VUOSIKERTA, NRO 49. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko 9 » Laura Kauranen astui sopiviin saappaisiin 15 » Ville Ahonen ylennettiin kapteeniksi asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 4–5 » Valtuusto äänesti tärkeistä päätöksistä 12 » Lupa laulaa -tapahtumaa luotsaava Anne Härkönen palkittiin Anne Härkönen halusi alusta asti tuoda kuorotapahtuman Kiuruvedelle. HANNA SOINI. 012138-2549 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 10.12.2025 72. Hän muistuttaa, että palkinto kuuluu myös kaikille muille tapahtumaa ja kulttuuria edistäneille
SDP:tä nykyisin edustava Pentti Ahponen kertoi osallistuneensa 37 talousarvion käsittelyyn ja totesi, että valtuustossa on puhuttu melkein koko sen ajan samoista asioista ja huolista, ikärakenteesta ja muuttotappiosta sekä rahan riittävyydestä. Näillä havainnoilla haluamme kiinnittää kuntalaisten huomion siihen, että nykyinen virkaja luottamusmiesjohto vähät välittää kuntalaisten perustellusta huolesta jopa hädästä. Tulee tunne, ettei meillä kunnioiteta kaupungin hallintosääntöä nimeksikään. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Yllättävä esiintulo tiedotteilla antaa olettaa, että hän taisi säikähtää valtuutettujen valtuustoaloitetta ja ennen kaikkea lähes kuudensadan allekirjoituksen kolmessa viikossa kerättyä tukiadressia. Mikään luottamuselin ei ollut tutustunut tukiadressiin. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. 2 Keskiviikko 10. Muodollisestihan meille on kirjattu strategia ja sloganeita sitä vahvistamaan. joulukuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Tuulinen valtuuston kokous K iuruveden kaupungin taloutta on saatu kuntoon, talousarvio 2026 on 300 000 euroa ylijäämäinen. Sekin oli osuvasti sanottu pitkään politiikkaa nähneeltä ja kokeneelta Ahposelta, että valitettavasti sekin tahtoo toistua vuodesta toiseen, että ne, jotka jotain tekevät, kampitetaan. alkoi puhdas sooloilu. Paikallislehden uutisissa vaihtelevat otsikot ”Kyllä meillä menee lujaa” ja ”Kaupunki käynnistää yyteet”. Keväinen kaupunginhallituksen strategiapäätös oli sanahelinää, joka jouti romukoppaan. Kaupunginjohtaja tuli julkisuuteen lehdistötiedotteella useille eri medioille. Asiasta on keskusteltu kaupunginjohtajan koolle kutsumassa puheenjohtajiston tapaamisessa 11.5.2025 sekä kaupungin johtoryhmän kokouksessa 16.5.2025. Valtuuston kokouksessa tuli hyvin esiin, kuinka kiihkeä asia on tuulivoima. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Siitä huolimatta ja sen takia Kiuruveden on huolehdittava elinvoimasta ja tehtävä rohkeita päätöksiä, vaikka huolta aiheuttavat myös sosiaalija hyvinvointipalvelujen säilyminen. Budjetissa näkyy jo uusi koulurakennusinvestointi ja Honkarannan kevyen liikenteen väylä, joiden todettiin valtuuston kokouksessa olevan panostuksia tulevaisuuteen. Eriäviä mielipiteitä jätettiin puolenkymmentä niin strategiasta kuin talousarviosta. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Talous näyttää vakaalle, mutta on edelleen tiukka. Valtuustossa kristillisdemokraatit toivat esiin, että eivät voi hyväksyä, että kansan viesti ohitetaan. Kaupungin lehdistötiedotteiden takaa paljastuu liian usein jotakin muuta kuin totuus. Kaupunginjohtajan pikainen ulostulo tarkoitti sitä, että valtuutettujen aloitteella ja sitä tukevalla adressilla päätettiin pyyhkiä lattiaa – ja kenties juntattiin tulevaa kaupunginhallituksen päätöstä. Olkaa siis valppaita ja seuratkaa mitä ympärillä tapahtuu. “ Puh. Valtuutettu Jarmo Muiniekka (kesk.) toi terveisiä sotealueelta, Kiuruveden pelastusasemaan voi kohdistua säästöjä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Hän kertoi esittävänsä tulevana maanantaina (24.11.) kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että tuulivoimaloiden pienin sallittu etäisyys vakituiseen asutukseen säädetään Kiuruvedellä kahteen (2) kilometriin. Näinkö hyvät äänestäjät tarkoititte edustajienne toimivan. Kumminko lienee. Päätöksiä ei sen suhteen ole vielä kuitenkaan tehty. Kokouksessa tuotiin esiin, että jos etäisyys on 3 kilometriä, mikään uulivoimahanke ei toteudu. Maakuntakaavassa etäisyys lähimpään asutukseen on määritelty 1,5 kilometriin ja maan hallituksen linjaus on 2,5 kilometriä. Tuulimyllyjen etäisyyksistä äänestettiin monta kertaa, kuinka paljon suojaetäisyys saisi olla. Lopputulema kolmetuntisesta kokouksesta oli, että eriäviä mielipiteitä jätettiin puolenkymmentä talousarvioon ja strategiaan. Tulevat linjaukset huomioidaan myös kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa, jota on tarkoitus päivittää. Kaikki alkoi kevään kuntalaiskeskusteluista, joiden seurauksena kaupunki päätti seuraavasti (ote kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 26.5.2025): Tavoitteena on laatia selkeä ja ennakoitava toimintakehys, joka tukee kestävää kehitystä ja huomioi paikalliset olosuhteet sekä asukkaiden näkemykset. Lainojakin on hoidettu ja käyty kaupungin henkilöstön raskaat yhteistoimintaneuvottelut. KAUPUNGINJOHTAJAN päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää käynnistää uusiutuvan energian linjausten valmistelun. AHTI RANTONEN, Löytänä RAIMO VÄISÄNEN, Toiviaiskylä SIMO LAPPALAINEN, Lapinsalo RAUNO TAPANINEN, Kalliokylä JUHO HUTTUNEN, Pahkaperä JARI SIIMEKSELÄ, Kalliokylä. Viime viikkojen selkeä osoitus kompassin puuttumisesta nähtiin 21-24.11.2025 tapahtumissa. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on esittänyt strategiassa kahden kilomerin etäisyyttä. Kokouksessa tuotiin esiin, että Tulpon ja Haapamäen tuulivoimahankkeet kaatuvat, jos etäisyys kasvaa tuulimyllystä lähimpään asutukseen 1,5 kilomeristä kahteen kilometriin. Kirjoituksia ei palauteta. Me allekirjoittajat siis vaadimme entistä pontevammin, että sekä valtuustoaloite että tukiadressi pitää käsitellä viimeistään strategiatyön yhteydessä ja kaupungin on lausuttava joko myönteinen tai kielteinen kantansa myös tuulivoiman ympäris tölupaan. Paljon kertoo turhautumisesta tähän tuulivoima-asian käsittelyyn, että tuulimylly voitaisiin rakentaa 50 metrin päähän kaupungintalosta ja tuulimyllyjen siivet tehtäisiin suklaasta. Jos siis tuo etäisyys tuulimyllystä lähimpään asutukseen on tuo 1,5 kilometriä, kaikki tuulivoimahankkeet Kiuruvedelle toteutuvat. Näin on mennyt luotto uutisiin ja uutisten takana oleviin tiedottajiin. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin KIURUVEDEN kaupungin päätöksentekoa seuratessa tulee tunne, että siinä on perin vähän johdonmukaisuutta ja suunnitelmalllisuutta. Kuntalaiset halusivat saada äänensä kuuluviin tuulivoiman reunaehtoja määrättäessä, jonka keväinen pöytäkirjaotekin esittää tarpeelliseksi huomioida. Linjaukset valmistellaan osana Kiuruveden kaupunkistrategiaprosessia syksyn 2025 aikana. Perjantaina 21.11. Molemmissa keskusteluissa todettiin tarve aloittaa linjausten tarkempi valmistelu osana Kiuruveden strategian valmistelua. Kansalaisadressissa puolestaan vaadittiin 3 kilometrin etäisyyttä tai ympäristölupaa. Tämän kirjoitamme vinkkinä myös seuraaviin vaaleihin. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Lehdistötiedotteessa mainittua aloitetta ei oltu vielä käsitelty missään toimielimessä. ADOBE Kaupungin on lausuttava joko myönteinen tai kielteinen kantansa myös tuulivoiman ympäristölupaan, vaativat kirjoittajat
Ja jos hän tekee kompromisseja, hän on silti vain tehnyt väärin. Minusta tämän täysin alkoholiton glögi on myös hyvää yhdessä eri ikäisten kanssa ja lapsetkin saavat olla mukana näin ja laittaa siihen sekaan jos haluavat manteleita, rusinoita ja tai mitä ikinä keksivätkin! Myös itse välillä teen niin. 3 Keskiviikko 10. Tämä ei ollut ammattimaista toimintaa myöskään. Riitta Remes En ole glögin ystävä. Harri Laitinen Glögi kuuluu joulun odotukseen ja jouluun. Kulkiessa ympäri maata on saanut kuulla kommentteja siitä, kuinka Kiuruvedellä tapahtuu, kuinka rohkeita päätöksiä on uskallettu tehdä ja kuinka paikkakunta on piristynyt. Kaikki ei kuitenkaan tälläkään kertaa mennyt kuin Strömsössä. Tuskin äitini kuitenkaan on ainut potilas, jota alueella on tutkittu. TUULIVOIMAKESKUSTELU on tästä ehkä selkein esimerkki. Investointeja kutsutaan turhiksi, ja säästötoimia pidetään yhtä epäonnistuneina. Tykkään myös glögistä ihan milloin vain! Joko yksin tai yhdessä toisten kanssa. Se on palaute, joka usein unohtuu, kun paikallinen keskustelu juuttuu samaan kielteiseen kaavaan. Jos hän vie asioita ripeästi eteenpäin, se tulkitaan jyräämiseksi. Äitini hoitokodissa on vain etälääkäri ja se ei ole kaikille hoitokodin asukkaille riittävä palvelu. Monet asiakkaat joutuvat pakon edessä menemään päivystykseen, koska perusterveydenhuollon lääkäripalvelut ovat retuperällä. SEURAAVA käynti Iisalmen päivystyksessä tapahtui muutaman päivän päästä samojen oireiden takia, mutta nyt äidilläni oli hoitokodin lääkärin kirjoittama lähete mukanaan. Kiuruvesi tarvitsee rakentavaa keskustelua, ei automaattista vastustusta. Varmaa oireita selittävää ei valitettavasti löydetty. Silti keskustelusta saa joskus kuvan, että kaupunginjohtaja keksii päätökset hatusta, eikä mikään määrä perusteita riitä niille, jotka ovat jo valmiiksi päättäneet vastustaa. Silloin kun harvoin juon, ehdottomasti alkoholittomana. HUOLESTUNUT OMAINEN VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Glögi alkoholilla vai glögi ilman alkoholia. Ihmisen kehossa voi tapahtua muutoksia nopeastikin. Henttu Tikka Nautin glögiä alkoholittomana. Takaisin hän ei enää tullut. Ei äitini teeskennellyt mitään vessassa vaan hän oli aivan yksinkertaisesti monen päivän syömättömyyden ja vähäisen juomisen takia heikossa kunnossa. Vaikka piparin kanssa se maistuu aattona ja joulupäivänä. TÄMÄ ilmiö ei rajoitu pelkästään tuulivoimaan. Aika pian hoitaja ilmoitti äidilleni, että äitini voi lähteä takaisin hoitokotiin, koska päivystyksessä ei voida tehdä mitään eikä sairaalan puolella ole vapaita paikkoja. TÄLLAISESSA ilmapiirissä olisi hyvä kysyä, kumpi painaa enemmän: se, mitä ulkopuoliset näkevät vai se, mitä äänekäs joukko toistaa päivästä toiseen. Pääasia, että vastustetaan. Minusta tällainen toteamus on asiaton ja epäammattimainen. Otettiin vain perusverikokeet. Äitini tila oli hyvin heikko ja kun hän hoitajan avustamana meni vessaan ja horjahti vessanpöntön istuimen päälle, niin hoitaja epäasiallisesti sanoi äidilleni, että älä heittäydy ja teeskentele olevasi huonompi kuin olet. Kiuruvedellä on äänekäs joukko, jonka mielestä Rusanen tekee väärin riippumatta siitä, mikä päätöksen lopputulos on. Tuula Pesonen Alkoholiton ja maistuu ihan sellaisenaan. Tarja Huttunen Alkoholi pilaa glögin maun. Ja on se poika vaan hyvä syntipukki poliittisille päättäjille, kun heitetyt kivet pysähtyvät yleensä Herra Rusaseen. Itse olisin odottanut vähintäänkin nesteytystä tapahtuvaksi. Mustaherukkamehusta ja omalla maustepussilla tehty glögi, harvakseltaan, joulun aikaan. ON kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kaupunginjohtaja tee ratkaisuja yksin. Tämä hoitajan asenne äitiäni kohtaan oli hyvin tuttu aikaisemmasta. PELKÄÄN pahoin, että on muitakin vanhuksia tai muun ikäisiä asiakkaita, jotka joutuvat kokemaan välinpitämätöntä ja asiatonta kohtelua ja hoitoa julkisen terveydenhuollon puolella ja kaikilla ei välttämättä ole omaista, joka jaksaa ja pystyy puuttumaan tilanteeseen. VIERASKYNÄ ARI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on Kiuruveden yrittäjien ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja IÄKÄS äitini joutui hakeutumaan hoitokodista vaikeutuneiden ja osittain uusienkin oireiden takia Iisalmen päivystykseen lauantaina. Hänen tehtävänään on johtaa kaupunkia ja tehdä myös vaikeita päätöksiä. Soittokellon hoitaja siirsi äitini kertoman mukaan ensin kauemmaksi ja myöhemmin otti sen kokonaan pois. Meidät on noteerattu muualla positiivisesti jota ei uskoisi lehtikirjoitusten perusteella. Tarja Räty Täysin alkoholiton glögi ja eri makuiset ovat mieleeni. Rusanen ei tee kaikille mieliksi, mutta ei hänen tehtäväkään ole miellyttää kaikkia. Jokainen isompi päätös syntyy viranhaltijoiden, asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyöllä. Tärkeintä on, että glögi on lämmintä ja sen saa nauttia rauhassa vaikka ystävän kanssa. Nimetön. Nautin alkoholittomana vaaleaa tai punaista glögiä joulutorttujen tai pipareiden kera. Onko vanhan äitini hoitokiintiö tullut täyteen Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Lisäksi osa tutkimuksista on tapahtunut vuosia sitten, jopa 10 vuotta sitten. Äitini sai tosin olla tyytyväinen, ettei häneltä kysytty päivystykseen tullessa, että miksi hän taas tuli päivystykseen. Niillä ei voi kaikkea selvittää. Äitini sanoessa hoitajalle, että hän ei ole pystynyt syömään juuri mitään muutamaan päivään, hoitaja tokaisi, ettei sitä tarvitse koko ajan syödäkään. Kuinka kauan niihin vedotaan. Julkinen terveydenhuolto rahoitetaan kuitenkin yhteisin verovaroin ja myös minun äidilläni on oikeus hakeutua tarvittaessa päivystykseen ja saada kunnioittavaa ja asiallista kohtelua henkilökunnan taholta. MUUALLA Suomessa Kiuruveden viime vuosien toimia katsotaan aivan toisenlaisilla laseilla. Lääkäri kävi äitini luona pikaisesti ja sanoi lähtevänsä katsomaan äitini tietoja tietokoneelta. Jos järjestetään kuulemistilaisuuksia, ne ovat heidän mielestään väärin järjestetty. Lauantain päivystyskäynti oli täysin turha, mitään oireita siellä ei selvitelty tutkimuksin. Jos kaupunki selvittää tuulivoiman mahdollisuuksia, hänen väitetään myyvän maisemat ja terveyden. EN tiedä, onko tässä kyse äitini iästä vai mistä. Äitini on näet tottunut vuosien varrella siihen, että Iisalmen päivystyksessä suhtaudutaan hänen oireisiin vähättelevästi ja käyttäydytään asiattomasti. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Monen mielestä asiat ovat menneet itse asiassa varsin mukavasti. TOINEN tavanomainen reagointi Iisalmen päivystyksessä on vuosien varrella ollut hoitajan ja lääkärin toteamus, että äitiäni on vuosien varrella tutkittu paljon. joulukuuta 2025 Vanhusten kohtelu Iisalmen päivystyksessä Niin tai näin, aina väärinpäin KIURUVEDELLÄ on viime vuosina muodostunut ilmiö, josta näyttää tulleen eräänlainen paikallinen perinne, mitä tahansa kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen tekee, joku ilmoittaa välittömästi, että väärin meni. Pohjois-Savon hyvinvointialueen olisi syytä laittaa perusterveydenhuollon lääkäripalvelut kuntoon alueellaan, koska Iisalmen päivystys ei ilmiselvästi halua potilaita hoidettavakseen. Rusanen ei tee kaikkea oikein, mutta ei kaikkea väärinkään. Hyvää Joulua! God Jul! Merry Christmas! Tanja Lång Alkoholiglögi terästetty kirkkaalla aineella. Kati Huttunen Viina on viisasten juoma, joten pienikin määrä sumentaa meikäläisen järjen juoksun. Kouluverkkoon liittyvät ratkaisut ovat joidenkin mielestä aina joko lasten kustannuksella tehtyjä tai vastuutonta tuhlaamista. Piia Härkönen En ole ollenkaan glögin ystävä. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Taustalla on selvityksiä, kokouksia, vaikutusten arviointia ja lakisääteisiä velvoitteita. Mutta jos sitä joisin, niin ehdottomasti alkoholiton. Se on ollut sellainen normaali tervetulotoivotus Iisalmen päivystykseen monen vuoden ajan äitini kohdalla. Lämpimän lisäksi myös siis kylmänäkin käy. Kritiikki kuuluu demokratiaan, mutta Kiuruvedellä se on ajoittain muuttunut henkilökohtaistuneeksi vastarinnaksi. Kun joku vastustaa jo lähtökohtaisesti kaikkea, mitä Rusanen esittää, ei kyse ole enää asiasta vaan asenteesta. Toivottavasti varsinaiset päättäjät siellä taustalla muistavat olla kiitollisia siitä, etteivät joudu itse viikoittain tämän lehden sivuille haukuttaviksi. Käynti oli onnistuneempi siinä mielessä, että nyt tehtiin muitakin tutkimuksia oireiden selvittämiseksi kuin pelkät perusverikokeet. Mikään linja ei kelpaa kaikille, ja joillekin ei kelpaa mikään, mitä kaupunginjohtaja ehdottaa. Nimetön Alkoholiton glögi on hyvää, kun laittaa koskenkorvaa sekaan. Jos hän varmistaa, että valmistelu on kunnossa, kyse on viivyttelystä. Se olisi saanut jäädä sanomatta. Lopputulos on aina sama: hän on väärässä jo ennen kuin päätös on edes pöydällä. Äitini olisi halunnut heikon tilansa takia Iisalmen sairaalan osastolle
