VUOSIKERTA, NRO 20. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 11 » Ylioppilaat jatkavat yhdessä kohti unelmia 19 » Mika seuraa MMkisoja aitiopaikalta. JAANA SELANDER 012138-2520 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 21.5.2025 72. Lappi joutuu sopeuttamaan tilansa toimintaa syksyllä. Hän myy eteenpäin pihvivasikoita. 6-7 » Lihantuottajat painivat kannattavuuden rajamaastossa 4-5 » Lantakaasun työntekijämäärä nousee Juho Lapilla on Heinäkylässä luomutilallaan Hereford-emolehmiä
2 Keskiviikko 21. Se ei ole kenenkään etu. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Keskusta sai Kiuruvedellä, niin kuin Siilinjärvelläkin, vaalivoiton ja nyt se vaalivoitto ei välttämättä näy luottamushenkilöiden paikkajaossa. Tuolloin valtuuston paikkamäärä oli 33 ja keskustalla oli 17 valtuutettua. Viime kuntavaaleissa teknisen vaaliliiton Kiuruvedellä tekivät Liike Nyt ja perussuomalaiset. vahinkojen vähenemisinä sekä silmänruokana tiellä liikkuville kulkijoille, uteliaille, turisteille ja lomalaisille. Se lisäisi kiinnostusta tutustumiskäynteihin ja matkailuun. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Toivottavasti paikkajako sujuu kuitenkin sopuisasti eikä jää kaivelemaan nelivuotiskaudelle. Teknisen vaaliliiton tavoitteena on saada enemmän luottamushenkilöpaikkoja kuin mitä kunkin vaaliliiton tehneen yksittäisen puolueen kannatus vaaleissa edellyttäisi ja millaisia paikkoja ne saisivat, jos toimisivat erillään. Näin vältyttäisiin ilmastovajeesta koituvilta huomattavilta päästöoikeuksien ostoilta ja sakkomaksuilta. Usein kuulee kehuttavan metsänhoitomme ja kasvatuksen tasoa. Seuraavassa vaiheessa ulotetaan hanke syvemmälle kasvumetsiin jatkuvatoimiseksi kasvun nopeuttamiseksi. Siilinjärvellä vaaliliiton tekivät SDP, kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. Sellainen keskustalla oli viimeksi vaalikaudella 2017–2021. Kirjoituksia ei palauteta. Puolueen ääniosuus oli 50,8 prosenttia. Myös Siilinjärvellä tehtiin keväällä käytyjen kuntavaalien jälkeen vaaliliitto, sielläkin keskusta oli vaalivoittaja. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Ajellessani teitä ja liikkuessani luonnossa, uskallan olla eri mieltä. IDEASTANI saatte ottaa halutessanne koppia Ylä-Savon kuntien ennakkoluulottoman yhteistyön ja kehittämisen evääksi. Vaaliliiton tekeminen ei ole ollenkaan tavatonta, niitä on solmittu kautta aikain. Ujutanpa itsekin lusikan tähän soppaan suoralla käytännön ehdotuksella. Tottahan se on, että fiksuinta äänestäjiä kohtaan olisi ollut tehdä vaaliliitto ennen vaaleja. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Työvoiman kokoaminen ja perehdyttäminen onnistuvat tässä tapauksessa vaivattomasti. Kiuruvedellä kyse on teknisestä vaaliliitosta, johon voivat yhtyä puolueet, jotka eivät välttämättä ole toisiaan lähellä poliittisesti, mutta arvelevat itse voivansa hyötyä vaaliliitosta. Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajilla on varmasti yhteistä arvopohjaa, ovathan ne kaikki oikeistopuolueita, mutta toki myös eroavaisuuksia. Kasvumetsiin ulottuva kunnollinen hoitotyö turvaisi paremmin teollisuuden kasvavan raakapuun tarpeen jatkossakin ja samalla metsänomistajien saama myyntitulo kasvaisi. Vesurin, raivaussahan ja moottorisahan käytön oppii kuka tahansa ja ammatti kouluttajia työn suorittamiseen on riittävästi tarjolla. Toivottavasti paikkajako sujuu sopuisasti, eikä se jää kaivelemaan nelivuotiskaudelle. toukokuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Vaaliliitolla tavoitellaan lisää valtaa K iuruvedellä kokoomus, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat tehneet teknisen vaaliliiton. Systeemi olisi laajennettavissa koko maan kattavaksi. Liike Nytin Leena Pöksyläisen sanoi tuolloin Kiuruvesi-lehdessä, että ”suhteellinen vaalitapa on hyvä itse kuntavaaleissa, muttei enää luottamuspaikkoja jaettaessa. Eikä varsinkaan Kiuruveden, jonka eteen luottamushenkilöpaikoilla töitä tehdään. Hankkeen vaikutuksista ja seurannasta olisi otettavissa luonnollisesti mittava julkisuushyöty, kuinka meillä johtavana edelläkävijänä ja metsämaana hoidetaan esimerkillisesti vihreän kullan tuotantoa luontaisesti. OLAVI KÄRKKÄINEN eläkeläisyrittäjä Hanke voitaisiin käynnistää aluksi risusavotalla pääteiden varsilla. Työttömistä rukkas/haalariammattikunnan edustajista saataneen helposti kootuksi muutama tuhat, eikä kielitaidottomuuskaan tuota haittaa yksinkertaisen työnkuvan oppimiseen. Iso osa rehottaa luonnontilaisena miltei läpipääsemättöminä ryteikköinä, missä ei riitä tilaa, valoa eikä energiaa kasvulle. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. JAANA SELANDER TÄRKEÄKSI koettu Ylä-Savon kuntien yhteistyö on noussut aiheellisesti esiin keskusteluissa viime aikoina. Itselleni ja monelle muullekin se on antanut työn ja toimeentulon koko työelämän ajan. “ Puh. Jostainhan on aloitettava puheiden sijaan. Itseni jo iltapäivän eläjäksi tunnustautuneena ei enää ihmeisiin pysty, mutta innokkaana sivusta seuraaan edelleenkin alueemme kehittymistä mieluummin kuin hiipumista. Ehdottamani hanke voitaisiin käynnistää aluksi risusavotoilla vaikkapa pääteiden varsilta näkyviltä osin muutaman kymmenen metriä molemmin puolin. Pennasen mielestä vaaliliitto on äänestäjien pettämistä. Kiuruveden Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tapani Pennanen ei luonnollisestikaan ole innostunut Kiuruvedellä vaalien jälkeen tehdystä vaaliliitosta. Keskustalla on yksinkertainen enemmistö. Rahoitusta saataneen helposti EU:lta ja mukaan saataisiin varmaankin Ely-keskus, Metsäkeskus, Savotta sun muut mahdolliset alan vaikuttajat. Olemme tyypillistä maaseutuvaltaista aluetta, missä maaseutu ja metsä näyttelevät varsin huomattavaa roolia. Ehkäpä suurin hyöty koituisi kuitenkin koko alan imagon noususta, mikä edistäisi puuteollisuuden ja alan koneistamisen vientinäkymiä. Rinnan hoituisi esimerkillisesti myös hiilensidonnan ja ilmastovaatimusten tasokorotus. Työttömät saataisiin työn syrjään kiinni ja samalla kouliintuisi ja muodostuisi mittava ammattikunta, jolle riittäisi työtä jatkuvana metsien järkevässä hoidossa ja kasvatustyössä. Keskusta sai käydyissä vaaleissa viisi valtuutettua lisää vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. Silloin suurin puolue hyötyy liikaa ja pienemmät kärsivät turhan paljon”. Olen itse seurannut vuosikymmenten ajan ja nähnyt, kuinka voimakkaan kasvusysäyksen oikein suoritettu raivaustyö saa aikaan ilman erillistä lannoitustakin. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kiuruveden uudessa valtuustossa keskustalla on 16 paikkaa ja muilla puolueilla yhteensä 13 paikkaa (Liike Nyt, SDP, kokoomus, KD ja PS). Välittömiin hyötyihin lukeutuu myös liikenneturvallisuuden paraneminen hirviym. Seutuyhteistyössä käytännön toimiin POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Silloin puolueiden yhteenliittymä olisi ollut ennakkoon tiedossa ja äänestäjä olisi tiennyt, että ääni hyödyttää kaikkia vaaliliitossa olevia puolueita, koska se menee lopulta yhteiseen ”kassaan”. Hankkeen polkaisu käyntiin ei tuottane ihmeitä ongelmia. MITÄ hyötyjä hankkeen toteuttaminen toisi tullessaan. Osa rahoituksesta hoituisi automaattisesti työttömyyskorvausten pois jäämisestä ja jotakin saataneen myös raivattavista puista energiatuotantoon
Suomen vastuut EU:n yhteisveloista olivat vuoden 2023 lopussa valtiovarainministeriön Mika Niemelän mukaan 40,8 miljardia. Näinhän oli toimittu Unkarissa 1956 ja Tšekkoslovakiassa 1968. Vuonna 1989 valtion velka oli 10,4 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). EU:ssa on 27 jäsenmaata, joista 10 on nettomaksajia. Tuleehan se aamulla areenasta. Israel olisi joutanut pois kisasta. PUOLASSA muutoksen turbulenssi oli puhaltanut käytännössä koko 1980-luvun ajan, johtajia vaihdettiin, valtiovallan otteet kovenivat ja maahan oli julistettu myös sotatila 1981. Suomi on seitsemänneksi suurin nettomaksaja. Anneli Remes Iltatähen kanssa ollaan euroviisuja katottu ja pietään oma raati, jossa arvostellaan esityksiä. Rakenteita uudistettiin, varustelumenoja karsittiin ja kansalaisvapauksia lisättiin. Taas kerran maailmaa tunnutaan hallittavan todella vähällä järjellä (ja sydämellä). Anja Viitanen Katson ainakin finaalin, mutta en pidä Erikan tyylistä ja lauluista ollenkaan. Kuningas Kustaa II Adolfin ja kuningatar Kristiinan aikainen Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxsenstierna (1583-1654) rohkaisi omia kykyjään epäilevää poikaansa sanoilla: ”Poikani, kunpa tietäisit miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan.” Kun katselee pohjoissavolaisen pisteaidan raosta nykyistä Suomen ja maailman meininkiä, ei voi olla ajattelematta samoin kuin Oxsenstierna. Muutamat lisäesimerkit valottavat kuitenkin sitä, kuinka tähän itse kaivamaamme kuoppaan on pudottu. Kekkonen oli valtiomies pitkällä tähtäimellä. Asko Humaloja Kuuta katon ennemmin kuin viisujen rääkyjiä. Köyhien määrä kasvaa ja erityisesti lapsiköyhyys. 2008 velka oli 29 prosenttia BKT:sta ja 2024 lopussa 61,2 prosenttia. Erityisesti joulunajalta mieliin ovat jääneet uutiskuvat Romaniasta Ceausescun diktaattoripariskunnan tultua teloitetuksi. Aikapommi oli tikittämässä. (Säästyispähän Yleltä rahaa...) Minna Tenhunen Tykkään ja onhan kappale teknisestikin haastava! Propsit myös siitä, että uskaltaa olla itsensä. Vaikea sanoa suosikkia, kun en ole nähnyt kaikkien maiden esityksiä vielä, mutta kyllä Ruotsin edustaja on ihan hyvä. Velka on 1989 lähtien BKT:n verrattaessa kuusinkertaistunut. Poliisivoimia oli runsaasti paikalla, mutta onneksi ampumiskäskyjä ei annettu ja verenvuodatuksilta vältyttiin. Syksyn kuluessa vyörynomaisesti muutoksen tuulet puhalsivat itäisen Euroopan yllä, hallitukset kukistuivat ja valtiolippuihin leikattiin ympyränmuotoinen reikä keskelle. Leipäjonot pitenevät ja jaettavan ruoan määrä vähenee. Hänen johdollaan ulkopoliittisten kriisien ratkaisuun ei tarvittu aseita, vaan diplomatiaa. Budjettialijäämä on noin 4,3 prosenttia. Laukaisevina tekijöinä mainittakoon vuonna 1985 Neuvostoliitossa valtaan noussut Mihail Gorbatšov sekä puolalainen paavi Johannes Paavali II. Jere Hakkarainen Vuosiin en ole enää katsonut. Huipentuma saavutettiin DDR:n kansallispäivänä 7.10.1989. Viro, Malta, Hollanti ja Norja. Kansalaiset rohkaistuivat entistä voimakkaampaan siviilirohkeuteen. Sinatran opilla Gorbatšov viittasi Frank Sinatran lauluun My Way (oma tieni). VIERASKYNÄ KIMMO KIVELÄ Kirjoittaja on Kiuruveden kirkkoherra VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Onko Erika Vikmanin euroviisubiisi liian raisu. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Niina Knuutinen Go Erika go!!! On/uskaltaa olla oma ittensä, hyvä lavakarisma ja just sopiva euroviisuihin! Jos ei Erika voita, niin tänä vuonna ei haittaa, vaikka Ruotsi voittaa. 3 Keskiviikko 21. Työttömiä on yli 300 000 ja sen lisäksi 100 000 tukityöllistettua. En katso Erikan rivoa ja tyylitöntä esitystä. Mutta toivotaan suomalaisille menestystä. Terhi Tikkanen Nämäkin Euroviisut ovat menneet viime vuosina woketukseen ja kisoihin otetaan mukaan osa hyökkäyssotaa käyvistä maista . Olen kuullut vain Suomen ja Ruotsin kappaleet ja uskon, että ne molemmat ovat TOP 10:ssä. KAARLO HUMALOJA toi esiin kolmen viimeksi kuluneen vuoden talousahdingon kiihtymisen juurisyyt, joten niiden kertaaminen on tarpeetonta. Olin viiden edellisen vuoden aikana lähinnä opintoihini liittyen viettänyt paljon aikaa DDR:ssä ja aistinut kasvavan tyytymättömyyden. Tällaisesta innostuneena itäblokin maissa rohkaistuttiin testaamaan vapauden rajoja. Eduskuntaoppositiollakaan ei näytä olevan ratkaisua talousahdinkoon. Johanna Korolainen Kaj’n kappale on hyvin tarttuvarytminen ja pirteä, mutta Erikasta en ole solistina pitänyt milloinkaan ja varmaan kisat jää katsomatta, kuulun näissä viisuissa nukkuvien puolueeseen. toukokuuta 2025 Maailmaa hallitaan vähällä järjellä Toiveikkuudesta sekasortoon VUOTTA 1989 sanotaan Euroopan hulluksi vuodeksi. Tuona vuonnahan joukko itäisen Euroopan valtioita vapautui yli neljä vuosikymmentä kestäneestä pakkovallasta Neuvostoliiton ikeen alla. URHO KEKKOSEN pääministerija presidenttikausia tulee ikävä. Eero Tuorilainen Katson ja Suomen biisi on hyvä! Yli 40 vuotta olen seurannut kisoja ja on siellä ollut paljon huonompiakin esiintyjiä uomella ollut! Nämähän on laulukisat, ei tyylikisat! Otto Rönkä Katson ja olen seurannut 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Ei uppoa . Aaro Veteli KAARLO HUMALOJA lainaa (Kiuruvesi 7.5.) kirjailija Kalle Päätaloa: ”näyttää siltä, että EU:n ja ehkä Suomenkin päättäjillä ”humeeti sassaroi” ja nyt alkaa jo olla ”ruuperä otassa.” Presidentti Urho Kekkonen sanoi aikanaan, että ”niin on, jos siltä näyttää.” Ja nyt näyttää. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. SAIN olla historian aitiopaikalla lokakuussa 1989 itä-Berliinissä, jolloin vietettiin DDR:n 40-vuotisjuhlallisuuksia. Israel pitäisi sulkea kisoista ulos. Toivottavasti sellaista löytyy uhoamisen ja sapelienkalistelun sijaan. Ei kait huono Erikakaan ole. Toiveikkuus on vaihtunut sekasorroksi, sovinnon ja yhteistyön näköalat ovat kadoksissa. He jäävät historiaan. Minun suosikit. SIIRRYTTÄESSÄ 1990-luvulle elettiin ymmärrettävästi optimismin ja toiveikkuuden aikaa. Puhutaan aidan seipäistä, kun pitäisi puhua aidasta. Amerikkalainen filosofi ja poliittisen taloustieteen guru Francis Fukuyama innostui puhumaan jopa historian lopusta. Jussi Lappalainen Katson ja kannustan Erikaa! Vaihtelua pitää olla eikä ykstotista töllötystä. Pirkko Savolainen Erikan esitys on hänen tyylilleen uskollinen ja tykkää kuka tykkää, itse biisi on vähän meh. Olin seuraamassa Berliinin kaduilla jättimäisiä mielenosoituksia. GORBATŠOV aloitti heti valtaan tultuaan uudistuspolitiikan. Timo Toivonen Kyllä pitää katsoa aina. Tuolloin alkoivat levottomuudet, jotka johtivat hallituksen eroon ja lopulta Saksojen yhdistymiseen. VIIME vuonna maksoimme EU:lle nettona yli 800 miljoonaa ja sen lisäksi toistasataa miljoonaa keräämiämme tullimaksuja. Kekkonen julisti hätätilan, kun maassa oli 70 000 työtöntä. Iltauninen kun oon. Maataloutta tuetiin ja rasvanahkaista työmiestäkin arvostettiin. Seksikkyys on positiivinen asia, ja sitä ei ole Erikassa lainkaan! Sinikka Mökkönen Entisenä kiuruvetisenä ja vanhan pervon sedän mustalla huumorilla totean: mennään saunaan. Nyt aion katsoa eka karsinnan siihen saakka, kun upea Kaj laulaa mahtavan laulunsa. Demokratia oli ottamassa hapuilevia ensiaskeleita itäisessä Euroopassa ja kansalaisvapaudet matkustusmahdollisuuksineen lisääntyivät. Rakennettiin valtiojohtoista teollisuutta eri puolille maata ja perustettiin maakuntayliopistot. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. Erityisesti kansalaisia ärsytti matkustusmahdollisuuksien ja kansalaisvaikuttamisen vähäisyys sekä kasvavat ympäristöongelmat. Erikan kappale ja esitys ovat sopivan räväkkiä euroviisuihin. Risto Lång Juu, yritän katsoa. Alkuvuosia lukuun ottamatta olemme olleet parikymmentä vuotta nettomaksajia ja tullimaksujen palauttajia. Ja uutta EU:n yhteisvelkaa ollaan suunnittelemassa, vaikka viimekertainen yhteisvelka piti olla ainutkertainen. En katso, enkä tykkää Erikan tyylistä. Puolassa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit kesällä 1989. Onkin surullista ja hämmästyttävää, että tällaisen rauhanomaisen siirtymisen jälkeen maailma on tällä hetkellä näin hullussa asennossa. Julkinen velka on tällä hetkellä noin 225 miljardia eli noin 82 prosenttia BKT:sta ja on kasvamaan päin. Mutta syy, miksi en katso euroviisuja, enkä ole katsonut pitkilleen, on se kansanmurhan maku, mikä viisuista välittyy. Lopullisesti padot murtuivat Gorbatšovin ilmaistessa eräässä lehdistötilaisuudessa, ettei Brezhnevin oppi ole voimassa, vaan voimassa on Sinatran oppi. Olemme siis eläneet velalla. Erityisesti puolalaisille paavi oli antamassa voimaa ja rohkeutta. Neuvostojohto oli tarkoittanut Brezhnevin opilla sitä, että mikäli sosialismi on uhattuna, sen turvaamista voidaan puolustaa tarvittaessa asein. Kaikki tapahtui rauhanomaisesti, käytännössä ilman verenvuodatusta. TAITO TASKINEN Kuopio. Jos vetoa löisin, niin KAJ tai Itävalta voittaa. Nyt jos koskaan suurvaltajohtajilta kysytään valtioviisautta, johtajuutta, oikeudenmukaisuuden tajua, valistuneisuutta sekä historiatietoisuutta. Vastaesitykset ovat kokonaiskuvassa pikku näpertelyä
OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Tontille nousee myös prosessirakennuksia ja valvomorakennus. Osa teräsrungoista on jo pystyssä, lähiaikoina alkavat reaktoreiden asennustyöt. toukokuuta 2025 Jussi Tossavainen sanoo, että Pyhäjärventien varressa oleva työmaa on edennyt suunnitelmien mukaan, normaalisti ja turvallisesti. – Reaktoreiden ja varastosäiliöiden rakentaminen ovat isoja juttuja, Tossavainen sanoo. Urakoitsija jatkoi jälkisammutustoimenpiteitä. Tällä hetkellä työmaalla on noin kolmekymmentä ihmistä töissä, kesää kohti määrä tuplaantuu noin 60:een. toukokuuta 2025 JAANA SELANDER Diplomi-insinööri Jussi Tossavainen kertoo, mihin tulevat syötereaktorit. Turveaumojen palot ovat pelastuslaitokselle tyypillisiä jokavuotisia tehtäviä. Se rikkoo veden pintajännitteen ja auttaa vetTulipalot työllistivät Kiuruveden pelastusasemaa. Alueella työskentelee jo eri alojen ihmisiä, sanoo laitospäällikkö Jussi Tossavainen. Myös kiuruvetisiä yrittäjiä on päässyt urakoihin kiinni, nimiä ei anneta mielellään julkisuuteen. 4 Keskiviikko 21. tä imeytymään paremmin turpeeseen. Tuolloin turveauma oli syttynyt palamaan noin 50 neliön alueelta ja paloi niin sanottuna kytöpalona. Tehdasalueelle tulee moLantakaasun työmaalla riittää nyt vipinää Suomen Lantakaasun työmaalla riittää vipinää. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 21. Turvekentiltä nostettu ja aumaksi kasattu turve syttyy helposti palamaan, kun sen päältä poistetaan talven jäljiltä suojaAKU LAATIKAINEN. Biokaasutehtaan tontilla pystytetään parasta aikaa muun muassa rakennusten teräsrunkoja. Viime viikon tiistaiaamuna pelastuslaitos riensi sammuttamaan turvepaloa Lapinsalontiellä Kiuruvedellä. Asemavastaava Marko Marjoniemi Kiuruveden pelastusasemalta kertoo, että pelastuslaitoksen yksiköt sammuttivat palon imeyttämällä turpeeseen vettä, johon oli sekoitettu pelastuslaitoksen käyttämää mäntysuopaliuosta. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Pelastajat sammuttivat Kiuruvedellä HANNA SOINI Kiuruvedellä sattui useita tulipaloja viikon aikana. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim
Lappalainen huomauttaa, että neljä vuotta sitten Liike Nyt ja Perussuomalaiset muodostivat teknisen vaaliliiton. VIIKON KYSYMYS Oliko Erika Vikanin euroviisubiisi liian raisu. Vuoden alusta laitospäällikkönä biokaasulaitoksella aloittanut Jussi Tossavainen toimii Kiuruveden keskuslaitoksen ja satelliittilaitosten laitospäällikkönä ja vastaa biokaasulaitosten tuotannosta ja turvallisuudesta. Viikonlopun aikana pelastuslaitoksella oli myös muita pienempiä tehtäviä. Kiuruvedelle rakenteilla oleva biokaasulaitos hyödyntää lähialueen karjanlantaa. Kiuruvedellä keskusta oli kuntavaaleissa vaalivoittaja. – Kokoomus ja Kristillisdemokraatit ovat aikaisempina vuosina tehneet yhteistyötä ja muodostaneet vaaliliitot jo ennen vaaleja, jolloin Kd:n valtuutettu on kuulunut kokoomuksen valtuustoryhmään. Pennanen sanoo, että paikkaratkaisut voivat tulla pikaisestikin, ”jos päästään järkevään ratkaisuun”. JAANA SELANDER Kiuruveden Keskusta sai valtuustoon 16 paikkaa, Keskustalla on ylivoima, muilla puolueilla on yhteensä 13 paikkaa. Suomen Lantakaasu Oy on Valion ja biometaaniyhtiö St1 Biokraftin omistama yhteisyritys. Suomen Lantakaasu ei vaikuta valintaperusteisiin ja päätöksiin. KTM Leena Helminen on nimitetty Suomen Lantakaasu Oy:n toimitusjohtajaksi 15.1.2025 alkaen. Lappalainen ja Grönfors ovat mukana tulevassa uudessa valtuustossa. Suomen Lantakaasu investoi Kiuruveden biokaasulaitokseen yli 80 miljoonaa euroa. sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Lisäksi biokaasulaitos vastaanottaa hybridikokonaisuuden muilta biokaasulaitoksilta lantapohjaista paineistettua biokaasua nesteytettäväksi. Kokoomus, KD ja PS tekivät vaaliliiton Se tarkoittaa sitä, että vaaliliitolla niin sanotut pienpuolueet pyrkivät maksimoimaan paikkamääräänsä luottamuspaikoilla. Se on periaatteessa äänestäjien pettämistä, Pennanen sanoo. KYLLÄ 33% EI 67% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Hyväksytkö vaaliliitot. Laitos valmistuu vuonna 2026. Viime viikolla perustetun vaaliliiton allekirjoitettu sopimus on luovutettu paikkaneuvottelujen puheenjohtaja Tapani Pennaselle, hän on Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Muillekin olisi annettu paikkoja. – Tekninen vaaliliitto on puolueiden välinen yhteistyö vaalien jälkeen, jonka tarkoituksena on vaikuttaa luottamuspaikkajakoon. Suomen Lantakaasun työmaalla on monenmoisia rakennelmia tekeillä parasta aikaa. Lauantaina sähkötolppa kärähti Lepistönperäntiellä, ja pelastajat varmistivat, ettei siitä aiuseita tulipaloja viikon aikana heudu palovaaraa. euroa Osana Ylä-Savon kokonaisuutta suunnitteilla on myös kaksi muuta satelliittilaitosta, joiden ympäristölupaprosessi on vielä kesken. Se, pääseekö Suomen Lantakaasun työmaalle urakoimaan kiuruvetisiä, on laitostoimittaja Lundsby Renewable Solutionin vastuulla. 08 764 990 Torstai 9.30–17.00 T oinen linssi ilmaiseksi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Suurempaa vahinkoa ei aiheutunut. Se ei ole ideologinen liitto, vaan keino varmistaa myös pienempien puolueiden edustus päätöksenteossa, perustelee Sari Lappalainen. Investointi yli 80 milj. JAANA SELANDER Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Laitos nesteyttää yhteensä noin 125 GWh biokaasua vuodessa, mikä vastaa arviolta 250 raskaan liikenteen ajoneuvon vuotuista polttoainemäärää. Pelastajat sammuttivat palon.. Hänen vastuualueelleen on kuulunut Suomen Lantakaasun kehitysprojektien ja investointien vetäminen Valion puolella yhteistyössä St1Biokraftin ja Valion kanssa. muovit. Päätös syntyi viime vuoden marraskuussa. Laitos pystyy vastaanottamaan noin sadan lähialueen maatilan lantamäärät eli noin 400 tuhatta tonnia lantaa vuodessa. Suomen Lantakaasulla on Kiuruveden biokaasulaitokselle syötesopimus noin 90 alueen maatilan kanssa. Myös Liike Nyt ja SDP halusivat miettiä, miten reagoivat vaaliliittoon. Aiemmin hän on työskennellyt johtotehtävissä elintarvikealan yrityksissä sekä liikkeenjohdon konsulttina. 5 Keskiviikko 21. Tekniset vaaliliitot auttavat siis vain edustuksen jakautumisessa. Palon sammuttamisen jälkeen turve voidaan yhä hyödyntää polttolaitokselle, joten laajamittaista vahinkoa ei turvepalossa syntynyt. Palo voi saada alkunsa esimerkiksi raapaisusta muovin poiston yhteydessä, Marjoniemi kertoo yleisesti. – Enhän minä oikein vaalien jälkeisestä liitosta tykkää. – Me emme ole olleet todellakaan rohmuamassa mitään ylimääräistä. Nyt tilanne mutkistui, Pennanen sanoo. Leena Helminen on toiminut aiemmin Valiolla liiketoimintajohtajana. Investointi kattaa biokaasulaitoksen sekä nesteytysyksikön rakentamisen. toukokuuta 2025 nenlaisia asiantuntijoita. Sunnuntaina heitä taas työllisti liikennevälinepalo, sillä asuntovaunu oli syttynyt palamaan. Maatalousjätettä voidaan noutaa kaikenkokoisilta ja eri tuotantosuuntien tiloilta laitoksen lähialueelta. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Kokoomus, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat solmineet vaaliliiton Kiuruvedellä. Tossavainen sanoo, että suuri osa tehdasalueen työntekijöistä yöpyy Kiuruvedellä, he ovat vuokranneet rivitaloasuntoja ja mökkejä alueelta. – Emme päässeet neuvotteluissa kunnolla alkuun, mitä kukin puolue saisi vaalituloksen perusteella, kun pyydettiin jo neuvottelutaukoa. Kiuruveden biokaasulaitos, jonka kapasiteetti on 460 000 tonnia lantaa vuodessa, tuottaa noin 125 GWh bioLNG:tä vuodessa. Pennasen mukaan kokoomuksen ja KD:n vaaliliitto oli viime vaalien aikaan reilu. Sunnuntaina pelastajat sammuttivat taajama-alueella kytöpalon erään kannon juuresta. – Turve on siitä hankala, että se voi syttyä itsestään, kun se pääsee ilman kanssa kosketuksiin, Marjoniemi sanoo. Lapinlahden sateliittilaitoksen syötesopimuksia on allekirjoitettu jo koko tarvittava lantamäärä. Keskustalla on sunnuntaina valtuustoryhmän palaveri asiasta. – Suurin osa alueella työskentelevistä on Kiuruvedellä kuukausia, kaukaisimmat, erikoislaitteiden tekijät, tulevat Euroopasta, vielä alueella ei kuitenkaan ole ulkomaalaisia yrityksiä. Ylä-Savon biokaasulaitoskokonaisuudelle on myönnetty 19,2 miljoonaa euroa NextGenerationEU-rahoitusta. – Neuvottelu paikoista jatkuu, nyt on menossa tuumaustauko, kun tuli uusi tilanne. Pennanen sanoo, että keskusta vaalivoittajana ei olisi edes ottanut kaikkia sille kuuluvia paikkoja, muut puolueet olisivat saaneet lautakuntapaikkoja ja puheenjohtajapaikkoja ja varapuheenjohtajapaikkoja. Teknisen vaaliliiton allekirjoitetun sopimuksen ovat allekirjoittaneet Sari Lappalainen Kokoomuksesta, Maritta Grönfors Kristillisdemokraateista ja Juha Tapaninen perussuomalaisista. Tarvittavan syötemäärän kattamiseksi uusia sopimuksia tarvitaan vielä noin 20 maatilan kanssa. Muut rekrytoinnit laitokselle käynnistyvät suunnitelman mukaan kesän aikana
