Kiuruvesi-lehti 19.2.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vastaamassa kysymyksiin olivat Nivan koulun rehtori Pauliina Kuonanoja (vas.), sivistysjohtaja Matti Heikinmaa, kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, kiinteistöpäällikkö Jouko Koivunen. VUOSIKERTA, NRO 7. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko 13 » Ilvekset tuttu näky taajaman alueella 14-15 » Uusi ryhmä ja vaaleissa SDP:n listalle Rakennamme valokuitua Kiuruveden keskustaan! » kaisanet.fi/valokuitu 24–25 » Vauhdikasta menoa SM-rallisprintissä. 6,7,8 » Kyläkouluille kylmää kyytiä, eurot ja väkimäärä konsultteina Kiurusalissa kuultiin viime viikon keskiviikkona kyläkouluverkosta. Kouluja toimistosihteeri Sari Tuunela kirjasi puheenvuorot. JAANA SELANDER 012138-2507 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 19.2.2025 72
Koska taajamakoulu on mitoitettu 500:lle oppilaalle, osa lapsista kävisi edelleen jonkin aikaa koulua Hingunniemessä ja jäähallissa. MISTÄ löytyy Ylä-Savon yhteishenki uhkien torjumiseksi tai ainakin minimoimiseksi. Tästä voidaan päätellä ”päätöksentekoteatteri”: päätetään vaihtoehto 1 joka esitellään suurena torjuntavoittona. Vaalivalhe POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Se vaarantaa mm. Kyläkoulukeskustelussa Kiurusalissa suunnitelmia ja vaihtoehtoja ei purematta nielty. Keskustelutilaisuuksissa oli mukana joitakin valtuutettuja. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Kalliokylän koulu menisi kiinni jo tulevana syksynä, vaihtoehdossa kolme lakkautuisivat Kalliokylä, Lahnajoki, Rytky ja Luupuvesi peräkkäisinä vuosina. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. NYT tuli seuraava isku ensihoidon/ambulanssivalmiuden tuhoamiseksi seutukunnissa. Vastuun kantavat uudet valtuutetut. Uuden koulun olisi tarkoitus valmistua noin vuonna 2028. Lasten ja perheiden kanssa töitä tekevä Jukka Mulari sanoi rakentavasti, että päätöksenteko tässä asiassa ei ole päättäjille helppo, kun ollaan koskemassa lapsiin ja perhesiin sekä maaseudun elinvoimaan. Koulumatka olisi päivässä kestoltaan jopa kolmisen tuntia. helmikuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Päätös kouluverkosta ei ole helppo K ouluverkosta järjestettiin kuulemisja keskustelutilaisuudet viime viikolla. Tällä mietteellä ei varmaankaan kukaan ajatellut sitä, etteivät ”kylän lapset” saisi uutta koulua. “ Puh. ensihoitopalveluiden saatavuuden ja terveyskeskuksien säilymisen joka kunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Iisalmessa voida järjestää sisäistä ”yöpäivystystä” niin, että ensihoito voisi jättää potilaat jotka eivät tarvitse välitöntä hoitoa Iisalmeen, vaan kaikki pitää kuljettaa Kuopioon. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Molemmissa tilaisuuksissa oli yllättävän vähän ihmisiä. Sitäkin ihmeteltiin, että ratkaisun tekee nykyinen valtuusto, jos nykyvaltuustossa istuva ja kuntavaaleissa ehdolle asettuva ei pääsekään läpi vaaleissa, kuka vastaa lopulta päätöksen seurauksista. TÄMÄN lisäksi Ylä-Savon neljästä kuljettavasta ensihoitoyksiköstä yksi muuttuu yhden henkilön alue-ensihoitoyksiköksi, joka ei saa kuljettaa. ja 3. Stubbin hallitus lakkautti 2014 päivystyksen, mutta eikö tämä osoita vielä selvemmin vaalivalheen. ADOBE KESKUSTA pitää esillä vaalitilaisuuksissa ykkösprioriteettina Iisalmen yöpäivystyksen säilyttämistä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Kun kyläkoulu lakkaa, sillä on vähintään henkinen merkitys kylän sydämen sykkeeseen. Valitettavasti mallit 1, 2 ja 3 ovat jatkumo, jossa tänä vuonna päätetään malli 1 ja vuonna 2026 siirrytään malliin 2 kun mallin 1 alustavat toimenpiteet ovat toteutuneet ja kakkosen jälkeen kolmoseen. Kiurusalin tilaisuudessa mainittiin puheenvuorossa, että paikalle olisi toivottu enemmän päättäjiä, koska nykyinen valtuusto tekee lopulta ratkaisun mihin suuntaan Kiuruvesi lähtee kyläkoulujen suhteen. Kyläkoulukeskustelussa ei suunnitelmia purematta nielty. RAUNO PIKKARAINEN Aluevaltuutettu TARKENNUS: Kirjoituksessa on asiavirhe. Kyllä keskustelussa monella suulla todettiin, että kaikki lapset, opettajat ja muut henkilökunta ansaitsee terveet koulutilat. 2 Keskiviikko 19. Joten olisi voinut kuvitella, että asia kiinnostaa ihmisiä suuresti. Tämä tarkoittaa ambulanssityhjiötä Ylä-Savoon. Yhtenä toimenpiteenä on vuodeosastolääkäreiden muuttaminen etälääkäreiksi Kuopioon. Rauno Pikarainen on huolissaan edelleen ensihoidon resursseista. SANONTAA mukaillen: Ei pidä murehtia kaatunutta maitoa vaan on mietittävä mitä tehdään kannussa olevalla maidolla. Muun muassa kyläkoulujen jatko. Eli yöpäivystysadressit on vaalivalhe ja valhe vaikeuttaa Iisalmen seutukunnan palveluiden säilyttämistä. Oltiinhan ajateltu, että järjestetään kaksi tilaisuutta, että kaikki varmasti mahtuvat keskustelemaan Kiuruveden suuresta investoinnista, mihin liittyy myös monenlaisia rakenteellisia muutoksia. NYT pitää lopettaa vaalivalheiden tuputtaminen ja keskittyä edes tärkeimpien palveluiden säilyttämiseen yhteisvoimin yli puoluerajojen seutukunnissa, jotka ainakin mielestäni ovat varmasti toimivat ensihoitopalvelut ja terveyskeskuksien toimivuus joka kunnassa, toisin kuin nyt osa-aikaisten terveyskeskusten lakkautus tulevalla vaalikaudella asiakasmäärien vähäisyyden vuoksi. Nyt Orpon hallitus korottaa jälleen yhtä rajusti asiakasmaksuja Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Kristillisen liiton tahdon mukaan. He unohtavat mainita, että yöpäivystyksen lopetti Iisalmessa jo Juha Sipilän hallitus vuonna 2017, tämän jälkeen päivystys on toiminut vain epävarmoilla määräaikaisilla poikkeusluvilla. Mutta ei ruuhkaksi asti. vaihtoehdoissa muuttuu etälääkäriksi. Uudesta koulusta tulisi yhtenäiskoulu, jossa kävisivät koulua myös yläasteikäiset. Sipilän hallitus korotti myös asiakasmaksuja 33 prosenttia. Sen sijaan Sipilän hallitus käytti perusteena anestesiaa käsittävän leikkaustoiminnan lakkauttamisen Iisalmesta keskittämisasetuksella siksi, ettei Iisalmessa ollut tarpeeksi laajaa päivystystä leikkaustoimintaa varten. Hallitukseen kuuluvat pääministeripuolue Keskusta, toiseksi suurimpana puolueena Perussuomalaiset ja Kokoomus. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Sekin tuotiin esiin, että onko kyläkouluista luovuttava sen takia, että taajaman lapset saavat uuden koulun. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Ainakin tähän mennessä nämä väliaikaiset vähennykset ovat kohdentuneet vain Ylä-Savoon ja Varkauden seutuun. Adressi olisi pitänyt jättää kymmenen vuotta sitten. Kysymyksiä herättivät muun muassa pitkät koulumatkat ihan pienille koululaisille. Myös maaseudun elinvoimasta puhuttiin ja huoltovarmuudesta. Ajatuksena on ajanoloon keskittää kaikki peruskoululaiset yhteen taajamakouluun. Erikoissairaanhoidon säästöohjelmasta R4-säästötoimenpiteet kohdennetaan ainoastaan Iisalmen ja Varkauden toimipisteisiin. Keskiviikkona Kiurusalissa fokus oli kyläkouluissa ja torstaina informoitiin ja kuultiin kuntalaisia Nivan koulussa. Kiuruveden kaupunkiin on laadittu viranhaltijatyönä skenaarioita siitä, miten kyläkoulut lakkautuisivat. Kirjoituksia ei palauteta. NÄISTÄ on esitetty kolme vaihtoehtomallia joissa yhdessä vaihtoehdossa säilyy vuodeosastolääkäri Iisalmessa ja 2. NÄIDEN kaikkien heikennyksien lisäksi koko Pohjois-Savon alueella saa väliaikaisesti tiputtaa ensihoitoringistä 2-3 ambulanssia, jos on henkilöstövajausta
Ja kaikki me, jotka ”googletamme”, käytämme siis tekoälyä. Kuitenkin ”purkukustannus, 530 000 euroa”, joka siis tarkoittaa alaja yläkoulun purkamisen hintaa, on jo kirjattu osaksi yhtenäiskoulun kustannusarviota. Tanja Lång En hyödynnä enkä juuri luotakaan. Ehti kulua melkein 40 vuotta siitä, kun Hyvärisen Ramin jumppatunnin jälkeen palasin tammikuun alussa takaisin yläkoulun pieneen saliin ”ukkojumppaan”. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Martikaine Hartsa Käytän Transkribusta, mikä on historiallisten asiakirjojen tunnistukseen käytettävä alusta, sukututkimuksessa hyvä 1600-1800 -luvun asiakirjoissa. ”toisten seurana olevat”, tekoälyllä varustetut ihmismäiset robotit tuovat hyvää seuraa tai jonkin kotieläimen muodossa. Hyvä apuri työssä ja opiskelussa. Tekoälyyn ei kannata tai saakaan sinisilmäisesti luottaa, sillä se tekee virheitä. Meillä jopa kannustetaan käyttämään. Myös ns. Jarmo Muiniekka Kun tässä hiljattain avasin minulle tulleen säpön, niin sitä lukiessani tuli vain mieleen sekin, että tekoälyn lisäksi pitäisi olla joku maalaisjärkiäly. Päinvastoin teksti korostaa, miten uudisrakennus ”sulautuu” osaksi ympäristöä ja miten ”uudisrakennus voi osaltaan edustaa alueen kulttuuriarvojen säilymistä ja edesauttaa alueen historiallista jatkumoa perinteisenä koulumiljöönä.” Myös kaupungin vastauksessa kaavaluonnoksen lausuntoihin korostetaan uudisrakennuksen ”täydentävän” kulttuuriympäristöä, ja sanotaan: ”Toisaalta asemakaavaehdotus ei edellytä vanhojen koulurakennusten purkamista, vaan suosittelee Nivan koulun säilyttämistä” (kappale 5.2.4). Kati Asikainen En suoranaisesti käytä, mutta moni käyttämäni laite käyttää. Olen myös yhdistellyt näitä kaikkia toisiinsa. Jari Tikkanen Olen tehnyt kuvia, runoja, ääntä ja videoita tekoälysovelluksilla. Pyyteetön työ, jota valmentajat, vetäjät ja vastuuhenkilöt tekevät vuodesta toiseen ansaitsisi paljon suuremman kiitoksen ja arvostuksen kuin mitä me kykenemme antamaan. Tulevaisuuden huolet muun muassa suomalaisen yhteiskunnan tasapuolisesta kehittymisestä, oman kunnan sekä talousalueen pärjääminen ja tulevaisuus pyörivät välillä liiaksikin omissa ajatuksissa ja kirjoituksissa. Harrastamisen hinta on saatu pidettyä maltillisena ja siinä iso kiitos kuuluu aktiivisille vapaaehtoisille toimijoille. Hyvä renki, mutta huono isäntä. YHDISTYSKENTTÄ seuratoiminnan ohella kaipaa suuret kiitokset ja huomion. Onko edes mahdollisuutta puolustautua esimerkiksi huijauksissa ja muissa väärinkäytöksissä. Myös uimahallin vesijumpat ja Voimaa ja tasapainoa -tehojaksot yli 65-vuotiaille ovat täyttyneet kerrasta toiseen, hyvinkin nopeasti. Olemme jo nähneet miten tekoälymössöllä korvataan oikeiden artistien teoksia muun muassa mainonnassa ja tutkijatkin ovat todenneet tekoälyn uhkaavan tieteen laatua. Onpa kyse jalkapallosta, jääkiekosta, taitoluistelusta, hiihdosta tai vaikka yleisurheilusta, niin ohjatussa toiminnassa on mukana seura-aktiiveja, jotka oman aikansa uhraamalla mahdollistavat harrastamisen toisille lajiystäville. Päivittäin käytän, joskus myös juttukaverina, kun ei ole kavereita. Tässä asiassa olen ehkä aavistuksen luddiitti. Yläkoulua koskeva, välittömästi purettavan salisiiven purkukustannus sisältyy kohtaan ”hankekustannukset, yhtenäiskoulu 17 848 000 euroa”. En uskalla edes ajatella… VIERASKYNÄ TOMMI TIKKA Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Hyödynnätkö tekoälyä. Eri alojen, kuten lääketieteen saralla, se on oiva apu ja tehokas lääkäreille ja hoitajille. Koulutuksessa, terveydenhuollossa... Keskiviikkoiltaisissa jumppatuokioissa mieleen palailee Ramin hyvää tarkoittaneet meille teini-ikäisille pojille suunnatut elämänohjeet. Jere Hakkarainen Käytän. Toimivat ohjeet, jotka pätevät samanlaisina vieläkin kaikkien vuosikymmenten jälkeen! OMAKOHTAINEN tuore kokemus osoittaa osaltaan hyvin, miten osaavia ja ammattitaitoisia kiuruvetiset seuraja yhdistysaktiivit ovat. Petri Remes Töissä käytän jonkin verran. Monet nykyiset komeat ja uskomattomat maisemakuvat on tekoälyn tekemiä. Käytän töissä päivittäin. Mutta ei korvaa ihmistä asiakaspalvelussa tai tilanteissa, joissa tunteet, vaistot, viisaus, ymmärrys tarpeen. Kaavaehdotuksessa (Kaavaharju 2025) kustannusten vertailutaulukossa yhtenäiskoulun alla mainittu kohta ”purkukustannus 530 000 euroa” ei tarkoita yläkoulun salisiiven purkukustannusta. Ilman teidän merkittävää työpanosta harrastamisen hinta uhkaisi karkata jopa ulottumattomiin… MILTÄHÄN Suomi näyttäisikään, jos seuraja yhdistysaktiivit lopettaisivat toimintansa esimerkiksi kuukaudeksi. Arto Tikkanen Käsittääkseni tekoäly jo toimii monien sovellutusten, kuten kauppojen järkestelmissä S-ja K-kortteja käytettäessä. 