WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko Kuvassa vaalivalvojaisiaan pitävä Liike Nyt säilytti kuntavaaleissa Kiuruveden toiseksi suurimman puolueen asemansa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen OmaSavo-lähettiläät vierailivat Kiuruvedellä kertomassa asukkaille OmaSavon digipalveluista ja niiden käyttömahdollisuuksista. 4-9 » Keskusta voitti, SDP palasi, Liike Nyt, Kokoomus ja PS hävisivät 11 » OmaSavo on nopea tie terveyspalveluihin RIITTA AIRAKSINEN 15-21 » Teemaliitteessä: Suomalainen työ 24 » Ortodoksikirkossa leivottiin piirakoita teema Monet palvelut muuttuvat yhä enenevässä määrin digitaalisiksi. 012138-2515 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 16.4.2025 72. UUDESTAAN. OPI LUKEMAAN. Liike Nytillä paikkoja on neljä, SDP:llä kolme ja Kokoomuksella, KD:llä ja Perussuomalaisilla kaksi. Opi itse ja opeta lasta lukemaan – uudestaan. Juhlaa edeltää pitkä paasto, jolloin syödään kevyesti ja kuljetaan Jeesuksen kärsimystietä. J = Journalismi. Paikalla oli useita naisia ja miehiä piirakkapulikoiden kanssa. Vasemmistoliitto putosi pois valtuustosta. Paaston jälkeen syödään hyvin 1. Paikkamääräänsä lisäsivät Keskusta, SDP ja KD, muut kokivat menetyksiä. Digipalveluissa voi asioida sosiaalija terveydenhuollon palveluista ajasta sekä paikasta riippumatta. Digipalvelut ovat yksi vaihtoehto hyödyntää sosiaalija terveyspalveluja niille, joille ne sopivat. Pyhän Nikolaoksen kirkossa valmistauduttiin pääsiäiseen viime viikolla, kun kirkon seurakuntasalissa järjestettiin karjalanpiirakkatalkoot. VUOSIKERTA, NRO 15. pääsiäispäivänä eli sunnuntaina. Ortodokseille pääsiäinen on suuri juhla. Lähettiläät kannustivat kokeilemaan palveluja ennakkoluulottomasti. Mutta mitä se tarkoittaa. Silloin sanotaan: – Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi. Keskusta oli ylivoimainen, sillä se sai 29 valtuustopaikasta peräti 16. Muuttuneeseen mediamaailmaan suunniteltu Medialukutaidon aapinen nyt yläkouluissa ja verkossa: tunnistajournalismi.fi LEHDEN LOGO
2 Keskiviikko 16. Siposen menstykseen vaikutti varmasti ainakin osin se, että hän profiloitui voimakkaasti Iisalmen yöpäivystyksen puolustajana, samoin keskusta on painottanut, että sosiaalija terveyspalveluita täytyy olla tarjolla lähellä kuntalaisia. Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustoon Kiuruvedeltä nousivat Markku Siponen (kesk.) ja Leena Pöksyläinen (KD). Sammio toimi välivarastona myös, kun tuulimylly oli toiminnassa, koska vettä tuli vain tuulisina päivinä. Jos rakennetaan. Oli kova pakkanen ja eläimille oli saatava vettä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Opas löytyy pdf-tiedostona Motivan sivuilta https://www.fi Tuulivoima Suomessa Tuulivoiman_yleisopas. Pääsiallisina lähteinä tekstissä toimivat Motivan verkkosivut tuulivoimasta sekä Suomen tuulivoimayhdistyksen verkkosivut. YLEINEN tiedontarve tuulivoimasta sähköntuotantomuotona on noussut, koska tuulivoimaloita on rakennettu Kiuruveden ympäristökuntiin jo satoja ja uusia hankkeita on suunnitteilla ja tulossa päätöksen tekoon lähivuosina myös satoja. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Pääosin niillä pumpattiin läheisetä järvestä tai joesta vettä eläimille. ADOBE HEIDI JAATISEN kirjassa Vuolle, sivulla 662, kirjoittaja kertoo, kun Kosken talon tuulimyllyn siipien lavat olivat menneet rikki. Äänestystulos kertoo, että kiuruvetiset äänestäjät ovat olleet tyytyväisiä Keskustan harjoittamaan politiikkaan. Kirjoituksia ei palauteta. 1930-LUVULLA tuulimyllyjä oli Kiuruvedelläkin lukuisia. Ymmärtääkseni tuleva valtuusto tulee tekemään kaupungin päätöksen, mitä ja mihin tuulivoimaa Kiuruvedellä rakennetaan. Kaikki julkisuudessa näkynyt tieto ei valitettavasti kestä kriittistä tarkastelua, vaan sekä vastustajat että puolustajat ovat esitelleet tuulivoiman hyötyjä ja haittoja omista lähtökohdistaan. Muistan lapsuudessani nähneeni niitä vielä muutaman toiminnassa. Uusista valtuutetuista tuulivoimaan suhtautuvat kriittisesti Santeri Kärkkäinen, Ville Vartiainen sekä Oona Kanteleenmäki. Siitä on valokuva ollut tämänkin lehden sivuilla. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Tuulimyllyistä tuulivoimaan POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Niin ikään Leena Pöksyläinen valittiin KD:n listoilta, aikaisemmin hän edusti Liike Nyttiä. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Leena Pöksyläinen keräsi 207 ääntä, joista Kiuruvedeltä 154 ääntä. Siponen sai 3 041 ääntä, joista Kiuruvedeltä 1 349. SUOMEN energian tuotannosta vuonna 2024 ydinvoiman osuus oli 39,1 prosenttia, tuulivoiman 25,0 prosenttia ja vesivoiman osuus 17,7 prosenttia eli yhteensä yli neljä viidesosaa. Heillekin kävi vaaleissa hyvin, Kokoomuksesta Keskustaan vaihtanut Ahti Kilvensalmi uusi paikkansa, samoin Vasemmistoliitosta Suomen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen vaihtaneet Pentti Ahponen, Rauno Pikkarainen ja Kirsi Tenhunen saavat jatkaa työtään Kiuruveden hyväksi. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. KIURUVEDELLÄ keskustelu tuulivoimasta on käynyt talvenaikana vilkkaana. pdf UOLEVI KÄRKKÄINEN Tiedontarve tuulivoimasta sähköntuotantomuotona on noussut, koska tuulivoimaloita on rakennettu Kiuruveden ympäristökuntiin. Molempia tarvitaan. huhtikuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Keskustaa kritisoitiin, kansa äänesti keskustaa O lipahan taas mielenkiintoiset vaalit paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kiuruveden kuntavaaleissa ykköspuheenaihe oli tuulivoima. Hevospelillä Viljo ja Aarne kuskasivat vettä navetassa olevaan suureen sammioon. Siponen kasvatti äänimääränsä isosti, vuoden 2022 aluevaaleissa Siponen sai 1 348 ääntä. Sen jälkeen voi osallistua paikallisiin keskusteluin tietoperäisesti. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Nyt kansa on puhunut, Keskusta sai huikean vaalivoiton, viisi lisäpaikkaa. “ Puh. TUNNETUIN mylly lienee Läävän talon tuulimylly Rapakkojoella. Keskusta sai viime aikoina runsaasti kritiikkiä, vaalitulos kertoo toista, äänestäjät ovat tyytyväisiä puolueeseen. Niemiskylässä taisi olla useampia. Vaalimatematiikka siivitti osin Pöksyläisen läpi, Sari Essayahin äänimäärä oli valtava. Kiuruveden kuntavaaleissa oli ehdokkaina useita puolueesta toiseen vaihtaneita. Kiuruveden kaupunginvaltuusto uudistui, joka on sinällään hyvä asia, uudet valtuutetut tulevat haastamaan vanhoja valtuutettuja, joilla taas on kokemusta asioiden hoitamisesta kunnallisessa byrokratiassa. Kiuruveden kaupunginvaltuustossa aloittaa 11 uutta valtutettua, joista osa on jo ennestään tuttuja valtuustosta: Johanna Heinonen (kesk.), Tiina Jauhiainen (kesk.), Maija-Leena Kemppainen (kesk.), Jarmo Muiniekka (kesk.), Juha Nieminen (kesk.), Mikko Tikka (kesk.), Sari Lappalainen (kok.), Santeri Kärkkäinen (Liike Nyt) , Yrjö Waarna (Liike Nyt), Ville Vartiainen (Liike Nyt) ja Oona Kanteleenmäki (PS). Myös Oona Kanteleemäki meni läpi, hän edustaa nykyisin perussuomalaisia. Eikä henkilökohtaiselta maalittamiseltakaan ole vältytty. Silloin ei kyllä puhuttu infraäänistä eikä etäisyyksistä asuintaloihin. Iso sammio toimi ”vesisakkuna”. Markku Siposen äänimäärä oli huikea. Silloisissa tuulimyllyissä oli useita lapoja, jotka varsinkin kovalla tuulella pitivät melkoista ääntä. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. Jos tuulivoima kiinnostaa, kannattaa mennä Motivan sivuille ja lisätä omaa ymmärrystä ja tietoisuutta. Viime aikoina keskustalaiset saivat paljon arvostelua tämänkin lehden palstoilla. Onneksi läheisestä joesta sitä saatiin. Opas on suunnattu kaikille asiasta kiinnostuneilla, ja sen avulla pyritään valaisemaan tuulivoiman toimintaperiaatteita, tuulivoimahankkeen toteutuksen käytäntöjä sekä vaikutuksia. Keskusta voi seuraavalla nelivuotiskaudella ajaa läpi niin tahtoessaan asian kuin asian. Vastauksena yleiseen tiedontarpeeseen Keski-Suomen ELY-keskus on koonnut yleisoppaan
Vuodesta 2019 alkaen on eletty, ei pelkästään Kiuruvedellä, vaan globaalistikin pandemian, hyökkäys sodan ja inflaation aikaa. Tappiollahan ei myydä kannata. VUODESTA 2016 alkaen syntyvyys on ollut kuolleisuutta matalampaa koko Suomessa. Kaupungin elinvoima, palvelukentän laatu, sen monipuolisuus ja miten se rahoitetaan, on ollut paljon esillä viime vuosina. Jääkö haastavat talousvuodet tähän kuuteen vuoteen. Nyt on aika nostaa pää puskasta ja kohdata tilanne rohkeasti. Eli taloudelliset tekijät on pidettävä kunnossa, mutta myös vapaa-ajan mahdollisuudet, elämykset ja kokemukset ovat tärkeitä. Pohjaa kohti mennään, mutta kyllä se suunta on jossain vaiheessa myös ylös. Ennusteen mukaan Kiuruvedellä on tuolloin 5500 asukasta. Hänen mukaansa onnistujia ovat notkeat, ketterät ja uudistuvat kunnat, jotka suhtautuvat avoimesti tulevaisuuteen. Tilastokeskuksen väestöennuste julkistettiin syksyllä 2024. Kaikki meni jo. Susanna Kvick Ei ne kurssit alas jää. Parasta on, että löytyi taas iso joukko ihmisiä, jotka ovat kotikunnastaan niin kiinnostuneita, että jaksavat hoitaa sen asioita meidän kaikkien puolesta. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Ottakaa vaikuttavuus yrittäjäkenttään huomioon päätöksen teossa. Toivon hyvää tulevaa valtuustokautta heille kaikille. KIURUVEDEN YRITTÄJIEN HALLITUS VASTUULLINEN UUTISMEDIA TARKISTAA PUOLESTASI FAKTAT JA LÄHTEET. Kuntatalous, niin kuin yksityinen sektorikin elää taloudellisesti haastavia aikoja. On tärkeää keskittyä palveluiden vaikuttavuuteen. Onnistuin kotiuttamaan rahat sijoituksista enkä kärsinyt kuin 4,5 prosentin tappion. Mikä palvelu tuo tässä tilanteessa kunnalle eniten vastinetta. Kaikki hyvin. Totta kai on muistettava, että taloudellinen tila yrityksissä on hyvin toimialakohtainen. Liian pitkään on työnnetty pää pensaaseen neloskierteen kanssa. Yli 75 -vuotiaiden määrä nousee parilla sadalla nykyisestä. TÄMÄ kuuden vuoden jakso on laittanut monen yrittäjän uskon tulevaan koetukselle. Tiedämme mitä tapahtuu toisessa suunnassa, kun toiseen suuntaan kumartaa. Kuva: Markku Siponen Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinun ottamasi kuva lehteen luvallasi.. Miksi lähestymme teitä arvon valtuutetut. Ennuste ulottuu kuntien osalta vuoteen 2045. Tarvitaan tosi asioiden tunnustamista, mutta myös toivoa ja rakentavia ehdotuksia jopa visioita. Ruotsalainen ONNEKSI olkoon, uudet kuntapäättäjät. Jere Hakkarainen En ole huolissani, kun en sijoita. Katriina Hyvönen Kohta on hyvä hetki ostaa. Toivomme teiltä yrittäjämyönteistä päätöksentekoa. Lapsia syntyy vuosittain 37 ja asukkaita kuolee 115 henkeä. huhtikuuta 2025 Yrittäjäkentän terveiset uudelle valtuustolle Lukijan kuva #kiuruvesi Neloskierteestä katse tulevaisuuteen KIURUVESI on syvällä demografisessa neloskierteessä. Oma sijoitukseni on jo tuhottu = kotini ympärille suunnitellut massiiviset tuulivoimahankkeet riistivät omaisuuteni arvon. Vastuullisen uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO Katulamppu kellahti kumoon Kiuruveden keskustassa viime viikolla katuja siistivän harjauskoneen osuttua siihen. Kaikkea ei voi saada. Haluamme muistuttaa, että julkisetkin palvelut pidetään yllä yksityisen sektorin tuottamilla euroilla. Suurin osa Suomen kunnista on samassa veneessä, mutta se ei paljoa lohduta. Toki salkkua on hyvä käydä rakentamaan uudestaan, kun pohja on nähty. ALUEJA VÄESTÖNKEHITYKSEN asiantuntijaTimo Aro sanoo, että kunnissa tarvitaan sekä kovia, että pehmeitä elinvoimatekijöitä. Muita sijoituksia itselläni kotini lisäksi ei ole, eli ei ole enään huolenhäivääkään sijoituksista. Jussi Hyvönen Moni menettänyt rahaa sijoituksissa, mitä tiedän. Mirva Kumpulainen En ole huolissan. Yhteistyö yrittäjien ja luottamushenkilöiden välillä otti ison loikan parempaan. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Epäilen, että tulemme näkemään konkursseja ja yritysostoja ja rahan (eli vallan) keskittymistä yhä harvempien käsiin. KUNTALIITON toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan vähenevien verotulojen tehokas käyttö edellyttää kunnilta vaikeita valintoja. VIERASKYNÄ HEIDI HUHTILAINEN Kirjoittaja on Kiuruveden kulttuurisihteeri ja kirjaston johtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Oletko huolissasi sijoituksistasi. Syntyvyys alenee, yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy nopeasti, työikäinen väestö vähenee ja muuttoliike keskittää työikäistä väestöä isompiin kaupunkeihin. On valittava tarkoin mistä leikataan: palvelutarjonnasta, palvelujen tasosta vai palvelujen laadusta. Kyseessä oli inhimillinen vahinko, kertoo yhdyskuntateknikko Tapio Piippo kaupungilta. Ei tunnu missään muutaman miljoonan heilahtelut. Merja K. 3 Keskiviikko 16. Se on trendilaskelma, eli havaittua väestökehitystä jatketaan tulevaisuuteen. Toivomme teiltä myös ”puolueulsterin” heittämistä narikkaan, kun aiheena on Kiuruvesi Oy:n tulevaisuus. JUURI valituilla kuntapäättäjillä on vaikeita päätöksiä edessään. Rahaa on! Henttu Tikka Kieltämättä huolestuin ja aiheesta. Arto Tikkanen Trumppi teki tällä tempulla lisää rahaa itselleen ja rikkaille kavereilleen on se ovela! Eila Tikkanen Mitä tuota huolestumaan. Bisnes on bisnestä. Aina alhaalta tullaan ylös ja kuka sieltä pohjalta ajoissa noukkii, niin hän on sijoitusnero. Trumppi tekee itse rahaa tällä keinolla, kun kurssit syöksyy ja hätäisimmät myy tappiolla. Teidät on valittu vastuunalaiseen luottamustehtävään hoitamaan Kiuruveden nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Politikointi ja talous on harvoin hyvä yhdistelmä. Kaupunki asentaa paikalle uuden katulampun. Asuntolainojen korot näyttävät kyllä hyvää suuntausta, että ei tullit haittaa. Harri Laitinen Ei ole sijoituksia, en omista mitään. Lopuksi iso kiitos viime kauden valtuutetuille
Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset saivat jokainen Kiuruvedellä kaksi valtuustopaikkaa. Ääniharava oli Markku Siponen. – Enpä olisi voinut uskoa tällaista tulosta etukäteen. Puolueen osuus äänistä on näissä kuntavaaleissa 50,8 prosenttia. KD:lle tulee yksi paikka lisää, Kokoomus menettää yhden paikan ja PS menettää kaksi. Hän kasvatti pottiaan sadalla äänellä viime kuntavaaleihin verrattuna. Nyt sillä oli kuitenkin huomattavasti vähemmän ehdokkaita ja puolueen kannatus vain kolme prosenttia. 4 Keskiviikko 16. Se sai uuteen kaupunginvaltuustoon peräti 16 paikkaa, kun taas kaikki muut valtuustoon päässeet puolueet (Liike Nyt, SDP, Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset) saivat yhteensä 13 paikkaa. Valtuustossa on 17 vanhaa ja 12 uutta edustajaa. Tuolloin valtuuston paikkamäärä oli 33 ja Keskustalla oli 17 valtuutettua. Liike Nyt sai säilytettyä Kiuruvedellä toiseksi suurimman puolueen asemansa. Suurimpana puolueena jatkava Keskusta kasvattaa valtuutettujen määräänsä viidellä vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. Se sai edellisissä kuntavaaleissa viisi paikkaa. Eniten Vasemmistoliitosta ääniä eli 55 kappaletta sai Erkki Väisänen, mutta hän ei päässyt läpi. SDP ei tosin ollut aiemmassa valtuustossa ollenkaan edustettuna, mutta se nousi nyt Kiuruvedellä suurimmaksi vasemmistopuolueeksi pitkälti sen ansiosta, kun Vasemmistoliiton valtuutettuja loikkasi SDP:n riveihin. AKU LAATIKAINEN TUOMO TIKKA Kiuruveden Keskustan väki jännittämässä vaalituloksia viime sunnuntai-iltana. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Kiuruveden kuntavaaleissa Keskusta jyräsi selvään voittoon. huhtikuuta 2025 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Keskusta saa täten palautettua valtuustoon yksinkertaisen enemmistönsä, joka sillä oli viimeksi vaaliKeskusta kahmaisi voiton kuntavaaleissa Puolue sai Kiuruveden valtuustoon 16 paikkaa. Reilut 3 000. SDP sai äänistä 11,7 prosenttia ja yhteensä kolme paikkaa. Muut puolueet (Liike Nyt, SDP, Kokoomus, KD ja PS) saivat yhteensä 13 paikkaa. Vasemmistoliiton edellisistä valtuutetuista Rauno Pikkarainen, Pentti Ahponen ja Kirsi Tenhunen menivät nyt läpi SDP:n listalta. huhtikuuta 2025 UUTISET Keskiviikko 16. Miehiä on 17 ja naisia 12. Kokoomuksen ja PS:n kannatus laski ja KD:n kannatusta nosti etenkin Leena Pöksyläinen, joka vaihtoi Liike Nytistä sitoutumattomaksi KD:n ehdokkaaksi. Siposen äänimäärä on 368. Kiuruveden kuntavaalien suurin häviäjä Vasemmistoliitto putoaa kokonaan pois valtuustosta. Partanen oli valtuutettuna 38 vuotta ja Ahposella valtuustovuosia on mittarissa tällä hetkellä 37. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Kolmas sija on edelleen vasemmistopuolueen hallussa. Se sai 14,9 prosenttia äänistä ja paikkoja valtuustoon neljä, mikä on yksi paikka vähemmän kuin viimeksi. Kaikilla kolmella puolueella kannatus on hieman yli kuuden prosentin luokkaa (Kokoomus 6,6, KD 6,6 ja PS 6,4 prosenttia). Heistä 66-vuotias Ahponen on nousemassa tulevalla valtuustokaudella Kiuruveden kaikkien aikojen pitkäaikaisimmaksi valtuutetuksi, kun hän ohittaa pitäjäneuvos Rieti Partasen. Siponen ääniharava Istuva kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Siponen (kesk.) on ylivoimainen Kiuruveden kuntavaalien ääniharava. kaudella 2017–2021