08 764 990 Torstai 9.00-13.00 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Niinpä kaupungin merkittävästi suurempi tuki Viskaalintuvan toiminnalle ei ole taloudellisesti perusteltua eikä tasapuolista. Lopulta asiasta äänestettiin, ja enemmistö päätyi kannattamaan 160 000 euron avustusta 100 000 euron sijaan. Valtuutettu Leena Pöksyläinen (kd.) esitti, että Kiuruveden UrheilijoiKaupunginvaltuustolla oli pitkä iltapuhde Valtuusto hyväksyi Kiuruveden ensi vuoden talousarvion ja tulevien vuosien kaupunkistrategian äänestysten jälkeen. – Kiuruveden kristillisdemokraatit ovatkin esittäneet toiveen päiväkeskustoiminnan yhdistämisestä, koska kahden erillisen keskuksen (Viskaalintuvan ja Varapäreen) tukeminen pienellä paikkakunnalla ei ole tarkoituksenmukaista. – Nyt kuitenkin vuodelle 2026 päätetty 160 000 euron korotettu avustus on perusteeton, sillä palkkatuen ”häntiä” ja siirtymäaikaa ei enää ole, Pöksyläinen jatkoi. Kiuruveden kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2027– 2028 taloussuunnitelman. joulukuuta 2025 UUTISET Keskiviikko 10. joulukuuta 2025 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Oona Kanteleenmäki (ps.) ja Ville Vartiainen (liik.) kannattivat tätä esitystä. JUHA KORPI LAKIASIAINTOIMISTO Louhenkatu 7, II kerros, 74100 Iisalmi, 0500-571 966 Luottamuksella kaikki lakiasianne. Talousarviossa 2025 todet. Pöksyläisen mielestä kävijämäärät ja toiminnan tehokkuus poikkeavat merkittävästi: Kiuruveden Urheilijoiden päiväkeskuksella on noin 25–30 kävijää kuukaudessa, kun taas Varapäreellä on 19 kävijää päivässä ja se pyörii kahden työntekijän voimin 25 000 euron kaupungin tuella sekä 76 000 euron Stea-avustuksella. Pöksyläinen huomautti, että Kiuruveden Urheilijat on aiemmin tuottanut vastaavan palvelun 100 000 eurolla vuodessa, joten nykyinen 160 000 euron taso on ylimitoitettu. sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Täysin nikottelematta talousarviota ei kuitenkaan hyväksytty. 08 764 990 Torstai 9.30–17.00 T oinen linssi ilmaiseksi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. AKU LAATIKAINEN JORMA KÄRKKÄINEN Kiuruveden kaupunginvaltuuston kolmetuntisessa kokouksessa suoritettiin lukuisia äänestyksiä ja jätettiin myös eriäviä mielipiteitä. Samalla kaupungin tiukka taloustilanne ja tulevat investoinnit vaativat Pöksyläisen mukaan säästeliäisyyttä. Emmi Tikkanen (kesk.) ja Tommi Tikka (kesk.) lähinnä totesivat, että kaupunki arvioi vuoden 2026 aikana kaikkien avustustensa jatkon. Asia ratkesi äänin den saamaa avustusta pienennettäisiin 160 000 eurosta 100 000 euroon. Talousarvio osoittaa ensi vuodelle ylijäämää 306 650 euroa. Pöksyläinen penäsi perusteluita Kiuruveden Urheilijoiden 160 000 euron avustukselle, mutta kunnollisia vastauksia hän ei saanut. Pöksyläinen sanoi, että vuodelle 2025 myönnettiin 60 000 euron korotus päiväkeskustoiminnan avustukseen, koska Kiuruveden Urheilijoiden palkkatukisopimuksista jäi velvoitteita vielä alkuvuoteen 2025. 4 Keskiviikko 10. tiin, että sopimus työllisyyden hoidosta päättyy huhtikuussa 2025 ja siirtymävaiheen kustannuksiin varattiin erillinen maksuosuus
Lisäksi voimalatornien rakennusaineena tulee käyttää kiuruvetisestä maidosta valmistettua suklaata. Asiasta kertoivat ensin muun muassa Itä-Savo-lehti ja Kuntalehti. Leena Pöksyläinen (kd.), Santeri Kärkkäinen (liik.) ja Ville Vartiainen (liik.) jättivät eriävät mielipiteet. Hän eteni kärkiviisikkoon, mutta häntä ei valittu tehtävään. Ding Ma sopi kuitenkin selkeästi parhaiten siihen osaamisprofiiliin, jota halusimme, perustelee haastatteluryhmän puheenjohtajana toiminut Tuukka Suomalainen tiedotteessa. Savonlinnan kaupungin tiedotteen mukaan hakijoista Ding Ma täytti asetetut kriteerit parhaiten, erityisesti henkilöjohtamisen, yhteistyökyvyn ja elinvoiman kehittämisen osalta. Ympäristölupaa voidaan jatkossa edellyttää tapauskohtaisesti, jos haitat todetaan kohtuuttomiksi. Päätin kokeilla, koska Savonlinna vaikutti mielenkiintoiselta ja minulla ei ollut muuta kuin vain voitettavaa, kävi miten tahansa. Savonlinnan kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan 15. Myös korkokulut ovat olleet pienemmät kuin ennakoitiin. JAANA SELANDER, HANNA SOINI. Panostusta matkailuun Valtuusto hyväksyi myös Kiuruveden elinkeinoja ympäristöohjelman vuosille 2025–2029. Siitä vallitsi muutoin yksimielisyys, mutta energialinjauksista käytiin odotetusti vilkasta keskustelua, jonka aikana lehtereillä ollutta yleisöäkin piti hieman rauhoitella. ALKOHOLILLA 33% EI ALKOHOLIA 67% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Hankitko perinteisen joulukinkun. Valtioneuvoston linjaus vähimmäisetäisyydestä on 1,25 kilometriä ja maakuntaliiton suositus 1,5 kilometriä. Keskustelua aiheuttivat energialinjausten valmistelu, avoimuus ja kattavuus sekä tuulivoiman suojaetäisyydet ja ympäristöluvat sekä vapaa-ajan asuntojen huomioiminen. 5 Keskiviikko 10. Neljä vastusti ja kuusi äänesti tyhjää. Kiuruvesi haluaa myös olla Pohjois-Savon yrittäjäystävällisin kunta. Virka on määräaikainen. joulukuuta 2025 VIIKON KYSYMYS Glögi alkoholilla vai glögi ilman alkoholia. Tähän ovat vaikuttaneet yt-neuvottelut ja talouskuri. Talouskeskustelun lomassa kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen toi esiin, että vuosi 2025 on mennyt talousarvioon nähden todella hyvin. Savonlinnan kaupunginhallitus esittää yksimielisesti kaupunginjohtajaksi Ding Mata. Tätä kannatti 19 valtuutettua 29:stä. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sanoi, että perusteena kahdelle kilometrille on tasapuolinen kohtelu, sillä Laulurämeen tuulivoimahankkeen kaavassa saavutettiin kyseinen etäisyys. Juha-Pekka Rusanen eteni hakijoiden kärkijoukkoon, muttei tullut valituksi. Lopulta päädyttiin äänestämään lukuisten eri esitysten välillä. Hän on toiminut Lappeenrannan elinvoimajohtajana joulukuusta 2022 saakka. Kaikkein villein ja selkeäksi protestiksi tarkoitettu esitys saatiin Santeri Kärkkäiseltä (liik.). Ville Vartiainen (liik.) kannatti tätä esitystä. Oona Kanteleenmäki (ps.), Petri Veteli (ps.) ja Leena Pöksyläinen (kd.) kannattivat tätä esitystä. Hän eteni soveltuvuusarviointiin saakka neljän muun hakijan kanssa. HANNA SOINI Juha-Pekka Rusanen haki Savonlinnan kaupunginjohtajan paikkaa. – Saimme paljon hyviä hakemuksia ja useampikin hakija olisi ollut pätevä kaupunginjohtajan virkaan. Rusasta ei valittu Savonlinnaan Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasta ei valittu Savonlinnan kaupunginjohtajan tehtävään. Äänessä SDP:n Rauno Pikkarainen. Lisäksi luontomatkailun mahdollisuudet pyritään hyödyntämään. Kiuruveden kaupunginvaltuusto valitsi Juha-Pekka Rusasen Kiuruveden kaupunginjohtajaksi toukokuussa 2021. Janne Peltola (kok.) ehdotti ohjelmaan lisäystä, jota Sari Lappalainen (kok.) ja Oona Kanteleenmäki (ps.) kannattivat ja lopulta muukin valtuusto yksimielisesti. Strategia kuohutti Toinen iso asia oli Kiuruveden kaupunkistrategia vuosille 2025– 2029. Hän myös huomautti, että Kiuruvedellä on jatkossa tiukempi linja kuin valtakunnassa keskimäärin. – Ja tämähän käytännössä tarkoittaa sitä, että kaksi hanketta kaatuu eli Tulpon ja Haapamäen tuulivoimahankkeet, eivätkä pienemmät hankkeet jatkossa etene. Keskustelu kävi vilkkaana kaupunkistrategian energialinjauksista. Hän myös lisäsi, että asia on koettu tärkeäksi nuorisovaltuustossa. Keskustan Johanna Heinonen perusteli kevyen liikenteen väylää tärkeänä hankkeena liikenneturvallisuuden ja Hingunniemen kehittämisen kannalta. Ding Ma on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Lisäksi verotuloja on kertynyt ennakoitua paremmin ja samoin sijoitustuottoja. Lisäksi haastattelut hoitanut työryhmä koki, että Malla on erinomaista strategista osaamista. Rauno Pikkarainen (sd.) esitti vielä, että Hingunniemen kevyen liikenteen väylä (800 000 euroa) tulisi poistaa talousarviosta ja säästää rahat johonkin muuhun, esimerkiksi liikuntapalveluihin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Palvelemme ma-to 9-17.30 pe 9-18 la 9-14 Kiurukatu 3, Kiuruvesi puh. Työ Kiuruvedellä jatkuu Rusanen pääsi viran haussa kärkiviisikkoon. Leena Pöksyläinen (kd.), Oona Kanteleenmäki (ps.) ja Petri Veteli (ps.) jättivät eriävät mielipiteet. Arvion tekee Ylä-Savon ympäristölautakunta. Hän myös olisi halunnut, että strategia palautetaan valmisteluun, mutta esitys kaatui. – Ylijäämää näkyy tällä hetkellä 1,7 miljoonaa euroa, eli tilanne on todella hyvä. Rauno Pikkarainen (sd.) kannatti tätä esitystä. Kirsi Tenhunen (sd.) puolestaan esitti, että tuulivoimarakentamisessa tulisi noudattaa valtioneuvoston ja maakuntaliiton linjauksia tuulivoimaloiden etäisyyksistä vakituiseen asutukseen. Hän esitti, että Kiuruvedellä tuulivoimalan etäisyys kaupungintalosta saa olla enintään 50 metriä. Lopulta monipolvisen äänestysprosessin voitti kaupunginhallituksen päätösehdotus, jossa tuulivoimaloiden etäisyysvaatimus vakituiseen asutukseen on kaksi kilometriä. joulukuuta. Tämä esitys ei kuitenkaan saanut kannatusta taakseen. Olen tyytyväinen, että pääsin haastatteluun ja siitä vielä soveltuvuustestiin, eli aivan loppusuoralle kärkiehdokkaiden joukkoon, Juha-Pekka Rusanen kommentoi ja jatkaa: – Työ Kiuruveden parhaaksi jatkuu, Kiuruvedellä on hyvä tehdä töitä, meillä on hyvä draivi päällä. Ohjelmaan lisättiin uudeksi kohdaksi matkailu, ja jatkossa Kiuruveden kaupungissa aiotaan edistää matkailua ja auttaa yrityksiä palvelujen tuotteistamisessa. – Savonlinnan kaupunginjohtajan paikka oli ensimmäinen tehtävä, johon olen hakenut Kiuruveden kaupunginjohtajana ollessa. 017 825 255 www.kiurunlaukkujakenka.fi www.facebook.com/laukkujakenka 21–8. Ohjelman pääkohtia ovat teollisuusalueen kehittäminen Pyhäsalmentien varrella, uusiutuvan energian ja energiaintensiivisen teollisuuden mahdollistaminen, maaja metsätalouden kytkeminen elinkeinojen kehittämiseen sekä maakuntarajojen yli ulottuva kuntayhteistyö. Teemu Kattainen (kesk.) esitti, että tuulivoimalalle tulee vaatia ympäristölupaa, jos se sijoittuu alle kolmen kilometrin päähän asuintai vapaa-ajan kiinteistöstä
Nousiainen on pyörittänyt tänä syksynä sähkövarageneraattoria 24 tuntia, sähköä on jouduttu tuottamaan, koska sähkökatkot ovat olleet varsin pitkiä. Mutta maito on arka pilaantumaan. Nousiainen jatkaa, että sähköjen katkeaminen ei tee hyvää sähkölaitteille, sillä niissä on ”heikkoja kohtia”. Yksi sähkökatkoista kärsineistä on Etelälahdessa asuva maatalousyrittäjä Anssi Nousiainen. – Niin sanottua räpsysähköä eivät lypsyvehkeet kestä ja siitäpä se syntyykin iso ongelma. Nousiaisen tilalla on otettu käyttöön oma tuulivoimala syksyllä. Akustojen kustannusarvio on noin 50 000 euroa, joka kuuluisi Nousiaisen mukaan jollekin muulle kustannettavaksi kuin maatalousyhtymälle. – Se on koomista, kun tuossa tienvarressa on Savon Voiman kyltti, että rakennamme säävarmaa sähköverkkoa. Maatalousyhtymän muoUutiset Puheenaihe Maatalousyrittäjä Anssi Nousiainen pyörittää maatalousyhtymässä isoa kokonaisuutta Kiurujärven eteläpäässä Etelälahden suunnalla. Ilmanvaihto toimii painovoimalla, vesi tulee, eikä valojen katkeaminen haittaa. Sähkökatkot piinaavat, maitoa jopa viemäriin Sähkökatkot piinaavat pitäjän eteläpään ihmisiä ja karjatiloja. Lehmiä on tilalla 280.. Lypsettyä maitoa on jouduttu kaatamaan jopa viemäriin satoja litroja, myös kodinkoneita on särkynyt sähkökatkojen takia. Sinänsä Nousiaisen tilalla eivät sähkökatkot aiheuta vaaraa eläimille. Toiminta toisin sanoen katkeaa siksi aikaa ennen kuin generaattori on käynnissä ja lähtee uudestaan tuottamaan sähköä, Nousiainen selittää. Tästä syntyi suoraa taloudellista tappiota, kun useampi tuhat litraa meni viemäriin, Nousiainen sanoo. 1-2 riviä. joulukuuta 2025 Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Myrskyn aikana niitä on tullut paljon, häiriöitä on ollut 8 eri vuorokautta kahden kuukauden aikana. 6 Keskiviikko 10. Faus; nicaver fecit. Tragikoomista on, että juuri näille alueille Savon Voima rakentaa säävarmaa sähköverkkoa. Tilalla harkitaan akuston kytkentää, mikä leikkasi ”räpsyt pois”. Hän on laskenut saaneensa sähkönjakeluhäiriötiedotteita 26 kappaletta kahden kuukauden aikana. – Viime kesänä, kun oli sähkökatkoja ja maitotankki oli pesussa, maito meni niin sanottuun puskurisäiliöön eli bufferi-säiliöön, mikä tyhjensi varastoon lypsetyt maidot viemäriin. – Tuntuu, että sähköongelmat vain pahenevat, eikä sähköjakeluilmoituksia tule lyhyistä katkoksista. Edellä mainitulla alueella lypsykarjatilat ovat saaneet pyörittää varavoimakoneita tunteja, jopa vuorokausia, sillä lypsyrobotit eivät tykkää sähkökatkoista. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Perhonsiivestä on viestitetty ja suoraan sanoen kirottu, että sähköt katkeavat alueella jatkuvasti. Kun verkko kaatuu, myllyä ei voida verkkoon liittää. Uusi verkko on otettu käyttöön, joten nopeaa pelastusta näihin sähkökatkoihin ei taida olla, Nousiainen tuumaa. Sähkökatkot ovat vaivanneet Etelälahtea, Egyptiä, Perhonsiipeä, Majoonperää ja Sulkavaa. Nousiainen laittoi oman tuulivoimalan säästösyistä, tarkoitus on leikata omaa sähköntarvetta. Ja joka tapauksessa lypsyyn tulee taukoa, koska vasteaika on 15 sekuntia, vaikka laitteessa on muistivirta. – Tuulivoimalle luvataan 40 metrin tuulenkesto, huipputeho saavutetaan 12 m/s tuulella. Näyttää siltä, että ei huipputuulista päästä nauttimaan täällä milloinkaan, harmittelee Nousiainen
”Kyseistä vikaa on sen ilmaantuessa paikallistettu, mutta tarkkaa vikakohtaa ei ole löydetty, ja näin ollen aluetta on rajattu vianetsinnässä pienempiin alueisiin. Vian haun yhteydessä rajaamisesta johtuneet sähkökatkot ovat näkyneet myös laajemmalla alueella”. Karjatilallinen Marko Allisella Egyptin suunnalla sähkökatkot ovat hajottaneet sähkölaitteita: lämmitysjärjestelmästä on rikkoutunut säätölaite, rikki on mennyt myös tiskikone, pakastin, ilmanvaihtokone, mikroaaltouuni, lypsykärry. Sähköt voivat olla poissa myös tunnin verran. 7 Keskiviikko 10. Honkaviidalla sähkökatkot ovat olleet lyhyitä, mutta tulleet huonoon aikaan, lypsyaikaan ja silloin kaikki menee seis, valot sammuvat, eikä lypsykone enää toimi, kun lypsimet putoavat. Savon Voimasta kerrotaan, että jokin aika sitten alueelta löytyi hajonnut erotin, ja nyt viime viikonloppuna löytyi satunnaisesti sähkökatkoja aiheuttanut kohta verkosta, joka on todennäköisimmin syy alueen toistuneille sähkökatkoille. Lapilta on mennyt sähkökatkojen takia vahvistimet rikki ja wifi-reitin ei toimi. Mutta on meillä ollut neljänkin tunnin katkoksia. Kärkkäisen taloudessa sähköhäiriöitä on ollut yli 30 kertaa viimeisen puolen vuoden aikana. Savon Voiman työmies työntouhussa huhtikuussa 2022.. Rakentamisen tavoitteena on ennaltaehkäistä verkon vanhenemisesta johtuva käyttövarmuuden huonontuminen sekä parantaa sähköverkon säävarmuutta. – Viimeiset pari vuotta on ollut sama, tuuleeko vai ei, katkoksia on. – Elukat ovat tottuneita valonvälkkeeseen, tunnelma on kuin jouluna. Luttinen jatkaa, että toki muuttolintuja lentää ja puita voi kaatua linjojen päälle, mutta marraskuun lopussa Savon Voimasta kerrottiin, että kyse on linjaviasta. Honkaviidan mukaan tänä syksynä katkoja on ollut enemmän kuin aiemmin. – Käyttökeskuksen mukaan vika on nyt korjattu, eikä sen pitäisi enää aiheuttaa satunnaisia sähkökatkoja alueelle, vastaa käyttöpäällikkö Jari Ruotsalainen, Savon Voima Verkko Oy:stä. Sähkökatkoksia on paljon, sähköt tulevat ja menevät rypäyksinä, sähköt ovat minuutin päällä ja taas tulee katkos varsinkin, jos on tuulisempi keli. Kärkkäinen jatkaa, että vikoja sattuu aina, mutta selitys ei voi olla sama niin kuin rautateilläkesällä – ”pöllyävästä lumi”. Vaikka koti on tien ja sähkölinjan vieressä, Kärkkäinenkin on saanut elää sähkökatkojen kanssa. Savon Voimaan on oltu yhteydessä, mutta ei sieltä ole kantaa otettu. Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja Ari Kärkkäinen asuu niin ikään Perhonsiivessä. Tapanisella on Ollinaho Oy-niminen sonnien loppukasvattaSaimme Kiuruveden eteläpään sähkökatkoksiin vastauksen Savon Voima Verkon käyttökeskukselta, josta kerrottiin, että Kiuruveden Runnin eteläpuolisella alueella, Etelälahti-, Egypti-, Perhonsiipi-, Majoonperä ja Pien-Sulkava, on ollut pitkän aikaa sähkökatkot vaivana. Nousiainen on ollut yhteydessä Savon Voimaan, tilalla odotettiin, että sähkökatkot vähenevät uuden sähkölinjan rakentamisella, mutta ainakaan vielä ei ole niin käynyt. Myrsky ei ole vaikuttanut sähkökatkoihin. Katkoksia on ilmaantunut kahdeksana eri vuorokautena. Allinen harmittelee, ettei särkyneistä laitteista saa mistään korvausta, mutta sanoo sarkastisesti, että ”onneksi siirtohinnat ovat niin halpoja”. – Kerran piti lypsää maitoa viemäriin vajaa sata litraa. Nousiaisten maatalousyhtymällä on neljän robotin navetta, jossa on 280 lehmää. – Alueelle on rakennettu uutta sähkölinjaa, minunkin pelloille on tullut uusia pylväitä. Ilmajohtoa ja maakaapelia Savon Voimasta kerrotaan, että Kiuruveden alueella on rakennettu viime vuosina runsaasti sähköverkkoa. Häiriöitä kokeneen asiakkaan on hyvä olla yhteydessä suoraan asiantuntijoihimme, jolloin häntä saadaan parhaiten palveltua. Verkkoa on rakennettu sekä ilmajohtona että maakaapelina. – Tarkentavana huomiona haluan todeta, että isossa kuvassa vanhan sähköverkon saneeraaminen ja säävarman sähköverkon rakentaminen parantavat käyttövarmuutta, ja siten vastaavien vikojen todennäköisyys pienenee. Sähkön katkominen alkoi lokakuun puolella. Tämän lisäksi ovat ennakkoon ilmoitetut huoltokatkokset. Tosin itselle näin ei ole montaa kertaa sattunut, että joku homma jäisi kesken, kun sähköt menevät poikki. – Alueella on tosiaan ollut runsaasti katkoja. – Mietin myös, että miten esimerkiksi autokorjaamossa toimitaan, jos auto jää ylös telineelle sähkön katkeamisen takia. Mikäli asiakkaalla on asiaan liittyen meille tarkempia kysymyksiä tai vahingonkorvauksiin liittyvän tiedon tarvetta asiantuntijamme palvelevat myös puhelimitse. Emme valitettavasti viestinnässä voi antaa tai kommentoida yksittäisen asiakkaan tietoja ulkopuolisille yksityisyydensuojan takia ja pyydämmekin asiakkaitamme olemaan heitä koskevissa asioissa suoraan yhteydessä asiakaspalveluumme. Viime lauantaina sähköt olivat taas poissa päältä Luttisten kodissa ja urheilua ei voitu katsoa televisiosta. Luomukarjan kasvattaja, maatalousyrittäjä Juho Lappi valittelee, että sähkökatkoksia on ollut viimeisen puolen vuoden aikana ja haasteita on ollut nettiyhteyksissä. Mikrokatkoksia voi tulla useita päivässä ja nykylaitteet ovat herkkiä sähkönlaadulle. Työt Kärkkäisellä hoituvat tietokoneella ilman Savon Voimaa, mutta sääliksi käyvät ne, jotka tekevät fyysisiä töitä sähkön varassa. Mutta nettiyhteyden kanssa on ongelmia, kun reititin ei toimi sähkökatkosten takia. Ainoa rasite on vesikeskuslämmitys puulla, kun sähkö loppuu, kiertovesipumpussa vaarana on keittäminen. Ongelma on koskettanut jo vuosia. – Sähkönlaatu vaihtelee. Osa katkoista on ollut lyhytkestoisia, muutaman sekunnin pituisia automaattisia jälleenkytkentöjä. Tosin muutoinkin netti toimii alueella huonosti. Jos valot sammuvat, sillä ei ole mitään merkitystä, mutta voi hitto, jos olisi automaattilypsytila! Silloin kyse olisi tuhansien eurojen arvoisista laitteista. Karja ei lyhyistä katkoksista kärsi. Lappi kertoo, että Savon Voima on laittanut jonkun tiedotteen ja että vika on paikallistunut. Vikaa paikallistettu, mutta tarkkaa vikakohtaa ei ole löydetty kaille. Muuten Luttiset pärjäävät hyvin, sillä heillä on puuhella ja kaupungin vesi. Haasteena tässä vikatapauksessa on ollut vian satunnainen ilmentyminen sekä partioitavan alueen suuruus, mistä johtuen vian paikantamiseen on kulunut aikaa. Lypsy ei toimi Olli Honkaviidalla Majoonperällä on maitotila, jossa on parikymmentä lehmää. Allisella on lihakarja, eläimillä on lämmitettävät juomakupit, joihin sähkökatko vaikuttaa. Toimitus kysyi vielä, että Kiuruvedellä eräs tilallinen, jolla on noin 300 lehmää, on kokenut 26 kappaletta sähkönjakeluhäiriöitä kahden kuukauden aikana. Viime viikonloppuna löysimme ja korjasimme alueelta vikapaikan, joka on todennäköisesti syynä alueen sähkökatkoille, Ruotsalainen sanoo. Sähkölaitteet eivät tykkää piikkivirroista. Ja eivät monetkaan laitteet tykkää, jos sähköt menevät poikki. joulukuuta 2025 dostavat Anssi, Kyösti ja Taina Nousiainen. Alueella on tehty runsaasti partiointia ja tarkastuksia, joissa on pyritty paikantamaan vikapaikkaa. Perhonsiivessä asuva Lea Luttinen kertoo, että sähkökatkoja on ollut heilläkin marraskuusta lähtien. Luttinen on sitä mieltä, että sähkönsiirtolaskua saisi Savon Voima hyvittää, koska sähköt eivät toimi. – Kun rupesi tuulemaan, sammuivat sähköt ja ne olivat hetken pois päältä ja tulivat uudelleen. – Olemme jo tottuneet viesteihin, ne ovat arkipäiväistyneet. Näiden jälleenkytkentöjen myötä vika on hetkellisesti poistunut. Sähkökatko on rikkonut nosto-oven moduleita, ja niihin on jouduttu vaihtamaan komponentteja, viimeisin vahinko sattui koneelliselle ilmastoinnille navetassa, kun ohjausboxi, josta säädetään mittareita, meni epäkuntoon. Savon Voima vastaa: ”Kuvailemasi tapaus kuulostaa varsin harmilliselle, ja toivomme, että nyt tehdyt verkon korjaukset parantavat tilannetta kyseisen asiakkaan kohdalla. Jari Ruotsalainen haluaa pahoitella myös omasta puolestaan sähkövikoja ja korjaustöistä johtuvia katkoja asiakmo. Kun sähkökatkot ovat lyhyitä, varavoimavirta auttaa. Allisella on olemassa aggregaatti, jota voi pyörittää lyhyiden sähkökatkojen aikana. Liekö oravia linjoilla pomppinut, ei auta kuin elää tämän asian kanssa. Ymmärrystäkin Lapilla riittää, virheitä sattuu ja vehkeitä hajoaa, kun se vain ei olisi jatkuvaa. Nousiaisten tilalle johtavan tien varressa mainostetaan säävarmaa sähköverkkoa. Mutta navetoissa, joissa on lypsyrobotit, ollaan varmaan ihmeissään, Kärkkäinen toteaa. Generaattoria on tilalla pyöritetty 24 tuntia, eivätkä laitteet navetalla tahdo kestää tätä generaattoriin vaihtamista. Osa voi sanoa, että nämä ovat pikkujuttuja, mutta jos maksaa tuhansia euroja vuodessa sähköstä ja sähkönsiirrosta, haluaisi, että homma toimii. Myös Janne Tapaninen Heinäkylästä kärsii sähkökatkoista lähes viikoittain ja ärsytys nousee lähes päivittäin. Tapanisen toisessa navetassa on koneellinen ilmanvaihto, joka katkeaa, jos sähköt menevät päältä. Tämän vuoden hankkeita on jo otettu käyttöön ja työ jatkuu vielä loppuvuoden aikana. Melkoista leikkimistä. Mitä vastaatte
8 Keskiviikko 10. löytäminen on hankaloitunut viime vuosina selvästi ja siihen tulisi herätä. Tuula Loijas “. – Lisäksi vammaisneuvosto laatii kannanottoja ja aloitteita, seuraa ja valvoo vammaisten oikeuksien toteutumista sekä osallistuu toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Listalla olivat myös mielenterveyskuntoutujien työja päivätoiminnan parantaminen, palvelujärjestelmän uudistus ja hyvinvointialueen strategia, vammaisten asumispalveluiden palvelukuvaus ja Pohjois-Savon hyvinvointisuunnitelma sekä osallisuusohjelma. Jospa ne kohta saataisiin. Hyvä, että ollaan yhteydessä, ja kannattaa olla jatkossakin matalalla kynnyksellä, Loijas kannustaa. Tärkeää on myös yhteistyö alueen kuntien ja vastaavien vaikuttamistoimielinten kanssa, sekä vammaispalveluiden kehittäminen, niistä tiedottaminen ja kouluttaminen, Loijas luettelee. – Siitä tulee säännöllisesti viestiä vammaisneuvoston suuntaan, että miten pitkä matka etenkin syrjemmässä asuvilla on lääkäriin. joulukuuta 2025 Uutiset Tuula Loijas tuo vammaisten ääntä kuuluviin hyvinvointialueella Kiuruvetinen Tuula Loijas on ollut Pohjois-Savon hyvinvointialueen vammaisneuvoston puheenjohtajana sen alusta alkaen. Paljon tulee lisäksi palautetta tiedottamisesta ja olen siihenkin pyrkinyt vaikuttamaan, että asiaan saataisiin parannusta. Läheinen aihe Loijas tunnetaan myös Kiuruveden vammaisneuvoston sekä Kiuruveden Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtajana. – Kyllähän siinä melko tyhjästä aloitettiin ja ensimmäiset vuodet menivät opetellessa. Kaiken lisäksi saimme nyt tähän uudelle kaudelle hyvin vammaisjärjestöjen edustajia mukaan neuvostoon. Lakkautukset johtuvat muun muassa hyvinvointialueen heikosta taloudesta, mikä näkyy myös alueen lääkäripalveluissa. Haluan olla vaikuttamassa vammaisia henkilöitä koskeviin asioihin niin paikallisella kuin koko maakunnankin tasolla, ja kyllähän niissä työtä riittää. – Lähipiirissäni on ollut vammaisuutta, joten aihe koskettaa minua. Maailma ei ole tullut vielä valmiiksi, Loijas toteaa. Toimimme sanansaattajina vammaisten henkilöiden ja hyvinvointialueen päättäjien välillä. Vaikka toki koko ajanhan hyvinvointialueen organisaatio on hieman elänyt. Ihmisiä huolettaa myös ambulanssien riittävyys. Monia tehtäviä Kaikkiaan vammaisneuvosto koostuu 19 jäsenestä Pohjois-Savon eri kunnista. Mutta nykyään minulla on jo ihan erilainen tuntuma asioihin ja tietoa, joten on kiva päästä jatkamaan. Äskettäin hänet valittiin jatkamaan seuraavalle kahdelle vuodelle. Laki korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta itsenäiseen elämään ja yhdenvertaisuuteen. Lautakuntien jäsenillä on läsnäoloja puheoikeus sekä aluevaltuustossa mahdollisuus osallistua suunnittelukokouksiin. Hyvinvointialueella on pyritty lisäämään digitalisaatiota, mutta Loijaksen mukaan etenkin vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä kaipaavat edelleen myös henkilökohtaisia lähipalveluita ja sitä, että asioitaan voi hoitaa puhelimitsekin. Loijas on huolissaan muun muassa henkilökohtaisten avustajien riittävyydestä sekä asumisja kuljetuspalveluista, etenkin Pohjois-Savon reuna-alueilla. Yhtenä ajankohtaisena haasteena on ollut 1.1.2025 voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki. – Tähän ei ole kuitenkaan vielä saatu kaikkia soveltamisohjeita. Asumispalveluiden järjestäminen on puolestaan ongelmallista muun muassa sen vuoksi, koska laitospisteitä on lakkautettu. Viime toimintakaudella vammaisneuvosto otti kantaa ja teki aloitteita muun muassa vammaispalveluiden mukaisten kuljetusten kilpailuttamiseen, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palvelupäätökseen, asiakaslaskutuksiin ja takuueläkkeen saajien terveydenhuollon maksuttomuuteen. Kiuruvetinen Tuula Loijas valittiin äskettäin Pohjois-Savon hyvinvointialueen vammaisneuvoston puheenjohtajaksi seuraavan kahden vuoden ajaksi. Toimimme sanansaattajana vammaisten henkilöiden ja hyvinvointialueen päättäjien välillä. Muitakin haasteita on. – Henkilökohtaisten avustajien TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Tuula Loijas on myös Kiuruveden vammaisneuvoston sekä Kiuruveden Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtaja. – Jonkin verran hyviä asioita olemme saaneetkin aikaan, vaikka ei se helppoa ole, Loijas myöntää. Neuvoston nimeää hyvinvointialueen aluehallitus ja neuvosto kokoontuu 4–6 kertaa vuodessa. Lisäksi vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan edustajan Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuustoon, perheja vammaispalveluiden lautakuntaan sekä yleisten palveluiden lautakuntaan, jotka ovat tärkeitä vaikuttamistoimielimiä. – Keskeisimpiä tehtäviämme on vammaisten henkilöiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen hyvinvointialueen päätöksenteossa ja palveluissa. Samoin kuljetusten saapumisessa saattaa kestää pitkään tai niitä ei tule välttämättä ollenkaan, sillä invatakseista on pulaa. Toimenkuva on hänelle tuttu, sillä Loijas on ollut puheenjohtajana hyvinvointialueen perustamisesta lähtien. – Siinäkin hyvinvointialueella on skarpattavaa, että puhelinnumerot olisivat helpommin jokaisen löydettävissä
Se on edunvalvontaa parhaillaan, ja Kaurasella on kiinnostusta ja halukkuutta seurata projektia. Kauranen sanoo, että hänellä riittää ammatillista itsetuntoa ja silmää sanoa, jos joku ei toimi tai on jotain erikoisuuksia, mihin puuttua. Kauranen kertoo jutelleensa vastikään ely-keskuksen ympäristöasiantuntijan kanssa, joka työkseen laatii yva-selostuksia ja valvoo ympäristölupia. Perehtymistä ja taustatyön tekemistä on ollut paljon ja Kauranen kokee olevansa haastavan tehtävän edessä, kun on halua ymmärtää aisoista, mitä käsitellään. Kauranen sanoo, että kilpailutuksen hyvä puoli oli se, että taloudellisesti iso voitto tuli Kiuruveden suuntaan ja toivottavasti myös hyvä suunnittelija tuli valituksi. Kauranen kertoo, että jo kuntavaalien kampanja-aikaan joku vitsaili, että ”siinähän teillä on teknisen lautakunnan puheenjohtaja” tarkoittaen Lauraa. Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut olla näitä tarkennuksia vaatimassa. Kauranen muistuttaa, että kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on esittänyt 2 kilomerin rajaa tuulivoimalasta lähimpään asutukseen. Kauranen kuuluu myös kouluprojektin seurantaryhmään, ja toivoo pääsevänsä mukaan suunniteluja työmaakokouksiin ja tarjoamaan suunitteluohjausta suunnittelijan suuntaan. – Varmastikin kaikki, mitä on esitetty, olisi liikaa, uskon, että jonkinlaisen kompromissin sauma olisi löydettävissä. Kauranen ei ajattele lautakunnan jäseniä puolueiden edustajina, vaan ihmisinä ja asioita asioina. – Hän korosti, että yva-selvitys on ikään kuin suunnittelutyökalu, eikä se ole lopullinen kaavoituksen aineisto, kaavoitusvaiheessa on mahdollista ja toivottavaa vaatia tarkennuksia tehtyyn yva-se lvitykseen, vaikkapa melumallinnosten osalta. – Tämä on vaikea asia, toivottavasti jonkinlainen sopu löytyy. Kauranen sanoo, että jälkikäteen hän on kylläkin huomannut, että kun hän istuu nyt toisella puolella pöytää, minimiehtoja olisi voinut kilpailutuksessa vielä rukkailla. Yksittäiset henkilöt ovat olleet yhteydessä minuun ja ihan mielellään ihmisiä tapaan ja kuuntelen ja koetan ymmärtää heidän huoltaan. Kauranen sanoo, että moni kansalainen on perehtynyt tuulivoimaan pieteetillä, mutta paljon on myös mielikuvia ja tunnetta mukana, saattaa olla, että esimerkiksi enemmän tuijotetaan melua tai välkehaittaa, suurempi haitta saattaa olla kuitenkin kotimaiseman muuttuminen. Yva-selvitys on laaja ja hyvin perusteellinen selvitys. Kouluhanke oli hänelle motivaattori lähteä mukaan politiikkaan. Se on tosi vaikea asia, kuten energia-asiat muutenkin, pitää valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoin. joulukuuta 2025 Laura Kauranen heti syvään päätyyn Arkkitehti Laura Kauranen valittiin teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän sai isot saappaat astuttavakseen. – Koska rakennusalan ihmisiä ei ollut paljon vaaleissa ehdolla, ei vaihtoehtoja paljon ollut, myös äänimäärä ja oma halukkuus painoivat, mutta ei minua olisi haitannut, jos toinen olisi valittu lautakunnan puheenjohtajaksi. Ajattelen, että ilman muuta. Kuitenkin energiantuotantoa pitäisi saada fossiilittomaan aikaan ja miettiä kokonaisuutta hiilineutraaliuden tai kiinteistöveron kannalta. Siihen haasteeseen politiikka on tuonut paljon lisää, koska kaipaan kontakteja, Kauranen sanoo. – Toivon, että yhteistyö sujuu. 9 Keskiviikko 10. Tälläkin hetkellä on suunnittelussa 51-paikkainen hoivakoti, jossa Kauranen on pääsuunnittelija. Ympäristölupa syynissä Kauranen sanoo, että hän on käyttänyt hyvin paljon aikaa ympäristöluvan myöntämisehtojen selvittämiseen, että missä tilanteessa se on mahdollista ja missä ympäristölain tulkinta menee, mikä on ympäristöasioihin perehtyneen laintuntijan tulkinta, missä tilanteessa ympäristölupaa voidaan tai ei voida hakea. Selvityksen ajantasaisuudesta on syytä huolehtia kaavoitukseen vietäessä, Kauranen sanoo. Sen sijaan koulupuoli ja rakentaminen, luvittaminen ja lainsäädäntö ovat Kauraselle tuttuja jo ammatin puolesta. – Meidän lainsäädäntö on ollut ehkä vähän puutteellinen, kun tuulivoimalle ei voida vaatia ympäristölupaa sinällään, vaan se perustuu päästöihin. Puheenjohtajuus teknisessä lautakunnassa on tuntunut Kaurasesta jännittävältä, ja välillä hän on kyseenalaistanut tietämystään. Kouluprojektissa mennään nyt siinä, että suunnittelijat on kilpailutettu ja suunnittelija valittu. Myös keskustassa, mitä Kauranen edustaa, ajatukset ja kannat vaihtelevat. Kauranen valittelee, että hankesuunnitelman tehnyt ei jatka suunnittelua, vaan sitä jatkaa toinen arkkitehti. – Joku kysyi, että olenko ollut tyytyväinen päätökseen lähteä politiikkaan. Tästä pitäisi löytää kokonaisuus, kulTeknisen lautakunnan puheenjohtajana aloittanut Laura Kauranen haluaa olla tuulivoimakysymyksissä sovinnon tekijä. Neutraali asenne Kauranen sanoo itse suhtautuvansa tuulivoimaan neutraalisti ja kokee roolinsa sovinnon tekijäksi. – Tarkemmat speksit, jotka ovat ratkaisevia, on tehty viranhaltijatyöTEKSTI JAANA SELANDER KUVA HANNA SOINI nä. Varsinkin, kun sosiaalisen verkoston luominen näin aikuisiällä kotipaikkakunnalla on ollut yllättävän vaikeaa, kun ikäiseni kaverit ovat lähteneet muualle. Kouluhankkeessa minulla on kyllä ammatin tuoma kotikenttäetu ja nimenomaan kouluprojektin alkaminen on ollut minulle suurena motivaattorina, siksi tehtävä on tuntunut mielekkäältä ja että olen ylipäätään tähän suostunut. Luottamustehtävä teknisessä lautakunnassa on tosin vasta alussa, mutta Kauranen sanoo hoitavansa luottamustehtävää innostunein ja positiivisin miettein. tainen keskitie. Haastava tuulivoima Haastavammalta Kaurasesta on tuntenut tuulivoima-asia, ikään kuin hänet olisi heitetty suoraan myrskyn silmään ja syvään päätyyn. Laura Kaurasella on oma arkkitehtitoimisto Kontu Oy, lisäksi hän tekee palkkatöitä suunnittelutoimisto Niskaselle. Kauranen ajattelee, että hänen ammattitaitonsa on paikallaan kaupungin edustajan roolissa, sillä hän osaa olla riittävän jämy. Adressialoitteessa vaadittiin etäisyyksiä tuulimyllyihin ja ympäristölupaa. Kauranen vastaanotti tuulivoimaan liittyvän kansalaisadressin vastikään yhdessä varavaltuutettu Sari Lappalaisen kanssa. Pitää valita työntääkö sormet mankeliin vain silitysraudan alle. Kauranen kiittelee teknistä lautakuntaa, jossa voi isommalla porukalla tutkia ja perehtyä asioihin. – Olen työni kautta isojakin projekteja tehnyt, ei tuon kokoluokan kouluja, mutta pienempiä kouluja ja päiväkotikomplekseja. – Tämän pitäisi olla paikallispolitiikassa lähtökohtana, että ihmiset yhdessä päättävät, eikä niin, että puolueet päättävät. Isot hankkeet odottavat tilanteen korjaantumista.. Kauranen ihmettelee, että tuulivoima herättää niin suuria tunteita, vaikka se on sisällytetty Kiuruveden strategiaan yhdeksi energialinjaukseksi. Laura Kauranen sanoo, että saappaat kyllä mahtuvat hyvin jalkaan. Rakennusala on ollut hiljainen, moni isoista asiakkaista on kaatunut. Se on tarkoittanut opiskelua
