vuoden paikallislehti 2019 KESKIVIIKKO 16.6.2021 68. Riemuun yhtyvät kuvassa vasemmalla olevat Leena Pöksyläinen, Matti Lappalainen ja Miikka Lonkila, jotka pääsivät niin ikään läpi. VUOSIKERTA, NRO 24. 20–21 » Heidi on kiekkolupaus. www.kiuruvesilehti.fi 012138-2124 16 » Kiuruvesi sai markkinoijat 10 » Otsikkoa kaksi riviä JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,65 euroa/viikko 18 » Villapaita on rakas KUNTAVAALIT 4–9 » Se on täyskäsi! AKU LAATIKAINEN Valituksi tullut Ari Kärkkäinen näyttää sormilla, että montako valtuustopaikkaa Liike Nyt sai
Koska enemmistönä ovat ideologisesti oikealla olevat puolueet, kunnan taloutta tuskin laitetaan kuntoon veroja korottamalla. Pakkausten kierrätys säästää energiaa ja luonnonvaroja. Elämälle kiitos, sain siltä paljon.” Ensin vessaan ja sitten linja-autolla kotiin. Puheiden mukaan on löydettävä työtä ja toimeentuloa, että kunta pysyy elinvoimaisena. Tulevatko koulut kuitenkin vielä uudelleen tapetille. Lisäksi tarve käyttää uutta materiaalia tuotteiden valmistamiseen vähenee. 2 Keskiviikko 16. Liike Nytin viisi paikkaa on hieno saavutus Kiuruvedellä uudelta puolueelta. Äänestäjiin vetosivat myös muut kyläkoulujen puolustajat; Keskustan Markku Siponen ensikertalaisena saavutti aivan huikean äänipotin ja oli 278 äänellä vaalien äänikuningas, samoin Teemu Kattainen meni läpi Keskustan listoilta. Keskusta pääsee siis suurimpana puolueena ottamaan itselleen pääkallopaikat, se tarkoittaa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajan paikkoja. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–pe klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin SANOMALEHTILIITON JÄSEN Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Kiitä, kehu, kannusta! Tämä on juttusarja, jossa kiitetään, kehutaan ja kannustetaan. Voit myös laittaa kiitoksen, kehun tai kannustuksen muutenkin jostakin ihmisestä, vaikka sinua ei olisi haastettu. Äänikuningas Markku Siponen toteaa tämän lehden haastattelussa viisaasti, että oikeastaan on hyvä, että keskusta menetti määräenemmistönsä, nyt muutkin puolueet pääsevät kantamaan vastuuta kunnallisista päätöksistä. Liike Nyt on hehkuttanut avoimuuden perään ja haluaa ottaa kuntalaiset mukaan päätöksentekoon. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Myös valtakunnallisesti Liike Nyt jalkautui nyt eduskunnasta kuntiin. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 95 e / 86 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Hallitus-, lautakuntaja ylikunnallisten paikkojen jaossa punnitaankin nyt ensimmäisen kerran puolueiden taito tehdä yhteistyötä. KIERRÄTTÄJÄ Äänestäjät halusivat muutosta. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Kokoomuksen paikkamäärä laski kuudesta kolmeen ja äänimäärä hupeni 371:llä. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Puh. Kun lajittelee ohjeiden mukaan, pakkauksista saadaan hyödyllistä materiaalia talteen kierrätystä varten. kesäkuuta 2021 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Laajalla rintamalla kantamaan vastuuta K iuruvedellä kuntavaalien voittajia ovat Liike Nyt ja Perussuomalaiset. Lajittelu on ekoteko! Mutta onko tämä vessa ekoteko. Liike Nytistä valtuustoon kovalla äänimäärällä päässyt keulahahmo Leena Pöksyläinen profiloitui myös kyläkoulujen puolustajana, se vetosi äänestäjiin. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Miten tästä eteenpäin. Minne se kuuluisi. Laitetaan siis hyvä kiertämään! Ideana on, että kiitoksen saanut kiittää taas seuraavaa henkilöä. Liike Nyt uutena puolueena sai viisi paikkaa ja Perussuomalaiset tuplasi paikkamääränsä kahdesta neljään. Niin erotan selvään onnen ja tuskan, jokaisen laulun läikkyvän pohjan, yhteisen laulun, jota itsekin laulan. Senpä takia haluankin osoittaa kiitoksen Chileläisen lauluntekijän Violeta Parran tekemän laulun Gracias a la vida -sanoin.”Elämälle kiitos, sain siltä paljon, kun sain siltä naurun, sen vierelle itkun. Siksi se on ovelasti toimitettu yön kähmässä yleiseen kierrätyspisteeseen, mutta onpahan jollekin helpotuksen paikka. Mikä oli Liike Nytin suosion takana ja vastaavasti niin sanottujen vanhojen puolueiden suosion laskulla. Kristillisdemokraatit säilyttivät yhden paikan, SDP ei saanut läpi yhtään ehdokasta. Keskusta menetti kuusi paikkaa ja ääniä noin 500 verrattuna edellisiin kuntavaaleihin, Vasemmistoliitto menetti kaksi paikkaa ja äänimäärä tippui 228:lla. Nähtäväksi jää, miten yhteistyö lähtee käyntiin heti paikkojen jaossa. NYT löytyy vessa keskustasta, jos hätä yllättää. Vai joudutaanko kuitenkin leikkauksiin. Tämä helpotuslaitos löytyy ekopisteestä linja-autoaseman alueelta. Molemmat kuuluvat syksyiseen Kylien yhteistyöryhmään. Aivan ilmeisesti äänestäjien halu saada aikaan muutosta. Kaikki puolueet Kiuruvedellä ovat olleet suloisen yhtä mieltä siitä, että ensimmäinen ja suurin tehtävä on saattaa Kiuruveden talous kuntoon. Lähetä viestisi ja kuva henkilöstä, jota kiitetään perusteluineen osoitteeseen: jaana.selander@kiuruvesilehti.fi tai toimitus@ kiuruvesilehti.fi Merja Pietikäinen Violeta Parra On paljon kiitoksen arvoisia ihmisiä. Oletan, että tuo vessanpönttö kuuluu saniteettiposliiniin ja se on maksullinen jäte. Voidaanko tämä vessa kierrättää. Kirjoituksia ei palauteta. Lähtökohta on se, että Keskustalla on edelleen Kiuruvedellä vankka kannattajakuntansa, vajaa 40 prosenttia vaaleissa äänestäneistä kiuruvetisistä. Häviäjiä tai kauniimmin sanottuna torjuntavoittajia ovat Keskusta, Vasemmistoliitto ja Kokoomus. Perhe, ystävät, työyhteisö, kohtaamani asiakaspalvelijat, asiakkaat. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Tiina Kilvensalmi 040 523 8345 Toimittaja Aku Laatikainen, 040 847 9678 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi LIIKEILMOITUKSET / MARKKINOINTI Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512 anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Tämä pönttö on linja-autoasemalla.. Nyt on yleinen helpotuslaitos taajamassa POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä
3 Keskiviikko 16. alv). Jokainen puolue on omalta osaltaan aktivoitunut entistä enemmän vaalityöhön. Koronatilanne on hellittänytkin kovin ja toivotaan, että suunta on edelleenkin parempaan suuntaan. Mietin omaa vaalikampanjaani, mikä ei ollut kovin aggressiivinen, monen muun vaalikampanjaan verrattuna. Äänestyksen jälkeen tietysti perinteiset vaalikahvit juotiin vanhempieni luona. HANKKIJAN KAUTTA KESÄÄN HANKKIJA KIURUVESI TEOLLISUUSTIE 3 P. Riittääköhän se. 010 76 84060 AVOINNA MA-PE 9-17 LA 9-14 SU 11-15 (Puh. KORONAN lisäksi oman jännityksen vaaleihin Kiuruvedellä on luonut uusi puolue, Liike Nyt, joka onkin tuonut vaalien alusaikaan melkoista vipinää. Hieman radiomainontaa ja lehtimainontaa sekä jotain myös sosiaalisen median puolella. Asiat saattavat kyllä riidellä, mutta toivottavasti ihmiset eivät. 329,00 MINN KOTA ENDURA C2 30 189,MINN KOTA ENDURA MAX 40 399,THERMACELL HYTTYSTORJUNTALAITE MR-300 W 32 90 THERMACELL PERIMETER HYTTYSTORJUNTALAITE 72 90 SÄHKÖPERÄMOOTTORIT LOPUT MONIVUOTISET TAIMET –30 % RIISTAHERNE PUHDAS 30 KG 17 50 (0,58 €/KG). hinta 8,35 snt/puh. Varsinaisen vaalipäivän päätyttyä äänestysprosentti painui kuitenkin alle 60 prosentin. Kuuntelin sateen ropinaa avoimesta ikkunasta kuitenkaan nousematta vielä ylös. KUN kirjoitan tätä kirjoitusta, ääntenlasku on vielä kesken ja näin ollen en tiedä vielä lopullista vaalitulosta. NÄMÄ kuntavaalit tulevat jäämään, niin Kiuruvedellä kuin muuallakin Suomessa historian kirjoihin. Toisinaan kädenvääntö siellä oli aika tiukkaa, jota oli myös mielenkiintoista seurata. + 12,09 snt/min (sis. Itse odottelin jopa 70 prosentin äänestysaktiivisuutta. Olisiko pitänyt kuitenkin ottaa enemmän kantaa somessa pyöriviin keskusteluihin. Koronavirus siirsi varsinaista vaalipäivää huhtikuulta kesäkuulle ja toiveena kaikille oli, että äänestys voisi sujua turvallisesti. Äänestäjät vaikuttivat aktivoituneet myös. Kaikki sujui kuitenkin varsin hyvin. VIERASKYNÄ SIRPA PIIPPO Kirjoittaja on Vasemistoliiton valtuutettu Säästämme keittiöstäsi vanhat rungot Uusimme ovet, tasot, välitilat ja vetimet sekä laatikostot ja muut lisätarvikkeet Täysin avaimet käteen palveluna “Suunnittelusta toteutukseen kympin arvoista, ihailen joka päivä uutta keittiötä.” HILKKA NOUSIAINEN 10/10 Tilaa maksuton keittiösuunnittelu kotiisi! elega.fi/suunnittelu Tai soita 050 3007 270 (Ma-pe klo 8-16) Uusi keittiö ilman raastavaa keittiöremonttia jopa puolet edullisemmin Keittiön ilme uusiksi täysin avaime t käteen . Toivon totisesti, että yhteistyö kaikkien osapuolten kesken toimii. Saan siis vielä jännittää. Ennakkoääniä Kiuruvedellä annettiin valtakunnan kärkiluokkaa, yli 30 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ennakkoon. SUP-LAUTA FIJI 219,NORM. kesäkuuta 2021 Liike Nyt toi melkoista vipinää SUNNUNTAINA historiallinen vaalipäivä valkeni varsin sateisena. Joka tapauksessa muutoksia poliittisiin voimasuhteisiin on tulossa. Liike Nyt ihan selkeästi haastoi muut puolueet taistoon, sen huomasi varsinkin sosiaalisessa mediassa. MEIDÄN perhe äänesti sunnuntaina, varsinaisena vaalipäivänä, niin kuin aina ennenkin. Toritapahtumatkin jäivät osaltani väliin, pois lukien yksi torstai-ilta, jolloin puheillani kävikin varsin mukava määrä ihmisiä. Pisteet siellä toimineille vaalivirkailijoille ja äänestäjille. Turvavälit toteutuivat ja tilanne oli rauhallinen koko ajan. Onhan kaikkien mielessä Kiuruvesi ja sen hyvinvointi. Ei ollut minnekään kiire ja kellokin oli vasta seitsemän. Tällaisten ajatusten saattelemana heräsin vaalipäivään. TOIVON kaikille valituille lämpimästi onnea ja voimia tulevaan työhön. Äänestäjiä oli tuolloin jonoksi asti. Luonnollisestikin nämä tulokset tulenevat vielä muuttumaan illan mittaa, kun äänet saadaan kaikki laskettua. Siinä vaiheessa alkoi aurinko taas pilkistää pilven raosta. Ennakkoäänien perusteella Keskustalle on tulossa 12 paikkaa, Vasemmistolle 5, Liike Nytille 4, Perussuomalaiselle 4, Kokoomukselle 3 ja Kristillisdemokraateille 1 paikka