Toisaalta Vartiaisen vaalimenestystä voi pitää myös odotettuna, sillä hän on tullut tunnetuksi muun muassa tuulivoiman vastustajana. Iäkkäin valtuutettu on Liike Nytin 76-vuotias Yrjö Waarna. 5 Keskiviikko 16. Viisi putoajaa Istuvista Kiuruveden valtuutetuista ulos jäävät Eero Kyllönen (kesk.), Marko Huuskonen ja Ari Kärkkäinen (liik.) sekä Kauko Huttunen ja Juha Tapaninen (ps.). Heistä Kyllönen ja Huuskonen ovat kuitenkin ensimmäisiä varavaltuutettuja puolueissaan. 08 764 990 Torstai 9.30–17.00 T oinen linssi ilmaiseksi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Toiseksi eniten ääniä sai istuva kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.), jolla on 146 ääntä. Aluevaaleissa Kiuruveden äänestysprosentti nousi hieman ja oli 52,8. Nyt aluevaalien äänestysprosentti oli 49,4 ja vuonna 2022 vastaava lukema oli 45,9. SDP Suomen ykkönen Valtakunnallisesti suurin kuntavaalipuolue oli SDP 23 prosentin kannatuksellaan. Koko maassa kuntavaalien äänestysprosentti oli vieläkin alhaisempi kuin Kiuruvedellä: 54,2 prosenttia. Edellisissä, vuoden 2022 aluevaaleissa äänestysprosentti oli Kiuruvedellä 49,0. Kaikkinensa Kiuruveden valtuustoon nousee 12 uutta nimeä. Istuvista 17 säilyttää valtakirjansa. PS:n ensimmäinen varavaltuutettu on Perus-Petenä tunnettu Petri Veteli, SDP:llä ensimmäiselle varasijalle pääsi Jonna Kumpulainen ja Kokoomuksella Eveliina Pölkki. sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Aluevaaleissa nousua Myös aluevaaleissa Kiuruvedellä oli äänioikeutettuja yhteensä 6068. Kärkiviisikon täydentää Kiuruveden entinen kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka 96 äänellä. Hän putosi pois aluevaltuustosta, mutta haluaa nähdä asiassa hopeareunuksen. Toisaalta kaksien vaalien yhtäaikaisuus saattoi olla yksi tekijä sille, että aluevaaleissa äänestysaktiivisuus saatiin nousemaan, mutta joka tapauksessa tulevaisuudessa lienee luvassa keskustelua ja pohdintaa kaksien vaalien yhtäaikaisuuden mielekkyydestä. Vuonna 2021 uurnilla kävi 55,1 prosenttia äänioikeutetuista. Pohjois-Savon kunnissa kärkikolmikko oli Keskusta (32,7 prosenttia), SDP (22,2) ja Kokoomus (16,2). Heistä ainoastaan 55,8 prosenttia kävi äänestämässä. Kiuruvedellä meni hylkyyn 45 kuntavaaliääntä. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Muiniekka oli vaaleissa Keskustan sitoutumaton ehdokas ja yksi uusista valtuutetuista. Niukimmin varavaltuutetun paikalle jäi Kyllönen, joka hävisi Kiuruveden kansalaisopiston rehtorille Maija-Leena Kemppaiselle vain kahdella äänellä. Aluevaaleissa ääniä hylättiin vieläkin enemmän: valtakunnallisesti melkein 84 000 ääntä, Pohjois-Savossa noin 4200 ääntä ja Kiuruvedellä reilu 100. Kolmannen sijan nappaa hieman yllättäen uusi kasvo, Liike Nytin Ville Vartiainen, jonka äänimäärä on 128. – Nyt minulla on enemmän aikaa keskittyä Kiuruveden kunnalliseen päätöksentekoon. Viime kuntavaaleissa jakauma oli 19 miestä ja 10 naista, joten naisten osuus kasvoi nyt hieman. Lukemat ovat selvästi suurempia kuin edellisissä aluevaaleissa. Nuorin on puolestaan Keskustan 34-vuotias Emmi Tikkanen. Keskikaistan maltilliselle yhteistyön pelitavalle näyttää olevan tilausta niin kunnissa, alueilla kuin valtakunnan päätöksenteossakin. Koko maassa aluevaalien äänestysprosentti oli 51,7 prosenttia. Hylättyjä ääniä oli paljon. Pohjois-Savossa kuntavaalien äänestysprosentti jäi tällä kertaa 51,0 prosenttiin. On arveltu, että kaksien vaalien yhtäaikaisuus vaikutti nyt siihen, että ääniä hylättiin näinkin paljon, vaikka joukossa lienee ollut myös perinteisiä tyhjiä äänestyslippuja, Aku Ankan äänestäjiä, vaakaviivan piirtäjiä ja niin edelleen. ääntä aluevaaleissa ja 368 luottamuksen osoitusta kotikunnan valtuustoon. Neljänneksi eniten ääniä sai Vasemmistoliitosta SDP:n leiriin loikannut konkari Rauno Pikkarainen (107 ääntä). AKU LAATIKAINEN VIIKON KYSYMYS Trump nostaa tulleja, talous sakkaa, oletko huolissasi sijoituksistasi. Keski-ikä nousussa Kiuruveden uudessa valtuustossa on 17 miestä ja 12 naista. Suurin häviäjä Pohjois-Savon kuntavaaleissa oli Perussuomalaiset, joka menetti peräti 43 paikkaa. KYLLÄ 0% EN 100% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö uimahallin olla maksullinen Iskelmäviikolla. Meillä oli ehdolla huippujoukkue ja tulos sen mukainen. Tätä ennen kokoustetaan vielä vanhalla valtuustokokoonpanolla. AKU LAATIKAINEN RIITTA AIRAKSINEN Kuntavaaleissa äänestysprosentti jatkoi laskuaan, tosin aluevaaleissa tapahtui pientä nousua. Toiseksi tuli Kokoomus (21,9 prosenttia) ja kolmantena oli Keskusta 16,4 prosentin kannatuksella. KD:n ensimmäinen varavaltuutettu on Maritta Singh. Samoin kävi Pohjois-Savossa. huhtikuuta 2025 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. – Paikkamäärissä saavutimme vähimmäistavoitteemme eli kolme valtuutettua. Kiuruveden uuden valtuuston keski-ikä on 53,6 vuotta, kun viime kerralla se oli 50,8 vuotta. – Vaikka oma tulos lämmittää, niin tämä jos mikä on tiimipeliä, kaikki äänet menee yhteiseen laariin. Pikkarainen aprikoi, että jo lähiviikkoina aletaan neuvotella esimerkiksi lautakuntapaikoista puolueiden kesken. Kuvassa keskellä istuva Liike Nytin Yrjö Waarna on yksi Kiuruveden uusista valtuutetuista. Esimerkiksi Pohjois-Savossa hylättiin silloin alle 400 ääntä. Istuvista valtuutetuista eivät olleet lainkaan ehdolla Mira Kokkonen ja Heini Nukari (kesk.), Miikka Lonkila (liik.), Seppo Piippo ja Sirpa Piippo (vas.), Arto Tikkanen (ps.) ja Tuija Kastari (kok.). Äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi Kiuruvedellä oli näissä kuntavaaleissa 6068 äänioikeutettua. Kuntavaaleissa Kiuruveden äänestysprosentti oli 55,8 ja aluevaaleissa 52,8. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi. Paljon hylättyjä ääniä Molemmissa vaaleissa oli harvinaisen paljon hylättyjä ääniä. Paikkamäärissä eniten kannatustaan nosti Keskusta (+18). Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran alkukesästä. Nöyrä ja lämmin kiitos kiuruvetisille ja pohjoissavolaisille, Siponen kommentoi vaalitulosta Facebookissa. Valtuutettujen keski-ikä on ollut nousussa viime kuntavaaleissa ja sama trendi jatkuu edelleen. Valtakunnallisesti paikkamääräänsä nosti eniten SDP (+251 valtuustopaikkaa) ja suurin häviäjä oli PS (–702 paikkaa), joka otti myös Kiuruvedellä melko paljon kuokkaansa. Koko massa niitä oli kuntavaaleissa melkein 42 000 ja Pohjois-Savossakin lähes 2200. Tosin tavoite Kiuruveden toiseksi suurimman puolueen asemasta ei aivan toteutunut, Pikkarainen pyöritteli SDP:n vaalitulosta. Vuonna 2022 uurnilla kävi 47,5 prosenttia äänioikeutetuista, joten valtakunnallisestikin aluevaalien suosio hieman kasvoi. Edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli hieman korkeampi, 58,3
SDP KOK. huhtikuuta 2025 Uutiset Vaaleilla valittu uusi kaupunginvaltuusto LAURA KAURANEN 82 ääntä (uusi) 39 vuotta, arkkitehti SISKO TOIVANEN 57 ääntä 59 vuotta, yrittäjä TOMMI TIKKA 146 ääntä 53 vuotta, matematiikan lehtori TIINA JAUHIAINEN 47 ääntä (uusi) 47 vuotta, sosiaalityöntekijä ARJA PENTIKÄINEN 45 ääntä 70 vuotta, teologianmaisteri JOHANNA HEINONEN 86 ääntä (uusi) 47 vuotta, luokanopettaja JUHA NIEMINEN 41 ääntä (uusi) 50 vuotta, maatalousyrittäjä JARMO MUINIEKKA 96 ääntä (uusi) 67 vuotta, eläkeläinen EMMI TIKKANEN 58 ääntä 34 vuotta, eduskunta-avustaja, agrologi RISTO JUNTUNEN 38 ääntä 60 vuotta, maanviljelijä MIKKO REMES 90 ääntä 48 vuotta, maanviljelijä PUOLUE PROSENTTIA ÄÄNISTÄ (suluissa kuntavaalit 2021) PAIKKOJA (suluissa kuntavaalit 2021) KESK. LIIK. 6 Keskiviikko 16. PS KD VAS. 50,8 % (+13,4) 11,7 % (+9,6) 14,9 % (–1) 6,4 % (–7,1) 6,6 % (–4,5) 6,6 % (+3,4) 3,0 % (–13,9) SUOMEN KESKUSTA TEEMU KATTAINEN 73 ääntä 50 vuotta, varastoesimies MIKKO TIKKA 67 ääntä (uusi) 38 vuotta, maatalousyrittäjä AHTI KILVENSALMI 62 ääntä 55 vuotta, kiinteistöpäällikkö 16 (+5) 3 (+3) 4 (–1) 2 (–2) 2 (–1) 2 (+1) MARKKU SIPONEN 368 ääntä 45 vuotta, kansanedustaja, maatalousyrittäjä (–5)
huhtikuuta 2025 Uutiset Vaaleilla valittu uusi kaupunginvaltuusto MAIJA-LEENA KEMPPAINEN 36 ääntä (uusi) 63 vuotta, kansalaisopiston rehtori VILLE VARTIAINEN 128 ääntä (uusi) 41 vuotta, ylikonemestari YRJÖ WAARNA 55 ääntä (uusi) 76 vuotta, yrittäjä, eläkeläinen SANTERI KÄRKKÄINEN 54 ääntä (uusi) 46 vuotta, perinnehirsiveistäjä, muusikko RAUNO PIKKARAINEN 107 ääntä 59 vuotta, palomies PENTTI AHPONEN 76 ääntä 66 vuotta, eläkeläinen KIRSI TENHUNEN 73 ääntä 58 vuotta, ensihoitaja SARI LAPPALAINEN 52 ääntä (uusi) 56 vuotta, perhepäivähoidon ohjaaja JANNE PELTOLA 46 ääntä 62 vuotta, yrittäjä MIKA LOHVA 55 ääntä 56 vuotta, vesilaitoksen ammattimies OONA KANTELEENMÄKI 38 ääntä (uusi) 48 vuotta, FT, metsätalousinsinööriopiskelija MARITTA GRÖNFORS 92 ääntä 59 vuotta, yrittäjä LEENA PÖKSYLÄINEN 85 ääntä 40 vuotta, ratkaisuasiantuntija NAISIA 41 PROSENTTIA MIEHIÄ 59 PROSENTTIA UUSIA: 12 (41 %) VALTUUSTO 29 PAIKKAA 54 KESKI-IKÄ VUOTTA MATTI LAPPALAINEN 59 ääntä 62 vuotta, yrittäjä LIIKE NYT PERUSSUOMALAISET SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT ÄÄNESTYSPROSENTTI KIURUVEDELLÄ 55,8 SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE KANSALLINEN KOKOOMUS VANHOJA: 17 (59 %). 7 Keskiviikko 16
huhtikuuta 2025 Keskustalaiset teemat purivat aluevaaleissa, Siposelle ääniä jättipotti Kiuruvetinen kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) sai toiseksi eniten ääniä Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaalissa sunnuntaina. Liike Nytistä Kristillisdemokraatteihin siirtynyt Leena Pöksyläinen sai 207 ääntä. Hyvinvointialueella keskustaa äänesti 32,1 prosenttia äänestäneistä (+3,6 %), SDP:tä 21,2 prosenttia (+2,2 %), kokoomusta 15,4 prosenttia (-1,4%), vasemmistoliittoa 9,2 prosenttia (+1 %), KD:tä 8,3 prosenttia (+0,3 %), perussuomalaisia 6,6 prosenttia (-3,5 %), vihreitä 6,5 prosenttia (+0,2 %). Kristillisdemokraattien Sari Essayahin kanssa kampaillaan ykköspaikasta, tuumasi Siponen vaalivalvojaisista. Siposen äänimäärä kasvoi Markku Siponen sai hyvinvointialueen vaaleissa tammikuussa 2022 kolmanneksi eniten ääniä (1 351), Rauno Pikkarainen sai Vasemmistoliiton ehdokkaana 401 Leena Pöksyläinen jatkaa aluevaltuustossa toisen kauden. Kokoomus keräsi 6,8 prosenttia kiuruvetisten äänistä vuonna 2022 ja kristillisdemokraatit 4,4 prosenttia äänistä, SDP:n saldo jäi 3 prosenttiin. Vihreitä äänesti 1,4, prosenttia äänestäneistä, nousua 0,6 prosenttiyksikköä. Kiuruvetiset aluevaaliehdokkaat ja heidän äänimääränsä nyt käydyissä vaaleissa: Vilho Ruotsalainen, SDP, 45 ääntä, Rauno Pikkarainen, SDP, 292, Lassi-Pekka Pöksyläinen, Kokoomus, 50 ääntä, Sari Lappalainen, Kokoomus 111 ääntä, Janne Peltola, Kokoomus 66 ääntä, Sisko Kostiainen, Keskusta, 114 ääntä. Ehkä myös tuo yöpäivystys näkyy tällä seudulla, osa ihmisistä on pettynyt yöpäivystyksen loppumiseen ja se voi näkyä nyt kannatuksena, Siponen tuumasi sunnuntai-iltana. Jarmo Muiniekka keräsi omasta kunnasta 271 ääntä ja Leena Pöksyläinen 154 ääntä. – Aluevaalitulos näyttää tosi kovalle, itsellä on ollut tuntuma, kun kenttää olen kiertänyt, että puolueella on kannatusta, samoin omalta kohdaltani. Jarmo Muiniekka oli hilkulla päästä aluevaltuustoon. Aluevaltuustossa aiemmin vaikuttanut Rauno Pikkarainen ei uusinut paikkaansa. Keskustan ehdokas Jarmo Muiniekka sai 345 ääntä, mutta jäi lopulta varalle. SDP:tä äänesti 9,6 prosenttia äänestäneistä, siinäkin on nousua, 6,6 prosenttiyksikköä. KD keräsi 11,3 prosenttia äänistä, nousua 6,8 prosenttiyksikköä. Kiitollinen olen ja nöyrällä mielellä, että olen saanut kiuruvetisiltä luottamuksenosoituksen, joitakin asioita olen ilmeisesti tehnyt oikein tuon vaalituloksen perusteella, Siponen summasi. – Puolueilla oli hyviä ehdokkaita, keskustalle vaalit olivat menestys. Kiuruvedeltä Siponen sai 1 053 ääntä ja muualta Pohjois-Savosta 298 ääntä. – Peruspalvelut koetaan tärkeiksi. Kiuruveden eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka oli vielä menossa läpi, kun suurin osa äänistä oli laskettu noin puolen yön aikaan. Toiseksi suurin puolue Kiuruvedellä oli vuoden 2022 vaaleissa Vasemmistoliitto, joka sai 13,9 prosenttia äänistä, Perussuomalaiset sai kiuruvetisten äänistä 9,7 prosenttia ja Liike Nyt 8,9 prosenttia. Markku Siponen sai Kiuruvedeltä 1 349 ääntä. 8 Keskiviikko 16. Keskusta nosti kannatusta Keskusta saa Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustosta 23 paikkaa (+2), SDP 15 paikkaa (+2), Kokoomus 11 paikkaa (-1), Vasemmistoliitto 6 paikkaa, KD 6 paikkaa (+1), Perussuomalaiset 4 paikkaa (-3), Vihreät 4 paikkaa. – Ykkösasia minulle on lähipalveluiden puolustaminen, hyvinvointialueella on menossa säästöohjelma, palvelut pitäisi toteuttaa niin, etteivät reuna-alueet kärsi. Kiuruvedellä keskustaa äänesti 58,9 prosenttia äänestäneistä, siinä on nousua 8,2 prosenttiyksikköä edellisiin vaaleihin. Siponen profiloitui julkisuudessa Iisalmen sairaalan yöpäivystyksen puolustajana. Hän oli jo ääntenlaskennan loppusuoralla menossa aluevaltuustoon. Muiniekalla olisi ollut annettavanaan hyvinvointialueelle talousosaamista ja hän tuntee hyvin myös hallinnon koukerot. Kiuruvedeltä aluevaaltuustoon meni myös KD:n Leena Pöksyläinen. – Tosi vähän olen kiertänyt vaalikentillä, olen juuri tullut lapsen kanssa reissusta Teneriffalta. Olen käynyt kerran Kuopion, Iisalmen ja Kiuruveden vaalitoreilla, taustatiimini on jakanut tuotteitani, Pöksyläinen kertoo. Ennakkoäänien suuri määrä yllätti Markku Siposen. Muiniekka kertoi, että on tyytyväinen kampanjointiinsa ja yhteistyöhön eri puolueiden välillä. Keskusta on Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaalin voittaja. Keskusta sai viime aluevaaleissa Kiuruvedeltä 50,7 prosenttia äänistä. Hänellä olisi ollut tarjota osaamista talouteen ja hallintoon, kuntamiehenä hän tuntee myös soteprosessit.. Perussuomalaisia äänesti 6,3 prosenttia äänestäneistä, laskua -3,4 prosenttiyksikköä ja Vasemmistoliitto keräsi Kiuruvedeltä 3,9 prosenttia äänistä, laskua 10 prosenttiyksikköä. Äänikuningatar oli lopulta Sari Essayah (KD) 3 183 äänellä. Maritta Grönfors, KD, 113 ääntä, Erkki Väisänen, Vasemmistoliitto, 64 ääntä, Petri Veteli, perussuomalaiset, 90 ääntä. Siponen sai vuonna 2022 eniten ääniä keskustan ehdokkaista. Markku Siponen operoi kolmella tasolla: eduskunnassa, hyvinvoinialueella ja kunnassa. Uutiset hyvältä. Kiuruvedeltä annettiin aluevaaleissa 3 119 ääntä, josta määrästä Siponen keräsi kolmanneksen vuonna 2022. Tämä kuva on eduskuntavaalien vaalivalvojaisista. Siponen oli jonkin aikaa äänikuninkaana, mutta Essayah vei lopulta voiton. Tuntuma oli vaalikentillä ja toreilla, että viesti menee perille, lähinnä sotepalveluista ja lähipalveluista kuntatasolla. Toisaalta viestimme oli yhdenmukainen muidenkin puolueiden kanssa, Muiniekka sanoi. – Vaalit ovat aina hirmu jännittävät etukäteen. Myös Leena Pöksyläinen totesi Siposen tavoin, että jo ennakkoäänet näyttivät hänen kohdaltaan TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, TIINA KILVENSALMI ääntä ja Leena Pöksyläinen Liike Nytin edustajana 333 ääntä. Pikkarainen sai kiuruvetisiltä äänestäjiltä kolmanneksi eniten ääniä (194 ääniä). Markku Siponen sai Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaalissa 3 041 ääntä. Keskustalaisten menestys aluevaaleissa selittyy Siposen mukaan sillä, että aluevaaleissa keskustalaiset teemat ovat purreet, lähinnä peruspalveluiden puolustaminen. Pikkarainen siirtyi Vasemmistoliitosta SDP:n riveihin. Kokoomusta äänesti 7,8 prosenttia, nousua prosenttiyksikkö
Vaikka keskusta sai valta-aseman, olemme kaikki yksilöitä. Hän on ensikertalainen ja oli ehdolla Liike Nytin listoilla. – Eihän se hirveän hyvä tulos ole, kun menetetään neljästä kaupunginvaltuustopaikasta kaksi, vaikka toki kaksikin on parempi kuin ei yhtään, sanoo Kiuruveden Perussuomalaisten puheenjohtaja, tällä kertaa toiselle varasijalle jäänyt Juha Tapaninen. – Vaikka hieman harmittaa, niin kyllä tämän kanssa pystyy kuitenkin elämään ja prosenteissa katsottunahan olimme Kiuruveden neljänneksi suurin puolue. Lappalainen on jo aiemmin toiminut valtuutettuna kaksi kautta, tosin edellisissä vaaleissa vuonna 2021 hän jäi varasijalle. – Varmaankaan sen takia emme saaneet kolmatta valtuutettua, kun meillä oli niin lyhyt ehdokaslista. – Keskustelu on ollut mielestäni pääasiassa asiallista, mutta läikkymistä on varmaan tapahtunut moJAANA SELANDER Ville Vartiainen on kunnostanut vanhaa sukunsa taloa pieteetillä Lapinsalossa. Tapaninen työskentelee maatalouslomittajana. Ensimmäisillä varasijoilla ovat Eveliina Pölkki ja Lassi-Pekka Pöksyläinen. Nyt hän tekee paluun valtuustoon niin sanottuna uusvanhana jäsenenä. Vartiainen sanoo, että lähtee poliitikkona tekemään yhteistyötä. – Tuulivoima on sen mittaluokan asia, että hankkeet pitäisi suunnitella huolella ja avoimesti. Vartiainen arvioi omaa äänimääräänsä ennakoitua ”kovemmaksi”. – Tavoitteena oli säilyttää kolme paikkaa, mutta ihan ei päästy siihen, sanoo Sari Lappalainen, joka meni läpi yhdessä Janne Peltolan kanssa. – Nöyräksi vetää. – Kenties senkin takia ehdokkaiden saaminen oli haastavaa, kun pöydällä on niin isoja ja haastavia asioita, pohtii 52 ääntä saanut Lappalainen. – Haluan olla edelleen perussuomalaisessa toiminnassa mukana. Vartiaisen mielestä hankkeista pitäisi olla konkreettisia laskelmia, eduista ja haitoista, näinhän yksityinenkin puoli tekee, investointeja ei tehdä kevyin perustein. Nyt kun kunnalta kysytään tietoa, faktatietoa ei saa. Keskusta oli selvä voittaja ja kyllähän heillä hyvä ja pitkä ehdokaslista oli. Saas nähdä, että onko siellä tulossa muutoksia puoluejohtoon tällaisen vaalituloksen jälkeen, pohtii Tapaninen, joka jatkaa Kiuruveden Perussuomalaisten puheenjohtajana ainakin ensi syyskokoukseen saakka. Ajatuksena oli kasvattaa lapset maaseudulla, luonnon rauhassa. – Sitä katson ilolla, että Kiuruveden valtuustossa on hyvä sekoitus uutta verta ja kokeneempia konkareita. Lähimpään myllyyn on kaksi kilometriä. Tämä tosin ei niinkään johtunut vaalipettymyksestä vaan siitä, että äänten laskeminen kesti pitkään ja hänen piti joutua jo aamuviideksi töihin. – Pari tuntia ehdin nukkua, mutta elämä jatkuu, hän toteaa. Tästä se valtuustotyö pian taas alkaa ja ennen kaikkea yhteistyö muiden kanssa. Keskustan ylivoimainen vaalitulos ei Vartiaista yllättänyt, KiuruJAANA SELANDER vesi on keskustalainen. Viimeksi heitä oli 14 ja sitä ennen yli 20. Lapinsalossa asuva Ville Vartiainen äänestettiin kuntavaaleissa kaupunginvaltuustoon. – Asioita ei pidä pilata kiireellä. Hienoa todeta, että ihmiset jakavat samoja arvoja, mitä itse edustan, kiittelee Vartiainen. Nyt kiire paistaa läpi. lemmin puolin. – Oli huonompi tulos kuin viiPerussuomalaiset ja Kokoomus menettivät asemiaan AKU LAATIKAINEN Juha Tapaninen putosi valtuustosta, Sari Lappalainen tekee sinne paluun. Ville Vartiainen on projektipäällikkönä ja asiantuntijana suuressa kotimaisessa energiaja teknologia-alan yrityksessä. – Toivon, että me kaikki ajamme kuntalaisten parasta, eikä puolueen asiaa. Hän on puhunut julkisuudessa tuulivoimasta. – Nyt on aika kääriä hihat ja on ryhdyttävä hommiin, Vartiainen tuumaa. Lopulta Kokoomukselle kävi Kiuruvedellä näissä vaaleissa hieman samoin kuin valtakunnallisestikin, eli pieni tappio tuli. – Vaikka emme läpi päässeet, niin ihan hyvän äänimäärän mielestäni kuitenkin saimme – etenkin siihen nähden, kuinka vähän kampanjoimme Kiuruveden ulkopuolella.. Ehdokkaiden hankkiminen ja täten lähtökohdat vaalityöhön olivat haastavat, vaikka parhaamme kuitenkin teimme ja mielestäni meillä oli hyvä ja aktiivinen meininki kampanjoidessa. Sitä en tosin vielä osaa sanoa, että lähdenkö seuraavissa kuntavaaleissa enää ehdolle, hän jatkaa. Kiitos kuitenkin minua äänestäneille. Tapaninen sanoo, että unet jäivät vähiin vaali-illan jälkeisenä yönä. Vartiainen sanoo, että kun hän profiloitui tuulivoimakriittiseksi, tuulivoima on valtuustossakin ykkösenä. meksi, vaikka jollain tapaa osasin tätä odottaakin. Koulutukseltaan Vartiainen on energiatekniikan insinööri ja on pätevyydeltään ylikonemestari. Tapaninen itse sai kuntavaaleissa 22 ääntä. Joku on Kiuruvedelläkin laskenut tuulivoiman hyödyt ja haitat, mutta se ei ole tapahtunut kunnassa. Vartiainen sanoo, että kunnassa pitää laatia tuulivoimastrategia niin, että se perustuu tosiasioihin. Juha Tapanisen edellä ensimmäisellä varasijalla on Petri Veteli, alias Perus-Pete. – Myös lapsiperheet ja nuoret, maaseutu ja luonto ovat tärkeitä asioita, ja toki kunnan kehittäminen kokonaisuudessaan, ei elämä ole pelkästään tuulivoimaa. Komea hirsirakennus on rauhallisessa kyläidyllissä. Se on kaiken avain. Kiuruvedellä vaalien alla keskustelu tuulivoimasta kävi kuumana. Selkäsauna Valtakunnallisesti tarkasteltuna Perussuomalaiset sai Tapanisen mukaan selkäsaunan alueja kuntavaaleissa. – Mutta vaalit on nyt käyty ja pulinat pois. Lappalainen, Peltola ja Pöksyläinen olivat ehdolla myös aluevaaleissa. Perussuomalaiset kärsi vaalitappion sekä valtakunnallisesti että Kiuruvedellä. Ville Vartiainen muutti perheensä kanssa Lapinsaloon, mummolaansa, viisi vuotta sitten Kempeleestä. huhtikuuta 2025 Lapinsalon tuulivoimamies käärii hihat Ville Vartiainen sai kolmanneksi eniten ääniä kuntavaaleissa, kaikkiaan 128 ääntä. Vartiaisella on 26 vuotta kokemusta energia-alalta merenkulussa ja maapuolen energiasektorilla, niin tuotannossa sekä kunnossapidon puolella. Mielipide-erojahan ihmisillä on, mutta asioista pitää pystyä rakentavasti keskustelemaan ja yhdessä päättämään. Vartiaisen perheen läheisyyteen suunnitellaan nyt 44 tuulimyllyä, jotka ovat kooltaan Eiffel-tornin kokoisia rakennelmia. – Kyllähän tässä tulee jo väkisinkin mieleen ensi kesän puoluekokous. Vartiainen pitää luonnollisena, että keskustelu vaalien alla piti sisällään paljon tunteita. Kokoomuksella oli nyt Kiuruveden kuntavaaleissa 11 ehdokasta. 9 Keskiviikko 16. Perussuomalaisista Kiuruveden valtuustoon pääsivät Mika Lohva ja Oona Kanteleenmäki. Ei aivan tavoitteeseen Kokoomus menetti Kiuruveden valtuustosta yhden paikan. Laulurämeen tuulivoimapuistoalue kattaa 770 hehtaaria, minne on suunnitteilla 11 voimalaa, Tulppon alue kattaa 150 hehtaaria ja 6-9 voimalaa ja Haapamäen alue on 500 hehtaaria ja tuulivoimaloita sinne on suunnitteilla viisi
