Konserttien välillä tanssiorkesterit tahdittivat reipasta menoa parketilla katsomon takana. 10 » Uudet Iskelmäja Seniorimestarit selvillä asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa. VUOSIKERTA, NRO 30. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,50 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,23 euroa/vko 6 » Leevi Pursiainen pokkasi Juuret-mitalin 14–15 » Yläkoulun salille jätettiin jäähyväiset 4-5 » Iskelmäviikko sujui leppoisasti TUOMAS LUUKKONEN Iskelmäviikon konserteissa saatiin kuulla suosittuja esiintyjiä laidasta laitaan, sekä pitkän linjan iskelmätähtiä että nuorempaa yleisöä miellyttäviä artisteja. Yleisö nautti iskelmästä ja tunnelmasta, jota kehuttiin ainutlaatuiseksi. 012138-2630 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 22.7.2026 73
Ensimmäisenä mieleen tulee luonnollisesti kilpailuasetelma. On ennennäkemätöntä, että kaupunki nostaa itse käden virheensä merkiksi. päätoimittaja Juha Saastamoinen, 044 705 0443, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Juha Saastamoinen, 044 705 0443, konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Seinäjoen Tangomarkkinat ja Kiuruveden Iskelmäviikko järjestetään tuolloin samaan aikaan, vaikka vuosikausia tapahtumat ovat sijoittuneet eri viikoille. Meidän tavan tallaajien tehtävä on siis herätellä valtapöhössään pyöriviä päättäjiä noudattamaan lakeja ja hyviä käytänteitä. Kiuruvesi nimittäin tarjoaa ihan valtakunnan tason ”jännitystä ja juonenkäänteitä”. Myös päätöksentekokulttuurinne onnistuu rikkomaan ”piirinennätyksiä” ja näin korkea uutiskynnys ylittyy esim. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Ymmärtääkseni keskustapuoluetta tulevissa eduskuntavaaleissa edustava kiuruvetisjuurinen (ex-Kata Kärkkäinen) omaa hyvin terveitä mielipiteitä mm. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Vt. Vain Pielavesi ja Keitele korjasivat päätöksensä hyvissä ajoin ja tunnustivat jäävien osallistuneen päätöksentekoon. Kiuruvesi ei siis kunnioita edes perustuslakia. Tuulivoimakriittisten valitukset menestyivät Iisalmessa ja Lapinlahdella, joissa HO kumosi valituksen alaiset kaavat, koska jäävit henkilöt olivat osallistuneet päätöksentekoon. Toki Seinäjoellakin on oma historiansa, yleisönsä ja identiteettinsä. Vuosien ajan tapahtumat ovat täydentäneet toisiaan, ja myös Iskelmäviikon järjestäjien mukaan niiden välillä on ollut yhteinen ymmärrys siitä, ettei niitä järjestetä päällekkäin. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 114 euroa, digipalvelu 78 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 149 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 Puhelun hinta molempiin numeroihin on paikallisverkkomaksu tai matkapuhelumaksu, riippuen soittajan käyttämästä puhelinoperaattorista. On pakko kysyä: Ilmoittiko kaupunki tahallisesti väärän henkilön. Huumeet ja väkivalta ovat teidänkin arkeanne. Ensi kesä näyttää, kuinka vahva Iskelmäviikon vetovoima on. Kiuruveden Laulurämettä koskeva kaavapäätös jäi voimaan, koska valittajat olivat nimenneet väärän henkilön esteelliseksi. yksinkertainen enemmistö valtuustossa, eli sillä on enemmän valtuutettuja kuin kaikilla muilla puolueilla yhteensä. Voi vain arvella, oliko kyseessä ns. Saatat pelastaa palasen luontoa seuraaville sukupolville! VALITETTAVAN kauan Kiuruvesi on ollut yhden puolueen pelikenttä. Toisaalta pelkkä ajankohta ei aina ratkaise tapahtuman menestystä. Iisalmi, Kiuruvesi ja Lapinlahti taas luottivat ”tuuriinsa”. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Kehotan kaikkia höristämään kaikkia aistejaan ja perehtymään päättäjienne edesottamuksiin. Posti ei veloita puheluista ylimääräistä. Tällä energialla asukkaiden pitää selvitä talven yli seuraaviin iskelmäjuhliin asti. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ja syitä on paljon lisää. He uusivat päätökset ilman esteellisiä päättäjiä ja noudattivat lakia. Mutta tälläkään kertaa käsi ei noussut oma-aloitteisesti. Olisi sääli, jos ruususen unta nukkuvat päättäisivät kunnan suunnasta. Samanaikaisuus ei siis tarkoita välttämättä sitä, että toisen menestys olisi toiselta pois. omaisuuden suojasta ja maaseudusta. www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Kiuruvetistä riehaa VUODEN kohokohta Kiuruvedellä on eletty. Muutos herättää väistämättä kysymyksen siitä, mitä se merkitsee molemmille tapahtumille. Sain laulaa loistokkaan Keiskin mukana ja Sillanpääkin veti kuten ennen vanhaan! Mitä Teillä olisi, jos Iskelmäviikko olisi vaikkapa Keiteleellä – eikä Kiuruvedellä. Samalle viikolle osuvat samankaltaiset tapahtumat tavoittelevat osin samaa yleisöä. Kirjoituksia ei palauteta. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. AKU LAATIKAINEN. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden osoittaa, että Kiuruveden tapahtuman arvo ei perustu siihen, mitä muualla tapahtuu, vaan siihen, mitä täällä on onnistuttu rakentamaan, ja että Kiuruveden Iskelmäviikolla on edelleen paikkansa Suomen suvessa. Nimittäin kesä 2027 näyttää hieman erilaiselta kuin mihin on tähän saakka totuttu. Yleisökin on toistaiseksi ollut uskollista ja monelle kävijälle Iskelmäviikko on perinne, jonka vuoksi Kiuruvedelle tullaan vuodesta toiseen. PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Rinnakkaiselosta päällekkäiseloon K iuruveden Iskelmäviikko on takana, mutta samalla on hyvä suunnata katseita jo kohti ensi vuotta. Kaupunki ajautui omaan ansaansa: päätöksentekoon osallistui siis jäävi henkilö. tahaton virhe vai silkkaan ylimielisyyteen perustuva öykkäröinti. Seuraa uutisia ja sitten voit äänestää tietoon perustuen. Tämä ei liene aivan parasta kuntaimagon rakentamista. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Palstatila on rajallinen eikä anna mahdollisuutta selvittää seikkaperäisesti asioiden kulkua, mutta voi todeta, että vastaavat tuulivoimakaavat olivat naapurikunnissa Iisalmessa, Lapinlahdella, Pielavedellä ja Keiteleellä päätännässä. Kaupungin demokratia on kurjassa tilassa ja päättäjien ylimielisyys huipussaan. Lisäksi herää kysymys esiintyjien saatavuudesta ja kustannuksista, vaikka suurin osa lieneekin jo ensi vuodelle sovittuna. Ja niistä valitettiin. Silti olisi kuitenkin toivottavaa, että tulevaisuudessa näinkin merkittävät suomalaiset musiikkitapahtumat eivät ajautuisi liikaa kilpailemaan keskenään. Esimerkiksi Iskelmäviikko on rakentanut asemansa kaikkien näiden vuosien aikana omilla vahvuuksillaan. Lienevätkö puolueen kannat yhtä maaseutumyönteisiä. MUISTUTAN vielä tuulivoimakriittisten keskeisistä motiiveista olla kuntansa kanssa eri mieltä. Ryhdy siis sinäkin valveilla olevaksi kuntalaiseksi. Ylä-Savon kunnista tässä jupakassa pelasi ruminta ja taitamattominta peliä Kiuruveden kaupunki ja ylitti Ylen uutiskynnyksen. Maalaisjärki sanoo, että jos tapahtumat täydentäisivät toisiaan jatkossakin, hyötyisivät siitä kaikki: esiintyjät, yleisö, tapahtumajärjestäjät ja niin edelleen. UPI VARTIAINEN puheenjohtaja Pelastetaan Suomen Luonto ry Kirjoittaja kritisoi Kiuruveden kaupunkia. Saatte niskaanne tuntuvan mainehaitan, kun valtakunnan tiedotusvälineet puivat valituksien menestymistä milloin missäkin oikeusasteessa tai jopa raastuvanoikeudessa. Tuulivoimakiima on ylittänyt järjen rajat jo kauan sitten Kiuruvedellä ja muuallakin Suomessa. Sen henkilön, jonka kaupunki virheellisesti ilmoitti esteelliseksi. Ja tälläkin hetkellä yhdellä puolueella on ns. Iskelmäviikko onkin jo joinakin vuosina ollut kävijämäärissä Tangomarkkinoita edellä. Aiheeseen liittyen toivon, että seuraatte Katariina Sourin kannanottoja Facebookissa. Kaikkien resurssit eivät riitä molempiin, joten osa joutuu tekemään valinnan. 2 Keskiviikko 22. kunnallista päätöksentekoa tai valtakunnan politiikkaa tai muita ajan ilmiöitä. Se ei ole pelkkä musiikkitapahtuma, vaan koko kaupungin kesäjuhla lukuisine oheistapahtumineen. Hyvä lukijani! Kaipa huomasit, että Kiuruveden kaupunki itse tiedotti 14.7.2026 tehneensä laittoman päätöksen Laulurämeen tuulivoimakaavasta päättäessään ja kertoi antaneensa väärää tietoa valitusta tekeville kuntalaisilleen. Iskelmäjuhlat takana. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Oma kuntanne haluaa viisveisata omistusoikeuden suojasta tuulivoiman läheisillä alueilla. Kyseinen esteellinen henkilö on ollut eduskunta-avustaja Emmi Tikkanen. Mutta ”onneksi” Kiuruveden kaupunki järjestää muutakin viihdettä! Toivon, että tätä tekstiä lukisivat ne ihmiset, jotka vähemmän seuraavat esim. Pelaako Kiuruvesi rumaa ja ylimielistä peliä. Maalaisjärki sanoo, että jos tapahtumat täydentäisivät toisiaan jatkossakin, hyötyisivät siitä kaikki. Tämän enemmistön tukena sillä puolueella on kuulemma useita apupuolueita, jotka säännöllisesti äänestävät valtapuolueen mukana saadakseen isosta hillotolpasta maistaa jotain herkkua itsekin. heinäkuuta 2026 POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Ylellä. Kiuruvesi on päässyt valtakunnan julkisuuteen paitsi iskelmän tiimoilta, myös vähemmän mairittelevilla uutisilla. “ Puh. Näinhän tämä demokratiamme toimii. Suomen lyhyen kesän aikana ihmiset tekevät valintoja monien tapahtumien välillä joka tapauksessa
Yhteisiä osastoja oli rakennettu rohkeasti, ja osa yhteistyökuvioista syntyi vasta torilla keskustelujen myötä. 3 Keskiviikko 22. Elinkeinojaostossa nähtiin 4H-yrittäjyydessä potentiaalisia mahdollisuuksia myös mökkitalkkaripalveluissa Sulkavanjärvellä sekä Iskelmäviikon aikaisessa karavaanarien kahviopalvelussa. Samalla kustannuksia voidaan jakaa, uusia asiakkaita löytyy helpommin ja ennen kaikkea syntyy uusia ajatuksia tulevaisuutta varten. Vaikka yhteiskunta muuttuu, ei yhdessä tekemisen merkitys ole kadonnut mihinkään. Moni kävijä totesi, että torilla oli mukava viipyä tavallista pidempään. Kysyn myös, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Suomessa valmistettujen pienmetsäkoneiden myynti olisi jatkossa mahdollista. SÄÄ suosi tapahtumaa lähes koko viikon ajan. YRITYSTOIMINTAA varten Feetu kävi 4H-yrityskoulutuksen, joka sisälsi yritysidean kehittämisen ja liiketoimintasuunnitelman teon. Torilla vallinnut lämmin tunnelma ei syntynyt sattumalta. KIURUVEDEN ELINKEINOJAOSTO kanssa. Tämän vuoksi ministeriö vetoaa siihen, että koneisiin täytyy soveltaa metsäkoneille annettua ISO-turvallisuusstandardia. HENRI HUTTUNEN Kiuruveden elinkeinojaoston varapj. Opintopisteet voi olla mahdollista hyväksilukea osaksi opintoja, esimerkiksi Feetun koulussa Kiuruveden lukiossa. Mahdollista on saada lisäksi seitsemän opintopistettä, kun on toiminut 4H-yrittäjänä vähintään kuusi kuukautta ja osoittanut yrittäjyysosaamisen sekä saavuttanut asetetut tavoitteet. Se kertoo avoimesta ilmapiiristä ja siitä, että Kiuruvedellä ymmärretään yhteistyön voima. Miksi pienmetsäkone on hyllytetty. Meillä ei ole varaa menettää yhtään suomalaista yritystä ja työpaikkaa elintärkeältä metsäalalta. Juuri tällaisissa tapahtumissa huomataan, kuinka paljon enemmän saadaan aikaan, kun omien rajojen sijaan katsotaan yhteistä päämäärää. Onko todella niin, että yrittäjän on siirrettävä koneiden valmistus Ruotsiin, jotta pienmetsäkoneiden