Kirkon vauvamusiikkitoiminta Kanttori ja tiedottaja Iin kirkkokuoro Helsingin musiikkitalon urut 3/2022 Moni musiikki sopii kirkkoon. Mikä tekee musiikista sopivaa kirkkoon
LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 2 3 3 4 7 13 16 18 3/2022 10 20 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 4/2022 1.11.2022 23.11.2022 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) TILAUSHINNAT 2022 Vuosikerta 33 € Ryhmätilaukset: 2-9 kpl 29 €/kpl 10-19 kpl 27 €/kpl 20+ kpl 24€/kpl PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Reko Tammi, skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. Väitöskirja kirkon vauvamusiikkitoiminnasta Kaksissa saappaissa: kanttori ja tiedottaja Lapsikuorot esillä vuosiseminaarissa Lasten virsi Musiikkiryhmä esittelyssä: Iin kirkkokuoro Kirkkomusiikin päivä 2022 Reko Tammi lehdessä ja liitossa Kirkon juhlat Tampereella 2024 Musiik ki ta lon urut Muistelmissa Kalle Ainola. Jumalan lahjaa ihmiselle – ihan kaikkiko. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Pääkirjoitus Mikä tekee musiikista sopivaa kirkkoon. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Kirsi Airikka Anne Jokitalo Tommi Niskala Inari Tilli Kannen kuva: Kirkon musiikkijuhlilla 2017 Pentti Mansukoski / Kirkon viestintä, alkuperäiskuvasta muokattu 22 23 28 34 26 Tämän lehden teemana on, mikä musiikki sopii kirkkoon
Munkki ei suostunut tanssimaan tilanteessa, jossa kyläläiset – todennäköisesti ilosta – ryhtyivät tanssimaan. 2 3 Kirkko on erityinen paikka Kreikkalainen ortodoksimunkki oli saapunut afrikkalaiseen kylään. Edustajakokousviikonlopun tunnelmista lisää tämän lehden sisäsivuilla. Vuosiseminaarin keskeisenä aiheena olivat muun muassa lapsikuorot, joihin liittyen Ismo Savimäki ja Johanna Suihkonen pitivät erinomaiset esitykset. Erilaisia elämäntapoja ja tyylejä oli varmasti tuolloinkin, mutta suhteessa tähän päivään aika saattaa tosiaan tuntua yhtenäiskulttuurin ajalta. Tämä on varmasti kiinteästi sidoksissa kulloisenkin kuulijan omaan seurakuntasuhteeseen. Se pohjautui hänen omaan tapaansa ja kulttuuriinsa harjoittaa kristillisyyttä. Tarinan afrikkalaisen kylän asukkaille tanssiminen lienee ollut mitä luonnollisin, äidinmaidossa imetty tapa ilmaista tunteita ja kokea yhteisöllisyyttä ja pyhyyttä. Tämä kaikki heijastuu siihen, minkälaista musiikkia kirkkoon valitaan. Monelle kanttorille kysymys saattaa tulla vastaan viikoittain. Näissä valinnoissa tärkeässä roolissa varmasti on tunneäly, – ajatus siitä, että jokainen kuulija voisi saada musiikista jotakin, kokea ja aistia jonkinlaista pyhyyttä. ”Liekö hän mielipuoli”, kuului kyläläisten vaivihkainen kysymys. Kirkkomusiikkiliitto vietti edustajakokoustaan sekä sen yhteydessä vuosiseminaaria Ylivieskassa 2. – 3.9.2022. Tanssiminen oli ortodoksimunkille jotain sellaista, joka kuului sen ulkopuolelle, mitä hän sai tehdä tai miten hän sai olla. Reko Tammi Päätoimittajan sijainen 31.1.2023 asti Pääkirjoitus. Jos seurakuntayhteys taas rajoittuu vaikka korona-aikana käytyyn etärippikouluun, on todennäköistä, että lohduttavaa ja sielua hoitavaa musiikkia on jokin muu kuin se, mitä tavallisesti kirkoissa ja kappeleissa kuullaan. Musiikki on vahvasti omaan kulttuuriin ja kokemusmaailmaan liittyvä asia. Emme elä enää niin sanotun yhtenäiskulttuurin aikaa, jollaiseksi kuvataan esimerkiksi sodan jälkeistä Suomea. Kumpi on tärkeämpää: että musiikki on opillisesti oikeanlaista vai se että musiikki hoitaa kulloisenkin kuulijan sielua. Aihetta on jollain tavalla joutunut pohtimaan varmasti suurin osa Kirkkomusiikin lukijoista. Meillä Suomessa on tänä päivänä monenlaisia kulttuureja, tapoja, traditioita ja näkemyksiä. Tässä lehdessä on tärkeää pohdintaa siitä, minkälainen musiikki on sopivaa kirkkoon. Jos on kasvanut vahvasti kiinni seurakunnan elämään ja musiikkiin, niin vahvan kristillisen opetuksen sisältävät virret ja laulut tuntuvat varmasti luontevilta elämän eri tilanteissa. Kirkko on erityinen paikka
Urut ovat kirkon ääni. ”Virsi, joka lopettaa kevään – hetki, jolloin veisataan!” Viime vuosina on keskusteltu kiivaasti siitä, onko Suvivirren laulaminen sopivaa kouluissa. Tässä jutussa kysytään puolestaan, minkälainen musiikki on sopivaa kirkkoon. 