Rakennuksen kantava runko-osa tulisi betonista, jonka käyttöikätavoite on 50 vuotta. Perussuomalaisten Erkki Rintakuusi esitti, että asia palautetaan sivistyslautakuntaan, Rintakuusta kannatti keskustan Teemu Kattainen. Rakennus otettaisiin käyttöön tammikuussa 2028 ja opetus uusissa tiloissa käynnistyisi elokuussa 2028. Hankkeen tavoitekustannukset ovat 17, 8 miljoonaa euroa. Suunnitelma on hyväksytty talousarvion käsittelyn yhteydessä 9.12.2024. Mikäli vanhoista koulukiinteistöistä luovutaan pidemmän ajan kuluessa kokonaan, joudutaan varautumaan hankekustannusten lisäksi myös purkukustannuksiin ja tasearvojen alaskirjauksiin kaikkiaan 1,4 miljoonan euron arvosta. Koulut korjattaisiin peräkkäin ja väistö koskisi yhtä koulua kerrallaan. Lähimmät asuin ja lomarakennukset sijoittuvat kaava-alueen koillisja lounaispuolille noin kahden jan ääni ratkaisi ja asian käsittelyä jatkettiin kaupunginhallituksessa. Nivan koulun peruskorjauksen kustannusarvio on 6,4 miljoonaa euroa. Vanha korjattu rakennus nimettäisiin Taitotaloksi. Äänestyksen jälkeen sivistyslautakunta esitti, että Kalliokylän koulua ei lakkauteta. Taajamakouluratkaisun edetessä kouluverkkoa tulee tarkastella uudelleen vuonna 2027, jos taajamakouluratkaisu etenee suunnitellusti. Kun erilaisia vaihtoehtoja on vertailtu, on todettu, että kokonaistaloudellisesti tehokkain, käyttäjien näkökulmasta riskittömin ja toiminnallisuutta parhaiten palveleva ratkaisu olisi sijoittaa uusi yhtenäiskoulu nykyiselle Nivan korttelialueelle. Ehdotuksessa esitetään Kalliokylän koulun lakkauttamista 1.8.2025 alkaen. Uusi taajamakoulu sijoittuisi nykyisten kouluraennusten alueelle. Osa Kalliokylän oppilaaksiottoalueesta (Pihlajamäki/Kortekylä) olisi mahdollista liittää Rytkyn oppilaaksiottoalueeseen ja muu osa liittyisi Nivan koulun oppilaaksiottoalueeseen. Oppilaaksiottoalueiden mahdolliset muutokset käsitellään sivistyslautakunnassa valtuuston päätöksen jälkeen. Uusi koulu rakennettaisiin näin syntyvän vanhan osan viereen siten, että osa uuden koulun toiminnoista (käden taidot) toimisi korjatussa osassa. Maritta Grönfors (KD) ja Teemu Kattainen (kesk.). Tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu yleiskaavassa molempien kaupunkien alueille. 10 Keskiviikko 16. Rakentaminen käynnistyisi huhtikuussa 2026. Näin syntyneen kokonaisuuden kustannukset nousivat kuitenkin korkeiksi, sillä säilytettävä osa on haasteellinen purkaa ja peruskorjata. Toteutussuunnittelu valmistuisi maaliskuuhun 2026. Sivistyslautakunta käsitteli kouluverkkoa 26.3. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Tommi Tikka (kesk.), Mira Kokkonen (kesk.), Sari Lappalainen (kok.), Kirsi Tenhunen (SDP)ja Emmi Tikkanen (kesk.). Lähin Kiuruvedellä sijaitseva kiinteistö on noin 2 kilometrin etäisyydellä. Suunnitelmassa hankkeelle on varattu rahoitusta yhteensä 18,3 miljoonaa euroa, joka jakautuu vuosille 2025– 2028. Kaupunginhallituksessa äänestettiin kouluverkkoasian palauttamisesta sivistyslautakunnalle. Yhden korjaushankkeen kesto on puoliUudisrakennukseen olisi mahdollista sijoittaa 500 oppilasta. Lopulta kaupunginjohtajan päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Uusi yhtenäiskoulu ja ”Taitotalo” -vaihtoehdon hankekustannus olisi 20,2 miljoonaa euroa. Rytkyn ja Lahnajoen kouluille tehdään ajantasaiset kuntoselvitykset vuoden 2025 aikana. Hankkeessa on selvitetty myös Nivan koulun ja yläkoulun peruskorjausta. Taajamakoulu olisi tulossa nykyisen koulukeskuksen korttelialueelle 500 oppilaalle mitoitettuna yhteinäiskouluna. Lähimmät tiiviimmin rakennetut alueet sijoittuvat koko tuulivoimahankkeen kaakkoisja luoteispuolille noin 2– 5 kilometrin etäisyydelle Kiuruveden Kalliojärven ja Pyhäjärven Komujärven ranta-alueille.. Rintakuusen ja Kattaisen kannalla olivat Matti Lappalainen (Liike Nyt), Maritta Grönfors (KD) ja Seppo Piippo (Vas). Kokouksessa Vasemmistoliiton Seppo Piippo esitti, että asia palautetaan tekniseen lautakuntaan. Kouluverkosta äänestys Kaupunginhallituksen esityslistalla oli maanantaina myös kouluverkkoselvityksen tekeminen. Asiasta äänestettiin 5–5, koska äänestys meni tasan, puheenjohtatoista vuotta, jolloin väistötilojen tarve olisi yhteensä 36 kuukautta. Maritta Grönfors (KD) esitti, että perusopetuksen kouluverkkoon ei tehdä muutoksia. Koska äänestys meni tasan, 5– 5, puheenjohtajan ääni ratkaisi, asian käsittelyn jatkamisen kannalla olivat Tommi Tikka (kesk.), Mira Kokkonen (kesk.), Sari Lappalainen (kok.), Kirsi Tenhunen (SDP)ja Emmi Tikkanen (kesk.). Kaupunginjohtajan päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suunnitelma ohjaisi tänä vuonna käynnistyvää koulun toteutussuunnitelmaa. Korjausaste olisi hieman yli 60 prosenttia rakennuksesta. Alustavan aikataulun hankesuunnitelma olisi valmis huhtikuussa 2025, suunnittelijoiden/KVR-urakan kilpailutus sopimuksineen olisi valmis kesä-elokuun välisenä aikana tänä vuonna. On tutkittu myös vaihtoehto, jossa säilytettäisiin ja peruskorjattaisiin Nivan koulun korkea keskiosa ja muuten rakennus purettaisiin. Hankealue on noin 1 680 hehtaaria, josta Kiuruveden osayleiskaavoitettava alueen on noin 770 hehtaaria. Jos vanhoja koulurakennuksia peruskorjataan, on oppilaille ja opettajille järjestettävä väistötilat. Pyhäjärven kaupunginvaltuusto on tehnyt kaavoituspääHAVAINNEKUVA kilometrin päähän Kiuruveden puoleisen osayleiskaavan suunnittelualueen ja Pyhäjärven hankealueen rajoista. JAANA SELANDER töksen 30.9.2024 Pyhäjärven puoleisen osan kaavoittamisesta. Piippoa ja Rintakuusta asian palauttamisessa kannattivat Matti Lappalainen (Liike Nyt). Laulurämeen osayleiskaava etenee valtuustoon. Valtuusto päättää huhtikuun lopulla Kalliokylän koulun mahdollisesta lakkauttamisesta. Kiuruveden kaupungin vuoden 2025 talousarvio sisältää investointisuunnitelman vuosille 20252028. Laulurämeestä äänestettiin hallituksessa, asia etenee valtuustoon JAANA SELANDER Laulurämeen osayleiskaava oli käsittelyssä kaupunginhallituksessa maanantaina, asia etenee valtuustoon. Kaava-alue sijaitsee noin 15 kilometriä Kiuruveden keskustasta ja noin 12 kilometriä Pyhäjärven keskustasta. Tällöin väistötilan kustannus kolmeksi vuodeksi olisi 2,1 miljoonaa euroa. Lisäksi tulisi varautua purkukustannuksiin ja tasearvojen alaskirjauksiin sekä väistötilakustannuksiin. Kaava-alue on pääosin metsätalouskäytössä eikä alueella sijaitse asuintai lomarakennuksia. huhtikuuta 2025 Uutiset Hallitus esittää: Taajamakoulun hankesuunnitelma käyntiin Kiuruveden kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy taajamakoulun hankesuunnitelman. Piipon esitystä kannatti perussuomalaisten Erkki Rintakuusi. Korjausaste olisi 70,2 prosenttia. Kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Kalliokylän koulu lakkautetaan 1.8.2025 alkaen. Yläkoulun peruskorjauksen kustannusarvio on 11,2 miljoonaa euroa. Alueen liikennejärjestelyt vaativat vain vähäisiä muutoksia ja alue sijaitsee keskeisellä paikalla taajamassa. Kokonaisuudessaan vaihtoehdon toteuttaminen toisi kustannuksia 22 miljoonaa euroa
u Asiakas voi käyttää OmaSavoa mobiilisovelluksella tai hyvinvointialueen verkkosivujen kautta tietokoneella tai älypuhelimella. Chatissa kyse on akuuteista vaivoista. Yhteydenotto voi antaa mielenrauhaa olla kotona yön yli, kertoo lähettiläs Minna Korkmaz. Omaolo on valtakunnallinen sosiaalija terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Näin saadaan lisää resurssia kasvokkain ja puhelimen välityksellä toimiviin palveluihin ja kaikkien jonotusaika lyhenee. Useita omatoimipalveluja Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla on myös muita omatoimipalveluja. kirjautuu, vaikka ei ole akuuttia vaivaa, ja tutustuu rauhassa, mitä kaikkia palveluja on sivustolla tarjolla. Maanantaiaamupäivät ovat ruuhkaisimpia. Ajatuksena on kuitenkin, ettei OmaSavo kaikille sovellu, se on vaihtoehto niille, jotka haluavat käyttää digipalveluja. – Löysin lopulta oikean paikan, mutta joku toinen saattaa olla eksyksissä, tuumasi Kärkkäinen. Myös videoyhteys on mahdollinen. OmaSavo-lähettiläät, projektisuunnittelijat Minna Korkmaz ja Hanna-Leena Sutinen, kävivät esittelemässä OmaSavon-palvelua kirjastossa keskiviikkona. Nuorille on omat Omahelpperi-sivut ja perheille Omaperhe-sivusto. Samalta näkymältä pääsee myös OmaKantaan, Kelan verkkopalveluun. Sairaanhoitajan chat toimii arkisin kello 8–16. OmaSavo-palvelu löytyy verkossa osoitteesta omasavo.fi. Paikalla oli Leena Kärkkäinen Savonetistä. OmaSavo MITÄ. jeet yhteydenottajalle 1–5 vuorokauden sisään. OmaSavo löytyy netistä Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilta. Kärkkäinen ihmetteli, että kun hän pyrki sairaanhoitajan chat-palveluun, hän ohjautui ikäihmisten palveluun, vaikka ei ollut sinne menossa, eikä ole vielä ikäihminen. Palvelu kuormittui, eivätkä aidot asiakkaat päässeet sinne, siksi chat muutettiin sellaiseksi, että sinne pitää tunnistautua. Digipalvelut ovat siis vaihtoehto niille, joilla on älylaitteita, puhelimia ja tietokoneita. Täysi-ikäisen puolesta asiointiin tarvitaan aina lupa eli valtuutus. Näin asiakkaan asiat saadaan hoidettua yhdessä kontaktissa, eikä tarvita välttämättä muita palveluja. Liikkuminen OmaSavon alla on haluttu tehdä käteväksi, jolloin yhdellä kirjautumisella pääsee kaikkiin palveluihin. u OmaSavon digitaalisen asioinnin kokonaisuudesta löytyvät nyt sairaanhoitajan chat, ikäkeskuksen neuvonnan chat, videovastaanotot, linkit nykyisiin sähköisiin ajanvarauksiin ja hoitotarvikkeiden sähköinen tilauspalvelu. On myös huomioitava, ettei kaikilla ole pankkitunnuksia sairaanhoitajan chatin käyttöön, mutta chattiin voi kirjautua myös toisen puolesta, kun on saanut valtuudet Suomi.fi-sivuston kautta asioida vaikkapa vanhemman puolesta terveysasioissa. Se ruuhkauttaa molempia palveluja. Chat ei sovi kuitenkaan esimerkiksi perussairauden vuosikontrolliin. Tarjolla on Puhelimen näytön näkymä OmaSavo-palveluun.. OmaSavon lähettiläs Hanna-Leena Sutinen kertoi, että tunnistautumatta pääsee vain ikäkeskuksen neuvontaan, sairaanhoitajan chattiin pitää kirjautua pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ja saa henkilökohtaista neuvontaa. Myös reseptin saa chatin kautta. Asiakas voi asioida toisen aikuisen puolesta, jos hän on itse täysi-ikäinen. Omaolo tukee omaja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa saamaan yhteyden julkisen terveydenhuollon ammattilaisiin. u Osa palveluista edellyttää vahvaa tunnistautumista, joka tarkoittaa sitä, että asiakas käyttää pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta henkilöllisyytensä vahvistamiseen. Hoitaja voi konsultoida lääkäriä ja näyttää kuvan ihottumasta lääkärille. Esimerkiksi jos verenpaine on ollut pidemmän aikaa korkealla, eikä ole hätä, mutta kuitenkin huoli, miten toimia, sairaanhoitajalta tulee vastaus ja ohu OmaSavo on digitaalisen asioinnin kokonaisuus, joka muodostuu asiakkaan omatoimisesti käyttämistä palveluista sekä vuorovaikutuksessa sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyttämistä palveluista. – Jos miettii vaikkapa outoa päänsärkyä tai pohtii, onko nyt alkamassa virtsatientulehdus, Omaolosta saa ohjeviivaa, mitä tehdä, pitääkö lähteä hakemaan hoitoa vai voiko odottaa seuraavaan päivään. OmaSavon edustajat kiertävä Pohjois-Savossa esittelemässä OmaSavo-palvelua ja rohkaisemassa sen käyttämisessä. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER OmaSavo-lähettiläs Hanna-Leena Sutinen (vas.) ja Minna Korkmaz esittelivät OmaSavo-palvelua Leena Kärkkäiselle. Suomi.fi-valtuuksissa voi valtuuttaa toisen hoitamaan asioita puolestaan. Seuraavana päivänä ammattilainen soittaa takaisin. huhtikuuta 2025 Digitaalinen OmaSavo-palvelu on nopea vaihtoehto päästä hoitajalle Pohjois-Savon hyvinvointialueella pääsee asioimaan sairaanhoitajan kanssa OmaSavon chat-palvelussa arkisin. u Asiakas voi asioida lapsen, nuoren tai täysi-ikäisen henkilön puolesta hyvinvointialueen digipalveluissa. Tulossa kiireetön palvelu OmaSavoon on tulossa myös kiireetön viestintäpalvelu, joka toimii vuorokauden ympäri, jos ei tarvitse heti apua. Sairaanhoitajan chatissa puolet asiakkaista saa vastauksen alle viidessä minuutissa. Sairaanhoitajan chatissa on mahdollista myös laittaa kuva vaivastaan, esimerkiksi ihottumasta. Hän oli käynyt tutustumassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen uusille verkkosivuille ja erityisesti chat-palveluun. Ikäkeskuksen neuvonta lähtee anonymiteetistä, sillä sinne voi ottaa yhteyttä, jos on vaikka huolissaan vanhempien tai naapurin toimintakyvystä ja toivoisi ikäihmiselle apua. Suositellaan, että OmaSavoon muun muassa Omaolo, jossa saa apua oireiden arviointiin ja hoitoon hakeutumiseen. Oma Savon edustajat kiertävät Pohjois-Savon hyvinvointialuetta myös sen takia, että he kuulisivat ihmisiltä, millaisia palvelutarpeita alueella on. 11 Keskiviikko 16. Sutinen kertoi, että sairaanhoitajachatti laitettiin kirjautumisen taakse, sillä palveluun alkoi tulla jo kuukauden sisään häiriökysyntää, muun muassa epäasiallista kuvamateriaalia. Suositeltavaa on niin ikään, että jos mennään sairaanhoitajachattiin, ei samaan aikaan oteta puhelimella yhteyttä samassa kysymyksessä. Hoitaja voi toki suositella myös menemistä päivystykseen tai lääkärille ajanvaraamista, jos näkee tarpeelliseksi näyttää vaivaa livenä
Toukokuun alussa alkaa Kiurunkulman omistaman Erätie 11 purkaminen. 100 asuntoa purkuun. Tämän takia asuntojen tiivistämistä on tulevaisuudessa tehtävä ennakoivasti. Vuositasolla jää tyhjilleen noin 12–15 asuntoa. Näin ei tapahdu. Se tarkoittaisi 17,70 euron lisävuokraa 59 neliön asunnosta. – Purkamisesta tiedotetaan asiakkaille hyvissä ajoin, vakuuttaa Jauhiainen. 12 Keskiviikko 16. Kiurunkulman toimitusjohtaja Osmo Jauhiainen rahoittelee vuokralaisia. Lisäksi on kilpailutettava urakka ja purkaminen kestää noin kaksi vuotta ennen kuin kohde on purettu, Jauhiainen arvioi. – Ei ole, mistä sellainen käsitys on syntynyt, ihmettelee Jauhiainen. Pelkoa ja ahdistusta herätti se ajatus, että vuokralaiset joutuvat taivasalle. – Tällöin edes tilapäisesti pysähtyisi tarve vähentää asuntoja ja purkaminen lykkääntyisi. Mikäli Erätie 11:sta ei purettaisi ja vastaava määrä asuntoja olisi tyhjillään yhtiön asuntokannassa, tyhjillään olevien asuntojen vaikutus asuttujen asuntojen vuokriin olisi noin 30 senttiä neliöltä. Valmista olisi määrä olla lokakuun alussa. Kaikista pidetään huolta.. Jauhiainen toivoo, että Kiuruveden tulevat, suuret hankkeet, muun muassa Suomen Lantakaasun biokaasulaitos, koulukeskus ja mahdollinen tuulivoimapuistojen rakentaminen, poikisivat tilapäisen asumisen tarvetta. Kiurunkulmalla on nyt 32 tyhjää asuntoa. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Sosiaalisessa mediassa kävi vähän aikaa sitten keskustelu kuumana siitä, että Kiuruveden kaupungin vuokrakiinteistöyhtiö Kiurunkulma olisi purkamassa jopa sata asuntoa. Lisäksi pyritään saamaan purkuavustusta purkuihin, sillä se ei ole mitään halpaa hommaa sekään. Mistä lienee väärinkäsitys syntynyt. Jauhiainen muistuttaa, että vuokra-asuntoja ei niin vain pureta, sillä osassa purettavista kerrosja rivitaloista on käyttöja luovutusrajoitukset, jolloin asuntoihin tarvitaan valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta (entinen Ara) sekä kaupungilta tarvitaan purkulausunnot purkulupaa varten. Osmo Jauhiainen sanoo, että jos Kiurunkulmalla olisi tulevaisuudessa noin sata tyhjää asuntoa, niiden käyttömenojen sisällyttäminen asuttujen asuntojen vuokriin aiheuttaisi kohtuuttomat vuokrankorotukset. – Valmisteleva suunnitelma on tärkeä, koska purkuprosessi on kaikkinensa hidas päätöksineen, lupineen, purkuavustuksineen. Purkamisesta vastaa Purkumerkki Oy. – Kyseessä on valmisteleva ennakkosuunnitelma sitä varten, mikäli väkiluku vähenee viiden vuoden peUutiset riodilla, kuten on arvioitu. Kiurunkulmassa on laadittu viime syksynä suunnitelma asuntojen vähentämiseksi vuosille 2026– 2030. Kysyimme asiasta Kiurunkulman toimitusjohtaja Osmo Jauhiaiselta, onko Kiurunkulma purkamassa asuntoja ja häätämässä asukkaat muualle. Kiurukulmassa varaudutaan ennakkoon tarjoamaan niille asukkaille uusi asunto, joiden asunto suunnitellaan purettavaksi. Suunniteltuna purkuajanjaksona asuntoja jää tyhjilleen vielä 60–75 (vuosina 2016– 2030.) Jauhiainen korostaa, että päätöksiä purkamiseen ei olla Kiurunkulmassa tehty ja jos niitä tehdään, ne tehdään yhtiössä talokohtaisesti sitä mukaa, kun asuntoja tyhjenee riittävästi. Ei ole totta Kiurunkulman joissakin vuokralaisissa on herättänyt pelkoa ja ahdistusta, että asunto puretaan alta pois. huhtikuuta 2025 Kiurunkulman omistama kerrostalo Erätie 11 puretaan toukokuun alussa. Tällä hetkellä Kiurunkulmalla on vuokralle tarjottavana 28 asuntoa, joiden koot vaihtelevat yksiöstä neljän huoneen, keittiö ja saunan asuntoon. Myös asukkaiden sijoittaminen uudelleen uusiin asuntoihin ottaa niin ikään aikaa
