RIITTA AIRAKSINEN. 012138-2627 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 1.7.2026 73. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,50 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,23 euroa/vko 11 » Ilmari Niskanen siirtyy uuteen seuraan 6–7 » Ismo Apellilla on kesällä töitä Kiuruvedellä 8–9 » Riemuylioppilaat vm. Hän on voittanut useita mestaruuksia niitossa. VUOSIKERTA, NRO 27. 1976 olivat koolla 7 » Martti Multala näytti mallia heinänniitossa paikallismuseolla Kotiseutumuseolla niitettiin viikonloppuna, kuvassa Martti Multala
Kun laboratoriotutkimusten valikoima laajenee, lääkärillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet tutkia ja todeta sairauksia, kuten anemiaa ja ravintoainepuutoksia, aineenvaihduntaja suolistosairauksia, munuaisja maksasairauksia, sydänja verisuonisairauksia sekä luustoja mineraaliaineenvaihdunnan sairauksia. VESAKOINTI syksyyn. Tämä ei ole vain yhden perheen asia. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Tutkimusluettelon laajentaminen toteutetaan Kelan tekemällä päätöksellä. Kuusivuotias lapsi vietiin illalla päivystykseen voimakkaan korvakivun vuoksi. Putkikasvit valtaa tehokkaasti esim kanavan varret. VILHO RUOTSALAINEN Kommentteja kesäkukkajuttuun Kiuruvesi-lehdessä 24.6. Valikoiman laajennus perustuu kokeilussa kertyneisiin tilastotietoihin ja palautteeseen, jota Kela on saanut palveluntuottajilta ja asiakkailta. TAPAUS herättää kysymyksen: jos päivystys ilmoittaa olevansa avoinna kello 22 saakka, voiko ennen sulkemisaikaa saapuneen lapsipotilaan jättää tutkimatta vain siksi, että kello on paljon. Kokeilussa on mukana 454 lääkäriasemaa. Kyse on kaikkien lasten potilasturvallisuudesta ja luottamuksesta julkiseen terveydenhuoltoon. Hömöläisen hommaa, puut keränneet ravintoa juuristoon ja keväällä entistä sakeampaa vesakkoa. Mitä päivystyksen aukioloaika oikeastaan tarkoittaa. Lapsi lähetettiin kotiin kahden särkylääkkeen kanssa ilman lääkärin tutkimusta. Toivottavasti valinnanvapauskokeilu ei näivetä julkisen puolen lääkäripalveluja. Juuri nyt Destia niittää tienvarret Kiuruvedellä ja tuhoaa samalla harvinaiset SEURAAVANA päivänä perhe hakeutui yksityislääkärille. MARJATTA KAURALA JAANA SELANDER. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. JARI TIKKANEN Juttu oli erittäin hyvä ja täyttä asiaa. Kyse ei ole yksittäisten työntekijöiden arvostelemisesta. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Juha Saastamoinen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Kiuruvedellä olemme siinä suhteessa onnellisessa asemassa, että meillä on täällä Suomen paikallislääkärit, kun julkisella puolella lääkäriin on haastavaa päästä. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ensi vuonna valinnanvapauskokeilun palveluja on tarkoitus parantaa edelleen. Samaan aikaan rahoitusta on kuitenkin ohjattu merkittävästi yksityisiin lääkäripalveluihin ja Kela-korvauksiin, ja asiakasmaksuja on korotettu. 2 Keskiviikko 1. Lääkärin kerrottiin kuitenkin ilmoittaneen, ettei hän enää ota uusia potilaita vastaan. Siellä todettiin lapsen tärykalvon puhjenneen ja aloitettiin antibioottihoito sekä korvatipat. Jos eduskunta hyväksyy lainmuutoksen, lääkärikäyntien määrä suurenee kolmesta kuuteen, kokeiluun lisätään neljä fysioterapiakäyntiä ja se myös kestää suunniteltua pidempään, eli vuoden 2028 loppuun asti. Kirjoituksia ei palauteta. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Se tarkoittaa, että 65 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus 20 uuteen tutkimukseen, sellaisia ovat esimerkiksi lonkan ja polven röntgentutkimukset sekä 18 uutta laboratoriotutkimusta, joilla voidaan selvittää ravitsemustilaa, sydämen toimintaa ja suolistoterveyttä. Laajennuksen jälkeen valinnanvapauskokeiluun kuuluu 42 tutkimusta. Jokainen vanhempi haluaa voida luottaa siihen, että lapsi saa tarvitsemansa tutkimuksen ja hoidon silloin, kun hänet viedään päivystykseen. Raija Häggman Koskenjoelta harmitteli viime Kiuruvesi-lehdessä, että kauniit kesäkukat niitetään liian aikaisin kevyenliikenteenväylän varrelta. Kun heidät viimein kutsuttiin vastaanotolle noin klo 21.15, hoitaja ei tutkinut lapsen korvaa, vaan ilmoitti lääkärille potilaan olevan tulossa. Perhe saapui paikalle hyvissä ajoin ennen päivystyksen sulkemista ja odotti vuoroaan. EKG ja keuhkoröntgen kuuluvat jatkossakin kokeilun palveluihin. Miinuspuolena tässä kokeilussa voi olla, että yksityislääkärillä käyneet pyytävät vaivastaan arviota vielä julkiselta puolelta ja se, että hallitus on leikannut hyvinvointialueiden julkista perusrahoitusta. Ei vanha keto tuota kukkaa jos niitetään vain elokuussa tai jätetään tykkänään niittämättä. “ Puh. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille alkoi viime syksynä. Myös kaupungin lukuisia nurmikenttiä olisi tarpeellista muuttaa niityiksi edes pienin osin. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 114 euroa, digipalvelu 78 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 149 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin EI mene kuin pari viikkoa kun uudet kukat nousee tien varsiin, etenkin jos kosteutta riittää. ERÄS tapaus Iisalmen kampuksen päivystyksessä herättää vakavia kysymyksiä. Kyse on siitä, toimivatko järjestelmät niin kuin niiden pitäisi ja voivatko perheet luottaa siihen, että päivystykseen ajoissa saapunut lapsi myös tutkitaan. Sen vuoksi vesakoiden poisto ennen heinäkuun puoliväliä jolloin kannotkin ennättää kuivua, vähentäen vesomista. TOIVON , että Pohjois-Savon hyvinvointialue selvittää tapahtuneen perusteellisesti ja kertoo avoimesti, miten vastaavat tilanteet estetään tulevaisuudessa. Väylien osuus kukkien tuottajana on olematon, promillen luokkaa ja sen vuoksi kun niitetään aikaisin. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Jatkossa asiakkaiden ei siis tarvitse maksaa täyttä yksityishintaa tai hakeutua tutkimusten takia julkiselle puolelle. Viime kesänä tekemääni valitukseen aikaisesta niittoajankohdasta Destia ei edes vastannut. heinäkuuta 2026 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Valinnanvapaus laajenee V alinnanvapauskokeilu laajenee heinäkuussa, tarkkaan ottaen keskiviikkona. Tavoitteena on sujuvoittaa hoidon käynnistymistä ja tukea terveysongelmien varhaisempaa tunnistamista. Luontokato ja monimuotoisuus vähenevät hälyttävää vauhtia ja myös Destian pitäisi pystyä muuttamaan toimintatapojaan. Polven ja lonkan röntgentutkimukset lisätään valinnanvapauskokeiluun siksi, että kokeilussa lääkäriin on hakeuduttu erityisesti tukija liikuntaelinsairauksien vuoksi. Uutisissa on kerrottu, että valinnanvapauskokeilua hyödyntävät hyvätuloiset eläkeläiset enemmän kuin huonommin toimeentulevat, koska lääkärin määräämiin tutkimuksiin käytettävä raha on tiukalla. Päivystyksessä työskentelevät tekevät vaativaa työtä usein kovassa paineessa. niittykasvit kesken kukinnan ja samalla vie ruoan elintärkeiltä pölyttäjiltä, perhosilta ym
Joskus paras teko on olla hiljaa, kuunnella ja keskittyä niihin asioihin, jotka todella koskettavat omaa elämää. Anna Leväsalmi Omalla terassilla joskus oluen naatiskelen. 3 Keskiviikko 1. Moni alkaa jo väsyä loputtomaan loukkaantumisen kierteeseen. Marko Karhu Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimmintaan luvallasi. Ehkäpä myös Koivujärven Rantaterassillakin tänä kesänä, kun työkamut uhkasivat minut sinne viedä. Istun jokiveneessä lohijoella. Huikan väli on niin pitkä, että kerkiää uskoon tulla. Omalla toki joutoaikana sään niin salliessa. Juha Tapaninen Liikkeessä pitää olla mieluummin jo tässä iässä. SAIN alkukesästä Kirjastopäivillä kuulla tulevaisuusselittäjä Petri Rajamäen puheenvuoron, jossa hän käsitteli myös tätä ilmiötä. Maija Helena Kekäläinen Terassin vieressä istuminen tulee paljon halvemmaksi. ILMIÖTÄ ruokkii myös viihteellistynyt mediakulttuuri, joka elää klikkiotsikoista ja moraalisesta närkästyksestä. Tuula Ruotsalainen Joka ilta kesällä. Uolevi Kärkkäinen Aikaa vietetään paljon mökkiterassillamme ja satunnaisesti käydään kahvilla kahviloiden terasseilla. Miksi ihmisistä on tullut niin innokkaita loukkaantumaan muiden puolesta. Sosiaalinen media on muuttanut keskustelun areenaksi, jossa jokaisen odotetaan ottavan kantaa kaikkeen. Mielipiteitä esitetään voimakkaasti silloinkin, kun asia ei kosketa omaa arkea, identiteettiä tai elämänpiiriä lainkaan. Onko aina pakko olla mielipide. ILMIÖN taustalla vaikuttavat halu korostaa omaa arvomaailmaa, niin sanottu digitaalinen moraaliposeeraus sekä tarve kuulua omaan viiteryhmään. Hän päätti esityksensä toiveikkaaseen ajatukseen: hänen mielestään vihan aika alkaa olla lopuillaan, koska ihmiset eivät yksinkertaisesti enää jaksa jatkuvaa vihaa. heinäkuuta 2026 Yleisöltä #kiuruvesi 24.6.2026 Paikka: Kiuruvesi Kuvaaja: Jouko Siponen Kalastajatytöt sateenkaaren alla Niemiskylässä. VIERASKYNÄ HEIDI HUHTILAINEN Kirjoittaja on Kirjastoja kulttuuritoimen vastaava VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Istutko terassilla. Hannes Hiiesalu Kun alkaa kalastamaan, katiska saunan terassilla pyytää vain raskaita! Jukka Saastamoinen ABC:n terassilla kahvitellut. Jouko Siponen Ei niin kiire pidä olla, etteikö kerran kesässään käy Koivujärven terassilla ja keskustan kesäkahvilassa maukkailla vohvelilla. Kyllä maistuikin hyvältä. Matikaine Hartsa Ennemmin kotona kuin kalllita juomia kylillä. Jatkuva paheksuminen ei vie asioita eteenpäin, vaan kuluttaa kaikkien voimavaroja. NYKYINEN julkinen keskustelu muistuttaa usein jatkuvaa huutokilpailua, jossa suuri osa huutajista on paikalla täysin ulkopuolisina. TÄYSIN arkiset, paikalliset tai vain pientä ihmisryhmää koskevat asiat voivat hetkessä päätyä satojen kilometrien päässä asuvien ihmisten raivon kohteeksi. Marko Kaikkonen Omalla terassilla harvase päivä, olutta myyvillä muutama kerta kesässä. Pirjo Torssonen Jos tarkoitetaan kaupallisia terasseja,niin eipä tuolla jouda notkumaan, eikä tällä iällä enää ole oikein mielenkiintoakaan. Timo Pulkka Suattaahan tuossa pikku ”myötälaitasessa” oluen tai pari kesällä riipasta! Kimmo Auvinen Omalla ulkosaunan terassilla vaimon kanssa. Usein ne, joita asia oikeasti koskee, eivät edes nosta siitä meteliä. KAIKKI yhteiskunnalliset ilmiöt eivät kaipaa raivoa. Maija Rajakangas Mukavahan se on aina välillä terassilla käydä ylihinnoteltu ohrapirtelö riipimässä. Kari Juntunen Kesämökin terassilla kahvi maistuu aivan erilaiselta kuin sisällä. Eero Tuorilainen Pariisin brassereiden terasseilla illalla on maaginen tunnelma. