokaisen kuntalaisen korviin, halusi tai ei. Liikuntahalli tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia nuorille, urheiluseuroille ja aikuisväestölle. “ Puh. Niin kuin valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) hienosti puhui iskelmäviikon avajaistapahtumassa, me Kiuruvedellä elämme maidosta ja lihasta ja olemme siitä hyvin ylpeitä. Mielikin on iloinen, kun aurinko paistaa. Ennätys tehtiin vuonna 2023, jolloin alueilla oli yli 800 vaunukuntaa. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Se tuli sateen jälkeen kuin tilattuna. Jos säästölinja jatkuu, niin mitä seuraavaksi. Liikuntahalli vai uimahalli. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. VILHO RUOTSALAINEN Kirjoittajan mukaan leikkipaikka ei ole ylellisyystuote, vaan se on osa arjen tasa-arvoa, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus leikkiä, liikkua ja olla turvassa. Järjestyshäiriöitäkään ei ollut. Sillä on Suomessa aina suuri merkitys. Niinpä maitopoikakisa sopii paikkakunnalle upeasti jo tyylillisestikin. Kiuruveden Iskelmäviikkoa suosi mitä mainioin sää. Nyt säästötoimet näkyvät jo leikkikentillä, paikoissa, joissa lapsilla pitäisi olla oikeus turvalliseen leikkiin. Kiuruvedelle sopii erinomaisesti esimerkiksi maatilapäivä, joka on jokavuotinen perinne ja uutena ilahduttavana juttuna oli vielä maitopoikakisa. Maalaiskaupunginteatterin esitykset pyörivät ihan karavaanareiden läheisyydessä, mikä sekin on hieno juttu. Leikkipaikka ei ole ylellisyystuote – se on osa arjen tasa-arvoa, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus leikkiä, liikkua ja olla turvassa. Uimahalli taas tukee erityisesti lasten uimataitoa, ikäihmisten kuntoutusta ja kaikenikäisten hyvinvointia. Eikö olisi järkevää ennemmin poistaa huonokuntoiset ja vähällä käytöllä olevat paikat, ja panostaa kunnolla niihin, joilla on merkitystä ja käyttöä. Kaiken kaikkiaan tapahtuma sujui hyvin. MUTTA mennäänpä askel pidemmälle. Kyllä Kiuruvesi taas näytti vieraillemme parhaat mahdolliset kasvonsa ja erittäin tyylikkäästi. – Paljonko ulkoisia konsultteja tai selvityksiä tilataan vuosittain. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Moni taittoi välimatkan pyörällä ja Zetorillakin pääsi perille saakka. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. ESIMERKIKSI: – Onko kaupungin byrokratiassa paisumisen varaa. Konserttikävijöitä oli yhteensä noin 61 000, eli noin 20 000 erillistä henkilöä. Tänä vuonna Kiuruveden Iskelmäviikolla järjestettiin myös lukuisia oheistapahtumia. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Kiuruveden Iskelmäviikkoa helli myös mitä mainoin kesäsää. Myös Niskavuori-teema sopii Kiuruvedelle hyvin. Myös tunnelma on lämmin ja kiuruvetiset vastaanottavaisia
Pelastuslaitokselle kiitokset taustatyöstä sekä osallistumisesta lauantain tapahtunaan omalla kalustollanne. Iskelmäviikolla. Mikään planeetallamme elävä eliölaji ei tuhoa omaa lajiaan niin kuin ihminen. Kestääkö meremme ja sen ekosysteemi ihmisen tuottamia jätteitä, joita ikävä kyllä meriimme yhä huuhtoutuu. NIIN mitäs he vastasivat. Merja Kristiina Ruotsalainen Kirjoittaja on huolissaan ympäristön tuhoamisesta. sen lisäksi, että seuratoiminta pyörii meidän aktiivien ansiosta talkoilla. TÄTÄ asiaa olen pohtinut viime aikoina yhä enemmän. Mut hankalaa on saada apuja talkoohengessä tarvittaessa! Paljon olen kysellyt yhdistyksen ja yksityishenkilön rooleissa. Iskelmäviikolla. KIITOKSET viikosta kuuluvat kaikille, jotka näitte vaivaa: tulitte torille myymään tuotteita, paistamaan lettuja, keittämään kahvia, järjestitte ohjelmaa lavalle ja esiinnyitte tai toitte harrasteajoneuvoja näytille. Marko Bablo Junnilainen Teen talkoolla ja paljonkin. Palkkaa ei kenellekään makseta. Kysyinkin lopuksi telttojen pitäjiltä yhden ainoan kysymyksen: Tuletteko ensi vuonna uudelleen. Toki työpanos korvataan jossain tapauksissa rahallisesti talkoolaisen valitsemalleen yhdistykselle, mikäli talkoon kohde saa talkootyöstä taloudellista hyötyä. Talkoot luovat myös yhteisöllisyyttä ja saatat löytää niistä uusia kavereita. Ei riitä, että ihminen tuhoaa ympäristöään, ihminen tuhoaa myös omaa lajiaan. Tosin tässä tapauksessa ei ollut aikaisempaa kokemusta toritouhuista, mutta tiesin, että silloin liikkeellä on enimmäkseen hyväntuulisia ihmisiä, että eiköhän se siitä. heinäkuuta 2025 Mistä ihmisen tuhoava käyttäytyminen johtuu. Saadaan Kiuruvedelle porukkaa nauttimaan Iskelmäviikon annista. Talkoilla saadut korvaukset on annettu hyväntekeväisyyteen. Pekka Mäyrä Teen mm. Siksipä olisi hyvä, että jos toivot omaan harrastukseesi tai vapaa-aikaasi paikallista toimintaa, osallistut myös niiden toteuttamiseen. Mukava yhteistyö kaikkien kanssa. Jani Nykänen Osallistun toki oman ehtimisen mukaan mm. Tiesin, että yrittäjät joko hyödyntävät Iskelmäviikon turistivirtaa rahankeruuseen omaan yritykseen tai haluavat pitää ne vähäiset vapaat ja osallistua tapahtumatalkoisiin yleisönä. 3 Keskiviikko 23. Lupasin talvella, että me voimme sen tälle vuotta hoitaa. Mihin ihminen kaikella epäinhimillisellä ja tuhoavalla käyttäytymisellään pyrkii. Kyllä kannatti. Mutta kestääkö ilmastomme jatkuvaa lentokoneiden tuottamaa hiilidioksidia, typpioksidia ja muita ilmakehää saastuttavia kaasuja loputtomiin. Eniten odottaa aina, että pääsee Iskelmäviikon talkoisiin. Huono olisi ollutkin se vastaus, että ei enää ikinä. VIERASKYNÄ ARI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Teetkö talkootyötä. SÄÄT suosivat meitä ja sallivat kaikki suunnitellut ohjelmat torin lavalla, joista tuli kiitosta niin torikauppiailta kuin yleisöltäkin. Kavion kopse -iltatorin, osallistuimme Iskelmäviikon talkoisiin jne. Näkee tuttuja talkoissa ja tapahtumassa. Olemme varsin tietoisia vääristä toimintatavoistamme, mutta miksi kuitenkin käyttäydymme täysin vastuuttomasti luontoamme kohtaan. Yleinen viesti oli, että Kiuruveden tori on sopivan kokoinen ja ihmiset mukavia. Vastaus yhteen kysymykseen riitti minulle, kun viikon aikana muutenkin tuumailtiin miten saadaa tori myyjien kannalta myyväksi. Teen ratsastusseuran puheenjohtajana talkootyötä koko ajan. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Arja Vatanen Kohta tulee 40 vuotta talkoohommia. Puheenjohtajana joutuu tietysti itse vastaamaan lupauksista ja tekemään. NIINPÄ käytin valtaa, otin homman itselleni ja päätin käyttää lomaviikon toritouhuihin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Pyrin samalla kuulostelemaan ulkopaikkakuntalaisten kokemuksia ja näkemyksiä Kiuruvedestä. KAIKKI sanoivat tulevansa uudelleen. Ilman teidän panosta ei nykyään enää tämän kokoluokan juhlia järjestetä. Puhumattakaan sodista, sen ympäristölle ja ihmisille aiheuttamista mittaamattomista kärsimyksistä, joille ei loppua näy. Torikauppiailla luulisi olevan näkemystä siitä, milloin torihommat toimivat ja milloin eivät. Lea Luttinen Kiuruvesi on yksi niitä harvoja paikkakuntia, missä aito talkoosydän on voimissaan...arvostan suuresti paikallisia supersydämiä. Me pakenemme suurin joukoin aurinkorannoille viettämään sellaista elämää, jota haluamme elää. KIURUVESI onnistui Iskelmäviikon toritouhuissa riittävän hyvin, että kauppiaat saavuttivat tavoitteensa ja haluavat palata. KIITOS myös koko kylän palveluntarjoajille, olitte osa iskelmävieraiden kokonaiselämystä heidän vierailun aikana. KIITOS myös kaupungin työntekijöille, joiden työ mahdollisti asioita näkymättömissä. Järjestimme mm. Ymmärrän varsin hyvin niitä ihmisiä, jotka eivät halua enää lapsia tällaiseen maailmaan synnyttää. RAIMO JOKISALMI. SUURIN kiitos kuuluu kuitenkin teille, jotka tulitte viettämään aikaa torille ja luomaan tunnelmaa. Mukavasti siinä tuli uusia ideoita niin paikallisilta kuin vierailtakin. järjestyksenvalvontaa. Samalla kulkiessa tuli paikallisia jututettua, että homma oli itselle yhtä hupia. Toiminnan kehittäminen ja erilaiseen kysyntään vastaaminen edellyttää, että on riittävästi porukkaa järjestämässä tilaisuuksia. Elämäsi rikastuu, suosittelen. Niin ja tietysti yhdistyksille, jotka olivat toritalkoissa mukana työpanoksellaan pitämässä info-kahvilaa Kiuruvesi-tuotteita myyden ja tietoa jakaen. Nyt vaan sopii toivoa, että puhuvat kulkuessaan hyvää ja ensi kesänä heitä on runsaammin paikalla ja nyt paikalla olleille ei tule esteitä. Kello pyörähti mukavasti toiselle kierrokselle joka päivä ja kengille tuli päivittäin keskimäärin kymmenkunta kilometriä. Vaikka välillä joutui säätämään asioita lennosta, niin kaikesta selvittiin. Kaikenlainen ympäristön tuhoaminen kun vie ihmiseltä mahdollisuuksia selvitä täällä yhtenä maapallon eliölajina. Marko Karhu Talkootyötä tulee tehtyä, mm. Ja monella eri tavoin, monessa eri yhteydessä. BIRGITTA WULF Toribuugie HELTEINEN Kiuruveden Iskelmäviikko on takana ja ensimmäistä kertaa vastuu toripaikoista oli Kiuruveden Yrittäjillä. Yhdet ja samat henkilöt eivät veny kaikkeen, vaikka tahtoa olisikin
017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Pelastajat ovat läsnä monissa tapahtumissa. Se tarkoittaa 20 000 erillistä henkilöä. HANNA SOINI TUOMAS LUUKKONEN / ISKELMÄVIIKKO Etenkin Juha Tapio, Robin Packalen ja Komiat vetivät yleisöä. Suurissa tapahtumissa sattuu ja tapahtuu, mikä näkyi enemmän ensihoitopuolella, varsinkin helteellä. Konserttikävijöitä oli Iskelmäviikolla noin 61 000. heinäkuuta 2025 UUTISET Keskiviikko 23. Kuvituskuva. Pelastajat valvoivat Iskelmäviikon tapahtumia ja olivat niissä läsnä opastamassa ihmisiä sekä valvomassa turvallisuutta, kertoo asemavastaava Marko Marjoniemi Kiuruveden pelastusasemalta. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Iskelmäviikko sujui hyvin. Se kuuluu pelastajien työhön. – Kun on iso yleisötapahtuma ja yleisöä on paljon, meiltä tullaan kysymään kaikennäköistä esimerkiksi turvaetäisyyksistä karavaanialueella, Marjoniemi kertoo. AKU LAATIKAINEN. Henkilövahinkoja ei aiheutunut. Kävijöitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Traktori paloi Honkaperäntiellä Kiuruvevedellä. Marjoniemi arvelee, että vaikka Aurinkoinen sää sai iskelmäkansan liikkeelle Kävijäennätys ei mennyt rikki Iskelmäviikolla, mutta Timo Marjoniemi on tyytyväinen tapahtumaan. heinäkuuta 2025 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. 4 Keskiviikko 23. Ensi vuonna uuden koulun rakentaminen vaikuttaisi tapahtuma-alueen järjestelyihin. Uutta kävijäennätystä ei tänä vuonna tehty, mutta järjestäjä, Wallen Hovi Oy:n toimitusjohtaja Timo Marjoniemi, on tyytyväinen viime viikon tapahtumaan. Viime torstaina pelastajilla oli työtä myös traktoripalon sammuttamisessa. Pelastajat valvoivat tapahtumia HANNA SOINI Iskelmäviikko sujui melko rauhallisesti pelastuslaitoksen osalta. Nyt järjestetään jo ensi vuoden Iskelmäviikkoa. – Hyvä keli sai porukan lähtemään liikkeelle ja kaikki järjestelyt toimivat hyvin, Timo Marjoniemi sanoo