Lähteminen vaatii tietenkin altistamista tilanteille, voi käydä kokeilemassa asioita, mutta kaikki ei tunnu omalta ja hyvältä. Jenni Savolainen “. Se vaatii työskentelyä oman mielen ja itsensä kanssa. – Toinen saman kokenut ymmärtää. Unelmapäiväänsä voi ilmaista myös maalauksessa. Kiuruvedelläkin on syrjäytyneitä nuoria aikuisia. Ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina, Savolainen sanoo. Jenni Savolainen sanoo, että ryhmiin on haastavaa saada ihmisiä, se ei ole Kiuruveden ongelma, vaan ympäri Suomea on sama juttu. – Tarvitsisimme ryhmään vielä muutamia osallistujia, jotta se toteutuu. Ensimmäinen aukioloaika on 15.4. Voi etukäteen soittaa tai laittaa tekstiviestin työntekijälle ja sopia juttutuokiosta, pienin askelin ottaa yhteyttä, tulla tutustumaan. Terveydenhoitajaksi valmistunut toiminnanjohtaja Kaisa Karppinen opiskelee parasta aikaa mielenterveysja päihdetyön kehittämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. – Tiistaisin voi tulla Varapäreen tilaan vaikkapa vain kahvittelemaan ja/tai osallistumaan ryhmään. Nuori aikuinen on noin 18-35-vuotias, mutta nuorempia tai vanhempia ei ovelta käännytetä. Voidaan puhua säästä, katsotaan yhdessä telkkaria, samalla pääsee jakamaan tuntojaan, jos niin haluaa ja toivon mukaan löytyy tukea ja vertaisia. Varapäreen nuorten aikuisten aukioloaika tähtää siihen, että nuoret kohtaisivat oman ikäisiään, saisivat vertaistukea, yksinäisyyden ennaltaehkäisyä, sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä. Luova Hevari -ryhmässä käsitellään eri aiheita, kuten tunteita, voimavaroja ja arvoja hyödyntämällä luovia menetelmiä. Ryhmässä haetaan ihmisen omaa hyvinvointia ja vahvistetaan osallisuutta, ajatuksena on, että ryhmäläiset löytäisivät uusia juttuja omaan arkeen. Toiminta virkistynyt Varapäreen toiminnanjohtaja Kaisa Karppinen kertoo, että kun Varapäre toimii nyt uusissa tiloissa kaupungintalossa, keskeinen sijainti virkisti toimintaa kovasti. Jenni Savolainen on ollut töissä Varapäreellä. Varapäreessä voi toki myös kahden kesken jutella työntekijöiden kanssa, jos seura ei sovi itselle. Jos on ollut mielenterveyden kanssa haasteita, voi olla alkuun vaikea miettiä, mistä tulee hyvä mieli. 13 Keskiviikko 16. Ryhmä voi muokkaantua sen mukaan, kun mennään yhdessä eteenpäin. huhtikuuta 2025 Varapäreen Luova Hevari -ryhmä vahvistaa ja tukee arjessa Kiuruvedellä on alkanut Luova Hevari -ryhmä Varapäreen tiloissa 15.4. Puhun kokemuksen rintaäänellä, itsellä on ollut myös haasteita. Ihmisten on vaikea lähteä ja sitoutua ryhmiin. Esimerkiksi jos ryhmässä hyödynnetään tunneilmaisussa kirjoittamista niille, jotka tykkäävät kirjoittaa, yksi tehtävä voisi olla mielikuvaharjoitus unelmien päivästä. – Kyse on omasta henkisestä kasvusta ja yhteisestä matkasta, mikä kuljetaan 7 viikon aikana. Naiset painottavat, että seura vie ajatuksia muualle. Ryhmää ohjaavat Jenni Savolainen ja Johanna Kainulainen Omat avaimet 4you-toiminnasta. Myös turvallisen tilan periaatteita noudatetaan, voi esimerkiksi mennä rauhoittumaan, jos ei jaksa tai ahdistaa seurassa tai olla tekemättä mitään. Ryhmään ei tarvitse olla aiempaa kokemusta. Ryhmän järjestää Omat Avaimet 4you -toiminta yhteistyössä Varapäreen kanssa. Kaikille niille, joita kiinnostaa ja on haluaa kokeilla käsillä tekemistä ja luovuutta sekä miettiä niiden kautta omia juttuja. klo 1618, samaan aikaan kokoontuu Hevari-ryhmä. – Puhun kokemuksen rintaäänellä, itsellä on ollut myös haasteita, se vaatii työskentelyä oman mielen ja itsensä kanssa, on mentävä ehkä jopa oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, altistaa itsensä eri tilanteisiin. meisellä kokoontumiskerralla luottamuksellisesti. Miettiä, mistä asioista tulee hyvä mieli. Unelmapäivästään ei tarvitse jakaa muille, ellei halua, unelmapäivää voi miettiä myös ohjaajan kanssa. Varapäreessä pyhitetään tietty auJAANA SELANDER Varapäreessä on tarjolla Luova Hevari -ryhmä. Ajatuksena voi olla myös, että haluaa uuden harrastuksen, tai haluaa jutella ihmisten kanssa. Ryhmässä kunnioitetaan omaa tilaa ja ihmiset otetaan sellaisina kuin ovat. – Paikallisten mielenterveysyhdistysten toimintaan kannattaa tutustua ja lähteä mukaan, itsekin olen nähnyt miten yhdistyksistä voi saada uusia kohtaamisia. kioloaika nuorille aikuisille. Esimerkiksi juuri Hevarissa voi käydä yhden kerran tutustumassa, ei ole pakko sitoutua, mutta toki niin toivomme, Karppinen sanoo. Esimerkiksi, jos joskus on tykännyt käydä kävelyllä, eikä saa enää kiinni siitä, mikä ennen oli mieluisaa. Ryhmään liittyäkseen ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta, kaikki voivat osallistua. Luova Hevari -ryhmään tullakseen ei tarvitse olla mielenterveysongelmia, voi osallistua ennaltaehkäisevässä mielessä. Lopussa kootaan kaikki se, mitä on tehty, myös palautetta otetaan vastaan viiJAANA SELANDER Varapäreen toiminnanjohtaja Kaisa Karppinen (vas,) ja Luovan Hevarin ohjaaja Jenni Savolainen toivovat runsaasti nuoria aikuisia kokoontumaan Varapäreen tiloihin kaupungintalolle. Ryhmä on osa Jenni Savolaisen ja hänen parinsa Sara Törmin opinnäytetyötä, jota he tekevät nyt opintojensa loppuvaiheessa. Avaimet 4You -toiminta vahvistaa arjessa ja itsenäistymisessä tukea tarvitsevien 16–40-vuotiaiden osallisuutta, voimavaroja ja itsenäisen elämän valmiuksia Itä-Suomessa. Jenni Savolainen on vetänyt aikaisemmin kaksi ryhmää, joissa on maalattu, käytetty hyväksi musiikkia ja kirjoittamista. Mainittakoon, että Jenni Savolainen on entinen mielenterveyskuntoutuja ja kokemustoimija. – Toivoa on. Kenelle luova ryhmä sopii. Jenni Savolainen opiskelee sosionomiksi Savonia ammattikorkeakoulussa Iisalmen kampuksella. Savolainen on nyt opiskelemassa viimeistä vuotta. – Että olisi muuta tekemistä kuin autolla ajaminen tai pelaaminen. Suljettu ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa. Jos on vaikea lähteä kotoa, ei se kestä koko lopun elämää. Ryhmässä saa myös vertaistukea samanikäisistä. Suljetussa nuorten aikuisten ryhmässä käsitellään tunteita ja arvoja
Savon Yrittäjien Maaseutuyrittäjyyden yhteistyöryhmän mielestä maaseudulle tulisi rakentaa oma rahoitusmalli, jossa valtion riskirahoitus olisi mukana. Sen mukaan tälle vuodelle Ylä-Savon ammattiopisto YSAO:n maatalouspuolen koulutuspaikat tulivat täyteen, mutta ensi vuonna ammatillisen koulutuksen rahoituskoriin kohdistuu epävarmuuksia ja mahdollista leikkauspainetta. HANNA SOINI. Rahoitusmarkkinoiden toiminta käytännössä ohjaa asutusta ja investointeja kasvukeskuksiin, yrittäjät ilmaisevat kannanotossaan. Yrittäjyyttä haittaa myös investointien heikentyneet vakuusarvot. 14 Keskiviikko 16. Omakotitalojen ja muiden asuntokohteiden vakuusarvot ovat selvästi heikompia kuin taajama-alueella ja tämä osaltaan keskittää väestöä kuntakeskuksiin ja kaupunkeihin. – Tällä hetkellä huoli on leikkausten kohdistuminen ammatilliseen lisäja täydennyskoulutukseen, jotka luonnonvara-aloilla ovat tärkeä työvoiman takaaja, kannanotossa todetaan. huhtikuuta 2025 Uutiset Maaseudun yrittäjät kritisoivat pankkien ja rahoittajien tiukentuneita lainaehtoja. Yhteistyöryhmä on huolissaan myös maatalousalan osaajista ja koulutuksesta. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla toimivat yrittäjät kokoustivat Kiuruvedellä tällä viikolla. Savon Yrittäjien Maaseutuyrittäjyyden yhteistyöryhmän mukaan tiukentuneet lainaehdot ajavat asutusta ja investointeja kasvukeskuksiin. Maaseutuyrittäjyyden yhteistyöryhmän mukaan selkeitä väliinputoajia ovat etenkin maaseudun yritykset, jotka eivät kuulu maatalouden tukijärjestelmiin. Heidän mukaansa maaseudun yritykset kohtaavat viiveitä rahoituspäätösten saamisessa. Savon Yrittäjien Maaseutuyrittäjyyden yhteistyöryhmässä ovat mukana Savon Yrittäjien puheenjohtaja Kalevi Hilli (Iisalmi), Antti Niskanen (Iisalmi), Matti Lappalainen (Kiuruvesi), Tomi Rönkkö (Kiuruvesi), Yrjö Ronkainen (Varpaisjärvi), Tarmo Voutilainen (Iisalmi), Petri Suihkonen (Suonenjoki), Mika Hartikainen (Pielavesi), Petteri Virranta (Siilinjärvi), Arto Heiskanen (Vieremä), Pekka Vehviläinen (Siilinjärvi), Eeva Mertanen (Kuopio). Kuva on kuvituskuva. – Esimerkiksi asuntokauppojen lainoitukset maaseudulla ovat nousseet ongelmaksi. He toteavat kannanotossaan, että rahoituksen ongelmat näkyvät maaseudulla yrityslainoissa ja asuntokaupoissa. Ryhmän sihteerinä toimii Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Maaseudun yrittäjiltä tiukka kannanotto rahoitusmarkkinoista TOIMITUS Maaseudun yritykset kohtaavat viiveitä rahoituspäätösten saamisessa
Talon väen tarjoamat aamupäiväkahvit on juotu ja on aika jatkaa töitä. Työ maatalouden parissa oli molemmille tuttua jo lapsesta lähtien, sillä Markon kotona oli ollut maitotila ja Millan kotona oli kasvatettu sonneja. Kone myös kääntää sorkan telinettä vasten, jolloin sitä on turvallista käsitellä. Mikäli sorkissa ei ole lisätoimenpiteitä vaativia sairauksia, Kaikkoset poistavat sorkista liikakasvun ja hiovat ne oikeaan muotoonsa. TEKSTI & KUVA RIITTA AIRAKSINEN Marko ja Milla Kaikkonen kiertävät maatiloilla tekemässä sorkkahoitoja. Mutta palataanpa tarinan alkuasetelmiin parinkymmen vuoden taakse, jolloin Milla ja Marko työskentelivät molemmat maatalouslomittajina. – Tulin sorkkahoitoremmiin hieman myöhemmin. Mikä tässä on ollessa, kun kaksi ihmistä hoitaa ja häärää ympärillä. Marko kääntää sorkanhoitotelineen vipuja, jolloin parsi nousee ylemmäksi, mikä helpottaa työskentelyasentoa. Vuolulaikoilla varustetut rälläkät laulavat, sarveispalat lentelevät ja neljän sorkan pedikyyri on ohi parissa kolmessa minuutissa. Laitteen etusermi avautuu, lehmä astelee kevein sorkin takaisin parteensa ja seuraava asiakas astelee hoitotelineeseen. u. Molempien mielestä alan yrittäjyys on heille oikea valinta. Maatalouspalvelu M. Milla käsittelee etusorkat ja Marko takasorkat. Sorkkahoitajina toimivan yrittäjäpariskunnan työnjako on selvä. Kaikkosen Marko perusti vuonna 2007. Varsin nopeasti sorkkahoidoista muodostui yrityksen pääasiallinen syömähammas. Niinpä ammatti oli tuntunut molemmille luontevalta valinnalta. Sorkkahoidon kohteena oleva lehmärouva suhtautuu toimenpiteeseen spartalaisella tyyneydellä. Olimme jo tehneet lomitustöitä yhdessä, joten voimavarat oli helppo yhdistää, vaikka sorkkahoitajan työ ei varmasti olekaan joka tytön toiveammatti, Milla heläyttää. Kyse on Suomen paikallismedioiden yhteisestä teemasta ja yhteisistä mainoksista. Teemassa on mukana 92 paikallislehteä. Kesäaikaan Marko tekee lomituksia yhdellä tilalla. Yhteen hitsautuneet Yrittäjäpariskunta Milla ja Marko Kaikkonen kiertävät karjatiloilla tekemässä sorkkahoitoja. 15 Keskiviikko 16. Kiuruvetisen maatilan pihalla Milla ja Marko Kaikkonen laittavat suojalasit ja kuulosuojaimet päähänsä ja tarttuvat kulmahiomakoneisiinsa. huhtikuuta 2025 teema Suomalainen työ Tässä teemassa on esillä suomalainen työ
Eniten rasittuvat kädet ja yläkroppa. Emäntä sanoi lehmälle hyvin rauhallisesti, että nyt liikettä Muurikki, menehän nyt siitä. Mututuntumalla voisi sanoa, että eläinten määrä on jopa hieman kasvanut. Joillakin tiloilla käsittelemme päivässä 30 eläintä, mutta joillakin jopa 140. Pariskunta on rakentanut yhdessä myös talon ja yhdessä he harrastavat myös monipuolisesti liikuntaa. Viimein paikalle haettiin talon emäntä. Yleensä lehmät ovat kuitenkin yhteistyöhaluisia ja niiden kanssa pärjää rauhallisuudella, Milla toteaa. – Monet heistä ovat tuttuja jo lomitusajoista lähtien. Marko paljolti vammojen takia, Milla puolestaan saavutettuaan lajissa kaiken haluamansa. Ote pitää Kun takana on jo parikymmentä vuotta yhdessä hiihdettyä latua niin työn kuin harrastusten parissa, puolisoiden elämä on hitsautunut tiukasti yhteen. – No, tässä työssä on tullut ainakin huomattua, että tiestön kunto on ihan karmea. – Nykyään useissa navetoissa lehmien alla on parsimatot, jotka ovat lehmille kovaa alustaa miellyttävämpiä, mutta vähemmän sorkkaa kuluttavia. Millan paras saavutus on maailmanmestaruus, Markon SM-kilpailujen neljäs sija. Hyvästä kunnosta on kuitenkin apua fyysistä kuntoa vaativassa työssä, vaikka kolikon kääntöpuolena Marko mainitsee raskaan työn aiheuttaneen sen verran hankalia kyynärpää ja rannevaivoja, että kilpailuihin treenaaminen oli lopetettava. Vaikka työ tuntuu mieleiseltä ja yrittäjyys tuntuu oikealta valinnalta, tahtotilana on saada työn ja vapaa-ajan suhde parempaan tasapainoon. Tänä päivänä takana on jo lähes kaksikymmentä vuotta yrittäjän elämää. Tosin nykyään myös parsinavetoissa on panostettu siihen, että lehmät pääsevät ulkoilemaan myös talvella, Milla kertoo. Omalla tavallaan molempien kilpailuvietti heijastuu hyvään työmoraaliin, sillä molemmat haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Kun pariskunnalta kysyy yrittäjänä olemisen huonoja puolia, molemmat miettivät pitkään. – Kun ikää alkaa olla jo yli neljäkymmentä, alkaa myös huomata, että palautumisaika pitkien työpäivien jälkeen on pidentynyt. – Tosin se oli turhaa juoksemista. Saman asiakkaan luona Kaikkoset käyvät tilakohtaisen suunnitelman mukaisesti yleensä yhdestä kolmeen kertaa vuodessa. Hyviä puolia luetellessa molempien mieleen nousee ensimmäiseksi asiakkaat. Toisekseen en ole yhtä voitonhaluinen kuin Milla, Marko heittää vaimoaan vilkaisten. Viola-lehmä suhtautui sorkkahoitoon perin rauhallisesti. Hoitoteline voidaan myös ajaa paikoilleen, joten sen käsittelypaikkaan työntämiseen ei tarvitse tuhlata voimia. huhtikuuta 2025 Suomalainen työ teema Marko oli jo hieman aiemmin suorittanut sorkanhoitajan ammattitutkinnon ja tehnyt työharjoittelun alan paikallisen konkarin, Kalervo Nykäsen opissa. – Tätä työtä ei opi kuin tekemällä. Monista onkin tullut ystäviä, joiden kanssa on mukava kahvitella ja jutella muistakin kuin työasioista, Marko ja Milla toteavat. Yhteisiin harrastuksiin kuuluvat myös metsästys ja koiranäyttelyissä käyminen tärkeän perheenjäsenen, eli italianseisoja Turon kanssa. Kun palasimme kaikessa rauhassa jatkamaan työtämme, lehmä tuli itse takaisin, laumaeläin kun on, Marko jatkaa. – Se voidaan liimata terveeseen sorkkalohkoon, jolloin ilmaan jäävä sairas puolisko pääsee paranemaan paremmin. Milla seurasi samaa opinpolkua. – Palkan saajina pääsisi varmasti helpommalla, mutta olemme olleet yrittäjinä niin pitkään, että kaikki yrittämiseen kuuluvat asiat tuntuvat jo luonnollisilta. Kun töitä tehdään vain vajaan lehmän mitan päässä toisesta, mahdollisia sorkan ongelmatilanteita voidaan ratkoa yhdessä. – Hyvä työnjälki yrittäjän käyntikortti, Marko huomauttaa. Vaikka kahdestaan tehden sorkkien käsittely sujuu nopeasti, isoilla karjatiloilla työpäivät venyvät usein pitkiksi. Marko keksii kuitenkin yhden mainitsemisen arvoisen asian. Kun lehmä voi kaikin puolin hyvin, se myös tuottaa hyvin maitoa. Muutama vuosi sitten molemmat kuitenkin lopettivat kilpailemisen. Olisi mukavaa, jos olisi enemmän vapaa-aikaa harrastaa liikuntaa ja muita meille tärkeitä harrastuksia, Milla ja Marko toteavat. Marko kertookin, että he ovat räätälöineet oman koneensa ja aitavarustukset omille työtavoilleen sopivaksi ja mahdollisimman helppokäyttöisiksi. Molempien yrittäjien ja maatilayrittäjien puheissa toistuu usein lehmien hyvinvoinnin tärkeys niin inhimillisistä kuin tuotannollisista syistä. – Yhdistyksessä on noin 50 jäsentä ja se järjestää koulutuksia sekä matkoja myös ulkomaisiin alan tapahtumiin. Suomessa panostetaan paljon navetoitten ilmanvaihtoon ja lannanpoistoon. Vaikka yrittäjäpariskunta kulkee yhtä matkaa niin töissä kuin monien harrastusten parissa, löytyy kuitenkin yksi laji, jota he eivät harrasta yhdessä. Molemmat kuuluvat myös Suomen Sorkkahoitajien Yhdistykseen, jossa Milla toimii myös hallituksen jäsenenä. Kädet kovilla Alan kehityksessä ajan tasalla pysyäkseen molemmat käyvät vuosittain alan koulutuspäivillä. Töitä on riittänyt, vaikka alueella toimii muutama muukin sorkanhoitaja, Milla toteaa. Vaikka karjatilojen määrä on viime vuosikymmeninä huomattavasti vähentynyt, molemmat näkevät tulevaisuuden valoisana. Kun käsien kautta kulkee vuosittain noin kymmenentuhatta eläintä, työergonomian merkitys on noussut suureen arvoon. Jos voimat eivät riitä, matka jatkuu sisulla. Se on Millan ihan oma juttu, Marko naurahtaa. – Esimerkiksi jos toisen sorkan puoliskossa on kaksoispohja, voimme yhdessä miettiä onko sorkkaan tarpeellista laittaa kenkä vai eikö ole, Marko toteaa ja näyttää eri vahvuisia sorkan puoliskon muotoisia puukenkiä. Milla ei väitä vastaan, vaan myöntää olevansa erittäin kilpailuhenkinen. Ja kun isoista eläimistä on kyse ja olemme eläimille vieraita, joka viikko kroppaan tulee jonkinlainen kuhmu tai mustelma. Yrittäjän elämää Yrittäjän elämän molemmat kertovat olevan ehdottomasti heille oikea valinta. Fyysisesti työ on raskasta. 16 Keskiviikko 16. Kun käsiteltäviä eläimiä on paljon, luonnollisesti joukkoon mahtuu myös jokunen jääräpäinenkin tapaus. – Olemme aina hankkineet elantomme maataloudesta ja tarkoitus on pyrkiä säilyttämään työkyky niin hyvänä, että jaksamme tehdä tätä työtä eläkeikään saakka. – Kerran yritimme hiki päässä houkutella erästä lehmää hoitolaitteeseen siinä kuitenkaan onnistumatta. Marko jatkaa tarinaa rauhallisuuden voimasta kertomalla erään mieleen jääneen tapahtuman. Vastaan ei ole tullut asiaa, mistä ei olisi selvitty, Milla toteaa viimein. Ennen seuraavalle tilalle menoa kalusto on tautien leviämisriskin vuoksi painepestävä ja desinfioitava huolellisesti.. Ja lehmä meni yhtään vastaan laittamatta. Sorkkien kasvuun voi hieman vaikuttaa myös se, jos lehmät eivät pääse kävelemään vapaasti. Siellä on mahdollisuus tavata alan ihmisiä ja tutustua uusiin laitteisiin, Marko kertoo. – Vaikka määrä on vähentynyt, tilojen suurentumisen myötä eläinmäärä on pysynyt samana. Kesällä meillä on tarkoitus lähteä Espanjaan, jossa järjestetään kansainvälinen sorkkahoitajien konferenssi. Hydrauliikan avulla työskentelykorkeuden saa säädettyä itselle sopivaksi ja aitavarusteet kulkevat kätevästi telineissä koneen mukana, mikä vähentää niitten kantotarvetta. Kahdestaan tehden yhden lehmän sorkkahoitoon menee aikaa vain kahdesta viiteen minuuttia. – Voimia tarvitaan sorkanhoidossa, sillä isoilla tiloilla työpäivä voi venyä kellonympäryksen mittaiseksi. Ja onpa vuosien saatossa joskus tullut sarvesta silmäkulmaan ja jouduttu jahtaamaan pitkin peltoa sokkahoitojonosta hatkat ottanutta lehmää. Kaikkosten asiakkaista valtaosa on kiuruvetisiä, mutta tarvittaessa sorkanhoitolaitteen kuljetukseen hankitun, nosturilla varustetun kuorma-auton keula suunnataan myös naapurikuntiin, maksimissaan noin sadan kilometrin säteelle kotikunnailta. Nykäseltä saimme erinomaiset perusopit jatkaa työtä itsenäisesti, pariskunta toteaa. Kosteus ja virtsapitoinen alusta eivät tee sorkille hyvää, Milla selventää. Pääsääntöisesti eläimet ovat kuitenkin terveitä. Takavuosina molemmat kilpailivat menestyksekkäästi otevoimailussa. – Milla harrastaa ratsastusta eräällä paikallisella ratsutallilla
17 Keskiviikko 16. huhtikuuta 2025 Suomalainen työ teema
Elämäsi puitteet. 040 646 2014 kaski.fi. Nyt ikkunoiden ostajalle sälekaihtimet kaupan päälle kaikkiin asennettuihin kohteisiin! Varaa maksuton esittelykäynti: P. huhtikuuta 2025 Suomalainen työ teema Kaski ikkunat ja ovet. 18 Keskiviikko 16
19 Keskiviikko 16. huhtikuuta 2025 Suomalainen työ teema KODIKSIKALAJOKI.FI Alkosta ja Alkon verkkokaupasta. HYVÄT SUOMALAISET pramia.fi | boolikone.fi Joutsenmerkitty pakkaus. Pramian muovipullo on valmistettu 100 % kierrätysmuovipullosta, jonka hiilijalanjälki on 20 kertaapienempi kuin lasipullon ja 12 kertaa pienempi kuin alumiinitölkin. UUTUUS
