Yhteistyö Laulun aika on tullut Kamarikuoro Gloria Harrastajaorkesterit yhteistyössä Kauneimmat joululaulut Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyö 4/2021
Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Kuvaaja: Liisa Takala Pääkirjoitus Laulun aika on tullut Gloria-kuoro Jäsenmaksut 2022 Harrastajaorkesterit yhteistyössä Kauneimmat joululaulut Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyö Kuopion Tuomiokirkon kamarikuoro Seurakunnan musiikkipolku Niin kuin taivaassa -musikaali Piirit ja kuorot Kirkon juhlat #yhdessä2023 Nuottijulkaisuja 22 24 30 31 26 Tämän lehden teemana on yhteistyö, jota tehdään paitsi seurakunnissa, myös seurakuntien monien yhteistyökumppanien kanssa.. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Pälvi Ahoinpelto Anne Jokitalo Harri Kerko Inari Tilli Kannen kuva: Kamarikuoro Gloria. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 2 3 3 4 10 14 16 18 4/2021 13 20 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 1/2022 1.2.2022 23.2.2022 2/2022 1.4.2022 27.4.2022 3/2022 1.9.2022 21.9.2022 4/2022 1.11.2022 23.11.2022 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) TILAUSHINNAT 2022 Vuosikerta 33 € Ryhmätilaukset: 2-9 kpl 29 €/kpl 10-19 kpl 27 €/kpl 20+ kpl 24€/kpl PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p
2 3 Pääkirjoitus Yhdessä saa aikaan enemmän ja parempaa Seurakunnissa tehdään valtavasti yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Se on jopa todennäköistä. Tässä kuvailtua yhteistoimintaa saattaa jo joissain seurakunnissa olla. Erilaiset toimijat toisivat mukanaan eri-ikäistä väkeä. Perästä kuuluisivat tarinat, joissa kerrottaisiin onnistuneita käytännön esimerkkejä eri sukupolvia yhdistäneistä kirkollisista musiikkitilaisuuksista ja -toiminnoista, jotka rakentuivat paikallisissa verkostoissa hyvällä yhteistyöllä. Tällaisen aktiivisen ja luontevan yhteistyön merkitystä on syystäkin pidetty aina tärkeänä. Yhteistyökumppaneiden kirjo on melkoinen. Siitähän se yhteinen polku syntyisi yhdessä tehden, toisilta kysellen ja toisia kuunnellen. Olisi hienoa nähdä näiden hyvien käytänteiden ja toimintatapojen leviävän laajemmin seurakuntiin. Verkostot ovat laajat ja niissä toimiminen erittäin luontevaa. Miten yhteistä tekemistä voitaisiin seurakunnissa lisätä vaikkapa eri-ikäisten seurakuntalaisten kesken. Polku-ajatteluun ytimessä on sellainen toimintakulttuuri, jossa eri-ikäiset seurakuntalaiset toimivat yhdessä. Usein yhteistyötä tehdään esimerkiksi kunnan ja sen eri toimialojen, urheiluseurojen, partion, marttojen, MLL:n, leijonien, paikallisen musiikkiopiston ja monien muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Kirkon uusi Polku-toimintamalli antaa eväitä seurakunnille ajatella toimintaansa uudella tavalla. Miten esimerkiksi vanhemmat ja kokeneemmat sukupolvet voisivat luontevasti olla tukemassa nuorempia sukupolvia seurakuntien musiikkitoiminnan piiriin. Miten tässä vuosikymmenten aikana muotoutuneessa verkostoyhteistyössä kerättyjä oppeja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän niin sanotusti omassa piirissä. Polun ydinajatus on uudenlaisessa seurakunnan jäseniä, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä yhdistävässä toimintakulttuurissa. Yhdessä saa enemmän ja parempaa aikaan. Millaisia olisivat esimerkiksi musiikin ympärille rakentuvat luontevat kohtaamiset ja tilanteet, joita järjestettäisiin yhdessä seurakunnan alueella toimivien yhteistyökumppaneiden, vaikkapa aiemmin mainittujen marttojen, partion tai MLL:n kanssa. Sami Ojala Toiminnanjohtaja, Lasten ja nuorten keskus ry sami.ojala@lastenjanuortenkeskus.fi
Yhdessä laulaminen tekee hyvää. 4/2021 4 5 4 Laulun aika on tullut kutsuu ihmisiä laulamaan yhdessä Laulun aika on tullut -hanke tukee matalan kynnyksen lauluryhmien toimintaa: julkaistava lauluvihko, tallenne, radio-ohjelmat ja tapahtumat tuovat iloa yhdessä laulamiseen. Kuva: Suomen Kirkkomusiikkiliitto. Suomen Kirkkomusiikkiliiton ja Kristillisen Eläkeliiton yhteinen hanke pyrkii tukemaan sitä, että jokaisella olisi mahdollisuus laulaa yhdessä
Lauluvihon myötä alueellisilla toimijoilla tulee olemaan valmis materiaali olemassa olevien ja uusien lauluryhmien käyttöön. Äänten jakautuminen lähes kahdensadan laulun kesken kertoo, että rakkaimmiksi koettuja hengellisiä lauluja ja virsiä on paljon. Tarkoituksena on myös innostaa alueellisia toimijoita – erityisesti kirkkomusiikkipiirejä, seurakuntia ja Kristillisen Eläkeliiton alueellisia yhdistyksiä – järjestämään yhteen kokoavaa toimintaa ja tapahtumia omille jäsenilleen. Kirkkokuoroissa lauletaan usein moniäänisesti ja pyritään saavuttamaan tietty taiteellinen taso. Sivukoko tulee olemaan vähintään A5. Tarkoituksena on antaa hyvää käyttömateriaalia olemassa oleville ryhmille sekä madaltaa kynnystä uusien ryhmien perustamiseen. Lisäksi laulamisella on sosiaalinen rooli. Lauluvihko julkaistaan vuoden 2022 alussa. Teksti: Kalle Kivelä. Koronarokotteita on annettu jo paljon, ja yhdessä laulaminen alkaa taas olla mahdollista. Vihkoon on koottu monipuolisesti virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja sekä muita lauluja esimerkiksi 1950ja 1960-luvuilta. Vihko on osa vuosien 2022–2023 aikana toteutettavaa laajempaa laulupiirihanketta. Lauluvihosta on haluttu tehdä mahdollisimman monipuolinen ja moneen käyttötarkoitukseen soveltuva. On myös laulajia, joille tärkeintä on se, että saa laulaa yhdessä toisten kanssa ilman liian korkeita odotuksia laulamisen tason suhteen. Alueellisen toiminnan lisäksi suunnitelmissa on ohjelmasarja Radio Deissä sekä mahdollisesti valtakunnallinen radioitava jumalanpalvelus. Laulujen valinnoissa on otettu huomioon muun muassa rakkaimpia hengellisiä lauluja ja virsiä koskeva kysely, jonka Kristillinen Eläkeliitto toteutti keväällä 2020. Laulaa voi vaikkapa linja-automatkoilla, luontoretkillä tai tapahtumissa, joissa pääosassa on nimenomaan laulaminen. Lauluihin yhdistyy muistoja ja tunteita. Kysely osoitti muun muassa sen, että rakkaimman virren tai laulun valinta voi olla hyvin henkilökohtainen. