Kiuruvesi-lehti 12.11.2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JAANA SELANDER 012138-2545 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 12.11.2025 72. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 6 » Kiuruveden joulunavaus lähestyy 16–17 » Salivuoroihin on tulossa haasteita 10 » Kaupungin piti asentaa latauspisteitä. Hyvinvointitapahtuman takana olivat KiuruPark-hanke, kaupunki, MTK ja yrittäjäyhdistys. VUOSIKERTA, NRO 45. 12-13 » KiuruPark-hanke kokosi yrittäjät ja muut toimijat yhteen Elohulinat järjestetiin heinäkuussa 2011
YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. Kun joulupassikampanja ensimmäisen kerran lanseerattiin Kiuruvesi-lehdessä marraskuun lopussa 2019, yrityksiä lähti kampanjaan mukaan 39. MITÄ maksaa yksi kilometri väylää. Kaupungin arvio voi perustua alustaviin suunnitelmiin, mutta ilman tarkempaa erittelyä on vaikea arvioida sen tarkkuutta. JAANA SELANDER MITEN Kiuruvesi arvioi osuutensa Hingunniemen kevyenliikenteen väylähankkeessa. ONKO arvio realistinen. Kysymys päättäjille KAUPUNGINVALTUUSTON ja teknisen lautakunnan olisi hyvä avata arviointinsa perusteet. Toinen vaihtoehto on lähettää postikortti Kiuruvesi-lehteen. – Valaistus, joka voi maksaa jopa 100 000 euroa riippuen pylväiden määrästä ja sähköliittymistä. – Sadevesiviemäröinti ja kuivatusratkaisut, jotka ovat usein kaupungin vastuulla. Todennäköisiä kustannuseriä ovat: – Maansiirtotyöt ja pohjarakenteet, erityisesti jos maaperä on haastava. Yhden leiman saa 20 euroa ylittävästä ostoksesta. Kevyenliikenteen väylän pituus on noin 1 kilometri ja leveys kolme metriä. Miten Kiuruvesi arvioi osuutensa kevyenliikenteenväylästä. Joulupassikampanjassa pyörii raha Kiuruvedellä ja se tuo koko paikkakunnalle hyvinvointia. Esimerkiksi Tanskassa testatuista ulkomaisista sadevaatteista 75 prosenttia sisälsi PFAS-yhdisteitä, ja 70 prosenttia sisälsi EU:ssa kiellettyjä aineita. Tämä kuulostaa realistiselta, sillä kevyenliikenteen väylän rakentamisen yksikköhinnat vaihtelevat tyypillisesti 40 000–80 000 euroa/km riippuen maaperästä, valaistuksesta ja muista rakenteista. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Hankkeen kokonaiskustannuksista valtio kattaa 1,13 miljoonaa euroa, ja kaupungin osuudeksi on arvioitu 800 000 euroa. Kiuruveden Hingunniemen kevyenliikenteen väylähanke on tärkeä askel turvallisemman ja kestävämmän liikkumisen puolesta. Asvaltoinnin kustannukseksi on arvioitu 50 000 euroa. Passeja voi jokainen kerätä rajattomasti ja ne kaikki osallistuvat arvontaan. 2 Keskiviikko 12. Entä mitä tapahtuu, jos urakkatarjoukset ylittävät arvion. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kun ostaa omalta paikkakunnalta, voi tarvittaessa astella kivijalkamyymälään ja reklamoida, jos siihen on tarvetta. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Kääntöpuolena on, että näiden verkkokauppojen tuotteet voivat olla mitä sattuu, ne eivät välttämättä täytä tuotteen tuoteja ympäristöturvallisuudelle asetettuja ehtoja, eivätkä ole Euroopan Unionin vaatimusten mukaisia. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Kiuruvetisellä tuotteella on vastuulliset kasvot. Lelutestauksissa 80 prosenttia ulkomaisista tuotteista ei täyttänyt turvallisuusstandardeja. marraskuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Jouluraha pyörimään Kiuruvedellä K iuruvesi-lehden joulupassikampanja pyörähtää taas käyntiin, kuudennen kerran. Onko mukana riskivara tai kustannusylitysten puskuria. – Mahdolliset maanhankinnat tai korvaukset yksityisille maanomistajille. Suosituimmat tuoteryhmät ovat vaatteet, elektroniikka ja urheilutarvikkeet. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Tänä vuonna joulupassikampanjassa on mukana yli 40 yritystä ja kampanja kestää 31.12.2025 saakka. Viime vuonna joulupasseja palautui kiuruvetisistä liikkeistä Kiuruvesi-lehteen noin 3 100 kappaletta ja rahaa pyörähti palautuneissa joulupasseissa noin 248 000 euroa. Kiuruvetisille liikkeille suuri kilpailija on verkkokauppa, kuten Temu, Shein ja Amazon, joissa on valtava valikoima edulliseen hintaan. – Suunnitteluja valvontakustannukset, jotka voivat olla 10–15 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kampanjan tarkoituksena on tukea paikallisia liikkeitä niin, että jouluostokset keskitetään Kiuruvedelle ja joulupassikampanjassa mukana oleviin yrityksiin. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. MISTÄ kaupungin 800 000 euron osuus muodostuu. Jos pelkkä asvaltointi maksaa 50 000 euroa, herää kysymys: mitä loput 750 000 euroa kattavat. Voittajat arvotaan kampanjan päätyttyä tammikuussa. Miten 800 000 euroa on laskettu. VILHO RUOTSALAINEN Kuva Iisalmentieltä, kuva otettu Hingunniemen suunnasta Kiuruvedelle päin. – Mahdolliset lisärakenteet, kuten kaiteet, penkit tai istutukset. Yhteen passiin sopii neljä leimaa, ja kunkin leiman pitää olla eri liikkeestä. Asukkaiden näkökulmasta olisi tärkeää saada avoimesti tietoa siitä, miten kustannukset jakautuvat ja mitä ne sisältävät. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Vuonna 2023 rahaa liikkui 230 800 euroa, vuonna 2022 177 000 euroa, vuonna 2021 rahamäärä oli 192 000 euroa. Kampanja toimii niin, että asiakas kerää leimoja eri kampanjaliikkeistä leimapassiinsa, joita saa kampanjaliikkeistä. Joulun jälkeen tammikuussa 2026 kaikkien täyden leimapassin jättäneiden kesken arvotaan palkintoja, joiden yhteisarvo on 2 100 euron edestä lahjakortteja. Pääpalkinnon arvo on 400 euroa ja lisäksi arvotaan kaksi 100 euron lahjakorttia sekä 30 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. Täydet passit palautetaan kampanjaliikkeisiin henkilön yhteystiedoilla varustettuna. Kirjoituksia ei palauteta. Mutta miten tähän arvioon on päädytty. Vaarana on niin ikään joutua huijatuksi näillä alustoilla. “ Puh
Nyt tieto ja mielipiteet leviävät omissa kuplissaan sosiaalisessa mediassa. Terhi Tikkanen Yrittäjäjäsenet tekivät hartiavoimin töitä hankkeen tiimoilta. Venäjä-kauppa on loppunut ja itärajan sulkeuduttua venäläisten matkailuvirtojen tuoma raha Suomeen tyrehtynyt. Liikenne Saimaan kanavalla on päättynyt ja siirtynyt maanteille pilaamaan ilmastoa. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen taloutemme on ollut lähes pysähtyneisyyden tilassa. Jos liiketilojen ikkunoihin ilmestyy uudet teippaukset, toiminnan aloittamisen merkiksi, se voisi laukaista ympärilleen positiivisen oravanpyörän. Miten löytää ainakin yhteinen rytmi, jos ihan säveltä ei löydetäkään. SUOMEN velkataakkaa kasvattaa puolustusmenojen kasvu ja vanhevan väestön vuoksi sote. Tarvitaan yhteyttä, joka ei perustu samanlaisuuteen, vaan haluun ymmärtää sitä, että ei olla samanlaisia, mutta arvostetaan toisiamme siitä huolimatta. Suurin osa huumeiden salakuljetuksesta, kaupasta ja ihmiskaupasta on paljastunut ulkomaalaisten rikollisjengien tekemiksi. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. YKSILÖLLISYYDEN aikakausi on lisännyt vapautta, mutta myös erillisyyttä. Itäja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämä on kärsinyt pahoja kolhuja. Oi niitä aikoja. Lapsuudessani 80ja 90-luvuilla hokemat lähtivät liikkeelle tv-sarjoista, joita kaikki katsoivat. Ilman velvoitteita olisimme EU.n ulkopuolella saaneet samat kauppaedut kuulumalla Euroopan talousalueeseen (ETA), kuten esimerkiksi Norja ja Islanti. 3 Keskiviikko 12. Suomi on kärsinyt EU:n ja Yhdysvaltojen Venäjä-pakotteista EU-maista kaikkein eniten. Kuinka tässä on näin siitä huolimatta päässyt käymään. Kansalaiskyselyn mukaan turvattomuuden tunne on siitä huolimatta lisääntynyt. Kuva on kuvituskuva. EU-JÄSENYYS on tuonut meille myös ihmisten, tavaroiden ja palvelusten vapaan liikkuvuuden. Ruotsin ja Tanskan julkiset velat ovat ainoastaan noin yksi kolmasosa Suomen julkisesta velasta 245 miljardista. Kaikki katsoivat samoja televisio-ohjelmia ja kuuntelivat samoja lauluja. Valtiovarainministeriön (VM) mukaan olemme maksaneet EU:lle noin yhdeksän miljardia enemmän kuin olemme saaneet, ja palauttaneet keräämiämme tullimaksuja noin neljä miljardia. Vuosikymmeniä ennen Natoa pärjättiin noin 1,5 prosentilla Bkt:sta eli hieman yli neljällä miljardilla. Yhtenäiskulttuurissa liityimme samaan tarinaan, siihen eilen telkkarissa nähtyyn. Nato-jäsenyys vaatii jäsenmaitaan satsaamaan siihen viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan (BKT). Elmeri Kinnunen Onhan täällä kuitenkin useampi ruokakauppa, parturi-kampaamoita, hierontaa, akupunktiota, fysikaalista hoitoa, varaosaliikkeitä, maatalouskauppoja, elektronikkaa, kenkäkauppa tilitoimistoja, keilahalli ja niin edelleen. VIELÄ muutama vuosikymmen sitten yhteiskuntaamme leimasi vahva yhtenäiskulttuuri. Jokainen voi valita omat hokemansa, ja yhteisönsä. (Kiuruvesi 5.11.). Sen kun vain lykkäät hengentuotteesi someen tai kerrot siellä ketä seuraat ja fanitat. Harri Laukkanen Tuskin tällaisesta olisi haittaakaan! Tyhjiin liiketiloihin kaupunki sponssamaan vuodeksi vuokrat, että yrittäjä kerkeää saada homman kannattavaksi. Sen kääntöpuolia ovat olleet maahamme tunkeutunut ihmiskauppa ja kansaivälinen rikollisuus, josta pahin on yhä laajeneva huumerikollisuus. En usko sen löytyvän ainakaan algoritmien ohjaamasta sosiaalisesta mediasta. VIERASKYNÄ HEIDI HUHTILAINEN Kirjoittaja on Kiuruveden kulttuurisihteeri. Pyöreän puutavaran vuosittaisen tuonnin noin 11 miljoonan kuution loputtua metsäteollisuus on ollut vaikeuksissa. Six seveniä alettiin käyttää alkuvuodesta 2025 internet-meemeissä. Ruotsissa ja Tanskassa vienti on vetänyt, sillä heidän kruununsa ovat kelluneet Yhdysvaltojen dollarin tahdissa. Aiemmin suurin osa kansasta seurasi samoja puoli yhdeksän uutisia ja osallistui samaan keskusteluun. Anne Härkönen Työryhmälle on tilausta. Kaisa Huttunen KIURUVESI-LEHTI SUOMI on kuulunut EU:hun kolmekymmentä vuotta. Kulttuurista on tullut luovempaa ja avoimempaa, ja erilaisuudelle on syntynyt enemmän tilaa. MONINAISUUS on tehnyt kulttuurista rikkaampaa. Hei opettaja! UUTISJAHTI ON KÄYNNISSÄ Uusi koulujen lukuhaaste innostaa koko syyslukukauden lukemaan uutisia – ja palkitsee viisi luokkaa 500 euron stipendillä. Ilmaisu on nopeatempoista ja rohkeampaa kuin ennen. VM:n mukaan vuoden 2023 lopussa Suomi oli vastuussa EU:n yhteisistä veloista 40,8 miljardia. Internet, sosiaalinen media ja globalisaatio ovat tuoneet loputtomasti vaihtoehtoja. Sen myötä Suomi mennetti oman valuuttansa markan toisin kuin Ruotsi ja Norja. Kun yhteiset tarinat katoavat, yhteisöllisyyden tunne heikkenee. Itä-Suomi on ollut suurin menettäjä. Jaakko Tossavainen Ehdottomasti kaipaa kehitystä! Elmeri Kinnunen Jospa sillälailla keksittäisiin tyhjille liiketiloille käyttöä. Tämän hetken BKT:n mukaan se merkitsee Suomelle noin 14 miljardia vuodessa. Miten syntyy kulttuuri, joka sallii erilaisuuden. Moni kokee juurettomuutta ja kaipaa yhteisiä kokemuksia, jotka ennen syntyivät kuin itsestään. NYKYÄÄN yhtenäiskulttuuri on murtunut ja yksilöllisyys ohjaa kaikkea tekemistä. Tehtaita ja kauppoja on jouduttu sulkemaan. Vientivetoisena maana vientimme olisi vetänyt ja taloutemme kasvanut. Tyhjät liiketilat antavat ankean kylän näkymän. Itseään voi tuoda esille ilman portinvartijoita. Näin kun listaa, niin monenmoista löytyy. Sytytä luokassasi lukukipinä ja lähde mukaan jahtiin! Luettavaa luokallesi löydät tästä lehdestä. Muutamaa jäsenyytemme alkuvuotta lukuun ottamatta Suomi kuuluu EU:n 27 jäsenmaasta 10 nettomaksajan joukkoon. Mutta ehkä olisi kyllä aihetta miettiä, kannattaako liikehuoneistot pitää kuukausia tai vuosia tyhjänä. TAITO TASKINEN Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen Kiuruvetisiä äänestämässä EU-vaalissa toukokuussa 2024. Kansan enemmistön tahto on toteutunut. YHTENÄISKULTTUURIN murroksella on myös varjopuolensa. Tulevaisuuden haaste onkin siinä, miten yksilöllisyyden aikakaudella voidaan rakentaa uudenlaista yhteisöllisyyttä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. EU-JÄSENYYS vei meidät myös EU:n talousja rahaliiton jäseneksi. Tämä vaikeuttaa yhteistä ymmärrystä ja eri ryhmät voivat elää täysin eri todellisuuksissa. marraskuuta 2025 VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Tarvitaanko Kiuruvedellä keskustan kehittämisryhmää. Riittääkö pelkän keskustan kehittäminen kunnan elinkelpoisena pitämiseen. Itä-Suomen selluja paperitehtaat ovat hiljentyneet ja työttömyys kasvanut. Neuvoa antavassa kansanäänestyksessä ylivoimainen enemmistö kiuruvetisistä vastusti unioniin liittymistä. Yhtenäiskulttuurista sosiaalisen median aikaan LASTEN ja nuorten hokema six seven sai minut muistelemaan, taas kerran, omaa nuoruuttani. Ilmoittautuminen ja vinkit: uutisjahti.fi
08 764 990 Torstai 9.30–17.00 T oinen linssi ilmaiseksi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Tapahtuman alulle laittajana toimi kaupunginvaltuutettu, kahden tytön äiti Oona Kanteleenmäki Kiuruvedellä on monia mahdollisuuksia Nuoret yrittäjät kertoivat omista urapoluistaan Starttistage-tapahtumassa Kiuruveden nuorisotalolla. – Pitää olla valmiiksi taitoja se. 4 Keskiviikko 12. Yrittäjäksi aloin 24-vuotiaana ja siitä on nyt viisitoista vuotta aikaa, Tikka kertoo. Tilanja karjanhoito olivat silloin jo tuttua työtä, mutta lupa-, tukija muuta paperityötä Tikka kuvailee sanoilla ”sitten se koulunkäynti vasta alkoikin”. Tällä alueella on onneksi vielä oppilaitoksia joihin hakeutua; on oma lukio ja Hingunniemi. Kiuruveden lukion opintotarjontaa tapahtumassa esitteli äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Mira Kokkonen. Tuovila ymmärtää isomman paikkakunnan vetovoiman, mutta toivoo, että mahdollisimman moni palaisi takaisin esimerkiksi yrityksen perustamisen kautta. Me aikuiset voimme tukea nuorten toivoa palveluiden kautta ja esimerkiksi tällaisilla tapahtumilla, pohjusti Kanteleenmäki. Maaja metsätaloutta Tikka kertoo, että hänen urapolkunsa on ollut selkeä, sillä hän jatkoi yrittäjänä kotitilalla ja myös vanhemmat ovat edelleen mukana tilan töissä. – Vaikka ulkopuolinen tekee kirjanpidon, on asioista oltava kartalla, hän toteaa. – Kun puhutaan tulevaisuuden mahdollisuuksista kotiseudulla ja pienillä paikkakunnilla, ollaan toivon äärellä. marraskuuta 2025 UUTISET Keskiviikko 12. Oppisopimusopiskelussa hän pitää tärkeimpänä asennetta. Omasta yrityspolustaan olivat kertomassa Hyvinvointikeskus Virtalähteen yrittäjäpariskunta Pekka ja Niina Lähderinne, maatalousyrittäjä Mikko Tikka, Ristikankaan Pehtoorin Aleksi Pesonen ja Himaharjun Maria Röntynen, joka ei haastattelua tehdessä ollut vielä paikalla. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. – Tapahtumalla halutaan tuoda esille, että Kiuruvedellä on myös mahdollisuuksia ja yrittäjyyttä. – Suoritin opinnot oppisopimustutkintona, silloin se vielä oli mahdollista kotitilalla. Kiuruveden nuorisotalolla järjestettiin lauantaina Starttistage-tapahtumapäivä. Paikkakunnan nuorista moni hakeutuu opiskelemaan isompiin ympyröihin Kuopioon. Paikalla oli kiuruvetisiä nuoria yrittäjiä kertomassa omista koulutusja yrityspoluistaan, lisäksi illalla esiintymässä oli kaksi paikallista bändiä. – Tällä hetkellä alkaa olla ajankohtaista kesätöihin hakeminen, Tuovila toteaa. Nuoriso-ohjaaja ja nuorisopalveluiden esihenkilö Katja Tuovila kertoo, että nuorten kanssa puhutaan paljon koulutukseen ja työn hakemiseen liittyvistä asioista. Hän on suorittanut maatalousyrittäjän perustutkinnon Peltosalmen maatalousoppilaitoksessa. (ps.). Hän totesi, että yksi tapahtuman tavoite on tuoda nuorille esille maaseudun mahdollisuuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. JUHA KORPI LAKIASIAINTOIMISTO Louhenkatu 7, II kerros, 74100 Iisalmi, 0500-571 966 Luottamuksella kaikki lakiasianne. Tapahtumajärjestäjinä toimivat kaupungin nuorisopalvelut sekä Kiuruveden Musiikinystävät. marraskuuta 2025 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. MAARIT ÄYHYNMÄKI MAARIT ÄYHYNMÄKI Yrittäjyyden ja koulutuksen asioista juttelemassa Pekka Lähderinne, Mikko Tikka, Katja Tuovila, Oona Kanteleenmäki, Aleksi Pesonen, Mira Kokkonen ja Niina Lähderinne. Myös Iisalmessa on paljon eri koulutusaloja ja toivotaan, että jatkossakin löytyy, Tuovila toteaa