Asiakkaita riitti myös kivijalkaliikkeisiin, mutta osassa myyntipisteissä oli hiljaisempaa. Iskelmäviikolta kuvattiin kolme suoraa televisiolähetystä. Iskelmäviikolla oli myös muuta sisältöä. Aurinkoinen ja kuuma sää aiheutti Marjoniemen mukaan hieman päänvaivaa rakentamisvaiheessa sekä kylmälaitteiden suhteen. Hän kiitteli, että torin käytännön järjestelyt on Kiuruvedellä myös hoidettu hyvin, mikä on tärkeää torimyyjän kannalta. Nykyinen tapahtuma-alue sijaitsee keskustan koulujen kentällä ja piha-alueella. – Kiva, kun asiakkaina on ollut ihmisiä ympäri Suomen. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, joten ohjelma vaikuttaa myös kävijämääriin, Marjoniemi sanoo. Torikojujen varauksia vastaanottanut Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja Ari Kärkkäinen kertoi, että asiakkaita on riittänyt paljon torilla sekä lähes kaikissa keskustan kivijalkaliikkeissä. Seuraavan vuoden Iskelmäviikko järjestetään 15.–19. – Iskelmäviikon aikaan ei ollut mitään normaalista poikkeavaa. Myös myyjiä saatiin torille kohtalaisesti, vaikka heitä onkin vuosi vuodelta vähemmän. heinäkuuta. sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. – Melkein puolet asiakkaista viipyvät koko viikon ja käyttävät Iskelmäpassia. Lettutaikinaa kului ämpäritolkulla Aurinkoinen ja lämmin sää houkutteli paikalliset ja tapahtumavieraat torille ja ostoksille. 5 Keskiviikko 23. Viime vuonna Iskelmäviikon suorilla lähetyksillä ja taltioinneilla tavoitettiin noin 2,5 miljoonan yleisö. – Kansaa oli tullut hyvin katsomaan lähetyksiä areenalle, mikä välitti Iskelmäviikon tunnelman ruutujen ääreen. – Ihmisiä on hyvin liikkeellä. Hänen mukaansa Iskelmäviikon aikaan hätäkeskukseen soitettiin muutamia kertoja Kiuruvedellä häiritsevästä mopoilusta. Marjoniemen mukaan ihmiset ostavat Iskelmäviikolle yhä enemmän ennakkolippuja, mutta lippuja myytiin paljon portiltakin. Soitot yöaikaan häiritsevästä mopoilusta ovat kesällä tavanomaisia. 08 764 990 Torstai 9.30–17.00 T oinen linssi ilmaiseksi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Valtakunnallisesti Iskelmäviikko vetää väkeä etenkin Oulun seudulta ja Helsingistä. – Tästä on hyvä parantaa. Kärkkäisen mukaan se kertoo siitä, että Kiuruvedellä on jo omasta takaa monipuolisesti yrityksiä, joiden kanssa torimyyjät eivät voi kilpailla. Tehtäviä oli normaalimäärä, kertoo rikoskomisario Riitta Antikainen Iisalmen poliisiasemalta. Irtolippuja myytiin näiden lisäksi reilusti joka päivä. Siitä jäätiin vielä, mutta Iskelmäviikon letkisennätys tehtiin. Kärkkäinen toivoo, että Kiuruveden torille saataisiin jatkossakin entistäkin paremmin kehitettyä elämää ja markkinahumua. Etenkin kesämekkoja ostetaan, Nasir Heidari sanoi perjantaina. Nyt suunnitellaan ensi vuoden Iskelmäviikkoa. Vielä Marjoniemi ei voi paljastaa ensi kesän Iskelmäviikon esiintyjiä. Tapahtumaan on kuljetus Kiuruvedeltä. Asiakkaat ovat kuitenkin olleet todella mukavia ja hyväntuulisia, Kukkonen sanoi. Tapahtumia tulossa Loppukesään mahtuu vielä tapahtumia. Kävijöitä ympäri Suomen Iskelmäviikon tapahtumapäivistä etenkin perjantai ja lauantai vetivät kävijöitä. keli oli kesäisen aurinkoinen, iäkkäimmät saattoivat jättää tapahtuman väliin kovien helteiden vuoksi. Kävijöitä on ollut Oulusta ja Vaasasta ja kauempaakin, Sari Tikkanen ja Leena Kärkkäinen lettukahvilasta kertoivat. Ennen sitä luvassa on myös muita loppukesän tapahtumia, kertoo Timo Marjoniemi. Järjestelyt ovat kovaa vauhtia meneillään. Ensi vuoden Iskelmäviikko on kuitenkin jo työn alla. – Kokonaisuutena voi sanoa, että pääsimme tavoitteisiin. – Tämä aiheuttaa muutoksia areenan telttojen sijoitteluun, sillä nykyisen suunnitelman mukaan koulu rakentuu osin nykyisen areenan päälle, Marjoniemi kertoo. heinäkuuta 2025 VIIKON KYSYMYS Teetkö talkootyötä. Iskelmäviikolla melko rauhallista HANNA SOINI HANNA SOINI Kaikkiin myyntipisteisiin iskelmäkansa ei löytänyt samaan tahtiin. Esiintyjistä varsinkin Juha Tapio, Robin Packalen ja Komiat olivat suosittuja. Antikainen arvelee sen johtuvan siitä, että tapahtuman kohderyhmä on varsin rauhallista, iäkkäämpää väkeä. Marjoniemi kertoo, että Lapinlahden juustoja viinijuhlat järjestetään elokuun alussa. Hän arveli, että ehkä helle karkotti asiakkaita tai heillä oli korkeampi kynnys tulla kurkkaamaan liikerakennukseen. Lätynostajia riittää jonoksi asti, kertovat Senja Ratinen (vas.), Leena Kärkkäinen, Anneli Vainikainen ja Sari Tikkanen. Vaatteita, laukkuja ja asusteita torilla myyvä Nasir Heidari kertoi, että asiakkaita on käynyt ostoksilla tavanomaisen verran. Marjoniemi arvelee, että tänä vuonna päästiin vähintään viime vuoden katsojalukemiin. Lettuja oli paistettu satoja kappaleita ja taikinaa kulunut ämpäritolkulla – enemmän kuin edellisvuoden tapahtumaviikolla. Kahvilan tuotot käytetään hyväntekeväisyyteen. Letkikseen hyppäsi mukaan useita kymmeniä. Riitta Antikaisen mukaan juhlinta Iskelmäviikolla on yleensäkin melko lupsakkaa poliisin näkökulmasta. Torille pystytetyssä lettukahvilassa kävi hyörinä keskiviikkona ja torstaina. – Tästä on hyvä jatkaa seuraavan vuoden pariin. Lämmin keli teettää poliisilla aina töitä, mutta [Iskelmäviikon aikaan] tehtävät olivat tavallisia kesäpäivän ja kesäyön tehtäviä. Moni odottaa viime tippaan ja lähtee liikenteeseen kelien suosiessa. KYLLÄ 57% EN 43% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Voiko työssä alisuoriutumisen kirjata irtisanomisperusteeksi. Luvassa on muun muassa 90-luvun esiintyjiä ja tuoreempaakin musiikkia. Silloin iskelmäareenalle on tulossa muutoksia, jos uuden taajamakoulun rakentaminen alkaa suunnitellusti. Ainahan uutta ennätystä toivoisi, mutta tähän lukemaan ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Poliisi suoritti Kiuruvedellä valvontaa Iskelmäviikon aikaan. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Mutta tänä vuonna ei toisaalta tarvittu leirintäalueella lainkaan vetoapua autojen siirtelyyn. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kuitenkin vain yksipäiväisenä. Ensin kuitenkin levätään muutama päivä, Marjoniemi sanoo. Karavaanareita saapui Kiuruvedelle enemmän kuin viime vuonna: yhteensä 751 vaunukuntaa. Tavoitteena oli rikkoa Suomen letkisennätys. Liikerakennus Kassalaan pystytetyissä pop up -myyntipisteissä sen sijaan oli hiljaisempaa, kertoi koruja siellä myynyt Marja Elina Kukkonen. Kiuruvetisetkin osallistuivat Iskelmäviikon hulinoihin, mutta suurin osa asiakkaista saapui ympäryskunnista ja ympäri Suomen. Järjestelyjen osalta tapahtumassa ei tullut juurikaan ikäviä yllätyksiä. Lettukahvilaa torilla pyörittivät Lions Club Kiuruvesi / Helmiinoiden sekä Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen jäsenet. Ensi vuoden Iskelmäviikon ohjelmisto julkaistaan tammikuussa matkamessuilla. Se on Marjoniemen mielestä kova saavutus. Areenaan muutoksia Timo Marjoniemi kertoo olevansa nyt Iskelmäviikko-rutistuksen jälkeen huojentuneissa tunnelmissa. Ne onnistuivat Timo Marjoniemen mukaan hyvin. Myös kahvi ja vissy ja mehu tekivät kauppansa. Luvassa on hänen mukaansa hyviä iskelmäartisteja sekä monia oheistapahtumia. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Kiuruvedellä Marjoniemi järjestää lisäksi Helmen venetsialaiset elokuun lopulla niin kuin perinteeseen kuuluu. Edeltävällä viikolla järjestetty Iskelmäviikko sujui poliisin mukaan tavanomaisissa merkeissä. – Koruja on mennyt ihan kivasti kaupaksi, mutta asiakkaita olisi voinut olla enemmänkin. Hän arveli, että kauppaa vauhditti kaunis sää. HANNA SOINI
Puheenaihe Juuret-mitali Matti Pietikäiselle Kansainvälisestikin arvostettu emeritusprofessori on eräs tärkeimpiä suomalaisia hahmontunnistuksen, digitaalisen kuvankäsittelyn ja konenäön tutkimuksen uranuurtajia. mitali ja sen sai emeritusprofessori ja tietojenkäsittelytieteilijä Matti Pietikäinen, 76, joka on tutkinut viime aikoina muodissa ollutta tekoälyä jo 1980-luvulta lähtien. Hän on eräs tärkeimpiä suomalaisia hahmontunnistuksen, digitaalisen kuvankäsittelyn ja konenäön tutkimuksen uranuurtajia. Lapsena hän oppi, että menestyäkseen on tehtävä työtä intohimolla, vaikka vapaa-ajankin kustannuksella. 3D-kuvantaminen on näistä yksi esimerkki. LBP:n erilaisia muunnelmia kehitetään jatkuvasti ja sitä käytetään myös muilla sovellusalueilla. (LBP) -tekstuurioperaattori on eräs hahmontunnistuksen kansainvälisen tiedeyhteisön eniten viitatuista menetelmistä. Pietikäinen opiskeli Kiuruveden yhteislyseossa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1968. Vastaavia ratkaisuja on kehitetty itseajavien autojen tarpeisiin, jolloin haasteena on tunnistamisen lisäksi dynaamisen tilanteen tulkinta. Tutkimusryhmän arvostettujen tutkimustulosten ansiosta Matti Pietikäinen on ollut kysytty luennoitsija eri puolilla maailmaa pideUutiset. Mitali luovutetaan Kiuruvettä ja kiuruvetisyyttä myönteisesti ja ansiokkaasti maailmalla esillä pitäneelle kiuruvetisjuuriselle henkilölle, joka on lisäksi pitänyt yhteydet syntymäseudulleen. Kiuruveden Aittojärveltä kotoisin oleva Pietikäinen syntyi vuonna 1949 yksityisyrittäjän perheeseen. Tätä ennen vuonna 1981 hän perusti Oulun yliopistoon Konenäön tutkimusryhmän. – Pääasiallisia tutkimusalueitani ovat olleet muun muassa kuvan tekstuurianalyysi, Local Binary Pattern (LBP) (paikallinen binaarikuvio) -menetelmä ja sen muunnelmat, koneoppiminen ja sovellukset eri alueilla. Koneoppimista hyödyntävää menetelmää toteutetaan muun muassa autojen ja moottoripyörien tunnistamiseen ja paikantamiseen. Konenäön yleisenä tavoitteena on saada kone näkemään ja ymmärtämään mitä kameran tai muun sensorin kuvaama näkymä sisältää ja käyttää tätä tietoa hyväksi erilaisissa sovelluksissa. – Se oli arvostettu koulu, ja tarjosi hyvän perustan yliopisto-opintoihin, Pietikäinen sanoo. Tällä kertaa jaettiin 11. Juuret-mitalin myöntävät Kiuruvesi-seura, Kiuruveden kaupunki ja Kiuruvesi-lehti . 3D-konenäkö-tutkimusalueita ovat muun muassa biometriikka eli kasvot ja eleet, biolääketieteellisten kuvien analyysi, robottinäkö ja tunnistamisessa havaitseminen, luokittelu, indeksointi ja täsmääminen. heinäkuuta 2025 Matti Pietikäinen on ponnistanut maailmalle Kiuruveden Aittojärveltä. Lisäksi syrjäkyläläisyys, kasvu keskellä Aittojärven korpea, antoi perspektiiviä elämään. 6 Keskiviikko 23. Tuli intohimo ponnistaa eteenpäin. TEKSTI JA KUVAT AKU LAATIKAINEN Juuret-mitalin jakaminen on kuulunut Iskelmäviikon avajaisperinteisiin jo useita vuosia. Hänen molemmat vanhempansa olivat myös sota-ajan sukupolvea. Laajasti arvostettu Pietikäinen suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 1973, tekniikan lisensiaattitutkinnon vuonna 1977 ja tekniikan tohtoritutkinnon vuonna 1982 Oulun yliopistossa. Tämän jälkeen opiskelupaikkakunnaksi valikoitui Oulu ja sähkötekniikan opiskelu paikallisessa yliopistossa. Vuosien mittaan ryhmästä tuli maailmankuulu ja erittäin kansainvälinen tietokonenäön ja hahmontunnistuksen tutkimuksessa. Menetelmään perustuva 2000-luvulla kehitetty kasvojentunnistusmenetelmä on myös eräs alueen tärkeimpiä