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ja Kristillinen Eläkeliitto haluavat olla tukemassa laulamisen mahdollisuutta myös silloin, kun tavoitteellinen kuorotoiminta ei sovi omaan elämäntilanteeseen ja kun tärkeintä on laulamisen tuoma ilo. Tärkeää on myös kuulla oman äänensä soivan osana laulavaa joukkoa. Yhdessä laulamalla voimme muodostaa uusia muistoja mieleenpainuvista lauluhetkistä. Tällöin jokainen pääsee halutessaan osallistumaan yhdessä laulamiseen osana valtakunnallista laulujoukkoa. Laulut ovat eri tavoilla läsnä elämän eri vaiheissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että teksti tullaan kirjoittamaan riittävän suurilla kirjaimilla ja että tekstin ja taustan välinen kontrasti on riittävä. Tällaiset alueelliset tapahtumat mahdollistavat laulamisen myös niille, jotka eivät enää jaksa harjoitella haastavaa ohjelmistoa vaan haluavat keskittyä itse laulamiseen ja yhdessäoloon. Lauluvihon suunnittelussa on otettu huomioon se, että teksti on helposti luettavissa. Laulujen merkitys ihmisille vaihtelee, ja kyselyssä esiin nousseiden laulujen valikoima oli hyvin laaja. Kirkkomusiikkiliitto ja Kristillinen Eläkeliitto haluavat yhdessä kannustaa jokaista ajattelemaan mieluisaa tilaisuutta tai hetkeä, jossa voisi laulaa yhdessä – olit sitten kuorolainen, kanttori, omaksi iloksi laulava, kirkkomusiikkipiirin tai alueellisen yhdistyksen hallituksen jäsen tai kuka tahansa laulamisesta innostunut. Hajontaa oli paljon sekä hengellisissä lauluissa että virsissä. Mahdollisuuksia yhdessä laulamiseen on lähes rajattomasti. Laulaminen vahvistaa meitä myös fyysisesti: käytämme ääntämme ja kehoamme eri tavoilla kuin yleensä. Kirkkomusiikkiliitto myöntää myös tapahtuma-avustuksia alueellisten tilaisuuksien järjestämiseen. Juuri yhdessä laulaminen onkin oleellinen osa kirkkomusiikkitoimintaa. Säestäjiä varten lauluvihossa on laulujen tekstien yhteydessä sointumerkit. Edellä mainitut järjestöt ovat valmistelemassa tähän tarkoitukseen lauluvihkoa nimeltään Laulun aika on tullut. Laulut saavat meidät kokoontumaan yhteen ja laulamaan meille tärkeitä ja mieluisia lauluja yhdessä. Kirkkomusiikkiliiton ja Kristillisen Eläkeliiton yhteinen toivomus onkin, että vihko kannustaisi alueellisia toimijoita ideoimaan ja toteuttamaan yhdessä tällaisia tilaisuuksia. 4 5 4 5 L aulaminen on monelle mieluisa harrastus, ja sillä on todetusti positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Laulaminen yhdistää meitä monella tavalla – sekä elettyjen aikojen muistoissa että osana tätä päivää
Toivomme, että alueelliset tapahtumat tarjoaisivat mahdollisuuden laulaa yhdessä isommallakin porukalla, kokea laulamisen juhlaa. Kirkkomusiikkiliiton jäsenille: Levykokoelma (1 kpl) ja lauluvihko (1 kpl) 25 € www.skml.fi/kauppa p. Haluatko järjestää alueellisen tapahtuman. www.skml.fi/kauppa p. Ota yhteys Kirkkomusiikkiliiton toimistoon, niin etsimme teille sopivan alueellisen kumppanin! Ohjelmasarja Radio Deissä Vuoden 2022 aikana Radio Dein ohjelmasarja esittelee joitakin Laulun aika on tullut -kappaleita kuulijoille. Levy antaa tukea laulujen laulamiseen omassa porukassa tai vaikka yksin kotona. Se on ostettavissa Suomen Kirkkomusiikkiliitosta ja Kristillisestä Eläkeliitosta. 050 336 5396 (Kirkkomusiikkiliiton musiikkisihteeri Kalle Kivelä) CD-levy 25 € Levykokoelma sisältävää Laulun aika on tullut -kokoelman laulut. 050 336 5396 (Kirkkomusiikkiliiton musiikkisihteeri Kalle Kivelä) Tapahtumat Tapahtumat kutsuvat laulamaan yhdessä vähän isommalla porukalla, kun oman alueen lauluryhmät kokoontuvat laulamaan Laulun aika on tullut -lauluja. Vihko sisältää laulujen sanat sekä sointumerkit mahdolliselle säestäjälle. Levyn kustantaja on Karjasillan kirkkokuoro ry ja se on ostettavissa Suomen Kirkkomusiikkiliitosta. Kirkkomusiikkiliiton jäsenet voivat saada avustuksia tapahtumien järjestämiseen. Voitte myös järjestää tapahtumia yhdessä esimerkiksi alueella toimivan Kristillisen eläkeliiton jäsenyhdistyksen kanssa. Ohjelman toimittaa Kristillisen Eläkeliiton toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö.. 4/2021 6 7 Laulun aika on tullut Laulukokoelma, myydään 10 kpl erissä: 45 € / 10 kpl + postikulu 12,50 € Lauluvihkossa on noin 70 tuttua laulua. Kokoelman kustantaja on Yhteiskustannus
Tällaisiin virsiin voi liittyä esimerkiksi vahva tunnekokemus, jossa ilon tai surun hetkellä on ollut musiikki läsnä. Pidämme erityisesti jonkin tietyn laulun melodiasta, sovituksesta tai sanoituksesta. Hengellisten laulujen osalta äänet jakautuivat tasaisesti eikä ylivoimaista suosikkilaulua ollut. Osalle kyselyyn vastanneista erityisesti lapsuudesta mieleen jääneet isien ja äitien laulamat virret olivat tärkeitä. Vastauksiin kirjoitettujen kommenttien perusteella virret auttavat jaksamaan ja jotkin virret puhuttelevat erityisesti. Laulut, joita kuuntelemme tai laulamme itse, ovat voineet kulkea mukanamme koko elämämme ajan – lapsuuskodista aina tähän päivään. Maakuntien kesken vastaukset jakautuivat seuraavasti: Pirkanmaalta kymmenen vastausta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta kummastakin kuusi vastausta, Keski-Suomesta, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Karjalasta kustakin viisi vastausta, Satakunnasta neljä vastausta, Etelä-Savosta ja Kanta-Hämeestä kummastakin kaksi vastausta ja Varsinais-Suomesta yksi vastaus. Kaiken kaikkiaan musiikki voi vedota meihin monilla eri tavoilla. Kaikista mainituista virsistä 14 virttä on 900-alkuisia, vuonna 2016 käyttöön otetussa virsikirjan lisävihossa julkaistuja virsiä. Vastauksissa vähintään kolme kertaa mainittuja virsiä oli yhteensä 16. Kysely toteutettiin liiton verkkosivulla www.krell. Neljä vastaajaa kertoi virsien 318 ”Jeesus, sä ainoa” ja 923 ”Silmäni aukaise” olevan rakkaimpia. Näin on myös hengellisten laulujen ja virsien kanssa. Suosituimpia virsiä olivat virsi 338 ”Päivä vain ja hetki kerrallansa”, joka mainittiin yhdeksässä vastauksessa, ja virsi 600 ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan”, joka oli mukana kahdeksassa vastauksessa. Vastaajien keski-ikä oli 71 vuotta. Virsien osalta hajontaa oli enemmän. Virsiä oli mukana 92. Virsi 341 ”Kiitos sulle, Jumalani” mainittiin kuusi kertaa ja virret 21 ”Enkeli taivaan” ja 77 ”Käy yrttitarhasta polku” viisi kertaa. Näistä 99 oli hengellisiä lauluja. Tutun laulun kuuleminen palauttaa mieleen tärkeitä muistoja elämänpolun varrelta, ja pääsemme ikään kuin elämään niitä uudestaan. 