3 Keskiviikko 19. Milla Rosa Katariina Ruotsalainen Voi olla hyödyllisenä hyväksi, mutta kauhistuttaa ajatuskin, että mitä kaikkea pahaa sillä voidaan aikaan saada. Susanna Kristine Kvick Havainnekuva taajamakoulun mahdollisesta sijoittumisesta Yläkoulun ja Nivan koulun väliin. helmikuuta 2025 Kirjoituksessani oli virhe MIELIPIDEKIRJOITUKSESSANI (Kiuruvesi-lehti 12.2.2025 ) oli virhe. Median uutisointi nostaa helpommin uutiseksi negatiivisen asian, positiivisen uutisen mennessä vähän kuin ilmoitusasiana. Kuten sanottu, että kun ihminen ja kone yhdistyvät, ei-keinoäly ja keinoäly, samalla yhdistyvät ennennäkemättömällä tavalla, jonka kehitys ottaaerikoisia harppauksia yhdessä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Ristiriita on ilmeinen. Erinomainen apuri. Pääsääntöisesti käytän sitä tiedon etsimiseen, erilaisten tiivistelmien ja kuvausten luomiseen, kokousmuistiinpanojen tekemiseen ja käännösapuna. Vapaa-ajallakin tarvittaessa. Pirjo Lohva En. KUOREVIRRAN liikunta-alue, jolla uimahallikin sijaitsee, on hyvää aluetta bongata seuratoiminnan aktiiveja vapaaehtoisen harrastustoiminnan parista. Valma Pietikäinen Kyllä. Tai sitten uhkana on joutua nujertamaan sitä, jotta säilymme itse sen ”luojina ja määrääjinä”, kuten koiran suhteen. Nyt nähdään paljon pelkoja ja varauksellisuutta, mutta voinee olla hyödyksi monessa asiassa oikein käytettynä. Kaiken lisäksi tekoäly kuluttaa energiaa hillittömästi. Nyt aika paljon opiskelujen takia ja opettajat myös sanoneet, että saa käyttää. Vaikka kaavaehdotuksessa (kappale 6.3) käsitellään yhtenäiskoulua, siinä ei mainita, että alaja yläkoulu tultaisiin purkamaan. Polarisoituneessa maailmassa se on valinnut puolensa. Arja Vatanen Käytän töissä ja myös vapaa-ajalla. Jukka Kemiläinen Hyvissä käsissä olevaan tekoälyyn luotan ja sen pitää siis pysyä hyvissä käsissä. Hyviä asioita on tärkeä nostaa esille siinä kuin olemassa olevista palveluista ja mukavista hetkistä voi aivan huoletta nauttia, ihan luvan kanssa! JUTUN alun uimahallista voisi positiivisena asiana kertoa viimevuotisen kävijämäärän kasvun ja kasvu on kyllä näkynytkin kevättalven aikana altailla niin oman kunnan kuin naapurikuntien uusina uimarikasvoina. MEILLÄ on vielä onneksemme paljon hyviä asioita ja toimivia palveluja vaikkakin aika haastaa ihan kaikkia, välillä turhan rujostikin. Yhteinen ajatusmaailma ja sama harrastus yhdistää henkilöitä, jotka pitävät yhdessä yllä mitä moninaisimpia toimintoja, vaalivat historiaa ja perinteitä, suojelevat luontoa, … Tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin! HENKILÖKOHTAISESTI saan nauttia vapaaehtoisten järjestämästä ohjatusta harrastustoiminnasta Kiuruveden Voimistelijoiden järjestämässä Miesten treeni -ryhmässä. Ja myös meidän yhden tiimin työ liittyy tekoälyyn. Ei voi välttyä. RAIJA HÄGGMAN Kiuruvesi Seuraa ja toimintaa ”KIRJOITTAKAAHAN välillä positiivisiakin asioita lehteen.”, totesi minulle eräs kuntalainen uimahallin saunan lauteilla jokin aika sitten
Kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto, tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta pidetään ajan tasalla ylipaineistukKiuruveden yläkoulu päätettiin ylipaineistaa Kaupunginvaltuusto oli päätöksessään yksimielinen. helmikuuta 2025 Peruskoulut vähenevät Peruskouluja oli vuoden 2024 lopussa toiminnassa 1 974, kun niitä vuotta aiemmin oli 2 014 ja kymmenen vuotta aiemmin vielä 2 498. helmikuuta 2025 UUTISET Keskiviikko 19. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Kaupungin sisäilmatyöryhmän mukaan Nivan koulun tilanne on rauhoittunut sen jälkeen, kun rakennus päätettiin viime syksynä kauttaaltaan ylipaineistaa. Nyt kyläkouluja on enää neljä: Luupuvedellä, Lahnajoella, Kalliokylässä ja Rytkyllä. Lukumääräisesti eniten lakkautettuja tai yhdistettyjä kouluja oli Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. jalassa, 39 %:lla. Määrä on siis laskenut kymmenessä vuodessa 21 %. AKU LAATIKAINEN HANNA SOINI Yläkoulun ylipaineistuksen toteutuksesta järjestetään tarvittavat infotilaisuudet koulun henkilökunnalle, oppilaiden vanhemmille, koululaisille ja kaupunkilaisille. Kiuruvedellä oli parhaillaan vajaa 50 kyläkoulua. Kiuruvedellä yksi vaihtoehto on lakkauttaa kaikki kyläkoulut vuorollaan vuoteen 2028 mennessä. Lisäksi valtuusto päätti, että ylipaineistuksen toteutusvastuu annetaan tekniselle palvelukeskukselle sekä sisäilmatyöryhmälle. KIURUVESI-LEHTI OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Vuoden 2024 aikana kaikkiaan 78 peruskoulua lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen, selviää koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston tiedoista. 4 Keskiviikko 19. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Kiuruveden kaupunginvaltuusto päätti maanantain 17.2. kokouksessaan, että kaupunginhallituksen ehdottama yläkoulun ylipaineistus toteutetaan. Tarvittava talousarviomuutos tehdään vuoden 2025 talousarvioon, kun ylipaineistuksen kokonaishinta tarkentuu. Kymmenen vuoden aikavälillä peruskoulujen määrä on vähentynyt suhteellisesti eniten Etelä-KarKalliokylän koulussa on Kiuruvedellä vähiten oppilaita. Tarvittava talousarviomuutos tehdään vuoden 2025 talousarvioon, kun ylipaineistuksen kokonaishinta tarkentuu.
Viime aluevaaleissa 3. – Tilaisuus on joko 17. – Aluevaltuustossa olemme puolustaneet lähipalveluja kuten lääkäriin pääsyä, näytteenottopalveluja, neuvoloita, hoitokoteja ja pelastusasemia Kalliokylässä asuva Markku Siponen pitää tärkeänä omalääkärimallin rakentamisen Pohjois-Savoon. Valtuusto oli päätöksessään hyvin yksimielinen. – Siispä tätä ylipaineistusta ei voi jättää tekemättä. Nivan koulu ylipaineistettiin viime syksynä. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Vieraillessani toissa viikolla Helsingissä sain Kuntarahoituksen edustajilta lupauksen, että jos/kun Kiuruvedellä tehdään taajamakouluratkaisu, niin siihen saadaan rahoitus. Kuntavaaleissa vuonna 2021 Markku Siponen oli niin ikään äänikuningas, hän sai 268 ääntä. päivänä huhtikuuta ja kestää 8. Tämä on viimeisiä keinoja, mutta tällä voimme turvata koulunkäynnin. En voi jäädä seuraamaan katsomosta, vaan on pyrittävä vaikuttamaan, Siponen tähdentää päätöksen taustoja. Liike Nytillä on Kiuruvedellä yhtä monta valtuustopaikkaa kuin Vasemmistoliitolla. Tähän mennessä tehdyt turvaavat toimet, kuten ilmanpuhdistimet ja ilmastointien nuohoukset sekä siivouksen tehostaminen eivät ole tuoneet helpotusta ongelmaan, sanoi kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. kehykset ja linssit sen toteutuksesta. – Tästä on ollut viime aikoina huolta ihmisten keskuudessa, että saadaanko hankkeelle rahoitusta vai ei. Eduskuntavaaleissa vuonna 2023 Markku Siponen sai Savo-Karjalan vaalipiirissä 5 539 ääntä. Ja voin nyt sanoa, että kyllä se saadaan. Kuntavaaliehdokaslistat on jätettävä 4. – Pohdin päätöstä pitkään ja tarkasti. Toimenpide maksoi noin 150 000–200 000 euroa. KYLLÄ 34% EN 66% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Kauhistuttaako Euroopan kohtalo Trumpin ja Putinin peukalon alla. Kiuruvedelläkin on paljon ikäihmisiä, jotka ansaitsevat mahdollisuuden toimiviin hoivapalveluihin, Siponen jatkaa. Puheenjohtaja Markku Siponen (kesk.) totesikin, että jospa näin rauhallinen valtuuston kokous ei olisi tyyntä myrskyn edellä. Nivan koulu rauhoittunut Yläkoulun kanssa samassa pihapiirissä oleva Nivan koulu ylipaineistettiin kauttaaltaan viime syksynä. – Jatkossa on tärkeää omalääkärimallin rakentaminen Pohjois-Savoon sekä etäpalveluiden kehittäminen niin, että fyysiset vastaanottoajat vapautuvat niitä tarvitseville. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 TALVI ALE Silmälasit -40% sis. päivään huhtikuuta, varsinainen äänestyspäivä on 13.4. maaliskuuta Kiurusalissa riippuen siitä, että miten saamme puhujat paikalle, Rusanen kertoi. Hyvinvointialueen vaalit käydään samaan aikaan kuin kuntavaalit.. Nyt pitäisi antaa hyvinvointialueelle pari vuotta lisäaikaa talouden tasapainottamiseen, ettei palveluja jouduta ajamaan alas pakkotahtisilla säästöillä, Siponen näkee. Liike Nyt nousi valtuuston viime kuntavaaleissa ja sai viisi valtuustopaikkaa. Uudistuksia tarvitaan, mutta maltilla ja säästöjä on haettava, mutta järkevällä aikajänteellä. Lisäksi ylipaineistuksen toteutuksesta järjestetään tarvittavat infotilaisuudet koulun henkilökunnalle, oppilaiden vanhemmille, koululaisille ja kaupunkilaisille. Nivan koululta ei ole tullut sisäilmatyöryhmälle lainkaan sisäilmaoireilmoituksia enää tänä vuonna. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Kiuruvetinen keskustan kansanedustaja Markku Siponen lähtee aluevaaliehdokkaaksi. – Sen sijaan yläkoululta on ilmoituksia tullut edelleen säännöllisesti, esimerkiksi pelkästään tämän vuoden puolella parikymmentä ja viime vuonna melkein 70. Rahoitus saadaan Rusanen muistutti myös, että taajamakouluratkaisu on tehtävä vielä tämän valtuustokauden aikana. Sisäilmatyöryhmän mukaan Nivan koulun ylipaineistus on kuitenkin onnistunut ja koululta on saatu hyvää palautetta sisäilmasta. Valtuutettuja kiinnosti, että milloin tilaisuus tarkalleen ottaen järjestetään. Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy 2. tai 18. päivänä maaliskuuta. 5 Keskiviikko 19. – Yöpäivystyksen lakkauttaminen Iisalmesta sekä suunnitelmat erikoissairaanhoidon ja päivystysten keskittämisestä ennestään ruuhkaiseen Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) vaarantavat ihmisten hoitoon pääsyn koko alueellamme. – Haluan myös jo tässä yhteydessä kertoa terveisiä Kuntarahoitukselta. Liike Nytillä tässä vaiheessa 12 ehdokasta VIIKON KYSYMYS Hyödynnätkö tekoälyä. JAANA SELANDER Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Markku Siponen sai aluevaaleissa Pohjois-Savossa kolmanneksi eniten ääniä. Tästä joukosta valtuustossa ituvat Matti Lappalainen, Marko Huuskonen ja Ari Kärkkäinen. Kuvassa Kiuruveden kaupungin kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen. Seuraavan kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetäänkin iltakoulu, jossa käydään aihetta tarkemmin läpi. Miikka Lonkila ei ole enää vaaliehdokkaana ja Leena Pöksyläinen edustaa tänä päivänä Kristillisdemokraatteja. Jos tästä ei ole toivotulla tavalla apua, rakennetaan yläkoululle ylipaineistustila. Hän on myös kuntavaaliehdokkaana. Puhetta tuulivoimasta Valtuuston kokouksessa otettiin myös esille tuleva tuulivoimatilaisuus. Liike Nytillä on kuntavaaleissa Kiuruvedellä ainakin seuraavat ehdokkaat: Joni Hyvärinen, Ville Vartiainen, Harri Hyvönen, Mari Hiekkanen, Jani Kärkkäinen, Harri Jauhiainen, Matti Lappalainen, Tuula Ruotsalainen, Marko Huuskonen, Pekka Mäyrä, Ari Kärkkäinen ja Kati Kokkonen. Aluevaalit järjestettiin vuonna 2022. päivänä. Markku Siponen sai Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaaleissa Kiuruvedeltä 1052 ääntä, yhteensä koko vaalialueelta 1348 ääntä. Kunnanvaltuustot aloittavat työt kesäkuun 1. – Työ eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnassa on syventänyt osaamista, jota mielelläni hyödynnän myös kiuruvetisten parhaaksi, Siponen jatkaa. Kuntarahoituksesta kerrottiin minulle, että Kiuruvesi on laittanut talouttaan kuntoon viime vuosina ja kaiken lisäksi kouluinvestointi on kuntarahoituksen vinkkelistä riskitöntä, koska kyse on lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Ratkaisevaa oli viime aikojen palveluiden keskittämisvimma sekä valtakunnallisesti että omalla alueellamme, Siponen perustelee. Ensisijaisesti yläkoulun ylipaineistus pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan ilmanvaihdon säädöillä heti seuraavien viikkojen aikana. Hän oli ensikertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. HANNA SOINI koko maakunnassa. Ylipaineistuksen huono puoli on se, että se pilaa rakennuksen käyttökelvottomaksi 1–5 vuodessa. Ylipaineistuksessa ilmavirta käännetään päinvastaiseksi tuomalla rakennukseen koneellisesti enemmän ilmaa kuin sitä poistetaan. helmikuuta 2025 Markku Siponen aluevaaliehdokkaaksi Kansanedustaja Markku Siponen lähtee ehdolle Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaaleihin keväällä