Etenkin pakettiautomaatit tulevat täyteen alta aikayksikön. Tänä vuonna ruuhkaa pahentaa se, että Keilahallin Matkahuollon pakettipiste on yhä kiinni kesän tulipalon jäljiltä. Jos kauppojen automaatit ovat täynnä, paketit kuljetetaan K-Supermarketin Postin palvelupisteelle. HANNA SOINI kayksikön. Valorem toteutti Lapinsalon hankkeessa ensimmäistä kertaa Suomessa joukkorahoituskampanjan, jolla Valoremin uusi joukkorahoituskampanja kiinnosti, tavoitekoko täyttyi nopeasti Valorem Energies Finlandin uusi energiavarastoinnin joukkovelkakirja täyttyi nopeasti. Tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapito työllistää noin 10 henkilöä. Lapinsaloon suunnitellut tuulivoimapuiston kokonaisinvestointi maksimiteholla maksaa noin 500 miljoonaa euroa. Pakettitulva tulee joka vuosi Black Fridayn jälkeen. Lapinsalon hanke mahdollistaisi myös muun uusiutuvaa energiaa hyödyntävän teollisuuden saapumisen Kiuruvedelle. – Ehkä siihen vaikuttavat netin valikoimat, nettiostamisen helppous ja pitkät välimatkat. Ennen ne vietiin Keilahallin pakettipisteeseen. Automaattien käyttöä ja meidän työtämme sujuvoittaa, kun käy hakemassa pakettinsa mahdollisimman nopeasti, sanoo K-Supermarketin kauppias Risto Kauppinen. joulukuuta 2025 Uutiset Joukkorahoituksen tavoitekoko oli 750 000 euroa. Ensimmäisen joukkorahoituskampanja Kiuruveden Lapinsalon tuulihankkeessa onnistui yrityksen mukaan hyvin. Sen sijaan kirjeposti vähenee Kauppisen mukaan huimaa vauhtia. K-Supermarketin pakettipisteeseen toimitetaan nyt myös enemmän isoja paketteja. Hyvä, että niitä onkin haettu aktiivisesti. JAANA SELANDER Valoremin esitteitä, heijastimia ja pipoja oli jaossa Kulttuuritalossa Lapinsalon tuulivoimahankkeen yva-selostuksen esittelytilaisuudessa muutamia viikkoja sitten. toukokuuta 2025 ja tavoitteena ollut 250 000 euron summa täyttyi jo viikossa. Ruuhkaa pakettipisteillä – toimi näin Pakettipisteillä on nyt ruuhka. Kampanja laajenee myöhemmin sijoittajille Euroopassa. Valorem avasi joulukuun alussa uuden joukkorahoituskampanjan energian varastointiin Suomessa. – Olemme päivittäneet someenkin, että olisimme mielissämme, jos ihmiset kävisivät hakemassa pakettinsa nopeasti pois. ketiin. – Selkeästi huomaa, että nettiostaminen lisääntyy vuosi vuodelta. Paikallisia yrityksiä ja heidän tarjoamia palveluja tullaan kartoittamaan erillisessä alihankintatapahtumassa mikäli hanke etenee rakennusvaiheeseen. Voimaloista tuloa Valorem Energies Finland Oy on rakennuttanut Suomeen yli 300 megawattia tuulivoimaa, kehityksessä on yli 1000 megawattia tuulivoimaa. Hankealue rajautuu Pyhännän kunnan rajaan ja Vieremän kunnan rajaan. Silloin kiirettä kuitenkin piisaa kaupan puolella, kun ihmiset tekevät jouluostoksia. Kauppisen mukaan postiruuhka alkaa helpottaa joulun alla. Tilaaminen onnistuu kotisohvalta, eikä tarvitse lähteä ajelemaan minnekään. Lapinsalon tuulivoimahankealue sijoittuu noin 15 kilometriä Kiuruveden keskustasta pohjoiseen ja on laajuudeltaan noin 8 690 hehtaaria. Siksi yhä enemmän paketteja kuljetetaan K-SupermarHANNA SOINI Hyllyissä on Black Fridayn jälkeen täyttä, kertoo Julianna Tossavainen. Tähän mennessä saatu arvio kiinteistöverotuloista Kiuruveden kaupungille Lapinsalon tuulivoimapuiston osalta olisi keskimäärin elinkaaren aikana 1,35–1,57 miljoonaa euroa vuodessa riippuen voimaloiden määrästä (38-44). – Tässä on saanut käyttää mielikuvitusta, että olemme saaneet paketit mahtumaan, Tossavainen sanoo. Myös perinteiset joulukortit ovat vähentyneet, mutta kyllä niitäkin lähetetään vielä. Kiuruveden K-Supermarketin Postin palvelupisteellä on hyllytetty parin viime päivän aikana reippaasti yli 200 pakettia, laskeskelee K-Supermarketin myyjä Julianna Tossavainen. Aurinkoenergiaa on tulossa yli 500 MW. Sinne ohjautuu myös Kiuruveden muiden kauppojen automaatteihin tilattuja lähetyksiä. Joukkorahoituskampanja käynnistyi 12. Lapinsalon alueelle suunnitellaan rakennettavaksi enintään 44 tuulivoimalan tuulivoimahanke. Kerätyt varat kohdistetaan projektille tärkeään toimenpiteeseen, tuulimittaukseen, Valorem tiedottaa. Pakettiryysis iskee joka vuosi Black Fridayn jälkeen. Nämä euromääräiset arviot on tehnyt Syke kaupungin pyynnöstä. – Kun tulee ruuhka-aika, automaatit tulevat täyteen alta ai. 10 Keskiviikko 10. Kumuloituvat kiinteistöverotulot 35-vuotisen elinkaaren aikana olisivat kaupungille 47,4–54,8 miljoonaa euroa. Kampanjarahoituksella kerätään varoja erityisesti akkuvarastojen selvityksiin, joita tarvitaan energiantuottomallinnukseen, järjestelmän suunnitteluun ja toimintapalveluiden, kuten taajuudensäätöpalveluiden ja kulutushuippujen tasaamisen optimointiin. Ensin nuoremmat opettelivat ostamaan tavaraa netistä, mutta nyt näyttää siltä, että iäkkäämpikin väki on löytänyt nettiostamisen, Kauppinen sanoo. Kampanjalla tuetaan 50 MW:n akkuenergiavarastojen (BESS) kehitystä ja rakentamista Suomessa. Hänen mukaansa kiirehuipusta on kuitenkin selvitty mallikkaasti lisäämällä työvoimaa ja työvuoroja. Kiuruvedellä pakettiautomaatteja on S-marketissa ja Tokmannilla ja toki myös K-Supermarketissa. Lapinsalon tuulivoimapuisto on Valorem Energies Finlandin hanke, jota kehitetään Kiuruvedellä. Pakettiliikenne on kasvanut ympäri vuoden, ei pelkästään Black Fridayn aikaan. Nettiostaminen suosittua Ihmiset tilaavat paketteja yhä enemmän, kertoo K-Supermarketin yrittäjänä yli 20 vuotta työskennellyt Kauppinen. Suomalaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan uusiutuvan energian tuotantoon – ja nyt yritys haluaa laajentaa tätä mallia energian varastointiin. TOIMITUS tarjottiin paikallisväestölle mahdollisuus osallistua uusiutuvan energian projektiin ja hyötyä myös taloudellisesti. Oletuksena on 3,1 prosentin kiinteistövero per 8 MW-voimala. Alueelle suunnitellaan enintään 44 modernia tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu tuotanto kattaisi noin 190 000 kotitalouden vuotuisen sähkönkulutuksen. Hanke toteutetaan vaiheittain ja tällä hetkellä eletään hankekehitysvaihetta, jonka jälkeen alkaa rakentaminen. Kyse oli energiavarastointiin suunnatusta joukkovelkakirjalainasta
Äänitteiden tilaajatkin ovat vähentyneet. Kyseessä oli kolmas kerta, kun Luupuveden Eräheput lahjoittivat koululaisille hirvirahoja. Luupuveden Eräheput teki Luupuveden koululaisille mittavan lahjoituksen. – Lukemisessa, editoinnissa, tiedoston pakkaamisessa ja lähettämisessä menee äkkiä muutama tunti. Eräheppujen lahjoituksen vastaanottaneet 5.–6.-luokkalaiset kiittivät lahjoituksen luovuttaneita Seppo, Samuli ja Sandra Risteelää. 11 Keskiviikko 10. Vielä on epäselvää, lukeeko koneääni Kiuruvesi-lehdestä esimerkiksi kuolinilmoituksia tai muuta ei-journalistista sisältöä.. – Kiuruvesi-lehden lukeminen on ollut klubin pitkäaikaisin aktiviteetti. Tällä hetkellä Kiuruvesi-lehden äänitteillä on 24 tilaajaa. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI Luupuveden koulun 5.–6.-luokkalaiset ottivat lahjoituksen vastaan opettajien johdolla. Lahjoituksen luovuttivat kolmen sukupolven voimin Seppo (vas.), Samuli (oik.) ja Sandra Risteelä (vas.) Luupuveden Erähepuilta. Ruohonjuuritason toiminta, kuten lehtien äänittäminen, pyörii vapaaehtoisvoimin. Se toimii yksinkertaistettuna niin, että digitaalinen teksti Kiuruveden lionsklubilaiset ovat tähän asti äänittäneet Kiuruvesi-lehtiä sokeille ja heikkonäköisille. CD sopii esimerkiksi iäkkäille, jotka eivät ole tottuneet käyttämään nettiä. Summan se sai kaatamastaan ja myymästään hirvestä. Toiminta perustuu yhdenvertaisuuteen: näkövammaisillakin on oikeus saada paikallista tietoa, sanoo Pohjois-Savon näkövammaiset ry:n toiminnanjohtaja Maija-Leena Stigell. Lehtiä kuuntelevat sokeat ja heikkonäköiset. Leijonilla on lisäksi paljon muuta hyväntekeväisyystyötä, joka vaatii jäseniltä aikaa ja panostusta. Lahjoituksesta pääsee nauttimaan koko Luupuveden alakoulu yhteisellä luokkaretkellään ensi keväänä. Parhaillaan tilaajia on ollut muutamia kymmeniä. Se ei onnistu ihan lonkalta. Miksei enää ihmisääntä. Vuodenvaihteessa klubin pitkäaikaisin toiminta jää pois, kun koneääni korvaa vapaaehtoiset. Nivan lionsklubilaiset lopettavat Kiuruvesi-lehtien äänittämisen useista syistä. Lehden lukeminen kuormittaa jäseniä niin paljon, että teimme päätöksen, että lopetamme tämän vuoden loppuun, Petri Kainulainen sanoo ja jatkaa: – Omastakin puolesta surettaa, että klubin pitkäaikaisin vapaaehtoistoiminta jää pois. Äänilehtiä näkörajoitteisille tuottaa Pohjois-Savon näkövammaiset ry yhteistyössä valtakunnallisen Näkövammaisten liiton kanssa. Yksi syy on se, että vapaaehtoisia lukijoita ja äänittäjiä ei meinaa enää riittää tarpeeksi. Sen takia siitä on pakko luopua. Kainulainen ja Laulumaa vastaavat nykyään lehden viikoittaisesta äänittämisestä ja lähettämisestä. joulukuuta 2025 Koneääni korvaa vapaaehtoiset Koneääni alkaa lukea Kiuruvesi-lehteä näkörajoitteisille vuoden vaihteesta alkaen. Koneella tuotettu ääni lukee jo nyt monet paikallislehdet. Näkövammaiset eivät saa vastaavaa palvelua muualta. CD:n voi kuunnella helposti napin painalluksella, Jarmo Laulumaa kertoo. Vielä yksi syy lehden äänittämisen lopettamiseen on koneäänen yleistyminen ja kehittyminen. Metsästäjien yhdistys lahjoitti koululaisten luokkaretkikassaan tuhat euroa. Työ äänilehden taustalla Nivan leijonat jatkavat Kiuruvesi-lehtien äänittämistä vielä vuoden loppuun saakka. Luupuveden Erähepuilta lahjoitus koululaisille HANNA SOINI Metsästäjät luovuttivat koululaisille hirven myynnistä saadut varat. Voi olla, että lehdellä on ollut sama lukija monta kymmentä vuotta, joten koneääni on siihen muutos, Maija-Leena Stigell miettii. Työ vaatii sitoutumista ja on aikaa vievää, sillä lehdessä on paljon luettavaa. tiedosto lähetetään verkon kautta Näkövammaisten liiton palvelimelle, jossa tietokoneohjelma muuttaa sen automaattisesti ääneksi. He lukevat ja äänittävät jokaisen lehden sisällön eli journalistiset jutut sekä muun muassa seurakunnan ilmoitukset, muistilistan ja kuolinilmoitukset. – Paikallisten äänilehtien tuottaminen on kuulunut toimintaamme monta kymmentä vuotta. Automatiikka hoitaa Tekstimuodossa olevan lehden muuttaminen ääneksi on pitkälti automatisoitu prosessi. Sieltä äänitteet lähetetään tilaajille joko verkon välityksellä tai postitse CD-levynä. Lapsilla on kuitenkin paljon ideoita. Mutta klubin porukka ikääntyy ja lehden äänittäminen on jäänyt muutaman ihmisen harteille. Petri Kainulainen (vas.) ja Jarmo Laulumaa ovat vastanneet Kiuruvesi-lehtien äänittämisestä. Vastavuoroisuuden nimissä koululaiset antoivat Erähepuille askartelemansa joulukortin hyvän joulun toivotuksineen. – Monella tilaajalla ei ole nettiä tai he eivät osaa käyttää sitä. Hänen mukaansa koneen lukema äänite on journalistiselta sisällöltään samanlainen kuin ihmisenkin lukema lehti. Stigellin mukaan yhä useampi on kuitenkin jo siirtynyt kuuntelemaan äänilehtiä verkko-ohjelmalla. Lukemisen lisäksi he editoivat äänitteet valmiiksi tiedostoiksi ja lähettävät ne valtakunnalliseen Näkövammaisten liittoon. – Jotkut kuuntelevat mielellään koneääntä, mutta moni pitää luonnollisesta ihmisäänestä. He toivovat pääsevänsä Siilinjärven Fontanellaan, Helsingin trampoliinipuistoon, minne vain huvipuistoon, Oulun Tietomaahan tai oikeastaan Oulun Supermarketkin kuulemma kävisi. Viimeiset 40 vuotta Kiuruvesi-lehtiä ovat lukeneet ja äänittäneet Lions Club Kiuruvesi/Nivan vapaaehtoiset ja muidenkin paikallisten lionsklubien jäsenet. Kiuruveden kaupunki tukee toimintaa maksamalla postikulut. Sen on aloittanut LC Kiuruvesi/Nivan perustajajäsen Heikki Rautio sekä Sari Rautio, taustoittavat Petri Kainulainen ja Jarmo Laulumaa LC/Kiuruvesi Nivalta. Vielä koululla ei ole päätetty, minne linja-auton nokka suuntautuu
TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI Kiuruveden kaupunki luovutti vuoden 2025 kulttuuripalkinnon Anne Härköselle. Suomen Naiskuoroliitto toimii vahvasti Ylä-Savosta käsin. Alkuun häntä mietitytti, minkälaisen vastaanoton idea saisi naiskuoroliiton hallitukselta, mutta tämä uskoi suunnitelmaan ja näytti tapahtumalle heti vihreää valoa. – Vuoden alusta laitamme paukut seuraavan Lupa laulaa -tapahtuman suunnitteluun.. Koen, että voin tuoda samalla paljon hyvää oman toimintani puitteissa myös tänne Kiuruvedelle. Hän on ollut mukana monessa muussakin toiminnassa. Anne Härkönen kertoo, että Kiuruvedelläkin on monipuolisesti erilaisia kuoroja eli jokaiselle jotakin. Tapahtuma on Härkösen mukaan tuonut Kiuruvettä näkyväksi myös muualla. Yhdessä laulamisessa on monia terveyshyötyjä. Jokaisen kannattaa kokeilla sitä matalalla kynnyksellä. Lisäksi Härkönen on vuosien varrella ollut järjestämässä lukuisia eri tapahtumia. Uusi valtakunnallinen kuorotapahtuma asettui Härkösen vaikutuksesta juuri Kiuruvedelle, eikä suuriin kaupunkeihin, ja sen osallistujamäärät ovat yllättäneet iloisesti järjestäjät ja kiuruvetiset, kaupunki listaa palkitsemisperusteluissaan. Todennäköisesti myös Lupa laulaa -tapahtumaa kehitetään jatkossa entistä helpommin saavutettavaksi, jotta yhä useampi löytää laulamisen ja erityisesti kuorolaulun pariin, Härkönen sanoo. Se on tullut minulle varmaan jo kotoa, koska etenkin isäni on aina ollut aktiivinen järjestötoiminnassa, Anne Härkönen miettii. Hyvinvointia laulamisesta Härkösestä on ollut ilo huomata, kuinka Lupa laulaa -tapahtuma on innostanut uusia ihmisiä kuorolaulun pariin. joulukuuta 2025 Uutiset Lupa laulaa -tapahtuma on houkutellut uusia ihmisiä kuorolauluharrastuksen pariin. Kiuruvedellä asuva Härkönen toimii valtakunnallisen harrastemusiikkijärjestön, Suomen Naiskuoroliiton puheenjohtajana. – Lupa laulaa -tapahtuma on ollut upea lisä Kiuruveden Iskelmäviikon yhteydessä ja tapahtuma on tuonut Kiuruvettä tunnetuksi jälleen uudelle yleisölle, kuorolaulajille. Hän kokee Suomen Naiskuoroliitolle vahvuudeksi sen, että toiminta ei ole pelkästään Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Rakkaus järjestötoimintaan Härkönen on toiminut Suomen Naiskuoroliiton puheenjohtajana vuodesta 2020 lähtien. – Puhun paljon Ylä-Savon ja Pohjois-Savon puolesta. Täällä on paljon monenlaista osaamista, loistavia muusikoita ja musiikkiryhmiä sekä aktiivisia toimijoita. 12 Keskiviikko 10. Härkönen aikoo jatkaa kulttuurityötä niin kauan kuin kokee, että hänellä on jotain annettavaa. – Kuorolaulu tuo ihmisille hyvinvointia. Lupa laulaa -tapahtumaa Härkönen lähti järjestämään alusta alkaen Kiuruvedelle. Se on hänen luotsaamansa uudehko tapahtuma, joka on järjestetty Kiuruvedellä Iskelmäviikon yhteydessä tänä ja viime vuonna. – Minulla on aina ollut rakkaus järjestötoimintaan ja yhteisöllisyyteen. Kulttuuripalkinto luovutettiin itsenäisyyspäivän juhlassa viime lauantaina. Ensi vuonna Lupa laulaa -tapahtumasta pidetään välivuosi, mutta vuonna 2027 se on tarkoitus taas järjestää. Kaupunki myöntää kulttuuripalkinnon vuosittain Kiuruvedellä asuvalle tai Kiuruvedeltä lähtöisin olevalle henkilölle tai yhteisölle paikallisen kulttuurin edistämisestä. – Otan palkinnon nöyrin mielin vastaan, Anne Härkönen sanoo ja jatkaa: – Tämä palkinto ei ole henkilökohtainen kunnianosoitus vain minulle, vaan se kuuluu kaikille heille, jotka ovat kulkeneet rinnallani ja olleet mukana edistämässä paikallista kulttuuria, kuorolaulua ja yhteisöllisyyttä. – Kulttuuri kuuluu kaikille. Hän haluaa edistää kulttuuria ja hyvinvointia kuorolaulun kautta. Hän on muun muassa ollut perustamassa Lions Club / Kiuruvesi Helmiinoita, ollut mukana Kiuruveden Voimistelijoiden toiminnassa sekä KiuruPark-hankkeessa. ”Kulttuuri kuuluu kaikille” Kiuruveden kaupunki myönsi vuoden 2025 kulttuuripalkinnon Anne Härköselle. Sillä on toimisto Iisalmessa. Tapahtuman onnistuminen vaatii tietenkin myös osallistujia ja heiltä avointa ja innostunutta mieltä. Palkinto luovutettiin Härköselle etenkin Lupa laulaa -kuorotapahtuman johdosta
