Tämä kuva on arkistokuva. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,50 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,23 euroa/vko 6-9 » Kiuruveden lukiosta pääsee pitkälle, tiedossa ainakin 80 tohtoria Ensi viikon lauantaina vietetään taas Kiuruveden lukiossa ylioppilasjuhlia. 012138-2621 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 20.5.2026 73. VUOSIKERTA, NRO 21. Kuinkahan moni heistä lähtee yliopistoon ja edelleen tohtorin polulle. KIURUVESI-LEHTI 4–5 » Uuden pyörätien rakentaminen alkuun 8 » Koulun pohjatyöt valmiiksi ennen talvea 9 » Yrittäjäduon kuntosali aloitti toimintansa
Mattila Suomen lähilukioyhdistyksestä pitää kuntaliitoksia suurena uhkana pienille lukioille. Tässä lehdessä on juttua Kiuruveden lukiosta. Eniten lakkaisi maaseudun pieniä opinahjoja, joka tarkoittaa, että alueellinen tasavertaisuus on heikkenemässä. OLEN ehdottomasti sitä mieltä, että tarvitsemme jatkossa turvetuotantoa enemmissä määrin. Tässä lehdessä Lehtokaarteen sisarukset Paula ja Taina Pennanen kertovat, että Kiuruveden lukio antoi heille erinomaiset lähtökohdat kouluttautua aina tohtoriksi saakka. Kiuruveden lukio voi vielä hyvin, vaikka oppilasmäärät laskevat väestökehityksestä johtuen, myös ammattikoulutus kiinnostaa. “ Kirjoittajan mielestä turvetuotantoa tarvitaan jatkossakin. Jotta turve saadaan markkinoille takaisin, pitää energiaturve poistaa EU:n päästökauppajärjestelmästä ja luokitella turve uusiutuvaksi niin kuin Ruotsissa on tehty. Täydennämme listaa mielellämme. Kehysriihessä otettiin turpeen osalta myös askel parempaan suuntaan. Kiuruveden lukio on erinomainen ja laadukas opinahjo. 2 Keskiviikko 20. Puh. energiantuotantoon. toukokuuta 2026 POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Opettajat olivat kannustavia ja pienessä lukiossa oli hyvä yhteishenki. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Ja opettajat tukevat kasvua. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Lukiosta on lähtenyt maailmalle ylioppilaita, joista osa on hakeutunut pitkälle akateemiselle polulle ja väitellyt tohtoriksi asti. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Ulkomaalaiseen raaka-aineeseen liittyy päästöjen lisäksi myös riskejä, jotka voivat vaikuttaa ekosysteemiin ja ihmisiin negatiivisesti. Heitä lienee enemmänkin. Näitä ei ole juurikaan tutkittu, eikä jätekuormia voida tehokkaasti valvoa. AKU LAATIKAINEN Turve on Suomen voimavara TURVE on meidän ainutlaatuinen luonnonvaramme ja soveltuu koostumuksensa puolesta moneen käyttötarkoitukseen, mm. Kiuruveden lukion tukevaisuutta tukee hyvin uusi yhtenäiskoulurakennus, se tarjoaa hyvät tilat oppilaille ja opettajille. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lisäksi ihmisiin jätteistä voi levitä erilaisia tauteja. Turve on myös erinomainen kuivike monille eläinlajeille, esimerkiksi lehmille ja sioille. Kirjoituksia ei palauteta. Turve on Suomen rikkaus. Kestämätön tilanne kaiken kaikkiaan. Tohtoreiksi väitelleitä on saatu kokoon avoimista lähteistä kaikkiaan 80. Norjakin hyödyntää omia öljyvarantojaan ja vaurastuu entisestään. Turve nähdään tärkeänä osana Suomen energiakenttää. Näin kertoi Maaseudun Tulevaisuus (8.5.) Rehtori Jukka O. Itsekin tohtoriksi väitellyt lukion pitkäaikainen rehtori Martti Heinonen sanoo, että on hyvä asia, että tohtoreita on julkisesti listattu, sillä julkisella listauksella on kerrannaisvaikutuksia, se saa kiinnittämään koulutussysteemin huomiota, kun ihmetellään, että näinkö paljon Kiuruvedeltä on tullut tohtoreita. Näinkö haluamme jatkossa toimia. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Rehtori Matti Heikinmaa uskoo, että näillä näkymin lukiokoulutus jatkuu Kiuruvedellä vielä kymmeniä vuosia, ellei valtakunnan tasolta tule muutoksia. Nuoret muuttavat opiskelujen perässä muualle, eivätkä palaa Kiuruvedelle, koska täällä ei ole töitä. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 114 euroa, digipalvelu 78 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 149 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kiuruveden lukiosta kannattaa pitää kiinni Y listarossa järjestettiin traktorimarssi muutamia viikkoja sitten lukion säilyttämisen puolesta, kun Seinäjoen kaupunki suunnittelee Ylistaron lukion lakkauttamista elokuussa osana talouden sopeutusta. Jos tämän lehden listauksessa ei ole sinun tai sukulaisesi tai tuttavasi nimeä, ota yhteyttä Kiuruvesi-lehteen. LASSE SEVON Kunnanvaltuutettu (PS) ja yrittäjä Sonkajärvi. Kansaamme kuritetaan ilmastotoimilla, kun samaan aikaan tänne tuodaan kaukaa valtamerilaivoilla jätettä Italiasta ja nyt jopa pähkinänkuoria Afrikasta toiselta puolelta maapalloa. Siinä päätettiin, että energiaturpeen huoltovarmuus turvataan jatkamalla turpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030 asti. Mattila on verrannut lukion lakkauttamista paikkakunnalta samaan kategoriaan kuin postin ja poliisin poistumisen kanssa; se on alueen alasajon alkua. Kiuruveden lukiossa nuori kasvaa rauhallisessa ja hyvässä ilmapiirissä, jossa saa olla oma itsensä. Tällä on tarkoitus turvata energian saatavuus eri tilanteissa ja Huoltovarmuuskeskuksen riittävä rahoitus. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Riskejä voivat olla muun muassa kasvitaudit ja erilaiset tuholaiset, joita kuormista voi levitä ympäristöömme. Se on koostumukseltaan puhdasta ja pehmeää sekä kuivikkeena vähentää typen haihtumista, hajuhaittoja sekä ravinteiden ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Palaturpeen energiasisältö on korkea ja se sopii niin kiinteistöjen kuin isojen lämpölaitoksien kattiloissa poltettavaksi. Energiantuotantomme tulee olla Suomessa kotimaisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa. Italialaisen jätteen on todettu olevan kytköksissä mafiaan. Kiuruveden lukiossa nuori kasvaa rauhallisessa ja hyvässä ilmapiirissä, jossa saa olla oma itsensä. Lukio on osa paikkakuntamme elinvoimaa. Meillä on erittäin suuret turvevarat, arvion mukaan jopa 70 miljardia kuutiota. Helsinki lämpiää siis ensi talvena afrikkalaisilla pähkinänkuorilla. Viimeisten 50 vuoden aikana olemme kuluttaneet 1,14 prosenttia turvevaroista, joten tuotantoa voidaan lisätä kestävästi. Lisäksi turve imee tehokkaasti öljyä ja on öljyvahingon sattuessa hyvä imeytysaine. Maaseudun Tulevaisuus kertoo, että Opetushallituksen raportin mukaan joka kuudes lukio sulkeutuisi vuoteen 2040 mennessä
Tukien saanti toki edellyttää kylvöä, mutta kesannollekin voi saada tukea, tosin pienempänä. Itseäni on viime aikoina pohdituttanut erityisesti ChatGPT-tekoälysovellus ja sen vaikutukset opiskeluun, tutkimukseen ja paljon laajemminkin ammattiryhmien työhön... Kaikki muutokset tietenkin tehdään turvallisuus edellä. Tarvitsemme selkeän suunnan ja vastuun. MARKUS Granlundia edelleen lainaten: ”... Mutta samaan aikaan päätökset ovat hitaita, varovaisia ja usein ristiriitaisia keskenään. Mutta kuka kantaa vastuun siitä, että kokonaisuus toimii. Lopputulos on se, että Suomi jää paikoilleen. Suomessa ei ole pula osaamisesta tai mahdollisuuksista. MYÖS maahanmuutosta pitää voida keskustella rehellisesti. VILHO RUOTSALAINEN Ilmastosumutusta MAALISKUUSSA ympäristöliike Elokapinan aktivistit sulkivat Lapinlahdella maitoja ruokatalo Valion tehtaalle johtavan tien. Osaan muutoksista vaikutamme itse. Nyt on aika ottaa vastuu – ja saada Suomi liikkeelle. Koko maa on pidettävä asuttuna ja elinvoimaisena. Työ ei enää tule ihmisten luo – ihmisten pitäisi muuttaa työn luo. Rakennustyömaa-alue vaikuttaa paitsi opetustilojen käyttöön, myös esimerkiksi kulkureitteihin. Tekoälyn tulo jokapäiväiseen elämään aiheuttaa myös tarvetta miettiä koulun toimintatapoja. VAJAA kaksi vuotta sitten eräs tuttavani Helsingistä soitti ja kertoi harmistuneena, että Elokapina-liike on istumassa Mannerheimintiellä. On ollut ilo huomata, kuinka joustavia koulun oppilaat, opettajat ja henkilökunta ovat olleet nopeisiinkin muutoksiin. Samalla byrokratiaa on purettava oikeasti, ei vain ohjelmapapereissa. KOULUSSA elämme myös jatkuvien muutosten keskellä. Suomeen ei synny kasvua, jos samaan aikaan jarrutetaan joka suunnasta. Ei voi olla niin, että kallis kotouttaminen alkaa vasta täällä veronmaksajien kustannuksella samalla kun omilta kansalaisilta leikataan palveluita. Maakunnissa on osaamista, yrittäjyyttä, teollisuuden mahdollisuuksia ja ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä omalla kotiseudullaan. KAARLO HUMALOJA. toukokuuta 2026 Koko Suomi on pidettävä elävänä SUOMEN suunta on ollut jo pitkään väärä. Tuskailu muutosten kanssa on siis inhimillistä... Tällä hetkellä koulussa mietimme myös mm. Tämä kehitys on ollut kohtalokas monelle pienelle paikkakunnalle. Koulutusta ei ole suunnattu oikein, teollisuutta on ajettu alas ja aluepolitiikka on unohdettu. Samaan aikaan meille kerrotaan jatkuvasti työvoimapulasta. Eli kyllä osataan – mutta ei uskalleta tai ei pystytä tekemään riittävän isoja liikkeitä samaan suuntaan. Yrittämisestä on tehtävä kevyempää. Vastasin, että sitä tavaraa Kiuruvedeltä kyllä löytyy, mutta kovin on pitkä matka Helsinkiin. Hänellä oli pyyntö, että voisiko sieltä Kiuruvedeltä lähettää lietelantakuorman sinne Mannerheimintielle. Lisäksi opetussuunnitelman uudistukset vaikuttavat jatkuvasti opetuksen järjestämiseen ja opetuksen sisältöihin. Yrityksen perustamisen ja toiminnan pitää olla sujuvaa – ei jatkuvaa taistelua byrokratian kanssa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus astui voimaan 1.8.2025 ja se on muuttanut jo tänä lukuvuonna opetuksen käytännön toimia ja muutokset jatkuvat myös ensi lukuvuonna. Moni suomalainen kokee nyt, ettei heidän huoliaan kuunnella. Liian usein vastaus on: ei kukaan. Vika ei ole tavallisissa suomalaisissa vaan vuosikymmeniä jatkuneessa väärässä politiikassa. Liikkuminen eri opetuspisteiden välillä on vaatinut myös uudenlaista ajattelua ja suunnittelua. Luvat on saatava nopeammin, prosesseja kevennettävä ja päätöksentekoa sujuvoitettava. Kaupungit muuttuvat nopeasti, turvallisuus huolettaa ja suomalaisen kulttuurin asema mietityttää. Hallitus linjaa, eduskunta päättää ja viranomaiset toimeenpanevat. Silti politiikka näyttää perustuvan juuri siihen ajatukseen. Olen aivan varma, että selviämme näistäkin muutoksista erittäin hyvin tai ainakin selviämme niistä. Onkin tärkeää olla rohkeasti mukana esittämässä vaihtoehtoisia, hyvin perusteltuja ratkaisuja muutosta suunniteltaessa ja muutosprosessin aikana...” Toivotan kaikille positiivisia ajatuksia ja jaksamista kaikenlaisten muutosten keskellä! VIERASKYNÄ MAARIT AMPER Kirjoittaja on Kiuruveden yläkoulun rehtori. TULEVAT lukuvuodet eivät koulussa vähennä muutoksia. 3 Keskiviikko 20. Pykäliä on selkeytettävä. Kaikkien ei ole mahdollista eikä edes halua muuttaa Kehä III:n sisäpuolelle työn perässä. Tarvitsemme politiikkaa, joka puolustaa suomalaista työtä, suomalaisia palveluja ja koko Suomen tulevaisuutta – ei vain harvojen suurkaupunkien kasvua, koko Suomi pitää saada elämään. Luvat kestävät, prosessit venyvät ja hankkeet jäävät pöydälle. Nyt mieleeni on tullut, että tässä voisi hyödyntää tuota droneteknologiaa. Muutokset aiheuttavat meissä erilaisia tunteita: pelkoa ja ahdistusta, mutta myös innostusta ja odotusta. Mitähän kasvintuotantoa elokapinalaisten mielestä pitäisi harjoittaa, kun esimerkiksi viljantuotanto on tällä hetkellä niin kannattamatonta, että osa viljelijöistä vähentää kylvöjään tänäkin vuonna ja joku on aikonut jättää kylvöt kokonaan tekemättä. Ongelma ei ole demokratia – vaan johtaminen. SUOMI ei saa jakautua kahteen todellisuuteen: kasvukeskuksiin, joihin kaikki investoinnit ohjataan, ja muuhun maahan, jonka annetaan hiljalleen kuihtua. Todellisuudessa Suomessa on paljon työhaluisia ihmisiä, mutta työ ja tekijät eivät kohtaa. Sääntöjä on paljon, ne ovat monimutkaisia ja usein epäselviä. Muutokset ovat kuitenkin tarpeellisia ja niiden kanssa oppii elämään. VILHO RUOTSALAINEN Muutos on pysyvää MARKUS Granlund kirjoittaa Turun yliopiston blogissa vain muutos on pysyvää 14.3.2024: ”... miten 1.8.2026 alkaen lisätään liikuntaa kouluaikaan. Sen näkee kaikkialla: investoinnit seisovat, rakentaminen laahaa ja yritykset odottavat. Paperityötä on vähennettävä. Jos vaikka koko Suomi voitaisiin kerralla pakastaa, luonto, kasvit, eläimet ja ihmiset, niin se ei maapallon ilmastoa vielä pelastaisi. On tutkittua tietoa, että monivuotiset nurmet, joita juuri karjanrehuksi käytetään, ovat tehokkaimpia hiilensitojia, kun taas viljelymaat yksivuotisessa kasvintuotannossa ovat päästölähteitä. Yritykset eivät kaipaa lisää selvityksiä – ne kaipaavat päätöksiä. Päätöksiä tekee moni, mutta kukaan ei johda kokonaisuutta. Laskemalla selviää, mikä on kannattavampaa. KIURUVEDELLÄ koulumaailmaan vaikuttaa tietenkin suuresti yhtenäiskoulun alkava rakentaminen. Tulevat muutokset ovat meille kaikille uusia eikä valmiita toimintatapoja ole olemassa. Elokapinan mielenosoitus Lapinlahdella jäi tussahdukseksi, koska maitoautoliikenteelle pystyttiin osoittamaan vaihtoehtoinen reitti tehtaalle. Kyllä ymmärrämme. Ei siksi, ettemmekö ymmärtäisi ongelmia. Taloutta on