6 7 M usiikki on monella tavalla läsnä elämän eri vaiheissa, niin arjessa kuin mieleenpainuvissa hetkissäkin. Vähintään kolmessa vastauksessa tärkeimmäksi hengelliseksi lauluksi nimettiin ”Anna sade, Jumala”, ”Golgatan veressä voima on”, ”Vain yksin Jeesus”, ”Sydämellä Jeesuksen” ja ”Yksi nimi ylitse muiden”. Kaksi vastaajaa ei ilmoittanut paikkakuntaa. Joillekin kyselyyn vastanneille oli vaikea valita tiettyjä rakkaimpia lauluja ja virsiä, koska hengellistä mielimusiikkia koettiin olevan niin runsaasti. Toisaalta voimme arvostaa tiettyjen laulujen musiikillisia ominaisuuksia. ”Yhden äänen saaneita” rakkaimpia hengellisiä lauluja oli 84 kappaletta. Nuorin vastaaja oli 37-vuotias ja iäkkäin 83-vuotias. Vastauksissa mainittiin yhteensä 191 hengellistä laulua ja virttä. fi, ja siihen vastasi yhteensä 48 henkilöä. Kristillinen Eläkeliitto toteutti keväällä 2020 kyselyn, jolla selvitettiin, mitkä hengelliset laulut tai virret ovat ihmisille kaikkein rakkaimpia. Näistä lauluista kaksi ensimmäistä mainittiin kumpikin viisi kertaa. Muutama mainitPäivä vain ja hetki kerrallansa – rakkaimmat hengelliset laulut ja virret. ”Yhden äänen saaneita” rakkaimpia virsiä oli 49 kappaletta. Kolmessa vastauksessa mainittuja virsiä olivat virret 30 ”Maa on niin kaunis”, 125 ”Kosketa minua Henki”, 275 ”Mä elän laupeudesta”, 276 ”Jeesuksesta laulan”, 301 ”Kirkasta, oi Kristus”, 332 ”Herraa hyvää kiittäkää”, 517 ”Herra, kädelläsi”, 525 ”Suurempi kuin sydämeni” ja 571 ”Jo joutui armas aika”. Vastauksissa on myös mainittu, että on paljon koskettavia virsiä muun muassa iloon, jaksamiseen, kiitokseen ja ylistykseen. Musiikki antaa meille iloa ja tuo lohtua vaikeinakin aikoina
Eniten ääniä saanut virsikin sen kertoo: ”Päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä lohdutuksen aina saan. Kädessään hän joka päivä kantaa, tietää kaiken, mitä tarvitsen, päivän kuormat, levon hetket antaa, murheen niin kuin ilon seesteisen.” Annetaan rakkaiden hengellisten laulujen ja virsien soida jatkossakin – osana elettyjä päiviä ja koettuja hetkiä. Äänten hajonta yhteensä lähes kahdensadan laulun kesken kertoo, että rakkaimman hengellisen laulun ja virren valinta on jokaiselle hyvin henkilökohtainen asia. Teksti: Kalle Kivelä Kuva: Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Tommi Kähärä. Mitä päivä tuokin tullessansa, Isä hoitaa lasta armollaan. Vastauksista voidaan päätellä, että rakkaimmat hengelliset laulut ja virret usein yhdistetään tiettyyn hetkeen tai muistoon, jonka pääsee kokemaan uudestaan aina, kun kuulee tai itse laulaa kyseisen laulun tai virren. Valintaan vaikuttavia tekijöitä on paljon, esimerkiksi oma lapsuus ja muistot lapsuudesta sekä tapahtumat ja kokemukset ja niiden aiheuttamat tunnetilat jokaisen omassa elämässä kyselyyn vastaamisen hetkellä. 4/2021 8 9 si säveltäjä Pekka Simojoen laulut nimeämättä erikseen yksittäisiä lauluja Simojoen tuotannosta
Oman mausteensa kuorolle tarjoaa juuri tälle syksylle osunut Karjasillan seurakunnan kahden kirkkokuoron, Kastellin ja Karjasillan kuoron, yhdistyminen. Niinpä kuoron tulee valmistautua ääntämään teksti selkeästi sekä kanttorin johdolla huolehtia, että tempo on sopiva, ei liian ” harras” jopa laahaava, mutta ei liian nopeakaan. Karjasillan kirkkokuoroa odottaa työntäyteinen laulukausi. CD toimisi esilaulajana yhteisissä laulutilaisuuksissa. Olemme sitoutuneita tehtävään ja ottaneet haasteen kiitollisin mielin vastaan.” Karjasillan kirkkokuoro äänittää Laulun aika on tullut -kokoelmaa. Yhtenäisen soinnin löytäminen 30-päiseen kuoroon saattaa olla melkoinen haaste varsinkin, kun laulut esitetään yksiäänisinä, joskin säestyksellisinä. Olemme huomanneet hoivakotivierailuilla, että tutut laulut, vaikka jo osin unohtuneina, pulpahtavat mieleen, kun joku johdattelee laulamista. Sekä ohjaavan kanttorin että kuoron tavoitteena on saada aikaan laadukas tuote. 8 9 K arjasillan kirkkokuoron laulaja Marjatta Pulkkinen Oulusta kertoo kuoron terveisiä: ”Iloisesti yllätettyinä saimme talvella 2021 tiedon, että Suomen Kirkkomusiikkiliitto oli valinnut Karjasillan kirkkokuoron vuoden musiikkiryhmäksi. Toisaalta jokunen harvoin kuultu sävelmäkin oli päässyt mukaan. Tarjolla vihkoseen oli tuttuja hengellisiä lauluja ja virsiä, vanhan kansakoulun laulukirjan ohjelmistoa ja jopa muutama ikivihreä kevyen musiikin kappale. Ensi hämmästyksestä toivuttuamme kuulimme, että palkinto sisälsi mahdollisuuden myös yhteisprojektiin. Yhteishankkeeksi päätettiin valita 60–70 laulua senioreiden lauluvihkoon sekä valmistaa äänite näistä lauluista. Kooste-ehdotelma oli laadittu SKML:ssä, ja sitä oli kuoron muutamien edustajien mahdollisuus kommentoida ja esittää siihen muutoksia. Mitä lähemmäksi äänitteen tekeminen on tullut, sitä enemmän kysymyksiä herää: Miten kuoro ehtii oppia laulut äänityskuntoon, varsinkin kun koronataudin vuoksi harjoitukset ja kokoontumiset ovat olleet tauolla viime vuoden joulukuun alusta saakka. Äänitys on valmistumassa keväällä 2022, mikä merkitsee kymmenen laulun äänittämistä joka kuukausi. Tallenteella erityyppiset laulut saavat erottua myös äänen voimakkuuden mukaan esimerkiksi kehtolaulu hiljaisempana kuin marssilaulu