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Pidetään keskustelu rakentavana.. Minna Tenhunen Eipä tuota tarvitse ravintoloiden terassilla istuskella.Kahvia voisi nauttia,mutta siinäpä se sitten olisi. Öyhötyksesi huomataan. Sen sijaan digitaalinen huutokuoro vaatii boikotteja, repii pelihousunsa ja julistaa kulttuurisotaa. Todellakin istun joka päivä kesäkodin uudella terassilla. Pekka Mäyrä Ravintoloiden terassilla on hirveää katsella, kun amatöörit ryyppää. Ehkä juuri siitä voisi syntyä myös tulevaisuudenusko, jota moni tuntuu tänä päivänä kaipaavan. Samalla tärkeä yhteiskunnallinen keskustelu hukkuu jatkuvaan kohinaan. Tilalle on tultava jotain muuta. ASIAT voisi toisinaan myös ohittaa, jos ne eivät koske itseä. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Kotona ei saa sitä terassitunnelmaa. Aikansa voi käyttää miten vain, näin minä käytän. Omaa mielipidettä ei ole pakko huutaa julki, eikä kaikkea tarvitse paheksua. Muiden asioista närkästymällä haetaan hyväksyntää ja viestitään omista arvoista. Mika Lohva Jukan kanssa joimme pannarikahvit. Joonas Pappila En istu terassilla lainkaan
HANNA SOINI JAANA SELANDER Poliisi tekee Kiuruvedellä toisinaan moporatsioita ja valvoo liikennettä hillitäkseen mopoilla rälläystä. dyn, jääkiekon, taitoluistelun, voimistelun, yleisurheilun ja ratsastuksen parissa toimivia yhdistyksiä. RIITTA AIRAKSINEN Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Hätäkeskuksesta tieto kulkee poliisille. Aihe puhuttaa sosiaalisessa mediassa ja hätäkeskukseenkin tehdään häiritsevästä mopoilusta ilmoituksia. Nämä mahdollistavat turvallisia ja yhteisöllisiä harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. 08 764 990 Torstai 9.00–13.00 Kaikki kehykset -80% ostaessasi silmälasit OLEN Kesälomalla, OLEN Kesälomalla, PALVELEN JÄLLEEN PALVELEN JÄLLEEN TORSTAINA 2.7. Kuvituskuvan mopo ei liity häiritsevään ajamiseen. Kampanjan keskiössä on erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, mutta tukea suunnataan myös muihin yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin kuten mielenterveystyöhön, perheiden tukemiseen ja vapaaehtoistoimintaan. Säästöpankki Optia jakaa Säästöpankkien valtakunnallisen Hyviä tekoja -kampanjan kautta tänä vuonna yhteensä 80 000 euroa paikalliseen hyvinvointiin Itä-, Keskija Pohjois-Suomessa. 4 Keskiviikko 1. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Mukana on useita urheiluja liikuntaseuroja eri puolilta toimialuetta, esimerkiksi salibanVoimistelijat liikuttaa pieniä ja suurempia tyttöjä ja poikia. Hän peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta. Säästöpankki Optian toimialueella kampanja kiinnosti: ehdotuksia tuettavista kohteista tuli 157 kappaletta. Tukea myönnetään 55 yhdistykselle ja toimijalle. TORSTAINA 2.7.. Yöaikainen moporalli häiritsee Kiuruvedellä. – Meille on tullut kesäaikaan tasaisesti ilmoituksia mopoilusta myös Kiuruvedeltä, vahvistaa komisario Seppo Porokka Itä-Suomen poliisilaitokselta. heinäkuuta 2026 Sp Optialta tukea Voimistelijoille Kiuruveden Voimistelijat ry on saanut tukea Säästöpankki Optia Oy:ltä. heinäkuuta 2026 UUTISET Keskiviikko 1. Häiritsevä mopoilu on keMoporälläys häiritsee öisin Kiuruvedellä Viritetyillä mopoilla ajelu häiritsee öisin. Komisario Porokan mukaan Kiuruveden liikenteessä näkee myös muuta sinne kuulumatonta käytöstä
– Pyrimme valvomaan mopoja muun toiminnan ohessa niin paljon kuin kerkeämme, jotta mopoilmiö pysyisi joka kesä hallinnassa. Porokka kertoo, että Kiuruvedelläkin liikenteessä näkee myös ”koheltamista” eli liikenteeseen kuulumatonta käytöstä. Hän pitää avajaisissa puheen. HANNA SOINI säajan ilmiö. – Taisi useammasta moposta jäädä kilvet meille, Porokka muistelee. Se ratsasi Kiuruvedellä mopoja viimeksi keväällä koulujen päättäjäisten aikaan. Kiuruvedellä ensimmäisiä hilloja pitäisi löytyä heinäkuun alkupuolella. Hänen mukaansa moni häiritsevistä mopoista on viritetty tai muunneltu. – Kesäkuussa Kiuruvedellä on sattunut jo kaksi mopokolaria, joissa on ollut taustalla jonkinnäköistä liikenteessä koheltamista. 5 Keskiviikko 1. – Parhaillakin alueilla hillan pölytys on jäänyt tänä kesänä keskimääräistä heikommaksi. – Ongelman ratkaisu lähtee kotoa. Puolukan kukinta on vielä kesken, joten sadon runsautta on vaikea ennustaa. Silloin poliisi voi tulla paikalle valvomaan liikennettä pyynnön mukaisesti sitten, kun sille sopii. Vanhempien vastuusta Porokka muistuttaa myös vanhempien vastuusta valvoa alaikäisten nuorten mopoilua. Hän vinkkaa, että tänä vuonna hillaa kannattaa etsiä avosoiden sijaan korvesta. Toivottavasti koheltaminen rauhoittuu, ettei sattuisi mitään vakavampaa. Tänä kesänä se työllistää poliisia Kiuruvedellä saman verran kuin yleensäkin. Jos sillä ajetaan illasta toiseen samaa kylätietä edes takaisin, niin kyllä se rupeaa varmasti ärsyttämään, Porokka sanoo. Myös Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen tulee perjantaina 17.7.2026 Kiuruveden Iskelmäviikolle. – Samat asiat, jotka on mopoilla opeteltu, siirtyvät automaailmaan. 20 tai 30 vuotta vanhat Honda Monkeyt ja Suzuki PV:t ovat kivoja poikkeuksia liikenteessä. Myös nuoret voivat itse korjata kurssiaan ja miettiä, kannattaako liikenteessä koheltamista jatkaa. Aikainen ja koleana jatkunut kesä vaikuttaa metsämarjasatoon. Hallat uhkaavat aikaista kukintaa, mutta tänä vuonna laajoilta halloilta säästyttiin eteläisellä havaintoalueella, johon Kiuruvesikin lasketaan. Käytännössä poliisi ei kuitenkaan aina ehdi puuttua ajeluun. Kypsymisvaiheessa tarvitaan kuitenkin maltillisia sateita, sillä marjasta 80 prosenttia on vettä. Siihen vaikuttaa kuitenkin myös lämpötila. Ongelmanratkaisu lähtee kotoa. Onko ajelu sallittua vai ei. Antti Lindtman Iskelmäviikon avajaisiin Mustikka pärjää, mutta hillaa kylmyys kurittaa Kesän sää hellii joitain marjoja mutta rankaisee toisia. Tänä vuonna etenkin hillaa voi joutua etsimään eri paikoilta kuin yleensä. Mutta kaiken kaikkiaan mitään huippuvuotta on turha odottaa, Rainer Peltola sanoo. Seppo Porokan mukaan huomattava osa liikenteessä olevista mopoista on myös muilla tavoin viallisia. Onko öinen ajelu sallittua vai ei. Hän tulee illaksi katsomaan Iskelmämestarit-laulukilpailun finaalin karsintaa ja tuo tervehdyksen tv-lähetykseen. – Kesällä ihmiset joutuvat maalla pitämään ikkunoita auki ja ääni kuuluu selkeämmin sisälle. Poliisi valvoo mopoilua myös ratsioilla. Positiivistakin sanottavaa on. Mustikkaa pölyttävät pääosin kimalaiset, jotka eivät säikähdä kylmääkään keliä. Nyt puolukka tarvitsee maltillisen lämpimiä poutapäiviä. Muutoksilla tavoitellaan kovaa vauhtia ja kovaa ääntä. On mahdollista, että marjat kypsyvät tavallista aikaisemmin aikaisen kukinnan vuoksi. Poliisi kävi Kiuruvedellä viimeksi toukokuussa valvomassa liikennettä. Pakoputkiston muutokset ovat tyypillisiä häiritsevässä autoilussa. heinäkuuta 2026 SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman osallistuu Kiuruveden Iskelmäviikon avajaisiin keskiviikkona 15.7.2026 klo 12. Kyllä vanhempien täytyisi olla kiinnostuneita siitä, missä nuori yönsä ajelee, millaisella mopolla ja onko mopo nuorelle itselleen liikenneturvallinen tai aiheuttaako ajelu kohtuutonta häiriötä. Komisario Seppo Porokka “ Antti Lindtman ADOBE STOCK VIIKON KYSYMYS Istutko terassilla. Suomuurainta eli hillaa kannattaa etsiä suojaisesta korvesta avosoiden sijaan. Avosuolla kasvavaa hillaa kolea, tuulinen ja sateinen keli puolestaan kurittaa. – Helteet kirittäisivät kypsymistä. Poliisi valvoo Kiuruveden liikennettä tavallista enemmän myös koulujen alkamisen aikaan. Poliisi voi määrätä siitä sadan euron liikennevirhemaksun. Toisaalta kukkia on riittänyt paljon. Etenkin hilla on herkkä kylmälle. – Verkkokaupoista saa helposti tilattua esimerkiksi moottoreita, joilla pienen mopon saa kulkemaan pitkälti yli toista sataa kilometriä tunnissa. – On vanhemman tehtävä varmistaa, että nuoren mopo on tieliikennekelpoinen. Vanhat vakioasetuksilla kulkevat mopot ovat nostaneet suosiotaan nuorten keskuudessa. Mustikka on myös pölyttynyt hyvin, mikä enteilee vähintäänkin keskinkertaista mustikkasatoa. Koleassa kesässä on se hyvä puoli, että kukinta pitkittyy eli pölyttäjillä on enemmän aikaa pölyttää, Peltola sanoo. Kyllä vanhempien täytyisi olla kiinnostuneita siitä, missä nuori yönsä ajelee, millaisella mopolla ja onko mopo nuorelle itselleen liikenneturvallinen tai aiheuttaako ajelu kohtuutonta häiriötä. Poliisille tehdään ilmoituksia myös häiritsevästä autoilusta. Nostan hattua niille, jotka osaavat entisöidä sellaisia mopoja, Seppo Porokka sanoo. Tänä kesänä erikoista on mustikan, hillan ja puolukan aikainen kukinta. Vanhemmille tulee usein yllätyksenä, että oman nuoren mopo on viritetty tai viallinen. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi HALUATKO ILMOITUKSEN TÄHÄN. Liikenteessä on myös virittämättömiä ja liikennekelpoisia mopoja. KYLLÄ 38% EI 62% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Käytätkö yksityisiä lääkäripalveluja Kiuruvedellä. Mustikka on kukkinut tänä kesänä tavallista paremmin Kiuruvedellä. Porokan mukaan poliisin on varsin helppo puuttua häiritsevään ajeluun, sillä laki on asiassa yksiselitteinen. – Kukkaa on tavanomainen määrä. – Aika harvinainen tilanne, että kaksi puoluejohtajaa osallistuu Iskelmäviikolle ja tulee vieraaksi Kiuruvedelle, sanoo Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Jos mopo kulkee yli 66 kilometriä tunnissa, se ei ole enää mopo, vaan on verrannollinen moottoripyörään. Peltola arvailee, että Kiuruvedellä innokkaimmat marjastajat pääsevät poimimaan ensimmäisiä mustikoita heinäkuun puolivälissä. On melko poikkeuksellista, että kaksi kolaria sattuu näin lyhyen ajan sisällä toisistaan. – Osalla nuorista on tavoitteena hankkia ja entisöidä vanha mopo juuri sellaiseksi kuin se on ollut tehtaalta tullessaan. Poliisin nettisivuilla voi jättää valvontapyynnön, jos toistuva rälläys haittaa. Niillä vanha kasariautokin saadaan pitämään aika pahaa ääntä. Silloin nuori voi syyllistyä kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Se haittaa hillan pölyttäjiä. Puolukka on mustikkaa ja hillaa varmempi marja, koska se kukkii myöhemmin, kun on paremmat kelit. Lain mukaan tarpeeton ja häiritsevä ajelu on kielletty. Se johtuu yhtä ja jopa kahta astetta tavallista lämpimämmästä toukokuusta, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola. Samassa tilaisuudessa jaetaan Juuret-mitali. – Liikenteessä on paljon mopoja, joissa on esimerkiksi jarruvikoja, iskunvaimenninvikoja ja puutteita kulutuspinnoissa. Entä miten poliisi voi puuttua häiritsevään ajeluun. Siellä se on paremmassa suojassa ja kukkii myöhemmin, jolloin ilmat ovat ehtineet vähän lämmetä. Kysy tarjous 044 7262 952 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi. – Kukinnan aikaan on ollut riittävän lämmintä ja poutaista. Valitettavasti joistain mopoista on pakoputkiston muutoksilla tehty mahdollisimman kovaäänisiä, jolloin äänentasot koetaan helposti häiritseviksi, Porokka sanoo
Tarkoituksena on kysyä tuottajalta, mitä kaikPuheenaihe Koljonvirta-teatterin Pokka pitää -työryhmää. Kiuruvetisissä on Apellin mukaan tiettyä letkeyttä, joka on syvässä, ja loppupeleissä kiuruvetiset ihmiset ovat hirmu ystävällisiä. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT ISMO APELL, KIURUVESI-LEHTI Komediasarjassa nuori tilallinen päätyy perustamaan spermapankin. – Onhan se toki outo olo, kun nyt saan palata roolissa takaisin lapsuuden aikaiseen miljööseen, Apell sanoo. Sarjan ajatuksena on muun muassa kertoa haasteista, joita maaseudulla kohdataan. Janne Kinnunen (vihreä takki) oli mukana Karjalan kunnailla. Ismo Apell oli nuorena töissä Rapakkojoen kaupassa, joten kauppiaan roolissa hän sanoo käärmeen syövän nyt häntäänsä. Modernin maalaiskomedian ohjaa muun muassa vieremäläinen Jukka Vidgren. Ismo Apellilla on sarjassa päähenkilön isän rooli, hän näyttelee kauppiasta. Kauppias on Apellin mukaan ”virkeäsilmäinen kommentoija”. Savolainen hitaus kuuluu huonouksiin ja päättämättömyyskin, mutta iloisella ja avoimella mielellä tullaan vierasta vastaan. heinäkuuta 2026 Uutiset Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Ismo Apell etualalla vasemmalla. Husson Harrin kanssa perustettiin Koljonvirta-teatteri. pääni yläpuolella istuvan Minna Koskelan kanssa olimme teatterikorkeassa samalla luokalla. – Mm. Kiuruvetiset ovat ulospäinsuuntautuneita, valmiita vastaamaan kysymyksiin ja kysymään myös muilta. Faus; nicaver fecit. Ensimmäinen myyjän paikka Apellilla oli 12–13-vuotiaana Esson kassalla. Silloin kun hän oli nuori, torilla oli parhaillaan useita satoja ihmisiä, kun baarit menivät kiinni. 1-2 riviä. 6 Keskiviikko 1. Kaikkien kanssa minulla on pitkä historia, esittelee Ismo Apell.. Vielä teatterikorkeakoulun jälkeenkin, vuonna 2004, kävi Ismo Apell tuuraamassa Kemppaisen Eeroa urheiluosastolla. Vidgrenin hahmotelmassa roolihahmossa on vekkuluutta. Sitä Apell harmittelee, että torikulttuuri on Kiuruvedeltä hävinnyt miltei kokonaan. Kuvaukset toteutetaan Kiuruvedellä yhden viikon aikana. Kun Ismo Apell toimi aikansa Rapakkojoen kaupan myyjänä ja on nyt myös kauppias uudessa roolissaan, hän kehotti kuvausryhmää selvittämään, onko Peltohovin alakerran tila edelleen tyhjillään, sillä siellä Rapakkojoen kauppa alun perin toimi, kun Ismo oli siellä hommissa. Apellilla on tiedossa kuvauspäivät, mutta ei vielä omaa ”lokaatiota”. Sarjassa on mukana myös sonkajärveläissyntyinen näyttelijä Jussi Vatanen, hän muuten näytteli palkkamurhaaja Ilpo Larhasta kertovassa Piiritys-sarjassa poliisia, joka tosielämässä on kiuruvetinen Esko Heinonen. Avoimuus on Apellista tärkeää, eikä Apellista savolaisuus ole kieroa, tosin savolaisia voidaan vieroksua, kun he vievät kaikki naiset. Minnan vieressä Johanna Kokko, jonka kanssa teimme Tampereella menestysmusikaalin vuonna -85, näytelmää esitettiin 268 kertaa. Ylä-Savon kerma -komediasarja on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille. Ohjaaja Tom Petäjä (punainen paita) oli kanssani Keihäsmatkat TV-sarjassa. Jopa lavastaja Lilian Lappalaisen (sinivalkoinen takki, keskellä oikealla) kanssa tehtiin yhdessä töitä hotellilaiva Wuoksella 10 vuotta sitten. Takaisin lapsuuden miljööseen Kiuruvetisjuurinen näyttelijä, ohjaaja ja yrittäjä Ismo Apell on kiinnitetty Ylen uuteen maalaiskomediasarjaan, joka kuvataan muun muassa Kiuruvedellä. – Kyllä näistä rupeamista saa jotain roolihahmoon irtoamaan, hekottelee Apell. Ylä-Savon kerma -sarjan kuvaukset alkavat heinäkuussa Kiuruvedellä ja Vieremällä
– Kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan, miltä Hyvärilän talo näyttää. Tällä kertaa sen aiheena on lasten leikki. Tämä on poikinut Viroon saksalaisia ja ranskalaisia elokuvan ja sarjojen tekijöitä. Niittäjät niittivät perinnepihan alueen ja talkoilla tehtiin heinätöitä niin, että muutama seipäällinen saatiin kokoon. Museolla käy myös päiväkotiryhmiä, kertoo museonhoitaja Jenna Ruotsalainen. Heinäkuussa Apell toimii myös Kiuruveden Iskelmäviikon juontajana ja vetää vaimonsa Katrin kanssa kahta kesäteatteria Kuopion Rauhalahdessa ja Iisalmen Mansikkaniemellä. – Voi sanoa, että olen saanut ainakin neljän miehen elämän elää, hienoja ja vaikeitakin asioita on tapahtunut, en ikinä olisi uskonut, että ihmisen elämässä voi käydä näin kuten minulle. Kaupunki sai Museovirastolta 7 500 euron rahoituksen remonttiin. HANNA SOINI Kotiseutumuseo on auki kesäaikaan torstaista lauantaihin.. Remontissa korjattiin lahonneita kuisteja ja ikkunanpieliä. Museon kesä lähti vilkkaasti käyntiin Kiuruveden kotiseutumuseon kesä on pyörähtänyt vilkkaasti käyntiin. – Kaupungit voivat maksaa satojatuhansia euroja, että saavat nimen televisioon tai radioon. Apell kertoo, että hänen lapsensa nauttivat Kiuruveden kesämökkielämästä. Simo Häyhästä kertovaa elokuvaa kuvataan Vieremällä tammikuussa 2027 ja Bomba on laajentunut vahvasti Kalevalan teemoihin. Kapa loi puheissaan koomisia hahmoja, hänessä teatteri menetti hyvän näyttelijän. Museon kesään kuuluu tapahtumia ja näyttelyitä. Ismo Apell kuvattuna 1990-luvun taitteessa, kun hän pääsi teatterikorkeakouluun. Ei pidä lannistua, jos ei heti ensiyrittämällä pääse teatterikorkeakouluun. Myös pihapiirissä oleva vanha navetta, luhtiaitta ja osittain lahonnut pisteaita kaipaisivat korjausta. Ere Kokkonen sanoi aikanaan, että kaikkein vaarallisin on älykäs näyttelijä. On laitettu aurinkosähköt ja maalattu. Apell näkee, että maalaiskomedian kuvaamisella Kiuruvedellä on markkina-arvoa myös Kiuruveden kaupungille. Ismo Apellilla itselläänkin on kokemusta ulkomailla työskentelystä Janne Katajan kanssa. Lauantaina 27. Kyse on uudesta maakunnallisesta kannustinjärjestelmästä audiovisuaaliselle tuotannolle. Apell kertoo itse saaneensa parhaat vaikutteet näyttelijän uraansa kavereiltaan Kiuruvedeltä, muun muassa vastikään kuolleelta Selkäsen Karilta, Kapalta. Koskaan en ole nauranut niin paljon kuin kuunnellessani Kapan juttuja. Apell lomailee saaressa joka kesä, viime kesänä hän remontoi mökkiään, että kaikki lapset sopivat siellä nukkumaan. Apell sanoo, että sillä on merkityksensä, paljonko kuvausryhmä jättää rahaa alueelle siellä yöpyessään. Esiintymässä olivat duo Riitta ja Petra. Liika pohtiminen on näyttelijälle pahasta. – Ohjaajan sana on aina laki. heinäkuuta 2026 kea Kiuruvedellä tehdään kuvausten aikana. Kuvassa osa Rauhalahti-teatterin ryhmästä, edessä Ismo Apell ja hänen takanaan Pauliina Hukkanen Juha Pulli, Mika Nuojua. Museon pihapiirissä oli niittonäytös. Näyttelyssä on esillä lasten leluja pääsääntöisesti 1900-luvun alkupuolelta. Myös suomalainen Rosvopankki-niminen sarja, jossa Ismo Apell oli mukana, on tehty Virossa. Apell sanoo joka tapauksessa, että rooli maalaiskomediassa on hänelle unelmien täyttymys ja vielä se, että sarja toteutetaan kotikylällä. Sen julkisivua remontoitiin toukokuussa. Kännykät ja muut laitteet otetaan pois, kun ollaan saaressa. Se on ollut suosittu aiempinakin vuosina. Se on nyt todella hyvän näköinen, Jenna Ruotsalainen sanoo. Kataja ja Apell ovat olleet mukana matkailuun ja mediaan liittyvissä hankkeissa yhdessä muun muassa Ville Haapasalon kanssa. Hyvää on, että Jukka Vidgren on entuudestaan tuttu. Lapset sopeutuvat hyvin kännykättömyyteen, sillä he löytävät nopeasti tekemistä impulsiivisuudessaan. Koko Hyvärilän talo myös maalattiin ulkoa. Ruotsalaisen mukaan Hyvärilän talossa riittäisi edelleen ehostettavaa. Kotiseutyhdistyksellä oli kahvitarjoilu ja iltapäivällä oli konsertti nimellä Savolaiset kääntikortit. Hyvärilää remontoitu Museon pihapiirissä oleva Hyvärilän talo on saanut uutta ilmettä. Ismo Apell itsekin on pelastettu henkiin muutaman kerran Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. HANNA SOINI Kotiseutumuseolla järjestettiin Paikallismuseopäivä-tapahtuma. Mietin, että uskallanko edes näin paljon nauttia, töitä tehdään yötä päivää ja työ on mieluista, poikamainen kujeilu on mulla edelleen pohjalla, mutta elämän arvot ja katsomus ovat muuttuneet, ihminen muuttuu, jos antaa itsensä muuttua, antaa elämän kouluttaa. – Se oli aivan mahtava esitys, he soittivat viulua ja haitaria, perinnebiisejä, oli myös yhteislaulua, Jenna Ruotsalainen kertoo. Lähtökohtana on, että ensimmäisellä kaudella mukana olleet assistenttija harjoittelijatason tekijät voisivat edetä vaativimpiin tehtäviin mahdollisilla jatkokausilla Apell sanoo, että oppi on otettu Viron puolelta, siellä tehdään nykyisin suomalaisia tv-tuotantoja, joista Viron valtio maksaa. Apell sanoo, että tänä päivänä kuvauspaikalle vain ilmaannutaan, kun ennen harjoiteltiin ja kerrottiin etukäteen, miten kaikki menee, tänä päivänä tekeminen on nopeampaa. Jokisen ohjaaman Kullervon tarina -elokuvan kuvauslavasteista. 