Viime vaalikaudella valtuustossa oli kolme opettajaa: Mira Kokkonen ja Tommi Tikka sekä Kokoomuksen varhaiskasvatuksen opettaja Sari Lappalainen. kin kaivatun viidennen paikan, kun Miikka Lonkila kohosi valtuutetuksi. kesäkuuta 2021 Useita yrittäjiä valtuustoon Kiuruveden uuteen kaupunginvaltuustoon nousi 10 yrittäjää, se on kolmasosa valtuutetuista, kun valtuutettuja on 29. Vaalipäivän äänet toivat kuitenAKU LAATIKAINEN Liike Nyt sai jännittää loppuun saakka, että tuleeko puolueelle neljä vai viisi valtuustopaikkaa. Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Puolueen äänikuningas Lappalainen oli tyytyväinen omaan tulokseensa. kesäkuuta 2021 Yksi yrittäjävaltuutetuista on Ari Kärkkäinen, Heinäkylän sikajuhlien järjestäjä. Eläkeläisiä valittiin valtuustoon neljä: Seppo Piippo, Kauko Huttunen, Arja Pentikäinen ja Eero Kyllönen. Lappalainen kuitenkin jäi varasijalle 43 äänellä. Ennakkoäänten perusteella tulokaspuolue oli saamassa neljä valtuustopaikkaa, mutta monet olisivat mielellään halunneet yhden enemmän. AKU LAATIKAINEN JAANA SELANDER Vielä alkuillasta Liike Nytin vaalivalvojaisissa ei kovin suuria tuuletuksia nähty. Kuvassa keskellä puheenjohtaja Marko Huuskonen. 017 752 277 Tervetuloa ostoksille ! Kiurukatu 1, (017) 752 277 • Palvelemme ma-pe 8.30-17 OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Tervetuloa katselemaan! Meiltä parhaat lahjat Tule valitsemaan omasi! kevään ja kesän juhliin, valmistujaisiin, ylioppilaille ym.. Myös opettajia valittiin UUTISET Keskiviikko 16. Yrittäjävaltuutetut: Keskustan Markku Siponen, maatalousyrittäjä, Liike Nytin Matti Lappalainen, yrittäjä, KD:n Maritta Grönfors, yrittäjä, Liike Nytin Leena Pöksyläinen, maatalousyrittäjä, Keskustan Sisko Toivanen, yrittäjä, Kokoomuksen Janne Peltola, yrittäjä, Perussuomalaisten Arto Tikkanen, maaviljelijä, Keskustan Risto Juntunen, maanviljelijä, Liike Nytin Ari Kärkkäinen, yrittäjä, Kokoomuksen Ahti Kilvensalmi, yrittäjä. Kaikki opettajat edustavat Keskustaa. ”Täyskäden” täyttyessä riemu repesi valloilleen. Valtuustoon valittiin myös useita opettaja: Markku Siponen on liikunnanopettaja, Tommi Tikka lukion matemaattisten aineiden opettaja, Mira Kokkonen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja lukiossa ja Heini Nukari on erityisopettaja. Perussuomalaiset ylsivät neljään paikkaan, mikä on kaksi enemmän kuin neljä vuotta sitten. Liike Nyt ja PS vaalien voittajia Liike Nyt sai ensimmäisissä kuntavaaleissaan viisi paikkaa Kiuruveden kaupunginvaltuustoon. Muut Liike Nytin läpimenijät olivat Matti Lappalainen, Leena Pöksyläinen, Ari Kärkkäinen ja Marko Huuskonen. 4 Keskiviikko 16
Nukkuvat voittivat Itsekin kuntavaaliehdokkaana ollut Petri Veteli kommentoi Facebookissa, että ”nukkuvien puolue voitti vaalit”. Kiuruvedellä naisista eniten ääniä keräsi Keskustan Mira Kok– Ajattelin ennen vaaleja, että reilut 50 ääntä voisi olla jo hyvä saalis, koska oma kampanjointini jäi sen verran vähäiseksi. Vilho Ruotsalainen on tyytyväinen tulokseen, samoin Vesa Niskanen, molemmat perussuomalaisia. Kokkonen sai viime vaaleissa 129 ääntä. JAANA SELANDER Perussuomalaiset Peltohovin vaalivalvojaisissa, Kuvassa keskellä Vesa Niskanen ja vasemmalla Juha Tapaninen. – Kyläkoulujen puolestakin näyttää hyvältä, kun esimerkiksi keskustan selkeä ääniharava eli Markku Siponen on vahva kyläkoulujen puolestapuhuja. – Onneksi kuitenkin minimitavoite eli viisi paikkaa lopulta täyttyi. Hän kasvatti äänimääräänsä, vaikka kantoi vastuuta hallituksen puheenjohtajana. OdoÄänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi Vuoden 2017 vaaleissa äänestysprosentti oli Kiuruvedellä 60. Perussuomalaisten valtuutettu Juha Tapaninen on kannatuksen noususta mielissään. Valtapuolueita vastaanhan me olemme molemmat. – Vaalit oli hyvä juttu. Pertti Lind toteaa, että ”vaalikiima vaihtuu arkirealismiin ja uusien valtuutettujen unelmakuplat pikkuhiljaa katoavat”. Kiuruvedellä kävi äänestämässä 58,5 prosenttia äänioikeutetuista. Kolmas oli KD:n Maritta Grönfors (88 ääntä). Vuoden 2017 vaaleissa Grönfors sai 72 ääntä. Nyt on juhlan aika, Huuskonen myhäili. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. ”Nyt on juhlan aika” Liike Nyt Kiuruveden puheenjohtaja Marko Huuskonen sanoi olleensa pettynyt ennakkoääniin. Huuskonen uskoo, että Kiuruvedellä aletaan tulevalla valtuustokaudella panostaa hyvässä yhteishengessä yrittäjyyteen ja talouden kuntoon laittamiseen. Toivotaan, että yhteisyö sujuu uudella valtuustolla. kesäkuuta 2021 Kiuruveden kaupunginvaltuustoon valittiin enemmän miehiä (66 prosenttia) kuin naisia (34 prosenttia). Hän on uusi valtuustossa. 100-prosenttinen nousu Perussuomalaiset sai valtuustoon neljä paikkaa, se on kaksi paikkaa enemmän kuin tällä hetkellä. Toiseksi eniten naisista sai ääniä Liike Nytin Leena Pöksyläinen. – Liike Nyt on voittaja Kiuruvedellä ja se tulee varmasti näkymään päätöksenteossa. Mira Kokkonen toimi hallituksen puheenjohtajana viime vaalikaudella. Miehiä valittiin 19 ja naisia 10. Aika harva kuitenkin esitti millä tämä rahoitetaan. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. 08 764 990 Torstai 9.30–14.00 TOISET LASIT TOISET LASIT ILMAISEKSI ILMAISEKSI ostaessasi silmälasit ostaessasi silmälasit. Haluavatko kiuruvetiset nyt muutosta. – Kuin sattuman oikusta juuri vaalien aikaan jäi taas 10 henkeä työttömäksi konkurssin takia, jatkaa Tikkanen. Pentti Hakonen pitää vaalitulosta siinä mielessä hyvänä, ”kun mikään puolue ei ole määräävässä asemassa”. Lappalainen uskoo, että Kiuruvedelle saadaan yhteistyökykyinen valtuusto. Mukavaa myös, että saimme eri-ikäisiä ihmisiä läpi. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER konen (141 ääntä). Heikki Rautio ajattelee, että ehkäpä on hyväksi, että voimasuhteet muuttuvat ja saadaan uusi puolue joukkoon sekä tuoreita voimia rakentamaan Kiuruvettä koronan jälkeiseen aikaan. Odotan myös paljon uudelta kaupunginjohtajalta Juha-Pekka Rusaselta. Ehkä demokratia vihdoin on löytänyt tiensä Pohjois-Savoon, tuumaa Matikainen, joka hänkin oli itse Liike Nytin ehdokkaana. Yrityskiinteistöjen hommaan pitäisi saada jokin tolkku. Meille se tarkoittaa, että palvelut säilytetään ja yritysmaailmaa korjataan, tuumasi Huttunen. – Keskusta joutuu nyt neuvottelemaan muiden kanssa enemmän kuin edellisellä kaudella. Meillä on runsaasti tekemistä edessä, etenkin yrittäjien aseman parantamisessa. Viime valtuustokaudella valtuustossa oli miehiä 61 prosenttia ja naisia 39 prosenttia. Se on kuitenkin hieman enemmän kuin valtakunnan tasolla (55,1 %). – Toivottavasti talouspuoli pysyisi hallinnassa. – Aika monella valitulla oli samat teemat. – Onhan se 100-prosenttinen nousu. – Toivottavasti 29 henkilöä, jotka kykenevät yhteistyöhön Kiuruveden parhaaksi, sanoo Niskanen. Liike Nytin viisi valtuustopaikkaa on Lappalaisen mukaan hyvä saavutus puolueen ensimmäisissä kuntavaaleissa. – Uskon siis, ettei suurempia ongelmia tule. Työpaikkoja ja verotuloja pitäisi saada lisää, pakolliset menot on hoidettava, sote syö, mutta palvelutaso on pidettävä, eikä verojakaan voi liikoja nostaa. Tapanisesta on myös hienoa, että nyt on ympärillä suurempi valtuustoryhmä, voi porukalla pohtia asioita, ”eikä Kaukon kanssa kahdestaan”. Toki keskusta on edelleen selkeä valtapuolue ja toivonkin, että he lähtisivät jatkossa tekemään avoimempaa politiikkaa niin valmistelun kuin päätöksenteon osalta. – Otimme saman tien oman paikkamme. tin, että äänestysprosentti olisi ollut 70:n luokkaa, mutta siitä jäätiin nyt pahasti. – Äänestäjät kaipaavat muutosta. Juhani Waarna näkee, että nyt alkaa demokratia toimia eli tulee normaalit neuvotteluasemat eikä yhden puolueen etu. Koulut säilytettävä, samoin palvelut. Mira Kokkonen oli äänikuningatar VIIKON KYSYMYS Aiotko matkailla kotimaassa kesällä. Harri Renttu Matikainen näkee vaaleissa hyvänä, että ”Kepun valta on murrettu ja kaupungissa pyyhkii iso luuta”. Ilman yhteistyötä ei Kiuruvesi lähde nousuun. Huuskonen oli pettynyt äänestysprosenttiin, joka oli 58,8. Vuonna 2015 67,3 prosenttia ja vuonna 2012 60,6 prosenttia. 5 Keskiviikko 16. – Kiuruvesi oli kuitenkin ennakkoäänissä Suomen kärkeä. Vaikka äänestysprosentti olisi voinut olla korkeampi, se oli silti yli valtakunnallisen keskiarvon. No, tulee olemaan lyhyet kokoukset ja helppo tehdä yksimielisiä päätöksiä. Tuolloin näytti, että Liike Nyt on saamassa läpi neljä ehdokasta. Samoin Liike Nyt nousi. Tapaninen sanoo, että nyt valtuustossa ja lautakunnissa on erilainen neuvottelutilanne, kun keskustalla ei ole yksinkertaista enemmistöä. Seppä Jari Tikkanen olisi toivonut tuntuvasti suurempaa äänestysprosenttia. Tulos on osoitus siitä, että ihmiset kaipaavat muutosta, toteaa puolestaan Harri Hyvönen, hän oli ehdolla Liike Nytin listoilla, mutta äänimäärä ei riittänyt valtuustoon. – Pakkohan se on. Tapaninen sanoo, että uudelle valtuustokaudelle on lähdetty ja lähdetään yhteistyötä painottamalla ja toimimalla Kiuruveden parhaaksi, ei omaksi parhaaksi. Torilla oli hyvä pöhinä, ihmiset kävivät kehumassa, Tapaninen kertoo. KYLLÄ 76% EN 24% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö luonnonkukat säilyttää tienvarsilla. Ennakkoäänestys kävi Kiuruvedellä vilkkaasti, mutta äänestysinto hyytyi varsinaisena vaalipäivänä. Kun ennakkoäänet lupasivat neljää valtuutettua, odotti Kauko Huttunen viidettä paikkaa. tuumaa Kokoomuksessa ehdolla ollut Tikanen. – Onhan Keskusta silti suurin puolue, että on silti etulyöntiasemassa. Niinpä on oltava kiitollinen äänestäjille, että sain näinkin paljon luottoa. Kenties se johtui siitä, että jotkut keskustan kannattajat jättivät äänestämättä, Huuskonen pohtii
