Suuri osa ajoi 58 kilometrin matkan viiden eri kunnan läpi. 20-21 » Tour de Koivujärvi houkutti ”laittamaan itsensä likoon” 4 » Kaisanet haluaa olla valokuidussa nro yksi Ensi kertaa järjestetty Tour de Koivujärvi eli Koivujärven ympäriajo onnistui erinomaisesti. RIITTA AIRAKSINEN 7 » Ari Kumpulaiselle Pro Metsä -palkinto 012138-2325 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 21.6.2023 70. VUOSIKERTA, NRO 25. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko 11-19 » Teemaliitteessä: Kesä teema
Tämä tarkoittaa osittaista paluuta takaisin kiuruvetisille tutuksi tulleeseen Kunnanlääkärit-systeemiin. Miten käy Kiuruveden terveyskeskuksen vuoden 2025 jälkeen, selvitys käynnistyy ensi vuonna. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Hyvinvointialueen avoterveydenhuollon ylilääkäri Jarno Rieppo toivoi, että hyvinvointialue katsoo koko aluetta kokonaisuutena ja kehittää sitä tasapuolisesti. Raatikainen kiitteli toukokuussa, että Kiuruveden terveyskeskukseen on keskitetty myös sosiaalipalveluja. Nyttemmin nämä osittain samat poliittiset piirit ja poliitikot, yhdessä Nato haukkojen kanssa, ovat syyttäneet ja arvostelleet Niinistöä Nato-jäsenyyden jarruttamisesta. Nyt tämä "pelko" on toteutunut. Sen vuoksi kehotankin Niinistön arvostelijoita käymään DNA-testissä, varmuuden vuoksi. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Sauli Niinistö on yksi Suomen historian parhaista presidenteistä. Kun Ukraina suuntautui länteen ja Eurooppaan, sekä ilmoitti tavoittelevansa Naton jäsenyyttä, niin tiedämme nyt, mitkä ovat sen seuraukset. Kiuruvedellä on vain 1,5 enskalääkäriä viikossa. Tämä tapahtui Sipilän hallituksen aikaan ja Jussi Niinistön ollessa puolustusministeri. Toisaalta yksityisen lääkärin vastaanottomaksun Kela-korvauksia nostetaan, tällä halutaan mahdollistaa lääkäriin pääsy. Johtuuko tämä tällainen meilläkin tästä slaavilaisesta verenperinnöstä. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti SANOTAAN , että poliittinen muisti on lyhyt. Kaikissa kunnissa hyvinvointialueen vuokraamat tilat eivät ole tehokkaassa käytössä. Turkin Presidentti Erdogan halusi ilmoittaa suoraan "presidentiltä presidentille" heidän myönteisen kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen. Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen palvelustrategian maanantaina. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. On totta, että presidentti Niinistö suhtautui varauksella Naton johtamaan sotaharjoitukseen Venäjän rajan tuntumassa täällä Suomessa. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Ei siis ihme, että Kiuruvedellä on ollut tyytymättömyyttä lääkäripalvelujen saatavuuteen. Sen on näin politiikan penkkiurheilijanakin huomannut. kesäkuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Sotepalveluissa hyviä ja huonoja näkymiä P ohjois-Savon sosiaalija terveydenhuollon lähipalveluverkko säilyy nykyisellään vuoden 2025 loppuun saakka. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 107 e / 98 e Eurooppa 160 e / 140 e muut ulkomaat 230 e / 210 e Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Miten käy Kiuruveden terveyskeskuksen, kun hallitus on säästämässä sosiaalija terveyspalveluista reilusti yli miljardi euroa, osan säästöistä joutuvat tekemään hyvinvointialueet. Raatikainen arvioi, että osa tiloista on vajaalla käytöllä ja kysyi onko se paras keino parantaa suomalaisten hyvinvointia. Kansanäänestystä Natosta ei tarvittu, eikä sitä vaadittukaan.. Maanantai-illan kaupunginvaltuustossa aluevaltuutettu Rauno Pikkarainen (vas.) vahvisti puheenvuorossaan hyvinvointialueen päätöksen Kiuruveden kaupungin kouluja kiinteistöselvityksestä keskusteltaessa, vuokrasopimukset kuntien kanssa jatkuvat 2025 saakka, mutta sen jälkeen on kysymysmerkki, miten käy, sillä myös hyvinvointialue haluaa tehostaa toimintojaan ja tilankäyttöään. Palveluverkkosuunnitelma ja lähipalveluiden muotoilu suunnitellaan ensi vuoden aikana. Kiuruvedellä hyvinvointialueen palveluja on terveyskeskuksessa. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Hyvinvointialueelle siirtyi kunnilta valtava kiinteistömassaa, mikä vastaa yli 60 hehtaarin suuruista neliömäärää, yli 400 toimipistettä. 2 Keskiviikko 21. Sitä ennen niihin ei puututa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin muutti kaiken ja suomalaisten selvän enemmistön kannat Nato-jäsenyyteen muuttuivat myönteisiksi. Aiemmin Sauli Niinistö oli myös sitä mieltä, että mahdollisesta Suomen Nato-jäsenyydestä tulisi järjestää kansanäänestys. Hyvinvointialueen ja kuntien tilavuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. ADOBE Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti suomalaisten näkökannat Natolle myönteisiksi. KAARLO HUMALOJA haukat lähtivät laukalle, kun taas presidentti yritti hillitä heitä raville. Kun Sauli Niinistö oli vasta presidenttiehdokas, niin hänen poliittiset vastustajansa pelottelivat äänestäjiä, että jos Sauli Niinistö valitaan presidentiksi, niin hän vie Suomen Naton jäseneksi. Kirjoituksia ei palauteta. Siihen oli omat syynsä. ENTISTEN tai väistyvien johtajien arvostelu oli hyvin tavanomaista entisessä Neuvostoliitossa. Se voi tarkoittaa toiminnan tehostamista, erityispalveluiden keskittämistä, palveluverkon supistamista ja etäpalvelujen edelleen lisäämistä. Myös terveydenhuollon asiakasmaksuja aiotaan korottaa. Sauli Niinistö on presidenttinä ollessaan osannut lukea ja tulkita kansan syvien rivien mielialoja ja tuntoja, toisin kuin jotkut kovakorvaiset poliitikot ja se on osittain Niinistön suosion salaisuus. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Kesän jälkeen röntgenpalvelut siirtyvät Kiuruvedeltä Iisalmeen. Tästä harjoituksesta Nato Poliittinen muisti Niinistön osuus Nato-jäsenyyden lopullisessa toteutumisessa oli ratkaisevan merkityksellinen, kiitokset siitä hänelle. Hyvinvointialueella tehdään parhaillaan kiinteistöselvitystä ja ensi vuoden alussa aloitetaan keskustelut kuntien kanssa tarvittavista kiinteistöistä. Sen vuoksi on syytä rukoilla, vaikka kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että saisimme edes joltisenkin korvaajan hänen tilalleen. Keskustalainen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen kävi kuulemassa kiuruvetisten huolia sosiaalija terveyspalveluiden saatavuudesta kuukausi sitten. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse
Väyrynen on suhtautunut alusta lähtien Suomen EU-jäsenyyteen ja erityisesti EU:n talousja rahaliittoon (EMU) kriittisesti ellei peräti kielteisesti. Ihmisten on päästävä lääkäriin tarvittaessa ja jonot purettua. 3 Keskiviikko 21. Vaikka kesää on vielä runsaasti jäljellä, vietämme tällä viikolla keskikesän juhlaa. Risto Antikainen Kannatan. Poliitikkojen ei tarvitse jatkossa ennen vaaleja lupailla katteettomasti nopeaa lääkäriin pääsyä. VAIHTOEHDOT ovat demokratian keskeisiä kulmakiviä. Olemme joutuneet todistamaan arjen kallistumista laajalla rintamalla. HINTOJEN nousu on tälläkin hetkellä selvästi nopeampaa kuin mitä keskuspankkimme EKP tavoittelee. 82 prosenttia kannatti mielipidemittauksissa Suomen liittymistä Natoon. Nopeuttaa lääkäriin pääsyä. Kasvattaa vain menoja, ajatuksena kyllä hyvä. Sekin on totta, että viime vuosina yksityiset ovat käyneet ahneemmiksi. (Lehdistötiedote 22.6.22.). Leena Pöksyläinen Tämä olisi lähellä Viron mallia. Tuula Parkkonen Kannatan. Olimme juhlistamassa toissa sunnuntaina veljen tyttären konfirmaatiota. Ajankulusta kertoo oma kieltään sekin, että Venäjän aloittaman brutaalin hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on kulunut jo vuoden ja neljän kuukauden verran. Eurobarometrin mukaan 75 prosenttia suomalaisista pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Maire Niiranen Ei kait siellä enää muuten lääkärille pääsekään, kun yksityisen kautta. Väyrynen on ollut myös sitä mieltä, että keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä perustui virheelliseen tilannearvioon, aiheettomiin pelkoihin ja poliittisiin mielikuviin. Tuleeko uusi teknologia olemaan siunaus vaiko kirous. Korkojen alenemiselle ei ole vielä edellytyksiä. Asiantuntijalääkärit ovat sanoneet, että ilman yksityisen palvelutuotannon apua tätä peruspalvelua ei voida kansalaisille taata. Kata Lampi Vieläkö joku luulee, että Kunnanlääkärien toiminta oli ilmaista. Kävimme keväällä vaaliuurnilla ja uusi hallitus pääsee pian aloittamaan vaativan työnsä Suomen luotsaamiseksi kohti parempia aikoja. TALOUDEN suurta kuvaa ovat värittäneet vuoden aikana korkea inflaatio ja nousseet korot. OLEMME likimain kyllästettyjä uutisilla digitalisaation vastustamattomasta etenemisestä ja vyörymisestä elämän kaikille alueille. Kalliimmaksi tulee, jos ei saa hoitoa. Hyvin monet ottivat luvan saatuaan matkapuhelimensa esille – niin tein minäkin, hienoisesti yllättyneenä. Eila Niskanen Kyllä, ehdottomasti kannatan. Toista ääripäätä edustavat näkemykset, joiden mukaan tekoäly tulee synnyttämään kokonaan uusia ammatteja ja muokkaamaan nykyisiä tehtäviä mielekkäämpään suuntaan. Eli joutunut käymään ihan omilla kustannuksilla Terveystalolla oikeastaan Kunnanlääkäreitten lopetettua. Yhteiskunta maksoi jokaisesta potilaasta heille! Eikö yli 3000 asiakasta pitänyt heidän puljuaan pystyssä, heti lopettivat toimintansa, kun yhteiskunnan tuki loppui! Matti Niskanen Kyllä kannatan, pääsisi aikaisin hoitoon, joskus on myöhäistä parantuminen, kun pitkitetään ja pitkitetään lääkärille pääsyä. Ehkä jatkossa maaseudullakin olisi terveyspalveluja. Nythän ne leveämmät terveyshuollon hartiat tuntuvat keskittävän palveluja isoimmille paikkakunnille. Kun tuli kolehdin vuoro, messua johtanut pappi kertoi, että käytössä on perinteinen tapa tai MobilePay-sovellus. HYVÄÄ juhannusta toivottaen! VIERASKYNÄ MIKKO PAANANEN Kirjoittaja on Ylä-Savon osuuspankin toimitusjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Kela esittää, että yksityislääkärille pääsisi 20 eurolla, onko ajatus kannatettava. Jää nähtäväksi, kuinka paljon erilaiset tekoälysovellukset, kuten chattibotti ChatGPT, tulevat pysyvällä tavalla vaikuttamaan arkeemme ja työhömme. Maksaisin mielellään 20 euroa, kun vaan pääsisin lääkäriin. TAITO TASKINEN Kuopio Uuden edessä – kirkossakin AJANKULKU yllättää nopeudellaan ja niin tuntuu käyvän tänäkin vuonna. Jere Hakkarainen Jos tuo asia ratkaistaan järkevästi, suomalaiset saattavat vielä joskus saada hyvää hoitoa kustannusten karkaamatta taivaisiin. (Iltalehti 27.3.22.). Jukka Tenhunen. Olemme tulleet selkeästi alas korkeimmilta inflaatiotasoilta, mutta perillä emme vielä ole. Kunnanlääkärit oli yks parhaista asioista, mitä täällä on ollut. Siis noin miljoona suomalaista suhtautuu edelleenkin EU:hun ja Natoon vähintään kriittisesti. Siellä toimija rekisteröityy Suomen STM:ää vastaavaan rekisteriin. VÄYRYSEN mielestä suurimpana syynä oli se, että Ruotsilla oma oma raha, josta se vientivetoisena maana hyötyi. kesäkuuta 2023 Paavo Väyrynen on vaihtoehto EUja Nato-kriittisille PAAVO VÄYRYNEN (kesk.) on asettunut valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ensi talven presidentinvaaleissa ja on antanut luvan käynnistää kannattajakorttien keräämisen ehdokkuuttaan varten. Siihenhän julkista terveydenhuoltoa on ajettukin, koko ajan alas, että saataisiin asiakkaat yksityislääkäreille. Ovatko ne kilpailemassa toisiaan hengiltä. Nyt joutuu itse maksamaan kovan hinnan yksityiselle puolelle, kun julkiselle ei pääse. Apu on saatava, kun sitä tarvitaan ja yhteiskunnan pitäisi turvata meille