Oppilasmäärän ennustetaan tippuvan siihen mennessä, kun mahdollinen uusi taajamakoulu valmistuu, 131 oppilaaseen kyläkouluissa ja koko perusopetuksessa 647 oppilaaseen. Rusanen viittasi myös Ylä-Savon ammattiopiston teettämään tutkimukseen, jonka mukaan väki vähenee alueella 40 prosenttia ellei suuntaa saada kääntymään. Kyläkouluissa on kuluvalla lukukaudella 145 oppilasta ja perusopetuksessa yhteensä 720. Sama tilanne on monessa kunnassa. Säästöä syntyy, kun kaksi luokanopettajaa ja yksi koulunkäynninohjaaja vähenee koulutoimesta. Säästöä syntyy myös kiinteistön ylläpitokuluista, Rytkyn koulun läheisyydessä asuville voidaan tarjota vaihtoehtoista siirtymistä Rytkyn koululle. Paikalla oli kolmisenkymmentä ihmistä, osa valtuutettuja. Laajaa peruskorjausta ei ole tehty. helmikuuta 2025 Uutiset TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen alusti keskustelutilaisuutta tuomalla esiin, että Kiuruvesi ei ole yksin taloushaasteiden ja väestömäärän laskemisen kanssa. Toisessa vaihtoehdossa lakkautetaan kaksi kyläkoulua peräkkäisinä vuosina. Kiuruvedelläkin on tarve tehdä rakenteellisia muutoksia, joihin liittyivät viime syksynä käydyt yt-neuvottelut, joissa henkilöstöstä irtisanottiin ja osa-aikaistettiin. Mikäli Kiuruveden valtuusto päättää Kalliokylän koulun ja Lahnajoen koulun lakkauttamisesta vaihtoehdon 2 mukaan, tulevina vuosina arvioidaan muut kyläkoulut. Kun oppilaita on vähän, oppilaskohtaiset kustannukset nousevat suuriksi. Suunnitelman mukaan Kalliokylän koulun lapset mahtuisivat Nivan koululle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Kalliokylän koulu lakkautetaan 1.8.2025 alkaen. 6 Keskiviikko 19. Oikeat ja reaaliset kustannukset kyläkoulujen mahdollisesta sulkemisesta, lasten pitkät koulumatkat sekä maaseudun elävänä pitäminen nousivat esiin kouluverkkokeskustelussa Kiurusalissa keskiviikkona. Tuleviin suunnitelmiin vaikuttaa taajamakoulun tulevat tilat sekä valmisKoivujärvellä asuva Mari Hankala sanoi, että kyläkouluja ei pidä niputtaa yhteen, vaan jokainen pitää käsitellä erikseen, omana kokonaisuutenaan. – Meidän pitää miettiä ratkaisuja siltä pohjalta, että meidän lapset saisivat jatkossakin Kiuruvedellä opetusta. Lahnajoella oppilaskohtaiset kustannukset ovat suuret, ero muihin kouluihin koostuu pääasiassa kuljetuskustannuksista. Rusanen sanoi, että keskustelussa saatu palaute huomioidaan ja viime kädessä valtuusto päättää kouluverkosta. Toiseksi lakkautettavaksi kouluksi on arvioitu Lahnajoen koulua, koulun oppilasmäärä on toiseksi pienin Kalliokylän jälkeen. Kalliokylän koulu lakkaisi 1.8.2025 ja samalla tehdään päätös toisen kyläkoulun lakkauttamisesta 1.8.2026 alkaen. Kiuruvedellä on laadittu kolme vaihtoehtoa kouluverkon supistamiselle. Vuonna 2023 kustannukset olivat 104 590 euroa. Rusanen toi myös esiin, että käydyissä kaupungin yt-neuvotteluissa työntekijöiden edustajien viesti oli, että toivottavasti myös seinistä voidaan säästää, eikä aina henkilöstön selkänahasta. Puheenaihe. Uhrataanko kyläkoulut taajamakoulun takia. Perusteena lakkauttamiselle on pieni oppilasmäärä, syntyneistä tehdyn ennusteen perusteella olisi lukuvuoden 2030–2031 alussa 16 oppilasta. Kyläkoulujen tulevaisuuden tarkastelu liittyy siihen, että oppilasmäärä laskee Kiuruvedellä. Koulunkäynninohjaajan tarvetta nähdään olevan Nivan koulussa. Lahnajoen koulun lakkauttaminen toisi säästöä, kun kaksi luokanopettajan virkaa vähenisi. Kiuruvedelle syntyi viime vuonna nelisenkymmentä lasta, mitä taustaa vasten on mietittävä tulevaisuuden palvelurakennetta. Myös Lahnajoen koulun kunto on välttävä, rakennus on valmistunut vuonna 1963
u Lahnajoen koulun oppilasmäärä 2024–2025 31 oppilasta, ennuste 2025–2026 33 oppilasta, 2026–2027 32 oppilasta, 2027–2028 35 oppilasta, 2028-2029 31 oppilasta, 2029–2030 30 oppilasta, 2030–2031 34 oppilasta. Tätä kannattaisi tarkentaa. u Nivan koulun oppilasmäärä 2024–2025 334 oppilasta, ennuste 2025–2026 325 oppilasta, 2026–2027 317 oppilasta, 2027–2028 322 oppilasta, 2028-2029 309 oppilasta, 2029–2030 306 oppilasta, 2030–2031 292 oppilasta. Mulari painotti myös kuinka tärkeää olisi pitää maaseutualueet asuttuina huoltovarmuuden takia ja tähän liittyvät kyläkoulut, koulun sulkeminen vaikuttaa maaseudun asukasmäärään. Kouluasia etenee jatkossa niin, että sivistyslautakunnalla on suunnittelukokous asiaan liittyen 26.2. Kaupunki pyytää lausuntoja Kyläkoulutilaisuudessa esitellyt materiaalit ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Niiranen epäili päinvastoin, kun lapset keskitetään taajamaan, tulee kuraattorille ja koulupsykologille nykyistä enemmän asiakkaita. Keskustan valtuutettu Risto Juntunen sanoi, että kun koulu loppuu, loppuu kylältä kaikki. tarvikkeet 119 479 euroa, vuokrakulut 524 829 euroa) kaikki kulut yhteensä 3019 103 euroa. Nyt ollaan ennalta sulkemassa kyläkouluja. 2025 alkaen. Niiranen nosti esiin myös vanhemmille suunnatusta kyselystä saamansa kuvan, että lasten keskittäminen taajamaan tarjoaisi paremman koulunkäyntituen. u Luupuveden koulun kustannukset: (henkilöstökulut 254 916 euroa, kuljetuskustannukset 101 268 euroa, ruokailukulut 60 754 euroa, kehysrahat, kirjat ym. helmikuuta 2025 tuminen yhdistettynä supistuvaan oppilasmäärään. Liike Nytin valtuutettu Matti Lappalainen toivoi, että koulujen kiinnipanemissa ei pidettäisi kiirettä, sillä ei ole tiedossa milloin Kiuruvedellä on terve koulu, siihen ei ole vara. Uuden koulun tilat on tarkoitus mitoittaa noin 500 oppilaalle ja esimerkiksi syksyllä 2028 oppilaita olisi perusopetuksessa vielä 647. Jokainen lapsi ja opettaja tarvitsee terveet koulutilat, mutta Mulari arveli kyläkoulujen lopettamisesta laskettujen säästöjen olevan isommat kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Kyläkoulut taajaman tieltä. Siponen toi myös esiin, että Kalliokylässä puolet oppilaista ei tarvitse kyytiä ja arvelee, että kyytikustannukset nousevat, jos kyytioppilaita tulee järjestelyn kautta lisää. Kaupunki pyytää kyläkouluverkosta lausuntoja kirjallisena, joka tulee toimittaa kaupungin kirjaamoon 28.2. Tästä vaihtoehdosta ei koituisi kovin suurta säästöä. Eikö voi olla inhimillisyyttä näissä asioissa. kirjaamo@ kiuruvesi.fi Oppilasennusteet ja koulujen kustannukset u Kalliokylän koulun oppilasmäärä 2024–2025 20 oppilasta, ennuste 2025–2026 24 oppilasta, 2026–2027 20 oppilasta, 2027–2028 19 oppilasta, 2028-2029 17 oppilasta, 2029–2030 13 oppilasta, 2030–2031 16 oppilasta. Ennen kuin kylällä on tarjota asianmukaiset koulutilat, pitää pistää Kalliokylä kiinni. tarvikkeet 20 305 euroa, vuokrakulut 213 645 euroa) kaikki kulut yhteensä 630 525 euroa. Sanna Tikkanen pelkäsi alakoululaisten koulumatkojen pitenemisen puolesta. Osa oppilaista olisi sijoitettuna Hingunniemeen ja jäähallin yläkertaan. tarvikkeet 12 141 euroa, vuokrakulut 90 961 euroa) kaikki kulut yhteensä 412 775 euroa. Kyläkouluja ei saa niputtaa yhteen, jokainen koulu on harkittava erikseen, Kiuruvesi on maaseutupitäjä, täällä pitäisi säilyttää elinvoima, kun kouluja pannaan kiinni, alamäki alkaa. Miksi ei kysytty oppilailta miltä tuntuisi, jos pääsisit välitunnilla metsään. Hän kysyi eikö alaja yläkoululaisille ole erilaiset matka-aikojen rajat. Esimerkiksi koulun siirtäminen taajamaan ei ole yksinkertainen eikä kustannukseton operaatio. Niiranen sanoi, että yläja alakoululaisille tulee molemmille pitkä, tunnin ja 20 minuutin koulumatka, jos kyyti kulkee runkolinjaa pitkin. Toisena lakkautuva kyläkoulu voi tosin myös vaihtua, jos jollakin koululla tapahtuu äkillinen koulun laajaa korjausta vaativa kiinteistövahinko, esimerkiksi vesivahinko. u Rytkyn koulun kustannukset: (henkilöstökulut 231 019 euroa, kuljetuskustannukset 87 615 euroa, ruokailukulut 37 652 euroa, kehysrahat, kirjat ym. Liike Nytin valtuutettu Marko Huuskonen näki kyläkoulut vahvuutena, mutta jos oppilasmäärä laskee, hän toivoi myös selvitettävän, olisiko taajamasta tai lähialueilta halukkaita siirtymään kyläkouluille. Hankala sanoi, että kaikki lapset ja henkilökunta ansaitsevat terveet tilat ja kysyi onko nykyvaltuusto missään vastuussa kouluverkkopäätöksestä, kun vaalit on keväällä. ja päätöskokous 26.3. tarvikkeet 12 579 euroa, vuokrakulut 93 455 euroa) kaikki kulut yhteensä 372 276 euroa. u Kalliokylän koulun kustannukset: (henkilöstökulut 179 715 euroa, kuljetuskustannukset 46 118 euroa, ruokailukulut 37 036 euroa, kehysrahat, kirjat ym. Kaupunginhallitus käsittelee kyläkouluverkkoa 14.4. u Nivan koulun kustannukset: (henkilöstökulut 1 764 969 euroa, kuljetuskustannukset 273 465 euroa, ruokailukulut 299 646 euroa, kehysrahat, kirjat ym. Samaan aikaan Niva ja Yläkoulu sulautuisivat yhdeksi yhtenäiskouluksi kun niiden toiminnot saadaan yhteen koulurakennukseen. Kolmannen lakkautettavan koulun oppilaille ei olisi pysyviä tiloja. – Kysely oli tehty tietystä näkökulmasta. Jukka Mulari sanoi, ettei päättäjillä ole helppo paikka edessään ja muistutti, että aikuisen selkänahka kestää enemmän kuin lapsen selkänahka. tarvikkeet 15 147 euroa, vuokrakulut 113 894 euroa) kaikki kulut yhteensä 480 423 euroa. Niiranen totesi, että harrastuksiin taajamaan haja-asutusalueen lapsilla ei ole mahdollisuutta jäädä, sillä ainoa kyyti on koulukyyti, elleivät vanhemmat itse kuljeta lasta kotiin, kylän vetovoimana käytetty harrastamisen mahdollisuus ei siis hänen mukaansa lisää lasten harrastamista, sillä harrastukset eivät liity siihen, mitä koulua lapsi käy. u Luupuveden koulun oppilasmäärä 2024–2025 55 oppilasta, ennuste 2025–2026 48 oppilasta, 2026–2027 45 oppilasta, 2027–2028 45 oppilasta, 2028-2029 43 oppilasta, 2029–2030 38 oppilasta, 2030–2031 31 oppilasta. Toisaalta ratkaisu aiheuttaa haasteita tilojen ja muiden järjestelyjen suhteen, koska uuden koulun rakentaminen taajamaan olisi kesken. Pöksyläinen toi esiin, että Kalliokylä on ainoa koulu, mikä voidaan sulkea sillä perusteella, että oppilasmäärän raja on asetettu 25 oppilaaseen. – Esitys on ollut kylmää kyytiä, Kalliokylän lasten yhteisö hajotetaan ja heitellään eri puolille kuin heittopussit. 7 Keskiviikko 19. Siponen kritisoi myös vanhemmille tehtyä kysely, hän ei osannut kaikkiin kysymyksiin vastata ”ainakaan tällä koulutuksella”, Katja Niiranen Luupuveden koululta sanoi kyläkoulujen lakkauttamissuunnitelman kuulostavan ajojahdilta, jossa ollaan vastakkain laittamassa taajama ja kylät. u Lahnajoen koulun kustannukset: (henkilöstökulut 159 860 euroa, kuljetuskustannukset 104 590 euroa, ruokailukulut 44 254 euroa, kehysrahat, kirjat ym. – Meidän kyläkoulun oppilaiden vanhempien tulisi luopua omasta kyläkoulusta, että saadaan taajamaan uusi koulu keskustan oppilaille. kello 8 mennessä. ja valtuusto 28.4. Markku Siponen toivoi tarkempia laskelmia säästöistä.. u Rytkyn koulun oppilasmäärä 2024–2025 39 oppilasta, ennuste 2025–2026 36 oppilasta, 2026–2027 40 oppilasta, 2027–2028 40 oppilasta, 2028-2029 40 oppilasta, 2029–2030 35 oppilasta, 2030–2031 36 oppilasta. Se on huono asia. Toimintojen uudelleen järjestäminen tuo joiltakin osin hallinnollisia säästöjä. Neljännen koulun lakkautus toisi lisää tilaongelmia taajamaan. Myös kaupungin markkinointiin olisi panostettava, Kiuruvedellä on kaunis luonto, kaikki eivät mene kaupungistumisen mukana. Kolmannessa vaihtoehdossa lakkautetaan kouluja yksi kerrallaan joka vuosi 1.8. u Kyläkouluilla on oppilaita 145, ennusteen mukaan kyläkoulujen oppilasmäärä laskee vuoteen 2030 120 oppilaaseen. Uusi koulurakennus olisi käytössä 1.8.2028. – Ymmärrän, että raha puhuu, mutta pitää miettiä myös lapsia. Perusopetuksessa on tällä hetkellä 720 oppilasta, oppilaiden määrä laskee 2030 mennessä 632 oppilaaseen. Valtuutettu ja aluevaltuutettu sekä äiti Leena Pöksyläinen epäili oppilasennusteiden paikkaansa pitävyyttä ja vertasi niitä vuoden 2020 ennusteisiin oppilasmäärissä, tuolloin viimeksi käsiteltiin kouluverkkoa 2025-2026. Oppilaaksiottoalueet tulisi tarkastella uudelleen. 2027 ja Luupuvesi 1.8.2028. Ennusteissa oppilasmäärä on pienempi kuin todellisuudessa. Sanna Tikkanen mietti, jaksavatko lapset kulkea enää taajamassa harrastuksissa, kun koulumatkaa kertyy jo päivään kolme tuntia. Mari Hankala Kalliokylästä mietti myös säästöjen todellista määrää, kilometrejä tulee, kun lähdetään Koivujärven perukoilta taajamaan. Kansanedustaja, aluevaltuutettu valtuuston puheenjohtaja ja isä Markku Siponen (kesk.) peräsi konkreettisia säästölaskelmia kyläkoulujen sulkemisesta ennen kuin päätöksiä tehdään. Huomioon on otettava myös Luupuveden koulun leasing-maksujen loppuminen vuoden 2026 lopussa, jolloin kaupungin on päätettävä mitä rakennuksella tehdään. MITÄ. Kolmas vaihtoehto toisi suurimmat säästöt opetustoimessa kuin kiinteistötoimessa, kun kouluja ei tarvitsisi ylläpitää. Järjestys olisi Kalliokylä 1.8.2025, Lahnajoki 1.8.2026, Rytky 1.8