KOK LIIKE NYT PS KD SDP 37,5% (– 9) 16,9% (– 4) 15,9% (+ 15,9) 13,5% (+ 7,8) 11,1% (– 8) 3,2% (– 2,1) 2,0% (– 0,6) KESKUSTA LIIKE NYT MATTI LAPPALAINEN 113 ääntä (uusi) 58 vuotta, yrittäjä LEENA PÖKSYLÄINEN 98 ääntä (uusi) 36 vuotta, maatalousyrittäjä ARI KÄRKKÄINEN 79 ääntä (uusi) 48 vuotta, yrittäjä PERUSSUOMALAISET 11 (– 6) 5 (– 2) 5 (+ 5) 4 (+ 2) 3 (– 3) 1 (0). 6 Keskiviikko 16. kesäkuuta 2021 Vaaleilla valittu uusi valtuusto Uutiset MARKKU SIPONEN 278 ääntä (uusi) 41 vuotta, maatalousyrittäjä liikunnanopettaja MIKKO REMES 47 ääntä 44 vuotta, yrittäjä PENTTI AHPONEN 41 ääntä 62 vuotta, liikuntapaikkojen hoitaja TOMMI TIKKA 158 ääntä 49 vuotta, FM, lehtori MIKA LOHVA 74 ääntä (uusi) 52 vuotta, vesija viemärilaitoksen ammattimies ARTO TIKKANEN 72 ääntä 54 vuotta, tehdaspäällikkö, maanviljelijä MIRA KOKKONEN 141 ääntä 34 vuotta, lukion lehtori SISKO TOIVANEN 68 ääntä 55 vuotta, yrittäjä KAUKO HUTTUNEN 57 ääntä 73 vuotta, eläkeläinen vastaava työnjohtaja TEEMU KATTAINEN 74 ääntä (uusi) 46 vuotta, varastoesimies MARKO HUUSKONEN 70 ääntä (uusi) 44 vuotta, yrittäjä JUHA TAPANINEN 47 ääntä 48 vuotta, maatalouslomittaja PUOLUE PROSENTTIA ÄÄNISTÄ (suluissa kuntavaalit 2017) PAIKKOJA (suluissa kuntavaalit 2017) KESK. VAS
kesäkuuta 2021 Vaaleilla valittu uusi valtuusto RISTO JUNTUNEN 66 ääntä 56 vuotta, maanviljelijä toiminnanohjaaja RHY EMMI TIKKANEN 64 ääntä 30 vuotta, agrologi AMK ARJA PENTIKÄINEN 57 ääntä (uusi) 67 vuotta, teologian maisteri EERO KYLLÖNEN 56 ääntä 64 vuotta, eläkeläinen maanviljelijä MIIKKA LONKILA 43 ääntä (uusi) 31 vuotta, yrittäjä SEPPO PIIPPO 177 ääntä (uusi) 63 vuotta, eläkeläinen, entinen maataloussihteeri RAUNO PIKKARAINEN 118 ääntä 56 vuotta, palomies SIRPA PIIPPO 72 ääntä 49 vuotta, merkonomi kassanhoitaja KIRSI TENHUNEN 52 ääntä 54 vuotta, ensihoitaja JANNE PELTOLA 77 ääntä 58 vuotta, yrittäjä AHTI KILVENSALMI 72 ääntä 51 vuotta, kiinteistöpäällikkö, yrittäjä TUIJA KASTARI 50 ääntä 63 vuotta, toimitusjohtaja MARITTA GRÖNFORS 88 ääntä 55 vuotta, omaishoitaja NAISIA 34 PROSENTTIA MIEHIÄ 66 PROSENTTIA Kaikkien yhteiset Kiitoskahvit! Kiuruveden äänestysprosentti oli 58,5 % Kaikkien puolueiden yhteiset kiitoskahvit tarjoillaan torilla torstaina 17.6. Lämpimästi tervetuloa! Elinvoimainen Kiuruvesi tehdään yhdessä! UUSIA: 11 (38 %) VALTUUSTO 29 PAIKKAA 51 KESKI-IKÄ VUOTTA HEINI NUKARI 61 ääntä (uusi) 33 vuotta, erityisopettaja VASEMMISTOLIITTO KOKOOMUS KRISTILLISDEMOKRAATIT ÄÄNESTYSPROSENTTI 58,5. klo 9 alkaen. 7 Keskiviikko 16
Suurin haaste talous Valtuuston vaihtuvuus ei ollut näissä vaaleissa niin suurta kuin vuoden 2017 vaaleissa, jolloin valtuustosta vaihtui puolet. Mutta toivotaan, että ei mennä negatiivisimman skenaarion mukaan, kaikkeen pitää kuitenkin varautua. 8 Keskiviikko 16. Kilvensalmen mukaan oli varsin odotettua, että paletti menee Kiuruvedellä uusiksi. Onnittelut vain vaalien voittajille. – Jos verotulot eivät kasva ja valtionosuuksia leikataan 10 prosenttia, se tarkoittaa, että säästöä TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Ennakkoäänien valmistuminen venyi Kiuruveden osalta pitkään. – Keskustalla on edelleen kuntalaisten tuki takanaan, yli 37 prosentin kannatuksella, Kokkonen jatkaa. Keskusta suurimpana kutsuu eri puolueryhmien edustajat koolle. Kaikista tärkeintä on, että on työtä tekevää väestöä, joka maksaa veroja. Ruhasen mukaan somekirjoittelu on ollut näissä kuntavaaleissa valtaisaa Kiuruvedellä ja koko maassa. Tästä keskustan porukasta kaikki säilyttivät paikkansa. Uutiset on etsittävä kolmen miljoonan euron edestä. Kiuruvesi ei ole ainoa taloutensa kanssa kipuileva kunta, samassa saumassa on 305 muuta kuntaa. Se on harmillista, että mustamaalataan edellisten kausien luottamushenkilöt, jopa haudassa olevat, jotka ovat hoitaneet yhteisiä asioita talkootyönä, en tykkää siitä ollenkaan. Vasemmistoliiton vaalipäällikKokoomuksen paikkamäärä putosi puoleen entisestä AKU LAATIKAINEN Kokoomuksella meni valtakunnan tasolla vahvasti, mutta Kiuruvedellä puolue joutui kuitenkin pettymään, kun paikkamäärä putosi kuudesta kolmeen. – Mutta siitä huolimatta he ovat edelleen selvästi suurin puolue, joka saanee monet tärkeimmät paikat. Päätöksiä tehdään porukassa. Liike Nyt teki kunniakkaan vaalituloksen. Jokainen edustaja on äänestäjien mandaatilla ja käyttää äänivaltaansa. – Harmillisesti vielä yksi paikka meni meiltä loppumetreillä. Sitä Kiuruvesi nyt tarvitsee. – Uusille on luvassa koulutusta, mutta varmasti heillä menee vähän aikaa ennen kuin pääsevät töihin kiinni ja sisälle kunnallislakiin, Kai Ruhanen tuumaa. Keskustan vaalipäällikkö Kai Ruhanen kommentoi, että vaalitulos oli ihan hyvä, sillä nuorta osaavaa väkeä saatiin päätöksentekoon. Myös Mira Kokkonen kommentoi, että vaalit menivät keskustan osalta ”ihan ok”. Vai onko aika niin tiukilla, ettei jaksa osallistua. – Ensinnäkin valtuustopaikkoja oli jaossa neljä vähemmän kuin viimeksi ja äänestysprosentti jäi yllättävän alhaiseksi, vaikka Kiuruvedellä äänestettiin hieman valtakunnan keskiarvoa vilkkaammin. – Eniten ääniä saanut valitsee ensin. Ruhasta harmittaa alhainen äänestysprosentti ja hän kysyy, eikö ihmisiä yhteiset asiat kiinnosta. AKU LAATIKAINEN. – Kiuruvedellä haluttiin muutosta. kesäkuuta 2021 Keskustalle vaalitulos oli ihan ok Keskusta sai valtuustoon 11 paikkaa, puolue menetti kuusi paikkaa. Seuraavaksi ryhdytään jakamaan paikkoja eli ketä tulee hallitukseen, kuka ottaa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajuuden. Kuvassa keskellä oleva Ahti Kilvensalmi jatkaa valtuutettuna. Sen säästön etsiminen on iso työ ja väistämättä joutuu tekemään ikäviä päätöksiä. Mira Kokkonen oli äänikuningatar naisissa, Sisko Toivanen, Tommi Tikka, Risto Juntunen ja ehdokkaista nuorin Emmi Tikkanen. Tällä viikolla tai viimeistään ensi viikon alussa tavataan puolueitten kesken. Siitä jäätiin, Kokkonen sanoo. – Aina pitää muistaa, että jonkun pitää hoitaa yhteisiä asioita, nuoria olisi saatava vaikuttamaan, heillehän tätä yhteiskuntaa kehitetään. Jos ei päästä sopuun, äänestetään ja demokratia ratkaisee mikä on tulos. Sitten on vielä koronan aiheuttamaa hoitotarvepatoumaa sairaanhoitopiirissä, kun ei ole hirvitty lähteä hoitoon, nämäkin kulut tulevat maksuun. Kiuruvedellä uuden valtuuston suurin haate on talous. Tällä ja ensi viikolla varmasti tuumataan porukalla, miten puheenjohtajuudet menevät. Koen, että hallituksen puheenjohtajuus kuuluu äänimäärien perusteella Markulle tai Tommille. Sitten tuli vielä Liike Nyt uutena tulokkaana ja perussuomalaisetkin saivat ison listan kokoon, joten oli odotettavissa, että meiltä muilta saattaa lähteä ääniä pois. – Melko pienestähän se oli kiinni, että olisi saatu hieman parempi tulos, mutta tällä kertaa ei valitettavasti parempaan pystytty. Kaikkemme yritettiin, mutta kansa on puhunut ja tätä tulosta pitää kunnioittaa, totesi Kiuruveden kokoomuksen puheenjohtaja Ahti Kilvensalmi, jonka ohella valtuustoon pääsivät Tuija Kastari ja Janne Peltola. Ruhanen kuvaa viime vaalikautta haastavaksi ja haasteita ja töitä riittää jatkossakin. – Olen ollut luottamushommissa reilut 20 vuotta ja sinä aikana peli on raaistunut. Koska keskusta on suurin puolue, se saa valita hallituksen ja valtuuston puheenjohtajan paikat. Osasimme varautua paikkamäärän tippumiseen, mutta tavoitteena oli 13–14 paikkaa. Toivotaan kuitenkin, että uusi valtuusto pystyisi tekemään hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen. Äänestäjät päättävät. Oma äänimääräni kasvoi viime vaaleista, mutta Markku Siponen ja Tommi Tikka keräsivät isommat potit. Kokoomuksen ohella keskusta menetti useita paikkoja
Kaiken kaikkiaan näen hyvänä näissä vaaleissa, että valtuustoon tulee uusia kasvoja. Grönforsin mukaan ensimmäinen tehtävä alkavalla valtuustokaudella on katsoa talouden kokonaisuutta. Ehkä he kokivat myös, että minun kauttani voi toteutua eräänlainen muutos. Säästöjä pitää etsiä ja kouluverkosta saa eniten säästöjä, se kun on vielä kunnan omissa käsissä. Jalkautuminen ihmisten joukkoon on tie, jota kautta voi vaikuttaa ja tuoda esiin omia näkemyksiään. Varhaiskasvatuksen puolella on tehty hyvää työtä. Kristillisdemokraateista valtuustoon meni Maritta Grönfors. Tämä tarkoittaa Pikkaraisen mukaan, että toisen puheenjohtajuuden saisi Vasemmistoliitto. Piippo oli torilla paistamassa makkaraa 3,5 viikkoa. Anna-Liisa Härkönen iloitsi, että pääsi varasijalle. Myös nuorison tilanne on huolestuttava, kun mielenterMaritta Grönfors olisi toivonut toista läpimenijää Istuvista valtuutetuista ei vaaleissa uusinut paikkaansa Keskustan Juha Nieminen, Minna Lapveteläinen, Vasemmistoliiton Sami Piippo, Kokoomuksen Sari Lappalainen, Raimo Partanen. Harmi kun veroja korotettiin etupainotteisesti. Toinen tärkeä asia on maaseudun hyödyntäminen. Lapsilla asiat ovat paremmin. nulle. veluista ja huolehtimaan heikommassa asemassa olevista, Siponen sanoo. kö Rauno Pikkarainen on tyytyväinen vaalitulokseen, kun vasemmistoliitto säilyi toiseksi suurimpana puolueena. Vierailimme toistemme luona ja söimme toistemme jäätelöitä. Ihmisilläkin oli tarve pitkän koronakauden jälkeen jutella ja nähdä ihmisiä. Pienempiäkin säästökohteita on etsittävä. Valtuutetuista jäi rannalle viisi veyspuolella ovat asiakkaat lisääntyneet. – Hävisimme yhden paikan, koska valtuusto on nyt neljä paikkaa pienempi, myös äänestysprosentti vaikutta. Samoin aikaisemmin Kokoomuksen vaalipäällikkönä toiminut Ari Kärkkäinen meni valtuuston nyt Liike Nytin nimissä. Läpimenneillä eri puolueissa on paljon osaamista eri elämänalueilta ja uusia ideoita, ne on valjastettava Kuruveden hyväksi. Jos olisi ollut somevaalit, vaalitulos olisi ollut toinen, sillä kaikki eivät käytä somea. Hän olisi toivonut, että läpi olisi mennyt toinenkin ehdokas. Hän oli yllättynyt äänimäärän suuruudesta. Maaja metsätalouden ympärille rakentuvalla biokaasulla ja bioenergialla voitaisiin luoda lisää työpaikkoja, Siponen listaa. Seppo Piipon äänimäärä pelasti meidät, hän teki kovan vaalityön, oli joka päivä torilla, selitti Pikkarainen. – Uskoisin, että ihmiset syystä tai toisesta kokivat, että minuun voi luottaa ja että pysyn antamieni lupausten takana. Kokoomuksesta perussuomalaisiin loikannut Arto Tikkanen pääsi valtuustoon. – Se on fakta. – Sillä oli iso merkitys vaalityöhön, että ehdokkaat pääsivät henkilökohtaiseen kontaktiin ihmisten kanssa. JAANA SELANDER Vasemmistoliiton Seppo Piippo sai toiseksi eniten ääniä (177). 