3/2022 4 5 4 Tuttava kertoi vieneensä tyttärensä koulunpäättäjäisjumalanpalvelukseen, jotta tämä saisi kokemuksen Suvivirrestä. Olisi hienoa, että myös taju tilanteisiin sopivasta musiikista ja vivahteista säilyisi. Honkasen mielestä traditio on muuttuvaa. Honkanen näkee tehtäväkseen toimia seurakunnan laulunjohtajana ja tulkkina. Esimerkiksi häämusiikkikaanon muuttuu koko ajan, kun monet maalliset kappaleet tulevat käyttöön. Erilaisiin tilaisuuksiin pukeudutaan tietyllä tavalla, niissä syödään tietynlaista ruokaa ja käytetään tietynlaista kieltä. Mikä tekee musiikista sopivaa kirkkoon?. Ja kuinka relevanttia oikeastaan on esittää tällainen kysymys tänä päivänä. Halutaan samaa musiikkia, jota kaverinkin häissä soitettiin. Kaikki musiikki ei sovi kaikkiin tilaisuuksiin, kuten siunaustilaisuuteen ei mennä shortseissa tai uimahousuissa. Hän kertoi tuohtuneena, että virsi oli soitettu aivan liian nopeasti, eikä sanoissa tahtonut pysyä mukana. Kokkikin keskustelee löytääkseen asiakkaan kanssa toimivan menun. -Yhteisöllisyys on avainsana tässäkin. T ampereen tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Osmo Honkanen kertoo valitsevansa musiikin kirkollisiin tilaisuuksiin niiden luonteen mukaan. Honkasen mielestä ei ole erikseen pyhää musiikkia. Kun kanttori tietää kirkollisen tradition ja teologisen merkityksen, musiikin keinoin ilmennetään kokonaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tärkeintä toimituksissa on virsi. Honkasen mielestä kirkossa ei pitäisi soittaa musiikkia, joka loukkaa ihmisiä tai sotii kirkon arvoja vastaan
4 5 4 Kuva: Pentti Mansukoski, kirkon viestintä
Teksti: Laura Airaksinen Kirjoittaja on muusikko ja musiikkitoimittaja Tärkeintä toimituksissa on virsi.. Jotta tilaisuus on merkityksellinen ja musiikilla on mahdollisuus liikuttaa, on hyvä, että se on osallistujille tuttua ja tärkeää. Hän kysyy, missä muualla perinteistä kirkkomusiikkia kuulisi, ellei esimerkiksi jumalanpalveluksissa. Täytyy kunnioittaa vanhaa, jotta voi luoda uutta. Kyseessä oli laulu, jossa laulettiin muistaakseni pussikaljoittelusta ja aika suoraan myös seksistä. Tapani juontaa juurensa tapaukseen, jolloin jouduin kieltämään laulun esittämisen vihkimisessä. Minusta näitä asioita on menneinä vuosikymmeninä käsitelty jo riittävästi, kaikkine kohuineenkin. Yleensä ei ongelmia ole ilmennyt. Vapaimmin voi valintoja tehdä konserteissa, jotka eivät ole varsinaisia kirkollisia tilaisuuksia. 3/2022 6 7 Soitan mielelläni uruilla, sillä niillä pääsee helposti kohti oikeaa viritystä. Siinä ovat parhaat pillit, jotka resonoivat tuossa tilassa ja keskenään. Kaikki musiikki ja taito tehdä ja esittää sitä on kuitenkin Jumalan lahjaa, hän toteaa. Olin silloin nuori kanttorin sijainen ja eniten mietitytti, minkälaisen vastaanoton kieltäytyminen aiheuttaa. Leppilammen mukaan kysymys kuuluu, kuinka kanttorit ja urkurit niitä käyttävät, ja antavatko ne seurakunnalle sen valtavan kokemuksen, joka niille on mahdollista. Joidenkin toiveiden kohdalla tulee ajatelleeksi, että tämä ei kyllä sävellyksenä ole mitenkään hohdokas. Ja jaksavatko kanttorit sovittaa musiikin uruille joka kerta tilaisuuteen sopivaksi. Kirkon akustiikkaan sopimatonta musiikkia ei pitäisi soittaa – kaikkia soittimia kyllä, akustiikasta riippuen. Pyylammen mielestä kirkon täytyy olla avoin paikka monenlaiselle musiikille, mutta esimerkiksi jumalanpalveluksissa kannattaa pitäytyä pykälää tiukemmalla linjalla musiikkivalintojen – ei toki musiikkityylien – suhteen, ja pyrkiä ainakin lauluissa hengelliseen tekstiin. Suurempi kysymys on mielestäni, pystyykö jonkin toiveen toteuttamaan urkusoolona uskottavasti, käytettävissä olevassa harjoitteluajassa tai käytettävissä olevilla uruilla. Pyylammen mielestä kirkkoon sopii sekä kevyt että klassinen musiikki. Kirkollisten toimitusten lauluesitysten osalta tarkistan, millainen teksti laulussa on, vaikken itse olisi esityksessä edes mukana. Jos toiveita kirkolliseen toimitukseen ei ole, valitsen mielelläni jotain alun perin uruille sävellettyä musiikkia. Kallion kirkon urkuri Olli Pyylampi valitsee musiikin jumalanpalveluksiin niin, että se tukee päivän aihetta tai kirkkovuoden ajankohdan tunnelmaa. Hyvä nyrkkisääntö asiassa on, että jos häihin hyväksytään esimerkiksi hyvin yleiset Prinsessa Ruususen ja Mendelssohnin häämarssit – näytelmämusiikkia kumpikin – niin miksi ihmeessä ei hyväksyttäisi vaikkapa elokuvamusiikkia. Toivoisin, että kanttorit säveltäisivät uutta – miten palkitsevaa olisikaan seurakunnalle tulla kirkkoon, jos siellä välillä kuultaisiin täysin uutta musiikkia. Aihe tuntuu minusta nykyään jo tunkkaiselta ja vanhanaikaiselta. Mutta jos kappale on esimerkiksi hääparille tärkeä, niin mikäpä siinä. Puitteet vaikuttavat siihen, minkälainen musiikki tilaan sopii. Bach sävelsi lähes joka messuun uutta musiikkia, ja poikakuoroille on sävelletty paljon. Se mihin en suostu, on musiikillinen huumori. Se, mikä etukäteen naurattaa, johtaa yleensä vaivaannuttavaan tilanteeseen. Laulu saatiin vaihdettua hyvässä yhteisymmärryksessä. Urkujen lisäksi ihmisen ääni on tärkeä. Urut on rakennettu kirkkotilaan ja ne ovat tuon tilan täyttämiseen paras, kaiken yllä soiva instrumentti. Gospel-muusikko Jukka Leppilammen mielestä on viisautta, rakkautta ja taitoa luoda kokonaisuuteen toimiva juttu. Kirkollisissa toimituksissa voi suhtautua jo vapaammin, pohtii Pyylampi. Pyylampi kertoo, että Kallion kirkossa on suosittu vuosittainen vappuaaton konsertti, jossa kirkkomuusikot soittavat uruilla teemalla ”kaikkea sellaista, mitä emme muulloin ehkä kehtaa soittaa”. Tila luo oman tunnelmansa, ja sama biisi saattaa soida ja ilmentyä kirkossa eri lailla kuin muualla