Tänä vuonna otetiin uusi kymmenen kappaleen valossarja ja jaossa oli siten 11. mitali. Muun muassa vuonna 2011 hän sai IEEE:n fellow-arvonimen. Yhä suurempi osa syväoppimista hyödyntävistä tekoälysovelluksista toteutetaan etäpalveluja käyttäen, joita esimerkiksi Google, Amazon ja Microsoft tarjoavat ja saavat niistä paljon tuloja itselleen. Muistan, kun esimerkiksi saksan opettajani oli kysynyt muilta, että onkohan tuo Matti laiska vai tyhmä, kun hän ei ikinä viittaa. Kiuruvedeltä oli Pietikäisen mukaan hyvä ponnistaa maailmalle, vaikka Helsingin Sanomat kutsuikin joskus Aittojärveä Suomen syrjäisimmäksi paikaksi. Kirja kertoo Pietikäisen urasta, lapsuudesta, koulusta ja opinnoista kohti huippututkimusta. Syväoppivat neuroverkko-mallit ovat viime aikojen käyttöön sovellettuina paljolti tutkittuja. Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen onnittelemassa Juuret-mitalin käsiinsä saanutta Matti Pietikäistä.. Käyttäjien kannettavissa tietokoneissa ja älypuhelimessa ei ole riittävästi laskentatehoa. – Lisäksi olen osallistunut syväneuroverkkoihin liittyvään menetelmätutkimukseen. Käyn siellä useita kertoja vuodessa ja samalla pelaan muun muassa golfia lähiympäristön kentillä. Mitalihankkeen puuhahenkilöinä ovat olleet Hannu Kärkkäinen, Eero Lämsä ja Maila Ovaska. Hän kertoi tekoälystä tarkemmin viime vuoden syyskuussa Kiuruvesi-lehden haastattelussa. Hän on myös sanonut, että kaiken tutkimuksen ja opettamisenkin jälkeen tekoäly on edelleen vain tulevaisuuden lupaus ja myös pysynyt sellaisena. 7 Keskiviikko 23. Pronssisessa kotiseutumitalissa on toisella puolella pehmeitä laineita ja toisella puolella juurakko. IEEE eli Institute of Electrical and Electronics Engineers on suuri kansainvälinen tekniikan alan järjestö, johon kuuluu yli 400 000 jäsentä yli 160 maassa. – Aiemmat Juuret-mitalin saajat ovat Sirkka Paikkala, Lauri Nuutinen, Tuulikki Kärkkäinen, Raimo Väyrynen, Olavi Kärkkäinen, Seppo Kononen ja Leo Laukkanen, Ismo Apell ja Seppo Remes, Kärkkäinen luettelee. En tiennyt, mitä insinööri edes tekee, mutta hain silti sähköinsinööriopetusohjelmaan, kun siellä jo olivat serkkuni Viljo ja Markku. Lisäksi Pietikäinen on toiminut useissa kansallisten ja kansainvälisten tiedeseurojen luottamusja johtotehtävissä ja saanut alansa tiedepalkintoja. Eläkkeelle jäämisensä jälkeen hän on keskittynyt kahden tekoälyä käsittelevän kirjan kirjoittamiseen, joista ensimmäinen käsittelee tekoälyn haasteita ja toinen sitä, kuinka tekoäly vaikuttaa elämäämme tulevina vuosina. – Lisäksi alaluokilla koulumenestykseni ei vielä ollut kovinkaan hyvää. Hyvä esimerkki Uolevi Kärkkäinen onnitteli lämpimästi Matti Pietikäistä, joka sai tämän vuoden Juuret-mitalin. Itse sanoisin, että olin vain introvertti silloin. Ja kyllä me täällä IskelmäAreenallakin voitaneen vaatimattomasti tunnustaa, että täältä se maailman viisaus on alkanut! Kärkkäinen julisti. Pietikäinen ei usko, että ihmisen kaltaista tekoälyä voidaan koskaan saavuttaa. ”Täältä se maailman viisaus on alkanut!” Kiuruvesi-seuran puheenjohtajan Uolevi Kärkkäisen mukaan Juuret-mitalilla on ainutlaatuinen arvo Kiuruveden maineelle, koska se kuvaa niitä elementtejä, jotka ovat kaupungin asukkaille tärkeitä: juuret ja vesi. Kirjallisuutta Matti Pietikäinen on ollut eläkkeellä vuodesta 2017 lähtien. Pietikäinen on ollut lukuisilla matkoilla ulkomailla paitsi tutkimukseen liittyvissä konferensseissa, myös vapaa-ajallaan. Matti Pietikäinen on kuitenkin erinomainen esimerkki lahjakkaasta, innokkaasta ja verkottuneesta tutkijasta, joka on omalla osaamisellaan saavuttanut maailmanluokan tason jo 40 vuoden ajan. – Käyn edelleen Kiuruvedellä säännöllisesti. Mielestäni olisin aikoinaan ansainnut kutsun Linnan juhliinkin, mutta sitä kutsua ei kuitenkaan tullut. Iskelmäviikon avajaisissa ja Juuret-mitalin jakojuhlallisuuksissa puhunut Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen kertoi, että Juuret-mitalin on suunnitellut Kiuruveden Ryönänjoelta lähtöisin oleva kuvanveistäjä ja taidemaalari Antero Ruotsalainen. Mitalia hallinnoivat tahot olivat Uolevi Kärkkäisen mukaan yksimielisiä, että Juuret-mitalilla on ainutlaatuinen arvo Kiuruveden maineelle, koska se kuvaa niitä elementtejä, jotka ovat kaupungin asukkaille tärkeitä: juuret ja vesi. Aikuisiällä myös matkailu on ollut keskeinen kiinnostuskohde ja harrastus. Kirjassa kerrotaan myös yleisellä tasolla, mitä konenäkö ja syväoppivat neuroverkot ovat, miten huippututkimus syntyy sekä miten harrastukset ja siviilielämän valinnat auttavat tutkijan uralla. Fu -palkinto, ja siihen liittyvä LBP:hen ja emootioiden tunnistamiseen liittyvä esitelmäni, Pietikäinen kertoo. Loppu on kiuruvetistä, suomalaista ja maailmanlaajuistakin teknologian historiaa. Esimerkiksi kun isäni kuoli vuonna 2019, lunastin hänen asuntonsa Ollintieltä vapaa-ajan asunnokseni. Golfin ohella Pietikäinen mainitsee harrastuksikseen musiikin ja hyötyliikunnan. – Mieleen jäävin on kuitenkin ICPR 2018 -konferenssissa saamani erittäin arvostettu K.S. – Lukiossa koulumenestys oli sitten jo paljon parempaa. – Kauppias Pietikäinen Aittojärveltä on varmasti ollut aikoinaan ylpeä poikansa saavutuksista. – Kiuruvesi-seura on teettänyt Juuret-mitalista myös näköispinssin. Heitä on kiva nähdä ja pitää heihin yhteyttä. Vuonna 2017 Juuret-mitali jaettiin seuran 70-vuotisjuhlissa Kiuruveden kaupungille pitkäaikaisesta yhteistyöstä ja Kiuruvesi-seuran tukemisesta. Hän on käynyt yli sadassa kaupungissa ja kaikissa maanosissa Etelä-Amerikkaa lukuun ottamatta. Mitali on esillä Antero Ruotsalainen taidenäyttelyn yhteydessä Kiuruveden kulttuuritalossa. Mitalia kiertää teksti: ”Juuret Kiuruvedellä – tehtävä muualla.” Juuret-mitaleita on jaettu tähän mennessä kymmenen kappaletta. – Suuret kiitokset, arvostan tätä todella kovasti. Sen toiminnan piiriin kuuluu laaja julkaisutoiminta, tieteellisten konferenssien järjestäminen, koulutuksen edistäminen sekä monien alojen keskeisten standardien määrittely. – Omassa elämänkerrassaan hän on todennut, että tie maailmanluokan tutkijaksi voi olla pitkä ja monta karikkoa sisältävä. – Lisäksi Kiuruvedellä asuu yhä serkkujani sekä muita tuttuja. Tekoäly alkoi kiinnostaa Pietikäistä siitä lähtien, kun hän väitteli Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen pitää Matti Pietikäistä hyvin lahjakkaana, innokkaana ja verkottuneena tutkijana. Hän on vieraillut myös tutkijatohtorina Yhdysvalloissa Marylandin yliopistossa vuosina 1984– 1985 ja Pietikäinen nimitettiin tietotekniikan professoriksi Oulun yliopistossa vuonna 1991. Pietikäinen sanoo olevansa hyvin ylpeä kiuruvetisistä juuristaan ja pitää niitä tärkeinä. Vahva suhde kotipitäjään Juuret-mitalin saaminen tuntui Matti Pietikäisestä upealta. Olin kiinnostunut huippu-urheilusta ja matematiikasta sekä fysiikasta. Oulun yliopiston Konenäön ja signaalianalyysin keskuksessa työskennellyt Pietikäinen on myös julkaissut kirjan Syrjäkylältä maailmanluokan konenäön ja tekoälyn tutkijaksi. heinäkuuta 2025 tyissä alan konferensseissa
Halukkaat saivat tuoda ajoneuvonsa torilla kävijöiden katsottavaksi ilman ennakkoilmoittautumista. heinäkuuta 2025 Uutiset Pärinää ja pörinää torin täydeltä Lauantaina Iskelmäviikkojen oheistapahtuma ToriPärinöissä nähtiin kymmenittäin erilaisia ajoneuvoja pappatuntureista amerikanrautoihin ja paloautosta traktoreihin. Tämä traktori oli varustettu hirvensarvilla. 8 Keskiviikko 23. Solifer Exportin ja usean muun Solifer-tuotteen suunnitteli muotoilija Richard Lindh.. Soliferin mopoista tunnetuimpia ovat Solifer SM ja Solifer Export. TEKSTI & KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Kaikenlaiset autot kiinnostivat erityisesti miehiä torilla. Tästä pikkumiehestä tulee selvästikin ”rakkorimies”. Tässä menopelissä oli monenlaista johtoa ja putkea ja mittaria
Tapahtumaviikosta täysin rinnoin nauttivat Haapeat harmittelivat sitä, että osa iskelmätapahtumista ja muista oheistapahtumista järjestettiin samaan aikaan. HANNA SOINI Seinäjokiset Merja Kulmala (vas.), Pekka ja Päivi Tulisalo sekä kiuruvetiset Pekka ja Henna Tikkanen aikoivat nauttia musiikista ja kalakukosta.. Heidän suunnitelmissaan oli nauttia tapahtumasta sekä tietenkin syödä kalakukkoa. Hämeenlinnasta Iskelmäviikolle tulleet Kalle ja Riitta Haapea kertoivat saapuneensa Kiuruvedelle jo Iskelmäviikon maanantaina. Kiuruvedellä on hyvä tunnelma. Seinäjoelta saapuneet karavaanarit Pekka ja Päivi TuliKalle ja Riitta Haapea Hämeenlinnasta kertoivat pitävänsä Iskelmäviikon musiikista ja Kiuruveden rauhallisesta tunnelmasta. – Iskelmäviikko on meidän kesäretkemme. Musiikki ja esiintyjät ovat monipuolisia ja kaikki toimii, Haapeat kehuivat. He olisivat halunneet käydä katsomassa etenkin Niskavuoren Heta -näytelmän kesäteatterissa, ja myös maatilapäivä ja maitopoikakilpailu olisivat kiinnostaneet, mutta ohjelma-aikataulut eivät sopineet yhteen. Sitä lukuun ottamatta he kokivat kaiken toimivaksi. Muita pitkiä matkoja emme oikeastaan tee. Musiikki ja rauhallinen tunnelma tuovat Kiuruvedelle Hyvä musiikki ja rauhallinen tunnelma houkuttelevat Kiuruvedelle, kertoivat karavaanarit. Entä mitä Kiuruvedellä voisi tehdä paremmin, että meno olisi vielä mukavampaa. He halusivat saapua hyvissä ajoin, jotta ehtivät kokea mahdollisimman paljon. Paikallisetkin tulevat juttelemaan, Kulmala ja Tulisalot sanoivat. HANNA SOINI Iskelmäviikko houkutteli jälleen karavaanareita Kiuruvedelle. Olemme saaneet paljon tuttuja muista karavaanareista. Karavaanareilla oli myös kehitysehdotuksia. – Tällaisella helteellä kaipaisin IskelmäAreenalle juomavesipistettä, Riitta Haapea mietti. salo sekä Merja Kulmala puolestaan kertoivat, että ovat nauttineet Iskelmäviikolla musiikista, tanssimisesta ja rauhallisesta tunnelmasta. Tämä on ainut karavaanarireissu, jonka vuodessa teemme. 9 Keskiviikko 23. Maksuttomat uimahallivuorot olivat heistä oiva satsaus karavaanareihin, vaikka uimahallissa olikin remontin vuoksi poikkeusjärjestelyjä. Lisäksi he olivat tulleet tapaamaan kiuruvetisiä sukulaisia, Henna ja Pekka Tikkasta. Ensi kesäksikin on jo sama vaunupaikka varauksessa. Heillä on myös kehitysehdotuksia tapahtumaviikolle. He odottivat etenkin Komioiden esitystä. Riittääkö tiekään enää tälle Amerikan letukalle. Niihin pitäisi saada heistä parannusta. heinäkuuta 2025 Kaikenlaiset autot kiinnostivat erityisesti miehiä torilla. Pikkutyttö pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu istua paloauton kyydissä. Esiintyjistä etenkin Leif Lindeman innosti lähtemään. Iskelmäviikko oli heille entuudestaan tuttu tapahtuma. He olivat osallistuneet muutaman kerran aiemminkin, ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten. Kulmala ja Tulisalo puolestaan harmittelivat, että liikuntahallin vessojen ovet ovat kehnot. – Täällä on aina yhtä mahtavaa. Kulmala ja Tulisalot kertoivat käyneensä Iskelmäviikolla jo parin kymmenen vuoden ajan