7 Keskiviikko 1. Ja Kiuruveden Aune-mummokin on lähellä, joten kesä saaressa on heille kuin ulkomaan matka. Duo Riitta ja Petra esitti siellä Savolaeset Kääntikortit -konsertin ja Kiuruveden kotiseutuyhdistys järjesti kahvitarjoilun. Apell sanoo, että maalaiskomediat ammuttiin tuolloin aika lailla alas, koska käynnissä oli Ylen rakennemuutos. Niiden toteutuminen riippuu kaupungin budjetista ja remontteihin saatavasta rahoituksesta. Heinäkuun 23. Vietän nyt tosi hyvää aikaa, ja siihen vaikuttaa kaikki, vastoinkäymisetkin. Niittäjiä oli puolenkymmentä. Jos nuori on kiinnostunut teatterista, kannattaa Apellin mukaan mennä harrastajateatteriryhmiin. – Pian lapset eivät kaipaa kännyköitä, kun he huomaavat, että saaren tutkiminen, uiminen ja kalastaminen on mukavaa. Apell uskoo, että Vidgrenin ohjaamalle maalaiskomedialle on kysyntää, sillä maalla asuvia on vielä ”helvetisti”. Tiiransaareen Apellilla on saarimökki Tiirinsaaressa Kiurujärvellä, jossa hän aikoo viettää kuvausten välissä aikaa lastensa kanssa. Apell sanoo, että savolaistyyppistä sarjaa ei ole ollut vuosikausiin tarjolla televisiossa. Viimeksi sellaisiksi voi kutsua Taivaan tulet -sarjaa ja Karjalan kunnailla -sarjaa, jossa Apell oli mukana. – Siinä ei ennätä kissaakaan sanomaan, kun kamerat jo käyvät. Alueella toimii suosittu elokuvakylä, joka syntyi Antti J. Museopäivässä yli 100 Kirjaston toimistosihteeri, museoexspertti Jenna Ruotsalainen kertoo, että viime viikonloppuna paikallismuseopäivään osallistui noin 130 henkilöä. Siellä aukesi myös uusi vaihtuva näyttely. – Hänellä puhetta riitti loputtomasti, hän oli sanavalmis, eikä puhunut pahaa kenestäkään. Ismo Apell harmittelee, että hänenkin ikäluokkansa alkaa poistua keskuudestamme. kesäkuuta ja kävijöitä on riittänyt jokaiselle päivälle. Apell kiittelee Pohjois-Savon maakuntaliittoa, joka kauaskantoisena ja järkevänä tukee tv-sarjan tekemistä 80 000 eurolla. – Ei ole itsestäänselvyys, että naapuri, lapsuuden ystävä, sukulainen on lähellä, joku nätti sana voisi olla paikallaan, kun tärkeä ihminen on vielä rinnalla. Katsoopa komediaa sitten 200 000 ihmistä tai kaksi miljoonaa ihmistä, joka tapauksessa ”ikkuna on auki”. Miten olet muuten muuttunut siitä, kun lähdit teatterikorkeakouluun Kiuruvedeltä. Tavoitteena on, että noin 40-henkiseen kuvausryhmään otetaan mahdollisimman paljon paikallisia tekijöitä. päivä puolestaan järjestetään Lasten päivä -tapahtuma. Lisäksi heillä on huolettavana hotellilaiva Vuoksi Kuopion satamassa, joten Kuopiossa käyntejä tulee varmasti ohjelmaan. Paikallismuseopäivässä museolla aukesi myös uusi vaihtuva näyttely. Miten olet muuttunut. Miltä sinusta tuntuu olla ohjattavana, kun itsekin ohjaat. Museo aukesi 12. Apell uskoo, että Vidgrenin maalaiskomedian kuvaukset jättävät niin ikään rahaa Kiuruvedelle ja Vieremälle. Remontteja on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Ismo Apell sanoo, että komedian kuvaaminen ja siihen pääsy on hänelle oikeastaan unelmien täyttymys, sillä hän on haaveillut jo pitkään kuvauksista synnyinpitäjässään ja roolista, jossa saa puhua savoa, oman äidin kieltä. kesäkuuta museolla järjestettiin Paikallismuseopäivä-tapahtuma
Kiuruveden kirkossa. Juhlinnassa oli mukana 33 riemukasta, joiden joukossa oli professori Raimo Väyrysen ajankohtaisen selvitystyön myötä uutiseksi nousseita kiuruvetislähtöisiä tohtoreita neljä. Näin muistelee luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri Merja Hyvärinen: ”Kiuruvesi on antanut minulle juuret vahvuuteeni, eväät kasvuuni ja kehittymiseeni sekä siivet rohkeaan ja luottavaan elämään.” Paikkakuntana Kiuruvesi on eräänlainen – jos ei nyt sentään maailman – niin ainakin maamme ’henkinen napa’. heinäkuuta 2026 Kulttuuri K iuruvesi-lehdessä on usean vuosikymmenen aikana julkaistu päätoimittaja Jaana Selanderin toimesta upeita reportaaseja riemuylioppilaista ja heidän taustoistaan Kiuruvedellä ja maailman turuilla. Nimittäin Etelä-Savossa äskettäin tapaamani tuttavat kyselivät, miten Kiuruveden lukiossa on vuonna 1976 voinut kirjoittaa niin moni – 73 henkilöä – ylioppilaaksi, kun suunnilleen samankokoisen Mäntyharjun lukiosta kirjoitti tuolloin vain 33. keskellä: Hannele Parviainen, Irma Penttinen, Merja Hyvärinen, Tuija Kastari, Sari Kärkkäinen, Arja Kumpulainen, Marja Kärkkäinen, Terttu Kortelainen, Kauko Komulainen, Eija Hyvärinen, Kari Kauhanen, vas. Näin lukion tarjoamia sivistymisen mahdollisuuksia kuvaa kielten opettajana toiminut filosofian maisteri Hillevi Laukkanen: ”Kiuruvedellä oli turvallista varttua, lukio tarjosi laajan kielivalikoiman, jonka kautta ammattini löysin, vieläpä antoi viran, josta eläköidyin.” Espoossa asuvan, sosiaalityöntekijänä ja ammatillisena opettajana toimineen, valtiotieteiden maisterin ja pedagogisen opettajankoulutuksen suorittaneen Marja Kärkkäisen muistoissa synnyinseutu näyttäytyy hedelmällisenä kasvualustana tuleville elämänvaiheille: ”Kiuruvesi on merkinnyt minulle juuria, joista on syntynyt monenlaista kasvua elämääni.” Hienoa, että aktiiviset toimijat kouluneuvos Tatu Malmivaaran johdolla saivat 1950-luvulla aikaiseksi Kiuruveden kaltaiselle pienehkölle paikkakunnalle lukion, joka on alusta alkaen ollut innoituksen tuottaja tarjoten lukuisille opiskelijoille siivet, joilla on voinut lentää elämänsä suuntia etsiessään. ’Maailmalla’ Kiuruveden sivistyksellistä menestystä ihmetellään, eikä pelkästään tohtoreiden isoa määrää (128), joka Väyrysen mukaan asukaslukuun suhteutettuna lienee Suomen ennätys. Yksi selitys lienee, että Kiuruveden lukion vetovoima ulottui tuolloin ympäristökuntiin aina Keitelettä myöten. Esimerkkinä kirjakauppiaana ja lastentarhanopettajana toimineen kasvatustieteen maisteri Sirpa Rytkösen kokemukset, joista välittyy nuoruudessa saadun yleissivistyksen merkitys elämänmittaiselle itsensä kehittämisen innolle: ”Kiuruveden keskikoulu ja lukio on innostanut minut ikuiseksi uteliaaksi tiedon etsijäksi niin musiikissa, historiassa, ekologiassa, ihmisen mielen ymmärtämisessä, toimimaan yhdessä, vei sivistyksen maailmaan, kannusti käyttämään savon kieltä, vahvisti itsetuntoa ja rohkaisi ottamaan haasteita.” Samoilla linjoilla on elämäntyönsä Järvenpäässä tehnyt pastori Jouko Porkka, joka on väitellyt teologian tohtoriksi: ”Kiuruvesi on antanut minulle vahvat juuret ja siivet: Juuret ovat merkinneet kykyä innostua ja innostaa sekä arvostaa moninaisuutta ja erilaisuutta siipiä olen käyttänyt tarttuakseni saamiini mahdollisuuksiin luoda kiinnostavan uran ja elämän.” Pastori Porkka korosti kouluttautumisen merkitystä ajatuksia herättäneessä saarnassaan, jonka hän piti riemuylioppilasjuhlintaan liittyneessä jumalanpalveluksessa sunnuntaina 31.5. Kiuruvesi on antanut minulle juuret vahvuuteeni, eväät kasvuuni ja kehittymiseeni sekä siivet rohkeaan ja luottavaan elämään. Kun eläköityvä päätoimittaja ei tällä kertaa kiireidensä vuoksi päässyt paikalle, saimme me – Jaanan journalistiuran viimeiseksi jäävät riemukkaat – tilaisuuden muistella itse tuotetun materiaalin välityksellä Kiuruveden merkitystä elämämme eri vaiheisiin. Merkittävää on ollut, että Kiuruveden lukion laaja oppiaineja kielivalikoima on antanut monille virikkeitä, joita seuraamalla on ollut mahdollista etsiä ja löytää työelämä-suunnistuksen rasteja koko uran aikana. Piippolaa pitävät Suomen maantieteellisenä keskipisteenä, mutta kunnallispoliitikkona ja yrittäjänä pitkään toimineen Tuija Kastarin näkemykset antavat ymmärtää, että Kiuruvedellä luonnon ja elämän antimet ovat todelliseen keskipisteeseen viitaten lähellä tarjolla: ”Lapsuuden kesäiset tuoksut, lumisen pakkaspäivän hiljaisuus ja lähiruoka tulee minulle mieVuoden 1976 riemuylioppilaiden ilotulitusta Kiuruvedellä Vas. 8 Keskiviikko 1. Merja Hyvärinen “. takana Pirkko Nousiainen, Eila Tiikkainen, Aimo Saano, Pertti Hynynen, Jouko Porkka, Arto Karoluoto, Jukka Laukkanen, Jouko Koivunen, Kirsti-Maija Jokela, Juhani Niskanen, Arto Rautio, Vas. Riemuylioppilaat kokoontuivat Kiuruvedellä pitkään kestäneen perinteen mukaisesti lukion päättäjäisjuhlan yhteydessä. edessä: Ritva-Liisa Pennanen, Mirja Hynynen, Marja-Sisko Risteelä. Luokanopettajana Espoossa elämäntyönsä tehnyt filosofian maisteri Irma Penttinen muistelee: ”Vieremältä Kiuruveden lukioon päästyäni koululaistytön elämäni avartui opiskelijaelämäksi, välillä kuoppaiseksi, mutta työlleen omistautuneet mainiot opettajat saivat minutkin tsemppaamaan eteenpäin!” Kiuruveden lukion korkeata laatua pohjusti jo keskikoulussa tarjolla ollut opetuksen hyvä taso ja laaja oppiainetarjonta, josta sai monipuolisia virikkeitä