Kirkollisten toimitusten musiikki on kokenut melko nopean murroksen. Pitääkö kaikkeen suostua. S ohaisen nyt muurahaispesää. Perusteltua. Kesällä moni vihkipari astelee alttarille perinteisen häämarssin tahtiin, mutta enenevässä määrin toivotaan myös rohkeasti muuta. Jukeboksi vai monitaituri. 6 7 Mendelssohnille Kyllä, mutta Star Warsille Ei. Keskustelu aiheen ympärillä äityy aika ajoin varsin kiivaaksikin. Vihkimusiikkitoiveiden kirjo on laajentunut räjähdysmäisesti viime vuoKuva: Pentti Mansukoski, kirkon viestintä. Jumalan lahjaa ihmiselle – ihan kaikkiko. Rajankäynnin perusteita haetaan hyvin erilaisista tulokulmista
Se pulpahti kansan suosioon, kun Mendelssohnia fanittaneen Englannin kuningatar Victorian tytär vihittiin vuonna 1858. Toiveiden moninaisuus kertoo eittämättä siitä, että kanttoreihin näiden toiveiden toteuttajina luotetaan. Jumalanpalvelus on seurakunnan yhteinen kokoontuminen, mutta toimitukset ovat myös yhden henkilön, pariskunnan tai perheen harvinaisia ja merkittäviä juhlia, elämän kohokohtia. Joskus jopa harhaanjohtavasti ajatellaan kaiken klassisen musiikin olevan automaattisesti sopivaa kirkkoon, kevyemmän taas vähemmän sopivaa. Moni hääpari on astellut alttarille Star Warsin, Harry Potterin tai lempeämmän Leijonakuninkaan teemojen saattelemana. Mahdollisuuksien runsaudenpula on luterilaisen kirkkomme musiikissa sekä haaste että voimavara. Pastori, kirkkomuusikko ja musiikin tohtori Samuli Korkalainen pohtii jumalanpalveluksen ja toimitusten musiikin suhdetta ja tätä ohjeistusta. Muusikoiden kontolle jää leijonanosa vastuuta sekä isojen linjojen piirtämisessä että yksittäisten tilaisuuksien musiikkivalinnoissa. Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen myötä Kuva: Helja Linna. Samalla kuitenkin kanttoreiden osaamisen vaatimustaso on hypännyt monta askelta eteenpäin. Viime kesien häämarssisuosikkeihin on lukeutunut paljon elokuvamusiikkia. Täysin sekulaari kappale livahti keittiön ovesta osaksi maailman kirkkomusiikin kulmakiviä. Sekulaarista sakraaliksi Felix Mendelssohnin häämarssi näytelmästä Kesäyön unelma lienee maailman tunnetuin häämarssi. Se on iso hatunnosto kirkkomuusikoille. Parin viime kesän aikana on toivottu useamminkin vaikkapa Muumimusiikkia, eikä ihme, sillä 1990-luvun lapset menevät nyt naimisiin. 3/2022 8 9 sikymmenen aikana. Jos nyt edes minkäänlaista lappua on tarjollakaan. Niiden yhteislaulullinen henki oli selkeästi muuta kuin koraalipoljentoista. Laulut olivat alkuun käännettyä tuontitavaraa erityisesti Saksasta, mutta saman tien kynä alkoi sauhuta myös kotimaisilla tekijöillä. Suosittujen vihkikirkkojen kanttoreilla riittää vipinää jo nuottien etsinnässä. Ne ovat aikansa näyttämömusiikkia, kuten Mendelssohn puolitoista vuosisataa sitten. Kanttoreilta uskalletaan pyytää rohkeasti omaa lempimusiikkia. Minusta asia ei ole näin suoraviivainen. Näin ei tietenkään ole. Kirkkovuosi ja traditiot ohjaavat näitä valintoja, mutta kanttorille jää silti suuri liikkumatila. Kuitenkin tälle väitteelle on vaikea löytää pitäviä perusteluja. Viimeisin toimitusten kirja ohjaa ajattelemaan myös kirkollisia toimituksia jumalanpalveluksina ja ottamaan tämän huomioon myös musiikkivalinnoissa. Siksi toimituksissa on kuultava näiden ihmisten toiveita ja venyttävä heidän toiveittensa kanssa pidemmälle kuin jumalanpalveluksissa. Uusi suunta 1960-luvulla ilmestyivät ensimmäiset punakantiset Nuoren seurakunnan veisuvihkot. Jotkut ovat vetäneet tästä sen johtopäätöksen, että toimituksissa voi olla vain sellaista musiikkia, jota voisi olla jumalanpalveluksissakin. Keskustelua käydään kuitenkin koko ajan siitä, ettei vaikkapa meidän aikamme näyttämömusiikki sopisi häämarssiksi
Pystypuu kuvaa Jumalan suhdetta ihmiseen, poikkipuu ihmisen suhdetta lähimmäiseen. Minulle itselleni rakkauslaulujen rakkauden lähde on maallista tasoa korkeammalla. Jos joskus joutuu kieltäytymään, on se osattava perustella. Suomigospel oli tullut jäädäkseen. Musiikin rajoja etsiessä onkin puntaroitava, mikä on traditiota, mikä dogmia. Keskustelua tulee käydä, ja kanttorin velvollisuuksiin kuuluu sitä tehdä rakentavasti, tuomitsematta ja seurakuntalaisia palvellen. Vierastammekin usein traditiostamme poikkeavia asioita, mutta unohdamme kyseenalaistaa, millä perusteella. Siksi sitä ei kannata jättää irralliseksi muusta toimituksen kokonaisuudesta. Jos joku musiikki ei ole suoranaisesti ristiriidassa kristillisen sanoman kanssa, sen voi teologisesti katsoa olevan Jumalan palveluksessa meidän ihmisten ilahduttamiseksi, lohduttamiseksi ja rohkaisemiseksi. On totta, että musiikki on vuosien saatossa siivittänyt aatteita laidasta laitaan ja leimautunut jonkin tietyn sanoman äänitorveksi. Samuli Korkalainen on vihkipappina kuullut