– Jos on semmoinen tunne, että palavasti haluaa sitä kappaletta esittää ja se tuntuu omalta ja haluaa välittää tunnetta yleisölle sekä haluaa siinä harjaantua eteenTEKSTI & KUVA MARIANNA GROF Vuoden IskelmäMestarit Katja Felin ja Jukka Katajala. Tuomariston puheenjohtaja Juha-Matti Holopaisen mukaan miesten sarjan voittajasta jouduttiin keskustelemaan pidempään, mutta pienet nyanssierot ratkaisivat voiton Katajalan eduksi. Juha Luoma, Marianne Markkanen ja Hanna-Mari Puolakka, San. IskelmäMestarit tulevat levyttämään voittajakappaleet “Ollapa onnellinen” (Säv. Kaksikko ylistää kilpailun järjestelyitä ja koko kisaporukkaa. Holopaisen mukaan juuri hänen muistolleen suunniteltu sovitusja kapellimestarikilpailu sopii Kiuruvedelle Hyvärisen savolaisjuurien vuoksi. Myös tämän kilpailun taso on korkea, ja osalla kilpailijoista on paljon kokemusta; Vartiainen mainitsee muun muassa Tangomarkkinoilla menestyneen Kattilakosken. SenioriMestarit Katja Karila ja Hannu Kattilakoski. – Täällä on ollut vilpittömästi lämmin ja kannustava ilmapiiri; mä oon kuullu tosi paljon tästä tunnelmasta ja allekirjoitan kyllä kaiken, tiivistää Felin. Kattilakoski osallistui laulukilpailuun ensimmäistä kertaa. Ja se jano jäi viime kesästä, kertoo Karila omasta osallistumisestaan. IskelmäMestarit-konseptia kehittämässä ollut Vartiainen peräänkuuluttaa SenioriMestarit-kilpailun asemaa, joka on syntynyt kilpailijoiden omasta toiveesta saada varttuneemmille laulajille oma kilpailunsa. 10 Keskiviikko 23. Muutenkin kaksikko tulee keikkailemaan paljon ja odottaa tulevaa vuotta innolla. Miesten kohdalla oli kolme erilaista laulajaa, voittaja oli näissä kahdessa laulussa paras, vaikka kahdella muullakin laulajalla oli upeat omat osaamisensa ja monipuolista tekemistä, kertoo Holopainen. Katja Karila esitti kappaleet “Taivaan kartta” ja “Voima rakkauden” ja Hannu Kattilakoski puolestaan kappaleet “Unta en saa” ja “Kuin taivaisiin”. SenioriMestareiksi kruunattiin puolestaan Katja Karila ja Hannu Kattilakoski. On hänen mukaansa haastavaa lähteä vertaamaan tasoa edellisvuosien voittajiin kuten Jarno Kokkoon ja Hanna Hirvoseen; joka vuosi taso pysyy edelleen korkealla. Felin on aiemmin levyttänyt, Katajala pääsee levyttämään nyt ensimmäistä kertaa. Holopainen kertoo, että voittoon ylsivät ne kilpailijat, jotka suoriutuivat juuri tänä iltana parhaiten. Katja Felin esitti kappaleet “Rakkautta ei piiloon saa” ja “Tien selvemmin nään”, jotka tekivät hänestä tuomariston mukaan yksimielisen voittajan. Tänä vuonna on tullut jälleen esille IskelmäMestarit-kilpailun korkea taso ja osallistumisaktiivisuus, mitä myös Holopainen puheissaan korostaa. He rohkaisevat laulajia lähtemään tavoittelemaan unelmiaan kilpailun kautta. Edesmennyt kuopiolaislähtöinen Hyvärinen on sovittanut tunnettuja kappaleita useille tunnetuille artisteille kuten Tapani Kansalle, Marion Rungille, Kirkalle sekä Matille ja Tepolle. Jukka Karppinen, San.Tero Ylisirkka) ja “Tanssitaan” (Säv. Voittajat voi nähdä esiintymässä muun muassa Iskelmäviikko-risteilyllä syyskuussa. Keväällä videokarsintojen kautta alkanut laulukilpailu tiivistyi Iskelmäviikoilla ja finaaliin ylsi kuusi kilpailijaa: Niko Rantanen, Kimmo Toivola, Jukka Katajala, Katja Felin, Heidi Juvonen ja Pauliina Sormunen. Karila kilpaili myös viime vuonna.. – Idea lähti siitä, ettei ikinä tule esille, kuka kappaleen on sovittanut ja tehnyt sen todellisen työn sen eteen, miltä se kappale tulee kuulostamaan. Felin ja Katajala ovat nauttineet laulukilpailun tunnelmasta, jossa on ollut kilpailutilanteesta huolimatta toiset huomioonottava, ystävällinen ja rento ilmapiiri. Hanna-Mari Puolakka). Voittajilla on hänen mukaansa persoonalliset äänet ja he pystyvät esiintymään hyvin livebändin säestyksellä; näin ollen heillä on myös vahvat valmiudet tulevilla keikoilla. Näiden kilpailuiden lisäksi valittiin myös aiemmin keväällä sävellysja sanoituskilpailun voittajat. IskelmäMestarit-laulukilpailu ratkesi lauantai-iltana IskelmäAreenalla. Myös Karilan ja Kattilakosken voi nähdä tulevana syksynä muun muassa Iskelmäviikko-risteilyllä esiintymässä. Tuomariston jäsenen Juha Vartiaisen mukaan kilpailun voittajiin päästiin yksimielisellä päätöksellä. Heidän kanssaan kilpailivat finaalissa Timo Mikkonen, Sari Koivikko, Svante Öström ja Marjo Nevala. IskelmäMestarit ja SenioriMestarit -kilpailujen lähetyksiä voi katsoa uusintoina Eveo-kanavalta. Yksimielinen päätös SenioriMestarit-kilpailun voittajiksi selvisivät Katja Karila ja Hannu Kattilakoski torstaina. Kattilakoskelle SenioriMestarit-kilpailuun osallistuminen oli ensimmäinen kerta, taas Karila kävi kilpailemassa myös viime vuonna: – Tapahtuma kutsui luokseen, on kehittynyt niin paljon ja maine on vahvistunut ja musiikkinen anti kaikkinensa sai minut mukaan. Yleisön suosikiksi taas valittiin Pauliina Sormunen. Felin ja Katajala odottavat tulevaa vuotta innolla ja mitä kaikkea IskelmäMestarit-titteli tuokaan tullessaan. Felinillä on jo aiempia levytyksiä takana, mutta Katajala odottaa pääsevänsä levyttämään ensimmäistä kertaa. Tänä vuonna on lanseerattu ensimmäistä kertaa myös Antti Hyvärinen sovittajaja kapellimestarikilpailu IskelmäMestarit-kilpailun yhteyteen, joka tullaan jakamaan ensimmäistä kertaa seuraavana kesänä. – Täällä katsotaan tämän kilpailun tilanne; kuultiin kaksi laulua ja niiden perusteella tehtiin ratkaisu. Tämä on turvallinen ja kannustava paikka tulla näihin kisoihin, ja vaikkei heti tärpäisikään, niin kyllä siihen jää heti sellainen halu, että pitää lähteä uudestaan, kertovat Karila ja Kattilakoski. Esimerkiksi täälläkin Pekka Juntunen on sovittanut ja kirjoittanut tänäkin vuonna 400 nuottia, kertoo Holopainen kilpailun taustasta. Kulttuuri päin niin ilman muuta vain mukaan kilpailuun. Kaksikko odottaa kuitenkin innolla tulevia keikkoja ja toivoo iskelmäfanien saapuvan tuleville keikoille. heinäkuuta 2025 Pienet erot ratkaisivat laulumestaruudet Vuoden 2025 IskelmäMestareiksi valittiin Katja Felin ja Jukka Katajala. Taas Jukka Katajala tulkitsi kappaleet “Rakkauden aamu” ja “Kertokaa se hänelle”. Laulukilpailuja pystyi seuraamaan suorana lähetyksenä Eveo-kanavalta. Kummatkin ovat keikkailleet aiemmin jo paljon, joten sen osalta elämään ei tule suurta muutosta
Osallistujat mainitsevat itse suurkuorossa laulamisen olevan mieleenpainuva kokemus, sillä laulajia on niin paljon. Aution mukaan ohjelmistojen kokoon saaminen näin lyhyessä ajassa on haaste, mutta toistamiseen tässä on hyvin onnistuttu. Tää on nyt toinen kerta, niin ihan kuin olisi kotiinsa tullut. 11 Keskiviikko 23. Hän kehuu myös kuorojen johtajia, jotka ovat asiantuntevia ja rohkaisevia. Vaikka ensimmäistä kertaa laulamaan lähteminen saattaa jännittää, Suoraniemi rohkaisee lähtemään mukaan: – Kunhan vaan ekan kerran uskaltaa, niin sitten siihen tykästyy niin paljon, ettei voi lopettaa enää. Naiskuoroliiton varapuheenjohtaja Susanna Kantelinen oli erittäin tyytyväinen konsertin jälkeen: – Ollaan tehty tosi kovasti töitä viimeiset kolme päivää ja sen jälkeen, että nousee tommoselle isolle lavalle niin se kyllä kohottaa maanpinnan yläpuolelle. – Tänä vuonna on ollut ihana yhteishenki ja on tuntunut hirveän hyvältä, että on pystynyt myös käymään dialogia kuorolaisten kanssa, että mitä he ovat tulleet täältä hakemaan. Hän haluaa rohkaista kaikkia kiinnostuneita mukaan tapahtumaan seuraavalla kerralla, ja laulamaan muutenkin omalla paikkakunnalla. Ensimmäistä kertaa mukaan laulamaan lähteneelle Jerry Suoraniemelle kuorolaulukokemus ja esiintyminen oli ollut todella mukava kokemus. MARIANNA GROF Laulaminen on niin suuri terveysteko ja hermoston tasapainoa liväävä juttu, kannattaa hakeutua laulamaan porukkaan. – Laulaminen on niin suuri terveysteko itselle ja hermoston tasapainoa lisäävä juttu, että jos yhtään kutsuu, että haluaisi päästä jonkinlaista ääntä niin hakeutua jonnekin laulamaan porukkaan tai yksin laulutunneille. Taru Vatasen mukaan myös esiintymisen jälkeen tulee onnistumisen kokemus, kun ohjelmisto on saatu harjoiteltua kasaan muutaman päivän aikana ja esitys on mennyt hyvin. Lupa laulaa! -tapahtuma järjestettiin nyt toisen kerran. MARIANNA GROF. Plussaa kotikaupungissa Merja Vehviläinen iloitsee, että omassa kotikaupungissa järjestetään tällainen tapahtuma. Tässä kuorossa pääsi tutustumaan turvallisessa ympäristössä siihen, mitä kaikkea kuorolaulu voikaan olla Maria Aution johdolla. Jo viime vuosi oli hänelle niin positiviinen kokemus, että oli selvää, että täytyy osallistua myös uudelleen. Iltakonserttia pääsi kuulemaan kirkossa samaisena iltana. Lempparibiisiksi Vehviläinen mainitsee tapahtumaa varta vasten sovitetun “Naistenlehdissä”: Maria Aution johtamaan Lupa laulaa -sekakuoroon sai liittyä ilmankin aiempaa kuorolaulukokemusta. Tulevaisuudessa tapahtuma tullaan järjestämään joka toinen vuosi; seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua. Lupa laulaa! -sekakuoroa johti toistamiseen Maria Autio, joka kiitollisesti otti kuoronjohtajan paikan jälleen vastaan. Täällä on niin mielettömän lämmin tunnelma ja meidät on niin hyvin otettu vastaan, iloitsee Kantelinen. Harjoitukset aloitettiin sunnuntai-iltana ja muutaman päivän aikana ryhmä oli valmiina esiintymään niin IskelmäAreenalla kuin samana iltana konsertissa sekä seuraavana päivänä torilla. Osallistujia tapahtumaan oli saapunut ympäri Suomen, myös ensikertalaisia laulajia, jotka pääsivät kokeilemaan kuorolaulua turvallisessa, mutta asiantuntevassa ympäristössä. – Kuorolaulaminen on tullut uutena innostuksena ja täällä sai sitten tämmöset aloittelijatkin tulla mukaan niin tulin sitten tänne ja varmasti jatkan vielä tulevaisuudessakin, kertoo Helsingistä saapunut Suoraniemi. Tulevaisuudessa Lupa laulaa! -tapahtuma tullaan järjestämään joka toinen vuosi; seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua. heinäkuuta 2025 Pienet erot ratkaisivat laulumestaruudet Kuorotapahtuma Kaikilla on lupa laulaa järjestettiin toistamiseen Kiuruvedellä Lupa laulaa! tapahtuma järjestettiin toistamiseen Iskelmäviikon avajaisten yhteydessä. Seuraavan kerran Lupa laulaa! -tapahtuma järjestetään kahden vuoden kuluttua. Ei tarvitse pelätä sitä, että pysynkö mä nyt nuotissa. Maria Autio “ – Siinä on sitä rytmiikkaa mukana, ja naisvoimaa, niin tykkäsin erityisesti siitä. Keskiviikkona IskelmäAreenalla pääsi nauttimaan eri kuoroista kuten Laulun iloa -naiskuorosta, liittokuoro Louhesta ja lauluyhtye Totoista sekä Lupa laulaa -sekakuorosta, joka on ollut kaikille avoin riippumatta siitä onko kuorolaulusta aiempaa kokemusta vai ei. Jos ylipäätään haluaa omaa hyvinvointiaan ja tasapainoaan vahvistaa, niin laulaminen on se tie, kertoo Autio vielä laulamisen ja hyvin voinnin yhteyksistä