johdettava yhtenä kokonaisuutena, ei irrallisina päätöksinä. Elokapinan aktivistit halusivat saada huomiota maidontuotannon ilmastoja ympäristövaikutuksille. Droonilla pystyisi lähettämään vaikka Mannerheimintielle naudan tai ehkä mieluummin sian lietelantapläjäyksen. Suomi tarvitsee johtamista – ei lisää puhetta SUOMESTA puuttuu taho, joka kantaa kokonaisvastuun talouden suunnasta. Korkotaso, heikko kysyntä ja epävarmuus ovat tiedossa. Tällaisia ovat esimerkiksi asuinpaikan vaihdot. Filosofi Herakleitoksen toteamus 500 vuotta eaa, ”vain muutos on pysyvää” tuntuu pitävän edelleen paikkansa, ehkä enemmän kuin koskaan...” KYLLÄ , muutosten keskellä elämme! Jokainen meistä kokee henkilökohtaisessa elämässään muutoksia. Suomen ilmastopäästöjen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on hyvin pieni, noin 0,1–0,8 promillea (tuhannesosaa) maailman kokonaispäästöistä. Kun työpaikat katoavat, katoavat myös koulut, palvelut, yritykset ja lopulta usko tulevaisuuteen. Fyysiset muutokset kehossamme ovat esimerkkejä muutoksista, joihin emme itse voi paljoakaan vaikuttaa. Työpaikat, palvelut ja päätöksenteko keskitetään jatkuvasti suuriin kasvukeskuksiin samalla kun maakunnat tyhjenevät. TOINEN iso ongelma on byrokratia. Yrittäminen on tehty liian raskaaksi. Meiltä puuttuu rohkea ja johdonmukainen johtaminen. Talouden saranat ovat kuivat, eikä niitä rasvata puhumalla. Ryhmän mukaan maidontuotannon tuista pitäisi luopua, sillä rehuntuotanto lypsylehmiä varten vaatii paljon peltopinta-alaa ja pellot olisivat heidän mukaansa järkevämpi käyttää kotimaiseen kasvintuotantoon. Nuoruuteen kuuluu paljon fyysisiä muutoksia ja ne voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta ja epävarmuutta. Ennen uutta koulurakennusta olemme joutuneet muuttamaan toimintaamme jatkuvasti: opetusta on siirretty pois koulun tiloista ja koulun tiloihin on hankittu ilmanpuhdistimia. Jos Suomeen tullaan pysyvästi, pitäisi jo lähtömaassa opetella suomen kieli, suomalaiset lait ja kulttuurin perusteet. Näistä asioista pitää voida puhua ilman leimakirveitä. Sen purkamisesta puhutaan vuodesta toiseen, mutta käytännössä mikään ei muutu. Paperisota vie aikaa ja voimia itse työn tekemiseltä
Kiurusalissa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Uuden pyörätien alta räjäytetään kalliota Jalankulkuja pyöräilyväylän rakentaminen vaikuttaa liikenteeseen Rantakylän ja Kotajoen välillä. Kiuruveden kaupunki ja elinvoimakeskus rakennuttavat jalankulkuja pyöräilyväylän lisätäkseen vilkkaan tien turvallisuutta. AKU LAATIKAINEN Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Kiuruveden lukion ylioppilasjuhla on lauantaina 30.5. Uutta pyörätietä on tarkoitus päästä käyttämään syyskuussa. 4 Keskiviikko 20. Ohessa uusien ylioppilaiden nimet: Heinonen Ilona Anni Johanna, Hiltunen Jatta Jemina, Hynynen Asta Aamu Aurinko, Jauhiainen Signe Helena, Knuutinen Iisa Fanni Helmiina, Koistinen Emma Susanna, Koski Hymy Laura Helinä, Kukkonen Ilmari Aleksanteri, Laitinen Otso Armas Arttu, Lohva Iida Aurora, Meisalo Annamari Marja Linnea, Niskanen Miia Leena Maria, Nivalainen Enna Nea Alexandra, Nukari Sanni Aada Eerika, Pennanen Anniina Liisa Maria, Piippo Aino Kaisa Petronella, Pääkkö Rianna Iida Maria, Remes Niklas Christian Benjamin, Rönkä Laura Maria Helena, Salminen Jami Oliver, Tossavainen Matilda Iida Maria. toukokuuta 2026 Kiuruveden lukiosta 21 ylioppilasta TOIMITUS Kiuruveden lukion kevään 2026 uusien ylioppilaiden nimet on julkaistu. Valtatie 27 varteen Kotajoen ja Rantakylän välille rakennetaan 1,8 kilometrin mittainen jalankulkuja pyöräilyväylä. Viime viikolla kaivinkone teki Iisalmentien varteen maaleikkausta kevyen liikenteen väylän rakennekerroksia varten.. HANNA SOINI HANNA SOINI Mikko Kasurisen mukaan tietyö on alkanut joutuisasti, vaikka kaivinkoneen kauhaan kolahtanut kallio tulikin pienenä yllätyksenä. toukokuuta 2026 UUTISET Keskiviikko 20. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 -400€ LinssiALE jopa Tietyö on kovaa vauhtia käynnissä Kiuruveden ja Iisalmen välillä. Se jatkaa nykyistä Kiuruvedeltä Iisalmen suuntaan menevää pyörätietä Hingunniementien risteykseen saakka. Liikennettä on jouduttu alkuviikosta pysäyttämään räjäytysten ajaksi. Pyörätien varrelle rakennetaan myös kaksi siltaa. Tänä keväänä valmistuvia on 21
– Minulla on Kiuruvedellä hyvä työ ja työyhteisö. Parhaaksi pankiksi arvioitiin POP Asuntoluottopankki, toiseksi Kuntarahoitus-konserni ja kolmanneksi Sataharjun Osuuspankki. – Ihan mitaleille asti emme yltäneet, mutta ei sijoitus ollut hassumpi, iloitsee OP Kaskimaan toimitusjohtaja Mikko Paananen pankin saamaa neljättä sijaa. toukokuuta puiden ja pensaiden raivaamisella uuden pyörätien edestä sekä pohjatöiden kaivamisella. Kalliota joudutaan räjäyttämään, mutta onneksi sitä ei ole paljon, Kasurinen ja Vattulainen sanovat. Tehtävässä tällä hetkellä työskentelevä Kari Nissinen jää elokuun alussa eläkkeelle. Vertailussa katsottiin pankkien tuloslukuja: tuottojen kasvua, tehokkuutta, kannattavuutta ja vakavaraisuutta. – Elinvoimakeskus toivoo kaikilta tiellä liikkujilta erityistä varovaisuutta työmaan läheisyydessä. Iisalmessa asuva Karoluoto on koulutukseltaan insinööri. Alikulkusilta tehdään kesäkuussa ennen juhannusta. Tietyö alkoi 4. OP Kaskimaa oli 123 pankin vertailussa neljännellä sijalla. Nopeusrajoituksia on alennettu työmaan kohdalla. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Muun muassa Kiuruvedellä toimiva Kaskimaan Osuuspankki sijoittui hyvin Kauppalehden valtakunnallisessa pankkivertailussa, joka julkaistiin maanantaina 11.5.2026. Päätin kuitenkin tarttua tähän mahdollisuuteen, kun sellainen tuli vastaan. Pyörätietä alettiin rakentaa Hingunniemen risteyksen päästä. Jatkoon valituille kolmelle hakijalle järjestetään tällä viikolla soveltuvuuskokeet. Karoluoto kertoo hakeneensa toimialajohtajan paikkaa, koska se vaikuttaa kiinnostavalta. – Nykyisen vesistösillan on todettu olevan kunnoltaan elinkaarensa loppupäässä, joten se on syytä vaihtaa uuteen, Reijo Hakanen sanoo. OP Kaskimaa oli ainoa pankki Pohjois-Savosta, joka pääsi vertailussa 15 parhaan joukkoon. Kotajoelle tulevan vesistösillan rakentamisessa puolestaan on kyse vanhan sillan uusimisesta. – Tiellä kulkee noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Täysin uusi alikulkusilta rakennetaan suurin piirtein pyöräilyja jalankulkuväylän puoliväliin. Kaskimaan Osuuspankki toimii Kiuruveden ohella Iisalmessa, Keiteleellä, Kuhmossa, Lapinlahdella, Pielavedellä, Sonkajärvellä, Vesannolla ja Vieremällä. Alkujaan teknisen ja ympäristötoimialan toimialajohtajan paikkaa haki 28 henkilöä. Heistä kymmenen kutsuttiin haastatteluun. Kun kiertotiet saadaan valmiiksi, nopeusrajoitus muutetaan pääsääntöisesti 50 kilometriin tunnissa. toukokuuta 2026 VIIKON KYSYMYS Pitäisikö lapsilisät muuttaa tasasuuruisiksi. Pankki aloitti toimintansa tämän vuoden alussa, kun OP Ylä-Savo ja OP Kuhmo sulautuivat. Hänellä on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Hankkeen arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoden 2027 kesäkuun loppuun mennessä. – Toki työskentelen Kiuruvedelläkin monipuolisten kokonaisuuksien parissa. Aiheesta kertoi ensin Iisalmen Sanomat. Kalliota on räjäytetty alkuviikon aikana. – Räjäytyksissä ei mene kuin muutama minuutti. Hänen mukaansa Iisalmen teknisen ja ympäristötoimialan toimialajohtajana hän voisi työskennellä entistä monipuolisempien ja laajempien kokonaisuuksien parissa. Niistä toinen on alikulkusilta ja toinen vesistösilta Kotajokeen. elokuuta 2026. Hän kertoo nauttivan työstään Kiuruveden teknisenä johtajana sekä etenkin mukavista työkavereista ja hyvästä työhengestä. Ensimmäinen kiertotie otetaan käyttöön toukokuun lopulla viikolla 22. 5 Keskiviikko 20. Viimeisteltävää jää vielä ensi vuoteen. Tieosuuden nopeusrajoitus on pudotettu 30 kilometriin tunnissa kiertoteiden rakentamisen ajaksi. Sananvapauden päivä 3.5. Karoluoto hakee Iisalmen kaupungille Kiuruveden kaupungin tekninen johtaja Kimmo Karoluoto on hakenut Iisalmen kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan toimialajohtajaksi. Siltojen rakentamisen ajaksi Iisalmentien liikenne ohjataan kiertoteille. Mikään työssäni ei muutu haun aikana, vaan teen töitä täysillä, kävi miten kävi. Kiertoteillä nopeusrahoitus jää 30 kilometriin tunnissa. Katsotaan nyt miten tässä käy, Kimmo Karoluoto sanoo. Erityisesti jalankulkijoita ja pyöräilijöitä pyydetään kiinnittämään huomiota muuttuviin liikennejärjestelyihin ja työmaaliikenteeseen. Kiertoteitä rakennetaan tällä hetkellä siltojen kohdalle. HANNA SOINI Kiuruveden kaupungin tekninen johtaja Kimmo Karoluoto kokee, että Iisalmessa avautuisi uusia mahdollisuuksia. Kiuruveden kaupunki maksaa siitä puolet ja elinvoimakeskus puolet. Karoluoto on valittu haastattelujen perusteella kolmen kärkihakijan joukkoon. Kasurinen arvelee, että räjäytykset jatkuvat vielä keskiviikkona 20.5. Iisalmen Sanomien mukaan Repo työskentelee tällä hetkellä Iisalmen kaupungin rakennustarkastajana ja Maaranen Itä-Suomen elinvoimakeskuksen johtavana vesitalousasiantuntijana. Liikenteenohjaajat pysäyttävät liikenteen räjäytystyön ajaksi, millä turvaamme muut tiellä liikkujat, Kasurinen sanoo. KYLLÄ 67% EI 33% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Arvostatko ylioppilastutkintoa. HANNA SOINI. Liikenne pysäytetään räjäytysten ajaksi täysin. Jalankulkuja pyöräilyväylän rakentaminen maksaa 1,8 miljoonaa euroa. – Työt ovat lähteneet hyvin käyntiin. Tielle kaksi siltaa Pyöräilyja jalankulkuväylän varteen rakennetaan kaksi siltaa. Nykypäivänä on ihan mielenkiintoista tutkia erilaisia mahdollisuuksia. Silta uusitaan kesä-heinäkuun vaihteessa. Karoluodon lisäksi paikkaa tavoittelevat diplomi-insinööri Jarno Repo Sonkajärveltä ja diplomi-insinööri Kalle Maaranen Heinolasta. Hingunniemen oppilaitoksen vuoksi tien varrella on paljon opiskelijaliikennettä, joten kevyen liikenteen väylä lisää turvallisuutta, kertovat projektipäällikkö Reijo Hakanen Keski-Suomen elinvoimakeskukselta sekä työmaapäällikkö Mikko Kasurinen ja aluejohtaja Jari Vattulainen urakoitsija Kuljetuspolar Oy:ltä. Myös autoilijoilta edellytetään tarkkaavaisuutta, Reijo Hakanen sanoo. Se rakennetaan, koska uusi pyörätie vaihtaa puolta alittamalla Iisalmentien. Ainoastaan joissain kohdissa kaivinkoneen kauhaan sattunut kallio tuli pienenä yllätyksenä. OP Kaskimaa pärjäsi hienosti Öyhötyksesi huomataan. Iisalmen kaupungin tavoitteena on, että toimialajohtajaksi valittu henkilö aloittaa tehtävässä 1. Pidetään keskustelu rakentavana. Kärkikolmikosta on tarkoitus valita tehtävään sopivin kesäkuussa. – Ensimmäiset pääsevät käyttämään kevyen liikenteen väylää syyskuussa, Vattulainen arvioi. – Pyrimme siihen, ettemme hidasta liikennettä iltaja yöaikaan, Mikko Kasurinen sanoo. Se on aika paljon. Pyöräilyja jalankulkuväylä saadaan käyttökuntoon syyskuun loppuun mennessä. Kimmo Karoluoto kertoo viihtyvänsä töissä myös Kiuruvedellä ja pitää erityisesti mukavasta työyhteisöstä. Kuten kaupunginjohtaja joskus taisi sanoa vastaavassa tilanteessa, voitan joka tapauksessa, valittiinpa minut Iisalmeen tai jos jatkan töitä Kiuruvedellä