perusterveydenhoito. Raili Heikkinen Kannatan! Kunnanlääkärit takaisin. Suuri joukko ihmisiä on saanut jo vuosia hyvää hoitoa yksityisiltä lääkäreiltä ja toisaalta julkiset palvelut ovat rapautuneet ja nielevät aina enemmän ja enemmän yhteiskunnan varoja. Asiakas sitten Suomen Kela-korttia vastaavalla sairasvakuutuskortilla menee valitsemansa palveluntuottajan pisteeseen. Tämä jää nähtäväksi, mutta usein totuus löytyy ääripäiden välistä. Julkiset ja yksityiset palvelut ovat kansalaisille liian kalliita ja palveluntuottajat, kuten myös hoitoa tarvitsevat, voivat huonosti. Kun äänestäjille on tarjolla useita vaihtoehtoja, kansalaisten kiinnostus politiikkaan kasvaa ja äänestysaktiivisuus lisääntyy. Sellasta sairaanhoitoa Kiuruvedellä ei ole saanut ennen sitä eikä sen jälkeen. Kyllä hoitoa olisi saatava kohtuullisessa ajassa. Tunnelma vanhassa puukirkossa oli juuri sellainen kuin sen kuuluukin olla: harras, juhlava ja arvokas. Tai halutessaan maksaa itse, jos haluaa mennä lääkäriasemalle, mikä ei ole palveluntuottajakortin piirissä. Pirjo Piippo Kannatettava esitys. Ei nämä hoitojonot tule julkisella puolella puretuiksi. Tiina Piippo Kannatan. Helpottaisi lääkäriin pääsyä ja asiakkaalla matalampi kynnys lähteä yksityiselle lääkärille. Matti Komulainen Ehdottomasti kannatan. Hurjimmat ennusteet lähtevät siitä, että tekoäly tulee johtamaan monien ammattien ja työtehtävien katoamiseen. Petri Kämäräinen Varmastikin vilpittömästi esitetty ehdotus lääkäriin pääsyn helpottamiseksi, mutta eikö sen sijaan, että lapioidaan yhteisiä rahoja kaiken maailman pörriäisille, jotka lennättävät ne veroparatiiseihin ulkomaille, tulisi laittaa meidän oma julkinen palvelu kuntoon osoittamalla julkiseen terveydenhuoltoon se raha, mitä ollaan tuon ehdotuksen mukana valmiina lahjoittamaan pois. Nyt jää kaikki krooniset sairaudet hoitamatta, kun ei pääse vastaanotolle. Lassi-Pekka Pöksyläinen Hyvä asia. TEKOÄLY on sana, joka tulee sijoittumaan korkealle, kun jälkikäteen arvioidaan tämän vuoden ilmiöitä. Muutoksen nopeus on tullut monille yllätyksenä: Huippumatalien korkojen aika ehti kestää lähes kymmenen vuotta. Pentti Kärkkäinen Ehdottomasti kannatettava ajatus. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. En voi asettua yksityisen tai julkisen tuotannon puolelle, vaan veronmaksajan puolelle. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Paavo Väyrysen ehdokkuus on ensi talven presidentivaaleissa vaihtoehto erityisesti EUja Nato-kriittisille. Rahalla on monien nollakorkovuosien jälkeen hintansa. Sen asettaman pitkän aikavälin tavoitteena on noin kahden prosentin inflaatio. En ole ymmärtänyt näiden vastakkainasettelua! Näidenhän pitäisi täydentää toisiaan ja asiakkailla pitäisi olla valinnanvapaus. Toivottavasti nyt uusi hallitus saisi muutoksen aikaan. Ideologiat ja kateus romukoppaan ja asiantuntijat saneeraamaan julkiset sotepalvelut. Suomen vientiä jarrutti kallis euro. Sillä, miten tai kuka hoidon tuottaa, ei pitäisi olla ideologista merkitystä, vaan sillä, että ihmiset saavat hoidon ja avun ajoissa. Olen todennut, että lääkärille on haasteellista päästä julkisella puolella. Se vasta kallista on pitkittää hoitoon pääsyä hoitojonoissa. Pappi jatkoi opastaen, että maksusovelluksen koodi (39759) on virsitaululla alimmaisena. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen talous ei kymmeneen vuoteen kasvanut juuri lainkaan, kun sen sijaan esimerkiksi Ruotsin talous kasvoi neljänneksen. Viimeisimpien tilastojen mukaan elämme reilun kuuden prosentin inflaatioympäristössä. Oma eletty elämä ja henkilökohtaiset kokemukset puhuttelevat kuitenkin uutisotsikoita vahvemmin
OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. JAANA SELANDER olla Nivan sillan kupeessa vain vuorokauden, kun puolet ruukuissa olevista kukista oli heitetty jokeen ja muualle. Nivan sillalle oli ostettu uusia ruukkuja. – Haluamme olla Kiuruveden keskustan alueella valokuidun ykköstoimija, Reis toteaa. 4 Keskiviikko 21. Liittyjiä on jo olemassa useita satoja. Kun ennen mentiin myynti edellä, nyt valokuituverkkoa tehdään valmiiksi potentiaalisille liittyjille. Rakentaminen esimerkiksi Kallion alueella alkaa kesäkuussa. Kaisanet investoi lähivuosina valokuituverkkoon 20 miljoonaa euroa Kiuruvedellä ja ympäristökunnissa. kesäkuuta 2023 Kaisanetin liiketoimintajohtaja Esa Reis kertoo, että yhtiössä on tehty strategiamuutos. Kaupungin vihertyönjohtaja Nea Turkki-Koski sanoo, että kesäkukkiin kohdistuu paljon ilkivaltaa, myös tänä vuonna. Meillä ei ole paljon varakukkia, yhteen ruukkuun mahtuu neljä kukkaa, Turkki-Koski sanoo. Kaisanet Oy laajentaa valokuituverkkoa Kaisanet Oy laajentaa valokuituverkkoa Kiuruveden taajamassa. Teknisessä palvelukeskuksessa kaksi työntekijää tekee joka maanantai kierroksen, jolloin puhdisKaisanetin liiketoimintajohtaja Esa Reis kävi Kiuruvedellä viime viikolla. – Puolet kukista jäi jäljelle. Ruukut ovat kalliita, samoin kukat. JAANA SELANDER Kukkia viskottiin Nivan sillalta jokeen Nivan sillan kaiteen ruukkuihin istutettuja kukkia oli heitetty Kiurujokeen viime viikolla. Siksi teknisessä palvelukeskuksessa päädyttiin poistamaan ruukut kokonaan Nivan sillalta ilkivallan takia siinä pelossa, että pian ruukutkin ovat joessa. Kaisanet on rakentanut Kiuruveden taajamaan valokuituverkkoa useampana vuonna. Tule valitsem n omasi! Kiuruveden Näkökulma. Kaisanet investoi valokuituverkkoon lähivuosina Kiuruvedellä ja lähialueilla 20 miljoonaa euroa. Kaisanet haluaa olla keskustan alueella valokuidun ykköstoimija. Ruukut ja kukat ehtivät UUTISET Keskiviikko 21. 017 752 277 Seuraa meitä Facebookissa Meiltä parhaat lahjat kesän juhliin, rippijuhliin ja häihin ym. kesäkuuta 2023 JAANA SELANDER Vaaleanpunaisia ja valkoisia kukkia kaupungintalon pihapiirissä
Tapahtumassa mukana ovat myös Vieremä ja Pielavesi (nuoret ajavat mopoilla paikalle).. Reis muistuttaa, että langattomat yhteydetkin toimivat tukiasemilta kulkevan valokuiturunkoverkon varassa. Joka vuosi on ollut käynnissä jonkin pitäjän osa-alueen kuidutus. Kaisanet tarjoaa liittyjille laajakaistapalvelun ja kaapelitelevisiopalvelun. Puistoja pilataan hankalasti poistettavilla graffiteilla ja tägeillä, kiveyksiä puretaan ja pensaita revitään maasta. Liittymät on rakennettu myös paloasemalle, Nivan koululle ja Yläkoululle. – Tämä osaltaan parantaa asumisen, elämisen, työnteon ja yrittämisen edellytyksiä Kiuruvedellä. Koivujärven suunnalla toimijana on ollut Pyhänet. Kukat ovat kalliita, ei mitään halpaa tavaraa. Tapahtuma on yksi Kiuruveden kaupungin 150 vuotta -juhlatapahtumista. Rakentaminen alkaa Kiuruveden keskustan valokuiturunkoverkon rakentaminen käynnistyy kesäkuussa. Autoilla ajetaan myös kiihdytysajoa välittämättä nopeusrajoituksista, aloitteen tekijä kirjoittaa. tetaan taajamasta viikonlopun aikana katujen varsiin ja luontoon heitettyjä roskia ja katsotaan mitä ilkivaltaa on mahdollisesti tehty. Yhden kukkapenkin hinta on 400–800 euroa, riippuen penkistä. Ohjelmassa muun muassa stunt show ja musiikkia. Kuvan laatu on aivan eri tasoa kuin antenniverkossa. Tapahtuma alkaa Kiuruveden torilta, josta mopoilijat lähtevät ajamaan letkassa kohti Haapakumpua. Kuidun käyttö lisääntyy koko ajan, datamäärän kasvu on huimaa, kun yhä enemmän palveluja menee nettiin. Kaisanet tekee myös yhteistyötä kaikkien operaattoreiden kanssa, yhtiö vuokraa muilta verkkoa ja yhtiö myös vuokraa omaa runkoverkkoaan muille. – Isoissa televisioissa olevat teräväpiirto-ominaisuudet pääsevät kunnon verkkoyhteydellä oikeuksiinsa. Myös kaupungintalolta ja torilla revitään kukkia irti. – Autoilla ajetaan edestakaisin alkuillasta aamupuoleen yötä keskustan katuja huudattaen samalla äänentoistolaitteita täysillä. VIIKON KYSYMYS Kela esittää, että yksityislääkärille pääsisi 20 eurolla, onko ajatus kannatettava. Aloitteessa pyydetään kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin poliisiviranomaisen kanssa, että kaupungin keskustassa mahdollistetaan turvallinen ja terveellinen asuminen. Näistä tuleva melu (erityisesti bassoäänet) kantautuu voimakkaana huoneistoihin. Kiuruvedellä järjestetään elokuussa mopomiitinki, jossa pureudutaan myös mopoilun lieveilmiöihin. Kaisanet haluaa tarjota kaikille alueen asukkaille, olipa kyse omakotitalosta, kerrostai rivitalosta, valmiuden laajakaistayhteyteen. Rusanen: Hieno asia Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen pitää hienona asiana, että yhtiöt ovat kiinnostuneita rakentamaan valokuituverkkoa Kiuruvedelle. Varakukkia on sen varalle, jos kasvi kuolee, ei ilkivallan takia, Turkki-Koski sanoo. Valokuitua on vedetty taajaman ulkopuolelle, haja-asutusalueille vuosina 2013–2014. – Uskomme Kaisanetissä alueiden elinvoimaan ja elinvoiman kasvattamiseen, Reis sanoo. Tapahtuman järjestää yhteistyössä nuorisopalvelut, seurakunnan nuoristyö, Motokööri, Kutjula Ranch -nuorisoja ohjelmapalvelut, Hotelli Peltohovi. Yhtylä-Kairikon alueella on liittyjiä noin 140. Kiuruvedellä oli vuoden lopussa 2022 Savon Kuidun tilastojen mukaan noin 470 valokuituliittymää, joista 70–80 niin sanottuna kylmiä liittymiä. – Tavoitteena on, että kaikki saisivat valokuidun, jotka sen haluavat, totesi joulukuussa 2022 kaupunginjohtaja Rusanen Kiuruvesi-lehdessä. Kukkia ei saa enää irtirevittyjen tilalle, eikä meillä ole mitä laittaa tilalle, sillä varakukkia on vähän. KYLLÄ 100 % EI 0% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Oletko tyytyväinen hallitusohjelmaan. Asiakaspalvelu ja häiriötilanteiden hallinta on lähellä, meidän työntekijöitä asuu Kiuruvedellä, Ries sanoo. rauhalliset kadut muuttuvat illansuussa häirikköautoilijoiden ja mopoilijoiden kiihdytyskaduiksi. – Sen huomasi korona-aikaan ja kasvu jäi päälle, kodeissa tehdään paljon etätöitä ja opiskellaan. Myös puita katkotaan, ei sitä tuhoa pystytä korjaamaan. – Meidän vahvuus on paikallinen läsnäolo, käytämme paikallista työvoimaa. Valokuituliittymän saa nyt näille rakennettaville alueille 390 eurolla, summa sisältää kaivamisen, asennustyön ja sisäverkon päätelaitteen (arvo 129 euroa). Kaisanetistä on jalkauduttu jo Kallion alueelle ja sopimuksia on tehty. 5 Keskiviikko 21. Valokuitu on pitkäaikainen investointi, puhutaan 50 vuodesta. Kaisanet on osuuskuntaomisteinen, yhtiön omistavat Iisalmen puhelinosuuskunta IPY ja Kainuun puhelinosuuskunta. Kaisanet käyttää Kallion alueen kuiduttamisessa paikallisia urakoitsoita kaivuhommissa ja rakentamisessa. Ensimmäisenä rakennettava valokuitualue Kiuruveden taajamassa oli Yhtylä-Kairikko, joka valmistui kesällä 2021. Ikkunoiden läheisyydessä olevat esineet tärisevät, kuvaa aloitteentekijä. – Taloyhtiöiden isännöitsijöitä ja hallituksen puheenjohtajia on lähestytty, päätös liittymisestä valokuituverkkoon tehdään asunto-yhtiön kokouksessa. Lisäksi autoilijat ovat varustaneet autonsa megaluokan kaiuttimilla. Aloitteen tekijä tuo esille Kiuruveden kaupungin keskustan äänimelusaasteen ja piittaamattomuuden liikennesäännöistä Illalla kiihdytyskatuja Aloitteentekijän mukaan Kiuruveden keskustassa päivisin JAANA SELANDER Valokuitu takaa nopeat yhteydet, jotka mahdollistavat useamman laitteen käytön. Viimeisimpänä Kiuruvedellä on vedetty valokuitu Hovin alueelle. kesäkuuta 2023 Kaisanet on käynyt keskusteluja kaupungin vuokrataloyhtiö Kiurunkulman kanssa kerrostalojen ja rivitalojen kuiduttamisesta. Kiuruvedellä on vedetty valokuitua niin haja-asutusalueelle kuin taajamaan. Poliisilta apua taajamahäiriköintiin Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on laittanut Itä-Suomen poliisilaitokselle tapaamispyynnön sen jälkeen, kun kaupunginhallitukselle tuli kansalaisaloite äänimelusaasteen ja liikennesääntöjen rikkomisen kitkemiseksi. Kiuruvedelle on rakennettu kuitua ylivoimaisesti eniten. Kiuruvedellä järjestetään Hyvän mielen mopomiitti Haapakummun jokkisradalla lauantaina 19.8. Selitykseksi ei käy se, että nuorisolle ei ole mitään tekemistä tai että ennenkin tehtiin näin tai pojat on poikia tai kyllä se siitä, asentakaa kamerat tai muuta sellaista. Kiuruveden kaupunki vastaanotti kuntalaisaloitteen toukokuun lopussa. Kaisanet tekee kiinteää valokuituverkkoa. Esimerkiksi Kallion alueella on 2 500 asuntoa, joista 350 omakotitaloja. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER ADOBE Kiuruveden kaupungin johto pyytää Itä-Suomen poliisin edustajan keskustelemaan häirikköautoilusta ja -mopoiIusta. – Kovalla äänimelusaasteella on huomattavia vaikutuksia ihmisten terveyteen. – Näin ei voi jatkua. – Kaksi ihmistä tosiaankin kiertää ilkivallan perässä, ilkivaltatapauksia tippuu toki myös pitkin viikkoa. Toissa vuonna tehtiin Yhtylä-Kairikko ja viime vuonna Hovin alue. Kuntien omistaman Savon Kuidun toimitusjohtaja Risto Carlson kehui viime joulukuussa, että Kiuruveden kaupunki on Pohjois-Savossa ykköskunta kuiduttamisessa. Reisin mukaan taloyhtiöille laajakaistayhteys on edullinen, hintaa saadaan alas, kun liittyjiä on paljon. – Eli kaupungin johto haluaa keskustella muun muassa poliisien kanssa, mitä yhdessä voisimme tehdä tilanteen korjaamiseksi, Rusanen sanoo. Liittymien käyttöönotto menee syksyyn. Kyseessä on toisen omaisuus, jota ei ole lupaa tuhota, mainitaan Kiuruveden kaupungin Facebook-sivuilla. Kaisanetillä on jo asiakkaana Kiuruvedellä muutamia asunto-osakeyhtiöitä
Puustoa on raivattava 1-2 hehtaaria myllyä kohti. Sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä läheisten Konnunsuon ja Pilpankankaan tuulivoimala-alueiden kanssa. Tuulimyllyille tehdään betoniperustus tai ne ankkuroidaan kallioon. Enimmillään Lapinsalon myllyt olisivat 300 metrin korkuisia, 200 metrinen torni ja satametriset siivet. Alustavasta aikataulusta hän totesi, että seuraava yleisötilaisuus pidettäneen keväällä 2024. – Nyt odotamme teiltä mielipiteitä, maankäytön suunnittelija Mokko sanoi. Lapinsalon tuulipuistoksi kutsuttu alue on noin 8690 hehtaarin suuruinen. Hanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa, jossa puheenvuoroja käytettiin puolesta ja vastaan, osin kiivaissa tunnelmissa ja karkein sanoin, ja hallintovalitustakin jo väläyteltiin. Työntekijöitä on 2000. kesäkuuta 2023 Tuulivoimayhtiön Eero Vehka-aho (oik) ja Rambollin konsultti Kati Kivisaari vastailivat kuntalaisten kysymyksiin yleisötilaisuuden päätteeksi. Kuntalaiset saavat kommentoida suunnitelmia sekä nyt että myöhemmin, kun hanke täsmentyy ja saa lihaa luiden ympärille. Projektipäällikkö Vehka-aho kertoi, että tuulivoimayhtiö oli aiemmin Megatuuli. – On tutkittu ja todettu, että nykyisten tuulivoimaloiden infraäänet eivät poikkea normaaleista luonnossa olevista äänistä. Lopulta Kiuruveden kaupunki päättää tuleeko Lapinsaloon tuulimyllyjä. Siitä koostetaan YVA-selostus. 6 Keskiviikko 21. Puheenaihe Tuulimyllyistä hyötyä ja haittaa Kiuruvesi saisi mukavasti kiinteistöverotuloja vaikka kouluhankkeisiin, jos Lapinsalon 48 tuulimyllyä rakennetaan. Monet pohjoispitäjäläiset kokevat kärsivänsä tuulivoimaloista. Uutiset. Käytännössä myllyt voidaan toteuttaa pienempikokoisina ja niitä voi tulla vähemmän kuin enimmäismäärä 48. Sitä saa kommentoida 3. Matias Mokko kertoi, että nykytiedon valossa tuulivoimaloilla ei ole terveysvaikutuksia. Sen osti porilainen Enersense, isompi yhtiö, jonka toimialaa ovat erilaiset päästöttömät energiaratkaisut. Kiuruveden pohjoisosaan Näläntöjärven itäpuolelle suunnitellaan enimmillään 48 tuulivoimalaa. – Kulku alueelle on suunniteltu kolmesta suunnasta, etelästä ja idästä Lapinsalontieltä, lännestä Huttulantieltä ja pohjoisesta Pyhännäntieltä, konsultti Kivisaari selosti. heinäkuuta asti. Tässä vaiheessa yva on paperityötä, kohteeseen perehdytään paikan päällä myöhemmin. Kaikki on vielä alkuvaiheissa. TEKSTI & KUVA KIRSI HAAPEA Kiuruvetisillä oli keskiviikkona tilaisuus ilmaista mielipiteitään Lapinsalon tuulivoimasuunnitelmista. Yleisötilaisuudessa kaivattiin jo tarkempia tietoja alueen luonnonarvoista, mutta niiden aika ei ole vielä. Jokainen mylly tarvitsee rakennusluvan. Vielä alkuvaiheissa Suunnitelmia, kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arviointia selostivat Eero Vehka-aho ja Kalle Sivill tuulivoimayhtiö Enersense Wind Oy:sta, Juha Perho Pohjois-Savon Ely-keskuksesta sekä Kati Kivisaari ja Matias Mokko konsulttiyhtiö Rambollista. Uusia teitä tarvitaan 35 kilometriä nykyisten 35 kilometrin lisäksi. Tuulimyllyjen melumallinnuksessa on käytetty suuria myllyjä. 1980-luvulla on ollut sellaisia tuulivoimaloita, jotka aiheuttivat infraääniä. Suunnittelu on alkanut vuonna 2021. Ympäristövaikutuksia arvioi Ramboll. Alueen osayleiskaava valmistunee 2025. – Meillä on menossa seitsemän tuulivoimahanketta, esimerkiksi Kurikassa on tekeillä 57 tuulivoimalaa ja Iissä alkaa 50:n tuulivoimalan rakentaminen. Laskelmissa tehomyllyt Arvioissa tuulivoimaloiden vaikutuksista on pohjana käytetty maksimivaihtoehtoa, täyttä määrää mahdollisimman tehokkaita ja isoja myllyjä. Maastoon mennään myöhemmin. Nyt on nähtävänä ja lausuntokierroksella osallistumisja arviointisuunnitelma. Infraääni tarkoittaa noin 20 hertsin taajuista ääntä, jonka ihminen kuulee, jos sen voimakkuus on yli 90 desibeliä. Nyt kaupunki kaavoittaa aluetta ja Pohjois-Savon Ely-keskus teettää ympäristövaikutusten arviointia
Purolan noin 60 metsähehtaarista kaksi kolmasosaa on talouskäytössä ja kolmasosa Metso-suojelun piirissä. – Jos haittoja tulee, kunta voi vaatia ympäristölupamenettelyä. Kymmenen vuotta on nyt tämän kanssa touhuttu ja nyt kosteikko alkaa olla valmis, Ari Kumpulainen kertoi. Tunnustustakin on saatu aiemmista töistä. Purolan tila oli hänen isovanhempiensa ja sitten vanhempiensa kunnes Ari osti sen itselleen vapaa-ajan asunnoksi ja harrastuspaikaksi. Lintuharrastajia ja muita luontoihmisiä on käynyt tutustumassa kosteikon elämään. Lähiseuduilla on asutusta Tihilässä, Majoossa, Remeskylässä, Huttulassa ja Lapinsalossa. Ari Kumpulainen asuu Oulussa ja tekee siistiä sisätyötä konttorissa. Talvella asun kuitenkin todennäköisemmin jossain lämpimämmässä paikassa. Raivaan metsiä pienessä määrin itse, mutta pääosin käytän ostopalveluja. Enersensen edustajat vakuuttivat, että he haluavat tehdä laadukasta ja osallistavaa työtä. Sen sijaan tulee keskustella siitä, mitä pitää ottaa huomioon tuulivoiman toteutuksessa. Se on raskaampi prosessi ja sitä on tarkoitus välttää YVA-menettelyllä ja lausuntokierroksilla. Yleisötilaisuudessa kuultiin huolestuneita puheenvuoroja. Hän on korjannut vanhan hirsitalon viihtyisäksi. – Kunnalla on päätösvalta siihen, mitä täällä rakennetaan jos rakennetaan. Ympäristölakimies Perho rauhoitteli, että kuulemiskierrosten tarkoitus on juuri siinä, että jo suunnitteluvaiheessa pystytään välttämään kohtuuttomia haittavaikutuksia tuulivoimaloiden lähinaapureille. Sinne on istutettu kosteikkokasveja, esimerkiksi kurjenmiekkaa. Vapaa-aikansa hän viettää Kiuruvedellä. Olen etämetsänomistaja ja viihdyn luonnossa. Luonto ja metsätalous sovussa Kiuruveden Leppikankaalla Purolan metsätilaansa hoitava Ari Kumpulainen saa Pohjois-Savon metsäneuvoston Pro metsä -palkinnon. Olen istuttaUutiset nut tänne haapoja, sillä niissä on kauniit syysvärit ja lehdet liplattavat mukavasti. Muistikuva lapsuudesta Luonnonsuojelun lisäksi Kumpulaista kannustaa metsätilansa hoitamisessa ripaus maalaisromantiikkaa. Ari Kumpulaiselle Pro metsä -kunniakirja luovutetaan huomenna torstaina Purolassa. Yleisötilaisuudessa korostettiin moneen kertaan sitä, että kaikki kuntalaiset voivat kertoa mielipiteensä tuulivoimarakentamisesta. Puoli miljardia euroa olemme halukkaita investoimaan Kiuruvedelle, Eero Vehka-aho totesi. Kolikolla on molemmat puolet, hyödyt ja haitat. Hän seuraa metsäsektoria tarkasti ja tekee yhteistyötä eri metsätoimijoiden kanssa. Pohjois-Savon metsäneuvosto myönsi toisen Pro metsä -palkinnon teollisuusneuvos Ilkka Kylävainiolle Keitele Groupista. Pyhännän Ahokylään on lähimmältä myllyltä 2,3 kilometriä. Nautoja on tulossa laiduntamaan, Kumpulainen kertoo. Kosteikolla pesii vesilintuja ja kahlaajia. Ennen Purolan tila oli asuttu ja siellä hoidettiin karjaa. Perättiin myös korvauksia ja muuttoavustuksia muualle, jos asukkaille koituu vakavia ongelmia tuulimyllyistä. – Valitsin haavan. Tavoite on, että metsänomistajat huolehtisivat luontoarvoista arkisen metsänhoidon yhteydessä. On maalle muuttaneita lapsiperheitä, jotka eivät tienneet joutuvansa asumaan voimalaitosten vieressä, on äänille ja valoille yliherkkiä, jotka pelkäävät tuulimyllyjen valoshowta ja meluhaittoja. Kaivattiin myös tutkimustietoa pidemmältä ajalta ja ihmeteltiin, miksi tuulivoimaloiden rakentamisella on niin kiire. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen totesi, että kiuruvetisten ei pidä ryhtyä vastakkainasetteluihin ja riitoihin tuulivoiman takia. Jos koko hanke toteutuu, kiinteistöveron lisäys olisi lähes 1,5 miljoonaa euroa vuosittain. 7 Keskiviikko 21. Palkittu metsänomistaja Ari Kumpulainen on luontoihminen, joka viettää vapaa-aikansa Kiuruvedellä. kesäkuuta 2023 Metsänhoito on minulle harrastus. Hän on muun muassa kunnostanut vajaatuottoisen metsäalan kosteikoksi, jossa viihtyvät monet kasvija lintulajit. Olen etämetsänomistaja ja KIRSIHAAPEA Metsänomistaja Ari Kumpulainen saa tänä vuonna Pohjois-Savon Pro metsä -palkinnon. – Haaveena on joskus muuttaa Kiuruvedelle tai asua siellä ainakin kesät. Lähimmät mökit ovat noin puolentoista kilometrin päässä. Verotulo houkuttaa Yksi tuulimylly tuottaisi Kiuruvedelle 30 000 euroa kiinteistöveroa vuodessa. – Muistan lapsuudesta, kun karja oli metsässä laitumella, maisemat olivat avoimia ja maaseutu oli elävä. Ammattitaustaa metsästä – Metsänhoito on minulle harrastus. Ari Kumpulaisella on silti myös ammattimaista osaamista metsäalalla, sillä hän on käynyt metsäkoulun ja ollut nuorena alan töissä. Pohjois-Savon alueellisen metsäohjelman päätavoitteina ovat muun muassa ilmastokestävä metsätalous ja talousmetsien luonnonhoidon tason korottaminen. – Tarvitsemmeko vai emme puoltatoista lisämiljoonaa vuosittain yhteiseen kassaamme, josta rahoitetaan arjen palveluita ja esimerkiksi kouluinvestointeja. Metsäneuvoston mukaan Kumpulainen on hoitanut metsiään monipuolisesti ja soveltanut jatkuvan kasvatuksen periaatetta menestyksellä. Palkintoperusteissa korostui Ari Kumpulaisen toiminta alueellisen metsäohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuokrasopimuksia on noin 6000 hehtaarin osalta. – Tänä kesänä tulee perinnebiotooppi ja petoaitaa. viihdyn luonnossa. Tilalla sijaitsee arvokas Sikapuron kosteikko, joka on perustettu Riistakeskuksen Life-hankkeessa vuonna 2013 ja kunnostettu vuosi sitten Sotka-kosteikoksi. Kaikki maanomistajat voimala-alueella eivät ole tehneet vuokrasopimusta tuulivoimayhtiön kanssa. KIRSI HAAPEA. Ari Kumpulainen Metsäpalkinnon saaja “ Pohjoispitäjillä pelkoa Tuulivoimala-alueella ei ole asuintaloja eikä loma-asuntoja. – Alue oli ennen vajaatuottoista metsää, veden vaivaamaa. Olen viikonloput aina metsässä. Samalla sinne istutetaan puu kuvastamaan kasvua, tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Olen viikonloput aina metsässä. Pelättiin, että tihiläläiset ja lapinsalolaiset joutuvat kärsimään tuulivoimasta