Nyt taas kelit vaikuttavat siihen, että metsään ei pääse koneilla, vaan työntekijöitä on pitänyt lomauttaa. Taloudellinen satsaus kannatti, koska nyt saa tehdä työtä, jota jaksaa tehdä, Lähderinteet toteavat. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen vastasi, että lähiaikoina Servican kanssa on tulossa palaveri, missä asiaa selvitellään. Hän kertoo, että vuosien myötä yrittäjyydestä ja ammattialasta on kertynyt oppia myös kantapään kautta sekä virheitä tekemällä. – Tosin hyvinvointiin liittyvät hoidot ovat ensimmäisiä asioita, mitä jätetään pois, kun taloustilanne tiukentuu, toteaa Pekka Lähderinne. Vuodenvaihteessa Lähderinteiden yrityksen tilat muutetaan Rantakylään, kodin yhteydessä oleviin erillisiin tiloihin. Keskusta teki puolestaan valtuustoaloitteen nuorten yrittäjien tukemisesta. – Teoriaopiskelu ei ikinä ole kiinnostanut. – Opon kanssa on katsottu valmiiksi lähin media-alan koulutus, joka on Savon ammattiopistossa Varkaudessa. Vaikka ei koulunkäynnistä haittaa ole ollut, vaan paljon siellä sai oppia, Pesonen toteaa. Muun muassa Vieremällä nuoria pienyrittäjiä tuetaan 250 euron määrärahalla ja sen hakeminen tapahtuu 4H-yhdistyksen kautta. – Kukaan ei muista kuinka nopeasti tekee, vaan kuinka hyvin on tehnyt, hän toteaa. Ajan myötä pääpaino suuntautui metsäpuolelle, Pesonen kertoo. – Aloitin yrittäjyyden tekemällä urakkapuinteja ja työskentelin myös lomittajana. Valonen kuvaa pienellä videokameralla ja kännykällä, ja editoi materiaalin tietokoneella. – Halusin vaihtaa pois kolmivuorotyöstä psykiatrisella alalla, tein viimeiset vuodet 60-prosenttista työaikaa, kertoo Niina Lähderinne. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi kä halu kehittyä pikkuhiljaa. 5 Keskiviikko 12. Hän yhdisti ihmisten auttamisen ja liikunnan ja valmistui hierojaksi Vuokatin urheiluopistolta. Tämän vuoden talousarviossa tuloveron määräksi on arvioitu noin 11,5 miljoonaa euroa. – Olisi oikeus ja kohtuus, että Kiuruveden kaupunki tukisi myös tätä omatoimisuutta. Valtuusto kokousti maanantaina. – Nyt voin vaikuttaa omaan työhöni, enkä enää joudu kokemaan samaa mitä koin työpaikassa. Halusin pois siitä tilanteesta ja aloin kouluttautua uudestaan, Lähderinne kertoo. Hän valmistui vuonna 2022 akupunktiohoitajaksi, koulutus järjestettiin Jyväskylässä. Tällä hetkellä yrityksessä on hänen lisäkseen kymmenen vakituista työntekijää. – Hyviä esimerkkejä on eri puolilta maata. Niina Lähderinne on huomannut, että akupunktiohoidosta avun saanut tuo mukanaan uusia asiakkaita, eli mainonta hoituu osin tätä kautta. Sisällöntuottajaksi tähtäävä Valonen on tehnyt omia videoita jo useamman vuoden ajan lähinnä YouTubeen. – Maksoimme kolmen ja puolen vuoden koulutuksesta 10 000 euroa. Starttistagella esillä olleisiin ammattialoihin Valonen ei aikonut hakeutua, mutta Lähderinteiden yrittäjätarina herätti kiinnostusta. Kuntaliiton veroennusteen mukaan kunnallisveron tuotoksi arvioidaan ensi vuonna 12,3 miljoonaa euroa. Hän aloitti metsäja maatalouskoneyrittäjänä 22-vuotiaana, kahdeksan vuotta sitten. Hänenkin yrittäjäpolkunsa alkoi hahmottua uusien opintojen kautta. Veroprosentit ensi vuonna ennallaan Kiuruveden kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 10.11. Valtakunnallinen 4H-akatemia on rakentanut nuorten pienimuotoisen yrittäjyyden mallin, joka on turvallinen ja ohjattu tapa opetella yrittäjyyttä. Tällä kohtuullisella tuella voitaisiin avustaa nuoren yrittäjän alkutaivalta ja jopa matkaa elämän mittaiseen yrittäjyyteen. Lisäksi voin vaikuttaa myös työaikoihin, seitsemän vuotta yrittäjänä toiminut Lähderinne toteaa. Valtuutettu Leena Pöksyläinen (kd.) ilmaisi huolensa lähiruoan osuuden vähentymisestä kouluruokailussa. Innostus alaan vaati myös suurta taloudellista panosta. Juho Valonen hakee opiskelemaan sisällöntuotantoa media-alan koulutukseen. Tällöin vuoden 2026 kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,00, rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 ja yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00. Perusasioista ei voi luistaa, Tikka toteaa. Lisäksi hän tekee personal trainerin töitä ja lisäkouluttautuu parhaillaan hieronnan eat-tutkintoa suorittamalla. Prosentti on sama kuin tänäkin vuonna. Samassa yrityksessä työskentelee myös puoliso Niina Lähderinne. Vaikka maatalousyrittäjän ei tarvitse juurikaan markkinoida tuotteitaan, Tikka korostaa, että työn jälki on tärkeintä jokaisessa hommassa. AKU LAATIKAINEN Palvelemme ma-to 9-17.30 pe 9-18 la 9-14 Kiurukatu 3, Kiuruvesi puh. AKU LAATIKAINEN Asiasta päätti kaupunginvaltuusto. Aloitteessa lausutaan, että Nuorten kesäduuni -tuki on ollut hyvä tapa työllistää nuoria kiuruvetisiä. Yrityksen perustaminen ajoittui koronan puhkeamiseen ja yritys oli pari kuukautta kiinni. Työalueena on Kiuruvesi ja lähikunnat. Uudelleenkouluttautumista Pekka Lähderinteen yrittäjäpolku sai alkusysäyksen työnohjauskeskusteluista. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että kiinteistöveroprosentit säilytetään ennallaan. Hän kokee tärkeänä sen, että sisällöntuotannossa aiheet ja tapahtumat kiinnostavat häntä itseään. Aleksi Pesonen on myös kotoisin maalaistalosta. Aikalisä ja aloite Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöjen yhtiöittämisessä otetaan vuoden aikalisä. Mahdollinen yhtiöittäminen tehdään aikaisintaan 1.1.2027 alkaen ja samalla Kiuruveden kaupunki on valmis jatkamaan vuonna 2026 kiinteistöjen vuokraamista Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 12 kuukauden irtisanomisajalla hyvinvointialueen kanssa neuvotellun vuokratason mukaisesti. Lisäksi eräiden laitosten veroprosentti on 3,10. KYLLÄ 50 % EI 50% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö presidentti saada vierailulle Kiuruvedelle. marraskuuta 2025 VIIKON KYSYMYS Tarvitaanko Kiuruvedellä keskustan kehittämisryhmää. Tuki kuitenkin unohtaa nuoret, jotka työllistyvät oman yrityksensä kautta. Haaveena sisällöntuotanto Yläkoulun kahdeksasluokkalainen ja Kiuruveden kaupungin nuorisovaltuuston jäsen Juho Valonen aikoo hakea peruskoulun jälkeen media-alalle. – Teen pelivideoita, haasteita ja sketsejä. Myös Kiuruveden kaupungin tulisi rakentaa omannäköisensä malli nuorten innostamisesta yrittäjyyteen. pitämässään kokouksessa, että kaupungin tuloveroprosentti ensi vuonna on 9,50. Kaikenlaisia hauskoja videoita mitä nyt sattuu mieleen tulemaan, hän kuvailee. 017 825 255 www.kiurunlaukkujakenka.fi www.facebook.com/laukkujakenka. – Työskentelin silloin lähihoitajana ja olin työpaikkakiusattu. Yksi mahdollinen tapa voisi olla nuorten 4H-yrittäjyyden tukeminen. – Kun tekee työt hyvin ja työntekijöille on samat vaatimukset, niin sitä kautta saa töitä, Pesonen kiteyttää. Hän lopetti lukion Mahis-opinnot yhden vuoden jälkeen ja Peltosalmen maatalousoppilaitoksen agrologiopinnot kahden vuoden jälkeen. – Se kuitenkin oli firmalle kasvun aikaa, koska ihmiset olivat tyytymättömiä perusterveydenhuollon palveluihin. – He ovat aloittaneet yrityksen aivan tyhjästä, Valonen perustelee. Hän tuo esille myös sen, että osaltaan yrityksen työt lisääntyivät Ukrainan sodan alettua, se lisäsi kotimaisen energiapuun hakkuuta
– Kun muutamme katuja hetkellisesti kävelykaduiksi, varmistamme tällä tapahtuman turvallisuuden. Samaa kaavaa noudatetaan tänäkin vuonna. Joulunavauksen aikaan autoilijoiden ja muidenkin moottoroitujen ajoneuvojen kuljettajien kannattaa huomioida se, että Kiuruveden torin läheisyydessä olevia katuja suljetaan liikenteeltä tapahtuman ajaksi. 6 Keskiviikko 12. Tapahtumaa juontaa Pentti Pursiainen. Leijonat kertovat, että päivä alkaa koko perheen monipuolisella ohjelmalla kello 11. – Paljon on kaikkea asiaa, mitä pitää ottaa huomioon. – Lauantai on valikoitunut päiväksi muun muassa sen takia, että yrittäjät ovat sitä toivoneet. Ne kaikki ovat jo varattuja, mutta jos joku vielä haluaa tulla myymään, onnistuu se oman pöydän kanssa. Joulunavaukseen saapuu Kuopion ravikoulun poneja, joita saa silittää ja rapsuttaa. Joulunavaus on vuosittain iso ponnistus Kiuruveden Lions-klubeille. marraskuuta Kiuruveden torilla. marraskuuta 2025 Uutiset Eturivin Sari Tikkanen, Marja Pennanen, Janetta Pennanen, Riitta Kärkkäinen ja Kirsi Pesonen sekä takarivissä olevat Mikko Pennanen, Jari Tikkanen ja Markus Sonninen toivottavat kaikki tervetulleiksi Kiuruveden joulunavaukseen. Kiuruvedellä joulu avataan viikkoa aiemmin kuin Iisalmessa. – Tänäkin vuonna joulupukki on paikalla niin kauan kuin on tarvetta, leijonat kertovat. Poniratsastusta ei tällä kertaa ole. Viime vuosina esimerkiksi byrokratian määrä on lisääntynyt. Viikonloppuna myös ihmiset joutavat paremmin paikalle kuin arkena. – Myyntipaikat ovat ilmaisia joulunavauksen aikana, leijonat muistuttavat. Se tietää sitä, että perinteinen Kiuruveden joulunavaustapahtuma lähestyy. Pitää hankkia tarvittavat luvat, laatia pelastussuunnitelma ja niin edelleen, Jari Tikkanen luettelee. – Sitten on tietysti vielä katujen sulkeminen, mutta siinä Kiuruveden kaupunki on onneksi apunamme. Vielä kun olisi säiden herrakin, niin kylläpä kelpaisi joulu avata.. Iso ponnistus Viime vuonna joulunavaus järjestettiin kävijöiden toiveesta eri aikaan kuin Iisalmen joulunavaus, jotta ihmiset ehtisivät halutessaan molempiin. Tapahtuman on tarkoitus loppua noin kello 13, mutta joskus joulunavaus on kestänyt tunnin aiottua pidempään, koska joulupukin luo on ollut niin pitkä jono. Tapahtuman järjestävät tuttuun tapaan kiuruvetiset Lions-klubit LC Kiuruvesi, LC Kiuruvesi/Niva ja LC Kiuruvesi/ Helmiina. – Lisäksi Linda Hyytiäinen tuo paikalle vuohiaan, joita niin ikään voi silittää ja rapsuttaa. Hänelle voi jättää kirjeitä ja toivomuksia sekä muuten vain jutella ja ottaa yhteiskuvia. Puheenaihe Tori täyttyy joulutunnelmasta Kiuruveden joulunavaustapahtuma järjestetään ensi viikon lauantaina. Tänä vuonna koristeluja ohjelmapuoli on LC Kiuruvesi/Nivan vastuulla, glögeistä ja pipareista huolehtii LC Kiuruvesi ja puurosta LC Kiuruvesi/ Helmiina. – Niitä on varattu 500 henkilölle, mikä riittänee hyvin. Paikalle saapuu myös joulupukki ilahduttamaan lapsia ja lapsenmielisiä. Onneksi talkoolaisia on riittänyt ihan hyvin, sanovat Jari Tikkanen, Mikko Pennanen ja Sari Tikkanen. – Joulupukki on paikalla heti yhdeltätoista. – Tätä on valmisteltu pitkin syksyä, jotta saisimme mukavan tapahtuman koko Kiuruveden koettavaksi. Saattaapa Rusanen myös laulaa, kertoo Lionsien Mikko Pennanen. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Jouluun on aikaa enää reilu kuukausi. Puuroa ja glögiä tarjolla Yksi joulunavauksen odotetuimmista hetkistä on puuroja glögitarjoilu, joka alkaa kello 12. Suloisia eläimiäkin on paikalla. – Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja seurakuntapastori Miikka Huuskonen pitävät puheet. Tänä vuonna jouluisiin tunnelmiin virittäydytään lauantaina 22. Torilla on myös myyntipöytiä 14 kappaletta
ADOBE STOCK Kortin voi toimittaa niille tarkoitettuun keräyspisteeseen viimeistään 4. Kortteja voi halutessaan askarrella Kiuruveden kirjastolla järjestettävässä maksuttomassa joulukorttipajassa. Arvonta suoritetaan kampanjan päätyttyä tammikuussa 2026. joulukuuta. Kampanjaan voi osallistua kuka vain lahjoittamalla valmiin tai itse askarrellun joulukortin. Keräämällä leimoja voi osallistua lahjakorttien arvontaan. telussa kannustetaan hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Kampanjassa paikalliset voivat lahjoittaa joulukortteja kotihoidon ja asumispalveluiden ikääntyneille asiakkaille. AskarJoulupostia ikäihmisille -kampanja järjestetään Kiuruvedellä toista kertaa. JAANA SELANDER vaihtoehto on lähettää postikortti osoitteella Kiuruvesi Lehti Oy, Joulupassi 2025, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi. Pääpalkinnon arvo on 400 euroa ja lisäksi arvotaan kaksi 100 euron lahjakorttia sekä 30 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. Viime vuonna joulupasseja palautui kiuruvetisistä liikkeistä Kiuruvesi-lehteen noin 3 100 kappaletta ja rahaa pyörähti palautuneissa joulupasseissa vähintään noin 248 000 euroa. Kampanjan tarkoituksena on tukea paikallisia liikkeitä niin, että jouluostokset keskitetään Kiuruvedelle ja joulupassikampanjassa mukana oleviin yrityksiin. Ikäihmisiä voi ilahduttaa joulukortilla Joulupostia ikäihmisille -kampanja alkoi Kiuruvedellä viime viikon maanantaina. kerran. 7 Keskiviikko 12. Kiuruvedellä keräyspisteet sijaitsevat S-marketissa, K-Supermarketissa ja kirjaston aulassa. Kampanja toimii niin, että asiakas kerää leimoja eri kampanjaliikkeistä leimapassiinsa, joita saa kampanjaliikkeistä. Se oli viime vuonna suosittu Kiuruvedellä. Joulun jälkeen kaikkien täyden leimapassin jättäneiden kesken arvotaan palkintoja, joiden yhteisarvo on 2 100 euron edestä lahjakortteja. Kampanjan ohjeiden mukaan korttiin tulee kirjoittaa hyvän joulun toivotukset ja saajan kohdalle ”Sinulle” ja lähettäjän kohdalle oma nimi. Yhteen passiin sopii neljä leimaa, ja kunkin leiman pitää olla eri liikkeestä. Korttia ei pidä sulkea kirjekuoreen. Valtakunnallisen Joulupostia ikäihmisille -kampanjan järjestää Siskot ja Simot ry yhteistyökumppaneineen. Joulupostia ikäihmisille -kampanja kutsuu Kiuruveden asukkaat lähettämään joulukortteja ikääntyneille. Peltola, HairCut Factory, Hankkija, Hierontapiste Carola, Ikiaikainen, Iskelmäviikko, Kauneushoitola Sani, Keilahalli/Rolls, Kipa kirjakauppa, Kiurun Kunto, Kiurun Laukku ja Kenkä, Kiuruveden Apteekki, Kiuruveden Autokatsastus, Kiuruveden Autotarvike, Kiuruveden kaupungin kulttuuritoimi, Kiuruveden Osapalvelu, Kiuruveden Pesula, Kiuruveden Urheilutarvike, Kiuruvesi-lehti, K-Rauta Kiuruvesi, K-Supermarket, Lanka-Kaisa, Louhin turvetupa/Tuula Ruotsalainen, LVI-Sawo, Mintsa, Optimo, Parturi-kampaamo Anneli Hakala, Lemmikkihotelli Tassuhaka, Parturi-kampaamo Mariel, Peltohovi, Siluettiverstas, Singi, S-Market Kiuruvesi, Teboil, Tokmanni, Valmakauppa, Veikon Kone ja Viljo Tavaratalo. Passeja voi jokainen kerätä rajattomasti ja ne kaikki osallistuvat arvontaan. Viime vuonna Kiuruvedellä kampanjassa saatiin 486 joulukorttia ikäihmisille jaettavaksi. Tämän vuoden kampanjassa on mukana yli 40 yritystä. Sen järjestää Kiuruvesi-lehti . Joulupassikampanjassa ovat tänä vuonna mukana seuraavat liikkeet: ABC-Kiuruvesi, Ajade, Bistro Kook, Cut’riina, Fysi-Askel, Fysioterapiapalvelut V. marraskuuta 2025 Joulupassikampanja alkaa ensi viikolla Kiuruveden joulunavaus tietää myös jo monilta edellisvuosilta tutun Kiuruveden joulupassikampanjan alkamista. Keräyspisteisiin lahjoitetut kortit toimitetaan muun muassa Virranrantaan, Veikkolaan, Kalliosydämeen, Rinnekodille sekä kotihoitoon. Toinen Kampanjan tarkoituksena on tukea paikallisia liikkeitä niin, että jouluostokset keskitetään Kiuruvedelle ja joulupassikampanjassa mukana oleviin yrityksiin. Se järjestetään lauantaina 29. Kampanja järjestetään tänä vuonna 13. Täydet passit palautetaan kampanjaliikkeisiin henkilön yhteystiedoilla varustettuna. marraskuuta kello 10–12. AKU LAATIKAINEN Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja nimet julkaistaan Kiuruvesi-lehdessä. Kiuruvedellä kampanjaa organisoi kansalaisopisto yhteistyössä K25 lukutaito -hankkeen kanssa. TOIMITUS. Tänä vuonna joulupassikampanjassa on mukana yli 40 yritystä ja kampanja kestää 31.12.2025 saakka. Osallistumisohjeet löytyvät Siskot ja Simot ry:n verkkosivuilta. Yhden leiman saa 20 euroa ylittävästä ostoksesta. – Pieni joulukortti voi tuottaa yksinäiselle ikäihmiselle suuresti iloa ja mieltä lämmittäviä välittämisen tunteita pitkäksi aikaa. Tarkoitus on tuoda iloa ja joulumieltä ikäihmisille, joista kaikki ei välttämättä ilman kampanjaa saisi joulutervehdyksiä. Kiuruvedelle se rantautui ensimmäistä kertaa viime vuonna ja osoittautui suosituksi. Kampanjaan osallistuminen on helppoa ja hauskaa, Kiuruveden kansalaisopiston tiedotteessa kerrotaan