9 Keskiviikko 16. Pikkarainen arvelee omaan vaalitulokseensa, joka laski 150 äänellä, vaikuttaneen syksyisen kouluverkkokeskustelun. Vaalituloksesta kuitenkin näkee, että vajaa 40 prosenttia äänestäjistä luottaa edelleen Keskustaan. – Maaseutua kyläkouluineen, etätyömahdollisuuksineen ja kakkoskoteineen pitäisi saada markkinoitua. Kun vaalien yli on päästy, pystytään kyllä tekemään yhteistyötä. Vasemmistoliitolla oli vaalivalvojaiset Puistonkulmalla, kaikki muut puolueet olivat Peltohovissa. Vaalien alla keskustelu kärjistyi ja monet virheet kaadettiin Keskustan niskaan. Markku Siponen ”Kiuruvedellä ei ole sosiaalidemokraatteja” Sdp:n kuntavaaliehdokas Anssi Jauhiainen sanoo, että valtakunnallisesti puolue pärjäsi hyvin, mutta Kiuruvedellä ei ole sosiaalidemokraatteja. Ja mikä liikuttavinta! Sepon päivänä keskustan ja vasemmiston naiset ja miehet lauloivat miVaalitorilla oli koko ajan hyvä henki Ennakkoäänien valmistuminen venyi Kiuruveden osalta pitkään. Nyt ei Keskusta ole enemmistönä, mikä on helpotuskin. – Keskusta on tässä kuninkaantekijä. Meillä on edelleen olemassa kahden miljoonan euron rakenteellinen alijäämä, mihin pitäisi puuttua. Siponen ajattelee, että Keskusta on ollut helppo maalitaulu – tehtiinpä hyviä tai huonoja päätöksiä. – Torilla olimme kaikki puolueet hyvässä ja vapautuneessa ilmapiirissä. – Se tuli selväksi. Tunnen Liike Nytistä monta läpimennyttä, siellä on yrittäjiä, jotka ovat laittaneet itsensä likoon. Pikkarainen toivoo, että tulevat paikkaneuvottelut käydään herrasmiessopimuksella, toinen toistaan kunnioittaen. Tosin ei kyllä tehty vaalityötäkään. Tästä keskustan porukasta kaikki säilyttivät paikkansa. – Jos näissä onnistutaan, pysytään pitämään kiinni palKeskustan uusi valtuutettu, opettaja ja maatalousyrittäjä Markku Siponen oli vaalien äänikuningas 278 äänellä. Kun työt valtuustossa alkavat, Piippo toivoo, että eri puolueista saadaan luotua koalitio, joka tekee yhteistyötä toinen toistaan tukien, kunnioittaen ja kuunnellen Kiuruveden kehittämiseksi entistä paremmaksi paikaksi asua ja elää. Nyt joutuvat kaikki puolueet kantamaan vastuuta. – Mutta ollaan tyytyväisiä. Siponen on maatalousyrittäjä ja opettaja, jotka molemmat ovat Kiuruvedelle tärkeitä. Mira Kokkonen oli äänikuningatar naisissa, Sisko Toivanen, Tommi Tikka, Risto Juntunen ja ehdokkaista nuorin Emmi Tikkanen. – Kouluverkkoratkaisuun joudutaan kunnan taloudellisen tilanteen takia palaamaan. Kiitokset kaikille äänestäneille. Seppo Piippo. Myös taajaman koulukysymys olisi päätettävä. – Mutta olen minä saanut positiivista palautetta myös vaalikampanjastani. kesäkuuta 2021 Keskustalle vaalitulos oli ihan ok Osaaminen ja uudet ideat kaikkien hyväksi Markku Siponen arvelee äänimäärän kummunneen hänen taustastaan. Siposen mielestä tulevalla vaalikaudella ykkösasia tulee olla, miten saada työpaikkoja. Tietenkin myös viimesyksyisellä koulukeskustelulla oli oma merkityksensä, se toi Siposen kasvot tunnetuksi. Kolmas tärkeä asia Siposelle ovat sivistysja harrastusmahdollisuudet
Kiuruvesi kannattaa Ankkuri -nuorisotyöntekijän palkkaamista toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen vuodesta 2022 alkaen. – Pienillä lapsilla syynä huostaanottoon on, että kodin olosuhteet vakavalla tavalla vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä. Lastensuojelun laitosja perhehoidossa on yhteensä 23 lasta. Huostaanottoon päädytään, joka on viimesijainen toimenpide, elleivät lastensuojelun avohuollon tukitoimet (perhetyö, tukihenkilö, tukiperhe ynn muu sellainen) ole sopivia, riittäviä tai mahdollisia ja jos huostaanotto on lapsen edun mukainen. Työn kohderyhmänä ovat alaikäiset rikoksentekijät, alaikäiset päihteidenkäyttäjät, koulukiusaamisasiakkaat (silloin, kun koulun omat toimet eivät enää riitä), uhkahenkilöt ja taistelualueilta palaavat. – Syyt huostaanottoihin ovat samoja kuin muissakin kunnissa ja kun luvut ovat niin pieniä, niin en niitä tarkemmin voi yksilöidä, Korhonen toteaa. – On huomattava, että lastensuojelu on viimesijainen palvelu. Yleisimmät syyt huostaanottoihin ja kodin ulkopuolisiin sijoituksiin yleensä ovat luonnollisesti pienillä lapsilla vanhempiin ja kodin kasvuolosuhteisiin liittyviä. Perheohjaajia on kolme. Ankkuri-tiimissä työskentelee nuorisotyötyöntekijän lisäksi kaksi Ankkuri-poliisia ja yksisosiaaliohjaaja kokoaikaisena. Kiuruveden tarkastuslautakunnan raportissa todetaan, että etsivä nuorisotyö on edelleen tärkeää, samoin työpajatoiminta niiden nuorten kannalta, jotka ovat vaarassa pudota tukiverkostojen ulkopuolelle. Lisäksi toivotaan, että Pielaveden kunta osallistuu myös Ankkuri -hankkeeseen ja että Kiuruveden maksuosuus vuonna 2022 on enintään 6 765 euroa. Marja-Liisa Korhosen mukaan huostaanotot eivät ole juuri huomattavasti vaihdelleet pidemmälläkään aikavälillä. Vuoden 2019 toteumaan nähden nuorten avohoitokäyntitavoitteita on lisätty 111 käynnillä eli 11 prosenttia. Syynä silloin voi olla vanhempien päihteidenkäyttö, vakavat mielenterveyden ongelmat, lapsen hoidon laiminlyönti jne. Ankkuritoiminnan tehtävänä on tarjota nuorelle ja perheelle yksilöllistä ja kokonaisvaltaistatukea varhaisessa vaiheessa ja tarvittaessa ohjata hoidon, palveluiden ja tuen piiriin. Lisäksi Kiuruvedellä on perhesosiaalityöntekijä ja palveluohjaaja. Toiminnalle on todettu olevan tarvetta ja hyviä tuloksia on aikaansaatu. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä hakee sijaisperheitä ja tukiperheitä. Lastenpsykiatrian tavoitteita on hieman lisätty, käyntitavoite tälle vuodelle on 290 käyntiä, joka ylittää vuoden 2019 toteuman 16 käynnillä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että kaikki jo nyt hankkeessa mukana olleet kunnat lähtevät siihen mukaan. Huostaanoton edellytykset täyttyvät ja huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen on lapsen edun mukaista. Poliisin Ankkuri-tiimissä on toiminut vuodesta 2020 alkaen kuntien yhteinen Ankkuri-nuorisotyöntekijä. Neuvolan perheohjaajankustannukset määräytyvät käyntien perusteella. Kiuruvedellä 3 virkaa Ylä-Savon Sote -kuntayhtymällä on Kiuruvedellä kolme lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa. Seudullisten nuorten matalan kynnyksen päihdeja mielenterveystyön psykiatristen sairaanhoitajien osalta Kiuruveden osuudeksi on arvioitu 0,25 henkilötyövuotta toisen asteen opiskelijoiden ja alle 30-vuotiaiden nuorten määrän pohjalta. Vaikeasti psyykkisesti sairaiden nuorten ja nuorten aikuisten perhekotikuntoutukseen on budjetoitu 250 000 euroa. Selityksenä tällä ovat uudet pitempiaikaista kuntoutusta vaativat nuoret aikuiset. Vuoden 2020 hyvinvointiraportin perusteella tarkastuslautakunta on huolissaan NEET-nuorten suuresta määrästä, nousua edelliLapsen huostaanotto on aina viimeinen keino, ellei mikään muu lastensuojelun avohuollon tukitoimi ole riittävä. Koulutiimissä työskentelee yksi kokoaikainen psyykkari. Pielavesi ei ole ollut mukana toiminnassa. kesäkuuta 2021 Kiuruvedellä vain muutamia huostaanottoja Kiuruvedellä on ollut vuosittain alle viisi lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevaa päätöstä viimeisen kolmen vuoden aikana. Näin pienillä lapsilla onkin, mutta yläkouluikäiset usein joudutaan ongelmien laaja-alaisuuden ja ammatillisen tuen tarpeen vuoksi sijoittamaan laitoshuoltoon, Korhonen sanoo. 10 Keskiviikko 16. Kiuruvesi kannattaa Ankuri-nuorisotyöntekijän vakinaistamista Talous & politiikka Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaali-, terveysja nuorisotoimesta. – On huomattava, että yksittäinen syy kuten koulunkäynnin laiminlyöminen ei ole huostaanoton peruste. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä on Korhosen mukaan hyvin panostanut lapsiperheitä tukeviin palveluihin ja myös viimesijaiseen tukeen eli lastensuojeluun. Asioita yleensä kertyy ja silloin avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä tai sopivia. Nuorisotyöntekijä on ollut Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Sonkajärven ja Vieremän yhdessä palkkaama. – Perhehoito tulisi olla ensisijainen ratkaisu silloin kun kodin ulkopuoliseen sijoitukseen päädytään. Lastensuojelun resursseja on lisätty ja avohuollon tukitoimia omana työnä kehitetty. Tavoitteena on lisätä viranomaisten interventioiden tehokkuutta, oikeaa kohdentumista ja oikea-aikaisuutta, puuttua varhain lasten/nuorten tekemiin rikoksiin, katkaista alkava rikoskierre ja ehkäistä syrjäytymistä. Näin kertoo perhesosiaalityön esimies Marja-Liisa Korhonen Ylä-Savon Sote -kuntayhtymästä. On väärin vastata muihin palveluntarpeisiin lastensuojelun toimenpiteillä. Kuvassa vanhempi konstaapeli Aleksi Hartikainen ja nuorisotyöntekijä Iina Karikumpu.. Hyvät palvelut auttavat Korhosen mukaan huostaanottoja voidaan ehkäistä hyvillä peruspalveluilla ja riittävällä ja oikea-aikaisella tuella silloin kun lapsi ja perhe sitä tarvitsevat. Nuorisopsykiatrian käyntitavoite vuodelle 2021 on 1096 TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER käyntiä. Lisäystä vuoden 2020 talousarvioon on 50 000 euroa. Tukiperheitä toivotaan saatavan enemmän. Yläkouluikäisillä syyt johtuvat lapsen omaa kehitystä vaarantavista asioista, kuten koulunkäynnin laiminlyönnistä, päihteidenkäytöstä, ynnä muista epäsosiaalisista elämäntavoista