paljon lauluesityksiä häätilaisuuksissa. Teksti: Tommi Niskala Kirjoittaja on kanttori Helsingin Kallion seurakunnassa. Muusikko ja lauluntekijä Samuli Putro tunnetaan erityisesti koskettavien ja kohtikäyvien laululyriikoiden luojana. Monesta laulusta löytyy yhtymäkohtia kristilliseen sanomaan ja Raamattuun, kun vain vähän viitsii paneutua niiden teksteihin. Jumalasta siinä ei puhuta mitään. Traditiota vain huomattavasti helpommin. Ammattitaitoon kuuluu nähdä myös oman mukavuusalueen rajan taakse, ja jopa totutella siellä oleiluun. Helppoa sen omaksuminen ei ollut. Lutherin musiikin teologian ajatus on yksiselitteisin ohjenuoramme tähän rajankäyntiin, kuten Samuli Korkalainen osuvasti tiivistää: Avoin suhtautuminen monenlaiseen musiikkiin on luterilaisuuden erityispiirre, josta toivoisin pidettävän kiinni. Musiikki tuo mukanaan erilaisia assosiaatioita. Kirkon musiikki on vuosisatoja seurannut aikansa musiikin muotivirtauksia. 1970-luvun lopulla erään pohjalaispitäjän nuorisotyöntekijä kertoi, että kirkkoherra otti henkilökohtaisesti vastuun siitä, että nuoret lauloivat jumalanpalveluksessa kitaran säestyksellä. Eri ihmiset pitävät ja myös loukkaantuvat eri asioista, mieltymysten varaan ei voi valintoja perustaa, pohtii Putro. Minulle tämä on avain maallisiinkin rakkauslauluihin suhtautumisessa. Kumpaakin voi viime kädessä muuttaa. Itselleni se on selkäranka, tukipilari, mahdollistaja, joka kannustaa käyttämään musiikin pohjatonta antia Jumalan kunniaksi ja seurakunnan iloksi. Selkeäsanainen musiikin teologia on ”luterikuntamme” hienoimpia piirteitä. Usein rippikoulutunteja pitäessäni olen nuorten kuullut pohtivan esimerkiksi metallimusiikin yhteyttä hieman pimeämpään uskonnollisuuteen. Leif Wager lauloi lyyrisellä äänellään laulua, joka säännöllisesti soi myös kirkoissa. Sua vain yli kaiken… Entäpä sitten klassiset rakkauslaulut. Oman työmaani Kallion seurakunnan rippikoulun jumalanpalvelustunnin aluksi taululle piirretään risti. Se on tarkoitettu kuvaamaan sitä, että jumalanpalveluksessa Jumala palvelee ihmistä, eikä päinvastoin. Kristinuskon Jumala toimii ensin itse, ja rohkaisee meitä toimimaan samoin. Kaikkien soittimien sopivuus kirkkoon ei ole itsestäänselvyys vielä 40 vuotta myöhemminkään. Ilman Jumalan rakkautta ihmiseen ei olisi kahden ihmisen välistäkään rakkautta missään muodossa. Sopivuus ei voi liittyä soundiin, tempoon tai volyymiin, vaan viime kädessä teksti on se, joka ratkaisee. Teksti on hänellekin avainasemassa pohdittaessa laulujen sopivuutta tilanteeseen kuin tilanteeseen. Laulun valinta kertoo myös jotain sen valitsijoista. 8 9 syntyi kokonainen uusi genre. Johann Sebastian Bachin korviin vaikkapa Krzysztof Pendereckin passio olisi saattanut tuntua oudolta
Ainoastaan yksi virsi vaihtui jakson aikana. 3/2022 10 11 Lasten ja nuorten keskuksen kouluttaja Aino-Elina Kilpeläinen on tehnyt ensimmäisen kirkon varhaiskasvatukseen liittyvän väitöskirjan Suomessa. Tapaamisen rakenne säilyi samanlaisena kahdeksan viikon mittaisen periodin ajan. Urkurin soittaessa kastevirttä ”Täynnä kiitosta ja hämmästystä” vauvat tutkivat kastemaljaa, jossa oli vettä. Hän on tutkinut erityisesti kirkkotilassa järjestettävää vauvamusiikkitoimintaa. Alkuvirren jälkeen laulettiin nimilaulu jokaiselle vauvalle vuorotellen. Tanskassa lauletaan virsiä Aloitin väitöskirjan aineistonkeruun Tanskassa, jossa järjestetään vauvamusiikkiryhmiä kirkkotilassa. Väitöskirja ”Lintu emon siiven alla” : kirkkotilassa toteutettava vauvamusiikkitoiminta Suomen ja Tanskan evankelisluterilaisissa kirkoissa tarkastettiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa helmikuussa. Jokaisella seurakunnalla on oma tapansa toteuttaa babysalmesang-toimintaa. Se on periodimuotoista toimintaa, jossa lauletaan virsiä ja lastenlauluja sekä käytetään monipuolisesti kirkkotilaa. Noin puoli tuntia kestäneen musiikkihetken jälkeen Väitöskirja kirkon vauvamusiikkitoiminnasta Aino-Elina Kilpeläinen puolusti väitöskirjaansa Helsingin yliopiston Porthaniassa 18.2.2022.. Pitkän helluntaivirren aikana kuljettiin kulkueena kirkkotilassa ulko-oven luona sijaitsevan kynttelikön luo ja kynttilöiden sytytyksen jälkeen takaisin. Tässä jutussa Kilpeläinen esittelee keskeisiä tutkimustuloksia. "Kun on turva Jumalassa" -virren aikana vauvat makoilivat lattialla alttarikaiteen sisäpuolella ja äidit istuivat heidän vieressään ja heiluttivat heidän yllään värikkäitä huiveja. Videoin vauvamusiikkitoimintaa kirkossa, jossa toiminta oli hyvin rituaalista. Havainnoitu toiminta alkoi ja loppui alttarin luota. Tanskan babysalmesang – suomeksi vauvavirsilaulu – on kehitetty vuosituhannen alussa