Kokkonen muistuttaa, että kyse ei ole paikkakuntien välisestä kilpailusta, vaan siitä, että sekä Ilomantsin että Kiuruveden esimerkit osoittavat, että syrjäseutuna pidetyn paikkakunnan lukiosta voi saada erittäin pitävän koulutuspohjan ja taivaltaa opintiellä pitkälle. Mukana on ollut myös Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan satavuotishistorian kirjoittanut Jouko Kokkonen. Haastattelimme tähän juttuun lukion emeritusrehtori Martti Heinosta, hänkin tohtori, ja nykyistä lukion rehtoria Matti Heikinmaata. Ihan tuohon määrään Kiuruvedellä ei ole julkisista lähteistä kerättyjen tietojen perusteella ylletä. – Se oli sattumaa. Heinonen sanoo vielä olleensa laiskansutjakka koulussa. Kiuruvedellä perussivistyksensä saaneita tohtoreita on 80, Kokkonen kertoo. – Kiuruvetisjuuristen tohtorien selvittämiseen innoitti Helsingin Sanomissa ilmestynyt artikkeli Ilomantsin lukion tohtoreista, joita on 90. Olin pitkään opettajana ja lääninkouluttaja ja tapasin sitten jyväskyläläisen profesUutiset Puheenaihe. Kokkonen näkee kiuruvetisten korkean tohtorimäärän kertovan onnistuneesta koulutuspolitiikasta, joka on avannut kouluttautumisväylän maalaisja työläiskotien lapsille. Myös Heinonen pitää hyvänä, että nimiä on kartoitettu, sillä julkisella listauksella on kerrannaisvaikutuksia, se saa kiinnittämään koulutussysteemin huomiota, kun ihmetellään, että näinkö paljon Kiuruvedeltä on tullut tohtoreita. toukokuuta 2026 Kiuruveden lukion nykyinen rehtori Matti Heikinmaa (vas.) ja lukion eläkkeellä oleva rehtori Martti Heinonen tarkastelevat lukion opettajien ylioppilaskuvia. Se on hienoinen yllätys. Hän toimi aikanaan Ulkopoliittisen instituutin johtajana ja on nyt eläkkeellä. Toki listaus on epätäydellinen, koska se on koottu vain avoimista lähteistä. Kokkosen mukaan tämä on uhattuna, kun lukioiden määrä vähenee ja jopa lukukausimaksujen käyttöönottoa on väläytetty. Matti Heikinmaa sanoo laskeneensa, että helposti saadaan ainakin 50 tohtoria, mutta että 80. – Hyvä joka tapauksessa, että sellainen lista on koottu. Se on aika kivasti pienestä maalaislukiosta. Nuoret tietävät, että tuttuja kavereita on jo opiskelemassa siellä, minne suunnataan. Itse olen miettinyt, että meillä ei Kiuruvedellä ole enää kovin montaa ammattia, jotka edellyttäisivät yliopistotutkintoa, kun poliisit ja nimismiehet on viety paikkakunnalta pois, samoin kuin posti, joitakin insinöörejä on vielä kaupungin töissä opettajien lisäksi ja terveyskeskuksessa lääkäreitä, Heikinmaa sanoo. Mikä muuten sai Martti Heinosen, suurperheen lapsen, väittelemään. Heinonen sanoo viime aikoina perehtyneensä 1800-luvulle, aikaan, jolloin kirjailija, Helsingin Sanomien perustaja Juhani Aho ja Suomettaren perustaja Hingunniemen Paavo Tikkanen, hakivat jatkokoulutusta Helsingistä. Hyvät eväät akateemiselle tielle Kiuruveden lukiosta ylioppilaaksi kirjoittaneista on väitellyt tohtoriksi ainakin 80 naista ja miestä. Helsingissä ei välttämättä hyväksytty maalaispoikia edes asumaan perheisiin, vaan otettiin vuokralaisiksi mieluummin opiskelijoita ylemmistä sosiaaliluokista. Oliko heille yllätys, että Kiuruveden lukion ylioppilaista on väitellyt niinkin moni tohtoriksi. Välttämättä tohtorius ei ole monellakaan lukiolaisella ykköstavoitteena, vaan pidemmälle akateemiselle polulle mieluummin ajaudutaan. Hän on kasvatustieteiden tohtori. Myös Kokkonen on väitellyt tohtoriksi sekä tohtori, nimitutkija Sirkka Paikkala ja Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen. Voi sanoa, että Kiuruveden lukio antaa hyvät eväät jatkokoulutukselle. Heinonen jatkaa, että tänä päivänä nuoriso on homogeenisempi, ei olla enää yksinäisiä susia kuten Tikkanen ja Aho. Emeritusrehtori Martti Heinonen uskoo, että tohtoreita on satakunta. 6 Keskiviikko 20. Heinonen huomauttaa, että koko elämän ajan on tänä päivänä mahdollisuus opiskella ja syitä akateemisella polulla etenemiseen on monia, muun muassa työtilanne, tutkintoa voidaan työpaikalla jopa vaatia ja monilla voi olla tänään jo muutenkin useita yliopistotutkintoja. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, KIURUVESI-LEHTI Tohtorien nimilistaa on selvittänyt useampi henkilö, muun muassa tohtori ja professori Raimo Väyrynen. Jos on vaikka lähtenyt hoitajakoulutukseen, siirtynyt siitä terveystieteitä opiskelemaan ja väitellyt tohtoriksi. Maaseudun poikien oli tuolloin huomattavasti vaikeampaa ohittaa takamatkaa pääkaupunkiseudun nuoriin, kun Helsinkiin tultiin ensimmäistä kertaa reppu selässä
Hyvä neuvo rehtoreilta vastoinkäymisiin on vanha körttiläinen sanonta: jokainen aamu on armo uus. Maaseudulla ne lapset, jotka eivät ole jääneet tilaa jatkamaan, on myös haluttu kouluttaa. Toisaalta todelliset nerot jäävät mieleen, niitä ilmaantuu aina ja silloin opettajan rooli on tärkeä, että osaa tukea heitäkin, jotka ehkä tietävät enemmän kuin opettaja. Opettajat eivät asetu oppilaiden yläpuolelle ja oppilaan on helppoa mennä kysymään opettajalta mieltä askarruttavista asioista matalalla kynnyksellä. Myös ammatillisen koulutuksen arvostus on noussut, mikä näkyy lukioon hakeutumisen määrissä. Niin Heinonen kuin Heikinmaa pitävät hyvänä, että Kiuruveden lukiossa on erilaisia opettajia, erilaiset persoonat ja opetustyylit natsaavat eri oppilaille ja näin oppilas saa juuri sitä tukea, joka hänelle on hyväksi elämässä etenemiseen. Toisaalta opettajat antavat oppilaiden olla omia itsejään, kaikkien ei tarvitse olla huippuja eikä sen koeta madaltavan koulun mainetta. Ei ole helppoa lähteä kouluun, jos koti on jopa 30 kilometrin päässä koulusta, kun voi joutua miettimään, että millä kyydillä pääsee kirkonkylälle. Kiuruveden lukioon on otettu sisään huonoillakin arvosanoilla. Hänellä oli motivaatiota, halua ja itsetuntoa pyrkiä tavoitteeseensa. Muut suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut: 4. toukokuuta 2026 sorin, joka houkutteli opiskelemaan Kajaaniin. Kiuruveden lukion oppilasmäärä on laskenut väestön muutoksesta johtuen, siitä huolimatta Kiuruveden lukio on edelleen elinvoimainen. Oppilaat tunnetaan Matti Heikinmaa jatkaa Heinosen kanssa samoilla linjoilla, Kiuruveden lukion etu on se, että kaikki ovat tuttuja keskenään. Ollaan ylpeitä juurista. Tärkeää on myös, ettei oppilaisiin lyödä leimaa, että sinusta ei ole mihinkään. Sekä tietysti se, että koulussa on hyvä opinto-ohjaus ja rehtorilla on myös oma merkityksensä. Esimerkiksi Jyväskylässä, jossa on valtavan iso lukio, pitkän matikan opiskelijalla voi olla kuusikin eri opettajaa kolmen vuoden aikana, opettajat eivät siellä tunne opiskelijaa kuten Kiuruvedellä, Heikinmaa sanoo ja jatkaa, että juuri tämä oppilaiden tunteminen mahdollistaa sen, että tukea voidaan antaa täsmänä niille, jotka sitä tarvitsevat. Heikinmaa suosittelee myös kuuntelemaan itseään ja miettimään rauhassa mitä mahdollisuuksia elämä tarjoaa ja että elämä on tänä päivänä jatkuvaa kouluttautumista. Opettajat myös mielellään tukevat ja opastavat oppilaita. Se ei ole mikään vähäpätöinen asia, kun paikkakunnalle halutaan lisää asukkaita. TOHTOREITA. Kiuruveden lukion tukevaisuutta tukee hyvin uusi yhtenäiskoulurakennus. Tärkeää on tietysti ollut myös suomalainen korkeakoulupolitiikka. Lukioon ei ole myöskään tultu aina huippuarvosanoilla, siitäkin syntyy sopiva vääntö saavuttaa hyviä arUutiset vosanoja. Ulkomaiset yliopistot: 2. Myös Kiuruveden oppilasaines on sitkeää, maaseudulla on kasvettu sinnittelemään. On myös vaihtoehdottomuutta, halutaan olla lääkäreitä, ekonomeja tai psykologeja ja pettymys on kova, jos unelma kariutuu. Kiuruveden kouluissa kun on yhteisiä opettajia. u Väitelleet yliopistoittain: Oulun yliopisto 20, Helsingin yliopisto 17, Itä-Suomen yliopisto (Joensuun ja Kuopion yliopistot) 15, Jyväskylän yliopisto 7, Turun yliopisto 8, Tampereen yliopisto 4, Aalto-yliopisto (Teknillinen korkeakoulu) 4. Heikinmaa kertoo, että esimerkiksi muutamia vuosia sitten nuoret puhuivat somettamisesta ammattina, mutta koulussa ajateltiin, että eihän se voi olla ammatti, josta voi saada rahaa. Heinonen on sitä mieltä, että ei kannata pyrkiä ihan kärkeen, koska siellä on vain yksi, mutta kärjen takana on iso joukko ja siellä on helpompi olla. Kanssakäynti välitöntä Mitä tulee siihen, että Kiuruveden lukio on ”synnyttänyt” kymmeniä tohtoreita, näkee Martti Heinonen yhtenä merkittävänä tekijänä sen, että Kiuruveden lukion oppilaiden ja opettajien välillä kanssakäyminen on välitöntä. Martti Heinonen jatkaa, että: ” Jos lukioon tullaan 9,5 keskiarvolla ja lukiossa onnistutaan oppilas töhrimään niin, että hän saa vain e:n paperit, on lukio heikosti onnistunut, mutta jos lukioon tullaan 6,5 keskiarvolla ja hänestä tehdään c:n ylioppilas, on kulmakerrointa aika paljon”. Kodit tukevat opintoja Se, että Kiuruvedeltä on lähdetty jatkamaan opintoja yliopistoon ja väitelty tohtoriksi on myös suurelta osin kotien ansiota. Martti Heinonen sanoo, että jos lukio ajettaisiin alas, katkeaisi koulutusjatkumo peruskoulun puolelle asti. Siitä huolimatta kaikki saadaan ”talutetuiksi” ylioppilaiksi, nekin, joiden yläkoulun keskiarvo voi olla kuutosen pintaan, mutta joille ylioppilaslakki on suuri haave. Kärjessä on paine saada aina kymppejä, olla paras. Opettajat tietävät opiskelijan heikkoudet ja vahvuudet. Se mikä lukiolaisissa on muuttunut vuosikymmenien varrella, on epäonnistumisen ja vastoinkäymisten sietäminen, ei osata suhtautua siihen, että kaikki ei mene putkeen. Maaseudulla on ollut aina tietty kunnioitus koulua ja opettajia kohtaan. Kiuruveden lukiosta ei ole tehty yliakateemista opinahjoa, jossa on vain tietylle käytökselle tilaa, opettajat menevät Kiuruvedellä mieluummin kyykylleen kuin katsovat ylhäältä alaspäin, Heinonen kuvaa koulun henkeä. Rehtorilta vaaditaan tiettyä avoimuutta. Lääketiede kiinnostaa Mihin jatko-opintoihin Kiuruveden lukiosta hakeudutaan. Lukiolainen Neera Kärkkäinen (oik.) tuli lukioon, koska halusi miettiä pidempääm, mitä haluaa elämässään tehdä. Martti Heinonen nostaa esiin myös erään tärkeän asian, suomalainen koulujärjestelmä on mahdollistanut sen, että työläisja viljelijäperheestä on ollut mahdollisuus nousta koulutuksen kautta yhteiskunnan huipulle. – Sekin on hyvä asia, että samat opettajat opettavat samoja kursseja läpi lukion. Hanskoja ei ehkä maaseudulla olla tämän takia heti valmiita heittämään tiskiin muissakaan asioissa, ”on syntynyt pelivaraa”, Heinonen kuvaa. Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen perustaminen on avannut väyliä yhä useammalle ylioppilaalle. Se on hyvä ja lohdullista pitää mielessä. Matti Heikinmaa sanoo, että välivuotta hän ei pitäisi lukion jälkeen, jos pääsee opiskelemaan. Olin tehnyt matematiikan oppikirjoja ja ajattelin, että kun teen muille oppikirjoja, pitää minun tuntea kasvatustiedettä syvällisemmin, että voin muita neuvoa ja tehdä oppikirjoja. Opiskelijoita kun on noin sata, ja uusia tulee vuosittain lukioon muutamia kymmeniä. Lukiossa nuori kasvaa rauhallisessa ja hyvässä ilmapiirissä, jossa saa olla oma itsensä. Heinonen sanoo, että tänä päivänä ei enää puhutakaan, että minä olen vain Kiuruvedeltä, vaan että vain minä olen Kiuruvedeltä. On myös hyvä muistaa, että Kiuruveden lukioon ehkä tullaan myös pienemmillä eväillä kuin niihin lukioihin, minne pääsee yhdeksän keskiarvolla. Merkitystä koulutuspolulla etenemisessä on myös sillä, jos oppilaitos on lähellä ja sillä, jos ruokapöydässä keskustellaan myönteisesti koulutuksesta, että ”sinusta tulee sitten lääkäri”. u Väitöksen ajankohta: 1960luku: 1, 1970-luku: 12, 1980-luku: 7, 1.990-luku: 18, 2000-luku: 16, 2010-luku: 22, 2020-luku: 4 u Tohtorinimike: Filosofian tohtori (luonnontieteet ja humanistiset alat) 36, Lääketieteen ja kirurgian tohtori tai lääketieteen tohtori 11, Kasvatustieteen tohtori 10, Tekniikan tohtori 7, Yhteiskuntatieteiden tohtori 5, Kauppatieteiden tohtori 2, Maaja metsätieteiden tohtori 2, Musiikin tohtori 2, Farmasian tohtori 1, Oikeustieteiden tohtori 1, Teologian tohtori 1, Terveystieteiden tohtori 1, Kunniatohtori 1. Kiuruveden lukiosta valmistui muutama vuosi sitten 8 laudaturin ylioppilas. 7 Keskiviikko 20. Molemmat rehtorit ovat huolissaan hikipingoissa, jotka käyttävä kaiken aikansa opiskeluun. Heikinmaa sanoo, että jos lukio olisi Iisalmessa, joka vuosi Kiuruvedeltä muuttaisi pois noin 30 opiskelijaa ja kenties myös heidän perheitään lukion perässä. Kannattaa miettiä kuhunkin asiaan optimaalisinta ajankäyttöä, on hyvä olla myös harrastuksia ja pitää huolta sosiaalisista suhteista. Mitä neuvoja lukiolaisille. Elinvoimaisuutta kannattelee muun muassa uusi Esittävän taiteen -linja ja se, että opinahjo on nuorten kotipitäjässä, lähellä kotia. Hän oli kiinnostunut kaikesta ja halusi lukea kaikkia lukion oppiaineita. – Ilmapiiri on Kiuruveden lukiossa hyvä. Myös sairaanhoitajaopinnot kiinnostavat, jos ei pääse suoraan lääketieteelliseen. Maaseudulla on kunnioitettu koulutusta ja opettajia. Heinonen jatkaa, että olisi hyvä olla muutakin elämää kuin koulua, harrastaminen on tärkeää ja aina löytää elämässä mahdollisuuksia, joita ei ole ajatellut olevankaan. Myös oppilaat osaavat pyytää opettajalta apua ihan käytävällä ohi kulkiessa. Kiuruveden lukion oppilaat saavat ylioppilaskokeessa arvosanoja laidasta laitaan, mutta usein se, joka tulee lukioon yläasteelta yhdeksikön tai kympin papereilla, myös lähtee lukiosta yhdeksikön tai kympin papereilla. Lukiolla on merkitystä myös koko paikkakunnan ilmapiiriin. Lapset ovat koulutuksen kautta ehkä hieman paremman oksan löytäneet kuin vanhempansa. Oppilaat saavat olla omia itsejään, tulivatpa he Tihilästä tai Korpijoelta. Koulutukseen on haluttu panostaa ja koulupolkua on tuettu. Heinonen sanoo, että jos Kiuruvedellä lähdetään kouluttamaan ihmistä, joka palvelevat Kiuruvettä ja Pohjois-Savoa, koulutuksen pitää olla täällä ja jos lukio puuttuu paikkakunnalta, esikuva ylemmästä koulutuksessa puuttuu, ja se vaikuttaa koko kunnan henkiseen ilmapiiriin. Mutta nyt tiedetään, että kyllä sillä tienaa ihan hyvin, Heikkinen naurahtaa. Kannattaa lähteä jonnekin opiskelemaan tai vaikka varusmiespalvelukseen, ei haittaa jos tulee valituksi väärä opiskelulinja, yliopistossa voi linjoja vaihdella, mikään opiskelu ei mene hukkaan, kun ei elämässä tiedä mitä tarvitsee. Molemmat painottavat, että kokeesta ei aina tarvitse saada kymppiä. Kiuruvedellä myös arvostetaan koulutusta. Kiuruveden lukiossa oli Martti Heinosen aikana enimmillään 250 oppilasta, nyt 100. Näillä näkymin lukiokoulutus jatkuu Kiuruvedellä vielä kymmeniä vuosia, ellei valtakunnan tasolta tule muutoksia. Heinonen sanoo, että eräskin nuori nainen tuli lukioon lyhyelle matikalle ja pärjäsi siinä kohtuullisesti, mutta halusi siirtyä yllättäen pitkälle matikalle, lopulta tämä nainen kirjoitti pitkästä matikasta laudaturin. Mikä merkitys lukiolla on Kiuruvedelle. Tuuli Kärkkäinen hakee lukiosta parempia jatko-opintomanhdollisuuksia, Jessica Partasta ei ammattikoulu kiinnostanut, sillä lukio tarjoaa jatko-opiskelumahdollisuuksia, esimerkiksi lääketieteellinen voisi kiinnostaa. Salla Ryytty opiskelee lukion ohessa Hingunniemessä ratsastuksenohjaajaksi, kaksoistutkinto tuo opiskeluun vaihtelua. Heikinmaa sanoo, että tänä keväänä iso joukko suunnittelee lääketieteelliseen hakemista, myös oikeustieteellinen vetää jonkin verran ja insinööriopinnot