myynti onnistuu. Tämän vuoden Iskelmäviikon tori osoitti, että tuo maine ei ole syntynyt sattumalta. Tällaiset yhteistyöverkostot eivät pääty torin sulkeutuessa, vaan parhaimmillaan ne kantavat pitkälle tuleviin hankkeisiin ja tapahtumiin. Ahkeroidessanne kaupungin teltalla aamusta iltaan olitte todellisia torin kantavia voimia. ONKIN täysin perusteltua välittää suuret kiitokset kaikille toritapahtumaan osallistuneille. Yhteistyön syvyys ja vaikuttavuus yrittäjyyskasvatuksessa teki vaikutuksen Kiuruveden elinkeinojaoston jäseniin. Taustalla on lakitekninen määrittely, jossa ministeriön mukaan ajokoneet ovat metsäkoneita, eivätkä traktoreita. Suuri kiitos kuuluu kaupungin erittäin reippaille kesätyöntekijöille, Venla Roivaiselle ja Emma Valliukselle. KIURUVESI tunnetaan vahvasta yhteishengestään. Työturvallisuudesta pitää huolehtia, mutta on täysin kestämätöntä, jos Suomessa ammutaan omaa yritystoimintaa jalkaan ja Ruotsissa hoidetaan tämäkin homma paremmin. Päinvastoin. Se on ehkä paras mahdollinen palaute tapahtumasta. Lisäksi kysyn, mitä hallitus aikoo tehdä yritystoimintaa hankaloittavalle lupaja valvontabyrokratialle. Hallituksessa työturvallisuusasioista vastaava ministeri on Karoliina Partanen (kok.). Hämmästelen, onko lamassa ja suurtyöttömyydessä rämpivällä maalla varaa ajaa alas kotimaista yritystoimintaa lainsäädännön tulkinnalla. Olen jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, miksi Logbullet-koneita ei saa myydä Suomessa, vaikka vastaavia ulkomailla valmistettuja koneita saa myydä. Jokainen pystytetty teltta, jokainen valmisteltu myyntipiste, jokainen esiintyminen ja jokainen hymyilevä tervehdys rakentavat kokonaisuutta, jonka kävijät kokevat viihtyisänä tapahtumana. Se syntyi siitä, että ihmiset olivat hyvällä mielellä, pysähtyivät keskustelemaan ja auttoivat toisiaan. Elinkeinojaosto näkikin mahdollisuutena saada lisää vaikuttavuutta Kiuruveden koulujen yrityskasvatukseen 4H-yhteistyön kautta. Tänäkin vuonna keskiviikosta lauantaihin järjestetty Iskelmätori oli tästä erinomainen esimerkki. KONEITA valmistavan yrittäjän mukaan vastaavanlaisia Ruotsissa valmistettuja koneita saa myydä Suomessa ja tuoda Suomeen. Torilla näkyi iloisia kohtaamisia, lasten riemua, musiikin tuomaa tunnelmaa ja ennen kaikkea aitoa yhdessäoloa. Vasemmalla Pielaveden 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Liisa Raatikainen. Yrityskoulutuksesta on jo ansaittu yksi opintopiste. Iskelmätori oli tästä hieno muistutus. Myyjät, esiintyjät, järjestäjät, vapaaehtoiset, yhteistyökumppanit ja lukuisat kävijät tekivät iskelmätorista jälleen onnistuneen. Feetun liiketoimintaan kuuluu muun muassa työskentely lähialueella maatiloilla rehunteossa sekä moottoripyörien huolto. Se syntyy ihmisistä, yhteistyöstä ja halusta tehdä asioita yhdessä. Kiuruveden elinkeinojaosto kävi tutustumassa kiuruvetisen 17-vuotiaan Feetu Kärkkäisen 4H-yritystoimintaan ja samalla kuulemassa nuoren yrittäjän mietteitä yrittäjyydestä. Logbullet-ajokoneet eivät sosiaalija terveysministeriön mukaan täytä metsäkoneille asetettuja turvallisuusvaatimuksia. Toivottavasti tämän vuoden onnistuminen rohkaisee entistä useampaa lähtemään mukaan ensi vuonna. PAIKALLA oli myös Pielaveden 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Liisa Raatikainen kertomassa 4H-yhdistyksen toiminnasta sekä yhteistyöstä Pielaveden kunnan kanssa. Apuna nuorten yritystoiminnan kehittämisessä voisi olla myös Nuoriso Leader -rahoitusmahdollisuus, josta keskusteltiin Feetun 4H-yritystoiminta nuorten yrittäjien tukena Kiuruveden elinkeinojaosto tapasi äskettäin 4H-yrittäjä Feetu Kärkkäisen (kolmas oikealta). VIERASKYNÄ ARI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtaja. Erityisen hienoa oli nähdä, kuinka moni toimija oli löytänyt kumppanin jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. heinäkuuta 2026 Yhdessä tekemällä syntyy paras tunnelma KIURUVEDEN Yrittäjät oli yhtenä toimijana järjestämässä Iskelmäviikon toritoimintaa nyt toisen kerran. Yhteistyö kannattaa, ja yhdessä tekeminen tekee tapahtumasta enemmän kuin osiensa summan. Juuri tällaiset onnistumiset rakentavat uskoa siihen, että yhdessä tekemällä Kiuruvedellä voidaan järjestää tulevaisuudessakin eläviä, viihtyisiä ja koko paikkakuntaa yhdistäviä tapahtumia. Sen taustalla on suuri joukko yrityksiä, yhdistyksiä, vapaaehtoisia ja kaupungin toimijoita, jotka kaikki tekevät oman osansa. Iskelmäviikon tori osoitti jälleen, että toripäivän onnistuminen ei synny pelkästään ohjelmasta tai kävijämääristä. MARKKU SIPONEN Keskustan varapuheenjohtaja. Aurinko houkutteli torille niin paikallisia kuin vierailijoitakin, ja hyvä keli loi rennon ilmapiirin, jossa oli helppo pysähtyä juttelemaan, tehdä ostoksia ja tavata tuttuja. ISKELMÄTORI osoitti myös, ettei onnistunut tapahtuma ole yhden järjestäjän tai yhden yhdistyksen ansiota. Kun kaksi tai useampi toimija yhdistää osaamisensa, syntyy usein enemmän kuin osiensa summa. Jokaisella oli oma tärkeä roolinsa. KIURUVEDELLÄ on pitkät perinteet talkootyössä. Kuntabarometrikyselyssä jatkossakin pärjääminen ja kärkikahinoissa pysyminen muiden Suomen kuntien kanssa vaatii juuri tämän tasoista yhteistyötä eri sektorien välillä. Kun ihmiset yhdistävät voimansa, syntyy tapahtuma, josta jää hyvä mieli niin tekijöille kuin kävijöillekin. JULKISUUDESSA olevien tietojen mukaan sosiaalija terveysministeriö on asettanut puiden kuljettamiseen tarkoitetun Logbullet-pienmetsäkoneen luovutuskieltoon
taman linja-auton konetila syttyi tuntemattomasta syystä palamaan. – Budjetoimme aina yhden sadepäivän, joten viikkoon voi olla tyytyväinen, Iskelmäviikon toimitusjohtaja Timo Marjoniemi vakuutti. Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Yleisöä oli edellisvuosien tahtiin, mutta lauantain sadepäivä teki 10 000 konserttikävijän loven tilastoon. heinäkuuta 2026 KIRSI HAAPEA Iskelmäteltassa oli keskiviikosta perjantaihin lämmintä, iltaisin jopa trooppista lämpöä. KIRSI HAAPEA Kolme poutapäivää, sitten satoi rankasti HALUATKO ILMOITUKSEN TÄHÄN. Kysy tarjous 044 7262 952 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Tuli levisi nopeasti matkustamoon ja linja-auto oli jo täyden palon vaiheessa, kun pelastuslaitos ehti paikalle. Kerrostalohuoneiston parvekkeella olleet tupakantumpit syttyivät palamaan, eikä hätänumeroon soittanut henkilö saanut itse sammutettua pientä paloa. Kiuruveden ja Iisalmen välisellä Valtatie 27:llä yksityishenkilön omisLinja-auto tuhoutui tulipalossa. Kaikkiaan Iskelmäviikolla kirjattiin 55 000 konserttikäyntiä ja erillisiä kävijöitä noin 20 000. Tulipalot työllistivät pelastuslaitosta AKU LAATIKAINEN Kiuruveden taajamassa Nivankadulla koettiin vaaratilanne tiistaina 14.7. Osaan penkeistä saattoi varata oman paikan maksamalla lisämaksun. Lisäksi torstaina 16.7. Niinpä pelastuslaitos saapui paikalle, sammutti palonalun parvekkeella ja tuuletti huoneiston. Pelastuslaitos sai hälytyksen noin kello 17.30, kun kyydissä olleet henkilöt eivät itse saaneet alkanutta paloa sammutettua. Vähennystä konserttikäynneissä tuli noin 10 000. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 SILMÄLASIT -40%. Palo saatiin sammutettua ja onnettomuuspaikka raivattua, mutta auto tuhoutui täysin. heinäkuuta 2026 UUTISET Keskiviikko 22. Kuljettaja oli ehtinyt pysäköidä auton bussipysäkille, mutta palosAKU LAATIKAINEN Sää suosi tämänkesäistä Kiuruveden Iskelmäviikkoa kolme päivää, mutta lauantaina satoi rankasti ja konserttien yleisömäärä jäi tavoitteesta. alkuillasta kello 18 jälkeen. Autojen ilmaisparkki ammotti tyhjänä lauantai-iltana. Tulipalo aiheutti myös sankan savun ympäristöönsä. Osassa konserteista penkkirivejä vähennettiin ja fanit pääsivät eturiviin seuraamaan suosikkejaan. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Iskelmäviikko sujui kesäisissä tunnelmissa lauantaihin asti. Karavaanikuntia oli noin 700 ja lisäksi parisataa matkailuajoneuKiuruveden 26. 4 Keskiviikko 22
heinäkuuta 2026 Kiuruvesi-mitali Jaana Selanderille Kiuruveden Kotiseutuyhdistys jakoi Iskelmätorin avajaisissa Kiuruvesi-mitalin. Hän pitää ensin pois kertyneet lomansa ja jää sen jälkeen eläkkeelle. Hieman myöhemmin toinen ajokaista avattiin käyttöön, ja pelastuslaitos ohjasi autoja vuorotellen molempiin suuntiin siihen saakka, kunnes koko tie saatiin liikennöitävään kuntoon. Eniten yleisöä kotikatsomoissa keräsi IskelmäMestareiden finaali lauantaina, Marjomaa iloitsi. – Haluamme nyt jatkaa vanhaa perinnettä, joka on jostain syystä katkennut. Perinteelle jatkoa Kiuruvesi-mitalia on jaettu aiemminkin, mutta kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan Ari Kärkkäisen mukaan sen historia on painunut pitkälti unohduksiin. – Ainahan on jotain kehitettävää. Varhain maanantaiaamuna 20.7. 017 825 255 www.kiurunlaukkujakenka.fi www.facebook.com/laukkujakenka 139,95€ 139,95€ hinta alk.. – Tunnustus kuuluu myös kaikille niille ihmisille, jotka ovat luottaneet minuun, antaneet haastatteluja, vinkanneet aiheita ja rakentaneet yhdessä tätä Kiuruvesi-yhteisöä. Toisten mielestä paikallinen puheenparsi loi kotoista ja lupsakkaa tunnelmaa. Syttymishetkellä navetassa oli sisällä 80 lehmää. Sillä on jatkossa tarkoitus muistaa Kiuruvedellä elämäntyönsä tehneitä henkilöitä. Marjoniemen mukaan yleisön palaute oli pääosin positiivista. KYLLÄ 89% EN 11% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Oletko käynyt uimarannoilla tänä kesänä. Lisäksi puuseppä Aarni Manninen Heinäkylästä teki sitä varten säilytystelineen. – Otan tämän mitalin vastaan nöyränä ja kiitollisena. Tunnelma oli aito ja lämmin. – Katsojamäärä kasvoi reilusti viime vuodesta. Tänä vuonna mitalin sai Kiuruvesi-lehden päätoimittaja Jaana Selander, joka jäi samalla pois lehden palveluksesta. Palautteissa muun muassa kaivattiin torille karaoke-kaljatelttaa niille, joilla ei ole varaa Iskelmälippuihin. – Harmillista ja hieman outoa meidän kannaltamme. syttyi puolestaan tulipalo kiuruvetisessä noin 900 neliömetrin kokoisessa pihattonavetassa Itärannantiellä. Neuvotteluja varmasti käydään, mutta Iskelmäviikon ajankohta ei muutu. Marjoniemi ei lämpene ehdotukselle, sillä Iskelmäviikolla karaokea on monessa paikassa ja Peltohovin terassillakin ilmaiseksi. Kohteeseen hälytettiin kello 4 jälkeen kaikkiaan 16 pelastuslaitoksen yksikköä Kiuruvedeltä, Iisalmesta, Vieremältä, Sonkajärveltä ja Kuopiosta. EVEO-kanava näytti Iskelmäviikon laulukilpailuja näytettiin kaapeliverkossa EVEO-kanavalla sekä suoratoistona. Festarit päällekkäin Kesällä 2027 Seinäjoen Tangomarkkinat pidetään yhtä aikaa Iskelmäviikon kanssa. Lehmät saatiin pelastettua ja palo hallintaan. – Meillä on Ylä-Savossa herrasmiessopimus eri tapahtumien kesken. Neuvotteluja varmasti käydään, mutta Iskelmäviikon ajankohta ei muutu. Olen saanut tehdä Kiuruvesi-lehteä ja kertoa kotipaikkakunnan tarinoita melkein neljän vuosikymmenen ajan. Tieto Tangomarkkinoiden ajankohdasta tuli yllätyksenä. Kiitos tästä luottamuksesta ja kunniasta, Selander lausui puheessaan. Navetan ulkoseinä paloi 15 metrin matkalta. Kaksipuoleinen, pronssivalua oleva Kiuruvesi-mitali on taiteilija Leena Turpeisen käsialaa vuodelta 1973, kun Kiuruvesi täytti 100 vuotta. Iskelmäviikon päättäjäiset torilla peruttiin sateen takia. 