Ylä-Savon Sote -kuntayhtymässä on menossa hanke, joka tukee lapsiperheiden arkea. Suurin osa valmistuneista ei kuitenkaan pysty samaistumaan näihin tarinoihin. Yrityksessä on neljä osakasta. – Tuote-esittelyjä ei ole voitu järjestää ja irtomyynti ei ole käynyt. Kiurun Leipomo Oy on hakeutunut konkurssiin. Tämä on harmillista ja väärin, sillä koulusta valmistuminen on itsessään suuri saavutus ja juhlan sekä ilon aihe. Kyse on noin 150 000 euron saatavista. KOLUMNI MARIANNA GROF Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden kesätoimittaja, joka ei kirjoittanut pitkää laudatur-riviä.. Saastamoisen perhe osti leipomoliiketoiminnan konkurssiin menneeltä Kiurulaiselta, jonka juuret ulottuvat 1980-luvun puolelle. Kaipaisin tarinoita ylioppilaista ja ammattiin valmistuneista, jotka ovat valmistuneet vaikeuksista huolimatta. kesäkuuta 2021 seen vuoteen on noin 21 prosenttia. Yrityksen suurimmat velkojat ovat pankki, verottaja, omistajat ja eläkevakuutusyhtiö. MEDIA lisää omalta osaltaan opiskelijoiden paineita ja karistaa valmistuneiden itsetuntoa. Lapsen huostaanotto on aina viimeinen keino, ellei mikään muu lastensuojelun avohuollon tukitoimi ole riittävä. Saastamoinen kuvaa tuntemuksiaan kuin ”oman lapsensa olisi hylännyt”. Tuloksina toimintaan osallistuneiden perheiden stressin säätelykeinot ja luottamus omiin selviytymiskeinoihin ovat lisääntyneet, vauvaperheiden talousja kotitaloustaitoja on vahvistettu. Yllätyinkin iloisesti, kun huomasin Ylen julkaisseen edellä mainitun artikkelin kolmesta aivan tavallisesta abiturientista. Sain myös itse painaa valkolakin päähän helteisessä säässä kolmen vuoden opiskelun päätteeksi. Hankkeessa kehitetään raskausja pikkuvauva-ajan erityispiirteet huomioivia työkäytäntöjä, jotka tukevat vanhemmuutta ja sen kehittymistä. Moni valmistunut saattaakin vähätellä itseään ja omaa työpanostaan, mikäli todistuksessa ei komeile pitkää laudatur-riviä. He ovat toki arvosanansa ja menestyksensä ansainneet, mutta ainakin itse haluaisin kuulla muunlaisiakin tarinoita. 11 Keskiviikko 16. Viimeisen kuukauden aikana lähes kaikki näkemäni valmistuneisiin liittyvät lehtijutut ovat liittyneet parhaiten menestyneisiin opiskelijoihin. Toinen tänä vuonna käynnissä oleva hanke on Stressistä säätelyyn, jonka tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen, lasten lähtökohtien eriarvoisuuden kaventaminen odotusja vauva-aikana vähentämällä vanhemman kokeman stressin haitallisia vaikutuksia vauvan terveyteen ja kehitykseen sikiövaiheesta alkaen. Toiminta tarjoaa perheille myös vertaistukea ja uusia sosiaalisia verkostoja. Julkiselle puolelle kauppa on Kiurun Leipomo hakeutui konkurssiin käynyt ihan hyvin, mutta kauppasektori on syönyt kannattavuuden nollille. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa arjen hallinnan taitoja, käytännön kotitaloustaitoja ja arkirytmiä. Leipomon kiinteistö on Saastamoisten omistuksessa. Toimintaa rahoittaa Sosiaalija terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Tällainen ajattelu ja täydellisyyden tavoittelu haastavat opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Vaikka ylpeyteen ja juhlaan oli aihetta jokaisella valmistuneella, eivät kaikki osanneet välttämättä arvostaa tekemäänsä työtä. Tiedostan myös itse kohdanneeni lukioaikana riittämättömyyden ja uupumuksen tunteita. Yrityksen toimitusjohtaja ja omistaja Juha Saastamoinen kertoo, että viimeinen niitti yrityksen kehnolle myynnille oli korona. Juha Saastamoinen ja hiivaton ruisleipä. Moneen otteeseen olen lukenut kolmesta 11 laudaturia kirjoittaneesta opiskelijasta ja heidän tarinoistaan. Kiurun Leipomosta jää työttömäksi 10 työntekijää. En ymmärrä, miksi pääsääntöinen uutisointi valmistuneista kuitenkin painottuu tähän pariin prosenttiin, joka on yltänyt huipputuloksiin. ARTIKKELIN abiturientit kertovat kokeneensa riittämättömyyttä ja uupumusta tavoitellessaan yhä vain parempia arvosanoja. Niiden avulla yhä useampi valmistunut voisi olla aidosti ylpeä omista saavutuksistaan. PAINEEN ja uupumuksen keskellä nuorten tulisi saada kuulla menestystarinoiden lisäksi myös aivan tavallisista opiskelijoista, jotka valmistuvat keskinkertaisin arvosanoin. Opiskelijat tarvitsevat tavallisia tarinoita, tai niin ainakin minä olisin tarvinnut. Artikkelista käy myös ilmi, että suurimmalla osalla koulumenestys on väistämättä keskivertoa. Yksi selittävä tekijä ovat myös kauppojen omat paistopisteet. Samaistuminen voisi auttaa itsensä ja omien arvosanojen hyväksymisessä. Se riittää, että panostaa opiskeluihin omien voimavarojen rajoissa. YLEN julkaiseman artikkelin “Näiden kolmen abiturientin yo-todistuksessa ei komeile pitkää riviä laudatureja” (Yle.fi 18.5.2021) mukaan on tilastollisesti mahdotonta, että kaikki mahtuisivat huipulle. Tällöin hyvä ja keskiverto suoritus ei riitä, vaan aina on mahdollisuus olla hieman parempi. Saastamoisen perhe on omistanut Kiurun Leipomon vuodesta 1997. Marttaliitto on saanut Lapsiperheiden arjen tukeminen -toimintaan kohdennettua toiminta-avustusta vuodesta 2017. Vaikka olisin onnistunut ja päässyt haluamiin tuloksiin, pitäisi olla vieläkin parempi. Todellisuudessa tällainen loputon täydellisyyden tavoittelu voi käydä raskaaksi. Lisäksi tavoitteena on lisätä vauvaa odottavien ja vauvaperheiden voimavaroja tukemalla heidän omien selviytymisstrategioiden rakentumista ja kyvykkyyden kokemusta. Tällaisia uutisia tarvittaisiin kuitenkin lisää. Lisää tavallisia tarinoita PARI viikkoa sitten vietettiin koulujen päättäjäisiä ja juhlittiin ylioppilaita sekä ammattiin valmistuneita. Jokainen opiskelija kaipaisi esikuvakseen aivan tavallisia nuoria, jotka tavoittelevat unelmiaan ja ovat valmiita tekemään töitä niiden eteen. Lopulta ymmärsin, että omista saavutuksista tulee olla ylpeä, eikä aina voi pyrkiä parempaan
Hänen työhönsä kuuluu istuttamisen lisäksi taimien siirtely traktorilla, sekä laatikoissa olevien taimien päivittäinen kastelu vesivaunun avulla. Taimitekoon voi osallistua myös yksityishenkilö. Kiuruvedellä sijaitsevan entisen turvesuon metsittämiseen saatiin alkusysäys kaksi vuotta sitten Hyvinkäällä. – Tämän päivän aikana on tullut yli 5000 askelta askelmittariin ja juomavettä on mennyt puolitoista litraa, kertoo Rajakangas aamupäivällä. Istutus on osa kansallista Taimiteko -hanketta. – Suursuo on saatu Suomen 4H-liitolle lahjoituksena. – Uudet sukupolvet, jotka tulevat meidänkin asiakkaiksi tekevät valintoja sen perusteella miten yritykset käyttäytyvät ja toimivat. Ensimmäistä kertaa taimien istutuksessa oleva lukiolainen Simo Rajakangas kertoo kesätyön olevan mukavaa hommaa. Nuoret tulevat istutustöihin aamuviileällä jo kello viisi, ja he työskentelevät puoleenpäivään asti. – Ensimmäisenä yrityksemme teetti Luonnonvarakeskuksella (Luke) laskelmat, kuinka paljon meidän pitää tehdä puiden istutustyötä myymiemme autojen hiilijalanjäljen korjaamiseksi, Best-Caravanin markkinointijohtaja Tuomas Salminen kertoo. Silloin matkailuautoja myyvän Best-Caravan yrityksen pääkonttorilla pohdittiin, miten yritys pystyisi hyvittämään asiakkaidensa jättämän hiilijalanjäljen. Tutut sanoivat, että tähän tarvitsee hyvää fyysistä kunTEKSTI MAARIT ÄYHYNMÄKI KUVAT MAARIT ÄYHYNMÄKI Tämä rivistö istuttaa yhteensä reilut 22 000 puuntaimea Suursuolle. Suomen 4H-liiton Taimiteon kenttäpäällikkönä toimii Juha Venäläinen, hän on myös Savon alueen järjestöpäällikkö. Vanhemmat asiakkaamme puolestaan arvostavat enemmän nuorten työllistämistä. Taimiteko pysyvä malli 4H-liiton Nuoret ilmastotöissä -pilottihankkeen ja Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) yhteistyön kautta perustettiin Taimiteko -hanke, josta on nyt muodostunut pysyvä toimintamalli. Luupuveden Suursuolle istutetaan reilut 22 000 kuusentainta yhdentoista hehtaarin kokoiselle alueelle. Suo on entistä Vapon turvesuota, nyt alueen omistaa Suomen 4H-liitto. 12 Keskiviikko 16. –Talvella jo mietin, että tässä työssä saisi olla luonnon rauhassa ja ulkona. kesäkuuta 2021 Talous & politiikka Entiselle turvesuolle kasvaa metsä Best-Caravanin aloite käynnisti Taimiteko-hankkeen. toa, koska työssä saattaa olla tosi kuuma. Lähistöllä asuva Rajakangas tulee töihin traktorilla. Seuraavaksi yritys otti yhteyttä 4H-liittoon, koska järjestön toiminta on entuudestaan tuttua osalle henkilöstöä heidän omien työkokemustensa kautta. Viime vuonna Suomen 4H-liitto täytti kahdeksankymmentä vuotta ja Vapo lahjoitti silloin Suomen 4H-liitolle kahdeksankymmentä Janne Peltola. Työnjohtaja Keijo Rajakangas kertoo, että nuorten kanssa ei tehdä urakkatyötä. Työtahti on kuitenkin suhteellisen ripeää, sillä taimet pyritään istuttamaan ennen juhannusta. Taimiteko -hankkeen suojelija on presidentti Sauli Niinistö. On hyvä asia, että alueelle istutetaan puita hiiltä sitomaan, muuten suot vesottuvat, hän toteaa. Myös yrityksellemme on iso juttu, että nuoret saavat töitä ja tämä on monelle ensimmäinen työpaikka, Salminen iloitsee. – Taimia on istuttamassa yhdeksän paikkakuntalaista nuorta, kertoo 4H:n paikallisyhdistyksen toiminnanjohtaja Eila Villanen. Taimiteon tavoite on työllistää suomalaisia nuoria sekä lisätä Suomen metsien hiilinieluja istuttamalla taimia alueille, jotka eivät ole enää aktiivisen metsätai maatalouden piirissä. Taimiteko -hankkeessa on nyt mukana lukuisia eri yrityksiä ja toimijoita. – Jos nuori päivän aikana istuttaa noin tuhat taimea, se on kohtuullinen määrä sillä turvesuon pohja on helppo alusta istuttaa, Rajakangas sanoo. – Lisäksi katsotaan että taimet tulevat suoraan ja lähtevät hyvin kasvuun, sekä opitaan työrytmiin