Se liittyy Ukrainan sotaan, koska sota nosti energian ja korkojen hintaa ja ne vaikuttavat elinkustannuksiin. Pihvivasikan hinta ei noussut kolmeen vuoteen euroakaan. Edellinen korotus tapahtui huhtikuussa 2022. – Ja lihatalot ovat lyöneet luomulisät nolliin, meidän tilalla luomulisä tulee luomutukien kautta. Luomulihastakaan ei saa extraa Juho Lapilla on luomutila Heinäkylässä. Ihmisillä ei ole varaa naudanlihaan, ja siksi naudanlihankulutus romahti 2–3 vuotta sitten. Pihvivasikat menevät kuitenkin jatkokasvatukseen tavanomaiselle tilalle, eivätkä lihatalot maksa luomulihasta extraa. Ainoa Uutiset Puheenaihe. Jos Lapin tilalla lihan hinta on hieman noussut, se on tullut laadusta ja ollut korkeintaan 5 prosenttia vuositasolla. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Viime viikkoina on uutisoitu siitä, että kauppojen hyllyillä on naudan jauhelihasta puutetta. Tässä vaiheessa tuottajahintaa pudotettiin ja tiloja lopetti. toukokuuta 2025 Juho Lapille maatalousyrittäjyys on kutsumusammatti, hän on koulutukseltaan agrologi. Luomutuotantovaatimukset mahdollistaisivat rakennuksen puolesta ottaa loppukasvatukseen noin 90 ruhoa ja emot päälle. Se merkitsisi meidän tilalla 25 000 euroa lisää, Lappi laskee. Lappi sanoo, että onneksi hänen tilallaan tuotantorakennuksille ei tarvitse tehdä isoja muutoksia, siksi tuotantoa lähdetään nyt muuttamaan. – Tämä ketjutus on sellaista, että kun toiselle kumarrat, niin toiselle pyllistät. – Vasta tällä viikolla lihatalot ovat ilmoittaneet korotuksista pihvivasikanhintaan, Lappi sanoo. Lapilla on luomutila, jossa kasvatetaan Hereford-emolehmiä, vasikat myydään tilalta eteenpäin. Kun jauhelihapula alkoi, hinnat oli sovittu tämän ylitarjontatilanteen aikoihin, jolloin teollisuus ei voinut vastata kovaan kysynnän kasvuun hintoja korottamalla. Lappi sanoo, että luomulihalle tuottaja ei ole saanut ekstrahintaa, liha kun menee tavanomaiselle tilalle, koska alueella ei ole luomulihakasvattamoa. Pihvivasikat myyntituote Juho Lapilla myyntituote on noin puolivuotias pihvivasikka, joka myydään loppukasvatustiloille 180– 240 vuorokauden ikäisenä. – Muutos kysyy vain omaa remonttityötä, pankissa ei tarvitse käydä, eikä investoida. Lapin tilalla on 72 emolehmää, jos emolehmien määrä putoaa syksyn kuluessa 50:een, menee eläinten kokonaismäärä lähelle sataa. Jos pihvivasikan tuotannon haluaisi tervehdyttää, hintojen pitäisi nousta 30 prosenttia, joka tekee noin 300 euroa per vasikka. – Otetaan sekin pieni kate itselle. Kysyimme Heinäkylässä asuvalta maatalousyrittäjä Juho Lapilta, mikä on nautajauhelihan saatavauusongelman syynä. Lappi selittää, että naudanlihanpuute on monen osatekijän summa. Tilanne on hankala. Myös Lapin tilalla sähkönhinta viisinkertaistui ja lainojen korot tuplaantuivat. Kun naudanlihan kysyntä romahti, alkoivat lihatalot kasvattamaan pakkasvarastoja, mikä loi ylitarjontatilanteen. 6 Keskiviikko 21. Kaupassa luomu on kyllä kalliimpaa, koska se on kalliimpi premium-tuot Kaikesta huolimatta Juho Lappia ei harmita olla maatalousyrittäjä, sillä hän tykkää työstään. Mutta peltopinta-ala ja rehu eivät nyt riitä tälle eläinmäärälle, peltopinta-alaa pitäisi saada lisää ja tehostaa tuotantoa. Lapin tilalla toimintaa sopeutetaankin nyt muuttuneisiin kustannuksiin niin, että tilalla vähennetään emolehmiä ja syksystä alkaen ryhdytään kasvattamaan myös lehmävasikat loppuun asti omalla tilalla. Lisäksi kaupan ja elintarviketeollisuuden sopimukset ovat pitkiä – tällä hetkellä neuvotellaan joulukuun hinnoista. Lappi huomauttaa, että myös loppukasvattajan, minne vasikat menevät Lapin tilalta, olisi saatava ruhosta saman verran enemmän, että tilanne olisi sielläkin päässä edes ”plusmiinus nolla”
Juho Lappi tuli Kallion tilalle isänMaataloussihteeri Niina Lohva sanoo, että perussyy, miksi kauppojen lihatiskit ovat nyt tyhjentyneet naudanjauhelihasta on se, että nautojen määrä Suomessa on vähentynyt jo pitkään. Se lämmittää, jos alle 50-vuotiaana olen velaton ukko. Lappi miettii polttoainekustannuksia ja pakokaasupäästöjä, kun kevättyöt ovat alkaneet. toukokuuta 2025 mikä häntä mietityttää on se, että on velkaa, mutta on turha katsoa taaksepäin, velat Lappi saa maksettua alle 50-vuotiaana, ja siihen on vajaa 10 vuotta. Naudanlihan vuosittainen, kilomääräinen tuotanto on Kiuruvedellä pysytellyt Lohvan laskujen mukaan varsin vakaasti 3,2–3,4 miljoonassa kilossa. Emolehmät ovat yksinomaan lihantuotantoa varten pidettäviä nautoja, jotka poikivat vuosittain ja imettävät ja hoitavat itse vasikkansa vieroitusikään saakka, jonka jälkeen ne kasvetaan loppuun kasvattamoissa. Onko kriisi oikea sana, kun kyse on lihantuotannon kannattavuudesta. Lihan tuottajahinnan pitäisi nousta eurolla, Euroopassa tuottajat saavat lihasta paremman hinnan kuin suomalaiset kollegat. – Kaikki suomalaiset naudat päätyvät lopulta lihaksi, osa nuorempana ja osa, esimerkiksi lypsylehmät, vanhempana. Mulla on vielä puoliso Essi muualla palkkatöissä, mutta hän auttaa tosi paljon tilalla ja yhdessä tätä tilaa pyöritetään. Se on tosi pitkä aika, kun sitä verrataan teollisuuden investointiin, joka on kuoletettu viiteen vuoteen. Suomessa tuotettu maitomäärä ei ole laskenut samaa tahtia lehmämäärän kanssa, koska lehmäkohtainen maitotuotos on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana tuhansia kiloja/lehmä/vuosi. – Kyllä se on, pihvipuolella ainakin. Ensinnäkin valMaataloussihteeri Niina Lohva: ” Perussyy on se, että nautojen määrä on Suomessa puolittunut, samoin Kiuruvedellä ” JAANA SELANDER näksi vuonna 2017. Jatkavien tilojen eläinmäärät ovat siis kasvaneet reilusti eli tilat ovat aiempaa suurempia. Opiskelujen jälkeen olin Atrialla töissä ja huomasin, että olen käytännön työntekijä, tykkään karjanhoidosta ja konetöistä, tästä arjesta, olen sitä tehnyt vuosikausia, eikä ole tehnyt mieli muualle, paikkani on tässä. Lappi jatkaa, että ei hän, eivätkä muut maatalousyrittäjät, omaksi iloksi töitä tee, ja kaupungeissahan ne ihmiset syövät maatalouden tuotteita. Vaikka osalle tämä on kutsumustyö ja elämäntapa, on tästä silti leipä pöytään saatava, meillä maatalousyrittäjillä on samanlaiset kustannukset elämiseen kuin muillakin. Lapin tilalla on pitkät perinteet, hänen isovanhempansa ostivat tilan 1960-luvulla. Peltoa on noin 100 hehtaaria, omaa ja vuokrapeltoa, josta laidunta on 25 hehtaaria. Tuottajat ovat hoitaneet oman osuutensa maataloustuotannon kehittämisessä ja tehostamisessa kiitettävästi ja nyt teollisuuden ja kaupan ja maatalouspolitiikan aika kantaa oman osansa vastuusta, sanoo Niina Lohva. Maatalouden laina-ajat ovat kasvaneet 8–10 vuodesta 15 vuoteen. Ollaan 30 pinnaa takamatkalla emopuolella. Eri asia ovat valmiit tilat, mitä on saatu laajennettua ja mihin on helppo hypätä, mutta jos haluaa aloittaa pienemmästä ja laajentaa tilaa, se on tänä päivänä tiukka paikka. Lappi sanoo, että kyllä, vaMaitotilat u Vasikoita tulee lihankasvattajille maitotilloilta. – Emolehmätuotannon määrä ei ole lisääntynyt, vaikka esimerkiksi lihatalot ovat pyrkineet edistämään emolehmätuotannon aloittamista. Tuolloin tilalla oli 25 lypsylehmää parsinavetassa. Syyllistäminen pännii Maatalousyrittäjiä myös syyllistetään monelta suunnalta, onko sillä merkitystä, että ala ei kiinnosta. – Kannattaa miettiä, onko järkeä sitoutua miljoonavelkaan 15 vuodeksi. Kun maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt, myös edunvalvonnan vaikuttavuus ja painoarvo ovat laskeneet. Pitkä laina-aika tarkoittaa, että uusi navetta tulee lainanmaksuaikana jo peruskunnostustarpeeseen, ja taas on ryhdyttävä sadoillatuhansilla euroilla remonttia tekemään. Juho Lappi on investoinut ja laajentanut peltopinta-alaa melkein tuplasti 8 vuodessa. Samassa ajassa nautojen määrä Kiuruvedellä on laskenut 26 000 yksilöstä 23 000 yksilöön (luku sisältää kaikki naudat lypsylehmistä emolehmiin, sonneihin ja vasikoihin). Kun vasikoiden määrä on laskenut, se näkyy jauhelihan tarjonnassa kaupassa omalta osaltaan. Nyt tämä avokätisyys on pankeilla sylissä, kun lainoitettiin vapaasti uskomattomia hankkeita. Suomi ei ole naudanlihan suhteen omavarainen, vaan omavaraisuus on jo pitkään ollut 80–90 prosentin luokkaa, Lohva sanoo. Jos olisi rahaa, Lappi hankkisi mielellään aurinkokennoja ja kaasutraktorin, mutta tilojen ympäristöteot ovat rahasta kiinni. Entä ovatko investoinnit tänä päivänä ihan liian kalliita ja suuria. 7 Keskiviikko 21. Jos en olisi investoinut ja ei olisi velkaa, olisin luultavasti lopettanut karjatalouden. Syyt tähän voivat liittyä esimerkiksi tuotannonalan heikkoon kannattavuuteen suhteessa työmäärään. Jatkavilla tiloilla tuotannon laajentaminen on korvannut lopettavien tilojen tuotantoa. Kun vuosituhannen kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä lainoitettiin tiloja ihan hullun lailla, hieman kärjistetysti, pankit suorastaan vetivät tilallisia sisälle ja kyselivät, mitä rakennettaisiin ja antoivat tuplan verran vielä lainaa kysytyn lainan päälle. – Onneksi näyttäisi pientä helpotusta olevan tulossa kustannustasoihin ja tuottajahintoihin. Lapin mielestä korkeampi lihanhinta pitää ottaa kaupan katteista eikä kuluttajilta. Lappi sanoo evästäneensä nuoria maataloudesta kiinnostuneita katsomaan ympärilleen ensin, onko elintarvikeketjun tulojako reilu ja millä tasolla on edunvalvonta. Se, miksi nautojen määrä Suomessa on vähentynyt, johtuu useammasta tekijästä. – Lehmä poikii vasikan kerran vuodessa, joten lihaksi kasvatettavien vasikoiden määrä on vähentynyt samassa suhteessa lypsylehmien kanssa. – Mutta, kuten tyhjät jauhelihahyllyt osoittavat, on tuottajat koko maata ajatellen ajettu tuotannon tehostamisvaatimuksilla ja kannattavuusongelmilla niin ahtaalle, että lopettajia on ollut ja tulee olemaan paljon. Itse olen yrittänyt tuoda esiin todellisuutta, miten täällä tiloilla eletään ja tehdään oman Kallion luomutilan somekanavan kautta, jos vain kaupunkilaiset seuraisivat meitä. Lypsylehmien määrä on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut tuhansilla lehmillä vuosittain. – Näin siksi, koska naudanlihan kysyntä maailmalla on kasvanut voimakkaasti ja etenkin eurooppalainen naudanliha ohjautuu Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan. Se kuitenkin auttaisi, kun tila saisi kassan pyöräytettyä kohdilleen. Vuonna 2000 Suomessa oli 364 000 lypsylehmää ja vuoteen 2024 mennessä määrä oli vähentynyt 234 000 yksilöön eli lehmien määrä väheni 130 000 yksilöllä tuona aikana. Tuottajat on ajettu ahtaalle, että tiloja on lopetettu ja edelleen lopetetaan.. Lappi on hakenut lisätuloa talvella lomittamalla automaattilypsytiloilla, kesällä hän tyhjentää likakaivoja ja urakoi jonkin verran kuivalannan levitystä. Tämä kertoo siitä, että on vieraannuttu ruuantuotannosta, kun huudetaan, että maatalous tuhoaa Itämeren, ilmaston ja metsät, lisäksi tuotamme ruokaa, joka myrkyttää ihmiset. Se on surkea yhtälö. Lihantuotanto liittyy myös huoltovarmuuteen, näillä seuduilla kasvaa nurmi ja nauta tuottaa ravinteita. Lisäksi laiduntava karja pitää yllä luonnonmonimuotoisuutta. taosan suomalaisesta