5 Keskiviikko 22. Pitkään toimittajan työtä tehnyt Selander ehti olla Kiuruvesi-lehden palveluksessa vuodesta 1990 aina näihin päiviin saakka. Televisioyleisöltä tuli jonkin verran sapiskaa juontajasta. Kaikkiaan lähetyksiä seurasi kodeissa noin 150 000 eri katsojaa. Sunnuntain päättäjäisissä olisi ollut muun muassa yhteislaulua. Tässä tilanteessa kukaan ei ole voittaja. AKU LAATIKAINEN Kiuruvesi-lehden pitkäaikaista päätoimittajaa muistettiin hänen työstään kotiseudun hyväksi. Ei päivämääriä voi alkaa vaihtelemaan noin vain. Tänä vuonna oli täysin selvää, että kuka tällaisen tunnustuksen kotiseudun hyväksi tehdystä työstä ansaitsee. Timo Marjoniemi “ TUOMAS LUUKKONEN Brooks kävely-/ juoksulenkkarit koot 36-47 Kiurukatu 3, Kiuruvesi puh. Iskelmäviikon vieraat nauttivat traktorikyydistä aurinkoisena kesäpäivänä. Jaana Selander on työskennellyt lähes neljä vuosikymmentä Kiuruvesi-lehdessä. Jaana on tehnyt toimittajan työtä tunteella ja kotiseuturakkaus paistaa hänestä vahvasti läpi, Kärkkäinen perusteli. Jotkut eivät sulattaneet Ismo Apellin savon murteella puhumista. AKU LAATIKAINEN VIIKON KYSYMYS Oletko tyytyväinen Iskelmäviikon ohjelmaan. Iisalmen ja Kiuruveden välillä oli viime viikolla poikkeuksellisen vilkas liikenne, koska Kiuruvedellä järjestettiin Iskelmäviikko. Kiuruveden kanssa on ollut vanha sopimus, ettei järjestetä yhtä aikaa. Ensi kesän Iskelmäviikko on jo pitkälti tehty ja esiintyjät varattu. – Tässä tilanteessa kukaan ei ole voittaja, Timo Marjoniemi sanoo. Juttelimme Reijo Gladin kanssa ja hän kertoi, ettei Tangomarkkinoita ole aina pidetty viikolla 28. voa levittäytyi puskaparkkeihin eri puolille Kiuruvettä. Vuosia tapahtumat on järjestetty peräkkäisinä viikonloppuina ja niillä on ollut paljon samoja kävijöitä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi ta aiheutui silti merkittävää haittaa liikenteelle, joka oli noin tunnin täysin poikki. Mitali on luovutettu aiemmin muun muassa päätoimittaja Aarne Leväsalmelle vuonna 1985 ja kotiseutuneuvos Lauri Winbergille vuonna 1992. Ihmisiä pyydettiinkin joko odottamaan kärsivällisesti tai kääntymään takaisin vaihtoehtoisille reiteille. Mitali löytyi tämän vuoden maaliskuussa Kiuruvesi-lehden arkistosta ja kotiseutuyhdistys teetätti siitä kopion. Yleisöpalautteen ja toiveiden perusteella artistikaartia vielä täydennetään
Nyt jaettiin järjestyksessä 12. Vuoronsa saivat myös Teinitähti Jenna Lappalainen ja Tenavatähti Selma Kattainen. Antero Ruotsalaisen suunnittelemassa pronssisessa mitalissa on teksti ”Juuret Kiuruvedellä, tehtävä muualla”. – Yleensä näin Iskelmäviikon aikaan, Leevi kertoi. Heikkilän käsialaa löytyy myös Suurista Toivelaulukirjoista ja Koraalikirjasta. Hän tunsi Antti Hyvärisen, joka ehti tehdä yli 4000 sovitusta ja myös sävelsi. Rooliasuun sonnustautunut mies jakeli postikortteja, joita ihmiset voivat lähettää Kiuruveden ulkopuolella asuville läheisilleen. Puheenaihe Tennarit vahvasti kotiseudun mullassa Leevi Pursiainen sai Juuret-mitalin. Nykyisin hän on vihtiläinen monialayrittäjä ja kunnallispoliitikko. Korttien tavoitteena on saada houkuteltua uusia kävijöitä Kiuruvedelle.. TEKSTI KIRSI HAAPEA JA AKU LAATIKAINEN KUVA KIRSI HAAPEA Perinteinen Juuret-mitali jaettiin Kiuruveden Iskelmäviikon avajaisissa viime keskiviikkona Leevi Pursiaiselle. Pursiainen on Vihdin kunnanhallituksen puheenjohtaja ja edustaa Kokoomusta. Palkinto annetaan Kiuruvedeltä kotoisin olevalle henkilölle, joka pitää kiuruvetisiä juuriaan myönteisesti esillä. Samalla vietettiin Iskelmäviikon avajaisia perinteisin menoin juhlateltassa. Pursiaisten nuorimmainen työskentelee sinkityslaitoksessa tuotantopäällikkönä ja on jatkamassa yrittäjänä. Sen sai Olli Heikkilä. Perhe viettää kesiä Kiuruveden mökillä. Syvemmälle maahan menevät mitalin myötä, Pursiainen sanoi Iskelmälavalla pronssinen Juuret-mitali käsissään. Leevi itse toimii nykyään yritysten hallitustyössä, ei enää haalarihommissa. Perheen kaksi tytärtä toimivat muilla aloilla. – Harvoin on demari noussut tälle lavalle, juontaja Ismo Apell arvioi. Huomio myös sovituksiin Musiikkiesityksistä kerrotaan yleensä esittäjä, säveltäjä ja sanoittaja, mutta sovittajaa mainitaan harvoin. Iskelmäviikon avajaisissa jaettiin ensimmäinen Antti Hyvärinen -tunnustuspalkinto suomalaisen musiikin sovittajalle. Nuoria esiintyjiä lavalla Avajaisissa esiintyi kiuruvetistä nuorta kaartia. Telakkatöiden, opiskelujen ja YK:n rauhanturvakeikkojen jälkeen Leevi Pursiainen perusti oman yrityksen Vihtiin 38 vuotta sitten. Apell aloitti Sari Tammisen juontajaparina ja sai Klaus Thomassonilta suuret saappaat jalkaansa ihan kirjaimellisesti. Hän on syntynyt Kiuruvedellä vuonna 1958. Sikäläisessä suuressa konepajassa oli kertynyt kokemusta kesätyöntekijänä sekä työnjohtajana ja paikkakunnan sijainti oli hyvä metallialan kannalta. heinäkuuta 2026 Uutiset Leevi Pursiainen sai tämänvuotisen Juuret-mitalin Iskelmäviikon avajaisissa. Korteissa on hauskoja savolaisia sananrieskoja, kuten esimerkiksi ”tiällä sitä olla öllötettään”. Juuret-palkinto. Pursiainen lähti Kiuruvedeltä 50 vuotta sitten etelään töihin, opiskeli teknikoksi ja alkoi yrittäjäksi. Kilimu-orkesteri solisteineen esitti elokuvamusiikkia Timo Marjoniemen johdolla. – Olli Heikkilä on sovittanut tuttuja iskelmiä kuten Vasten auringon siltaa, Varrella virran, Maantieltä taloon, Satumaa, palkinnon luovuttanut Juha-Matti Holopainen luetteli. Avajaisissa käyskenteli myös paluun tehnyt Kiuru-ukko, jota esitti Risto Juntunen. Vihdin yrittäjäyhdistystä hän johti 20 vuotta. – Ei meinaa tennarit maasta nousta, on niin vahvasti juuret Kiuruvedellä. Palkinnon myönsivät Kiuruvesi-seura, Kiuruveden kaupunki ja Kiuruvesi-lehti . On teräsrakennefirma Laatumetalli, rakennusliike Rakennusleevi ja uusimpana Vihdin Kuumasinkitys. Kaupunki maksaa postimaksun. Iskelmäviikon avajaissanat lausui kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, joka kertoi siteistään Kiuruvedelle. Kolme yritystä Vihdissä Leevi Pursianen työllistää noin 50 henkilöä kolmessa yrityksessään. Hän on aktiivinen kunnallispoliitikko 30 000 asukkaan Vihdissä. 6 Keskiviikko 22. Heikkilä valmistui musiikinopettajaksi, mutta lähti pian Tapani Kansan orkesteriin
Kaikkonen totesi, että kansanedustajan kesäloma menee maata kiertäessä ja ihmisiä kohdatessa. Valittajat eivät kuitenkaan nimenneet ajoissa oikeaa esteellistä henkilöä Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, sillä he olivat saaneet Kiuruveden kaupungilta väärää tietoa luottamushenkilöiden sidonnaisuuksista.. KIRSI HAAPEA Iskelmä soi Kalliokylän kesinä Iskelmäviikolla nähtiin valtakunnan politiikasta tutut kaksi Anttia, SDP:n Lindtman ja Keskustan Kaikkonen. Lindtman ilmaisi ymmärrtystä maaseudun asukkaiden huolille palveluiden häviämisestä. Hän kertoi, että oma lauluja soittotaito on vähäistä, mutta hän kuuntelee mielellään suomalaista musiikkia. Kättelijöitä riitti Iskelmäkansa kävi tervehtimässä ja vaihtamassa muutaman sanan Lindtmanin kanssa. Kesäfiilis iskelmästä Iskelmälavalla Kaikkonen kertoi olevansa mökki-ihminen. Helsingin Garden ei niinkään kiinnostanut eikä iskelmätunnelmissa muutenkaan juuri puheltu politiikkaa. Antti Kaikkonen oli Iskelmäviikolla ensimmäistä kertaa, tosin Kiuruvedellä hän on käynyt ennenkin. – Pidän kotimaisesta musiikista laidasta laitaan. potentiaalit, joihin pitäisi löytää kumppaneita toimimaan ja rahoitusta, Lindtman totesi. Valitusprosessin tarkemmasta aikataulusta ei ole vielä tietoa. Hän korosti kulttuurin merkitystä henkisen huoltovarmuuden kannalta. Ensin lauletaan kaiken menettämisestä ja sitten tanssitaan. Hänen mielestään haja-asutusalueiden ihmisten matkakulut terveyspalveluihin tulisi siirtää Kelalta hyvinvointialueille. 7 Keskiviikko 22. Näin kustannukset matkoista olisivat samoissa käsissä kuin itse palvelutkin. – Tanssista tuli vain sanomista, Kanki-Kaikkosena muistettu poliitikko tunnusti. Hän kertoi, että kun viime eduskuntavaaleissa Kiuruvedeltä tuli uusi kansanedustaja, heti voitettiin Euroopan parlamenttien mestaruus. Asia koskee Kiuruveden kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä hyväksyä Laulurämeen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentamisen alueelle. Kaikkonen oli Iskelmäviikolla ensimmäistä kertaa, tosin Kiuruvedellä hän on käynyt ennenkin. Siksi hän piti tärkeänä, että Garden Helsinki -jupakka käydään läpi pohjamutia myöten. Kiuruvedelle hän tuli suoraan Kaustisilta. Aiemmin kesäkuussa Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen ja jätti sen osittain tutkimatta. En yhtään ihmettele, että tänne tullaan. Lindtman kertoi olleensa teini-ikäisenä Kiuruveden iskelmätapahtumissa. – Hallitus leikkasi liikuntapaikkarakentamisen tuet puoleen ja koko Suomeen jäi 15 miljoonaa euroa per vuosi. Radio oli aina auki, niin keittiössä, navetassa kuin traktorin hytissä, ja siellä soi suomalainen iskelmä. Hän kertoi lapsuuskesistään Kalliokylällä. Syömään meno vähän viivästyi avajaisten jälkeen. Kesäfiilis syntyy monesta kappaleesta, mutta etenkin Katri Helenan Kesän lapsesta. Löytyihän muukin yhteys paikkakuntaan: Kaikkonen peri eduskunnasta pois jääneen Eero Lämsän työhuoneen. Kuluja ei vain siirrettäisi eri paikkaan vaan ne hoidettaisiin järkevästi. Niinpä kaupunginvaltuuston päätös jäi voimaan. Nyt valituksen tehneet yksityishenkilöt hakevat asiassa valituslupaa KHO:lta, joka ratkaisee ensin, että myönnetäänkö valituslupa. – Lapsuuden kesinä opin, etteivät mansikat tule rasioihin itsestään eivätkä heinät pellolta navettaan. – Äitini ja vaarini ovat täältä ja omat lapsuusmuistoni Kalliokylästä. Laulurämeen osayleiskaava on herättänyt huomiota, koska äskettäin on käynyt ilmi, että sen käsittelyyn kaupungin päätöksenteossa osallistui esteellinen henkilö. Iskelmäviikolla juhlitaan juuri sitä henkistä rikkautta, jota tarvitaan ja jonka avulla tulevaisuus näyttäytyy optimistisemmassa valossa. Tanssista tuli sanomista Perjantaina Iskelmäviikolla vieraili Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. – Suomalaisessa iskelmässä on tilaa kaikille tunteille, haikeus ja ilo mahtuvat samaan lauluun. Kaikkonen myötäili maaseutuväen huolia palvelujen karkaamisesta. Väiski-vaari on kuollut, mutta hänen entinen kumppaninsa Helvi asuu täällä. KIRSI HAAPEA Vaikka SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman oli kaukana omilta poliittisilta palinmailtaan Kiuruveden Iskelmäviikolla, paikkakunta on miehelle tuttu lapsuuden kesistä. Lindtman tiedetään eduskunnan jalkapallokerhon aktiivijäseneksi. Jos olisi koko päivä tyhjää, hän viettäisi sen onkimalla. Jos lupaa ei myönnetä, hallinto-oikeuden ratkaisu jää lainvoimaiseksi. – On tärkeää nähdä Suomen eri alueiden ja maakuntien valtavat Lauluräme-päätöksestä haetaan valituslupaa KHO:lta AKU LAATIKAINEN Kiuruveden Laulurämeen tuulivoimaosayleiskaavasta on haettu valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO:lta). Sitten jostain tiskin alta löytyy 35 miljoonaa, eikä kukaan ota vastuuta asiasta. – Tämä on elinvoimainen tapahtuma. Hän ajoi traktoria Väiski-vaarin sylissä ja kuuli radiosta paljon Suomi-iskelmiä. Mikäli valituslupa myönnetään, KHO ottaa asian tutkittavakseen. heinäkuuta 2026 Kansanedustaja, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vieraili Kiuruveden Iskelmäviikon avajaisissa. Juhannus kuuluu viettää kesämökillä. Oikein sydämestä ottaa