Kiuruveden sivistysjohtaja ja lukion rehtori Matti Heikinmaa sekä Nivan koulun rehtori Pauliina Kuonanoja kertoivat kouluverkkoselvityksen tuloksista, kyläkoulujen oppilasmääristä ja esittelivät erilaisia vaihtoehtoja siitä, mitä kyläkouluja voitaisiin lakkauttaa ja milloin. Kahden koulun korjaaminen maksaisi kohta saman verran kuin uuden koulun rakentamien, Kauranen sanoi. Satu Remes harmitteli, että pidemmän matkan takaa Nivan koululle tulevat lapset eivät voi osallistua koulunjälkeisiin aktiviteetteihin, kuten harkkaja iltapäiväkerhoihin, koska heidän on ehdittävä päivän koulukyyditykseen. Yleisössä heräsi keskustelua etenkin uuden taajamakoulun rakentamisesta – ja rahasta. – Kun puhutaan 20 miljoonasta, ei voida ajatella, että se joko menee tai ei mene. Toivon, että päättäjät käsittäisivät, miten kyläkoulujen lakkauttaminen perheen arjessa näkyy, Remes sanoi. HANNA SOINI. Jos uuden koulun rakentamisen vaihtoehtona on nykyisten tilojen korjaaminen, se ei todellakaan ole ilmaista. Tilaisuuden varsinaisena aiheena oli meneillään oleva kouluverkkoselvitys ja kyläkoulujen kohtalo. Tilaisuutta seuraamaan tulleen Laura Kaurasen mielestä Kiuruvedelle olisi ensisijaisen tärkeää saada uusi, terve taajamakoulu ennen kuin voidaan miettiä kyläkoulujen lakkauttamista. Tiedän perheitä, joissa lapset haluttaisiin toiseen kouluun Nivan sisäilmaongelmien vuoksi, Remes sanoi ja toivoi päättäjiltä uusia ajatuksia esimerkiksi koulualuerajoihin ja koulukyytien järjestelyyn. Tavoitteena on se, että Kiuruvedellä olisi toimiva ja järkevä kouluverkko myös tulevaisuudessa. Ensin meillä täytyy olla päätökset siitä, että meille tulee keskustaan terve koulu ja sen jälkeen voimme miettiä kyläkoulujen asiaa, Pöksyläinen sanoi. – Toivoisin, että päätös uudesta koulusta voitaisiin tehdä mahdollisimman pian ja sen jälkeen miettiä, millä tahdilla kyläkouluja suljetaan, Kauranen sanoi. Valtuutettu Seppo Piippo oli samoilla linjoilla siinä, että terveet tilat on oltava, mutta hänestä uuden koulun rakentamiselle tulisi miettiä myös muita edullisempia vaihtoehtoja, sillä Kiuruveden kaupungin talous kaatuisi 20 miljoonan euron kouluinvestointiin. Vastaava yleisötilaisuus järjestettiin päivää aiemmin myös Kiurusalissa. Koulujen sisäilmaongelmat nostettiin jälleen tikunnokkaan. HANNA SOINI Matti Heikinmaa (oik.), Pauliina Kuonanoja sekä kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen kertoivat kuulemistilaisuudessa kyläkoulujen tilanteesta. Hän ei pitänyt koulujen korjaamista hyvänä vaihtoehtona siksikään, että ei ole varmuutta siitä, päästäisiinkö Nivan koulun ja yläkoulun sisäilmaongelmista remontilla eroon. – Huonokuntoinen koulu ei ruoki kaupungin vetovoimaa. Emme voi ikuisesti odotella, että kyllä tämä tästä, Heikinmaa totesi tilaisuuden alussa. Kauranen toivoi päättäjiltä vauhtia uuden koulun rakentamispäätöksiin keskustan kouluilla todettujen sisäilmaongelmien vuoksi. Hänen mukaansa valtuustossa on luja yhteinen tahto saada Kiuruvedelle terveet oppimistilat. Ylipaineistus on kuitenkin väliaikainen ratkaisu. Tilaisuutta seuranneen perheenäidin Satu Remeksen mielestä keskustan kehnot koulut ovat Kiuruvedelle imagohaitta. – Siihen pitäisi saada jokin muutos, jotta kyydityksen piirissäkin olevat lapset voisivat käyttää perheiden iltapäiväjärjestelyitä tukevia harkkaja iltapäiväkerhopalveluita. Terveys ja raha puhuttivat Yleisötilaisuuteen osallistui alle parikymmentä henkeä: opettajia, paikallispoliitikkoja sekä muutama muu vanhempi lapsineen. Hänestä varmuutta ei olisi siitäkään, kuinka pitkä Tilaisuutta seuraamaan tulleet vanhemmat Satu Remes (vas.) sekä Laura Kauranen (oik.) nostivat esiin sisäilmaongelmaisten koulujen tuoman imagohaitan Kiuruvedelle ja sen vaikutukset paikkakunnalle muuttamista miettiviin perheisiin. Matti Heikinmaa huomautti, että Nivan koulun ylipaineistamisen myötä sisäilma on parantunut, eikä ilmoituksia huonosta sisäilmasta ole sittemmin tehty. – Verotus on tapissaan, eikä muita tulonlähteitä ole, ja säästöilläkään uutta koulua ei makseta, eli se raha otetaan kuntalaisten selkänahasta. – Osa voi sietää hyvinkin sisäilmaongelmaisia tiloja, mutta osa saa pysyvät terveyshaitat sisäilmaongelmista. 8 Keskiviikko 19. En ole lainkaan vakuuttunut, onko tämä uuden koulun rakentaminen ollenkaan niin hyvä ratkaisu kuin miltä se kuulostaa, kun ei ole tarkasteltu muita vaihtoehtoja, Piippo sanoi. – Tavoitteenamme on tuoda esiin perustietoa kouluverkosta monelta eri kantilta ja tehdä esityksiä, joiden perusteella kokonaiskustannuksia saadaan pienennettyä. Tilaisuutta seurannutta yleisöä mietitytti myös, miten koulumatkat järjestettäisiin, jos kyläkouluja lakkaisi ja nousisivatko kyydityskustannukset. – Jos elokuussa lakkautetaan kyläkoulu, niin kuka tänne keskustan sisäilmaongelmaisiin kouluihin haluaa lisää lapsia. – Olen tismalleen samaa mieltä tästä aikajänteestä, valtuutettu Leena Pöksyläinen jatkoi yleisöstä. Nivan koulun yleisötilaisuudessa luonnollisesti korostui keskustan koulujen tilanne, vaikka ne eivät olekaan lakkautusuhan alla. Laura Kauranen otti kantaa myös kiistakapulaan siitä, pitäisikö keskustaan rakentaa uusi 20 miljoonan euron taajamakoulu vai korjata Nivan koulu ja yläkoulu, joissa on todettu laajoja sisäilmaongelmia. olisi remontoitujen koulujen käyttöikä verrattuna upouuteen kouluun. Keskustan koulujen sisäilmaongelmista puhuttiin viime torstai-iltana Nivan koululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. helmikuuta 2025 Uutiset Sisäilmaongelmat, uuden koulun hinta ja Kiuruveden imago huolettivat Yleisötilaisuudessa puhuttivat keskustan koulujen sisäilmaongelmat, uuden koulun rakentaminen ja kyläkoulujen lakkauttaminen. Ensimmäinen kyläkoulu, Kalliokylän koulu, voitaisiin ehdotuksen mukaan lakkauttaa jo tämän vuoden elokuussa. Jos näiden lasten vanhemmat tai nämä lapset aikuistuttuaan alkavat hakea korvauksia siitä, että he ovat saaneet elinikäisen haitan sisäilmaongelmaisista tiloista, niin se vasta alkaa maksamaan, Kauranen totesi
helmikuuta 2025 Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen vieraili Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen toimipisteessä torstaina. Erikoisammattitutkintoa pääsevät suorittamaan kyvykkäimmät ja ne, joilla on jo olemassa oma asiakaskunta. – Elyn (elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus) kanssa käydään tästä keskusteluja ja kaupungin on tulevana syksynä mietittävä, otetaanko tämä kevyenliikenteenväylä investointiohjelmaan, sillä se edellyttää, että myös kaupunki osallistuu vastinrahalla kustannuksiin, Rusanen sanoo ja jatkaa, että Hingunniemi on meille vielä ”hiomaton timantti”. Eläinlääkäripula on ollut Suomessa paikoin hyvin vaikea. Tärkeää on myös oppia kohtelemaan asiakkaita oikein. Kyvykkäät erikoistuvat Hevostalouden erikoisammattitutkinnon kengitysseppäkoulutus käynnistyi Hingunniemessä kesällä 2019. Hiomaton timantti Toinen iso asia Kiuruveden ja Hingunniemen kannalta on se, että Hingunniemeen saadaan mahdollisesti kevyenliikenteenväylä, kun kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) järjesti siihen joulurahaa noin miljoona euroa viime vuonna. – Suomalainen käsityötaito ja hevosmiestaito on maailmankuulua, Kemiläinen sanoo ja kehuu ammattiopiston työyhteisöä, jossa on aito halu viedä asioita eteenpäin. – Tällä mäellä on paljon potentiaalia koulutuksen ympärillä. Kengitysseppäpuolella tärkeimmät arvot ovat hevosen hyvinvointi ja hyvä kengitys, huolellinen hoito ja turvallisuus, että osataan käsitellä hevosia, toimia oikein. – Tavoitteena on, että saataisiin koulutusta vielä vahvemmin tälle mäelle. Lukiokoulutuksen lisäksi meille on tärkeää, että on muutakin koulutusta, kaupungin strategiassa lukee, että Kiuruvedelle on tärkeää, että niin eläimet kuin ihmiset voivat hyvin. koulutuspäällikkö Tarmo Voutilainen kertoi, että Hingunniemessä tehdään yhteistyötä moneen suuntaan, muun muassa Hevostietokeskuksen ja Helsingin yliopistojen kanssa. – Meillä on helmikuun lopussa pyöreän pöydän keskustelu tästä asiasta Kuopiossa, mukana ovat edustajat Itä-Suomen yliopistosta, Savonia-ammattikorkeakoulusta ja Luonnonvarakeskus Lukesta, maaja metsätalousministeriöstä, Hevostietokeskuksesta, Ysaolta ja mukana on myös maaja metsätalousministeriöstä valtiosihteeri Päivi Nerg, Rusanen kertoo. Hingunniemen mäelle puuhataan lisää koulutusta. Eurooppa-sertifikaattia ei voi muualta hankkia kuin Hingunniemestä. – Olen kanttori ja halusin työyhteisöltä huilia, otin perusopetukseen opintovapaata ja nyt ollaan tässä. Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvaraosaamisen vs. Kurvisen olivat kutsuneet Ylä-Savon ammattiopiston hevostalousalan koulutilalle Kiuruveden kaupunki, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Savon liitto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Hevostietokeskus ja Ylä-Savon Sote-kuntayhtymä. Rusasella oli Hingunniemen alueelle ja Kiuruvedelle hyvää kerrottavaa. Olen ilmoittanut, että Kiuruvesi haluaa olla vahvasti tässä mukana. koulutuspäällikkö Tarmo Voutilainen (vas.), kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, erikoiskengitysseppäopiskelija Hannele Sorvali ja kengityksenopettaja Jukka Kemiläinen sekä Willianbirdland, ori, 14-vuotias. Tilaisuudessa Juha-Pekka Rusanen esitti kaikkien tahojen yhteisenä kantana, että Suomeen tulee asettaa selvitysmies eläinlääkärikoulutuksen uudistamiseksi ja laajentamiseksi. Kengitettäväksi tuodaan myös siviilihevosia, joilla ei ole mitään sairautta tai niille on sattunut joku tapaturma tai tullut jokin vamma. Hän hakeutui koulutukseen, kun ei saanut omille hevosilleen kesäaikana kengitysseppää ja sepän jäljiltä hevosilla oli paiseita. Kengitetty voi hyvin Yksi opiskelija kengityssepän erikoisammattitutkintolinjalla on liperiläinen Hannele Sorvali. Antti Kurvinen oli sitä mieltä, että koulutuspaikkoja tulisi lisätä. Rusanen on keskustellut asiasta Turun yliopiston entisen rehtorin ja biolääketieteen laitoksen johtaja, professori Kalervo Väänäsen kanssa, että Kiuruvesi ja Hingunniemi voisivat olla yksi pilottialue saada eläinlääkäriopiskelijoita harjoitteluun. Oulun yliopistossa on valmisteilla hevosten niveliin liittyvä tutkimus. JAANA SELANDER Eläinlääkäriopiskelijoita klinikan avustajaksi – tästä neuvotellaan Vs. Mahdollisuuksia olisi saada eläinlääkäriopiskelijoita harjoitteluun. Hingunniemen ja Peltoniemen alueella kampuksilla on noin 700 opiskelijaa ja 50 opettajaa ja ammattiohjaajaa. Kengityssepän koulutus lähtee liikkeelle kokeilevasta alkeiskurssista, joka on vapaaehtoinen, eikä tutkintopohjainen, siitä edetään halutessa hevostalouden perustutkintoon, hankitaan työkokemusta ja tullaan kengittäjän ammattitutkintoon ja edelleen erikoisammattitutkintoon. Ammattitutkinnosta on mahdollisuus saada eurooppalainen sertifikaatti, se tarkoittaa, että kengityssepät voivat harjoittaa ammattimaista kengitystoimintaa koko Euroopan alueella. Ori on juossut kilpauran, viettää eläkepäiviä opetushevosena. Hingunniemessä kun on olemassa jo valmis infra eläimineen, eläinlääkäreineen ja klinikoineen sekä tutkimustoimintaa Hevostietokeskuksen kauta. Pohjois-Savon liitto on antanut toimeksiannon, miten eläinlääkäriopiskelijoita saataisiin kiinnostumaan hyötyeläimistä ja Hingunniemi voisi tarjota tähän ratkaisuja. Tykkään kengittämisopinnoista, sillä siinä näkee, miten kengitys vaikuttaa hevoseen, kuinka hyvin kengitettyä hevosta on helppoa liikuttaa, ja kuinka hyvä kengitys vaikuttaa hevosen hyvinvointiin ja hyvään liikkeeseen. 9 Keskiviikko 19. Kengityksen opettaja Jukka Kemiläinen sanoo, että kengityspuolella hoidetaan myös eläinklinikalla käyvien hevosten kengitys kuntoon. JAANA SELANDER. Aikaisemmassa tutkintorakenteessa kengityskoulutus oli kaksiportainen, nykyisessä mallissa saatiin kolmas taso, jolloin taataan riittävän laaja koulutusja kengitysharjoittelutausta. Viime vuonna klinikalta oli kengityspuolella 70 käyntikertaa. Silloinen tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kävi kuuntelemassa Hingunniemessä helmikuussa 2022 ihmisten huolia eläinlääkäripulasta