naudanlihasta tuottavat sonnivasikat, jotka syntyvät lypsylehmille osana maidontuotantoa ja siirtyvät kasvattamoihin kasvatettaviksi. Lapin tilalla koko karja laiduntaa useita kuukausia. Entä mikä merkitys on sillä, että sukupolvenvaihdokset ovat vähentyneet. Tosin eivät loppukasvattajatkaan riemusta kilju. Lappi on tehnyt sopimuksen Suomen Lantakaasun kanssa lannantoimituksesta. Kiuruvedellä nautoja pitävien tilojen (maitotilat, emolehmätilat, kasvattamot) määrä on vuodesta 2014 vuoteen 2024 vähentynyt 219 tilasta 135 tilaan eli alle puoleen. Alkaa siis olla yhdestoista hetki herätä huolehtimaan kotimaisen maataloustuotannon jatkuvuudesta eli tuotannon riittävän kannattavuuden varmistamisesta. MITÄ. Toinen syy on se, että emolehmätuotanto, johon osa suomalaisesta naudanlihantuotannosta perustuu, ei ole lisääntynyt toivottuun tapaan. Lisäksi pankit tahtovat sanella tiloille kovat ehdot rahoituksesta, ei anneta yhtään siimaa maksuihin, jos haluaisi vaikkapa 50 000 euron verran vuoden lyhennysvapaata. – Joten se ei ole sinällään huono tilanne, jos ei tule älyttömiä katastrofeja, Lappi tuumaa. Maidontuotanto olisi eri asia. Samoin naudanlihan määrän vähenemistä on hidastanut se, että teurasnaudat kasvatetaan nykyisin suuremmiksi kuin aikaisemmin, Lohva sano. Kun maailma on kriisissä eikä sodanuhka Euroopassa ole laskenut, pitäisi miettiä tätä omavaraisuutta. litettavasti pankit on lyöneet rahahanat kiinni ja ovat hirmu varovaisia. – Tämä tuotantosuunta antaa urakointiin mahdollisuuden. Vastakkainasettelu on Lapin mukaan vain lisääntynyt, varsinkin nyt kun puhutaan hiilensidonnasta ja ilmastonlämpenemisestä, ja aina tulee uusi keppihevonen, millä voi syyllistää. Siihen asti vatvoin, mitä opiskelisin, lähdin agrologiksi, koska se avaa tarvittaessa ovia muuallekin. Millaisen näet tulevaisuuden. Juhon ja Essin lisäksi tilan töissä auttaa Juhon isä Heikki ja sesongin aikaan osa-aikainen työntekijä. Lypsävät lähtivät kokonaan 2023. – Syyllistämistä en käsitä, edellisistä sodistakin on jo kulunut kohta 100 vuotta ja nälänhädästä toistasataa vuotta. MTK puhuu lihanpuutteen yhteydessä jopa kriisistä. Emolehmätuotannon määrä on lisääntynyt jonkin verran 2000-luvulla, mutta ei lähellekään samassa suhteessa kuin mitä lypsylehmien määrä on vähentynyt. Kiuruvedellä nautojen ja naudanlihantuotannon määrä ei toistaiseksi ole vähentynyt samassa tahdissa, kuin monella muulla alueella Suomessa. Vuonna 2020 tilalle rakennettiin 72 lehmän hiekkaparsipihatto ja aloitettiin tuotantosuunnan kääntäminen emolehmätalouteen. Maitomäärä on sitä vastoin kasvanut 52,6 miljoonasta litrasta 53,3 miljoonaan litraan. Vuodesta 2000 vuoteen 2024 emolehmien määrä lisääntyi 35 000 yksilöllä, mutta emolehmien tuottamat vasikat eivät riitä korvaamaan sitä vasikkamäärää, mikä on vähentynyt maidontuotannon puolelta. – Toisaalta pankkien suhtautuminen on ymmärrettävää, tilojen tilanne on mikä on, mutta pankit ovat itse olleet mukana luomassa nykyistä tilannetta, tiloilla on vakuusvaje. Jos on miljoonavelka ja tilassa kiinni 24/ 7, siitä ei lähdetä muualle töihin. Tila on ollut luomutuotannossa vuodesta 2003. En halua sulkea ketään elintarviketuottajaa pois, täällä pitäisi pärjätä kaikkien. Onko nyt kriisi. Maitotilojen määrä on laskenut Kiuruvedellä vuodesta 2023 seitsemällä tilalla ja oli viime vuonna 79 tilaa. Mutta olen myös kaikista tuottajista huolissaan. Uskon myös, että luomutuotanto ja luomupihvilihantuotannolle on kysyntää. – Armeijassa tein päätöksen, että lähden maatalousyrittäjäksi. Kauppaliikkeillä on Lohvan mukaan ollut tapana täydentää kotimaista tuotantoa tuontilihalla, mutta tuontilihaan turvautuminen on viime syksystä alkaen käynyt vaikeaksi tai ainakin reilusti kalliimmaksi kuin aikaisemmin
omasta vesistöstä, Marjoniemi sanoo. 8 Keskiviikko 21. Älä polta risuja Marjoniemi muistuttaa, että näin keväällä on syytä olla huolellinen avotulen käytössä. Vaikka itse ei osaisi kertoa tapahtuneesta, ammattilaiset kyllä saavat tiedon kaivettua esiin. Jos mökkitie haarautuu päätieltä ja haarautuneen tien varressa on useita mökkejä, niin jokaiseen risteykseen tulisi laittaa osoitekyltti. – Jos maastopalovaroitusaikana syttyy maastopalo, pelastuslaitoksella on viranomaisena velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille ja asia menee tutkintaan. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen asemavastaava Marko Marjoniemi toivoo, että kesämökkiläiset laittaisivat mökkinsä osoitteen numeroineen selkeästi esille jo päätien varteen. – Viranomaisilla on toki keinonsa ja järjestelmänsä löytää mökki, mistä hälytys on tehty, mutta tarkat osoitteet nopeuttavat kiireellä paikalle tulevan yksikön toimintaa. Jos voimassa on maastopalovaroitus, avotulen tekeminen on kielletty. Jos kuitenkin risuja pitäisi polttaa, olisi siinä hyvä käyttää suurta harkintaa ja huolehtia, että lähellä on riittävästi alkusammutuskalustoa. Pelastuslaitoksella on Kiuruvedellä veneeseen siirrettävää moottoriruiskukalustoa molemmissa pelastusyksiköissä, se voidaan nostaa veneeseen mukaan tarvittaessa. Uutiset 112 Suomi -sovellukseen on koottu ohjeita poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta koko väestölle. Entä mitkä ovat ne ratkaisevat sanat, jos soittaa tulipalosta tai sairastapauksesta 112:een. Näin keväällä, kun maa on kuivaa, voi tuli lähteä leviämään helposti, kun pihamaalla polttaa lehtiä ja muita roskia. Ei siis niin, että mökin numero on vain mökin pihassa, minne on sivutieltä matkaa 150 metriä. – Kalustoa on aina mukana sen verran, että saadaan sammutettua isompikin tulipalo. Kun puhelu on käynnissä, voi hätäkeskuspäivystäjä jo hälyttää tarvittavat yksiköt liikkeelle. Hätäpuheluihin suositellut koordinaatistot voi tulostaa ja ne voi kiinnittää vaikka kesämökin seinälle. Pelastuslaitos harjoittelee järvellä tapahtuvaa pelastamista säännöllisesti. – Kun 112-sovelluksen kautta soittaa apua, tulee kenttäjohtojärjestelmään soittajan sijaintikoordinaatit, näin avuntarvitsija löydetään välittömästi, Marjoniemi sanoo. Koordinaatit voi selvittä Saaren, kesämökin ja retkipaikan sijaintikoordinaatit voi selvittää myös osoitteen perusteella hätäkeskuksen verkkosivuilta. Aina pitäisi muistaa, että jos tuli leviää, sytyttäjä on vahingoista korvausvastuussa. Marjoniemi sanoo, että hätäkeskuspäivystäjillä on tietty kysymysten toimintamalli, protokolla ja napakat kysymykset. Marjoniemi alleviivaa, että erityisen hyvä olisi olla tarkka mökin osoite ja älypuhelimessa hätäkeskuslaitoksen ilmainen 112 Suomi -sovellus. Se nopeuttaa hätäpuhelujen käsittelyä ja apua osataan lähettää paikalle lähimmästä mahdollisesta yksiköstä. Maastopalot jylläävät nyt myös Pohjois-Savossa, pelastuslaitoksella on riittänyt sammutustöitä pitkin toiminta-aluetta. Marjoniemi sanoo, että valitettavasti juuri kesämökkien osoitteet ovat Kiuruvedellä puutteellisia. Venekalustoa löytyy Jos onnettomuus sattuu saaressa, pelastuslaitos on myös varautunut siihen sopivalla venekalustolla. – Tarvittaessa käytämme apuna paikallisia henkilöitä, joilla on vielä tarkempi tuntemus ns. Poliisi ratkaisee mihin se johtaa, yleensä tulee sakkoja. Dronea hyödynnetään muun muassa etsinnöissä sekä paloalueen laajuuden määrittämisessä. Risujen polttamisesta pitää tehdä ilmoitus pelastusoimi.fi -sivun kautta. Mökeillä käytetään aurinkovoimaa virtalähteenä.. Pelastuslaitos tulee mielellään kylien tilaisuuksiin kertomaan pelastusja turvallisuusasioista. Esimerkiksi Koivujärvellä on satoja mökkejä, myös saarissa. Pelastuslaitoksella on käytössä myös drone, jossa on lämpökameraominaisuudet. toukokuuta 2025 Pelastuslaitos: Mökkiläinen, lataa 112-sovellus ja laita osoite kuntoon Koivujärvellä on satoja kesämökkejä, monia myös saarissa, siksi alueella on herännyt huolta, miten pelastuslaitos tai ensihoito osautuu paikalle, jos syttyy tulipalo tai tulee sairauskohtaus. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Asemavastaava Marko Marjoniemi vakuuttaa, että pelastuslaitos ei jää koskaan sormi suussa miettimään, missä avuntarvitsija on, laitoksella on omat järjestelmänsä löytää oikea osoite. Kun soittaa 112-sovelluksen kautta, soittajan sijaintitiedot välittyvät hätäkeskukseen automaattisesti. Turvallisuusvalistus kuuluu pelastuslaitoksen tehtäviin. Iso merkintä tolpan päähän päätien varteen, suosittaa Marjoniemi. Pelastuslaitoksella toivotaan huomattavaa parannusta osoitemerkintöihin
Seuraathan meitä jo Facebookissa. 050 398 0586, 050 384 1094 Maitosuomi netissä: www.maitosuomi.fi Kirk ko kat u M eije rik atu Me ije rik at u Ma itok uja Maksutapoina pankkikortti, laskutus tai maitotili. KAHVITARJOILU JA VALION MAISTATUKSIA! PAIKALLA HIKOKIN JA POIMUKATTEEN EDUSTAJAT. @ValmakauppaKiuruvesi RUISNAPPI halkaistu 38g x 70 / 2,66 kg (30pv alin hinta 23,00) ltk (7,37€/kg) PIENI RUKIINEN RIISIPIIRAKKA Kypsä pakaste, 30g x 100 / 3 kg (L) (30pv alin hinta 31,00) ltk (8,80€/kg) Meijerimyymälä Valmakaupasta toukokuussa Valmakaupasta toukokuussa VALION PAKASTEET Hinnat voimassa 31.5.2025 saakka LIHA-RIISIPASTEIJA Raaka pakaste, 75g x 50 / 3,75 kg (L) (30pv alin hinta 41,20) ltk (9,36€/kg) TYÖVÄLINEKIINNIKE EURO V+O (30pv alin hinta 59,00) PERÄVAUNUN LEDVALOSARJA johto 7,5 m, välijohto 2,5 m (30pv alin hinta 19,90) kpl kpl kpl 26 26 40 40 35 35 10 10 19 19 60 60 59 59 €€ PERÄVAUNUN PYÖRÄ 155R13 4 x 100 (30pv alin hinta 59,90) 59 59 90 90 1919 90 90 Kesäkauden avajaiset perjantaina 23.5. toukokuuta 2025 Maitosuomi Kiuruveden myymälä palvelee ma-pe klo 8.30-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi, p. 9 Keskiviikko 21
– Jo se on ollut hyvin kehittävää, kun lasten on pitänyt itse miettiä yritysideoita ja mitkä ovat toteuttamiskelpoisia. Yrityssankari-kokonaisuus järjestettiin Kiuruvedellä nyt toista kertaa. ja perjantaina 16.5., kun Nivan koulun viidesluokkalaiset järjestivät Yrityssankari-tapahtuman. – Lisäksi meillä on yllätyskorumyyntiä. Esimerkiksi kuudesluokkalaisille on järjestetty monen vuoden ajan Yrityskylä-vierailuja Kuopioon. He möivät erilaisia naposteltavia ja mehua sekä ylläpitivät keppihevosrataa. AKU LAATIKAINEN luun, joka on tarkoitus järjestää ensi lukuvuonna. Mielestämme on tärkeää opettaa näitä asioita lapsille, sillä Suomi tarvitsee yrittäjyyttä. Kiuruveden liikuntahallissa oli tarjolla monenlaista tuotetta ja palvelua torstaina 15.5. – Tällä halutaan opettaa sosiaalisia taitoja ja kompromissien tekemistä, ja että hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa on osattava tulla toimeen, aivan kuin tavallisessa työelämässäkin. Lisäksi NYT:ltä olemme saaneet hyvät materiaalit opetusta varten. Nyt on sitten loppuhuipennuksen aika. – Tässä on tullut samalla kertaa ja vähän kuin huomaamatta monen eri oppiaineen oppeja: esimerkiksi matematiikan laskemista, äidinkielen esiintymistaitoja ja yhteiskuntaopin taloustaitoja. Tapahtuman asiakkaat olivat muita koululaisia sekä oppilaiden sukulaisia. Yrittäjyyskasvatuksen voi myös sanoa tuottaneen tulosta, sillä viime vuosina lasten ja nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on ollut tutkimusten mukaan kasvussa. – Kiuruveden Yrittäjille on annettava iso kiitos siitä, kuinka he ovat olleet tukemassa ja kannustamassa lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatusta. Paikalle tulleet vieraat saivat muun muassa asioida kahvilassa, ostaa koruja, osallistua arvontaan, kokeilla keppihevosrataa ja niin edelleen. – Tämä on ollut tosi opettavainen lapsille ja tämän kanssa on vietetty paljon aikaa. Mahdolliset tapahtuman voitot käytetään oppilaiden leirikouPihla Virolainen ja Jonna Dahlgren myymässä itse tekemiään leivonnaisia. Lisäksi lapset ovat oppineet tunnistamaan omia vahvuuksiaan, miettimään sopivia tuotteita ja palveluita sekä niiden hinnoittelua ja markkinointia sekä opettelemaan myyntipuheita. toukokuuta 2025 Uutiset Hyödyllistä oppia yrittäjyydestä Kevätlukukauden ajan kestänyt oppimiskokonaisuus huipentui Nivan koulun viidesluokkalaisilla myyntitapahtumaan Kiuruveden liikuntahallissa. Tapahtuman jälkeen tehdään vielä myös itsearviointia siitä, että kuinka Yrityssankarissa onnistuttiin. – Tämä on ollut mukavan erilaista normaaliin koulunkäyntiin ja perinteisiin oppitunteihin verrattuna. 