Ruut Martikainen, Arttu Kinnunen ja Aleksi Rankinen nostavat leirin parhaiksi puoliksi hyvän ilmapiirin ja yhteishengen. Tällaiseen sivistykselliseen sielun paloon voi löytää yksilölliset kanavansa, kun malttaa etsiä ja selvittää omat kiinnostuksen kohteensa; kun näin menetellen saa tiedon liekkinsä syttymään, se palaa koko elämän ajan. kokemus ikinä, Amanda Partanen ja Moona Mämmi kertovat. Mikä rippikouluun ja leirille houkuttaa. Moni heistä haluaa käydä rippikoulun päästäkseen joskus tulevaisuudessa kummiksi. Saman suuntaisiin ajatuksiini peilaten olen pohtinut, onko opettajien vuosikymmenien mittaiselle ansiokkaalle työlle tullut lisäarvoa siitä, että heidän opetuksessaan jakamien tiedon siementen kasvulle on tarjonnut hedelmällisen maaperän paikkakunnan luova ja rikas kielellinen ilmapiiri. Sen haluavat käydä joskus myös ne, jotka eivät kuulu kirkkoon. Jo muinaiset kreikkalaiset aavistivat, että tietämisen tuottamaan viisauteen voi rakastua ja nimesivät päätieteensä filosofiaksi, jossa alkuosa filia tarkoittaa rakastamista ja jälkiosa sofia viisautta. Olen havainnut, että Kiuruvedellä aikanaan ’luontaisetuna’ saatu valmius omaperäisten sanojen tuottamiseen ei häviä edes niin syrjässä kuin Helsingissä asuessa. keskellä: Hannele Parviainen, Irma Penttinen, Merja Hyvärinen, Tuija Kastari, Sari Kärkkäinen, Arja Kumpulainen, Marja Kärkkäinen, Terttu Kortelainen, Kauko Komulainen, Eija Hyvärinen, Kari Kauhanen, vas. Perinne on yhä suosittu Kiuruvedellä ja valtakunnallisestikin, vaikka evankelisluterilaisen seurakunnan jäsenmäärä vähenee. Tänä vuonna seurakunta ei järjestänyt päivärippikoulua, koska osallistujia oli niin vähän.. Niin ikään kielellisestä ilottelusta koostuvaa rikasta sananpartta pääsee treenaamaan aina, kun lomaillessa kaupungilla käydessä on tilaisuus jutustella kiurukkaiden kanssa. Kalastavat nuoret, Aleksi Rankinen (vas.) ja Arttu Kinnunen, ovat viettäneet leirillä vapaa-aikaa soudellen ja kalastaen Kiurujärvellä. Se on myös vakiintunut tapa ja kokemus, josta ei haluta jäädä paitsi. Lukion kevätjuhlan puheissa nousi esiin sivistys, jonka suhteen lastentarhanopettaja / varhaiskasvatuksen erityisopettaja Ritva-Liisa Pennanen rakentaa muistoillaan siltaa menneiden vuosien riemukkaiden ja tänä keväänä lakkinsa saaneiden uusien ylioppilaiden välille: ”Kotikuntaani liittyy rakkaita muistoja lapsuuden leikeistä ja ystävistä, kouluttautumismuistoja ylioppilastutkintoon saakka hyvien opettajien ohjauksessa, muistoja kokonaisesta työurasta koulutusta vastaavassa työssä, puolison ja lapset jatkamaan opiskeluperinnettä ylioppilastutkintoon saakka, ja nyt tämä on paikka eläkevuosille – tämä Kiuruvesi, jonka toivoisin kasvavan entiseen kukoistukseensa ja mahdollistavan täällä hyvän tulevaisuuden myös kevään uusille ylioppilaille.” Artikkelin koonnut: Kauko Komulainen, Filosofian tohtori, yliopistonlehtori, emeritus Vuoden 1976 riemuylioppilaiden ilotulitusta Kiuruvedellä Vas. Omassa tervehdyksessäni kevään 2026 ylioppilaille tähdensin tietämisenjanon muassaan tuomaa elämäniloa. Nuorista rippileiri on muutenkin mukava kokemus, jonka voi jakaa kavereiden kanssa. Kreikkalaisten aavistelun on moderni aivotutkimus pystynyt todentamaan. Ahtiainen uskoo, että rippikouluun ja leirille houkuttaa niiden hyvä maine nuorten keskuudessa. Rippileiri on suosittu Leirillä on riittänyt hulinaa ja huisketta, kertoo leirin yksi vetäjistä, nuorisotyöntekijä Esa Ahtiainen. Kiuruvedellä jokunen nuori käy ennemmin päivärippikoulun. Välillä voi vetäytyä viettämään myös omaa aikaa. – Valtakunnallisesti rippikoulu on vielä linnake, joka pitää pintansa. 9 Keskiviikko 1. edessä: Ritva-Liisa Pennanen, Mirja Hynynen, Marja-Sisko Risteelä. HANNA SOINI Rippileirillä parasta on hyvä porukka Rippikoulu kuuluu monen nuoren kesään. – Meillä on mennyt hyvin. Vaihtoehtojakin löytyy. Rippileiriin kuuluu olennaisena osana myös opetusta kristinuskosta, elämänkysymyksistä ja etiikasta. Täällä ei tule tylsää, kun on niin paljon aktiviteetteja. Viime viikkoisen rippileirin kävi yli 20 nuorta. Siitä kertovat Hyvölänniemessä rippileirillä olevat kiuruvetiset nuoret, Iida Valkonen, Ruut Martikainen, Aleksi Rankinen, Arttu Kinnunen, Moona Mämmi ja Amanda Partanen. heinäkuuta 2026 leen.” Niinpä ei ole yllättävää, että moni 1976-riemukkaista on viihtynyt Kiuruvedellä koko elämänsä, esimerkiksi kudonnan artesaani Marja-Sisko Risteelä: ”Kiuruvesi on paikka, johon on vahvasti juurtunut, se on turvallinen ja rauhallinen pikkukaupunki, josta ei ole tarvetta muuttaa muualle.” Kiuruvedeltä saadut koulutukselliset valmiudet ja ystävyyssuhteet ovat olleet tärkeitä yliopistonlehtori, emerita, Terttu Kortelaiselle: ”Olen saanut Kiuruvedellä hyvän pohjakoulutuksen, josta jatkaa opintoja yliopistossa sekä ystäviä, joiden tapaaminen on edelleen suuri ilo.” Riemuylioppilaan puheessaan filosofian tohtori Kortelainen rohkaisi tulevia ylioppilaita verkostoitumaan paitsi omalla alallaan myös sen ulkopuolella, eli tutustumaan muidenkin alojen opiskelijoihin sekä opettelemaan oman osaamisen tunnistamista, sanoittamista ja esille tuomista niin, että myös tulevan tutkinnon kannalta harvinaisempikin asiantuntemus tulee esille. Kokeellisesti on osoitettu, että oivaltamisen hetki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, joka tuottaa mielihyvää samoin kuin ihmissuhteissa ja tekee oivalluksista innostavia kokemuksia saaden ihmisen haluamaan niitä lisää. Vuosittain muutama kiuruvetinen käy ennemmin järjestörippikoulun muualla Suomessa. Niillä on erilaisia teemoja, kuten urheilu tai ratsastus. Iida Valkosen mielestä leiri tarjoaa myös hyvää vaihtelua kesään. – Olen aina ajatellut, että olisi tosi kiva, jos minulla olisi jonain päivänä kummilapsi. Viikon aikana nuoret ovat muun muassa uineet, kalastaneet, pelanneet biljardia ja jalkapalloa ja kisanneet erilaisissa leikkimielisissä yhteisöllisyyttä rakentavissa tehtävissä. Tämän puolesta näyttäisi puhuvan se, että Kiuruvesi sijoittuu itämurteiden alueelle, jossa tutkimusten mukaan syntyy muihin murrealueisiin verrattuna enemmän uusia – erityisesti kuvailevia ja onomatopoieettisia – sanoja. Olemme saaneet viettää paljon aikaa kavereiden kanssa, ja mieleen jäävät kaikki kivat juttelut iltaisin. Niillä on hyvä maine, ja moni nuori haluaa käydä rippikoulun päästäkseen kummiksi. Ahtiaisen mukaan Kiuruvedellä rippikoulun käyvät lähes kaikki seurakuntaan kuuluvat nuoret eli noin 70–75 nuorta kesässä. Kyllähän tämä on ihan paras HANNA SOINI Rippileirit ovat Kiuruvedellä suosittuja. Leirejä järjestetään tänä kesänä kolme. Leirillä tutustuu myös uusiin ihmisiin ja siellä on paljon hauskoja aktiviteetteja. Useissa riemuylioppilaiden muistoissa nousee esiin kokemus Kiuruveden lukion opetuksen korkeasta tasosta, jonka takeena ovat olleet pätevät ja innoittavat opettajat. Kiuruvedellä rippikoulun suosio on säilynyt vakaana, mutta isoissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla suosio on vähenemään päin. Usein myös nuorten vanhemmat ja isovanhemmat ja muut sukulaiset kannustavat rippikoulun käymiseen. Ja kun on käynyt rippikoulun, voi pitää kirkkohäät, Moona Mämmi sanoo. Se järjestetään vain päiväsaikaan ja yöt nukutaan kotona. takana Pirkko Nousiainen, Eila Tiikkainen, Aimo Saano, Pertti Hynynen, Jouko Porkka, Arto Karoluoto, Jukka Laukkanen, Jouko Koivunen, Kirsti-Maija Jokela, Juhani Niskanen, Arto Rautio, Vas
Välillä tämä oli halkovarastonakin, Tenhunen kertoo. – Olen toiminut päätoimisena yrittäjänä nyt kolmisen vuotta. – Hakemuksen tekemisessä oli oma hommansa kaikkine siinä vaadittuine laskelmineen, mutta sain sen Elinkeinojaoston viimeisin vierailu suuntautui yrittäjä Jani Tenhusen Viärän Verstaalle. Uusilla koneilla on ollut ihan eri meininki tehdä töitä, Tenhunen kiittelee. Kestävyyden lisäksi plussaa umpipuisissa kalusteissa on myös se, että jos se ajan saatossa rikkoutuu, se on helpompi korjata. tekemiseen apua kaupungilta, joten loppujen lopuksi haku sujui varsin sujuvasti. Tenhusen valmistamat kalusteet ovat täyttä umpipuuta. Palkkatöistä yrittäjäksi Palkkatyön vaihtamisen yrittäjyyteen 35-vuotias Tenhunen kertoo olleen oikea ratkaisu. Asiakkaan niin halutessa Tenhunen valmistaa verstaalla myös joihinkin tilaustöihin tarvittavia liimapuulevyjä, mutta jos tarve on suurille määrille tai isokokoisille levyille, muualta tilatut valmiit levyt tulevat asiakkaalle edullisemmaksi. Vierailun lopputulemana elinkeinojaosto toteaakin, että on hienoa, kun sivukyliltä löytyy todella monen alan yrittäjiä. – Sanoisin, että asiakkaiden haluamilla mitoilla valmistetut ruokapöydät, laverit ja kerrossängyt. Käyttämänsä puutavaran laadusta Tenhunen kertoo olevansa tarkka. Koivua käytän eniten, sillä se on hyvä ja kova materiaali uusien huonekalujen tekemiseen. Nyt tilanne näyttää kuitenkin valoisalta ja välillä töitä on jopa jonoksi asti. Kaupasta ei välttämättä löydy tiettyyn tilaan mahtuvaa kalustetta, joten moni haluaa teettää kalusteen, joka on tilaan täsmälleen sopiva ja käytännöllinen. Lankkujen annan kuivaa ulkona katoksen alla pari vuotta ja vielä muutaman kuukauden sisätiloissa, ennen kuin alan työstää niistä mitään. Asiakkaat ovat löytäneet tänne ihan hyvin. – Rakennus on joskus 1950-luvulla rakennettu viljankuivaajaksi. Verstaalla syntyy tuotteita, joita kirjaimellisesti käytetään kehdosta hautaan. Kuvassa Juha-Pekka Rusanen, Jani Tenhunen, Matti Lappalainen, Maija-Leena Kemppainen, Tommi Tikka ja Henri Huttunen. TEKSTI & KUVA RIITTA AIRAKSINEN. Se on suuri plussa, vaikka yrittäjän elämän realiteetteihin kuuluukin se, että jos sorvi ei soi, rahaa ei tule. Viimeksi rakensimme yhdessä äidille lahjan, sellaisen jämäpuista rakennetun huojuvan tornin, Tenhunen naurahtaa. Kun Tenhuselta kysyy, mikä on yleisin asiakastyö, yrittäjä miettii hetken. Lastulevyä, muovia tai viiluja niissä ei käytetä. Tämä konkretisoituu siinä, että vierailupäivänäkin korjausvuoroaan seinän vieressä odottaa asiakkaan verstaalle tuoma vanha lipasto, joka saa uuden elämän kunnostettuna ja kauniiksi vahattuna. Kotitilallaan vanhan rakennuksen yrityskäyttöön remontoinut Tenhunen on hyvä esimerkki maaseutuyrittäjästä, joka sai madallettua yrityksen aloituskustannuksia hyödyntämällä tilan vanhaa rakennuskantaa. – Lapsille olen tehnyt pinnasänkyjä. Yrittäjyyden yhdeksi hyväksi puoleksi Tenhunen mainitsee sen, että saa itse päättää aikatauluistaan. Olen tehnyt myös yhden arkun ja useita tuhkauurnia, Tenhunen valaisee työnkuvaansa. 