Osa pikkulotista kertoo olevansa kiitollisia siitä, ettei heidän tarvinnut nähdä nälkää. Pikkulotat esittelevät myös lottapukua. – Eihän se kyllä sama lehmä ollut. Sirkka Räty esitteli harmaata lottapukua. Saatte uskoa, että oltiin mustia, kun mentiin kotiin illalla. Lapsilla oli vierailemaan tulleille pikkulotille paljon kysymyksiä. Se tuotiin meille asemalle vastaan, Anja Kärkkäinen sanoo lapsille. Elvi Kärkkäinen (vas.), Hanna Jauhiainen ja Anja Kärkkäinen kertoivat lapsille kokemuksiaan oman lapsuutensa sota-ajoista. Välillä koulu oli tauolla. joulukuuta 2025 Minkälaista oli olla lapsi sota-aikaan. He muun muassa veivät viestiä siitä, jos miehille tuli käsky lähteä sotaan. Nivan koulun 5.-luokkalaiset käyvät vastavuoroisesti lottaperinneyhdistyksen joulujuhlassa laulamassa. Pikkulotat – osa jo yli 90-vuotiaita – vierailivat lasten historian tunnilla Hingunniemessä viime viikolla. He halusivat tietää muun muassa, minkälaista oli lähteä evakkoon. Osa lapsista kertoo, että heidänkin perheessä on säästynyt lottapuku. – Kyllä sitä kaikenlaista työtä keksivät. Kiuruveden lottaperinneyhdistys esitteli historiantunnilla myös julkaisemaansa lotista ja pikkulotista kertovaa kirjaa ”Silmä kirkas, sydän puhdas, harmaa puku yllä”. Lehmä saatiin takaisin Lapsilla on pikkulotille paljon kysymyksiä. Oltiin niin tuhkaisia ja nokisia, Jauhiainen sanoo. – Pikkulottana ollessa tehtiin vaikka mitä. Pikkulotat kertovat lapsille myös arjesta sota-aikaan. Talossa tarjottiin kahvit ja pala leipää. Lasten uteliaisuus heräsi ja he halusivat tietää lisää, Räty iloitsee tilaisuuden lopuksi. Kotieläimet piti jättää jälkeen. Silloin heitä pelottivat pommitukset ja se, miten käy sotaan lähteneille. Ahdasta oli, kun monen hengen perheen piti sulloutua yhteen kamariin. Pikkulotista moni kertoo olleensa alle kymmenen vanha, kun talvisota syttyi. Pikkulottien mukaan pojat olivat apuna miesten töissä. Päästiin metsästä pois sitten, kun hälytys loppui, Hanna Jauhiainen muistelee. Minä kuljin lypsämässä äidille kaverina, Elvi Kärkkäinen lisää. Pojat ja välillä tytötkin olivat kylän talkoissa, esimerkiksi pärekattoja rakentamassa, keräämässä lumppuja tehtaisiin ja keräämässä pulloja ja metalliastioita Molotovin cocktailien rakentamiseen. Ei ollut bensiiniä saatavilla autoihin, vaan oli häkäpönttöjä. He kysyvät Karjalasta paenneilta, minkälaista oli lähteä evakkoon. Silloin naisilla ja lapsilla oli kotona monenlaista työtä, kun miehet olivat rintamalla. Nimitys taas tulee Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -hahmosta. HANNA SOINI HANNA SOINI. – Minulla on muisto siitä, kun Iisalmea tultiin pommittamaan. Silloin mummu otti meidän kolme tyttöä ja vei metsään puun alle. Olkia sai hakea illalla patjaksi. Pikkulotat kertovat, että viiden päivän eväs piti ottaa matkaan ja jotain vaatetta, mitä nyt reppuun mahtui. Kun itkimme, mummu sanoi, että pankaa kädet ristiin ja rukoilkaa, etteivät sirpaleet tänne asti yletä. Kaupastakin sai joskus karkkia paperitötteröissä. Iltapäivällä he auttoivat äitiä talon töissä ja olivat kylän talkoissa. 13 Keskiviikko 10. Yleensä suruviestin kaatuneista vei omaisille pappi mutta joskus pikkulottakin. Lisäksi yhdistys haluaa tehdä yhteistyötä koulujen kanssa. Lapset kysyvät, mistä Lotta-nimitys tulee ja miten lotat valittiin lotiksi. Aamupäivällä ja lauantaina lapset olivat koulussa. Minkälaista oli olla lapsi sota-aikaan. Sota-ajat olivat niukat. Lottaperinneyhdistyksen väki vieraili Hingunniemessä siirtääkseen tietoa lotista eteenpäin. Kunnalliskodin navetan takana säkitettiin hiiliä häkäpönttöihin. Heinäkylässä asuimme ja kunnalliskoti oli silloin suurimpia rakennuksia, niin mittasimme sitä matkaa, että jos kunnalliskotia pommitetaan, niin löytävätkö sirpaleet meille asti. Mutta rahaa ei juurikaan ollut ja vaatteista oli kova pula sodan jälkeen. Evakkoon lähteneet kertovat, kuinka menivät asumaan muihin perheisiin. Kiuruveden lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Räty kertoo, että lottien piti itse ilmoittautua lottajärjestöön. Siitä kertoivat Kiuruveden lottaperinneyhdistyksen pikkulotat Nivan koulun 6.-luokkalaisille. Mutta kun oli kirjoilla, että lehmä on ollut, niin lehmä tuli, Kärkkäinen tarkentaa nauraen. Meillekin tuli tieto, kun oltiin evakossa Kauhavalla, että Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa on meidän lehmä. Lapset kuljettivat taloihin myös viestejä, sillä puhelimia oli vain harvoissa taloissa. – Mutta niitä sitten tuotiin rajan toiselle puolelle. 6.-luokkalaiset Jilla Lappi (vas.) ja Iisa Mykkänen lukivat luokalle otteen kirjasta. Eikä ollut huonekaluja, eikä juuri mitään omia tavaroita matkassa. – Oli hienoa nähdä, kuinka myönteinen kontakti lapsiin syntyi
– Otan esimerkin. Yhdistyksemme työ on arvostettua ja se on merkiKunniamerkkejä kiuruvetisille Keskustalle uusi kuntayhdistys ”Veteraanien perintö kantaa tulevillekin sukupolville” tyksellistä. 14 Keskiviikko 10. Yhdistys vuodesta 2009 Rukajärven suunnan historiayhdistyksemme perustettiin 19.9.2009 Marskin Majalla. avattiin Rukajärven tie -valokuvanäyttely Sotkamossa. Uuden kuntayhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Tiina Jauhiainen, varapuheenjohtajaksi Henri Huttunen ja sihteeriksi Sisko Toivanen. AKU LAATIKAINEN Tiina Jauhiainen on uuden kuntayhdistyksen puheenjohtaja.. Vain yhteistyöllä Itä-Suomi ja koko Suomi vahvistuu. Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen kotonaan Salmenkylässä. Sotilas pelastui lääkäri Paavo Varan ja hänen avukseen jääneen lääkintälotan määrätietoisen työn tuloksena. Lisäksi 6.12. Tulemme tarkoin punnitsemaan varojen käytön niin, että se hyödyttäisi maksimaalisesti yhteiskuntaa. Juuri nämä arvot tekevät Suomesta sivistyneen, demokraattisen ja turvallisen maan. Ja veteraanien perintö elää – meidän kauttamme ja meidän yhteisen vastuumme kautta. Siihen juhlaan ajettiin höyryjunalla Kiuruvedeltä. – Apel katsoi minua ja sanoi rauhallisesti: ”Ei sinun tarvitse olla huolissasi. Taloudellista tukea, kiitos Tikkanen kiitteli myös yhdistyksen saamasta taloudellisesta tuesta jäseniä sekä eduskunnan joulukuussa 2024 myöntämästä 50 000 euron tuesta sekä “erityisesti Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rohkeasta ja kauaskantoisesta päätöstä myöntää 200 000 euroa Lieksan Rukajärvi-keskuksen alueen kunnostamiseen”. Siksi sytytimme kynttilät komentaja E.J. Näillä sanoilla onniteltiin myös presidentti Martti Ahtisaarta, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008, Tenho Tikkanen sanoi. Meidän on tehtävä jokainen päätös niin, että se hyödyttää koko Itä-Suomea ja että veteraanien meille jättämä perintö kantaa tulevillekin sukupolville. ”Jouluajan KorJAANA SELANDER ven kaikuja” -tilaisuus, järjestäjänä Team. – Ihminen saa aikaan hyvää vain rauhan aikana. Lieksan Jukolan Motissa yhdessä Ylä-Karjalan radioamatöörien ja monien talkoolaisten kanssa. Vasta muutama päivä sitten löysimme arkistojen ja muistitiedon avulla henkilön, joka oli useimmiten unohdettu ”tuntematon lääkintälotta”. Tällaiset ihmiskohtalot kertovat siitä, että jatkuvasti saamme uutta tallennettavaa ja kerrottavaa, koskettavaa tietoa toimintaamme varten. Rukapirtti nousee Tenho Tikkanen toi esiin, että Rukapirtti nousee vielä Lieksan rautatieasemalle – Rukajärven tien alkupisteeseen ja historiatyö jatkuu. Samalla vanhat paikallisosastot lakkautuvat. Ensinnäkin osoitamme kiitollisuutemme niille, jotka tekivät tämän päivän mahdolliseksi – veteraanisukupolvelle, jota rohkenen kutsua ”maamme suurimmaksi sukupolveksi”. Jatkossa koko kunnan alueella toimii yksi kuntayhdistys, jolla on kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksen tehtävät. – Eräänlaisena osoituksena tämän historiatyön elävyydestä lienee se, että tänään vietämme itsenäisyyspäivää työn merkeissä kolmessa paikassa. – Lyhyessä ajassa saadun työn tulokset ovat vaikuttavat. Yhdistyksemme työ saa uutta vauhtia tuen myötä. Tikkanen toi esiin, että yhdistyksen unelma on jakaa 102 vuotta täyttäneen veteraanijäsen Apel Tikkasen sanat Tikkasen huoleen siitä, kuulevatko päättäjät riittävästi veteraanien ääntä. He puolustivat isänmaata, jotta meillä kaikilla – taustasta, iästä, ammatista ja sukupuolesta riippumatta – olisi toimintavapaus ja sananvapaus, oikeus olla oma itsemme ja lausua mielipiteensä ilman pelkoa. Rukajärven tie vihittiin 2011 ja Lieksan Rukajärvi-keskus avattiin 13.3.2014. Historian vuosikymmenet – Emme unohda veteraanien työtä. Tikkanen muistutti, että ilman talkoolaisia ei olisi Rukajärvi-keskuksia, ei haastatteluarkistoa, yli 100 kirjallista julkaisua, ei Jukolan Motti -pirttiä. – Tänään, kun Suomi juhlii itsenäisyyttään, hiljennymme muistelemaan ja sytytämme kynttilät. – Nämä kertovat meille yhden tärkeän asian. Vain silloin voimme torjua ahdinkoa ja hätää. Työ ei lopu, se jatkuu – ja sen arvo kasvaa joka vuosi. Hän oli Elma Kääriäinen – rohkea sairaanhoitaja, joka pysyi leikkaussalissa, kun kranaatin poistaminen sotamies Hugo Turusen kehosta uhkasi räjähtää käsiin. Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen piti itsenäisyyspäivän puheen ”Kiviraaran perinnepolulla” Kiuruvedellä lauantaina. Heidän työnsä kantaa edelleen. Perusta on luotu yhdessä. Se, joka rakentaa rauhaa, rakentaa ihmisyyttä. Lisäksi hallituksen jäseniksi valittiin Arja Kastarinen, Juha Niemi, Juha Nieminen, Tommi Tikka ja Emmi Tikkanen. – On vaikea edes pukea sanoiksi sitä, mitä tämä työ merkitsee. joulukuuta 2025 Kulttuuri Presidentti on myöntänyt itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä seuraaville kiuruvetisille: Suomen valkoisen ruusun I luokan mitali kultaristein: Juha Saastamoinen, toimitusjohtaja, Anna-Mari Svärd, musiikinlehtori, Jukka-Pekka Svärd, perusopetuksen lehtori, Maria Leena Svärd, perhepäivähoitaja, Erkki Juhani Tiikkainen, vanhempi konsultti. Lieksan Rukajärvi-keskuksessa nostimme lipun salkoon ja siellä vietettiin jo etukäteen 3.12. Sotkamossa on juuri avattu Rukajärven tie – valokuvanäyttely Missio Galleria, sen takana on Juha Marin ja varsinainen perinteinen juhla järjestetään Kiuruvedellä Rukajärven suunnan perinnepolulla. Tämä lainaus on Nobel-palkinnon saaneen kansalliskirjailijamme F.E. Rukajärven tien yhteydessä on Jukolan Motti -pirtti, joka tehtiin Tikkasen ehdotuksen perusteella, hän sai siitä Lieksan lehden Antti-patsaan. Sillanpään tekstiä. Raappan haudalla ja Rukajärven suunnan Jotos-muistomerkillä. Työ ei lopu Historiatyö on Tikkasen mukaan kuuntelemista, ymmärtämistä ja muistamisen velkaa. Samana vuonna yhdistys järjesti juhlan, missä veteraanit muistelivat sotaa. Kiuruveden Keskusta on siirtynyt kuntayhdistysmalliin ja perustanut uuden kuntayhdistyksen. Suomen Valkoisen ruusun I luokan mitali: Heidi Birgitta Huhtilainen, kulttuurija kirjastotoimen vastaava, Asko Humaloja, toimitusjohtaja, Kaarlo Aatos Humaloja, maanviljelijä, Kirsi Marjut Huttunen, perhepäivähoitaja, Seija Anita Suhonen, ohjaaja, Pekka Sakari Kattainen, taksiautoilija, Hannu Antti Kullervo Niskanen, yksityisyrittäjä, Matti Juhani Nuutinen, yrittäjä, Juha Antero Tapaninen, maatalouslomittaja ja Arto Uolevi Tikkanen, työnjohtaja. Lieksan rautatieaseman arvokkaat rakennukset säilyvät yleisön arvokkaassa käytössä. Kyllä kansanedustajat osaavat lukea.” Siinä on viisaus: kun teemme työmme huolella, sydämellä ja rehellisyydellä, se kyllä huomataan. Tikkanen kiitteli myös niitä, jotka jatkavat veteraanien perintöä, yhdistyksen talkooväkeä, jäsenet ja erityisesti veteraanijäseniä, asevelihenki elää edelleen. Lieksan asema avattiin yleisölle 5.9.2024 kansalaisjuhlassa, tuona päivänä oli kulunut 80 vuotta siitä, kun aseet vaikenivat rintamalla
Ville Ahonen itse tuumaa, että ylennys on tunnustus siitä, että on onnistunut reservin aikaisissa tehtävissä. Ahonen ei voi paljastaa sodan ajan tehtäväänsä, mutta hänellä on kokemusta reservin aikana useista eri tehtävistä. Ahonen halusi nimenomaan kutsunnoissa jääkärikoulutukseen, koska halusi olla osa jalkaväkeä. – Johtaja johtaa omalla esimerkillään, rakentaa luottamusta ja antaa selkeät tavoitteet huolehtien joukon motivaatiosta, toimintakyvystä sekä oikeudenmukaisesta kohtelusta, kiteyttää Ahonen. Ahonen on huomannut, että aktiivireserviläisyys herättää yleensä arvostusta. – Totesin puheessa, että meiltä voidaan vaatia paljon, mutta tahtoa enempää emme voi antaa. JAANA SELANDER Ville Ahonen käy sankarihautausmaalla aina itsenäisyyspäivänä. Reservissä kapteeni oli korkein nimitys Savon alueella, kapteeneiksi ylennettiin itsenäisyyspäivänä Kuopiossa Ahosen lisäksi viisi muuta. Ylennystilaisuus oli perjantaina Kuopiossa. Ville Ahosen ukki Paavo Salolahti oli jatkosodassa, hän tuli Karjalan evakkona Pyhäjärvelle. Suomen itsenäisyyspäivää vietettiin lauantaina. Ahonen on pitänyt kunnostaan kiinni, hän on harrastanut jääkiekkoa, uintia, metsästystä ja kalastusta. Ahonen on saanut jääkärija huoltokoulutuksen. – Ketäpä ei pelottaisi sodan syttyminen, suoritan sen tehtävän, mikä käsketään ja mitä tarve vaatii, Ahonen sanoo ja jatkaa, että Suomen armeija on arvostettu maailmalla ja meillä on todella ammattitaitoinen ja luotettava armeija. Jääkärikoulutus Ville Ahonen aloitti varusmiespalveluksen Kainuun prikaatissa vuonna 2006. Ahonen sanoo arvostavansa veteraaneja yli kaiken ja sitä, kuinka paljon he ovat tehneet tämän maan ja yhteiskunnan eteen. Tilaisuus oli juhlallinen ja arvokas, puolustusvoimain aluetoimiston järjestämä. – Maanpuolustustahto on vain korostunut uhkakuvien muuttuessa. Kainuun prikaatissa armeijan käyminen alkoi huoltojoukoissa. Ville Ahonen ylennettiin reservin kapteeniksi erittäin motivoituneena Puolustusvoimat on ylentänyt Ville Ahosen reservin kapteeniksi. – Itsenäisyys ja maanpuolustustahto on vahva Suomessa, itsenäisyys on yksi merkittävimmistä asioista. Ja varsinkin tässä maailmantilanteessa se vain korostuu ja vahvistuu. Ahonen on harrastanut klassista voimanostoa nuoruusvuosinaan, nykyisin uintia ja jääkiekkoa harrastetasolla. Paikalla oli noin 40 ihmistä. Viimeksi Ahonen osallistui kertausharjoituksiin viime keväänä. Kertausharjoituspäiviä on kertynyt yli 60 päivää, pääosin kertausharjoitukset ovat olleet pakollisia, jonkin verran hän on ollut myös mukana kertausharjoituksissa vapaaehtoisesti. Ylennykseen vaikuttavat sijoitus ja sopivuus sodan ajan tehtävään, reserviläisen aktiivisuus sekä kyvykkyys johtotehtäviin. – Mielenkiintoa tuntuu olevan, että mitä se isi tekee siellä armeijassa. Reservin harjoituksissa hyvästä kunnosta on hyötyä. Ahonen toimii Olvilla kehitysinsinöörinä ja aina saanut luvan lähteä kertausharjoituksiin, pelkkä ilmoitus on riittänyt. Suomi täytti 108 vuotta. Oppia johtamiseen Kertausharjoituksissa Ahonen on oppinut monipuolisesti tehtäväkohtaisia asioita, myös johtamistaito on kehittynyt. En kerro heille yksityiskohtaisempia tietoja, joitain kokemuksia. Ahonen vakuuttaa myös, että puolustusvoimat on Suomessa vahva ja suomalaisilla on armeijassaan turva. Pelottaako sota, jos ja kun joudut rintamalle. 15 Keskiviikko 10. Millainen on hyvä johtaja armeijan oppien mukaan . – Itsenäisyys merkitsee sitä, että saadaan elää turvallisessa ja vakaassa yhteiskunnassa, luoda turvattua tulevaisuuta unohtamatta historiaamme. JAANA SELANDER. Nykypäivänä kertausharjoituksissa on mahdollista myös yhteistyö Nato-joukkojen kanssa. Tärkein merkitys kertausharjoitukselle on on tehtäväkohtainen kehittyminen. Ahosesen perheeeseen kuuluu vaimo ja kaksi poikaa, 5ja 8-vuotiaat. Puolustustahto korkealla Ahonen on saanut myös huomata, kuinka korkea on tänä päivänä maanpuolustustahto. Sankarihaudoilla Itsenäisyyspäivänä Ahosen perhe käy perinteisesti sankarihaudoilla viemässä kynttilät. Ville Ahoselle on tullut kertausharjoituskutsuja säännöllisin väliajoin siitä lähtien, kun hän kotoutui reserviin. Pojat ymmärtävät, että isä on välillä menossa armeijan hommiin kertausharjoituksiin. Jatkossa Ahonen haluaa aktivoitua reserviläisjärjestöissä eli osallistua paikallisten reserviläisjärjestöjen toimintaan. Mukana oli myös toinen kiuruvetisjuurinen reserviläinen, Kuopiossa asuva Andreas Arto Aleksanteri Grönfors, hänet ylennettiin luutnantiksi. Ei tahtoa enempää Ville Ahonen piti puheen ylennystilaisuudessa Kuopiossa lauantaina. Reservin kapteeniksi yleneminen vaatii yleensä vähintään 60 päivää suoritettuja kertausharjoituksia ja kuuden vuoden palvelusajan reservin yliluutnanttina. Maanpuolustustahto ja me henki on noussut korkealle. Mitä armeija opettaa johtajuudesta. Reserviläisten ylennykset perustuvat sodan ajan tehtävään ja siinä osoitettuun sopivuuteen ja tehtävässä palveltujen kertausharjoituspäivien määrään. – Olen aina ollut motivoitunut lähtemään kertausharjoituksiin, koska kertausharjoitus on koulutusta omaan tehtävään. Reservin upseerien ylennykset myöntää aina Tasavallan presidentti. joulukuuta 2025 Ville Ahonen on otettu ylennyksestä. Kertausharjoitukset ovat olleet noin viikon mittaisia. Ahonen työskentelee Olvilla kehitysinsinöörinä ja asuu Koskenjoella