Sillä on vaikutusta meihin pienyrittäjiin ja asiakkaisiin. Luotettavan ja hyvän tiimin kanssa on ihana toimia. Jokaisen asiakkaan kanssa räätälöidään yhdessä palveluntarve, kuinka usein kotona käydään, käydäänkö viikonloppuna ja mihin aikaan. On tärkeää, että laadukkaat ja kattavat palvelut ovat saatavilla kaikille. huhtikuuta 2025 Suomalainen työ teema Alina tarjoaa hoivaa ja apua arjen askareissa ikäihmisille ja perheille Tuija Vuohtoniemi on juuriltaan kiuruvetinen, hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja. – On harmillista, että kotitalousvähennystä pienennettiin. – Tällä hetkellä työmäärä on riittävä, mutta se voi muuttua äkkiä. – Tietenkin minulla on toive ja halua luoda työpaikkoja enemmän, mutta etenen asiakaskunnan mukaan. Myös ruohikon hän on leikannut, kun se on asiakasta vaivannut, tai ollut apuna täyttämässä Kelan kyselyjä asiakkaan pyynnöstä. Koen myös merkitykselliseksi sen, että saan omalla kotipaikkakunnalla yrittää ja luoda työpaikkoja. – Koska tässä oli hyvät työntekijät ja valmis asiakaskunta, oli hyvä hypätä Alina-yrittäjäksi. Itse asiassa pienin asiakas on tällä hetkellä alle kouluikäinen ja vanhin lähes 100-vuotias. Vuohtoniemi on ollut asiakasta auttamassa, kun muun muassa asiakkaan talon putket ovat menneet jäähän. Työmäärä riittävä Alinassa työskennellään kaikkina viikonpäivinä, aamuja iltavuoroissa, yötyötä ei tehdä. Vuohtoniemi miettii, että varmasti löytyy niitä, joille yritys on ihan uusi tuttavuus, vaikka se on toiminut paikkakunnalla vuodesta 2018. Siten saa helpotusta moneen arjen asiaan. Sillä on vaikutusta meihin pienyrittäjiin ja asiakkaisiin, moni ottaisi enemmänkin palveluja, kun saisi haettua korvauksia. Tähän työhön kuuluu se, että asiakaskunnan määrää vaihtelee. Alina Kiuruvesi kuuluu franchising-ketjuun, mutta on kuitenkin itsenäinen, paikallinen yritys. Ensimmäinen Alina-yritys perustettiin vuonna 1993 ja Alina laajeni ketjuksi vuonna 2005. Alina tarjoaa siis hyvin laaja-alaisia hoivaja kotipalveluja koteihin, olipa sitten kysymys ikäihmisistä tai lapsiperheistä. Uskon, että asiakaskunta on kasvava, sillä tarvetta palvelulle kyllä on. Alinan asiakkaista osa on itsemaksavia, osa maksaa Pohjois-Savon hyvinvointialueelta saamallaan palvelusetelillä. Yrittäjänä Vuohtoniemi voi huolehtia siitä, että työntekijöillä on aikaa tehdä työnsä aidosti hyvin. – En voi ottaa asiakkaita enempää kuin pystyn heidät kunnolla hoitamaan. Vuohtoniemi sanoo, että yksityisyrittäjänä kanssayrittäjien tuki on erityisen tärkeää. 20 Keskiviikko 16. – Jos asiakkaalla on omaishoidon palvelusteli, kannustan käyttämään sitä muidenkin yrittäjien palveluihin. Vuohtoniemellä on työntekijöinä kaksi lähihoitajaa ja hoiva-avustaja. Edellinen Kiuruveden ja Iisalmen Alina-yrittäjä tarjosi Vuohtoniemelle mahdollisuutta jatkaa yrittäjyyttä Kiuruvedellä. Vuohtoniemi kertoo, että Alina Kiuruvesi on tällä hetkellä ainoa paikallinen yritys, joka tarjoaa kotiin myös kotisairaanhoitoa. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän työskenteli Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän kotihoidossa kotisaraanhoitajan viransijaisena, siitä tehtävästä hän siirtyi Kiuruveden Kunnanlääkäreiden palkkalistoille ja edelleen Pielaveden terveyskeskukselle aluehoitajaksi. Myös kotihoidontukea käytetään hyväksi palvelujen ostamisessa. – Mutta se oli vuorotyötä, joten lähdin hakemaan itselle sopivampaa työaikaa. Yhden vuoden Vuohtoniemi toimi myös Satuniemessä lastensuojelussa. Hyvinvointialueen palveluohjaus linjaa ja arvioi palvelusetelin tarpeen tietyin kriteerein. On harmillista, että kotitalousvähennystä pienennettiin. Tuija Vuohtoniemi Alina Kiuruvesi yrittäjä “ Tuija Vuohtoniemen Alina Kiuruveden toimitila on ihan keskustassa, Asematien varressa. Miten tunnettu Alina mahtaa olla Kiuruveden alueella. Alina tarjoaa hoivaja kotipalvelua monipuolisesti. Jos ei itse jaksa, ei voi auttaa muita. Vuohtoniemi sanoo, että hänellä on ihan oma osakeyhtiö. Tukea on kyllä tullut hyvin, kiittelee Vuohtoniemi. – Alinan tavoitteena on tarjota kattavasti palveluita eri asiakasryhmille, maksoi asiakas itse tai palvelusetelillä. Palvelusetelillä voi valita sen, mistä haluaa palvelua pyytää. Se tarkoittaa esimerkiksi haavahoitoja, saattohoiJAANA SELANDER Sairaanhoitaja Tuija Vuohtoniemi toimii Alina-ketjun yrittäjänä Kiuruvedellä. Alina on yksityisomisteinen ja kuuluu Norlandiaan, joka puolestaan tarjoaa palveluja hoivaja päiväkodeissa, potilashotellissa ja koirapäiväkodeissa. Nyt olen jaksanut hyvin. Alina on toiminut Kiuruvedellä vuodesta 2018. Alinassa ei ylenkatsota minkään avun antamista, apua annetaan kokonaisvaltaisesti jokaiseen tarpeeseen. – Asiakas on aina ykkönen, yritämme tehdä työn niin hyvin kuin mahdollista. Toiveena lisää työpaikkoja Vuohtoniemi arvostaa sitä, että hän saa tehdä töitä kotipaikkakunnallaan ja pystyy vielä työllistämään itsensä lisäksi kolme työntekijää. Joidenkin asiakkaiden luona käydään päivittäin, joidenkin luona pari kertaa viikossa, joidenkin luona käydään ottamassa vain laboratoriokokeet kerran vuodessa. Palvelurepertuaarissa on myös perushygieniasta huolehtimista, peseytymisja pukemisapua, ruuanlaittoa, ulkoilutusta ja virikekäyntejä. toa, verinäytteiden ottamista, hakasten sekä ompeleiden poistoa. Kaikki tämä on mahdollista tarjota vauvasta vaariin. – Apu, hoiva ja tuki voi olla niin monenlaista, esimerkiksi hoidollista apua perussairauteen, lisää Vuohtoniemi. Hän itse tekee sairaanhoitajan töitä yrityksessään. Joillekin tehdään siivouksia. Vaikka Alina-yritykset toimivat eri hyvinvointialueilla ympäri Suomea ja toiminta ja haasteet voivat vaihdella, on tärkeää jakaa kokemuksia. Alinassa oli tuolloin Kiuruvedellä vastuusairaanhoitajan paikka auki, siinä toimin pari vuotta, Vuohtoniemi kertaa. Työuupumus ei ole minullekaan vierasta. – Tarjoamme pääasiassa hoivaja kotisairaanhoidon palveluita, mutta kauttamme saa myös kotija toimitilasiivouksen palveluita. JAANA SELANDER. Kunnallisella puolella on pakko venyä. Työ omannäköistä Vuohtoniemi sanoo, että yrittäjän roolissa plussaa on se, että työn saa tehdä oman näköisekseen. – Ketjulta saa muun muassa it-tukea, markkinointitukea, lakineuvontaa ja aluekenttäpäälliköt kuulostelevat säännöllisesti, onko kaikki hyvin. Näin asiakaskin voi suunnitella omaa arkeaan paremmin. Alina toimii valtakunnallisesti yli viidelläkymmenellä paikkakunnalla
15.–21.4. alk. 15.–21.4. huhtikuuta 2025 Pääsiäinen on ruokaa Katso resepti yhteishyvä.fi 2 KPL Voim. 9,85 + pantti 0,10) 9 95 Voim. Tule tutustumaan Iisalmen Huoltokolmoset Oy uuteen korjaamohalliin Kiuruvedelle, Teollisuustie 6 25.4.2025 klo 10–15 Teollisuustie 6, Kiuruvesi Korjaamo, 045 359 2193 Kivirannantie 16, Iisalmi Korjaamo, 020 455 1810. 15.–21.4. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO IISALMI 020 700 8010 info@sawohostel.. 15.4.2025 Casa Ruidiaz Cuvé Cabernet Sauvignon 8 til-% 0,75 l (13,13/l) (sis. Ben & Jerry’s Jäätelöt 465 ml (7,96–8,67/l) Yksittäin 7,39 (15,89– 17,31/l) OSTA 2 MAKSA 1 erä! Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä. 5,20 + pantit 1,80) Rajoitus 2 erää/talous Yksittäin 4,95–5,25 (2,05–2,20/l) 7 00 2 kpl Voim. 21 Keskiviikko 16. KMO-Kiinteistöt Oy Vuokrataan asuntoja ja liiketiloja p. 050 400 9437 Suomalainen työ teema AGCO SUOMI OY Kivirannantie 16, Iisalmi Konemyyjä Markus Tenhunen, 040 610 8549 Esittelyssä ja koeajettavana Fendtja Valtra -traktoreita Mukana myös hallin rakennusvaiheen yhteistyökumppaneita Tervetuloa. Coca-Cola tai Coca-Cola Zero 6x0,33 l 1,98 l (1,31/l) (sis. Juhla Mokka Jauhetut kahvit 400–500 g (9,90–12,38/kg) Rajoitus 2 kpl/talous (30 pv alin hinta 8,65) 4 95 Voim. 9.–21.4. 15.–21.4. Jyväbroiler Yrtti-pippurimaustettu kokonainen broileri Suomi 4 99 kg Voim. Atria Naudan takuumurea sisätai paahtopaisti Suomi 12 90 kg Leroy Savustettu Merilohi Norja 9 90 kg Voim. 017 752 112 050 400 9437 toimisto@lvisawo.. Kutsu. 15.–21.4. COOP Tankoparsa 500 g (5,98/kg) Espanja 2 99 Voim. 15.–21.4. Valio Kolmiopalajuustot 245–300 g (16,63–20,37/kg) 4 99 Voim
Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. 7 Kirkkopuistonkatu 17, (entinen apteekki) Iisalmi VASTUULLINEN UUTISMEDIA TARKISTAA PUOLESTASI FAKTAT JA LÄHTEET. huhtikuuta 2025 Kulttuuri Kiitos äänestäjille luottamuksesta! YRJÖ WAARNA Laura Kauranen Lämmin kiitos luottamuksesta! Lämmin kiitos luottamuksesta! Johanna Heinonen Kristillisdemokraatit Kristdemokraterna Petterintie 8 74200 Vieremä info@kellopuoti.fi Ma-Pe 10-17 La 10-14 017 820 3640 -20% Kaikki Lempikoru PUUKOT VUOLU Etsitkö näyttävää puukkoa kaiverruksella. METSÄSTÄJÄ 4050800210 151,20€ 189€ 4052000210 151,20€ 189€ Kaiverrus puukkoon VELOITUKSETTA Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. 22 Keskiviikko 16. Vastuullisen uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO
huhtikuuta 2025 Johanna Luukas Laura Maija-Leena Tiia-Maria Tuomo Kiuruvesi Kiuruveden Keskusta ja ehdokkaat Arja kiittävät äänestäjiä ja talkoolaisia! Mikko Juha Juha Jouni Jarmo Pasi Arja Miia Johanna Elmeri Eero Ahti Risto Teemu Jyrki Henri Tiina Visa Kai Jami Eija Markku Mikko Tommi Emmi Jari Sisko Sisko M ak sa ja : Ki ur uv ed en Ke sk us ta Kiitoskahvit torstaina torilla! 17.4. klo 10.00 nokipannukahvit E M M I T I K K A N E N Kiuruvesi K U N T A V A A L I T 2 2 5 L Ä M M I N K I I T O S antamastanne luottamuksesta! Tavataan torstaina torilla! SDP:n ehdokkaat kiittävät saamastaan tuesta vaaleissa! Risto Juntunen Sisko Kostiainen Eero Kyllönen Juha Nieminen Tuomo Tikka Sisko Toivanen Kiitos kaikille meitä äänestäneille! Kiuruveden Kokoomus kiittää äänestäjiään! PENTTI AHPONEN Kiitos suuresta luottamuksesta! Tommi Tikka Kiitos luottamuksesta! Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. Keskustan teltalla kuvassa oli Tiina Jauhiainen, ei Kirsi Tenhunen, kuten jutussa virheellisesti luki. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. Kiuruvesi-lehdessä 9. huhtikuuta julkaistussa jutussa ”Puolueiden vaaliteltoilla käy hyörinä” oli nimivirhe kuvatekstissä. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen. Oikaisu vaalitelttoja käsittelvään juttuun. 23 Keskiviikko 16
Aamulla mummut nousivat aikaisin leipomaan piirakoita perheensä ja sukunsa iloksi. Karjalanpiirakka on muuten saanut Aito perinteinen tuote -suojauksen (ATP-suojaus) vuonna 2003. Pirkko Kananen on tänä vuonna paastonnut jättämällä liharuuan vähemmälle ja vältellyt rasvaa. Kanasen äidin nimi on Niina Kauravaara ja isä on Nikolai Kauravaara, hän oli sotainvalidi. PIIRASTALKOO TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Piirakkatalkoissa puuroa keitettiin 20 litraa ja myyjäisiin tehtiin 200 karjalanpiirakkaa. Vaikka rasvaa ei sotien aikaan säästelty, elivät karjalaiset mummut ja ukit vanhoiksi. – Jeesus kärsi ristillä pitkänä perjantaina, sitä pyhitetään, selittää Kananen ja liikuttuu. Kuori lähdetään pyörittelemään pulikalla taikinapyörylästä. Kananen ei ole huolissaan karjalaisen ruokaperinteen jatkumisesta. Karjalassa syötiin piirakoita monessa käänteessä. Nimisuojasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Riisit keitetään punaiseen maitoon. Kananen tuli Suistamolta Lapualle veljensä ja äitinsä kanssa. huhtikuuta 2025 Kulttuuri Pirkko Kananen vastaa näissä talkoissa piirakoiden paistamisesta. – Paasto on jokaisen henkilökohtainen asia, toiset syövät enemmän, toiset vähemmän, se on jokaisesta itsestään kiinni, Kananen korostaa. Hän on itse puhunut ruuista lapsilleen ja yhdessä on tehty piirakoita. Kanasen juuret ovat Karjalassa, joten hän tuntee karjalanpiirakan sielunelämää. Liharuokaa ja herkkuja nautitaan ortodoksisessa perinteessä 1. Vuonna 2020 karjalanpiirakan hyväksyttyjen ainesosien joukkoon luettiin myös laktoositon maitojuoma, maitojauhe sekä perunahiutaleet. Piirakoiden kanssa juotiin kylmää maitoa. Kanasen perhe joutui ensin Kiuruveden ortodoksisessa Pyhän Nikolaoksen kirkon seurakuntasalissa käy torstaina aamupäivällä sutina, kun toistakymmentä seurakuntalaista kaulii piirakoita kapeilla piiraspulikoilla. Pitkäperjantai on ankarin paastopäivä, silloin syödään korkeintaan kalaruokaa, jos sitäkään, mielellään kasvisruokia. Jälkiruuaksi oli pashaa ja kulitsaa. Karjalanpiirakoita syötiin monesti sunnuntaina. Uudisraivaajien työ kulutti paljon energiaa, eikä se jäänyt vyötärölle. – Kun menin mieheni kanssa kihloihin, äiti halusi leipoa aina sulhaspiirakat, Kananen muistelee hymyssä suin. Pirkko Kananen on ortodoksi ja noudattanut äitinsä ruokaperinnettä. Paasto henkilökohtaista Pirkko Kanasen lapsuuden pääsiäispöytään kuului karitsanlihaa, ehkä myös lisänä karjalanpaistia ja mämmiä. – Me jätämme tänä vuonna lampaan väliin, meillä on broileria, Kananen sanoo. 24 Keskiviikko 16. Suurta juhlaa edeltää suuri paasto. – Kun Kari-poikani oli Saksassa YK-tehtävissä, ja mentiin siellä käymään, pojan toiveena oli, että tuon tullessani karjalanpiirakoita, pitihän niitä viedä, Pirkko Kananen sanoo. Paasto muistuttaa Jeesuksen kärsimystiestä. Nämä ihmiset, jos jotkut, tietävät, millainen on aito karjalanpiirakka. Aidon piirakan kuoreen tulee kaksi kourallista ruisjauhoa ja yksi kourallinen vehnäjauhoa. – Olen vuoden vanhana lähtenyt evakkoon, härkävaunussa tultiin Lapualle äidin, mummun ja veljen kanssa, Kananen kertoo. Pirkko Kananen oppi äidiltään karjalanpiirakoiden tekemisen. pääsiäispäivänä. Aiemmin piti tehdä karjalanpiirakalle oma puuro ja laktoosittomalle riisipiirakalle oma puuro. Kuvassa Pirkko Kananen.. Munavoita ei silloin käytetty, voilla sudittuja piirakoita jotkut kastoivat vielä kattilanpohjassa, jossa oli voita sulatettu. Karjalanpiirakassa kuori on mahdollisimman ohut
Sunnuntaina siunataan virpomavitsat. Suuren viikon jälkeen tulee orTerttu Kumpulainen tekee mielellään virpomavitsoja, vitsoja tekemällä hän osallistuu yhteisiin talkoisiin kirkon ja seurakunnan hyväksi. Kristus avasi meillekin tien ja mahdollisuuden tuohon matkaan. – Välillä tuntui, että seurakunta loppuu, kun siirryttiin Kuopion alaisuuteen. Kiuruveden ortodoksikirkon seurakuntasalissa ei kuitenkaan ole suuren juhlan ruokailua, kuten monena muuna vuonna on ollut. Pääsiäinen on ortodoksien suurin juhla. Palmusunnuntai on yksi kahdestatoista suuresta juhlasta ortodoksisessa kirkossa. Kumpulainen on kastettu evankelisluterilaiseksi, ortodoksiseen uskoon hän kääntyi myöhemmin, kun kuljetti ortodoksiäitiään Kiuruveden Pyhän Nikolaoksen kirkossa. Kun Kumpulainen oli vauva, lapset kastettiin isän uskoon. Siitä käytetään myös nimitystä Suuri ja Pyhä Viikko. Suuri viikko tällä viikolla Tällä viikolla elämme ortodoksien mukaan suurta viikkoa. Loput päivistä täydentävät ja saattavat loppuun tuon matkan, pashan. Kristus itse suoritti tuon äärimmäisen matkan kuolemasta elämään, vanhasta maailmasta uuteen maailmaan ja uuteen aikaan Taivasten valtakunnassa. Suurin juhla Pirkko Kananen on tyytyväinen, että myös Kiuruveden ortodoksien toiminta on virkistynyt. Luterilaiset kutsuvat nyt elettävää viikkoa hiljaiseksi viikoksi ja piinaviikoksi. Se oli viimeinen koti vanhuksille ja meille lapsuudenkoti, meitä lapsia oli kaikkiaan 9, Kananen kertoo. Ortodoksit virpovat omana itsenään. Isäni oli luterilainen, Kumpulainen kertoo. Suistamolta lähtöisin oleva Sirkka Kärkkäinen lausuu virpomissanat: ”Virvon varvon vitsasella, koskenpajun oksasella, onnea sinulle toivotelleen, siunausta siivitellen”. – Kun Kristus on noussut ylös haudasta, alkaa juhliminen, silloin 20 päivän paasto päättyy, Kananen sanoo. Terttu Kumpulainen on tehnyt virpomavitsoja Kiuruveden ortodoksiseen kirkkoon jo useamman vuoden ajan. Nyt Kiuruveden kirkkoon tullaan jumalanpalveluksiin kaukaakin, aina Pyhäjärven ja Kärsämäen rajamailta, jos siellä ei ole palveluksia. JAANA SELANDER todoksisen kirkon suurin juhla, juhlien juhla, Herran pääsiäinen eli Kristuksen ylösnousemisen juhla, johon pitkä paastokausi päättyy. 25 Keskiviikko 16. – Kristus nousi kuolleista! sanotaan pääsiäisaamuna vastaantuleville. Niin muutettiin Ohemäelle. – Totisesti nousi! tervehdykseen vastataan ortodoksiperinteessä.. Pääsiäisyönä kello 3 on nyyttikestit. Noitina virpominen ei ortodoksien elämään kuulu. – Ortodoksiusko on tullut äidin mukana. Sitten Vennamo rupesi jakamaan evakoille tiloja, mitä kautta muutettiin Jokelaan Lapinsaloon. Kolme ensimmäistä päivää haastaa valmistautumaan, ymmärtämään ja hyväksymään pääsiäisen äärimmäisen merkityksen. Isällä oli Jokelassa veljensä Aleksanterin kanssa kaksoistila. – Elämällä tässä maailmassa voimme jo nyt olla osallisia tuosta toisesta tulevasta maailmasta, jossa voimme olla vapaita kuoleman ja synnin orjuudesta. Suureksi viikoksi nimitetään ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä edeltävän Suuren paaston ja sitä seuraavan Kristuksen ylösnousemuksen juhlan väliin jäävää viikkoa. Isäni halusi uuden tilan, kun perhe kasvoi. Palmusunnuntaina kirkossa on paljon porukkaa, myös lapsia. huhtikuuta 2025 Terttu Kumpulainen teki virpomavitsoja kirkkoon Ortodoksisessa kirkossa palmusunnuntaita vietetään Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistopäivänä. Terttu Kumpulainen on tehnyt Kiuruveden ortodoksiseen kirkkoon virpomavitsoja jo kymmenisen vuotta. Ortodoksien mukaan Suuren viikon päivien kautta kuljetaan kuolemasta elämään. Mutta tuota varten meidän pitää kulkea oma matkamme, meidän tulee tuomita vanha Aatami itsessämme ja meidän tulee – kirkkoveisun mukaisesti – pukea yllemme Kristus kasteen kuolemassa ja liittää todellinen elämämme Kristukseen tulevassa maailmassa, näin ortodoksi.net evakkoon Pohjanmaalle, Lapualle, sieltä käsin Kanasen isä oli käynyt jopa Vaasassa töissä, ja perhe oli harkinnut Vaasaan jäämistä. – Isovanhemmilla oli Karjalassa maatila ja isä oli siinä kiinni