Moni paikan maksanut piti mahdollisuutta hyvänä, koska ei vessassa tai baarissa käynnin takia tarvitse pelätä hyvän istuinpaikan menettämistä. Yksi karavaanari ainakin hermostui niin paljon, että lähti pois. KIRSI HAAPEA Yli kymmenen kertaa ovat kurikkalaiset Aila ja Antti Latva käyneet Iskelmäviikolla. Latvojen mielestä öinen moporalli on huonoa mainosta Iskelmäviikolle. – Kyllä pitäisi pystyä nukkumaankin välillä. Istumapaikkoja voisi Honkasen mukaan vähentää ja kasvattaa tanssiparketin kokoa sekä siirtää sen lavan eteen.. – Tulimme Raatalan Humpparallista Tangomarkkinoiden kautta Pyhäsalmen Suurlavan tansseihin ja sieltä keskiviikkoaamuna Kiuruvedelle. – Jos penkkejä olisi rajallinen määrä, kaikki eivät mahtuisi istumaan ja ihmiset lähtisivät tanssimaan. – Olen utelias karjalainen ja halusin nähdä, millainen tapahtuma tämä on. Kuvittelin, että olisi enemmän tanssiharrastajia. Juuri, kun on saamassa unen päästä kiinni, moporalli tulee taas. Tullessa oli monia riemukkaita jälleennäkemisiä. – Ei syöttötuolissa pysty eläytymään musiikkiin, vaikka liikuttamaan käsiä musiikin tahtiin. Öinen moporalli on puolestaan häirinnyt nukkumista. – Ennen oli vain pieni tanssilattia, nyt on tilaa tanssia. Aila ja Antti Latva ovat vakiokävijöitä Kurikasta, Jukka Honkanen ensikertalainen Kontiolahdelta. Humpparalli on pieni maalaistapahtuma, jossa on tanssiyhtyeitä soittamassa, Latvoille tanssi on tärkeää. Hän siirtäisi tanssiparketin lavan eteen. Heidän mielestään Kiuruvedellä otataan tanssiporukka hyvin huomioon. Vakiovieraat Antti ja Aila Latva Kurikasta nauttivat Iskelmäviikon yhteisöllisestä tunnelmasta sekä tanssimisesta. Kivaa, kun on ympäri Suomen porukkaa. – Mopopojat eivät kai tykkää karavaanareista, kun ajavat aamuun asti keskustassa. KIRSI HAAPEA Ensivisiitillään ollut kontiolahtelainen Jukka Honkanen pitää hyvänä sitä, että Iskelmäviikolla on väkeä eri puolilta Suomea. – Yleisö istuu kuin konsertissa ja parketti on aika pieni. He harrastavat kansantansseja ja ovat tangoporukassa. Moporalli väsyttää Öinen moporalli on puhuttanut jo vuosia Kiuruvedellä. heinäkuuta 2026 Uutiset ”Täällä on niin kuin kotona olis” Iskelmäviikolle tullaan eri puolilta. Tästä olen kuullut ystäviltä. Myös oma penkkipaikka miellytti. Kaipaan liikuntaa ja tanssimista, pyörätuolitanssissa SM-mitaleita voittanut Jukka sanoi. Keskustan alueella majoittuvilla karavaanareilla on kestämistä, Latvat toteavat. – Täällä on ihan omanlaisensa tunnelma, on niin kuin kotona olis. Kenties myös helle vaikutti. Jukka Honkanen muuttaisi systeemiä niin, että tanssia olisi enemmän. Osa ihmisistä seisoo kuuntelemassa, toiset tanssivat ja loput seuraavat istualtaan. Ensivisiitillä Iskelmäviikolla ollut Jukka Honkanen hämmästeli, että istuntosaliko täällä on ja lautakuntakokousko on menossa. Ja kuin kotia tulis kun ajetaan tutulle paikalle parkkiin, Aila Latva kertoo. Latvat ovat saaneet Iskelmäviikolla paljon uusia tuttuja. Hän odotti enemmän tanssimista. Taukoa oli koronan takia, mutta polvileikkaus ei saanut jäämään kotiin, vaan Aila tuli rollaattorin kanssa. Tanssimista hän kaipaisi enemmän. Onhan tapahtuma merkittävä paikkakunnalle. Kaikki liike on hyväksi, Jukka lisäsi. Sellaisia, joita ei muualla näkisi. Kehitysideoita ilmaiseksi Perjantai-iltana tanssin osuus jäi vähiin laulukilpailun ja sen televisioinnin takia. 8 Keskiviikko 22. Kuin istuntosalissa Iskelmätelttaan saattoi ostaa oman penkkipaikan vasemmalta sivulta. Näin on käynyt myös karavaanareiden keskuudessa. Äänenvaimentimet on otettu pois mopoista. Olen käynyt Ilosaarirockit, Kaustiset, Jutajaiset, oopperat ja monet muut
– Länsisuomalainen lehmä on kaikkein maitoisin, Sini Tikkanen selvitti vieraille. Heinäpaaliin ilmestyi ehdotuksia, kuten Hilla, Helmi, Hippu, Heta, Halla, Hihhuli ja jalkapallon MM-kisojen tunnelmissa Haaland. Tilalla on länsisuomenkarjaa, ayrshirejä ja friisiläisiä. Tulijoita oli enemmän kuin kyytiin mahtui ja aina osa joutui odottamaan puoli tuntia seuraavaa lähtöä.. Esimerkiksi Mela mittasi kävijöiden puristusvoimaa, joka on tarpeen monessa tehtävässä. Yhteistyökumppanit esillä MTK-Kiuruveden järjestämässä tilapäivässä oli maatalouteen liittyviä yhteisöjä kertomassa toiminnastaan. Ohenmäki-Korpijoen kyläyhdistys paistoi purtavia. Länsisuomenrotuinen Lupaus seurasi rauhallisena ja kuunteli. Tilan vanha navetta oli niin pieni, ettei sinne olisi mahtunut isokokoisia eläimiä. Hän opasti muita lapsia ratsastamaan niillä. Kiinnostuneita kävijöitä tuli monta bussilastillista. Annikki Tikkanen opasti lapsia kokeilemaan keppihevosratsastusta. – Ukki on aikanaan käynyt näitä ostamassa eteläsuomalaisesta kartanosta. Tytär Ellen seurasi ja Melan työkykyneuvoja Paula Tikkanen luki tuloksen. Keppihevosille esterata Maatilapäivään tuli paljon lapsiperheitä ja pikkuväelle oli tarjolla touhua. – Tarvitsen puristusvoimaa esimerkiksi kengittämisessä, talikoinnissa, rehun ja veden kantamisessa, hän mietti. Hiukan marmatusta kuului maatilapäivän kyydeistä. Makkaraa ja lettuja Maatilapäivään kuuluu makkaran ja muurinpohjalettujen syönti. mat. KIRSI HAAPEA Sontako täällä haisee, kyselivät tilausbussista purkautuvat kävijät Savelan tilan maatilapäivän tapahtumassa. Lapset inostuivat keksimään tuleville vasikoille H-alkuisia nimiä. 9 Keskiviikko 22. – Vartavasten vietiin tuorerehua tuohon pellolle, että lehmät menisivät sinne syömään ja pääsisitte niitä näkemään paremmin. heinäkuuta 2026 Maatilapäivä kiinnosti kovasti Iskelmäviikon aikaan kuuluva maatilapäivä pidettiin Savelan tilalla Sivulantiellä. Hevosia hoitava Tuija Huuskonen puristi naisten pohjalukeTuija Huuskonen (vas.) kokeili puristusvoimamittaria. Savelassa on haluttu ylläpitää vanhaa suomalaista maatiaiskarjaa. Ei kun rehu, paikalliset valistivat kaupunkilaisvieraita. Toki eläinten katselu kiinnosti, mutta myös polkutraktoreilla ajettiin kivikuormia ja keppihevosilla kokeiltiin esterataa. KIRSI HAAPEA Lupaus on länsisuomenkarjaa, jota Savelassa pidetään yllä. Savelan emäntä Sini Tikkanen toivotti vieraita tervetulleiksi ja kertoi, että lehmät viihtyvät lämpimällä säällä paremmin navetassa kuin ulkona, koska navetassa on viilennys. Savela on pikkutien päässä eikä siellä ole paljon parkkipaikkoja. Kymmenvuotias Annikki Tikkanen toi paikalle noin puolet keppihevostallinsa ratsuista. – Jos joku ei itse uskalla mennä ratsastamaan, niin rohkaisen. Oli aika helteistä ja lehmät viihtyivät viileässä navetassa. Savelan emäntä Sini Tikkanen kertoi kävijöille lehmistään. Niinpä kävijöitä pyydettiin tulemaan tilausbusseilla kylältä
heinäkuuta 2026 Kulttuuri Laulukilpailut nauttivat katsojamenestystä Iskelmämestaritlaulukilpailun voittajiksi kruunattiin Heidi Juvonen ja Niko Rantanen. – En ole koskaan voittanut mitään kisaa; lähellä on ollut, aina on jäänyt yhden pisteen päähän. Rantasen tulkinnat nousevat oman elämän tärkeistä ihmisistä: – “Sinä vain” oli puolisoni Tuijan lempikappale ja monta kertaa keikoilla vedetään se viimeiseksi hitaaksi. Tulin hakemaankin uutta ilmettä mun keikkailuun ja kaikkeen mahdolliseen musiikissa tekemiseen, tiivistää Ketola voiton jälkeisiä tunnelmia. Uudet iskelmäja seniorimestarit ylistävät Kiuruvettä, Iskelmäviikkoa ja niin sanottua “iskelmäperhettä”, joka muodostuu laulukilpailuiden ympärille. Miesten sarjassa osa toivoi edellisvuoden Iskelmämestari Katja Felinin puolisolle, Joni Laaksolle, kisan voittoa. Kuohuviinipullon kylmään laittaminen ennen finaalia olikin oiva ratkaisu, kun naisten sarjan voitto ratkesi tuomariston päätöksellä Juvoselle. Se on se tärkein, että pääsee esiintymään ja mikä vielä ihaninta, kun ihmiset tanssii ja nauttii siitä, mitä sä teet, niin se on se juttu, Savo tiivistää voiton salaisuuksia. Ja välissä vain liikennemerkki, vitsailee Varsinais-Suomeen paikantuva voittajakaksikko. – Eka vuosi meni ihan paniiVuoden 2026 Iskelmämestarit ovat Niko Rantanen ja Heidi Juvonen. Ketolalla on pitkä musiikkiura jo takana ja hän on iskelmäkansalle tuttu kasvo muun muassa Ykköstähti-laulukilpailusta vuodelta 1992 ja vuoden 1993 Tangomarkkinoilta, joissa kummassakin hän jäi toiselle sijalle ja ansaitsi tangoprinssin tittelin. Juvonen lähti kilpailuun varmoin ottein ja kuohuviinipullo olikin laitettu jo ennen finaalia kylmään. He alkoivat pohtimaan yhteiskappaleen tekoa heti voitosta kuultuaan. – Meillä ehkä tulee joku kiva biisikin soimaan yhdessä. Jos joskus, niin nyt on se hetki, että tämän jälkeen ei enää yritetä. Savo ja Ketola eivät tunteneet aiemmin toisiaan, mutta ystävystyivät kilpailun aikana ja heti voitosta kuultuaan alkoivat suunnittelemaan jopa yhteiskappaleen tekoa. Laakson ja Rantasen lisäksi myöskään kilpailun nuorin, 27-vuotias Toni Ylimäki, ei jäänyt finaalissa pimentoon saadessaan useat raikuvat suosionosoitukset jo poikkeuksellisesti esityksen aikana tulkitessaan kappaletta “Kuin taivaisiin”.. Iskelmämestaritja Seniorimestarit-titteleiden lisäksi yleisön suosikiksi valittiin ylivoimaisesti Miia Kuha, saaden 48 prosenttia äänistä. Seniorimestareiksi valittiin Markku Ketola ja Piia Savo. – Ajattelin jo viime vuoden kilpailun jälkeen, että kyllä mä tuun tänä vuonna vielä kerran yrittämään. Iskelmämestarit-finaalissa kilpailivat naisten sarjassa Juvosen lisäksi Tiia Ruha ja Tarja-Maarit Aro. Iskelmämestarit-finaali tavoittikin ruudun äärelle ennätysmäärän, yhteensä 83 000 katsojaa. Seniorimestarit-laulukilpailun voittoon ylsivät puolestaan Piia Savo ja Markku Ketola, kummatkin Varsinais-Suomesta. Tää matka on mahtava, että on tullut nyt voitto ja toivon mukaan tää antaa mulle taas jotain uutta juttua. Myös osanottajia kilpailuihin oli runsaasti, sillä Iskelmämestarit-laulukilpailuun osallistui yli 400 laulajaa. Laulukilpailuja pystyi seuraamaan myös suorana lähetyksenä Eveo -televisiokanavalta. Nyt oli sitten kaikki potku siihen mitä voi antaa, ja tehtiin töitä koko vuosi tämän eteen, tiivistää Rantanen. MARIANNA GROF MARIANNA GROF kissa, toinen vuosi vähän liiankin rennosti. Vuoden 2026 Iskelmämestarit ja Seniorimestarit -laulukilpailut järjestettiin jälleen osana Iskelmäviikkoa. Juvonen olikin lähtenyt kilpailuun varmoin ottein toistamiseen, ja ajatuksella, että takaisin kisaamaan ei tulla enää uudelleen. Iskelmämestarit-kilpailun finaali ratkesi lauantaina 18.7. Kuha esiintyi Iskelmämestarit-kilpailun karsinnassa perjantaina, jatkamatta kuitenkaan finaaliin. Kilpailuun valmistautuminen ja itselle merkityksellisten kappaleiden valinta veivät Rantasen viimein kilpailun voittoon. Taso korkealla Iskelmämestarit-kilpailun lisäksi taso oli korkeaa myös Seniorimestarit-kilpailun finaalissa 16.7., jonka voittajiksi kruunattiin Turussa asuva Piia Savo ja Raisiossa asuva Markku Ketola. Aina saa tukea, jos tarvitsee, kiittelee vielä Rantanen. Iskelmämestareiden miesten sarjan voittaja Rantanen oli kilpailussa mukana kolmatta kertaa, ja oli tänä vuonna viime kertoja enemmän valmistautunut. Savo puolestaan ei ole sanojensa mukaan kilpaillut kovinkaan paljoa, mutta vahva esiintyminen ja kappaleiden tulkinta ylsivät tuomariston mukaan naisten sarjan yksimieliseen voittoon. Tuomariston jäsen Hanna Hirvonen ylisti Juvosen vahvaa tulkintaa ja äänen tummia sävyjä suorassa lähetyksessä. – Mulla ei ole kilpailukokemusta juurikaan, mutta mulla on se palo laulaa ihmisille. Majapaikassa odottaa magnum-skumppapullo, jonka otin kotoa mukaan sillä tarkoituksella, että se poksautetaan tänään, kertoo Juvonen. Siihen saa niin paljon tunnetta, kun vaan rahkeet riittää. Ja “Joutsenlaulu” oli sitten viimeinen kappale, ja se on edesmenneelle isälle. – Myös 2017 vuodesta alkaen järjestetty Seniorimestarit-kilpailu alkaa nauttia yhä suurempaa suosiota, mikä näkyy kilpailun korkeassa tasossa, kertoo tuomariston puheenjohtaja Veli-Pekka Väisänen. Savo on ollut aiemmin mukana muun muassa Tangomarkkinoilla vuonna 2018 edetessään finaalin karsintaan saakka. – Ei sitä pysty kuvailemaan, kuinka tärkeitä ihmisiä täällä on mukana. 10 Keskiviikko 22. Meillä on hyviä tekijöitä tässä ympärillä ja ideoita on tulossa. Ihan älyttömän määrän porukkaa on oppinut tuntemaan ja kaikki ovat samanhenkistä. IskelmäAreenalla, kun Heidi Juvonen Hikiältä ja Niko Rantanen Salosta saivat iskelmämestareiden tittelit