Tuntemattoman asiakkaan kanssa on saatava luotua yhteys. On olemassa tatuoijia, jotka ovat tehneet hyviä tatuointeja 20–30 vuotta, mutta eivät osaa työtään mainostaa ja siksi ei ole töitä. Helena Hukkanen on ottanut tatuointeja melko lailla paljon kehoonsa, niin paljon, että tilaa ei oikein enää tahdo olla uusille kuvioille. Hukkanen ei tee myöskään ihmiselle ensimmäistä tatuointia kämmenselkää eikä kaulaan. Helena Hukkanen sanoo, että tatuointi elää ihon mukana ja kysyy onko puhdas ruttuinen iho parempi kuin ruttuinen tatuoitu iho. Itse asiassa Helena sanoo, että tatuoijan työ on stressaava ammatti, alkuun meni monta vuotta yöunet, kun mietti, onko asiakas tyytyväinen. Kivun tunteminen on aina yksilöllistä. Yleisesti kipeimpiä paikkoja, mihin tatuointi tehdään, ovat kaula ja paikat, mitkä ovat piilossa, käsivarsien sisäpuoli, kylki ja maha, jalkapöytä, polvet, paikat, joissa on luu ja nahka, tosin peppukin on yllättävän kipeä paikka. Yksi asia, mitä Helena Hukkanen ei tatuoisi, on rasistinen kuvio tai teksti. Muun muassa lasten nimikirjaimet on tatuoitu käteen ja Sepe-susi muistuttaa käsivarressa isästä Seppo Hukkasesta. Ja edelleen tatuoinnilla voidaan peittää myös jokin paha arpi, jonka asiakas haluaa unohtaa, tai on kohta, josta ei tykkään kehossaan, senkin voi peittää tatuoinnilla. – Olen piirtänyt pienestä asti, läksytkin jäivät piirtämisen takia tekemättä. Pikkukuvassa Anni Kulhomäelle lauantaina tehty tatutointi, idea karjalaisesta käspaikasta. Tällä viikolla paikalla on myös lävistäjä. Tatuointeja tekee kiuruvetisjuurinen Helena Hukkanen. Selkeät ääriviivat Helena Hukkanen lähtee tatuoinnissa kuvion selkeistä ääriviivoista. Tatuointeja hän on tehnyt 15 vuotta. – Paikan omistaja Tino sanoi, että tekemäni ensimmäiset tatuoinnit näyttävät paremmilta kuin hänen omat ensimmäiset tatuointinsa ja sain töitä. Ihmiset haluavat ihoonsa hyvin erilaisia kuvioita. Se on harmi ja mielestäni koko sosiaalisen median saisi sulkea. Asiat etenivät niin, että Helena Hukkanen pääsi hommiin Kuopioon tatuointiliikkeeseen tehtyään malliksi muutamia tatuointeja. Ja toisekseen muutamien vuosien päästä vanhainkodissa on muitakin tatuoituja ihmisiä. – Toisaalta huutelu ja monenlaiset kommentit pitää kestää, itsehän olen itseni tämän näköiseksi halunnut, mutta en silti ole sen kummallisempi kuin kukaan muukaan, Hukkanen sanoo. – Tatuoimista ei voi videolta oppia, pitäisi piirtää monta vuotta, olla toisen opissa ja tehdä useita vuosia tatuointeja ennen kuin oman liikkeen perustaa. Helena Hukkanen ei suosittele ottamaan ihoon kumppanin nimeä, ellei kyse ole pitkästä, useita kymmeniä vuosia kestäneestä suhteesta. Alku ja loppu voivat olla pahimmat, mutta iho turtuu tatuointiin. Helena Hukkanen sanoo, että usein tatuointi ei jää yhteen kuvioon. Kuopio ei lopulta tuntunut Hukkasesta omalta paikalta ahdasmielisyydessään. – Isoa tatuointia ei ole pakko tehdä kerralla. Kahden pienemmän pojan isä on puolestaan kotoisin Irlannista Duplinista, joten perhe meinasi muuttaa Dupliniin. Tatuointikuvion ei tarvitse merkitä välttämättä mitään tai se voi olla hyvinkin henkilökohtainen juttu. Hukkanen perusti 13 vuotta sitten oman toiminimen. Ensin ääriviivat, sitten värit ja varjostukset. Alle 18-vuotiaille ei tatuointeja tehdä, mutta harva jaksaa siihen asti odottaa, kuten ei Helena itsekään malttanut. – Kuka tahansa voi laittaa tatuointiliikkeen olipa hyvä tai huono, mutta taide on katsojan silmässä. Kasvot hän on halunnut säästää, eikä hän tee tatuointeja kasvoihin muillekaan. Sattuuko tatuoiminen. Hukkanen on yrittäjä Maritta Singin tytär, Helena Hukkanen on viettänyt lapsuutensa Remeskylässä. Hukkasella on itsellään paljon tatuointeja. On ihan ihmisestä kiinni, mitä haluaa ihoonsa ja kuinka laajasti, ensikertalainen voi haluta tatuoinnin koko käteensä ja se on ihan fine. Tällä hetkellä hänellä on vuokratuoli Takomo Custom tattoo -studiossa Tampereella. – Minäkin haluan olla tyytyväinen lopputulokseen, koska onhan tatuointi työni mainos. kovin hyvin työllistä, sillä sosiaalisessa mediassa tatuointia markkinoivat vetävine somevideoineen ihmiset, jotka esittäytyvät tatuoijina, vaikka ovat opetelleet työn videolta. Mies tuli kahden kuukauden päästä tästä peittämään tatuoinnin. Tärkeää on myös, että asiakkaalla on turvallinen olo. Esimerkiksi itse halusin poistaa sen tribaalin, koska se ei tarkoita mitään, eikä se ollut myöskään hyvin tehty. Kiuruvedelle Helena Hukkanen laittoi pop up -tatuointiliikkeen äitinsä ideasta. – Tampereelta löytyi pari hyvää tatuointistudiota, joissa olin tuolivuokralla. Erilaisia ihmisiä hyväksytään, ja se on tärkeää. Miesystäväni Tampereella huomasi, että osaan piirtää ja ehdotti, että ostetaan tatuointikamat. 16 Keskiviikko 10. Kulttuuri JAANA SELANDER. Sen asiakaskin huomaa, kun ne ovat rinnakkain. Tatuointi jää harvoin yhteen Helena Hukkasen tatuointipaikka on torin varrella vielä tällä viikolla. Joskus joutuu olemaan ajatusten lukijana, millaisen kuvan ihminen ihoonsa toivoo ja sitten yhteisten keskustelujen ja luonnosten tekemisen jälkeen ihmiset sanovat, että kuviosta tuli parempi kuin osasi kuvitella. Tänä päivänä jopa papit, lääkärit ja poliisit ottavat tatuointeja. Entä kestääkö tatuointi aikaa, kun vanhenee, iho ryppyyntyy. Helena Hukkanen kertoo, että joskus on asiakkaan kanssa myös yhdessä itketty, kun hän on tehnyt asiakkaalleen erittäin merkityksellistä kuvaa. Hukkasella on tatuointipaikka avoinna tällä viikolla, Hän aikoo käydä Kiuruvedellä sen jälkeen noin kerran kuukaudessa. Ja mahdollisesti sen jälkeen Kiuruvedellä kerran kuukaudessa. Helena Hukkanen on iloinen, että maailma on muuttunut vuosikymmenessä avoimemmaksi. Helena oli käynyt siellä tatuointimessuilla ja voittanut siellä joitakin palkintojakin. Tänä päivänä pinnalla ovat fine line -tatuoinnit, jotka tehdään ohuella viivalla, valitettavasti ohut viiva ei välttämättä näy pitkään iholla, kun iho muuttuu ja vanhenee. Kiuruvesi houkutti myös sen takia, että Tampereella on paljon tatuointipaikkoja ja ala ei nyt Kiuruvedellä avautui viime perjantaina pop up -tatuointipaikka. Helena itse otti ensimmäisen tatuointinsa 14-vuotiaana, se oli tribaali-kuvio, jonka hän on myöhemmin peittänyt toisella tatuoinnilla. Helena Hukkanen sanoo, että ammattilaisen ja amatöörin tekemällä tatuoinnilla on suuri ero. Tatuoidut ihmiset saivat kohdata rasistista kohtelua. – Lasten nimet sitä vastoin säilyJAANA SELANDER vät ikuisesti. Kerran Kuopiossa yksi pariskunta otti kiinalaisilla merkeillä toistensa nimet molempien ihoon. – Voi joutua sitten niitä lapsuudessa tehtyjä kuvioita myöhemmin peittämään. Onko asiakas tyytyväinen. Joku haluaa, että tatuoinnilla on jokin merkitys ja toinen vaan tykkää jostain kuvasta. joulukuuta 2025 Helena Hukkasen oma yritys on nimeltään Floozy Tattoo. Laitteet on tilattu Kiinasta. Asiakaskuntaakin olisi ollut jo olemassa, mutta sitten päädyttiin siihen, että Suomi on lapsille turvallisempi maa ja perhe muutti Tampereelle. Hänellä on 15 vuoden kokemus tatuointien tekemisestä. Kyse on old school -tatuoinnista. Helena Hukkasen yksi poika on kiuruvetisjuurinen, isä on Kärkkäisiä
17 Keskiviikko 10. Siksi Kiuruvedelle on erityisen ihanaa tulla konsertoimaan. Hän kirjoitti myös Jean Sibeliuksen säveltämän, konsertissakin kuultavan "En etsi valtaa, loistoa"-laulun sanat. Jouluhan on ilon ja valon, lämmön ja toivon juhla. Topelius kirjoitti runon vuoden ikäisen Ralf-poikansa kuoltua. Alkuperäiset sanoitukset toivovat runsasta satoa ja hyvää tulevaa vuotta, hyvän lupauksia tulevaan vuoteen. Se on niin suurta hengen ja sielun ravintoa, elävöittävää ja kohottavaa – ja kuuluu ehdottomasti aivan kaikille, Matinniemi sanoo.. Toinen tarina kätkeytyy "Varpunen jouluaamuna"-laulun taakse. joulukuuta 2025 Joulukonsertissa toivelauluja Kirkossa kuullaan Toivelaulujen joulukonsertti perjantaina 19.12. Esimerkiksi Karl Collanin säveltämä Sylvian joululaulu on sävelletty Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittamaan runoon, joka kertoo Italiassa talvehtivasta mustapääkertusta, linnusta. Topeliuksella oli traaginen elämä, mutta hän jätti jälkeensä paljon kauneutta. – Olen todellinen jouluhöperö, joulu on vuoden parasta aikaa. Pimeyttä on, mutta virittelen sen keskelle jo marraskuun alussa valoja ja kynttilöitä. – Suomalaisessa maalaismaisemassa voin kuvitella tontun hiippailemassa, täällä Keski-Euroopan kaduilla ei niinkään. u Juuret Kiuruvedellä, lapsuudenkoti Juankoskella. – Laulun on ajateltu kuvaavan tämän linnun ahdistusta häkissä, mutta myös tuolloin Suomen ahdistusta Venäjän vallan alla. Haluan ollakin omalta osaltani levittämässä toivoa ja valoa. Laulu ei ole koskaan vain "laulu". Näinä aikoina sitä eritoten tarvitaan. Senkin tekstin kirjoitti Topelius. Vierailen laulamassa hoivakodeissa vanhuksille myös Kiuruvedellä. Olen tehnyt paljon tutkimusta karjalaisista lauluista ja valmistelen vuodelle 2026 laajaa karjalaisten laulujen konserttikiertuetta Suomeen. – Minulla on siirtokarjalaiset juuret. – Joulua vietän tekemällä muutamat joulukonsertit ja sitten rauhoitun Juankoskella lapsuuskodissani. u Joulukonsertti kirkossa 19.12. – Tällä laululla on kuitenkin surullinen tarina. Hoivakodeissa laulamassa Miten vietät joulua. Topelius rakasti lintuja, ja perusti eläinsuojeyhdistyksenkin. Odotan lunta, hankia ja pakkasta ja jäisessä vedessä uimista suoraan saunasta. Laulu symboloi tulevaa hyvää. Konsertti on nimensä mukaan koottu ihmisten esittämistä joululaulutoiveista. Olen pyytänyt ihmisiä lähettämään minulle karjalaisia toivelaulujaan sekä myös niihin liittyviä tarinoita, Matinniemi kertoo ja jatkaa, että jos kiuruvetisillä on lauluja ja tarinoita, niitä voisi laittaa osoitteeseen info@sannamatinniemi.com. Ohjelmistossa on rakastetuimpia suomalaisia joululauluja, kuten "Sylvian joululaulu", "Varpunen jouluaamuna" sekä "Jouluyö, juhlayö" mutta myös muutamia tuntemattomampia joululaulutoiveita. Vierailee myös hoivakodeissa laulamassa vanhuksille. Koti Wienissä Matinniemi asuu Wienissä, mutta tulee jouluksi Suomeen. Täällä Keski-Euroopassa rakastan joulutoreja, Glühweinin eli hehkuviinin ja herkkujen tuoksua ja upeita valoja, mutta mikään ei silti voita suomalaista joulua, Matinniemi kuvaa. Laulut ovat suurten taiteilijoiden tekemiä, säveltäjien ja runoilijoiden, ja niissä on aina mukana aikansa tarinaa ja valtavasti energiaa – usein piilossakin. – Haluan kertoa myös erityisen iloisen laulun historiaa. TEKSTI JAANA SELANDERI KUVA ZHANNA Sanna Matinniemi kotonaan Wienissä, Sannan juuret ovat Kiuruvedellä. Sanna Matinniemi u Laulaja, asuu Wienissä.. Yksi sellainen kappale on konsertissa kuultava ukrainalainen "Carol of the bells"-laulu pianisti Mirva Helskeen esittämänä. Haluan kunnioittaa juuriani ja karjalaista kulttuuria, pitää sitä elossa omalta osaltani. Matinniemi kertoo mielellään tarinoita konsertin laulujen takana. Rakastan tarinoita ja historiaa, ja joululaulut ovat niitä täynnä. Ohjelmisto on koottu perinteitä kunnioittaen, mutta mukana on muutamia yllätyksiä. Nykyisin laulu on maailmankuulu joululaulu, mutta harva tietää sen ukrainalaisista juurista. Kiuruvedelle myöhemmin muuttanut mummini oli Karjalan evakoita. Vuonna 1916 ukrainalainen säveltäjä Mykola Leontovych sovitti kappaleen ja antoi sille nimen "Shcdedryk". Matinniemen syksy on mennyt uusia konserttiohjelmia valmistaessa sekä kevään konsertteihin valmistautuessa. KUKA. Kirkossa esiintyy Sanna Matinniemi ja pianistina toimii Mikkelin Musiikkijuhlien johtaja Mirva Helske. Mielestäni kulttuuri kuuluu kaikille ja sitä on tärkeätä viedä myös niiden luokse, jotka eivät itse pääse kulttuurin pariin. – Kuten moni varmaan tietääkin, Sukujuureni isäni ja äitini puolelta ovat Kiuruvedellä. Kiuruvedellä asuu yhä Aini-mummoni sekä tätejä sekä serkkuja ja muita sukulaisia
– Mielestäni meillä on erittäin hyvä tilanne, varsinkin jos hiihtäjät pysyvät terveinä. Lisäksi Niilo Kouvalainen ja Joel Mäki ovat alle 19-vuotiaiden ampumahiihtäjien maajoukkueryhmässä. – Olemme noin kerran kuukaudessa kokoontuneet yhteisharjoituksiin. – Siellä olosuhteet ovat olleet jo pitkään huippukunnossa ja sitten kun osalla tulee armeijan käyminen ajankohtaiseksi, on hyvä palveluspaikka lähellä, koska nykyään puolustusvoimien urheilukoulun talvilajien edustajat sijoitetaan Kainuun prikaatiin Kajaaniin. MYL, 10 km: Olli Kouvalainen 52. Kesältä jäi niin hyvät kokemukset yleisurheilun yhteisharjoituksista, että niitä nyt sitten jatketaan hiihdon puolella. Yksi etu on myös siinä, että osa Kiuruveden nuorista kilpahiihtäjistä asuu Vuokatissa, missä he käyvät urheilulukiota. – Kylä-cupin avausta on suunniteltu tammikuun lopulle ja helmikuun alussa olisi puolestaan junioreiden Iivo-cupin osakilpailu Kiuruvedellä. Ja toki uusia kavereitakin. Mukana oli Kiuruveden Urheilijoiden ohella Iisalmen Visan, Vieremän Koiton ja Sonkajärven Pahkan hiihtäjiä. Projekti on edennyt suotuisissa merkeissä ja hyvässä lykyssä jo ensi syksynä latu on käytössä. – Ei nyt välttämättä vielä lokakuussa tarvitse päästä hiihtämään, mutta olisihan se kiva, jos kuitenkin jo marraskuussa pääsisi varmuudella. – Kyllä tässä on pitänyt keksiä toisenlaisia harjoitteita. Laajavuoren ensilumenhiihdot, Jyväskylä, 6.12.2025, perinteinen hiihtotyyli: T12, 2 km: Miitta Huttunen 2. Alkutalven haasteellisista lumiolosuhteista huolimatta Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjät saavuttivat lupaavasti yhteensä kolme kakkossijaa, yhden kolmossijan sekä kaksi pistesijaa seuraavin tuloksin: Huhmarin ensilumenhiihdot, Ylivieska, 6.12.2025, vapaa hiihtotyyli: P10, 2 km: Kasperi Holopainen 7. Ne ovat hyödyllisiä, kun saamme yhdistettyä pienten seurojen voimavaroja ja ennen kaikkea lapset ja nuoret saavat enemmän samanikäistä ja -tasoista harjoitusseuraa. Lunta toiveissa Kiuruvedellä ollaan hiihdossa täysin luonnonlumen varassa. Aikuisissa katseet kohdistuvat etenkin Aito Pennaseen, joka on lähdössä tammikuussa veteraanien MM-hiihtoihin Italiaan. Imatran FIS-kylpylähiihdot, 7.12.2025, perinteinen hiihtotyyli: M18, 10 km: Niilo Kouvalainen 10. Kisoja järjestetään enimmäkseen ensilumenladuilla ja koska kovia pakkasia tuskin lienee tiedossa, ei uhkaa kisojen peruuntumisille juuri ole. Lupaavat kisanäkymät Kilpahiihtokausi alkaa tunnetusti päästä joulukuussa toden teolla vauhtiin. M60, 6 km: Aito Pennanen 3. M18, 8 km: Joel Mäki 4. AKU LAATIKAINEN KIURUVEDEN URHEILIJAT Kilpailukausi jatkui neljällä mitalisijalla Maastohiihtäjien kilpailukausi jatkui viime viikonloppuna Ylivieskassa, Jyväskylässä ja Imatralla. Ja tietysti ensilumenlatu pidentää hiihtokautta myös kevään puolelta. – Joulukuussa saadaan tärkeitä kilometrejä alle, ennen kuin vuodenvaihteen jälkeen alkaa tulemaan tärkeämpiä ja isompia kisoja, Mikko Kouvalainen toteaa. Toki teemme jatkossakin yhteistyötä esimerkiksi Pyhäjärven Honkavuoren kanssa, mutta uskon, että enimmäkseen tulisimme käyttämään Iisalmen ensilumenlatua, jos se vaan toteutuu, Mikko Kouvalainen sanoo. MYL: Olli Kouvalainen 47. Esimerkiksi tammikuun alussa olisi tarkoitus aloittaa perinteiset hiihtokoulut, joiden avulla olemme saaneet viime vuosina mukavasti innostettua lapsia ja nuoria hiihdon pariin. Imatran FIS-kylpylähiihdot, sprintti, 6.12.2025, vapaa hiihtotyyli: M18: Niilo Kouvalainen 2. Hiihto on yksi suosituimmista talviurheilulajeista Kiuruvedellä. Tosin tänä syksynä ja alkutalvena hiihtoa ei ole päästy juurikaan vielä harrastamaan poikkeuksellisen lauhan ja vähälumisen sään takia. – Muita kohtalaisen lähellä olevia ensilumenlatuja on Kuopiossa ja Vuokatissa, ja jälkimmäisessä kävimmekin äskettäin pitämässä lasten ja nuorten hiihtoleirin ja samalla kilpailemassa. Muun muassa Kiuruveden Urheilijoiden hiihtojaoston puheenjohtaja Mikko Kouvalainen sanoo, että suunnitelmat ovat menneet viime aikoina uusiksi. Jos on haluttu hiihtämään lumelle, on pitänyt matkustaa. Kilpailupäivä on 14.2.2026. 18 Keskiviikko 10. joulukuuta 2025 Lauha sää on kiusannut hiihtäjiä Lähistön ensilumenladut ovat tulleet tarpeeseen. Kouvalainen arvioi, että jos haluttaisiin tehdä esimerkiksi yhden kilometrin mittainen ja noin kolme metriä leveä hiihtobaana sekä vapaalle että perinteiselle hiihtotavalle, vaatisi se lunta yhteensä noin 10 000 kuutiota. T14, 2 km: Aino Myllylä 2. Lumella on päästy hiihtämään muun muassa Vuokatissa, missä on ensilumenlatu. Porukkaa on käynyt esimerkiksi Reisjärvellä ja Haapavedellä, missä on jo niin sanotut ensilumenladut käytössä. – Se olisi kyllä tosi hyvä, jos noinkin lähelle Kiuruvettä tulisi ensilumenlatu. – Toivotaan, että kunnon talvi alkaisi pikkuhiljaa tulla. Tavoitteena on menestyä etenkin nuorissa, ja kalenterissa on Iivo-cupia, Koululiikuntaliiton mestaruuskisoja, Hopeasompaa ja SM-hiihtoja. Kiuruveden Urheilijoiden parhaita maastohiihtäjiä on ollut viime vuosina Iiro Säisä, joka kuuluu alle 18-vuotiaiden maajoukkueryhmään. Pyhäjärven Honkavuorelle ei ole vielä päästy. Ampumahiihdossakin on piakkoin jo ensimmäisiä kisoja tulossa, ja esimerkiksi tammikuun lopulla Imatralla pidetään alle 21-vuotiaiden EM-kisat. Perinteikäs maakuntaviesti hiihdetään tänä talvena Lapinlahdella. Iisalmen Paloisvuorelle on oltu puuhaamassa Ylä-Savon kuntien yhteistä ensilumenlatua. Urheilu. Mikko Kouvalainen sanoo, että Kiuruveden Urheilijat lähtee toiveikkain mielin kilpahiihtokauteen