Oli hyvä, että saatiin tehdä etätöitä kotona. Kun ns. Pienellä organisaatiolla saattoi olla varaa lähettää koulutukseen vain yksi henkilö, eikä tieto levinnyt kaikkialle ja kaikille. Kärkkäinen vastaa, että kaikissa on ollut omat vahvuudet ja heikkoudet. Kehitettiin yhteistyömuotoja, tosin kuntatasolla jouduttiin tekemään kalliitakin ratkaisuja. Kärkkäinen toivoo, että sosiaalihuollon tietojärjestelmät yhdistyvät viimeistään ensi vuonna. Kärkkäinen uskoo, että kun kaikki järjestelmät saadaan hyvinvointialueella toimimaan, tehostuu eurojen käyttö ja tietoa voidaan louhia järjestelmistä ihan eri mittakaavassa kuin yhdessä pienessä kunnassa ja analysoida tietoa toiminnan suunnittelua varten. Piti saada raportointi heti kuntoon, että kustannukset saadaan jaettua tasapuolisesti neljälle kunnalle: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Välillä reissaaminen kävi raskaaksi, kun kuuden jälkeen piti kotoa lähteä ajamaan töihin ja tulla kotiin kuuden jälkeen. Hän on nähnyt, mitä työ on kuntatasolla, kuntayhtymässä ja hyvinvointialueella. Aito kohtaaminen ei onnistu kaikkien kanssa, eivätkä kaikki sovi koolle yhteen tilaan. Tuli pitkiä päiviä. Kun sosiaalijohtaja Marja-Leena Meriläinen lähti pois, valittiin Kärkkäinen hyvinvointijohtajaksi vuonna 2014. Kärkkäisen vastuulla olivat tuolloin Kiuruvedellä sosiaalija kehitysvammaisten palvelut, Teka-tuote ja asuntola. Koin, että sain laittaa kaiken osaamisen peliin ja oli myös intoa kehittää palvelua tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. “. Johtoryhmän kokoukset olivat Siilinjärvellä ja lautakunnan, jaoston ja eri toimialojen kokoukset Kuopiossa. Pystyimme tekemään päätöksiä, mikä on näkynyt, kun on siirrytty hyvinvointialueelle, kuntayhtymän kunnissa palvelurakenne on kehittyneempi. Hyvinvointialueella Kärkkäinen näkee hyvänä sen, että tekeviä käsiä ei ole vähennetty vammaispalveluissa. Tietojärjestelmien takia muun muassa laskutuksessa on ollut haasteita. Uuden Ylä-Savon kuntayhtymän talousja hallintojohtajan tehtävä oli tiukka paikka jo senkin takia, että yhtymän kunnat halusivat maksuosuuksien olevan tarkkoja, täsmälleen oikein. – Sain säilyttää työhuoneen Iisalmessa. Kärkkäinen opiskeli sosiaalityötä ja yhteiskuntapolitiikkaa. – Faktaa saatiin vasta juhannukseen mennessä, sitä ennen annettiin TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Seija Kärkkäinen aikoo eläkepäivillään hyödyntää kirjaston palveluja. Ensimmäisen vakinaisen viran hän sai Kiuruveden kunnasta sosiaalityöntekijänä vuoden 1986 alusta ja toimi tehtävässä 12 vuotta. – Opettelin sosiaalijohtajan töitä, kun sosiaalijohtaja Erkki Strömmer oli muutosjohtajana Iisalmessa. Vuoden 2005 marraskuussa Kärkkäinen siirtyi Vieremälle perusturvajohtajaksi, missä hän toimi vuoden 2007 loppuun, siihen saakka, kun perusturvajohtaja Anne Knaapi-Lamminen lähti pois Kiuruvedeltä ja Kärkkäinen valittiin perusturvajohtajaksi Kiuruvedelle vuonna 2008. Esimerkiksi nyt Suuri haaste hyvinvointialueelle on tiedolla johtaminen, eikä alueella ole vieläkään yhtenäistä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmää. Tein sosiaalityön johtajan työn ohessa myös asiakastyötä vuoteen 2005 asti ja opettelin esihenkilön tehtäviä. Kärkkäinen oli talousja hallintojohtajana vuoden 2013 loppuun asti, kunnes uutta organisaatiota ruettiin taas tekemään. Terveydenhuolto siirtyi Kanta-järjestelmään jo 2010-luvulla. Kuntayhtymän aikana voitiin jakaa resurssia paremmin toiminmtayksiköiden ja kuntien kesken ja tehostamaan toimintaa, mikä tuntui hyvältä tarkan markan ihmisenä. Kun sosiaalisihteeri Terttu Savolainen lähti pois, tehtäväni muuttui sosiaalityönjohtajaksi vuoden 1997 alusta. marraskuuta 2025 Sosiaalipalveluissa monella eri tasolla Seija Kärkkäinen on jäänyt lomille ja edelleen eläkkeelle Pohjois-Savon hyvinvointialueelta vammaispalvelujen palvelualuejohtajan tehtävästä. – Ja taas sain opetella uutta, tuli psykiatria, mielenterveysja päihdepalvelut, perhekeskuspalvelut, perhetyö, oli lastenja äitiysneuvolat, kouluja opiskeluterveydenhuolto, sosiaalityö, lastensuojelu, aikuissosiaalityön palvelut ja vammaispalvelut. Käytiin kouluissa vierailuilla ja kerrottiin, miten ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin matalalla kynnyksellä. Ison organisaation palvelutuotanto on siiloutunut. Kärkkäinen kiittelee edelleen Ylä-Savon Sote -kuntayhtymää, jossa sosiaalipalveluissa saatiin kolmen kuukauden välein tarkka analyysi hoitopäivistä ja yksikökohtaisista kustannuksista. – Hoidin omalla väestövastuualueellani kaikenlaisia sosiaalityön palveluja. Kärkkäinen jatkaa, että Ylä-Savon sote -kuntayhtymä oli lopulta kooltaan pieni maantieteellisesti ja ihmisiä pysyttiin vielä kohtaamaan kasvokkain, ei ollut pitkiä ajomatkoja paikkakunnalta toiselle, ja näin tunnettiin työpaikat ja pystyttiin kutsumaan kaikki koolle. Nyt alueella on useampia muun muassa vammaispalveluihin ja lastensuojeluun erikoistuneita sosiaalityöntekijöitä, jotka liikkuvat laajemmalla alueella. Kärkkäinen on kiitollinen siitä, että palautetta tulee. Uutiset maksuosuuksien suhteessa meidän toteumasta arvio kunnille. Isossa omat etunsa Isompien organisaatioiden etuna ovat koulutukset, verkkokoulutuksiin kaikilla on mahdollisuus osallistua. Kärkkäinen aloitti sosiaalityöntekijän sijaisena Kiuruvedellä vuonna 1985 heti Jyväskylän yliopistosta valmistuttuaan. – Se oli kiihkeää aikaa, suunniteltiin yläsavolaisen sosiaalihuollon organisaatiota ja vuoden 2010 alusta siirryin Ylä-Savon sote -kuntayhtymän talousja hallintojohtajaksi. Mikä taso on ollut paras sosiaalipalveluille, kunta, kuntayhtymä vai hyvinvointialue. Suurin haaste hyvinvointialueella Kärkkäisestä on kuitenkin tiedolla johtaminen, hyvinvointialueella ei ole vieläkään yhtenäistä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmää. Mikä paras taso. Pienissä kunnissa oli aikaisemmin pari sosiaalityöntekijää, jotka hoitivat kaikkia palvelutehtäviä. Tiedolla johtaminen oli hyvällä tasolla. maisemamalli saatiin pelittämään, kunnat saivat tiedon siitä, minkä verran mikin kunta on käyttänyt palveluja. 8 Keskiviikko 12. Kärkkäinen on tehnyt pitkän uran sosiaalipalveluissa. – Voin sanoa, että olen kyllä saanut useita tilaisuuksia heittäytyä tehtävästä toiseen. – Kuntatasolla oli ilo tehdä työtä yhdessä, kun nähtiin lounaallakin ja pystyttiin sopimaan asioista siinä kasvokkain myös teknisen puolen kanssa. Viimeinen pesti Kärkkäisellä käynnistyi Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuonna 2023 vammaispalveluiden palvelualuejohtajana. – Se tarkoittaa, että tieto on mutua. Toisin on hyvinvointialueella, jossa on 13 000 työntekijää. Kärkkäinen toimi Kiuruvedellä asuntosihteerin sijaisenakin, kesätyöntekijänä ja vanhainkodinjohtajana muutaman viikon. Seija Kärkkäinen on ollut työstään lomilla parisen viikkoa, hän jää virallisesti eläkkeelle helmikuussa 2026
Nyt on aikaa viedä omaa terveyttä eteenpäin, liikkua ja käydä kotia läpi huone kerrallaan ja katsoa mitä ylimääräistä siellä on. Lahjoitetuista elintarvikkeista löytyi myös gluteenittomia vaihtoehtoja. Kun toiminta oli yhden kunnan ympärillä, saattoi olla, että oli vain ostopalvelua tuottava ympärivuorokautinen asumisyksikkö. Näin ihminen pääsee määräämään omaa elämäänsä juuri oman toimintakyvyn mukaan ja voi käyttää vain tarvitsemiaan palveluja. Lahjoituksia ottivat vastaan Kiuruveden lionsklubit viime perjantaina Kiuruveden kaupoissa. – Hakemuksissa näkyy ihmisten huonontunut taloustilanne. – Mutta kaiken jälkeen huomaan, ettei se maailma valmiiksi tullut. Asiat ovat edenneet ja pystymme jatkossa vähentämään vammaispalveluiden kustannusrakennetta, kun omana toimintana tuotetaan isompi osa palveluista. Keräykseen oli jo ennen keräysajan päättymistä lahjoitettu paljon säilykkeitä ja esimerkiksi makaroneja, monenlaisia ryynejä, kahvia ja herkkupuoltakin sekä lasten leluja. On mahdollisuus etätyöhön ja yhteyden saa ihmisiin teams-kokouksessa. – Olen nähnyt, miten itse kukin asiakas tekee parhaansa haasteellisessa elämäntilanteessa, hienoa, että olen saanut olla siinä tukena. Tällä kertaa he olivat etukäteen osanneet varautua suureen tavaramäärään viime vuoden perusteella. – Jos laskut eivät ole tulleet puoleen vuoteen, aiheuttaa se huolta, että miten niistä laskuista selviää kerralla. Yhä enemmän tarvetta Minna Heinosen ja Salla Leinosen mukaan Kiuruvedellä on tukea tarvitsevia lapsiperheitä. Kiuruvetisiltä valtavasti lahjoituksia apua tarvitseville lapsiperheille HANNA SOINI Lahjoitukset menevät kiuruvetisille perheille. “ Kiuruvetiset lahjoittivat jälleen autolasteittain ruokaa ja muuta tavaraa Auta lasta, auta perhettä -keräykseen. Kärkkäinen siirtyy eläkkeelle hyvillä mielin, sillä viimeinen työrupeama on ollut tiukka. Tavaroita perjantaina järjestelemässä olleet diakonit ja lionsklubilaiset kertoivat, että keräys on sujunut hyvin. Auta lasta, auta perhettä -keräys on valtakunnallinen lionsklubien järjestämä hyväntekeväisyyskampanja. – Tästä saa itsellekin hyvän mielen. On käyty läpi, missä on kallein palvelurakenne ja mietitty voidaanko esimerkiksi laitoshoitoa ja ostopalveluja vähentää ja hyödyntää omia yksiköitä enemmän. Ihmiset pystyivät lahjoittamaan keräykseen hyvin säilyviä elintarvikkeita, hygieniatuotteita ja leluja. Kaikki Kiuruveden kolme lionsklubia olivat mukana kampanjassa. Kuvassa Kati Huttunen (vas.) LC Kiuruvesi/Helmiinoista, Markku Linninen LC Kiuruvedeltä, diakoni Salla Leinonen, Ari Luttinen LC Kiuruvesi/ Nivalta sekä diakoni Minna Heinonen. Mielenkiintoista on ollut. – Omalla sektorillani on tehty määrätietoisesti töitä sen eteen. Koska olen tunnollinen tyttö, kunnia-asiani on ollut tehdä työt hyvin. Myös lasten henkilökohtaisia hygieniatuotteita löytyi joka lähtöön, esimerkiksi hammasharjoja ja -tahnoja, vaippoja, sekä saippuoita ja shampoita. Seurakunta on jo vuosien ajan jakanut joulun alla jouluavustuksia niin lapsiperheille kuin muillekin vähävaraisille. Koska olen tunnollinen tyttö, kunnia-asiani on ollut tehdä työt hyvin. Tuolloin oli käytössä manuaalinen kirjotuskone ja pöytäpuhelin, nyt viimeisessä vaiheessa kaikki tieto on tietokoneella. Osallistuin myös viime vuonna. Kaiken jälkeen huomaan, että maailma ei ole tullut valmiiksi. Mutta nämä ovat olleet näitä ison organisaation käynnistysvaikeuksia. Tänä päivänä voidaan kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi, jos henkilö pärjää yhteisöllisessä asumisessa tai tuetussa asumisessa, ja ei tarvitse ympärivuorokautista palvelua. – Suomalaisilla voi olla korkea kynnys lahjoittaa rahaa, mutta se, että voi lahjoittaa konkreettisen ruokapakkauksen madaltaa kynnystä. Lahjoitetun ruoan ja muun tavaran jakaa Kiuruveden evankelisluterilaisen seurakunnan diakoniatyö paikallisille vähävaraisille lapsiperheille joulukuun alussa. Nollatulokseen Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitteena on tänä vuonna nollatulos. Lahjoittajasta esimerkiksi noin 50 sentin makaronipussi voi tuntua pieneltä, mutta sekin voi olla jollekin iso apu, Heinonen ja LC Kiuruvesi/Helmiinoiden Kati Huttunen sanoivat. – Olemme kiitollisia kaikille, jotka ovat lahjoittaneet tavaraa keräykseen. Kämäräisen säätiön ja diakonian lasten jouluavustusten haku on jo päättynyt, mutta ruokalahjakortteja voi edelleen hakea paperisella hakulomakkeella 21.11.2025 asti, Leinonen sanoo. Kärkkäinen sanoo, että työn tekeminen on muuttunut paljon vuodesta 1985. Se johtuu monista leikkauksista ja tiukennuksista, esimerkiksi omistusasuntojen asumistuen poistosta ja työttömyystuen suojaosan poistosta, Leinonen ja Heinonen jatkavat. 9 Keskiviikko 12. HANNA SOINI. Kiuruveden lionsklubit olivat järjestämässä hyväntekeväisyyskeräystä toista kertaa. Lisäksi toivon, että saan nauttia 94-vuotiaan isäni seurasta vielä pitkään, hän on hoitokodissa. – Tuen tarve on huomattava. Olen kiitollinen, että minuun on luotettu ja että olen saanut kivat työkaverit. Kärkkäinen ajattelee, että kaikki tehtävät, missä hän on ollut, ovat olleet kasvunpaikkoja, joissa on saanut oppia monenlaista, aina psykiatrisesta osastohoidosta vammaisten asumispalveluihin. Kaikki apu otetaan vastaan, Minna Heinonen sanoo. Jouluavustus on ruokalahjakortti, ja sen lisäksi lapsiperheillä on ollut mahdollisuus hakea Kämäräisen säätiön avustusta tai diakoniatyön avustusta lasten tarpeisiin, esimerkiksi vaatteisiin tai harrastusvälineisiin. Se näkyy seurakunnan vähävaraisille järjestämässä jouluavustuskampanjassa. Seurakunta jakaa lionsklubien Auta lasta, auta perhettä -keräyksen kautta lahjoitetut tavarat pääasiassa niille vähävaraisille, jotka ovat hakeneet seurakunnan jouluavustusta. Siihen se työ sitten loppui. – Olin jo kansalaisopistolla juurileipäkurssilla ja nyt pääsen kuvaamaan vaikka joutsenten muuttoa paremmin. Lapsiperheiden jouluavustusta on hakenut noin 120 perhettä. Kiuruveden lionsklubit olivat keräyksessä mukana toista kertaa seurakunnan kanssa. Työtaakan jääminen pois helpottaa ja voin keskittyä omaan elämään, tuumaa Seija Kärkkäinen. Hyväntekeväisyydestä tulee itsellekin hyvä mieli, sanoi Tuula Ilvonen LC Kiuruvesi/Helmiinoista. Lahjoittaminen on tehty helpoksi ja mukavaksi, kommentoi ruokaa keräykseen lahjoittanut kiuruvetinen Sanna Luttinen. Diakonit Minna Heinonen ja Salla Leinonen arvelivat keräyksen ollessa käynnissä, että tavaraa saadaan kasaan saman verran kuin edellisvuonnakin. Tämä tuo kustannussäästöja ja elämänlaatua, kun voi paistaa vaikka tortut silloin kun haluaa. marraskuuta 2025 Sosiaalipalveluissa monella eri tasolla alkuvaiheessa laskutuksesta, koska siinä on ollut haasteita. Leijonat kuljettivat lahjoitetut tavarat seurakuntatalolle, jossa ne lajiteltiin. – Viime vuonna ihmiset olivat todella onnellisia siitä, että saivat lahjakortin lisäksi myös ruokaa. Kun pystyy ottamaan jonkin asian haltuun, se on palkitsevaa. Kärkkäinen aikoo myös käyttää kirjaston palveluja
Latauspisteitä tulee tulevaisuudessa myös uudelle taajamakoululle sen rakentamisen yhteydessä. – Kaupunki ei tee sähkölatauspaikoilla bisnestä, mutta sähköstä otetaan omat pois, Koivunen sanoo. – Laskemme sen varaan, että kaupungintalolla kaupungin työntekijät voisivat ladata autoa työpäivän aikana. Ne on taiteillut Kiuruveden kiinteistönhoidon esimies Ahti Räihä. HANNA SOINI ko Koivunen ei usko, että suurta asiakasryntäystä uusille latauspisteille tulee. Kaupunki on asentanut sähköautojen latauspisteitä Kiuruvedelle lokakuun lopussa ja lisää on tulossa. – Oikeastaan latauspisteet olisi pitänyt asentaa jo viime vuonna, mutta siihen emme ihan ehtineet. Kaupunki aikoo lähiviikkojen aikana asentaa latauspisteen myös Kulttuuritalolle. Teholatauspisteillä ei Koivusen mukaan ole tarpeeksi kysyntää Kiuruvedellä, että kaupungin kannattaisi niitä asentaa. Yhden lataustolpan hankkiminen maksaa kaupungille noin 3 300 euroa. Siitä osan ottaa kaupunki, osa menee operaattorille komissiona ja loppu on arvonlisäveroa. marraskuuta 2025 Talous & politiikka Laki velvoittaa: Kiuruveden kaupunki asentaa sähköautojen latauspisteitä Latauspisteet olisi lain mukaan pitänyt asentaa jo viime vuonna, mutta Kiuruvedellä ollaan sen suhteen jälkijunassa. Niitä löytyy muun muassa S-marketilta, Tokmannilta, Hingunniemestä ja seurakuntatalolta. Kaupunki on varannut tälle vuodelle kolmeen latauspaikkaan yhteensä 15 000 euron määrärahan. Kaupungin asentamista latauspisteistä voi ostaa sähköä kuka vain. Kiuruveden kaupungin kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivusen mukaan latauspiste asennetaan ”hamassa tulevaisuudessa”, ehkä ensi vuonna, myös terveyskeskukselle. – On mielestäni hieman erikoista, että kaupungilla tai muulla kiinteistön omistajalla on velvollisuus järjestää sähköautoille latausmahdollisuus, kun vastaavasti polttomoottoritai muille ajoneuvoille ei ole velvollisuutta järjestää tankkausmahdollisuutta. Uimahallillakin auton ehtii ladata, jos menee pariksi tunniksi uimaan. Sähköautojen latauspisteitä on ennestään muillakin julkisilla paikoilla Kiuruvedellä. Kaupungin uudet sähköautojen latauspisteet löytyvät kaupungintalolta ja uimahallilta. Kuluja tulee myös rakennusja sähkötöistä, kuten kaapelien kaivamisesta maahan ja sen vuoksi tehtävissä asfaltin poistosta ja uudelleen asfaltoinnista. Sähköautoja on tupsahdellut Kiuruvedellekin, mutta niitä on vielä melko vähän, joten JaakLataustolpassa on paikka kahdelle pistokkeelle eli siinä voi ladata kerrallaan kahta autoa. Kaupunki asentaa sähköautojen latauspisteitä kiinteistöilleen lain vuoksi. Teholatauspisteitä, jotka lataavat auton paljon nopeammin, kaupunki ei hanki, sillä yksi laite maksaisi noin 30 000 euroa. 10 Keskiviikko 12. Se velvoittaa, että yli 20-parkkipaikkaisten päivittäin muussa kuin asuinkäytössä olevien rakennusten yhteydestä on löydyttävä sähköautojen latauspiste joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Jaakko Koivunen toivoo, että latauspisteitä käytetään nyt, kun kaupunki on asentanut niitä lain vuoksi. Onko käyttäjiä. Sähkölatauspisteiden asentamiseen velvoittaa laki, olipa niille kysyntää tai ei. Koivunen toivoo, että uusia sähköautojen latauspisteitä käytetään On mielestäni hieman erikoista, että kaupungilla tai muulla kiinteistön omistajalla on velvollisuus järjestää sähköautoille latausmahdollisuus. Yksi latauspiste kattaa lain näkökulmasta koko Kuorevirran urheilualueen, eikä latauspisteitä tarvitse asentaa alueelle enempää. Hän arvelee, että moni ennemmin lataa sähköauton kotona, sillä se on yleensä halvempaa. Kaupungin asentamat latauspisteet ovat niin sanottuja kakkostyypin pisteitä eli melko tavallisia. HANNA SOINI Yksi uusista sähkölatauspisteistä sijaitsee uimahallin vieressä. Jaakko Koivunen “ edes jonkin verran, kun ne on kerran asennettu. Se onnistuu helpoiten kännykkään ladattavan sovelluksen kautta. Kassalassakin latauspiste on, mutta se on pois käytöstä.. Kaupungin sähköautojen latauspaikat on merkitty asfalttiin uniikeilla maalauksilla. Ne ovat jo käytössä. Kuluttajalle hinta on noin 28 senttiä kilowattituntia kohden. Kiuruvedellä tullaan tässä asiassa vähän jälkijunassa, Koivunen kertoo. Laki velvoittaa kaupunkien ja kuntien lisäksi myös esimerkiksi seurakuntia ja kauppoja. Niissä sähköauto latautuu muutamissa tunneissa. Koivunen uskoo, että se riittää