Pennanen-Hargrave sanoo, että väitöskirjasta on ollut konkreettisesti apua: siinä oppii tekemään työsuunnitelmansa ja toteuttamaan ne itsenäisesti sekä jakamaan työajan ja muun elämän ilman ulkopuolelta tulevia valmiita formaatteja. Mutta lama oli totaalinen ja tutkimusapurahaja työ olivat mielekäs vaihtoehto parempia aikoja odotellessa. Lisäksi työnikin puolesta on hienoa nähdä, kuinka hyvin täällä hoidetaan niin tärkeää, mutta globaalisti huolestuttavasti heikkenevää voimavaraa, maata. Pennanen valmistui myös biologian ja maantieteen opettajaksi. Liverpoolissa tutustuin muidenkin brittiyliopistojen tarjontaan aiheessa ja sain kannustusta väitöskirjasuunnitelman tekemiseen alan tekijöiltä. Luonnontieteet kiinnostivat kaikkia Pennasen luokalla, tosin hän jatkaa, että ”ehkä äidillä sekä maatilalla asumisella ylipäätään oli osuutta siihen, että hän alkoi opiskella biologiaa, etenkin mikrobiologiaa, sekä maatalous-metsätieteitäkin”. Suomessa läheiset yhteistyötahot ovat ympäristöministeriö ja ulkoministeriö, Kuntaliitto ja Suomen isoimmat kaupungit, jotka tekevät systemaattista paikallistason yhteistyötä YK:n kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden eteen. Opettajat osasivat asiansa Paula Pennanen-Hargrave ei ole koskaan ajatellut, että pieni Kiuruveden lukio olisi merkinnyt takamatkalta lähtemistä verrattuna muihin lukioihin silloin tai nyt. Pennanen sanoo, että olisi voinut hakeutua jonnekin muuallekin, jos olisi töitä ollut tarjolla, sillä hän ei ollut välttämättä suuntautumassa puhtaasti tutkijan uralle, ”eikä sen varaan voi edes laskea etukäteen”. Muuta piti keksiä oma-aloitteisesti, mikä on ihan hyvä. Yhteys on Kiuruvedelle säilynyt tiiviistä työvuosista huolimatta. – Toinen ratkaiseva tekijä tähän tohtorintutkinoon oli Suomen 1990-luvun lama: en olisi lähtenyt väitöskirjatutkijaksi, jos olisi ollut oman alan työmahdollisuuksia Suomessa. Kiuruveden lukion laadusta kertoo, että pääsin sisään suoraan lukion jälkeen koetuloslistassa 2. Yhteistä opettajille oli, että he olivat asiakeskeisiä, eivät olleet oppilaita viihdyttämässä, vaan jakamassa oppia. Pennanen-Hargrave käy Kiuruvedellä joka joulu ja keskikesällä kotitilan työleirillä, ”mutta väenpaljoudesta pullistelevien työympäristöjen jälkeen se, että saa ”ajaa (kuin) omalla pellolla on ihanaa patterien latausta ja ennen kaikkea on mukava tavata satunnaisesti tuttuja”. Voi kun poliitikotkin ymmärtäisivät, että kiirehtimällä ei kukaan omaa intohimoaan tai omaan alaansa löydä, aivoja ei voi pakottaa! Pennanen sanoo olleensa onnekas, että sai tutkijan paikan ensin Metsäntutkimuslaitokselta, ja viisi vuotta sitten tutkimusprofessuurin Luonnonvarakeskuksessa. – Koen, että se on tutkijalle unelmatyö. Pääsykoe oli maantieteessäkin iso kysymysmerkki, koska hakijoista vain surkean pieni prosentti otetaan sisään myös nykyään. Pennasen väitöskirjan aiheena TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT KOTIALBUMI Paula Pennanen-Hargrave tutki kaupunkiuudistushankkeiden vaikutuksia. Kiuruvedellä ehtii välillä huonosti käymään, mutta vähintään kahden kuukauden välein olen ehtinyt käymään. Pennanen-Hargrave näkee, että erikoisosaamisella näyttäisi olevan edelleen kysyntää ”jos vain on rahkeita elää opiskelijabudjetilla tai käydä töissä väitöskijan ohella”. Paula Pennanen-Hargrave väitteli tohtoriksi vuonna 2003 King’s Collegessa Londonissa. Mutta ei todellakaan kannata huolestua, jos ei lukioissa ei vielä hahmotu, mistä on eniten kiinnostunut. – Välittyi tunne, että he itse tiesivät, miksi oma opetettava aine on yhteiskunnassa tärkeää, he välittivät myös siitä, miten meillä oppilailla meni, että saimmehan kirjoituksissa aikaan oman parhaan suorituksemme. Aivotutkijat ovat havainneet, että aivot kypsyvät aika hitaasti. – Mikrobiologian alalta muuten väitteli myös Kiuruveden lukion oppilas Kaarina Sivonen aikanaan. – Ehkä suvullakin on vaikutusta siihen, mikä ala kiinnostaa, monet serkut ovat luonnontieteitä tai tekniikkaa opiskelleet. Olimme tietoisia kyllä, että emme saaneet välttämättä saman tasoisia virikkeitä kuin isojen kaupunkien lukioiden oppilaat, mutta toisaalta oli ehkä vähemmän kaikenlaista sälää koulussa, joka auttoi keskittymään. Pennanen huomauttaa, että monissa ammateissa tehdään aivan väitöskirjaa vastaavia ponnistelua ja tsemppiä vaativia töitä ja että väitöskirjojakin tehdään nykyisin myös aika käytännöllisistä aiheista, ei pelkästään korkealentoisista teoreettisista aiheista. Tutkimustyöstä on Pennanen-Hargraven mielestä hyötyä omalle oppimiselle että työkokemuksena. toukokuuta 2026 Lehtokaarteen sisaret Taina ja Paula väittelivät molemmat tohtoreiksi Lehtokaarteen sisarukset Honkarannasta, Paula ja Taina Pennanen, ovat molemmat väitelleet tohtoreiksi. – Väitöskirja on eräänlainen pakolllinen ajokortti siihen, että voi toimia itsenäisenä tutkijana ja voi saada tutkijan työpaikkoja. Taina Pennanen oli Kiuruveden lukiossa pitkän matematiikan ja fysiikan linjalla. Kiuruvesi on tärkeä paikka edelleen minulle. Pennanen-Hargrave tutkimusaihe oli isojen kaupunkiuudistushankkeiden vaikutukset asukkaiden sosiaaliseen ja alueelliseen eriarvoistumiseen. – Vaikka kotoa ja suvun piiristä sain vahvan luonnontiedemallin elämään, oli itselleni selvää jo lukion aikana, että haluan arkkitehdiksi. Vuonna 2005 Pennanen-Hargrave olisi saanut Helsingin yliopiston Palmeniaan juuri perustetun kaupunkitutkimuksen linjan ensimmäisen yliopistonlehtoraatin, mutta hän jäi YK:lle. Mutta tärkeintä oli se, että opettajat arvostivat tietoa ja olivat siitä innostuneita, se loi uteliaisuutta ja antoi hyvän esimerkin meille oppilaille. Pennanen kertoo, että opettajat olivat kaikki erilaisia ihmisiä ja opettajia, mutta yhteistä heille oli se, että he vaikuttivat olevan hyvin kiinnostuneita omasta alastaan ja aiheestaan. – Vaativiin jatko-opintoihin mielivän on hyvä pitää silmällä, mitä aineita tuntuu itselle luontevalta opiskella ja minkä aiheen parissa kiinnostus vain kasvaa lukiessa.Usein opintomenestys korkeammilla asteilla ei ole kiinni niin paljon lahjakkuudesta kuin siitä kuinka hyvin osaa oman työnsa jäsentää ja ajankäyttönsä järjestää. Lukionkäynti oli Pennasesta ihanaa aikaa, koska koulunkäynti oli hauskaa. sijalla, taisi olla reilun 700 hakijan joukosta. Taina Pennanen opiskeli ensin kolme vuotta Oulussa, mutta teki loppuun filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa, pääaineena mikrobiekologia. – Näistä on ollut hyötyä työelämässä. Tehokkaasti ja itselleen sopivasti päivänsä tai viikkonsa järjestävä ehtii opiskella samassa ajassa paljon enemmän kuin päivä kerrallaan sählääjä. Pennasten äiti Anneli Pennanen opetti lukiossa biologiaa. – Tässä oli Suomen vuonna1995 alkaneella EU-jäsenyydellä ratkaiseva merkitys: lähdin tammikuussa 1995 ensimmäisessä EU:n Erasmus-vaihtosatsissa University of Liverpooliin tekemään ylimääräisen sivuoppimäärän kaupunkitutkimuksessa Helsingin maisterintutkintooni. Myös Paula Pennanen-Hargrave oli pitkät oppimäärät fysiikassa ja matikassa ja suurin osa ylioppilaskokeen reaaliaineista luonnontieteistä. Uutiset oli raskasmetallilaskeuman vaikutus metsämaan ravinteiden kiertoon ja sitä suorittaviin maaperän mikrobeihin. Paula Pennanen-Hargrave on ollut vuodesta 2004 paria vuotta lukuunottamatta YK:ssa ja sen yhdyskuntakehitysohjelmassa (UN-Habitat), tällä hetkellä pääkonttorissa Nairobissa. Niillä eväillä onnistuin saamaan PhD-tutkintopaikan King’s Collegessa politiikan ja sosiaalitieteiden laitoksella Urban Studiesryhmässä ja apurahaa EU-jäsenyyden alentamiin lukukausimaksuihin ja elämiseen. Vuoden 2017 Pennanen-Hargrave oli Helsingissä Suomen Lähetysseuran katastrofityön vetäjänä, mutta palasi määräaikaisesta työstä takaisin YK:lle. Paula-siskon lisäksi on kolme väitellyttä serkkua, tosin ei Kiuruvedellä lukion käyneitä heistä ole muita kuin Johanna Kuusisto, lääketieteestä sekä lukuisia pikkuserkkuja. Pennanen sanoo, että lukiossa on tärkeintä avoimin mielin löytää asioita, jotka kiinnostaisivat, ja koettaa hakeutua niitä opiskelemaan. 8 Keskiviikko 20. Taina Pennanen väitteli mikrobiologian alalta.. – Valmistuin juuri pahimpaan lamaan 1994 ja se taisi olla suurin syy tutkijan uralleni – muita työpaikkoja ei ollut missään saatavilla, ja eteen tullut kolmen vuoden työpaikka väitöskirjan teossa oli todellinen oljenkorsi. – Tosin työtä joutuu aina tekemään, siitä ei pääse mihinkään. Tuohon aikaan ei Suomen yliopistoissa ollut yhtään kaupunkimaantieteen tai -tutkimuksen tutkintolinjaa, joten Pennanen haki apurahoja, että pääsi alalle Britanniassa. Toiseksi, tohtorintutkinto antoi etumatkaa nykyisen työnantajani, eli YK:n järjestöissä, joissa pääsin aloittamaan yhtä virkaluokkaa ylempää kuin maisterintutkinnon kanssa aloittavat hakijat. Suomeen tai muualle Eurooppaan palaaminen houkuttaa kovasti. Pennanen uskoo, että tällä opettajien asenteella on ollut paljon merkitystä, koska tutkimustyössä kaikkein tärkein voimavara on uteliaisuus. Ja miten lukio sinun mielestäsi pitäisi ottaa, jos aikoo ja suuntaa tohtorin väitökseen saakka. Siellä ei suunnitella rakennuksia vaan alueita ja kaupunkeja ja niiden hallintoa. Kun on jostain aidosti kiinnostunut, se helpottaa valtavasti oppimista. – Opettajat osasivat asiansa, eivätkä olleet muottiin valettuja vaan aitoja persoonia, joiden kanssa oppi, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. TKK:n pääsykokeet olivat seinänä vastassa, joten menin mihin oli aita matalampi eli aluesuunnnittelun opiskelijaksi Helsingin yliopiston maantieteen laitokselle. Lisäksi vanhat brittiyliopistot ovat vaativia instituutioita, ja siellä oppii järjestämään isot määrät tietoa eri tarkoituksiin ja esittämään ne rohkeammin. Kun Pennanen oli sitten tutkijan ammattiuralla, siinä ei ollut vaihtoetoja, tohtoriksi oli väiteltävä, vaikka se jännitti ja stressasi häntä etukäteen valtavasti
1941, FT, Oulun yliopisto 1974) Ruotsalainen, Tarmo (s. Laitinen), FT, Helsingin yliopisto 2004) Parviainen, Asko (s. Huttunen), LKT, Itä-Suomen yliopisto 2012) Hyvönen, Jaakko (s. 1987, YTT Jyväskylän yliopisto 2018) Siiskonen, Hanna (s. 19491992, LKT, Kuopion yliopisto). 1953 , LKT Kuopion yliopisto1982) Sairanen, Olli-Pekka (s. Pietikäinen, Matti (s. 1956, KTL 1994, Dr, h.c, Turun yliopisto 2014) TEKSTI TYÖRYHMÄ KUVAT KIURUVESI-LEHTI Rahunen, Pekka (s. 19342017, LKT Helsingin yliopisto 1965) Tikkanen, Matti (s. Kauhanen, s. FT, Turun yliopisto) Laukkanen, Liisa (s. 1946), KT, Helsingin yliopisto 2004) Laakko, Pirjo (nyk. Mähönen, Jukka (s. 1991, FT, Oulun yliopisto 2023) Väyrynen, Raimo (s. s. 1943–2022), LKT, Oulun yliopisto 1976) Paikkala, Sirkka (s. xx, LKT, Oulun yliopisto 1978) Nuutinen, Lauri (s. 1971, FT Oulun yliopisto 2008) Saano, Aimo (s. s. 1963, o. Korkalainen, Samuli, (s. 1953. 1981, YTT, Itä-Suomen yliopisto 2019) Väisänen, Pauli, (s. 1982, o. 1964, FT, Jyväskylän yliopisto Kokkonen, Tuomo, (s. Alho, Päivi (s. 1942-2021, FT , Turun yliopisto 1975) Huttunen, Kerttu (s. Piippo-Savolainen, Eija (s. 1957), FT, Åbo Akademi 2020) Blåfield, Eero (s. 1947, TkT, Tampereen teknillinen korkeakoulu 1994) Harmoinen, Martti (s. 1979), MuT 2021, Sibelius-Akatemia) Kuusisto, Johanna (s. xx, TkT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2005) Pennanen, Taina (s. KT, Oulun yliopisto 1999) Kananen, Heli, (s.1977, nyk. xx. Heli Kananen (Oona Kanteleenmäki) väitteli tohtoriksi vuonna 2010 Jyväskylän yliopistosta.. xx , LKT, Kuopion yliopisto 2006) Remes, Seppo (s. Lämsä, FT, Oulun yliopisto 2000) Huuskonen, Terhi (s. 1948), TkT, Oulun yliopisto 1996). Juhani Nuutinen väitteli tohtoriksi vuonna 1978 Oulun yliopistosta. Nimilista on puutteellinen ja toivommekin, että täydennätte sitä. 1945, FT, Jyväskylän yliopisto 1980) Elfengren, Eero (s. 1956, TT Helsingin yliopisto 2019). 1945, FT, Helsingin yliopisto 1981) Törölä, Miisa (s. Lauri Nuutinen väitteli tohtoriksi vuonna 1976 Oulun yliopistosta. Vinberg, LKT 1998 ja TyT, Helsingin yliopisto) Laukkanen, Pekka (s. 196 , FT, Oulun yliopisto 2018) Kärkkäinen, Tuulikki, (s. 1946-2020, Helsingin kauppakorkeakoulu 1976) Lipponen, Antti (s. Lehtonen, Pekka ((s. Saksman, Eero (s. Huttunen, Pirkko, s. 1967), FT, Helsingin yliopisto 1998) Pento, Tapio (Jyrki Penttinen, s. 1956, KT Oulun yliopisto 2009). xx, FT Oulun yliopisto 1992). Sittemmin tulivat vielä muut opintotuet. Anssi Halmesvirta väitteli tohtoriksi vuonna 1990 Sussex in yliopistosta. 1946, FT, Helsingin yliopisto 1981) Kaartinen, Miia (s. 1949, Tek. 1939, FT Helsingin yliopisto 1973). Raimo Väyrynen väitteli tohtoriksi vuonna 1973 Tampereen yliopistosta. 1957 os. 9 Keskiviikko 20. 1948, FT Turun yliopisto 1974) Penttinen, Markku (s. toukokuuta 2026 Uutiset Tohtoreiksi on väitellyt kiuruvetisistä ainakin 30 naista ja 50 miestä Kiuruveden lukiosta ylioppilaiksi valmistuneita tohtoreita on listattu avoimista lähteistä. 