Kempelettä vastaan LuoWon alku oli heikko kotijoukkueen mentyä saman tien 5–0 -johtoon. Välierien ottelupäiväksi on alustavasti kaavailtu lauantaita 3.1.2026. Suurin osa on ollut matkassa jo silloin. D-tytöt Kuopiossa LuoWon junioreista olivat viime viikonloppuna pelaamassa alle 13-vuotiaat D-tytöt. Kaikkiaan FA Cupin kolmannella kierroksella on mukana 64 joukkuetta yhteensä kuudelta eri sarjatasolta. Kiuruvetisten syyskausi päättyi neljän ottelun tappioputkeen. pelattavassa neljän maan turnauksessa Ruotsin Tranåsissa. Vastassa oli Oriveden Ponnistus, jonka Puijo voitti erin 3–1 (25–11, 25–19, 21–25, 25–21). Näytöksessä esiintyy eri-ikäisiä UNS:n luistelijoita ja siihen on yleisöllä vapaa pääsy. Miehet puolestaan matkustavat aluesarjan turnaukseen Joroisiin. Runkohan MM-kisoihin alkaa olla hahmottumassa, mutta kyllä siellä vielä muutamat pelaajat kamppailevat paikoista, kertoo Kuisma Suomen Jääkiekkoliiton tiedotteessa. MM-kisoihin suuntaavien Tyttöleijonien vahvuudet rakentuvat erityisesti pelillisestä kehityksestä, Niskanen kohtaa Manchester Cityn jota joukkue on tehnyt viime syksyn tapahtumista lähtien. Nyt tsempataan kovasti ja käännetään katseet jo kevätkauteen, LuoWon naisista tuumattiin ottelun jälkeen. RIITTA AIRAKSINEN ja suorituksia, mutta pisteet ovat jääneet vastustajalle. Puijo Wolley välieriin LuoWo-kasvatti Veera Helpin edustama Kuopion Puijo Wolley pelasi sunnuntaina naisten Suomen Cupin puolivälierän Pielavedellä. Valmennukselle tämä on hyvä tilanne. Pitkän erätauon jälkeen kaksi viimeistä erää olivat keskenään melko identtiset. Siellä LuoWo kohtaa Joroisten Urheilijat sekä kuopiolaisen lohkokärjen Wänäri Cowboysin. Voittonsa ansiosta Puijo eteni Suomen Cupissa välieriin, jonka otteluparit arvotaan piakkoin. LuoWon naiset lähtevät joulutauon viettoon lohkonsa seitsemänneltä sijalta. Pari paikkaa on edelleen jaossa. Myös Sara Piippo (14) onnistui ja Hilma Heiskanen oli syöttöruudussa vahva. 16-vuotias Viola Kärkkäinen on ollut viime aikoina vakiokasvo Tyttöleijonissa, ja häntä voi pitää varteenotettavana ehdokkaana Suomen MM-kisajoukkueeseen. Haluamme pärjätä huomattavasti paremmin kuin viime MM-kisoissa, joissa olimme kuudensia. – Puolustajien osalta meillä on reilut kymmenkunta pelaajaa, jotka taistelevat kahdeksasta kisapaikasta. – Totta kai tarkkaillaan vielä muutamia pelaajia. koonpanossa ja syötti kaksi maalia kotiyleisön edessä, kun hänen joukkueensa Exeter City FC voitti Englannin FA Cupin toisella kierroksella Wycombe Wanderersin maalein 4–0. 19 Keskiviikko 10. Kuva kauden avauksesta Kiuruvedeltä. Joukkueen vastustajaksi arvottiin maanantai-iltana suurseura Manchester City, joka on ollut viime vuosien parhaita joukkueita Englannissa ja myös kansainvälisesti. Alkuun oli tasaista, mutta sen jälkeen Kempele karkasi selviin erävoittoihin. Wycombe-voittonsa ansiosta Exeter jatkaa FA Cupissa kolmannelle kierrokselle, joka pelataan tammikuun alussa. Puolustuspelaamisen kautta on rakennettu tämän syksyn tekemistä, ja sen he ovat ostaneet hienosti. – Muutamassa viimeisessä pelissä ei ole päästy oikein näyttämään, mihin tämä joukkue pystyy. Lisäksi hyökkäyspelaamisen puolella löytyy luovuutta ja taitoa monestakin kentällisestä, Kuisma sanoo. Arkistokuva. Kiuruveden Kiekko-81:n kasvatti edustaa nykyään seurajoukkuetasolla Kuopion KalPaa Auroraliigassa, joka on naisten jääkiekon korkein taso Suomessa. Hyökkääjistä meillä on pari pelaajaa ollut pitkään loukkaantuneina. Taitoluistelijoilla näytös ensi viikolla Kiuruvedellä toimiva taitoluisteluseura United Northern Skaters ry järjestää tiistaina 16.12. Samalla alkoi joulutauko peleistä, joskin harjoituksia joukkue aikoo jatkaa. Kiuruvetislähtöinen jalkapalloilija Ilmari Niskanen oli avauskokeskinäisessä kohtaamisessa Delfiinit 2–0. Viola Kärkkäinen on Kiuruveden Kiekko-81:n kasvatti. Sen jälkeen on pieni joululoma ja heti vuodenvaihteen jälkeen Suomen joukkue suuntaa kohti Kanadaa, jossa MM-kisat pelataan 10.– 18.1.2026. Ottelu pelataan manchesterilaisten kotistadionilla, joten Ilmari Niskanen pääsee niin sanotusti kirkkaisiin valoihin haastamaan maailmantähtiä. Toinen erä oli päinvastainen, eli LuoWo kiskaisi alussa johtoaseman, joka riitti erän loppuun saakka ja lukemiin 22–25. Wycombe on Englannissa kolmannen sarjatason eli Ykkösliigan joukkue Exeterin tapaan. Seurataan vielä, toipuvatko he MM-kisoihin. Ilmari Niskanen arkistokuvassa.. Suomen lisäksi turnaukseen osallistuvat Ruotsi, Saksa ja Tshekki. joulukuuta 2025 Kempele kellisti LuoWon naiset toistamiseen AKU LAATIKAINEN Kiuruveden Luomu-Wolleyn naiset kokivat sunnuntaina neljännen peräkkäisen tappionsa 2-sarjassa, kun joukkue hävisi vieraskentällä Kempeleen Lentopallolle erin 3–1 (25– 23, 22–25, 25–13, 25–10). Dominot puolestaan hävisi molemmille joukkueille 0–2, mutta onnistui voittamaan luowolaisten Viola Kärkkäinen valittiin Tyttöleijoniin Kiuruvetislähtöinen jääkiekkoilija Viola Kärkkäinen on valittu Suomen alle 18-vuotiaiden Tyttöleijonien maajoukkueeseen, joka jatkaa kauttaan 12.–14.12. – Jatketaan sitä pelillistä teemaa mitä meillä edellisessä turnauksessa oli ja pyritään saamaan siitä vahvuus ja kivijalka MM-kisoihin. taitoluistelunäytöksen Kiuruveden jäähallissa eli Aamylypsy Areenalla kello 17–18. Seuraavan kerran LuoWon naiset ovat pelaamassa, kun joukkueella on tuplaviikonloppu pohjoisessa 10.–11.1.2026 Kuusamon Pallo-Karhuja ja Rovaniemen Arctic Volleyta vastaan. Pojilla on kotiturnaus lauantaina Kiuruveden liikuntahallissa, jossa LuoWon ja Pielaveden Sammon yhteisjoukkuetta vastaan asettuvat Jyväskylän JyväsLentis, Nurmon JymyVolley sekä Liperi Volley. Aiemmin Exeter oli pudottanut FA Cupista viidennen sarjatason FC Halifax Townin maalein 0–2 vieraspelissä. Pelaajavalinnat MM-kisoihin tehdään Ruotsin turnauksen jälkeen. LuoWon parhaana palkittiin jälleen Eveliina Väänänen, joka teki 11 pistettä. Myös Mestaruusliigassa Puijo on jatkanut hyviä otteitaan. LuoWo nousi kuitenkin taistelemaan vielä erävoitosta, mutta aivan kiri ei riittänyt ja erä meni kotijoukkueelle 25–23. LuoWon joukkueista ennen joulutaukoa pelaavat vielä miehet ja alle 15-vuotiaat C-pojat tulevana viikonloppuna. – Tytöt ovat ottaneet tosi hyvin oppia viime vuoden kisoista. Ennen FA Cupin jatkumista Ilmari Niskasella riittää pelejä Englannin Ykkösliigassa, jossa Exeter kamppailee tällä hetkellä tiukasti putoamista vastaan. Joukkue on sarjakärjessä ja sillä on kymmenestä pelistä yhdeksän voittoa. Delfiinit ja Dominot matkustivat itsenäisyyspäivänä Kuopioon aluesarjan turnaukseen, jossa Delfiinit voitti Kuopion Puijo Wolleyn erin 2–1 ja hävisi Joroisten Urheilijoille 0–2. Ainoa tappio on tullut Kiuruvedellä pelatusta pelistä Nurmon JymyVolleyta vastaan. Turnauksen merkitys onkin joukkueen päävalmentajan Mira Kuisman mukaan selvä: viimeiset tarkkailut ennen kisavalintoja ja pelillisen ilmeen hiominen kuntoon. Turnaus toimii joukkueelle viimeisenä näytön paikkana ennen tammikuussa Kanadassa pelattavia ikäluokan MM-kisoja. Läpi otteluiden nähdään hienoKeltapaitainen Kempeleen Lentopallo oli Luomu-Wolleyta parempi sekä syyskierroksen ensimmäisessä että viimeisessä ottelussa. Cupin finaali pelataan Turussa tammi-helmikuun vaihteessa
Esityksen koreografia rakentui juonellisen tarinan ympärille. 20 Keskiviikko 10. Tällä kertaa KiVo esitti tarinallisen näytöksen, jossa käsiteltiin elämän kaarta. Näytöksessä rakkautta ja menetyksiä Kiuruveden Voimistelijat esittivät tunteikkaassa talvinäytöksessään kuun lapsen tarinan. – Näytös onnistui todella hyvin. Esityksessä nähtiin monen ikäisiä voimistelijoita ja useita eri asuja. Siinä kuun lapsi päätyi maan pinnalle ja jäi elämään sinne elämäänsä. – Tarinassa seurattiin lapsen kasvamista aina kuolemaan saakka ja kurkattiin vähän kuoleman jälkeiseenkin. Tarinassa oli rakkautta ja menetystä, tiivistää KiVon puheenjohtaja Sara Mykkänen. Se oli kasvutarina, jossa seurattiin kuun lapsen elämää lapsuudesta aina kuolemaan saakka ja sen jälkeiseenkin. Olen ylpeä kaikista mukana olleista, Sara Mykkänen toteaa. Voimistelijat esittivät Kuun tarina -nimisen näytöksen viime sunnuntaina Kiuruveden kulttuuritalolla. joulukuuta 2025 Urheilu Yksi varma joulun lähestymisen merkki on Kiuruveden Voimistelijoiden (KiVo) perinteikäs talvinäytös. HANNA SOINI RIITTA AIRAKSINEN KiVo järjestää vuosittain kaksi näytöstä: talvija kevätnäytöksen. Esiintymässä olivat Minikirput, Amarellat, Freesiat, Zinniat, Nemesiat ja Valeriaanat sekä aikuisten ryhmä. Lavalla nähtiin voimistelijoita kolmevuotiaista nuoriin ja aikuisiin. Kiuruveden Voimistelijat esitti tunteikkaan talvinäytöksen. Voimistelijat esittivät tunteikkaan näytöksen, jossa oli myös menetyksiä.
Pankit tosin ovat suhtautuneet Kiuruvedellä yrittäjiin myönteisesti, mutta nytkin saatiin vähemmän kuin oli puhe, koska ”Mauno Ladonlukko” antoi määräyksen luotonannon tiukentamisesta. Siinä myös lompakko ja ilmasto kiittävät ja varsinkin huonolla ajokelillä olen siunannut, kun ei ole tarvinnut lähteä taipaleelle. ETÄTYÖSSÄ on myös jokunen häiriötekijä vähemmän, kun ympärillä ei ole hälinää eikä kukaan voi yhtäkkiä tulla nykäisemään hihasta. Nyt valmistuvat kuusi huonetta ovat kaikki yhden hengen huoneita. Nykyisellä paikallaan merkki on kuolleessa kulmassa. OLEN itse kokenut osittaisen etätyön hyvänä asiana. Ja kyllähän siinäkin puolensa on. Grilli on tarkoitettu palvelemaan motelliin majoittuvia, mutta myös muita. 21 Keskiviikko 10. Vesi ja Lämmön liiketilat ovat 70 neliötä. (Kiuruvesi-lehti 10.12.1975) Kielistudiohanketta puuhataan Kunnanhallitus päätti anoa kouluhallitukselta lupaa kielistudion hankkimiseen peruskoulun yläasteelle. Mutta tässä tapauksessa olisi tullut pienyrittäjälle velkaa vähän liikaa. – Ellei rahaa olisi järjestynyt itseltä, hanketta ei olisi voitu aloittaa. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka tekee välillä töitä myös kotikonttorillaan. Sähkötyötä on tehnyt Watti–Matti. Grillitiloissa myydään virvokkeita ym. Kuten jo edellä kerroin, koen sen monella tapaa positiivisena asiana ja hyvänä lisänä läsnä/lähityön oheen. Mutta siihen aikaan, kun Kiuruvedel50vuotta sitten Lempisen liiketalo valmis muutaman päivän sisällä Johtaja Tapani Lempinen totesi, että työt rakennuksella ovat sujuneet hienosti. Säästö-Asun tilat 80–90 neliötä ja hammaslaboratorion 40 neliötä. Ja kuulemma se lisää myös talouskasvua ja piristää kaupunkien keskustoja. Liiketalo valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä tietysti otti päähän, koska Kiuruvedellä majoitustiloja tarvitaan yhä enemmän. Töissä on ollut lisäksi kahdeksan miestä. Mutta omasta mielestäni etätyömahdollisuus pitää kuitenkin säilyttää ammateissa, joissa se on mahdollista. Niitä on koko ajan opittu hyödyntämään paremmin, ja eiköhän tässä kannattaisi pikemminkin miettiä sitä, että miten ihmisiä saataisiin lisää työllistettyä. Lisäksi pysäköintikielto olisi voimassa vain klo 8–16 välisenä aikana. Laajennetaan parin vuoden kuluttua Ellei mitään mullistavaa satu, liiketoiminta talossa alkaa ensi vuoden puolella. Lempisen liiketalon harjannostajaisia vietettiin perjantaina Kiuton Kellarissa. Omana urakkana Lempinen on tenyt liiketalon omana urakkana. Ne voidaan kuitenkin varustaa lisävuoteilla jokainen. Torikadulla, melkein risteysalueella, ollut ”pysäköinti kielletty” –liikennemerkki, joka kieltää pysäköinnin Säästötalon ja Ambron puoleiselle kadunreunalle, siirretään sisemmäksi Kiuru–Kirjan nurkalle. Valtiovaltakin on jo yrittänyt omalta osaltaan patistaa ihmisiä kotoa takaisin konttoreille, poistamalla osan etätyöläisten hyödyntämistä verovähennyksistä. En tiedä, suhteistako se kiikastaa, vai mistä. Eli toisin sanoen etätyössä voi olla jopa tehokkaampi, kun keskeytyksiä on vähemmän. Aika näyttää, miten pärjätään. ETÄTYÖT eivät ole uhka, vaan mahdollisuus. joulukuuta 2025 Viikosta viikkoon Etäilyssä on puolensa VIIME aikoina on käyty paljon keskustelua siitä, että pitäisikö etätöistä luopua tai ainakin vähentää niitä. Maalaustyöt aloitettiin maanantaina. ENIMMÄKSEEN teen kuitenkin perinteistä läsnä/lähityötä toimittajan työnkuvasta johtuen. Seinät ovat osaksi tiiltä, osaksi puuta ja lastulevyä. le ei ollut tullut Keralta vielä rahaa lainkaan, Iisalmeen oli myönnety jo 6 miljoonan markan verran. Motellin koko on noin 70 neliötä. Asun puolen tunnin ajomatkan päässä Kiuruvesi-lehden konttorilta, joten etätyöpäivänä pystyn nukkumaan aamulla pidempään ja heräilemään rauhassa, kun ei ole töihin tälläytymistä ja pitkähköä ajomatkaa. Talon kustannusarvio on noin 450 000 markkaa, neliömäärä 409 ja kuutiomäärä 1370. Ja kun on oikein uppoutunut jonkin jutun kirjoittamiseen, on hyvin hankalaa päästä takaisin samaan rytmiin, kun joku on keskeyttänyt ajatukset. Jos hyvin menee, laajennetaan motellia alkuperäisen suunnitelman kokoiseksi (21 huonetta). Lisäksi jokaiseen huoneeseen tulee 1,5 neliön verran suihkuhuone ja wc–tiloja. MINUA viisaampien mukaan etätöiden vähentämisellä olisi positiivinen vaikutus tuottavuuteen, työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Kielistudiolaitteisto olisi 32–paikkainen. Keralta anottiin 290 000 markan luottoa. (Kiuruvesi-lehti 10.12.1975). Päivän loputtua olenkin sitten saman tien kotona aloittelemassa vapaa-aikaa. Laitteiston hinta on 37 598 markkaa. Näistä neljä paikkaa varustettaisiin oppilasnauhurein. Jäteliete ja öljy varastoitaisiin aseman teollisuusalueelle. Ja tiedänpä useitakin ihmisiä, jotka ovat halunneet ja etätyön ansiosta voineet muuttaa ison kaupungin hälinästä pienen paikkakunnan rauhaan. Todettakoon, että hammaslaboratorion toiminta keskittyy nyt yksinomaan Kiuruvedelle. Vastaavana mestarina on toiminut rakennusmestari Martti Brandt. Ja miten palon lie myönnetty nyt, kun siellä on se teollisuuskyläkin. Tätä pystyn tekemään myös kotoani käsin, samoin kuin soittelemaan puheluita ja vastaanottamaan sekä lähettämään viestejä. Introvertti ihminen saa hieman lisää sosiaalisuutta elämäänsä ja aamulla töihin ajaessa ehtii sopivasti kääntämään aivot oikeaan asentoon. Toki jos vaikka Kiuruveden torille laskeutuisi UFO, niin olen kyllä lähtövalmiudessa. Sen on laatinut vesihuoltoteknikko Taisto Taipale. – Alun perin oli tarkoitus rakentaa talo motellin osalta hiukan isommaksi – huoneita olisi tullut nykyisen 6:n sijasta 21. Kustannusarvio on 14 800 markkaa. Kustannusarvio olisi ollut noin 700 000 markkaa. Ei saatu, koska samoihin aikoihin valtioneuvostolta tuli määräys supistaa matkailualan rahoitusta. Välillä myös mietin, että onhan se ihan kiva, kun työ ja koti ovat selkeästi erillään. ITSE olen jo jonkin aikaa tehnyt välillä etätöitä, koska silloin tällöin on päiviä, jolloin ei ole yhtään juttukeikkaa tai kasvokkain tapahtuvaa haastattelua, vaan päivä menee tietokoneella työskentelyn merkeissä. Autoilijat huomaavat sen siitä paremmin. Sisägrilliin tulee neliöitä 25. Ja tuskin olisi pankeista irronnutkaan. Johtaja Tapani Lempinen kertoi, että rahoituksesta on noin 20 prosenttia pankkivelkaa ja loput omasta takaa. Kattorakenteena on liimapalkit, itsekantava kattopelti, lämpöeriste ja päällimmäisenä kolminkertainen huopa. Iltapäivällä puolestaan ajatukset sopivasti nollautuvat, ennen kuin saapuu kotiin. Hyväksyttiin myös jätelietteen ja öljyn varastointia koskeva suunnitelma. Itse asiassa edellä mainittuihin asioihinhan se toimittajan työaika suurimmaksi osaksi meneekin – juttukeikat ovat kyllä näkyvä, mutta kuitenkin melko pieni osa toimittajan arkea. Etätyöt tulivat korona-ajan myötä osaksi arkeamme, kun Suomessa tajuttiin yhtäkkiä, että elämme 2020-lukua ja meillä on olemassa nykyteknologiaa. Nytkö heidän pitäisi muuttaa takaisin. Taloon tulee motelli, sisägrilli, Kiuruveden Vesi ja Lämmön tilat, Säästö–Asun naisten ja lasten vaateosasto ja Juhani Pursiaisen hammaslaboratorio. Lisäksi jouduttaisiin kielistudioksi muodostettavasssa luokassa suorittamaan vähäisiä muutostöitä. Lisäksi toimiston keskeinen sijainti on hyvä asia, ja kotimatkan varrella on kätevää pistäytyä kaupassa. Ja toisekseen Kera on suhtautunut kiuruvetisiin yrittäjiin melko nurjasti. Jotkut ovat rakentaneet tämäntapaisia taloja 60–70 prosentin velkapääomalla. Huoneiden koko on noin 10 neliötä. Ja että miten hienoa on, että joillakin onnekkailla on ylipäätään töitä tehtävänä nykypäivänä