10 Keskiviikko 21. Lisäksi tapahtumassa vieraili Kiuruveden yrittäjäyhdistyksen ja kaupungin väkeä. Luokanopettajat Vesa Vainio ja Minna Kärkkäinen kertoivat, että Yrityssankari on NYT:n (Nuorten yrittäjyys ja talous) koulutuksen toiminnallinen oppimiskokonaisuus, joka antaa lapsille mahdollisuuden oppia tärkeitä tulevaisuuden taitoja oman harjoitusyrityksensä kautta sekä kokeilla taitojaan myyntitapahtumassa. Ja toki yrityksille on myös pitänyt keksiä nimet ja logot. Aloitimme joululoman jälkeen ja sittemmin olemme käyttäneet useamman oppitunnin viikossa tähän. AKU LAATIKAINEN. Yrityssankari ei ole suinkaan ainoa lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatuskokonaisuus Kiuruvedellä. Ilona Komulainen ja Heta Nousiainen möivät muun muassa koruja ja avaimenperiä. On myös ollut kivaa tehdä niin paljon itse kaikkea, sanoi Pihla Virolainen. Lisäksi heiltä pystyi ostamaan Schleich-loimia ja minisekä kynäkeppareita. Aina ei voi lyöttäytyä yhteen sen parhaan kaverin kanssa. – Iso ponnistus tämä on ollut, mutta sellaistahan se yrittäjyys on. – Kaikki myytävät tuotteet olemme tehneet itse. Hän oli perustanut yhdessä Jonna Dahlgrenin, Henri Hiekkasen ja Jilla Lapin kanssa Hevostaiturit ja Herkut -nimisen yrityksen. Kiira Härkönen, Onni Vallius, Heta Nousiainen ja Ilona Komulainen möivät puolestaan itse tekemiään taidokkaita koruja, avaimenperiä ja olipa heilläkin temppurata tarjolla halukkaille. Siellä oppilaat ovat voineet yhden päivän ajan harjoitella muun muassa työnhakua ja tutustua johonkin ammattiin. Itse tehtyjä tuotteita Nivan koulun viidesluokkalaiset sanoivat nauttineensa paljon Yrityssankari-koulutuksesta. Teemme niitä tässä paikan päällä asiakkaille valmiiksi erilaisista helmistä, jutteli taidokas nelikko, joka selvästi nautti luovasta työstään. Tykkäämme paljon hevosista, joten siksi valitsimme tällaisen liikeidean, Jonna Dahlgren sanoi. Tämän ikäisillähän ideoita riittääkin melkoisesti. Yrittäjyyttä tarvitaan Lapset perustivat yrityksiä ryhmissä, jotka arvottiin
Hän toivoo, että voi tulevaisuudessa työskennellä eläinten parissa esimerkiksi eläinklinikalla tai vaikkapa koirahierojana. Yhdessä ylioppilaiksi. toukokuuta 2025 Lukion jälkeen on hyvä lähteä tavoittelemaan unelmia. Välivuoden jälkeen Manninen aikoo hänkin hakea opiskelemaan Kajaaniin, jossa voi lukea eläintenhoitajaksi. Siitä ei mennyt kauaa, kun olimme jo yhdessä, he kertovat. – Olemme tunteneet toisemme aina, mutta kaikki alkoi lukion kuvistunneilta. Tuntuu spesiaalilta nähdä sitten, kun Perttu pääsee armeijasta lomille, Jenna Manninen miettii. – Erossa olemisessa on varmaan alussa vähän opeteltavaa, kun olemme tottuneet viettämään niin paljon aikaa yhdessä. Etenkin koirat ovat lähellä hänen sydäntään. Mutta olen ylpeä, että selvisin ylioppilaaksi. Hän toivoo musiikista itselleen ammattia. – Lukiosta jää hyviä muistoja, vaikka välillä opiskelu on ollut myös rankkaa. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI Valkolakki on saatu päähän ja nyt pääsee tavoittelemaan seuraavia unelmia. Tarkoitus on lähteä heinäkuussa Kainuun prikaatiin. Manninen kertoo saaneensa harrastamastaan nuorisoteatterista valtavasti iloa ja piristystä opintojen ja töiden oheen. Pari suunnittelee jo yhteistä tulevaisuutta ja opintoja unelma-aloillaan. Unelma-alat tiedossa Tuoreilla ylioppilailla on jo suunnitelmia tulevaisuuteen. Vanhemmat, Perttu ja kaverit ovat olleet suuri tuki ja opettajatkin ovat tsempanneet, Manninen kiittelee. He alkoivat seurustella lukion ensimmäisen vuoden loppupuolella ja ovat nyt olleet kaksi vuotta yhdessä. Nuoret joutuvat kuitenkin hetkeksi erilleen toisistaan, sillä ennen opintoja Gråstenin tie vie armeijaan. Jenna Mannisella ja Perttu Gråstenilla riittää yhteisiä mielenkiinnonkohteita etenkin musiikissa ja teatterissa. Manninen puolestaan aikoo pitää välivuoden ja keskittyä työntekoon Kiuruvedellä. Olimme samassa pöytäryhmässä ja jutteleminen oli niin luontevaa. 11 Keskiviikko 21. – Helpottihan se vanhojen tansseissakin, kun heti oli pari tiedossa, eikä tarvinnut parin löytymistä stressata, Gråsten naurahtaa. Manniselle ja Gråstenille jäi lukiosta mieleen hauskojen kokemusten lisäksi toki oppiakin, ja löysiväthän he myös toisensa. Gråstenilla riittää hymynaihetta, että pääsi opiskelemaan unelma-alaansa eli musiikkia Kainuun ammattiopistoon Kajaanin konservatorioon. – Toiveena on, että voimme lähteä Kajaaniin yhdessä. Nyt tiedämme ja voimme jatkaa eteenpäin. Se olisi hyvä kaupunki meille, Manninen sanoo. Seurustelu lukioaikana on tuntunut Mannisesta ja Gråstenista luontevalta. He ovat saaneet toisistaan tukea. Tuntuu hyvältä valmistua, Perttu Gråsten kertoo. Lukiossa toisensa löytäneet Perttu Gråsten ja Jenna Manninen toivovat, että yhteinen tie vie Kajaaniin opiskelemaan omia unelma-aloja. Armeijan jälkeen yhteiselon on tarkoitus jatkua Kajaanissa. – Kursseilla oli aina joku tuttu. Näin miettivät Kiuruveden lukiosta valmistuneet tuoreet ylioppilaat Perttu Gråsten ja Jenna Manninen. Musiikki ja teatteri kulkevat käsikädessä, joten nuoret ovat olleet monissa samoissa projekteissa mukana lukion aikana. Tuoreet ylioppilaat Jenna Manninen ja Perttu Gråsten toivovat yhteistä tulevaisuutta Kajaanissa. Tsemppasimme myös aina toisiamme, Manninen sanoo. Manninen on innostunut teatterista ja Gråsten puolestaan musiikista, etenkin kitaransoitosta. – Lukio oli meille välietappi, kun emme oikein tienneet, mitä haluamme elämässä tehdä. Heille jää lukiosta mieleen etenkin kaikki opintoihin liittyvät erityiset perinnepäivät, kuten vanhojen tanssit ja penkkarit. Mutta ehkä se tekee molemmille hyvääkin
– Seurakunnalla voin tukea nuorten kasvua vähän eri kannalta kuin opettajana. Maatilan työt ja eläintenhoito vievät paljon aikaa, mutta toimeliaana aamuihmisenä Valkonen saa paljon tilan askareita tehtyä jo ennen kukonlaulua. nuorisotyönohjaajana ja Nea Rajakangas kesänuorisotyönohjaajana. – Meillä on jo nyt hyvin homma hanskassa ja hyvä yhteinen tekemisen meininki, vaikka olemme vasta aloittaneet työt yhdessä. Hänellä on kolme hevosta, viisi kissaa ja saksanpaimenkoira. Toivon, että voin olla heille turvallinen aikuinen. Hän on ollut seurakunnalla kesätöissä vuodesta 2019 saakka muun muassa isosena ja leirien yövalvojana lukuun ottamatta sitä kesää, kun kävi armeijan. Nea Rajakankaalle taas on kertynyt kattava kokemus seurakunnan leireiltä. Satu Valkonen on aloittanut toukokuun alussa seurakunnan vt. 12 Keskiviikko 21. Kiuruveden he tuntevatkin jo kuin omat taskunsa, sillä he ovat molemmat kotoisin Luupuvedeltä. toukokuuta 2025 Uutiset Satu Valkosella ja Nea Rajakankaalla riittää tekemistä kesän leirien valmisteluissa. Eläinrakkaaksi itseään kuvaileva Valkonen kertoo asuvansa maatilalla. Päivätyön ja eläintenhoidon lisäksi hän suorittaa YAMK-yhteisöpedagogin opintoja. He odottavat jo lasten ja nuorten leirien alkamista kesäkuussa. Erityisopettajan kokemus ja nuorisotyönohjaajana toimiminen tukevat toisiaan, Valkonen jatkaa. Tästä tulee paras kesä ikinä, Rajakangas toteaa.. He ovat aloittaneet työssään kuun alussa. Kesätyön ohella Nea Rajakangas taas edistää opintojaan Oulun ammattikorkeakoulussa, jossa lukee konetekniikan insinööriksi. Haluan vielä fiilistellä Kiuruvettä, koska todennäköisesti työllistyn Ouluun tai johonkin muuhun kasvukaupunkiin, Rajakangas sanoo. Nyt minusta on mahtavaa päästä näkemään myös kaikki suunnittelutyö leirien takana, Rajakangas sanoo. Kesälle hänellä on suunnitelmissa käydä ainakin Iskelmäviikolla. Liikunnallinen elämäntapa jäi päälle armeija-ajoista. Lemmikkejä ja lenkkeilyä Entä keitä Satu Valkonen ja Nea Rajakangas ovat työn ulkopuolella. Etenkin hevoset ovat hänelle tärkeitä. Myös lasten ja nuorten leirien valmisteluissa riittää tekemistä. Heinäkuun ajan hän työskentelee kirkkoherranvirastossa, jossa pääsee taas oppimaan uusia asioita. – Nuoret ovat hirveän lähellä sydäntäni. Vauhdikas alku seurakunnalla Uudet nuorisotyönohjaajat työskentelevät hyvin yhteen. Rajakangas toivoo, että ehtii kesällä hieman matkustella Savon alueella ja tutustuttaa kumppaninsa savolaiseen elämänmenoon. Odottelemme jo kesän leirien alkamista, Rajakangas ja Valkonen kertovat. Hän harrastaa lenkkeilyä ja juoksemista. – Odotan jo innolla kesää. Nyt hän on erityisopettajan työstä virkavapaalla vuoden loppuun asti kartuttaakseen osaamistaan seurakunnalla. Nuorilla on nykyään paljon ahdistusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, mikä näkyy seurakuntatyössäkin. – Nautin leiriympäristöstä, koska leireillä on hauskaa ja siellä pääsee kuulemaan nuorilta hienoa pohdintaa tärkeistä teemoista. He ovat päässeet heti hyppäämään suoraan toimintaan, sillä kesäkuussa alkavien rippileirien valmistelussa on täysi tohina päällä. Nuoret tarvitsevat aikuista, joka tukee eteenpäin, Satu Valkonen miettii. Uutta ja tuttua Nuorisotyönohjaajan työssä on heille paljon uutta mutta myös tuttua. Valkonen on tottunut työskentelemään nuorten kanssa, sillä hän on työskennellyt 23 vuotta erityisopettajana Ylä-Savon ammattiopistolla Hingunniemen kampuksella. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI Kiuruveden evankelisluterilaisella seurakunnalla näkyy uusia kasvoja. – Tämä on viimeisiä hetkiä olla kesätöissä Kiuruvedellä
SIMO, K-market Simontori Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) 24.05.2025 Lauantai 09:30-10:15 Kaavi, tori 11:00-12:20 Kuopio, S-Market Vuorela 13:00-13:45 Maaninka, K-Market 14:10-15:00 Pielavesi tori 15:25-16:15 Keitele, tori 17:15-18:00 Pyhäjärvi, S-Market 25.05.2025 Sunnuntai 09:30-10:50 Kiuruvesi, K-Supermarket 11:50-12:40 Pielavesi, tori 13:40-15:00 Iisalmi, Prisma 15:30-16:15 Sonkajärvi, tori 16:50-17:30 Vieremä, K-Market 18:00-18:30 Sukeva Neste 26.05.2025 Maanantai 10:00-11:30 Iisalmi, tori 12:00-13:00 Lapinlahti, tori 14:10-15:30 Siilinjärvi, ABC 15:50-17:20 Kuopio, Citymarket Päiväranta 17:30-18:30 Puijon Pähkinä K-Market Meiltä renkaita Autonhuolto Rengaspalvelut Autonvuokraus Kuljetuspalvelut kiurunkuriiri@gmail.com 0400 603 412 / 044 276 4884 TÄYDEN PALVELUN KULJETUSJA HUOLTOTALO Salahmintie 25, 74700 Kiuruvesi. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. Löydät meidät ostoautosta. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta! OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA, HOPEAA, kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, Moneta, militariaa, vinyylilevyt, postimerkkejä ja rihkamaa yms. 13 Keskiviikko 21. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. T O U K O K U U T A K L O 1 1 5 P Y Y K K I E N T U O J A L L E , P A L V E L U A J A N V A R A N N E E L L E T A I T U O T T E E N O S T A J A L L E Ä M P Ä R I K A U P A N P Ä Ä L L E ! KAH VIJA MAKKARATARJOIL U ARVONTAA PE 12.3. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! www.arvokulta.. todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 0800150150 Liikkuvat KultaHopea ostopisteet ympäri Suomen. Löydät meidät ostoautosta. toukokuuta 2025 TERVETULOA K I U R U V E D E N U U D E N T O I M I P I S T E E N A V A J A I S I I N Nivankatu 3 74700 Kiuruvesi P E R J A N T A I N A 2 3 . KEMI, K-Citymarket SU 14.3. Löydät meidät ostoautosta. – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 044 347 2332 www.kultahopea. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! www.arvokulta.. SIMO, K-market Simontori OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, öljyvärimaalaukset/taulut, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Liikkuvat arvokulta ostopisteet ympäri Suomen. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. PE 12.3. – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 044 347 2332 PE 12.3. SIMO, K-market Simontori OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, öljyvärimaalaukset/taulut, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Liikkuvat arvokulta ostopisteet ympäri Suomen