Yhteistyötä on tehty sellaisten säveltäjänimien kuin Peteris Vasksin ja Jyrki Linjaman kanssa.. Yli kymmenen vuotta sitten, vuonna 2010 syntyi suomalaisen kirkkomusiikin taivaalle uusi kokoonpano, kamarikuoro Gloria. Glorian missio on tarjota yleisölleen mieleenpainuvia elämyksiä klassisen vokaalimusiikin parissa. Rakkaudesta kuoromusiikkiin K amarikuoro Gloria – kammarkören Gloria on yksi maamme harvalukuisista ammattilaiskuoroista, ja sen jäsenet ovat mukana kuoron toiminnassa vapaaehtoisvoimin. Aina kuulijaa ei päästetä helpolla, sillä kuoro haluaa uudistaa ja piristää suomalaista kirkkomusiikkigenreä ja tarjota ennen kaikkea laatua. 4/2021 10 11 Kamarikuoro Glorian laulajat ovat musiikin ammattilaisia: laulajia, soittajia ja säveltäjiä sekä tietysti kuoromusiikin osaajia ja johtajia. Ei ole liioiteltua sanoa, että Gloria on poikkeuksellinen ilmiö maamme kuorotarjonnassa eikä vastaavaa, pitkän linjan kirkkomuusikin osaajista koottua, säännöllisesti harjoittelevaa ja esiintyvää kokoonpanoa meiltä löydy
Ajattelen, että on vain luonnollista kantaa vastuuta yhteisestä asiasta, tehdä toiminnasta juohevaa. Kullervo Latvanen on itse urakoinut kuoron hallinnossa koko kuoron olemassaolon ajan. Gloriassa tehtäviä on jaettu tasaisesti. Gloriaan on pääsykokeet ja koeaika. 10 11 Parasta on kimpassa Glorialaisia ovat läpi vuosien pitäneet yhdessä sopivasti haastava musiikki, laulaminen, virikkeitä antavat, ammatilliset keskustelut ja samanhenkisessä seurassa viihtyminen. Tämä on ihan ehdotonta hyvän lopputuloksen kannalta. Kuorolla on lisäksi ollut vierailevia johtajia, kuten Kari Turunen , Märt Krell ja Edward Ananian-Cooper . – Seurakunnan kuorojen käytännön asiat ovat usein yhden henkilön vastuulla, yleensä kanttorin. – Toiseksi tällaisen kuoron tulee esittää myös kirkkomusiikkia, joka on historian saatossa jäänyt ”suurten hittien” varjoon. Pelkkä osaaminen ei kuoroon pääsyyn riitä, vaan tulevan laulajan äänen tulee myös sopia kuoron kokonaisuuteen. Vuosien varrella esille ovat sävellystöillään päässeet muun muassa Peter Hilli , Harri Kerko , Minna Wesslund, Juha Paukkeri ja Simo Häkli . Myös sellaisen, joka on musiikillisesti haastavaa eikä perustu välttämättä vuosisataiseen kolmisointuihanteeseen, vaan ammentaa vaikutteensa tämän päivän kulttuurin moninaisuudesta. Järjestämme koelauluja pari kertaa vuodessa, jolloin kaikkiin ääniin otetaan laulajia. Muulloinkin kuoroon voi tulla, jos pystyy sitoutumaan tekemiseen, jatkaa Latvanen. Perustajajäsenet tapasivat toisensa jatko-opintojensa aikana Sibelius-Akatemiassa. Kuorossa laulaminen virkatehtäväksi Kullervo Latvasen mielestä kamarikuoro Glorian johtajan ei tarvitse välttämättä itse olla kirkkomuusikko. Koska kamarikuoro Gloria toimii itsenäisesti, on vuosittaisten toimintavarojen kerääminen hieman liian ison uurastuksen takana, pahoittelee Latvanen. Kuoro syntyi innostuksesta Kamarikuoro Glorian ensimmäisenä kuoronjohtajana toimi Timo Nuoranne , joka oli myös vahvana vaikuttajana kuoron perustamisessa. Koska kuoron riveissä laulaa useita säveltäjiä, se pystyy linjaansa myös noudattamaan, ja kuoro kantaesittää uutta musiikkia säännöllisesti pitkin vuotta. Kuoron toiminnan taustalla on rekisteröity yhdistys, ja kuoro on kaksikielinen. Maailmassa on valtava määrä hyvää musiikkia, joka ansaitsisi. Useimmat kuoron laulajista ovat joko kirkkomuusikkoja, jotka työskentelevät maamme suomenja ruotsinkielisissä seurakunnissa, tai muutoin musiikin alalla työskenteleviä ammattilaisia ja myös alan opiskelijoita. Nopeasti linjaksi tarkentui keskittyminen mahdollisimman pitkälle uuteen musiikkiin ja harvoin esitettyihin, jopa haastaviin kirkkomusiikin helmiin. Tämä on pitänyt kuoroa koossa vaikeiden kausien aikana. Vuodesta 2006 lähtien kuoron johtajana on toiminut Seppo Murto . Hänen mielestään kamarikuoro Glorian olemassaolo on oikeastaan luonnollinen kirkkomusiikki-ilmiö. – Tietysti meillä on haku päällä koko ajan. Ensinnäkin sen tulee edistää uuden kirkkomusiikin syntyä. Myös ammattilaiset kokevat saman intohimon ja vastuun, yhdessä tekemisen riemun, sanoo kuoron nykyinen puheenjohtaja Kullervo Latvanen. – Kuoroteosten tilaamisen esteeksi tulee tavallisesti ja raadollisesti raha. – Koska laulajat itse työskentelevät kuoronjohtajina, he ymmärtävät yksittäisen laulajan vastuun ja sitoutumisen. Hän laulaa bassoa, ja leipätyö on Espoon Leppävaaran seurakunnassa kanttorina. Jäähyväishaastattelussaan Nuoranne totesi, että kuoro perustettiin innostuneessa ilmapiirissä ja kuoroa perustettaessa sen hieno visio oli paneutua kirkkomusiikkiin. Kuoron laulajien pienestä joukosta on löydyttävä hallituksen ja taiteellisen toimikunnan jäsenet. Tuolloin he havaitsivat, miten tärkeää kokeneenkin konkarin on laulaa itse kuorossa ja haastaa itseään. – Jos kirkko haluaa pitää itseään myös kulttuuri-instituutiona, voisi sanoa, että sen suoranainen velvollisuus on edistää kirkollisen musiikin kehitystä ja ylläpitää muusikoidensa – kanttoreiden – ammattitaitoa, Seppo Murto sanoo. – Hänen tulee kuitenkin tuntea kirkon monisatavuotinen ja rikas musiikkija liturgiakulttuuri ja olla kiinnostunut siitä, sanoo Latvanen. Murron mukaan kirkon muusikoista koostuvalla kuorolla on kolme tärkeää tehtävää
Tilaukset www.kirjapaja.fi tai tilaukset@kirjapaja.fi tulla korkeatasoisissa esityksissä ihmisten iloksi, jatkaa Murto. Laulut kuljettavat kirkkovuoden ja vuodenkierron halki sykkien toivoa ja henkien aikuista hengellistä elämää. – Hartain toiveeni on, että Glorialla olisi myös taloudelliset edellytykset toimintaansa. – Yhdessä musisointi on usein yksin puurtavalle kanttorille tärkeä henkireikä, puhumattakaan kuoromme monien säveltävien kanttoreiden mahdollisuudesta saada teoksiaan esille. 4/2021 12 13 Seppo Murto on Gloria-kuoron johtaja. Voisiko kuorossa laulaminen olla kaikille virkatehtävä. Mukana on myös yksinkertaisia sovituksia. Voimalauluja tarjoaa uusia sanoituksia ja säveliä niin seurakunnan yhteislaulua rikastuttamaan kuin kuorojen käyttöön. ANNA-MARI KASKINEN (SANOITTAJA) – ANNA-LIISA HAUNIO (SÄVELTÄJÄ) VOIMALAULUJA pyhään ja arkeen Voimalauluja on uusi laulukokoelma seurakuntien käyttöön. Pienillä asioilla voidaan saada paljon aikaan, lupaa Murto. Kuoron kolmas tärkeä tehtävä on toimia kuoron jäsenten kehittymisen kanavana. Teksti: Helena Jaakkola Kuvat: Liisa Takala. Löytyisikö Kirkkohallituksen hiipuvasta kassasta pennosia kuoron toiminnan ylläpitämiseen