Kirkkotila osoittautui monipuoliseksi, kauniiksi ja erityiseksi muskaripaikaksi, mutta osaa äideistä myös jännitti olla vauvansa kanssa kirkkotilassa. Pienellä lapsella on luonnostaan rituaalien tajua. Toisto on tärkeää, jotta kirkkotila tulee tutun ja turvallisen tuntuiseksi. Täällä on ollut vauvamusiikkitoimintaa jo 1980-luvulta asti, ja ryhmiä on myös suuremmille lapsille ja sisaruksille. 10 11 Muskareissa musisoidaan monipuolisesti lasten lauluja. Musiikki tukee monipuolisesti näitä kaikkia uskontokasvatuksen osa-alueita. Suomalaisessa aineistossa laulettiin paljon joululauluja muskarin ajankohdasta johtuen. Hän nauttii esimerkiksi toistuvista laululeikeistä. Spiritualiteettiin liittyy yhteyden kokeminen omaan itseen, toisiin ihmisiin, ympäristöön ja Jumalaan. Erityisesti vuorovaikutus oman vanhemman kanssa on merkityksellistä spiritualiteetin kehittymisen kannalta. Monissa kaupunkiseurakunnissa on päätoiminen muskariopettaja, jolla on paljon ryhmiä ohjattavina viikoittain. Suomessa muskaritoiminta järjestetään useimmiten kerhotiloissa tai seurakuntasaleissa. Vinkkejä suomalaisen virsikirjan virsien musisointiin kirkkotilassa pienten ja vähän suurempien lasten kanssa on koottu Virsimuskari-kirjaan.. äidit ja vauvat siirtyivät seurakuntasaliin, jossa oli tarjolla kahvia ja mahdollisuus seurusteluun ja vauvojen hoitamiseen. Musiikki voi tukea varhaista vuorovaikutusta. Esimerkiksi virsilaulu on luonteeltaan rituaalista: se on yhteen ääneen ja samaan tahtiin tapahtuvaa toimintaa, jonka kautta voidaan oppia myös kristinuskon sisällöistä. Musiikki voi synnyttää kauneuden tai pyhyyden kokemuksia. Toiminta on laajempaa kuin Tanskassa. Aineellista kulttuuriperintöä on esiTanskan babysalmesangin esimerkki rohkaisee laulamaan virsiä myös muskarissa. Sielläkin laulettiin ”Kun on turva Jumalassa” -virttä, jonka säkeestä väitöskirja sai nimensä. Suomessa monipuolista Suomessa on kirkon järjestämän musiikkitoiminnan perinne pidempi ja monipuolisempi kuin Tanskassa. Kulttuuriperintökasvatus tarkoittaa suhteen luomista aineelliseen tai aineettomaan kulttuuriperintöön. Keräsin toisen tutkimusaineiston Suomesta vauvamuskarista, joka järjestettiin Tanskan esimerkin mukaisesti kirkkotilassa. Spiritualiteettikasvatus viittaa uskontokasvatuksen yksilölliseen ja kokemukselliseen puoleen. Muskareissa musisoidaan monipuolisesti lasten lauluja esimerkiksi Kirkkomuskari-kirjoista. Rituaalikasvatuksessa keskeistä on toisto ja yhteisöllisyys. Se on kieltä, jota jo pieni lapsi ymmärtää. Musiikki tukee uskontokasvatusta Väitöskirjassa jäsensin varhaisiän uskontokasvatusta kolmen näkökulman kautta, jotka ovat rituaali-, spiritualiteettija kulttuuriperintökasvatus
Aineetonta kulttuuriperintöä ovat puolestaan esimerkiksi virret ja muut kristilliset laulut. Teksti: TT Aino-Elina Kilpeläinen. "Lintu emon siiven alla": kirkkotilassa toteutettava vauvamusiikkitoiminta Suomen ja Tanskan evankelisluterilaisissa kirkoissa. merkiksi kirkkotila ja sen esineistö. Helsingin yliopisto. Laulut ovat se osa muskarista, joka voi siirtyä myös kotiin. Toiston myötä ne tulevat tutummiksi ja niihin voi yhdistyä muistoja. Virsimuskari. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-7880-0 Kilpeläinen, Aino-Elina; Printz, Eleonora; Torri-Tuominen, Mari & Urponen, Jenni (2019). Kulttuurin oppiminen alkaa jo ennen syntymää, kun vauva voi oppia tunnistamaan äidin toistuvasti laulamia tai kuuntelemia melodioita. Vauvat ovat kuin linnunpoikia emonsa siiven alla. Musiikkitoiminnassa luodaan suhdetta lauluihin. Samalla äidit pääsevät laulamaan kristillisiä lauluja ja liikkumaan kirkkotilassa oman lapsensa kanssa. 3/2022 12 13 Kirjallisuus: Kilpeläinen, Aino-Elina (2022). Musiikki tukee varhaisiän uskontokasvatuksen kaikkia osa-alueita. Toiminnassa keskeistä on kehollinen kokemus ja laulu. ”Lintu emon siiven alla” Vauvamusiikkitoiminnan tutkimus osoitti, että jo vauvaikäisille on mahdollista rakentaa kasvatustoimintaa, jossa he pääsevät osallisiksi uskonnollisesta kulttuuriperinnöstään moniaistillisesti ja ikätasoisesti. Lasten keskus
Kanttoriopintojen ohessa hän työskenteli opettajana. Hän työskenteli parinkymmenen vuoden ajan monenlaisissa keikkatöissä esimerkiksi kasvatuksen ja mielenterveyden kentällä. Pienessä Vehmaan seurakunnassa kokopäiväisiä työntekijöitä on viisi ja ainoa kanttori (80 %) Hanna Pishro on myös seurakunnan tiedottaja (20 %). Neljänkymmenen korvilla nousi halu opiskella tutkinto, josta valmistuu ammattiin, kanttoriksi. 12 13 Hanna Pishro ja Riitta Koivisto tuntevat sekä kanttorin että seurakunnan tiedottajan tehtävät. Kaksissa saappaissa: kanttori ja tiedottaja Monipuolinen toimenkuva Riitta Koivisto ja Hanna Pishro ovat opiskelleet kanttoreiksi vasta ensimmäisten opintojen jälkeen. Seurakuntatyön tärkeys ja mielenkiintoisuus valkeni Hanna Pishrolle erityisesti vapaaehtoistyössä Kanadan suomalaisessa seurakunnassa. Heistä yksi on Riitta Koivisto, joka aiemmin työskenteli kanttorina (60 %) ja tiedottajana (40 %). Heidän kokemuksensa kertovat muun muassa siitä, millaisia eroja on työskentelemisessä suurissa tai pienissä seurakunnissa. Riitta Koivisto opiskeli yliopistossa suomen kieltä ja psykologiaa. Kumpikin on tehnyt työtä kanttori-tiedottajana. S alon seurakunnaksi on fuusioitunut kymmenen aiempaa seurakuntaa. Hanna Pishro opiskeli ensin musiikinopettajaksi jatkaen siitä kanttoriopintoihin Kuopiossa. Kanttori-tiedottaja Hanna Pishro musisoimassa keskellä.. Työntekijöitä on yli sata, ja viestintää hoitaa kokopäiväisesti kolme ihmistä. Sen jälkeen edessä oli paluu Suomeen ja omien Lauluyhtye Vox Vindis Vehmaalla
