Musiikin tallentaminen Tallenne on soiva muisto Mikä äänittäjä, mikä tuottaja. Tallentamiseen tarvittavat luvat Tampereen kirkkomusikantit Esittelyssä Kanneltajat 3/2021
Kuva: Joonatan Rautio Pääkirjoitus: Äänittäminen työkaluna Tallenne on soiva muisto Iloinen ilme kuuluu levyllä Musiikin oikeudet ja tarvittavat luvat Tampereen kirkkomusikantit Kanneltajat esittelyssä Tulevaisuuden tallentajat #Yhdessä2023 Tampereella Tämän numeron teemana on musiikin tallentaminen: Miten musiikkiryhmä saa tehtyä äänitteen. Millaisissa formaateissa tallenteita julkaistaan?. Laulu raikui Järvenpään kirkossa ja kirkon rappusilla. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Mitä äänittäjä ja tuottaja tekevät. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Pälvi Ahoinpelto Anne Jokitalo Harri Kerko Inari Tilli Kannen kuva: Lasten ja nuorten keskuksen Gospelkuoron iloa -koulutuksessa oli 25 kanttoria eri puolilta Suomea. 2 3 3 4 8 18 21 24 3/2021 12 30 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 4/2021 10.11.2021 1.12.2021 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry
Kukin kuorolainen äänitti oman stemmansa ja jakoi ne minulle Google Driven tai Boxin välityksellä. Jokaiselle laitoin kirjallisen palautteen. Äänite tuo musiikin kaikkien ulottuville, ja siitä jää fyysinen todiste. Konsertista tehdään tallenne – tiätty! ?. Äänittämisen hyvään äänenlaatuun vaikuttaa itse musiikki ja eri tuotantovaiheet: sävellys, sovitus, käytetyt soittimet, soittajat ja laulajat, äänityslaitteisto ja äänitystavat, miksaus ja äänenkäsittely, editointi ja masterointi. Lisätueksi tehtiin stemmaäänitteet. Sain käsityksen kunkin oppimiskyvystä ja -tahdista. Tämä oli tärkeä oppi. Juhlakonserttimme syksyltä 2021 siirtyy vuoteen 2022, alustava päivämäärä on su 9.10.2022. Aloitimme virtuaalivideolla Total Praise, joka oli ’teaser’ kuoron 20-vuotisjuhlakonserttiin Musiikkitalossa syksyllä 2020. Gospel Helsinki Ensemblen videoäänitysprojekti Suvivirsi (sov. Nina Pakkanen, kuoronjohtaja, kanttori, Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n hallituksen varajäsen Gospel Helsinki (60 laulajaa) Gospel Helsinki Ensemble (14 laulajaa) Gospelia kaikille Mass Choir (300 laulajaa) Pääkirjoitus. Jokaisena harjoitusiltana Zoomin välityksellä käytiin yksi juhlakonsertin laulu läpi, jonka jälkeen oli viikko aikaa nauhoittaa laulu. 2 3 Äänittäminen työkaluna Kuorokonsertti on minulle vuorovaikutuksellinen tapahtuma: Johtaja voi kanavoida kuorolaisten ja yleisön tunteita haluamaansa suuntaan musiikin sijoittamisella sekä valinnoilla myös itse konserttitilanteessa. Tiedän, missä kunnossa ”instrumenttini” on ja mitä sille pitää tehdä. Juhlakonsertti siirrettiin keväälle 2021, minkä vuoksi laadin viikoittaisen harjoitusja nauhoitusaikataulun. Tutustuin kuorolaisiin uudella tavalla ja sain kommunikoida jokaisen kuorolaisen kanssa henkilökohtaisesti. Mikään äänite ei pysty ylittämään tätä kokemusta – onhan se hienoa saada konserttiyleisö seisomaan ja tanssimaan rinta rinnan kuorolaisten kanssa. Äänittäminen palvelee monta muuta tarkoitusta. Merzi Rajala) tuotti sen verran säädyllisen lopputuloksen, että laitoin sen Spotifyhin. Mahdolliset korjaukset tai neuvot nauhoitin sanelimella. Äänittäminen paljastaa kaiken. Voin sanoa kuunnelleeni kuorolaisteni ääntä aamusta yöhön ja yöstä aamuun. Korona-aikana äänittäminen on ollut Gospel Helsingin happinaamari ja työkalu. Suvivirren Facebook-sivulla video keräsi viikossa 10 000 katsomiskertaa. Toistuva sama virhe kuorolaisilla johti jäljet usein minuun. Se on kuoroa niin sosiaalisesti kuin taidollisesti kehittävä prosessi, ja tulos konkreettinen osoitus kuoron senhetkisistä kyvyistä
Nykyään on valtavasti erilaisia mahdollisuuksia musiikin tallentamiseen ja julkaisemiseen. Tallenne on soiva muisto Kaikki alkaa innostuksesta P aras lähtökohta tallenteelle on musiikkiryhmän innostus oman äänitteen tekemiseen. Sopiva äänityspaikka ja laadukas äänitys takaavat hyvän lopputuloksen Hyvä äänenlaatu on kaiken a ja o, etenkin jos tallennetta on tarkoitus levittää oman ryhmän ulkopuolelle. Äänitystilanteessa aikataulun ei pidä olla liian tiukka. Tallenteelle kannattaa sisällyttää musiikkia, joka osataan todella hyvin. Osaava äänittäjä kalustoineen ja tarkkakorvainen tuottaja ovat laadukkaan tallenteen kannalta kultaakin kalliimpia. kille sopivan äänityspaikan valinnasta. Diginä vai CD-levylle, livenä vai studiossa. Kunkin teoksen jokainen esiintyjä kirjataan ylös tallenteelle merkittäviä tietoja varten. Laulajat ja soittajat tarvitsevat taukoja intensiivisen työskentelyn lomassa. Jos tallennetta aikoo julkaista ja myydä, on myös pohdittava, mikä saisi yleisön kuuntelemaan tai ostamaan sitä. Harrastajaryhmissä esiintyjät usein luovuttavat valtakirjalla tallenteen esityskorvaukset ryhmälle. Tallenteen tekeminen on oiva tapa paketoida musiikkiryhmän toimintaa niin, että siitä jää konkreettinen, soiva muisto käteen. Tallenteen voi tehdä äänittämällä livekonsertin, rakentamalla monista pienten pätkien otoista. Tallenteen teko on monivaiheista, sitkeyttä vaativaa puuhaa, mutta palkintona ryhmän taidot ja henki vahvistuvat kohisten. 3/2021 4 5 4 Moni kirkkokuoro tai seurakunnassa toimiva bändi haaveilee oman äänitteen tekemisestä. Kaikki lähtee äänitettävälle musiiKanttori Ossi Jauhiainen Kuopiosta on toteuttanut paljon tallenteita