lähipolttoaineita. Rantonen viestii, että tuulivoima on tällä hetkellä investointikustannuksiltaan edullisin sähköntuotantomuoto ja tuotannosta ei synny esimerkiksi päästöjä ilmakehään. Mielenkiintoista Päivi Niskanen lähestyi toimittusta samaan aiheeseen liittyen ja kuvasi Tuulivoima vastaan kaukolämpö -artikkelia mielenkiintoiseksi. Onko ekologista kuljettaa tuulivoimalan osat ja erikoismetallit Kiinasta tai muista kaukaisista maista. Tuulivoimalan osien ja jalustan kierrätys on ratkaisematta, muistuttaa Päivi Niskanen. Jos koko puupolttoainemäärä tuotaisiin rekalla niin määrä olisi noin 430 rekkakuormaa vuodessa, mutta merkittävä osa polttoaineesta tulee viereiseltä sahalta sahanpuruna. Hanke käsittää 69 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 240 metriä ja yhteenlaskettu kokonaisteho 455,4 megawattia. Eli tuotetun energian määrä on samaa suuruusluokkaa, mutta energiamuoto ja hyödyntäminen ovat erilaisia. JAANA SELANDER Savon Voiman kaukolämpölaitos Kiuruvedellä Sahatiellä. Kovien pakkasten ja Sahatien laitosten toimintahäiriöiden varalta meillä on myös kolme kevyellä polttoöljyllä toimivaa varaja huippulämpökeskusta Sepäntiellä vanhan diesel-voimalaitoksen tiloissa, Torikadulla ja Erätiellä. – Huomioni kiinnittyy kappaleeseen tuulivoiman ekologisuudesta ja päästöjen olevan lähes nolla. Näillä laitoksilla varmistetaan, että Kiuruvesi pysyy lämpimänä myös huippupakkasten aikaan, Rantonen kertoo. Nyt puhutaan lasikuituveneistä ongelmana, mutta lavat ovat myös lasikuitua. Lestijärvellä on käynnissä suuri tuulivoimahanke. Lisäksi tuulivoimalan osien ja jalustan kierrätys on ratkaisematta, vasta kokeiluja tehty, muistuttaa Niskanen. Tämä ei ole kestävää kehitystä, Niskanen muistuttaa. Yhteisteho 13-14 MW Savon Voiman projektipäällikkö Aki Rantonen kertoo, että Kiuruveden Sahatien puuta käyttävien kaukolämpölaitosten yhteisteho on polttoaineesta riippuen noin 13–14 MW. – Nämä laitokset tuottavat pelkkää lämpöä, sähköä näillä ei tuoteta. Puulla 43 000 MWh Liiketoimintajohtaja Kari AnttoJAANA SELANDER nen Savon Voimasta kertoi aiemmin Kiuruvesi-lehdelle, että Kiuruveden kaukolämmön tuotannossa käytetään vuodessa puuta yhteensä noin 43 000 MWh, josta yli puolet on sahanpurua ja loppu metsänhoidon tai hakkuiden ohessa syntyvää haketta. – Hinta on korkea niin tuotettavalle energialle kuin koko tuulivoimatuotantoalueelle, sen asukkaille ja luonnolle, koska voimaloiden käyttöikä on lyhyt. sää ei kaadeta puhtaasti kaukolämmön tuotannon polttoaineeksi, vaan käytettävä polttoaine on ikään kuin sivutuotetta joko sahalta tai metsänhoidon tai hakkuiden ohessa syntyviä hakelajeja. Lapinsaloon suunniteltu 7–10 MW tuulivoimala tuottaa vuodessa 20–30 GWh sähköä. Muita vaikutuksia ympäristöön tuulivoimalla tietenkin on, esimerkiksi maisema, melu, maankäyttö. ADOBE. Yksi 8 MW tuulivoimala tuottaisi sähkön, joka riittäisi lähes koko Kiuruveden vuotuiseen lämmitykseen, jos sähkö käytettäisiin lämpöpumppujen kautta. Laitos hyödyntää läheisen sahan materiaalia, muun muassa sahanpurua. Mitä taas hakekuljetuksiin tulee ja niiden hiilijalanjälkeen, Kiuruvedellä suuri osa polttoaineesta lastataan pyöräkuormaajalla suoraan sahan kuljettimen alta siiloon, Rantonen valaisee. Jos tuulivoimasähkö käytetään lämpöpumppujen kautta, se voisi kattaa koko Kiuruveden kaukolämpötarpeen. 11 Keskiviikko 12. Jos käytettäisiin lämpöpumppuja, määrä olisi noin kolme kertaa suurempi (eli 4000–4500 taloa). Tämä on Suomen Uusiutuvat ry:n vahvasti esiin tuoma, mutta valitettavasti epätosi osatotuus. Niskanen sanoo, että nämä muutamat esimerkit kuvastavat, että päästöjä tulee, ja nykypäättäjät jättävät jäteongelmat tulevien sukupolvien ratkaistavaksi, vain nopea raha kiinnostaa. – Käytetty puu on sahanpurua ja metsänhoidon tai hakkuiden ohessa syntyvää haketta ja näin metValtuutettu Ahti Kilvensalmi on oikeilla jäljillä verratessaan Lapinsaloon suunnitteilla olevia tuulivoimaloita Savon Voiman kaukolämpölaitokseen Kiuruvedellä. – Eli metsiimme jää valtava määrä betonia ja terästä, lavat vaihdetaan jopa jo viiden vuoden kuluttua uusiin. – En tunne tuulivoimaa kovin hyvin, mutta tiedän, että Savon Voiman osittain omistamassa Lestijärven tuulipuistossa yksittäisen myllyn teho on 6,6 MW. Ja balsapuuta sademetsistä Keski-Amerikasta. – Tuulivoiman tuotanto vaihtelee voimakkaasti tuuliolosuhteiden mukaan. – Muualta tuotavien polttoaineiden kuljetusmatkat pyritään luonnollisesti pitämään mahdollisimman lyhyinä, eli käytetään ns. Muun muassa Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry tarjoaa tutkittua tietoa tuulivoimasta, ei mielikuvamarkkinointia, jolla hankkeet saadaan kunnissa läpi. Miten Lapinsalon 7–10 MW tuulivoimala vertautuu Kiuruveden kaukolämpöön ja montako taloa se teoriassa “lämmittäisi”, jos sähkö muutettaisiin lämmöksi. Noin 1300– 1500 omakotitaloa voisi lämmittää suoraan sen vuosituotannolla. Tämä vastaa energiamäärältään noin puolta Savon Voiman Kiuruveden kaukolämpölaitoksen vuosituotannosta, jos katsotaan suoraa energiaa. marraskuuta 2025 Yhden tuulivoimalan tuottama sähkö riittäisi lähes koko kylän lämmitykseen Lapinsalon suunniteltu 8 MW tuulivoimala tuottaa vuodessa noin 25 000 MWh sähköä, mikä vastaa energiamäärältään suurin piirtein Savon Voiman 8 MW kaukolämpölaitoksen vuosituotantoa. Ne jäävät lojumaan maastoon tai haudataan maahan, koska niitä on vaikea kierrättää. Voimalan teho on 6,6 MW
Vuonna 2010 Hannu Nevala NN-Project Ky:stä aloitti KiuruPark-hankevetäjänä ”innostuneella mielellä”, uutisoi Kiuruvesi-lehti huhtikuussa 2010. Se tarkoittaa aktiivisuutta, uudistumiskykyä, avoimuutta ja yllätyksellisyyttäkin, Nevala kiteytti Kiuruvesi-lehdelle. Yrittäjillä on merkittävä rooli kampanjoiden ja tapahtumien toteuttamisessa. Hankkeen tavoitteena on yhteinen visio ja yhtenäinen ilme, joka kokoaa kiuruvetisiä yrittäjiä ja yhdistyksiä samaan kokonaisuuteen. Pulkka oli toiminut aiemmin Iskelmäviikon tapahtumasihteerinä sekä erilaisten tapahtumien järjestäjänä Eukonkannossa ja Olusilla. KiuruPark-hanke teetti vuonna 2010 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin kiuruvetisten tyytyväisyyttä hankkeeseen liittyneistä yrityksistä. Kysely lähetettiin jokaiseen 4 300 kiuruvetiseen kotitalouteen. Kyse oli kaksivuotisesta EU-hankkeesta. Kustannus oli noin 72 000 euroa ja Veturin avustus 43 000 euroa. Messuille odotettiin vuonna 2010 200 näytteilleasettajaa. Yrittäjien mukaan Kuntaliitos tarkoittaisi valitettavasti sitä, että Kiuruvesi näivettyisi ja palvelut keskittyvät suurempaan taajamaan. Kiurupark-hankkeen vetäjänä aloitti vuonna 2012 Johanna Pulkka. Sekin nostettiin keskusteluun, että hanke ei tee yksin, vaan yhdessä jäsenyritysten kanssa. Kiuruveden osuuspankin johtaja Timo Niskanen, hankeen ohjausryhmästä, kommentoi, että hanke on ennen muuta hengennostattaja. Tavoitteet kerrattiin: lisätä jäsenyritysten tunnettuutta ja vetovoimaisuutta. Elinkeinojaoston vierailulla K-Raudassa pari viikkoa sitten keskusteltiin, tarvittaisiinko Kiuruvedellä uudelleen keskustan kehittämishanke, että vähintään nykyiset palvelut säilyisivät Kiuruveden taajamassa. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT KIURUVESI-LEHTI KiuruParkin vetäjä Hannu Nevala ja Auni Autio. Yrittäjien seurantaryhmä vuokrasi keskustasta Säästöpankki Optian kiinteistöstä toimitilan hankkeelle. Vastaamme, kyllä sellainen oli, nimittäin KiuruPark-hanke. Kyselyyn vastasi lähes 600 kotitaloutta ja kuluttajaa. – Tässä tilanteessa verkostoituminen, yhteistyö on tärkeää, sanoi Niskanen. KiuruPark-hanke maksoi yrittäjälle 300 euroa vuodessa. Kerrottiin, että siksi nyt hankkeen projektihenkilöksi haettava ei vedä hanke II:sta, vaan hänen tehtävänä on yrittäjien keskinäinen sekä kaupungin ja yrittäjien välisen yhteistyön vahvistamiTarvitaanko uusi KiuruPark hanke. KiuruParkissa Nevalalle oli luvassa kaksivuotinen työrupeama. Jutussa kerrottiin, että Iskelmäviikko ja KiuruPark tulevat tekemään entistä enemmän yhteistyötä. KiuruPark-hankkeessa oli kysymys yrittäjien ideoimasta ja kehittelemästä yhteismarkkinointihankkeesta. Uhkana Niskanen näki valtion keskittämistoimet, palvelut siirtyvät Kiuruvedeltä muualle ja samalla tehdään ostokset siellä muualla. Johanna Pulkka veti KiuruPark-hanketta Hannu Nevalan jälkeen.. Kyselyssä tuli ilmi, että kaikki kiuruvetiset eivät tunne paikkakunnan yrityksiä ja niiden palveluja. Kyselyn innoittamana Kiuruvesi-lehti aloitti juttusarjan hankkeen yrityksistä. Tavoitteena oli edelleenkin saada liikettä, myyntiä ja asiakkaita ja pitää Kiuruvesi elävänä paikkakuntana. Tavoitteena on synnyttää asiakaslähtöistä ajattelua. Kuluttaja ei välttämättä tiedä, mitä palveluita ja tuotteita omalta paikkakunnalta löytyy ja palveluita lähdetään siksi hakemaan muualta. Kyselytutkimuksessa nousi esiin, että viestintä kaipaa eniten kehittämistä ja yritysten tunnettuutta tulisi parantaa. Kerrottiin yritysten vedonneen siihen, että heillä ei ole aikaa antaa haastatteluja ja/tai he eivät välitä esilletulosta lehden palstoilla. KiuruPark II tavoitteena oli luoda itseohjautuva toimintamalli, joka otetaan käyttöön sen jälkeen, kun hanke II päättyy vuoden 2013 lopussa. – Pitää löytää yhteinen tahtotila ja tavoitteet, joihin kaikkien on helppo sitoutua. Elomessujen takana olivat Kiuruveden yrittäjät ja MTK-Kiuruvesi. Kyselyssä arvioidusta 42 yrityksestä vain kolme ylsi yli 90 prosentin tunnettuuteen. – Se tarkoittaa, että toimijat itse, yrittäjät, kaupunki ja yhteisöt kantavat vastuun yhteistyöstä, tapahtumien järjestämisestä, markkinoinnissa, sanoi Anne Härkönen. Kerrottiin myös, että KiuruPark ei ole pelkästään keskustan alueen yrittäjien juttu. Hankkeelle haettiin ja saatiin Ylä-Savon Veturilta Leader-rahoitusta. Kakkosvaiheen hanke Joulukuussa 2011 NN-Project Ky irtisanoi ostopalvelusopimuksen kaupungin kanssa. Sekin tuotiin esiin, että ajatusten yhteensovittaminen ei ole aina helppoa. Nevala kertoi siirtymänsä muihin kehitystehtäviin Järvi-Pohjamaalle. Hannu Nevala oli aiemmin vastannut Kiuruvedellä IskelmäNiityistä ja edellisenä vuonna Elomessuista. Elomessujen teemana oli tuolloin Elomessut 10 – maaseudun kohtaamispaikka. Syyskuussa 2012 uutisoitiin, että KiuruPark sai jatkorahoituksen Ylä-Savon Veturilta ja että hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Ei mikään sisäpiirin juttu Kiuruvesi-lehti uutisoi toukokuun lopussa, että KiuruPark ei ole mikään sisäpiirin juttu ja että kiuruvetiset yrittäjät luottavat yhteistyön voimaan. On myös kartoitettava toimintakenttä ja nähtävä siinä tapahtuvat muutokset. KiuruPark-hanketta oli Kiurusalissa nostattamassa maalaistohtori Tapani Kiminkinen. Kiuruvesi-lehti uutisoi elokuussa 2011 avatusta liikekeskuksesta Iisalmessa. Yrittäjät lähtivät hakemaan KiuruParkille kakkosvaiheen hanketta, toimintasuunnitelmaa lähdettiin kirjoittamaan. Vuonna 2008 kävijöitä oli 21 000. Nevala sanoi tuolloin, että KiuruParkin suurin haaste on rakentaa yhteinen näkemys monen toimijan välille, ihmeitä ei saada aikaan yhdellä konstilla, siihen tarvitaan luovaa, uutta ajattelua ja yhteistoimintaa. Kiuruvesi-lehti kertoi tammikuussa 2011, että hankkeessa on jäsenyrityksiä 45. Hanketta hallinnoi Kiuruveden kaupunki. – Hyvä pohjatyö on tehty ja paljon on saavutettu, sanoi ohjausryhmän puheenjohtaja Anne Härkönen. marraskuuta 2025 Talous & poltiikka Muun muassa Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja Ari Kärkkäinen kyseli K-Raudassa, oliko Kiuruvedellä aikanaan hanke, joka pyrki elävöittämään keskustaa. Yrittäjien mukaan Iisa ei ollut niin suuri uhka kiuruvetisille yrityksille kuin mahdollinen kuntaliitos Iisalmen kanssa. Hankkeesta riitti juttua Kiuruvesi-lehdessä useammalle vuodelle. Tärkeintä on toimia AAA-periaatteen mukaan eli pyrkiä ajattelemaan asiakkaan aivoilla. Suurimpana haasteena kirjattiin jäsenyritysten erilaiset lähtökohdat esimerkiksi viestintään. KiuruParkin yksi tavoite oli tuottaa teemaja kausitapahtumia niin, että ne ohjaavat asiakasvirtoja palveluiden käyttäjiksi myös kausihuippujen välillä. 12 Keskiviikko 12. KiuruParkilla oli tulossa metsämessut, kesänavaus ja elokuussa liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvä tapahtuma. Huhtikuun lopussa uutisoitiin, että Elomessut toteutuu taas elokuussa, ne järjestettiin neljännen kerran. NN-Projectin taustalla olivat yrittäjä Niina Nevala, Hannu Nevala oli ainoa työntekijä. Pääkirjoituksessa todettiin kuitenkin pian, että valitettavasti jäsenyritykset eivät ole olleet innostuneista heille tarjotuista ilmaisista jutusta
Esillä oli myös Sinisen Helmen lämmitysjärjestelmä. Edelliset messut järjestettiin vuonna 2008. Elomessuilla kävi 20 000 ihmistä. – Loppuvuoden rutistuksia ovat loppuraportin tekeminen, työpajojen ja mahdollisesti seminaarin järjestäminen sekä tapahtumakäsikirjan kasaaminen. Hanketta hallinnoi edelleen kaupunki. Hän sanoi, että kaikki lähtee Kiuruveden vahvuuksista, tärkeää Tarja Arbelius toimi puuhakkaana Yrittäjien puheenjohtajana (oik.) ja Marika Husso veti KiuruPark-hanketta. Husso näki, että yrittäjät kyllä tarvitsevat uusia hankkeita, mutta ne voisivat olla jo uusien asioiden kehittämistä, muun muassa matkailun, sen oheispalveluiden sekä palveluja kaupanalan yritysten yhteistyötä, joista voisi syntyä uusia yrityksiä Kiuruvedelle. Messuille odotettiin 45 000 vierasta. Markkinointi nähtiin tuolloin tärkeänä ja sitä se on edelleen. Myös tilaa liikkumiseen järjestettiin osastojen välille. Messujen yhteydessä oli Maitopoika-kisa. Pekkarinen sanoi potentiaalia löytyvän niin pelloilta kuin metsästä. Elomessut Kiuruvedellä olivat Kiuruveden yrittäjät ry:n ja MTK-Kiuruveden järjestämä messutapahtuma, joka keskittyi teollisuuden, maaja metsätalouden, koulutuksen ja rekrytoinnin, sekä hyvinvoinnin ja vapaa-ajan aloihin. – Valitettavasti tosin markkinointikoulutuksiin ei osallistunut kuin seitsemän ihmistä, vaikka markkinointi olisi yrittäjille tärkeää, lehti kertoi. Taisipa vastuu hankkeesta langeta muutamille. Messuilla oli esillä kotimaisen energian hyödyntäminen. Sekin on positiivista, että kiuruvetiset suosivat hyvin paikallisia liikkeitä. 13 Keskiviikko 12. Yrittäjien aika oli silloin kortilla, mitä se on edelleen. Samat haasteet jatkuvat Paljon oli puhetta KiuruPark-hankkeen ympärillä, tapahtumiakin järjestettiin, Elohulinat ja Elomessut. KiuruParkin vetäjäksi valittiin Marika Husso loppuvuodesta 2012. marraskuuta 2025 nen, yhteismarkkinoinnin jatkaminen ja kehittäminen, tapahtumien organisointi ja neuvonta. Härkönen sanoi, että savolainen vaatimattomuus ei kanna, tarvitaan aitoa ylpeyttä paikkakunnasta ja sen tarjonnasta. Hartikainen kertoi kaupan käyneen kohtuullisesti. Messujen puheenjohtaja Vesa Halonen kertoi Kiuruvesi-lehdessä, että osastot ovat suurempia kuin edellisellä kerralla. Etäkohteena oli Osmangilla sijaitseva Anttilan robottinavetta. Paikalla olivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. Hanke I oli kokopäiväinen ja hanke II osa-aikainen. Kun Elomessut ensimmäisen kerran järjestettiin vuonna 2006 onnitteli kauppaja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kiuruvetisiä yrittäjiä messuista. Nevala veti KiuruPark-hanketta. – Mutta näkisin, että hanke olisi jatkossa yrittäjävetoinen, ei kaupungin hallinnoima. Vuosi ja kaksi kuukautta käynnissä ollut KiuruPark-hanke II veteli viimeisiään. Seurantatyhmän puheenjohtajana toimi Anne Härkönen (toinen vasemmalta). Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbelius sanoi, että verkostoituminen yrittäjien ja muiden toimijoiden kesken on tärkeää. Nyt halutaan mukaan myös kolmas sektori (yhteisöt) ja kaikki paikkakunnalla toimivat yritykset. Myös tapahtumat koettiin onnistuneina: Iskelmäviikko, metsämessut, Viljo-konemessut, kesänavaus, joulunavaus ja kekri. Husso uskoi matkailuun, sillä Kiuruvedellä pyörii turisteja varsinkin Iskelmäviikon aikaan. on tarpeellinen ja suorastaan välttämätön Kiuruveden elinkeinoelämälle. Tapahtuma oli suunnattu niin ihmisille, yrityksille kuin järjestöillekin. Pekkarinen sanoi, että bioenergian lisääminen on tuomassa aivan uusia mahdollisuuksia maaseudulle ja maaseudun yrittäjille. – Te olette oivaltaneet, että aika ajoin aikaansaannosten framille pano on tärkeää ja arvokasta. Muistutettiin, että KiuruPark I oli suunnattu palveluyrittäjille. Tämän huomion on tehnyt K-Rautakauppias Arto Heiskanen. Tarkoituksena on puuhata matkailualan, palvelujen ja kaupan yrittäjille työpajatyyppistä koulutusta, joka poikisi yhdessä tekemistä, uutta palvelua ja uusia yrityksiä, Husso sanoi lehdelle. Vieremältä kuulemma lähdetään helpommin ostoksille Iisalmeen. Elomessuilla oli eri näytteilleasettajaa kolmessa eri hallissa ja ulkotiloissa. Silloin hanke olisi oikeasti yrityslähtöinen. Parasta hanke I:ssä oli yrittäjien mielestä vertaistuki ja verkostoituminen. KiuruParkin tiimoilta järjestettiin komeat metsämessut. Metsolan yrittäjä Mika Hartikainen sanoi Kiuruvesi-lehdessä, että tapahtumana Elomessut Hannu Nevala (vas.) ja Vesa Halonen puuhasivat Elomessuja. Myös verkostoituminen on tärkeää. Reilun vuoden aikana hanke II:n puitteissa järjestettiin myös tapahtumia ja koulutusta, tehtiin tapahtumakello ja tapahtumakalenteri, joka jaettiin yrityksiin ja talouksiin. Kerrottiin, että maalaislääkäri Tapani Kiminkinen tekee terveystarkastuksen elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Järjestäjien visio oli kehittää MaaseutuSuomen taloudellista ja henkistä kasvua sekä lisätä Kiuruveden vetovoimaa ja valtakunnallista huomioarvoa. Elomessut oli suurin voimainkoetus Kiuruvedellä järjestettiin Elomessuja 2000-luvulla, muun muassa elokuussa 2010. Elämme edelleen sen haasteen kanssa, että edes kaikki kiuruvetiset eivät tiedä, mitä palveluja Kiuruvedellä on tarjolla. Yrittäjäyhdistys on jo nyt ollut voimakkaasti mukana hankkeessa, tulevaisuudessa rooli voisi olla suurempikin, jos yrittäjät niin haluavat. Kiuruveden kaupunki palkitsi messujen yhteydessä nuoria tuottajia ja nuoria yrittäjiä. Tuolloin Kiuruvedellä oli vielä 9000 asukasta. Järjestyksessään neljänsien messujen teemana olivat maaseudun vahvuudet ja vetovoimatekijät: teollisuus, koulutus, rekrytointi ja hyvinvointi. Ja että KiurPark-hanke edistää yhteenkuuluvaisuutta. Hanke II budjetti oli 72 000 euroa, loppuraha tuli Ely-keskuksesta Veturin kautta, 43 000 euroa. Kiuruvesi-lehti kertoi tammikuussa 2013, että Kiuruveden Yrittäjät on KiuruParkin uusi yhdistysjäsen. KiuruParkissa oli hanke II:ssa mukana 29 jäsentä ja viisi yhdistysjäsentä. Vuoden 2006 Elomessuilla jäähallissa esittäytyi noin 100 näytteilleasettajaa kaikkiaan 70 osastolla. KiuruPark II loppuu Vuoden 2013 syyskuussa Kiuruvesi-lehti kertoi, että osallistuminen jäänyt vähiin, kun oli haastateltu kampaaja Maija-Liisa Rajakangas-Kulmalaa. Arbelius totesi, että KiuruParkin kaltaiset hankkeet tuovat yrittäjille hiljaista tietotaitoa, yhteisöllisyyttä, uusia ideoita ja yhteismarkkinointitempauksia. Messuilla 2008 kävi vieraita 21 000 kahden päivän aikana. Marika Husso sanoi, että Kiuruvesi tarvitsee KiuruParktyyppisen hankkeen, sillä pienillä yrityksillä ei ole resursseja yhteismarkkinointiin, koordinaattori on tarpeen niin ikään yhteistapahtumien järjestämisessä.(4.9.2013). Tämä tilaisuus todistaa, että teillä on ponnistuspohjaa, joka tuottaa hyviä tuloksia, Pekkarinen kiitteli. on myös hyödyntää ympäristökuntien ostovoima. Hienoa on, että Kiuruvedellä on edelleen aika laaja palveluvalikoima. – Että Kiuruvedellä tämmöistä! Ihan kuin kansainvälisillä messuilla, huokailtiin Kiuruvesi-lehdessä elokuun lopussa 2006
Rakennus on alkujaan ollut kyläkoulu. Pariskunta etsi Haapavedeltä kymmenen vuotta sitten omakotitaloa yhteiseksi kodikseen. Kulttuurilähettiläs on henkilö, joka toimii aktiivisesti kulttuurin saralla Ylä-Savon alueella, ja tuo esille alaansa ja aluetta positiivisesti eri verkostoissa ja mediassa. Naapurikunnista meille tulee esimerkiksi tyky-päivien viettäjiä. – Majoitusja pitopalvelun perustaminen oli aina ollut Päivin unelma. Hän on käynyt Kiuruvedellä peruskoulun ja lukion ja ensimmäiset työpaikatkin olivat Kiuruvedellä. – Haaveenani olisi saada tänne enemmän turismia, koska meillä on monipuolista tarjottavaa. Rusanen kutsuttiin haastatteluun Savonlinnan kaupunginjohtajaksi Villa Korkatille menestystä: ”Monipuolisuus on työn sydän” Kiuruvetisjuurinen Joni Humaloja ja haapavetinen Päivi Viitasalo ovat perustaneet Villa Korkatin 50-luvulla rakennettuun kyläkouluun. Rusasen lisäksi he ovat Kimmo Jarva, Marko Karvinen, Hannu Kurki, Henri Tanskanen ja Jonna Tamminen. Mukana oli majoituspalveluita ympäri Suomen. Marjoniemi on opiskellut Savonia-amk:lla restonomiksi sekä valmistunut Oulun konservatoriosta muusikoksi. Villa Korkatti voitti Vuoden majoitusliike 2025 -palkinnon. Kun tällainen valtakunnallisen tason palkinto osuu kohdalle, niin sydäntä lämmittää, ja onnen kyyneliltäkään ei vältytty, Humaloja kertoo. Tällä hetkellä Timo Marjoneimi myös luotsaa viihdeorkesteri Kilimua Kiuruveden kansalaisopistossa. Eritoten, kun olemme näinkin pieni paikka ja pieneltä paikkakunnalta Haapavedeltä kaukana suurkaupungeista. Työ on monipuolista Työ majoituspalveluyrittäjänä on Humalojan mukaan monipuolista ja mukavaa. Myös Kiuruvedeltä käy silloin tällöin asiakkaita. He löysivät nykyisen Villa Korkatin rakennuksen ja siitä lähti idea majoituspalvelun perustamisesta. Yritys tarjoaa majoituspalveluita, pitopalvelua ja erilaista ohjelmaa ja aktiviteetteja. Humaloja ja Viitasalo eivät tienneet voitosta etukäteen, vaan se selvisi vasta palkitsemistilaisuudessa. Savonlinnan kaupunginjohtajan valintaa valmisteleva työryhmä on valinnut kuusi johtajakandidaattia haastatteluun. Yrittäjät Joni Humaloja ja Päivi Viitasalo vastaanottivat Vuoden majoitusliike 2025 -palkinnon 24. Kulttuurilähettilään valinta julkistetaan Ylä-Savon kulttuurifoorumissa Kiuruvedellä 11.11.2025. Haapavedelle hänet houkutteli hänen puolisonsa Päivi Viitasalo. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee Viitasalon ja Humalojan lisäksi yksi ympärivuotinen työntekijä ja lisäksi sesonkiapuTEKSTI HANNA SOINI KUVAT FINNISH TRAVEL GALA / HC PHOTO STUDIO & MIIA PARVIAINEN – Monipuolisuus on työn sydän. Humaloja ja Viitasalo aikovat jatkaa yrityksen pyörittämistä samaan malliin, mutta he toivovat myös voivansa kehittää ja laajentaa toimintaa. Kiuruveden kaupunginvaltuusto valitsi Juha-Pekka Rusasen uudeksi Kiuruveden kaupunginjohtajaksi toukokuussa 2021. Kaikenlaista pitää osata markkinoinnista äänentoistoon, mutta se onkin homman suola. Palkinto osui sopivasti Villa Korkatin juhlavuoteen. marraskuuta 2025 Talous & politiikka Kulttuurilähettilääksi Timo Marjoniemi Kiuruvetinen yrittäjä Timo Marjoniemi on valittu Ylä-Savon kulttuurilähettilääksi vuonna 2025. Marjoniemi on määrätietoisesti kehittänyt tapahtumatoimintaa yrityksissään ja tuonut alueelle aimo lisäyksen kulttuuria erilaisten konserttien ja muiden tapahtumien muodossa. Villa Korkatti voitti kilpailun yleisöäänestyksen perusteella. Uusimpana yrityksen ohjelmapuoleen tuli muutama viikko sitten Villa Korkatin murhamysteeri. Kaupunginjohtajan virkaa tavoitteli 27 hakijaa. Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on kutsuttu haastatteluun Savonlinnaan kaupunginjohtajaksi. Timo Marjoniemelle kotiseutu ja sen kehittäminen ovat lähellä sydäntä. Nykyään moni myös hakee pieniltä paikkakunnilta luonnonrauhaa, Humaloja kertoo. Marjoniemi on kulttuurin monitoimimies, joka on yrittämisen lisäksi ollut lavalla sekä teatteriettä konserttiproduktioissa. – Olihan se aivan mieletön kokemus ja muistamme illan varmasti loppuikämme. Kahdestaan yrittämisessä voi myös tukeutua toiseen ja jakaa vastuualueita.. Lähdimme kuitenkin alusta alkaen perustamaan Villa Korkattia sillä ajatuksella, että se työllistää lopulta meidät molemmat, Humaloja kertoo. Tällä hetkellä Marjoniemi toimii yrittäjänä Wallen Hovi Oy:ssä sekä Kiuruveden Iskelmäviikoilla. – Asiakkaita käy Haapaveden lisäksi ympäryskunnista ja ympäri Suomen, toisinaan ulkomailta asti. Yrittäjät ovat voineet kymmenen vuoden aikana laajentaa Villa Korkatin toimintaa asiakkuuksien lisääntyessä. Juuret Kiuruvedellä Vuonna 1992 syntynyt Humaloja on lähtöisin Kiuruveden Ohenmäeltä. – Meillä on kesäisin myös jäätelökioski Haapaveden keskustassa. 14 Keskiviikko 12. laisia. Ylä-Savon kuntien kulttuurivastaavat valitsevat vuosittain kulttuurilähettilään. Toivon, että yritys pysyy jatkossakin hyvässä kasvusuunnassa, Humaloja sanoo. Virkasuhde päättyy, jos Laineen virkasuhde palautuu ja hän palaa hoitamaan virkaansa. Joni Humaloja ja Päivi Viitasalo ovat kouluttautuneet alalle, ja he ovat matkan varrella hankkineet myös lisäkoulutusta. Savonlinnan kaupunginjohtajan valinta on ehdollinen, sillä kaupunginvaltuuston päätös kaupunginjohtaja Janne Laineen irtisanomisesta ei ole vielä lainvoimainen. – Haapavesi on aika lailla Kiuruveden kokoinen paikkakunta ja siinä on paljon yhtäläisyyksiä. Haapavedellä sijaitsevan Villa Korkatin yrittäjinä työskentelevät kiuruvetislähtöinen Joni Humaloja sekä haapavetinen Päivi Viitasalo. Pitkän ajan suunnitelmana on, että voisimme kasvattaa majoituskapasiteettia. Mutta se on suuri investointi, joka ei ihan heti onnistu. Pidämme molemmat erityisesti asiakaspalvelutyöstä, Humaloja kertoo. Vuoden majoitusliike -palkinto luovutettiin yrittäjäpariskunnalle Finnish Travel Galassa Helsingissä. Yrityksen perustamisesta tuli pari kuukautta sitten täyteen kymmenen vuotta. Hyvä, että meillä käy asiakkaita monista kunnista, koska Haapavesi on sen verran pieni pitäjä, että muuten emme voisi toimia nykyisessä mittakaavassa. Hän on työskennellyt freelancemuusikkona ja Kiuruvedelle paluumuuton jälkeen hotelli-, ravintolaja tapahtumatuotannossa. lokakuuta järjestetyssä Finnish Travel Galassa Helsingissä. Se on rakennettu Kiuruvedellä, Humaloja kertoo
Se investointi oli niin suuri, että siihen hain avustusta Leaderilta, Hyvärinen kertoo. Liiketoimintaansa Hyvärinen kertoo kehittäneensä muun muassa lainarahoituksella. Ansiomerkit luovuttivat Pohjois Savon kylät ry:n toiminnanjohtaja Sari Vainikainen ja kaupunginjohtaja J-P Rusanen. Kylätalossa järjestetään virkistyspäiviä, lauluiltoja ja paljon muuta toimintaa. – Tarjolla on kuningasleivoksia. Niinpä voikin hieman karrikoiden kysyä, mihin pankit sääsTEKSTI JA KUVAT RIITTA AIRAKSINEN tävät rahoja, sillä rahan liikkuminen olisi parasta elinvoimaa myös pankeille. marraskuuta 2025 Korvikossa puhuttiin yrittäjyydestä Meidän kylä -tapahtuma kokosi aktiivisen kylän ihmisiä yhteen. Ohjelmaosuuden päätyttyä salin perältä kuuluu vielä iloisia ääniä arvonnan ja kahvittelun tiimoilta. Koska bisnes on bisnestä, keskustelu kiertyy hevosista rahoitusasioihin. Lauantaina Kylätalo Korvikossa järjestetyssä maaseutuyrittäjyyteen painottuvassa tapahtumassa kuninkaan henkinen perintö vaikuttaa olevan yhä voimissaan. Se on yksi maaseudun vahvuuksista, Kemppainen toteaa. Monesti pankit kieltäytyvät maaseudun rahoituksesta vedoten EU:n säätelyyn. Puheenvuorot saavat aikaan pään nyökkäyksiä ja puheenvuoro siirtyy emäntäkalentereista monille tutuksi tulleelle maatalousyrittäjä Sini Tikkaselle. – Nyt olen lypsänyt lehmiä jo 24 vuotta, Tikkanen jatkaa selostaen eläväiseen tyyliinsä ja samaan hengenvetoon myös navettansa rakentamiskiemurat, lehmärodut, selkäsäryt ja saatavissa olevat rukiinsiemenet. – Korpijoen ensimmäinen asukas oli Pekka Penttinen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. – Taannoin kun rakensin hevosille omaa hiittisuoraa, paperinivaska avustuksen hakemiseksi tuntui niin valtavalta, että totesin, että taidanpa tilata sorat itse. – Olin aikoinaan puoli vuotta töissä italialaisella tallilla, missä sain kipinän jalostustoimintaan. Meidän kylä-tapahtuma järjestettiin viime lauantaina Korpijoen kylätalo Korvikossa. Pekka oli ollut yritteliäs ja neuvokas mies, kertoo Korpijoki-Ohenmäki kylät ry:n puheenjohtaja Kaarlo Humaloja. Myös Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sivusi rahoituskiemuroita omassa puheessaan. Pohjois-Savon Kylät ry myöntämän hopeisen ansiomerkin saivat Anneli Kämäräinen, Maire Nousiainen, Anneli Remes ja Annikki Tikkanen. Hän kertoo syntyneensä Göteborgissa, jossa hänen vanhempansa olivat niihin aikoihin töissä. – Tällä hetkellä mielestäni suurin aluekehityksen jarru niin Kiuruvedellä kuin muuallakin itäisessä Suomessa on pankkien rahoituspolitiikka. Yritysesittelyn pitäneen Sini Tikkasen poika Remu kertoi luultavasti ryhtyvänsä maanviljelijäksi.. – Täällä on tarjolla luontoa ja rauhallinen ilmapiiri niitä asioita arvostaville, Humaloja toteaa. – Nykyään puhutaan paljon maamme huoltovarmuudesta ja kotivaran tärkeydestä. – Tämä on tällaista henkistä hyvinvointia tarjoavaa, Humaloja perustelee. Samoilla linjoilla oli omassa puheessaan myös kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen. Asiaa tallista navettaan Yksi yrittäjistä on Jari Hyvärinen, joka pyörittää ravihevosten kasvatukseen ja oriasematoimintaan erikoistunutta For You-Stablea. Häntä kutsuttiin Korpijoen kuninkaaksi. Luonnonläheisen asuinympäristön lisäksi yksi ilonaihe on myös se, että kyläläiset ovat jaksaneet jatkaa yhdistyksen toimintaa. Tikkasen isä kuitenkin halusi, että perhe palaisi takaisin Suomeen. – Vasta pari viikkoa sitten Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen kuitenkin kertoi SS:n haastattelussa, että sääntely ei ole muuttunut 15 vuoteen. 15 Keskiviikko 12. Nykyään yritykselläni on EU-status, eli voin tehdä kauppaa myös ulkomaille, Hyvärinen kertoo. Vaikka moni tilallinen on laittanut pönkän navetansa oven eteen, Tikkasen puheen lopputulema on selkeä. Nyt tosin hankin oriasemalle pakastuslaitteiston, joka on tarpeellinen kun siemeniä myydään ulkomaille. Ne on leivottu Korpijoen kuninkaan muistoksi, Humaloja kertoo. Vähemmän kuitenkin puhutaan ihmisten henkisestä huoltovarmuudesta. Täällä maalla tavataan tuttuja ja tunnetaan toisemme. Musiikista vastasi joukko lukion nuorisokuoron jäseniä. – Lehmät ovat minun juttu, Tikkanen vakuuttaa. Henkistä huoltovarmuutta Kaarlo Humaloja kertoo vuonna 2008 perustetun yhdistyksen toiminnan olevan varsin aktiivista. – Korpijoki-Ohenmäki ja lähialueella toimii maatilojen lisäksi kymmenkunta muun alan yritystä, Humaloja vahvistaa. Vuonna 2000 perustetulla yrityksellä on tällä hetkellä kolmisenkymmentä hevosta, joista osa on muualla Suomessa ja ulkomailla. Lisääkin asukkaita ja yrityksiä kylälle kuitenkin mahtuisi