Valmistuminen kanttorin ammattiin onkin organisaatiomuutoksissa johtanut takaisin puhtaasti Koiviston nuoruusopintojen aiheen, suomen kielen ja viestinnän, pariin. Voisiko sanoa, aikamoisen johdatuksen kautta. Keskittyminen viestintään on tuonut positiivista, mutta toisaalta Riitta Koivisto on pohtinut ammatti-identiteettiään. Hanna Pishro on kanttori ja viestijä Vehmaalla.. Riitta Koivisto hakeutui konservatoriolta kanttoriksi valmistuttuaan työhön Halikkoon, jonne etsittiin kakkoskanttoria nimenomaan kirkkomuusikon ja tiedotustehtävien yhdistelmällä. Tulin silloiseen tiimiin neljänneksi, kunnes yhden jäätyä eläkkeelle meidät kolme organisoitiin uudelleen. Yhdistyneessä seurakunnassa Koiviston kanttorintyön virkapaikkana ehtivät Halikon lisäksi olla myös Kuusjoki ja Särkisalo. Tiedottajana toimin kirkkoherran tukena viestinnässä, laadin tiedotteita, taitan mainosjulisteita ja vastaan muun muassa seurakunnan nettisivujen ylläpidosta. 3/2022 14 15 vanhempienkin yllätykseksi lapsuuden kotipaikkakunnalle Vehmaalle. Työskentelen myös sivutoimisena musiikin tuntiopettajana paikallisessa Riitta Koivisto on tiedottaja Salon seurakunnassa. Kirkkoneuvoston päätöksestä kanttorin työaikaan lisättiin tiedottamista. Haasteita ja mahdollisuuksia Hanna Pishro tuo esille sitä, että pienessäkin seurakunnassa olisi kanttorille toteutettavaksi lähes rajaton määrä erilaisia toimintamuotoja. Tuttua kanttoria pyydetään järjestämään monenlaista konserttia ja yhteislaulutilaisuutta, ja mitä enemmän tekee, sitä enemmän ihmiset osaavat pyytää. Kirkkoherra kannusti Pishroa suorittamaan myös kirkon viestijöille suunnatun media-alan perustutkinnon. Virka oli juuri laskettu kokoaikaisesta osa-aikaiseksi, sillä kanttorille välittömästi kuuluvia tehtäviä, kuten kirkollisia toimituksia, oli sen verran vähän, mutta jo pian huomasin tekeväni enemmän ja enemmän myös tiedottamiseen liittyviä tehtäviä kirkkoherran ja toimistosihteerin tukena. Vuonna 2009 alueen kymmenen seurakuntaa yhdistyivät Salon seurakunnaksi, johon kanttori-tiedottajan virka siirtyi. Vuosi 2021 oli minulle uudistusten vuosi: Vuoden alusta minusta eli kanttori-tiedottajasta tuli kokoaikainen tiedottaja
Kun Riitta Koivisto teki kanttori-tiedottajan työtä, yksi konkreettinen haaste oli työaika, jossa yhteisiä työpäiviä oli toisten tiedottajien kanssa vain jokunen viikossa. Yhteistä on kuitenkin toive siitä, ettei kanttorien paikkoja vähennettäisi seurakunnissa. Kahdella viestinnän ja kanttorintyön osaajalla onkin siis samankaltaisuuksista huolimatta aika erilainen työympäristö ja työtehtävät. Lisäksi kaikilla työaloilla on oma tiedotusvastuunsa ja nimetyt yhteyshenkilönsä esimerkiksi nettisivujen ylläpidossa. Toimin myös Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiiri ry:n sihteerinä ja koen tärkeäksi toimia kanttorien välisen yhteistyön hyväksi alueellamme. Iloa kohtaamisista Kumpikin kanttori-viestijä iloitsee erityisesti ihmisten kohtaamisesta. Mutta se aiheutti myös haasteita ja riittämättömyyden tunteita. Riitta Koivisto nauttii nykyään tiedottajana kohtaamisista esimerkiksi rauhallisissa haastattelutilanteissa, joissa yksittäisten ihmisten kohtaamiselle on aikaa eri tavalla kuin kanttorin työssä. Hanna Pishro kiteyttää: Rakastan tämänhetkisen työnkuvani moninaisuutta. Viestintää tehdään, kun muistetaan ja ehditään. Pishron kalenterissa musiikkityölle varatut ajat ovat usein iltaisin ja viikonloppuisin. Teksti: Jonna Aakkula. Viestijänä Pishro kokee jatkavansa samaa tehtävää, jossa seurakunnan työ ja sanoma tehdään tiettäväksi. Ihmisten kohtaaminen on työssäni loputon ilo, sanoo Hanna Pishro. Palkitsevinta on, kun musiikin kautta voin koskettaa, lohduttaa ja rohkaista ihmisiä – olipa kyseessä sitten läheisensä menettänyt omainen tai itseään etsivä rippikoulunuori – ja luoda elämyksiä, jotka kohottavat ihmismielen arjen huolista pyhän yhteyteen. Riitta Koivisto tuo esille yhdistelmätyön mahdollisuuksia ja haasteita: Oma osa-aikaisuus kanttorina, kun se oli yhdistettynä tiedotukseen, mahdollisti aika epätavallisen yhdistelmän tehtäviä, mikä sinänsä oli mielenkiintoista ja tuntui jopa juuri omalta. Jos joku on poissa, sijaistamme toinen toisiamme. Vehmaalla työyhteisö on niin pieni, että kokouksissa ovat mukana usein kaikki kahdeksan työntekijää: kirkkoherra, talouspäällikkö, diakoni, seurakuntamestari ja kanttori sekä osa-aikaiset lastenohjaajat ja siivooja-vahtimestari. Tärkeä kohtaamisen paikka on myös työyhteisö. Salon seurakunnassa Riitta Koivisto on nyt osa tiedotustiimiä. 