Paikalla on paljon erityisesti nuorisoa. – Hieno juttu, että näinkin pienessä kaupungissa järjestetään näin iso tapahtuma; se tuo tänne tietynlaista eloa täksi viikoksi. Kyllä mä oon nähnyt täällä paljon erittäin kivoja artisteja useampana vuotena, tiivistää Grönqvist. Kaksikko on varma, että he pyrkivät saapumaan Kiuruvedelle myös tulevana kesänä. Anna Marin ja Silja Auvinen saapuivat Pielavedeltä kuulemaan Robin Packalenia; heidät pystyi löytämään eturivistä jo kauan ennen keikan alkua. Eveliina Grönqvist “ Kulttuuri Kiuruveden 25:s Iskelmäviikko avattiin keskiviikkona 16.7. TEKSTI MARIANNA GROF KUVAT MARIANNA GROF, AKU LAATIKAINEN JA ISKELMÄVIIKKO Lauantai-iltana Laura Voutilaisen soidessa tanssilattialla on tungosta. Kaksikko on kuunnellut Packalenin vanhempaa sekä uudempaa tuotantoa; mutta he odottavat eritoten kuulevansa vanhempia kappaleita. Onnelalle ja Koivistolle tämä on ensimmäinen Iskelmäviikko. Niin nuoriso kuin vanhempikin iskelmäkansa laulaa yhteen ääneen tuttuja biisejä. He ovat tulleet kuuntelemaan Laura Voutilaista sekä Robin Packalenia, sillä edellisenä iltana esiintynyt Juha Tapio ylitti kaikki odotukset livebändin kanssa. Tänä vuonna itse asiassa on jonkin verran paluuta vanhaan, sillä päättäjäiset pidetään torilla ja sinne on kaikilla vapaa pääsy, aivan kuten avajaisiinkin. Hieno juttu, että pienessä kaupungissa järjestetään näin iso tapahtuma. heinäkuuta 2025 Iskelmäviikon kruunasi pääesiintyjä Robin Packalen IskelmäAreenalle oli saavuttu niin läheltä kuin kauempaakin. Myös Eveliina Väänänen ja Iita Leinonen ovat tulleet seuraamaan erityisesti Packalenia. 12 Keskiviikko 23. Laura Voutilainen esiintyi IskelmäAreenalla lauantaina. Keikka näyttää täyttäneen monen odotukset ja viimeistelee Iskelmäviikon areenan keikkojen osalta. Kansanedustaja ja Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk.) Markku Siponen. – Oli ihanaa päästä tänne taas. Myös ensimmäistä kertaa Iskelmäviikoille saapuneet Reijo Onnela ja Anne Koivisto seuraavat tanssilattian sivusta ja liittyvät tanssin pyörteisiin myöhemmin. Kokonaisuudessaan viikko on ollut heille mukava kokemus; kenties he saattavat saapua Kiuruvedelle uudestaan ensikin vuonna. IskelmäAreenalla. Myös Eveliina Grönqvist on saapunut Kiuruvedeltä seuraamaan Robin Packalenin keikkaa perheensä kanssa. Areenalla oli sananmukaisesti lämmin tunnelma, sillä sen verran paahtava helle oli. Tämä on meidän kaikkien yhteinen juttu, elämäntapa ja sydämen asia. Etenkin lauantai-iltana paikalla oli myös erityisen paljon nuoria; moni odotti illan viimeistä artistia, Robin Packalenia. Myös Liisa Viinikainen ja Marja-Riitta Mutanen ovat saapuneet nauttimaan iskelmämusiikista Kiuruvedelle ensimmäistä kertaa paikallisen ystävänsä kanssa. – Tuolloin pääesiintyjänä oli Kirka ja meijerinrannasta tultiin torille ja lopulta tähän Nivan kentälle, missä IskelmäAreena on viime vuosina sijainnut. Ja en mä koskaan uskonut, että just hän tulisi Iskelmäviikoille. Myöskin karavaanarialueella on ollut rauhallinen ja hyvä tunnelma koko viikon ajan. On heidän mukaansa aivan erilainen tunnelma kuunnella kyseisiä artisteja livenä kuin levyiltä. Pariskunta on tutustunut myös Kiuruveden kirpputoreihin, vaatekauppoihin ja torin oheisohjelmaan. – Sieltä Eveo:n kanavalta on katsottu näitä tansseja ja ollaan ajateltu, että tonne olis joskus kiva mennä ja nyt lähdettiin sitten, kertovat Onnela ja Koivisto. Myös Juha Tapio, Tuure Kilpeläinen ja Komiat olivat monen iskelmävieraan suosikkeja. Vaikka Iskelmäviikon avajaisissa oli tuttuun tapaan ilo ylimmillään, saatiin hieman ennen sitä myös ikäviä uutisia. – On hienoa nähdä, että täällä on nytkin paikalla useita sellaisia ihmisiä, jotka olivat mukana jo silloin ensimmäisellä kerralla. He ovat käyneet hänen keikallaan jo aiemmin, mutta odottavat innolla juuri tätä keikkaa. AKU LAATIKAINEN Siskokset Elliina Tikka ja Vilina Tikka olivat saapuneet seuraamaan keikkoja lauantai-iltana.. Iskelmäviikkoa jo vuosikausia juontaneet Klaus Thomasson ja Sari Tamminen sanoivat, että he olivat odottaneet tämän vuoden tapahtumaa siitä lähtien, kun edellinen päättyi. Kun kauan odotettu Robin Packalen viimein nousee IskelmäAreenan lavalle Sari Tammisen juontamana, on teltta täyttynyt äärimmilleen. Kansanedustaja ja Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Siponen ”Kiuruvesi puhkeaa kukkaan Iskelmäviikon aikana” (kesk.) muisteli omalla puheenvuorollaan, kuinka kaikki alkoi vuonna 1999 meijerinrannasta. Eturivissä ennen keikkaa Tanssilattian täyttyessä alueelle alkaa kerääntyä lisää yleisöä. Pariskunta kertoo festivaalin olleen todella positiivinen kokemus; ilma on tehnyt paljon hyvää, mutta myös artistit ovat olleet Onnelalle ja Koivistolle mieluisia, erityisesti Tuure Kilpeläinen ja Juha Tapio. He ovat olleet kiitollisia ja melkein ihmeissään, miten näin suurikokoinen tapahtuma on mahdollista järjestää vuosittain täällä
Markku Siponen “ Siskokset Elliina Tikka ja Vilina Tikka olivat saapuneet seuraamaan keikkoja lauantai-iltana. – Asematien liikerakennuksessa oli iso tulipalo, minkä takia jonkin verran ruokatarjontaa ja aktiviteettia jäi nyt pois. Toinen harmittava juttu oli uimahallin remontin venyminen karavaanialueen sydämessä, mikä aiheutti jonkin verran erityisjärjestelyitä. Voisi sanoa, että Kiuruvesi puhkeaa kukkaan Iskelmäviikon aikana. Avajaisissa esiintyi myös paikallisia muusikoita ja kapellimestarina toimi Iskelmäviikon toimitusjohtaja Timo Marjoniemi. Anna Marin ja Silja Auvinen saapuivat Iskelmäviikoille Pielavedeltä. heinäkuuta 2025 Iskelmäviikon kruunasi pääesiintyjä Robin Packalen Liisa Viinikainen ja Marja-Riitta Mutanen olivat positiivisesti yllättyneitä Iskelmäviikon tunnelmasta. Olemme vahva maaja metsätalouspitäjä, ja viime aikoina olemme panostaneet myös uusiutuvaan energiaan, kuten suureen biokaasulaitokseen. Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa, sanoi Siponen, ja muistutti samalla jokaisen vieraan ja myös talkoolaisen tärkeydestä onnistuneen tapahtuman luomisessa. – Ja kaikilla aisteilla, lisäsi Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, mukaillen kaupungin jo varsin tutuksi käynyttä mainoslausetta. Eveliina Väänänen ja Iita Leinonen odottivat etenkin Robin Packalenin keikkaa. Toivotaan, että yrittäjät tulevat entistä vahvempina takaisin, kun kaikki saadaan taas kuntoon, sillä jokainen yritys on Kiuruvedelle äärettömän tärkeä, Siponen sanoi. – Mutta eiköhän sovita, että meillä kaikilla on myös lupa tanssia ja nauttia, Siponen sanaili. – Mutta kyllähän meillä on asioita hyvinkin. 13 Keskiviikko 23. Juontajat Sari Tamminen ja Klaus Thomasson sekä Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen Iskelmäviikon avajaisissa. – Näin juuri! Nautitaan jokaisesta hetkestä, Klaus Thomasson kommentoi. Robin Packalen oli lauantai-illan odotettu esiintyjä.. Kaikki huipentui koko kansan letkajenkkaan. – Ja nyt meillä on loistava sää ja Iskelmäviikko, joka on Kiuruvedelle todella tärkeä sekä taloudellisesti että henkisesti. Iskelmäviikko on Kiuruvedelle todella tärkeä sekä taloudellisesti että henkisesti. Iskelmäviikon yhteydessä järjestettiin lisäksi kuorotapahtuma Lupa laulaa. Samalla jaettiin perinteinen Juuret-mitali, jonka sai tänä vuonna emeritusprofessori ja tietojenkäsittelytieteilijä Matti Pietikäinen
Tämä kertoo hänen mukaansa yhteishengestä, miTEKSTI & KUVA MARIANNA GROF Onni Nousiainen viihtyi keppihevosradalla pitkään. Tietää, että on kaikkea mukavaa touhua lapsille, ja varsinkin kun ovat nyt muutenkin hoidosta lomalla, kertoo heidän äitinsä Jonna Knuutinen. Siskokset Emily ja Nellie Väisänen pitivät etenkin keppihevosradasta. Lisäksi yhdistys tulee Akselan mukaan järjestämään jälleen erilaisia matkoja ja muita tapahtumia. Tekemistä riitti monelle lapselle koko aamupäiväksi. Kiuruveden MLL:n sihteerin Leena Akselan mukaan tapahtuma on ollut oikein onnistunut ja hän kiittelee kaikkia yhteistyökumppaneita kuten 4H-yhdistystä ja LC Kiuruvesi Helmiinoita lettukahviosta sekä kirjastoa esimerkiksi markkinoinnista. Tämän kunniaksi Kiuruveden yhdistys on päättänyt piilottaa leikkipuistoihin maalattuja kiviä, joita keräämällä ja niistä ilmoittamalla saa yllätyksen. Pääkkö oli saapunut käymään Kiuruvedellä Espoosta ja edelliseltä päivältä oli jäänyt mieleen torilla jäätelöllä käynti. Keskiviikkoaamuna kirjaston ja kulttuuritalon pihasta löytyi vaikka minkälaista tekemistä monenikäisille lapsille. heinäkuuta 2025 Kulttuuri Lasten tapahtuma Iskelmäviikon aluksi Jo perinteeksi muodostuneesta MLL:n järjestämästä lasten tapahtumasta löytyi lapsille monenlaista tekemistä Iskelmäviikon alussa. MLL:n toiminta jatkuu ympäri vuoden ja tänä vuonna yhdistys täyttääkin 100 vuotta. – On pyritty järjestämään monenlaista tekemistä muun muassa ongintaa ja tuo autorata on ollut suosittu ja oli iloinen yllätys, että saatiin myös pelastuslaitos tänne paloautolla. Taas Juuso Lappalainen tykästyi erityisesti polkutraktoriin. Lopuksi Aksela haluaa muistuttaa, että mukaan MLL:n toimintaa voi liittyä mukaan milloin vain matalalla kynnyksellä ja omalla panoksella, sillä tekijöitä tarvitaan aina lisää. 14 Keskiviikko 23. Myös Onni Nousiainen ja Vili Kärkkäinen kisailivat keppihevosilla. LC Kiuruvesi Helmiinat olivat paistamassa lettuja ja niistä olivatkin nauttimassa muun muassa Aino-Kaisa ja Alisa Knuutinen. Syöjiä riitti välillä ihan jonoksi asti. Osa kävi ihastelemassa paloautoa, toiset viihtyivät keppihevosradalla ja saattoipa osa mennä viileentymään myös kirjastossa sijaitsevaan aarteenetsintään. Emilia Pääkkö saneli MLL:n järjestämään kyselyyn: “Mikä on ollut parasta kesässä?” – Tivolissa käynti ja jäätelön syönti. Mukana oli arviolta yli sata kävijää. Aino-Kaisa ja Alisa Knuutinen nauttimassa Helmiinoiden paistamista letuista. Lisäksi MLL on mukana tukemassa sitä, että Iskelmäviikkojen aikana olisi oheistapahtumaa myös lapsille. Aksela haluaa kiittää myös kaupunginjohtajaa, joka on myöskin mainostanut tapahtumaa. Tapahtuma on Akselan mukaan erityisen tärkeä, sillä osallistuminen on ilmaista ja näin ollen saavutettavampaa lapsiperheille. kä vallitsee koko Iskelmäviikon ajan oheistapahtumia myöten. Keppihevosharrastus on nykyisin hyvin suosittu erityisesti tyttöjen keskuudessa.. – Viimekin vuonna oltiin tässä käymässä. Kulttuuritalon ja kirjaston yhteyteen toteutettu tapahtuma sisälsi muun muassa keppihevosia, lelutraktorilla ajelua, ongintaa, arteenetsintää, lettuja ja muita leikkejä ja pelejä. Iskelmäviikon alkajaisiksi järjestettyä lasten tapahtumaa on järjestetty jo useampien vuosien ajan kirjaston ja kulttuuritalon yhteydessä