1936, KtT Oulu yliopisto) Moilanen, Markku (s. 1947, FT, Jyväskylän yliopisto 2006) Tenhunen, Raimo (s. xx, Itä-Suomen yliopisto 2012) Sivonen, Kaarina (s. Johanna Kuusisto väitteli tohtoriksi vuonna 1996 Kuopion yliopistosta. tri Oulun yliopisto 1982) Porkka, Jouko (s. 1953, o. 1959, LKT Kuopion yliopisto 1996), Kämäräinen, Juha (s. s. 1939, FT, Turun yliopisto 1970) Lantto, Eila (s. xx FT, Itä-Suomen yliopisto 2013) Niskanen, Timo (s. Penttonen, Martti (s. xx ), KTT, Helsingin yliopisto 2016) Pietikäinen, Markku (s. 1944, KTT, Vaasan yliopisto 1983, MTT Helsingin yliopisto 2007) Pesonen, Heikki (s. 1977, FT, Turun yliopisto 2014). 1976, MuT, Sibelius-Akatemia 2020) Tenhunen, Anna-Liisa (o. 1966, FT, Joensuun yliopisto 1998) Jauhiainen, Tuure-Pekka (s. s. Heinonen, s. 1934, TkT Teknillinen korkeakoulu) Heinonen, Martti (s. 1956, YTT, Itä-Suomen yliopisto 2016) Nuutinen, Juhani, (s. 1963, OTT, Turun yliopisto 2001) Mård, Matti (1934-2018, TkT Teknillinen korkeakoulu 1976) Niinimäki, Kati (s. 1974), TtT, Itä-Suomen yliopisto 2019) Kokkonen, Jouko (s. 1966), FT, Helsingin yliopisto 2004) Pesonen, Henri (s. 1966), MMT, Helsingin yliopisto 2005) Komulainen, Kauko (s. 1945, PhD., University of Michigan 1976). Anna-Liisa Tenhunen väitteli tohtoriksi vuonna 2006 Jyväskylän yliopistosta. Merenheimo, Juhani (s. xx. xx, Moskovan valtionyliopisto 1988) Saano, Veijo (s. 1964), TkT, Oulun yliopisto 1998) Räisänen, Seija (s.1968–2004), FT, Turun yliopisto 2004) Räisänen, Liisa (s. 1962), FT, Helsingin yliopisto 1994) Selander, Kirsikka (s. Kaikille ei kotoa riittänyt rahaa, eikä takaajia olisi välttämättä saatu. Seppo Remes väitteli tohtoriksi vuonna 2014 Turun yliopistosta. 1976, LT, Tampereen yliopisto 2017) Kaikkonen, Seppo (s. 1978, LT, Itä-Suomen yliopisto 2013) Sivenius, Ari KTT,(s. s. 1947, YTT Tampereen yliopisto 1973) Tohtori, nimistätutkija Sirkka Paikkala huomauttaa, että yksi erittäin merkittävä tekijä yliopisto-opintoihin uskaltautumisessa oli aikanaan valtion takaama opintolaina 1970-luvulta. 1953, KtT Jyväskylän yliopisto 2008) Lappalainen, Eino (s. 1954, MMT Helsingin yliopisto 1990) Syrjälä, Pauliina (o. xx KtT Jyväskylän yliopisto 2006). Tikkanen, s. 1984, FT, Itä-Suomen yliopisto 2014) Linnilä, Maija-Liisa (s. FT, Oulun yliopisto 1997) Eskelinen, Anne (s. 1946, FT, Helsingin yliopisto 1976) Immonen, Esa-Ville (FT Oulun yliopisto 2014) Jauhiainen, Jyrki (s. 1951, KtT Oulun yliopisto 1994) Hovi, Kalervo (s. 1964), TkT, Oulun yliopisto 1999) Räisänen, Elvi (s. Timo Niskanen väitteli tohtoriksi vuonna 2016 Itä-Suomen yliopistosta. 1956, FT, Sussex University 1990) Hankonen, Johanna (os. 19492006, YTT Tampereen yliopisto 1991) Halmesvirta, Anssi (s. Rieppo, Risto (s. Oona Kanteleenmäki, FT, Jyväskylän yliopisto 2010) Kauppila, Kirsi, (s
Sillä halutaan kunnioittaa alueen kulttuuriympäristöä. Yläkoulun pihassa oleva parkourkenttä ja monitoimiareena on tarkoitus jättää paikoilleen. – Keskeiset asiat, kuten tilajaot, on saatu päätettyä. Sen paikalle rakennetaan välituntialueita sekä parkkipaikkoja. Myös Nivan koulun ja yläkoulun välissä oleva pieni keltainen varastorakennus puretaan. Täysin työ ei kuitenkaan ehdi valmistua siihen mennessä. Ensimmäiset purkutyöt alkavat kesällä. Nivan koulun kohtalo on vielä hämärän peitossa. Koulun rakentaminen jatkuu sääsuojassa läpi talven. Purkutyö rajataan siten, että jääville rakenteille ei aiheudu sortumavaaraa. Tyhjää koulua ei Kimmo Karoluodon mielestä ole järkevää säilyttää, koska se alkaisi rapistua, kun lämmitys katkaistaan. – Esimerkiksi lukion liikuntasalin käyttöaste luultavasti nousee. Koulunkäynti yläkoulussa ja Nivan koulussa jatkuu normaalisti purkuja rakennustöiden ajan. 10 Keskiviikko 20. Siellä voi myös jututtaa kosteikon parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja vapaaehtoisia. – Tarkoitus on aloittaa uuden koulun rakentaminen lokakuussa. Uuden koulun rakentava urakoitsija valitaan syyskuussa ja rakentaminen alkaa rivakasti jo syksyllä. Paikalle suositellaan saavuttavan kimppakyydeillä ja vain Kaarteenperäntien kautta. Liikuntasali puretaan, koska se on yhtenäiskoulun tiellä. Kaupunki selvittää, löytyykö sille muuta käyttöä. Siinä säilytetään liikuntavälineitä. Haluamme purkaa yläkoulun, jotta yhtenäiskoulun piha-alueet voidaan rakentaa valmiiksi. – Urakoitsija ehtii purkaa salia jonkin aikaa ennen kuin koulut elokuussa alkavat. Työmaa alkaa näkyä pian Yläkoulun siivessä oleva liikuntasali puretaan ennen uuden koulun rakentamista. Vaatii kaikilta yhteensovittelua, kun yksi sali jää pois käytöstä, mutta kyllä liikuntavuorot yhteistyöllä järjestyvät. Kiuruveden kouluhanke etenee. Pohjatöiden pitää olla valmiit ennen talven tuloa. Lapsiakin kuullaan Uuden koulun myötä myös piha-alue rakennetaan pitkälti uusiksi. – Aikataulu on tiukka, mutta asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Kosteikkokarnevaali-tapahtuman järjestää elinvoimakeskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja maaseutuverkosto. Sen lisäksi tapahtumassa esitellään sorsien keinopesien laatimista ja kerrotaan kosteikkolauttojen rakentamisesta. Kosteikkokarnevaalit Toivo-kosteikolla HANNA SOINI Kiuruveden Toiviaisjärvellä järjestetään Kosteikkokarnevaalit keskiviikkona 27. Uuden koulun rakentamisen arvioidaan maksavan kaikkineen 18,5 miljoonaa euroa. ARKKITEHTITOIMISTO ART MICHAEL HANNA SOINI TOIVIAISJÄRVEN SEUTU RY Toiviaisjärvelle rakennettiin vuonna 2024 suuri puusuodattamo.. Haluamme lasten ääntä kuuluviin. Kaupunki avaa koulun rakennusurakan kilpailutuksen heinä-elokuussa. Kaupunki jättää alueelle myös suunniteltua enemmän puita. – Lapset pääsevät piirtämään ja unelmoimaan, minkälaisia leikkivälineitä he haluaisivat koululle. toukokuuta 2026 Uutiset Koulun rakentaminen halutaan aloittaa rivakasti: ”Viivyttelyyn ei ole varaa” Uuden koulun pohjatyöt halutaan valmiiksi ennen talven tuloa. Yläkoulu on tarkoitus purkaa vuonna 2029. Tapahtumassa tutustutaan Toiviaisjärvelle rakennettuun Toivo-kosteikkoon. Tavoitteena on, että lapset pääsevät uuteen kouluun vuonna 2028 syyslomaviikon jälkeen. Kouluille hankitaan liikuntavälineiden säilytystä varten väliaikaiset kontit. Muun muassa linja-autopysäkin vieressä oleva mäntykuja saa jäädä rauhaan. toukokuuta. – Yläkoululla ei ole kaavassa erikoismerkintää, joten se on helposti purettavissa. – Iskelmäviikon tapahtumat järjestetään koulualueella tutulla sapluunalla heinäkuussa. Liikuntasalin purku alkaa Iskelmäviikon jälkeen, Kimmo Karoluoto sanoo. Oppilaat otetaan mukaan suunnittelemaan uusia leikkikenttiä. Kiuruveden tapahtumaa ovat järjestämässä myös Toiviaisjärven seutu ry, Savonia-ammattikorkeakoulu, Sotka-levähdyshanke ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys. Kouluun on muun muassa lisätty samoja värejä kuin alueella olevissa vanhoissa rakennuksissa, jotka olivat ennen opettajien asuntoja. Tekninen lautakunta hyväksyi uuden yhtenäiskoulun pääpiirustukset huhtikuun lopulla. Yksi liikuntasalin seinistä jää yläkoulun ulkoseinäksi. Myös uuden koulun tontilla olevia sähköja kaukolämpölinjoja ja vesihuoltoa raivataan pois tieltä. Jos tyhjäksi jäänyttä koulua ei pureta, alkaisi ilmestyä lieveilmiöitä, kuten ilkivaltaa, Karoluoto perustelee. Yläkoulu purkuun Yläkoulu puretaan, kun uusi koulu on saatu valmiiksi ja 1.–9.-luokkalaisten opetus on siirretty sinne. Myös Nivan koululla on liikuntasali ja toki liikuntahalli on käytettävissä. Rakennusja purkutyömaa rajautuu Nivan koulun ja yläkoulun väliin. Väriä löytyy esimerkiksi oikealla laidalla olevan alakoululaisten sisäänkäynnin seinästä. Nyt suunnittelu tarkentuu eli vielä voidaan viimeistellä esimerkiksi tekniikka-, sähköja valaistussuunnitelmia, sanoo Kiuruveden kaupungin tekninen johtaja Kimmo Karoluoto. Purkukohde ei varmastikaan ole helpoimmasta päästä kouluympäristön vuoksi, mutta koulujen alkaessa varmistetaan, että työmaa-alue on rajattu hyvin. Vanhaakin säilyy. Uusimmasta havainnekuvasta näkyy, kuinka koulusuunnitelmaan on tullut joitain pieniä muutoksia. Vastaavia kosteikkotapahtumia on järjestetty toukokuussa muuallakin Pohjois-Savossa sekä ympäri Suomen. Ainoastaan yläkoulun liikuntasalissa järjestetty toiminta joudutaan luonnollisesti järjestämään muualla. Viivyttelyyn ei ole varaa, koska nykyisissä koulurakennuksissa on sisäilmaongelmia ja tehdyt turvaavat toimenpiteet eivät ole pysyväisratkaisu. Tapahtumassa kerrotaan muun muassa kuinka kosteikkoa voi ylläpitää yhdistystoiminnalla, kuinka sen tilaa seurataan sekä miten taantuneiden vesilintujen elinolosuhteita voi parantaa. Tapahtuma on suunnattu maanomistajille, paikallisille kehittäjille, hallinnolle ja kaikille, jotka ovat innostuneita kosteikoista
Tila on nyt suunniteltu kuntosalikäyttöön. Kiurugym on omatoimikuntosali eli asiakkaat voivat käydä siellä kulkulätkällä itsenäisesti. Hän painottaa, että kuntosalilla käydäkseen ei tarvitse olla himourheilija. Alkujaan Kiurugymin oli tarkoitus avata ovensa jo tammikuussa, mutta viime kesän tulipalon jälkeisen remontin valmistuminen kesti odotettua pitempään. Potentiaalia löytyy Kiurugymin myötä Kiuruvedellä on kaksi kuntosalia. toukokuuta 2026 Yrittäjä Sari Tossavainen on itsekin innostunut liikunnasta ja kuntosaliharrastuksesta. Kuntosaliharrastus sopii myös aloittelijoille ja esimerkiksi ikääntyneille, jotka haluavat ylläpitää kuntoa ja toimintakykyä. Siellä on perinteisiä laitteita sekä modernimpia laitteita, jotka sopivat nykyään suosittuun toiminnalliseen kuntoharjoitteluun. Mutta asiakkaita on käynyt ihmeen hyvin jo alussa ja olemme saaneet hyvää palautetta, Tossavainen sanoo ja jatkaa: – Minua yllätti se, miten paljon työmatkalaisia salilla käy. Tossavaisen ja Nissisen on tarkoitus järjestää toukokuussa ja myöhemmin syksyllä salilla yksittäisiä ohjauskertoja, joissa muun muassa opastetaan laitteiden käytössä. Kaupungin kuntosali sijaitsee uimahallilla. Kuntosalilla on käynyt väkeä myös naapurikunnista, esimerkiksi Iisalmesta, Vieremältä ja Pyhäjärveltä ja Kuopiostakin asti. Kyllä täällä on paljon potentiaalia useammallekin salille, Sari Tossavainen sanoo. Riittääkö Kiuruvedellä tarpeeksi kävijöitä kahdelle kuntosalille. Asiakkaat ovat löytänyt uudelle kuntosalille, kertovat Keilahallin ja Kiurugymin yrittäjät Sari Tossavainen ja Ilkka Nissinen. Kuntosalilla on laite poikineen, kaikki tuliteriä. 11 Keskiviikko 20. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI Kiuruvedelle auennut kuntosali on lähtenyt hyvin toimintaan. Siinä pääsee alkuun matalalla kynnyksellä, Sari Tossavainen kertoo. Rakennustyömaat, kuten biokaasulaitos, näkyvät selkeästi kuntosalilla ja ravintolan puolella. Täällä on uudet pukeutumis-, wcja suihkutilat sekä tehokas ilmanvaihto, jonka ansiosta kesälläkään ei tule kuuma, Nissinen ja Tossavainen kertovat. Keilahallin yhteyteen auennut Kiurugym on ollut auki reilun kuukauden. – Ennen kuntosalin aloittamista tutkimme tarkkaan, onko Kiuruvedellä edellytyksiä kahdelle salille. – Lähdemme kehittämään toimintaa sitten, kun toiminta vakiintuu ja näemme, miten paljon kävijöitä salilla on, Tossavainen sanoo.. – Meitä jännitti, tuleeko tänne asiakkaita, kun kuntosalin avaaminen venyi niin pitkälle kevääseen. Hyrox-treenissä on tekemisen meininki, sillä siinä yhdistyy voimaharjoittelu ja aerobinen liikunta. On pieni ihme, ettei Kiuruvedellä ole ollut kuin yksi kuntosali. Kävi ilmi, että todella pienilläkin paikkakunnilla voi olla useita saleja. – Crossfit ja etenkin hyrox-treeni ovat nyt trendikkäitä. – Käytännössä vain vanhat rungot jätettiin pystyyn ja kaikki muu pantiin remontissa uusiksi. Uusi kuntosali avasi ovensa Yrittäjäduon mielestä on pieni ihme, että Kiuruvedellä on aiemmin ollut vain yksi kuntosali