Remontin aikana ovat käytössä ainoastaan uuden yhtenäiskoulun liikuntasali sekä lukion ja Rytkyn koulun salit. Lisäksi haluamme lisätä tietoutta ja ymmärrystä terveellisistä elämäntavoista sekä niiden merkityksestä arkeen. Kiuruvedellä hanketoiminta alkaa tammikuussa 2026 ja se kestää noin puoli vuotta. Olisi tosi hienoa, jos paikallisia urheiluseuroja tulisi samalla esittelemään omaa toimintaansa, Tenhunen toivoo. Niille pitää yrittää löytää uusia tiloja ja ajankohtia vuoden kuluttua. Liikuntahallin käyttöaste on ollut tänä syksynä hyvä, kun esimerkiksi lentopallo ja futsal ovat kasvattaneet suosiotaan. Kustannusarvio on noin 2,3–3,0 miljoonaa euroa. Väliverho eristää näillä näkymin 25 desibeliä, eli kovin äänieristävä se ei ole. Viime viikon liikuntaforumissa käsiteltiin myös uuteen kouluun tulevaa liikuntasalia. Urheilu ADOBE STOCK. Yläkoulun ison salin puuttuminen hankaloittaa oleellisesti koululaisten liikuntatunteja ja HARKKA-kerhoja sekä iltaharrastajien vuoroja. Hankkeessa ovat mukana kumppanina sekä rahoittajana Pohjois-Savon Liitto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue. TulostauKiuruveden liikuntahalli aiotaan peruskorjata sen jälkeen, kun uusi yhtenäiskoulu liikuntasaleineen on valmistunut. – Uusi sali on mahdollista jakaa kahteen osaan. Lassi Myllylä kertoo, että siitä on tulossa 330 neliön koTEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA RIITTA AIRAKSINEN koinen, mikä on hieman suurempi kuin yläkoulun iso sali ja suurin piirtein samaa kokoluokkaa kuin liikuntahallin yksi lohko. Parhaillaan on menossa hankesuunnitelmavaihe ja rakennesuunnittelijoiden kilpailutus tehdään myös tämän vuoden loppuun mennessä. Liikuntahallin peruskorjauksen myötä haasteet vasta alkavatkin. Uusi liikuntasali Entäs sitten se uuden koulun liikuntasali. Toiveissa on, että siihen menisi vain 1–2 vuotta. Sen jälkeinen aika on vielä avoinna. Uuden koulun ja sinne tulevan liikuntasalin arvioidaan valmistuvan vuonna 2028. – Onneksi sentään seurojen välinen yhteistyö on kehittynyt, mikä on helpottanut salivuorojen jakoa viime vuosina. Liikuntaforumissa paikalla olleet ihmiset tosin ilmaisivat huolensa lähivuosista: mikäli salivuoroja on huonommin saatavilla kuin nyt, voi se aiheuttaa harrastajamäärien vähentymistä. Perheille-hankkeessa edistetään perheiden liikkumista ja hyvinvointia kaikissa Pohjois-Savon kunnissa vuosien 2024–2027 aikana. – Toivotaan, että liikuntahallin peruskorjaus saadaan mahdollisimman nopealla aikataululla valmiiksi. Hankkeessa edistetään perheiden liikkumista ja hyvinvointia. Lisäksi hanke on Euroopan unionin osarahoittama niin sanottu ESR+ -hanke, sanoo terveysliikunnan aluekehittäjä ja perheliikuttaja Kalle Tenhunen hanketta vetävästä Pohjois-Savon Liikunnasta. Kaupungin liikuntasihteeri Lassi Myllylä kävi aihetta läpi maanantaina 3.11. Kuvassa futsalpeli viime talvelta. – Kiuruvedelle tulemme järjestämään erilaisia liikunnallisia tapahtumia. Tapahtumat ovat kaikille perheille avoimia ja maksuttomia. Sitten ollaan todella isoissa ongelmissa liikuntatilojen riittävyyden kanssa. Kun uusi koulu on valmis, ovat myös yläkoulun pieni sali ja Nivan koulun sali poistuneet käytöstä. Sama pätee lukioon, ja siellä on sekä syksyllä että keväällä 3–4 viikon tauot ylioppilaskirjoitusten takia. pidetyssä liikuntaforumissa Kiuruveden kulttuuritalolla. Maakunnallinen hanke jalkautuu ensi vuonna Kiuruvedelle AKU LAATIKAINEN Pohjois-Savossa on parhaillaan käynnissä maakunnallinen liikkumisen edistämisen hanke. Lassi Myllylä nosti esiin vielä yhden uhkakuvan. – Entä jos jäähallikin jää lähitulevaisuudessa pois. Eikä kertaalleen kaikonneita ole helppo saada takaisin. – Kaiken lisäksi Rytkyn sali on pieni, mikä rajoittaa eri lajien harrastamismahdollisuuksia. Yksi tavoite on myös lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ihmisten kesken, mikä edesauttaa henkistä hyvinvointia. Kiuruvedellä ollaan lähivuosina haastavassa tilanteessa, kun katsotaan sisäliikuntatilojen riittävyyttä. Lapsen mukana tulee olla aikuinen. – Tavoitteena on kokeilla erilaisia liikuntamuotoja ja innostaa perheitä aiempaa enemmän liikunnan pariin. marraskuuta 2025 Salivuoroissa riittää pian pähkäiltävää Uuden yhtenäiskoulun rakentaminen ja liikuntahallin peruskorjaus aiheuttavat haasteita kiuruvetisten liikuntamahdollisuuksiin lähivuosina. Tarkempien suunnitelmien pitäisi olla valmiita ensi keväänä, rakennuttajan kilpailutus tehdään kesän 2026 aikana ja itse rakentaminen alkaa loppusyksystä 2026. Liikuntahalliin remontti Uuden koulun valmistuttua on vuorossa liikuntahallin peruskorjaus. Jos haluaisi paremman, olisi se selvästi kalliimpi, Lassi Myllylä sanoo. Loppusyksystä 2026 yläkoulun iso liikuntasali ja kaikki pukuhuoneet puretaan, joten sinne jäävät käyttöön ainoastaan pieni sali ja aulatila. – Tässä kohtaa voidaankin kysyä, että olisiko ylioppilaskirjoituksia mahdollista järjestää jossain muualla, esimerkiksi kaupungintalon valtuustosalissa, jotta saataisiin lisää sisäliikuntamahdollisuuksia ihmisille, Myllylä pohtii. Uuden koulun saliin kaavaillaan samanlaista pintamateriaalia kuin mikä on liikuntahallissa. 16 Keskiviikko 12. Heikoimmassa asemassa ovat yksityiset harrastusporukat. Myllylän mukaan salivuorojen jaossa etusijalle menevät koululaisten ja kaupungin liikuntaryhmien sekä urheiluseurojen tarpeet. – Ensimmäiset haasteet alkavat jo ensi vuonna, kun uutta yhtenäiskoulua ruvetaan rakentamaan. – Toimenpiteinä ovat perhekurssitoiminta, perhetapahtumat sekä perheliikuntatoiminnan edistäminen urheiluseuroissa. Lassi Myllylän mukaan tämä on välttämätöntä tehdä, jotta hallin käyttöä voidaan jatkaa. – Koripallokenttä mahtuu saliin juuri ja juuri, mutta esimerkiksi sulkapalloa siellä ei voi pelata poikittain. Korkeutta on tulossa noin seitsemän metriä, mikä ainakin jollain tasolla mahdollistaa lentopallon pelaamisen. Kiuruveden tekninen lautakunta päätti viime keväänä, että jäähallin käyttöä jatketaan vuoteen 2028 saakka
Esimerkiksi yläkoulun isossa salissa varastotilaa on 40 neliötä. Myllylän mukaan tähän saakka on pärjätty, mutta talvikausi hieman jännittää. Kriteerit palkinnon saamiseen ovat positiivinen asenne tekemiseen, luotettavuus sekä arkiset sankariteot. Hän jäi yhdeksän kilometrin matkalla vajaan minuutin voittajasta, Pöytyän Urheilijoiden Elma Uusipaikasta. Iisalmen teknisen lautakunnan päätöksen mukaan hanke kuuluisi ensi vuoden investointiohjelmaan. Kiuruveden kaupungin liikuntasihteeri Lassi Myllylä sanoo, että hyviä ehdokkaita otetaan nyt vastaan. Lisäksi Pohjois-Savon Liikunnalle voi ehdottaa 5.12. 17 Keskiviikko 12. Juhlassa palkitaan jokaisesta alueen kunnasta Vuoden liikuttaja. lua saliin ei ole tulossa. Ylivoimaisen voiton vei noin kahden minuutin erolla seuraavaan Joensuun Katajan Liisa Keskisalo. Lunta saataisiin säilöön tänä talvena ja hiihtäminen voisi olla Paloisvuoren ensilumen ladulla mahdollista jo syksyllä 2026. Porrasaskelmia olisi tulossa yhteensä noin 60–70 kappaletta. Perusteena voi olla pitkäaikainen toiminta tai yksittäinen teko, ja ehdotuksia voi jättää minulle. Hankkeella nähdään olevan myönteisiä vaikutuksia asukkaiden harrastusmahdollisuuksiin, hiihto-opetukseen ja kulttuurisesti tärkeän hiihtotaidon ylläpitämiseen seudulla. Hiihdon harjoittamisen aikaväli kapenee ilmaston lämpenemisen vuoksi, ja hankkeella tavoitellaan erityisesti syyskauden aloittamisen aikaistamista. marraskuuta 2025 Ylä-Savon Veturin hallitus on päättänyt myöntää noin 95 800 euroa Leader-tukea lumen varastointialueen suunnitteluun, rakentamiseen ja suojapeitteeseen Iisalmen Paloisvuorelle. Helmikuun alussa 2026 järjestetään jo perinteeksi muodostunut Pohjois-Savon Urheilugaala Kuopiossa. Kuntien yhteishankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 165 000 euroa, josta lumenvarastointialueen kustannukset ovat noin 147 000 euroa. Ainakin liikuntaforumissa nousi varsin pian yleiseksi mielipiteeksi se, että pukukoppitiloihin satsaaminen voisi olla paras ratkaisu. AKU LAATIKAINEN Ylä-Savon Veturi myöntää noin 95 800 euroa lumen varastointialueen suunnitteluun, rakentamiseen ja suojapeitteeseen. Portaiden rakentaminen tapahtuisi talkoilla ja tällä hetkellä kuntoportaiden paikaksi on kaavailtu kirkon mäkeä. – Seuroissa on tällä hetkellä useita menestyviä nuoria urheilijoita, joiden lähiharjoitteluolosuhteita hankkeella parannetaan. N18-sarjassa ensimmäistä vuotta kisaava KiurU:n Iida Pennanen on ottanut syksyn aikana kehitysharppauksen, joka riitti tällä kertaa sijalle viisi. Henkilöstö vähentynyt Yhtenä haasteena liikuntatoimessa on ollut henkilöstön vähentyminen kaupungin yt-neuvotteluiden seurauksena. Samalla todettiin, että kuntien omarahoitusosuuden on oltava maltillinen. Nuorisourheiluseuran tulee tehdä ansiokasta työtä nimen omaan lasten ja nuorten urheilun hyväksi. mennessä maakunnan Vuoden nuorta urheilijaa, nuorisourheiluseuraa, Respect-palkinnon saajaa ja kansainvälisyys-palkinnon saajaa. Esimerkiksi nuoren urheilijan on oltava 15–20 -vuotias, jolla on kilpailullista menestystä. Sosiaalitilat ovat kooltaan vain 32 neliömetriä. Kuvassa futsalpeli viime talvelta. Viime keväänä Kiuruveden kaupunginhallitus antoi lausunnon, jossa Kiuruveden kaupunki on valmis sitoutumaan perustamiskustannuksiin, jos kaikki hankkeen valmistelussa mukana olevat kunnat osallistuvat niihin ja hanke saa rahoituksen Ylä-Savon Veturilta. Palkinnon saaja saa 500 euron lahjakortin lahjoitettavaksi itse valitsemalleen kohteelle. Kiuruveden kuntoportaista on määrä tulla päätös vielä tämän vuoden puolella. Lisäksi Pohjois-Savon Liikunnalle voi ehdottaa elämänura-palkintoa liikunnan ja urheilun parissa pitkään työskennelleelle ja toimineelle henkilölle. Iiro Säisä hiihti M18-sarjan yhdeksällä kilometrillä selvään voittoon, sillä toiseksi tullut Ilmajoen Kisailijoiden Johannes Orhanen jäi Säisästä noin puoli minuuttia. Hallitus arvosti sitä, että kunnat ovat yhteisesti seurojen aloitteen edistäjinä ja osoittavat hankkeeseen yhteisesti rahoitusta. Hanke tukee myös seniorikansalaisten hiihtoharrastusta. Ehdotuksissa tulee huomioida vuosi 2025 ja jokaisen kategorian kriteerit. Tässä kohtaa pitää ensi keväänä ratkaista, että panostetaanko siellä pukukoppitiloihin, suihkujen määrään vai esimerkiksi vessojen määrään. Tämä tarkoittaa sitä, että Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän urheiluseurojen aloitteesta lähtenyt ensilumen ladun perustaminen etenee. Paloisvuoren ensilumen ladulle iso tuki Vaikka keli ei ollut talvinen, järjestettiin Vuokatissa ensilumen ladulla perinteisen tyylin hiihtokilpailut lauantaina 8.11. Uuden koulun liikuntasalin varastotilatkin ovat pienet, vain vaivaiset 25 neliömetriä. Kunnille jäisi maksettavaa varastointialueesta noin 51 000 euroa. Respect-palkinto puolestaan luovutetaan henkilölle, taustavoimalle tai kumppanille, joka on ansainnut urheiluväen kunnioituksen. Eivätkä uuden koulun liikuntasalin läheiset käytävätkään ole kovin leveät, joten sinnekään ei juuri kaappitilaa saada, Lassi Myllylä harmittelee. Ylä-Savon Veturin hallitus puolsi hankkeen rahoittamista yksimielisesti. Vuoden liikuttajaa voi nyt ehdottaa Nousiainen säesti hyvin viidennellä sijallaan. Myllylä vastasi, että kyse on kustannuksista. T14-sarjan neljällä kilometrillä KiurU:n Aino Myllylä hiihti kolmanneksi ja Miia Huttunen ja Säisä hiihtivät voittoihin Kiuruveden liikuntahalli aiotaan peruskorjata sen jälkeen, kun uusi yhtenäiskoulu liikuntasaleineen on valmistunut. Hanketta vetää Kiuruveden Yrittäjät ja hankkeeseen haetaan tukea Ylä-Savon Veturilta. Liikuntaforumin yleisöstä ihmeteltiin, että miksi tiloista on tulossa niin pienet. Kansainvälisyys-palkinto myönnetään urheilijalle, valmentajalle tai taustahenkilölle, joka on toiminut esimerkillisesti Pohjois-Savon kansainvälisyyden edistämiseksi. Myös KiurU:n Miitta Huttunen jätti oman kilpailunsa kakkosen, Iisalmen Visan Emmi Komulaisen yli puolen minuutin päähän. – Se on todella vähän. Perustelunaan hallitus toteaa, että hanke on lähtöisin neljän kunnan urheiluseuroista, joissa on rohkeasti lähdetty esittämään ylikunnallista yhteistyötä hiihto-olosuhteiden edistämiseksi. – Ehdottaa voi henkilöä, urheiluseuraa, yritystä, yhdistystä, tapahtumaa ja niin edelleen. Huttunen voitti T12-sarjan kahden kilometrin kilpailun. Osallistujia riitti kovatasoisissa Kainuun Talvikisoissa mukavasti, ja paikalla oli myös Kiuruveden Urheilijoiden edustajia hyvällä menestyksellä. Voiton vei Ristijärven Pyryn Konsta Juutinen.. KiurU:n Arttu Ritvanen sivakoi M20-sarjan 12 kilometrillä sijalle 11
Joukkueessa pelaa tälläkin kaudella Kiuruveden kasvatti Veera Help (kuvassa oikealla). Viime kaudella hänet palkittiinkin koko Mestaruusliigan kauden parhaana pelaajana eli suoritustaso Veeralla on korkea illasta toiseen, Seppänen kehuu. Lisäksi harjoituspelissä Ruotsi kaatui varsinaisella peliajalla 5–4. Toivoa sopii, että piakkoin naiset saavat taas kaikki pelaajat harjoituksiin ja peleihin. LuoWon naiset nousivat voittonsa ansiosta kymmenen joukkueen lohkossa jo viidennelle sijalle, vaikka suurin osa muista on pelannut yhden tai kaksi peliä LuoWoa enemmän. Lisäksi Maaningan Mahti oli tällä kertaa LuoWoa parempi erin 0–2. Kultaa vei yhteistuloksella 527,5 kg S-V:n Ellen Grönlund. Kiuruveden Urheilijoiden Leena Saastamoinen kilpaili lauantain päiväkilpailussa sarjassa N76. Kiuruveden Kiekko-81:n kasvatti, 16-vuotias puolustaja Viola Kärkkäinen pelasi viime viikolla Tshekissä alle 18-vuotiaiden tyttöjen jääkiekon Euro Hockey Tourilla. Joukkue on yhdeksän joukkueen lohkossa sijalla neljä. LuoWo on saanut pisteitä kauden jokaisesta pelistään, yhteensä seitsemän. MM-kisat ovat tammikuussa Kanadassa.. hallitseva naisten Suomen mestari Kuopion Puijo Wolley kohtaa Nurmon JymyVolleyn kello 17 alkavassa pelissä. Suomi hävisi turnauksessa Ruotsille varsinaisella peliajalla 2–3 ja voitti jatkoajalla Tshekin 3–2. Kiuruvedellä pelataan jälleen Mestaruusliigan ottelu Saastamoinen nosti ennätyksiään nittu takoi 16 ja jälkimmäinen 13 pistettä. Puijo Wolley on aloittanut tämänkin kauden hyvin, sillä joukkue on sarjakärjessä ja Suomen Cupissakin puolivälierissä. Parhaana palkitun Sara Piipon ohella pisteitä tekivät varsin hyvään tahtiin Eveliina Väänänen ja Salla Ryytty. LuoWo tuntuu erikoisLuoWon Janne Karvonen hyökkäämässä miesten aluesarjan pelissä. Perinne saa jatkoa tänä vuonna, kun lauantaina 15.11. Tehokkain oli Sami Kalilainen 14 pisteellä, ja hän nakutti eniten pisteitä myös KallSia vastaan, yhteensä 11. Viola Kärkkäiselle merkittiin peleistä kaksi syöttöpistettä. Päivä alkoi miesten aluesarjan turnauksella, jossa LuoWo kohtasi kauden ensimmäisissä kotipeleissään sonkajärveläisen Kalliosuon Sisun sekä kuopiolaisen Nostavan Voiman. Puijon päävalmentajana on puoPuijo Wolley on hallitseva Suomen mestari. Sitäkin LuoWo oli alkuun tappiolla muutaman pisteen verran, mutta nyt nuoren kotijoukkueen kantti kesti ja erä kirjattiin LuoWolle 15–11. Tämä on myös syyskauden viimeinen kotipeli, sillä joulukuussa LuoWo matkustaa vieraspeleihin Oulunsaloon ja Kempeleeseen. LuoWon joukkueessa oli useita onnistujia, vaikka sairastelut edelleen verottivat kokoonpanoa. lestaan Pielaveden Sammon liigavuosilta tuttu ex-yleispelaaja Pekka Seppänen. Toiseksi parhaiten KallSia vastaan onnistui Matti Kananen 10 pisteellä. Hän sanoo, että on jälleen hienoa päästä pelaamaan Kiuruvedelle, jossa on viime vuosina aina ollut hyvä tunnelma. RIITTA AIRAKSINEN Kiuruveden liikuntahallissa on järjestetty monena edellissyksynä lentopallon liigaottelu. 18 Keskiviikko 12. NoVoa vastaan onnistumisia tuli laajalla rintamalla, sillä peräti neljä pelaajaa (Jouna Knuutinen, Sami Kalilainen, Janne Karvonen ja Joona Help) pääsi yli kymmenen pisteen. JymyVolley on puolestaan viime kauden tapaan liigan häntäpäätä. Saastamoinen nosti kyseiseen sarjaan jokaisessa nostomuodossa omat ennätyksensä ja sijoittui kokonaiskilpailussa toiseksi. Viola Kärkkäinen pelasi EHT:llä Napapiirin Voimailijat ry sekä Suomen Voimanostoliitto ry järjestivät viime viikonloppuna klassisen voimanoston avoimen ikäluokan Suomen mestaruuskilpailun Muurolan Totto-hallissa. Alle 11-vuotiaat E-tytöt kohtasivat Tiikerisarjan otteluissaan Kuhmon Kivan kaksi joukkuetta, joista molemmista tulivat tappiot 0–2. Seuraava EHT on joulukuussa Ruotsissa. Naisten seuraava ottelu on sunnuntaina 16.11. marraskuuta 2025 Urheilu Lentopalloa isänpäivän täydeltä AKU LAATIKAINEN Kiuruveden liikuntahallissa vietettiin sunnuntaina isänpäivää lentopallon merkeissä melkein aamusta iltaan saakka, kun sekä Luomu-Wolleyn miesettä naisjoukkueet olivat tositoimissa. C-pojat pitkällä reissulla LuoWon junioreista olivat pelivuorossa lauantaina C-pojat ja E-tytöt. Naiset voittivat Kiskon Päivä huipentui naisten 2-sarjan otteluun, jossa LuoWo kohtasi Oulun Kiskon. Lisäksi Kilpinen valittiin kuukauden pelaajaksi. Heistä ensin maiAKU LAATIKAINEN Vastakkain ovat Puijo Wolley ja JymyVolley. RIITTA AIRAKSINEN tuneen viiden erän pitkiin vääntöihin, sillä kauden neljännessä ottelussa nähtiin jo peräti kolmas täysimittainen ottelu. Siellä pojat kokeilivat erilaisia kokoonpanoja ja testailivat pelaajia erilaisilla pelipaikoilla. Aiemmat viisieräisensä LuoWo oli hävinnyt, mutta tällä kertaa joukkue ylsi 3–2 -voittoon 26 pistettä takoneen Sara Piipon ja hienosti kannustaneen kotiyleisön johdolla. Tuloksena oli voitto Kiteen Urheilijoista 2–1 ja tappiot Savonlinnan East Volleylle ja Vammalan Lentopallolle erin 0–2. Pihtiputaan lukion kakkosjoukkuetta vastaan vieraskentällä. Pronssille nosti Hkaanto:n Angeliina Halkosaari tuloksella 460 kg. KallSille LuoWo kärsi tappion erin 1–2 (25–19, 25–27, 16–25), mutta voitonkin makuun päästiin, sillä NoVo kaatui 3–0 (25– 20, 25–15, 25–19). Aiemmin hän on pelannut jo nuorten maajoukkueissa ja arvokisoissa sekä ollut muun muassa Suomen kapteenina. LuoWon miehille voitto ja tappio, naiset juhlivat viiden erän päätteeksi. – Ja tietysti kannattaa tulla katsomaan Kiuruveden kasvatin Veera Helpin osaamista: Veera on taas ottanut selvän askeleen eteenpäin sitten vuoden takaisen Kiuruvedellä pelatun ottelun. C-pojat eli alle 15-vuotiaat pelaavat yhteisjoukkueena Pielaveden Sammon kanssa, ja tällä kertaa heidän matkansa kävi Savonlinnassa pelattuun turnaukseen. LuoWon miehillä on nyt neljästä ottelustaan kolme voittoa ja yksi tappio. Aiemmin tänä vuonna Kiuruveden Vuoden urheilijana palkittu Veera Help valittiin myös äskettäin Mestaruusliigan lokakuun tähdistökentälliseen, johon pääsi kolme muutakin Puijo Wolleyn pelaajaa: yleispelaaja Kerttu Kilpinen, keskipelaaja Ella Peltomaa ja äskettäin naisten maajoukkueessakin debytoinut passari Liina Räty. – Joukkueemme on uudistunut tuntuvasti tähän kauteen ja hieman nuorentunut joukkueemme pursuaa energiaa ja halua taistella. Seuraava kotipeli on sunnuntaina 23.11., kun nuorten pihtiputaalaisten ykkösjoukkue saapuu Kiuruvedelle. Ja vaikka Puijo on nähty Kiuruvedellä jo useasti aiemminkin, suosittelee Seppänen silti tulemaan paikan päälle illan otteluun. Nurmolaisia luotsaa Pielavedeltä kotoisin oleva valmentajalegenda Jukka ”Jere” Tuovinen, jonka varmasti moni kiuruvetinen ja yläsavolainen lentopallon ystävä tunnistaa. Enemmänkin LuoWolle oli tarjolla, sillä joukkue voitti kaksi ensimmäistä erää 25–16 ja 25–20. Mutta kuten niin usein mystisesti lentopallossa on tapana, voi pitkä erätauko kaiken muuttaa. Lienee myös vain ajan kysymys, milloin 20-vuotias Veera Help pääsee pelaamaan Suomen naisten maajoukkueeseen ja ulkomaille ammattilaiseksi. Tulevassa liigaottelussa kotijoukkue Puijo Wolleyn ohella järjestelyissä on mukana Kiuruveden Luomu-Wolley, ja kahvion ja arpajaisten tuotot menevät LuoWon junioritoiminnan hyväksi. SM-hopealle oikeuttanut 490 kg:n yhteistulos koostui 175 kg:n jalkakyykystä, 115 kg:n penkkipunnerruksesta ja 200 kg:n maastanostosta. Niinpä oululaisvieraat nappasivat kaksi seuraavaa erää 20–25 ja 21–25, ja edessä oli viides erä