22 Keskiviikko 10. Kiitämme myös Virranrannan henkilökuntaa Ainin hyvästä hoidosta ja huolenpidoswww.kiuruvedenhelluntaisrk.. 30.10.2025 Kaivaten Outi perheineen Mika perheinen siskot perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. klo 18 Naisten raamattupiiri, takkahuone, perjantaina Rinnekodilla. klo 17 isossa salissa. Jouluun voi myös valmistautua hakemalla tunnelmointia, esimerkiksi hiljaisuudesta tai lumihuntuun pukeutuneesta maasta. Omaiset Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka kunnioititte Aini Kärkkäisen muistoa ja myötäelitte surussamme. Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka kunnioititte Aini Kärkkäisen muistoa ja myötäelitte surussamme. 050 431 8530 tai p. Oliko siinä paimenten omaa osuutta tai tekemistä. Varmaan jokainen haluaisi kokea hyvin tunteisiin vetoavan joulun odotuksen ja itse joulun ajan. Tapaninpäivä pe 26.12. 3. Vanhoissa joululauluissa kertotaan koruttomasti, mutta suoraan mitä joulu on. klo 11 Joulun yhteismyyjäiset srk-talolla. 4. Samassa laulussa on myös sanat: ” Näin sydämeeni joulun teen.. Yksi hyvä tapa on pysähtyä adventin ja joulun sanoman ääreen joululaulujen sanojen ja sävelien ääressä. Toisille joulun läheisyys voi aiheuttaa ahdistusta, koska joulu on kaupallistunut, kaikilla tuntuu olevan kiire, pitää ehtiä tehdä sitä ja tätä ennen joulua. 041 319 7290 La 20.12. klo 10 Messu Jouluaaton ke 24.12. Niin kuin toisessa joululaulussa on sanoitettu. Tänään ke klo 10 Kaiken kansan joulujuhla, ohjelmaa ja jouluruokailu To 11.12. hartaudet klo 13 Sulkavanjärven kirkossa ja Koivujärven hautausmaalla klo 15 Pääkirkossa ja Lapinsalon kirkossa Joulupäivä to 25.12. klo 18.00 Korvikossa, Korpijoentie 770 Ti 16.12. joulukuuta 2025 Hartaus Joulun odotusta Hengelliset Adventin on valmistautumista joulun suureen juhlaan. kiuruvesi@evl.fi tai nrosta 0400981069 Torintuvan Apteekin puoleisen oven takana on laatikko, johon voit tuoda kynttilän pätkät. MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset ke 10. klo 18.00 kirkossa ”Toivelaulujen joulukonsertti”, Sanna Matinniemi ja Mirva Helske. klo 10 Kauneimmat joululaulut – perhemessu jonka jälkeen joulupuuro ja kirkkokahvit srk-talolla (Häyrynen, Juho Räisänen) Klo 11.30 Jouluveisuut Seuratuvalla (Huuskonen). Iso sali. klo 17.30 kirkossa. Ilmoittaudu ke 10.12 mennessä p. adventtisunnuntai Su 21.12. Ke 17.12. Eipä siinä ollut muuta omaa, kuin laittaa jalat kulkemaan neuvottua reittiä. Pe 19.12. KUVA RIITTA AIRAKSINEN 2 Keskiviikko 15. 4. maaliskuuta 2025 Hengelliset p. mennessä nettisivun kautta, sähköpostilla diakonia. Jos joulun tunnelma herää, jonkun mielessä kynttilänvalon ja laulujen keskellä, se on ihmisen mielelle hyvä asia. Pesonen s. KUOLLUT Aini Maria Kärkkäinen 93 v.. Tunnelma ei kuitenkaan ole pääasia, vaan Vapahtajan syntymäjuhla. klo 18.30 Joulujuhla Rauhanyhdistyksellä. klo 18 Hartaus kirkossa DIAKONIA Pikkujoulut Varapäreen ja Viskaalintuvan kanssa ke 17.12. klo 10 – 10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 16.12. Siitä kertoi enkeli paimenille. Jokainen valmistautuu siihen omalla tavallaan. klo 9 – 12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua Su 14.12. Niistä sulatetaan kynttilöitä Ukrainan sotilaille. klo 10 Messu Uudenvuoden aatto Ke 31.12. He kyllä lähtivät enkelin ohjeiden mukaisesti etsimään juuri syntynyttä vapahtajaa ja löysivätkin Hänet. ”Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan.” Niin kuin virressä 21 saamme laulaa. klo 17.00 ja 19.00 Kirkossa La 20.12. LÄHETYSTYÖ Kauneimmat joululaulut Pe 12.12. adventtisunnuntai Su 14.12. klo 16 iltaperhekerho. Laulakaamme sydämemme pohjasta tänäkin jouluna ” Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa...” MATTI JOKITALO AJAN RIENNOSSA Jaana Kurkkio ja hänen isänsä, veteraani Toivo Kurkkio itsenäisyyspäivän juhlassa Kiuruvedellä lauataina. Silloin heidän sydämensä täytti ilo. ” Tuo laulu on tunteisiin vetoava niin sanoiltaan kuin sävelletään. Lämmin kiitos osanotoistanne. 5€ arvoinen arpajaispalkinto, voi varata 14.12. Se on Jeesus lapsen syntymäjuhla. Se voi olla lahjojen hankkimista läheisille, kodin koristelua jouluisilla koristeilla. 03.11.1946 k. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. Toivon, että Jeesus saisi tulla meidän jokaisen sydämeen omaksi Vapahtajaksemme ja syntiemme sovittajaksi. klo 18.00 ABC Kiuruvesi, Valtakatu 2 Su 21.12. Ti 16.12. klo 18 Kirkkovaltuuston kokous, jouluruokailu klo 17. klo 9 Sanajumalanpalvelus. Myyntipaikkoja hintaan 10€ + väh. Joulun yhteismyyjäiset seurakuntatalolla. Joulu on perheiden ja läheisten ihmisten yhdessä olon aikaa. On myös yksinäisiä, joilla ei ole ketään, jonka toinen muistaisi tai jota joku muistaisi. PERHETYÖ To 11.12. klo 10 Messu klo 13 Tapaninpäiväseurat Rauhanyhdistyksellä. Paimenille enkelin ilmoitus tuli yllättäin, yölliseltä taivaalta. joulupäivä Su 28.12. Kiitämme myös Virranrannan henkilökuntaa Ainin hyvästä hoidosta ja huolenpidosta. ja 17.12. Sen laulun rinnalla virsikirjan laulu 21 on hyvin koruton ja yksinkertainen. PÄIVÄKERHO Päiväkerhon ja perhekerhon joulujuhla to 18.12. klo 13 Joulujuhla, Jouluevankeliumi, kuoro, solistit, päätössanat Ari Palmroth, kahvitarjoilu Ma 15.12. 017 770 0421 KUOLLEET MUISTOKIITOS SEURAKUNTA Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Rakkaamme Helvi Johanna HARTIKAINEN o.s. Voinko itse tehdä sydämeeni joulun, siis sellaisen mitä ensimmäisen jouluyön paimenet saivat kokea. He saivat nähdä Vapahtajansa syntyneeksi, hänet, josta itse Jumala lupasi jo ensimmäisille ihmisille Aatamille ja Eevalle. Jouluun voi valmistautua myös ilman kaupallisuutta. klo 10 iso sali. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Pe 12.12
Tarjolla glögiä ja torttuja. 23 Keskiviikko 10. 040 670 7097. Tutustutaan yhdessä jouluiseen kirjallisuuteen. klo 17-19 kirjaston monitoimitilassa Hyvän mielen kirjastokutsujen toinen tapaaminen. Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Teemana jouluiset jutut. joulukuuta 2025 JOULUPASSI SEKALAISTA Kiuruveden JOULUPASSI Kiuruveden JOULUPASSI kampanja Mukavia jouluostoksia Mukavia jouluostoksia Mukavia jouluostoksia Mukavia jouluostoksia ´ Matkanjärjestäjätunnus: 211/22/Mj Kaunis G dajärvi ja V an pp ajuhlat Kaunis G dajärvi ja V an pp ajuhlat Matkan kohokohdat Matkan kohokohdat Hu ! Hu ! KIRJASTO Keskiviikkona 17.12. Ota mukaasi jouluisa tai muu käsityö sekä lempi joulukirjasi/-runosi
Voit kerätä arvontaan niin monta täyttä passia kuin haluat! A vonnass yhteens 2100 € lahjakorti ! P äpalkint 400€ arvoine lahjakor Muu palkinno 2 kpl 100€ 30 kpl 50€ arvoise lahjakorti 2 Kiuruveden JOULUPASSI -kampanja O a ist j voit ! O a ist j voit ! HOVI KUOREVIRTA NIVA NIVANNIITTY KORKEAKANGAS SAVIKKO KALLIO Kaijanlampi AHONPÄÄ YHTYLÄ Va lta ka tu Val tak atu Pyhäsalm entie Niva nkatu Torik atu Niem istenk atu Hovintie Teollisuu stie Ratak atu Tulotie Piela ved entie Mu se ok atu Kir kk oh arj un tie Kirkk okatu As em ati e Lä hte en tie Fysioterapiapalvelut V. 24 Keskiviikko 10. 017 7604 600 Kartanohotelli Tilausravintola Kukkakauppa Hautauspalvelu Hotelli-Ravintola Yökerho Hierontapiste Carola. Kun olet saanut passiisi 4 leimaa eri liikkeistä, täytä ja palauta passisi johonkin kampanjaliikkeistä ja olet arvonnassa mukana. 017 753 400 Hankaniementie 110 Puh. Leiman saat jokaisesta yli 20 euron ostoksesta. 040 7050 428 Asematie 9 Puh. Peltola Torikatu 4 Puh. joulukuuta 2025 Kerää 4 leimaa kampanjaliikkeistä 22.11.-31.12.2025 välisenä aikana
040 7530 370. Askelinan lahjakortit intialaiseen päähierontaan joulukuun tarjouksella: 1 kerta 33 €, 2 kertaa 65 €, 3 kertaa 90 €. Pöytävuokra 5 €. 044 7050 443 konttori@ kiuruvesilehti.fi Eläkeläisten viikkokerho Puistonkulmalla ke 10.12. maaliskuuta 2025 ILMOITA PAIKALLISLEHDESSÄ! Varaa ilmoitustilasi p. Heikki Lång p. to turinat klo 9-11 ja klo 13 kinkkubingo + virikekerho. Myynnissä mm. klo 12 porinapiiri ja klo 17 virkkaus, to 11.12. joulukuuta 2025 4 Keskiviikko 15. Yritys Oy 32 € + alv 25,5 % Rivitervehdys Rivitervehdys Vain yrityksen / toivottajan nimi Vain yrityksen / toivottajan nimi LEHTI OY Varaukset 10.12.2025 mennessä p. Tervetuloa! RIVI-ILMOITUKSET koko 82mm x 40mm 73 € + alv 25,5 % Asiakas päättää itse ilmoituksen sisällön. 31.1.2026 asti) Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Pe avoinna 9-17, la 10-14 ja su 12-16. 25 Keskiviikko 10. P. klo 13 joululauluja tule kuuntelemaan ja/ tai laulamaan, to 18.12. klo 9-11 to turinat ja klo 13 virikekerho, ma 15.12. Koulujen ruokalista vk 51: ma: appelsiini-broilerikastiketta, riisi-kauralisäkettä, paprikaa, tomaattia, jäävuorisalaattia, ti: kalakeittoa, kurkkua, porkkanaa, ke: joulupihviä, perunasosetta, porkkanalaatikkoa, joulukinkkua, sinappia, porkkanaraastetta, punajuurikuutioita, maustekurkkua, joulupipareita, to: perunavelliä, kauralanpiirakkaa, salaatinlehtiä, omenaa, pe: riisipuuroa, kaneli-sokeria, kurkkua, edamjuusto (muutokset mahdollisia) Ateriapalvelun ruokalista vk 51: ma: porsaspalapaistia, perunaa, porkkanaa, punajuurisalaatti, raparperijogurtti, ti: lindströminpihvejä, kermaista ruskeakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, kiinankaali-kesäkurpitsa-retiisi, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, ke: kalakeittoa, banaani, PROfeel suklaavanukas, to: kermaista kalkkunakastiketta, perunaa, porkkana-maissilisäkettä, kiinankaali-kesäkurpitsa-retiisi, vadelma-vanilja kerroskiisseli, pe: kalapyöryköitä, keltaista tillikastiketta, perunaa, punajuurta, valkokaali-punakaali-porkkana, puolukkavispipuuroa, la: naudanliha-kasviskastiketta, perunaa, parsakaalia, valkokaali-punakaali-porkkanaa, rahka ja mangomehukeitto, su: uunilohta, sitruunaista kastiketta, perunaa, papuja, punajuurisalaatti, mansikkamoussea muutokset mahdollisia) MUISTILISTA Joululahjaksi! DIGIPALVELU – kestotilaus 12 kk 75 € PAPERILEHTI – kestotilaus 12 kk 108 € KIRJOJA: Kiuruvesi kuvia 1991–2010 45 € Kiuruveden Järvikirja 40 € 500 vuotta Kärkkäisiä 30 € Kiuruveden Hingunniemen Tikkaset 30 € TARJOUS: Tuokiokuvia kotirintamalta ja Kylien kirja yhteensä 25 € Olemme mukana joulupassikampanjassa. Karaoketanssit Puistonkulmalla su 14.12. 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi Jätä joulutervehdyksesi 17.12.2025 Kiuruvesi-lehteen JOULUPASSI. klo 15-18. Liput 5 €. varpuluutia, käsitöitä, askarteluja ja leivonnaisia. ELÄKELIITTO: Meijän kammarilla (Kiurukatu 1) ke 10.12. klo 10-16. 050 499 9007. Järjestää Eläkeläiset ry. LEHTI OY SUPERTARJOUS! Kestotilaajan etukortilla ISKELMÄPASSI 2026 VAIN 109 € (voim. Eläkeliiton joulumyyjäiset Meijän kammarilla (Kiurukatu 1) 12.-14.12. Tiedustelut 044 9845122 tai 050 3311125 Eläkeläiset ry. Joulumyyjäiset ja kirppis Puistonkulmalla 17.-18.12. Mitat 35 ja 50 cm. klo 10.00, joulujuhla, puuro, joulupukki
050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Kotipalvelut ja -sairaanhoito TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ VUOKRATAAN AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen APTEEKKI TAKSIPALVELUT Työnohjaaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinenvalmentaja p. 040 9012326 Katri Kurronen Kaipaatko tukea työssäsi tai apua arjen sujumiseen ADHD:n kanssa. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. joulukuuta 2025 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO TILITOIMISTOT KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T olonkorjuu.fi 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi Myös KELA-kuljetukset / toivetaksi PALVELUHAKEMISTO. 26 Keskiviikko 10. Myös määrämittaan. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT LAHJAPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh
www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. 2 1. 050 307 5439 Mainonnan kaikki kuviot harri@mainostuuli.com 0400 68 59 68 www.mainostuuli.com Kiuruveden Työttömät ry:n Kiuruveden Vasemmistoliiton T e ll i e v h a k u t t r o t a o l u t e v r e k ! 5 1 1 o l k . www.lvisawo.. klo 23 LEAVINGS ORKESTERI TIMO RAUTIAINEN 30/35€ PELTOHOVIN PERINTEINEN JOULULOUNAS TO-PE 18.-19.12. maaliskuuta 2025 KOKOUKSIA HUVEJA Seuraa meitä somessa! 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desin?ointi SEKALAISTA TORILLA KUULUTUS KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • • • • • • TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 11.12. Kutsumme maanomistajat, alueella asuvat, naapuriseurojen edustajat ja seuramme jäsenet perheineen H I R V I R O K A L L E Peltohoviin lauantaina 13.12. päivittäin klo 9-21 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.. 27 Keskiviikko 10. KLO 10:30-18:00 Savukalat, tuoreet kalat, kukot, kalatuotteet. klo 14-17. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. ä tl e i m u l u o j s u a p ir n a a m e k a h a T ! a u l u o j a t s il l a m l e n n u t a j a t s il l a v r u t e ll i k i a k e m m a t o v i o K 7 1 e i t n e ä m o k k u p 8 3 4 8 6 7 1 . 7 1 e T a j a i v h a k e m m a ll o t s i m i o t e m m a o jr a j a t s i o l a p u k a m n a a m i t t u a n i s k e k t e h a e k k i o P . joulukuuta 2025 6 Keskiviikko 15. Tervetuloa! Koppeloharjun Erä ry. a j u t t r o t u l u o j . 010 340 7735 liput.wallen.fi PE 12.12
Valmistusta jo 50 vuoden ajan. NOJATUOLIT MUKAAN! EI MAKSA MITÄÄN! VIIMEISEN KERRAN! 229955,,-Nahkasohvat alk. p. 040 588 6462 NYT MIEHET MYY EIKÄ LEIKI! SUOMEN RAJUIMMAT TARJOUKSET! KAIKKI POIS ÄKKIÄ, HETI! HURJA TEHTAAN LOPUUNMYYNTI! SUOMEN PARHAAT MALLIT H y v i t ä m m e v a n h a t k a l u s t o t v a i h d o s s a H Y VÄ L L Ä H I N N A L L A ! HALVALLA! TULE HETI ÄLÄKÄ AIKAILE! 339955,,-Nahkakalusteet alk. 28 Keskiviikko 10. KAHDENISTUTTAVAT SOHVAT JA NOJATUOLIT SAAT MUKAAN! VIELÄ KERRAN! TULE HETI! RAJU TEHTAAN VARASTON LOPETUS! POHJANMAAN PARHAAT! VARASTO ON SAATAVA TYHJÄKSI ÄKKIÄ! HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ! NYT KAIKKI SOHVAT PILKKAHINTAAN OMALTA TEHTAALTA! ILMAISET KULJETUKSET 200 KM SÄTEELLÄ! RAJU TEHTAAN LOPPUUNMYYNTI! LOPETAMME! SUOMEN KOVIMMAT TARJOUKSET ISOSSA JUHLASALISSA, ASEMANTIE 16 EIKÄ MAKSA MITÄÄN! TEHTAAN SUOMEN KOVIN TARJOUS! NYT TULE ÄKKIÄ! KIURUVEDELLÄ, PUISTONKULMALLA HUOM: MYYNTI VAIN LAUANTAINA 13.12. 110000,,-Kangassohvat alk. LOPETAMME!. joulukuuta 2025 Valmistus huonekalutehdas Softness, Teuva SKM. KLO 10 14 Luotettavaa kotimaista laatua