Vaihtoehtoinen jäsenyysmalli on yhdistysjäsenyys oman alueen kirkkomusiikkipiiriin, jossa jäsenenä on esimerkiksi kirkkokuoroyhdistys. Muutoksen myötä yli 30 000 jäsenen seurakuntien tai seurakuntayhtymien jäsenmaksut eivät enää nouse suuriksi. Kirkkomusiikkipiirejä on kehotettu vapauttamaan yhdistysjäsenmaksusta ne yhdistykset, joiden taustaseurakunta on Kirkkomusiikkiliiton jäsen, eli tuplajäsenmaksuja ei peritä. Edustajakokouksessa äänivaltaa käyttävät jäsenseurakuntien edustajat sekä alueellisten kirkkomusiikkipiirien edustajat. 1) Jos XXX kirkkokuoro on edelleen ry, se jatkaa vanhaan tapaan piirin jäsenyhdistyksenä ja lähettää piirikokoukseen äänivaltaisen kokousedustajan/kokousedustajat. Yhdistysjäsenmaksu on kuten vuonna 2021: 15,50 € / hlö. Riippumatta siitä, onko XXX kirkkokuoro edelleen yhdistys toivomme painokkaasti, että piiri vapauttaa jäsenmaksusta jäsenyhdistyksensä, joiden taustaseurakunta on Kirkkomusiikkiliiton jäsen. 2) Jos XXX kirkkokuoro on purkanut pois yhdistyksensä, se ei pysty olemaan piirin jäsenyhdistys, eikä voi lähettää piirikokoukseen äänivaltaista kokousedustajaa/kokousedustajia. Tämän kuoron seurakunta on nykyisin seurakuntajäsen. Jäsenmaksujen suuruudesta päätti liiton edustajakokous lauantaina 11.9.2021. Kirkkomusiikkiliiton pyrkimyksenä on olla tukemassa koko kirkkomusiikin kenttää, joten olemme tietenkin halunneet raivata tätä jäsenyyden estettä pois, kertoo toiminnanjohtaja Jonna Aakkula. 12 13 S uomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n jäsenmaksut säilyvät vuonna 2022 pääsääntöisesti ennallaan. Mikäli jäsenseurakunnassa / seurakuntayhtymässä on yli 30 000 jäsentä, jäsenmaksu on yli 30 000 henkilöä ylittävältä osalta 0,025 € / seurakunnan tai seurakuntayhtymän jäsen. Suurissa seurakunnissa jäsenmääräperusteinen maksu on noussut korkeaksi ja tämä on koettu liittymisen esteeksi. Jäsenmaksua ei peritä alle 20-vuotiailta jäseniltä. Suurten seurakuntien ja seurakuntayhtymien jäsenmaksuihin tehtiin kuitenkin merkittävä muutos. Jäsenmaksusta on vapautettu vielä sen vuoden, jolloin jäsen täyttää 20-vuotta. Kirkkomusiikkiliiton jäseniksi ovat vuoden 2017 alusta alkaen voineet liittyä kokonaiset seurakunnat ja seurakuntayhtymät. Näin tuplajäsenmaksuja ei peritä.. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n jäsenmaksut vuonna 2022: Vuonna 2022 seurakuntajäsenmaksu on 0,06 € / seurakunnan tai seurakuntayhtymän jäsen (kuten vuonna 2021), mutta kuitenkin aina vähintään 200 € /seurakunta. Jos Kirkkomusiikkipiirillä on käytössä uudet (vuodesta 2017) kirkkomusiikkipiirin mallisäännöt, säännöissä on huomioitu seurakuntajäsenyys ja sen mukaan: ”Jokainen piirin alueella toimiva SKML:n jäsenseurakunta voi lähettää piirikokoukseen edustajansa, jolla on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.” (Mallisäännöt löydät Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilta, tai voit pyytää niitä liiton toimistosta.) Näin ollen, jos teillä on käytössä uudet mallisäännöt ja XXX kirkkokuoro on ry, voi kirkkokuoro ry lähettää kokoukseen äänivaltaisen kokousedustajan/kokousedustajat ja lisäksi halutessaan seurakunta voi lähettää piirikokoukseen edustajansa, jolla on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kirkkomusiikkiliiton jäsenmaksut 2022: Suurten seurakuntien ja yhtymien maksut alenevat Kirkkomusiikkiliiton seurakuntajäsenyydestä kysyttyä: Kun kirkkomusiikkipiirimme pitää syys/kevätkokouksen, kutsunko XXX Kirkkokuoron kokoukseen
Tahdistin on esiintynyt pitkään eri seurakuntien Yhteisvastuukonserteissa. Noissa konserteissa olemme soittaneet myös kevyempää gospelia ja rockiakin jousisovituksilla komppibändin kanssa. Yhteistyö on ollut antoisaa. Oratorioissa ja kantaateissa kirkkotila tukee luonnollisesti musiikin sanomaa. Monissa kirkossa soitettavissa kappaleissa urut ovat alkuperäinen, noihin kappaleisiin tarkoitettu instrumentti, jota ei voi korvata jollain muulla. Vuosien mittaan harrastaja-sinfonia-orkesteri on esiintynyt monesti niin Alavan kirkossa, Kuopion tuomiokirkossa kuin Puijon kirkossa. Niissä meillä on ollut vuosien saatossa noin 50 eri laulusolistia. Alavan kirkon seurakuntasali on toiminut vuosia Tahdistimen treenipaikkana. Urut ovat tärkeässä roolissa. Kuopiolainen sinfoniaorkesteri Tahdistin ja helsinkiläinen kamariorkesteri Refugium musicum ovat esiintyneet vuosien mittaan monesti seurakunnallisissa yhteyksissä. Hyppölän mukaan kirkkosalit ovat myös arkkitehtuurisesti ja akustisesti hienoja tiloja. Tahdistin on esittänyt kirkoissa kantaatteja ja oratorioita, mutta myös kevyempää musiikkia. T ahdistin-orkesteri on pitänyt Kuopiossa konsertteja muun muassa kaupunginorkesterin, nuorisokuoron ja kirkkokuorojen kanssa. 4/2021 14 15 Oratorioita, kantaatteja ja kevyempää musiikkia Tahdistin ja Refugium musicum -orkesterit yhteistyössä seurakuntien kanssa Tahdistin-orkesteri sekä Alavan kirkkokuoro, Ossi Jauhiaisen luotsaama komppibändi ja Kristiina Brask tekemässä musiikkivideota. Tällaiset teokset on mukavampi esittää kirkossa kuin vaikkapa kliinisemmässä konserttisalissa. Tällaista kevyempää haaraa meillä on ollut erityisesti Alavan seurakunnassa.. Hyppölä toteaa seurakunnan olevan jo tämän myötä luonnollinen yhteistyötaho. Uskon kirkon sakraalin hengen luovan myös soittajille hienon ja rauhallisen tunnelman, riippumatta heidän taustastaan tai vakaumuksestaan, kapellimestari Harri Hyppölä pohtii. Niissä on omanlaisensa soundi sekä erilaisia sävyjä ja tehoja