Selvityksen laatiminen lähti aikanaan liikkeelle kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteistä. – Pullein salkku on myytävät kohteet. Kiinteistömassaa pitää tiivistää ja siinä työtä riittää. Pelkona on, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen käytössä olevien tilojen vuokrasopimuksia ei jatketa vuoden 2025 jälkeen. Teknisen palvelukeskuksen johtaja Kimmo Karoluoto esitteli kouluja kiinteistöselvitystä ja totesi projektin kestäneen jo pari vuotta. kesäkuuta 2023 Uutiset Riskineliöt soten kiinteistöissä Kiuruveden luottamushenkilöiden tavoitteena on luopua mahdollisimman monesta Kiuruveden kaupungin omistamasta turhasta kiinteistöstä. Kohteessa tuotetaan terveydenhoidon sekä vanhustenhuollon palveluita. 8 Keskiviikko 21. On käyty läpi käyttöasteita, rakennusvuosia ja suojelumerkintöjä, Karoluoto kertasi. Kiuruvedelle on suunnitteilla Suomen suurin biokaaYläkoulussa on sisäilmaongelmia eikä kaikkia luokkia voi käyttää.. – On tehty lisäpoistot ja investointivaraus kouluinvestointia silmällä pitäen (900 000 euroa). Hyvinvointialue tehostaa Valtuutettu ja Pohjois-Savon aluevaltuuston valtuutettu Rauno Pikkarainen (vas.) piti vaikeimpana kiinteistömassana Pohjois-Savon hyvinvointialueen käyttämiä kiinvattamaan taloudellista puskuria, kiitteli Siponen. Kiuruvesi varautuu kouluinvestointiin noin miljoonalla eurolla JAANA SELANDER Kiuruveden kaupungin tulos vuodelta 2022 on parempi kuin ennakkoon arvioitiin, totesi valtuuston puheenjohtaja Markku Siponen (kesk.) valtuustokokouksen alkajaisiksi maanantai-iltana. Kaupungilla on liikaa kiinteistöneliöitä, kun mietitään tulevaisuuden talouden näkymiä. Soteja ruokahuollon palveluille rakennus on tärkeä. – Tärkein kaikista on, miten ylimääräisistä kohteista luovutaan. Karoluoto huomautti, että tilojen käyttö ”elää” ja siten esimerkiksi käyttöasteet sekä kulu-menorakenne kohteittain muuttuu kuukausija vuositasolla, mutta päätöksenteon pohjaksi kiinteistöselvitys on riittävän tarkka. Kaupungin kiinteistöistä on lisäksi laadittu kuntoarvioita ja monenlaisia selvityksiä. – Taloudellisen puskurin tekeminen on tässä tilanteessa välttämätöntä, sillä kaupungilla on edessään mittavat investoinnit seuraavien vuosien aikana, kirjoittaa kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen toimintakertomuksessaan. Tiedossa on ollut, että meillä on omaan palvelutuotantoon liittyviä turhia kiinteistöomistuksia, joita on historian varrella kertynyt. Työryhmä keskusteltuaan halusi, että mahdollisimman monesta kiinteistöstä luovutaan realisoimalla, näin säästytään tasearvon alaskirjauksilta. – On tärkeää seurata ja käydä vuoropuhelua, selvitys on työkalu, jota viedään eteenpäin ja päivitetään tarpeen mukaan. Karoluoto toivoi, että kouluja kiinteistöselvityksestä saadaan päätös tehtyä ja päästään toimenpiteitä edistämään, mikä on tässä vaiheessa tärkeää. Karoluoto sanoi, että toimenpiteistä tullaan raportoimaan puolivuosittain sekä osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tilikauden 2022 ylijäämä on Kiuruvedellä 951 093,23 euroa. Erityisesti selvitettävien rakennusten salkku vaatii selvityksiä ja päätöksiä kaupungin palvelurakenteesta, selvitys on tietopaketti päätöksenteon tueksi, mitä kiinteistöjä jatkossa hyödynnetään, sanoi Karoluoto. Nivan koulussa ja Yläkoulussa on havaittu mittavia sisäilmaongelmia ja monet opettajat ja oppilaat oireilevat. Tarvitsemme positiivisen tuloksen kiinteistöinvestointien ja toiminnan katteeksi. Jukkola totesi, että markkinatilanne vaikeuttaa kiinteistöjen realisointia kiinteistömarkkinoilla, mutta toisaalta, kun sopiva ostaja löydetään, kiinteistölle on kysyntää. Kiuruvedellä tulee pohdittavaksi ja päätettäväksi, korjataanko vanhoja kouluja vai rakennetaanko uutta, kolmas vaihtoehto on ottaa uusi koulurakennus leasingilla. – Hallituksen päätöksellä voidaan muuttaa salkkujakoa. Työ vasta alkaa Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen totesi, että tästä se työ vasta alkaa. Valtuusto hyväksyi maanantaina kouluja kiinteistöselvityksen 2030. – Tätä taustaa vasten on myös äärimmäisen tärkeää, että monet kaupungin elinvoimahankkeet etenevät positiivisessa myötätuulessa, sillä kasvava verokertymä mahdollistaisi kattamaan suuremmat taloudelliset poistot pitkällä aikavälillä. – Lähtökohtana on ollut selvittää kaupungin omistama kiinteistömassa, mitä tilojen ylläpito maksaa ja missä kunnossa kohteet ovat. Lisäksi kohteessa sijaitsee kaupungin keskuskeittiö. Salkkujako ei ole lopullinen. – Joka tapauksessa kiinteistömassan purkaminen vie aikaa, todennäköisesti seuraavat viisi vuotta. Huomioon ottaen kaupungin TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER supistunut toiminta ja toiminnan muuttunut luonne, tilat eivät ole tarkoituksenmukaisia eivätkä vastaa toimintamallia ja tarpeita, Jukkola sanoi. Tavoitteiden mukaan on kyetty kassimman moni kiinteistö saataisiin tasearvolla tai lähes tasearvolla kaupaksi, näin vältettäisiin alaskirjaus, joka vie tilikauden tulosta. Selvitys tähtää kiinteistömassan vähentämiseen ja kiinteistöriskin pienentämiseen, Karoluoto kiteytti. Selvityksen lopputuloksena toimitilatja kiinteistöt on jaettu viiteen eri salkkuun: säilytettävät ja kehitettävät kohteet (11), selvitettävät kohteet (4), Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimintaa palvelevat kohteet (3), myytävät ja luovutettavat kohteet (23) ja purettavat kohteet (4). Tavoitteena on, että mahdolliTerveyskeskuksen köyttäaste on 100 prosenttia. – Niin meillä ja monissa muissa kunnissa ja kaupungeissa on samat haasteet, kiinteistömassa vaatii osaltaan korjausinvestointia. Talousja hallintojohtaja Juho Jukkola toisti niin ikään, että selvitys salkutuksineen on pitkällisen työn tulos. Kiinteistöselvitystyöryhmässä on ollut kattava edustus viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat, sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan puheenjohtajat, teknisen palvelukeskuksen ja sivistystoimen johtajat sekä kiinteistöpäällikkö
Tämä noteerattiin myös valtakunnan tasolla, sillä Kiuruveden kaupunki on Pohjois-Savon yrittäjämyönteisin kunta vuonna 2022. On riski, ottaako hyvinvointialue kiinteistöt vielä vuoden 2025 jälkeen, Pikkarainen sanoi. Piippo nostaa esiin viime vuodelta paljon hyvää ”pöhinää”, kun Kiuruvesi sai valtakunnallista medianäkyvyyttä SuomiPop -radiokanavalta. Rusanen jatkoi, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.) kävi Kiuruvedelle noin kuukausi sitten. – Jos ei kaikkiin tiloihin löydy hyvinvointialueen toimintaa, olisi mahdollisuus miettiä muita ratkaisuja. Kyse oli jäähallin nimeämisestä Aamulypsy -areenaksi ja Kiuruvesi nimettiin vielä Suomen villeimmäksi kunnaksi. – Yhteistyö yrittäjien, yrittäjäjärjestön ja tuottajajärjestön kanssa on mutkatonta ja sujuvaa. kesäkuuta 2023 Terveyskeskuksen köyttäaste on 100 prosenttia. Kiuruvedellä huoltosuhde on korkeampi kuin Ylä-Savossa ja Pohjois-Savossa keskimäärin. Monen vuoden tauon jälkeen järjestetty Kiuruveden Iskelmäviikko -tapahtuma teki kesällä 2022 yleisöennätyksen. Tämmöisiä asioita tulee mietittäväksi. – Kiinnitimme lautakunnassa huomiota, kuinka hallintokunnat ovat myös kantaneet huolta työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta erilaisin keinoin. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa työtöntä on yhtä työllistä kohti.. Pohjois-Savon hyvinvointialue on päättänyt vuokrata vuoden 2025 loppuun nykyiset vuokralla olevat tilat. Toiseksi suurin syy poissaoloihin olivat mielenterveyshäiriöt, jotka olivat 1,5-kertaistuneet. Niin myös tänä vuonna. Työttömyys on vähentynyt edellisestä vuodesta. Lainamäärä vuonna 2022 oli 28,7 miljoonaa euroa. Huomattava on kuitenkin suuri vieraan pääoman määrä. Työllisyysaste oli 70,5 vuonna 2021. Tulevaisuudessa Kiuruvedellä huoltosuhdetta uhkaa nostaa vanhusikäluokan kasvu ja työikäisenväestön väheneminen. – Kiuruvesi selvisi monista haasteista varsin hyvin. Kaupungin yrittäjämyönteisyyden parantuminen noteerattiin myös valtakunnan tasolla, kun Kiuruveden kaupunki kertomusvuonna valittiin Pohjois-Savon yrittäjämyönteisemmäksi kunnaksi. Esimerkiksi Keiteleen vuodeosastolle saatiin yksityinen hoivakoti. Lisäksi kohteessa sijaitsee kaupungin keskuskeittiö. Sairaspoissaoloja oli 15,50 päivää henkilöä kohti, kun vuonna 2021 poissaoloja oli 10,50. Lainaa oli 28,7 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 32,6 miljoonaa euroa). Vuosikatetta kertyi 5,9 miljoonaa euroa eli 784 euroa asukasta kohti. Korkojen nousu aiheuttaa omat riskinsä. Vuonna 2022 sairaspoissaolojen määrä kasvoi huomattavasti verrattuna edelliseen JAANA SELANDER Kiuruveden kaupungin henkilöstön sairaspoissaolojen toiseksi suurin syy ovat mielenterveyshäiriöt. Ensi vuonna selvitetään, mitkä tilat saavat plus yhden vuoden, eli jäävät hyvinvointialueelle. Kansalaisopiston opiskelijamäärä on noussut 1 843:een, 483:lla verrattuna vuoteen 2021. Lisäksi vireillä on useita tuulivoimahankkeita, Rusanen kirjoittaa. Liike Nytin valtuutettu, aluevaltuutettu Leena Pöksyläinen piti tärkeänä, että selvitys hyväksytään ja päästään toimenpiteitä tekemään ja kiinteistöjä myymään. Kohteessa tuotetaan terveydenhoidon sekä vanhustenhuollon palveluita. vuoteen. – Meillä on Kiuruvedellä 13 000 soteneliötä. Painaako työntekijöitä jatkuva kiire. – Hänelle vietiin viestiä, että toivottavasti hyvinvointialue aloittaisi kuntien kanssa keskustelun tulevaisuudesta mahdollisimman nopeasti, että pystytään miettimään ratkaisuja, kyse kun on myös kuntien ja kaupunkien kiinteistöstrategiasta, Rusanen sanoi. sulaitos. Nämä ovat asioita, joita ei tule unohtaa ja haudata maton alle. teistöjä, koska hyvinvointialueellakin on tavoite vähentää vuokrattavia nelilöitä. Onko työ liian stressaavaa ja uuvuttavaa. Tämä tulee ilmi vuoden 2022 arviointikertomuksesta. Yritystoiminta oli virkeää maailman tilanteesta huolimatta. ADOBE Kiuruveden kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös oli 951 093 euroa ylijäämäinen. – Mietin, mistä tämä kielii. Myös toiminnallisista tavoitteista suurin osa toteutui. On tärkeää, että hyvinvointialueen kanssa käydään alkuvuodesta keskustelua, Rusanen jatkoi. Tämä kannustakoon meitä jatkamaan määrätietoista työtä Kiuruveden elinvoiman vahvistamiseksi. Kiuruvedellä 176. Toisaalta vanhusikäluokan kasvun vaikutusta taloudelliseen huoltosuhteeseen tasoittaa hetkellisesti syntyvyyden lasku ja lasten määrän väheneminen. Positiivista on kuitenkin se, että vieraan pääoman määrä on laskenut edellisestä vuodesta, toteaa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Sirpa Piippo (vas.). Väestö ikärakenteen muuttuessa taloudellisen huoltosuhteen ylläpito edellyttää työllisyysasteen nousua. Pohjois-Savossa taloudellinen huoltosuhde oli 147 vuonna 2021. 9 Keskiviikko 21. Vuodesta toiseen tärkeäksi asiaksi Piippo sanoo kokevansa työntekijöiden hyvinvoinnin. Vuonna 2021 lainamäärä oli 32,6 miljoonaa euroa. Tässä merkittävässä roolissa on Rusasen mukaan ollut elinkeinojaosto, kaupungin luottamushenkilöjohto ja koko kaupunkiorganisaatio. Lainan määrä ja jaksaminen huolettavat Kaikista haasteista huolimatta vuoden 2022 tilinpäätös oli 951 093 euroa ylijäämäinen, taseen ylijäämä on 1,7 miljoonaa euroa. Kertomusvuonna väestö väheni 160 ihmisellä. Kaupungin yrittäjämyönteisyys on myös parantunut. Soteja ruokahuollon palveluille rakennus on tärkeä. Siihen kannattaa kiinnittää jatkossakin huomiota. 27 uutta yritystä perustettiin vuoden 2022 aikana, vastaavasti 26 yritystä lopetti viime vuonna. Seitsemän maatilaa lopetti toimintansa. Vuonna 2019 vuosikate oli 45 euroa asukasta kohti. Sukupolvenvaihdos tehtiin viidessä maatalousyrityksessä. Keski-ikä on 49 vuotta