TUULIVOIMALOIDEN lavat ovat jättimäisiä, noin satametrisiä. Lavat tuodaan voimalaitosalueelle yhtenä kappaleena. Tämän lisäksi valtakunnanverkkoa joudutaan vahvistamaan lisääntyvän tuulivoiman vuoksi. Tuulivoiman rakentaminen edellyttää raskasta maanmuokkausta, joka usein vaikuttaa alueen maaperän vedenkiertoon ja kosteuteen. Erityisesti kiintyi huomio tekstin selvään lausuntaan ja kuuluvaisuuteen, jotka seikat pyrkivät useimmilla olemaan haittana esityksissään. Jokaista tuulivoimalaa varten kaadettavan parin-kolmen hehtaarin lisäksi tarvitaan tie jättimäisten osien kuljetusta varten keskelle metsää. Se on joko louhittava ja tuotava paikalle jostakin tai sitten räjäytettävä tuulivoimalaitosalueella sijaitseva kallio murskeeksi. pystymetsään, muuttuu alue rakentamisen myötä teollisuusalueeksi. Harva Pohjois-Savon tie on myöskään ilman ylimääräisiä hakkuita valmiiksi niin leveä ja suora, että suuret lavettiautot voivat kulkea sellaisenaan pystytyspaikalle. KUN Kiuruvesi lähikuntineen on viimeiset vuodet ollut kovassa tuulivoimahypetyksessä, toivoisi päättäjien oikeasti harkitsevan, miten he haluavat tätä kaikin aistein koettavaa maaseutumaisemaa rakentaa. Koska nämä alueet ovat laajoja, on kalliota räjäytettävä paljon. Tällainen paino vaatii teiltä aikamoista kestävyyttä. Kalpa, Esko Kärkkäinen, korpraalina vei osansa varmasti ja pirteästi. Lämpövoimalaitoksen vaikutusalue on paljon, paljon pienempi. TUULIVOIMALAITOSALUETTA (ei siis mitään ”puistoa”) varten joudutaan kaatamaan hehtaarikaupalla metsää matalaksi. Maanrakennuslain 170 pykälän mukaa on otettava huomioon, että maankäyttöja rakennuslaki sisältää säännökset rakennuspaikan saattamisesta ympäristöineen sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että ennen tuulivoimalaitosalueen tuloa talvella yhtenäinen metsäneläinten reviirinä ollut metsäalue aurataan huoltotöitä varten pirstaleiseksi. Tästä jutusta laittoi vinkin Jarmo Ruhanen, juttu on julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 1950–1960-lukujen taitteessa Kaukolämpölaitokset yleensä rakennettuun ympäristöön, tuulivoimalat keskelle luontoa Savon Voiman kaukolämpölaitos. Tosin joukkokohtauksissa ilmeni väliin etenkin laulupuolella epävarmuuksia. Tähän eivät kaukolämpölaitokset yllä. Näiden louhinnassa syntyy valtava määrä jätettä, myös radioaktiivista jätettä. Kaikella tällä on väistämätön vaikutus luontoon ja vesistöihin. Lavoille ei ainakaan vielä ole juuri kehitetty kierrätystapoja. Miellyttävä tuttavuus. Maire Saarinen, kolmas naisosan esittäjä vei osansa hillitysti, vaikka tekstin kuuluvaisuuteen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Hänellä on komea, kehityskelpoinen lauluääni. Pentti Hukkanen, Toivo Jelkänen, Ilmari Karppinen ja Esko Balk sotilaina tekivät parhaansa näytelmän kokonaisuuden onnistumiseksi. Jokaista tuulivoimalaa varten tarvitaan suuri määrä harvinaisia maametalleja. Tosin esitystä häirtsi liian kiireinen ja epäselvä Railakasta menoa Jääkärin morsiammessa. Kun tuuliteollisuusalueet ovat laajoja ja rakentuneet usein joko aivan nk. Niinpä! ENTÄ sitten kierrätys. Vaikka tuulivoimafirmat niin mieluusti kertovatkin, että aluetta voi käyttää retkeilyyn, metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen aivan kuten ennenkin, aika harva luonnossa kulkeva kuitenkaan huvikseen lähtee keskelle tuulivoimalaitosaluetta virkistäytymään. Isak, juutalainen vakooja, Kauko Väisänen, oli huvittava ja myös hän eläytyi osaansa hyvin. SIRPA RUOTSALAINEN Vieremän Koiton näytelmäkerho kokosi äskettäin lähes salin täyden lämminhenkisiä teatterin ystäviä Suojalle esitykseensä Sam Sihvon laulunäytelmään Jääkärin morsian. Tämän lisäksi tarvitaan luonnollisesti alue sähkönsiirtolinjaa varten. Kerran räjäytettyä kallioaluetta ei enää koskaan saa takaisin. Eikä yksikään voimalaitos taatusti näy jopa kymmenien kilometrien päähän. Von Roller saksalainen kapteeni, Seppo Huuskonen, vei pienen osansa hyvin miehekkäästi, vaikka saksalaisen kapteenin osassa olisi saanut olla enemmän sotilaallisuutta. KAUKOLÄMPÖLAITOKSET sijoitetaan yleensä jo valmiiksi rakennetun alueen lähelle, tuulivoimalaitokset taas keskelle luontoa. Marusja-tarjoilijatar Maija-Liisa Simula, valloitti yleisön vapaalla, temperaKiuruvesi-lehden juttu: Jääkärin morsian Kiuruvedellä lausunta. Jokainen sähkölinjakilometri vie altaan noin viisi hehtaaria metsäalaa. menttisella esiintymisellään. Tämä on eläinten kannalta erityisen vahingollista. Useimmat firmat menevät helpoimman kautta ja jättävät noin neljä metriä paksut betonijalustat (1000–1500 kuutiota betonia, noin 225 000 kiloa raudoitusrautaa) maahan ja kasaavat vain päälle hieman maata. Norjalaistutkimuksen mukaan jokaisen tuulivoimalan päästömäärä on noin 60–70 kiloa mikromuovia/v. Tuurivoimaksikin tätä sattumavoimaa useat kutsuvat. JAANA SELANDER. Veikko Eskelinen Mikkona kosiskeli leppoisalla tavallaan Marusjaa ja antoi oivan kuvan savolaisesta huumorista ja suomalaisen sotilaan rauhallisuudesta. Ohjaaja osoitti omaavansa varmaa tehtävän hallitsemiskykyä saaden esitykseen kiinteää yhteensulautumista. Martti, Väinö Kumpulainen, suomalaisena rintamasotilaana ja näytelmän sankarina oli vakuuttava ja rauhallinen. Tuulivoimalaa rakennettaessa alueelta louhitaan siis usein alta pois suuri määrä kalliota, voimaloita kun sijoitetaan usein korkeiden mäkien ja kallioiden päälle. Onko tuulivoima oikeasti paras keino viedä Pohjois-Savon aluetta maailmankartalle. Monilla paikkakunnilla tuulivoimalaitokset ovat jo viemässä viimeiset yhtenäiset luontoalueet. Sen lisäksi tuulivoimalaitosalueen sähköasemamuuntajissa arvioidaan olevan öljyä noin 20–25 tonnia. Hän tarvitsee vain enemmän näyttämötottumusta. Koska tuulivoimalaitosalueet ovat usein tuhansien hehtaareiden laajuisia, ulottuen usein monen kunnan alueelle vieri vieressä sijaitsevina nimellisesti omina alueinaan, on tuulivoimalaitosten rakentaminen maastoon huomattavasti kaukolämpölaitoksia vahingollisempaa. Naispääosaa, Sabina tanssijatarta, esitti Maija-Liisa Balk, joka antoi eheän kuvan hentoisesta pakolaistanssijatarta. TUULIVOIMALOITA pidetään saasteettomina energianlähteinä. Näin ei tietenkään pitäisi toimia, mutta kun yhden tuulivoimalan purkaminen maksaa jopa 100 000 euroa, on helpointa jättää jalusta metsään. Ja jos tuulivoimafirma on tässä välissä mennyt konkurssiin, hoitaa ennallistamisen maanomistaja...tai sitten sijoituskunta. Tervetuloa toistekin! E.K. Lauluja ja esitystä häiritsi äänilevyltä tullut säestys, joka ei aina sulautunut yhteen laulajien kanssa. marraskuuta 2025 Yleisöltä Postia LEHTEEN LÄHETETTYÄ Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4 , 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Yrityksiä on kyllä ollut, mutta jättiläislapojen murskaaminen on työlästä eikä kovin monella paikkakunnalla ole tarvetta valtavalle ”laiturille” tai pihan ”katokselle”, jollaisiksi käytöstä poistettuja lapoja on yritetty tarjota. Harvinaisten maametallien tarve on noin 200 kg/MV. Jokaisessa tuulivoimalan muuntajassa on myös noin 2000 litraa öljyä. TUULIVOIMALAITOSTEN pystytystä ja huoltoteiden rakentamista varten tarvitaan valtavia määriä mursketta. Tuulivoimaloiden muut osat voivat painaa jopa 90 tonnia. Näytelmän oli ohjannut opettaja Helvi Kumpulainen. Yhden lavan paino on noin 20–30 tonnia. KUN tuulivoimalaitokset sitten tulevat muutaman kymmenen vuoden kuluttua tiensä päähän, täytyisi rakennuslupien mukaan alue ennallistaa. Voimalat huoltoteineen ja sähkölinjoineen hävittävät ja pirstovat luonnonvaraisten eläinten elinalueita, katkaisevat ekologisia yhteyksiä ja tuovat luontoympäristöön sinne kuulumatonta tuulivoimaloiden erityistä melua ja vilkkuvalojen välkettä. Hän liikehti ja näytteli herkästi sekä omisti kauniin, kehityskelpoisen lauluäänen. Olavi Hänninen balttialaisena paroni von Lichteussteinina esitti korskean komean paronin osansa hyvin siihen eläytyen. Nämä alueet myös valitettavan usein pakkolunastetaan maanomistajilta. Yleisvaikutelma harrastelijanäyttelijöiden esityksessä oli tyydyttävä ja semmoisenaan se sai yleisön lämpenemään. 19 Keskiviikko 12. Tuskinpa mikään kaukolämpölaitoksen osa yltää koossaan tuulivoimaloiden osien koon kanssa samaan mittaan. Yllättävän paljon tästä ”saasteettomasta lähteestä” kuitenkin leviää ympäröivään luontoon joka siiven pyörähdyksellä mikromuovia
Tänä päivänä kristillisen uskon pirstaloituminen jatkuu edelleen ympäri maailman. Ortodoksisen kirkon vahva perusta ja voima on usko Pyhään Henkeen. Kokouksissa piispat toteavat päätöksissään, että Pyhä Henki ja me olemme päättäneet… Kun kirkon alkuvuosisatoina suuressa kirkossa nousi kirkon opetuksen ja Raamatun tulkinnan kannalta vääriä tulkintoja, harhaoppeja, niin silloin kutsuttiin piispat koolle ja kirkon yhtenäisyys pelastettiin kirkolliskokouksissa. Meillä on Isä Jumala taivaassa. Terveisiä maailmalta! Klo 17 kahvit, ohjelma alk. klo 14 Torintuvalla. klo 14 Rinnekodin kohtauspaikka, kahvit klo 13.30 alkaen. klo 15 Naisten raamattupiiri, takkahuone, ja perjantaisin Rinnekodilla. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Lyhytkin lukuhetki auttaa ymmärtämään maailmaa, kun sisältö on luotettavaa. Lomakkeita saa srk-talolta ja diakonian yhteistyötahojen kautta. Ti 18.11. Ensimmäisellä vuosituhannella oli seitsemän ekumeenista eli koko maailman kattavaa kirkolliskokousta. klo 18 Kynttilätapahtuma kirkossa, itsemurhan kautta menehtyneiden muistopäivä. To 20.11. klo 17.30. Kirkossa alkaa marraskuun 15. Joulun ruokalahjakorttien hakuaika on käynnissä. klo 10 Srk-kerho, iso sali. Ensimmäisellä vuosituhannella oli yksi Kristuksen kirkko ja vasta vuonna 1054 roomalaiskatolinen kirkko lähti erkanemaan idän ortodoksisista kirkoista. klo 17.30, monitoimisali MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset kirkossa ke 12. Uutisjuttu on fiksu valinta. Klo 11.30 Seurat Seuratuvalla (Linda Hyytiäinen, Miikka Huuskosen esitelmä ”Herättäminen Siionin virsissä”. klo 16 Iltaperhekerho ja to 20.11. ”Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan. Tästä opetuksesta saa jokainen Kristusta ja Jumalan valtakuntaa etsivä viisautta ja tukea matkallaan kohti pelastusta. Ke 19.11. ISÄ ANTERO PETSALO Hengelliset 2 Keskiviikko 15. Jeesus-lapsi syntyy meidän elämäämme ja sydämeemme. 017 770 0421 PERHEUUTISET SEURAKUNTA Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Aamen.” Vuonna 381 toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa päätettiin kirkon usko Pyhään Henkeen. Alussa kynttilöiden sytytys kirkon portailla. 20 Keskiviikko 12. Uskon yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua, valo valosta, tosi Jumala toisi Jumalasta, syntynyt ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, ristiin naulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja jonka valtakunnalle ei ole loppua. Juha Markku Ruotsalainen 64 v. ja 19.11. Ortodoksisen kirkon kaikki piispat oli kutsuttu koolle kirkolliskokoukseen Nikeaan vuonna 325. Jumalan Poika syntyy ihmiseksi ja pelastaa meidät ikuisesta kuolemasta. Hän antoi ainoan Poikansa syntyä pelastamaan meidät ikuisesta kuolemasta. Striimataan. maaliskuuta 2025 Torintupa ry:n syyskokous pidetään to 13.11. Jeesus on täydellinen Jumala ja täydellinen ihminen. Isästä lähtee Pyhä Henki, jonka Kristus lähetti maailmaan opettamaan meille koko totuuden Jumalasta ja pelastuksen tiestä ikuiseen kirkkauteen. Uskon yhteen pyhään ja apostoliseen kirkkoon. Aamen. DIAKONIA Su 16.11. To 13.11. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 18.11. Su 23.11. mennessä. klo 11 Jumalanpalvelus, Ari Palmroth ja soittokunta ym. Veijo Artturi Pirinen 78 v. PERHETYÖ to 13.11. klo 18.30 Raamattuluokka ja iltahartaus Rauhanyhdistyksellä. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua Su 16.11. klo 18 Seurat Rauhanyhdistyksellä. Hän auttaa meidät elämämme valona kulkemaan sitä tietä ikuiseen elämään. Lisätietoja antavat diakonit Minna 0400 981 069 ja Salla 0400 988 713 diakonia.kiuruvesi@evl.fi LÄHETYSTYÖ Su 16.11. Rooman kirkosta erosi noin 500 vuotta myöhemmin lukuisia protestanttisia uskonsuuntia, jotka ovat jakautuneet lukemattomiin ryhmiin. klo 10 aamuperhekerho. Uskon Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä, jota yhtenä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Su 16.11. Vähävaraiset voivat hakea joulun ruokalahjakorttia täyttämällä hakulomakkeen, joka tulee palauttaa perjantaihin 21.11. Tämä nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus on antanut perustan koko kristilliselle maailmalle. Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksi antamiseksi, odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää. Lyhytkin lukuhetki auttaa ymmärtämään maailmaa, kun sisältö on luotettavaa. Pyhä Henki on toiminut ja toimii jatkuvasti kirkossa tänäkin päivänä opettaen totuutta Jumalasta ja varjellen opin ja koko tradition puhtautta. päivänä joulupaasto, jonka aikana valmistaudumme vastaanottamaan Kristuksen elämämme Herraksi ja Valtiaaksi. Hän syntyi tähän näkyvään maailmaan Neitsyt Mariasta, niin kuin uskontunnustuksessa luemme. klo 10 Messu (Huuskonen, Häyrynen, Pesälä). Uutisjuttu on fiksu valinta.. Ma 17.11. marraskuuta 2025 Hartaus Uskontunnustuksen juhlavuosi Kristuksen kirkko viettää tänä vuonna ensimmäisen yleisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700vuotisjuhlaa. Hän antaa meille valonsa ja opettaa meille elämän tien taivaisiin Isän Jumalan kirkkauteen. Tämä ero tapahtui vähitellen vuosisatojen kuluessa. (Nikea on nykyiseltä turkkilaiselta nimeltään Iznik.) Tässä kokouksessa tehtiin ortodoksisen kirkon opille ja koko kirkon elämälle tärkeän uskontunnustuksen alkuosa. Tulostettava lomake löytyy srk:n nettisivuilta. Kaikki tämä uskontunnustuksen opetus on meidän ihmisten pelastukseksi, kun me todella uskomme sen mukaan yhteen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. KUOLLUT Raili Orvokki Juntunen 82 v. PÄIVÄKERHO Tiistaisin 4-5 v. AVIOLIITTOON KUULUTETTU Veli-Matti Riipinen ja Henna Maaret Tenhunen KASTETTU Pihla Martta Vilhelmiina Tikkanen Juho Tatu Matias Piippo Hengelliset p. Jumalan Sana syntyy iankaikkisuudessa Isästä, valo valosta. Pe 14.11. klo 8 lähtö Lapinlahdelle srk-talon pihasta. klo 10 Omaishoitajien kirkkopyhä, messun jälkeen kirkkokahvit. klo 9.30 ja keskiviikkoisin 3-v