Sarjojen voittajat saivat Iskelmäpassit kesälle 2027. – Kisalattialle mennessä jännittää, mutta heti, kun musiikki alkaa soimaan, jännitys haihtuu. Ei niin tiukkaa tangoa kuin kilpailussa voi tanssia lavalla, Teija Järvinen kuvaili. TEKSTI JA KUVAT KIRSI HAAPEA Karavaanareita ja tulokkaita valmiina kilpailuun. Pari voitti tulokasluokan ja sai pronssia yleisessä sarjassa. Toinenkin kiuruvetinen pari oli ilmoittautunut, mutta ei tullut paikalle. Kummassakin karsittiin finaaleihin ja mestaruudet otettiin pienin piste-eroin. Iskelmätangon SM-kisoissa tanssittiin erilaisilla tangotyyleillä. – Iskelmäviikolla ei ole aiemmin ollut seuratanssikilpailua. Kumpulaiset kilpailivat pari Ahopellon kanssa. Nousevan katsomon ansiosta yleisö näkee kunnolla ja äänenentoistolaitteet toimivat. Laulajana tunnettu Antti ja puoliso Suvi Ahopelto lopulta löivät Kumpulaiset niukasti. Kisamusiikki on valittu sellaiseksi, että se antaa mahdollisuuden tulkinnalle. heinäkuuta 2026 Tanssia musiikkiin ja parille Tanssinopettaja Merja Filpus ideoi Iskelmätangon SM-kilpailun Iskelmäviikon oheistapahtumaksi. Musiikki on monipuolista tangoa, ei pelkästään perinteistä lavatangoa. Ensijännitys unohtuu Tulokassarjaan saavat osallistua ne, joilla on kilpailukokemusta vuosi tai kaksi. – Tässä kilpailussa haetaan sitä, että tanssitaan musiikkiin ja parille. – Parketti on sopivan kokoinen ja hyvä. Sopivan rento kisa sopi hyvin viikon tunnelmaan. Vasemmalla Kumpulaiset, keskellä Pirkolat ja oikealla Ahopellot. Kisalattialle mennessä jännittää, mutta heti, kun musiikki alkaa soimaan, jännitys haihtuu. Joku saattoi tulla laulukilpailu mielessään, mutta tanssista oli kyse ensimmäisissä Iskelmätangon SM-kisoissa Kiuruveden kulttuuritalossa lauantaina. Voi tanssia lavatangoa, vanhaa tangoa, argentiinalaista tai soveltaa. Vasemmalla senioreiden ykköset Antti Lyytikkä ja Oskari, oikealla yleisen sarjan voittajapari Aaro Sorva ja Johanna Rajala. Iskelmätangokisassa tanssityyli on vapaa. Kynnys oli matalalla, sillä täysin luomuille kilpailijoille oli karavaanarisarja. Kilpailussa tanssiin tulee erilainen draivi kuin tanssilavalla. Teija Järvinen ja Riku Mahlamäki kilpailivat ensi kertaa yhdessä. Karavaanarit ja tulokkaat tanssivat yhtä aikaa. Pieniä piste-eroja Iskelmätangoilla oli lisäksi kaikille avoin yleinen sarja ja seniorisarja. Kari ja Merja Filpus kiittivät Kiuruveden kaupunkia ja Iskelmäviikkoa Kulttuuritalon saamisesta kilpailun käyttöön. Olemme pitäneet täällä tanssikursseja ja nyt Merja ideoi tämän, tanssinopettaja Kari Filpus kertoi. Yleisen sarjan voittivat Aaro Sorva ja Johanna Rajala, senioreissa parhaat olivat Antti Lyytikkä ja Oskari, taiteilijanimeä käyttävä seuraaja. 11 Keskiviikko 22. Paikallinen pari mukana Jänteen hallin tanssien puuhaihmiset Ritva ja Tuomo Kumpulainen yllättivät yleisön lähtemällä kilpalattialle karavaanarisarjassa. Teija Järvinen “. Vantaalainen Teija Järvinen on tanssinut kauan ja kilpaillutkin pari vuotta, mutta Kiuruvedellä oli parina ensi kertaa Riku Mahlamäki Huittisista. Riku on kilpaillut vuoden
Maailma muuttuu ja meille kaikille on tärkeää oma toimeentulo ja pärjääminen, mutta työn merkitys voi olla paljon enemmän. heinäkuuta 2026 Kulttuuri Kullan perässä Iskelmäviikolla Näyttelijä Johannes “Wild Cat” Holopainen ja hänen ystävänsä John “Mad Dog” Ruby esiintyivät Kiuruveden Iskelmäviikolla esityksellään ”Goldland”. Musiikkia, englannin ja suomen kieltä sekä huumoria yhdistämällä aikaansaatu 15 minuutin esitys pyrkii purkamaan stereotypioita, etsimään suomalaisuuden ja amerikkalaisuuden yhteyksiä ja kritisoimaan vaurauden, tai esityksessä kirjaimellisesti, kullan perässä juoksemista. MARIANNA GROF kautta. Kaksikko ei tiedä vielä, näytetäänkö Goldland-esitystä uudelleen, mutta aiheessa olisi heidän mukaansa mielenkiintoista materiaalia vielä laajempaankin esitykseen.. – Mitä jos elämässä on jotain enemmänkin. Goldland-esitystä suunniteltaessa Holopainen ja Ruby ajautuivat keskustelemaan yhdysvaltalaisuuteen ja suomalaisuuteen liittyvistä stereotypioista, joita esityksessä pyritään purkamaan. Se oli niin hieno hetki, kertoo Holopainen. Johannes Holopainen tunnetaan muun muassa näyttelijäntyöstään teoksissa Tuntematon sotilas (2017), Hevi reissu ja Hevimpi reissu -elokuvissa sekä viime vuoden Tanssii Tähtien Kanssa -kilpailun voittajana. Yhteys omaan kehoon, toisiin ihmisiin ja luontoon – kun yhteyttä kuuntelee, mitä se viestittää. Esitystä rytmittävät tutut englannin ja suomenkieliset kappaleet, kuten J. Idea yhteisesityksestä Iskelmäviikolla lähti liikkeelle sattumien Esityksen cowboy-teema toimii luonnollisena yhtymäkohtana Johannes Holopaisen (oik.) ja John Rubyn välillä; siinä yhdistyvät niin amerikkalainen cowboy-estetiikka kuin suomalainen ja kiuruvetinen lehmiä pullollaan oleva maaseutumaisema. Muuttuvassa maailmassa tällaisten perusjuttujen muistaminen on tärkeää. Koska Holopainen oli kutsuttu jo aiemmin palaamaan Kiuruvedelle juuri Iskelmäviikkoa varten, syntyi ajatus esiintymisestä osana festivaalia luonnollisesti. Oma vastuu siitä, että muistaa kohdata hyvällä itseä ja muita, tiivistää Holopainen. Jos meillä on rahan tavoittelu elämän ainoana päämääränä, voi meno olla aika stressaavaa. Esityksen suunnittelu on paljastanut Holopaiselle ja Rubylle myös paljon samankaltaisuuksia yhdysvaltalaisesta ja suomalaisesta maaseudusta. Taiteen tekeminen antaakin Holopaisen mukaan hyvän mahdollisuuden oivalluksille siitä, mitä ajatella maailman tilanteesta. MARIANNA GROF Viranomaiskuulutus kaikuu IskelmäAreenalla ja kaksi lainsuojatonta etsintäkuulutettua cowboyta astelee lavalle. Holopaisen mukaan maaseudun ihmisissä ja elämäntavassa on jotakin todella aitoa; luonto on lähellä ja siihen on usein vahva yhteys. Käypä välissä lavalla Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikkakin viulunsa kanssa. Maaseudussa on aitoutta Esityksen cowboy-teema toimii luonnollisena yhtymäkohtana Holopaisen ja Rubyn välillä; siinä yhdistyvät niin amerikkalainen cowboy-estetiikka kuin suomalainen ja kiuruvetinen lehmiä pullollaan oleva maaseutumaisema. Lisäksi keskustelunaiheeksi nousi maailmanpolitiikan tutkiminen. Ruby oli varannut lomamatkan Suomeen juuri Iskelmäviikon ajalle ja Holopainen oli tutustunut Kiuruveteen aiemmin keväällä työskennellessään projektiluontoisesti Kiuruveden lukion esittävän taiteen linjalla. Rahan tavoittelu nousikin ajankohtaiseksi teemaksi, joka voi herättää keskustelua myös katsojissa. – Erityisen mukavaa on ollut nähdä uudelleen esittävän taiteen linjan opiskelijoita. Myös Rubylle Suomen vierailu on ollut mieleenpainuva kokemus; ihmiset ovat ystävällisiä ja erityisesti pienten kaupunkien tunnelma ja yhteisöllisyys viehättävät. Mieluisa paluu Holopaiselle Kiuruvedelle palaaminen oli mieluisaa. Rubyn isoisä oli maidontuottaja, ja kaksikko pääsikin käymään maatilavierailulla myös Kiuruvedellä. Se voi olla yhteyttä muihin. Mikä arvo on sillä, että saa olla muiden kanssa tekemisissä. IskelmäAreenalla esitetyn näytöksen lisäksi Goldland-näytös oli osa Hulluviiman huoneteatterin avajaisia, jossa esityksen tunnelma oli erilainen jo tilansa vuoksi: – Siinä pystyy yhdessä yleisön kanssa ajattelemaan ja myös kuulemaan mitä yleisö sanoo. – Kullan perässä siinä juostaan. Kaksikko pyrkii ostamaan katsojilta kultaa ja hopeaa ja perustamaan ”Goldlandin”, kultamaan, johon asettua. Holopaisen ystävä John Ruby, Los Angelesista, on puolestaan tunnettu viimeisimpänä Running Point -sarjasta, jossa esiintyy myös esimerkiksi Kate Hudson. Karjalainen & Mustat Lasit -yhtyeen ”Kolme Cowboyta”. Siinä tapahtui sellainenkin, että tultiin yhdessä kysymykseen “Mikä voisi olla kultaa arvokkaampaa?” Katsomosta kuului, kun nuori tyttö sanoi ääneen: ”friendship”. 12 Keskiviikko 22. Tämän lisäksi näytös esitettiin osana Hulluviiman huoneteatterin avajaisia sekä yksityistilaisuudessa samaisena lauantaina. Myös vuorosanat vaihtelevat sulavasti englannin ja suomen välillä niin, että mukana pysyy niin yhdysvaltalainen näyttelijä John Ruby kuin englantia taitamaton katsojakin