Perinteinen CD-levy on edelleen hieno esine kansikuvataiteineen ja lehdykästä löytyvine esittelyineen, vaikka yhä harvemmassa kodissa onkin enää laitetta, jolla levyjä voi kuunnella. Oman seurakunnan kirkon voi saada äänityspaikaksi ilman rahallista korvausta, mutta äänitysstudiot veloittavat käytöstä vuokraa. 4 5 4 5 Kamarikuoro Värinä äänittämässä Rauhaa-levyä Riihimäen varuskuntakirkossa keväällä 2021. Jos kappaleita haluaa panna kuunneltavaksi itse esimerkiksi omille nettisivuille, Facebookiin tai YouTubeen, täytyy siihen olla Teostolta Mediapienlupa. Tallenteen tekijällä on vastuullaan erilaisia sopimuksia ja lupia Tuottajalla eli taholla, joka vastaa äänitteen tekemisestä ja julkaisusta, on erilaisia vastuita. Ammattimaisen äänittäjän ja tuottajan palkkaaminen maksaa tekijästä ja työajasta riippuen useista sadoista joihinkin tuhansiin euroihin. Digitaalisessa julkaisussa materiaalia ei tarvitse olla kokonaisen levyllisen verran, vaan julkaista voi vaikka vain yhden kappaleen. Lisäksi on tehtävä yleinen tallennuslupahakemus, huoleh. Tukea voi hakea esimerkiksi Musiikinedistämissäätiöstä, joka myöntää tietyin ehdoin äänitetuotantotukea tallenteiden tekemiseen. Jos tallennetta on tarkoitus myydä, saa vähintäänkin osan tallenteeseen panostetusta summasta ennen pitkää takaisin. CD-levyjen ohella tai sijasta moni päättää julkaista musiikkia digitaalisena. Netin musiikkipalveluihin julkaisemiseen tarvitaan erillinen välitysfirma, jonka kautta kappaleitaan saa esimerkiksi Spotifyhin, YouTube Premiumiin, Apple Musiciin ja Deezeriin. Valittu äänitystapa riippuu ohjelmiston lisäksi siitä, mitä tallenteella on tarkoitus tehdä: onko se ensisijaisesti ryhmän sisäiseksi muistoksi tarkoitettu vai laajemmalle levitettäväksi, myyntiin tai jopa radiosoittoon. Niitä ovat esimerkiksi sopimukset ja maksut muusikoiden, äänitysammattilaisten ja äänityspaikkojen kanssa. Ensitallennuksiin ja sovitettujen kappaleiden tallentamiseen pitää olla luvat. Mitä isomman yleisön tallenne saavuttaa, sitä enemmän sen teko vie aikaa ja rahaa. Valittu äänitysja julkaisutapa vaikuttavat hyvin paljon siihen, paljonko tallenteeseen uppoaa rahaa. Tallenteesta koituu myös erilaisia muita maksuja, kuten Teoston tallennuskorvaukset, ISRC-tunnusten maksut, digitaalisen jakelun maksut välitysfirmalle sekä painatusmaksut, mikäli tallenne julkaistaan CD-levynä. Mitä tallenne maksaa. tai purkittamalla teoksen studiossa niin, että jokainen instrumentti tai ääni käy erikseen äänittämässä oman osuutensa. Levymyynnistä ei kuitenkaan suoratoistopalveluiden yleistyttyä enää saa entiseen malliin rahaa
Itsekritiikkiä on hyvä olla, ettei julkaise ihan mitä sattuu, mutta liika kriittisyys joutaa romukoppaan. Etenkin korona-aikana äänitteitä on rakennettu pakon edessä hyvinkin pienissä paloissa, dittava asianmukaiset merkinnät ja tiedot tallenteisiin, hankittava tarvittavat koodit ja tunnukset sekä tehtävä Gramex-ilmoitukset. Kappaleet ovat soineet radiossa kautta maapallon Nigeriasta Filippiineille. Vastuut ovat pitkälti samat, tekipä tallenteen myytäväksi tai ilmaiseksi netissä kuultavaksi. Jos ei mitään muuta syytä ole äänittää, niin vähintäänkin se, että isosta projektista jää muisto käteen. Seurakunta on osallistunut kustannuksiin silloin, kun tallenteella on mukana seurakunnan ryhmä, kuten kirkkokuoro. myös kysyä lisäapua tallenteen tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Jos osaa jo striimata, niin siitä ei enää ole pitkä matka siihen, että saa äänen talteen äänitysohjelmaankin, Jauhiainen kannustaa. Miksauksessa ja masteroinnissa hän luottaa kitaristi Mikko Tuomeen. Omalla kalustolla ja studiolla itse tekemällä säästää pitkän pennin, Jauhiainen kertoo. Mutta jos ei jaksa perehtyä ja satsata, niin toki kannattaa palkata ulkopuolinen äänittäjä ja tuottaja. Tai jos on vaikka oma sävellys tai sovitus, niin tallenteen myötä se ei painu unholaan, Jauhiainen perustelee äänitteiden mielekkyyttä. Musiikkia on nykyään helppo saada julki. Musiikkituottajat ry:stä ja Teostosta voi muutama kuorolaulaja kerrallaan ja jokainen soitin studiossa erikseen. 