Poika päätyi suvussa kulkeneen tiedon mukaan aluksi vapaamuurarien Tukholmassa ylläpitämään lastenkotiin. Sävellykseen liittyvän tekstiluonnoksen lähetti Sibeliukselle Berndt Forsblom. Svinhufvudin luona Mäntsälän kapinan jälkeen vierailleeseen lähetystöön, joka korosti laillisen yhteiskuntajärjestyksen säilyttämisen merkitystä. Tämän jälkeen nuori proviisori työskenteli apteekeissa eri puolilla Suomea ainakin Ikaalisissa, Kemissä, Heinävedellä, Mäntsälässä ja Kokemäellä. Willberg Helsingistä. 12 Keskiviikko 20. Se alkoi uudelleen vuonna 1922. nä on talo valmistunut lopullisesti. Forsblom oli käynnistämässä suojeluskunnan toimintaa Suomen itsenäistymisvaiheissa ja kuului 1930-luvun alkuun saakka sen esikuntaan. Valtion omistama hovi oli vuokralla. Talo valmistui jo lokakuussa 1915. E. Kiuruvedelle muuttaessaan Forsblom oli vielä poikamies. Turkistarhaus oli tuolloin laajentuva elinkeino Suomessa, jonka ilmasto-oloja sekä norjalaiset että yhdysvaltalaiset asiantuntijat pitivät alalle sopivina. Kilpailevina hakijoina oli neljä apteekkaria ja kymmenen proviisoria. Forsblom kehitteli myös oman suksivoiteen, josta ei mitä ilmeisimmin tullut menestystuotetta. Sen suunnitteli arkkitehti A. Säveltäjä Otto Kotilainen kävi tapaamassa ystäväänsä talvella 1932, jolloin Forsblom kertoi Helsingin Sanomissa käyttäneensä tarhan perustamiseen 250 000 markkaa. Forsblom kuului myös turkistarhauksen uranuurtajiin Suomessa. Sulkemishymnin tämän osan runoili professori Aukusti Simelius, myöhemmin Simojoki. Hän sai vuonna 1904 luvan kaataa kymmenen hirveä Kerimäeltä vuokraamillaan metsästysmailta. Hirsirakenteinen apteekki paloi elokuussa 1920. Forsblomista on vielä mainittava, että hän oli suoraviivainen vakaumuksen mies. Sisällissodassa 1918 hän lähti rintamalle lääkintäosaston mukana. Suomeen hän tuli Parikkalan Koitsanlahden hovissa isovanhempien kasvatettavaksi. Apteekkari Forsblom oli mahdollisesti Fransin isä. A. Forsblom haki apteekkariksi lukuisille paikkakunnille, kunnes sai toimiluvan Pihtiputaalle vuonna 1908. Pojan todennäköinen isä Emil Forsblom toimi apteekkarina Joroisissa ja Pieksämäellä. toukokuuta 2026 Kulttuuri Apteekkari Berndt Forsblom oli taiteen tukija ja vapaamuurari Kiuruveden kirkkoon alttaritaulun vuonna 1925 lahjoittaneen Berndt Emil Forsblomin elämänvaiheet poikkeavat tavanomaisista. W. Viime vuosien poliittisen elämän kaaoksessa hän muodosti itselleen järkkymättömän kannan, laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustamistahdon niin oikealta kuin vasemmaltakin uhkaavia vaaroja vastaan. Forsblom osallistui myös Kiuruvedelle Pohjoismaiden Yhdyspankin konttorin, Osuusliike Elon ja Kiuruveden yhteiskoulun TEKSTI JOUKO KOKKONEN KUVAT DIGI/YLEISTEN KIRJASTOJEN DIGITOIMA AINEISTO Berndt Forsblomin rakennuttama Kiuruveden apteekki. Forsblom syntyi Tukholmassa 1871 ja kuoli Budapestissä 1935. Arkkitehti Willberg sai tehtäväkseen suunnitella myös uuden rakennuksen. marraskuuta 1871. Forsblom tunnettiin myös kalamiehenä ja luonnonilmiöiden havainnoijana. Tässä vakaumuksessaan hän oli kerrassaan tinkimätön.” Suurlahjoituksia Vapaamuurarien toiminta oli ollut kielletty Suomessa Venäjän vallan vuosina. Aikaisemmin Kiuruvedellä ei ollut apteekkia, joka alkoi palvella kiuruvetisiä ja lähiseudun asukkaita jo syksyllä 1915. Teosta on pidetty Sibeliuksen vapaamuurarimusiikin kauneimpana helmenä. Karikoski. Yksinkunnallisesti aktiivinen Forsblom oli näkyvä hahmo Kiuruvedellä ja myös Pohjois-Savossa. Pihtiputaalla hän osallistui muun muassa ravikilpailuiden järjestämiseen. Hän perusti 1929 turkistarhan Metsärinteelle. Siinä on laulupuolta enemmän kuin luuletkaan. Hänen äidistään ei ole tietoa. Saimi-rouvan lisäksi perheeseen kuuluivat vuonna 1918 syntynyt Sirkka-tytär ja kasvattipoika Frans. M. Oopperalaulaja Wäinö Sola kuvaili tunnelmia kirjeessään Forsblomille tunnelmiaan seuraavasti: ”Sibeliuksen musiikki on nyt valmis ja ihana se on. Iisalmen Sanomat muistuttikin 13.6.1935 vainajan olleen joka suhteessa laillisuuden kannattaja: ”Mutta apt. Hän oli vapaamuurari, jonka arkun saattoi Helsingin satamasta rautatieasemalle 22 veljeä. Salmetar kertoi 5.7.1921 rakennustöiden edenneen nopeasti ja talo oli kesällä 1921 jo valmistunut. Tällä kertaa siitä tehtiin tiilirunkoinen. Viime vuoden lopulla ryhdyttiin rakennustöihin ja edistyivät työt niin, että apteekki voitiin sijoittaa omiin huoneisiinsa jo viime huhtikuussa. Isä oli ilmeisesti Emil Forsblom. Apteekkari Forsblom oli toiminnan mies. Apteekkariksi Kiuruvedelle Kiuruvedelle Forsblom siirtyi vuonna 1915. Hän meni kesällä 1917 vihille Saimi Karikosken kanssa. Tarhassa oli hopeaja ristikettuja, minkkejä, piisameita ja jopa pesukarhuja. Hän oli jo loppuvuodesta 1915 laatimassa kunnaneläinlääkärin ohjesääntöä. Nuorikon veli oli sittemmin muun muassa Suomen Työnantajain Keskusliiton puheenjohtajana tunnetuksi tullut V. Hän kuului muun muassa 1932 tasavallan presidentti P. Suomen apteekkilaitos laajeni merkittävästi 1900-luvun alussa. Sibba on etsinyt sanoja haperustamiseen. Kaksi apteekkitaloa Apteekkioikeudet saatuaan Forsblom ryhtyi rakennuttamaan suurta apteekkitaloa nykyisen ortodoksisen kirkon paikalle. Apteekki oli sisustettu tammikalustolla, jonka oli valmistanut iisalmelainen Kärkkäinen & Putkonen Oy. Berndt Emil Forsblom syntyi Tukholmassa 11. Berndt Forsblom aloitti apteekkiuransa harjoittelijana Joroisissa 1886. ”Nyt on apteekki noussut jälleen raunioista. Hänen rahoituksensa varmisti, että Jean Sibelius sävelsi istunnon sulkemishymnin ”On kaunis maa”. Forsblom osallistui alusta lähtien aktiivisesti vapaamuurarien toimintaan ja oli yksi järjestön toiminnan alkuvuosien suurlahjoittajista. Morsiamen vanhemmat olivat Kiteen kirkkoherra, rovasti Josef Holmström ja Adéle Maria Kyander. Mitä ilmeisemmin muuttohaluihin vaikutti päästä apteekkariksi väkiluvultaan noin kaksi kertaa suurempaan kuntaan. Farmaseutiksi hän valmistui vuonna 1889 ja suoritti proviisoritutkinnon 1896. Näinä päiviBerndt Forsblom vuonna 1931.. Forsblom oli innokas metsästäjä ja oli mukana huhtikuussa 1900 kaatamassa karhua Rovaniemellä. Rakennus on tiilistä, ja siihen kuuluu 18 lämmintä huonetta: isäntäväen huoneet, palvelijain ja apteekkiapulaisten asunnot, tilava ja miellyttävä apteekkimyymälä, varastohuone, laboratorio, keittiöt ja kaksi suurta valoisaa kellaria.” Lehti luonnehti rakennuksen olevan vanhan suomalaisen herraskartanon mallia ja tekevän maaseudun luonnon keskellä jylhän arvollaan vaikutuksen. Forsblom teki myös huomattavia rahalahjoituksia suojeluskunnalle
Suomi-loosi voi olla onnellinen omistaessaan tämän musiikin. Forsblomin arkku kannettiin lukuisien puheiden ja seppeleenlaskujen jälkeen hänelle varattuun hautaan. Ruumiinsiunauksen suoritti kirkkoherra Väinö Malmivaara. Savon lehtien selostuksissa vapaamuurarien kunnianosoitusta ei mainittu. Muistopäivälliset järjestettiin apteekilla ja niiden päätteeksi pidettiin seurat. Tämä kertoo osal. Pyhän Nikolaoksen kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1957. 13 Keskiviikko 20. Puheita pitivät Aku Räty, F. Apteekkari B. Kiuruveden apteekki noussut tuhasta, Salmetar 5.7.1921. Vapaamuurarimusiikki. Päälähteet: JH, Lahjoittajan jäljillä, Koilliskulma 5 / 2013. Jean Sibelius. https://www.sibelius. Vapaamuurariveljet järjestivät hänelle Helsingissä juhannuksen alla juhlallisen surusaaton satamasta Helsingin rautatieasemalle – samanlaista ei liene toteutettu Suomessa kenellekään muulle vapaamuurarille. Kettujen parissa, Helsingin Sanomain viikkoliite 14.2.1932. Uutinen Berndt Forsblomille juhannuksen alla 1935 järjestetystä juhlallisesta surusaatosta, jollaista ei liene toteutettu Suomessa kenellekään muulle vapaamuurarille. blom hankki flyygelin, kaksi ryijyä ja tinatuoppeja. A. Forsblomin hautaus toimitettiin juhannusaattona, Salmetar 27.6.1935. Musiikki. Kuolema kohtasi Unkarissa Berndt Forsblom kuoli Budapestissa vuonna 1935. Forsblomit myivät Kiuruvedellä olleen omaisuutensa ja myös apteekkarin Heinävedeltä aikoinaan ostaman huvilan. Vapaamuurarimuseon Sibelius-vitriinissä on Wäinö Aaltosen veistämä Jean Sibeliuksen rintakuva, jonka Forsblom lahjoitti. Hän oli ollut hoidattamassa terveyttään Tšekkoslovakiassa ja poikkesi ennen paluutaan kotimaahan vielä Unkarin pääkaupunkiin. Ensimmäiseen vapaamuurarihuoneistoon ForsBerndt Forsblomin kuolinilmoitus. Kiuruveden ortodoksinen seurakunta osti rakennuksen vuonna 1951. Apteekkari Forsblomin ruumis saatettiin eilen satamasta rautatieasemalle, Helsingin Sanomat 22.6.1935. Saimi ja Sirkka Forsblom muuttivat Helsinkiin syyskesällä 1936. Ollappa suuret urut suuressa kirkossa ja orkesteri lisänä, niin sanompa että ällistyisi siinä monikin aika pahasti.” Suomi 1 -loosille Forsblom lahjoitti myös sadannen istunnon kunniaksi vuonna 1927 Tyko Sallisen maalaaman vapaamuuraritriptyykin, joka on sijoitettu Helsingin Kasarmikadun vapaamuuraritalon toiseen kerrokseen. toukokuuta 2026 Apteekkari Berndt Forsblom oli taiteen tukija ja vapaamuurari taan Forsblomin vapaamuurariuden hyväksi tekemien lahjoitusten merkityksestä. Apteekki toimi Forsblomin rakennuttamassa talossa vielä viitisentoista vuotta. klubi.fi/suomi/musiikki/vapaamuurari.htm. Frans Forsblom oli ottanut muuttokirjan jo keväällä 1936. Sinun esittämäsi Simeliuksen runo on saanut kaikkien suloisimman asun. Forsblomin hautajaiset juhannusattona 1935 olivat suuri surujuhla, johon kokoontui kirkon täydeltä väkeä. masta Konfutsesta alkaen ja löytänyt ihania runollisia helmiä Rydbergiltä, Schilleriltä ja Goethelta. Kotilainen, O. Yhdessä parin muun vapaamuurariveljen kanssa hän lahjoitti Kasarmikadun neljännen kerroksen aulassa olevan, vuonna 1928 paljastetun Yrjö Liipolan suurikokoisen reliefin, joka kuvaa elämän salaisuuksien valkenemista kuoleman jälkeen. Paasikivi ja rovasti Väinö Malmivaara. Sibban sävellykset voidaan esittää joko laulun kanssa tai ilman sitä ja surumarssi on vallan suurenmoinen. Saimi Forsblom kuoli 1965 Helsingissä ja on haudattu Hietaniemen hautausmaalle
14 Keskiviikko 20. Eveliina Talvensaaren valmentama ja ohjastama ori noteerasi mukavan ajan 26,4ke sateen vesittämällä radalla. Ukkoherraa ohjasti Eveliina Talvensaari. Muutoin turneen iloisimmalla porukalla meni kivasti, valmentajan tukkakin oli mintissä. Päivän toisessaan KiuPa aloitP12-joukkue kohtasi sunnuntaina Ilmarin kentällä FC Siilin. Sateiset lauantaipelit Sateinen oli myös lauantai, viikon toinen pelipäivä. Sateelta suojan tarjosi Lippumäen halli, ja vaikka vierailijat saivatkin jalkeille joukkueellisen vain juuri ja juuri, jaksoi se kuitenkin vääntää voiton KuPSista. Sateinen Kankaan liikuntapuisto Iisalmessa oli pelipaikkana T15 PK-37/KiuPa-yhteisjoukkueen kohdatessa Palokan Riennon. P14-sarjan Ykköstä pelattiin kimppajoukkueen voimin Tikkakoskella sikäläistä Palokan Rientoa vastaan. Aivan yhtä menestyksekäs ei ollut P14-sarjan Kakkosta pelaavan PK-37 YJ:n vierailu torstaina Kuopion Puijon stadionille. Ukkoherran omistavat Eveliina ja Esa Talvensaari sekä Helena Tiihonen. T13-joukkueella puolestaan kulki ja ei kulkenut sateisessa Ahmon montussa Siilinjärvellä lauantaina. Valtteri Toivasen tekemän avausmaalin jälkeen ToU nousi tasoihin ja meni vielä 2–1-johtoon, mutta Ville Laukkanen tasoitti loppulukemiksi 2–2. Kylmäveristen kovimmassa tasoituksessa Ukkoherra teki lupaavan paluun voittokehiin. Ukkoherra näytti kaapin paikan paikallisraveissa HANNE HUMALOJA-MÄMMI Kiuruveden hevosystäväinseura järjesti paikallisravit lauantaina 16.5. Ensimmäisen lähdön voiton vei Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän omistama tamma Lumiina, ohjaksissaan Timo Vääränen, joka myös valmentaa hevosta. Arkipyhä, helatorstai, oli kuluneen peliviikon ensimmäinen pelipäivä. Torstaina Kiuruvedellä nähdään pienen tauon jälkeen ison kentän peli P14-yhteisjoukkueen kohdatessa ikäluokkansa Kakkosen pelissä Jipon. Niin ikään Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän omistama Godolphin Simoni sijoittui kolmanneksi, naisohjastajille rajatussa lähdössä. Yhteisjoukkue ei onnistunut lisäosumia tekemään, KuPS puolestaan osui vielä kerran, joten sarjapisteet jäivät Kuopioon maalein 3–1. Kotijoukkue KuPSin ensimmäisellä puoliajalla hankkimaa 2–0-johtoa onnistuivat vierailijat Eino Mehtosen toisen jakson osumalla kaventamaan. Lopputulos hieman turhauttavasta reissusta oli 14–1-voitto vierailijoille. KiuPan maaleista kaksi teki Ville Väisänen, yksi osumista tilastoitui Hakan omaksi maaliksi. Vuotta vanhempien, P15 LaPa95-yhteisjoukkueen voitokas alkukausi jatkui lauantaina Kuopiossa. Pari maaliakin onnistuttiin laatimaan Jaminan ja Millan toimesta. Hevonen sijoittui neljänneksi ja sen on kasvattanut pitkän linjan hevosmies Pertti Tikkanen Kiuruvedeltä. Ohjastajana oli hevosen valmentaja Jenna Hartojoki. Päivän peleissä voitot matkasivat Siilinjärvelle FC Siilin voitettua 4–1 ja Kajaaniin sikäläisen Hakan puolestaan oltua KiuPaa parempi lukemin 8–2. toukokuuta 2026 Urheilu KiuPa toi lohtua viisupettymykseen Typerät säännöt ja outo äänestyskäyttäytyminen sysäsivät lopulta Pete-serkun voittohaaveet Euroviisuissa kaivoon. Ottelun kaikki maalit syntyivät toisella puoliajalla, LaPa-95 YJ:n kolmesta maalista KiuPa-passillinen Otso Kiviranta teki kaksi, KuPS osui puolestaan kerran, joten lopputulos 3–1 vierailijoille. Päivän avausottelu isäntäjoukkue ToU:ta vastaan oli tasaista vääntöä päättyen lopulta pistejakoon maalein 2–2. Samassa lähdössä kolmanneksi sijoittui Timo Mäkäräisen omistama, valmentama ja ohjastama Harlamov. Kilpailullisesti parasta menestystä tarjosivat seuran yhteisjoukkueet. Kylmäveristen alokassarjassa Keijo Rajakankaan valmentama, ohjastama ja Sini Lappalaisen kanssa omistama tamma Evarilla vaikutti oikein lupaavalta nuorelta tammalta. KiuPan junnut puolestaan onnistuivat viikon koitoksissaan paremmin sijoittuen jokaisessa otatuksessa vähintään kahden parhaan joukkoon. Tasaisella maali per peli tahdilla alkukauden suorittanut Aino Myllylä vei kotijoukkueen johtoon ensimmäisellä puoliajalla. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan kaksikon edesottamuksia kesän kisoissa. PEKKA KATTAINEN PEKKA KATTAINEN Tällä viikolla Kiuruvedellä nähdään pienen tauon jälkeen ison kentän ottelu. Päivän toisessa pelissään KiuPa jäi lähtötelineisiin FC Siilin paineltua 6–0-voittoon. Päivän avausottelussa kaatui FC Hertta lukemin 9–0 ja tehokkaimpana hääri viisi maalia tehnyt Aada Kumpulainen. Kotiturnaus sunnuntaina Kesäisen aurinkoisena sunnuntaina päästiin jalkapallosta nautiskelemaan myös Ilmarin kentällä P12-joukkueen kotiturnauksen myötä. Yhden maalin makuun pääsivät Minja Kukkonen, Pihla Virolainen, Miitta Huttunen ja Aino Myllylä. Tiedä sitten, oliko joukkueilla omat pyyhkeet mukana, mutta kioskimyynnin perusteella ainakin omat eväät olivat völjyssä. PK-37 YJ tehtaili peräti 14 maalia, ja sillä kyllä harvoin jalkapallopeliä hävitään. Vierailijat tulivat toisella puolikkaalla vielä tasoihin, mutta Anna Siponen ratkaisi maalillaan 2–1-kotivoiton. Vaikkei voittoja päivän peleistä lohjennut, oli suurin pettymys vierasjoukkueiden kioskikäyttäytyminen. Kotijoukkueen vahvuudesta peräti seitsemän pelaajaa oli ikäluokkansa liigajoukkueen matkassa, ja se näkyi lopputuloksessa rumasti. T9-joukkue pettyi lauantaina Savon Cupin tapahtumassaan Lapinlahdella sikäläisen turnausjärjestäjän heikosti grillattuihin makkaroihin. Vastustaja KuPS vastasi avauspuolikkaan neljällä maalilla, ja kun toinen puolikas mentiin tasatahtiin 2–2 Villen tehtyä KiuPan molemmat, ynnättiin lopputulokseksi 6–3-voitto KuPSille. Lauantaina turnaa puolestaan T11-joukkue ja sunnuntaina P13. SAANA HYVÖNEN. Pirteästi kautensa avannut P13 reissasi sunnuntaina Toivalaan Tanhulan tekonurmelle. KiuPan kasvateista kaksi maalia tekivät Elias Nuutinen ja Onni Leinonen. Vieremällä Ylä-Savon Hippoksen radalla. Valmentaja Esko Huttusen silmä poimi kehityskohteita, joita joukkue alkaa työstämään tulevissa harjoituksissaan. ti räväkästi Ville Laukkasen osuttua heti avausminuutilla