Kunniavieraita: pikkulotta Hanna Jauhiainen (oik.), perinnejäsen Helena Juntunen, lotta Aura Tenhunen ja pikkulotta Anna Huttunen. Kiuruveden Lottaperinneyhdistys on tehnyt yhteistyötä muun muassa koululaisten kanssa, ja Lottien päivä -tapahtuman lopuksi Kiuruveden Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Arja Kärkkäinen kertookin tämän olleen erityisen merkityksellistä toimintaa. heinäkuuta 2026 Lottien päivässä kunniavieraita, sukujuurten etsintää ja perinnön vaalimista Kiuruveden Rukajärvikeskuksessa vietettiin 16.7. luokkalaisten ja lukioikäisten kanssa; lapset ja nuoret ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan tarinoita lotista ja pikkulotista. Lottien päivä -tapahtumassa kunniavieraina mukana ollut Kiuruveden viimeinen lotta Aura Tenhunen kertoo olleensa sota-aikana mukana maataloustöissä, kun muita aikuisia ei ollut. Pikkulottien tavoitteena oli perehtyä lottien tehtäviin ja he toimivat lottien apuna niin kotitöissä, lastenhoidossa kuin terveydenhuollossa. – Täällä Kiuruvedellä on tosi paljon ihmisiä, jotka ovat kasvaneet perheessä, jossa on veteraaneja, lottia ja evakoita – niin kuin minunkin kotonani on ollut evakoita asumassa, vaikka minä en ollut silloin vielä syntynyt. Tietysti aika on toinen, mutta jotakin oppimista on, että ei oltaisi vaan siten, että tuli mitä tuli. Sodan jälkeen vuonna 1944 Lotta Svärd -järjestö määrättiin lakkautettavaksi osana Moskovan rauhansopimusta ja osa varoista lahjoitettiin Suomen Naisten Huoltosäätiölle, joka jatkoi järjestön huoltoja avustustyötä. – On vapauduttu vaikenemisen ajasta ja tultu avoimuuden aikaan. Tutkin niitä ja etsin myös valokuvia. Perinne elää Lotta Svärd järjestön historian ja pikkulottien lisäksi Lottien päivä -tapahtumassa puhuttiin Kiuruveden Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Rädyn johdolla sodan päättymisen ajasta ja lottatyöstä vaikenemisesta. Toisaalta on uusi uhkaava kriisi maailmassa, joka saa ihmiset havahtumaan. Räihän mukaan näyttelyllä ja lottaperinnöstä sekä yleisesti historiasta keskustelemisella on edelleen vahva merkitys myös tässä ajassa. Paikalla olleet kunniavieraat Tenhunen ja pikkulotat Hanna Jauhiainen ja Anna Huttunen arvostavat Lottaperinneyhdistyksen tekemää työtä ja käyvätkin aktiivisesti liiton järjestämässä kerhotoiminnassa, jota järjestetään kerran kuukaudessa. Kiuruvedellä pikkulottatyö alkoi Tyyne Väänäsen aloituksesta. Kiuruveden lottaperinneyhdistys otti innolla vastaan vieraita avatessaan tilan muisteloille ja yhteiselle keskustelulle. Vuonna 2004 Suomen Naisten Huoltosäätiö vaihtoi nimensä Lotta Svärd -säätiöksi, joka toimii nykyään muun muassa apurahojen myöntäjänä. Pikkulotta-nimitys koettiin aikanaan harhaanjohtavana, sillä he tekivät kaikkea muuta kuin ”pikkuisia” töitä, ja vanhemmat pikkulotat olivatkin samoissa tehtävissä kuin lotat. Lotta Svärd -järjestö olikin aikansa suurin Suomen naisjärjestö ja jäseniä oli enimmillään 240 000. 13 Keskiviikko 22. Kouluvierailuja on tehty 2. – Olen syntynyt sodan jälkeen, mutta kuullut tarinoita. Tämän lisäksi paikalla olleet pikkulotat muistelevat auttaneensa lottia erilaisten tapahtumien järjestämisessä. ja 6. Näyttelyn laajentaminen jatkuu vielä syksyllä, jolloin liitto saa arkistointiapua, sillä materiaalia on vielä paljon jäljellä. Nykyään kaikkia nuorisojärjestön jäseniä kutsutaan kuitenkin pikkulotiksi, niin kuin Rukajärvikeskuksessa paikalla olleita Jauhiaista ja Huttusta. Lottien historian lisäksi tapahtumassa kuultiin pikkulotista, jotka olivat lottia nuorempia, usein 8–16-vuotiaita. Tämän jälkeen Räty toi esille, ettei lottien toiminnasta puhuttu ja tapahtumista vaiettiin. Kiuruveden Rukajärvikeskuksessa seurataan mielenkiinnolla puheita kiuruvetisten lottien historiasta. Lotta Svärd -järjestö toimi vuosina 1921–1944 ja oli naisten aseeton ja vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka tuki suojeluskuntien työtä. Kiuruvedellä on monessa sukupolvessa tarinoita, ja minusta on tärkeää, että niitä säilytetään, vahvistetaan, ja että ihmiset saavat tulla tänne kertomaan ja kyselemään. Lottien päivä -tapahtumaa ja uuden näyttelyn avajaisia. Sitten on myös kuvia Suomen armeijan kuva-arkistosta, joka on kaikille avoin nykyään. Täällä on nytkin kulkenut ihmisiä, jotka haluavat kertoa näistä ja etsivät sukujuuriaan, tiivistää Räihä näyttelyn ja tapahtuman merkitystä. Myöhemmin 1990-luvun taitteessa lottien perinteeseen alettiin suhtautua eri tavoin, ja tätä merkitsi muun muassa vuonna 1991 järjestetty juhla lottien kunniaksi Finlandia-talossa. Lotat olivat apuna monenlaisissa tehtävissä, niin huoltoja tukitehtävissä, kuten muonitukseen, ilmavalvontaan, lääkintään ja varushuoltoon liittyvissä tehtävissä. Tapahtumassa oli mukana kolme kunniavierasta, Kiuruveden viimeinen lotta Aura Tenhunen ja kaksi pikkulottaa Hanna Jauhiainen ja Anna Huttunen. Ja sitten oli ihan Räihän Kaijan omasta albumista. – Tätä lottatyötä kun ajatellaan, niin olihan siinä kaikkeen varauduttu. Sain materiaalia, kuten lottien vuosikertomuksia. Suurin osa valokuvista on kaupungin valokuva-arkistosta ja Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen kuva-arkistosta. Osaammeko ottaa mallia ja oppia. TEKSTI JA KUVAT MARIANNA GROF Museonhoitaja ja kirjastoja kulttuuritoimen toimistosihteeri Jenna Ruotsalainen puhumassa yleisölle. Räihä kertoi pikkulottien historiasta, ja muun muassa nimenmuutoksesta, sillä vuodesta 1943 lähtien pikkulottia alettiin kutsua lottatytöiksi. Tärkeä näyttely Tapahtuman yhteydessä avattu lottanäyttely on Kiuruveden Lottaperinneyhdistyksen sihteerin Kaija Räihän mukaan tärkeä keino tuoda lottien historiaa esille laajemmalle yleisölle. Kiuruvedellä jäseniä oli enimmillään vajaa 500, johon kuului sekä lottia, että pikkulottia. Valtakunnallinen Suomen Lottaperinneyhdistys perustettiin taas vuonna 1993, joka jatkaa lottien perinnön vaalimista ja järjestää lottien virikeja kuntoutustoimintaa. Pari kuvaa oli Lottamuseon digitoituja kuvia, tiivistää Ruotsalainen. Räihä tuokin esille, että näyttelyn kokoamisessa onkin ollut jo isona apuna museonhoitaja ja kirjastoja kulttuuritoimen toimistosihteeri Jenna Ruotsalainen. Tämän lisäksi Kärkkäinen tuo esille Kiuruveden Lottaperinneyhdistyksen saaneen Vuoden teko -palkinnon valtakunnalliselta Lottaperinneyhdistykseltä tekemällään “Silmä kirkas, sydän puhdas, harmaa puku yllä” valokuvanäyttelyllä ja kirjalla, joka sisälsi Piia Lappalaisen valokuvia kahdesta lotasta ja 20 pikkulotasta, sekä Kiuruveden lukion opiskelijoiden tekemiä haastatteluita lotista sekä pikkulotista. Ruotsalainen kertoi, että Rukajärvikeskuksen lottanäyttelyn laajentaminen jatkuu vielä syksyllä. – Minun osuudekseni tuli Lotta Svärd -historia ja Kiuruveden lottien historia. Mutta ollaanko me nyt tähän tilanteeseen, missä me ollaan juuri nyt, varauduttu. Lottapukuja poltettiin, piilotettiin ja arkistoja tuhottiin. Kiuruveden Lottaperinneyhdistyksen sihteeri Kaija Räihä.. Ohjelmassa kuultiin tarinoita naisista osana Suomen puolustusta ja keskityttiin erityisesti kiuruvetisen Lotta Svärd -järjestön historialliseen toimintaan
– Me tytöt ajattelimme pojilla olevan enemmän salivuoroja, ja että me jouduimme kävelemään paljon. Tarja Ruotsalainen ja Liisa Lappalainen katselivat vanhoja koulukuvia. – Rukouksiin meidän piti siirtyä muutamassa minuutissa käytävästä saliin parijonossa hiljaa Sibeliuksen musiikin soidessa. – Nyt olemme olleet yhdessä jo 42 vuotta. Myös aulat ja portaikot näyttivät tutuilta, Sisko Väisänen kertoi. 14 Keskiviikko 22. Viimeinen Suvivirsi-tapahtuman järjestivät Kiuruveden kotiseutuyhdistys ja Kiuruvesi-seura. – Opintoihin kuului latinan opiskelua viisi tuntia viikossa. Myös nyt eläkkeellä oleva, pitkän uran liikunnanopettajana tehnyt Raimo Hyvärinen muisteli aikoja, jolloin oppilaita on paljon. Mutta kävelykin on liikuntaa, jonka merkitys ja tärkeys on selvinnyt meille vasta vanhemmiten. RIITTA AIRAKSINEN – Rakennus näyttää ulkoapäin samalta kuin omina kouluaikoinani 1960ja 1970-luvuilla. – Oli kivaa, kun sain olla pois joiltakin tunneilta, kun toimin pesäpallotuomarina. Pojilla oli myös telinevoimistelua. Etualalla kotiseutuneuvos Lauri Winberg. Ylioppilaaksi Lappalainen valmistui vuonna 1960.. Siitä oli myöhemmin hyötyä esimerkiksi teologiaa opiskellessa, Pohjanmaalla uskonnon opettajana toiminut Lappalainen kertoo. – Oppilaita oli parhaillaan tuhatkunta. Ajattelin, että aakkosjärjestys vaikuttaa ja ehkä en mahdu kouluun, koska silloinen sukunimeni Remes oli aakkosten loppupäässä. Niin tehtiin myös Heidi Jaatisen aikaan 1980-luvulla. Tilaisuuden päätteeksi laulettu Suvivirsi sujui vaivatta ulkomuistista ja ilman säestystä. Mieleen jäi myös se, kun hän usein esimerkiksi algebran kaavoja selittäessään päätti selostuksen sanomalla m.o.t, eli mikä on todistettu, Ruotsalainen muistelee. Sisään parijonossa Väisäsen aikaan sisään mentiin parijonossa. Kohti Suvivirttä Tapahtuman järjestivät Kiuruveden kotiseutuyhdistys ja KiuruveViimeinen Suvivirsi -muisteloihin saapui reilut sata koulun entistä oppilasta sekä opettajia. Koulun purkamisen myötä häviää siis myös mieheni ja minun ensitapaamispaikka, Jaatinen kertoo. Opettajista mieleen jäivät parhaiten rehtori Tatu Malmivaara, liikunnanopettaja Raija ”Missu” Hyvärinen sekä matematiikkaa opettanut Pekka Linnala. Heidi ei kuitenkaan tunnusta, että lempi olisi vielä aivan silloin leimahtanut, vaikka jälkikäteen tarkasteltuna jonomuodostelmassa oloon sisältyi romanttinen sivuhäive. Oma merkityksensä oli myös sillä, että samassa jonossa sattui olemaan myös muuan nuori mies nimeltään Jari Jaatinen. Se oli aikamoista, Hyvärinen muistelee. Koulumuistoja kysyttäessä Väisäsen mieleen tulee ensimmäisenä lintsaaminen. Lapinlahdella nykyään asuva Sisko Väisänen oli yksi heistä, jotka olivat tulleet jo hyvissä ajoin koulun seinustan penkeille odottamaan tuttujen pariovien avautumista ja tapahtuman alkua. – Onhan tässä hieman kummalliset fiilikset, kun tämä puretaan pois. – Parhaimmillaan koulussa oli kuusi liikuntaa opettavaa opettajaa ja vain tämä liikuntasali. Rikkaat ja hauskat muistot kouluajoista kuitenkin jäävät jäljelle, Väisänen kertoo. RIITTA AIRAKSINEN Siinä se nyt oli viimeisen kerran yleisölle avoimena. Valkolakin Väisänen sai vuonna 1975. Hän säikäytti meitä käytävän päässä komentaessaan upseerin äänellä kaikkia olemaan hiljaa, Kangas muistelee. Nimittäin yläkoulun hulppeahko liikuntasali, jossa tuhannet ja taas tuhannet kiuruvetiset ovat kouluaikoinaan hikipäässä juosseet pallon perässä ja voimistelleet. Oppikoulun sisäänpääsytuloksia jännitimme silloisen pääoven edessä. Tarja Ruotsalainen kertoo puolestaan käyneensä koulua vuosina 1966–1972. – Aloitin koulun vuonna 1951. Viimeksi olen käynyt täällä riemuylioppilaiden tilaisuudessa. Silloinen fysiikan ja kemian opettaja Heikki Tätilä, joka toimi myöhemmin rehtorina, piti tiukkaa kuria jonojen hiljaisuudesta. Luvattomista reissuista ei kuitenkaan ollut kyse, vaikka Väisänen poissaolojaan lintsaamisiksi kutsuukin. Vaikka matikka ei ollut lempiaineitani, Linnala jäi mieleeni todella hyvänä ja kaikille tasapuolisena opettajana. Väisäsen opiskeluaikoina yläkoulun katon alla toimi myös lukio. Kun Väisänen nuorena tyttönä 1960ja 1970-luvuilla opiskeli talossa kahdeksan vuoden ajan, kouluvihkoihin hän kirjoitti nimen Sisko Lilja. Aina kun paloaseman sireeni soi, piti rynnätä paloasemalle työnjakoon, eikä kukaan kieltänyt lähtemästä, Väisänen muistelee. Vaihtoaskel, hyppy! Myös espoolaisella Elsa Kankaalla oli paljon muistoja entisestä opinahjostaan, jossa hän suoritti myös lukion. Kuuluin myös puolivakinaiseen palokuntaan. heinäkuuta 2026 Kulttuuri Voikkasalin viimeinen veisu Yläkoulun liikuntasalissa kajahti Suvivirsi viimeisen kerran, sillä sali puretaan jo tänä kesänä uuden koulun rakennustyömaan alta. Siihen aikaan liikunnassa oli erilainen opetussuunnitelma, ja sen mukaan meidän mieliimme jäi ikuisesti tamburiinin tahdittamat vaihtoaskel-hyppy -askelkuviot. Kun Jaatinen siirtyi ala-asteelta yläasteelle 1980-luvun alussa, hän muistelee ensimmäisen kerran olleen tuoreelle seiskaluokkalaiselle kihelmöivän jännittävä