14 15 peruskoulussa, eli kohtaan viikoittain tosi ison osan eri-ikäisiä seurakuntalaisia. Viestintätyössä ilahduttavat myös konkreettiset asiat, joissa näkee työnsä tuloksen: Tykkään kun saan näpertää taitto-ohjelmalla ja nautin, kun löydän juuri ne oikeat värit, sanamuodot ja graafisen ilmeen ilmaisemaan tiettyä sisältöä. Ideaalityönkuva ei ole stabiili, vaan se muuttuu ja joustaa seurakunnan ja työntekijän tarpeiden mukaan. Musiikki on jo itsessään vahva viestinnän väline: yhdessä laulaminen luo yhteyttä ihmisten välille, ja musiikki toimii niin evankeliumin julistamisen kuin sielunhoidon välineenä seurakunnan arjessa ja juhlassa. Loma-aikojen sopiminenkaan ei ollut aina kovin helppoa – esimerkiksi kanttorina oli itsestään selvää olla kirkolliset juhla-ajat töissä, jolloin tiedottajat lomailivat. Koivisto kertookin kokeneensa yhdistelmätyössä tietynlaista ulkopuolisuutta. Olen onnekas: seurakunnassani ja omalla kotiseudullani saan käyttää niin sanotusti kaikkia lahjojani, ja työ on tarkoituksenmukaista
Ylivieskan uusi kirkko on vaikuttava arkkitehtoninen kokonaisuus, johon mahtuu monenlaista seurakunnan toimintaa. S uihkosen kyselyn vastauksissa eniten mainittiin laulajien määrään liittyvät syyt kuoron perustamisen esteenä, kuoron loppumisen syynä tai haasteena kuoron toiminnassa. Selkeiksi ratkaisuiksi Suihkonen toi esiin esimerkiksi vahvemman markkinoinnin, joka sisältää koulukäynnit ja kouluissa jaetut nuottikirjat, seurakunnan muut tapahtumat ja kerhot sekä Teksti: Reko Tammi Kuvat: Esko Petäjä. Suihkosen keskeisin viesti seminaariväelle oli, että lapsikuoroissa on seurakunnan tulevaisuus.. Hän on tekemässä pro gradu -työtään, jonka otsikko on ensiaskeleet kohti seurakunnan lapsikuorotoimintaa. Kanttorit Minna Raassina, Riikka Räihä ja Teija Siirtola esittivät illan yhteislaulutilaisuudessa Kirkon Juhlien lauluihin kuuluvan Anna, Toivo -kappaleen. Muutama vastaaja kertoi kuoron puuttumisen syyksi myös oman motivaation puutteen. Myös Ismo Savimäki korosti omassa esityksessään aktiivista vierailemista kouluissa keskeisimpänä markkinointikanavana. somekanavat ja viestimisen laulajien kavereille ja sisaruksille. Lisäksi esteinä nousi esiin muun muassa maantieteelliset syyt, muiden harrastusten määrä ja sitoutuneisuuden puute. Kirkkomusiikkiliiton musiikkisihteeri Kalle Kivelä kertoi lauantaiaamun seminaariosuudessa Laulun aika on tullut -yhteislauluvihon synnystä. 3/2022 16 17 Lapsikuorot vahvasti esillä Kirkkomusiikkiliiton vuosiseminaarissa Johanna Suihkonen opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin aineryhmässä pääaineenaan laulu. Tutkielmaansa varten Suihkonen teki kyselyn lapsikuorojen tilanteesta Turun arkkihiippakunnassa, ja vuosiseminaarin esitelmässä kuultiin alustavia tuloksia tästä kyselystä
toiminnanjohtaja Reko Tammi, musiikkisihteeri Kalle Kivelä ja edessä liittohallituksen puheenjohtaja Timo Vikman. Teksti: Reko Tammi Kuvat: Esko Petäjä. Ylivieskan kirkossa järjestetyn yhteislaulutilaisuuden jälkeen nautittiin maistuvat pullakahvit. Vierellään kuvassa liiton va. Opinnäytetyöntekijä Johanna Suihkonen kertoi vuosiseminaarissa seurakuntien lapsikuoroista. 16 17 Seminaaripäivän esityksiä kuunneltiin hyvillä mielin. Keski-Pohjanmaan piirin sihteeri Kaija Arhio toimi edustajakokouksen napakkana puheenjohtajana. Vuosiseminaari 2023 pidetään syyskuussa Pohjois-Karjalassa.. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttori Ismo Savimäki avasi seminaarin innostavalla esityksellään omasta tiestään lapsikuorokanttoriksi
Seurakuntaopisto). koelmassa. Yhteinen työ kasvatuksen ja musiikin parissa kirkossa jatkuu yhdessä seurakuntien rinnalla kulkien. Lasten ja nuorten keskuksen koulutusja konsultaatiopalvelut seurakunnille siirtyivät 1.8.2022 alkaen osaksi Kirkkopalveluita ja Step-koulutusta (ent. Lasten virren edeltäjä laulukokoelma Pyhäkoululauluja ilmestyi ensimmäisen kerran v. Sanoitukset ovat lapsille suunnatun Lasten virren sanoituskilpailun satoa ja lapsiraatien kirjaan äänestämiä. Uutena oppiaineena alkoi kotitalous, joten päätin etsiä kaapista oman kotitalouskirjani. luokan. Virsikirjan lisävihkon 900alkuisista virsistä uusina Lasten virteen 2022 nousevat Hetkeksi hiljene, maa ja Rauhaa, ystäväni. Uusia laulumelodioita ja sanoituksia on niin konkareilta Jaakko Löytty, Anna-Mari Kaskinen ja Jukka Salminen, mutta myös uudemmilta lauluntekijöiltä kuten Henna-Maria Harju, Sini Nikku ja Johanna Vuorenmaa. 1892, siis tasan 130 vuotta sitten. Otsikot “Silakan fileoit käsin”, “Luisesta lihasta makua keittoihin” ja “Mikroaaltouuni, uusi tulokas” saivat kuitenkin hymyillen toteamaan, että aika oli ajanut kirjan ohi. Lasten ääni kuuluu vahvasti Lasten virsi -kirjan lauluissa Pieni orava ja Sinä annat vapauden. 