3/2021 6 7 Alavan seurakunnan kanttori Ossi Jauhiainen on erittäin kokenut tallenteiden tekijä. Meillä on Yhteisvastuun hyväksi levy tulossa, ja on pitänyt keksiä keinot. Jauhiainen kannustaa ryhtymään rohkeasti tallenteen tekoon. Millaisia neuvoja äänittämisen konkari antaa ensikertalaisille. Toisaalta kiire ei palvele ketään, ja teen mieluummin yhden kappaleen hyvin kuin kymmenen huonosti, Jauhiainen nauraa. Katselin, miten ammattilaiset mikityksiä rakensivat, kyselin neuvoja ja opiskelin YouTubesta lisää. Jauhiainen myös pääosin toimii itse tallenteidensa tuottajana. Aluksi Ossi Jauhiainen käytti ulkopuolista ammattiäänittäjää ja -tuottajaa, mutta aikansa äänityksiä tehtyään hän hankki sekä itselleen että seurakuntaan äänityskaluston, rakensi autotalliin kotistudion ja opetteli äänittämään itse. Jos musa soundaa hyvältä, niin miksei äänittäisi! Kyllä musiikkia mahtuu maailmaan. Hidastahan tämä on, normaalisti tässä ajassa olisi tullut ulos jo monta biisiä. Musiikkituottajat ry:n sivuilta www.ifpi.fi/isrc/ löytyy tallenteen tekijöille selkeä tietopaketti, “Opas äänitetuottajalle”. Neuvoa kysymällä ja asioita opiskelemalla selviää. Muista selvittää julkaisuluvat ja erilaiset maksut etukäteen. Teksti: Noora Hirn Kirjoittaja on musiikkitoimittaja ja kuoronjohtaja, joka on julkaissut vuonna 2019 Kamarikuoro Värinän kanssa Riihimäen varuskuntakirkossa äänitetyn Rauhaa-levyn. Itse hän julkaisee suoraan YouTubessa, ja isompien artistien kanssa yhteistyössä tehtyjä kappaleita löytyy Spotifysta. “Kyllä maailmaanmusiikkia mahtuu!”. Kokoonpanot ovat vaihdelleet soolosta duoon, kirkkokuoroon, jousiorkesteriin ja näyttäviin solistinimiin. Tekniikka on kehittynyt ja tullut halvemmaksi. Jauhiaisen käsissä on syntynyt lukuisia tallenteita aina gospelista virsiin ja suomirockiin. Ossi Jauhiainen on julkaissut tallenteita pääasiassa digitaalisena ja lähettänyt tuotoksiaan sadoille radiokanaville ympäri maailmaa. Riittää että on yksi ihminen, jota kappale koskettaa
6 7
Pätkistä koostetaan äänityskartta, joka auttaa äänittäjää tai editoijaa leikkaamaan kokonaisuuden. Monesti mikrofonien välityksellä huomaa sellaisia asioita, joita ei akustisessa tilassa tule esiin, sanoo Jukka Jokitalo. Muusikoiden ehdoilla mennään, mutta tuottaja voi myös ehdottaa musiikillisia asioita ja niistä keskustellaan: esimerkiksi millaisia hidastuksia tehdään ja miten balanssit toimivat. Keskustella siitä, millainen visio esimerkiksi kuoronjohtajalla tai muusikoilla on soivaan materiaaliin. Kuva: Sofia Riippi Äänittäjä Matti Heinonen ja tuottaja Jukka Jokitalo ovat kokeneita musiikkitallenteiden tekijöitä. Tuottaja on ylimääräinen korvapari Tuottaja on äänitystilanteessa se ihminen, joka ei ole itse toteuttamassa taiteellista tekemistä ja voi näin ollen keskittyä puhtaasti tekemään huomioita kuulemastaan. Sitten lähdetään tekemään semmoista, kertoo Matti Heinonen. Äänittäjä Matti Heinonen studiossa. Pitää perehtyä, millainen kokoonpano, millaisessa tilassa ja millaista musiikkia. 3/2021 8 9 Äänittäjän yksi tärkeä rooli on pitää henkeä yllä. Äänittäjä vastaa saundeista Äänittäjällä on vastuu tulevan tallenteen äänimaailmasta. Tuottaja pitää kirjaa siitä, että tallennettavien kappaleiden jokaisesta pätkästä saadaan mahdollisimman hyvät otot: ei ole virheitä, on Iloinen ilme kuuluu levyllä puhdasta ja dynamiikat ovat kohdillaan. Heitä yhdistää – toisinaan yhteisten projektien lisäksi – se, että lopputuloksista halutaan saada mahdollisimman hyviä, käytännönrealiteetit huomioiden.. Mieluummin annan musiikillisia asioita anteeksi, kun sieltä kuuluu ilo ja riemu, kertoo äänittäjä Matti Heinonen. Äänityspäivien jälkeen puolet työstä on tehty
Äänityspäivien jälkeen puolet äänittäjän ja tuottajan työstä on tehty. Heinonen ja Jokitalo kokevat, että levymyynnillä on edelleen merkitystä: Levymyynti on siirtynyt levykaupoista enemmän keikkamyyntiin. Kannet on hirveän helposti aikataulullisesti pidättävä homma. Äänittäjä pyrkii hyödyntämään sopivasti näitä ”vuotoja” eri mikkeihin. Valmis stereomikki, joka on suunniteltu niin, että stereokuva on huomioitu optimaalisesti. Aikataulu edellyttää sitä, että ohjelmisto olisi hyvin harjoitettu ja mielellään esitettykin, sanoo tuottaja Jukka Jokitalo. Jos laittaa kännykän telineeseen ja kännykän mikillä ja kännykän kameralla on paikallaan oleva kuva, se voi olla ihan fine, Heinonen yllättää. Jos puhutaan 500 levyn myynnistä, niin melkein projekti kuin projekti on plussan puolella, sanoo Heinonen. Levy on artistin käyntikortti Youtube ja muut uudet jakelukanavat ovat tulleet perinteisen cd-formaatin rinnalle. Traktorit, linnut, liikenne tai muu taustahäly tekevät otoista käyttökelvottomia. Tilan akustiikan pitäisi olla musiikille sopiva: esimerkiksi nykymusiikkia ei yleensä viedä kaikuisaan tilaan, mutta vanhalle musiikille kaiku on tärkeää. Levytyskulut tulevat usein artistin maksettavaksi silloinkin, kun levy-yhtiö julkaisee tallenteen. Suuri osa levyistä on puhtaasti omakustanteita. Äänitteen tekemiselle