10 Keskiviikko 1. – Metsästä vien puut suoraan läheiselle kenttäsirkkelille. Tenhunen myöntääkin, että monille asiakkaille tuotteen kotimaisuus, paikallisuus ja ekologisuus ovat tärkeitä asioita. Vierailun päätteeksi elinkeinojaoston tiimi heittää vielä ilmaan muutamia ajatuksia. Suoraa puuta Viärän verstaalta Jani Tenhunen jätti työnsä sairaanhoitajana, remontoi vanhan viljankuivaajan puusepänverstaaksi ja ryhtyi yrittäjäksi. heinäkuuta 2026 Kulttuuri Kiuruveden elinkeinojaoston yritysvierailu suuntautui viime viikolla Korpijoelle, Vääräntien varressa sijaitsevalle Viärän verstaalle. Kun lähes kaikki puutavara tulee kiuruvetisestä metsästä, Viärän verstaan tuotteita voi siis täydellä syyllä sanoa paikallisiksi tuotteiksi. Oikea kaatoajankohta vähentää etenkin riskiä puun halkeilemiselle kuivatuksen aikana. Kun yrittäjä Jani Tenhunen avaa metsän siimeksessä sijaitsevan vanhan punaisen puurakenteisen rakennuksen oven, sisältä paljastuu valoisa ja asianmukainen puusepänverstas. Toki osa asiakkaista haluaa männystäkin tehtyjä kalusteita, Tenhunen kertoo. Moni arvostaa myös kestävyyttä ja pitää omien toiveitten mukaan tehtyä huonekalua sijoituksena, jota ei tarvitse olla uusimassa muutaman vuoden päästä, Tenhunen toteaa. Entäpä jos etenkin tässä epävakaassa maailmassa työtilausten määrä jostakin syystä joskus hiljenee tai entäpä jos joutuu pitkälle sairaslomalle. Olisiko verstaalla esimerkiksi halua tai mahdollisuutta kehitellä jonkinlaista yhteistyötä alueen muiden yritysten kanssa. Vanha kuivaaja on osoittautunut yhden ihmisen yritykselle passelin kokoiseksi työtilaksi ja konekanta mahdollistaa monenlaisten kalusteiden valmistamisen. Elinkeinojaoston jäsenet ovat jo pitkään kannustaneet paikkakuntalaisia käyttämään paikallisia palveluja ja tuotteita. – Hän haluaa mielellään tulla tänne ja tehdä täällä omia pieniä hommiaan. Toki moni asia yrittäjyydessä hieman mietityttää Tenhusta kuten monta muutakin yrittäjää. Kolme vuotta yrittäjänä on osoittanut ratkaisun olleen oikea. Olen aina pitänyt käsillä tekemisestä ja palkkatöissä ollessa ajatus yrittäjyydestä ei jättänyt rauhaan, vaikka siirtyminen palkkatöistä yrittäjäksi oli melkoinen hyppy tuntemattomaan, Tenhunen myöntää. Verstaallaan Tenhunen tekee uusia asiakkaan toiveitten ja mittojen mukaisia kalusteita sekä korjaa vanhoja. Elanto ei kuitenkaan ole aivan täysin verstaan varassa, sillä verstaan lisäksi Tenhusta työllistää kotitilalla myös luomuheinänsiemenen viljely sekä metsätalous. Myöskään yrityksen sijaintia 12 km päässä keskustasta Tenhunen ei koe ongelmaksi. Työmatkakin on niin lyhyt, että kotitalosta verstaalle jaksaa kevyesti kipaista myös Tenhusen 3-vuotias poika, joka käy välillä verstaalla auttamassa. Askeleet suuntautuvat moottorisahan kanssa omaan koivikkoon tammi-maaliskuussa, jolloin puu on lepotilassa ja luontaisesti kuivempaa kuin kesällä. Asiakkaita tulee noin 200 km säteeltä, Tenhunen kertoo. Kun käytän omaa puuta, tiedän tarkkaan, miten se on esimerkiksi kuivattu ja että se on mahdollisimman suoraa. – Aiemmin toimin neljä vuotta sairaanhoitajana. Tänä vuonna lastut lentävät verstaalla entistä jouhevammin, sillä viime vuonna Tenhunen sai hankittua uusia ajanmukaisia puuntyöstökoneita Kehitysyhdistys Ylä-Savon Veturin myöntämän Leader-investointituen avulla. Tuki kattoi 40 % koneiden hankintahinnasta. Pöydällä puolestaan on työn alla uusi puinen risti, joka päätyy jonkun viimeisen leposijan merkiksi
Hän sijoittui Ykkösliigan maalisyöttötilastossa jaetulle kärkisijalle. Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen osallistui viime viikolla Aikuisurheiluliiton SM-kisoihin Turussa. Hän teki kuulassa ennätyksensä 9,04 ja keihäs lensi 22,56 metriä. Niskanen oli Exeterissä myös fanien suosikki ja kellotti täydet minuutit Ykkösliigassa viime kaudella. Sunnuntaina Tompuri voitti 2000 metriä ajalla 6.32,70. Toisen puoliajan totaalisella hallinnallaan kotijoukkue voitti lopulta 3–0 Aada Kumpulaisen ja Ella-Kaisa Knuutisen maaleilla. – Minulla oli muutamia hyviä vaihtoehtoja uudeksi seuraksi, mutta jo melko alkuvaiheessa Blackpool alkoi tuntua parhaalta vaihtoehdolta. Eipä hassummin sujunut myöskään P13-joukkueen kolmen ottelun viikko. Fuusiota vastaan kotikentällä. Kiuru Rugby Clubille niukka kotitappio Kiuru Rugby Club pelasi tämän kesän ensimmäisen kotiottelunsa lauantaina 27.6. Päivän toisessa ottelussaan sisuuntunut KiuPa äityi maalitalkoisiin LaPa-95:sta vastaan voittaen jokseenkin ylivoimaisesti 15– 1. Edelliset kolme kautta Niskanen edusti samassa sarjassa pelannutta Exeteriä, joka kuitenkin tippui kauden 2025–2026 päätteeksi Kakkosliigaan. Ilmari Niskanen siirtyy Blackpooliin KiuPan kasvatti Ilmari Niskanen jatkaa jalkapallouraansa Englannissa. Taukovihellystä kuunneltiin tasalukemissa 2–2, Juho Kamusen tehtyä toisen LaPan maaleista. Tavoitteena on myös, että pystyisin palaamaan Suomen maajoukkueen kokoonpanoon. Heti tiistaina peliohjelma jatkui KiuPan T10-joukkueen matkalla Toivalan Tanhulaan. – Useampaan osumaan ei vaan tänään pystytty paikoista huolimatta. Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla KiurU:n Silja Auvinen ja Enni Pennanen heittivät joukkuehopealle. Ja vaikka makkarat nautiskelematta jäivätkin, korvasi kotijoukkue PK-37/KiuPan yhteisjoukkueen tyylikäs 3–0 voitto JyPKistä suurinta kulinaarista mieliharmia. Aiempi N14-sarjan piirinennätys oli Kuopion Sisu-Veikkojen Tuula Konttisen vuonna 1977 juoksema 2.18,4. Keskiviikkona jopa kotoisella Kuorevirran nurmella, jolla pelataan P14-sarjan Ykköstä PK-37 YJ:n kohdatessa Jyväskylän Seudun Palloseuran yhdistelmän. Kiuruveden Urheilijoiden Salla Tompuri jatkoi hienoa kauttaan Lahdessa kestävyysjuoksukarnevaaleilla kahdella piirinennätyksellä. No, onneksi harjoitteluvuosia tytöillä vielä siintää. Tompuri sijoittui lauantaina N15-sarjan 800 metrillä toiseksi juosten samalla oman ja piirinennätyksen aikaan 2.15,70. Joku outo tumuaminen tulospalvelussa piti yleisöä epätietoisuudessa, mutta lopullisten tarkastusten jälkeen voitto lipsahti Iisalmeen maalein 4–5. – Ilmari on pelannut tasaisesti Ykkösliigassa viime vuosina ja hänellä on allaan paras henkilökohtainen kautensa. vinen oli yhdeksäs tuloksella 36,04 ja Pennanen kaksi senttiä perässä kymmenes. – Olen kuullut hyvää seurasta, valmennustiimistä ja kaupungista, joten olen iloinen voidessani olla täällä, hän toteaa Blackpoolin tiedotteessa. – Kun pelasin Exeterissä, oli Blackpoolin kotistadion Bloomfield Road aina vaikea paikka vierailla, joten odotan innolla, että olen nyt kotijoukkueen puolella ja sen fanit tukevat minua. 28-vuotiaan laitapelaajan viime kausi oli kuitenkin henkilökohtaisesti hyvä, sillä hän teki kolme maalia ja antoi 14 maalisyöttöä kaikki kilpailut huomioiden. Sarjakärki kumoon Myös P15-sarjan yhteisjoukkueen otteista lauantailta kantautui iloista viestiä. KiurU:n Anna Siponen oli Lahdessa 800 metrillä yhdeksäs ajalla 2.22,08 ja 2000 metrillä 11:s ajalla 7.16,56. Valmentaja Markku Kamunen oli saanut nautiskella Haminamäellä LaPa-95 YJ:n voitettua sarjakärki LehPa/Yllätys yhdistelmän maalein 4–3. Harjoiteltavaa kyllä vielä piisaa, summasi valmentaja Anne Hyvönen. Kahdesta tasaisesta ottelusta ei tällä kertaa ollut voittoja tuliaisina WJK:n voitettua 3–1 ja ToU:n puolestaan 4–1. Uusi sarjakausi Englannissa alkaa elokuussa. Hän sanoo olevansa innoissaan uudesta sopimuksestaan. Suomen maajoukkueessa hän on pelannut 25 ottelua, joissa hän on tehnyt yhden maalin. Ottelun maalintekijät löytyivät tällä kertaa aivan muista kaupungeista kuin Kiuruvedeltä. 11 Keskiviikko 1. Vierasjoukkue karkasi jo avauspuolikkaalla 1–9 johtoon voittaen lopulta maalein 1–13. Niskanen pohtii, että vaikka joukkue vaihtuu, sopeutumista auttaa kuitenkin se, että hänellä on jo useamman vuoden kokemus brittiläisestä jalkapallosta sekä Englannin Ykkösliigasta. Niskanen uskoo, että hän sopii hyvin Blackpooliin pelityyliin. Leppävirran Urheilijoiden Miia Kuokkasen voimassa ollut piirinennätys 6.41,47 oli vuodelta 2008. Sarjakakkosen PK-37:n vastustaja kotijoukkue Komeetat-13 löytyy sarjataulukon pohjalta, joka näkyi myös pelitapahtumissa. Lauantain avausottelu Ilmarin kentällä oli tasainen koitos aina yhtä rakkaan PK-37:n kanssa. Bloomfield Roadille mahtuu 16 500 katsojaa. Lisäksi hän sai pronssia moukarinheitosta tuloksella 24,33 ja painonheitosta omalla ennätyksellään 8,75. Toisella puolikkaalla vieLASSI MYLLYLÄ Tämän viikon pelien jälkeen jalkapallosarjat siirtyvät muutaman viikon tauolle. JyPK oli tuhrinut pallon omaan maaliinsa jo lehdistön odotellessa akkreditointiaan. – Ilmari tuo joukkueeseemme paljon energiaa ja laatua. Päivän kovimmat maalitehot kirjautti Samuel Laakso kahdeksalla osumalla, Valtteri Toivanen maalasi neljästi, Ville Laukkanen kolmesti, Jasper Valkonen kahdesti sekä Paavo Lähderinne ja Lily Räty kertaalleen. Tiukka taisto päättyi Kiurun tappioon pistein 7–12. PEKKA KATTAINEN T13-joukkueen Lily Rädyn (kuvassa keskellä) mainiot otteet toivat paikan Helmariliigaan. – Haluan myös kehittyä edelleen, sillä uskon, etten ole saavuttanut vielä täyttä potentiaaliani. Lievästi sanoen erikoinen otteluohjelma piti P13-joukkuetta tauolla viikkoja, mutta sunnuntaina jaksoi sitten matkata Siilinjärvelle kohtaamaan FC Siilin. Ensimmäisellä puoliajalla 3–1 johtoon Samuel Laakson, Valtteri Toivasen ja Paavo Lähderinteen maaleilla karannut KiuPa joutui toisella puoliajalla tiukoille kotijoukkueen noustua tasoihin, mutta Ville Laukkasen osuma päätti joukkueen kevätkauden 4–3 voittoon. Kuulantyönnössä Rusanen oli kuudes ja keihäänheitossa viides. Seuraava peli Kiurulla on 18.7. Blackpoolin päävalmentaja Ian Evatt pitää Niskasta hyvänä hankintana. Urheilu. Peliviikko käynnistyi, kuten viikot muutoinkin, maanantaina P14-ikäluokan Ykköstä pelaavan joukkueen reissulla Jyväskylään. Kahden