14 15 työtä seurakuntien ja niiden kuorojen kanssa. Vastaavasti meidän orkesterimme saa tutustua paitsi kuoroihin myös uusiin teoksiin, kapellimestareihin ja laulusolisteihin. Kallion kirkko on toiminut pitkään sen harjoittelupaikkana ja säännöllisenä esiintymispaikkana. On erittäin kiitollista päästä esiintymään täydelle kirkolle. Orkesteriosuuksista on vastannut Tahdistin. Musiikkivideoiden myötä maailmalle Hyppölä kehuu seurakuntakanttorien ja ylipäätään seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. He ovat koulutettuja musiikin ammattilaisia, joilla on paljon osaamista ja kontakteja solisteihin. Helsinkiläinen harrastajaorkesteri tarttuu kuitenkin ennakkoluulottomasti uudempaankin taidemusiikkiin ja on esiintynyt usein viihdeorkesterina eri yhtyeiden ja myös big bandin kanssa. Teksti: Juhana Unkuri Refugium musicumin toiminnan kulmakivenä on oma Turussa pidettävä Brinkhall soi -festivaali. Orkesterin kanssa esiintyminen ei ole välttämättä kaikille seurakuntakuoroille ihan arkipäivää. Jokitalo uskoo, että seurakuntayhteistyössä molemmat osapuolet voivat oppia ja kehittyä. Hyppölä kehuu erityisesti Alavan seurakunnan kanttoria Ossi Jauhiaista . Tärkein kuoroyhteistyökumppanimme on johtamani Vokaaliyhtye Incanto, mutta esiinnymme muidenkin Uudenmaan alueen kuorojen kanssa, orkesterin kapellimestari Jukka Jokitalo kertoo. Kirkoissa Refugium musicumin ohjelmistossa on ollut lähinnä oratorioita ja kantaatteja. Varsinkin kirkollisten juhlapyhien, kuten joulun tai pääsiäisen, aikaan ihmiset tuntuvat kaipaavan perinteistä kirkkomusiikkia. Jauhiainen on aktiivinen, laaja-alainen ja avarakatseinen. Jokitalon mukaan osaltaan juuri seurakuntayhteistyön myötä Refugium musicum on päässyt esiintymään monilla paikkakunnilla ja erilaisten kuorojen kanssa. Olemme esittäneet erityisesti Bachia, Händeliä, Mozartia ja Vivaldia. Täysiä saleja ja uutta oppia Jokitalo muistuttaa, että vieraalla paikkakunnalla paikalliskontaktit puuttuvat eikä itse järjestettyyn konserttiin tulisi paljon väkeä. Näiden musiikkivideoiden tekeminen on ollut mukava lisä varsinaisten konserttien jatkeeksi. Refugium musicum on tehnyt monesti yhteis. Jauhiainen on tehnyt kirkkokuoron, orkesterin, bändin ja eri solistien kanssa gospelia, joka on soinut YouTuben välityksellä eri puolilla maailmaa. Seurakuntayhteistyö takaa usein suuret yleisömäärät. Oratorioita ja kantaatteja Kamariorkesteri Refugium musicumin ohjelmistossa pääpaino on klassismin ja romantiikan tyylikausien sinfonietta-kokoonpanolle sävelletyissä orkesteriteoksissa sekä barokin ajan oratorioissa. Kanttorien kanssa on hienoa suunnitella konsertteja. Äskettäinhän hänet valittiin myös vuoden kanttoriksi. Mozartin Requiemin esityksiä lienee ollut 15 vuoden aikana noin 25. Toiminnan kulmakivenä on ollut vuodesta 2005 Turun Kakskerran saarella orkesterin itsensä järjestämä Brinkhall soi -festivaali. Kirkolla on muutenkin musiikillisia perinteitä ja myös resursseja. Lisäksi varsinkin viime vuosina meillä on ollut yhteistyötä esimerkiksi Helsingin Pakilan, Espoon Olarin, Vantaan Hämeenkylän, Mäntsälän ja Porvoon seurakuntien kanssa. Kuorojen kanssa tehtävä yhteistyö on meille ylipäätään tärkeää, ja samalla se toimii hyvänä varainhankintatapana oman kesäfestivaalin järjestämiseen
Laulutilaisuuksissa kerätyt kolehtitulot Lähetysseura käyttää heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi yli 20 maassa. ”Monen joulun edellä olen itse juontanut jonkun Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden. Ihmiset tulevat niihin monin erilaisin tunnoin, osa innoissaan jouluvalmisteluista, osa niiden tai työn väsyttäminä. Mutta uskon, että jokainen tulee tilaisuuteen hetkeksi levähtämään, tavoittelemaan iloa ja tyyntymään kaiken keskellä”, Leppänen sanoo.. Nykyisin Kauneimmat Joululaulut on Suomen suurin musiikkitapahtuma ja suosituin laulupäivä on juuri kolmas adventti. Hän kävi laulamassa niitä perheen kanssa jo lapsena ja sittemmin ne ovat olleet myös osa hänen työtään pappina. Niillä parannetaan muun muassa lasten ja äitien terveyttä, autetaan perheitä saamaan parempaa ravintoa ja puhdasta vettä sekä kehittämään toimeentulomahdollisuuksia. Mukana ovat tietysti viime vuoden Kauneimmat Joululaulut -äänestyksen voittajat, Vexi Salmen ja Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen, Carola Häggkvistin säveltämä ja Pia Perkiön suomeksi sanoittama Taivas sylissäni sekä Sakari Topeliuksen ja Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna. Vuonna 2019 Kirkon Kauneimmat Joululaulut soivat tutkimuskeskuksen kyselyssä kolme viidestä suomalaisesta kertoi osallistuvansa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin, ja Postin kyselyssä ne olivat joulun kolmanneksi paras asia ykkössijan jakaneiden yhdessäolon ja jouluruoan sekä toisen sijan saaneen joululoman jälkeen. Lähetysseura tukee myös erityisesti vammaisten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten koulutusta sekä oikeuksien toteutumista. Ensi vuonna juhlitaan näyttävästi Ensi vuosi on juhlavuosi, kun Kauneimpia Joululauluja lauletaan jo 50. kerran. ”Näyttää siltä, että pääsisimme tänä vuonna jälleen kokoontumaan ja viime joulunseudun tyhjät kirkot voisivat nyt kaikua yhteisestä laulusta” sanoo Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja Satu Kantola toiveikkaana. ”Seurakunnat ovat kertoneet, että ne ovat varautuneet järjestämään paljon tilaisuuksia. Tapahtuma sai alkunsa vuonna 1973, kun kanttorit yhdessä Lähetysseuran kanssa halusivat kehittää hiljaiseen kolmanteen adventtisunnuntaihin tapahtuman, jossa myös kerättäisiin varoja lähetystyölle. Kaikki järjestäjät ottavat luonnollisesti mahdolliset rajoitukset ja terveysturvallisuuden huomioon. 4/2021 16 17 Viime jouluna Kauneimpia Joululauluja laulettiin lähinnä kotisohvalla striimauksia katsellen. ”Kauneimmat Joululaulut on matka jouluun” Kauneimpien Joululaulujen suojelijana on tänä vuonna piispa Mari Leppänen. Lähetysseurassa iloitsemme todella siitä, että seurakunnat haluavat tarjota ihmisille tilaisuuden laulaa sydämensä pohjasta ja lahjoittaa maailman lapsille mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään.” Suomen Lähetysseura on painattanut seurakuntia varten 750 000 lauluvihkoa. Kampanjan suojelija tänä vuonna on piispa Mari Leppänen. Miten käy tänä vuonna. Täyttyvätkö kirkot jälleen ääriään myöten Kauneimpien Joululaulujen laulajista. Vihosta löytyy 24 joululaulua – ne kaikkein perinteisimmät ja rakkaimmat, jotka saavat joulumielelle niin nuoret kuin vanhat. Joillekin jouluun voi myös liittyä luopumisen ja ikävän tunteita siksi, että päällimmäisenä mielessä on joku kokemus joulusta, joka ei enää voi toteutua