JulKiuruvedestä tehdään tv-dokumentti Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoo, että Kiuruveden kaupunki on tehnyt yhteistyösopimuksen tv-dokumentin kuvaamisesta tv-tuotantoyhtiö Fantastico Production Oy:n kanssa. Tunnusta voi jatkossa käyttää eri yhteyksissä kuvana ja pöytästandaarina. kanavapaikalla 17. Heittolan Komujen viimeisin sukujulkaisu Pekan sukuhaarasta valmistui sukujuhlille 2021. Sukukokouksessa 2021 esiteltiin myös suvun tunnus. Heittolaan jäivät tilaa viljelemään veljekset Hiski, Paavo ja Pekka. TV-kanava Eveo esittää dokumentin kanavapaikalla 17 elokuussa 2023, jolloin dokumentti saa ensiesityksen. Tätä sisaruspolvea oli yhteensä kymmenen ja neljällä heistä oli Heittolan Komujen suku tapaa Pyhäjärvellä SUVI RUOTOISTENMÄKI Heittolan Komujen sukutapaaminen järjestetään tänä vuonna Pyhäjärvellä 9.7. Sukuseuran jäseniksi toivotaan laajasti suvun väkeä kaikista sukuhaaroista. On hienoa, että tämä kiuruvetinen tarina pääsee esille televisiossa ja vielä Kiuruveden 150-juhlavuonna, iloitsee Rusanen. 1884) avioitui Antti Lindin kanssa. kaisu sisältää tietoa sekä valokuvia Pekka Paavonpojan lapsista ja heidän perheistään. Heittolan Komujen sukuseura perustettiin Pyhäjärvellä sukukokouksessa sukujuhlien yhteydessä kesällä 2021 ja se rekisteröitiin yhdistykseksi samana kesänä. “ Sotkamon Porakaivo Oy Lastaajantie 4, 88610 Vuokatti toimisto@sotkamonporakaivo.fi 0207 109 610 040 529 1599 / Kari Mustonen MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄT JA VESIKAIVOT KESÄN TOIMITUKSIIN LÄMPÖPUMPUT Thermia SOTKAMON PO RAKAIVO SOTKAMON PO RAKAIVO Sotkamon Porakaivo Oy Lastaajantie 4, 88610 Vuokatti toimisto@sotkamonporakaivo.fi 0207 109 610 040 529 1599 / Kari Mustonen MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄT JA VESIKAIVOT KESÄN TOIMITUKSIIN LÄMPÖPUMPUT Thermia SOTKAMON PO RAKAIVO SOTKAMON PO RAKAIVO Heittolan tila sijaitsee Kiuruveden ja Pyhäjärven välillä Kuusenmäessä. 1800-luvun alussa Heittolan pinta-ala oli 1 800 hehtaaria. 1851) avioitui Jooseppi Kuonanojan kanssa, Susanna (s. Liisa (s. Rockway Oy on perustettu vuonna 2006. Rusanen kuvaa Kiuruvettä Luomu-Suomen pääkaupunkina ja suomalaisen maaseudun sydämenä. Julkaisu ilmestyi tasan sata vuotta Pekan kuolemasta. 1800-luvun alussa Heittola oli suurtila, jonka pinta-ala oli 1 800 hehtaaria ja 120 lypsävää lehmää. Julkaisu sisältää Pekka Paavonpoika Komun jälkeläisten sukuluettelon toukokuuhun 2021 saakka. Pöytätunnusta ja julkaisua on tilattavissa sukuseuralta. – Ohjelmaa kuvataan Kiuruveden Iskelmäviikkojen aikana heinäkuussa 2023. Tunnus on talonpoikaissuvun tunnus, suvun juuret ovat syvällä maassa. Dokumentin nimi tulee olemaan Kiuruvesi – Elämää kaikilla aisteilla. 1817) avioitui Abraham Kossin kanssa, Susanna (s. Sukuseuran tehtävänä on selvittää suvun vaiheita ja historiaa ja edistää suvun jäsenten yhteistyötä. JAANA SELANDER Kiuruveden kaupungista tehdään 150-juhlavuoden kunniaksi tv-dokumentti. jälkeen. Laulukilpailu näkyy valtakunnallisesti televisiossa 14.–15.7. Komujen suku on lähtöisin Heittolan tilalta. Uutiset. Kanava aloitti päivittäiset tv-lähetykset keskiviikkona 7.6.2023. Dokumentti nähdään myös kaksi kertaa uusintana ensiesityksen JAANA SELANDER Kiuruvedellä voi viettää kiireetöntä elämää, isoilla järvillä on hienot kalastusmahdollisuudet. 1872) avioitui Olli Lindin kanssa, Kaisa (s. Kiuruvesi on esillä Eveo tv-kanavalla, sillä tänä kesänä Kiuruveden Iskelmäviikon IskelmäMestarit-laulukilpailun semifinaali ja finaali televisioidaan suorana samalla kanavalla. Julkaisun sukutietoja kokosi Pekan sukuhaara, yhteistyössä ja talkoilla useita vuosia. Sukuseura toivottaa kaikkien sukuhaarojen jälkeläiset tervetulleeksi tapaamiseen. Kaikkien Heittolan Komujen sukuun kuuluvien on mahdollista liittyä sukuseuran jäseniksi. kesäkuuta 2023 Heittolan tila sijaitsee Kiuruveden ja Pyhäjärven välillä Kuusenmäessä. Sukuhaarat ulottuvat myös Kiuruvedelle. – Meillä ihmiset elävät kiireettömästi kaikilla aisteilla runsaiden elämisen mahdollisuuksien keskellä ja saavat menestyä omana itsenään. Tietojen keräämiseen osallistui laaja joukko ihmisiä. Kesällä ja alkusyksystä 2023 ohjelmistoa on noin 40 tuntia viikossa. Ohjelmisto koostuu kotimaisesta sisällöstä. Useita Heittolan tyttäriä avioitui Kiuruvedelle. 10 Keskiviikko 21. Loppuvuonna 2023 ohjelmisto laajenee noin 100 tuntiin viikossa. 1878) avioitui Heikki Lindin kanssa ja Miina (s. Heittolan Komujen sukuseura toivoo tiedon sukutapaamisesta tavoittavan Kiuruvedellä ja muualla maailmalla mahdollisimman monta suvun jäsentä. lapsia, joiden jälkeläisistä Heittolan Komut pääosin muodostuvat. Eveo on itsenäisen ja kotimaisen Rockway Oy:n omistama kanava. Seuraava varsinainen sukujuhla järjestetään kahden vuoden kuluttua kesällä 2025
Peuraniemessä sielunmaisema Maisa Nivalainen rakennutti ympärivuotisen talon itselleen lapsuudenmaisemiinsa.. 11 Keskiviikko 21. Seuraavaksi ilmestyy Iskelmäviikko-aiheinen teemaliite 12.7. kesäkuuta 2023 teema Kesä Tässä teemaliitteessä puhutaan kesästä
Nivalaisen päivät Peurakarissa kuluvat arkirutiineissa. Enää ei tarvitse pihan perälle lähteä susia potkimaan, naurahtaa Nivalainen. Pelottaako sinua, jos jotain sattuu ja olet tällää yli 30 kilometrin päässä Kiuruveden keskustasta ja yli 60 kilometrin päässä Iisalmen päivystyksestä. Puuta Nivalainen tarvitsee jatkuvasti talonsa lämmittämiseen ja sitä hän haalii sieltä mistä edullisesti saa. Täällä rauhoittuu, kun katsoo järvelle, oli myrsky tai tyyni. Koska vanha mökki oli samalla paikalla, oli rakentaminen luvallista samoille sijoille. Lisäksi pihassa on aina jotain puuhaa, yksi iso revohka on halkosavotta, sitä savottaa riittää jatkuvasti. Sisarukset vieretysten Peuraniemessä on mökit kaikilla Maisa Nivalaisen sisaruksilla: Kailla, Tarjalla ja Soililla. Nivalainen kiittelee myös Peuraniemen tiekuntaa, jossa myös on yhteisöllinen henki. Lapsia rakastetaan ja pidetään huolta kaikkien lapsista, samoin vanhuksista, eri ikäiset ihmiset tulevat juttuun keskenään. – Aion peseytyä edelleen saunassa. Peurakarissa on lattialämmitys ja uusin hankinta on ilmalämpöpumppu. Yksi vaihtoehto on Joensuu, siellä on poikani, miettii Nivalainen. Myöhemmin saunan jatkoksi tehtiin pirtti. Kun korona iski keväällä 2020, hävisivät asiakkaat. Maisa Nivalainen “ neliötä. Koivujärvellä on hieno henki, Nivalainen sanoo. Koen olevani koivujärvinen, sillä olen syntynyt näille rannoille, Nivalainen tuumaa. – Biokompostori on lämpimissä tiloissa, massa kompostoituu talven aikana. Mielellämme autamme muitakin mökkinaapureita. Ulkona seinässä on ovi, mistä kompostin voi tyhjentää ja nestesäiliö suodattaa nesteet. Kun ovat tippuneet laiturilta, neuvonut mitä pitää tehdä, Nivalainen kertoo. Sauna lämpiää joka päivä. Tulee tunne, että olen kotona. – Yksinkertaisiin elämyksiin ei paljoa tarvita, vahvistaa Nivalainen. Lisäksi on kamina, jolla tilan saa nopeasti lämpimäksi sekä yksi patteri. Lämmin vesi ei vielä tule Peurakariin, mutta suunnitelmissa on rakentaa tekniseen tilaan lämminvesivaraaja, josta saa vettä tiskiin ja käsien pesemiseen. – Poikani Ville on kuvannut hyvin sitä, mitä Peuraniemen yhteisö hänelle antaa. Ei auttanut muu kuin rakentaa uusi tukikohta. Enää ei tarvitse pihan perälle lähteä susia potkimaan. Jos ei ole tehty latua, teen uran itse. Maisa Nivalainen “ Maisa Nivalaisen terassin edustalla on ikivanha petäjä, puu muistuttaa Nivalaista isä Jussi Ruhasesta.. – Joka päivä ihmettelen, miten meille on suotu näin kaunis maa ja ympäristö. kesäkuuta 2023 Kesä teema Maisa Nivalainen on syntynyt Koivujärven Peuraniemeen ja Peuraniemestä käsin hän on käynyt kansakoulun. – Kirves heiluu, halkosavotta on kuntosalini pihan perällä. Kesällä ja syksykesällä marjastan mustikkaa ja hillaa ja menen järven ympäri sup-laudalla. Nivalainen saunoo mielellään. – Me Ruhaset olemme lisäksi kovia puhumaan ja kovaäänisiä, se kuuluu naapureille asti, valittelee Nivalainen. Maisa Nivalaisen 93-vuotias äitikin liikkuu pihapiirissä hyvin, lakaisee mielellään terassia sen minkä jaksaa. – Ei tarvitse enää raahata kanistereissa vettä, iloitsee Nivalainen. Oli myrsky tai tyyni Maisa Nivalainen istuu lauantaiaamuna tyytyväisenä omakotitalonsa tupakeittiössä. Kun Maisa Nivalainen oli lapsi, kotiin ei ollut tietä, tie tuli vasta 1960-luvun lopulla. Saunan yhteydessä oli pukuhuone, missä yövyttiin. Kun ikkunasta katsoo, ei voi parempaa taulua seinällä olla kuin tuo maisema. Pihapiirissä on myös komia saunarakennus. Nivalainen lopetti tuolloin yrityksensä yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa. – Käyn lenkillä ja hiihtämässä ympäri järveä. Aion kuitenkin hankkia myös kaupunkikodin, en tiedä vielä mistä. Toissa vuonna Peuraniemen tietä korjattiin ja nyt Peurakariin pääsee järeämmälläkin kalustolla. Maisa Nivalaisen omakotitalon ikkunasta aukeaa komea näkymä Koivujärvelle. – Apu on lähellä. Luoja on jo tehnyt taidetta joka paikkaan. Peurakari on ollut tähän saakka kakkoskotini. Pieniin tiloihin tilaa tuo laaja lasiterassi ”kummastakin päästä vuotta”. Lannoitteita voidaan käyttää kukkien ravinteena. – Biokompostoiva vessa on ollut mukava ja kätevä. – Kuljin kansakouluun Pihlajamäelle hiihtämällä ja kävellen polkua pitkin taskulampun kanssa. Nyt Nivalainen suunnittelee, että hän muuttaa kirjansa, kimpsunsa ja kampsunsa pysyvästi lapsuudenmaisemiinsa. Peurakarissa on myös ”sisävessa”, minne pääsee lasiterassin kautta. Olen ajatellut, että siitä sain hyvät lähtimet elämälle, elämä ei ole ihan helpolla päästänyt. Tietä pidetään auki monen miehen voimin talvella. Maisa Nivalaisen vanhemmilla, Helena ja Jussi Ruhasella, oli maatila Peuraniemessä. Voin käydä hiihtämässä aamulla ja illalla. 12 Keskiviikko 21. Talo on ihan rannassa. – Jos rakentaisin nyt uutta, näin lähelle rantaa se ei olisi mahdollista. Kaupunkikoti Iisalmessa Maisa Nivalaisella on kaupunkikoti Iisalmessa, missä hän toimi yrittäjä-fysioterapeuttina. Peurakarin suunnittelussa on otettu huomioon ikääntyvä asukas, kulkeminen käy tasaisella alustalla. Peuraniemi on parin kilometrin päässä Eskonahontiestä. Olen kiitollinen, että äiti ja isä ovat jättäneet meille tällaisen perinnön ja että saamme viettää täällä aikaa. On täällä ennenkin Biokompostoiva vessa on mukava ja kätevä. – Suunnitelmani on, että minusta tulisi Peuraniemen pysyvä asukas. Noin 40 neliötä Omakotitalossa on tilaa noin 40 Suunnitelmani on, että minusta tulisi Peuraniemen pysyvä asukas. – Olen tottunut lapsesta pitäen täällä olemaan, olen juurtunut tänne. – Kyllä tämä on hieno paikka. Muutaman vuoden hän teki töitä kotona muutamana päivänä viikossa, joulukuussa 2022 Nivalainen jäi eläkkeelle. – Kun saan kaupunkikodin myytyä Iisalmesta, tämä Peurakari on tukikohtani. Peurakari-mökkini on ollut tähän saakka kakkoskotini, vaikka olen aina pitänyt sitä ykköskotinani. Puolenkymmentä vuotta sitten minkit tekivät pesän saunamökin lattian alle ja koko rakennus piti purkaa. Kaupunkikoti on tarpeen, sillä terveys voi rueta reistailemaan iän karttuessa, eikä Peurakarille ole kiva jäädä talvella silloin, kun on paukkupakkaset ja lumipyry. – En osaa pelätä, olen fatalisti, sattuu jos sattuu. Olen jokaisen sisaruksenkin opettanut uimaan. Maisa Ruhanen on nelilapsisen katraan vanhin. Nivalainen kehuu Koivujärven kauneutta. Uudessa talossa on paksut seinät, jätevedenpoistojärjestelmä, biokompostori ja kunnallinen vesikin Peurakariin saatiin toissa vuonna. Lyseoaikana asuin viikot vuokralla Kiuruveden taajamassa ja viikonloppuisin tulin Peuraniemeen. Olli Siponen poimi taksin kyytiin ja vei kouluun. Nyt Peurakarissa on moderni, kaikki ympärivuotiselta asumiselta vaaditut normit täyttävä omakotitalo. – Talvella terassilla voi säilyttää kylmälaukuissa ruokaa. Hän menee heti järveen uimaan, kun jäät vähänkin vapautuvat ja hoikka nainen mahtuu lauttojen sekaan. Teen myös kävelylenkkejä Tuohimäkeen. Elämä oli haastavaa, kun maitotilan maidot kelkottiin veneellä kaupan rantaan toiselle puolelle järveä, paikkaan missä nyt on Rantaterassi. Olen joutunut ottamaan haasteita vastaan, Nivalainen selittää. Sauna vuodesta 1976 Maisa Nivalainen rakensi vuonna 1976 saunan Peurakariin