Best-Caravanin markkinointipäällikkö Tuomas Salmisen elämän ensimmäinen puunistutus käynnistyy tässä. Istutettava taimi on kuusi tai kosteampiin kohteisiin pieni määrä mäntyä, Juha Venäläinen kertoo. Sen jälkeen on vuorossa perkaus, jossa vapautetaan taimet ja perataan muu kasvillisuus pois taimien ympäriltä. ONNEA uusille VALTUUTETUILLE ja KIITOS EHDOKKAILLE Vaalit ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta Kaikkien yhteiset Kiitoskahvit! Kiuruveden äänestysprosentti oli 58,5 % Kaikkien puolueiden yhteiset kiitoskahvit tarjoillaan torilla torstaina 17.6. Näissä töissä tullaan myös työllistämään nuoria. klo 9 alkaen. Taimien istutuksen hoitavat paikalliset 4H-yhdistykset työllistämällä istutustyöhön nuoria. Lämpimästi tervetuloa! Elinvoimainen Kiuruvesi tehdään yhdessä! T vetuloa valitsemaan! T vetuloa valitsemaan! Vaskikellontie 343, 86800 Pyhäsalmi, 040 585 6397 Vaskikellontie 343, 86800 Pyhäsalmi, 040 585 6397. – Tänne Kiuruveden paikallisyhdistykselle Best-Caravan on kustantanut taimet, joiden hintaan sisältyvät nuorten palkat. hehtaaria istutuskohteita Taimiteko -hankkeeseen, kertoo Venäläinen. – Parinkymmenen vuoden päästä on puuston harvennushakkuut ja neljänkymmenen vuoden päästä kasvatushakkuu, sekä noin kahdeksankymmenen vuoden päästä paras aines kaadetaan tukkipuiksi, Juha Venäläinen kertoo. Istutuksen jälkeen on vuorossa noin kahden vuoden sisään heinääminen. Hän kertoo, että on osaltaan onnekas sattuma, että Taimiteko on juuri koronaepidemian aikana pystynyt kesätyöllistämään nuoria turvallisissa olosuhteissa. kesäkuuta 2021 Entiselle turvesuolle kasvaa metsä Tämä rivistö istuttaa yhteensä reilut 22 000 puuntaimea Suursuolle. 13 Keskiviikko 16
– Kaupunki ja kunta on kaikkien yhteinen, ja sen elinvoima lähtee meistä kaikista. KUKA. Keiteleen kunnanjohtajaksi hänet valittiin helmikuussa 2020. Rönkönkin jutuilla Perjantain ohjelmassa oli vielä tapaaminen Kiuruveden yrittäjien puheenjohtajan Tomi Rönkön kanssa. kesäkuuta 2021 Kesällä saatat kohdata J-P:n – Olen ottanut lomapäiviä ja käynyt nyt tutustumassa Kiuruveteen. Keskiviikkoiltapäivän ohjelmaan oli kuulunut myös tutustuminen taajaman kiinteistöihin, muun Tuleva kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on nähty Kiuruveden katukuvassa viime viikolla parinakin päivänä. – Olen nyt tässä kuunteluoppilaana, haluan päästä tilanteesta haltuun ja olla kaupunkilaisten pulssilla minkälaisia toiveita ja ajatuksia ihmisillä on, hän toteaa. Rusanen arvioi, että hän pääsee aloittamaan virassaan Kiuruvedellä loka-marraskuussa. Talous & politiikka MAARIT ÄYHYNMÄKI Juha-Pekka Rusanen u Valittu Kiuruveden kaupunginjohtajaksi, siirtyy Kiuruvedelle Keiteleen kunnanjohtajan virasta. Rusanen on itse käynyt äänestämässä ennakkoon ja on myös seurannut Kiuruveden ennakkoäänestyksen suosiota. Niin kaupungin työntekijät kuin johtoryhmän jäsenet, Rusanen kuvailee. Eilen oli kaupungintalolla johtoryhmän kokous, jossa olin vieraana ja tutustumassa immeisiin. 14 Keskiviikko 16. – Itse ajattelen kaupunginjohtajan työstä, että minä olen eräänlainen päävalmentaja ja minun tarkoitus on saada joukkue eli ihmiset loistamaan. – Sekin on mielestäni yksi kaupungin elinvoimaisuuden mittari, kuinka ihmiset menevät äänestämään ja täällä ollaan ennakkoäänestyksen suhteen maakunnan kärkijoukoissa, hän toteaa. Torstaina piipahdin torilla ja kävin morjestamassa kaikkia puolueita toriteltoilla ja tsemppaamassa vielä vaalien loppusuoralle, Rusanen kertoo perjantaina. u Toiminut paikallisradion toimittajana, kansanedustajan avustajana, Euroopan parlamentin jäsenen, Elsi Kataisen, erityisavustajana kotimaassa. u Yhteiskuntatieteiden maisteri. Muuten kesä menee työn merkeissä ja heinäkuussa olen Keiteleen kesäteatterissa Urho Köllin roolissa, hän kertoo. Hän tuo esille että myös tavoitteet asetetaan yhdessä, silloin ei ole ylisuuria odotuksia, mutta ei myöskään mennä siitä missä aita on matalin. Se ei ainoastaan lähde siitä mitä kaupunki organisaationa tekee, vaan myös mitä yrittäjät, yhdistykset ja kuntalaiset tekevät. MAARIT ÄYHYNMÄKI muassa kouluihin. Tämä on porukan hommaa, jossa tulee saada kaikki innostumaan ja ollaan ylpeitä siitä mitä tehdään, Rusanen pohJuha-Pekka Rusanen on jo ottautunut Kiuruveden torstaisen toripäivän hulinaan. tii. Tuolloin kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka jää pitämään lomiaan, virallisesti Muiniekka jää eläkkeelle ensi vuoden puolella.. Rusanen kertookin, että hän haluaa jalkautua ja nähdä konkreettisesti asioita. – Kesäloman aikana aion myös käydä täällä useampana päivänä
15 Keskiviikko 16. kesäkuuta 2021 SUURI KIITOS ehdokkaille ja puolueille, että keskititte kuntavaalien mainonnan Kiuruvesi-lehteen Käyttämällä paikallista, itsenäistä lehteä, tuetaan Kiuruveden elinvoimaa ja saadaan Kiuruveden ääni kuuluviin. TUIJA KASTARI M ak sa ja: eh do ka s Sydämellinen kiitos luottamuksesta. Rauno Autio Janne, Ahti, Tuija, Sari, Raimo, Eveliina, Rauno, Aino, Lassi-Pekka, Anja, Mervi, Jari, Vesa ja Jaakko ÄÄNESTÄJIÄMME LÄMPIMÄSTI KIITTÄEN; Kiuruveden Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestö ja kuntavaaliehdokkaat kiittävät äänestäjiään Kiitos luottamuksesta! Pentti Ahponen
– Mutta lomanvietto kiinnostaa, kotimaan matkailu on viime vuosina löydetty todenteolla. Liisa Laukkanen toimi Kiuruvedellä nuoruudessaan Kiuruveden luonnonystävien hallituksessa. Viestitettiin, että hyvä juttu, että kaupunki järjestää tällaisen mahdollisuuden ja että jatkoa odotetaan. – Koska aina on asuttu sukulaisten nurkissa, ajateltiin, että näin koronavuonna olisi aikaa pitää kunnon maaseutuloma. Laukkasten perhe on käynyt Kiuruvedellä sukulaisten luona kerran vuodessa kesäisin. Perhe tulee kaupungin vieraaksi ja somettaa lomakokemuksistaan. Huomioitavaa oli se, että Varsinais-Suomesta tuli useita kyselyitä ja siellä oltiin erityisen kiinnostuneita tulemaan kesäasukkaaksi Kiuruvedelle. Lapsista Olga harrastaa balettia ja partiota, Inka yleisurheilua ja Veikko kaikenlaista temppuilua. sevät ääneen lapset Olga, Inka ja Veikko. Hakemusvideo sopi myös hyvin Kiuruveden kaupungin kampanjaan, oli iloinen ja siinä oli hyvän tuulen meininki. Kokemusten kuvaaminen ja kertominen sosiaalisessa mediassa on Liisa Laukkasen mukaan ihan mukavaa puuhaa. – Sen jälkeen Kiuruveden kulttuurielämä on vilkastunut, tullut uusia mukavia tuulia, se on positiivista, mutta on myös pistetty merkille, että väkiluku on Kiuruvedellä laskenut. Ydinkeskustaan on matkaa pari kilometriä. Laukkasen perhe asuu Turussa Martti-nimisessä kaupunginosassa puutaloyhtiössä. – Hakemuksia tuli useita ja kaikki olivat erittäin hyvin tehtyjä ja persoonallisia, sanomaa ja viestiä oli mietitty ja niitä oli tehty monesta eri näkökulmasta esimerkiksi harrastusten tai mieltymysten pohjalta tai jopa muistojen pohjalta, jota arvostamme suuresti, Parkkonen-Suhonen sanoo. 16 Keskiviikko 16. Vastikkeeksi kaupunki tarjoaa 14 vuorokauden majoituksen, retkiä ja ohjelmaa sekä etätyömahdollisuudet. Lapset viihtyvät Kiuruvedellä tosi hyvin, Liisa Laukkanen kertoo. Kiuruvesi on molemmille vanhemmille entuudestaan tuttu, sillä molempien juuret ovat Kiuruvedellä. Hakemuksesta jäi hyvä mieli ja iloinen fiili, videon tekemiseen oli paneuduttu. – Lisäksi tuli viestiä halukkailta osallistujilta, että harmi, kun emme nyt voi osallistua, koska olemme olleet lomautettuina talven, mutta nyt ovat taas työt alkaneet ja pakko tehdä kesä töitä. – Ennen kaikkea odotamme mökkilomalta mukavia käytännön kokemuksia, ihania kesämuistoja, perhe kiteyttää. Olisi ihanaa päästä luomu-Suomen pääkaupunkiin rapsuttelemaan lehmiä ja nauttimaan kesästä. Liisa ja Pekka lähtivät Kiuruvedeltä maailmalle 1990-luvun puolivälissä. Kulttuuri Laukkasten perhe u Liisa ja Pekka Laukkanen, lapset: Olga, Inka ja Veikko. Kesäperhe somettaa maalta TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT LIISA LAUKKANEN Yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen kertoo, että kesäasukkaan valinnassa painoi hakemusvideo, joka oli hyvin tehty eri näkökulmista. Pekka Laukkasen lapsuudenkoti on Toiviaisjärven toisella puolella. Laukkasten Kiuruveden kaupungille lähettämällä videolla pääLaukkasen perhe: etualalla Liisa, lapset: Veikko (vas.), Olga ja Inka. Perhettä odottaa Kiuruvedellä ainakin maatilavierailu, ratsastusta ja yritysvierailu, sekä tutustumista palvelutarjontaan keskustassa sekä liikuntaja urheilupaikkoihin. u Perhe asuu Turussa, tulee kesäasukkaaksi Toiviaiskylään 18.7.–31.7. Hakemuksia tuli useita, kaikki olivat hyviä. Innostuneella mielellä Kampanjaan valittu Laukkasen perhe tulee Kiuruvedelle innoissaan. Kuva otettu Turussa. Oven edessä istuu Pekka Laukkanen. Ja eihän sitä tiedä, vaikka etätyön yleistyminen tekisikin mahdolliseksi maaseudulla asumisen tulevaisuudessa, Liisa Laukkanen pohtii. Kiuruveden kaupungin ”Muuta maalle” -kesäkampanjalla halutaan kirkastaa brändiä, mutta myös tuoda yhden perheen kautta esille Kiuruveden kaupunkia turvallisena ja mahdollisuuksien asuinkuntana. Liisa ja Pekka Laukkanen ovat molemmat ovat tohtoreita. Vierailukohteina on maatiloja, retkeilyreittejä, yrityksiä. Valintaa osattiin hyvin perustella ja kaiken kaikkiaan video vakuutti, oli hauska ja lämminhenkinen. Perheen asuinpaikkana on Kallioniemi, vuonna 2001 rakennettu 5 tähden luokituksen huvila Toiviaisjärven rannalla. kesäkuuta 2021 Laukkasten perhe muuttaa Toiviaiskylään ja somettaa Kiuruvedestä kaupungin markkinointikampanjassa 18.7.–31.7. – Myönteisiä juttuja kirjoitellaan. Itse asiassa se oli juuri Liisan äiti, Helena Vartiainen, joka vinkkasi tyttärensä perheelle kaupungin markkinointikampanjasta ja kesäasukasmahdollisuudesta. Liisa Laukkanen on biologian ja maantieteen lehtori Laitilan lukiossa ja yläkoulussa, Pekka Laukkanen on yliopistotutkija ja dosentti materiaalitutkimuksen laboratoriossa fysiikan ja tähtitieteen laitoksella. Perheen jakamat kokemukset ovat Kiuruveden kaupungin markkinoinnin käytettävissä kolmen vuoden ajan. Lomanvietto kiinnostaa Perheen suunnitelmissa ei ole lähiaikoina muutto maalle, sillä erityisesti Pekan työ on tiiviisti kiinni kaupungissa. – En olekaan aiemmin kiuruvetisissä yrityksissä vieraillut, Pekka Laukkanen toteaa. Liisa Laukkanen on Heinosia. Aurajokirantaan kivenheitto. Liisa Laukkanen on Turun Martinseurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristön asiantuntijaryhmän jäsen. Lapsilla ei ole juurikaan aikaisempaa kokemusta maaseudun elämästä, he ovat koko ikänsä asuneet Turussa. Liisa ja Pekka Laukkanen asuvat Turussa kolmen lapsensa, Olga (13), Inka (11) ja Veikko (4), kanssa. Juuri päiväunilta herännyt Veikko sanoo puhelimeen, että hän haluaa nähdä Kiuruvedellä eläimiä ja pikkuisen koneita. KUKA. Perheen kautta tavoitellaan laajempaa näkyvyyttä, kun perhe jakaa kokemuksiaan somessa