Näyttely koostuu valokuvista, joita Airaksinen on kerännyt muun muassa Nuorisoseuran arkistosta, omasta kotialbumista ja muilta niemiskyläläisiltä. Airaksinen kertoo olevansa mielissään, että näyttely on saatu kasaan ja toivoo runsaasti kävijöitä, etenkin niemiskyläisiä, tulevan oppimaan alueen historiasta, paikoista ja kenties vanhoista sukulaisista. Jos viime kesänä Airaksisen valokuvauspuodissa pääsi tutustumaan Niemiskylän vanhaan kouluun ja sen historiaan, tänä kesänä aihe on laajentunut koko 1900-luvun alun niemiskyläläisten historiaan. Hän osoittaa Niemiskylän koulusta hänen siskonsa tekemää pienosmallia ja sen vasemmalla puolella olevaa ensimmäistä ikkunaa: – Oon syntynyt tuossa ja muutenkin asunut tässä koulussa. Rantala-Karsikas on käynyt kyseisessä kansakoulussa myös itse koulua kunnes myöhemmin vaihtoi kylälle kouluun. Pihasta löytyy myös Airaksisen valokuvauspuoti, ja tänä kesänä myös valokuvausnäyttely. Hän rohkaisee myös muiden kylien asukkaita ja ihmisiä keskustasta matkustamaan katsomaan näyttelyä, sillä sen kautta voi oppia ja nähdä ajan kuvaa niin valokuvien, mutta myös muiden esille laitettujen ja hankittujen tavaroiden ja rekvisiitan kautta. Tänä kesänä kyseiseen rakennukseen on järjestetty myös pop-up -kirpputori. 15 Keskiviikko 23. Tämä on ollut todella virkeä kylä aikanaan. Sitten MARIANNA GROF on ollut koulu, mikä on harmillisesti jo purettu, Airaksinen aloittaa esittelemällä näyttelyn ensimmäisiä kuvia. Yksi avajaisiin osallistuneista oli Niemiskylän koulussa asunut Anni Rantala-Karsikas. – Hirveen korkeet portaat on ollu tuossa Tenhusen kaupassa, jonne pääsi kun kilometrin ensin ajoi Janne Laurio ja Ari Kauppinen verestivät Niemiskylästä saatuja muistojaan. Näin kylän toimintaa ja elämää pyritään jatkamaan myös nykypäivänä. Airaksinen kertookin, että toivoo ihmisten tukevan ja järjestävän erilaisia tapahtumia kylille, jotta ne pidettäisiin elinvoimaisina vielä jatkossakin. “Vanha Niemiskylä” -näyttelyyn pystyy tutustumaan vielä 27.7. Muutenkin Niemiskylässä kasvaneena on jäänyt mieleen paljon muistoja ja niitä Rantala-Karsikas on päässyt nyt verestämään näyttelyä katsellessaan. Vuosia myöhemmin kunnostusprojektin jälkeen hän asuu miehensä kanssa kyseisessä talossa. Tulee nopeasti selväksi, että Niemiskylässä on ollut vipinää ja tapahtunut kaikenlaista. Riitta Airaksinen kertoo saaneen idean näyttelystä selvittäessään oman talonsa historiaa. heinäkuuta 2025 Vireään 1900-luvun alun Niemiskylään pystyy tutustumaan näyttelyn kautta Niemiskylässä sijaitseva valokuvanäyttely “Vanha Niemiskylä: Valokuvia kylän menneiltä vuosikymmeniltä” avattiin tiistaina 15.7. Eihän me sillä tavalla menty sinne koulun puolelle, että tämä puoli oli meidän koti. Jo lapsena Airaksinen kertoo miettineensä katsoessaan autioksi jäänyttä taloa, että haluaisi korjauttaa sen jossain vaiheessa. Airaksinen kertoo myös niemiskyläläisistä muusikoista, jotka muodostivat Kiuru Boys -bändin. Lasten tapahtuma Iskelmäviikon aluksi pyörällä, muistelee Rantala-Karsikas lapsuuden muistojaan katsellessaan kuvia kaupasta. Lisäksi näyttelyssä oppii Tenhusen kaupasta, joka tunnetaan nykyään paremmin Niemiskylän entisenä postina. MARIANNA GROF Nivankatu 11 Kiuruvesi 044 986 2903 kiuruveden.urheilutarvike@gmail.com Eräihmisten tapahtuma Tervetuloa! Pe 25.7. Riitta Airaksisen kokoama näyttely on avoinna vielä 27.7. Näyttelyssä voi vierailla kesän aikana ja tutustua kylän ja sen asukkaiden historiaan. klo 11-16 tai muuten erikseen sopien Airaksisen kanssa viikoilla 29–31. Avajaisten aikana kuvien takaa paljastuu vaikka minkälaista tarinaa niin Airaksisen, mutta myös vieraiden kertomana. On ollut esimerkiksi nuorisoseuran talo; siellä on ollut myös puhelinkeskus, ja todella virkeää toimintaa 1900-luvun alussa. klo 1116, tai muuten sopimuksen mukaan viikoilla 29–31. Sen muistan kuitenkin kun ne oppilaat tuli, ja oli kova pakkanen, niin kun talonmiehet teki ruokaa, niin ne päästi lapset lämpimään, muistelee Rantala-Karsikas. Kun näyttelyä kiertää, voi tutustua alueen moneen historialliseen rakennukseen, kuten nuorisoseuran taloon, meijeriin, rautatieasemaan, myllyyn, Tehnusen kauppaan ja Teukun baariin. Airaksinen kertoo tarinaa Purolan suurtilasta, jossa toimi tämän jälkeen kauppa, kunnes myöhemmin tämä myytiin Airaksisen suvulle. klo 10-17 Paikalla maahantuojia: Tietysti huipputarjouksia ja laiteuutuuksia! Tietysti huipputarjouksia ja laiteuutuuksia! Benelli SAKO Aseliike M.Remes HW Hunt Alaska brands Tracker Benelli SAKO Aseliike M.Remes HW Hunt Alaska brands Tracker Kiuruveden riistanhoito yhdistys tarjoaa NOKIPANNU KAHVIT! Kiuruveden riistanhoito yhdistys tarjoaa NOKIPANNU KAHVIT! Valio super koiranruoka 15kg 29,90 € Vain esittelypäivänä! 1 säkki / asiakas(norm. 39,90 €). – Niemiskylässähän on paljon säästyneitä rakennuksia
Hän sai palkinnoksi pokaalin, lahjakortin ja kukkia. Maitopoikakisaajien maidonjuontitaitoakin testattiin. Hän uskoo, että voittoon siivitti reipas asenne. Maitopoikakilpailu teki paluun liki kymmenen vuoden tauon jälkeen. Eniten hurrauksia yleisöstä nostatti Lauri Lind. Viimeksi kilpailu järjestettiin vuonna 2016. Toisen sijan kilpailussa nappasi Lauri Lind. Lauri Lind tunnisti nännikumin. Susanna Pennanen MTK-Kiuruveden maaseutunuorista kertoo, että maaseutunuoret ovat miettineet jo joitain vuosia, pitäisikö maitopoikakilpailu saada taas pystyyn, sillä se on mukava tapahtuma. Myös maidonjuontitaito oli hänestä tärkeässä roolissa kilpailussa pärjäämisessä. Vuoden 2025 maitopojaksi kruunattiin kiuruvetinen Taneli Ruhanen. Taneli Ruhanen kruunattiin vuoden 2025 maitopojaksi. Leikkimieliseen mutta sitäkin jännittävämpään maitopoikakilpailuun osallistui kaikkiaan neljä kilpailijaa. 16 Keskiviikko 23. heinäkuuta 2025 Urheilu Vuoden maitopoika kruunattiin kovan kilpailun päätteeksi: ”Puolet oli taitoa” Maatalousaiheisessa kilpailussa testattiin raakaa voimaa, nopeutta, hoksottimia ja luovuutta. Lisäksi yleisö valitsi hänet suosikikseen raikuvin aplodein. Tuomaristossa istuivat MTK-Kiuruveden puheenjohtaja Kaisa Huttunen, maatalousyrittäjä ja kansanedustaja Markku Siponen sekä Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Maitopoikakilpailun järjesti MTK-Kiuruveden maaseutunuoret yhteistyössä Pohjois-Savon maaseutunuorten ja Iskelmäviikon kanssa. Yleisö sai äänestää suosikkiaan aplodeilla ja hurrauksilla. Kolmanneksi tuli Okko Kämäräinen. Osallistujien nopeutta, voimaa, luovuutta ja hoksottimia mitattiin maatalousaiheisissa tehtävissä: nännikumin heitossa, pantomiimissa, tietokilpailuissa, rautakangen pitelemisessä ja maidon juonnissa. – Olemme toiveikkain mielin, että kilpailu olisi ensi vuonnakin, Pennanen sanoo. Kuka tietää, mutta Okko Kämäräinen keksi vaihtoehtoiseksi käyttötarkoitukseksi kuulan kuulantyöntöön. Vielä ei ole päätetty, otetaanko kilpailu taas perinteeksi. Se sai alkunsa 90-luvulla. Nyt se järjestyi sopivasti Iskelmäviikoksi. HANNA SOINI Kilpailijat arvuuttelivat maatalouteen liittyviä esineitä ja niiden käyttötarkoituksia. – Hankala uskoa, että oikeasti voitin. Se keräsi torin täyteen väkeä. Oskari Vuorimies sijoittui neljänneksi. Kuvassa Taneli Ruhanen (oik.), Oskari Vuorimies (kesk.) ja Okko Kämäräinen.. Kilpailijoiden suoritusta pisteyttivät tuomarit. Viimeksi pokaalia on vaalinut edellisen maitopoikakilpailun voittaja, sieviläinen kansanedustaja Antti Kangas. Puolet oli taitoa ja puolet tuuria, Ruhanen kommentoi vaatimattomasti heti kruunaamisen jälkeen. HANNA SOINI Mikä tämä esine mahtaa olla. Kilpailu järjestettiin viime viikon keskiviikkoiltapäivänä torilla