Teksti: Suomen Lähetysseura pian Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden jälkeen: annetaan esimerkiksi mahdollisuus tulla kokeilemaan laulamista kuoron seuraavaan jumalanpalvelustehtävään asti. 16 17 Kauneimmat joululaulut -osallistujia mukaan seurakuntien musiikkiryhmiin ”Meillä jokaisella on käsitys oikeanlaisesta joulusta – joku maku, haju tai muisto lapsuuden joulusta, jonka kautta jouluun kuljetaan. Annetaan mahdollisuus kokea kuorolaulun riemu Monet sanovat, että seurakunnan musiikkiryhmien esitysten sijaan ihmiset haluavat päästä laulamaan Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa itse. Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran työhön maailman lasten hyväksi. Samalla tullaan antaneeksi pieni joululahja ihmiselle, joka saa kuulla positiivisen palautteen laulutaidostaan: ”Olisi mahtavaa saada noin hyvä laulaja meidän kuoroomme!” Teksti: Jonna Aakkula Toiminnanjohtaja, Suomen Kirkkomusiikkiliitto K auneimmat joululaulut -tilaisuudet keräävät perinteisesti kirkot täyteen ihmisiä laulamaan yhdessä. Jokainen osallistuja on siis hyvinkin potentiaalinen kirkkokuorolainen! Miten saisimme rohkaistua Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien osallistujia mukaan seurakunnan musiikkitoimintaan. Esimerkiksi olisi kiinnostava kuulla musiikkiryhmän jäsenten kertomana, miksi minä iloitsen harrastamisesta tässä musiikkiryhmässä. Muodostetaan yhdessä suuri moniääninen kuoro, jossa kuorolaiset laulavat stemmoja seurakunnan laulaman melodian mausteeksi! Esitetään kutsu seurakunnan musiikkiryhmiin Esitetään läsnäolijoille yleinen kutsu tulla mukaan seurakunnan musiikkiryhmiin. Kerrotaan myös siitä, että seurakunnissa voidaan muodostaa musiikkiryhmiä toiveiden mukaan ja/tai vinkataan myös naapuriseurakunnan musiikkitoiminnasta. Nämä tilaisuudet ovat silti upea mahdollisuus kertoa seurakunnan musiikkitoiminnasta ja esitellä ryhmiä. Kaikki nuo kymmenet tuhannet osallistujat ovat kiinnostuneita laulamisesta ja tilaisuuksissa vallitsevasta tunnelmasta. Voisivatko tapahtumaan osallistujat saada kokemuksen yksiäänisen yhteislaulun lisäksi myös moniäänisestä kuorolaulamisesta. Annetaan jokaiselle kuorolaiselle tehtäväksi kuulostella, missä laulaa omaan musiikkiryhmään sopivia ihmisiä. (Kannattaa etukäteen suunnitella ja ohjeistaa, missä vaiheessa tilaisuutta kuorolaiset voivat tehdä tämän.) Lisämateriaalina voi olla pieni viestilappu, jossa kerrotaan harjoitusajoista ja mahdollisuudesta tulla tutustumaan musiikkiryhmän toimintaan. Ja eikös viereisessä kaupunginosassa toivottu juuri lisää alttoja kirkkokuoroon. Kuorolaisen vastuutehtävä on esittää kutsu tulla tutustumaan seurakunnan musiikkiryhmään. Madalletaan tutustumiskynnystä sillä, että ryhmällä on avoimet harjoitukset tai vaikkapa ”projekti” mahdollisimman. Jalkautetaan kuorolaiset kutsujiksi osallistujien pariin Sen sijaan että seurakuntien musiikkiryhmät istuvat omilla riveillään, hajautetaan kuorolaiset eri puolille kirkkosalia. Yhteislaulutilaisuuksien järjestämisestä vastaavat seurakunnat. Lähetysseura suunnittelee ja toteuttaa Kauneimmat Joululaulut -kampanjan ja toimittaa lauluvihot ilmaiseksi seurakuntien käyttöön. Myös Kauneimmat Joululaulut on matka jouluun.” Kauneimmat Joululaulut on Suomen Lähetysseuran ja luterilaisten seurakuntien yhteistyötä. Jos kirkkokuoroon ei voida ottaa kymmentä uutta alttoa, sanotaanko innokkaille ei-kiitos vai voidaanko perustaa ihan uusi ryhmä
Koulutus tarjoaa valmiuksia työelämään sekä mahdollisuuden valmentautua alan jatko-opintoihin. Yhteistyön perustana ovat työpaikan ja oppilaitoksen väliset koulutussopimukset. Esimerkiksi Jyväskylässä Gradian opiskelijat osallistuvat keväällä 2022 hiljaisen viikon konserttisarjan tuotantoon kahden viikon työelämäjaksoissa. Useat kokevat, että toisen asteen opinnot ovat juuri se tarvittava ajanjakso harjoittelulle ja Yhteistyössä seurakunnat ja musiikkialan ammatillinen peruskoulutus. Koulutukseen voi hakeutua peruskoulun tai lukion jälkeen kevään yhteishaussa tai jatkuvan haun kautta suoraan oppilaitoksiin. Useassa konservatoriossa on suunnitteilla vastaavantyyppistä yhteistyötä paikallisten seurakuntien kanssa. Suomen konservatorioliiton urapolkuselvityksissä valtaosa vastaajista kertoo tavoittelevansa musiikkialan korkea-asteen jatko-opiskelupaikkaa. Yhdessä jaetaan tilaresursseja ja opiskelijat harjoittelevat usein seurakuntien uruilla. Myös musiikkiteknologia ja pianonviritys ovat omia osaamisalojaan. Oman osaamisen osoittaminen tapahtuu näyttöjen kautta, joita tehdään esiintymisissä sekä työelämäjaksojen yhteydessä. Oulun konservatorio ylläpitää puhallinorkesteritoimintaa yhdessä seurakunnan kanssa ja Joensuussa ortodoksisen kirkkomusiikin yliopisto-opiskelijat käyvät konservatoriolla musiikin hahmotusaineiden tunneilla. Kanttorien työ tutuksi jatko-opintoja pohtiville opiskelijoille Konservatorioilla on luontevaa yhteistyötä seurakuntien kanssa. Opiskelijat rikastuttavat seurakuntien musiikkielämää, musisoivat vanhusten kerhoissa ja musiikkileikkikouluissa, avustavat jumalanpalveluksissa ja toimivat keikkakanttoreina. Musiikkialalla tämä tarkoittaa työelämäjaksoja esimerkiksi orkestereissa, äänentoistoyrityksissä, ravintoloissa, konserttija tapahtumapaikoilla sekä luonnollisesti myös seurakunnissa. P erustutkinnon suorittaminen kestää aiemmista opinnoista riippuen 2–4 vuotta ja opinnoista valmistutaan muusikoksi, musiikkiteknologiksi tai pianonvirittäjäksi. Suuntautumisvaihtoehtoja on runsaasti. 4/2021 18 19 Musiikkia voi opiskella Suomessa toisella asteella kaikkiaan 18 oppilaitoksessa, jotka ovat joko yksityisiä konservatorioita tai koulutuskonsernien alaisia yksiköitä. Yhdessä järjestetään konsertteja, teemamessuja ja suuria tapahtumakokonaisuuksia. Esimerkiksi Alavan ja Rautalammin seurakunnat ja Kuopion konservatorio yhteistyökumppaneineen toteuttivat tänä syksynä Mozartin Requiemin ja Turun konservatorio ja Turun ja Kaarinan seurakunnat puolestaan Hei joulu! -musikaalin. Koulutus tarjoaa työelämäyhteyksiä Ammatillisessa koulutuksessa yhteistyö työelämän edustajien kanssa on monipuolista ja tavoitteena on tarjota nuorille työssäoppimisjaksoja niin, että nuoret pääsevät harjoittelemaan työpaikoille. Opinnot voi suorittaa myös kaksoistai kolmoistutkintoa lukion ohessa. Klassisen musiikin ja rytmimusiikin eri genrejen lisäksi opiskelija voi opiskella kansanmusiikkia, kirkkomusiikkia tai suuntautua musiikintekijäksi säveltämisen, sovittamisen ja laulunkirjoituksen parissa