ja ilmoittautuminen avautuu 11.8. Osa lapsista oli innokkaita osallistumaan myös useampaan kerhoon. Palautetta, kysymyksiä ja toiveita voi lähettää osoitteella maija-leena.kemppainen@kiuruvesi.fi. Erityisesti on korostettu sitä, miten tärkeää on tasa-arvoisuuden näkökulmasta se, että kerhot ovat maksuttomia. Tavoite on siis täynnä. Tavoitteena on asettaa YVA-selostus nähtäville kesällä 2025, jonka yhteyteen tullaan järjestämään tuulivoimahanketta koskevat yleisötilaisuus. Valtionavustusrahoituksen on myöntänyt Itä-Suomen aluehallintovirasto. Me-säätiö on selvittänyt Harrastamisen Suomen mallin maksuttomien koulupäivään liittyvien harrastusten vaikuttavuutta. – Saatujen vastausten perusteella on rakennettu Kiuruveden lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti harrastuslukujärjestykset joka koululle, kertoo kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kempainen. Kyse on ensimmäisestä Suomessa järjestettävästä joukkorahoituskampanjasta uusiutuvaan energiaan liittyen. Tarjonta julki elokuussa Lukuvuoden 2025-2026 HARKKA -kerhojen tarjonta julkaistaan 6.8. Toimintaa tulee kehittää niin, että erityisesti heidän sosiaalisia suhteitaan pyritään vahvistamaan myös kerhotoiminnassa. HARKKA-kerhotoimintaa koordinoi Maija-Leena Kemppainen. Joukkorahoitus on Ranskassa käytössä, ja nyt sitä haluttiin kokeilla täälläkin. Kiuruvedellä HARKKA -toiminnasta on tullut samansuuntaisia palautteita kuin mitä Me-säätiön selvityksessä tuodaan esille. Ryhmät ovat tuhansille lapsille ja nuorille ainoa mahdollisuus harrastaa. Minimisijoitus kolmeksi vuodeksi oli 250 euroa ja laina-aika 3 vuotta. Kiuruveden kansalaisopiston HARKKA-kerholle jatkorahoitus Kansalaisopiston HARKKA-kerhotoiminnalle on myönnetty rahoitus myös lukuvuodelle 2025– 2026. Valmistumisvuosi on määritelty kolmen vuoden päähän, vuoteen 2028. Tavoitteena on saada kokoon 250 000 euroa. TEKSTI JAANA SELANDER KUVA AKU LAATIKAINEN HARKKA-kerhoja on järjestetty noin 1 700 tuntia vuonna 2024, kerhoissa kävi 525 kerholaista. Lapinsalon tuulivoimahankkeen YVA-selostus on parhaillaan viimeistelyssä. Kaavaluonnokseen otetaan huomioon YVA:ssa esille nousseet asiat ja YVA tulee nähtäville syksyllä 2025. toukokuuta 2025 Talous & politiikka HARKKA -kerhotoiminta käynnistyi Kiuruvedellä pilottina tammikuussa 2021. Peltohovissa viikko sitten maanantaina järjestetyssä tilaisuudessa nousi esiin, että itse asiassa joukkorahoitus on tullut pakolliseksi osaksi tuulivoiman luvitusta. Omarahoitusosuus muodostuu hankkeen koordinoinnista ja liikuntatoimen järjestämistä kerhojen kuluista. Tervetuloa HARKKA -kerhoihin jälleen ensi syksynä, viestittää Kemppainen. Jatkoaikataulu riippuu siitä, tuleeko viranomaisilta lisäselvitystarpeita, kaavaehdotus ja hyväksyntä olisi mahdollisesti loppuvuodesta 2025. Tulokset vahvistavat, että Harrastamisen Suomen mallin ryhmät lisäävät koululaisten hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kerhotoiminta liittyy valtakunnalliseen Harrastamisen Suomen malliin, jonka tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella (1– 9-lk) olisi mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Selvitystyö vielä laajenee tänä vuonna. Palautteissa on saatu myös hyviä koulukohtaisia toiminnan kehittämisideoita kerhotarjontaan liittyen. Kerhot ovat olleet suosittuja, sillä vuonna 2024 kerhoissa kävi 525 kerholaista. Selvitys osoittaa, että kuntien maksuttomat, koulupäivän yhteydessä järjestettävät harrastusryhmät tarjoavat valtaosalle osallistujista turvallisen tilan ilman kiusaamista ja rasismia. Valoremin joukkorahoitus koossa Muista kevään VALMISTUVIA JA YLIOPPILAITA Petterintie 8 74200 Vieremä 017 820 3640 Avoinna Ma-Pe 10-17 La 10-14 Eveliina 31.5.2025 Ylioppilaan kuohuviinilasi lyyralla ja kaiverruksella BK18 Anser 20€/kpl Valmistuvan juhlalasi kaiverruksella Hannle 31.5.2025 BK18-YO Anser 29€/kpl Tervetuloa palveltavaksi tai tilaa kätevästi verkkokaupasta! BK228-YO Kristallimaljakko 20,5cm kullatulla lyyralla 55€/kpl BK236-YO Kristallimaljakko 25,5cm kullatulla lyyralla 65€/kpl. HARKKA-kerhot toimivat Kiuruveden alakouluilla ja yläkoululla. Lisäksi lähetettiin uusi kysely koululaisille Wilman kautta, jossa myös kysyttiin harrastustoiveita. Uusiutuvan energian yhtiö Valorem Energies Finland lanseerasi viime viikolla joukkorahoituksen Lapinsaloon suunnitteilla olevan tuulipuiston tuulimittausten tekemiseen. Me-säätiö auttaa suomalaista yhteiskuntaa ja eri toimijoita lisäämään lasten ja nuorten osallisuutta vaikuttavasti. Koululaisten huoltajilta kerätyt tiedot osoittavat mallin merkityksen erityisesti heikommassa asemassa oleville lapsille ja nuorille. Voimakoiden määrä on 38–44. Rahoituksen kokonaismäärä on 97 142 euroa, josta rahallinen tuki on 70 prosenttia. 14 Keskiviikko 21. Me-säätiö on Supercell-yrittäjien, Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan, vuonna 2015 perustama säätiö. Kerhotoiminta käynnistyy 22.9.2025 alkavalla viikolla. Kiuruvesi on Valoremin edustajien mielestä hyvä kohde joukkorahoitukselle, kun nyt on mahdollisuus hyötyä hankkeesta muutoinkin kuin omistamalla maata tai vuokraamalla maata tuulivoimayhtiölle. – Lämmin kiitos kaikille jo HARKKA-kerhoissa mukana olleille koululaisille ja heidän vanhemmilleen sekä opettajille. Lapinsalon hankkeen kokonaisteho on 320–360 MW. Tiistaina aamulla joukkorahoituksella oli kerätty rahaa 270 500 euroa. HARKKA -kerhojen koulukohtaisten lukujärjestysten pohjana on valtakunnallinen kysely, joka tehtiin kaikille kouluikäisille lapsille joulukuussa. Kerhotunteja toteutui yhteensä noin 1 700. Sijoitukselle maksetaan 10 prosentin korko. Tuulivoiman edustajien mukaan olisi hienoa, jos joukkorahoituksen kaltainen osallistuminen tulisi tavaksi. Seuraavaa joukkorahoituskampanjaan ei ole Valoremissa mietitty, ensin halutaan käydä ”ensimmäinen harjoitus läpi”
Kuvauksissa on varmasti hauskaa, ja se on erilaista tekemistä, josta saa voimaa uusiin seikkailuihin, Arffman toteaa. – Olen kontaktoinut ihmisiä, joihin olen tutustunut teatteripiireissä ja joiden olen arvellut kiinnostuvan tällaisesta kokemuksesta, Enni-Kaisa Arffman kertoo. LA Punk Film -festivaali tuli Ohtoselle tutuksi viime vuonna, kun hän ilmoitti Sasu Kermanin elokuvan Losiin. Bändin juuret ovat Lapissa. Ennalta ei tarvitse harjoitella, vaan kaikki ohjeistus tapahtuu paikan päällä. Ohtosella oli jo diili Terveet kädet -yhtyeen kanssa, että hän tekee videon heistä bändin jenkkikiertueelle, mutta kiertue siirtyi ensi vuodelle. päivinä, toisin sanoen tulevana viikonloppuna, Kiuruvedellä harvinaisesta tapahtumasta, jossa punklegenda Terveet Kädet -bändistä kuvataan musiikkivideo, joka lähtee lokakuussa Los Angelesiin LA Punk Film -festivaalille. Kyseessä ei ole pelkkä konsertti, vaan tuotanto, jossa yleisö on kameran edessä – ja näkyy valmiissa videossa, joka esitetään Hollywoodissa. – Jos haluaa osallistua kuvauksiin, monesti pitäisi matkustaa pääkaupunkiseudulle. Terveet kädet on maailmanlaajuisesti tunnettu, musiikkivideo on heille ensimmäinen, bändin biisit ovat minuutin tai parin mittaisia. Lauantain kuvaukset koostuvat kahdesta otosta. Siitä se heittäytyminenkin lopulta lähtee, Arffman ohjeistaa. toukokuuta 2025 Kyse on toukokuun 23.–24. Puhelimilla tallennetut pätkät voivat päätyä osaksi lopullista videota. – Hienoa olisi, jos Kuopioon ja Kiuruvedelle saataisiin omat punkfestivaalit, visioi Ohtonen. Ajatuksena on laittaa silloin TUOMAS OHTONEN Enni-Kaisa Arffman houkuttelee yleisöä kameran eteen. Nyt tehdäänkin video, joka viedään punkfestareille. Videon kokoaa Kiuruvedellä asuva elokuvantekijä Tuomas Ohtonen. Enni-Kaisa Arffman painottaa, että vastaavaa mahdollisuutta ei usein tule. – Ehdottomasti, jos vähänkin mietit osallistumista, kannattaa tulla paikalle. Kulttuuri. Enni-Kaisa Arffman on monessa mukana, hän on muun muassa näytellyt harrastajateattereissa. Terveet kädet -bändin levyn Lapinhelvetti kansi. Riittää hyvin, että saapuu paikalle, kuuntelee ohjeet ja toimii niiden mukaan. – Onhan se siistiä! Mittakaavaa ei oikein vielä pysty käsittämään, kuinka monet silmäparit videon lopulta näkevät. Arffmanin mukaan ajatus siitä, että video esitetään Hollywoodissa, tuntuu epätodelliselta. päivänä, festivaali alkaa 9. Ensimmäisessä yleisö toimii luonnollisesti keikkatunnelmassa, toisessa osallistujat ohjataan kuvaamaan tilannetta myös kännyköillä. Nyt tällainen tilaisuus on täällä Kiuruvedellä. – Tällaista ei ole Kiuruvedellä ennen tehty. Tarkoituksena on yhdistää videolle 2–3 biisiä. Enni-Kaisa Arffman, paikallisesti tunnettu kulttuurivaikuttaja ja esiintyjä, vastaa yleisön ja avustajien koordinoinnista lauantain (24.5.) kuvauksissa Peltohovissa. Tuomas Ohtonen matkaa Los Angelesiin syksyllä lokakuun 7. LA Punk Film -festivaaleilla on elokuvaja musiikkivideosarjat. Musiikkivideon sponsoroinnissa on mukana Kiuruveden kaupunki ja merkittävänä yhteistyökumppanina toimii Peltohovi. Suosittelen kaikkia lähialueen punkkareita tulemaan paikalle – ja jos punk ei ole tuttu, tässä voi tu”Tällaista ei ole ennen nähty” tustua uuteen genreen. – Etsin sellaisia ihmisiä, jotka pitävät musiikista ja esimerkiksi keikoilla käymisestä. Ohtosta alkoi punkgenre kiinnostamaan. Arffman rohkaisee mukaan myös niitä, jotka vielä epäröivät osallistumista. – Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että samaa kohtausta saatetaan kuvata useita kertoja. Ja kannattaa tutustua punktyyliin, jos haluaa tuoda pukeutumisella ja olemuksella punkmaailmaan jotain lisää. JAANA SELANDER tapahtumasta striimiä Kiuruvedelle Peltohoviin ja Kuopioon. päivänä. Tavoitteena ei ole löytää näyttelijöitä vaan osallistujia, jotka ovat kiinnostuneita livemusiikista ja haluavat kokea jotakin uutta. Ohtonen päätyi kirjeenvaihtoon tapahtuman promoottorin Sandy Westin kanssa. Näin LA Punk Film -tapahtuman saisi myös kiuruvetisille. 15 Keskiviikko 21
Kilpailun järjesti Remekselän osakaskunta. HANNA SOINI MARJA-LIISA HAKALA MARJA-LIISA HAKALA telun SM-kilpailuihin Kyrösjärvelle. Vedenjakaja cupissa on kova taso, mutta sitä ei kannata jännittää, sillä kilpailupäivät ovat kaikkineen mukavia. Nuoria toivotaan mukaan Tuomo Hakala toivoo, että vetouisteluharrastuksen pariin saataisiin lisää nuoria, sillä kilpailijoiden keski-ikä alkaa Kiuruvedellä olla melko korkea. Ja sitähän riittää, sillä Näläntöjärvi on Hakalan mukaan hirvittävän kalaisa. Venekuntaan kuului myös Marko Hyvönen. Kiuruvedellä Koivujärvellä taas kilpaillaan seuraavaksi elokuussa. Osakilpailuista parhaiten selvinneet jatkavat ensi vuonna vetouisAurinkoinen sää ja raikas tuulenvire suosi lauantain Vedenjakaja cupin osakilpailuissa Näläntöjärvellä. Syksyllä kalastusharrastus vie tietenkin myös Lapin järville.. – Kilpailijoilla on velvollisuus panna kalat heti jäihin, sillä ne menevät hyötykäyttöön. Hakalan mukaan kala söi hyvin päivän aikana, kunhan vain löysi hyvän paikan. Nuorten sarjan voitti samaan venekuntaan kuuluva Artturi Tenhunen, jonka saaliiksi merkittiin 111 kiloa. – Ei vain löytynyt kalaa riittävästi, vain reilu 50 kiloa, Tuomo Hakala toteaa kilpailukohtalostaan, ja sanoo, että kalastuksen jännitys onkin siinä, että koskaan ei tiedä, tarttuuko siimaan kalanvonkale vai katiska vai jääkö kokonaan tyhjin käsin. Aurinkoinen sää suosi Vedenjakaja cupin osakilpailuun osallistuneita uistelijoita. Naisten sarjan voittajaksi selvisi Keiteleeltä tuleva Tiina Kukkonen venekuntineen yli 111 kilon kalansaaliilla. Kalastajia on Hakalan mukaan siirtynyt vetouistelun parista yhä enemmän virvelöinnin harrastajiksi. – Toivomme, että vanhemmat ottaisivat jälkikasvua mukaan kilpailuihin, jotta he voisivat sitten joskus jatkaa harrastusta. 16 Keskiviikko 21. Yleisö ja kilpailun järjestäjät mukaan lukien Näläntöjärvelle kokoontui kalastamaan ja makkaraa syömään arviolta parisataa henkeä päivän aikana. Vetouistelukilpailut jatkuvat syksyyn saakka. Tällä kertaa kalastajat nappasivat kilpailun aikana peräti yli 2 375 kiloa haukea, 51 kiloa ahventa ja 10 kiloa kuhaa. Jokavuotinen vetouistelukilpailu käytiin lauantaina Kiuruveden Näläntöjärvellä. Kaikkineen kilpailijat nostivat järvestä siis 2 437 kiloa kalaa päivän aikana. Hän aikoo osallistua myös kauden muihin osakilpailuihin. Tällä kertaa osakilpailun voittajaksi selviytyi Ville Hyvönen Suonenjoelta yli 114 kilon saaliilla. Hän itse on kalastanut Näläntöjärvellä 30 vuotta ja harrastanut vetouistelua 40 vuotta, aina poikasesta asti. Nuorten sarjassa palkitaan kolme parasta, koska haluamme kannustaa nuoria uistelun pariin, Hakala sanoo. Kilpailussa palkittiin neljä parasta venekuntaa sekä erikseen naisten ja nuorten sarjojen parhaat. Osallistujia saapui kilpailuun ympäri Suomen. Kalanostaja jalostaa kalat elintarvikekäyttöön, Tuomo Hakala kertoo. Etenkin haukea on mielin määrin, mutta myös ahventa sekä kuhaa nousee vedestä kiitettävästi. Tällä kertaa hänen ja vaimonsa Marja-Liisa Hakalan sekä heidän kalakaverinsa Markku Puurusen kalaonni ei riittänyt Vedenjakaja cup -osakilpailun kärkisijoille, mutta kaikkineen kilpailupäivässä ei ollut valittamista. Seuraava osakilpailu käydään Pyhäjärven Komujärvellä. Kilpailun nimi juontaa juurensa siitä, että kilpailualueen järvistä Kiuruvedeltä, Pyhäjärveltä, Haapajärveltä ja Lestijärveltä laskee vettä viiteen eri suuntaan, ollaan siis eräänlaisella vedenjakaja-alueella. toukokuuta 2025 Urheilu Vetouistelijat nostivat kilpailussa huimasti kalaa Näläntöjärvestä Vedenjakaja cup -osakilpailu keräsi osallistujia Näläntöjärvelle ympäri Suomen. Hänestä kalastus on hyvä koko perheen harrastus, joka tuo lähiruokaa pöytään. Vedenjakaja cupin osakilpailuun osallistunut ja sitä aikoinaan perustamassa ollut kiuruvetinen Tuomo Hakala kertoo, että mukana uistelemassa oli 36 venekuntaa. Uistelijat kilpailivat siitä, kuka nostaa järvestä eniten kalaa