merkittävän printtijulkaisun, Aku Ankan ja Kiuruvesi lehden, ilmestymispäivänä pääsi yleisö nautiskelemaan myös T15-ikäluokan junnujaliksesta Kuorevirran hyväkuntoisen nurmikentän äärelle. Kotijoukkue Jipon maalin etumatkan PK-37/YJ 2 kuroi toisella puoliajalla kiinni rallatellen lopulta 2–4 vierasvoittoon. Henkilökohtaisessa kisassa AuTompuri ennätyksiin ja Rusanen mitaleille raat karkasivat 2–3 johtoon, mutta Aleksanteri Svärdin kaksi osumaa toivat lopulta 4–3 voiton. KiuPan maalit tekivät Aava Ruotsalainen ja Lilli Hyvärinen. heinäkuuta 2026 KiuPan yhteisjoukkueet voittoihin Niin kuin hyvin tiedetään, on KiuPa mukana monessa yhteisjoukkueessa jalkapallon junnusarjoissa kuluvalla kaudella. Keskiviikkona puolestaan oli reissussa P14 Kakkosta pelaava yhteisjoukkue Joensuun Koillispuiston hulppeissa olosuhteissa. Olen innoissani, että saamme hänet mukaan niin aikaisin harjoituskaudella, ja odotan jo kovasti, että pääsen työskentelemään Ilmarin kanssa. Hän on solminut 2+1-vuotisen sopimuksen Blackpoolin kanssa, joka sijoittui viime kaudella Englannin Ykkösliigassa 13:nneksi eli keskikastiin. Ennen Englantia Niskanen on pelannut Skotlannissa, Saksassa ja Suomessa. Sarjojen siirtyessä hiljalleen lomamoodiin, on jotain sentään vielä tarjolla. Olen valmis tekemään kovasti töitä, että seura menestyy ja jotta saan itsekin peliaikaa ja onnistumisia. Ensi töikseen Niskanen suuntaa uuden joukkueensa kanssa Espanjaan viikon mittaiselle harjoitusleirille. Kiupalaisittain tuttuja nimiä maalintekijöistä löytyi Elias Nuutinen neljästi ja Onni Leinonen kertaalleen. Luoteis-Englannissa meren rannalla sijaitsevassa Blackpoolin kaupungissa asuu noin 141 000 ihmistä. Menneellä peliviikolla kaikki yhteisjoukkueet voittivat ottelunsa, toki pariin voittoon KiuPa ylsi ihan omillakin porukoilla. Potkua vastaan ykkösdivarissa. Rusanen saavutti M35-sarjassa kiekonheiton hopeaa tuloksella 23,38 metriä
heinäkuuta 2026 Hengelliset 2 Keskiviikko 15. Myös netissä. klo 18.30 Sointuja ja sovitusta – iltatori torilla. klo 19 Herättäjäjuhlille lähtöseurat kirkonmäellä (sateen sattuessa kirkossa). Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi. Oikaisu lampaita koskevaan juttuun. Antti Parviaisen omaiset www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi To 2.7. solvaavat Kiuruvesi-lehdessä 24.6.2026 julkaistussa ”Suloiset lampaat tekevät tärkeää työtä” oli kaksi asiavirhettä. 12 Keskiviikko 1. KUOLLUT Toivo Ilmari Udd 77 v. 1930-luku. Lettivehnäskahvit klo 18 alkaen. Pidetään keskustelu rakentavana. Jotta pysyt kärryillä kotiseutusi käänteistä. Valtatie 27:n varrella kerrottiin olevan liki 20 uuhta, mutta todellisuudessa niitä on yli 30. klo 10 Konfirmaatiomessu, rippileiri II. Elias Simojoki omiensa parissa. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Ari Palmroth Ti 7.7. Kesäisten yhteislaulujen lisäksi ohjelmassa Torintupa RY: n tuotteiden muotinäytös ja hartaus. To 2.7. Sateen sattuessa srk-talolla. solvaavat Öyhöttäjä, JÄTÄ KOMMENTTISI TÄHÄN Vaikka kuinka ärsyttäisi, mieti vielä kerran. Öyhöttäjä, JÄTÄ KOMMENTTISI TÄHÄN Vaikka kuinka ärsyttäisi, mieti vielä kerran. (Häyrynen, Pesälä). Puhujina Samuli Korkalainen, Minna Kettunen, Jari Nousiainen, Kimmo Kivelä. Su 12.7. Antti Parviaisen omaiset osanotosta. ma-pe klo 9.-12. klo 9–12 Ihmistä lähellä aamupäivä kontaktituvalla, tarjoilua La 4.7. AVIOLIITTOON SIUNATTU Roope Petteri Laaksorinne ja Henna Margit Marin Hengelliset p. Ke 1.7. klo 10 Messu. Messu kuultavissa radio Sandelsissa. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUYHDISTYKSEN ARKISTON KÄTKÖISTÄ Tällä palstalla julkaisemme Kotiseutuarkistosta löydettyjä kuvia Kiuruvedeltä. klo 10–20 Lasten päiväleiri (7–12 v.) Pyhäjärven Mäntyniemessä, ilmoittautumiset, Pekka 050 3094 264 tai Teija 0504052 680 Su 5.7. Su 5.7. Jutussa kerrottiin, että lampaita on Jussinahossa, mutta todellisuudessa paikan nimi on Jysinaho. Pidetään keskustelu rakentavana. Myös netissä. 017 770 0421 MUISTOKIITOS SEURAKUNNAT HAUTAKIVET Lämmin kiitos osanotosta. Sateen sattuessa kirkossa. maaliskuuta 2025 Kirkkoherranvirasto on avoinna 6.7.-31.7
Tulin taloon vuonna 1990. Kiurusalmen sauna edustaa ”käsinveivattavaa” tyyppiä, karsittua mallia. Jopa ehtoollisella pappi vinkkasi minulle juttuaiheesta öylätti kädessään. Mies kiipesi uudelleen puuhun, että isä sai kuvan. Toimittajana saa juosta kellon kanssa kilpaa. KUN aloitin urani, tehtiin juttuja vain paperilehteen ja deadline oli vain kerran viikossa. Jostakin lomasta tunkeutuu aina joku sädenippu, joka läikittää hirsiseinämää tai löylystä portaille laskeutuneen kylpijän rintakarvoja. Tee tuore koivuvasta ja huiski sillä kuumassa kuivassa löylyssä, niin etpä taija muuta tarvita. Sitten kun kaikki saahaan valmiiksi, niin aletaan katella toisia. Murha siinä tapahtuu, jos toinen lyyvään pois. Muistan hänen olleen usein väsynyt. Mitä se minulle kuuluu. Se, että joutunut tarttumaan kaikkeen, on toivottavasti kehittänyt minua ihmisenä ja toisaalta lehden toimittaminen ei ole mitään väitöskirjan tekemistä. Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi. Linnut voivat pesiä ja hoitaa poikasiaan. Imin itse asiassa jo pikkutyttönä toimittajan työn fiiliksen. Lehtijuttu on aina enemmän tai vähemmän pintaraapaisu, koska jutut suunnataan kaikille, ei muille väitöskirjantekijöille. Savusaunassa tuoksuvat eletyn elämän kaikki parhaat hajut. Ja toiseksi jää uloslämpiävä vanhalla puolella. Kun kotimatkalla kysyin isältä, että ihanko tosissaan karhu ajoi miehen puuhun. Lehti on saatava painoon tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan, joskus tapahtumia on monta päivässä ja haastateltavillekaan ei välttämättä sovi haastattelut tasaisesti pitkin viikkoa, vaan haastatteluja voi olla useita päivässä. Joskus aikaisin aamulla, joskus myöhään illalla. Paperilehden suhteen aikataulu on edelleen sama, lehti on saatava painoon kerran viikossa, tiistaina kello 12:sta. Kuta rumempi sauna ja kuta villimmässä paikassa, niin sitä enemmän se hiveli hermoja. Enemmän olen saanut haastateltavilta ja jututettavilta kuin olen koskaan pystynyt itse antamaan muille. Ennen yhteyttä otettiin vain puhelimella tai astelemalla toimitukseen. Elämäänsä ei voi toimittajana suunnitella ollenkaan, ei voi sopia viikonloppuun mitään eikä muillekaan päiville, sillä haastateltava voi omien kiireidensä takia muuttaa haastatteluajankohtaa tai tulee yllättävä muu jutuntekotilanne, kaikki eivät ilmoita ajoissa, kun jotain tapahtuu, vaan yhteydenotto voi tulla viiden minuutin marginaalilla. Ja aiheesta kuin aiheesta, vaikka en olen ollut monestakaan asiasta jyvällä. Hirveän määrän olen saanut tehdä juttuja, tuhansia ja tuhansia. Selvitelkööt itse välinsä. – Huonoin on sähkösauna asuinrakennuksessa. Tulispa Kiuruveelle maaherra taikka piispa, niin tänne saisivat tulla. Olette kaikki lukijat ja kohtaamani ihmiset rakkaita. Pistettäisiin nokinen kiuas kuumaksi ja annettaisiin vastojen heilua. KAIKESTA edellä mainitusta huolimatta olen saanut tässä työssä paljon. Se on, mikä on välttämätöntä, mutta ei mitään ylellisyyteen vivahtavaa. Lisäksi jutut on kiirehdittävä verkkoon mahdollisimman pian. Ikävys50vuotta sitten Saunakulttuuri kukkii Hautajokivarren mustan saunan tulisissa löylyissä Pihlajan ja mesiangervon väkevä tuoksu lyö vastaan Hautajoen rantametsiköstä, joka on suorastaan ryteikköä. – Kirvestä ei saa tuuva tänne. Aurinkoa saadaan niputettuna. Mutta mitä varten sen kunnon luonnon ei anneta kehittyä lähempänä. KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka nauttii työstään.. Katottaisiin illalla, mitenkä korkealle salakat hyppäävät suvannon pinnassa, kun haukipoika tavoittelee niitä pohjasta päin. Molemmat rakennukset työntyvät maastosta kuin sen elimelliset osat, ottavat alansa, mutta antavat tuomien ja raitojen rönsyillä. Pyöritellään kiviä riviin. Neljäs vuoro on tulossa. Ja taakse tuomen suojaan vielä puuseenkin, ettei tarvitse kyykkysillään piileskellä. Tämä voittaa. Oikeita höyrynpesiä. Ja tässä pesii pajulinnut ja lehtokertut. Räkättien pojat ovat juuri hyppineet pesistään, hoippuvat polulla ja räpiköivät kasvustoa hämärässä tuomien alaoksilla. Vaikka näin ikään maantien varressa. Heitä jään kaipaamaan. Laitoksia ne ovat. Muutaman sadan metrin päässä on toinen samanlainen. Ei tarvita mitään mukavuuksia, ei pukuhuoneita, ei suihkuja, ei saunakaljojakaan. Eletyn elämät parhaat hajut Muutaman sadan metrin päässä askaroi Kärkkäisen Artturi omalla saunallaan, kasertelee rappupölkyn kanssa. Tuo koivu ja tuo raita tuossa ovat ihan samanarvoisia. mutta koska minulla on pitämättömiä lomia ja liukumia, poistun takavasemmalle, tai sanomalehtitermillä kuvattuna, siirryn marginaaliin kolmen viikon päästä. KAIKISTA parasta tässä työssä ovat olleet ihmiset ja tietysti kiuruvetiset. (Kiuruvesi-lehti 23.6.1976) Enää kolme viikkoa JÄÄN pian pois Kiuruvesi-lehdestä. Kiurusalmi on rakennellut joen varteen keskelle rehevää luonnonpuustoa savusaunan. Taakse jää pitkä työrupeama tässä lehdessä. Tehtäisiin kunnon sintujuomat. Monesti on haastateltavan kanssa itketty ja naurettu yhdessä. tytään ja sanotaan että eipä täällä ookaan mukava olla. Välillä tuntuu, että ei millään pysy viestitulvan kanssa ajan tasalla. – Sen kun pitää olla justiin näin, juttelee polkua asteleva Kiurunsalmen Viljo. heinäkuuta 2026 Tällä palstalla julkaisemme Kotiseutuarkistosta löydettyjä kuvia Kiuruvedeltä. Nykyisin kylvetään kolme kertaa viikossa. Ei minnekään. Tulispa maaherra tai piispa – Minä näin tämän homman mallissaan Itä-Karjalassa sotareissulla. Antaa kaiken kasvaa. Mustan saunan tuliset löylyt. Ja jos tämä menee liian valoisaksi, niin mihinkä kivitasku tekee pesänsä. Se on ollut äärettömän rikasta kaikkina näinä vuosina. En olisi se, mitä olen tänään, ilman teitä. Hyvä että saan omat hartiat mahtumaan sekaan. – Sitä puhutaan edustussaunasta, minne viijään diplomaatit ja muut harvinaisvieraat. No mitenkä on, kun kaikki elämä on tapettu pois. Vaikka ihan kaupan kassalla voi joku vinkata jutusta tai esittää moitteen tai kiitoksen. Olen kiitollinen jokaisesta kiitoksesta ja ruususta, jonka olen saanut urani aikana, myös kaikista niistä moitteista, joita ole saanut. Näin purnaa Viljo Kiurusalmi, joka kolme kertaa viikossa laskeutuu rantaan lämmittääkseen savusaunansa ja vetääkseen samalla reissulla sankollisen salakoita suolakaloiksi. Siinä rullaa liikenne eestakasin tuossa muutaman saan metrin päässä. Jään eläkkeelle virallisesti 1.10. SE , mikä tässä ajassa rassaa lehdentekijänä, on yhä tiivistyvä kiire. 