Hevosen hoidossa käytetään muun muassa hevoskilinikan ja fysioterapeutin palveluita, ja se käy vesikävelemässä. Oppi on karttunut käytännön työn lisäksi opiskelemalla itsenäisesti, sekä hankkimalla tietoa netistä ja erilaisista tieteellisistä julkaisuista. Hän työskentelee uskomattoman kovasti ja omistautuneesti jäällä hyödyntäen parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttavia fyysisiä ominaisuuksiaan. Lenkeillä se on kevyt ohjastettava. Suosittu kilpailu keräsi loppukirin turvin toista vuotta putkeen 125 ilmoittautunutta nostajaa. Saastamoinen paransi omaa henkilökohtaista ennätystulostaan kymmenellä kilolla ja sijoittui kilpailussa 13:nneksi. Hevonen on ennennäkemättömän lahjakas ja hyväsukuinen hevonen. – Henri on monipuolinen hyökkääjä, joka pystyy pelaamaan tehokkaasti sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa. Kaiken lisäksi joukkuetta valmentaa suomalainen Pekka Tirkkonen.. Lämmittelyn aikana se on vielä rennompi, mutta kisan alkaessa se muuttuu täysin, on keskittynyt ja painaa täysillä. Ohjastamisessa riittävät suukäskyt. – Hevonen, joka haluaa mennä kovaa ja kärjessä, ei ole helppo ohjastettava raveissa. Henri Knuutinen siirtyy Puolaan Kiuruveden Kiekko-81:n kasvatti Henri Knuutinen siirtyy ensimmäistä kertaa urallaan pelaamaan jääkiekkoa ulkomaille. Suomen ennätyksiäkin juossut ravuri viettää kesän astuen ja kilpaillen. Caru viettää kesän Hingunniemen maisemissa ja kilpailee samalla suurissa ravitapahtumissa. – Carulla on hallussaan kaksi Suomen ennätystä. Kesäkuussa Carusta käytiin tekemässä juttu Hevosurheilu -lehteen, joka oli valinnut Carun kuukauden hevoseksi. sa lapsesta saakka. Caru palkittiin viime tammikuussa pidetyssä Hevosgaalassa vuoden parhaana nelivuotiaana. Kisoissa keskittynyt Lahjakas juoksija Caru on luonteeltaan leikkisä ja iloinen tarhassa remuaja. – Tuttu kuski tuntee ja huomioi hevosen, ja näin hän pystyy antamaan myös paremmin palautetta. Kesän aikana Caru myös kilpailee, seuraavana on vuorossa varsakunkkufinaali St. Sulku on työskennellyt useammilla talleilla, myös Keski-Euroopassa. Carulla on kolme astutuspäivää viikossa, kyseessä on niin sanottu keinosiemennys pukilla käyden. Hevosen muuttaessa kesän ajaksi uuteen ympäristöön, ei Sulku halunnut sille vierasta hoitajaa. 190-senttinen Knuutinen edusti viime kaudella Iisalmen Peli-Karhuja Mestiksessä ja Turun Palloseuraa Liigassa. Tuttu hieroja käy paikalla Kuopiosta. Varustekilpailuun osallistunut Kiuruveden Urheilijoiden Leena Saastamoinen aloitti kilpailun avoimen ikäluokan alle 76-kiloisten painosarjan Suomen ennätysyrityksellä, mutta jäi valitettavasti ilman tulosta ensimmäistä kertaa kilpauransa aikana. 27-vuotias laitahyökkääjä on tehnyt yhden kauden mittaisen sopimuksen Puolan pääsarjajoukkueen GKS Tychyn kanssa. Sen emä on Multi Tella ja isä Camri. Sulku kertoo noudattavansa hevosten hoidossa omaa valmennusfilosofiaansa ja -menetelmiään, joissa korostuu hevoslähtöinen toimintatapa. 17 Keskiviikko 23. Tallissa on parikymmentä hevosta, joista muutama on hoitohevonen. Carun omistaa Takter Oy, ja hevosen kotitalli sijaitsee Kuopion lähellä Toivalassa. Knuutinen ei ole suinkaan seuransa ainoa suomalainen, sillä joukkueessa pelaa peräti yhdeksän muuta suomalaispelaajaa. Caru on omassa tallissa syntynyt ja kasvanut, kertoo Sulku. Caru tekee rehellisesti työtä ilman käskyjä, Sulku kuvailee voitontahtoista ja itsenäistä hevosta. Lisäksi se on ainoa alueella asuva ori, joten kilpailutilanteita ei ole. Noin viidentoista vuoden ajan on yritetty tuoda varsoja ikäluokkahuipulle siinä onnistumatta. Raveihin hevoselle laitetaan vain kilpailukäytössä olevat varusteet ja se ymmärtää siitäkin, että nyt on kilpailutilanne. heinäkuuta 2025 Hingunniemen tallissa on kesäasukkaana huippuhevonen Suomenhevosori Caru palkittiin tämän vuoden Hevosgaalassa vuoden parhaana nelivuotiaana. – Carun menestyminen on yhdistelmä monia asioita. Caru kilpailee monta kuukautta kovalla tasolla ja tuttu kuski on parempi myös siinä mielessä, Sulku toteaa. Sulku kertoo tulleensa siihen tulokseen, että kolme reissukertaa viikossa Kuopiosta olisi ollut liikaa kaiken muun toiminnan lisäksi. Voimahyökkääjänä tunnetun Knuutisen uusi seura GKS Tychy on Puolan hallitseva mestari, joten Knuutinen pääsee tulevalla kaudella pelaamaan Puolan pääsarjan ohella myös jääkiekon Mestareiden liigaa. Lauantaina 12.7. Hän kertoo pyrkivänsä löytämään aina maksimitavan tehdä asioita. – Hänellä on myös kova ja periksiantamaton pelityyli – Henri on juuri sellainen pelaaja, jolla halusimme vahvistaa joukkuettamme. – Täällä Hingunniemessä on todella hyvät olosuhteet ja mukava vastaanotto muutenkin, kesän Kiuruvedellä asuva Sulku toteaa. Sulku kertoo, että hän pitää tallitoimintaa harrastajapohjalta isänsä Harri Sulun kanssa. Tiimityötä Sulku korostaa hevosen hoidon olevan tiimityötä, ja Hingunniemessä Carun ympärille on rakennettu samanlainen verkosto kuin Kuopiossa. Kaiken kaikkiaan huippuhevosen valmentaminen vaatii paljon työtä. – Minun työni on pitää Caru terveenä, vapaana ja hyvämielisenä. Hingunniemen tallissa asuu kesän ajan viisivuotias suomenhevosori Caru. Kyseessä on kesätyöpaikka, menestyneen hevosen työnantajana on Hingunniemen Oriasema. Sotkamon Visa järjesti 18. – Olen saanut myös Hingunniemen ohjaajilta paljon apua ja neuvoja, koska Caru on tallimme ensimmäisen astutushevonen, Sulku kertoo. Viimeiset kaksi vuotta Carulla on ollut vakio-ohjastajana Henri Bollström. Kiuruveden Urheilijoiden 15-vuotias Jasse Saastamoinen osallistui 23-vuotiaiden ryhmään, jossa kilpailu käytiin pisteissä kaikkien painoluokkien välillä. Hän on toiminut hevosten parisTEKSTI JA KUVA MAARIT ÄYHYNMÄKI – Caru on poikkeuksellisen lahjakas hevonen, kertoo Ilona Sulku suojatistaan. Uskomme, että hän sopeutuu nopeasti ja hänestä tulee tärkeä osa joukkuetta heti ensimmäisistä otteluista lähtien, kommentoi GKS Tychyn jääkiekkojaoston johtaja Jaros?aw Rzeszutko seuran tiedotteessa. Michel -raveissa Mikkelissä. Jasse Saastamoinen paransi ennätystään Saastamoinen punnersi kolme hyväksyttyä nostoa päätyen viimeisellä nostollaan 80 kiloon, josta tuli 42,70 IPF-pistettä. Hän ei koe ammattimaista ravitallitoimintaa omaksi lajikseen, vaan lähestymistapa hevostenhoitoon on erilainen. Minua ei kaduta, olenko tehnyt liikaa työtä varsojen kanssa, vaan se kaduttaisi jos mahdollinen lahjakkuus olisi jäänyt kehittymättä, Sulku linjaa työnkuvaansa. Kuski ei saa antaa liian kovia merkkejä ohjaksella tai raipalla, silloin ori voi hermostua ja laukkariski kasvaa. Koska olen tuntenut sen varsasta saakka, huomaan helposti jos sillä on jumeja tai muita ongelmia. Tänä vuonna se on kilpaillut neljä kertaa ja voittanut kolme lähtöä, ja oli palkintosijoilla myös siinä lähdössä jota ei voittanut, kertoo hevosen hoitaja ja valmentaja Ilona Sulku, 29. kertaa Sotkamossa Hiukan rannalla Rantapenkkarit-penkkipunnerruskilpailun. Siitosorilta vaaditaan hyväsukuisuutta ja lahjakkuutta, ja niitä ominaisuuksia Carulta löytyy. – Kaikkia varsoja hoidetaan kuin ne olisivat ikäluokkansa tähtiä, näin on tehty myös Carun kanssa. Sulku huomioi myös hevosen mielialaa ja toteaa, että jos hevosella on huono päivä, voi muutaman lenkin jättää tekemättä, kunto ei siitä laske. Hingunniemessä järjestyi kaikki tarvittava, kuten hevosenhoitajalle asunto kesän ajaksi, sekä hevoselle pihatto ja laidun heti tallin vieressä kuten kotonakin
Sirpa ja Martti Heikkinen, Riitta Lindroos ja Marja Nikula pelaavat paljon yhdessä. Seurue on lähdössä marraskuussa Portugaliin ja tietysti siellä golfataan. – Yhteistyöyritykset ovat tärkeitä meille. Rahaa kerätään myös pelipaitojen huutokaupalla palkintojenjaon yhteydessä. Viime vuonna pelikierroksia kertyi 106. Kauden lopuksi katsotaan kuka voittaa, Sirpa Heikkinen kertoi. Viime kesän tuotto 4320 euroa jaettiin 700 euron erinä viidelle nuorelle urheilussa tai kulttuurissa menestyneelle. 18 Keskiviikko 23. Yhteistyöyrityksille annettiin samanlaiset puumitalit pienemmässä koossa. Hän on pelannut tällä kaudella Sirpa ja Martti Heikkinen, Riitta Lindroos ja Marja Nikula pelaavat paljon yhdessä. – Tämähän on kilpailua ja kilpailu tuo tsemppaamista peliin. Kiuruvedeltä lähtöisin oleva golf-ammattilainen Batu Lempinen on järjestänyt hyväntekeväisyyskisoja vuodesta 1996 lähtien. Nyt oli vuorossa 30-vuotisjuhla ja 20. Trio Tyttäret esiintyi. – Ohjelmistossamme on aika monen genren musiikkia, paljon suomipoppia ja suomi-iskelmää. tumisen takia, en niinkään kilpailemisen, Marja Nikula sanoi. kerta. Tuotto menee lyhentämättömänä Kiuruveden nuorten kulttuurin, liikunnan ja urheilun hyväksi. Loput jaettiin stipendeinä yläkoululaisille. – Kumpi se olikaan ensin, tämä hyväntekeväisyysgolf vai IskelBatu Lempinen ohjeistaa. meillä on oma ilmaiskonsertti Kiuru-salissa, Iina Happonen kertoi. mäviikko, kun päätimme tulla tänne, he muistelivat. Riitta Lindroos oli samalla kannalla, mutta Heikkisillä oli kilpailumieltä. Yhteistyökumppaneina on 35 yritystä, Batu Lempinen sanoi. heinäkuuta 2025 Urheilu Kahdeskymmenes golfin hyväntekeväisyyskilpailu Kiuruveden nuorison hyväksi pelattiin perjantaina St.Lake Golfin kentällä Pyhäjärvellä. Joka tapauksessa he kuulivat golf-tapahtumasta Batu Lempiseltä ja halusivat mukaan. – Minä olen mukana osallisKIRSI HAAPEA KIRSI HAAPEA jo 40 kierrosta. Kilpailun parhaat saivat pyhäjärvisen Juhamaticin tekemät puiset mitalit. Palkinnot saivat Arttu Ritvanen, Kerttu Utriainen, Tuukka Kakkonen, Viola Kärkkäinen ja Perttu Gråsten. Viheriöille lähti 40 pelaajaa. Seurue tuli golfaamaan ja samalla reissulla Kiuruveden Iskelmäviikolle. Juhlagolf nuorten hyväksi Suomen vanhin golf-tapahtuma hyväntekeväisyydelle pelattiin perjantaina Pyhäjärven St.Lake-kentällä. Batu Lempinen odotti juhlakilpailusta ennätystulosta nuorten hyväksi. Seurue tuli golfaamaan ja samalla reissulla Kiuruveden Iskelmäviikolle. Golf on sääherkkä laji, siispä hellepouta sai kentän täyteen pelaajia. Aiemmin palkitut nuoret muusikot viihdyttivät golfaajia ennen starttia. Esiinnymme juhlissa ja elokuun 8. Kyllä meillä on keskenämmekin kilpailua. Hyväntekeväisyysmitali.. Trio Tyttäret eli Eevi Huttunen, Iina Happonen ja Hilda Kilvensalmi esittivät suomalaista musiikkia. Espoolais-helsinkiläis-tamperelainen peliseurue valmistautui 4-5 tunnin kierrokseen
Poliisin mukaan moporälläys on jokakesäistä arkipäivää. Luulisi olevan rakentavampiakin tapoja ilmaista omaa sukupuoli-identiteettiään ja kiinnostavampia tapoja huvitella. (Kiuruvesi-lehti 23.7.1975) Kotiteollisuuskoulu alkaa 11.8. Poliisi puuttuu siihen, jos tärkeämmiltä tehtäviltään ehtii. Tietopuolista kirjallisuuttakin luetaan nykyisin aika paljon. Tänne ei jäädä lukemaan. Aika oli vierähtänyt umpeen. – Ei se täällä autossa niin välttämätöntä ole, Hynninen huomautti. – Ensi tiistaina tavataan! joku iloisesti naurahti ja muistutti Hynnistä, että toisi ensi kerralla sen Susikosken. Kämäränlahden maitolaiturille pysäköitynyt kirjastoauto pullisteli kyläläisten rynnätessä kirjahyllyjen äärille lukuhalunsa innostamina. Pääsyvaatimuksena on tämän vuoden loppuun mennessä täytetty 16 vuoden ikä ja suoritettu oppivelvollisuus. Jonkunhan se mopo ja bensa on kustannettava, sillä ei kai nuorella niitä ole varaa itse maksella, jos kesä kuluu kylänraittia edes takaisin päristellessä. – Tässä kirjastossa ei vallitse se ns. YÖLLINEN viritetyillä mopoilla päristely on kauniisti sanottuna kettumaista. Kiuruveden Kotiteollisuuskoulussa alkaa elokuun 11. – Olikos lainauskortti. MUTTA minkäs minä mopokulttuurista tiedän. Korostettakoon nyt vielä, etteiväthän moporallia tietenkään kaikki nuoret harrasta, vaan pieni mutta sitäkin äänekkäämpi vähemmistö. IHMETTELENKIN suuresti, eikö rällääjillä ole kesätöitä tai kesäopintoja. Ja lainaajien määrä kasvaa jatkuvasti. Kirjojen etsijät olivat löytäneet 50vuotta sitten Kirjastoauto Kämäränlahden maitolaiturilla Viikon lukemiset kainalossa. Viidentoista minuutin pysähdys ja sitten on jo kiire seuraavalle etapille. Vilkas