Kaisanet tarjoaa liittyjille sekä laajakaistaettä kaapelitelevisiopalvelun. Sen voimme kuitenkin luvata, että tänä vuonna Kiuruveden keskustakin saa valokuituverkon ja hinta tulee olemaan se, mikä se on itse kullakin ollut sopimuksen tekohetkellä. Käyttöönotot tapahtuisivat marraskuun 2025 ja tammikuun Kaisanetin toimitusjohtaja Jani Moilanen sanoo, että valokuidun maarakentaminen Kiuruvedellä tapahtuu tulevana kesänä ja käyttöönottovaiheeseen päästään loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa. Osa paikalle saapuneista kiuruvetisistä asukkaista valittelikin, että antenniverkossa televisiokanavien näkyvyydessä ja kuvanlaadussa on ollut ongelmia, joten muun muassa siksi valokuitu kiinnosti. Ja ensimmäinen lasku tulee vasta, kun yhteys on käytössä. – Valokuitu on myös ekologinen ja pitkäikäinen valinta, sillä sen avulla saa hyvin toimivan netin vähintään 50 vuodeksi. Tämä nostaa samalla kiinteistön arvoa. Datamäärät ovat nousseet, kun ihmiset tarvitsevat nopeaa internetyhteyttä säännöllisesti sekä työssään että vapaa-ajallaan. – Toimiva tietoliikenne on jo nyt hyvin kriittinen palvelu yhteiskunnassa ja sen merkitys tulee vain korostumaan tulevaisuudessa. Se on paitsi nopein, myös varmin ja vakain saatavilla oleva yhteys, sillä sääolosuhteet tai verkossa samanaikaisesti olevien käyttäjien määrä eivät vaikuta yhteyden toimivuuteen tai nopeuteen. Lisää on luvassa tänä vuonna, kun Kaisanet Oy aikoo rakentaa valokuituverkkoa Kiuruveden keskustaan. – Investoimme valokuituverkkoihin Kainuussa ja Ylä-Savossa yhteensä yli 20 miljoonaa euroa, josta Kiuruveden osuus on 800 000 euroa. – Se tosin ihmetyttää, että miksi ydinkeskustan alue tulee vuoroon vasta nyt. Paikallinen toimija Kaisanet on osuuskuntaomisteinen yhtiö, jonka omistavat Puhelinosuuskunta IPY ja Kainuun puhelinosuuskunta. helmikuuta 2025 Uutiset Kaisanet rakentaa valokuituverkkoa Kiuruveden keskustan alueelle Rakentaminen on osa Kaisanetin vuosien 2023–2025 investointiohjelmaa, jonka aikana yritys investoi valokuituverkkoon Ylä-Savon ja Kainuun alueilla yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Näin on käynyt myös Kiuruvedellä, jossa tämän hetken nopeinta tietoliikenneverkkoa on rakennettu sekä haja-asutusalueelle että taajamaan useammankin eri yrityksen toimesta. Kaisanet on rakentanut Kiuruveden taajamaan valokuituverkkoa aiemminkin, esimerkiksi Kallion alueelle. AKU LAATIKAINEN Valokuitukaapeleita, jotka kaivetaan maan alle. – Tänä vuonna on tarkoitus toteuttaa Kiuruveden osalta maarakentaminen aikavälillä kesäkuu– syyskuu. Taloyhtiöille yhteys on sitä edullisempi, mitä enemmän liittyjiä tulee mukaan. Meneillään on Kaisanetin historian suurimpia investointeja ja kysyntääkin valokuidulle on ollut kiitettävästi. 10 Keskiviikko 19. – On ollut pakko priorisoida, koska työmaita on riittänyt paljon. Kaisanetin edustajien mukaan valokuituverkkoa on rakennettu ensin sinne, missä on ollut eniten kysyntää ja osin tämä on ollut myös resurssikysymys. Kaisanetin toimitusjohtaja Jani Moilanen ja liiketoimintajohtaja Sari Niskanen sanoivat, että rakentaminen liittyy Kaisanetin suureen investointiohjelmaan vuosien 2023–2025 aikana. Kiuruveden kulttuuritalolla, jonka näyttelytilaan saapui tuvan täydeltä yleisöä. Kiuruveden ja Iisalmen keskustat ovat tämän vuoden merkittävimmät rakentamisalueemme Ylä-Savossa, Moilanen ja Niskanen kertovat. Siksi tarvitaan valokuitua. Viime vuonna tavoitimme Kainuussa ja Ylä-Savossa yli 10 000 uutta taloutta. AKU LAATIKAINEN 2026 välisenä aikana. Aiemmin mentiin myynti edellä. Nettiä voi käyttää sekä langallisena että langattomana. AKU LAATIKAINEN. Valokuituverkkoja on rakennettu viime vuosina ahkerasti ympäri Suomea. Yritys kertoi suunnitelmistaan tiedotustilaisuudessa tiistai-iltana 11.2. Valokuidun kysyntä on kasvanut viime vuosina kovasti. Liittyjiä on jo olemassa useita satoja ja joukossa on sekä omakotitaloja että asunto-osakeyhtiöitä, kuten rivija kerrostaloja. Yhtiössä tehtiin joitakin vuosia sitten strategiamuutos, kun valokuituverkkoa alettiin tehdään potentiaalisille liittyjille valmiiksi
Pankkilan yläkerrassa on muuHANNA SOINI Anu ja Teemu Jaaranen ovat jo panneet tuulemaan ja aloittaneet remontin Pankkilan alakerrassa. He suunnittelevat rakennukseen yritystoimintaa, jonka olisi tarkoitus alkaa jo ensi kesänä. Jaaraset aikovat perustaa Pankkilan rakennukseen hyvinvointialan yrityksen, jonka nimeksi tulee Ikiaikainen. – Tämä on niin hieno rakennus, että halusimme ehostaa sen. – Hyvinvointiyrityksen perustaminen tuntuu tällä hetkellä oikealta. Ensin suunnittelimme yritystoimintaa maatilallemme, mutta kun tämä rakennus tuli myyntiin, halusimme ostaa sen, Teemu Jaaranen kertoo ja lisää, että rakennuksessa houkutti myös sen erinomainen sijainti Kiuruveden keskustassa S-marketin vieressä. Jaarasten mukaan liiketoiminta tarkentuu kysynnän mukaan ja suunnitelmien edetessä. Toivottavasti ihmiset tulevat piipahtamaan ja jututtamaan meitä, kun tila saadaan avattua, jotta tähän taloon tulee elämää, Anu Jaaranen sanoo. Se kuitenkin on jo varmaa, että rakennuksen vintille avautuu kesällä taidenäyttely. Kiuruvetiset Anu ja Teemu Jaaranen aikovat perustaa Pankkilana tunnettuun rakennukseen uuden yrityksen. – Rakennuksen alakerta tulisi liiketoimintakäyttöön. Rakennuksessa toimi viimeksi kukkakauppa. Sen ovat ostaneet kiuruvetiset Anu ja Teemu Jaaranen. Edessä erilainen kesä Jaaraset kertovat kiinnostuneensa hyvinvointialan yrittäjyydestä osaksi oman urheilutaustansa myötä. Nyt viemme hyvinvointia kokonaisvaltaisempaan suuntaan, Anu Jaaranen kertoo. helmikuuta 2025 Toivottavasti ihmiset tulevat piipahtamaan ja jututtamaan meitä, kun tila saadaan avattua, jotta tähän talon tulee elämää. – Ala alkoi tuntua merkitykselliseltä, kun on panostanut omaan hyvinvointiin. Sisätiloista on tarkoitus rakentaa paremmin liiketilakäyttöön sopivat. He remontoivat vuodelta 1952 peräisin olevaa, pankkina toiminutta rakennusta paraikaa. Muuten yritystoiminta on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta pariskunnalla on paljon ideoita siitä, minkälaiseksi toiminta voisi lähteä kehittymään. Anu Jaaranen miettii, että näyteikkunaan saisi hyvin esille erilaisia tuotteita. Siihen on suunnitteilla erilaisia rentoutushetkiä, työpajoja ja mahdollisesti myös liikunnallista toimintaa, Anu Jaaranen kertoo. Anu Jaaranen “ Keskustan vanha rakennus saa kesäksi uutta elämää Pankkilana tunnettu rakennus Kiuruveden keskustassa vaihtoi omistajaa viime vuoden lopulla. Rakennuksessa on suuret näyteikkunat, joista tulvii sisälle luonnonvaloa. Yritystoimintaa on tarkoitus saada vauhtiin ensi kesäksi. Sen järjestää Iisalmen Seudun Kuvataideseura. Sen yläkerrassa on asuntoja, joista voisi tehdä majoitustilaa. tama asunto. Rakennuksen remontti on jo aloitettu. – Haluamme myös virkistää keskustaa ja toivomme, että keskustassa pysyisi palveluita, Anu Jaaranen sanoo. Meillä on edessä hyvin erilainen kesä. Pankkilan rakennuksessa toimi viimeksi kukkakauppa, mistä muistuttavat ikkunoiden kukkatarrat. HANNA SOINI. 11 Keskiviikko 19. Ne tarjoavat majoitusmahdollisuuksia ja siten vaikkapa mahdollisuuden järjestää rentouttavia maaseuturetriittejä. Julkisivuun ei tule muutoksia, paitsi jossain vaiheessa uutta maalia pintaan
Tavoitteena on myös täysi ehdokaslista ja päämääränä on olla Kiuruveden suurin puolue. Liike Nytin tavoitteet kuntavaleissa ovat korkealla, puolue haluaa haastaa kaikki vanhat puolueet uudestaan. Tähän kyselyyn on aikaa vastata helmikuun loppuun. Me näemme kyläkoulut vetoja pitovoiman kannalta tärkeinä, kyläkoulut halutaan pitää niin kauan kuin oppilaita niissä riittää, Huuskonen sanoo ja viittaa koulukysymyksessä ennakoitavuuteen ja johdonmukaisuuteen eli jos oppilasmäärä tippuu ja jos koululle tulee semmoinen remontointitarve, jossa kustannukset nousevat kestämättömiksi, kyläkoulu lakkautetaan. – Nämä ovat kolme pääteemaamme, millä lähdemme liikkeelle. Kiuruvedellehän on muuttanut ihmisiä muun muassa Kroatiasta, Baltian maista, Saksasta, Ranskasta, paluumuuttajiakin tulee Ruotsista. Näihin me haluamme muutosta, meidän pitää tehdä enemmän isoja tekoja kuin puhua, kiteyttää Kärkkäinen. – Me haluamme edistää Kiuruveden elinvoimaa sekä vetoja pitovoimaa, haluamme kuunnella ja osallistaa kuntalaisia. – Se meiltä puuttuu. Verotusta helpotettava Elinvoimaan Liike Nytillä liittyy kunnallisveroprosentin laskeminen. Liike Nyt haluaa vaaleissa haastaa kaikki vanhat puolueet ja tähtää Kiuruveden suurimmaksi puolueeksi. Ari Kärkkäinen lisää, että Liike Nytillä on konkreettisia toimenpiteitä sen suhteen, miten ihmiset saadaan muuttamaan Kiuruvedelle. Emme painosta ihmisiä kirjoittamaan nimeään ehdokaslappuun. Marko Huuskonen jatkaa, että asiat eivät valittamalla parane, vaan hihat käärimällä. Ari Kärkkäinen jatkaa, että voimme toki säästää itsemme kuoliaiksi. Kaupungistuminen on ollut pitkä trendi ja se jatkuu, mutta eivät kaikki halua elää siinä trendissä. Avoimuus lähtökohtana Mitä taas kuntalaisten osallistamiseen tulee, Liike Nyt teki vuonna 2022 ensimmäisen tuulivoimakyselyn, joka julkaistiin Facebookissa. Tässä asiassa halutaan poiketa. helmikuuta 2025 Talous & politiikka Liike nyt haastaa vanhat puolueet ja haluaa olla Kiuruveden suurin puolue Liike Nytillä tuntuu olevan hyvä pöhinä. Lisäksi haluamme ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta kaupungin päätöksiin, Marko Huuskonen linjaa. löysässä hirressä, että mitä meidän kyläkoululle nyt tapahtuu. Liike Nyt on saanut palautetta, että kaupungin luottamishenkilöt piilottelevat tuulivoimakantaansa. Nimiä tiputellaan pikkuhiljaa. He mainostavat paikkakuntaa omalla elämisellään. Suomessa kasvukeskuksissa elää eläkkeelle siirtyviä, jotka haluaisivat asua maaseudun rauhassa. Ja siihen Liike Nyt on valmis ja halukas. – Tehdään myös niille ihmisille hyvä paikka asua Kiuruvedellä, jotka täällä jo ovat. – Ehdokashankinta on edennyt positiivisella vireellä. Yhdistys kuitenkin suosittelee jokaiselle ehdokkaalle, että he ilmoittavat omassa vaalikampanjassaan kantansa tuulivoimaan. Uusille, mahdollisesti Kiuruvedelle muuttoa suunnitteleville ihmisille tuodaan markkinoinnin keinoin konkreettisesti esiin, että jos olet tällainen perhe, sinulla voisi tällaisen Kiuruvedellä asuvan, samaistuttavan esimerkkiperheen kautta, olla kouluja kauppapalvelut lähellä, edulliset tontit ja asunnot. – Ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus ovat pitkäjänteistä avoimuutta kuntalaisia kohtaan. Ihmisiltä voidaan vetää ”matto” alta jollakin säästötoimenpiteellä ja säästö voikin muuttua kovaksi menoksi, kun ei ollakaan mielenkiintoinen kunta vaikkapa Kiuruvedelle muuttajille. Elinvoimaisuus on kuitenkin sitä, että ihmisillä on työtä, harrastuksia vapaa-ajalla, ja yhteisössä/kaupungissa sellainen ilmapiiri, että täällä on mukava olla. Kuntavaaleihin on saatu jo mukavasti ehdokkaita. Liike Nytin valtuutettu, yrittäjä Marko Huuskonen johtaa vaalikampanjaa ja valtuutettu, yrittäjä Ari Kärkkäinen vastaa kuntavaalien ehdokashankinnasta. Lisää asukkaita Liike Nytin kuntavaaliohjelmassa tulee olemaan teemana Muuta Kiuruvedelle -hanke. Vastaukset tullaan lukemaan tarkalla silmällä, mitä mieltä kuntalaiset ovat. Marko Huuskonen näkee, että kaupungin markkinoinnissa tulee nähdä Kiuruveden Iskelmäviikko tärkeänä, mutta Kiuruvedellä pitää olla muutakin, ja tähän vastaa Muuta Kiuruvedelle -hanke, jota tukee Kiuruveden Iskelmäviikko. – Me emme halua tuoda kouluverkkoselvitystä ”vaaliaseena”, viime metreillä, Kärkkäinen jatkaa. – Ja kaupungin organisaatiossa päätettävät asiat ovat vain tavallisia asioita, kuntapolitiikkaan ei tarvitse olla ydinfyysikko tai erikoislääkäri, viranhaltijat valmistelevat ja poliittiset päättäjät päättävät, Kärkkäinen ja Huuskonen sanovat.. 12 Keskiviikko 19. Huuskosen mukaan verotusta pitää pystyä pitkässä juoksussa laskemaan asteittain, että saadaan uusia investointeja ja työpaikkoja. Eli meillä on paljon vahvuuksia, mitä ei ole hyödynnetty. Kiuruvedellä maaseutu on vahvuus, joka olisi korkea aika ottaa markkinointiin mukaan, Huuskonen visioi. – Kouluverkkoa, kun ajatellaan, keskustan uusi koulu tulee olemaan vaaliohjelmassa. Meidän tavoite on, että kouluverkkoa suunnitellaan nyt viiden vuoden päähän ja suunnitelmaa päivitetään, jos tulee muutoksia, se toisi järkeviä säästöjä, Kärkkäinen puhelee. – Mutta ihmisten pitää tietää, millä kriteerillä koulu suljetaan, eikä niin, että joka vuosi tehdä kouluverkkoselvitys ja käydään läpi samaa asiaa, Huuskonen sanoo. Tähän mennessä Liike Nytin ehdokaslistalle on saatu tavallisia ihmisiä, ”kun täällä Kiuruvedellä on vain tavallisia ihmisiä”. Liike Nytin paikallisyhdistys ei ota kantaa tuulivoiman puolesta eikä vastaan, ryhmäkuria ei ole, joten jokainen istuva valtuutettu ja ehdokas voi muodostaa oman kannan tuulivoimaan ja toimia sen mukaan. Nyt on menossa toinen yksityiskohtaisempi tuulivoimakysely, jossa käydään läpi kaikki Kiuruvedellä vaikuttavat tuulivoimahankkeet. – Mutta se ei ole hokkuspokkusjuttu, kyse on pitkäaikaisesta, strategisesta suunnittelusta, joka on avointa, kaupungin hallinnosta jalkautettua, että ei vain toivota vaan tehdään, Kärkkäinen kuvaa. Kiuruveden kaupungin tuloveroprosentti (9,5) on Ylä-Savon korkein ja reilusti Suomen keskiarvoa suurempi. Nykyisen istuvan valtuuston pitää päättää koulun rakentamisesta ja rahoituksesta, sitä ei voi jättää seuraavalle valtuustolle. – Halutaan olla avoimia. Ehdokaslistalle sopii 29 ehdokasta, sen verran kuin on kaupunginvaltuuston paikkamäärä. Pitää syntyä tahtotila ihmisen sisältä, silloin saadaan parempia ihmisiä vaikuttaville paikoille, väkisin homma ei etene, Kärkkäinen sanoo. Kuntalaisia olisi pitänyt kuulla kouluverkosta jo neljä vuotta sitten. Työstämme yksityiskohtaisempaa vaaliohjelmaa, jossa tärkeät teemat tulevat olemaan kouluverkko ja tuulivoima, vaaliohjelma julkaistaan tämän kuukauden aikana. Väärää tai oikeaa kantaa ei ole, jokainen harkitsee oman kantansa, Kärkkäinen sanoo. Marko Huuskonen painottaa, että suunnitelmaan pitää sitoutua yli puoluerajojen ja pysyä niissä suunnitelmissa, etteivät ihmiset ole koko ajan TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Liike Nytin vaalipäällikkö on yrittäjä Marko Huuskonen (vas.) ja ehdokashankinnasta vastaa yrittäjä Ari Kärkkäinen. Liike Nyt hakee kuntavaaliehdokkaiksi ihmisiä, jotka kokevat ja uskovat, että ”minä voin tehdä yhteiskunnan eteen jotain, enkä odota vain valmista, että voin vaikuttaa elinpiirini ja sen hyvinvointiin”
Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Laukkanen kommentoi, että: ”Pari ilvestä asustaa nyt Korkeakankaalla. Helsingin Sanomat 17.2.2025 tä: ”Täällä Kukkomäentiellä joka mökin pihassa kiertelee, illalla koira ei lähtenyt iltapissalle. UUDESTAAN. Haistoi ilveksen, kiertelee seinän vieressä”. Ja Yhtylässä on oma porukka. Taloa kiertää ja autotallia. 3) Pyri estämään jälkien peittyminen ja mikäli mahdollista, ota kuva, jossa jäljen vieressä on mittasuhteen kertova esine. Opi itse ja opeta lasta lukemaan – uudestaan. – Kanta on korkea, sen takia havaintoja esiintyy. Nälkäinen on, kalanperskeet oli syönyt, kun ei oltu ehditty hävittää. Pitäkää nyt elukoistanne(kin) huoli.” Näin kirjoittaa Margit Remes Facebookissa, Kiuruveden puskaradiossa. 13 Keskiviikko 19. Ilves on metsien haamu, jota ihminen ei yleensä näe. Vapaana juoksevat kissat ja pienet koirat on näille helppoa saalista. Toissa aamuna olivat jahdanneet Kuukkelin kulmalla rusakoita ja eilen aamulla Jänteen hallin vieressä oli saanut rusakko kyytiä. helmikuuta 2025 ”Just juossut ilves Hovin alueella, Kallentien ja Paavo Lonkilan tien risteyksen luona. Meilläkin kissa, pimeällä ei uskalla ulos päästää. Petoyhdyshenkilöt käyvät tarkistamassa havainnon. Ilveskanta on Laukkasen mukaan nyt korkea. Eli pitäkää eläimistänne huolta. Ilves pelkää luonnostaan ihmistä, niin myös ihmisen lähellä olevat kotieläimet ovat suojassa. Harri Laukkanen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja “ Kiuruvedellä on tehty kymmeniä näköhavaintoja ilveksestä. Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöverkoston 1.9.2023– 29.2.2024 kirjaamiin pentuehavaintoihin. Tavoittelemme koko ajan parempaa ja koemme asioita vain raportoidaksemme niistä. Leena Tikkanen jatkaa, etAsiantuntijoiden mukaan tuulija aurinkovoiman rakentaminen ei juuri kiihdytä metsäkatoa. – Selvittelen Suomen riistakeskukselle, milloin täyttyvät kriteerit karkottaa ilvekset pihoista pois ja sitä tehden mahdollisesti niitä Ilvekset vaivana taajaman alueella, ruuaksi kelpaavat jopa kalanperkeet JAANA SELANDER Facebookin Puskaradiossa on useita ihmisten havaintoja ilveksistä Kiuruveden taajamassa. Korkean kannan takia ilveksiä on nyt harvinaisen lähellä taajamaa. Laukkanen suosittelee tekemään ilmoituksen ilveksestä tutulle Kiuruveden Riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle. Miksi ilveksiä on taajamassa nyt niin paljon. Muuttuneeseen mediamaailmaan suunniteltu Medialukutaidon aapinen nyt yläkouluissa ja verkossa: tunnistajournalismi.fi LEHDEN LOGO Ilves liikkuu yleensä öisin, koska silloin pimeys tuo luontaista suojaa. Kuukkelissa voi hyvinkin asustaa jo eri porukka. Emme pidä päiväkirjoja itsestämme – vaan muille (Valtteri Parikka/Merkintöjä). Petoeläin pyrkii yleensä helppouteen, niin jos taajaman läheisyydessä on riittävästi suojaa ja ravintoa pienellä alalla, niin petokin uskaltautuu alueelle, jossa haisee ihminen. ADOBE. Ja nyt useana yönä on satanut vähän lunta, niin tuore jälki on kohtuullisen helppo havaita aamulla. Mutta jos kissa tai pieni koira pääsee kotoa karkuun, niin sen ilves nappaa mahdollisesti itselleen ruuaksi. Ilveshavaintoja on lukuisia Kiuruveden taajama-alueella. Kiuruveden alueella on tehty 23 vahvistettua näköja jälkihavaintoa viimeisen kahden kuukauden ajalta. Isäntä näki koiraa lenkittessään. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kestoo, että nykyisten alle 2000 tuulivoimalan alalta on raivattu korkeintaan 6000 hehtaaria metsää. Nämä havainnot on tehty 10 kertaa 10 kilometria kokoiselta alueelta. Kiuruvedellä on useita petoyhdyshenkilöitä: Harri Laukkanen, Hannu Kemppainen, Seppo Kananen, Juha Missonen, Kalevi Johannes Ruotsalainen, Ari Pietikäinen, Hannele Saastamoinen, Risto Räty, Kari Sulo Antero Martikainen, Petri Rönkkö, Kirsi Tenhunen, Antti Karppinen, Niko Toppi, Heikki Paavo Heikinmaa, Juho Konola Olli Petteri Honkaviita, Asko Tikka, Veli Pekka Tapani Kastarinen ja Risto Juntunen. OPI LUKEMAAN. Maaseudun tulevaisuus 14.2.2025 MUUALLA SANOTTUA: Ehkäpä nykyihmisen onnettomuuteen liittyy se, ettemme osaa enää elää hetkessä. Leena Jauhiainen kirjoittaa Facebookissa: ”Meillä päin asusteleva ilves on hyvin kesy. Laukkanen sanoo, että ilvekset eivät ole uhka ihmiselle. Myös vanhan pappilan vuohia ilves on käynyt katselemassa. Korkein hallinto-oikeus on kieltänyt kannanhoidollisen metsästyksen. voitaisiin myös metsästää uhkaperusteella, Laukkanen sanoo. J = Journalismi. Se näkyy ilveskannassa. Ison koiran päälle käyvät vain, jos ei ole tilanteesta muuta pakokeinoa”. – Ilves liikkuu yleensä öisin, koska silloin pimeys tuo luontaista suojaa, Laukkanen sanoo. Metsästys kielletty Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan koko maassa arvioidaan olevan vähintään 2 260 ilvestä ennen metsästyskautta 2024/2025. Jos tekee suurpetohavainnon, ilmoita aina välittömästi asiasta petoyhdyushenkilölle: 1) Kerro havainnosta tarkat tiedot (aika ja paikka) ja mahdollinen arviosi lajista ja yksilömäärästä. 2) Tämän lisäksi voit valmiiksi mitata jäljestä etutassun leveyden (suden ja ilveksen tassusta myös pituuden). Heiltä saat ajankohtaista tietoa suurpetotilanteesta ja havaintojen tekemisestä. Petoyhdyshenkilö kirjaa havainnon Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-rekisteriin. Ilvekset tulevat taajamaan helpon ruuan eli jäniksien ja rusakoiden perässä. Mutta mitä se tarkoittaa. Sama otus voi käydä myös Korkeakankaalla”
Pentti Ahponen sanoo, että operatiivinen johtaminen kuuluu viranhaltijoille, poliitikot päättävät. Vasemmistoliiton nykyinen valtuustoryhmä on muuttanut nimensä Vasemmiston uusi suunta. Myös vaaleissa läpimenneiden määrä on ollut suuri. – Se, että kuluvalla valtuustokaudella on kyseenalaistettu viranhaltijoiden työt ja vaaditaan aina uusia selvityksiä, jotka nekin kyseenalaistetaan, ei ole mitenkään hyväksyttävää, ryhmä viestittää. Yhteistyöhalukkaita Pentti Ahponen sanoo, että Uusi suunta -ryhmässä Ahponen, Tenhunen ja Pikkarainen haluavat tehdä yhteistyötä viranhaltijoiden kanssa, koska virnahaltijat tekevät ison työn asioiden valmistelussa. Rauno Pikkarainen jatkaa, että vaikka ollaan eri mieltä, pitää osata kunnioittaa toisia politiikkoja, eikä ole oikein haukkua muita valtuutettuja. Sirpa Piippo ei asetu enää ehdolle kuntavaaleissa. Pentti Ahponen ja Kirsi Tenhunen kiittävät Rauno Pikkaraista siitä, että hän on nostanut Vasemmistoliittoa. Kiitos äänestäjille Kaikki kolme kiittävät vasemmistoliiton kannattajia saamastaan kannatuksesta edellisissä vaaleissa. Pentti Ahponen lisää, että heille olisi ollut ehdokkaina kysyntää myös muista puolueista. helmikuuta 2025 Konkaripolitikot ehdolle SDP:n vaalilistoille Vasemmistoliiton konkaripoliitikot Rauno Pikkarainen, Kirsi Tenhunen ja Pentti Ahponen lähtevät SDP:n kuntavaaliehdokkaiksi tämän kevään kuntavaaleissa. Tällä hetkellä SDP:llä on 16 ehdokasta kuntavaaleihin, nimet tulevat esiin, kun ehdokaslistat jätetään maaliskuun alussa. Pentti Ahponen, Kirsi Tenhunen, Sirpa Piippo ja Rauno Pikkarainen erotettiin Kiuruveden Vasemmistoliiton kunnallisjärjestöstä. Uusi suunta -ryhmässä on mukana koko valtuustoryhmä, ryhmän jäsenet kertovat. Kaikki kolme lähtevät kuntavaaliehdokkaiksi SDP:n listoilla. Verotusta ei pidä aina kiristää. 14 Keskiviikko 19. Jouduimme tekemään johtopäätökset siitä, miten toimimme, kun vasemmistoliitossa Kiuruvedellä tuli sisäisiä ristiriitoja. – Maan hallitus syytää rahaa isoille yrityksille. Vasemmistoliiton uusi suunta on SDP, trio kertoo. SDP:n etu on se, että puolue vaikuttaa valtakunnan tasolla, mikä mahdollistaa sen, että kiuruvetiset voivat tuoda paremmin esiin pienten kuntien tilannetta ja haasteita valtakunnan tasolle. Meidän ryhmässä saa olla esimerkiksi eri mieltä, Tenhunen sanoo. Myöskään henkilökohtaisuuksiin ei pidä mennä. Kolmikko mainitsee muun muassa oikeudenmukaisemman verotuksen. Uusi ryhmä on kunniallinen ulospääsy meille kaikille, kun muutetaan valtuustoryhmän nimi. – Ihmisinä emme ole muuttuneet miksikään. Pentti Ahponen on ollut 37 vuotta TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Pentti Ahponen, Rauno Pikkarainen ja Kirsi Tenhunen lähtevät kuntavaaleihin SDP:n lipun alla. Kolmikon tavoitteena on, että terveyspalvelut säilyvät lapsille ja vanhuksille, samoin, että lapset saavat käydä käydä terveessä koulussa ja lähellä kotia. Ryhmässä ovat mukana vasemmistoliiton valtuutetut tämän valtuustokauden loppuun. Kolmikko sanoo, että siirtyminen Vasemmistoliitosta SDP:n riveihin ei ole iso hyppäys, vaikkakin kyse on suuremmasta puolueesta. Pentti Ahponen jatkaa, että SDP on myös pienyritysten asialla ja pienyrityksiä on Kiuruveden yrityskannasta suurin osa. Veroja alemmaksi Mitkä ovat SDP:n tavoitteet kuntavaaleissa. – Kiuruvedellä tarvitaan heikommassa asemassa olevien ja työntekijöiden edustajia päätöksentekoon, siksi lähdimme kaikki kolme SDP:ssä ehdolle kuntavaaleihin ja Pikkarainen osallistuu myös aluevaaleihin. – Historiassa Vasemmistoliitolla on ollut paljon hyviä tyyppejä, muun muassa Niilo Auvinen ja Kalevi Kärkkäinen. – Emme tule unohtamaan kannattajiamme SDP:ssä, trio vakuuttaa. – Pitkän kokemuksen myötä meidän yhteistyökykymme on parantunut viranhaltijoihin ja muihin puolueisiin päin, trio vakuuttaa. – Reagoimme kunnallisjärjestön erottamiskirjeeseen näin. He ovat tehneet kunniakkaan ja pitkän työn, Tenhunen, Ahponen ja Pikkarainen kiittelevät. Muun muassa terveysjäteille, joilla ajetaan alas julkista terveydenhoitoa, Tenhunen lisää. Pikkaraisen ansiosta Vasemmistoliiton kannatus on ollut korkea. Ahponen, Pikkarainen ja Tenhunen sanovat, että he halusivat yhteistyökykyisen ryhmän, joka ei revi eikä riko päätöksentekoa ja toimii kuntalaisten hyväksi. Talous & politiikka
Myös Rauno Pikkarainen on ollut pitkään mukana politiikassa, Rauno Pikkarainen rekrytoi aikanaan Kirsi Tenhusen mukaan politiikkaan. Koulun sulkemisen oppilasraja on tällä hetkellä 25, trio muistuttaa. Kiuruvedellä oli parhaillaan jopa 43 kyläkoulua, kouluverkko voisi olla erilainen, jos Kiuruvedellä olisi työpaikkoja ja enemmän väkeä. Erottaminen perustui ryhmän puheenjohtaja Juha Pitkäsen mukaan Pikkaraisen epäasialliseen käytökseen ja luottamuspulaan. Toisaalta nykyisten poliitikkojen aktivoituminen loppusuoralla jopa huvittaa, kun neljä vuotta on oltu enimmäkseen hiljaa. Rauno Pikkarainen oli eduskuntavaaleissa ehdolla vuonna 2023. Vasemmistoliiton Kiuruveden kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä erottivat yhteisessä kokouksessaan Kiuruveden Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä Pentti Ahposen, Sirpa Piipon, Rauno Pikkaraisen ja Kirsi Tenhusen 1.1.2025 alkaen. Ahponen, Pikkaraisen ja Tenhusen mukaan kuntavaaleissa on hyvä pöhinä ja vaalityö on aloitettu näissä vaaleissa ajoissa. Pitkään politiikassa vaikuttaneita ovat myös Rieti Partanen ja Jouko Tenhunen. Kiuruveden Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuutetut Pentti Ahponen, Sirpa Piippo, Rauno Pikkarainen ja Kirsi Tenhunen ovat muuttaneet valtuustoryhmänsä ryhmäkokouksessa valtuustoryhmänsä nimeksi Vasemmiston uusi suunta 2.2.2025 alkaen. Koulupalvelut tulee tuottaa tehokkaammalla tavalla. Pikkarainen erotettiin puolueesta 4.10.2024. – Erottaminen tapahtui epädemokraattisesti, ei menty lainkirjaimen mukaan, mentiin väärässä järjestyksessä. Valtuuston puheenjohtaja Markku Siposelle toimitetussa kirjeessä on ilmoitettu, että Kiuruveden Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä toimii 1.1.2025 alkaen Seppo Piippo. – Asiaa on käyty kunnallisjärjestön kanssa läpi hyvässä hengessä, kommentoi Pikkarainen tuolloin Kiuruvesi-lehdelle eikä halunnut avata asiaa sen enempää. Erotuspäätös oli yksimielinen. Toisaalta triossa on ymmärrystä sille, että ihmisiä harmittaa niillä alueilla, minne tuulivoimaa kaavaillaan, mutta niillä alueilla tuuliturbiineihin pitää säästää riittävät välimatkat ihmisten asuinpaikoista. Kaupunginvaltuutettu ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutettu Rauno Pikkarainen erotettiin Vasemmistoliitosta lokakuussa, syynä olivat Kiuruveden Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Sami Piipon mukaan ”erilaiset näkemykset hyvistä toimintavoista”. ryhmäkokouksen, johon tekstiviestikutsun laittoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pentti Ahponen, kutsu lähti koko valtuustoryhmälle 30.1. – Avi jo seuraa Kiuruvettä ja vaarana on, että kouluja joudutaan sulkemaan sisäilmaongelmien takia. Viime kuntavaaleissa (2021) Rauno Pikkarainen sai 118 ääntä, Sirpa Piippo 72 ääntä, Kirsi Tenhunen 52 ääntä ja Pentti Ahponen 41 ääntä. JAANA SELANDER. politiikassa ja on virkaiältään Kiuruveden vanhin poliitikko. Meillä neljällä on nyt helpottunut olo, kuvaili Ahponen ja lisäsi, että hänet erotettiin ensimmäisen kerran, ei edes lentopallovalmentajana hän kohdannut tällaista, että olisi erotettu. Ahponen kertoi, että Vasemmistoliiton valtuustoryhmä piti 2.2. helmikuuta 2025 Konkaripolitikot ehdolle SDP:n vaalilistoille Pentti Ahponen, Rauno Pikkarainen ja Kirsi Tenhunen lähtevät kuntavaaleihin SDP:n lipun alla. Ja sähköä tarvitaan uusiin datakeskuksiin, muun muassa Kajaanin datakeskukseen. 