Olvi-säätiön vuotuinen avustus antaa myös mahdollisuuden tukea taloudellisesti jäsenyhdistyksiä. Syksyllä julkitulevaa Suvanto-romaaniaan varten hän on tutkinut sadan vuoden takaista kiuruvetistä elämänmenoa ja päätynyt siihen, että 1920-luvun ihmisten käyttäytyminen, huolet ja ilot eivät juurikaan poikkea siitä mitä ne ovat tänä päivänä. Tätä ikivihreästä iskelmästä tuttua kysymystä pohti myös kirjailija Heidi Jaatinen Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liiton vuosikokouksessa Kiuruvedellä viime lauantaina. Kirjailija Heidi Jaatinen vertasi 1920-lukua tähän päivään kotiseutuväen kokouksessa. Paikkakunnan oman väen lisäksi toiminnassa on otettava huomioon myös uudet, joskus jopa hyvinkin kaukaa tulevat uudet ihmiset. Näin on Jaatinen on huomannut seurattuaan tämän päivän julkista keskustelua ja kuunneltuaan aarreaitaksi kutsumansa Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen äänitearkiston nauhoja 1920-luvulta. Viime vuosikymmenten nopea tekninen kehitys ei näy vielä ihmisten geeneissä. Vuoden kotiseututeko-palkinnon pokkasi Nilsiän pussihousukerho, joka yli kolmen vuosikymmenen ajan on ilahduttanut kuulijoitaan paitsi pukeutumisellaan myös laulullaan ja savolaisen lupsakalla esiintymisellään niin kotimaakunnassa ja -maassa kuin maan rajojen ulkopuolellakin. – Kaikki isoäidin antamat vinkit eivät ole osoittautuneet turhiksi, Jaatinen sanoi. 1920-lukuun verrattuna kiurukkaiden elämänmeno on tänään toki huomattavasti kansainvälisempää, ja Jaatisen näin mielestä tämä on hyvä asia, koska ”kotiseudun merkityksen saattaa käsittää vasta matkan päästä”. Tämän kesän tärkein päivä kotiseututyössä on maakunnallinen paikallismuseopäivä lauantaina kolmantena heinäkuuta. Varsinkin, jos koemme, ettemme saa arvostusta ja tule huomatuiksi, Jaatinen pohti. Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan johdolla läpiviedyssä kokouksessa liitolle hyväksyttiin toimintalinja alkaneelle viisivuotiskaudelle. Kotiseututyön on pyrittävä olemaan ihmisiä lähentävää, juurruttavaa, virkistävää ja ihmisiä yhdistävää. Apuna käytetään yhä enemmän internetia. – Enkä puhu nyt ainoasltaan isoäidin rököpuolista, pahvin säästämisestä tai naapurin tädin muovinsuikaleista kutomasta matosta, vaikka kaikki nämä vanhat ideat ovatkon osoittautuneet eivät vain muodikkaiksi, vaan erittäinkin ajankohtaisiksi, vaan puhun henkisen tason varautumisesta. kesäkuuta 2021 Isoäidin opit pätevät myös korona-aikaan Muuttuuko maailma ja mihin suuntaan. Geenitasolla tieto varautumisesta vaikkapa nälkävuosiin on yhä lähellämme, samoin sodat ja sen kauheuksien ja toisaalta arjen kanssa pärjääminen. “ Kirjailija Heidi Jaatinen (edessä oikealla) ja Pohjois-Savon kotiseutuliiton vuosikokousta emännöinyt Helena Turunen, joka on mukana myös liiton hallituksessa, tarjosivat vieraille värikkään ja antoisan nelituntisen Kesäteatteri Eerolassa. Elämäntyöpalkinnon sai kotiseutuneuvos Anna-Liisa Happosen pitkäaikaisesta työstään ei vain kotikuntansa Tuusniemen vaan koko Pohjois-Savon hyväksi. SEPPO KONONEN – Geenitasolla tieto varautumisesta vaikkapa nälkävuosiin on yhä lähellämme, samoin sodat ja sen kauheuksien ja toisaalta arjen kanssa pärjääminen. – Jos vilkaisee netin keskustelupalstoille, tulee miettineeksi, ovatko puheenaiheet sittenkään juuri muuttuneet ja onko meillä säilynyt tuo ihmiselle tyypillinen tarve luokitella ja siinä sivussa myös parjata, tarrautua uskomuksiin ja valeuutisiin, jopa julistaa jopa vihapuhetta. 14 yhdistystä mukana Ulkotiloissa Kesäteatteri Eerolassa pidetyssä Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liiton vuosikokouksessa oli liiton 37 jäsenyhdistyksestä mukana neljätoista. 17 Keskiviikko 16. Puheenjohtaja Raija Pasasen mukaan erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin ja nuoriin, jotta perinteet saataisiin siirtymään myös tuleville sukupolville. Hän on pitänyt jo vuosia Hajamietteitä Pöljältä -blogia ja pitänyt myös yllä kylän Facebook-sivuja. Sähköisessä alustassa toteutettavan kotiseututeon tunnustuksen sai Siilinjärven Pöljän kyläaktivisti Aira Roivainen. Kerho antoi työnäytteensä myös Kuorevirralla. Maailman avautuessa suomalaiset ovat säilyttäneet saman juurevuutensa, jolla he selviytyivät 1920-luvun vaikeuksista ja kykenivät eheytymään itsenäistymisen alkuvuosien jyrkästä kahtiajaosta. Ihmisiä luokiteltiin hyviksi ja pahoiksi sata vuotta sitten yhtä lailla kuin tänään. 1920-luku puutteen aikaa 1920-luku oli vielä puutteen aikaa, ja edelleen jatkuva korona-aika on tuonut pahan päivän taas tämän päivän ihmisten kohdalle. Moniin muihin kansoihin verrattuna meillä on säilynyt luottamus poliisiin, opettajiin tai valtiovallan edustajiin yhtä lailla kuin usko tieteeseen, taiteeseen ja yritteliäisyyteen ja tai ymmärrys palauttaa maaseudun arvostus sille kuuluvalle paikalleen. Päivää valmistelleen Satu Peltosen mukaan on ainakin 34 pohjoissavolaista museota valmistautunut esittelemään toimintaansa kävijöilleen. Vuoden kotiseututeoksena palkittiin Romppeita Suonenjoelta – Julius Kutvosen huonekalutehtaan vaiheita. Heidi Jaatinen “ Kotiseututyön on pyrittävä olemaa ihmisiä lähentävää, juuruttavaa, virkistävää ja ihmisiä yhdistävää. Tunnustuksia uurastajille Vuosikokouksessa jaettiin myös tunnustuksia kotiseututyön uurastajille. Vuoden 2020 kotiseutyhdistykseksi nimettiin Juankosken kulttuurihistoriallinen seura. SEPPO KONONEN. Kunniamaininnan ansiokkaasta kotiseututeosta liitto antoi Rautalammin Mestarit ja kisällit -hankkeelle, jossa lapset saavat tutustua paikkakunnan perinteeseen yhdessä ikäihmisten kanssa
Neuloa voi myös porukassa ja Harmoinen nauttiikin erityisesti siitä, että neulomisen ohella pääsee vaihtamaan kuulumisia. Lisäksi pystyy huomaamaan, miten monenlaisia neuleita voikaan tehdä, kertoo Kiuruveden Taitokeskuksesta Helena Turunen. Villapaitojen neulominen onkin juuri tällä hetkellä suorastaan muodissa. Ei aiempaa kokemusta Villapaita-näyttelyn tarkoituksena on innostaa neulomisen pariin. Turunen korostaa, ettei villapaidan aloittamiseksi tarvitse olla kovinkaan paljon edeltävää neulomistaitoa, mikäli innostusta löyTremdaavat villapaidat Kiuruveden Taitokeskuksessa järjestetään Rakas Villapaita -näyttely heinäkuussa. Harmoinen mainitsee neulomisen myös meditatiivisena hetkenä, jolloin pystyy keskittymään hetkeen ja antamaan itselleen aikaa. Lisäksi syksyllä on tarkoitus järjestää “Mallitilkusta neuleeksi” -kurssi, jossa ohjeen silmukkamäärä sovelletaan omalle käsialalle. Villapaitoja otetaan käsityökeskuksella vastaan loppuviikon ajan, mutta Turunen kehottaa olemaan ensin yhteydessä heihin, jotta paitoja ei tulisi useita samantyyppisiä. kesäkuuta 2021 useita kymmeniä, joista osa päätyy lopulliseen näyttelyyn. Näyttelyssä pääsee tutustumaan kaikenlaisiin villapaitoihin eri aikakausilta. Itsetehtyjen villapaitojen suosio on ilahduttanut Turusta, erityisesti sen takia, että Islannista tuotujen lankojen tilalle ollaan saatu suomenlampaan villasta tehtyjä lankoja. Vaikka Harmoisella ei ole viime vuosina ollutkaan enää kovin paljon aikaa neulomiselle, on villapaitoja syntynyt tasaisella tahdilla. Näyttelyssä pääsee ihailemaan itsetehtyjä villapaitoja. Oma haavemaailma Taitokeskuksen näyttelyssä esillä olevat villapaidat ovat useilta eri aikakausilta ja jokainen on omanlaisensa yksilö. Tämän kurssin avulla voisi päästä alkuun oman villapaidan teon kanssa. Mikäli innostus herää, voi apua, ohjeita ja materiaaleja saada Taitokeskuksen kautta. — Suomenlampaan villa meni ennen poltettavaksi ja roskiin; nyt ollaan ruvettu tekemään siitä lankaa. — Opiskeluaikana neuloin paljon. Wilma Harmoinen on neulonut jo ennen trendin alkua, sillä hän neuloi ensimmäisen villapaitansa jo nuorena isosiskonsa avustamana. Harmoisen mielestä korona-aika ei ole suinkaan ainut syy villapaitatrendiin, sillä hänen mielestään niiden suosio vaihtelee ja on aina aaltoilevaa. Keskittymisen lisäksi neulomisella on muitakin hyviä puolia. Neulomisen avulla voi käyttää luovuuttaan ja luoda persoonallisia vaatteita. — Ihan tärkein tavoite näyttelyllä on innostaa neulomaan. Wilma Harmoinen (vas.) esittelee itse tehtyä villapaitaa ja Helena Turunen näyttelyyn tuotua kaarrokeneuletta. tyy. Neulominen antaa vastapainoa muulle elämälle, lisää Harmoinen. MITÄ. TEKSTI MARIANNA GROF KUVA MARIANNA GROF Rakas Villapaita -näyttely avaa ovensa yleisölle heinäkuun ajaksi. Vaikka itse tehty villapaita ei ole mikään merkkivaate, on se Harmoisen sanoin “aivan oma merkki”. Mikäli kiinnostus neulontaa kohtaan herää, voi apua, ideoita ja ohjeita saada kätevästi Taitokeskuksen kautta. 18 Keskiviikko 16. Korona-aika on saanut ihmiset kiinnostumaan käsitöiden teosta uudella tavalla, mutta Turusen mukaan myös sosiaalisen median postaukset ovat lisänneet kiinnostusta neulontaan. u Näyttely on avoinna koko heinäkuun ajan Kiuruveden Taitokeskuksessa. Se on sellainen tosi hyvä asia tässä, että aletaan arvostamaan suomenlampaan villaa, kertoo Turunen. Turunen toivoo, että ihmiset innostuisivat erityisesti käyttämään suomenlampaan villaa ja suomalaisia malleja, joita löytää esimerkiksi juuri Taitokeskuksesta. Kulttuuri. — Värit, materiaalit ja mallit, joita voisit tehdä, missä voisit sitä pitää ja minkä kanssa. Harmoinen vertaa neulomishetkeä haavemaailmaan, johon voi uppoutua täysin. Näyttelyssä on nähtävillä kymmeniä erilaisia villapaitoja, ja niistä voi saada ideoita ja inspiraatiota omiin neulontatöihin. Harmoinen on tuonut näyttelyyn omia töitään Villapaita-näyttely u Villapaitoja voi tuoda näyttelyyn ottamalla yhteyttä Taitokeskukseen 20.6. Esimerkiksi 80-luvulla villapaitojen neulominen oli todella suosittua ja silloin myös Harmoinen neuloi paljon opiskelujen lomassa. Erityisesti videot ovat todella hyödyllisiä, sillä niiden avulla saattaa oppia kirjallista ohjetta helpommin. Turunen ja Harmoinen vinkkaavat myös netistä löytyvän nykyään paljon erilaisia ohjeita ja ideoita neuletöihin. Puikot alkavat heilumaan automatkojen, kokousten ja luentojen aikana. Se on tutkittu juttu, että ihminen pystyy keskittymään paremmin, jos on jotain käsillä tekemistä, kertoo Harmoinen. — Tiedän tosi paljon ihmisiä, jotka eivät ole neuloneet villapaitoja, mutta ovat nyt jostain syystä innostuneet näistä kaarrokeneulepaidoista, lisää Turunen. Erilaisista ja persoonallisista neulontatöistä saa myös inspiraatiota ja ideoita omaan neulontaharrastukseen. mennessä