Kilpailun voittivat Kuopion Ratsastajien Janika Koistinen ja Kwickly. Turnauksessa mestaruuden vei TUS ja hopealla oli siilinjärveläinen Toivalan Urheilijat. Uusi koulu rakennetaan yläja alakoulun väliselle alueelle ja liikuntasalin purkaminen aloitetaan jo tänä kesänä pois rakennustyömaan tieltä. – Kiuruveden Urheilijat tekee hyvää työtä lasten ja nuorten liikunnan parissa. Rysähdin alas ja huuli halkesi niin, että piti lähteä tikattavaksi. 15 Keskiviikko 22. Lisäksi pronssiottelussa kukistui Kokkolan GBK maalein 2–1. Tarjouskilpailuun olemme kuitenkin menossa luottavaisin mielin, sillä rakennusalan yrityksillä on nyt kova kilpailu urakoista. Muualla koulunsa käyneellä kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasella ei ollut takataskussaan koulumuistoja Kiuruvedeltä, vaan tukku tietoa kouluun liittyvistä asioista. Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen oli noutanut paikalle Iisalmessa asuvan kotiseutuneuvos Lauri Winbergin. Koska syntyvyys laskee ja väki vähenee, emme halunneet lähteä tekemään uutta ylisuurta koulua, joten uusi koulu on mitoitettu 500 oppilaalle. Liikunnanopettajana pitkään toiminut Raimo Hyvärinen ja kotiseutuneuvos Lauri Winberg kertoivat omia koulumuistojaan. Kohteeksi valikoitui Kiuruveden Urheilijat ja lahjoitus julkistettiin Kiuruveden Iskelmäviikolla. – Kiitos Ismo Apell ja Turpatalli tästä lahjoituksesta. KIURUVEDEN URHEILIJAT 9–15-vuotiaiden Pohjois-Savon piirihuipentuma yleisurheiltiin Varkaudessa 17.7.–19.7. Iiro Säisä osoitti hienoa kesäkuntoa Tiina Piippo ratsasti hopealle Kiuruvetisen Hirvijärven Ratsastajien Tiina Piippo ja Lumen Komia saavuttivat toissa viikonloppuna ratsastuksenopettajien kouluratsastusmestaruuskisoista hopeaa. KiurU:n Iiro Säisä osoitti erinomaista kesäkuntoa, sijoittuen rullahiihtokilpailussa miesten yleisessä sarjassa sijalle neljä. Rullahiihdon ja vuorijuoksun yhteisajoissa Säisä sijoittui toiseksi Lindholmin jälkeen. Mittaukset suoritti ympäristöterveystarkastaja. – Vaimo sanoi lähtiessäni, että montakohan virttä tulee veisatuksi, mutta kirja kädessä tulin koko matkan, Winberg kertoi ja jakoi yli satapäiselle yleisölle oman koulumuistonsa. – En kertonut Laurille todellista syytä tänne tuontiin, Kärkkäinen paljasti tilaisuudessa. Kiuruveden Urheilijoiden Emilia Siponen heitti T14-sarjan kiekossa ja keihäässä hopeaa, kiekkotuloksella 27,38 metriä ja keihään lentäessä lukemiin 32,77. Toivottavasti siitä on paljon iloa Kiuruvedellä, Hujanen päättää. Tappion yläsavolaisyhdistelmä kärsi teerijärveläiselle TUS:lle alkulohkovaiheessa 1–2 ja pudotuspeleissä rangaistuspotkukilpailun päätteeksi 3–4. Samalla Kärkkäinen antoi toisenkin lupauksen. Tuoreimmat ja tarkat tiedot voi koska tahansa katsoa Kiuruveden kaupungin verkkosivuilta. – Kun uusi koulu valmistuu, laulamme sen salissa ensimmäisen Suvivirren. Piippo ja Lumen Komia olivat luokkansa ainoa suomenhevosratsukko. Kolmiloikassa hän hyppäsi pronssille tuloksella 9,20 metriä. Taajaman vesistöistä sitä ei havaittu ollenkaan. Kuvassa seuran yleisurheilijoita. Järviwiki-sivustolle tehtyjen asiantuntijamittausten mukaan Toiviaisjärvessä on hieman sinilevää. – Molempien koulujen ylipaineistamisella saimme lisäaikaa toimia entisissä tiloissa, sillä konttikoulu olisi ollut kaupungille taloudellisesti raskaampi ratkaisu. Kun esimerkiksi talvella kilpailutimme kouluhankkeen suunnittelua, kaupunki sai tarjouksen yli 60 yritykseltä, Rusanen kertoo. Vesien lämpötilatkin olivat mittauksissa varsin hyvät, noin 18–19 astetta. Korkeuseroa oli 512 metriä. heinäkuuta 2026 Kiuruveden uimarantojen vedet ovat hyvässä kunnossa. Seurojen välinen yhteistyö poiki hyvän tuloksen viime viikonloppuna pelatussa jalkapallon Kokkola Cupissa. – Kouluaikanani tässä salissa oli köydet. KiuPan ja PK-37:n tytöille pronssia KiurU:n lapsille ja nuorille 2 000 euroa Kiuruveden Urheilijat on saanut 2 000 euron lahjoituksen lasten ja nuorten liikuntaan. Nuorissa on nousemassa kovia urheilijoita kohti kansallista kärkeä ja he toimivat hienoina esikuvina pienemmille liikkujille, Hujanen kertoo Facebook-sivullaan. Ennen kuin Suvivirsi kajahti salissa vihoviimeisen kerran, kotiseutuyhdistyksen Ari Kärkkäinen lupasi, että ensi vuonna järjestetään mahdollisuus käydä muistelemassa menneitä koulun muissakin tiloissa. Hän jäi vain 15 sekuntia voittajasta, Imatran Urheilijoiden maajoukkuehiihtäjä Remi Lindholmista. si-seura. Oli kunnia-asia pystyä kiipeämään kattoon asti pelkillä käsivoimilla, jaloilla auttamatta, Kärkkäinen muistelee. Rakennuksen muissa osissa koulutyö jatkuu ennallaan syksyyn 2028 saakka, jolloin uuden koulun on määrä valmistua. Voiton vei Ounasvaaran Hiihtoseuran Lauri Lepistö. Ratsukon prosentit olivat 64,462. Turpatalli päätti lähteä kiertueen tiimoilta tukemaan lasten ja nuorten liikuntaa 2 000 eurolla. Lahjoituksen taustalla ovat kiuruvetislähtöisen yrittäjän ja näyttelijä-ohjaaja Ismo Apellin Tuotantotalo Turpatalli sekä erilaisia hyväntekeväisyystempauksia järjestävä Mika Hujanen, joka tunnetaan myös Sukevan sulttaanina. Tilaisuuteen Winberg tuli virsikirja kädessä. Peliaika päättyi tasan 2–2. Urheilu Kiuruveden Urheilijoiden nuoret mieshiihtäjät leireilivät 4.7-12.7 välisenä aikana Äkäslompolossa Yllästunturin jylhissä maisemissa. Ja löytyi takataskusta omakin koulumuisto. Iisalmelaisen PK-37:n ja Kiuruveden Palloilijoiden tyttöjen G14-yhteisjoukkue kävi nappaamassa pronssia omasta sarjastaan, ja kiupalaiset olivat joukkueessa koko turnauksen ajan merkittävässä roolissa. Vuorijuoksussa Säisä jatkoi vakuuttavaa menoaan, sijoittuen miesten yleisessä sarjassa kolmanneksi. Niin Koskenrannassa, Pappilanrannassa kuin Savirannassakin tehdyt mittaukset osoittavat, että suolistoperäisen E. Hujanen teki äskettäin kestävyysjuoksukiertueen ympäri Suomea ja sen avulla hän paitsi innosti ihmisiä liikkumaan, myös keräsi rahaa hyväntekeväisyyteen. colin ja enterokokkibakteerien määrät ovat alle sosiaalija terveysministeriön toimenpiderajojen, eikä raporteissa ole havaittu mitään muutakaan, mikä viittaisi uimisen kannalta huolestuttavaan tilanteeseen. Kisat pidettiin Kuopiossa. – Vaikka viimeinen suvivirsi täällä on haikea, uusi koulu todettiin taloudellisemmaksi ratkaisuksi kuin korjata kahta vanhaa. Sanasensa sanoi myös Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen, joka oli iloinen siitä, että paikalle oli saapunut paljon ihmisiä. Harjoitusviikko sisälsi rullahiihtoa, vaellusta, juoksulenkkejä, sauvarinnetreeniä, voimaharjoittelua sekä leirin päättäneen Ylläs Uphill Race -kilpailun. Tällä hetkellä luokilla 1–9 on noin 700 oppilasta. Lisäksi alkulohkopeleissä Kokkolan GBK:n kanssa tuloksena oli tasapeli 1–1. Niilo Kouvalainen sijoittui rullahiihtokilpailussa yhdeksänneksi ja Arttu Ritvanen täydensi KiurU:n hyvää menestystä olemalla kymmenes yleisen sarjan 25 hiihtäjän joukossa. Kiuruveden Urheilijat ilmoitti pian Hujasen jälkeen olevansa niin ikään suuresti kiitollinen saadusta lahjoituksesta. – Viisikymmentäluvulla kokeilin käsinseisontaa etupulpeteissa. Kouvalainen (5:s) ja Ritvanen (6:s) täydensivät KiurU:n hyvää kokonaispanosta. Niilo Kouvalainen juoksi sijalle viisi ja Arttu Ritvanen sijalle seitsemän. Juonnosta vastasi kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen. AKU LAATIKAINEN Emilia Siposelle kolme pm-mitalia Kiuruveden Urheilijat on tehnyt jo monta vuotta hyvää työtä lasten ja nuorten liikunnan parissa. Moukarissa ja korkeushypyssä Siponen sijoittui neljänneksi henkilökohtaisilla ennätyksillään moukarin kaartaessa lukemiin 33,79 metriä ja korkeushypyssä tuloksen ollessa 140 cm.. Uuden koulun tavoitehinta on noin 18 miljoonaa, mutta lopullisen hinnan tiedämme sitten, kun avaamme kirjekuoret. Joukkue voitti turkulaisen Åbo IFK:n 1–0, Valkeakosken FC Hakan 14–0, Äänekosken Huiman 4–0 ja Tampereen Pallo-Veikot 4–1. Uimarannoilla kelpaa polskia Ylläs Uphill Race koostui 3x4,2 kilometrin mittaisesta Mustin nousuun hiihdettävästä vapaan tyylin rullahiihtokilpailusta sekä 6,7 kilometrin vuorijuoksusta
Monta kertaa olen itsekin ihmetellyt asioita ja siteerannut mielessäni runoilijan sanoja: ”Niin, lukemattoman paljon sanella voisin seikkoja, joitten täytyisi olla toisin, jos olisi valta ja voima ja kunnia sun ja viisaus mun...” Mutta Saarnaajan kirjan kirjoittajan viisaus alkaakin juuri rajojen myöntämisestä. Samalla kyseessä on luomakunnan sunnuntai. Mutta Jeesus on viinitarhuri, me olemme oksia. Saarnaajana oli Jouko Porkka, joka on yksi vuoden 1976 ylioppilaista. En tiedä, kuinka moni on päässyt sisätöihin – ja onko se sisätyö sinällään ollut edes tavoittelemisen arvoista. Siitä, että kaikki ei ole meidän hallinnassamme, eikä kaikki avaudu meille. Se voi olla hyvin arkista. Kotiseutuväen kirkkopyhä tulossa Messu pidetään sunnuntaina 26.7. Vaan siitä, että viinipuu, Jeesus, pitää kiinni meistä – ja koko maailmasta! Teksti on tiivistelmä saarnasta Kiuruveden kirkossa Pyhän Kolminaisuuden päivänä 31.5.2026, jolloin vietettiin 50 vuotta sitten Kiuruveden lukiosta ylioppilaaksi kirjoittaneiden riemuylioppilaiden juhlamessua. Ei siksi, että olisit erityisen vahva, vaan siksi, että se, johon olet kiinnittynyt, on vahva. 8: 16-17). Ei vaikka kuinka yrittäisi. Ja silti – tai oikeastaan juuri siksi – se elää ja kantaa hedelmää. Miksi vääryys ja väkivalta menestyy ja viaton kärsii. Me elämme ajassa, jossa tietoa on enemmän kuin koskaan. Jeesuksen vastaus on yllättävä: kaikki viisaus ei siis löydykään kirjoista ja yliopistosta, vaan myös elämästä ja luonnosta, tässä tapauksessa meitä kehotetaan oppimaan viiniköynnöksestä, kasvista! Vertauskuvassa ihminen on siis vain oksa, ei itse koko köynnös! Ihminen on se, joka saa olla kiinni siinä, joka kannattelee. ma-pe klo 9.-12. Sillä lopulta kyse ei ole siitä, kuinka paljon olemme käyneet kouluja, kuka on päässyt sisätöihin ja kuka menestynyt. 0400 152 784 ajade@ajade.fi HAUTAKIVIHUOLTO • hautakivet • kaiverrukset • entisöinnit LÄMMIN KIITOS kaikille! Kalevi Terveydellisistä syistä en voi juhlia syntymäpäiviäni. kello 10 alkaen. Moni asia jää edelleen käsityskykymme ulkopuolelle, tärkein näistä on Jumala – niin ja itse elämä: miksi asiat menevät niin kuin ne menevät. Sitä, että elämässä on kysymyksiä, joihin ei ole vastausta – ja silti rukoilet. Mutta Kiuruvesi ja sen lukio on antanut meille jokaiselle kuitenkin hyvät lähtöeväät elämään: juuret ja siivet, joilla on voinut tavoitella elämään ja työhön liittyviä unelmia. Ja kouluja moni meistä 50 vuotta sitten Kiuruvedeltä ylioppilaaksi kirjoittaneista 73 nuoresta on sen jälkeen käynytkin. Se ei pysty selittämään, miten elämä siinä virtaa. 017 770 0421 HAUTAKIVET PERHEUUTISET SEURAKUNTA Kiuruvesi & Iisalmi P. Tässä tulee kuvaan Jeesus. Saarnan pitää poikkeuksellisesti Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja Raamatun lukemisen hoitaa kotiseutuneuvos Lauri Winberg. Sitä, että et näe suuntaa selvästi – ja silti jatkat. Ihminen kun niin mielellään ymmärtäisi ensin – ja luottaisi vasta sitten. Su 26.7. Jeesus sanoo: minä olen viinipuu, te olette oksat (Joh. Ehkä tässä on jotakin, mikä voi tuntua meistä yhtä aikaa helpottavalta ja vähän vaikealtakin. Kuvan viiniköynnöksestä ja oksista. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä (Saarn. maaliskuuta 2025 Kirkkoherranvirasto on avoinna 6.7.