Lapsenlapsia olen myös käyttänyt täällä kesäleirillä, Bealle, 10 vuotta, en ole edes uskaltanut sanoa, että kesäleiriä ei enää ole, hän olisi tullut tulevana kesänä kesäleirille, Pölkki harmittelee. Pölkki on vienyt lapsiaan iltapäiväkerhoon Taitokeskukselle ja käynyt ”hoidattamassa” itseään hyvässä seurassa. Taitokeskus Ylä-Savon yhdistys toimii Taitoliiton alaisuudessa.. – Lapsista nuorin, Elias, oli ensimmäisiä käsityökoululaisia, käsityökoulussa oli silloin vain kaksi poikaa. Uusilla ideoillaan Pölkki on halunnut tuoda Taitokeskuksen myymälään lisää vipinää, itse hän ei ole niistä rahastanut. Aikaisemmin Seniori-kurssi -nimellä tunnettu kurssi on pyörinyt neljä vuotta. Mielen virike ja toiminta loppui Taitokeskus Kiuruvesi sulki ovensa torstaina. – Täällä on neuvottu ja opetettu. u Kävijöitä ollut kuukaudessa 70–80. Kutominen loppuu tämän kuun loppuun. Noin 70-80 kävijää/ kk Taitokeskuksen vastaava käsityöohjaaja Henna Kortelainen siirtyy tuntiopettajaksi kursseille kansalaisopistoon, siitä Anitta Pölkki on riemuissaan. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Taitokeskus Kiuruveden toimitiloissa oli vain yksi kutoja paikalla puolen päivän aikaan, kun talo sulki ovensa torstaina. Moni on sanonut, että kun tulee eläkeikään, lähtee tänne harrastamaan käsitöitä. Nyt työn alla oli käytävämatto. MITÄ. Voi sanoa sanan varsinaisessa mielessä, että sosiaalisesta kanssakäymisestä on saanut virikettä mielelle ja käsitöistä toimintaa käsille. huhtikuuta 2025 Kulttuuri tienneet, mikä tilanne on riittävän ajoissa, ehkä kävijämäärä olisi lisääntynyt. Vakituisia kutojia kuukaudessa noin 30. – Olen suunnitellut Taitokeskukselle malleja, Kiuruvesi-sukat, Kiuruvesi-lapaset, Martta-lapaset, Tyyne-nuken, Pölkki luettelee. – Ja mikä tärkeintä, ovet ovat olleet avoinna aina kaikille, kiittelee Pölkki. – Toimikunta selvittelee, mitä kaupunki tekee kiinteistön kanssa, Kiuruveden kaupunki omistaa rakennuksen. Anitta Pölkki sanoo, että Taitokeskukseen tuleminen ei ole vaatinut suurta kynnystä tulla mukaan ja talosta on aina saanut hyvä ideoita hyviltä opettajilta. Kaupunki on tukenut Taito Ylä-Savon toimintaa niin, että vuokraa ei ole tarvinnut maksaa. Henna Kortelainen kertoo, että Taitokeskuksessa on ollut kävijöitä kuukaudessa noin 70-80, lisäksi vakituisia kutojia on ollut noin 30. Sillä halutaan välttää konkurssi ja selvitä ”mahdollisimman kuivin jaloin”. Tälle vuodelle valtionapu on pienentynyt 20 prosenttia viime vuodesta, ja se luultavasti pienenee edelleen. Tarkoitus oli liittyä toiseen yhdistykseen, kun viime vuonna näytti siltä, että tulee taloudellisesti tiukka vuosi ja työntekijöitäkin on vain kolme, mutta helmikuussa tuli tieto, että liitos toiseen taitoyhdistykseen ei onnistu. u Kiuruveden kaupunki omistaa kiinteistön. Ylä-Savon Taitokeskukset suljetaan melko nopealla aikataululla. Taitokeskuksessa on järjestetty muun muassa monenlaisia kursseja, opetusta ja työpajoja kaikenikäisille, tuotemyyntiä, kudontaa ja kudontaneuvontaa sekä näyttelyitä. Erityisen iloinen Pölkki on ollut siitä, että Taitokeskuksessa on saanut tavata samanhenkisiä ihmisiä. Pölkin mielestä Kiuruvedellä pitäisi olla Taitokeskusta vastaava paikka. Anitta Pölkki on kutonut Taitokeskuksessa mattoja, koska ei osaa itse kangaspuita laittaa. – En tiedä, jos ihmiset olisivat Anitta Pölkki on ollut yksi ahkerimmista Taitokeskus Kiuruveden kävijöistä. Käsityökoulu lahjoitti aikanaan tilat kaupungille sillä ehdolla, että käsityö jatkuu talossa. Ei ole tarvinnut kuin kutoa, Pölkki kiittelee. Taustalla talous Taitokeskus Kiuruvesi sulkeutuu, sillä Taito Ylä-Savolla ei ole enää taloudellisia edellytyksiä jatkaa. Tämä olisi voinut olla tulevaisuuden ihmisten paikka, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Taitokeskus Kiuruvesi u Toiminta päättyy huhtikuun loppuun. Jatkokäyttöä mietitään. 26 Keskiviikko 16. Taitokeskuksessa kaikki on ollut aina valmiina. Käsitöiden tekeminen ei kuitenkaan lopu siihen, että Taitokeskus sulkee ovensa. Se oli haikea paikka monelle, muun muassa intohimoisella käsityöntekijä Anitta Pölkille. Muuta mahdollisuutta ei ole kuin panna ovet kiinni. Alhaalla oli käynnissä Virikettä mielelle ja toimintaa käsille -kurssi, jonka aktiivikävijä Anitta Pölkki on käynyt kurssilla monta vuotta. Anitta Pölkki ei aio vähentää käsitöiden tekemistä, lomareissullakin hän neuloi kahdet villasukat ja matkalla hihat villapaitaan. Taitokeskus Ylä-Savo ei ole saanut parannettua omia tulojaan siitä huolimatta, että henkilöstö oli vähentynyt muun muassa eläköitymisten myötä. Kotona kangaspuille pitäisi varata kokonainen huone ja kutominen on vielä pölyistä puuhaa
äitinsä luona vierailevaa, lähinnä kännykkänsä taakse uppoutuvaa aikamiespoikaa. Tärkeiksi elementeiksi kuvaelmassa nousevat Iina Happosen esittämä musiikki sekä jyväskyläläisen Ruamjai-kuoron äänittämä äänimaisema, jolla loihditaan esitykseen lisämausteita esimerkiksi vanhuksen tuntemista kivuista ja yksinäisyydestä. Vaikka aihe oli täysin erilainen, kuin olin ajatellut ensimmäiseksi ohjaustyökseni, tekstiä lukiessa se alkoi herättää paljon ajatuksia, joita halusin tutkailla tarkemmin, Ikäläinen kertoo. huhtikuuta 2025 – Aina oli kiire ja hälinä. Toivoin, että saisin olla yksin ja rauhassa. Ajattelemisen aiheita Vaikka aihe on vakava, luvassa on myös hilpeämpiä hetkiä. – Kaarina oli pitkän linjan harrasteteatterilainen. Muuttuuko hän vanhetessaan näkymättömäksi. Työryhmään kuuluvat ohjaaja Eveliina Ikäläinen sekä näyttelijät Iina ja Suvi Happonen sekä Jukka Utriainen. – Kun terveydenhoidossa ja vanhusten palveluissa tehdään säästöjä ja palveluita keskitetään kauas, mitä jää jäljelle. Kolmantena henkilönä näyttämöllä on Jukka Utriainen, joka esittää kolmoisroolissa mm. Ovatko muistot ainoita seuralaisia?. Teatteri Hulluviiman toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Happonen pyysi ohjaajaksi toista hulluviimalaista, Eveliina Ikäläistä. Se tuntui meistä hyvin tärkeältä, Happonen kertoo. Ensi-ilta on kulttuuritalolla 19.4. Mutta hänellä on kiire. Nuoruuden roolin esittää Suvin tytär Iina. Onko ihminen arvokas vain tuottavassa iässä. Tuleeko mieleemme, että ehkä vanhuksen elämässä ei enää tapahdu mitään uutta, on vain samat vanhat muistot, joita hän kertoo yhä uudelleen. Iina komppaa äitinsä tuntoja. Kuvassa Suvi Happonen ja hänen tyttärensä Iina. 27 Keskiviikko 16. – Kun Kaarina sekä myös anoppini viime syksynä kuolivat, surupäissämme päätimme tyttäreni kanssa tehdä näytelmän loppuun. Yhteistyö on kuitenkin ollut yllättävän helppoa, Iina toteaa. Esitys herättää monia mietteitä. Kun kukaan ei käy eikä kuuntele Pitkä perjantai on ajatuksia herättävä kuvalema vanhuudesta ja yksinäisyydestö, jolloin jokainen päivä voi olla ”pitkä perjantai”. Esitys antaa myös tilaa tulkita kuvaelmaa joko omien kokemusten kautta tai vierellä kulkijan roolissa. Mitään monimutkaista symboliikkaa tai metatasolle menemistä ei ole luvassa, vaan kuvaelma kaikille tutuista arkisista asioista ja ilmiöistä, Suvi Happonen toteaa lopuksi. Kun myös kulttuurista leikataan, vanhusten elämä kaventuu entisestään. Ajatuksena oli, että tekisimme mummo-runoiksi kutsumistani runoista näytelmän, jossa hän esittäisi vanhuutta ja tyttäreni Iina nuoruutta, Happonen kertoo. Vaikka kyseessä on astetta vakavampaa teatteria, toivottavasti esitys on myös viihdyttävä. Seurana on vain muistot Kuvaelman kantavana teemana on yksinäisyys. – Emme ole ennen työstäneet näytelmiä yhdessä, joten kieltämättä asia vähän asia jännitti ja tuntui alussa hieman oudolta. Esitys on tunnin mittainen. Sanoo vain, että nähdään taas huomenna. Vanhus on huoneessaan, eikä hänellä ehkä ole mahdollisuutta, eikä ehkä enää syytäkään lähteä kotoa. Vaikka tarkoitus olisi hyvä, arjen pienienkin asioitten päättäminen tai tekeminen ilman vanhuksen mielipiteen huomioimista voi olla vanhuksesta loukkaavaa. Taustatyöryhmään kuuluvat myös Pauliina Nuutinen, Maiju Kainulainen sekä Esko Huttunen. Happoselle vanhuus on aiheena läheinen. Näin alkaa kiuruvetisen Suvi Happosen runoihin perustuva vanhuudesta ja yksinäisyydestä kertova kuvaelma. – Kuuleeko minua kukaan. – Alussa mietin, olemmeko liian läheisiä, mutta itse asiassa näytteleminen oli luontevaa ja helppoa. Kun näyttämöllä ovat yhtä aikaa vanhuutta esittävä äiti ja muistoa nuoruuden ajoista esittävä tytär, se antaa roolitukselle mielenkiintoista syvyyttä. Ikäläinen tarttui tehtävään mielellään. Toisekseen näyttämöllä olemme molemmat Eveliinan ohjauksen alla, emmekä äiti-tytär-asetelmassa, Suvi Happonen toteaa. Esimerkiksi kohtauksessa, jossa vanhuus lohduttautuu oman nuoruutensa olkapäähän nojautuen, tuntui oman tyttären kanssa jännitteettömältä ja helpolta. – Olin jo vuosia leikitellyt ajatuksella, että näyttelemisen lisäksi voisin kokeilla myös ohjaamista. Viime syksynä hän menetti kaksi hänelle tärkeää ihmistä. RIITTA AIRAKSINEN RIITTA AIRAKSINEN Kuvaelmassa Suvi Happonen esittää vanhuutta. Hoitaja tuo lääkkeitä ja ruoka-annoksen. – Esitys herättää varmasti tunteita laidasta laitaan ja voi aiheuttaa pistoja sydämessä. Ei olisi pitänyt toivoa, miettii vanhus. Ensin anopin ja heti perään kesä-äidiksi kutsumansa Kaarina Tikkasen, jonka luona hän oli viettänyt lapsena useita kesiä. Entä miten paljon muut päättävät vanhusten puolesta niin arjen pienen pieniä kuin suuriakin asioita. Kaarina Tikkasen sairastuttua vakavasti idea jouduttiin hautaamaan. Elämä päätti kuitenkin toisin. Monen vanhuksen ainoana seurana voivat olla vain omat muistot, Happonen ja Ikäläinen toteavat. Pitkä perjantai rakentuukin paljon vanhuksen muistojen ympärille, joissa Suvi Happonen esittää vanhuutta ja Iina Happonen nuoruutta. Tekstiä työstäessään Happonen ja Eskelinen joutuivatkin miettimään, osaammeko vanhuksia tavatessa enää olla oikeasti läsnä, vai olemmeko vaikkapa kyllästyneitä kuuntelemaan samoja vanhoja muistelmia. Esitys on ensimmäinen, jossa äiti ja tytär Happonen esiintyvät yhdessä
KIMMO KIVELÄ Kiuruveden seurakunnan kirkkoherra Jukka Malmivaaraa muisteltiin Teologian tohtori Reijo Virolainen luennoi viime viikolla noin 50-päiselle kuulijakunnalle Jukka Malmivaaran (1916-2002) elämäntyöstä. Anteeksipyyntö Virolainen kertasi Malmivaaran vaiheita erilaisissa papin tehtävissä. Malmivaara toimi aluksi poikakodin johtajana ja myöhemmin kansanopiston johtajana sekä puolustusvoimien kirkollisissa tehtävissä. Jukka Malmivaaraa on pidetty Väinö Linnan Tuntematon Sotilas -romaanin luutnantti Aution esikuvana. Sodan jälkeen Jukka Malmivaara pidätettiin ja vangittiin ensimmäisen kerran kesällä 1945 asekätkentään liittyen ja hän suoritti teologian opinnot loppuun vankilasta käsin. Yleisöpuheenvuoroista ilmeni, kuinka arvostettu Jukka Malmivaara yhä edelleen on Kiuruvedellä. Hyvä ja armahtava Jumala Vihkiessään Malmivaaran piispan virkaan 14.6.1981 arkkipiispa Mikko Juva totesi puheessaan: Et astu savolaisen hiippakuntasi kaitsijaksi valmistautumattomana. 28 Keskiviikko 16. Linna ja Malmivaara ovat olleet samoissa poteroissa. Hän nautti suurta arvostusta alaistensa keskuudessa. Jukka Malmivaara vihittiin piispaksi kesäkuussa 1981. Hän kohtasi jokaisen ihmisen lempeästi ja arvostavasti. Kenttäpiispaa nimitettäessä 1960-luvun lopulla Malmivaaraa sivuutettiin, mitä ilmeisimmin silloisen puolustusvoimain komentajan Yrjö Keinosen myötävaikutuksella. huhtikuuta 2025 Kulttuuri Jukka Malmivaaran elämäntaival oli moniulotteinen ja jännittävä. Elämä kuljetti häntä aktiiviupseeriksi, vankilaan ns. Malmivaara oli eläkevuosinaan toivottu ja kysytty puhuja ja vieras erilaisissa tilaisuuksissa. Jukka Malmivaara oli aloittanut teologian opinnot Helsingin yliopistossa 1936 vapauduttuaan varusmiespalveluksesta. Ikäpolvesi mukana olet kokenut sodan ankaruuden, kantanut suomalaisen miehen vastuun ja elänyt veljiesi keralla läpi ihmisen ahdistuksen ja avuttomuuden. Paha luonto on päällimmäisenä ja tekemiset on tehty oman elämän parantamiseksi tuloksetta.” Virolainen toi myös esiin Malmivaaran uskonnollisia painotuksia, kuten pelastuminen, kilvoittelu, armo ja syntisyys. Jatkosodan aikana Jukka Malmivaarasta tuli 27-vuotiaana Suomen nuorin majuri ja kesäkuun 1944 suurhyökkäyksen aikaan hän haavoittui. Kirkkoherran vaaliin liittyy yksityiskohta, jonka mukaan SKDL:n mandaatilla toiminut rakennustyömaan pääluottamusmies vaati töiden lopettamista ajoissa, sillä ”myö lahetään Jukkoo iänestämmää!” Piispa Olavi Kareksen jäätyä eläkkeelle Jukka Malmivaara sai enimmät äänet Kuopion hiippakunnan piispanvaalissa 1974. Tammikuussa hän toimi komppanianpäällikkönä luutnantiksi ylennettynä. Ne eivät olleet Virolaisen mukaan hänelle tyhjiä sanoja, vaan todeksi elettyä. Yleisöpuheenvuoroista ilmeni, kuinka arvostettu Jukka Malmivaara yhä edelleen on Kiuruvedellä. Käytyään nimittäjän luona perinteisellä kohteliaisuuskäynnillä presidentti Kekkonen oli pyytänyt tältä anteeksi tämän sivuuttamista vuonna 1974. Malmivaara itse oli kommentoinut mahdollista esikuvallisuuttaan kryptisesti tyyliin: ”Jokaisesta jotain, kenestäkään ei mitään!” Sotilasjohtajana Malmivaaraa on Virolaisen mukaan kuvattu vähäeleisenä ja rauhallisena, joka mieluummin neuvoi kuin komensi tai käski. Tämän jälkeen Malmivaara hakeutui Kiuruvedelle kirkkoherran virkaan, jossa hän toimi vuosina 1970–78. Piispaksi nimityksen hetkellä Malmivaara toimi kirkkoneuvoksen virassa Kirkkohallituksessa. Siksi Sinulla on myös edellytyksiä ymmärtää ahdistettuja ja avuttomia.” Saarnassaan, jossa hän puhui pelastuksesta ja sen omistamisesta sekä taistelusta syntiä vastaan, Malmivaara puolestaan lausui: ”Kilvoitus, jota sanaa käytämme tämän taistelun ilmaisuna, on sanana kaunis, mutta elämän osana usein raskas ja vaikea. “ Jukka ja Kaisu Malmivaara pappilan edustalla. Välirauhan aikana rykmentinkomentaja, eversti Autin kehotuksesta Malmivaara hakeutui kadettikouluun. Sukusi siunattu perintö, herännäisyyden alatien kristillisyys, on Sinua kantanut ja kuljettanut. asekätkentäjutun vuoksi sekä lopulta Kuopion hiippakunnan piispaksi. Virolainen kertoi Malmivaaran elämänvaiheista ja omakohtaisia muistojaan työskennellessään tämän alaisuudessa Kuopion hiippakunnassa. Opinnot kuitenkin keskeytyivät talvisodan vuoksi. Hän kohtasi jokaisen ihmisen arvostavasti ja lempeästi, kuunteli, ymmärsi ja rohkaisi. Jukka Malmivaara oli Suomen nuorin majuri jatkosodan aikaan.. Malmivaara painotti Jumalan työtä ja toisti usein, että meillä on hyvä ja armahtava Jumala. Toista kertaa presidentti ei enää voinut häntä sivuuttaa. Tämä siirtyi kuitenkin vuonna 1980 piispan virkaan Tampereelle ja uudessa vaalissa Malmivaara sai jälleen enimmät äänet. Presidentti Kekkonen ei kuitenkaan nimittänyt häntä, vaan hallituksen ehdokkaan ja toiseksi eniten ääniä saaneen professori Paavo Kortekankaan
Esimerkiksi liikuntahalli kaipaisi täydellistä peruskorjausta ja hinta-arvio on noin 3,4 miljoonaa euroa. Menoja liikuntapalveluille aiheuttavat muun muassa henkilöstön palkkakustannukset (310 000 euroa), palveluiden ja tarvikkeiden osAKU LAATIKAINEN Kiuruveden liikuntahallin täydellinen peruskorjaus olisi seuraavien vuosien suurimpia investointitarpeita. Foorumissa ehdotettiin sitäkin, että voisiko jäitä ja hiihtolatuja tehdä talkoovoimin. Tilaisuudessa käytiin läpi muun muassa Kiuruveden kuntoporrashanketta. Yt-neuvottelut näkyvät Kaupungin yt-neuvottelut ovat vähentäneet erityisliikunnanohjausta 50 prosenttia, joten vain tärkeimmät ryhmät saavat jatkoa ensi syksystä alkaen. Kaupunki pyytää tarjouksia tarvikkeista eri yrityksiltä ja hoitaa paikalle jätelavan. Seurojen välisessä yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Kuitenkin talkoohenkeä tarvitaan, jotta rahat saadaan riittämään. Liikuntasihteeri aikookin lähettää kuluvan kevään aikana syksyn salivuoroja varten palaverikutsun seuroille. Samalla keskusteltiin, kuinka liikuntapalveluilta jää vuosittain arviolta noin 15 000 euroa tuloja saamatta erilaisten yhteistyösopimusten ja ilmaiseksi tarjottavien palveluiden takia. Jäädytyskoneiston uusiminen maksaa 330 000 euroa, mutta toisaalta uuden koneiston ansiosta energiakustannukset tippuisivat paljon. Tilaisuudessa pohdittiin, että jatkossa voitaisiin mahdollisesti ottaa käyttöön vapaaehtoinen maksu karavaanareilta. On tosin joitakin moottorikelkkailijoita, jotka ajavat omaksi ja muiden iloksi latuja järvien jäille. Se maksaa kaupungille vuosittain 488 000 euroa. – Tehdään yhdessä aikataulutusta, jotta samanikäisten harrastukset eivät olisi usealla seuralla samaan aikaan. Tällä hetkellä katsomo on hengenvaarallinen ja jos mitään ei tehdä, on katsomo laitettava lähiaikoina käyttökieltoon. ja tekemistä varmasti riittää tämänkin jälkeen. foorumi kokoontui jälleen liikuntasihteeri Lassi Myllylän kutsumana ja kaupungintalolla oli paikalla miltei 50 henkilöä. Esimerkiksi Iskelmäviikolla karavaanarit ovat saaneet käyttää uimahallia ilmaiseksi. Uimahalli on selvästi kallein Kiuruveden liikuntapaikoista. Vuonna 2023 kaupunki sai liikuntapaikoista tuloja seuraavasti: uimahalli 165 000 euroa, jäähalli 68 000 euroa, voimailusali ja harrastepelit 23 000 euroa, liikuntahalli 7900 euroa ja kentät 1100 euroa. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla liikunnan monipuolisuus olisi huomioitava liian aikaisin tehdyn lajivalinnan sijaan. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista vastuuja vakuutuskysymysten takia. Pohdintaa uimahallista Yksi aihe tilaisuudessa oli Kiuruveden uimahalli. Myös Kuorevirran urheilukentän katsomon korjaamisesta keskusteltiin. AKU LAATIKAINEN Tulevaisuuden palvelutasoista päätetään tämän kevään aikana.. Liikuntasihteerin mielestä Kiuruveden kaupunki voisi osallistua yhdessä muiden Ylä-Savon kuntien kanssa hankerahalla Iisalmeen toteutettavan ensilumenladun kertainvestointiin omalla osuudellaan. Siellä on parhaillaan miesten puolen pesuhuoneremontti käynnissä, mikä kestänee Iskelmäviikkoon saakka. Kiuruveden Yrittäjät ovat nyt lähteneet vetämään hanketta ja siihen aiotaan hakea tukea Ylä-Savon Veturilta. Oman seuran ohella toistenkin seurojen toiminta tulisi huomioida. 29 Keskiviikko 16. Sen nykyiset kylmäaineet kielletään vuonna 2029, joten viimeistään silloin on jotain tehtävä. Kustannusarvio on 10 000–20 000 euroa. Lopulta liikuntafoorumissa sovittiin, että korjaustalkoot aloitetaan Unelmien liikuntapäivänä 10.5. Tällöin uimahallia on pidettävä kiinni, Lassi Myllylä kertoi. Foorumissa seuratoimijoita toivottiin puhaltamaan enemmän yhteen hiileen eikä kamppailemaan samoista harrastajista ja viemään niitä toisilta. huhtikuuta 2025 Urheilu Liikuntapalveluissa on mietinnän paikka Kiuruvedellä on pidetty viime vuosina säännöllisin väliajoin kaikille avoimia liikuntafoorumeita, joissa keskustellaan ajankohtaisista liikunta-asioista. Joka tapauksessa jääurheilu nähtiin liikuntafoorumissa tärkeänä. Sen sijaan vuosittaisiin käyttömaksuihin Kiuruveden kaupunki ei osallistuisi. Jäähallin pitäminen avoinna on suuri haaste nykyisellä kaupungin henkilöstömäärällä. Kaupungin talousarviossa on varattu rahaa korjaustarvikkeisiin, mutta ei itse työntekoon, joten niinpä korjaamisen tulisi tapahtua talkoilla. Tämä voisi onnistua hiomalla yhdessä aikatauluja, jotta ei olisi päällekkäisyyksiä ja tehdä yhteistä markkinointia siitä, mitä on tarjolla. Reiteiltä tuloja ei ollut ollenkaan, mikä nostaa esiin kysymyksen muun muassa hiihtolatujen määrästä ja mahdollisista latumaksuista. Tämä on tosin helpommin sanottu kuin tehty, sillä seurat tekevät jo nyt paljon talkootyötä. Kiuruvedellä on kaupungin kokoon nähden hyvät liikuntapalvelut ja foorumissa oltiin sitä mieltä, että ne olisi hyvä säilyttää, sillä ne tuottavat paljon sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Esimerkiksi Pyhäjärvellä vastaava remontti alensi lämmityskuluja peräti 40 prosenttia. Varahenkilöstöä on aika niukalti. Portaiden rakentaminen tapahtuisi talkoilla ja tällä hetkellä kuntoportaiden paikaksi on kaavailtu kirkon mäkeä, joskin paikka voi vielä muuttua. Mikäli toiminta jatkuu, on hoidettavia ulkojääkenttiä vähennettävä ja silti jäävuorojen hintoja jouduttaneen korottamaan ja palvelutasoa laskemaan – esimerkiksi jäänhoitoa ei ehdittäne tekemään entiseen malliin. Myös liikuntapaikkojen hoitajia on nyt yksi vähemmän kuin aiemmin, samoin kiinteistöjen hoitajia Kuorevirran urheilualueella. – Varmasti jatkossa tulee myös tilanteita, joissa liikuntapaikkoja ei voida hoitaa henkilöstöpulan takia. Maanantaina 7.4. Toinen lähitulevaisuuden pohdinnan paikka on jäähalli. Muita suuria investointitarpeita seuraavalle 10 vuodelle olisivat esimerkiksi Kuorevirran tekonurmen uusiminen (230 000 euroa) ja tenniskentät sekä kuntosalilaitteet (molemmat 120 000 euroa). Uimahallin liikunnanohjaajien määrä on vielä avoinna, mutta aukioloajat sekä eri liikuntaryhmien kohtalo tulee ottaa tarkasteluun. taminen (yhteensä 138 000 euroa) sekä avustukset yhteisöille (32 000 euroa). Vertailun vuoksi jäähallin kustannukset ovat 177 000 euroa (koulun osuus poistettuna), liikuntahallin 162 000 euroa, reittien 30 000 euroa ja kenttien 20 000 euroa. Jos Kiuruvedellä menisi jäähalli kiinni, voisi se lopettaa joiltakin ihmisiltä ainoan liikuntaharrastuksen. Mahdollinen uusi keskuskoulu ei tule kysymykseen liikuntahallin täydellisenä korvaajana, sillä sinne on suunnitteilla vain pieni sali. Heille liikuntapalvelut kustantaa toisinaan bensaa. Investointitarpeita Kiuruvedellä on monia investointitarpeita seuraavalle 10 vuodelle. Lisäksi on puolisen miljoonaa euroa muita kustannuksia ja sisäisiä vuokria kiinteistöistä. Samoin aika välineiden korjaamiseen ja huoltoon vähenee ja uimahallillekin tulee tilanteita, joissa lakisääteisiä kiinteistöhuollon tehtäviä ei voida henkilöstövajauksen vuoksi hoitaa. Samalla pitäisi yrittää saada lisää käyttäjiä ja heidän tulisi ottaa enemmän vastuuta, esimerkiksi sulkea ovia ja sammuttaa valoja. Uimahallin vuosittaisesta vedenkulutuksesta suurin osa kertyy juuri heinäkuussa, jolloin Iskelmäviikko pidetään