Näytöksen teemana oli Toivoa etsimässä. Mykkänen muistutti, että KiVolla on vielä muitakin ryhmiä. Suuren työn tulos Sara Mykkäsen mukaan kevätnäytöksen takana oli jälleen suuri työ. Esitys näytti, kuinka sisaret pääsivät takaisin yhteyteen ja kuinka kaikki oli taas hyvin. Ja muistakaa, että aina voi nykäistä hihasta, jos haluaa talkoolaiseksi. RIITTA AIRAKSINEN Nemesiat esiintymässä.. 17 Keskiviikko 21. – Joskus on vain aika valita, mennä tai jäädä, hypätä tai pysyä paikallaan. reilun puolen tunnin ajan taidokasta tanssillista voimistelua, kun Kiuruveden Voimistelijat järjesti perinteisen kevätnäytöksensä. Tanssiminen voi olla aloittaessa hidasta ja liikkeet varovaisia ja epävarmoja. Amarellat puolestaan kyllästyivät toistuvaan, tylsään ja pitkäveteiseen arkeensa. Lisää kuvia näytöksestä on Kiuruvesi-lehden verkkosivuilla. Ihminen voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja tämä johtaa sopeutumiseen. Usein tiellä seisoo kuitenkin kysymys, että mitä jos en uskalla, johdatteli Sara Mykkänen. toukokuuta 2025 Kulttuuritalon Kiurusalissa tarjoiltiin yleisölle lauantaina 17.5. He päättivät suunnata kohti tuntematonta, hyytävää seikkailua, jossa mitä tahansa saattoi tapahtua. Kesäaikaan KiVo järjestää muun muassa kesäjumppaa. Hienoa oli nähdä, mitä he ovat jälleen saaneet aikaan ja kuinka musiikki yhdistyi koreografioihin. KiVon näytöksessä etsittiin toivoa Valeriaanat ja Nemesiat tuntuivat suorastaan leijuvan yhteisessä esityksessään. Nemesioiden itse keksimä esitys kertoi puolestaan sisarista, jotka olivat kasvaneet todella tiiviisti yhdessä. Kiuruveden Voimistelijat ilahdutti yleisöä perinteisellä kevätnäytöksellään. Tuttuun tapaan ensimmäisenä lavalle saapuivat pienet Minikirput, jotka veivät katsojat kesälomatunnelmiin ja aurinkoiseen rantapäivään. AKU LAATIKAINEN Kolmantena esiintyivät Freesiat, jotka toteuttivat unelmansa etsiessään reittiä kohti Ihmemaata, joka oli täynnä eriskummallisia yllätyksiä. On hienoa, että meillä on näin paljon taitavia tanssillisen voimistelun harrastajia. Esimerkiksi Gladiaattorit, jossa lapset pääsevät tekemään erilaisia temppuja ja harjoittelemaan ketteryyttä. Vähitellen liikkeet muuttuvat rohkeammiksi ja ihminen pääsee osaksi joukkoa. Suurkiitos vanhemmille, että mahdollistatte oman lapsenne liikunnallisen harrastuksen. – Jokaisella meistä on unelmia – sellaisia, jotka kutkuttavat mieltä ja pysäyttävät sydämen hetkeksi. Lisäksi on mukavia ohjaajia ja apuohjaajia. Pidetään yhdessä pyörät pyörimässä ja tehdään liikunta mahdolliseksi Kiuruvedellä. Heidän unelmanaan oli saada mahdollisimman paljon uusia muistoja, mutta pysyä silti myös läheisinä, vaikka aina ei toista näkisikään. – On myös hyvä muistaa, ettei sisaruus vaadi välttämättä verisidettä, vaan hyvät ystävätkin voivat tuntua kuin sisarilta, muistutti KiVon puheenjohtaja Sara Mykkänen, joka juonsi kevätnäytöstä. Lisäksi on aikuisten ryhmiä. – Ihanaa on ollut kuitenkin nähdä, kuinka innostuneita kaikki ovat olleet. Lopuksi Valeriaanat esitti, kuinka unelma porukkaan kuulumisesta toteutui ja avasi lisää ovia tulevaisuuteen. Valeriaanatja Nemesiat-ryhmien yhteisesityksen jälkeen vuorossa olivat Zinniat, jotka olivat etsimässä unelmiaan ja jotka päättivät, ettei epäröinnille ole enää sijaa. Esitys kertoi hetkestä, jolloin ei voinut jäädä enää odottamaan. – Toivottavasti jatketaan vähintään näin runsaalla porukalla ensi syksynä. Nyt on se hetki – nyt tai ei koskaan
Joukkue osoitti kuitenkin mainiota henkeä nousten lopulta 5–3 voittoon ottelun toisella jaksolNoora Nöjd rugbyn maajoukkueeseen Kiuruvetinen Noora Nöjd on valittu Suomen naisten rugbymaajoukkueeseen, joka pelaa 6.6.–8.6. Lauantaina Ilmarin kentällä P8-joukkue pelasi omaa Savocupiaan, sarjaa joka ei ole Palloliiton järjestämä, vaan seurojen, jotka ovat ymmärtäneet että aikaa ja rahaa voidaan käyttää muuhunkin kuin onnikassa istumiseen. Väänänen pelasi Etelä-Savon joukkueessa, joka voitti turnauksessa kaikki kolme peliään erin 2–0. Kristiina Vartiaisen maalivainu oli kohdillaan hänen tehtyään KiuPan kaikki päivän viisi maalia. Lisäksi Kiurujärvessä on verkkokalastuskielto Rantakylästä meijerinrantaan 16.7.2025 saakka. 18 Keskiviikko 21. Toiseksi tuli Pohjois-Karjalan joukkue, kolmanneksi Pohjois-Savo ja neljäs oli Keski-Suomi. Hänen tuloksensa oli 33,90 metriä ja sijoitus 11:s. juostiin Helsingissä Koululiikuntaliiton (KLL:n) SM-katujuoksumestaruuksista Helsinki City Running Dayn yhteydessä. Joukkueen maalitehtailun jo ottelun neljännellä minuutilla aloittanut Aada Kumpulainen teki yhteensä kaksi maalia, Sanni Laukkanen ylsi samaan saldoon, Iida PEKKA KATTAINEN Viikonloppuun mahtui toistakymmentä peliä. Vaikka puolustuspelaaminen oli hyvää, menivät voitot vastustajille, joista ToU oli etevämpi maalein 6–0 ja FC Siili niukasti 1–0. Kroatian Makarskassa Euroopan Trophy Cupia. Saaliskuvia kirjolohista voi lähettää kesän mittaan Facebookiin Kirjolohen kalastus Kuorevirrassa -sivulle, josta löytyy lisätietoa ja ohjeet kuvien lähettämiseen. Eveliina Väänäselle kultaa lentopallosta Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti Eveliina Väänänen jatkoi hyvää lentopallokauttaan voittamalla kultaa Jyväskylässä pelatussa Itä-Suomi Cupissa. Suomi kohtaa turnauksen alkulohkossaan Sveitsin, Slovakian ja Turkin joukkueet. Päivän ensimmäisessä ottelussa Lieksan Hurtat pääsi karkailemaan maalipaikoille hieman turhankin helposti, kun taas pienen huilin jälkeen pelatussa toisessa ottelussa varsin uusi tuttavuus jalkapallopiireissä, Vuokatti Team Sport, vei jo hyvinkin väsähtänyttä KiuPaa. Oikaisu raviuutisen kuvatekstiin Kuntorasteilla oli hyvä osanotto Palosmäen kuntorastit keräsivät 15.5. Samassa sarjassa Silja Auvinen ei saanut vielä keihästä lähtemään ihan parhaaseen asentoon. Kymmenet lapset narrasivat lohia Kuorevirralla järjestettiin lauantaina 17.5. Päivän ensimmäinen ottelu FC Siiliä vastaan päättyi KiuPan selkeään 8–0 voittoon. Enni Pennanen heitti ennätyksensä Vantaalla käytiin lauantaina 17.5. Siponen osui kertaalleen ja jossain välissä puhtaan hattutempun tekaisi Aada Rytkönen. Aikuiset voivat aloittaa kalastuksen 24.5.2025. Ensimmäisellä puoliajalla 0–2 johtoon karanneen Jipon etumatkan KiuPa onnistui ajamaan toisella puoliajalla kiinni Elias Nuutisen ja Eino Mehtosen maaleilla. P13 sai sunnuntaina vastavierailulle Joensuusta Jippo-j joukkueen. keihäänheiton talvimestaruuskisat, joissa Kiuruveden Urheilijoiden Enni Pennanen heitti uuden ennätyksensä 42,34 metriä ja sijoittui neljänneksi T15-sarjassa. Pitkä reissu Joensuuhun Varsin syvään päähän sukelsi ensimmäisissä sarjapeleissään puolestaan T10-joukkue, joka reissasi Ohtaansalmen tuolle puolen Joensuun Koillispuiston kentälle. Jutun kuvassa eivät olleet Timo Mäkäräinen ja Harlamov, vaan Arto Komulainen ja Tuulikka. Kahdella joukkueella pelanneille isännille ei voittoja irronnut, maaleja KiuPa onnistui päivän neljässä pelissä tekemään himpun alle kahden keskiarvolla siten, että Johannes Nuutiselle kirjautui neljä ja Paavo Hyvöselle kaksi osumaa. Ohessa tulokset: Rata A 5,3 km: 1) Juha Martikainen VierKo 42.09, 2) Ossi Hyttinen SonPa 46.44, 3) Paavo Kumpu 54.26, 4) Ari Säisä 57.13, 5) Juha Remes KiurU 57.39, 6) Vesa Koirikivi RasTiimi 58.42, 7) Vesa Kauppinen SonPa 1.00.29, 8) Matti Aronen IisVi 1.02.25, 9) Mari Tikka KiurU 1.06.43, 10) Risto Juutinen 1.07.55, 11) Anne Väisänen KiurU 1.08.50, 12) Anu Hinttala IisVi 1.08.54, 13) Eveliina Lintula Kärsämäen Kataja 1.09.03, 14) Pertti Lind KiurU 1.11.45, 15) Herkko Kumpulainen IisVi 1.15.11, 16) Arto Kauhanen KiurU 1.17.44, 17) Paavo Savirinne Urmas 1.18.23, 18) Anna Ritvanen KiurU 1.25.07, 19) Risto Ritvanen KiurU 1.25.23, 20) Asko Tikka KiurU 1.36.10, 21) Arja Niskanen KiurU 1.38.39, 22) Jyrki Kemiläinen KiurU 1.41.16...Anna Siponen KiurU, Jani Ylitalo Laukkalan Luja, Tarja Viertorinne KiurU ja Petri Viertorinne ei aikaa. Toisesta ottelusta FC Herttaa vastaan muodostui lopulta tiukka otatus, vaikka KiuPa johti tauolla 2–0 siirtyen toisen puolikkaan alussa jo kolmen maalin karkumatkalle. Eniten tykkäyksiä saanut kuva palkitaan loppuvuodesta. Osallistujia oli mukava määrä, yhteensä 63 kalastajaa. Joensuulaiset kirivät lopulta KiuPan kantaan kahdella maalillaan, mutta loppuvihellyksen soidessa takasivat Ainon kaksi maalia ja Annan yksi maali 3–2 voiton KiuPalle. Rata C 1,8 km: 1) Miitta ja Iida KiurU 29.26, 2) Bonita Bergqvist KiurU 44.23, 3) Vilma Siponen KiurU 44.34, 3) Anni Kemiläinen KiurU 44.34, 5) Veikko, Oskari, Akseli ja Miia 46.39. Talvella Kiuruveden Urheilijoihin liittyneet yleisurheilujuniorit Salla ja Saaga-Riina Tompuri juoksivat T15-sarjan viiden kilometrin katujuoksussa. Suunnistusradat haastoivat kunnolla suunnistajia korkeuseroineen ja eri maastonalustoineen. toukokuuta 2025 Urheilu KiuPan vilkas viikonloppu ei kotikentältä voittoja suonut, reissussa puolestaan kulki lajinsa paremmin. Tämän jälkeen ovat vielä pudotuspelit ja sijoitusottelut. Myös päivän toinen ottelu oli kenttätapahtumien osalta KiuPan hallintaa, tosin FC Hertta meni jo 3–0 johtoon ensimmäisellä puoliajalla. Tulevana viikonloppuna KiuPan otteita pääsee jälleen ihmettelemään ja ihastelemaan kotioloissa, kun Ilmarin kentällä pelaavat omat miniturnauksensa lauantaina P12ja sunnuntaina T10-joukkueet. Pitkä reissu ei kiupalaisten kinttuja puuduttanut, päivän avauksessa PK-37 kaatui tyylikkäästi maalein 3–0. Orastava KiuPan momentum kuihtui kuitenkin kasaan, ja Jippo-j karkasi ottelutapahtumiin nähden turhan laveaan 2–8 voittoon. LASSI MYLLYLÄ Viime viikon Kiuruvesi-lehdessä oli uutinen Kiuruveden hevosystäväinseuran paikallisraveista. Kiintiö on yksi kirjolohi päivässä per kalastaja. KiuPa oli vieraskorea isäntä kotiavauksessaan P8-joukkue kohtasi lauantaina Ilmarin kentällä muun muassa FC Siilin. Jänskää, ainakin tulosten perusteella, oli ollut puolestaan T13-joukkueella Kuopiossa. la. Ohessa leikkimielisen kalastuskilpailun tulokset: Lohisarja: 1) Aino Myllylä, 2 kirjolohta, yhteensä 93 cm, 2) Leevi Väyrynen, 2 kirjolohta, yhteensä 89 cm, 3) Aatu Kemiläinen, 1 kirjolohi, 50 cm, joka oli päivän pisin kirjolohi. Turnauksessa on mukana yhteensä 12 maata.. T12 oli lauantaina puolestaan mainiossa vireessä Kankaan liikuntapuistossa Iisalmessa. Rata B 3,2 km: 1) Jari Heiskanen SonPa 40.59, 1) Veikko Möykkynen IisVi 40.59, 3) Susanna Kauppinen IisVi 46.10, 4) Serkukset Kattainen 47.20, 5) Ville Kyllönen 53.56, 6) Mari Kukkonen KiurU 55.28, 7) Taru Kuokkanen 57.22, 8) Marja Lindqvist IisVi 1.00.37, 9) Pihla ja Emilia KiurU 1.04.10, 10) Maarit ja Marita KiurU 1.42.10...Anne Saaranen KiurU ei aikaa. Hankaniemessä. toukokuun torstairastien ennätysosanoton, kun maastoon lähti yhteensä 48 suunnistajaa. Päivän ensimmäiseen otteluunsa KuPSia vastaan KiuPa syttyi hitaasti kuroen kotijoukkueen 2–0 taukojohdon toisella puoliajalla kiinni ja painellen lopulta 2–3 voittoon Anna Siposen yhdellä ja Aino Myllylän kahdella maalilla. Myöskään FC Hertta ei KiuPaa onnistunut voittamaan keskinäisen ottelun päätyttyä tasan 2–2. Cupissa mukana ovat KiuPa, PK-37, LaPa-95 ja FC Siili, joista nyt siis järjestelyvuorossa oli KiuPa. Kirin aloitti Aada Rytkönen, tehden kaikkiaan kolme maalia, kahdella puolestaan komppasi sillälailla kivasti Aada Kumpulainen. Puolustuspelin sakkaamista harmitteli puolestaan P11-joukkueen valmentaja Mika Väisänen, kun kotiin tuomisina Iisalmesta olivat 0–9 ja 0–8 tappiot. Peräti viidentoista pelin ohjelma seitsemän joukkueen voimin ajelutti KiuPaa ympäri maakuntaa, ja ylikin. Seuraavat Kiuruvedellä pidettävät kuntorastit suunnistetaan torstaina 22.5. Salla Tompuri juoksi KLL-hopeaa Viime viikon lauantaina 17.5. Tytöt voitokkaita Maaleja ei onnistunut merkkauttamaan P10-joukkue sunnuntaina Siilinjärven Ahmolla. Onkisarja: 1) Alina Huttunen 387 cm, 2) Oskari Rissanen 236 cm, 3) Everiina Lång 234 cm, 4) Viljam Remes 45 cm hauki, joka oli päivän pisin muu kala. Heistä 12-vuotias Salla juoksi hienosti SM-hopealle ja 9-vuotias Saaga-Riina ylsi sijalle 25/86. lasten lohikauden avajaiset. Kirjolohia nousi yhdeksän kappaletta päivän aikana ja pikkukaloja sitäkin enemmän