-31.7. En muista, otettiinko se vastaan vinoiluna, vai miten. heinäkuuta 2026 Hengelliset Juuret, siivet ja viinipuu Käykeehän poijat kouluja, niin piäsette sisätöihin! Meitä oli muutama nuori mies, jotka olimme saaneet töitä Tehdaspuulla valkolakin saamisen jälkeisenä vuotena. KASTETTU Eino Jaakko Matias Tikkanen AVIOLIITTOON VIHITTY Joshua Nail Lehmann ja Ruusu Riia Sesilia Juonala Keski-Lahden seurakunta Hengelliset p. Mutta mieleen se jäi. Messun jälkeen kirkossa on kirkkokahvit. Tuona talvena lämpötila laski pitkäksi aikaa lähelle -40 astetta, kun teimme pystymittaa. Saarna 2 Keskiviikko 15. klo.10 Kotiseutuväen kirkkopyhä ja luomakunnan sunnuntain messu Pääkirkko (Rusanen Juha-Pekka, Häyrynen, Pesälä) kirkkokahvit kirkossa. www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi Su 26.7 Ei tilaisuutta Ma 27.7 klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 28.7 klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, teemana Israel Kutsu, kiitä, ni ele perheuutisi a! Kiuruveden kirkossa vietetään tulevana sunnuntaina 26.7. Sitä, että et tunne mitään, mutta et myöskään lopeta. kotiseutuväen kirkkopyhää kello 10 alkaen. Tähän viittaa päivän Vanhan Testamentin teksti, joka on Saarnaajan kirjasta: Kun koetin perehtyä viisauteen ja tutkistella sitä työtä, jota ihminen maan päällä yötä päivää tekee saamatta untakaan silmiinsä, niin havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Kiitän kaikkia minua muistaneita. klo 10 Messu, Iisalmen rovastikunnan erityisrippikoulun konfirmaatio, Pääkirkko. klo 18 Lomalaisten iltakirkko Sulkavanjärvellä, Sulkavanjärven kyläkirkko, (Häyrynen, Pesälä) KUOLLUT Sirkka-Liisa Kärkkäinen 87 v. Itsekin olen opiskellut koko elämäni ja luulen ymmärtäväni, mitä Saarnaajan kirjan kirjoittaja tarkoitti. Mutta Jeesus kääntää järjestyksen toisin päin: ensin yhteys, sitten elämä riittää, että olet kiinni. Eikä edes siitä, kuinka tiukasti me pidämme kiinni, tai tunnemmeko itsemme irrallisiksi. Kun käy kouluja, joutuu lopulta tunnustamaan, että on asioita, joista ei voi saada lukemalla ja tutkimalla varmuutta. Jos pysähdymme hetkeksi tämän kuvan äärelle: viiniköynnöksen oksa ei tiedä kovin paljon. 16 Keskiviikko 22. Se ei ymmärrä koko kasvin rakennetta. su 2.8. Vilho Svärd. KUVA: AILA VÄISÄNEN LUKIJAN KUVA. Ja ehkä juuri siksi usko ei olekaan ensi sijassa ymmärtämistä, vaan luottamista, Jumalaan luottamista. Jeesus ei vastaakaan kyselyymme antamalla lisää selityksiä, vaan hän antaa meille kuvan. YLEINEN SEURAKUNTATYÖ Ke 29.7. 15:1–10). Äiti istutti joskus tämän. klo 10 Konfirmaatiomessu, rippileiri III, Pääkirkko. La 1.8. Tämän oivaltaminen on tärkeä käänne elämässämme, ainakin minulle se on ollut. Saarnaajan kirjan kirjoittaja kertoo yrittäneensä perehtyä viisauteen – todella paneutua siihen, ymmärtää elämää, ihmisen työtä ja Jumalan tekoja. Koulunkäynnistä on hyötyä, mutta kaikkeen se ei kuitenkaan riitä. Aamulla, kun olimme lähdössä metsään, talouspuolen toimistotyöntekijä kannusti meitä noilla sanoilla koulujen käymisestä keinona sisätöihin pääsemisestä. Se vain on kiinni
vasemmalta nimeä ei tiedossa, 4. henkilöt vasemmalta nimiä ei tiedossa, 8. vasemmalta Olga Remes, 4. Valtioneuvos Matti Vanhanen saapuu Kiuruvedelle Öyhötyksesi huomataan. vasemmalta Hanna Räty sylissään Niilo Hyvönen, 5. kello 13 alkaen Kalliokylässä Myllymäellä. Suomen pitkäaikainen pääministeri ja nykyinen valtioneuvos Matti Vanhanen saapuu puhumaan Kiuruvedelle. Nyt osa kuvassa olevista henkilöistä on tunnistettu. Lapset edessä vasemmalta lukien Väinö Remes, Paavo Remes ja Inkeri Hyvönen sekä reunassa Kirsi Mykkänen. vasemmalta Juho Kärkkäinen ja reunimmaisena keskirivillä Johanna Kärkkäinen. Elias Simojoki omiensa parissa. 3. 17 Keskiviikko 22. vasemmalta Hilja Kainulainen, 6. Kuvasta tietoja antoi Anni Häggman. 1930-luku. ja 7. vasemmalta Iida Hyvönen. Heidän nimensä ovat alla kuvatekstissä. Tapahtuma on avoin yleisölle. heinäkuuta 2026 Jotta ymmärrät, mitä paikalliset päättäjät päättävät. Keskirivillä vasemmalta Elias Simojoki, vieressä Aku Räty 3. Kuva on otettu mahdollisesti seuroista, jotka olivat Osmangilla Herukassa tai Paarassa. VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUYHDISTYKSEN ARKISTON KÄTKÖISTÄ Tämä Kotiseutuarkiston kuva julkaistiin Kiuruvesi-lehdessä 1.7.2026. Pidetään keskustelu rakentavana.. Ylärivi vasemmalta: kaksi huivipäistä naista, nimiä ei tiedossa. Ennakkoilmoittautumista toivotaan Emmi Tikkaselle (emmi.tikkanen@eduskunta.fi tai 050 370 9483). Vanhanen puhuu kansanedustaja Markku Siposen luona järjestettävässä kesätapahtumassa sunnuntaina 26.7. Tilaisuudessa ovat vieraina myös Marttaliiton puheenjohtaja Roosa Grönberg, europarlamentaarikko Elsi Katainen ja Pohjois-Savon maaseutunuorten kiuruvetinen puheenjohtaja Susanna Pennanen
Muut hallituksen jäsenet olivat Satu Remes, Petri Putaansuu, Kari Remes, Vuokko Drufva, Saara Savolainen ja Elsa Kangas. Kävijöitä jäi askarruttamaan savupirtin tuleva kohtalo; uuni oli kaatunut ja muutenkin rakennus oli korREMESTEN SUKUSEURA Paikalla oli yli 50 henkilöä. Mattilan savupirtti ja sukuseuran jäsen Erkki Remes.. Sulkavanjärvellä oli kauppias Matti Pietikäisen omistama tiilitehdas, joka toimi 1800-luvun lopputuolella. Sukuseuran esihenkilö Heidi Jaatinen toivotti seuran jäsenet tervetulleiksi kokoukseen, joka käsitteli tavanmukaiset vuosikokousasiat. jauksen tarpeessa, mutta kuka ottaisi kustannukset vastuulleen. Sukuseuran uudeksi esihenkilöksi valittiin Säde Kallio, joka oli estynyt olemaan itse paikalla. Ruokailun jälkeen noustiin Laitisen linja-autoon ja ajettiin Sulkavanjärvelle. Sinne muuttivat Remekset aikoinaan Seikan talosta Sulkavalla. Itse pirtti on tehty 1840-luvulla ja jäi mietityttämään, onko uuni alkuperäinen vai tehty myöhemmin. Suuren kuulijakunnan kokosi myös sukutukija Ari Kolehmainen kertoessaan itäsuomalaisten dna:sta. Lue kaikki 37 journalistin ohjetta: jsn.fi/journalistin-ohjeet Olemme sitoutuneet JSN:n Journalistin ohjeisiin. Sille paikalle oltiin muutettu Seikan talosta vuonna 1904. Sopivasti järjestetty mehutarjoilu piristi mieliä ja matka jatkui Pielaveden laivarantaan, jossa oli ostosmahdollisuus satamaravintola Laivurissa. Kun Savoa asutettiin keskiajalla, mukana olivat myös Remekset. 1900-luvun alussa Muhkassa asui suurperhe, jonka muodosti neljä veljestä vaimoineen ja lapsineen, yhteensä 24 henkeä. Muhkan vanha nimi oli Liisanaho. heinäkuuta 2026 Remekset kokoontuivat Kiuruvedellä Yli viisikymmentä Remestä tai sukuun kuuluvaa henkilöä kokoontui heinäkuun alussa yhteiseen kokoukseen ja kesäretkelle Sulkavanjärvelle ja Pielavedelle. Matkan päätepisteenä oli Pangan kylässä Huutoniemen talo. Ensimmäinen Remes, Paavo Remes, muutti Remestylän Paarasta kotivävyksi Matti Räisäselle 1800-luvun alussa. Tämä savupirtti on siitä erikoinen, että uuni on muurattu punatiilistä. Kenttäpiispa Viljo Remes, joka oli sukuseuran esihenkilönä monta vuotta, asui lapsuutensa ja nuoruutensa Huutoniemessä. Remeksetkin saivat sukunimensä Rantasalmella. Retkeläiset saivat tutustua Mattilan ainutlaatuiseen savupirttiin Piekäisen talon luona. Pistäydyimme myös kyläkirkolla ja matka jatkui Pielaveden puolelle, jossa kuunneltiin Levämäen isännän Heikki Remeksen selostusta kotitilansa eri vaiheista. Muhkan talo oli tavallaan matkan pääkohde, joka näkyi Laajalahdesta katsottuna oikeassa komeudessaan. SEPPO REMES Journalistin ohje 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Monilla, jollei lähes kaikilla kiuruvetisillä suvuilla on juuret Rantasalmella ja Mikkelin seudulla. Kaikkein vanhimmat sukunimet lienevät syntyneet jo 1200-luvulla. Kokouksen yhteydessä kuultiin myös Tarja Haapalan ja Anna-Leena Koldiksen kauniit musiikkiesitykset. Sisällä pirtissä kertoi matkan opas Seppo Remes entisestä asumisesta savutuvassa. 18 Keskiviikko 22. Talon nykyiset omistajat Juha ja Raija Remes kertoivat talon historiasta ja matkalaiset saivat tutustua talon sisätiloihin mehua ja jäätelöä syödessään
19 Keskiviikko 22. heinäkuuta 2026 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Kotipalvelut ja -sairaanhoito PARTURI-KAMPAAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen APTEEKKI TAKSIPALVELUT K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T olonkorjuu.fi 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi Myös KELA-kuljetukset / toivetaksi Nyt kaksi autoa: 9054 9368 PALVELUHAKEMISTO. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi JUHLAJA MAJOITUS VUOKRATAAN OMPELIMO KOTIPALVELUT LAHJAPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.fi Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO TILITOIMISTOT KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh
Aittokorven Riistaukot r.y:n TERVETULOA! Johtokunta Salmijärven osakaskunnan HOITOKUNTA Isonkannon Erä ry:n Tervetuloa! KAUPUNGINTALO Kaupungintalon ovet suljettu 17.6. Kiuruveden invalidit ry:n jäsenet tulkaa nauttimaan mökkeilypäivästä 28.7 klo 12:00-18:00 Saunarantaan. Mitat 35 ja 50 cm. – 9.8.2026. maaliskuuta 2025 LOMALLA SEKALAISIA ASUNTOJA KOKOUKSIA 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.fi www.lvisawo.fi • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desinfiointi Seuraa meitä somessa! • • • • • • KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy RAKENNUSPALVELUA TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 16.7. Tervetuloa! -Johtokunta Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Tervetuloa! KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. heinäkuuta 2026 6 Keskiviikko 15. MUISTILISTA Koikkanan Erä Ry:n Tervetuloa! KAUPUNKI. Muistattehan myös varatut teatteriliput 23.7. 0400 935890. Hirviporukka kootaan heti kokouksen jälkeen. Asiointi ajanvarauksella. MUSEO Torstaina 23.7. Sauna ja grilli kuumana koko päivän. Kalliokylän Eräpojat ry:n Johtokunta Ruutanan Seudun Erä Tervetuloa! Tihilän Seudun Jahtimiehet ry:n Johtokunta. Kaikki toiminta on ilmaista. Ohjelmassa LASTUn käsityö työpaja, Maaja Kotitalousnaisten lettukahvila, MLL kepparipiste sekä Eläinpalvelu Hanta Haloselta lampaita ja poniajelua. 050 307 5439 Annetaan omakotitalo aurinkopaneelien, kuituliittymän ja ilmalämpöpumpun hinnalla Salmisentie 11 puh. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma–to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Kaupungin Info ja puhelin asiointi ma – to 9.00–11.30 ja 12.30–15.00 pe 9.00–11.30 ja 12.30–14.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi RIVI-ILMOITUKSET Toiviaiskylän Erämiehet Ry:n kesäkokous la 08.08 klo 12.00 Kyläntalolla. Heikki Lång p. 20 Keskiviikko 22. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Klo 12–15 Kiuruveden museolla vietetään lastenpäivää. Ateriapalvelun ruokalista VK 31: ma: Jauhelihakastiketta, Perunaa, Parsaja kukkakaalia, Suvisalaatti, Hedelmämoussea, ti: Broileripyöryköitä, Currykastiketta, Perunaa, Porkkanaa, Kiinankaalikesäkurpitsaretiisi 60 g, Pehmeä rahka & raparperikeitto 150 g, ke: Mantelikalaa, Sitruunaista kastiketta, Perunaa, Punajuurta, Omena Hedelmä-vanilja kerroskiisseli, to: Jauhelihakeittoa, Tomaattilohko, Ohukaisia, Mansikkahilloa, pe: Broilerikiusausta, Herne-porkkanaa, Kurkkuinen salaatti, PROfeel kermakaramellivanukas, la: Kookosinkiväärikalaa, Perunaa, Vihannessekoitusta, Porkkanakiinankaali, Vadelmavispipuuro, su: Mausteista possupataa, Perunaa, Kukkakaalimaissilisäkettä, Jäävuoripunakaalikurkku 60 g, Mansikka-vanilja kerroskiisseli (muutokset mahdollisia). 040 7530 370. Ottakaa omat eväät mukaan