Ensimmäiseksi olemme rakentaneet lauluyhtyepainotteisia toteutuksia lauluopettaja Elna Rombergin johdolla ja kuulostelemme tulevaisuuden yhteistyötä innostunein odotuksin. Yhteistyö musiikkialan oppilaitosten kanssa on hyvä tapa tutustuttaa urapolkuaan suunnittelevat nuoret kanttorien työnkuvaan ja antaa heille kuvaa seurakuntien tarjoaman ammattipolun mahdollisuuksista. Paavalin seurakunta on jo pitkään tehnyt monipuolista ja ennakkoluulotonta musiikkityötä useiden yhteistyökumppanien kanssa, joten vaihtoehdoista ja esiintymismahdollisuuksista ei ole pulaa. Kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen toimii tapahtumien tuottajana. Sijaitsemme toinen toistemme naapureissa Vallila-Arabianranta-alueilla ja oppilaitospappimmekin on Paavalista. K uv a: El is a So ik ke li.. Teksti: Vararehtori Ulrika Kauniskangas, Pop & Jazz Konservatorio Suomen konservatorioliiton jäsenverkosto: Ammattiopisto Live Gradia Jyväskylä Helsingin Konservatorio Joensuun konservatorio KAO Konservatorio Keski-Pohjanmaan Konservatorio Kuopion konservatorio Kymen Konservatorio Lahden konservatorio Oulun konservatorio Palmgren-konservatorio Pop & Jazz Konservatorio Pop & Jazz Konservatorio Lappia Tampereen konservatorio Turun konservatorio Yrkesakademin i Österbotten / Branschen för musik Gradia Jyväskylän opiskelija Elisa Soikkeli osallistui osana muusikon opintojen työssäoppimista Jyväskylän Kaupunginkirkon Lotta Svärd -juhlajumalanpalveluksen toteutukseen syksyllä 2021. Toimintaympäristö on mitä oivallisin oppilaitosten ja seurakuntien yhteiselle kehitystyölle. 18 19 oman osaamisen kehittämiselle, joka on tarvittu avuksi jatko-opintoihin pääsyyn. Yksi mielenkiintoinen yhteistyökumppani on Paavalin seurakunta. Tapahtumapaikkana on usein kirkko tai kirkon piha-alue. Työssäoppimisen saralla on runsaasti mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä. Teksti: Toiminnanjohtaja Taija Lähdetie, Suomen konservatorioliitto Case Pop & Jazz Konservatorio ja Paavalin seurakunta Pop & Jazz Konservatorio on viime aikoina päivittänyt työelämäyhteyksiään ja saanutkin niitä laajennettua. Koronan jälkeisenä aikana olemme aloittamassa ammatillisen koulutuksen koulutussopimuksiin perustuvaa esiintyjäyhteistyötä pienin askelin, aloittaen PopKauneimmat-tapahtumasta joulukuussa. Vuosikalenterissa on useita teematapahtumia, joissa musiikilla on tärkeä rooli, kuten PopPaavali-, PopKauneimmatsekä Lokaa ja rakkautta -tapahtumat. Paavalissa esiintyy paljon vapaan kentän muusikoita ja esimerkiksi Taideyliopiston esiintyjiä
Mikä on tämän ryhmän merkitys seurakunnalle ja alueelle. Ennen Kuopiota olen työskennellyt kanttorina Rovaniemellä, Kannuksessa ja Toholammilla. Musiikkiryhmä esittelyssä: Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoro. 4/2021 20 21 Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoro on kanttori, musiikkineuvos Pertti Rusasen vuonna 1977 perustama sekakuoro, jota hän johti eläkkeelle jäämiseensä, syksyyn 2013 saakka. Kuoro on konsertoinut Kuopion lisäksi myös muualla kotimaassa ja monissa Euroopan maissa. On suuri ilo saada työskennellä kamarikuoron kanssa, koska kuorolaiset ovat motivoituneita ja olemme saaneet tänä syksynä mukaan myös uusia laulajia. Tasapainottelu näiden asioiden välillä vaatii kompromisseja. Rovaniemellä kävimme konsertoimassa 2018 ja Keski-Pohjanmaalla 2019. Jaa jokin mukava muisto tämän ryhmän kanssa työskentelemisestä. Kamarikuoro avustaa Tuomiokirkkoseurakunnan juhlamessuissa sekä piispanmessuissa. Lähimmät työkaverini Kuopiossa ovat urkuri Anu Pulkkinen ja kirkkoherra Ilpo Rannankari, jotka ovat kotoisin Vetelistä ja Halsualta, joten tämän kolmikon kanssa oli hauska viedä kamarikuoro matkalle entiselle kotiseudullemme. Perustamiani naisja eläkeläiskuoroa johdin Toholammilla muutaman vuoden ajan vielä Rovaniemellä ja Kuopiossakin työskennellessäni. Millaista tämän ryhmän kanssa työskenteleminen on. Lisäksi konsertoimme kolme kertaa vuodessa: palmusunnuntaina esitämme yleensä J. Kuoro esittää säännöllisesti suuria kirkkomusiikkiteoksia ja on kantaesittänyt runsaasti uutta kirkollista musiikkia. Kuorolaulu on ollut minulle rakas harrastus nuoresta asti, ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiopintojeni aikana liityin Klemetti-Opiston kamarikuoroon sekä Suomen kanttorikuoroon, jotka ovat antaneet erinomaisia eväitä itselleni kuoronjohtajana. Bachin Johannes-passion yhdessä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kamarikuoron kanssa ja syyskaudella konsertoimme omalla kuorollamme pyhäinpäivänä ja joulun aikaan. Se on julkaissut neljä äänitettä, muun muassa uutta jumalanpalvelusmusiikkia. Olen ollut Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan kanttorina vähän yli neljä vuotta, ja olemme tehneet kamarikuoron kanssa kaksi eri matkaa entisiin seurakuntiini. Riikka Räihä Kuka olet. Nykyään johdan Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoroa sekä Tuomiokirkkokuoroa ja laulan edelleen Suomen kanttorikuorossa. Yhtenäisen kuorosoinnin hakeminen vaatii aikaa, mutta samalla ohjelmistoa tehdään aika nopeasti, koska messut ja konsertit vaativat jatkuvaa uuden ohjelmiston opettelua. S. Kuoron ohjelmisto käsittää perinteistä ja uutta kirkkomusiikkia sekä suomalaiskansallista kuoromusiikkia. Olen johtanut ja perustanut hyvin erilaisia kuoroja, ja on rikkaus, että olen saanut kokemusta hyvin erityylisistä ja -tasoisista kuoroista. Yhteistyö Sibelius-Akatemian kanssa on ollut antoisaa, ja ensi keväänä teemme poikkeuksellisesti Mendelssohnin Paulus-oratorion. Olen Riikka Räihä, Kuopion Tuomiokirkkoseurakunnan kanttori. Kamarikuoron kanssa työskenteleminen on pitkäjänteistä työtä. Kuorolla on vireä hallitus, joka hoitaa käytännön asioita tehokkaasti, mikä on huomattava apu kuoronjohtajalle