varataan tyypillisesti kolme päivää. Tilat ja erilaiset soittimet tuovat omia haasteitaan: Esimerkiksi piano vuotaa kaikuisessa tilassa kuoromikkeihin joskus hyvinkin voimakkaasti. Tuottaja voi olla periaatteessa kuka tahansa tarkkakorvainen, tallennettavaan musiikkiin perehtynyt ihminen. Tee se itse Ammattituottaja ja -äänittäjä soisivat, että mukana tallenteenteossa olisi ainakin yksi ammattilainen. Taustahäly voi pilata lukuisia muuten hyviä ottoja. Äänittämiselle on varattava sopiva tila ja riittävästi aikaa Äänittäjä keskustelee mielellään etukäteen äänityspaikasta, koska väärin valittu äänityspaikka on iso haaste. Se on aika kallista aikaa alkaa äänitystilanteessa treenaamaan. Seurakuntien – usein kanttorien – koronavuoden osaamisharppausta tallenteiden ja striimausten tekemisessä kiitellään. Sopiva paikka tarkoittaa, että mikrofonille etsitään sopiva korkeus ja etäisyys. Seuraavaksi tuottaja tekee leikkaussuunnitelman, jonka mukaisesti äänittäjä leikkaa kuunneltavaksi ensimmäisen version tallenteesta. Korona-ajan tallenteista ja striimauksista molemmat toteavat, että yksinkertainenkin on kaunista. Paikka on se kaikkein isoin juttu, sanookin äänittäjä Matti Heinonen. Silti meilläkin kuvat saattavat joskus katkeilla ja yhteydet takkuilla. Kun artisti vaivautuu itse myymään levyä nimikirjoituksella, niin siellä on porukka jonossa, kertoo Heinonen. Aika iso vastuu on yksittäiselle kanttorille annettu, jos se joutuu hoitamaan koko homman. Olen saanut tehdä eturivin artistien kanssa yhteistyötä. Silloin 50 laulajan kuorossa riittää, että jokainen myy kymmenen levyä.. Kuorolevyjen myynnissä mahdollisuus on se, että kuorolaiset myyvät levyä itse. Tallenteelle taltioidaan yleensä tilaa, ei yksittäisiä laulajia. Kuorolevyillä on hyvin tärkeää, että kaikki ovat sitoutuneet mukaan koko ajaksi. Millaisella äänityskalustolla tee se itse -ihmisen olisi hyvä lähteä liikkeelle. Joskus on sellaisia tilanteita, että jokin kohta ei oikein meinaa mennä. Jokin paikka voi olla talvella hiljainen ja kesällä hälyisä. Kuorotallenteiden tekemisessä kuoro on soiva instrumentti, joka soi äänitystilassa. 8 9 Kun visiosta rakennetaan saundimaailmaa, määritettäviä tekijöitä ovat esimerkiksi etäisyys, tilan määrä, kirkkaus, balanssit ja selkeys. Tämän jälkeen tehdään mahdolliset korjaukset, ja sen jälkeen on vielä miksaus ja masterointi. Sen kanssa on turvallista äänittää ja sille ei tarvitse kuin etsiä sopiva paikka, sanoo Heinonen. Mielellään jo siinä vaiheessa, kun ruvetaan äänittämään, olisi hyvä olla kansista ideaa, sanoo Heinonen. Meillä striimausta tekee vähintään kaksi ihmistä ja sen lisäksi yksi vastaa etänä verkko-ongelmissa, sanoo Heinonen
3/2021 10 11 Rakentamisen aloitus, kaikki on vielä mahdollista.
Aikaa tallentamiseen meni tavallista enemmän ja kohdassa, jossa oli nopeaa tekstiä, tehtiin varmaan 25 ottoa. Laulajalle on haastavaa, kun kuulokuva on erilainen kirkon toisesta kulmasta toiseen. Radion kamarikuorossa, sittemmin Helsingin kamarikuorossa Teksti: Jonna Aakkula Kuva: Matti Heinonen. 10 11 Tallenteita korona-ajassa Äänittäjä Matti Heinosen työt ovat vaihtuneet korona-aikana tallenteiden tekemisen sijaan striimauksiksi. Siinä mennään paljon johtajan ja tuottajan varassa. Matti Heinonen Oma äänitysalan yritys 30 vuoden ajan, erityisesti akustisen ja klassisen musiikin äänityksiä Sibelius-Akatemiassa musiikkiteknologian lehtori, klassisen musiikin äänittäminen Kuorotausta Cantores Minores -kuorosta sekä Radion nuorisokuorosta Jukka Jokitalo Sibelius-Akatemiasta valmistunut kuoronjohtaja, myös kirkkomusiikkiopintoja Työskentelee nuottikustantaja Fennica Gehrmanilla Johtaa orkesteria ja useita kuoroja On toiminut reilun 10 vuoden ajan kuoroja lauluyhtyelevyjen tuottajana Laulajana mm. Nähtäväksi jää, miten korona muuttaa paitsi elävän musiikin, myös tallennetun musiikin, kenttää. Jukka Jokitalolla on kokemusta myös korona-aikana tehdystä levytyksestä: Oltiin 26 laulajaa levittäytyneenä pitkin kirkkoa turvavälein, ja jokaiselle oli oma mikki
Teosten oikeudenhaltijoita ovat musiikin tekijät eli säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat sekä musiikin kustantajat, jos teos on kustannettu. Esimerkiksi radiokanavan on tallennettava teoksia lähetysjärjestelmäänsä vähintäänkin tilapäisesti, jotta teoksia on mahdollista esittää yleisölle. Lähioikeuksia kutsutaan myös nimillä tallenne-, äänitetai master-oikeudet, ja ne suojaavat musiikkiteoksesta äänitallenteen tehnyttä äänitetuottajaa, jolle on yleensä aiheutunut kustannuksia äänitallenteen tekemisestä ja joka on oikeutettu korvauksiin tekemänsä äänitallenteen käytöstä. Fyysisten tallenteiden tallennusluvasta saatetaan käyttää myös nimityksiä ”mekanisointikorvaus” tai ”kopiokorvaus”. Oma musiikki Kun musiikin tekijä liittyy Teoston (tai minkä tahansa muun esitysoikeusjärjestön, kuten esimerkiksi ruotsalaisen STIM:n) asiakkaaksi, hän luovuttaa Teostolle tekijänoikeuksiensa hallinnoinnin Suomessa. Tallenteiden oikeudenhaltijoita ovat artistit (solistit) ja muusikot (soittajat), jotka omistavat oikeudet omiin esityksiinsä. 