Toimitsijana saa pientä korvausta, mutta Mika Kämäräisen mukaan raha ei ole pääasiallinen syy toimitsijana olemiseen. Salahub nosti sarjassa 105M23 ja paransi omaa ennätystään 12,5 kg, kun kolmas nosto 162,5 kg tuli hyväksytysti suorille käsille. Omia ennätyksiä Klassisessa kilpailussa nosti kolme juniori-ikäistä, joista nuorin oli KiurU:n Ilmari Kukkonen. Viime vuonna hän sai Suomen Jääkiekkoliitolta ottelutoimihenkilön kultaisen ansiomerkin 30-vuotisesta urastaan ja hyvästä työstään. Varustekilpailussa oli mukana punnertamassa erittäin kokenut ja mainiosti menestynyt masters-ikäluokan kilpailija, KiurU:n Juha Makkonen. Toimitsijana jääkiekon MM-kisoissa Kiuruvetislähtöisellä Mika Kämäräisellä on jo yli 30 vuoden kokemus tuomarija toimitsijatehtävistä. Kämäräinen aikoo tehdä toimitsijan tehtäviä niin kauan kuin se on mukavaa ja niin kauan kuin hän kokee pystyvänsä toimimaan riittävän hyvällä tasolla. Saastamoiselle SE Varustekisan avoimen ikäluokan naiskilpailija, KiurU:n Leena Saastamoinen tunsi olevansa kovassa iskussa ja lastautti jo aloitusnostoonsa uudet Suomen ennätysraudat 168,5 kg. Kämäräinen sanoo, että toimitsijan tehtävät ovat muuttuneet melkoisesti niistä ajoista, kun kynällä merkkailtiin asioita paperille lumituiskussa ulkojäillä. kansalliset penkkipunnerruskilpailut vanhan paloaseman voimailusalilla. Hän kilpaili sarjassa 93M18 ja nosti hienosti oman henkilökohtaisen ennätystuloksensa 112,5 kg. Niihin aikoihin Kiuruvedellä ei ollut yhtään tuomaria, vaan kaikki tulivat Iisalmesta. Kuudesta kilpailijasta koostuvasta joukosta löytyi niin juniori-, avoimensekä masters-ikäluokan nostajia. Seuraavaksi muutin opiskelemaan Kuopioon, missä tuomariharrastus jatkui. Silloinhan ei ollut vielä jäähallia, joten urani alkoi ulkojäiltä. – Kyllä se kivojen hommien tekeminen hyvässä porukassa ja pelien näkeminen on parasta. KiurU:n historian aikana voimanostossa ja penkkipunnerruksessa järjestetyt kilpailut ovat aiemmin olleet jäsentenvälisiä, joihin ovat saaneet osallistua vain kilpailujen järjestävien seurojen jäsenet. KIURUVEDEN URHEILIJAT Kiuruvedellä järjestettiin kansalliset penkkipunnerruskilpailut. AKU LAATIKAINEN Kiuruveden Urheilijat järjesti lauantaina 17.5. Saastamoinen nousi tämän vuoden varustepenkkipunnerruksen kärkipaikalle IPF-pisteissä (90,502) kaikki naisten ikäja painoluokat huomioiden. – Kuopion jälkeen tieni vei pääkaupunkiseudulle ja nykyään asun Järvenpäässä vaimoni ja kahden lapseni kanssa. – Toimitsijoille on jääkiekossa hyvin paljon erilaisia ja tärkeitä tehtäviä. Lopulta minut ja muutama muu saatiin houkuteltua mukaan tuomarikurssille. – Katsoin, että uranäkymät tuomarina ovat aika suppeat. Kaikki alkoi Kuorevirralta Kämäräinen on ollut jääkiekkomies jo pienestä pitäen. Sittemmin toimitsijatehtävät ovat vieneet häntä Suomessa pelattuihin NHLja KHL-peleihin sekä miesten ja nuorten arvokisoihin. Myös paineensietokyvystä ja taidosta sopeutua nopeasti vaihtuviin ja yllättäviinkin tilanteisiin on jääkiekossa etua. Yleensä aamupäivällä ja alkuiltapäivästä on vapaata aikaa, ja silloin ehtii vaikka käydä kaupungilla pyörimässä, mutta myöhemmin iltapäivällä ja illalla ollaan tiiviisti työn touhussa hallilla jonnekin puolilleöin saakka. KK sitten esitti toiveen, että josko saataisiin tuomareita lähempää, jotta säästettäisiin matkakuluissa. Punnerrus sujui ongelmitta ja naisten -84 kg:n sarjan Suomen ennätys siirtyi Saastamoisen nimiin. KOTIALBUMI. Pääosin voimanostossa kansainvälisestikin erinomaisesti meritoitunut KiurU:n Siiri Tossavainen nosti sarjassa 84+N23 tehden tulokseksi 70 kg ja parantaen omaa ennätystulostaan. Kämäräisen asemapaikka löytyy jäähyaitioiden välisestä toimitsija-aitiosta, aivan kaukalon reunalta. Hän kilpaili sarjassa 120M60 ja punnersi hyväksytysti tuloksen 202,5 kg. Lauantain kilpailu oli kuitenkin kansallinen, joten siihen pystyivät osallistumaan myös muut Suomen Voimanostoliiton alaisten seurojen jäsenet ja kisaa olivat tuomaroimassa tasokkaat tuomarit, joten uudet Suomen ennätysnostoyritykset olivat mahdollisia. Katsomossa on puolestaan toimitsijoita, jotka tilastoivat muun muassa aloitukset, plus-miinus-tilaston ja laukaisukartat. Mutta toistaiseksi mennään vuosi kerrallaan, mies myhäilee. Minun vastuullani MM-kisoissa on sähköisen ottelupöytäkirjan täyttö kaikissa Tukholmassa pelattavissa otteluissa, sanoo 50-vuotias Kämäräinen. Klassisessa kilpailussa nosti myös avoimen ikäluokan konkarinostaja, KiurU:n Mikko Kortelainen. Ottelupöytäkirjaan merkitään jääkiekossa esimerkiksi maalien tekijät ja syöttäjät, sekä jäähyt ja maalivahtien torjunnat. Kämäräinen sanoo toimineensa pääkaupunkiseudulle muuton jälkeen vielä muutaman vuoden tuomarina, kunnes hän kiinnostui toimitsijan tehtävistä. – Viime kaudella olin Liigan ottelutapahtumassa jo toimitsijaporukan esi/vastuuhenkilönäkin. Se on saanut minut jatkamaan näinkin pitkään, vaikka esimerkiksi MM-kisoissa toimitsijoille tulee paljon pitkiä päiviä. AKU LAATIKAINEN Mika Kämäräinen kuvattuna jääkiekon MM-kisojen päänäyttämöllä, Tukholman Avicii Arenalla. Päivisin työskentelen yritysasiakkaiden henkilövakuutusten parissa, ja perhe-elämän ohella vapaa-aikaan kuuluu edelleen myös jääkiekko. Leena Saastamoiselle uusi Suomen ennätys KiurU:n Leena Saastamoinen nousi tämän vuoden varustepenkkipunnerruksen kärkipaikalle IPF-pisteissä (90,502) kaikki naisten ikäja painoluokat huomioiden. Kolmas juniori-ikäluokan nostaja oli Thomas Salahub, joka edusti Äänekosken Huimaa. toukokuuta 2025 Ruotsissa ja Tanskassa pelataan tällä hetkellä miesten jääkiekon MM-kisoja, joita moni suomalainenkin katsoo joko paikan päällä tai kotikatsomosta käsin. – Pelaamiseni loppui noin 15– 16 -vuotiaana. – Ehdin olla parin kauden verran Kiuruvedellä tuomarina. Hän on myös kouluttanut tuomareita. Hän muistelee aloittaneensa lajin pelaamisen Kiuruveden Kiekko-81:ssä noin 9-vuotiaana. Koin, että toimitsijana voisin edetä pidemmälle, hän muistelee. Päivän kilpailijat koostuivat pääosin Kiuruveden Urheilijoiden edustajista, mutta mukana oli myös yksi kilpailija, joka edusti Äänekosken Huimaa. Pitkä ura takana Kaikkinensa Kämäräisellä on tuomarija toimitsijauraa takana yli 30 vuotta. Toimitsijan työ vaatii hyvää keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja rauhallisuutta. Lisäksi pelien tapahtumia rekisteröidään tänä päivänä älykiekkojen avulla ja esimerkiksi kaikkien pelaajien peliaika saadaan automaattisesti pelaajien rintapanssariin kiinnitettävällä ”tägillä”. Kisan tuomaroivat kansainvälisen II-luokan tuomarit Helena Kvist (KiurU) ja Jouni Kvist (So-Vi) sekä kansallisen I-luokan tuomari Kyösti Kauppinen (KajKu). – Sitten kun homma alkaa mennä enemmän selviytymiseksi kuin nautinnoksi, aion jättää nämä tehtävät nuoremmille. Yksi paikan päällä olevista on kiuruvetislähtöinen Mika Kämäräinen, joka seuraa kisoja normaalia poikkeavasta vinkkelistä, sillä hän on Tukholman Avicii Arenalla järjestettävissä peleissä toimitsijana. Toisella nostokierroksella Saastamoinen korotti tuoretta SE-tulostaan 170 kiloon ja kolmanteen hän lastautti 172,5 kg, joka hylättiin täpärästi tuomariäänin 2–1. 19 Keskiviikko 21. Hän kilpaili alle 105 kg:n sarjassa ja pukkasi kilpailussa oman ennätyksensä 145 kg. Melko pian Kämäräinen pääsikin jo Liigaja Mestis-peleihin toimitsijaksi. – Nykyään tehdään sähköistä pöytäkirjaa tietokoneella ja ollaan sisällä halleissa. Toimitsija-aitiossa ovat myös muun muassa jäähyaitioiden valvojat ja kuuluttaja sekä pelikellon käyttäjä
Sipulin muotoinen kupoli taas on tehty männyn sydänpuusta. Ikonikappeli ja ikonit olivat JAANA SELANDER huonossa kunnossa, samoin puusta aikanaan Yrjö Aitavaaran veistämä sipuli oli lahonnut ja pudonnut pois paikaltaan. Uuden sipulin teki Aarni Manninen vanhan mallin mukaan. Risti on tehty lehtikuusesta, joka kaadettiin hautuumaalta kymmenisen vuotta sitten. toukokuuta 2025 Viikosta viikkoon Ikonikappeli siunattiin Kiuruveden hautausmaalla kunnostetun ikonikappelin vihkiäisjuhlaa vietettiin tiistaina. JAANA SELANDER. Antero Petsalo kiersi hautausmaalla tuohuksen kanssa. Ikonikappelia vihkimässä papit Jelisei Rotko (vas.) Antero Petsalo ja Timo Honkaselkä. Tämä on merkki elävästä seurakuntayhteisöstä, onneksi on aktiivisuutta, kiitteli Timo Honkaselkä. Myös sipulin päällä ollut risti uusittiin ja risti kullattiin. – Odotinkin, että ihmiset aktivoituisivat, paljon on tullut innokasta porukkaa, ei voi olla niin, että Kuopiosta tullaan tekemään kaikki, Petsalo sanoi. Hanke on kerännyt talkoolaisia myös ympäri Suomea. Sipuli maalattiin hitaasti kuivuvalla neljän öljyn maalilla. Ikonikappeli siunataan ja vihitään käyttöön. Katon lahonneet laudat vaihdettiin, katto puhdistettiin ja koko ikonikappeli maalattiin ja ikonit vaihdettiin uusiin. Tieikoni on ABC:n risteyksessä. Ortodoksiristi on tehty vanhan mallin mukaan. Petsalo sanoi, että aikanaan kun tieikonia kutsuttiin tieikonikappeliksi, huomautti arkkipiispa, että se ei ole tieikonikappeli, koska kappeliin mennään sisälle. Vihkimistilaisuudessa olivat papiston edustajina Kuopion ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Timo Honkaselkä sekä rovastit, isä Jelisei Rotko ja isä Antero Petsalo. Honkaselkä sanoi, että Kuopion ortodoksisen seurakunnan alueella on 26 kuntaa, yksi niistä on Kiuruvesi, yhteisö on laaja. – Ikonikappeli on hieno asia ja se, että paikalliset ovat aktivoituneet ja kunnostaneet sen. 20 Keskiviikko 21. Kiuruveden ortodoksinen seurakunta liitettiin vuoden 2016 alussa Iisalmen ortodoksiseen seurakuntaan ja edelleen Iisalmen seurakunta vuoden 2021 alussa Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan. Ikonikappelissa hautausmaalla on Kreikasta tuotuja ikoneita, jotka on talkoilla liimattu pohjille ja lakattu. Niin siitä tuli tieikoni. Isä Antero Petsalo hoiti kultauksen ja samalla opetti kultaamisen saloja Pasi Hyytiäiselle ja Aarni Manniselle. Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrana pitkään toiminut Antero Petsalo on myös hyvillään, että löytyi ahkera porukka, joka kunnosti ikonikappelin. – Talkoolaisten varassa eletään, sillä väkimäärä on vähentynyt Pohjois-Savon alueella, tärkeintä on, että meillä on elävät yhteisöt. Ikonikappelin vihkimistä ja siunaamista oli seuraamassa koko joukko ihmisiä. Kappeliin kiinnitettyjä ikoneja on valmistettu talkootyönä viime talven aikana ja rovasti, isä Antero Petsalo on ohjannut talkoolaisia. Kappelin ristin kultauksen on lahjoittanut Kiuruveden tiistaiseura. Juhlassa lauloi Iisalmen ortodoksinen kirkkokuoro johtajanaan kanttori Eija Honkaselkä. Kappelin kunnostus on tehty Kiuruveden Pyhän Nikolaoksen kirkon pyhäkkötoimikunnan koordinoimana ja pääasiassa paikallisten seurakuntalaisten talkootyönä kesän 2024 aikana