170 Lasten virttä, puolet lauluista uusia Mitä se uusi Lasten virsi sisältää. On juhlan aika! Ihania herkkuja, Taivaan Isän terkkuja Nuorempi lapseni aloitti tänä syksynä peruskoulun 7. laitos, edelliset vuosilta 1988, 1996 ja 2012) on raikas kokoelma uutta ja vanhaa. Kirjan 170 laulusta noin puolet on uusia Lasten virressä ja lauluista 35 ei ole aiemmin julkaistu missään. Edellisestä Lasten virsi -kirjasta ja nykyisin myös virsikirjan lisävihkosta löytyvät Joskus sisimpäämme kasvaa (Rukous on silta), Laulu kuuluu kirkkotiellä, Minun sydämeni on levollinen ja Kuuntelen, on aivan hiljaista jatkavat myös uudessa koPirteä 130-vuotias Lasten virsi juhlii Lasten virsi -levyä äänitetään parhaillaan. Yhteys virsikirjaan on edelleen vahva. 3/2022 18 19 Ilo, laulettavuus, ymmärrettävät sanat ja lapsen oikeus olla lapsi nousevat erityisesti mieleeni katsellessani Lasten virsi -kirjan oikovedosta. luokan. Marraskuussa ilmestyvä Lasten virsi -kirja (4. Vaikka moni resepti ja siivousohje toimi edelleen, nykyisen 13-vuotiaan oli vaikea ymmärtää kaikkea omasta kokemusmaailmastaan käsin. Muutoksen tuulet puhalsivat myös kirkon koulutusja palvelujärjestöissä. Mikä kaikki muuttuu. Tarve uudenlaiselle tavalle sanoittaa kotitöiden oppimista oli selvä. Lapsiperheiden maailmaan liittyy. Linnea lauloi yhtenä solistina Teri Mantereen tuottamalle äänitteelle, joka ilmestyy keväällä 2023. Muistikuvissani “Ole hyvä!” vuodelta 1991 oli varsin uudenaikainen, olihan se juuri ilmestynyt aloittaessani aikanaan 7
Toiveeni on, että lapsen oikeudet, oikeus laulaa ja tulla kuulluksi, toteutuisivat niin kodeissa, kirkossa kuin yhteiskunnassa. 18 19 vahvasti myös kirkkomuskaritoiminta, joka on valtavasti laajentunut edellisen Lasten virsi -kirjan ilmestyttyä. Erityinen kiitos lapsille terävistä mielipiteistä ja upeista virsisanoituksista ja toimituskunnan pitkäjänteisestä työskentelystä. Kiitos kaikista ihanista kirjaan tarjolle lähetetyistä lauluista, ideoista ja käyttötarpeista ja luvista julkaista laulut Lasten virsi -kirjassa. 2020 lähteneen kyselyn perusteella toivottu myös Lasten virteen. klo 15. Järjestetään seurakunnissa lastenkonsertteja, muskareita, pihatapahtumia tai perhemessuja, joissa uudet Lasten virret raikuvat. Lasten virteen tehdään 10 kanttorin toimitusryhmällä myös Soita Lasten virsi -kirjaa, joka sisältää varsinaisen laulun lisäksi alkusoittoja, obligatostemmoja ja muutamia helppoja lapsikuorosovituksia. Monia Kirkkomuskari-kirjoista tutuiksi tulleita lauluja on seurakuntiin v. Tällaisia ovat erityisesti kirkkovuoteen tai jumalanpalvelukseen liittyvät laulut kuten Höyhenen kevyt, Turvallinen enkeli, Ilo sydämen täyttää ja Pääsiäisenä laulan näin. Lasten virsi -kirjan julkaisemiskonsertti kutsuu Helsingin Vanhaan kirkkoon Lapsen oikeuksien päivänä su 20.11. Lapsen oikeuksien päivänä. Mitä lapsikuorot edellä, sitä muut pian perässä! Kiitos jokaiselle Lasten virsi -kirjan kokoamiseen osallistuneelle! Uusi Lasten virsi -kirja (kustantaja: Lasten keskus, julkaisija: Lasten ja nuorten keskus ry) ilmestyy 20.11. Koulutuksista uuteen Lasten virsi -kirjaan liittyen voi tiedustella: riikka.jantti@step.fi Lilia ja Celina ovat laulaneet yhdessä myös lapsikuorossa Lohjalla. Nyt on aika juhlia!” Riikka Jäntti Musiikkikouluttaja, Lasten virsi -kirjan toimittaja STEP-koulutus. Taru Spännärin kirjoittaman uuden Lasten virren sanoin: “Nosta kädet ilmaan ja taputa. Päivä on samalla seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä ja kirkkovuodessa tuomiosunnuntai. Nyt on aika juhlia! Lapsen oikeuksien päivä osuu tänä vuonna 20.11. Konsertti on lähtölaukaus Lasten virsi -haasteelle. sunnuntaihin
Iin kirkkokuoro Kuka olet. Kuoron avulla voi tutustuttaa seurakunnan uusiin Musiikkiryhmä esittelyssä: Iin kirkkokuoro virsiin. Kuorolaisten into ja sitoutuminen ilahduttavat minua, saan olla luova ja toteuttaa produktioita. Harrastan liikuntaa, kulttuuria ja joskus kudon sukkia. Kuva: Studio Salama. Kuorolaiset ovat mukana myös monessa muussa seurakunnan toiminnassa. Mikä on sinulle rakkain kuorolaulu / kuoromusiikkiteos ja miksi juuri se. Kirkkokuoro juhlistaa jumalanpalveluselämää. Kanttori Eija Savolainen. (edellisen vastaajan, kanttori Mari Liukkosen toivekysymys) Minulla ei oikeastaan ole rakkainta kuoroteosta, mutta useita muistoja koskettavista konserteista. Kuoro on kanttorin "oma porukka" ja tuki hajanaisen työn keskellä. 3/2022 20 21 Mikä musiikkiryhmä. Iin kirkkokuoro on tällä hetkellä kunnan ainoa neliääninen sekakuoro. Seurakuntatyö on tullut perintönä vanhemmilta, jotka kummatkin olivat seurakunnassa töissä. Mitä kuorotyö antaa kanttorille. Olen ollut Iin seurakunnan kanttorin virassa 11 vuotta ja sitä ennen Kempeleen seurakunnassa 16 vuotta. Tutuksi on tullut Oulun eteläja pohjoispuoli. Iin kirkkokuoro 100-vuotta. Mikä on tämän ryhmän merkitys seurakunnalle ja alueelle