Yhdessäolon lisäksi Tikkaset ja Nivalainen korostavat tapahtuman lisäävän kylien välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota. Lisäksi Nivalainen iloitsee siitä, ettei maalta tarvitse lähteä minnekään, kun ihmiset kokoontuvat yhteen tapahtuman ansiosta. Tapahtuman nettisivuilta löytyy edelleen kartta, jonka avulla voi tutustua kätevästi koko maan erilaisiin kyliin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Korpijoella kylätapahtuma alkoi Suvivirren veisaamisellla ja kirkkoherra Kimmo Kivelän puheen ja laulun siivittämänä. Yritetään, ettei unohdeta lapsiakaan. — Yritetään, ettei unohdeta lapsiakaan. Suomen suurimman kylätapahtuman teemoina olivat maallemuutto ja lomailu kylien ympäristössä. Lisäksi kyläyhdistyksen kahvio piti huolen, ettei nälkä yllätä, sillä tarjolla oli lettuja, makkaraa, itsetehtyä jäätelö sekä kahvia. Nivalaisen mielestä on myös mukavaa, että vanhoja perinteitä annetaan tällaisten tapahtumien ansiosta uusille sukupolville eteenpäin. Myös tapahtuman järjestäjien Birgitta Tikkasen, Jouko Tikkasen ja Irja Nivalaisen mukaan yhdessä tekeminen ja kuulumisMARIANNA GROF ten vaihtaminen ovat päivän parhaita puolia. Kaarlo ja Liisa Humalojan mielestä ihmisten tapaaminen yhteisissä tapahtumissa on kaikkein odotetuin asia. Parhaiten menestyneelle heittäjälle oli luvassa palkinto. Lisäksi tonkkumin heitto, livemusiikin kuuntelu ja kahvittelu kuuluivat päivän ohjelmaan. — Ollaan käyty monena vuonna, kun asutaan täällä lähellä, kertovat Humalojat. Ohjelmassa oli muun muassa musiikkia, pelailua ja kahvittelua. Koska moni tapahtuma on jäänyt viimeisen vuoden aikana pitämättä, oli Korvikossa senkin takia erityistä riemua ja tunnelmaa. Kivelän puheen jälkeen pystyi osallistumaan tonkkumin ja tikan heittoon. Penttinen punoi myös koreja. Myös sää suosi tapahtumapäivänä. — Moni pitäjä on jäänyt koronan takia käymättä, siksi odotan, että pääsen tutustumaan teihin tänään paremmin, kertoi vielä Kivelä. Se matka pitäisi vain oppia kulkemaan, kertoo Jouko Tikkanen. Toimintaa pyritään virkistämään kuitenkin tulevaisuudessa. kesäkuuta 2021 Korvikko oli avoinna kaikille Valtakunnallisen Avoimet kylät -tapahtuman tarkoituksena on jakaa ihmisille tietoa kylistä lomailun, asumisen ja yrittämisen paikkoina. Hän odotti eniten näkevänsä vanhoja koulukavereita 50-luvulta. Myöhemmin luvassa oli köydenvetoa ja lapsille keppihevosrata. 19 Keskiviikko 16. Toivottavasti he oppisivat käymään tällaisissa yhteisissä tilaisuuksissa maalla. Kivelä iloitsi puheessaan sitä, että ihmiset pystyvät kokoontumaan yhteen kauniin kesän äärelle. — Täältä kylältä on yhtä pitkä matka keskustaan, kuin sieltä on tänne. Järjestäjäporukka kuitenkin toivoisi, että yhä useampi keskustassa asuva lähtisi tutustumaan kylien toimintaan. Tapahtumassa pääsi myös tutustumaan puukäsitöihin ja ostamaan Veikko Penttisen tekemiä juhannusvastoja. — Nyt on uskallettu jo vähän pitää tällaisia ulkotapahtumia. Virkeä kylä Korpijoki-Ohenmäki kylät ry on järjestänyt viime vuosina paljon erilaista toimintaa ja Avoimet kylät -tapahtumakin on järjestetty useana vuonna aiemmin. Toivottavasti he oppisivat käymään tällaisissa yhteisissä tilaisuuksissa maalla ja tekemään talkootyötä, kertoo Nivalainen. jestäjien mukaan mukavasti kävijöitä. Heinäkuussa olisi tarkoitus järjestää myös ”lomalaisten päivä”, kertovat Nivalainen ja Jouko Tikkanen. Nuoria ollaan yritetty koota yhteen muun muassa lentoja jalkapalloporukan avulla sekä riistanhoitoyhdistyksen toiminnan kautta. Irja Nivalainen “. Osa oli tullut kauempaakin kylän ulkopuolelta, kuten Elvi Partanen. — Hallituksessakin on nuorempaa porukkaa mukana, niin saadaan vähän uutta näkökantaa, kertoo vielä Nivalainen. Perinteitä ja yhdessäoloa Korvikossa oli päivän aikana järKorpijoki-Ohenmäki kylät ry osallistui valtakunnalliseen Avoimet kylät -päivään järjestämällä kesäisen tapahtuman Korvikossa. Korona-aika on kuitenkin häirinnyt toimintaa, ja sen vuoksi viime vuosi oli aiempaa hiljaisempi. MARIANNA GROF Hilma Hyvärinen yritti saada tonkkumin osumaan maitotonkkaan. — Parasta on, kun pääsee näin kokoontumaan ja toisiaan tapaamaan, kertoi Partanen. Esimerkiksi köydenveto on ollut ennen vanhan todella suosittua. Perinteisesti Avoimet kylät -tapahtumassa onkin ollut köydenvetokilpailu Aittojärveä vastaan, mutta tänä vuonna köyttä vedettiin vain oman porukan kesken. Duo Arpiset haavat vastasi musiikista. Tänä vuonna suurin osa tapahtumista toteutettiin sosiaalisen median kautta, mutta joitakin tapahtumia, kirpputoreja ja näyttelyitä myös järjestettiin. Järjestäjien mukaan talkootyöhön on nykyään vaikeaa saada mukaan nuorempaa väkeä, mutta tällaisten tapahtumien ja muun mielekkään toiminnan avulla heitä yritetään houkutella mukaan
Nuorten maajoukkueleirillä käynyt hyökkääjä haluaisi myös edustaa Suomea arvokisoissa. – Se tosin jäi hieman harmittamaan, kun kausi oli melko lyhyt ja katkonainen koronan takia. – Vahvuutena minulla on ensinnäkin iso koko, sillä olen 183 senttiä pitkä. – Poikien kanssa oleminen on kyllä kasvattanut luonnetta ja tietysti heidän kanssaan pelaaminen on myös fyysisesti vaativampaa, mikä edesauttaa tyttöjen ja naisten peleissä. – Tosin alkuun pojat ovat aina hieman varoneet minua, mutta kun antaa heille jokusen kunnon taklauksen, niin sitten minuun yleensä suhtaudutaan kuin kehen tahansa muuhunkin, Kokora naurahtaa. Kokora ei ollut aivan ensimmäistä kertaa vastaavanlaisessa kokoontumisessa. Sitten kiekkoilin vielä Lapinlahden naisissa Suomi-sarjaa sen mitä ehdin. – Joskus samassa joukkueessa on ollut minun lisäkseni toinenkin tyttö, mutta on ollut hetkiä, jolloin olen ollut ainoana tyttönä poikien seassa. Äskettäin päättyneeseen kauteen Kokora on tyytyväinen. – Minulla ei ollut isompia loukkaantumisia koko kaudella, joten sain olla terveenä ja niinpä tehopisteitä syntyi ihan mukavasti. Pääasiassa pelasin IPK:n U16-joukkueessa Mestistä, mutta jonkin verran myös U15:ssä. Mutta jospa ensi kaudella ei enää olisi sellaista ongelmaa. – Leirin tarkoituksena kuitenkin oli, että jokainen pelaaja pääsee haastamaan omia rajojaan, ettei mennä vaan omalla mukavuusalueella. Eniten näen kehitettävää kiekonkäsittelyssä, Kokora analysoi itseään. – Pari vuotta vanhempi isoveljeni pelasi jääkiekkoa. – Nykyään jääkiekko vie kuitenkin sen verran paljon aikaa, että muut lajit ovat jääneet sivuun. Hän on siis harrastanut jääkiekkoa kohta kymmenen vuotta. Kyllähän siinä hyvät ja huonot puolensa on, Kokora hymähtää. Nyt listan jatkoksi saatiin hyökkääjä, kun kiuruvetinen 15-vuotias Heidi Kokora kävi alle 18-vuotiaiden maajoukkueleirillä touko-kesäkuun vaihteessa Kuortaneella, missä hän pääsi mittauttamaan tasoaan muiden Suomen parhaiden samanikäisten tyttöpelaajien kanssa. Niinpä ajattelin, että minunkin pitää päästä kokeilemaan. Maajoukkueleirikutsua edelsi hyvä seurajoukkuekausi. Leirillä oli mukana 32 pelaajaa, joista 26 selvisi loppuun saakka. Kokora oli yksi, joka oli koko leirin ajan mukana. Mutta toisaalta ihan hyvä, kun vaatimustaso oli korkealla. Aiemmin hän on osallistunut muun muassa Pohjola-leirille ja Tulevaisuuden tähdet -leirille. Mutta oli kyllä hyvä, että tuli nuorempana harrastettua monipuolisesti liikuntaa. AKU LAATIKAINEN Jääkiekossa on melko harvinaista, että Ylä-Savosta päästään maajoukkueleirille saakka. Kokora aloitti jääkiekossa puolustajana esikuvansa Jenni Hiirikosken tavoin ja kokeili jopa maalivahdinkin paikkaa, mutta iän myötä hän siirtyi hyökkäykseen ja sittemmin Kokora on kotiutunut laitahyökkääjän tontille. Hän harjoittelee 4–5 kertaa viikossa ja talviaikaan päälle tulevat vielä pelit. – Viime vuonna minut valittiin alle 16-vuotiaiden maajoukkueleirillekin, mutta se peruuntui koronan takia. 20 Keskiviikko 16. Tyttönä poikien seassa Kokora sanoo aloittaneensa jääkiekon esikouluiässä eli kuusivuotiaana. Luupuvedeltä kotoisin oleva Kokora sanoo, että kokemus oli hauska, mutta toisaalta myös rankka. Nuorempana Kokora harrasti muitakin lajeja, kuten jalkapalloa ja yleisurheilua. Heistä Laitinen on napannut alle 18-vuotiaiden MM-pronssia. Lahjakkuus Luupuvedeltä Laitahyökkääjä Heidi Kokora on pelannut paljon poikien joukkueissa.. Koen, että siitä on ollut hyötyä. kesäkuuta 2021 Urheilu Jääkiekkoilija Heidi Kokoran tavoitteena on päästä urheilulukioon ja Naisten Liigaan. Kokora on eittämättä lahjakas, mutta töitäkin hän on tehnyt kovasti. Kokora on pelannut tähän mennessä suurimmaksi osaksi poikien joukkueissa. Viime vuosina temppuun ovat kyenneet puolustaja Veeti Falck Kiuruvedeltä ja maalivahti Aino Laitinen Sonkajärveltä. Sitten vielä isä sattui sopivasti kysymään, että lähdetäänkö kiekkokouluun, joten tässä sitä ollaan, Kokora muistelee. Olen myös aika nopea luistelemaan