Niinpä Plokissa alettiin odotella piinaavia, ratkaisevia karsintapelejä 1-sarjan voittajaa Raision Urheilijoita vastaan. Vaikka huippu-urheilu jää nyt ainakin toistaiseksi taka-alalle, ei se tarkoita sitä, etteikö Piippo edelleen pitäisi lentopallosta. Esimerkiksi rallisprintin junioreiden luokassa Harri Mielityinen on ykkösenä (21,5 pistettä) ennen seuraavina tulevia Kuopion UA:n Jaakko Hyväristä ja Leppävirta Racing Teamin Hans Hallia, joilla on molemmilla 19 pistettä. Tikkasen yhteistulos oli 138 kg ja se koostui 63 kg:n tempausnostosta ja 75 kg:n työnnöstä. ja mestari on selvillä aikaisintaan 22.4. ja viimeistään 29.4. Sain opiskelupaikan viime syksynä ja olen siitä lähtien kouluttautunut sairaanhoitajaksi Savonia-ammattikorkeakoulussa Iisalmessa. Asia varmistui, kun Puijo Wolley voitti Mestaruusliigan välierissä kolmen edelliskevään Suomen mestarin Pölkky Kuusamon otteluvoitoin 4–2. Veera Help sai äskettäin hyvän uutisen myös naisten maajoukkueesta. Lisäksi Suomesta on lähdössä kisoihin viisi tuomaria, joista kolme myös kilpailee. – Päätin, että haluan ainakin toistaiseksi keskittyä enemmän opiskeluun ja asua Kiuruvedellä, josta on Iisalmeen lyhyempi matka. Samalla sijoituksella tasapisteissä hänen kanssaan ovat TienTukko Racingin Ville Jauhiainen ja Keski-Karjalan UA:n Pekka Anttonen. Panoksena olisi joko liigassa säilyminen tai sieltä putoaminen. Pudotuspelit jäivät Plokilta haaveeksi ja edessä oli liigakarsintojen ensimmäinen kierros, jossa Ploki hävisi toiselle liigajoukkueelle Nurmon JymyVolleylle. Kaikki kolme kalenteriin merkittyä aluerallia on ajettu. Valinnat teki Suomen Kädenvääntöliitto. RIITTA AIRAKSINEN KiuUA:n kuskeja kärkisijoilla Talven rallija rallisprint-kilpailut on saatu Itä-Suomen alueella ajettua ja aluemestaruuspistetilanteet on päivitetty ajan tasalle. Puolivälierissä joukkue raivasi tieltään runkosarjan viitosen Salon LP Viestin voitoin 4–2 ja nyt kukistui runkosarjan ykkönen Kuusamo niin ikään 4–2. Finaalit jatkuvat pitkäperjantaina ja pääsiäislauantaina Kuopiossa, minkä jälkeen pelataan taas Kangasalla. – Nytkin oli tosi kiva tulla kotiin sen jälkeen kun pelit päättyivät, hän sanoo. Finaalivastustajaksi Puijo Wolley sai LP Kangasalan, joka myös hakee ensimmäistä Suomen mestaruuttaan. Suomen joukkueenjohtajana kisoissa toimii Ville Mutikainen.. Runkosarja päättyi pettymykseen. Tänä vuonna aluekilpailuja on yhteensä kolme, joista kaksi on jo ajettu. Sitten homma lähti jo sujumaan, mutta sen jälkeen tulivat peliroolien vaihtelut, mikä taas häiritsi hyvän tuntuman ylläpitämistä. Hän aloitti uudessa roolissa liberona, mutta palasi välillä myös vanhalle pelipaikalleen yleispelaajaksi. Rallin puolella aluepisteissä Kiuruveden UA:n Jussi Lappalainen on historic-luokassa kolmantena. huhtikuuta 2025 Urheilu Kiuruvetislähtöisellä Sara Piipolla on takanaan haastava ja hyvin vaiheikas kausi naisten lentopallon Mestaruusliigassa. Seuraavan kerran rallisprintin aluepisteistä ajetaan SM-kilpailun yhteydessä Kiteellä 24.8. Ja itse asiassa minustakin se kuulostaa tosi kiehtovalta ajatukselta ja kuka tietää: kenties saamme vielä lähitulevaisuudessa LuoWolle uuden naisten edustusjoukkueen. Hänet valittiin 22 pelaajan ensimmäiseen leirivaiheeseen, joka kestää juhannukseen saakka ja tässä Suomen pelaajat harjoittelevat pienemmissä ryhmissä Salossa, Kangasalla sekä Kuopiossa. Pyhäjärven ja Posion hiihdoista kotiin tuomisina oli kaksi sarjavoittoa sekä yksi pistesija. kansallisissa Posion Pentik-hiihdoissa. Toinen leirivaihe alkaa heinäkuun alussa kestäen elokuun EM-karsintapeleihin. Pronssiotteluissa kohtaavat Kuusamo ja Hämeenlinna. Ohessa tuloksia kiuruvetisten osalta: Abo Energy lastenhiihdot, Pyhäjärven Honkavuori, keskiviikko 9.4.: T6 0,25 km: 1) Vilma Siponen. Henkilökohtaisella tasollakin Piipon kausi oli vaihteleva. Hiihtäjille kaksi sarjavoittoa Hiihtäjien kilpailukausi lähenee loppua, mutta menneellä viikolla juniorihiihtäjät kilpailivat vielä keskiviikkona 9.4. Olimme ihan täysin AKU LAATIKAINEN LuoWo-kasvatti haluaa jatkossa keskittyä enemmän opiskeluun ja läheisiinsä. Joukkue hävisi kaksi ensimmäistä erää 25–22 ja 25–7, mutta voitti seuraavat kolme 16–25, 21–25 ja 13–15. Paluu LuoWoon. – Isälläni Jounilla on ollut jo jonkin aikaa haaveena, että Kiuruveden Luomu-Wolley saisi taas pienen tauon jälkeen naisten 2-sarjan joukkueen kasaan. Puijo kävi kuitenkin hakemassa vierasvoiton ja ryöstämässä kotiedun itselleen heti ensimmäisessä finaalissa. Opintoja on vielä jäljellä noin kaksi ja puoli vuotta. – Se oli kyllä yllätys ja aika erikoinen hetki. valmistautuneet siihen, että Raisiota vastaan pelataan. – Alku oli totuttelua liberona olemiseen. Kiurun Viäntäjistä Sara Piippo ehti edustaa Pihtiputaan LiigaPlokia viiden vuoden ja yli sadan liigaottelun ajan. Pyhäjärven Honkavuorella lasten hiihdoissa sekä seniorihiihtäjät sunnuntaina 13.4. – Paikoin meillä oli tosi hyviä hetkiä, mutta sitten myös vastapainoksi tosi huonoja, Piippo toteaa Plokin aaltoilleista esityksistä. Viron Pärnussa. Veera Help finaaleihin AKU LAATIKAINEN Vuonna 2019 lentopallon Mestaruusliigaan noussut Kuopion Puijo Wolley ja sen kiuruvetislähtöinen libero Veera Help pelaavat tänä keväänä ensimmäistä kertaa naisten SM-finaaleissa. – Tein äskettäin päätöksen, ettei minua ainakaan ensi kaudella nähdä liigakentillä. – Itse asiassa ihan äskettäin muutimme poikaystäväni kanssa ensimmäiseen yhteiseen kotiimme, hän jatkaa. Sen verran paljon laji on hänelle antanut. Tulos oli sen verran hyvä, että Tikkanen sijoittui sarjassaan SM-hopealle. Hänellä on pisteitä yhdeksän ja toisena olevalla Keski-Karjalan UA:n Oskari Tarkiaisella kuusi. Kangasala voitti omassa välieräsarjassaan Hämeenlinnan Lentopallokerhon otteluvoitoin 4–2. Finaalit alkoivat maanantaina 14.4. Kiuruveden Urheiluautoilijoiden kuljettajia on aluemestaruuspisteissä hyvissä asemissa. Lisäksi Kiuruvedellä asuvat poikaystäväni, vanhempani, sisarukseni ja kavereita, mikä on myös kiva juttu, Piippo perustelee ratkaisuaan. 30 Keskiviikko 16. Kansalliset Pentik-hiihdot, Posio, sunnuntai 13.4.: M70 3 km: 1) Aito Pennanen. Mestaruuteen vaaditaan neljä voittoa. Mutta kyllä siellä oli onnistumisiakin kauden mittaan ja kokonaisuutena olen kuitenkin ihan tyytyväinen panokseeni. 22-vuotias Luomu-Wolleyn kasvatti kuvailee päättynyttä sesonkia vuoristoradaksi yläja alamäkineen. Runkosarjassa neljänneksi sijoittunut Puijo on äitynyt hyvään hurmokseen pudotuspeleissä. Sara Piippo ei jatka lentopallon Mestaruusliigassa pelaamista Kiurun Viäntäjiä EM-kisoihin Suomesta on lähdössä vahva joukkue kädenväännön Euroopan mestaruuskisoihin, jotka pidetään 22.5.–26.5. Perjantaina nostamassa oli Kiuruveden Urheilijoiden Kalevi Tikkanen. Piipon suunnitelmissa on kaiken kaikkiaan ottaa nyt rennommin kuin lentopallon liigapelaajana ollessa ja keskittyä asioihin, jotka ovat jääneet viime vuosina vähemmälle huomiolle. LP Kangasala oli runkosarjassa toinen, joten se sai finaaleihin kotiedun neljänneksi sijoittunutta Puijoa vastaan. Isä voisi valmentaa sitä ja minä voisin olla yhtenä pelaajana, Sara Piippo pohtii. Takaisin kotimaisemiin Piippo on Pihtiputaalla asuessaan vieraillut säännöllisesti Kiuruvedellä, joka on hänelle hyvin tärkeä paikka. Samalla Piippo paljastaa, että jatkossa häntä tullaan näkemään Kiuruvedellä enemmänkin. Suomen EM-kisaryhmässä on yhteensä 52 kilpailijaa, sekä miehiä että naisia. mukaan valittiin Marko Huuskonen, Henry Niskanen ja Topias Riikonen. Kalevi Tikkaselle SM-hopeaa Painonnostossa kisattiin viime viikonloppuna yli 50-vuotiaiden eli Grand Mastersin Suomen mestaruuskilpailut Jyväskylässä. Ensimmäisen pelin Hämeenlinnassa voitti kotijoukkue ja toinen kohtaaminen on torstaina Kuusamossa. Hän kilpaili sarjassa miehet yli 65-vuotiaat ja alle 81 kg. Mutta vaikka kausi päättyikin kabinetissa eikä kentällä, niin kyllähän siinä tunsi myös helpotusta, kun liigapaikka varmistui ja pitkä ja vaikea kausi tuli viimein päätökseen. Otteluvoittojen ollessa tasan pelataan niin sanottu kultainen erä toisen ottelun päätteeksi. T8 0,5 km: 4) Bonita Bergqvist. Mutta piakkoin raisiolaiset kuitenkin ilmoittivat, etteivät kykene liiganousua yrittämään ja niinpä Ploki sai JymyVolleyn ohella pitää sarjapaikkansa. Rallisprintin nuorten sarjassa KiuUA:n Sakke Säisä on niin ikään ensimmäisellä sijalla. Hän kehuu joukkuehenkeä ja taistelutahtoa, jotka säilyivät loppuun saakka. Haasteista huolimatta Sara Piippo haluaa nähdä Plokin kaudessa myös positiivisia puolia. Toisena pisteissä on Nilsiän UA:n Antti Väätäinen (seitsemän pistettä) ja ykkösenä Keski-Karjalan UA:n Juho Silvennoinen (13 pistettä)
Kissan terveyteen pätevät siis samat lainalaisuudet kuin ihmistenkin hyvinvointiin. Korko säästölainoissa on alhaisempi kuin kovissa kulutusluotoissa. Kissa on mielestäni lempeä ja suloinen, siisti ja aika sopivankokoinen lemmikki. Sirkka Laitinen “. Hän sanoi, että osamaksuostaja on melko surkeassa jamassa verrattuna käteis– tai pankkiluotolla ostajaan. Oikea soppakattila maksaa pesukoneen käytön Savon Voimasta konsulentti Sirkka Lehtonen puhui kotitalouskoneiden hankkimisesta. Jos missä perheenemäntä voi säästää sähköä, niin se on liesipuoli. IHMISET jaotellaan usein niin sanottuihin kissaja koiraihmisiin. Palkkioksi se sai paijaamisen ja huomion keskipisteenä olemisen ohella paljon hyvää ruokaa, etenkin kalaa lähijärvestä. Samalla kun istutetaan kukanoksia ja odotellaan niiden viheriöimistä, toivotaan että myös kasvattajan mieliala viheriöisi. Kukapa jaksaa kuunnella huonotuulista! Jeesus jaksaa. MINUSTA on myös hauskaa, kun kissa on vähän höpsömpi tapaus eikä niin viisas kuin koira. Tosin isällä kyllä keskeytyi talon maalaaminen siihen paikkaan. Esimerkiksi kun itselläni meinasivat varpaat jäätyä, rönähti Iiro oikein mielellään jalkojeni juureen pötkölleen. Vaikka loput pari elinvuottaan se oli lähinnä vain syönyt ja nukkunut ja välillä käynyt tarpeillaan, oli se silti pysäyttävä hetki kun Iiro oli lopullisesti poissa. Ei siis ihme, että kissoja on vaikea vastustaa. Se karkasi ”kesälomareissuun” ja ehdimme jo luulla, että nyt on tainnut Iiro joutua ilveksen saaliiksi, mutta niin vain loppukesästä Iiro tepasteli takaisin kotiin aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Arkipäivä, koti ja Jeesus muodostavat hyvin toimivan yhdistelmän. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka toivoo välillä elävänsä kissanpäiviä. Jälkimmäisiä tuntuu olevan enemmän, mutta minä olen aina ollut ehdottomasti kissaihminen. Mutta vie50vuotta sitten ”Naiset pois itsesäälistä ja miehet sanomalehtien takaa!” Kodinpäivien perinteellisiin kuvioihin kuuluu arpajaiset, joilla peitetään järjestelykuluja. Jeesus kuuntelee ja antaa vielä voimaa suhtautua auttavasti läheisiinkin. 31 Keskiviikko 16. Kattilan on oltava tasapohjainen ja vähintään samankokoinen kuin levy. Kohta varpaani meinasivatkin miltei sulaa ja Iiron katse sulatti myös sydäntäni. Hän sanoi, että kun tutkittiin mikä kone kotitalouskäytössä on kaikkein hyödyllisin, voitti automaattipesukone melko selvästi. Nämä kaikki ovat melkoisia sähkön kuluttajiakin, mutta hyöty maksaa viulut. Tämä kannattaa pitää mielessä. Tähän kohtaan voisikin lisätä nippelitiedon, että tutkimusten mukaan kissan naukaisu saa ihmisessä aikaan miltei samanlaista alitajuista reaktiota kuin vauvan itku. Esitysten välillä kultiin Kiuruveden Naislaulajien esityksiä – opettaja Hilkka Tikanmäki johti kuoroa. Tämä kevätkausi on innostava. Iiro oli ollut niin ihmisläheinen ja kaikkien kaveri. Eli toisin sanoen: kaipa minäkin olen vain ihminen ja minullakin on tunteet. Ohjelmaan kuului vielä kotitalousneuvoja Leila Pyykkösen rainakuvaesitys keittiön sisustamisvaihtoehdoista. Eroa on siis 610 markkaa. Eläinlääkäri arvelikin, että laadukas ruoka oli yksi pitkän iän salaisuus, maaseudulla tapahtuneen aktiivisen ulkoilun ja liikkumisen ohella. Havahduin äskettäin ajatukseen, että siitä on kohta jo kolme vuotta, kun isäni Iiro-kissa nukutettiin ikiuneen. Kansi kiehutuksessa kiinni. Yksi hyväpohjainen kattila ja sen oikea käyttö voi tienata vuodessa pesukoneen käyttökulut, jotka muuten ovat 220 markkaa. Jos kuutosella saadaan soppa kiehumaan, riittää sen jälkeen ykkönen, joka vie sähköä vain kymmenesosan siitä kuin kuutonen. Kissan kanssa on myös kiva leikkiä, sen pehmoista turkkia on mukavaa silittää ja rapsutella ja talviaikaan kissa toimii melkoisena lämpöpatterina. Tavallinen pankkilaina on kannatettava, jos sen sattuu saamaan. – Nykyisen monieleisen, monien vaatimusten täyttävän kuluttavan elämänhyörinän keskellä pitäisi löytää se elintapa, joka toisi kotiin rauhaa ja sisäisen turvallisuuden tunnetta, sanoi Maa– ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Sirkka Laitinen. Niin pitkään sen läsnäoloon oli tottunut. PYP tarjosi kahvit ja kamreeri Eerik Pulkkinen jutteli rahankäytöstä. Tämän tyyppisiä reseptejä sisältyi rouva Terttu Linkonevan pakinaan torstaina Maa– ja kotitalousnaisten kodinpäivillä Seurakuntatalossa. Yli 20-vuotiaalla maatiaisherralla alkoi olla jo sen verran vanhuuden vaivoja, että oli parempi antaa kissan lähteä taivasmatkalle, vaikka Iiro olikin meille kovin tärkeä. Tiedetään hyvin, miten suhteita kotona pitäisi hoitaa, mutta voimaa ei ole tarpeeksi. 18 kuukauden osamaksaja joutuu puskemaan telkkarista 2 860 markan hinnan. Ensinnäkin niihin on tottunut lapsuudesta saakka toisin kuin koiriin. Esimerkkinä on 2 500 markkaa maksava televisio. Se tapahtui silloin, kun Iiro oli nuorempi ja teki tutkimusretkiään aina kun mahdollista. Ollaan väsyneitä monenlaisten asioiden takia ja väsynyt ihminen on useimmiten hermostuva. – Mielenterveyden huolto on jäänyt yleensä liian vähälle huomiolle. Se on myös itsenäisempi ja enemmän oman tiensä kulkija kuin koira (eli kissan luonne heijastelee omaani). IIRON viimeiset päivät ovat hyvin muistissani ja ne tuntuvat yhä kuin eiliseltä. YKSI kissojen viehättävä piirre on naukuminen ja kehrääminen. KERRAN Iiro oli poissa yli kuukauden. läkin edullisempi ja varmempi on säästölaina – siinä tallettaja säästää johonkin tarkoitukseen 50 % hankinnan arvosta ja saa lainaa loput. huhtikuuta 2025 Viikosta viikkoon Voihan kattia kanssa AIKA tuntuu rientävän nykyään todella nopeasti. Ja miehet pois sanomalehtien takaa, mitäänsanomattomuudestaan, vipinää enemmän vaimon ja perheen hyväksi. Ja se on aika paljon. Isäni serkkua lainatakseni tilanne oli sama kuin terapeutti olisi poistunut talosta. Lisäksi se oli hauska ja toki maaseudulla myös hyödyllinen eläin: Iiro piti huolen siitä, etteivät esimerkiksi hiiret tanssineet tiluksilla kissanpolkkaa. Toiselle tilalle pääsi pakastin, sitten kylmiö ja astianpesukone. – Naiset pois marttyyriasenteestaan, että ”mitäs me tässä” ja ”säälikää nyt meitä” ja että ”meikäläisen sitä on poljettava”. Päätössanat esitti emäntä Aino Kärkkäinen. Varsinkin kuha oli Iiron mieleen ja sitä se söi varmaan enemmän kuin monet ihmiset. Vaikka Iirolla oli seurallinen puolensa, halusi se välillä myös omaa aikaa, aivan kuten meikäläinenkin haluaa silloin tällöin. (Kiuruvesi-lehti 16.4.1975) Nykyisen monieleisen, monien vaatimusten täyttävän kuluttavan elämänhyörinän keskellä pitäisi löytää se elintapa, joka toisi kotiin rauhaa ja sisäisän turvallisuuden tunnetta. Vastaavasti käteisostaja, jolla on varaa tinkiä 10 %:n alennus, saa saman vehkeen 2 250 markalla. Pastori Esa Laakso puhui kotiväsymisestä. Ostokset käteisellä vai osamaksulla. Väkeä oli taas koolla satamäärin, suuri sali tupaten täynnä. Purkautumisen ja yhteydenpidon tarvetta on, mutta yhteydet saattavat olla säröisiä. Kissan kommelluksille nauraminen ja niiden muistelu on ollut hyvää ajanvietettä