Paikat pysyisivät siisteinä, mikä minulle on tärkeää. Sanoin isälle, että en ole aikonutkaan. Vanhasta petäjästä tulee isä mieleen, kuin isä olisi siinä vieressä. KUKA. Ei se ollut helppo koottava, mutta onneksi apua antoi puhelimen päässä erittäin hyvähermoinen mies. Itse olen iltauninen, en jaksa myöhään valvoa. Kalliokyläntie 19, KIURUVESI. Muiden mielestä sellaista ei tarvita, koska se peittäisi ikävästi järvimaisemaa. Ihmisen täytyy käyttää järkeä. Mieheni vastasti myöntävästi, vaikka hänellä ei ole mökkiperinettä. Yksin ei ole kiva olla. 13 Keskiviikko 21. Viihdyin isän kanssa hyvin. Itse taas olen kallellaan siihen suuntaan, ettei lisätila olisi pahitteeksi. Kesällä 2017 tyhjensimme mökin kaikesta roinasta. Se seisoo uljaana terassin ja järven välissä. TEIN elämäni ratkaisun, kun otin mökin hallintaani. – Nuotiolla istutaan, poltetaan kokkoa, ollaan perheiden kesken. NÄHTÄVÄKSI jää, miten projektin kanssa käy. Ostimme myös eräänä vuonna kajakit ja sup-lautakin meillä on, joten reviiri ulottuu kauas järvelle. Vietin paljon aikaa isän kanssa mökillä. Sauna ja aittakin korjattiin. Joukossamme on muutamia hyviä laulajia, Heikki, Juha ja Kaitsu. Koivujärven maisemia ei kyllästy katsomaan. Viime kesänä rakensimme uuden huussin. Metallisorvaamo P P.. Kun sitten aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa, olimme mökillä kolmistaan. Onpahan ainakin kengät rivissä, takit naulakossa, matot suorassa, se helpottaa ahdistusta. KUN kerran on alkuun päässyt, aina pitää jotain uutta laittaa. Tosin isä oli siinä mielessä fiksu, ettei jäänyt aina nukkumaan mökille, vaan ajeli kirkonkylälle kotiin ja antoi meidän kuherrella rauhassa. – Isä sanoi viimeisenä kesänään, kun oli täällä, että tuota puuta älä kaada. Ei sillä mökillä paljon rahallista arvoa ollut, mutta tunnearvoa sitäkin enemmän. Jos tunnet, että voit huonosti, haet apua ajoissa. Ja ajattele, miten paljon ihmisiä asuu syrjäkylillä, eikä sairaalaan ole helppo päästä, Luojassaan täällä ollaan, Nivalainen tuumaa. Halusin tehdä siitä oman näköiseni. u Harrastaa patikointia ja hiihtoa. Päädyin lunastamaan mökin perikunnalta. Yksi perinnönjakokohde oli Koivujärven mökki. Olimme samanmielisiä. Ja sitä oli yllättävän paljon, koska isä oli säästänyt mökille meidän lasten monoja, suksia, vanhoja lehtiä, leluja... Keväällä lintujen pesänrakennustouhut, perheen perustaminen, joutsenet huutaa, kurkien arvokas askellus suolla, Nivalainen kuvailee mielimiljöötään. Vierasmaja jakaa mielipiteitä. u Perhe: Ville-poika, sisarukset: Tarja, Soili ja Kai. Perhe pitää yhtä Juhannuksena Ruhasen sisarukset kiertävät kunkin luona kahvilla vuorollaan. Metallisorvaamo P P.. Minulle mökki oli rakas, mutta viettäisikö kumppani siellä aikaa kanssani. Tontin myyjänä oli Jussi Ruhanen, tällä sivulla jutussa esiintyvän Maisa Nivalaisen isä. Terassilla on hienoja yksityiskohtia. Maisa Nivalainen on jättänyt terassinsa eteen vanhan petäjän. Isäni oli hankkinut sen 1960-luvulla. u Vanhemmat: Helena ja Jussi Ruhanen. Suunnittelijaakin käytin ja Myllysen Pirkon ideoiden mukaan ehostimme rakennuksen tähän päivään. Kesällä ei voisi oikeastaan nukkua ollenkaan, kun luonnossa on paljon seurattavaa. V Vartiainen Ky artiainen Ky Sahatie 3 KIURUVESI www.metallisorvi.. – Rupatellaan ja vietetään aikaa yhdessä. Ja kappas vain, rakennus saatiin pystyyn. Sisarukset perheineen käyvät myös saunassa. Siisteydellä pyrin jollakin tasolla hallitsemaan elämän kaoottisuutta. Istuimme pitkiä aikoja kalliolla ja juttelimme kaiken maailman asioista. Ties mitä. Siellä on mukava viettää aikaa luonnonkauneuden keskellä, hiljaisuudessa ja rauhassa. Karaokea vedetään. Kun kaikki entinen oli saatu kaatopaikalle, alkoi mökissä remontti. Meilläkin oli karjaa ja me lapset pieniä, ei apu olisi tullut tänne asti. NYT minä haaveilen vierasmajasta. Sellaisesta, jossa tyttäret voisivat yöpyä kaikessa rauhassa. – Täällä on näkemistä, kokemista ja tekemistä, tai voi vain istua ja katsella. Maisa Nivalainen u Eläkkeellä, toimi fysioterapeuttina Iiisalmessa. V Vartiainen Ky artiainen Ky Sahatie 3 KIURUVESI www.metallisorvi.. On mukava seurata niiden puuhia kiikarilla. Hän jaksoi antaa ohjeita pulmakysymyksissä kymmeniä kertoja päivän aikana ja vielä seuraavanakin päivänä. Siinäpä olikin pähkinä purtavaksi. On niin kiva herätä seuraavaan aamuun, nähdä millainen aamu on. Ruhanen oli maanviljelijä, poliitikko ja omakustannekirjailija. Maisa Nivalaisen terassin edustalla on ikivanha petäjä, puu muistuttaa Nivalaista isä Jussi Ruhasesta. Tänä keväänä haarapääsky teki pesän mökin räystääseen ja toinen pikkulintu aitan kulmalle. KUN siis piti ratkaista, mikä on Koivujärven mökin kohtalo, puhuin asiasta tietysti mieheni kanssa. kesäkuuta 2023 Kesä teema eletty, eikä ollut edes tietä. Mökki perintönä KUN isäni kuoli vuonna 2016, meni hänen ja aikaisemmin kuolleen äitini perintö tietysti jakoon. Yhden sisaruksen tontille kootaan vuokrateltta ja kokoonnutaan sinne illalla nyyttikestien merkeissä. reilustisii KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jonka verenpaineet nousivat ja laskivat. Kajakilla olemme kiertäneet järveä ympäri
Alakerrassa valotetaan maanviljelystöitä ja kalastusta. Erityisesti kaivataan kuvia 1980ja 1990-luvuilta. Lastenpäivä järjestetään 19.7. Miesryhmä Osulan risteyksessä 1928: Osulan risteyksen lähellä sijainneen kaivon luona oli ennen suosittu kuvanottopaikka. Lisäksi voi tutustua perinnepihaan ja Hyvärilän asuintaloon. Kokoan historiallisista kuvista power point -esityksen, mitä voi katsella tuolilla istuen, Ruotsalainen suunnittelee. Museossa vietetään paikallismuseopäivää 1.7. Pihapiirissä on tuolloin eläimiä ja lettukahviKiuruveden esinemuseossa pyörii tänä kesänä valokuvia Kiuruveden 150-vuotisesta historiasta. – Näyttelyssä nousee esille tänä vuonna syntymäpäiviään viettävät käsityökeskus, Kiuruvesi-lehti ja kansalaisopisto, Ruotsalainen suunnittelee. – Näyttelyssä pääpaino on valokuvissa, sillä ne kiinnostavat ihmisiä. Vasemmalla lottakahvila ja taustalla näkyy kirkko. kesäkuuta 2023 Kesä teema Valokuvia Kiuruveden historiasta V alokuvanäyttely tulee esinemuseon alakertaan. – Kiuruvedellä on kiva viettää kesää, luonto on ihana ja täällä on paljon tapahtumia, maaseutufiilis, kuvaa Ruotsalainen. Viime vuonna esillä oli Muistoja rintamalta -näyttely. Elokuussa tuuletetaan kansallispukuja. Museon alakerrassa on pysyvästi näytteillä esineistöä savolaisen talonpojan arkipäivän esineistöstä: tekstiilejä, puutöitä, ruuanlaittoon ja pyykinpesuun liittyviä esineitä. Painopisteenä näyttelyssä tulee olemaan kiuruvetisten arjen historiassa sekä lisäksi mukaan tulevat merkkitapahtumia (kuten meijeri, kansakoulu, sanomalehti, Iskelmäviikot) ja merkkihenkilöt (kansanedustajat, kirjailijat, taiteilijat jne.). Tuolloin on valokuvanäyttelyn avajaiset. – Kaupunki ottaa mielellään vastaan lisää valokuvia. Esineistöä otetaan vastaan maatalouteen ja herännäisyyteen liittyen. Lehmien kanssa laitumella 1940tai 1950-luvulla. Kiuruveden Kotiseutuyhdistyksen kuva-arkisto. Ruotsalainen laati viime kesänä museon esineisiin uudet tekstit, joiden yhteydessä on QR-koodi, koodilla pääsee lukemaan lisää tietoa esineistä. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, KOTISEUTUYHDISTYKSEN KUVA-ARKISTO, KAUPUNGIN ARKISTO la. Valokuvanäyttelyssä pääpaino on kiuruvetisessä arkielämässä. Ruotsalainen on käyttänyt valokuvanäyttelyn lähdeteoksena Leo Huovisen Kiuruveden historiaa ja Kiuruvesi-lehden kuvakirjoja. 14 Keskiviikko 21. Navetassa on Maidon tie -näyttely. Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen ja Kiuruveden kaupungin kuvista koostuva valokuvanäyttely pyörii heinäkuun ajan. Kiuruveden kaupungin kuva-arkisto. Museo on avoinna keskiviikosta lauantaihin kello 12–17. Se on tavoite. Jenna Ruotsalainen on valokuvannut ja digitoinut alakerran sekä yläkerran koulunäyttelyn esineet, kuvat esineistä tulevat aikanaan Finnaan, josta kaikki voivat katsella niitä. Kuva-arkistoa hoitaa Heidi Huhtilainen, häneen voi ottaa yhteyttä asiaan liittyen heinäkuusta lähtien, vinkkaa Ruotsalainen. Yläkerrassa on pysyvä herännäisyyden historiasta, esihistoriasta ja kansakoulun historiasta kertova näyttely. Museovierailu on mahdollista muulloinkin, sopimuksen mukaan. Kiva kesäpaikka Yleistä historiaa Oulun yliopistossa lukeva Jenna Ruotsalainen viihtyy hyvin kesät Kiuruvedellä, Kiuruvesi on hänen kotikuntansa. Valokuvanäyttelyä kokoaa museonhoitajana Kiuruveden museoympäristössä vuosikymmenen toiminut yleisen historian humanististen tieteiden kandidaatti Jenna Ruotsalainen. – Meille voi tulla tarjoamaan esineitä, jos niitä haluaa lahjoittaa museolle, Ruotsalainen sanoo. Taustalla Ambro Kärkkäisen kauppa. Kiuruveden Kotiseutuyhdistyksen kuva-arkisto. Uudet tekstit tulevat esineisiin tänä kesänä. Katunäkymää nykyisellä Nivankadulla 1920-luvulla: Oikealla Montosen kahvila, Ambro Kärkkäisen maitoja ruokakauppa sekä Työväen Osuuskauppa. Ruotsalainen vinkkaa edelleen, että vaikka Kiuruveden museossa on esineitä paljon, valikoimasta myös puuttuu esineitä, esimerkiksi maitopullo. Museonhoitaja Jenna Ruotsalainen ja museon kalastusosasto.. Valokuvista otetaan digikopiot ja alkuperäinen jää omistajalleen. Viime vuonna museossa kävi 500–550 ihmistä
Kiuruveden kaupungin kuva-arkisto. Vasemmalla lottakahvila ja taustalla näkyy kirkko. 20.–25.6. Kulta Katriina Kahvi SJ tai PJ 450-500 g (6,98–7,76/kg) Ostorajoitus 2 pkt/ talous (30 pv alin hinta 5,69) 3 49 Voim. 2,19 + pantit 0,80) (30 pv alin hinta 2,99 sis. 20.–25.6. kesäkuuta 2023 Kesä teema Lehmien kanssa laitumella 1940tai 1950-luvulla. 14.–25.6. Kiuruveden Kotiseutuyhdistyksen kuva-arkisto. Taustalla Ambro Kärkkäisen kauppa. 20.–25.6. Sipulinippu Suomi 1 29 Voim. Estrella Herkku chips tai Manhattan 275 g (7,27/kg) Yksittäin 2,99 (10,87/kg) 4 00 2 kpl Voim. 20.–25.6. pantit) 2 99 Herkullista Juhannusta 2 KPL. Rainbow Suippopaprika 300 g (4,97/kg) Belgia 1 49 Voim. 20.–25.6. HK Kabanossi Grillimakkarat 360–400 g (4,38–4,86/kg) Yksittäin 2,89 (7,23–8,03/kg) 3 50 2 kpl Voim. Kiuruveden Kotiseutuyhdistyksen kuva-arkisto. Pepsi Max 2 x 1,5 l 3 l (0,73/l) (sis. Katso resepti yhteishyvä.fi 2 KPL Voim. 20.–25.6. Katunäkymää nykyisellä Nivankadulla 1920-luvulla: Oikealla Montosen kahvila, Ambro Kärkkäisen maitoja ruokakauppa sekä Työväen Osuuskauppa. Atria Kanan Minuuttifileet 760 g (10,51/kg) 7 99 Voim. 15 Keskiviikko 21. 2 KPL Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä. 3 Kaveria Tuutit 95 g (21,05/kg) Yksittäin 2,95 (31,05/kg) 4 00 2 kpl Voim. Miesryhmä Osulan risteyksessä 1928: Osulan risteyksen lähellä sijainneen kaivon luona oli ennen suosittu kuvanottopaikka. 20.–25.6. 14.–25.6. Atria Possun Varras Barbequemarinoitu 1 kg 9 90 Voim