3/2021 12 13 Vaikka musiikin esittäminen ja kuunteleminen ”elävänä” on monien mielestä upein tapa nauttia musiikista, myös äänitteiden tuottamiselle ja esittämiselle on paikka ja tarve. Tallentamista on musiikin tallentaminen äänitteelle (cdja vinyylilevyt, kasetit jne.) tai av-tallenteelle (tv-ohjelmat, dvd-levyt jne.) Tallennuslupa tarvitaan sekä myytäviä että ilmaiseksi jaeltavia fyysisiä äänitteitä ja musiikkia sisältäviä videotallenteita varten. Kun musiikkiteos julkaistaan digitaalisessa tai fyysisessä muodossa, kuvioon astuvat säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan tekijänoikeuksien lisäksi myös ns. Tallenteiden julkiseen esittämiseen tarvittavat luvat myöntää Gramex, joka edustaa tallenteiden, äänitteiden tai mastereiden oikeuksia ja oikeudenhaltijoita. Tallenteen taloudellinen tuottaja ja julkaisija voi levy-yhtiön sijaan olla myös joku muu taho esimerkiksi seurakunta tai kirkkokuoro, joka omiin käyttötarkoituksiinsa tilaa, tekee ja maksaa itse tallenteen tekemisen. vapaa musiikki Miten eri oikeuksiin ja tarvittaviin lupiin vaikuttaa se, jos musiikki on sen esittäjän itsensä tekemää tai jos musiikin tekijät ovat kuolleet jo yli 70 vuotta sitten. Teosten tallentamiseen liittyviä tallennusoikeuksia edustaa useimmissa tapauksissa Nordisk Copyright Bureau NCB, jolle Teosto on ulkoistanut tallennusoikeuksien hallinnoinnin. Joissakin tapauksissa tallennuslupa on mukana Teoston myöntämässä julkisen esittämisen luvassa, sillä elävää musiikkia eli konsertteja ja keikkoja lukuun ottamatta tallentamista tarvitaan lähes aina jossain määrin, jotta teoksia voidaan esittää. Teosten julkiseen esittämiseen (sekä livenä että tallenteelta) tarvittavat luvat myöntää Teosto, joka edustaa teosten oikeuksia ja oikeudenhaltijoita. Koko tallenteen oikeudet omistaa yleensä sen taloudellinen tuottaja ja julkaisija, joka useimmissa tapauksissa on levy-yhtiö. Mutta millaisia tekijänoikeuteen liittyviä asioita tulee huomioida ja hoitaa, jos haluaa tehdä ja jakaa musiikkia äänitteellä. Musiikkiin liittyy useita eri oikeuksia M usiikkiteoksen tekijöillä eli säveltäjällä ja mahdollisella sanoittajalla ja sovittajalla on aina tekijänoikeus tekemiinsä teoksiin: sävellyksiin, sanoituksiin ja sovituksiin. lähioikeudet. Oma musiikki ja suojattu musiikki vs. Teosto siis edustaa musiikin tekijää ja myöntää luvat hänen musiikkinsa käyttöön, Äänitteiden tuottamiseen ja jakamiseen liittyvät musiikin oikeudet ja tarvittavat luvat
Apua ja neuvoja musiikin käyttöön liittyen saa tarvittaessa kuitenkin kaikkien eri toimijoiden asiakaspalveluista.. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että jos Teoston tekijäasiakas toimii itse tapahtumajärjestäjänä eli järjestää konsertin tai keikan, jossa hän esittää omaa musiikkiaan, myös hänen on hankittava siihen musiikin esityslupa Teostosta tai jos hän tekee itse tallenteen, hänen on hankittava siihen tallennuslupa NCB:ltä. 12 13 määrittelee musiikin käytön ehdot, hinnoittelee musiikin käytön, laskuttaa musiikinkäytön korvaukset ja tilittää ja maksaa keräämänsä korvaukset musiikintekijälle. Musiikin käytön ehtoihin ja hintaan ei vaikuta musiikin tyylilaji tai se, onko kyseessä ns. Suojattu vs. Tekijänoikeudet ovat perittävää ja testamentattavaa omaisuutta. Tekijänoikeus on voimassa teoksen kaikkien tekijöiden elinajan ja vielä 70 vuotta tekijöiden kuolinvuoden päättymisen jälkeenkin. Sekä Teoston keräämien musiikinkäyttökorvausten tilittämistä koskevat säännöt että musiikinkäytön ehdot ja hinnoittelu ovat julkista, Teoston nettisivuilta löytyvää tietoa. Teoston asiakkaana olevat musiikin tekijät voivat niin halutessaan hallinnoida oikeuksiaan myös itse. Kun musiikki on tekijänoikeuden suojaamaa, tekijänoikeuden haltijalla tai hänen edustajallaan on oikeus päättää siitä, missä ja miten hänen tekemäänsä musiikkia saa käyttää, eli määritellä musiikkinsa käytön ehdot ja hinnan. Useimmiten tekijänoikeuden haltijat ulkoistavat oikeuksiensa hallinnoinnin tekijänoikeusjärjestölle (kuten Teosto), joka hoitaa käytännön asiat heidän puolestaan. Teos Musiikin ja sen käytön oikeuksia edustavat useammat eri tahot. Kun musiikin tekijä on luovuttanut tekijänoikeutensa Teoston (ja Teoston kautta NCB:n) hallinnoitaviksi, Teosto (ja NCB) edustaa häntä myös niissä tapauksissa, kun tekijä itse esittää tekemäänsä musiikkia tai tallentaa sitä. vapaa musiikki Musiikin tekijänoikeus syntyy teoksen tekijöille automaattisesti, eikä se edellytä tekijänoikeusjärjestön asiakkuutta. Itse tekemänsä musiikin esittäjät saavat siis korvauksia