puheensorina ryöppysi lainauspöydän lähettyvillä. Hynninen vilkaisi kelloaan. Koulupäivinä tarjotaan yksi ilmainen ateria. Ja töhertelyt ovat ikäviä. Vai lieneekö rälläys merkki puutteellisista harrastusmahdollisuuksista Kiuruvedellä. ”viisas hiljaisuus”. Vanhukset kopeloivat ovenpielessä olevaa uskonnollista kirjallisuuden osastoa, keski-ikäiset miehittivät ajanvietekirjallisuutta sisältävät hyllyt, pienimmät satunurkkauksen. Lainaajat kiittivät ja lähtivät verkkaisesti laskeutumaan kirjastoautosta. Hätäkeskukseen soitettiin Iskelmäviikon aikaan useita soittoja häiritsevästä mopoilusta. Luulisi myös, että vanhemmat voisivat muistuttaa öistä rälläystä harrastavaa nuorta liikenneja järjestyssäännöistä – jos sitä ei ole huomannut tehdä mopokortti-ikään mennessä. Samanlainen meno oli viime vuonnakin. JOS mopolla päristelyn kaikesta huolimatta kokee itselleen tärkeäksi, sillä mopolla luulisi sutjakkaasti pääsevän sinne jonnekin korpeen, jossa ääni ei ketään haittaa. (Kiuruvesi-lehti 23.7.1975) Mopot korpeen, kiitos JOKAKESÄINEN kiusanteko jatkuu Kiuruvedellä, nimittäin yöllinen mopolla rällääminen. – Käyttävätkö syrjäkyläläiset muuallakin yhtä halukkaasti hyväkseen tätä kunnan palvelumuotoa. KESÄTÖIDEN puutetta enemmän ihmettelen moporälläyksen puolustelua. Luulisi olevan itsestään selvää, että öinen rälläys viritetyillä mopoilla haittaa nukkumista yrittäviä, mutta ilmeisesti oman elämänsä mikahäkkiset eivät siitä piittaa, eivätkä kai piittaa heidän vanhempansakaan. Myös hengentieteitä käsittelevä kirjallisuus on viime aikoina raivannut tietään lukijoiden keskuuteen. (Kiuruvesi-lehti 23.7.1975) Rytkyn ympäri vaalipäivänä Rytkyn ympäri juostaan tänä syksynä 21.9. Juoksu on järjestyksessään jo viides. – Kirjastoautosta jokainen saa haluamansa kirjan. Talon pelastamiseksi ei ollut tehtävissä mitään. Lukukausimaksua ei peritä. – Ei. En muista, että me nuoret olisimme koskaan ajaneet sillä omaa pihaa kauemmas. Mitali on jo annettu tehtäväksi, mutta vielä ei tiedetä, onko se valmis kisoihin mennessä. Uolevi Kanervan omistaman Pienimäen tilan hirsinen päärekennus tuhoutui palossa lähes täydellisesti. – Käyttävät, sanoi kirjastoauton kuljettaja Yrjö Hynninen. EN oikein ymmärrä, miten muista piittaamaton ja lainvastainen käytös kytkeytyy maskuliinisuuteen tai nuoruuteen. – Kiuruvetisistä lainaajista, joita on kymmenkuntatuhatta, on seitsemänkymmentä prosenttia kirjastoautojen asiakkaita. Koulun johtaja Auli Pekkarinen kertoi, että kudontaosaston ensimmäinen luokka toimii yhdistettynä kudonta– ja ompeluosastona. KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jolla oli nuorena mopo, Honda Monkey.. Ostettiin meillekin kotiin mopo silloin, kun olin penska, sellainen pikkuinen Honda Monkeyn sittiäinen. – Miten lainaajat kohtelevat kirjoja. eli ensimmäisenä vaalipäivänä. Näin tukalalla helteellä olisi lisäksi helpottavaa pitää yöllä ikkunoita auki, mutta se ei moporallin vuoksi onnistu ainakaan keskustan tuntumassa. Minä lainoon sen. Marjatta Romppainen (Kiuruvesi-lehti 23.7.1975) Tuli tuhosi Kanervain kodin Tuli tuhosi seitsemän ihmisen kodin Kiuruvedellä Etelälahdessa torstaina aamupäivällä. Se valvottaa ihmisiä, joista monen pitäisi aamulla herätä töihin. Onko nuorisotyöttömyys Kiuruvedellä niin pahalla tolalla, ettei nuorilla ole muutakaan tekemistä kuin nukkua päivät ja ajella yöt pitkin kylää. Sanotaan, että pojat on poikia ja nuoret nuoria, kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja pitäisi ihmisten muuttaa Kiuruveden kylältä jonnekin vielä syvemmälle korpeen, jos elämä haittaa. Tai sitä lukusalia on kaikki oven ulkopuolella. Sitäkin näkee aika ajoin esimerkiksi puskaradiossa, jossa mopoilu nousee välillä esiin. Tällainen mitali tultaisiin jakamaan joka viides kerta myös vastaisuudessa. Itse en ainakaan kokenut turhanpäiten edes takaisin ajamista kovin mieltäylentäväksi harrastukseksi, eikä sen viehätys avaudu minulle edelleenkään. Joskus kyllä saattaa kirjan välistä löytyä sillinpala tai tupakanjämi. – Ovatko lukijat tyytyväisiä kirjavalikoimiin. Tiedusteluuni, minkä alan kirjallisuutta eniten luetaan Hynninen vastasi, että ehdottomasti romaaneja, ajanvietekirjallisuutta. – Kohtalaisen hyvin. Jos teosta ei sillä hetkellä löydy, kirja tilataan. On kokoa ja näköä ja hyvää ilmanvaihtoa. Vakavasti ottaen: aikataulu ei sallisikaan lukuhetkiä. – Autossa ei ole lukusalia. päivänä kaksivuotinen kudontaosasto. haluamansa – Simpauttajat, Ristin kukat, Pikku prinsessat – ja jäivät hetkeksi seurustelemaan tuttujen kanssa. Järjestäjät kertoivat, että on suunniteltu palkittavaksi mitalilla jokainen sellainen, joka nyt osallistuu juoksuun viidennen kerran. 19 Keskiviikko 23. Talon alakerrasta ehdittiin pelastaa osa irtaimistoa, sen sijaan yläkerran huoneissa ollut kalusto meni tulen mukana. heinäkuuta 2025 Viikosta viikkoon – Onko Simpauttaja. Kyseltiin tärkeimmät kuulumiset ja todettiin siinä sivussa, etteivät ne kunnanisät meitä ”syvänmualaisia” ole kokonaan unohtaneet, koska tämän pyörien päällä kulkevan kulttuurilaitoksen hankkivat. Vahingot olivat noin 20 000 markkaa
Äidinikävä on osa minua. Aku Räty muistutti, että taivaassa on toisenlaista. Noissa etäisissä ikävähetkissä olin sittenkin enemmän paikalla kuin koskaan juhlilla ollessani! Ikävöiminen on myös ihmeellistä yhteyttä. päiväkerhoryhmiin on avoinna srk:n nettisivuilla. Kalenteri oli täynnä häitä, hautajaisia, seuroja – ja monet työkaverit olivat kesälomalla. Kolmas mielessäni oleva ikävän opettaja on lapsiperhe, jota oli syvästi koskettanut heidän ystäväperheensä nuoren isän äkillinen kuolema. Itse tunnen olevani ikäväihminen. Ikävöiden kaivataan niitä rakkaita, jotka eivät enää ole vierellä. klo 18.30 Tori-ilta, musiikkia, lauluja ja puheita, mehu ja lettukahvittarjoilu Su 27.7. EERO SVÄRD LUONNON MUKANA Kauas pilvet karkaavat. 28.06.2025 Iisalmi Rakkaudella kaivaten Pentti Emmi ja Jyri Eija Timo perheineen Sisko Ritva Sukulaiset ja ystävät Päivänä kauniin kesäisen, hiljeni sydän kultainen. Se on kaivattujen luona olemista. Niin iso, että Siionin virsien ensimmäinen osastokin ja sen 42 virttä on saanut nimekseen sanan ”ikävä”. Oman vanhemman menettäminen nuorena jättää lähtemättömän kaipauksen. 03.03.1938 Kiuruvesi k. Ihminen ei ole onneksi ainut kaipaaja. klo 10 Messu (Anni Ahola, Kimmo Kivelä) klo 13 Lomalaisten kirkko, Sulkavanjärven kyläkirkko (Arto Penttinen) Su 3.8. Perheen poika jäi ajatuksiinsa. Se on menneen hyvän syvintä muistamista. Rakkaamme Juulia RÄTY o.s. Ja tuo väli on täynnä monesti sanoja vaille jäävää hyvän Jumalan kosketuksen kaipausta. Mietin silti kaipausta ja ikävöimistä. klo 11 Jumalanpalvelus Ma 28.7. ja 4-5 v. Laukkanen s. Ikävä on iso asia, paljon isompi kuin nuo minun hapuilevat ajatukset. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Rakkaamme Eeva-Liisa NISSINEN o.s. Hernekeittotarjoilu ennen seuroja klo 12 alkaen La 2.8. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Onko tämä totta. Kaivataanko täältä enää taivaaseenkaan?!” Keventäväksi leikkipuheeksi se oli tarkoitettu. Niin ainakin minulle. Siunaus toimitettu läheisten saattelemana. Hiljaa laskemme äidin rakkaan, isän viereen nukkumaan. Kyyneleet tulivat. Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Markku ja Johanna perheineen Juha ja Piia perheineen Sisarukset perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. klo 10 RK3 konfirmaatiomessu (Häyrynen, Ahtiainen, Lang-Matsi) Päiväkerho Ilmoittautuminen syyskuussa alkaviin 3 v. Ja jos on, tilanne oli hänestä sitäkin pelottavampi: ”Jos kaikki on hyvin, ei enää pyritä mihinkään. 30.07.1931 Suistamo k. Moni karttelee ikävää kaikin keinoin. Osastot veisukirjassakin seuraavat toisiaan: ikävä, havahtuminen, ahdistus, armo, ilo, yhteys. Ja listalla viimeisenä: elämä! Koti-ikävä on yksi ensimmäisistä ja vahvimmista ihmisen tuntemuksista. Lohdullinen on se Raamatun viesti, joka kertoo, että itse Jumala kaipaa meitä, ikävöi meitä, kättensä tekoa. Tuolla haluaisin olla! Tuolla ovat niin monet minulle tärkeät ja rakkaat ihmiset, ja minä olen joukosta poissa. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 29.7. Ei puutteita, ei epäkohtia. Se pitää kaikilla voimillaan kiinni omistaan. 017 770 0421 HAUTAKIVET • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Se ei suostu jäämään eikä jättämään erilleen. klo 12 Seppo Vartiaisen muistoseurat, Alatalon vanha pirtti, Pyhännäntie 2935 Seurakahvit alkaen klo 11:30 (Häyrynen, Lang-Matsi) KUOLLUT Nissinen Eeva-Liisa 87 v. KUVA JAANA SELANDER KOTISEUDUN ETEEN TYÖTÄ VUODESTA 1953. Lopulta hän havahtui: ”Minä en halua sinne taivaaseen! En halua, jos minun isä ei pääse sinne!” Toisen tärkeydestä ei voi enemmän sanoa! Ikävä rikkoo kaikki rajat. Myös taivaasta, kristittyjen toivosta. Kuluvana vuonna oman äidin kuolemasta on kulunut jo 50 vuotta. Tuolla tauolla ehti kuunnella radiosta Jumala ompi linnamme -virren ja juhlapuheen alkusanat. Hän ihmetteli: ”Teillä tuntuu kaikki olevan ihmeellisen hyvin. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua To 24.7. Se on vasta alku. To 24.7. Kesäiset herättäjäjuhlat ovat toinen kaipaavat ajatukset liikkeelle saava asia. Malassu s. 20 Keskiviikko 23. Töissä ollessa juhlat osuivat kiireisimpään aikaan. Kiitos osanotosta. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, teemana Israel Hengelliset Hartaus Ikävästä Piispantarkastuksessamme ihmeteltiin. (Job 14) Hän jos kuka pitää kaikilla voimillaan kiinni omista rakkaistaan. maaliskuuta 2025 Jumalanpalvelukset Su 27.7. Lämmin kiitos osanotosta. heinäkuuta 2025 2 Keskiviikko 15. Se on hyviä muistoja täynnä olevaa ikävää. 05.07.2025 Siilinjärvi Hiljaa sammui silmä rakkaan, hiljaa katkes kahleet maan. Olen ikävöivä ihminen. Outoa!” Tilanne pisti tarkastajan miettimään. Hiippakuntadekaani oli lukenut työntekijöiden kertomukset, oli haastatellut luottamushenkilöt ja oli keskustellut seurakuntalaisten kanssa. Se on täynnä odotusta ja toivoa. Kaikki ovat tyytyväisiä. Niin toisenlaista, että siellä ei enää kaivata eikä ikävöidä. Kannattaa muistaa, ettei siinä ole vielä kaikki. Juhlille jäi vain lyhyt paussi kiireisen päivän keskellä. Lasten kanssa siellä oli puhuttu elämän rajallisuudesta. klo 13 Tupaantuliaisseurat Niemiskylän Mata-ahossa Miikka ja Maija Huuskosen luona, Hilapparannantie 69 (Jussi Malkamäki, Anne Heikkinen, Osmo Korkalainen). Yleinen seurakuntatyö Su 27.7. Kotiinsa kaipaaviksi, kotimatkalle lähtijöiksi elämänsä lopputaipaletta kulkeviakin sanotaan. Hengelliset KUOLLEET SEURAKUNNAT p