Varmaan molempia, mutta onko se hyvä asia. Onko taide rappiolla vai ehkä sittenkin kustannustehokasta. Hän lähettää minulle tekoälyllä generoidun tsemppiviestin. Ratkaisu tapahtui nopeasti Kytöset tulivat toissa keväänä. Ajatellaan tuotakin navettapuolta. Ihmeellistä, mutta esim. Mutta ehkä on ok hakea tekoälyltä inspiraatiota. Viljelytöiden jälki ei ollut viimeisen sileää, mutta orastusta ilmaantui. Kysyn ChatGPT:ltä, mistä minun pitäisi kirjoittaa seuraava kolumni. – Jos tosissaan olette puuhanneet maalle muutosta, niin tästä nyt saisitte. NYT kauppojen ikkunoissa näkee puseroita, joita koristavat kornit tekoälykuvat. (Kiuruvesi-lehti 12.11.1975) Onko tekoälytaide rappiota. Mörähtelen katoavan dinosauruksen viimeisiä mörähdyksiä serkulleni Whatsappiin siitä, kuinka taidekaan ei enää ole taidetta toisin kuin silloin vanhoina hyvinä aikoina. Viime kesän sato oli nuorelle Kytösen väelle elämänsä ensimmäinen. Mutta päättäkää nopeasti, hän kirjoitti Helsinkiin. Talon ympärillä leviävät mustat kynnökset odottivat routimista. Vaikka vapaa-aikaakin nykyisin järjestyy, ei sitä pysty oikealla tavalla käyttämään. 4–vuotias Mika kuskasi muovitraktorilla tyhjiä transistoriparistoja yli pirtin sillan – ne olivat maitotonkkia. Jos ihmisellä on vapaus, hänestä löytyy kyllä yrittämisenhaluakin. Perunaa pantiin, mutta se epäonnistui. Reijo Kytönen, paljasjalkainen helsinkiläinen, joka toista vuotta sitten teki elämänsä päätöksen, jätti tehtaan liukuhihnan ja tuli maanviljelijäksi Pihkapurolle. On ilmeisesti sekä hyviä että huonoja puolia. Mutta kuinkas kävikään. Nythän on säästötalkoot. – Jouduin paljon olemaan mummolassa Jyväskylän lähellä kesäisin. Pellolla voi kyntää lystikseen vaikka kaksitoista tuntia. Sieltä jää aina huono maku. tään tuntumaa tämmöiseen elämiseen, totesi Elvi, joka on Korpijoen syntyjä, nuorena etelään muuttanut. Mutta ehkä se olisi eettisesti arveluttavaa, ja enhän missään nimessä halua antaa sellaista kuvaa, että minut voisi korvata tekoälyllä. KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka pohtii taiteen kustannustehokkuutta.. Elvin täti ilmoitti myyvän talonsa, koska ei sitä jaksanut enää viljellä. – On sanottava, että tässä ammatissa on tiedettävä mahdottoman paljon jos jonkinlaisia asioita. MITÄ tästä pitäisi ajatella. Kustannustehokkuus on muotia. Keväällä kylvettiin ja sitten odotettiin, nouseeko pintaan. Reijo kertoi, että sopeutumista on auttanut paitsi Elvin lapsuuden aikainen tuntuma pienellä tilalla asumiseen, myös hänen oma viehtymyksensä maaseutuun. Taustalla soi tekoälyn tekemää musiikkia. Googlen ai-yhteenveto kertoo, että se on subjektiivista. Käsityöryhmiin postataan kuvia upeannäköisistä luomuksista, joita ei pystyisi toteuttamaan tosielämässä. – Täällä käytiin sukuloimassa ja Reijoa alkoi yhä enemmän vetää tämä maa-asujan elämämänmuoto. Ja nyt kuka tahansa voi päästää luovuutensa valloilleen ja alkaa tekoälytaiteilijaksi mahdollisimman vähällä vaivalla ja osaamisella – eikös se ole mahtava juttu. herätyskelloa ei välttämättä tarvitse ollenkaan. Ehkä tekoälyskeptikot nähdään tulevaisuudessa yhtä hassuina kuin ne ihmiset, jotka aikoinaan vastustivat sellaisia moderneja villityksiä kuin sähköä ja junia. Yleinen vaihtoehto on malekseminen kapakoissa. marraskuuta 2025 Viikosta viikkoon Pihkapuron Heinisuolla Elvi ja Reijo Kytönen olivat saaneet ohrat ja kaurat hinkaloihin ja perunat kellariin. Ja tyhjä kukkaro. Heinisuolla, niin kuin muissakin taloissa tuolla Pihkapuron alavalla suoseudulla, saatiin kunnon sato. Ei bensiinin löyhkää Kytöset kertoivat, että kaupungissa ja maalla asumisessa on huima ero. Se ehdottaa, että voisin kirjoittaa kriittisesti tai humoristisesti ihmisen suhteesta tekoälyyn. – Ensi keväänä ollaan jo tietävämpiä, sanoi isäntä. Sisällä pirtissä juotiin iltapäiväkahvia ennen lypsylle lähtöä. Tekoälyn ja muiden luotettavampien lähteiden mukaan tekoälyä on kritisoitu siitä, että se on koulutettu oikeiden taiteilijoiden tekijänoikeuksilla suojatuilla teoksilla, eikä taiteilijoille ole maksettu siitä mitään korvausta. Suomenlippu liehuu taustalla. – Tuskin täällä oltaisiin, jos minulla ei olisi ollut jo ennes50vuotta sitten Maa veti Helsingistä Pihkapuron maisemiin Kytöset kertoivat, että vaikka maalaiskylällä ihmisiä asuu harvassa, on tuttuja silti enemmän kuin kaupungissa. Laihot täyttyivät, kasvoivat mittaansa ja joutuivat hyvissä ajoin. Pojat sitten syntyivät ja heille piti saada terveellinen kasvuympäristö. OLISI voinut luulla, että tekoäly korvaa ensimmäisenä mekaanisen tietotyön. Hyvä puoli on ilmeisesti se, että nyt taiteilijat voivat vetää pakasta suunnanvaihtokortin ja käyttää itsekin tekoälyä työkaluna omassa taiteessaan, mikä säästäisi heiltä aikaa, vaivaa ja rahaa. Talo ostettiin lehmineen kaikkineen. Kysytään siis Googlelta: onko tekoälytaide paha juttu. Tehtaassa liukuhihnan ääressä jokainen tunti on kärsimystä. Kaupungissa eletään aina kellon mukaan ja rahan takia – tehdään työtä, jotta saadaan ruokaa, vaatteita, pystytään maksamaan vuokra siitä ”häkistä”, jossa asutaan. Ja jo ihan pienenä ihastuin eläimiin ja maatöihin, joita tehdä retuutin siellä muiden mukana. JASSOO. Video on kuvitettu tekoälytaiteella, jossa Thorin ja joulupukin näköiset mörrimöykyt istuvat nuotion äärellä milloin sademetsässä, milloin apinanleipäpuun alla ja milloin roomalaisen temppelin raunioissa. SILTI sielussa tuntuu epämääräistä vellontaa. ”Ole paras versio itsestäsi”, siinä sanotaan. Muutaman viikon sisälle vuorotyössä olevasta tehtaantyöläisestä ja hänen vaimostaan, joka oli palvellut leipomossa, myymäläapulaisena, tehtaassa ja jäänyt sitten hoitamaan lapsiaan, tuli maanviljelijöitä. Äh. Tekoälyllä generoitu taide vyöryi nörttien ruuduilta verkon käsityöryhmiin, Kiuruvedenkin kauppoihin ja ihan kaikkialle nopeampaa kuin ehti tajuta. Kauniisti kuvitettu ja väritetty sarjakuvakirja tuntuu ontolta, koska se onkin tekoälyn luoma. 21 Keskiviikko 12. Maalla voi elää ja hengittää. Juuri kun sain tämän itse valmiiksi. Karjan hoitaminen, totuttaminen uuteen kotiin ja ympäristöön vei ajan tarkkaan. 2–vuotias Mikko ratsasti polkuhevosella. Voi lähteä kulkemaan metsiin, niityille, teille tarvitsematta niellä joka askeleella bensiinin ja kivihiilen löyhkää. Tekoälytaide epäilyttää edelleen, mutta alan miettiä, voisinko minäkin ruveta laiskaksi kustannustehokkaaksi ja kirjoittaa seuraavan kolumnin tekoälyllä. Suomen mytologiasta kertovassa Youtube-videossa konemainen ääni kertoo tekoälyn luomia tyhjiä korulauseita suomalaisten sisukkuudesta, kansakunnan yhteishengestä ja sen vaikutuksesta Väinämöisen syntyyn. EHKÄ olen vain pudonnut teknologisen kehityksen kelkasta 31-vuotiaana ja uusi pelottaa. Mille kannalle tässä nyt sitten kallistuisi. Vaikka muuttamisesta oli puhuttu, tapahtui ratkaisu melkoisen nopeasti. Sinne menee joka aamu ja ilta kuin opistoon. Pihkapuron tiloilla on melkoisesti myös nuoria ihmisiä. Ensimmäisenä kesänä ei kylvöihin jouduttu
Olethan ajoissa paikalla. Osallistumislinkki tilaisuuteen tulee ennen tilaisuutta edellä mainitulle ympäristöhallinnon verkkosivulle. Voit myös tulla kuuntelemaan ja nauttimaan rennosta hetkestä. klo 13. Tarjolla kahvia ja pullaa. Konsertissa on väliaika. 19.00 Koko Jazz Club: Hirvonen, Marjamaa, Lehtonen Sähköbasisti Timo Hirvonen esiintyy huippuryhmänsä kanssa. Hankkeen yleisötilaisuus pidetään Pihtiputaalla 25.11.2025, klo 18–20 kunnantalon valtuustosalissa (Keskustie 9). Lisätietoja: Hankkeesta vastaava: Eurowind Energy Oy, Frans Duldin p. 1.1.2026 alkaen Lupaja valvontavirasto, puh. KUN VARAAT KAKSI ILMOITUSTA, SAAT TOISEN -25 %. Ilmoita 26.11. yhteislaulua. Viitteeksi viestiin molemmissa tapauksissa pyydetään laittamaan: KESELY/2432/2023. Kuulutus on nähtävillä ELY-keskuksen sivuilla www.ely-keskus.fi/kuulutukset/keski-suomi 31.12.2025 asti ja 1.1.202619.1.2026 Lupaja valvontaviraston sivulla osoitteessa www.lvv.fi -> Ajankohtaista. KIRJASTO Hyvän Mielen Kirjastokutsut 19.11. 0295 254 000 (vaihde). VARHAISKASVATUS Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kaupungin varhaiskasvatuspalveluista ma 24.11. Virkkaustuokio, to 13.11. Ilmoitus Varisvuoren tuulivoimahankkeen YVA-selostuksen nähtävilläolosta ja Natura-arviointia koskevan lausuntopyynnön yleistiedoksiannosta (Pihtipudas, Pyhäjärvi) Joulunavaus ja Black Friday VARAA ILMOITUSPAIKKASI AJOISSA EDULLISEEN TEEMAHINTAAN. Joulunavaus lauantaina 22.11. karaokea, ke 19.11. Ota mukaasi joku lempikirjoistasi sekä halutessasi myös käsityö. Tämän jälkeen järjestetään kirjastokutsut myös joulukuussa ja tammiTIEDOTTEITA Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. marraskuuta 2025 4 Keskiviikko 15. ELÄKELIITTO Meijän kammarilla ke 12.11. Liput ovelta 10e. Lähtö Puistonkulmalta 17.11. lehdessä Varaukset: Sanna Manninen 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi LEHTI OY. Kuulutukseen ja arviointiselostukseen voi tutustua myös ympäristöhallinnon verkkosivulla www.ymparisto.fi/varisvuoren-tuulivoimahanke-YVA. Mukana kansainvälinen pianotähti Holger Marjamaa (EST) sekä Yrjö-palkittu rumpali Jussi Lehtonen. 050 3030 518 birgitta.komppula@envineer.fi, YVA-yhteysviranomainen: 31.12.2025 asti Keski-Suomen ELY-keskus, Jaana Tuppurainen, 0295 024 757, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Rauhalahteen lähtijät. Ohjelmistossa yhtyeen uutta tuotantoa sekä sovituksia suuresta amerikkalaisesta laulukirjasta. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä. Porinapiiri ja klo 17. Jutellaan porukalla kirjoista. 040 670 7097 Eläkeläisten viikkokerho Puistonkulmalla ke 19.11. 050 365 6545, fdu@eurowindenergy.com, YVA-konsultti: Birgitta Komppula, p. virikekerho, ma 17.11. Koulujen ruokalista vk 47: ma: lihapyöryköitä, kermaista ruskeakastiketta, perunaa, tomaattia, persikkaa, kiinankaalia, ti: kasvissosekeittoa, raejuustoa, hedelmää, ruisleipää, ke: broilerikiusausta, porkkanaa, paprikaa, porkkanaraastetta, to: tortilloja, meksikolaista kastiketta, tomaattia, kurkkua, jäävuorisalaattia, pe: tonnikalalasagnettea, kurkkua, voipapuja, jäävuorisalaattia (muutokset mahdollisia) Ateriapalvelun ruokalista vk 47: ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, perunaa, porkkanaa, italiansalaatti, mansikka-vanilja kerroskiisseli, ti: jauhelihakiusausta, herne-maissi-porkkanaa, rapea vinaigrette kaalisalaatti, mustikka-vadelmavispipuuroa, ke: appelsiinikalaleikettä, sitruunaista kastiketta, perunaa, ruusukaalia, puolukkahilloa, punajuuriviipale, sekamarjakiisseliä, to: makkarakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, kurkkuraastesalaatti, vadelmarahkaa, pe: kaalikääryleitä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, maissia, perunasalaatti, raparperikiisseliä, la: lihakeittoa, italiansalaatti, puolukkavispipuuroa, su: järvikalamurekepihvejä, yrttikastiketta, perunaa, parsakaalia, perunasalaatti kirkas, mansikkamoussea (muutokset mahdollisia) MUISTILISTA KAUPUNKI SEKALAISTA Mainonnan kaikki kuviot harri@mainostuuli.com 0400 68 59 68 www.mainostuuli.com Eurowind Energy Oy on toimittanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) Varisvuoren tuulivoimahankkeesta sekä luonnonsuojelulain (9/2023) 35 §:n mukaisen Natura-arvioinnin kohteelle: Varisvuori-Louhukangas-Saukonlähde (FI0900061). Kyseessä on ensimmäinen tutustumiskerta. Lausunnot ja mielipiteet arviointiselostuksesta ja Natura-arvioinnista tulee toimittaa nähtävilläoloaikana viimeistään 19.1.2026 mennessä seuraavasti: 31.12.2025 asti: ELY-keskusten sähköisen asiointipalvelun kautta: www.ely-keskus.fi/yhteystiedot -> Asiointi ja yhteystiedot -> Muu yhteydenotto -> yleiset asiointilomakkeet tai osoitteeseen kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, PL 250, 40101 Jyväskylä. klo 9-11 Torstain tuumailut ja klo 13. Ilmoita 19.11. uimahallin ja kuntosalin kausikortit puoleen hintaan kaikille alle 18-vuotiaille! Tarjous on voimassa vain to 20.11.! KULTTUURITALO 15.11. UIMAHALLI Lapsen oikeuksien päivänä, 20.11. klo 17-19. klo 10.00, tietovisa. Lupaja valvontavirasto ottaa käsittelyssään huomioon ELY-keskukselle lähetetyt mielipiteet ja lausunnot. maaliskuuta 2025 kuussa. Kuulutus ja arviointiselostus sekä Natura-arviointia koskeva yleistiedoksianto ovat nähtävillä 12.11.2025 – 19.1.2026. klo 11.30. Tuulivoima-alue sijoittuu Pihtiputaalle, sähkönsiirto yltää myös Pyhäjärven alueelle. 22 Keskiviikko 12. klo 9.30–11.00 Avoimelle päiväkodille (Kuorevirrankatu 10). 1.1.2026 lähtien: Lupaja valvontavirastoon osoitteeseen kirjaamo@lvv.fi tai postitse osoitteeseen Lupaja valvontavirasto, PL 20, 13035 LVV. klo 12. lehdessä Black Friday perjantaina 28.11. Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Pihtiputaan ja Pyhäjärven verkkosivuilla
Kotipalvelut ja -sairaanhoito TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 23 Keskiviikko 12. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Myös määrämittaan. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. marraskuuta 2025 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ KÄSITYÖT VUOKRATAAN AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen TAKSIPALVELUT Työnohjaaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinenvalmentaja p. 040 9012326 Katri Kurronen Kaipaatko tukea työssäsi tai apua arjen sujumiseen ADHD:n kanssa. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T olonkorjuu.fi 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi Myös KELA-kuljetukset / toivetaksi PALVELUHAKEMISTO. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi APTEEKKI JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT LAHJAPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh
KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • • • • • • HIRVIROKKAA KOKOUKSIA ELOKUVAT TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 13.11. klo 13-16 Puistonkulmalle Itärannan Erämiehet ry Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Kysy tarjous! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. 050 307 5439 www.moviecompanyalatalo.. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 12/15. alan työt. 0400539642 tai Kaijalle p. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. 010 340 7735 LOUNAS ARKISIN 10:30-14:00 FINE DINE La 15.11. maaliskuuta 2025 Seuraa meitä somessa! HUVEJA 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.. www.lvisawo.. Ilmoittautuminen 27.11.2025 Reijolle p. RIVI-ILMOITUKSET KIURUVESI-LEHDEN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT VK 47: MA JA TI 8-16 KE-PE SULJETTU LEHTI OY Voit ilmoittaa osoitteenmuutoksen, tehdä tilauksen tai jättää ilmoituksen sähköpostilla konttori@kiuruvesilehti.fi. Sisältää jouluisen aterian, musiikkiesityksen ja yhteislaulua. Kiuruveden torilla 9-11 Syöpäyhdistyksen Kiuruveden osaston VUOSIKOKOUS to 20.11.2025 klo 12.00 kirjaston monitoimisalissa. TERVETULOA! Vanhustyön keskusliiton Elämänmakuiset keskustelut Kiuruveden pääkirjaston Monitoimi-tilassa 21.11. Auki: ma-pe 10-16, la 10-14. Omavastuu 10 €. mennessä Helenalle puh 045 853 9079. Tervetuloa! Toiviaiskylän Erämiehet Ry./Hirvijaosto Savukalat, tuoreet kalat, kukot, kalatuotteet. klo 11.00 Kiuruveden seurakunnan isossa salissa. 0503420709. KIURUSALI Klo 16.30 Tonttu elokuva -k7/4Klo 18.00 Kyllä Isä osaa Lapissa -SKlo 19.30 Syke 2, Kipinöitä yössä -k12/9Liput ovelta 10€, käteismaksu Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen § Tervetuloa! Hallitus SPR:n Kiuruveden osaston TERVETULOA! MYKYROKKAA www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. Raijalle 17.11. Kiuruveden kuulonhuollon jouluruokailu torstaina 27.11. Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina klo 10.30–14.00 viimeisen kerran tälle vuodelle puh. Mainonnan kaikki kuviot. 040 182 44 33. men. 040 7530 370. marraskuuta 2025 6 Keskiviikko 15. Hinta jäsenille 20€, ei jäsenille 30€. iltaan mennessä ARES PE 14.11. Tervetuloa! H I R V I R O K A L L E Kutsumme maanvuokraajat, alueella asuvat, naapuriseurojen edustajat ja seuramme jäsenet perheineen la 22.11.2025 klo 13-16 Hotelli Peltohoviin. Kiuruveden Sydänyhdistyksen pikkujoulu to 11.12.2025 klo 15.00 Ravintola Peltohovissa. Kiuruveden torilla 9-11 to 13.11. Kirpputori Asematie 9, Peltohovin talossa. klo 17 Varaukset to 13.11. klo 13.00-14.30 teemana Käytöstavat eivät vanhene -eikä meistä kukaan. MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Mitat 35 ja 50 cm. 0504689744. • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desin?ointi LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 2,8% SEKALAISTA Valmistaudu talveen ostamalla renkaat nyt edullisesti. Ilmoittautumiset keskiviikko 19.11. Tule mukaan Ikäoppaiden lämminhenkiseen kohtaamispaikkaan, jossa keskustellaan hyvän ikääntymisen teemoista kahvikupin äärellä – yhdessä ja vertaistuen voimalla. Ruokailu 15 €, jouluiset arpajaiset. p.0400 570 482 pe 14.11. Tervetuloa! Kiuruveden invalidit ry:n jäsenet pikkujoulu Peltohovissa 5.12. Heikki Lång p. Kutsumme maanvuokraajat, naapuriseurojen edustajat ja seuramme jäsenet perheineen 60 vuotta täyttävän seuramme H I R V I R O K A L L E Lauantaina 15.11. 24 Keskiviikko 12. Ilm. klo 15.00. liput.wallen.fi klo 24/00 Su os im m e su om ala ist a työ tä ! Yl i 35 vu ot ta m ar jan m yy nt ipa lve lua ! Suoraan kylmäautosta Suoraan kylmäautosta to 13.11