myös niistä konserteista ja keikoista, joissa he esittävät omaa musiikkiaan. hittikappale vai aivan uusi musiikkiteos: Teosto käsittelee kaikkea musiikkia tasa-arvoisesti. Jos musiikin tekijä haluaa hallinnoida itse oikeuksiaan, hänen on ilmoitettava siitä Teostolle kirjallisesti tiettyjen sääntöjen mukaan. Jos kaikkien musiikkiteoksen tekijöiden kuolinvuoden päättymisestä on kulunut 70 vuotta, musiikin tekijänoikeus on rauennut ja musiikkiteos on teokseen liittyvien oikeuksien osalta vapaasti esitettävissä ja tallennettavissa. Jos tekijä hallinnoi itse joitain musiikkiteoksiaan kokonaan tai musiikkiteostensa käyttöä tietyissä tapauksissa, hän myös päättää itse musiikkinsa käytön ehdoista ja hinnoista ja laskuttaa korvaukset musiikin käyttäjältä
NCB:n äänitehinnaston ja kustannusten arvioimiseen tarkoitetun hintalaskurin löydät NCB:n nettisivuilta. Synkronointiin tarvitaan aina lupa, joka on hankittava jo siinä vaiheessa, kun video tehdään ja musiikki liitetään kuvaan. 3/2021 14 15 voi olla myös osittain vapaa, jolloin esimerkiksi teoksen sanoitus voi olla edelleen suojattu muiden tekijöiden osuuksien ollessa jo vapaita. Koska fyysisiä äänitteitä valmistavat äänitemonistamot tarvitsevat NCB:ltä niin sanotun luovutusluvan , myös niistä äänitteistä, joihin ei tarvita tallennuslupaa, on tehtävä ilmoitus NCB:n verkkopalvelussa. Jos äänitallenne halutaan jakaa jollain muulla kuin Teoston jo lisensoimalla verkkotai some-alustalla – esimerkiksi omilla kotisivuilla – siihen useimmiten sopiva lupa on Teoston Mediapienlupa . Jos video kuitenkin jaetaan maksutta Teoston jo lisensoimalla alustalla (YouTube, Facebook, Instagram), pelkkä synkronointilupa riittää. Ilman ilmoitusta äänitemonistamot eivät voi tehdä ja luovuttaa haluttuja kopioita. NBC:n tallennuslupaa ei tarvita, jos tallennetta valmistetaan vain tietyn ryhmän kuten esimerkiksi kuoron yksityiseen, sisäiseen käyttöön (esimerkiksi ryhmän jäsenten omaa kotiharjoittelua varten), se monistetaan (eli siitä tehdään kopioita) itse eikä sitä myydä tai jaella ilmaiseksi. Jos musiikkiteoksesta on tehty tallenne, tallenteen, äänitteen tai masterin suoja-aika voi olla vielä voimassa, vaikka teos olisi sen tekijöiden oikeuksista vapaa. Osittainkin suojattujen teosten käyttöön tarvitaan lupa normaalisti Teostolta tai NCB:ltä. NCB:n verkkopalveluun kirjaudutaan NCB:n nettisivuilla www.ncb.dk. Fyysiset tallenteet Jos esimerkiksi seurakunta tai kirkkokuoro haluaa itse tuottaa ja julkaista myytäväksi tai ilmaiseen jakeluun tarkoitetun musiikkitallenteen fyysisessä muodossa (cd, vinyyli, kasetti tms.), tallenteen tekemiseen on haettava tallennuslupa NCB:ltä. Videot, joissa on musiikkia ja joita jaetaan verkossa tai somessa Jos musiikista tuotetaan videotallenne, tapahtuu niin sanottu synkronointi eli musiikin liittäminen liikkuvaan kuvaan. Jos seurakunta tai kirkkokuoro haluaa tuottaa äänitallenteen jaettavaksi verkossa tai sosiaalisessa mediassa, siihen riittää Teoston esityslupa – paitsi jos äänitallenne julkaistaan Teoston jo lisensoimalla alustalla, jolloin mitään erillistä lupaa ei tarvita. Jos tallennetta kuitenkin esitetään julkisesti, sen esittämiseen tarvitaan esityslupa sekä Teostolta että Gramexilta. Synkronointilupia on kaksi: Tuotantokohtainen synkronointilupa ja Synkronoinnin vuosilupa .. Jos musiikkia sisältävää videota esitetään jollain muulla kuin Teoston jo lisensoimalla alustalla, synkronointiluvan voi hankkia videon esittämiseen tarvittavan Mediapienluvan lisäosana. NCB ei kuitenkaan näissä tapauksissa laskuta tallennuskorvausta. Luvan hankkii se taho, joka tallennetta esittää. Teoston jo lisensoimia alustoja, joille lupaa äänitteen julkaisuun ei enää tarvita ovat esimerkiksi YouTube, Facebook, Instagram, Spotify, Deezer ja Apple Music. Mitä lupia tarvitaan, jos tuottaa musiikkitallenteen itse. NCB laskuttaa fyysisen levyn tekemisestä painosmäärän (kappalemäärään) mukaisen tallennuskorvauksen ja tallennuskorvaus maksetaan jokaisesta painoserästä erikseen. Luvan voi hakea NCB:n suomenkielisessä verkkopalvelussa liittymällä NCB:n asiakkaaksi. Tällöin tallenteen käyttämiseen on saatava lupa joko Gramexilta tai tallenteen tuottaneelta taholta kuten levy-yhtiöltä. Tallenteen tuottamiseen ei tarvita muita lupia kuin tallennuslupa NCB:ltä. Synkronointilupa tarvitaan aina riippumatta siitä, millä alustalla video jaetaan. Verkossa tai somessa jaettavat digitaaliset tallenteet Musiikin käyttöön verkossa ja sosiaalisessa mediassa tarkoitetut ohjeet koskevat yhteisöjä ja yrityksiä – yksityishenkilöt saavat julkaista musiikkia verkossa ja somessa pääsääntöisesti ilman erillisiä lupia. Nettisivuilla on myös äänitallenteita koskeva hinnasto ja hintalaskuri. Pelkät äänitallenteet, joita jaetaan verkossa tai somessa Pelkästään verkossa tai somessa jaettavan digitaalisen äänitteen tuottamiseen ei tarvita NCB:n lupaa. Edellä mainituilla alustoilla jaettujen äänitteiden luvat ja lupamaksut hoituvat suoraan alustan ja Teoston välillä