Lähelle mitalia pääsivät Antto Rytkönen (P10) ja Martta Kattainen (T12), jotka sijoittuivat neljänneksi. kello 14 Kuopion satamassa, jossa sijaitsee kiuruvetislähtöisen näyttelijän ja yrittäjän Ismo Apellin hotellilaiva Wuoksi. Kiuruvetislähtöinen jääkiekkoilija Heidi Kokora on solminut ensi kautta koskevan jatkosopimuksen Auroraliigassa pelaavan Hämeenlinnan Pallokerhon kanssa. P9 1 km: 1) Kasperi Holopainen 4.45,9. P7 500 m: 1) Lenni Manninen 2.53,0. Pistesijoille ylsivät myös Vilma Siponen ja Bonita Bergqvist, jotka olivat kuudes ja seitsemäs T9-sarjassa. 20-vuotias hyökkääjä saavutti päättyneellä kaudella HPK:ssa naisten SM-hopeaa. Kisoissa oli yhteensä 73 juoksijaa kaikki sarjat huomioiden. Lisäksi haastatellaan Kari Saastamoista ja Matti Kumpulaista, jotka mitteAKU LAATIKAINEN Tänä vuonna Kari Saastamoinen ja Matti Kumpulainen keräävät varoja Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen perhepalveluihin. Arkistokuva. kello 10–12. T11 2 km: 1) Enni Hyvönen 10.54,1, 2) Seela Virolainen 10.56,0, 3) Jemina Mononen 11.32,8. Keräys auki koko kesän Syöpäsykkelin polkijat Kari Saastamoinen ja Matti Kumpulainen ovat jo useana vuonna keränneet varoja syöpää sairastavien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. toukokuuta 2026 Hovin maastoissa kävi 23 juoksijaa Syöpäsykkeli-pyöräily alkaa tällä viikolla Kari Saastamoisen ja Matti Kumpulaisen ideoima Syöpäsykkeli-hyväntekeväisyyspyöräily poljetaan tämän ja ensi viikon aikana Pohjois-Savon alueella. Ohessa tulokset: T5 500 m: 1) Amalia Rytkönen 3.10,4. Lisäksi Helsingissä juostiin samaan aikaan Koululiikuntaliiton SM-katujuoksumestaruuskisoissa. Kiuruvedeltä pyöräilijät lähtevät kohti Vesantoa noin kello 11.30 ja halukkaat voivat liittyä mukaan ja polkea haluamansa matkan Saastamoisen ja Kumpulaisen seurana. Pysähdys Kiuruvedellä Syöpäsykkeli pysähtyy myös Kiuruveden torilla keskiviikkona 27.5. Kokora pelasi ehjän kauden ilman loukkaantumisia ja sai hyvin vastuuta. Kokora oli runkosarjassa HPK:n kolmanneksi tehokkain pelaaja ja pudotuspeleissäkin joukkueen sisäisen pistepörssin viides. Hänen aikansa oli 17.28. Lisäksi Emilia Siponen oli 17:s. päättyvä pyöräilytapahtuma kulkee yhteensä 13 paikkakunnan kautta ja kilometrejä kertyy lähes 600. Samaan aikaan torilla on lettuja kahvimyyntiä sekä maksuton onnenpyörä palkintoineen. T7 500 m: 1) Aino Heikkinen 2.32,4, 2) Aava Rytkönen 2.45,5. Pronssia juoksivat Niilo Kouvalainen (M19) ja Alisa Lohvansuu (N15). T9 1 km: 1) Elsa Heikkinen 4.45,6, 2) Vilma Siponen 5.25,3, 3) Melissa Mononen 7.28,8, 4) Jasmin Mononen 7.29,6. Salla Tompuri juoksi KLL-mestariksi Vantaalla järjestettiin lauantaina 16.5. Mvet 2,4 km: 1) Asko Kumpulainen 9.07,0. Ennen HPK:ta hän kiekkoili neljä kautta Kuortaneella, missä paras saavutus oli neljäs sija. Kahdeksan mitalia pm-kisoista Kiuruveden Kuorevirran alueella järjestettiin Pohjois-Savon piirinmestaruusmaastojuoksut lauantaina 16.5. Lisäksi Petra Hyvönen juoksi seitsemänneksi T11:ssä. Maastojuoksut jatkuvat Hovin syysmaastojen merkeissä maanantaina 7.9.2026. P11 2 km: 1) Antto Rytkönen 9.16,0. Ensi kausi on Kokoralle toinen hämeenlinnalaisten riveissä ja kaikkiaan kuudes naisten pääsarjassa Suomessa. T13 2 km: 1) Martta Kattainen 9.21,9, 2) Aada Rytkönen 9.49,1, 3) Iida Siponen 9.59,6. Kolmikosta Auvinen heitti oman ennätyksensä 42,20 metriä ja Pennanen (43,69) ja Siponenkin (31,97) kauden parhaansa.. Kiuruveden Urheilijoiden Salla Tompuri jatkoi menestyksekästä kevättään juoksemalla KLL:n SM-kultaa 15-vuotiaiden tyttöjen sarjassa viiden kilometrin matkalla. Myl 2,4 km: 1) Ville Kumpulainen 8.46,6, 2) Ville Heikkinen 9.13,9, 3) Aarni Keränen 13.21,2. Hän teki myös piste-ennätyksensä. levät myös tietovisassa Juha-Pekka Rusasen kanssa. Heidi Kokora jatkaa HPK:ssa Hovin kevätmaastojen toinen osakilpailu kilpailtiin maanantaina 11.5. aurinkoisessa +16 asteen kevätsäässä. Apell on ollut mukana Syöpäsykkelin luomisessa vuodesta 2021 alkaen ja toiminut nimikonseptin, viestinnän ja käytännön järjestelyjen taustavoimana. T15 2,4 km: 1) Sofia Lohvansuu 9.03,1, 2) Anna Siponen 10.01,9. Siilinjärvelle 28.5. Lisäksi KiurU:lle tuli viisi pistesijaa. Tuolloin Syöpäsykkelillä kerättiin varoja Sylva ry:lle yhteensä yli 63 000 euroa. Hän toimii myös tapahtuman alkuperäisenä kummina. KiurU:n nuoret keihäänheittäjät Enni Pennanen ja Silja Auvinen heittivät lupaavasti pistesijoille oltuaan kuudes ja seitsemäs T15-sarjassa. 15 Keskiviikko 20. Vuonna 2021 alkunsa saanut Syöpäsykkeli on kasvanut valtakunnalliseksi ilmiöksi ja tänä vuonna keräys kohdistuu pohjoissavolaisten lapsiperheiden tukemiseen. JAANA SELANDER Pyöräily kestää noin viikon, mutta lahjoituksia voi tehdä elokuun loppuun saakka. P5 500 m: 1) Anton Siponen 2.56,1. Joukkuepisteissä Kiuruveden Urheilijat oli ykkönen N15ja M19-sarjoissa. keihäänheiton SM-kevätmestaruuskilpailut. 31 runkosarjapelissä syntyivät tehot 12+11=23 ja pudotuspeleissä 17 otteluun 4+6=10. – Syöpä koskettaa koko perhettä. Tämän vuoden kampanjaan on voinut lahjoittaa maaliskuusta alkaen ja keräys kestää elokuun loppuun saakka. Lisäksi Saaga-Riina Tompuri sijoittui alaikäisenä samassa sarjassa 26:nneksi ajalla 21.36. Kevätmaastot keräsivät tällä kertaa yhteensä 23 juoksijaa lähtöviivalle. Avaustapahtuma on perjantaina 22.5. Hopealle ylsivät Arttu Ritvanen (M19-sarjassa), Anna Siponen (N15) ja Kasperi Holopainen (P9). Kiuruveden tapahtumaa tukemassa ja toteuttamassa ovat Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen Kiuruveden paikallisosasto, K-Supermarket Kiuruvesi, LähiTapiola Kiuruvesi ja Eläkeliiton Kiuruveden yhdistys. Tänä vuonna Syöpäsykkelillä kerätään varoja Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen perhepalveluihin perheille, joissa vanhempi tai lapsi sairastaa syöpää. Kiuruveden Urheilijat menestyi kotikisoissaan hyvin, sillä saaliina oli yhteensä kahdeksan mitalia: kolme kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Lämminhenkinen ja yhteisöllinen hyväntekeväisyystempaus on aiemmin järjestetty vuosina 2021, 2023 ja 2025 vaihtelevin reitein. Kaikille avoimen tapahtuman ohjelmassa ovat Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen, Kiuruveden kaupunginjohtajan Juha-Pekka Rusasen sekä Kiuruveden kirkkoherran Kimmo Kivelän tervehdykset. Kultaa juoksivat Iiro Säisä 19-vuotiaissa, Iida Pennanen 17-vuotiaissa ja Sofia Lohvansuu 15-vuotiaissa. Muun muassa kaupunginjohtaja Rusanen on jo lupautunut pyöräilemään jonkin matkaa teräsvaarien peesissä. Kilpailussa oli yli sata osallistujaa. Lahjoitusten avulla voimme tarjota keskustelutukea, vertaistukea ja hengähdyshetkiä perheille, joiden arki on sairauden vuoksi kuormittunut, kertoo Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen perhepalveluiden koordinaattori Sari Nousiainen
26.08.1961 k. Elsa ja Teuvo Partanen Tervetuloa Matildan LAKKIAISIIN Enolaan, Pyhännäntie 20 la 30.5.2026 klo 14.00-19.00. 017 770 0421 HAUTAKIVET Sydämelliset kiitokseni Kutsu tai kiitä Perheuutisissa! Kiuruvesi-lehti p. Kirkon 85-vuotisjuhlakahvit kirkossa heti helluntain messun jälkeen klo 13 Pyhäkouluseurat Rauhanyhdistyksellä. osaston henkilökunnalle Pentin hyvästä hoidosta. PÄIVÄKERHO Kerhokausi on päättynyt. Kiittäen ja kaivaten Matti, Anna ja lapset perheineen Eero ja lapset perheineen Pasi, Minna ja lapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Anja siunataan haudan lepoon la 30.5. Hovinmäki 11 la 30.5.2026 klo 14.00 alkaen. klo 17 Päiväkerhon kevätjuhla. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. klo 9–12 Ihmistä lähellä aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua Su 24.5. Tervetuloa Otson YLIOPPILASJUHLIIN la 30.5.2026 klo 14.00 alkaen kotiimme Kauppalaan, Rytkyntie 401. klo 9.30 Kiuruveden kirkossa. Juhlapaikka: Honkarannan Pompa, Honkamäentie 392, Honkaranta. kiuruvedenseurakunta.fi/ tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/paivakerho/paivakerhoon-ilmoittautuminen La 23.5. klo 17.30. Lahnakankaantie 51 (kääntyminen Lahnakankaantielle kohdasta Kyläkirkontie 553) Terhi ja Mika Hartikainen Kolmen vuoden uurastus Iisalmen lyseossa on takana! Meillä on ilo kutsua teidät Angelinan YLIOPPILASJUHLAAN kotiimme Lapinsaloon Heinäperäntie 30 la 30.5.2026 klo 14.30–19.00. Su 24.5. klo 13 kummipäivä 5-vuotiaille Hyvölänniemessä. Ei nähdä saa kun valkovuokot valoon kurottaa. 27.04.2026 Levolle laske Luojani, armias ole suojani. Brandt s. Kiitos Iisalmen sairaalan dialyysija 1. Soukkuanperäntie 414. 16 Keskiviikko 20. (Nils-Aslak Valkeapää) Rakkaamme Ilmi Inkeri OJALAINEN o.s. Kirkkokuoron harjoitukset kirkossa 20.5. Vietämme samalla Piian valmistujaisia. Heidi Huhtilainen ja Arttu Laitinen Lämpimästi tervetuloa Riannan YLIOPPILASJUHLIIN la 30.5.2026 klo 14-17 kotiimme os. Piia ja Kimmo Koistinen Tervetuloa tyttäremme Iisan YLIOPPILASJUHLIIN kotiimme Kotirinteelle la 30.5.2026 klo 14.30 alkaen. klo 11 Jumalanpalvelus, Ari Palmroth Ti 26.5. toukokuuta 2026 Hengelliset 2 Keskiviikko 15. klo 10 Messu LÄHETYSTYÖ To 21.5. Ilmi Inkeri Ojalainen 73 v. Sanna-Maria ja Petri Rönkkö Tervetuloa juhlimaan tyttäremme Anniinan VALKOLAKKIA la 30.5.2026 klo 14-18 kotiimme Lavapurontie 509. 20.08.1952 Kiuruvesi k. klo 10 Toukosiunaus kaupungintalon pihalla (Häyrynen, Pesälä). Muistotilaisuutta vietämme lähiomaisten kesken.. Airi Marjatta Ryömä 73 v. Syksyllä alkavaan kerhoryhmään voi ilmoittautua nettisivujen kautta https://www. 24.03.2026 Maa on erilainen kun siinä on elänyt. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, teemana Israel Olette sydämellisesti tervetulleita poikamme Aleksanterin YLIOPPILASJUHLIIN la 30.5.2026 klo 15-19 tai su 31.5.2026 klo 13-17 kotiimme Laukkalaan, os. klo 17 Terveisiä maailmalta! MUSIIKKITYÖ Ke 20.5. Pirkko ja lapset perheineen www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi To 21.5. Kiitos Hoitokoti Nivan henkilökunnalle Ilmin hyvästä hoidosta. 28.04.2026 Kiuruvesi Yksi kaunis päivä vaan, ei herää unestaan. On määränpään saavuttanut vaelluksellaan. (Crisse Johansson) Rakkaudella muistaen ja kaivaten Risto Pasi ja Anne Sisarukset perheineen sekä sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. Tanja ja Eero Pääkkö Tervetuloa tyttäremme Signen YLIOPPILASJUHLIIN kotiimme os. Launeen seurakunnasta Hengelliset KUOLLEET KUTSUT MUISTOKIITOS p. (Kivelä, Häyrynen, Pesälä). 0400 152 784 ajade@ajade.fi HAUTAKIVIHUOLTO • hautakivet • kaiverrukset • entisöinnit Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Siunattu hiljaisuudessa Kiuruveden kirkossa. maaliskuuta 2025 Ke 20.5. Lämmin kiitos surussamme muistaneita. Terttu Kyllikki HEINONEN s. Yksi kaunis päivä vaan, ei herää nousekaan. 14.06.1941 k. To 28.5. klo 16.30 Musiikkivartti kirkossa, Terho Hannikainen soittaa. Tiina ja Sami Jauhiainen Rakkaamme Anja Kaarina LAPPALAINEN o.s. Omaiset Lämmin kiitos kaikille , jotka kunnioititte rakkaamme Pentti Ilmari Laukkasen muistoa ja otitte osaa suruumme. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.fi SEURAKUNTA Kiuruvesi & Iisalmi P. Kärkkäinen s. Sydämellinen kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Mauno Herrasen muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. Erja ja Mika Pennanen Tervetuloa tyttäremme Emman LAKKIAISIIN la 30.5.2026 klo 14 alkaen. KUOLLUT Mauno Eljas Herranen 84 v. Tuula Tytöt perheineen Lämmin kiitos kaikille, jotka kunnioititte Tuure Nissisen muistoa ja osallistuitte suruumme. klo 10 Helluntain messu. klo 18 Seurat Seuratuvalla (Eero Svärd, Mirita Häyrynen) Su 31.5. Marjo ja Ilari Knuutinen Tervetuloa Jatan YLIOPPILASJUHLAAN la 30.5.2026 klo 14.00-19.00 kotiimme Luupujoentie 316, Honkaranta