15 Keskiviikko 19. Kirsi Tenhunen uskoo, että Kiuruvesi säilyy itsenäisenä kuntana, ellemme sitä mahdollisuutta itse tuhoa. Kirsi Tenhunen kertoo käyneensä itse aikanaan Rapakkojoen koulua, mutta se aika on ohi. Pikkarainen on toiminut luottamuspaikoillaan niin Kiuruveden kaupunginvaltuustossa kuin Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa ilman puoluestatusta. – Olemme neljästään yhtenäinen ryhmä, Ahponen sanoi ja toivoi kuntalaisilta ymmärrystä. – Kiuruvesi ei ole kriisikunta vielä lähellekään, sanoo Tenhunen. Seppo Piippo sai vasemmistoliittolaisista eniten ääniä viime kuntavaaleissa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaaleissa Pikkarainen sai 403 ääntä, joista Kiuruvedeltä 306 ääntä. Kaikki kolme sanovat, että tuulivoimasta tuleva kiinteistövero pitää ohjata kuntiin, tuloa ei voi valtio viedä kunnilta. On ikävää, että kyläkouluja joudutaan sulkemaan, mutta oppilasmäärä laskee. Kiuruveden valtuustossa loppukauden kaksi vasemmiston valtuustoryhmää Kiuruveden kaupunginvaltuustossa toimii loppuvaltuustokauden kaksi vasemmiston valtuustoryhmää. – Meidän pitää pystyä tekemään rakentavaa yhteistyötä, koska meillä on edessä erittäin suuria asioita valtuutettujen ja viranhaltijoiden kanssa, sanoi Ahponen. Kokouksen asiana oli Vasemmistoliiton valtuustoryhmän nimenmuutos, kokoukseen osallistuneet päättivät yksimielisesti muuttaa valtuustoryhmän nimeksi Vasemmiston uusi suunta. Erotettiin tai erottiin Valtuuston kokouksessa maanantai-iltana asiasta puheenvuoron käyttänyt Pentti Ahponen totesi, että ilmassa on historian lehtien havinaa. Vasemmistoliiton ehdokkaista Seppo Piippo sai eniten ääniä (177). Vasemmistoliitto hävisi viime kuntavaaleissa kaksi paikkaa. Pikkarainen erotettiin myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmästä lokakuussa 2024. Voidaan ajatella, että meidät neljä erotettiin tai erottiin. Uusi koulu ja tuulivoimaa SDP:ssä kannatetaan uuden taajamakoulun rakentamisesta, tosin siitä päättää vanha valtuusto huhtikuussa. Suomessa on pakko olla aurinkoja tuulivoimaa, uusiutuvaa energiaa tarvitaan myös vetybisnekseen. Valtuutettu Rauno Pikkarainen (vas.) ja Seppo Piippo valtuuston kokouksessa kesäkuussa 2022. – Onhan Kiuruvedelle huudettu yritystoimintaa ja tuulivoima on osa sitä uutta yritystoimintaa. JAANA SELANDER – Tämä oli pakko tehdä, kiitos kuntalaisille tuesta, nyt ei tarvitse puheenvuoroista enää riidellä, jatketaan yhteistyötä, Ahponen sanoi. Hän sai vaalissa 649 ääntä, joista Kiuruvedeltä 328. Kokouksessa läsnä olivat Pentti Ahponen, Sirpa Piippo, Rauno Pikkarainen ja Kirsi Tenhunen, valtuustoryhmästä ei kokouksessa ollut läsnä Seppo Piippo. Tuulivoimaan suhtaudutaan myös myönteisesti, kaupungin roolina on mahdollistaa tuulivoimayritysten sijoittuminen pitäjään kaavoituksen kautta. Kun vuodessa syntyy alle 50 lasta, siitä tulee vain kaksi luokkaa. Allekirjoittajina olivat Pentti Ahponen, Rauno Pikkarainen, Kirsi Tenhunen ja Sirpa Piippo
On käytetty rahaa konsultteihin, joihin ei näköjään kukaan luota. Näin meille on kerrottu. Valtiolta tuskin lohkeaa rahaa entiseen malliin. ”Paljon oli puhetta, mutta vähän oli villoja”, sanoisi yleisötilaisuuden annista pentinkulmalainen punasotilas vuonna 2025. Biokaasulaitoksen rakennusluvasta. Kun ne tulivat lehtikirjoituksessa kansan tietoon syntyi älämölö. 16 Keskiviikko 19. OMA lukunsa on tapa, jolla kouluratkaisua valmisteltiin viime vuonna. Tällä hetkellä sen pääoma taitaa olla noin 12 miljoonaa euroa. Toki nekin tarvitsevat ylläpitävää korjausta, mutta hintalappu ei ole liian suuri. VÄISTÖTILARATKAISUN myötä jatkuvasti tapetilla oleva kyläkoulujen lakkauttaminen voidaan unohtaa. Mistä muusta. Kaupunginjohtaja on tässä vuosien varrella kauniisti luvannut, että kaikki vaihtoehdot tutkitaan. Kaupungin johto ilmeisesti viisveisaa terveyshaitoista, jotka eivät rakentamispäätöksellä ratkea. Ei kuitenkaan tarvita kummoistakaan ennustajaa kun voi todeta sen maksavan kaupungin itsenäisyyden. AIKA heikon arvosanan tämä opettajavetoinen valtuusto on tienannut toiminnallaan. Tässä valossa päättäjien pitää haudata kalleimmat investointimallit ja alkaa hoitaa akuuttia ongelmaa esimerkiksi väistötiloilla, jotka eivät miljoonia maksa. Vähemmän on ollut esillä se tosiasia, ettei kaupungin likviditeetti eli maksuvalmius niin hääppöinen ole ollutkaan. Näistä ”uutisista”, jotka kertovat ”haastavista” päätöksistä tulee sellainen mielikuva, että jokin estää ja on jo pitkään estänyt niistä/siitä päättämisen. Köyhän kun pitää elää rahapussinsa mukaan. helmikuuta 2025 Päättämättömyydestä Mielipiteet KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Iisalmen päättäjät ratkaisevat sitten aikanaan kuinka laajaa opetusta uudisrakennuksessa tarjotaan. Miksi ei ole otettu väistötiloilla aikalisää siksi aikaa, kun jauhetaan rakennuksen yksityiskohdista. Hän vaatii nyt päätöksen tekemistä tällä vaalikaudella. Herkimmässä iässä olevat lapset saavat koulutusta lähellä kotiaan vanhempien ja kylän muiden lapsien läheisyydessä. Miksikö taas. Kesäkuussa asiaa pohti valtuustoryhmien johtajien kokous. Kyläkoulut tulee säilyttää osana laadukasta opetustyötä. KIERROKSET kasvavat vaalikevään edetessä. Nyt me emme edes tiedä mikä on estänyt rakentamisratkaisun teon. Kaikkia muita ratkaisuja – myös väistötilojen käyttöä – on lykätty, että saataisiin uudisrakennuspäätös tehtyä. Elin, jota ei ole valmistelutyössä olemassakaan. Yksikin säästetty terveys tuo väistötilakustannukset takaisin. JOS kouluasian ratkaisun tärkein vaikutin olisi ihmisten terveys, niin se päätöshän olisi jo tehty. Ainuttakaan kyläkoulua ei pidä lakkauttaa!! Kaikki tulee säilyttää ja niitä tulee kehittää osana elävää maaseutua. Ei ole huudettu siitäkään, ettei vuonna 2024 juurikaan pystytty lyhentämään kaupungin velkoja. Rahoitus kuulemma järjestyy. Kampuksen nimeksi voi ehdottaa ” Viimeisen laskutaitoisen kampus ”. ”Jos olisi jo silloin tehty niin ja näin ja välillä toisinkin päin, niin jopa olisi...” Tätä on kuultu aina samalta suunnalta kerta kerran jälkeen. Onko syy päättämättömyyteen rahan puute. Uuden koulun rakentaminen suunnitteluineen kestää monta vuotta. Kyllä kansa tietää!!! SEPPO PIIPPO Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen Vasemmistoliitto Seppo Piippo antaa opettajavetoisen valtuuston toiminnasta heikon arvosanan. Huhuilla paisutellaan asioita. Kenties tilinpäätös on ensin pitänyt saada sellaiseen asentoon, että rahoittajat myöntävät luoton. SAMAAN syssyyn päättäjien päättämättömyyden syyksi voi arvella sitäkin, että kaupungin tulonäkymät ovat perin synkät. KOULUASIAN ympärillä on puhuttu paljon palturia. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.3.2023 pitämässäni puheessa kiinnitin huomiota terveellisten opetustilojen puolesta oppilaille ja henkilökunnalle vaatien asiaan nopeaa ratkaisua. Kyläkoulut tarjoavat lapsille turvallisen koulutien ja niiden vaikutus jatko-opintoihin on suuri. Joka tapauksessa hän on puhunut mitä sattuu. Kaupungin johto on saattanut itsensä huonoon valoon kyseensalaisella taloustiedottamisellaan. Ei puhuta miljoonista. Rakennusalaa tuntemattomat esiintyvät saneerausasiantuntijoina. Jo useamman vuoden ajan on pyöritetty parin kuukauden välein uusittavaa kuntatodistuseli vekselivelkaa. Mikähän se mahtaa olla. Tuskin voi sanoa, että tästä on uuden valtuuston hyvä jatkaa. Kukaan on tuskin esittänyt kritiikkiä terveiden tilojen järjestämistä vastaan. Kaupungin tiedotusvastaava toistaa toistamistaan mitä on pakko päättää tällä kaudella. Aika hyvän koulun hinta. Koko ajan on ollut tähtäimessä kaikkein kallein ja hitain vaihtoehto eli uudisrakennuksen rakentaminen. Päätökset julistettiin salaisiksi. Konsulttirahoilla olisi maksettu paljon väistötilakustannuksia. Jokainen ymmärtää, että väite on puppua. Kiuruveden maaseutu on pito-, elinja vetovoimatekijä lapsiperheille. Pohditaanpa vähän. JA jos kaupungin talous sen kestää, niin miksi kouluratkaisu päätöstä ei ole tehty. Kyläkoulut ovat vastoin annettua käsitystä hyvässä kunnossa. Tutkimisen arvoista on myös se, onko taajamassa olevien lasten kuljettaminen kyläkouluille mahdollista. Tuskin pari änkyrää voivat äänestää päätöstä nurin. Mikä kouluratkaisussa ei ole julkista. HANNA SOINI. On väitetty, että väistötilat ne vasta kalliita ovat. Keskuskoulun uudisrakennuksen rakentamisesta pitää tehdä päätös. Kysynkin, että onko epärehellisyys ja seteliselkärankaisuus pesiytynyt päätöksentekokoneistoon. PARIN vuoden sisällä talous on ollut mainiolla tolalla ja varauksia on tehty investointeja varten. JOS kuitenkin köyhä kaupunki haluaa kaupungin itsenäisyyden ja opettajien laskutaidon monumentin rakentaa, niin tehtäköön sitten niin. Oliko pelko, että niin uudiskoulu saattaisi jäädä tekemättä. Se on ollut läpihuutojuttu. Verotulomme eivät voi kehittyä, koska millään sektorilla ei toimeliaisuus ole lisääntynyt. Sama jo usein kuultu mantra toistui jälleen. Onko hän syönyt kaikki sanansa. Miksi ei ole päätetty väistötiloista. ONKO päättämättömyys seurausta siitä, että halutaan vain se yksi ratkaisu maaliin eli keskuskoulu uudisrakennuksena ja hirsirakenteisena. En minä ainakaan! Päinvastoin. Tällaiselle asialle on oma sanansa, jota ei virallisissa yhteyksissä saa käyttää. Tarvitaan väistötilaratkaisu haittojen pahentumisen estämiseksi. Uskoisin, että halukkuutta lapsiperheissä tähän olisi. KIURUVEDEN kouluverkkoselvityksen yleisötilaisuudet on nyt pidetty