Yleistä lupien hankkimisesta Ennen lupien hankkimista on hyvä tarkistaa, mikä lupa sopii omiin käyttötarkoituksiin parhaiten. Tuotantoja, joihin lupa on aina hankittava musiikin kustantajalta tai tekijältä itseltään ovat muun muassa pitkät elokuvat, mainokset ja muut brändivideot. Teoston jo lisensoimilla alustoilla (YouTube, Facebook, Instagram) livestriimattaviin sisältöihin ei kuitenkaan tarvita lupaa lainkaan: pelkässä “suorassa lähetyksessä” ei synny synkronointilupaa vaativaa tallennetta ja esityslupa ja esityskorvaukset on jo sovittu Teoston ja em. Lisätietoa edellä mainituista luvista löydät Teoston nettisivuilta Hanki lupa -osiosta sekä NCB:n ja Gramexin nettisivuilta. Keikkojen, konserttien ja musiikkitapahtumien livestriimaus Jos live-keikka, konsertti tai muu pääsääntöisesti musiikkia sisältävä tapahtuma lähetetään samanaikaisesti myös suoratoistona eli livestriimataan, livestriimaukseen tarvitaan erillinen Livestriimauslupa riippumatta siitä, onko esitys ja sen livestriimaus maksullinen vai maksuton. Musiikkikustantajien yhteystietoja löytyy Suomen Musiikkikustantajat ry:n nettisivuilta www.musiikkikustantajat.fi. 14 15 Joihinkin tuotantoihin synkronointiluvan myöntää Teoston sijaan teoksen kustantaja tai suoraan tekijä itse. Jos kyseessä on esimerkiksi seurakunnan oma kuoro, (ei erillinen yhdistys tai toiminimi), kannattaa tarkistaa myös se, onko seurakunta jo hakenut musiikin tallentamiseen tai netissä jakamiseen tarvittavat luvat. alustoille, siihen tarvitaan Mediapienlupa ja sen Synkronointilisä. Jos kustantajatietoa ei löydy, sitä voi kysyä Teoston asiakaspalvelusta, josta saa myös musiikin tekijöiden yhteystietoja. Infograafi löytyy myös Teoston nettisivulta osoitteesta https://www.teosto.fi/musiikin-kayttoluvat/hanki-lupa/uusi-livestriimauslupa/#infograafi-mika-lupa-milloinkin-tarvitaan. Jos kuoro on erillinen yhdistys tai sillä on oma toiminimi, sen on haettava tarvittavat luvat itse. Jos livestriimistä halutaan kuitenkin jättää tallenne em. NCB:n ja Teoston asiakaspalvelut auttavat mielellään kaikissa tallenteiden tekemiseen ja musiikin julkiseen esittämiseen liittyvissä kysymyksissä! Asiakaspalvelun yhteystiedot ja aukioloajat löydät nettisivuiltamme www.teosto.fi/ ota-yhteys. Lupatarvetta selkeyttävä infograafi: mikä lupa soveltuu mihinkin käyttöön. alustojen välisissä sopimuksissa. Kustantajan nimen löytää esimerkiksi jo julkaistusta äänitteestä, nuoteista tai usein myös nettihaulla
. BACH: CLAVIER ÜBUNG III RAJOJA RIKKOVA MISSA POPULARIS -MESSU! Timo Ruottisen nuorena opiskelijana säveltämä kunnianhimoinen messu toi ensimmäisenä sähkökitaran kirkkoihin. Jättiteos ensiesitetiin keväällä 1969 ja se herätti välittömästi sekä kiitosta että kritiikkiä. Lähioikeudet/tallenneoikeus/ääniteoikeus/ masteroikeus • Tietyn tallenteen tekijän/taloudellisen tuottajan oikeus määrätä kyseisen tallenteen käytöstä, käytön ehdoista ja hinnasta o Tallentaminen/mekanisointi/kopiointi = äänitallenteen kuten cd-levyn, vinyylin tai audiotiedoston valmistaminen o Synkronointi = musiikkiteoksen liittämistä liikkuvaan kuvaan, kun valmistetaan musiikkia sisältävä video tai muu av-tuotanto) Esitysoikeudet • Oikeus esittää musiikkia julkisesti livenä tai tallenteelta o Live-esittämiseen riittää teosoikeuksien hankkiminen o Tallenteen esittämiseen tarvitaan sekä teosettä tallenneoikeudet (sekä teos että tallenne) Graafiset oikeudet • Oikeus määrätä nuottien ja sanojen esittämisestä (painettuna tai sähköisesti) o Oikeudet musiikkikustantajalla ja kustantamattoman musiikin osalta tekijällä itsellään Mistä oikeuksia saa www.teosto.fi www.gramex.fi www.ncb.dk. Veijo Murtomäki, HS Liisa Aaltolas empatiska och kunniga inställning till denna musik märks inte enbart i spelet utan även i den omsorgsfullt formulerade texten. . Folke Forsman, HBL LIISA AALTOLA – PIRKKALAN KIRKON URUT J.S. Kare Eskola, Yle Uudet levyt Parasta Bachia meillä aikoihin! . HUOM! Messusta on julkaistu myös nuotti ja levyn ”karaokeversio” harjoittelua varten. Monisyinen albumi tarjoilee herkkuja niin klassisen kuin kevyenkin musiikin ystäville. 3/2021 16 17 OSTA HELPOSTI VERKOSTA WWW.ALBA.FI JA TUTUSTU SAMALLA ALBAN LAAJAAN LEVYVALIKOIMAAN TAI TILAA LEVYT VAIKKA PUHELIMELLA 050-3635264 Aaltolan tulkinta ei jää opinkappaleiden sisäluvuksi, vaan soi henkilökohtaisesti ja värikkäästi. . . ABCD 442 CD ABCD 461 CD/SACD Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 14.4.2021 13.02 14.4.2021 13.02 Lyhyesti: termejä ja niiden selityksiä Teos • Musiikkiteos eli sävellys sekä mahdollisesti sanoitus ja sovitus Tallenne • Audiotai av-tallenne eli äänite tai video (cd, vinyyli, dvd, digitallenne, tv-ohjelma, elokuva jne.) Tekijänoikeudet (musiikin ) • Musiikin säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan tai heidän edustajansa oikeus määrätä sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen käytöstä, käytön ehdoista ja hinnasta. Vihdoin alkuperäisversio on saatu levylle, joka tekee kunniaa aikakauden äänimaailmalle hyödyntäen nykyajan tekniikkaa