Ma 21.4. Lähetys kuultavissa Radio Lähetys kuultavissa Radio Sandelsissa. Pääsiäispäivä Su 20.4. klo 14 Suuri ehtoopalvelus La 19.4. To 17.4 klo 19. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 22.4. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee Pe 18.4. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. klo 10 Ma 21.4. set Ry:llä. klo 10 To 24.4. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukKirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30 set keskiviikkoisin klo 17.30 srk-talolla. Kiurun Laulu. Seurat Ry:llä. Striimataan. Katekismus onkin nautinnollista luettavaa, samalla kertaa syvällinen ja helppolukuinen. (Unto Niskanen, tain messu. klo 23.30 Pääsiäisyöpalvelus Kiuruveden P. 3-vuotiaat ke 23.4. Su 27.4. Sandelsissa. (Unto Niskanen, Huuskonen, Pesälä). Olen mielipiteeni valinnut! En jaksa ajatella asiaa sinun kantiltasi! Tämä on minun totuuteni, eikä minun tarvitse ottaa sinua huomioon. klo 13 klo 13 Sanajumalanpalvelu Sanajumalanpalvelu Sulkavanjärven kyläkirkossa. PERHETYÖ PERHETYÖ To 24.4. Se puhuttelee ja tukee meitä keskellä jokapäiväistä elämäämme. kahvit takkahuoneessa. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka. 017 770 0421 HAUTAKIVET • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. (Huuskonen, Pesälä). Pääsiäispäivä klo 8 klo 8 Pääsiäisaamun veisuut Pääsiäisaamun veisuut hautausmaalla. klo 15 klo 15 Naisten raamattupiiri, Naisten raamattupiiri, takkahuone ja perjantaisin takkahuone ja perjantaisin Rinnekodilla. Olet väärässä, koska minä olen oikeassa. Hengelliset KUOLLEET SEURAKUNNAT p. klo 12 KevätmyyjäiKevätmyyjäiset Ry:llä. Ke 23.4. klo 16.30 Ke 23.4. Ma 21.4. ei ole diakoniapäiei ole diakoniapäivystystä vystystä Ti 22.4. Katekismuksessa käsitellään käskyjä, uskontunnustusta, Isä meidän -rukousta, sakramentteja ja eräitä muita asioita. 017 770 0421 p. To 17.4 klo 19. Demokratiassa se on onneksi sallittua. Pe 18.4. Ehkäpä näistä asioista on jäänyt rippikouluajoista ikävä ulkoa opettelun muisto ja siksi ne saattavat tuntua luotaan työntäviltä. Mutta ei hätää: Seurakunnan toimistosta voit noutaa itsellesi uuden katkismuksen kadonneen tilalle. Martti Tapio Partanen 97 v. Kun pidämme keskustelun rakentavana, rakennamme vaikuttavampaa Suomea. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on. Voimme yhä uudelleen miettiä, mitä se haluaa sanoa juuri meille.” Toivon Sinulle antoisia lukuhetkiä Katekismuksen, todellisen pikkujättiläisen parissa. Martti Paavali Hyvärinen 85 v. Katekismuksessa esiteltäviin asioihin miltei jokainen on perehtynyt rippikoulua käydessään. Katekismuksen tarkoitus on sanoa lyhyesti ja selkeästi, mitä kristillinen usko on. klo 16.30 VarttikirkVarttikirkko. Mutta kun huudamme toistemme päälle, ääni kaikuu tyhjyyteen. Näin saapui suru ilmoittamatta, katkesi elämä odottamatta. KirkkoHuuskonen, Pesälä). Rinnekodilla. Lämmöllä muistaen ja kaivaten Seija, Sari ja Arto Mikko, Anne, Aatu ja Laura Mirja, Mikael ja Daniel Sisarukset perheineen Sukulaiset ja ystävät . Kirkkokuoro esiintyy KiirasKirkkokuoro esiintyy Kiirastorstain messussa klo 19 ja 1. Pe 18.4. Laulu. (Häyrynen, Pesälä). Kiitos muistamisesta Rakkaamme Eino Olavi LUOSOLA s. huhtikuuta 2025 2 Keskiviikko 15. Kirkkokuoro. To 24.4. Voisitko olla hiljaa. Ti 22.4. Nikolaoksen kirkko Pe 18.4 klo 14 Suuri ehtoopalvelus La 19.4 klo 23.30 Pääsiäisyöpalvelus Ke 23.4 klo 9 Liturgia www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Su 27.4. Kirkkokuoro. klo 10. (Huuskonen, Pesälä). KIMMO KIVELÄ KIVELÄ Katekismuksen voima ja viisaus Huutaa saa. (Huuskonen, Pesälä). ko. klo 13 klo 13 Sanajumalanpalvelus Sanajumalanpalvelus Lapinsalon kirkossa (Kivelä, Lapinsalon kirkossa (Kivelä, Pesälä). Messu. DIAKONIA DIAKONIA Ma 21.4. klo 16 Iltaperhekerho. Kiurun Häyrynen, Pesälä). srk-talolla. klo 14 klo 14 Vauvakirkko ja lopuksi Vauvakirkko ja lopuksi kahvitus kirkossa. torstain messussa klo 19 ja 1. Kirkkokuoro. klo 11 Jumalanpalvelus, Elisa Huttunen ym. paikka. kirkko. ho. pääsiäispäivän (su) messussa pääsiäispäivän (su) messussa klo 10. lon kerho, takkahuone. Sen syvin tehtävä on ohjata meitä elämään uskossa Jumalaan ja rakkaudessa toinen toiseemme. Eero-piispa tunnetaan syvällisenä ajattelijana sekä taitavana sanankäyttäjänä. Kaarlo Vilho Henrikki HukKaarlo Vilho Henrikki Hukkanen 83 v. Ja kaipuu niin pohjaton. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Hartaus Hengelliset Neljännesvuosisata sitten jokaiseen suomalaiseen kotiin jaettiin uudistetut Katekismus ja maamme perustuslaki. klo 10 Perhekirkko Perhekirkko (Häyrynen, Pesälä). Valitettavan monessa kotitaloudessa taisi käydä niin, että pikasilmäilyn jälkeen kummatkin painotuotteet päätyivät paperinkeräykseen. Srk-kerho, iso sali. jonka jälkeen kahvit takkahuoneessa. klo 11 Pitkäperjantain Jumalanpalvelus, Heikki Kumpulainen ym. kuoro. Olen mielipiteeni valinnut. klo 10 klo 10 Messu. Katekismus liittyy olennaisella tavalla ihmisenä elämiseen ja olemiseen, moniin polttaviin ja askarruttaviin kysymyksiin. En jaksa ajatella asiaa sinun kantiltasi. (Huuskonen, Pesälä). PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4-5 -vuotiaat ti 22.4. KiirastorsKiirastorstain messu. Su 20.4. Katekismuksen tunteminen kuuluu kristilliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Sananvapauden päivä 3.5.2025 Minun ei tarvitse kuunnella muiden mielipiteitä. Sulkavanjärven kyläkirkossa. kahvitus kirkossa. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Siunaus on toimitettu 11.4.2025 lähiomaisten ja ystävien läsnä ollessa. KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Kiuruveden kirkko Pe 18.4. konen, Pesälä). klo 10 KuulonhuolKuulonhuollon kerho, takkahuone. Minun ei tarvitse kuunnella muiden mielipiteitä. klo 10 klo 10 Pitkäperjantain juPitkäperjantain jumalanpalvelus (Huuskonen, malanpalvelus (Huuskonen, Häyrynen, Pesälä). Martti Paavali Hyvärinen 85 v. klo 13 klo 13 Seurat Ry:llä. klo 9.30 ja ja peruttu peruttu 3-vuotiaat ke 23.4. La 26.4. KUOLLUT KUOLLUT Martti Tapio Partanen 97 v. klo 19 klo 19 Hiljaisen viikon iltaHiljaisen viikon iltakirkko. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä hyvän ja turvallisen elämän rakennusaineita, joihin kannattaa perehtyä avoimella asenteella. Voisitko olla hiljaa?. Striimataan. klo 16 IltaperhekerTo 24.4. 32 Keskiviikko 16. 15.10.1948 Kiuruvedellä k. Ti 22.4. 9-12. Tämä on minun totuuteni, eikä minun tarvitse ottaa sinua huomioon! Olet väärässä, koska minä olen oikeassa. Ja joskus pitääkin. klo 12 La 26.4. kanen 83 v. Usein on vaikuttavampaa kuunnella kuin olla itse äänessä. Su 20.4. Katekismus on laadittu piispa Eero Huovisen johdolla. Mutta kristillisen uskomme keskeisiin kysymyksiin perehtymistä ei kannata jättää yksin rippikouluun ja myrskyävän nuoruuden vuosiin. klo 10 klo 10 Messu (Kivelä, HuusMessu (Kivelä, Huuskonen, Pesälä). jonka jälkeen hautausmaalla. klo 9.30 4-5 -vuotiaat ti 22.4. 23.03.2025 Kiuruvedellä Ei lähtöäs todeksi uskoa vois, sait äkkiä kutsun luotamme pois. To 17.4. Ke 16.4. Ke 16.4. maaliskuuta 2025 Kirkkoherranvirasto on Kirkkoherranvirasto on avoinna vko 17 ti-ke-pe klo avoinna vko 17 ti-ke-pe klo 9-12. Katekismuksen esipuheessa kiteytetään osuvasti: ”Katekismus on kodin hengellinen käsikirja, joka ilmaisee suppeasti Raamatun keskeisen sisällön. Pesälä)
Ristisaatossa omaa kastetta muistellen kierretään kirkko ja tullaan takaisin Kristuksen tyhjän haudan eteen jatkamaan riemullista jumalanpalvelusta. Opetuslapset ja Kristuksen seuraajat kristityt kävivät usein Hänen tyhjällä haudallaan ja näkivät tämän tulen ja Hänen käärinliinansa, johon oli kirkastunut ylösnousemuksen hetkellä Kristuksen käsittä tehty ikoni. Tämä Kristuksen valo meissä on Pyhän Hengen armolahja, jonka saimme kasteessa ja mirhavoitelussa. Tämä ikivanha Kristuksen haudalta lähtenyt perinne elää tänäkin päivänä esimerkiksi Kreikassa ja kaikkialla ortodoksisissa kirkoissa. ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.” Näin riemuiten laulamme ympäri ortodoksisen maailman pääsiäisen iloisessa juhlaveisussa. Hän antoi meille todellisen elämän yhteydessään. huhtikuuta 2025 Pyhä tuli tuo ylösnousemuksen sanoman Kristuksen haudalta Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi! ”Elämän tuottajaksi, ihanammaksi paratiisia ja todella loistavammaksi kaikkia kuninkaallisia huoneita tuli, oi Kristus, Sinun hautasi, meidän ylösnousemisemme lähde. Ihmeellinen tuli kertoo meidän Jumalamme Jeesuksen Kristuksen voimasta, Hänen todellisesta kuolemastaan ihmisenä ja Hänen voitostaan kuolemasta, kun Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä. Rukousten jälkeen ihmeellisellä tavalla kalliosta tulee sininen luomaton valo, joka sytyttää patriarkan kädessä olevat kynttilät. Tämä on koko kirkkovuoden suurimpia hetkiä ja pyhin tapahtuma koko kristillisessä maailmassa. Koko kristillinen maailma iloitsee ja kiittää Jumalaa tästä luomattomasta Kristuksen valosta eli tulesta, joka johtaa meitä uskovia ikuiseen kirkkauteen Kristuksen luo taivasten valtakuntaan. Hän sanoo evankeliumissa:” Näin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa” (Matteus 5:16). Muiden kirkkojen edustajien kynttilät eivät ole syttyneet haudassa tämän jumalallisen ihmeen kautta. Osallistumme liturgiassa pyhässä ehtoollisessa ylösnousseen Kristuksen ruumiista ja verestä ja yhdistymme Häneen. Me Kristukseen kastetut emme koskaan kuole. Tänä vuonna koko ortodoksinen kirkko ja koko kristikunta viettää pääsiäistä samaan aikaan juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin mukaan. Hän laulaa vanhaa bysanttilaista kirkkolaulua: ”Tulkaa ottakaa Valo illattomasta Valosta ja ylistystä veisatkaamme ylösnousseelle Kristukselle.” Näin Jerusalemista lähtenyt Kristuksen ylösnousemisen sanoma leviää täälläkin pohjolassa kynttilästä toiseen ja uskovien sielusta sieluun. Pääsiäisyöpalveluksen alussa pappi tuo alttarista eli Kristuksen haudasta pyhän tulen, ylösnousseen Kristus Valkeuden tulen ja jakaa sen kirkossa oleville uskovaisille. Vain Jerusalemin ortodoksisen kirkon patriarkan kädessä olevat kynttilät syttyvät haudassa hänen rukouksensa yhteydessä. Keisarinna Helena 300-luvulla avustajineen löysi perimätiedon perusteella Kristuksen ristin Golgatalta ja myös tämä pyhän haudan. Ikuisen Elämän Valo hallitsee. Kristuksen hauta on symbolisesti jokaisen ortodoksisen kirkon alttarissa. Haudasta muodostui tärkeä pyhiinvaelluskohde. ISÄ ANTERO PETSALO Hartaus LUONNON MUKANA Kohta on kesä ja pääsee kalaan. Itse Kristus antaa valonsa meidän sieluihimme ja sydämiimme. Hän nousi ylös kuolleista ja voitti kuoleman. KUVA JAANA SELANDER. Pääsiäisyönä me saamme seisoa kirkkauden ilossa myös Kiuruveden pyhän Nikolaoksen kirkossa Hänen tyhjällä haudallaan. ” Pappi lukee tämän rukouksen liturgiajumalanpalveluksessa suuren saaton jälkeen, kun hän asettaa ehtoollislahjat alttaripöydälle. Uskovaiset vievät pääsiäisyönä pyhän tulen koteihinsa ylösnousemuksen juhlaansa. Patriarkka jakaa kynttilöistään tulen toisten kirkkojen edustajille ja koko kristikunnalle. Kristinuskon vastustajat rakensivat tämän tähden paikalle pakanatemppelin. Tämä vanha ortodoksinen kirkko ja sen sisällä oleva Kristuksen pyhä hauta on kristikunnan pyhin paikka. Kristus on voittanut kuoleman. Ikuista kadotusta tuonelassa ei meillä enää ole. Kristuksen haudasta loistaa kirkkauden valo, joka ohjaa meidät Häneen uskovat perille taivaan valtakuntaan. Pimeässä kirkkosalissa pääsiäisen valo saa voiton pimeydestä ja täyttää meidät. Tämä taivaallinen tuli on erityinen Jumalan lahja meille Kristukseen uskoville. Suurena lauantaina iltapäivällä Jerusalemin ortodoksinen patriarkka Teofilos menee Kristuksen hautaan toimittamaan rukouspalvelusta. Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi! Tästä pyhän tulen ihmeestä on tietoja jo ensimmäiseltä vuosisadalta ja enemmän kolmesataa luvulta lähtien. 33 Keskiviikko 16. Useana vuonna pyhän haudan ihmeellinen tuli on tuotu myös tänne Suomeen. Tästä me iloitsemme sanoen toisillemme: Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi! Toivotan teille kaikille Kristus Valkeuden siunaamaa pääsiäisen aikaa. Tuli on ylimaallinen sinertävä ja muuttuu vähitellen valkeaksi, mutta noin puolen tunnin ajan se ei polta kättä tai sytytä esimerkiksi hiuksia. Hän rakennutti puretun temppelin kivistä pyhän haudan kirkon, joka on tänäkin päivänä tärkeä pyhiinvaelluksen kohde. Saamme osaksemme Hänen ylösnousemuksensa kirkkauden. ”Me näimme totisen valkeuden, otimme vastaan taivaallisen Hengen, löysimme totisen uskon, kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta, sillä Hän on meidät pelastanut.” Kristus kuoli ristillä uhraten itsensä koko maailman elämän edestä ja sovittaen maailman kaikkien ihmisten synnit. Tämä luomaton pyhä tuli viedään lentokoneilla pääsiäisen juhlaan moniin paikkoihin ympäri ortodoksisen maailman. Kristus lepäsi haudassa kolme päivää
Eläkeläiset ry. Kesälehti jaetaan Kiuruvedellä peittojakeluna, lähikunnissa osajakeluna ja Kiuruveden ulkopuolella asuville Kiuruvesi-lehden tilaajille. huhtikuuta 2025 4 Keskiviikko 15. 23.4. 040 740 4373 Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10 Puistonkulmalla. Heti vapaa! p. Kiuruvesi-lehden tuleva teema: Varaukset 22.5. maaliskuuta 2025 UIMAHALLI Uimahallin pääsiäisen aukioloajat; Uimahalli suljettu pe-ma 18.-21.4. Eläkeläiset ry. Tervetuloa mukaan alueella asuvat, mökkiläiset, maanviljelijät, metsänomistajat, osakaskunnan jäsenet ja järviyhdistyksen toimijat! Kahvitarjoilu. MUISTILISTA Hei ilmoittaja! Lisää näkyvyyttää ilmoittamalla myös Kiuruvesi-lehden verkkosivulla. Eläkeliiton laulutuokio 23.4.klo 13.30 Kulttuuritalon aulassa. Tupaillan järjestää Toiviaisjärven seutu ry, Savonia-amk, Metsäkeskus ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys Valuma-alueet kuntoon -hankkeen kanssa (rahoitus: YM, ELY, Vesienhallinnan tehostamisohjelma) ASUNTOJA Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ keskustasta. Kysy tarjous! Juha Saastamoinen 044 7262 952 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi LEHTI OY. p. Ateriapalvelun ruokalista vk 17: ma: appelsiini-broilerikastiketta, riisiä, keitetty peruna, porkkanaa ja papuja, rapea vinaigrette kaalisalaatti, mämmi, ti: jauhelihakiusausta, herne-maissi-porkkanaa, rapea vinaigrette kaalisalaatti, mustikka-vadelmavispipuuroa, ke: appelsiinikalaleikettä, sitruunaista kastiketta, perunaa, ruusukaalia, puolukkahilloa, punajuuriviipale, sekamarjakiisseliä, to: makkarakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, kurkkuraastesalaatti, vadelmarahkaa, pe: kaalikääryleitä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, maissia, perunasalaatti, raparperikiisseliä, la: lihakeittoa, italiansalaatti, puolukkavispipuuroa, su: haukimurekepihvejä, yrttikastiketta, perunaa, parsakaalia, perunasalaatti kirkas, mansikkamoussea (muutokset mahdollisia). Erkki 050 3259748 tai Tarja 044 9845122. vieraana fysioterapeutti Elisa Kangaskokko, jumppaa. klo 17.00, Toiviaiskyläntie 501. KIRJASTO Kirjaston asiakaspalvelu suljettu pe 18.4. Torikatu 5. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vk 17: ti: kasvissosekeittoa, raejuustoa, hedelmää, ruisleipää, ke: broilerikiusausta, porkkanaa, paprikaa, porkkanaraastetta, to: tortilloja, meksikolaista kastiketta, tomaattia, kurkkua, jäävuorisalaattia, pe: tonnikalalasagnettea, kurkkua, voipapuja, jäävuorisalaattia (muutokset mahdollisia). Kesälehteä jaetaan myös kesän tapahtumissa ja useissa jakelupisteissä. Hyvää pääsiäistä! KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. mennessä: Sanna Manninen, 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen, 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi Levikki 30 000 Kiuruveden Teräs ry:n Tervetuloa! Koivujärven vesialueen osakaskunnan Rytkyn Salonkävijät ry:n Lepistönperän tiekunnan Luhdantien Niemisjoen tiekunnan Hoitokunta ILMOITUSTEN JÄTTÄMINEN 23.4. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 29.4. Toiviaiskylän kylätalon tupailta tiistaina 22.4. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ke 23.4. LEHTI OY Kiuruveden Työttömien Yhdistys ry:n Vasemmistoliiton Kiuruveden Kunnallisjärjestön Tupaillassa kerrotaan kosteikon ja puualtaan toteutuksesta, Toiviaisjärven valuma-alueella tehdyistä karttaja maastotarkasteluista, jatkosuunnitelmista ja rahoitusmahdollisuuksista (esim. ja ma 21.4. 0400 327 750 Myydään tai vuokrataan YKSIÖ 29 m² Heti vapaa. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KOKOUKSIA TIEDOTTEITA TAPAHTUMIA KAUPUNKI KESÄLEHTI JAETAAN VIIKOLLA 23 Ilmoita kesälehdessä tapahtumat, tarjoukset, tuotteet ja palvelut edulliseen teemahintaan. klo 14 mennessä osoitteeseen konttori@kiuruvesilehti.fi Pääsiäisenä konttori suljettu 18.4.–21.4. Teemme reissun Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten 65-v juhlaan la 24.5. Metka). ILMESTYVÄÄN KIURUVESI-LEHTEEN viimeistään torstaina 17.4. Lähdemme Varkauden Eläkeläisten 65-v juhlaan to 15.5. Omatoimi avoinna klo 8-21. mennessä Erkille 050 3259748 tai Tarjalle 044 9845122. 34 Keskiviikko 16
0400 674 271 www.kauhanenoy.. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 3 kk). Myös määrämittaan. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. huhtikuuta 2025 PALVELUHAKEMISTO Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 35 Keskiviikko 16. Varaa ilmoitustilasi 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi. Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO TAKSIPALVELUT Anne Niskanen Anne Niskanen Ilmoita edullisesti palveluhakemistossa! Ilmoitukset alkaen 12,00 € + alv / kerta (sopimus min. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi APTEEKKI JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh
ENNUSTAN korteista vuosien kokemuksella. 050 578 0873. Ilmoittaudu Kimmolle 0400981065 tai Markukselle 0505728082. mennessä Merja Hyväriselle puh. Heikki Lång p. Vapuksi simaa ja munkkeja. 36 Keskiviikko 16. klo 12-14 Herkkubuffet aikuiset 13,50€ lapset 9,20€ Mukavaa puuhaa lapsille! Pomppulinna! liput.wallen.fi Yleiset PILKKIKILPAILUT Koivujärvellä 19.4. Matkan hinta n. Sydänystävällinen ruokailu sekä lopuksi tietovisa. LC-Kiuruvesi järjestää retken Kainuun Prikaatiin to 8.5. Ennakkovaraukset 010 340 7736 (keittiö) Lasten pääsiäisrieha La 19.4. Torilla torstaina 17.4. maaliskuuta 2025 SEKALAISTA TORILLA • • • • • • Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. Lähtö linja-autoasemalta klo 8.00. 0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET Valmistaudu kesään ostamalla budgettai premium-luokan kesärenkaat nyt edullisesti. ELÄKELIITTO ke 30.4. Myynti huolto TENHO KANERVA p. p. Tilaus jätettävä 22.4. 040 7530 370. Ilmoittaudu ti 22.4. Kiuruveden Sydänyhdistyksen Sydänviikon tapahtuma Runnilla ti 20.5.2025. Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella taajamassa arkisin klo 9-12. Ohjelmassa ”Kotavenyttely” lempeää liikehdintää ohjaajan kera lisänä rentouttava äänimaljaja rummutussessio. liput 15/ 17. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 9.5.2025 Reijolle p 0400539642 tai Kaijalle p 0404689744. 23.4. TO 17.4. liput 20/ 25. Lounas omakustanteisesti. Tervetuloa! Kiuruveden 4H-yhdistyksen hallitus. Lähtö klo 9 linja-autoasemalta, kotimatkalle lähdemme klo 14. Petri Nygård La 19.4. Ruokalista Facebookissa. Mämmiä ja rahkapullaa Simaa ja munkkeja Leivoksia ja kakkuja Kahvila avoinna kello 10.00 15.00 VAPPUAATOKSI Munkkeja 1,20 € Simaa 7€ / 1,5l Tilaukset viim. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. klo 13 ulkoilupäivä/vapun vastaanottajaiset. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. liput 20/ 25. Kiinnostaako tulevaisuus. liput 15/ 17. 050 323 0840 • • • • Kiuruveden koiranäyttelyt www.hotellipeltohovi.fi JAAKKO KULTA Pe 18.4. klo 10-14. Lounaalla klo 10.30-14.00, sekä mukaan omiin astioihin 11,00€/litra. www.lvisawo.. alan työt. Retken hinta on jäsenille 30 €, ei jäsenille 35 €. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. 15€. huhtikuuta 2025 6 Keskiviikko 15. Kiuruveden 4H-yhdistyksen sääntömääräinen kokous 24.4.2025 klo 18 4H-yhdistyksen uudella toimistolla, Torikatu 1. Huoneja caravanmajoitusta läpi vuoden. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.. SÄÄ VARAUS! (perumisesta ilmoitetaan nettisivulla) Lisätietoja: www.koivujarvi.fi Koivujärvi ry Tanssit Puistonkulmalla. klo 9 alkaen monenlaista kahvileipää. Soita 050-564 2393 / Leena. Joitakin paikkoja vapaana. Kysy tarjous! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. Meeri. 0400 945 544. 9.5. JAAKKO KULTA Pe 18.4. Hinta 5 €. Mitat 35 ja 50 cm. 0400 981071 / Sanna Kiuruveden seurakunta / lähetystyö TORILLA torstaina klo 9–11.30 Hiekkamaan perunaa Kalajoelta, porkkanaa ja siemenperunaa. 050 307 5439 Hae kevään kausituotteet! Ennakkotilaukset 040 1824433 17.4. 30.4. • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desin?ointi LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 2,8% maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 17.4. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 HUVEJA TANSSIT RIVI-ILMOITUKSET Mykyrokkaa seuraavan kerran 24.4.2025. Mykyrokkaa Petri Nygård La 19.4. Rinnekodin keittolounas arkisin klo 11-12.30 välillä. mennessä. Lähtö Koivujärven Rantaterassilta