Vuoden mittaan on järjestetty keskusteluja tiedotustilaisuuksia myös yöpäivystyksestä, tuulivoimasta, biokaasulaitoksesta ja malminetsinnästä. Kyläkouluissa oppilaat saavat kohdennetumpaa, yksilöllisempää tukea opintoihinsa sekä tärkeää huomiota opettajalta. Samaan aikaan kunta otti 16 miljoonan euron lainan ja alkoi rakentaa suurta keskitettyä kouluaan. Se, että otamme huomioon haja-asutus alueiden asukkaat säilyttämällä kyläkoulut, olisi järkevintä, mitä näiden lasten eteen voisi päättäjät tehdä. Emme voi tukea päätöksillämme vain keskustan alueella elämistä. 17 Keskiviikko 19. Näillä alueilla on rikas kylien ja vanhojen sukutilojen historia. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla minusta tuntui, että päättäjät ja viranhaltijat päättivät asioista, eikä niistä sen enempää kyselty eikä keskusteltu etukäteen kuin sen mitä laki vaati. Näin 6 opettajan virkaa voisi lopettaa ja uudet oppilaat olisi saatu ujutettua muihin luokkiin. Konsultti sai tuhansia euroa omaan pussiinsa ja lähti konsultoimaan seuraavaa asiakastaan. Voi myös olla, että tiedotustilaisuudet näyttäytyvät minulle Kiuruvedellä suuressa roolissa, koska Kiuruvesi-lehti nostaa niitä ahkerasti esiin, sillä ne ovat tärkeä osa paikallista tiedotusta. Myös Siilinjärvi ja Kuopio ovat Kiuruveden tavoin laajoja alueilta. Erilaisia yleisötilaisuuksia järjestetään usein Kulttuuritalolla Kiurusalissa. Mikä niissä kiehtoo. Miten opettajan työpaikka vaikuttaisi hänen oppiAina kyläkoulujen puolesta maansa. Tämä huomattiin muun muassa Haapavedellä ja Kiuruvedellä. Usein ihan pieni tovi ei riitä, vaan lopulta juttu on jätettävä kesken, että joskus päästäisiin kotiinkin. ON myös selvää, ettei koulutuksen tasolla voi selittää kyläkoulujen sulkemisia. No, nyt ajattelen, että livelähetyksissä varmaankin olisi melko autiota ja verkkosivujen liitetiedostot varmaan jäisivät monelta huomaamatta. Kyläkoulut ja päivähoidon pienet yksiköt halutaan kaikki yhteen suureen läjään. Toimittajallekin perinteiset tiedotusja keskustelutilaisuudet ovat hyvä asia, sillä niissä asioihin pääsee ihan eri tavalla kiinni. Ehkä keskustelutilaisuuksien määrä kertoo myös vireästä paikkakunnasta, jossa on meneillään monenlaisia hankkeita. MOT teki upean työn tutkiessaan Eero Laesterän konsulttitoimintaa, ja huomasi selviä ongelmia hänen ja hänen yrityksensä toiminnassa. Yleisötilaisuudet suosiossa Kiuruvedellä TOISINAAN tulee olo, että olisin varttunut eri aikakautena kuin muut 34-vuotiaat tuttuni. Arkistokuva. Olen koettanut miettiä, miksi KiuKIURUVESI UUSILLA SILMILLÄ Kiuruvesi uusilla silmillä -juttusarjassa katsotaan Kiuruvettä muualta muuttaneen silmin. Näin ei käynyt, vaan suuren oppilasmäärän vuoksi opettajien määrä pysyi samana. Näissä haja-asutuksien kouluissa lapset eivät myöskään koe samanlaista painetta kasvaa aikuisiksi. Keskimäärin koulumatkamme oli 1–6 kilometriä. PAULIINA HAIMIVAARA -TIKKANEN Lapsiperheet haluaisivat elää edelleen yhteisöllisessä kyläkouluympäristössä.. Mitään säästöjä ei tapahtunut, mutta lapset ja perheet kärsivät. Kohta vuoden päivät Kiuruvedellä toimittajana työskenneltyäni olen pannut merkille, että Kiuruvedellä järjestetään hämmästyttävän paljon erilaisia yleisötilaisuuksia. Ja niin tämä sama konsultti on joka kerta ollut. Näissä olen monissa istunut. Myös jokainen perunoita kasvattava perhe antoi vuorollaan perunoita koulun varastoon. Yleisötilaisuuksien järjestämiseen vaikuttaa varmasti myös kaupungin ja toimijoiden aktiivisuus, avoimuus ja vallitsevat käytännöt. helmikuuta 2025 KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA KIURUVESI-LEHTI Vielä on tullut aika tarkastella Kiuruvettä paikkakunnalle muualta muuttaneen silmin. Se on itse asiassa useaan otteeseen todettu olevan kalliimpaa kuin kyläkoulujen ylläpito. Voisiko kyse olla taas savolaisesta sosiaalisuudesta ja avoimuudesta. Etenkin isot hankkeet, kuten biokaasulaitos ja sen vaikutukset, kiinnostavat paikallisia. Ja vaikka kylät alkoivat hiljetä 1990–2010-luvuilla, ovat kaltaiseni nuoret aikuiset kiinnostuneita paluumuuttamaan kotikyliinsä aikuisina. Kylä toimi yhdessä koulun hyväksi. Sanon siis, että kylien olemassaolo on yhtä tärkeää kuin keskustan alueen kehitys. Toki monista hankkeista, kuten tuulivoimasta, tiedottaminen on tavanomainen käytäntö ja ehkä sitä ohjaavat myös lakipykälät. Olen ihmetellyt kiuruvetisten intoa tulla kuulemaan kunnan asioista ja nostan hattua myös kaupungille hyvästä tiedottamisesta sekä asukkaiden että median suuntaan. Useimmilla lapsilla oli pelkästään luokassaan enemmän oppilaita kuin kyläkoulussa yhteensä, joiden kesken jakaa opettajan tuki ja huomio. Vasta yläasteella minulle valkeni, etteivät kaikki lapset aloitakaan koulutaivaltaan 30 oppilaan kyläkoulusta. Joka syksy liikuntatunteja käytettiin marjojen poimimiseen kouluruokia varten, ruuat valmistettiin kahden luokan välissä sijaitsevassa keittiössä. Eikö asioista olisi voinut tiedottaa kaupungin verkkosivuilla ja eivätkö ihmiset ennemmin seuraisi livelähetystä verkon kautta kuin lähtisivät talvipakkasella istumaan Kiurusaliin. Kiuruvedelle vahvasti tuloaan tekevä tuulivoima taas herättää suuria tunteita, mikä luultavasti houkuttelee paljon väkeä tilaisuuksiin. LAPSUUTENI kotikylä sijaitsee 33 kilometrinä lähimmästä katulampusta, Kiuruveden pohjoisosassa. Muilla noin saman kokoluokan paikkakunnilla, joilla olen työskennellyt toimittajana, yleisötilaisuuksia järjestettiin harvemmin ja pienimuotoisesti, eivätkä ne minusta olleet paikallisten keskuudessa yleensä yhtä suosittuja kuin Kiuruvedellä. Näin lapsiperheet kylissä haluaisivat ympäri Siilinjärveä ja Kuopiota edelleen elää. Mutta vaikka he voisivat tehdä elantonsa maatiloillaan tai etätöissä kotoaan käsin, kunta ei valinnoillaan tue heitä. Tällä kertaa ihmetyttävät yleisötilaisuudet. LASTEN kuljetus ja suuren koulun rakentaminen kunnan keskustaan on aina muka se oikea ratkaisu. TEKSTI HANNA SOINI KUVA TIINA KILVENSALMI ruvedellä järjestetään niin paljon yleisötilaisuuksia ja miksi niihin yleensä osallistuu melko paljon väkeä. Ensin ihmettelin kiuruvetisten intoa yleisötilaisuuksiin aika paljonkin. Laesterän laskelmien mukaan Haapavedellä olisi säästetty rahaa rakentamalla iso koulu ja sulkemalla kyläkoulut. Olen miettinyt sitäkin, voisiko yleisötilaisuuksien suosioon vaikuttaa myös jonkinlainen Kiuruveden yhteishenki. Kaupunki esimerkiksi järjesti vastikään kaksi keskustelutilaisuutta kyläkoulujen tilanteesta. Talvisin vanhemmat tekivät jään koulun kentälle omin voimin. Niihin on aina varattu yleisölle tovi kysymyksille ja keskustelulle. Vaikuttaakin siltä, että etenkin erilaisten energiahankkeiden tiedotustilanteet ovat suosittuja Kiuruvedellä. Tilattu konsultti teki laskelmat ja silti oli suuren koulun ja pitkien koulumatkojen puolella. Silloin esiin pääsevät myös tavalliset ihmiset, joiden ääntä on myös tärkeää nostaa kuuluviin paikallislehdessä
-10 % alennus Stihl– ja Husqvarna tuotteista. -10 % alennus normaalihintaisesta keilaratatunnista. -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. LEHTI OY Normaalihintaiset sisustustuotteet -10 %. Etu voimassa vain kivijalkamyymälässä. helmikuuta 2025 KESTOTILAAJAN EDUT VUODELLE 2025 Nouda etukortti toimistoltamme. -10 % alennus normaalihintaisista vaatteista. -10 % alennus normaalihintaisista valaisimista. -10 % alennus normaalihintaisista toimistoja askartelutarvikkeista, kun ostos väh. kaikkea pukeutumiseen Palveleva vaatekauppa -10 % alennus muotokuvauksesta. -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. 18 Keskiviikko 19. 20 €. Ei koske tilaustuotteita. 1 €:n alennus lounaasta. Iskelmäpassi 109 € 31.1. -10 % alennus yli 20 € normaalihintaisista ostoista. 2 €:n alennus / lippu mistä tahansa näytöksestä. 4 hlö). 1 kerran -10 % alennus á la carte ruokailusta (max. Ei koske töitä eikä korjauksia. Ei koske juomia. Kiuruvesi Lehti Oy | Niemistenkatu 4 | 74700 Kiuruvesi | p. Tilaa Kiuruvesi-lehti ja hyödynnä etusi! Kotimaan kestotilaus 12 kk paperilehti 108 € Digipalvelu kestotilaus 12 kk 75 € 5 €:n alennus Kiuruvesi Kuvia vuosilta 1991-2010, Tuokiokuvia kotirintamalta tai Kylien kirjasta. Edun voi käyttää vain yhteen näytökseen vuoden 2025 aikana. asti. Edun voi käyttää vain kerran. HIEROJA Tuula Ruotsalainen -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. 044 7050 443 | konttori@kiuruvesilehti.fi -15 % alennus yhdestä puolihieronnasta. -10 % hyllyssä olevista normaalihintaisista tuotteista.. -10 % alennus normaalihintaisesta jalkahoidosta. -10 % alennus, kun ostat normaalihintaista apteekkikosmetiikkaa yli 40 €. Ei koske postimerkkejä. asti, 119 € 30.4. asti, 129 € 31.5. Edut saat voimaan etukorttia näyttämällä
– Minustakin on mukava päästä maalaamaan, ja ihan kiva myös saada teokset näyttelyyn, Antti-Pekka Kärkkäinen sanoo. HANNA SOINI Maalaaminen aloitettiin samoilla tekniikoilla. Heidät työpajaan toi halu kokeilla jotain uutta. On mielenkiintoista kokeilla jotain uutta, kertoo Eeva Kastarinen maalaamisen lomassa. Tämä onkin helppoa, paitsi maaliroiskeiden teko oli ensin vaikeaa, mutta sekin lähti sitten sujumaan. Haluamme toiminnallamme lisätä yksilön ja yhteisön hyvinvointia, Kainulainen sanoo. Työpajoja ja näyttelyn järjestää Omat avaimet 4You -toiminta yhteistyössä Varapäreen kanssa. Työpajoihin voi osallistua kuka vain, joka kokee ne kiinnostaviksi tai itselleen sopiviksi. maaliskuuta saakka. helmikuuta. Näyttelyyn asetetaan esille myös muita kiuruvetisten taiteilijoiden teoksia. Työpajoissa on tarkoitus pysähtyä miettimään, minkälaisia asioita haluaa omaan tulevaisuuteen ja miten niitä kohti voisi pyrkiä. Vastaava taidenäyttely on jo toteutettu Iisalmeen. He halusivat osallistua luovaan työpajaan kokeillakseen jotain uutta. Toinen työpaja taas pidetään 25. Maksuttomia työpajoja järjestetään Kiuruveden mielenterveysyhdistys Varapäreen uusissa tiloissa Kiuruveden kaupungintalolla. Taidenäyttely pystytetään Kiuruveden kirjastoon 3. Työpajat ovat samalla hyvä tapa pysähtyä suorituskeskeisessä ja kiireisessä arjessa. Kiuruvedellä ehtii vielä osallistua yhteisiin luoviin työpajoihin. – Ihan hyvältä tuntuu maalata. helmikuuta 2025 Tulevaisuutta voi miettiä maalaamalla – Usein haaveillaan arkisista asioista Taidetyöpajoissa on tarkoitus pysähtyä kiireisen arjen keskellä sekä miettiä, miltä haluaisi oman tulevaisuutensa näyttävän ja miten tulevaisuuden toiveita kohti voisi pyrkiä. Uutta kokeilemassa Ensimmäinen työpaja järjestettiin viime torstaina. – Työpajoissa voi myös huomata, että omasta elämästä löytyy jo monenlaisia merkityksellisiä asioita. Edelliset maalauskokemukset olivat kouluajoilta, joten niistä oli vierähtänyt jo tovi. Ensimmäiseen taidetyöpajaan Kiuruvedellä osallistuivat paikalliset Eeva Kastarinen ja Antti-Pekka Kärkkäinen. 19 Keskiviikko 19. Eeva Kastarinen (vas.) ja Antti-Pekka Kärkkäinen keskittyivät työpajaa vetäneen Johanna Kainulaisen maalausohjeisiin. – Ei tarvitse jäädä miettimään, että olenkohan sopiva osallistumaan, vaan tulla rohkeasti. Työpajoissa tehdyistä maalauksista pystytetään Kiuruveden kirjastoon taidenäyttely maaliskuussa. Niissä maalataan ja mietitään, miltä oma mielekäs tulevaisuus voisi näyttää. Loppua kohden tauluista tulee kuitenkin enemmän tekijänsä näköisiä, sillä maalin kuivuttua tauluihin kirjoitetaan tai liimataan lehtileikkeistä sanoja, jotka kertovat oman tulevaisuuden haaveista. Työpajoissa tehdyistä maalauksista kootaan kirjastolle taidenäyttely. maaliskuuta ja se on avoinna 28. HANNA SOINI Kulttuuri. – Ne asiat, joita ihmiset tulevaisuudessa haluavat, ovat yleensä hyvin arkisia, esimerkiksi oma koti, ystävä, jonka kanssa jutella, lemmikki tai turvallinen ja mieluisa elämäntilanne, kertoo Omat avaimet 4You -toiminnan koordinaattori Johanna Kainulainen. Hän kertoo, ettei kyseessä suinkaan ole hänen ensimmäinen näyttelynsä, sillä hän on aiemmin ollut mukana Varapäreen järjestämässä valokuvanäyttelyssä. Työpajoja ja näyttelyitä järjestetään myös muissa Pohjois-Savon kunnissa
Yhtään kiuruvetistä ei estradille noussut, mutta Pyhäjärveltä tuli illan ensimmäinen solisti, Hanne-Reetta Ojala. Tuomaristo päättää toisesta puolikkaasta. Hanne-Reetta Ojala Pyhäjärveltä lauloi Juliet ja Joonatan.. Hän on osallistunut laulukilpailuihin 15-vuotiaasta asti ja ollut Iskelmäviikon finaalissakin sekä television musiikkiohjelmissa. Laulajat voivat lähettää videon, jolla esittävät kotimaisen iskelmän vapaavalintaisessa tilanteessa. Orkesterin kanssa yleisön edessä on karsittu Peltohovin lisäksi Iskelmäristeilyllä ja tulossa on vielä yksi tilaisuus Korpilammella. Jonkin verran on kyselyjä laulutunneista tullut. Meillä on kotona musiikkistudio. Hanne-Reetta on koulutukseltaan laulunopettaja. Kukin esitti listalta valitun kotimaisen iskelmän orkesterin säestämänä. Myös videolla mukaan Iskelmäviikon laulukilpailuihin pyritään kolmessa live-esikarsinnassa sekä videoilla. Tulimme Vuohtoniemeen parempien metsästysja kalastusmahdollisuuksien perässä Pirkanmaalta, Hanne-Reetta Ojala kertoili. – Olemme melko hiljattain muuttaneet Pyhäjärvelle. IskelmäMestarien semifinaaliin toukokuussa pääsee kymmenen naista ja saman verran miehiä. Matti Kovanen Kuopiosta, Jäit sateen taa. Autotunea ei saa käyttää. KIRSI HAAPEA Laulukilpailuun jonotettiin Peltohovissa. Yleisö pääsee äänestämään videoita ja valitsemaan puolet semifinalisteista. 20 Keskiviikko 19. Säestyksestä karsinnoissa vastaa Pekka Juntusen IskelmäOrkesteri. SenioriMestarien semifinaali, johon valitaan kaksikymmentä kumpaakin sukupuolta, on Iskelmäviikolla heinäkuussa. helmikuuta 2025 Kulttuuri Laulua tunteella, eikä mitään jollotusta Kaikkiaan 23 laulajaa osallistui lauantaina Iskelmäviikon laulukilpailujen live-karsintaan Peltohovissa. Toimitsijat Marjut Nousiainen ja Maiju Nousiainen-Marjoniemi kuvasivat Peltohovin karsintanumerot ja ne tulevat nähtäville Iskelmäviikon sivuille yhdessä laulajien omien videoesitysten kanssa maaliskuussa. Kilpailunumerona yleisessä sarjassa eli IskelmäMestareissa hänellä oli Juliet ja Joonatan. – En ajatellut ekana laulaa, mutta meni se ihan hyvin, hän arvioi osuutensa jälkeen