metropoliitta Arsenilla oli tilaisuus olla mukana ja toimittaa panihida. Kirkontorni kohoaakin korkeuksiin. Siinä kirkossa siunattiin aikanaan haudan lepoon oma isä ja sitten äiti pari vuotta sitten. Uuden sipulin ja ristin valmisti puuseppä Aarni Manninen. Muuttovuonna 1982 kirkon ympärillä näkyivät vielä edellisen vuoden herättäjäjuhlien jäljet. Muistuu mieleen miten kauniilta kuulostikaan herättäjäjuhlien 2010 iltoina kellotornista kahdella trumpetilla soitettu virsi ”Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus, Herrani”! Kiuruveden kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1939 ennen talvisotaa Bertel Liljequistin edellisenä vuonna tekemien suunnitelmien mukaisesti. Uudet maalit valittiin mahdollisimman tarkasti jo haalistuneiden lautojen värien pohjalta, koska alkuperäisiä värikoodeja ei ollut käytettävissä. Chydenius oli herätyshenkinen ja valveutunut hengellinen isä, joka muun muassa piti rippikoulunsa päättäneille nuorille raamattuopetusta. Kutsua jumalanpalvelukseen ei voinut olla kuulematta eikä näkemättä. 1940. Ehkä sinäkin lukijani olet polvistunut sen alttarikaiteella rippilapsena tai solmiessasi avioliiton. Kävelin sen ohi päiväkotiin ja ensimmäiselle luokalle kouluun. Kotikirkostamme löytyy paljon kaunista katsottavaa. Kahvien jälkeen osa väestä siirtyi vielä Tuonelanharjuun, jossa isä Timo Honkaselkä toimitti litanian Kiuruveden kirkon ensimmäisen isännöitsijän Pekka Haimakaisen haudalla. Kirkon sisällä oli juhlallista ja paljon katseltavaa. Kauneinta oli alttaritaulu, jonka aihe oli Jeesus rukoilee Getsemanessa. Kaarlelan kirkko, jonka vierellä asuin, oli aikaisempi kotikirkkoni. Ehkäpä olet saattanut läheisesi siellä viimeiselle matkalle. Kirkkokuoroa johti kanttori Eija Honkaselkä. Kirkonmäellä puhuttiin suomea ja ruotsia erikseen ja sekaisin. Uudet ikonit valmistettiin talvella 2024 -2025 ja ikonikappeli vihittiin käyttöön 12.5.2025. Mukana olleella isä Martilla oli syntymäpäivä, joten onnittelimme häntä ja lauloimme Monia armorikkaita vuosia. Ihminen saapuu Jumalan läsnäololle pyhitettyyn paikkaan, Herran huoneeseen. Kuuluisin Kaarlelan kirkkoherroista on tietenkin Anders Chydenius, valistusajan pappi ja ennakkoluuloton tiedemies. Taiteilija itse keräsi kivet Italiasta 1950-luvulla. kirkkoherra, isä Antero Petsalo sekä puutyönopettaja Yrjö Aitavaara. Se tervehtii tulijaa jo kaukaa. LEENA PIETIKÄINEN Tapahtuma. Kuopion ja Karjalan metropoliitta K.P. Ehkä kirkonkellot ovat kutsuneet sinuakin pyhä pyhältä yhteiseen jumalanpalvelukseen. Sota keskeytti työt, mutta niitä jatkettiin välirauhan aikana v. Lähdetään yhdessä ”koristamaan” kotikirkkoa helluntain jumalanpalvelukseen, eli messuun 24.5.2026 ja samalla onnittelemaan 85-vuotiasta! ARJA PENTIKÄINEN Kiuruveden tiistaiseura järjesti 12.5. Ensin avautuivat juhlallisesti kellotornin luukut ja sitten kellot alkoivat soida. Kiuruveden tiistaiseura lahjoitti ristin kultaukseen Lemmenjoen luomukultaa ja kultauksen teki isä Antero Petsalo opettaen samalla avustajiaan kultauksen eri työvaiheisiin. Yli kolmessa kymmenessä vuodessa oli kappeli päässyt huonoon kuntoon ja kupoli oli lahonnut niin, että se poistettiin katolta jo aikaisemmin. 17 Keskiviikko 20. Ikonikappeli valmistui 1980-luvulla Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan aikana. Työ on tehty noin 300 000 luonnosta otetusta kivestä, jotka ovat luonnollisissa väreissään. Hämmästystä herättää, että kirkko valmistui niin nopeasti. ”Kuka näkee ekana kirkontornin”, kisailivat lapset aikoinaan Kiuruvettä lähestyttäessä. Mummu vei lapsenlapsensa jumalanpalvelukseen Kaarlelan kirkkoon. Sen katto on korkealla ja seinät avaralla. Purkuja kunnosMuistopalvelukset ortodoksisilla hautausmailla tustyöt tehtiin talkoilla ja kauimmat talkoolaiset tulivat Helsingistä. Meijerikadulla asuessamme se tervehti meitä aamuisin ensimmäisenä. Kuvassa toinen oikealta. Erityisen arvokkaan päivästä teki se, että piispallamme K.P. Jumalan suuruus ja ihmisen pienuus puhuttelevat kirkkoon tulijaa. Kiuruveden kirkko on sisältä kaunis ja avara. jo perinteisiksi tulleet muistopalvelukset Kiuruveden ortodoksilla hautausmailla keskustassa ja Tuonelanharjussa. Sen oli maalannut kuuluisa taiteilija Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1902. Nyt askel kulkee Kiuruveden kirkkoon, joka on ollut kotikirkkoni jo melkein 45 vuotta. Se nimittäin otettiin käyttöön jo saman vuoden adventtina, tosin keskeneräisenä ja poikkeusluvalla. toukokuuta vuonna 1941 piispa Sormunen vihki sen käyttöön. Rakennustyö tilattiin paikallisilta kirvesmiehiltä. Kiersimme myös Tuonelanharjussa tuonilmaisiin siirtyneiden omaisten haudoilla. piispa Arseni toimitti ikonikappelilla panihidan ja sen jälkeen kierrettiin edesmenneiden haudoilla rukoilemassa. Palveluksessa olivat mukana myös kirkkoherra, isä Timo Honkaselkä sekä isä Martti Hänninen. Vihkimistilaisuuteen osallistui yli 40 henkeä. Hyvää kesää kaikille! Uusi toimintakausi alkaa syyskuussa ja otamme mielellään mukaan uusia jäseniä. Se on yksi keskiaikaisista kivikirkoista, jonka vanhimmat osat ovat peräti 1400-luvulta. Se on taiteilija Uuno Eskolan tekemä mosaiikkityö, joka saatiin lahjoituksena vuonna 1953. Kuoriosan maalaukset olivat kiehtovia. Tilaisuuden aluksi tiistaiseuran puheenjohtaja Leena Pietikäinen kertoi ikonikappelin uusimisen historiaa. Kirkossa on nykyisin myös kirkkolaiva, pienoismalli Mayflower-laivasta, joka kuljetti vuonna 1620 pyhiinvaeltajat Englannista Pohjois-Amerikkaan. Suunnittelussa olivat silloin mukana mm. Niin taitaa olla vieläkin. Koska päivällä sää oli epävakainen, niin tiistaiseuran tarjoamat kahvit oli katettu seurakuntasaliin. Ehkä sinut tai lapsesi on kastettu siellä. Siitä olisi paljon myös kerrottavaa ja paljon muisteltavaa. Se on meidän oma kotikirkko. Osallistujia oli mukana nelisen kymmentä. Siitä on nyt tasan 85 vuotta. He myös valmistivat koristellut räystäslaudat sekä kaiteet. Kirkkotilaa hallitsee alttaritaulu ristiinnaulitusta Vapahtajastamme. LEENA PIETIKÄINEN Puheenjohtaja Piispa Arseni toimitti ikonikappelilla panihidan. Sydämelliset kiitokset kaikille mukana olleille. Hänen muistonsa oli vahva ja hänen pappilansa seisoo edelleen tukevasti kirkon vieressä. Ruotsinkieliset olivat silloin Kaarlelan kunnassa enemmistönä, joten ruotsinkielinen jumalanpalvelus pidettiin ensin klo 10 ja sitten klo 12 suomenkielinen. toukokuuta 2026 Hartaus Hyvää syntymäpäivää, kotikirkko! Kiuruveden kirkko täyttää helluntaina 85 vuotta. Siellä on helppo hengittää. Haimakainen oli isännöitsijänä vuosina 1950 -1954. Keväällä 2024 perustettu Pyhän Nikolaoksen kirkon pyhäkkötoimikunta aloitti kunnostuksen, mutta purkutöiden yhteydessä remontointi laajeni niin, että kaikki katon rakenteet jouduttiin uusimaan. On kuitenkin sanottu, että Kiuruveden kirkon kaunein koristus on sinne kokoontunut, läsnäoleva ja veisaava seurakunta. Lapsuuskotini oli Kirkonmäellä, nykyisessä Kokkolassa. Päivä oli siunauksellinen ja voimme päättää tiistaiseuran talvikauden tyytyväisin ja kiitollisin mielin. Kirkon ulkoseinässä, pohjoisen oven vieressä on venäläisten ampuman kranaatin aiheuttama lovi kansalaissodan ajalta. Helluntaina 25. Se sulkee suojaansa jokaisen suurista tammiovista sisään astuvan
040 670 7097 Pahoittelemme työmaasta johtuvaa häiriötä. MUISTILISTA 114 € Paperilehti 12 kk kesto paperilehti kotiin kannettuna kerran viikossa hinta vain 2,23 € / viikko Tilaukseen sisältyy: 78 € Digipalvelu 12 kk kesto digitaalinen näköislehti hinta vain 1,50 € / viikko näköislehtien arkisto kiuruvesilehti.fi:n uutisvirta Tilaukseen sisältyy: 149 € Täystilaus 12 kk kesto paperilehti kotiin kannettuna kerran viikossa hinta vain 2,86 € / viikko Tilaukseen sisältyy: digitaalinen näköislehti kiuruvesilehti.fi:n uutisvirta näköislehtien arkisto Itsenäinen ja sitoutumaton kotiseutulehti vuodesta 1953 Tilaa KIURUVESI-lehti helposti verkosta! kiuruvesilehti.fi/tilaa-kiuruvesi-lehti. Tilauksesta myös lihapiirakat, munkit ym. Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterin vuosikokous ke 27.5.2026 klo 17.00 Anna Marin tie 9. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Nuorten musiikkileiri 12-18v.*, 6-9.7.2026. 040 7530 370. toukokuuta 2026 4 Keskiviikko 15. maaliskuuta 2025 KOKOUKSIA KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Kasvivärjäyskurssi 9.6.2026 klo 18.00-19.30, kurssi jatkuu 4.-6.9.2026. Heikki Lång p. Kansalaisopiston toimisto p. Mitat 35 ja 50 cm. RIVI-ILMOITUKSET Koulujen ruokalista vk 22: ma: lihapyöryköitä, BBQ-ruskeakastiketta, perunaa, vihersalaattisekoitus, tomaattia, maustekurkkuviipale, ti: intialaista kasvissosekeittoa, tomaattia, moniviljaleipää, ke: paneroituja kalapaloja, lime-jogurttikastiketta, riisiä, jäävuorisalaattia, paprikaa, to: kookos-kanakeittoa, vinegretti-kurkut, pe: broileri-pestopastavuokaa, jääsalaattia, rucola, tomaattia, oliiviöljyä (muutokset mahdollisia). klo 6.00 – su 24.5. 18 Keskiviikko 20. Tiedote Uuden kevyen liikenteen väylän rakennustöistä johtuen, joudumme siirtämään valokuitukaapelia, joka aiheuttaa katkoksia tietoliikenneyhteyksiin aikavälillä la 23.5. klo 18.00 alueella Kotajoki – Honkaranta – Luupuvesi. Varaukset 0400-945544. leivonnaiset. Eläkeläiset ry tekee kesäretken Ilomantsiin 26.-29.6.26. 0405271633 (ma-ke) tai netin kautta. Kivien maalauspäivä 5.6.2026 klo 10.00-13.00. Mykyrokkaa Palopaikalta omiin astioihin ja lounaalla torstaina klo 9.30-12.30. Ateriapalvelun ruokalista vk 22: ma: kalkkunakeittoa, banaani, puolukkavispipuuroa, ti: kirjolohipyöryköitä, keltaista tillikastiketta, perunaa, porkkanaviipaleita, kiinankaali-kesäkurpitsa-retiisi, raparperijogurtti, ke: uunimakkaraa, ruskeaa kastiketta, perunasosetta, herne-porkkanaa, maustekurkkuviipale, hedelmämoussea, to: palapaistia, perunaa, parsaja kukkakaalia, jäävuori-porkkana, vadelma-vanilja kerroskiisseli, pe: broileri-pastavuokaa, ruusukaalia, kurkkuinen salaatti, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, la: värikästä kalakeittoa, jäävuori-punakaali-kurkku, vadelmavispipuuro, su: lihamureketta, omena-sinappikastiketta, perunaa, porkkanaa, valkokaali-porkkana, PROfeel suklaavanukas (muutokset mahdollisia). Ilmoittautumiset 31.5.26 mennessä Erkille 050 3259748. Kaupungintalo avoinna ma–to 8.00–15.45 pe 8.00–15.00 Kaupungin Info ja puhelin asiointi ma – to 9.00–11.30 ja 12.30–15.00 pe 9.00–11.30 ja 12.30–14.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Teollisuustie 7, Kiuruvesi. Ilm
0400 674 271 www.kauhanenoy.fi Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO TILITOIMISTOT KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 19 Keskiviikko 20. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi JUHLAJA MAJOITUS VUOKRATAAN OMPELIMO KOTIPALVELUT LAHJAPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. Kotipalvelut ja -sairaanhoito PARTURI-KAMPAAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen APTEEKKI TAKSIPALVELUT K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T olonkorjuu.fi 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi Myös KELA-kuljetukset / toivetaksi Nyt kaksi autoa: 9054 9368 PALVELUHAKEMISTO. toukokuuta 2026 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p
0400 182 302 Myydään tai vuokrataan saunallinen RT-YKSIÖ. 050 5511 592 • palvelusetelillä omaishoitajien vapaiden tuuraus sekä vammaisten henk. Puh. 200 g kylmäainetta), voimassa 12.6.2026 asti. Savumuikkua, tuoretta muikkua, savukalat, tuoreet kalat, kalatuotteet. 050 307 5439 KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, katsastushuollot sekä ilmastoinnin täyttöhuoltotarjous R134A 80 € (sis. Graafinen Suunnittelu Teippaukset Liikelahjat Yritystekstiilit Passikuvat Kopiopalvelut harri@mainostuuli.com Mainonnan kaikki kuviot Mainonnan kaikki kuviot Mainonnan kaikki kuviot Mainonnan kaikki kuviot Nyt main asia t kunt oon. KLO 24:00 Lounas ma-pe klo 10:30-14:00 YÖGRILLI AVOINNA PE KLO 21-03 LA KLO 21-04 NOST E BILEB ÄNDI ! Hiekkamaan ruokaja siemenperunaa Kalajoelta sekä porkkanaa ja mehuja. toukokuuta 2026 6 Keskiviikko 15. maaliskuuta 2025 HUVEJA TORILLA KOKOUS ASUNTO SEKALAISIA MYYDÄÄN TAPAHTUMIA 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.fi www.lvisawo.fi • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desinfiointi Seuraa meitä somessa! • kylpyhuoneremontit • huoneistoremontit • sisäja ulkomaalaukset • vesikattoremontit • uudisrakentaminen • kourujen puhdistus ym. huoltotyöt p. klo 18! Ystävällisin terveisin: Koulun väki Vuokrataan KT-KAKSIO kolmas kerros, vuokra 375 €/kk. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. P. 010 340 7735 KOULUJEN PÄÄTTÄRIT LA 30.5. 0400 432 301 Lamminperän yksityistien Hoitokunta www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. 050 5311 874 • • • • • • maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 21.5. kohtainen avustaminen • kaikki siivoukset ja asioinnit p. 20 Keskiviikko 20. Kysy tarjous! Kyläläiset, entiset oppilaat, entinen henkilökunta ja nykyisten oppilaiden läheiset Meillä on ilo kutsua teidät viettämään kanssamme Luupuveden koulun 120-vuotisjuhlaa kulttuuritalolle tiistaina 26.5