Isompien telttojen kokoamisessa menee helposti pari viikkoa. Majoituksesta on Iskelmäviikolla kysyntää, hotelli Peltohovi myytiin loppuun jo tammikuussa. Juhlavuosi mainitaan toki myös juonnoissa ja ohjelmaakin on luvassa juhlavuoteen liittyen. kanavapaikalla 17. Pääteltta on kooltaan 70 metriä kertaa 30 metriä, katettuun tilaan mahtuu noin 5 000 ihmistä ja toinen mokoma taivasalle, joten tilaa riittää. Teltan on syytä olla pystyssä heti alkuviikosta, sillä tekniikan tiimi tulee Kiuruvedelle jo viikon 28 alussa. Nousiaisesta on ollut ilo huomata, että paikalliset toimijat ovat mukana järjestämässä aktiviteetteja, kuten Kiuruveden Voimistelijat pitävät jumppaa karavaanialueella sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämässä lasten tapahtumassa keskiviikkoaamuna 12.7. Iskelmäviikon juontavat Klaus Thomasson ja Sari Tamminen. Suosituimmat illat ovat perjantai ja lauantai kaiken ikäisille iskelmävieraille, sillä viikonloppuna ei ole töitä. IskelmäSeniori-laulukilpailuun ja IskelmäMestari -laulukilpailuihin on tulossa paljon laulajia. Näin televisioon välittyy hyvä tunnelma laulukilpailusta ja Kiuruvedestä. Teltan kokoamisesta vastaa perinteisesti Matti Nuutinen. Iskelmäviikon markkinoinnista vastaava Maiju Nousiainen kertoo, että Kiuruveden kesän päätapahtuman järjestelyt ovat jo hyvällä mallilla. Talkoolaiset saavat entiseen tapaan korvauksen tuntityöstään edustamalleen yhdistykselle, lisäksi kahdesta työvuorosta saa passin ja kolmesta passin myös kaverille. Alueelle yritykset rakentavat oman ”olohuoneensa”, muun muassa Winda Energy ja Soolo. Siinä mielessä tilanne on hyvä. Ainoa on, että kameroiden ympärille pitää järjestää tilaa. Radioista mukana ovat Pooki ja Sandels. Katsottiin kameroiden paikkoja, käytiin läpi tekniikkaa, Maiju Nousiainen kertoo. Enää parikymmentä yötä Kiuruveden Iskelmäviikkoon 12.–16.7.2023. Kari ja Merja Vilppus tulevat pitämään perinteiseen tapaan tanssikurssia. kesäkuuta 2023 Kesä teema Iskelmä hyvällä mallilla T änä kesänä Iskelmäviikolla uutta on se, että IskelmäMestarit-laulukilpailun semifinaali ja finaali televisioidaan. Talkoolaisia on saatu taas mukavasti, muutama on jäänyt pois, mutta vastaavasti uusia on tullut tilalle, Nousiainen iloitsee. Juhlaolut tuo Iskelmäviikolle ihan oman juhlantuntunsa, vaikka kaikki eivät olutta juokaan. Iskelmäviikolla esiintyvät muun muassa Saija Tuupanen, Suvi Teräsniska, Meiju Suvas, Reino Nordin, Eini, Ressu Redford, Teemu Roivainen, Leif Lindeman, Kari Hirvonen, Juha Vartiainen, Kilimu.. Tällä hetkellä 7 porukkaa vielä odottaa majoitusta, Asuntoja välittää Jarmo Lappalainen. Talkoovastaavat on nimetty backstagelle, anniskeluun, karavaanarialueelle ja järjestyksenvalvontaan. Laulukilpailu näkyy valtakunnallisesti televisiossa 14.– 15.7. Kulttuuritalolla. – On kiva, että juhlavuotta on tuotu eri tavoin esille, olisi hauska, jos olisi vielä Kiuruvesi-leivos, Nousiainen miettii. Nousiaisen mielestä olut kuuluu festareille. Juhlaoluttakin tarjolla Iskelmäalueella on tarjolla Kiuruveden kaupungin 150-juhlavuoden olutta. – Koko kaupunki herää eloon, iloitsee Nousiainen. 16 Keskiviikko 21. Kaupunki on tullut hyvin meitä vastaan tässä asiassa, Nousiainen kiittelee. Kaupungin juhlavuosi näkyy Iskelmäviikolla logoissa ja televisioinnin yhteydessä lavan screeniltä. – He ovat kyllä koko sielullaan mukana Iskemäviikoilla, Nousiainen lisää. Iskelmäteltta kootaan hyvissä ajoin. – Olemme saaneet yksityisiltä asuntoja vuokralle, kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja Kari Saastamoinen ovat olleet hyvänä apuna vinkkaamassa kämpistä. Penkkejä joudutaan asettelemaan sen mukaan, Nousiainen kertoo. ISKELMÄVIIKKO Kaikki Iskelmäviikolle varatut artistit ja yhtyeet ovat tulossa suunnitelmien mukaan Kiuruvedelle. Ruokaa IskelmäAreenan alueella on tarjolla eri myyntipisteissä. Iskelmäviikon järjestäjät toivovat, että ihmisiä tulee runsaasti katsomaan jo IskelmäMestarit-laulukilpailun kenraaliharjoituksia sekä tietysti semifinaalia ja finaalia. – Televisiointi ei aseteta yleisölle mitään rajoitteita. Ennakkovarauksia yli 500 Ennakkoon karavaanaripaikan on varannut reippaasti yli 500 vaunukuntaa. – Erityisesti karavaanivastaanottoon tarvitaan paljon vapaaehtoisa. Samoin kiuruvetiset suhtautuvat iskelmävieraisiin sydämellisesti, siitä syntyy Iskelmäviikon ja Kiuruveden henki. Iltalypsyllä on talkooruokala. Urheilukentän remontin takia muutama paikka on siirretty lähelle ABC-liikenneasemaa. – Erityisen odotettu on Katri Helena, hänen tulonsa kun peruuntui aikaisempana kesänä. Voittajat saavat tuotepalkintoja: paikallisen Siluettiverstaan tekemät pystit ja rahapalkintoja. Myös Mattiin ja Teppoon kysytään lippuja, he pitävät aina vain pintansa ja ovat kyllä hyviä! Vikman jakaa mielipiteitä, kuten kuuluukin, se on hyvä asia, Nousiainen sanoo. – Alueelle tulee jäätelöä, lakuja, Remeskylän makkaraa, burgerteltta. Asialla on tapahtumatelevisioyhtiö Eveo. TEKSTI JAANA SELANDER KUVA ISKELMÄVIIKKO Iskelmäviikon tunnelmaa on kehuttu ja talkoolaisia erittäin ystävällisiksi. – Television porukat kävivät Kiuruvedellä vastikään tutustumassa iskelmäalueeseen. – Yleensä Iskelmäviikolla tulee vielä satakunta karavaanaria lisää. Tarjolla on erilaisia tansseja tangosta foksiin. Talkoolaisia jopa 200 Talkoovastaavien kanssa on jo pidetty palaveria, talkoolaisia tarvitaan Iskelmäviikolle 100–200
Kassan laskua on suoritettava. – Mieleenpainuvin asiakaskohtaaminen oli varmaan tänään, kun kioskille tuli eräs tuttuni. Rakentaminen kohta alkamassa eli nyt kannattaa olla nopea. – Totta kai jäätelö maistuu aina, Rönkkö vahvistaa. Eniten Rönkkö saa tehdä vaniljapehmistä. Vaniljapehmis on edelleen iki-ihana asiakkaiden suosikki. Ikkunoiden pesua, markiisi levittää avatessa kioski, roskisten vientiä, ja pitää kirjaa tuotteista mitä tarvitsee tilata lisää ja purNOORA LUKKARINEN Angelina Rönkkö tykkää työstään jäätelökioskilla, jossa tekemistä riittää. Vapaa-ajallaan Rönkkö harrastaa taitoluistelua, mikä vie paljon aikaa. Hän kertoo, mitä kaikkea työhön kuuluu, eikä se ole vain jäätelöpallojen pyörittelyä. Asiakaspalvelutyö on mukavaa, Rönkkö tuumaa. – Yleistä siisteyttä täytyy pitää yllä ja tarkistella pakastimien lämpötilat. – En ole ennen ollut asiakaspalvelutyössä, mutta tiesin että tulen pärjäämään ja olen pärjännytkin. Pihalla on tuolit ja pöydät joista kanssa täytyy pitää huoli. Nyt hän haki sinne töihin ja pääsee säästämään rahaa sitä varten, että kesän päätyttyä hän muuttaa omilleen ja aloittaa lukion. TILAA NYT: www.kaisanet.fi/baanalle Rajoittamaton tiedonsiirtokapasiteetti Yksinkertaisesti nopein Tuttu paikallinen aina apuna N-Y-T nyt on aika hankkia valokuitu Haaveissa nopea netti. Myyjäkään ei ole vielä kyllästynyt jäätelöön. Valokuitu hintaan 390 € rakennusalueillemme Kiuruvedellä: Keskusta • Kallio • Ahonpää • Niva • Kuorevirta • Asemakolmio MIKSI KAISANETIN VALOKUITU?. 17 Keskiviikko 21. Vastikään hän on myös palannut rippileiriltä, jolla oli isosena. kesäkuuta 2023 Kesä teema Iskelmä hyvällä mallilla Jäätelö maistuu vielä myyjällekin Angelina Rönkköä on jo pari vuotta kiinnostanut, millaista jäätelökioskilla on olla töissä. Valokuituliittymän lisäksi tarvitset vain Kaisa Laajakaistan alk. Vielä ehdit tilata valokuidun edulliseen 390 € hintaan! Rakentamisen päättyessä liittymähinta on 990 € ja toimituksessa voi mennä pitkäänkin. Mukavimpia tehdä taas ovat hänen mukaansa mukiin tehtävät annokset, joihin päälle tulee kastikkeita, strösseleitä, vaahtokarkkia ja suklaahippuja yms. Ja pakastimia sulattaa tietyin väliajoin, Rönkkö listaa työtehtävät, jotka tulevat asiakaspalvelun ohessa ensimmäisenä mieleen. Rönkön mukaan jäätelökioskilla on tässä kuussa kolme työntekijää, ja lisäksi kaksi varajäsentä. – Olen tykännyt olla täällä töissä, yllättävän kivaa hommaa, Rönkkö sanoo oitis. Lisäksi hän näkee kavereitaan. kaa sitten kuormaa. Jäätelökioskilla kauppa käy hyvällä säällä. Sateisilla keleillä tai jos on viileämpää saa kioskilla istua pitkiäkin aikoja yksinään. NOORA LUKKARINEN Hän kertoo lempijäätelömakunsa olevan suklaa. Tämän kesän uutuusmakuja ovat hasselpähkinä-keksi ja vadelmajogurtti. Hän antoi oikein suoraan palautetta kun tein hänelle pehmiksen vähän vinoon, että nyt meni pehmis ihan pyllylleen, Rönkkö naurahtaa. 19,90 €/kk (100M). Onneksi nyt on lämpimiä kelejä luvassa. Tänään asiakkaita on ollut paljon, kuten aina silloin kun sää hellii torikansaa
18 Keskiviikko 21. Vapaan Nuorisoteatterin riveistä Vertin rooliin on saapunut Jami Salminen. Lauran roolissa nähdään Annakaisa Paldan. – Roolihenkilöni on nuori poika, noin 12–14 -vuotias joka käy koulua hieman muita jäljessä. Kesäteatterin merkitys paikkakunnalle on suuri, niin tekijöille kuin katsojille. Vertti on innokas, utelias ja tutkiskeleva, ja katsoo maailmaa suurin silmin. Kesäteatteri Eerolan 10-vuotista taivalta Eerolaa juhlistetaan yhteislaulutilaisuudella 17.8., laulua johdattaa Mikko Alatalo. Tänä kesänä kesäteatteri Eerolalla on kymmenvuotisjuhlavuosi. Tenhon vastaparina näytelmässä ovat Virva ja Laura. Etenkin tulevaan ensi-iltaan hän toivoo mukaan paljon katsojia juhlistamaan alkavaa kesäkautta. Rakennuksen suunnitteli rakennustoimisto Esko Väyrysen arkkitehti Pirkko Myllynen, ja teatterin kummi on näyttelijä Heikki Kinnunen. Teatteri rakennettiin suurelta osin talkoovoimin Seija Suhosen vetäessä tätä projektia. – Rakentamisaika on jäänyt mieleen kun oltiin täällä ympäripyöreitä päiviä, mietittiin että näytelmät kyllä valmistuu mutta valmistuuko teatteri. Aina pitää olla joku joka ottaa kokonaisvastuun. Hukkanen on nyt toista kertaa ohjaamassa kesäteatterilla, lisäksi hän on ohjannut kaksi kulttuuritalolla esitettyä näytelmää. TEKSTI & KUVA MAARIT ÄYHYNMÄKI Onnen Maan näyttelijäkaartista mukana Enni-Kaisa Arffman (Virva), Aapo Falck (Tenho) ja Annakaisa Paldan (Laura). Kesäteatteria oltiin haaveiltu paikkakunnalle jo pitkään. Lisäksi haluan kiittää kaikkia talkoolaisia ja muita mukana olleita, yksin kukaan ei tee mitään, korostaa Suhonen. Mistä löytyy Onnen maa Onnen maa -näytelmä juhlistaa kymmenvuotiasta kesäteatteri Eerolaa. Ukko-Antille toinen poika on mieleinen, ja toinen on hulivili, siinä tulee katkeruutta jota ei isälle pitäisi tulla. Hän on aavistuksen katkeroitunut elämälle, on kaikenlaisia vaivoja ja hän odottelee siinä kuolemaa. Näytelmän Tenhoa hän kuvailee henkilöksi, joka on alfa ja omega samassa pakkauksessa. Hän on kansankynttilä ja siveyden sipuli, mutta kun nuoruuden rakkaus palaa kylälle alkaa Laurankin sydän läpättää aika kovasti ja ehkä jonkinlaista kisailua on luvassa, Paldan muotoilee. Roolissa haluan saada ääripäät näkyviin, sekä machouden ja sen, että hän on myös täysi nolla, kuvailee Falck. Teatterin tuottajan toimenkuvaa hän kuvaa mukavaksi matkaksi, jossa on saanut tavata paljon ihmisiä eri sektoreilta. Tämmöiselle uraansa lopettelevalle näyttelijälle rooli on mieluinen, toivottavasti onnistuu. Tapahtumassa on mukana kaupunki. Aikoinaan kesäteatterin rakentamista lähti viemään eteenpäin Maalaiskaupunginteatterin hallitus Eero Suhosen johdolla, ja myöhemmin Juhani Remes jatkoi töiden valvomista. Kesä teema. Tulukee kahtomaan niin sitten näätte, Tikkanen kiteyttää. – On puhuttu täällä, että pitäisiköhän lähteä käymään oikeissa lavatansseissa Tenhon roolivaatteissa, Falck kaavailee. – Jo