99-prosenttisesti ihmiset ovat olleet mukavia ja ihania. Elämä viihtyy semmosessa luonnonkohassa, joka saa kehittyä vapaasti. – Sanotaan, että pitäis lähteä Lappiin kahtelemaan kunnon luontoa. Rantalan Artturi sanoo, että mitä pitemmälle aika kuluu (äsken hän täytti 70 vuotta), niin sitä tiheämmin tulee lähdetyksi rantaan. Onhan tässä ajassa tullut nähtyä ja koettua paljon. 13 Keskiviikko 1. Ja antaa sitten kesätuulen kuivatella. Naapurit ovat saaneet rakennusimbulssit samanaikaisesti. Ja salakat hyppii joessa auringonlaskun aikaan. Artturi on vetänyt mukaan jo varovaista lux-varustelua, tehnyt takkahuoneen, pukeutumispaikan ja grilliverannon. Muina päivinä oleillaan, katsellaan mitenkä pihlajat kukkivat, miten koivunlehti leviää ja räkätit ruokkivat poikasiaan. Juttu pitää tehdä niin, että se kiinnostaa kaikkia ja silloin liikutaan usein pintavesissä. Tuuvaan kaakelia ja notkuvaa leposohvaa. Isä sanoi, että ei usko koko juttua, mutta tärkeintä loppupelissä on aina hyvä tarina. Sama kun vietäisiin sairaalaan pestäväksi. – Tai aatellaan vaikkapa kesämökkiläistä. Sen on rustannut naapuri Artturi Kärkkäinen. – Tule joskus, niin kokeillaan. Sain pikkutyttönä olla isäni mukana juttumatkoilla, hän joutui muun muassa kuvaamaan uudelleen miestä, jonka karhu ajoi puuhun, koska aiemmalla reissulla kamerassa ei ollut filmiä. – Paras sauna meidän kolmen saunasta, kehuu Artturi omaansa. Ja puut tapella ite auringosta. Hirmu vimmalla raivataan tonttia. Jonnekin korpeen. Yhteydenottokanaviakin on nyt useita. Tänään viestejä tulee sähköpostiin, tekstiviestillä, Instagramissa, Facebookissa, ja tietysti soittamalla, sekä kasvokkain missä vain. Laitetaan istutuksia. Isäni oli myös toimittaja, ja hän kirjoitti välillä öisinkin niin, että nukuin kirjoituskoneen naputukseen
017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi/jatekeskus Ylä-Savon jätekeskuksella vastaanotetaan hyötyjätteiden lisäksi myös risuja haravointijätteitä, sekajätettä ja isokokoisia jätteitä, jotka eivät mahdu kiinteistön sekajäteastiaan (esim.rikkinäiset huonekalut, runkopatjat jne.) Sekajätekuormat ovat maksullisia. Ylä-Savon jätekeskus Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi Avoinna ma-pe klo 7.30-17.30 ja la 4.7. Toimisto avoinna mape klo 9.00-15.30. seurakunta Uusi opinto-ohjelma julkistetaan ja jaetaan jokaiseen talouteen 3.8.2026 alkaen Opiston toimisto avautuu 3.8.2026. Myös netissä. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma–to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Kaupungin Info ja puhelin asiointi ma – to 9.00–11.30 ja 12.30–15.00 pe 9.00–11.30 ja 12.30–14.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KIURUVEDEN LAJITTELUASEMA PALVELEE HEINÄKUUSSA SEURAAVASTI Kiuruveden lajitteluasema Sahatie 3 Kiuruvesi. lut. Ekopisteiden sijainnit, ja mitä pisteillä vastaanotetaan, löydät osoitteesta: www.kierratys.info Risuja haravointijätteiden vastaanotto Savikon risulaani Osoite: Kalliokyläntie 14 74700 Kiuruvesi Avoinna jatkuvasti. Koskee uusia tilauksia. Huomioi, että kerättävät jätejakeet vaihtelevat eri ekopisteillä. heinäkuuta 2026 4 Keskiviikko 15. maaliskuuta 2025 KAUPUNGINTALO Kaupungintalon ovet suljettu 17.6. Ekopisteillä kerätään paperia, kartonki-, muovi-, ja lasipakkauksia, ja pienmetallia sekä käyttökelpoisia tekstiilejä (UFF). 044 726 2952 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi www.kiuruvesilehti.fi Öyhöttäjä, JÄTÄ KOMMENTTISI TÄHÄN Vaikka kuinka ärsyttäisi, mieti vielä kerran. Tilaa Kiuruvesi-lehti 6 kk ja tiedät mistä puhutaan. lasi) Paperi, kartonkija lasipakkaukset ja pienmetalli Paristot ja pienakut Puujäte Suuret metalliromut Vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet MUITA JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPISTEITÄ Ekopisteet Ekopisteet on tarkoitettu kotitalouksien uusiokäyttöön meneville jätteille. Avoinna: ma klo 7.30-12.30 ja to klo 12.00-17.00 ja la 18.7. Asiointi ajanvarauksella. Kiuruvesi-lehden kesätarjous! Tilaukset: Sanna Manninen / 044 7050 443 www.kiuruvesilehti.fi Tarjous voimassa 26.7.2026 asti. – 9.8.2026. solvaavat. KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Nuorten musiikkileirin päätöskonsertti Kiurusalissa 9.7.2026 klo 18.00. 14 Keskiviikko 1. Kiuruveden kansalaisopisto ja Ev. Pidetään keskustelu rakentavana. Tilaus on kestotilaus ja jatkuu tarjousjakson jälkeen normaalihinnalla. Tilaus oikeuttaa kestotilaajan etukorttiin, jolla saat hyvä tarjouksia paikallisista yrityksistä. Vapaa pääsy! Järj. Digi 35 € Paperi 50 € Täystilaus 65 € Tilaukset p. klo 10-13 p. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. HUOM! Kulku asemalle Timontien kautta. klo 12.00-14.00 p. 040 703 9954 tai 040 585 0597 www.ylasavonjatehuolto.fi/kiuruvedenlajitteluasema Vastaanotetaan veloituksetta kotitalouksien: Betoni-tiilijäte (mukaan lukien posliinija kaakelijäte) Kyllästetty puujäte Käyttökelpoiset tekstiilit ja poistotekstiilit Muut kuin pakkauslasit (ikkunaja peililasi, juomalasit yms
050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. heinäkuuta 2026 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi JUHLAJA MAJOITUS VUOKRATAAN OMPELIMO KOTIPALVELUT LAHJAPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 15 Keskiviikko 1. 0400 674 271 www.kauhanenoy.fi Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO TILITOIMISTOT KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Kotipalvelut ja -sairaanhoito PARTURI-KAMPAAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Anne Niskanen Anne Niskanen APTEEKKI TAKSIPALVELUT K L A S S I N E N H I E R O N T A E N E R G I A H O I D O T olonkorjuu.fi 050 5122886 Olonkorjuu, Asematie 7 B Taksipalvelu Miikka Lonkila 050 516 5399 Myös KELA-kyydit/toivetaksi Myös KELA-kuljetukset / toivetaksi Nyt kaksi autoa: 9054 9368 PALVELUHAKEMISTO
040 7530 370. mennessä Minnalle puh 0500 379 365. Lähtö Linja-autoasemalta klo 11.45, sitovat ilmoittautumiset 21.7.2026 mennessä Reijo Turuselle p. ELÄKELIITTO Piirin kesäpäivä Vieremällä ke 29.7. Autotalli-KIRPPIS ILMAISTA PUUTA P. Ikiaikaisessa 4.7. Turinat klo 9-11, BINGO klo 11. Ateriapalvelun ruokalista vk 28: ma: mangoista broilerikastiketta, perunaa, parsakaalia, punajuurisalaatti, PROfeel kermakaramellivanukas, ti: jauhelihakeittoa, tomaattilohko, pehmeä rahka ja raparperikeitto, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, puolukkahilloa, omena, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, to: tomaattista uunikalaa, perunaa, punajuurta, lanttu-porkkana, mustikkajogurtti, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, suvisalaatti, mansikkamoussea, la: nakkikastiketta, perunaa, parsakaalia, jäävuori-porkkana, vadelma-vanilja kerroskiisseli, su: kalaleikettä, yrttikastiketta, perunaa, porkkanaviipaleita, jäävuori-punakaali-kurkku, hedelmämoussea (muutokset mahdollisia). klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Teollisuustie 7, Kiuruvesi. korttirinki. 0400 539642 tai Kaija Rantaselle p. 16 Keskiviikko 1. ja klo 12. Kiuruveden Sydänyhdistys tarjoaa retken teatteri Vieremään katsomaan näytelmää LIIAN PAKSU PERHOSEKSI, su 2.8.2026 klo 13. 050 307 5439 KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Graafinen Suunnittelu •Teippaukset Liikelahjat• Yritystekstiilit Passikuvat• Kopiopalvelut Mainonnan kaikki kuviot Mainonnan kaikki kuviot Nyt main asia t kunt oon Kiuruveden invalidit ry:n jäsenet kerho Saunarannassa 7.7 klo 12:00 alkaen. 050 4689744. Tilauksesta myös lihapiirakat, munkit ym. Heikki Lång p. leivonnaiset. Mykyrokkaa Palopaikalta omiin astioihin ja lounaalla torstaina klo 9.30-12.30. Hinta: jäsenille 25,00 € sisältää teatterilipun ja väliaika tarjoilun, ei jäsenille 35,00 €. Yhdistys tarjoaa bussikuljetuksen. Tervetuloa. maaliskuuta 2025 RIVI-ILMOITUKSET TAPAHTUMIA SEKALAISTA SEKALAISIA HUVEJA MANSIKKAA TIEDOTTEITA ASUNTOJA KYSY VAPAATA ILMOITUSTILAA! 044 7050 443 Lähetä juttuvinkki toimitus@ kiuruvesilehti.fi 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.fi www.lvisawo.fi • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desinfiointi Seuraa meitä somessa! • • • • • • maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 2.7. Tervetuloa! Palju vuokrattavana. ja liikuntatuokio klo 12. ELÄKELIITTO to 2.7. 010 340 7735 kesäkahvila avoinna ma-pe klo 10:00-19:00 la klo 13:00-19:00 su klo 13:00-18:00 yögrilli avoinna ke 21:00-00:30 to 21:00-00:30 pe 21:00-03:00 la klo 21:00-04:00 Yleisurheilukilpailut TYÖPAIKKOJA TORILLA Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Kiuruveden Sydänyhdistys tarjoaa jäsenilleen paikalliseen kesäteatteri Eerolaan katsottavaksi ryhmälipun hinnalla 19,00 € Hotelli Huminan kaikkiin esityksiin. Timo Lång / 0400 218184. Tiedostelut 0400 935 890 . Mitat 35 ja 50 cm. heinäkuuta 2026 6 Keskiviikko 15. 050 305 2893 www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. MUISTILISTA Myydään edullisesti OMAKOTITALO Salmisentie 11. Varaukset 0400-945544. Tervetuloa! Lue lisää ja hanki liput: www.ikiaikainen.fi.. tietoisuutta avartava ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva Aurinko ja elämänvoima tapahtuma. Ilmoittaudu 7.7