vuonna 2005 Ismo Apell katsoi tämän kesäteatterin paikan ja piirteli luonnoksia, ja oli silloin yhteyksissä kaupungin edustajiin, kertoo Suhonen. – Laura on kylältä lähtöisin oleva opettaja. Hän ihailee Tenhoa ja kulkee hänen perässään, ja alun ujostelun jälkeen ottaa mallia Tenhosta, Salminen kertoo. Mistä löytyy Tenhon Onnen maa, ja vieläkö työrukkaset pysyvät käsissä tilan töissä. Hän hämmentää kylän tapahtumia ja Tenhoa. – Joka kevät on ihana hetki, kun Eerola herää henkiin, ja syksyllä taas itketään kun kesä laitetaan pakettiin, tämä on meille kaikille rakas, kyyneliin herkistyvä Suhonen kuvailee. – Virva on kylällä ulkopuolinen, hän on tullut kaupungista kylälle työharjoitteluun assistentiksi, ja koittaa integroitua porukkaan. Näytelmä sijoittuu 1960-luvun työntäyteiselle maaseudulle, jonne kaupunkiin muuttanut Tenho palaa kesänviettoon. – Ukko-Antti on vanha niin kuin esittäjänsäkin. Näytelmässä on repliikki “Siinä on varmaan tämän kinkeripiirin isännät hepakassa, kun tuo tyttö tarttuu lehmän tissiin” ja se kuvaa roolihenkilöäni hyvin, Enni-Kaisa Arffman kuvailee. Monessa roolissa nähty Pekka Tikkanen näyttelee nyt Ukko-Antin roolissa. Etualalla Pekka Tikkanen (Ukko-Antti) ja Aino Säilynoja (Tiina). Tenhon roolissa näyttelevä Aapo Falck kertoo, että tanssin opettelu roolia varten on parhaillaan käynnissä. Ohjaaja Satu Hukkanen kertoo, että porukalla työstettyyn näytelmään alkoi tulla mukaan muutakin musiikkia kuin tangoa, tosin näytelmän nimikkotango on edelleen mukana. Viikossa oli aina kaksi esitystä ja samalla rakennettiin, Suhonen muistelee. kesäkuuta 2023 Kesäteatteri Eerolan ohjelmistossa nähdään tänä kesänä musiikkinäytelmä Onnen maa. Tuottaja Seija Suhonen on ollut mukana “siitä asti kun tässä paikalla oli vielä metsä”. Teatteri valmistui Kuorevirran rantaan vuonna 2013, ja tuon kesän aikana ohjelmistossa oli kaksi näytelmää, maalaiskomedia Siunattu hulluus ja nuorten näyttelijöiden esittämä Häräntappoase. Lisäksi hän on lavastanut useita näytelmiä, ja vastaa kaikista rakennuksen huoltotoimista kesän ja talven aikana. Ensi-illassa kymppipenkit olivat vielä keskeneräisiä. – Rakennusvaiheessa Väinö Kemiläinen koordinoi talkooporukkaa ja töitä. – Tenho luulee olevansa hyvin paljon kaikkea, mutta todellisuus on, että hän on mammanpoika joka yrittää olla kaupunkilainen ja ehkä vähän parempi kuin muut. Lavasteet hehkuvat rakkauden väriä ja tapahtumien kulkua siivittää tanssimusiikki
Arffman on aiemminkin tehnyt yötöitä, se ei ole aivan vieras alue. Ja kun jotain varmasti unohtaa ottaa mukaan – esimerkiksi suodatinpusseja ja kahvimittaa – niin niitä voi rohkeasti pyytää naapureilta. Tällä toisella reissulla kausipaikkalaisten käsitekin oli jo tuttu. Kaverikaravaanari sitten selitti, TEKSTI & KUVA NOORA LUKKARINEN Yögrillillä saa uusia kokemuksia Hampurilainen ja makkaraperunat kaikilla mausteilla olivat sen verran hyvä makuelämys, että toistekin sietää tulla. – No joo-o, kyllä. Keskustellaan siitä, mitkä ovat yleisimpiä automerkkejä ja -malleja vaunun veturiksi. Tykkääkös Arffman itse grilliruuasta. TOIMITUS TESTAA Paineensietokykyä myös, jos tulee paljon asiakkaita kerralla. Kauhistellaan vähän, kuinka vinossa tuo yksi vaunu tuolla on. ASUNTOVAUNULLA YMPÄRI SUOMEN Karavaanari on kaikkien kaveri Asuntovaunu tai -auto voi ajaa kesämökin virkaa. Grillin kaikkia annoksia menee Arffmannin mukaan tasaisesti. – Asiakkaat ovat olleet tosi kivoja. Ei ehkä tee tässä hommassa niin paljon mieli. Leirintäalueella vallitsee luottamus kanssamatkailijoihin. Joillakin on koiratkin mukana, mistä tulee omia kissoja ikävä. Ruuat sopivat iltapalaksi kuin siihen virkaan, mihin ne on suunniteltu: – Asiakkaita on enemmän yöaikaan liikenteessä. Erinomainen hinta-laatusuhde. Korvaamaton apu on ystävistä, jotka ovat jo asuntovaunumatkailun konkareita. Hiilimutka on niin lähellä, että sinne pystyi helposti lähtemään spontaanistikin. Aamulla ei vielä tiedetty, missä yö tultaisiin viettämään. Aiemmin hän ei ole grillimyyjän Enni-Kaisa Arffman heittäytyi uuteen kokemukseen yögrillin asiakaspalvelijana. Sanoivat vaan, että tulevat toisellakin kertaa, Arffman selittää. Ensimmäisellä reissulla ihmetytti se, miten Hiilimutka on niin täynnä asuntovaunuja ja -autoja, mutta meidän oman ja kaveriperheen seurueen lisäksi ihmisiä näytti olevan vain yksi vanha pariskunta, joka oli tullut varsin kaukaakin, enää en muista mistä. Karavaanarit ovat kavereita keskenään. Esimerkiksi, kun eräänä iltana raaka-aineet loppuivat kesken ja grilli piti sulkea Mistä löytyy Onnen maa Kesä teema. Seuraavaa reissua varten pitää asentaa pimennysverhot ja tilkitä kattoikkunaa itikoilta. Saunaan pääsee sutjakammin, jos on juuri käynyt heittämässä talviturkin 13 asteisessa järvivedessä. Ideaa kasvisvaihtoehdosta hän miettisi vievänsä eteenpäin, kun se ei hänestä olisi iso vaiva ottaa menuun mukaan. Kauppa on hänen mukaansa käynyt ja asiakkaita riittänyt. Ensimmäisen reissun jälkeen oppii kokemuksesta pari asiaa, joista päällimmäisenä tulevat mieleen: älä lähde matkaan nälkäisenä ja jotain unohtuu aina. Ja että jaksaa valvoa, Arffman selittää. Karavaanarin arkea Vaikka karavaanarien kesken vallitsee hyvä henki, niin vähän toisten menopelejä pitää omassa piirissä kommentoida. Kun Peltohovin puolella tulee pilkku, niin tästä saa matkaan suolaiset eväät, selittää grillin työntekijä Enni-Kaisa Arffman. Olisin kuvitellut, että grillillä voisi olla pään aukomista, mutta sellaista ei ole ollut. Arffman on grillillä vain kesäkuun, jonka jälkeen hän lähtee Iskelmäviikon hommiin. Tässä juttusarjassa Kiuruvesi-lehden kesätoimittaja Noora Lukkarinen tutustuu karavaanarielämään eri leirintäalueilla. työssä ollut, mutta hän on viihtynyt hyvin. Pelohovista kysyttiin Arffmania töihin, kun aiempi työ vaatekauppa Style by Sannassa tuli päätökseensä. Toimitus testasi Peltohovin yögrillin eväitä. – Karavaanarit ei varasta toisiltaan, toteaa matkakaverikin uskaltaessaan jättää sähköpotkulaudan yöksi ulos. – Vaikuttaahan se yötyö tietysti arkee, unirytmihän menee, Arffman toteaa. Hiilimutka Vieremällä on niin lähellä, että sinne pystyy helposti lähtemään spontaanistikin. SF-Caravan jäsenyys kannattaa aina. Kiuruvettä lähellä sijaitseva Hiilimutka on oiva paikka irtiotolle arjesta. Työstään Arffman on tykännyt. Tavaroita on paljon leppoisampi purkaa ja asettautua leiripaikalle, kun ei heti ole kiire saada grilliä tulille. – Olen ihminen, joka haluaa kokeilla kaikkea uutta, niin piti tähänkin heittäytyä, Arffman sanoo. mutta aina silloin tällöin kyllä, Arffman naurahtaa. Kun osaa liittyä oikeisiin ryhmiin Facebookissa, niin sielläkin kysytään ja neuvotaan toisia reilusti. Kokemus on ollut opettavainen. Ilmesesti Soliferin ja Kaben tai Cabbyn omistajien välillä on pientä kilpailua. Sähköpotkulautojen käyttökin on karavaanialueella yleistynyt, niillä voi nopeasti taittaa pieniä välimatkoja. kesäkuuta 2023 Aloittelevalla karavaanarilla on nopeasti paljon opittavaa. 19 Keskiviikko 21. NOORA LUKKARINEN aikaisemmin, niin asiakkaat suhtautuivat siihen kivasti. Vapaa-ajalla grilliemännän näkee monissa eri rooleissa teatterin lavalla. Karavaanareilla on oma kulttuurinsa, ja se on monille kuin harrastus. että joillakin on täällä kausipaikka, eli vaunua tai autoa säilytetään leiripaikalla ja sinne tullaan aina halutessaan, kuin mökille. – Työ vaatii ongelmanratkaisutaitoa ja asiakaspalvelukykyä. Senkin oppii aloittelevana karavaanarina: aina omassa vaunussa tai autossa on jotain pientä fiksailtavaa. Grilli on auki vain iltaisin ja öisin
Koivujärvi ry:n puheenjohtaja, Anniina Siponen, kertoo tapahtuman taustoista. kesäkuuta 2023 Tour de Koivujärvi -ympäripyöräilyyn osallistui noin sata pyöräilijää. Tätä työtä on ollut hauskaa tehdä, koska ihmiset ovat niin täysillä mukana tässä, Ilkka sanoo. Sehän kuvastaa jo ihmisten tahtoa ja halua pistää panoksensa tänne Koivujärvelle. Koivujärven hankkeen nimi on Yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä elämyksiä ja elinvoimaa Koivujärvelle. – Tämä on oikeastaan kartoitusja selvityshanke, Ilkka selventää. Hama tarkoittaa harvaan asuttujen alueiden matkailuhankehakua, joka myöntää avustuksia maaseudun matkailuhankkeisiin. Verkostotapahtumien kautta haluamme myös, että ihmisten tuntemus alueen ihmisistä paranee. Tämä on hyvä haaste ja meille sopivan pituinen lenkki. Paikalla oli monia tuttuja kiuruvetisiä kasvoja, kuten esimerkiksi Markus Sonninen, Ajade Oy:n toimitusjohtaja. Pari vuotta sitten olimme jutelleet Kari Saastamoisen kanssa samantyyppisen tapahtuman järjestämisestä. Koivujärvellä on aiemmin järjestetty muun muassa teräsmieskilpailuja, muttei tällaista pyöräilytapahtumaa. Hankkeelle haettiin hankeavustusta, joka sille myös myönnettiin. PASI HYYTIÄINEN Koivujärven rantaterassin eteen oli kerääntynyt iloinen, mutta keskittyneen oloinen pyöräilijöiden joukkio. Mikä sai hänet mukaan tapahtumaan. Ennakkoilmoittautumisia oli tullut yhteensä 78, mutta matkalle lähti lopulta noin satakunta pyöräilijää. – Sen kautta voimme kokeilla erilaisia tapahtumia ilman Koivujärvi ry:lle koituvaa taloudellista riskiä. Tapahtuma löi itsensä läpi heti kerralla, järjestäjät olivat yllättyneitä osanottajamäärästä. Tämä on mukavaa vastapainoa työlle, varsinkin kun viime aikoina liikunta on jäänyt aivan liian vähälle. Kevään aikana olemme järjestäneet muutamia verkostotapahtumia. – Meidän pitäisi edistää Koivujärven elinvoimaisuutta ihan ympäri vuoden, jonka tähden meillä oli muun muassa hiihtolomatapahtuma. – Lähetimme muun muassa kyselyn 450 Koivujärven alueen kiinteistönomistajalle. Mukava lähteä mukaan tällaiseen koitokseen, jossa saa laittaa itsensä likoon. On tärkeää pitää itsestään huolta, Sonninen tuumailee. Hankkeessa pyritään käyttämään paikallisia tuotteita sekä paikallista osaamista. 20 Keskiviikko 21. Koivujärven Rantaterassin yrittäjä Esa Saastamoinen ampui lähtölaukauksen. – Vaimon kanssa oli tilaisuus lähteä mukaan, joten pitihän se lähteä. Muutama pyöräilijä valitsi lyhyemmän, 25 kilometrin reitin. Mukaan olivat lähteneet muun muassa kaksi hiihtotaustan omaavaa pyöräilyn harrastajaa, Jouni Komu ja Lauri Gummerus. Siellä järjestettiin esimerNOIN 100 PYÖRÄÄ Urheilu Aurinko suosi pyöräilijöitä koko päivän lauantaina. Hankkeen toisena osana vahvistamme meidän verkostojamme. – Ainahan me tällaisiin kuntoilutapahtumiin osallistutaan, miehet tuumivat. Mitä osaamista täältä löytyy, keltä saadaan apua jne. – Paikallinen maanviljelijä, Jarmo Sisso, tiedusteli olisiko yhdistyksellä mahdollisuutta järjestää tällaista pyöräilytapahtumaa. Tunnelma oli odottava hetkeä ennen lähtölaukausta. Koivujärven Hama-hanke järjestää Koivujärvi ry:n kanssa pyöräilytapahtuman ohella myös monia muita tapahtumia. Banaani on hyvä eväs pitkäkestoisen urheilusuorituksen välipalana.. Nyt kuitenkin Hama-hankkeen kautta saimme tarvittavat resurssit näinkin suuren tapahtuman järjestämiseen. Niiden kautta olemme saaneet toimintaan mukaan uusia ihmisiä sekä aivan uusia toimintaideoita. 58 kilometriä Reitin pituus oli 58 kilometriä ja se kulki kolmen maakunnan ja peräti viiden eri kunnan alueella: Rantaterassi–Kortekylä–Laukkala–Saarela–Rillankivi–Haapamäentie–Rantaterassi. Kyselyn vastausprosentti oli yli 50. Tapahtumassa oli otettu myös lapset huomioon, sillä heille oli oma 10 kilometrin reittinsä. Hanketta vetää yrittäjä Mia Ilkka. Mukana oli kaikenikäisiä ja -kuntoisia pyöräilijöitä. Yhdistyksen voimavarat ovat kuitenkin aika rajalliset, joten idea jäi vain ajatuksen tasolle