. Anna Catharina Öhrbom ja hänen nuottikirjansa v. Vihdoin alkuperäisversio on saatu levylle, joka tekee kunniaa aikakauden äänimaailmalle hyödyntäen nykyajan tekniikkaa. ”Sinua en unohda” -tilaisuudet klo 12 Pääskylahden kappeli Musiikki: Myöhemmin löydetyt klo 13 Ahvensalmen hautausmaa klo 14 Talvisalon kappeli Musiikki: Myöhemmin löydetyt klo 14 Varparannan hautausmaa klo 16 Kerimäen talvikirkko klo 18 Iltamusiikki Tuomiokirkko Su 7.11. Liput 20 €.. . 1759 Ti 2.11. Kare Eskola, Yle Uudet levyt Parasta Bachia meillä aikoihin! . Jättiteos ensiesitetiin keväällä 1969 ja se herätti välittömästi sekä kiitosta että kritiikkiä. klo 18 Gospel-gaala 2 Savonlinnan Tuomiokirkossa To 4.11. . klo 19 Luentokonsertti Savonlinna srk-keskuksen juhlasali. BACH: CLAVIER ÜBUNG III RAJOJA RIKKOVA MISSA POPULARIS -MESSU! Timo Ruottisen nuorena opiskelijana säveltämä kunnianhimoinen messu toi ensimmäisenä sähkökitaran kirkkoihin. Savonlinnan orkesteri ja Savonlinna-kuoro. HUOM! Messusta on julkaistu myös nuotti ja levyn ”karaokeversio” harjoittelua varten. Monisyinen albumi tarjoilee herkkuja niin klassisen kuin kevyenkin musiikin ystäville. Veijo Murtomäki, HS Liisa Aaltolas empatiska och kunniga inställning till denna musik märks inte enbart i spelet utan även i den omsorgsfullt formulerade texten. klo 18 Urkukonsertti ”Bach to basics” Savonlinnan Tuomiokirkossa Niels Burgmann Pyhäinpäivä la 6.11. klo 19 Mozart: Requiem Tuomiokirkko. . ABCD 442 CD ABCD 461 CD/SACD Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 14.4.2021 13.02 14.4.2021 13.02 Su 31.10. 16 17 OSTA HELPOSTI VERKOSTA WWW.ALBA.FI JA TUTUSTU SAMALLA ALBAN LAAJAAN LEVYVALIKOIMAAN TAI TILAA LEVYT VAIKKA PUHELIMELLA 050-3635264 Aaltolan tulkinta ei jää opinkappaleiden sisäluvuksi, vaan soi henkilökohtaisesti ja värikkäästi. Folke Forsman, HBL LIISA AALTOLA – PIRKKALAN KIRKON URUT J.S
Tampereella se on kuitenkin ollut seurakuntien toimintaa yli 40 vuotta. Kirkkomusikantti-toiminta on ainutlaatuista sekä Suomessa että Pohjoismaissa. Kirkkomusikantti-toiminta vastaa näihin tehtäviin sekä suoraan käytännön toiminnassa että musiikin toimiessa välineenä tehtävän toteuttamisessa. Soitonopetuksen voi nähdä mahdollisuutena kirkon musiikkielämälle. Toimintaa on ajoittain kyseenalaistettu, sillä soitonopetusta ei ole pidetty kirkon perustehtävänä. Kirkkomusikanttien opetussuunnitelman mukainen tehtävä kestävän tulevaisuuden rakentamisesta musiikin keinoin vastaa puolestaan strategiassa esiin nostettuun luomakunnasta huolehtimiseen. Onko soitonopetus kirkkomusiikin voimavara tulevaisuudessa. Opinnäytetyössäni selvitin seurakuntien toiveet ja tarpeet soitonopetukselle. Soitonopetus laajeni nopeasti kaikkiin Tampereen seurakuntiin. Oppilaina on myös ihmisiä, jotka eivät muuten ole mukana seurakunnan toiminnassa. Yhteiskunnan muuttuessa hajanaisemmaksi tarvitaan kirkossakin eri tapoja toteuttaa musiikkia. Lähimmäisistä huolehtiminen avautuu kristillisistä arvoista käsin ja toteutuu käytännössä vastuun kantamisena esimerkiksi yhteismusisoinnissa. Musiikki toimii väylänä seurakunnan yhteyteen. Soitonopetus on valtava resurssi seurakuntien musiikkityöhön ja se mahdollistaa monipuolisen musiikkielämän seurakuntalaisille.. Toiminnan alku osui nousukauteen, ja vanhemmat halusivat tarjota lapsilleen mahdollisuuden musiikin opiskeluun. Seurakunnassa soitonopetusta pidettiin kannatettavana, sillä samalla kirkkojen ja seurakuntakotien käyttöaste kasvoi ja kirkollisverovaroin hankitut tilat ja soittimet saatiin seurakuntalaisten käyttöön. Oppilaat otettiin ilmoittautumisjärjestyksessä ilman pääsykokeita. Toimintaa seurakuntalaisten tarpeeseen Soitonopetuksen käynnisti 1970-luvulla Aleksanterin kirkon urkuri Marjatta Hannula antamalla urkutunteja lapsille. Hengellinen ohjelmisto sekä seurakunnan tiloissa tapahtuvat soittotunnit tuovat oppilaan kirkon sanoman äärelle. Alkuvuosina toimintaan kuuluivat soittotuntien lisäksi erilaiset retket, konserttitoiminta ja oppilaiden vanhemmille järjestetty raamattupiiri. Kirkkomusikantti-toiminta toteuttamassa kirkon perustehtävää Suomen evankelisluterilaisen kirkon Ovet auki -strategian mukaan kirkon perustehtävä on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. 3/2021 18 19 I nstrumenttiopetus mielletään musiikkiopistojen tehtäväksi
Kirkkomusikantti-toiminnassa on vuosittain noin 500 oppilasta. Soitonopetuksessa voivat olla mukana kaiken ikäiset oppilaat omista lähtökohdistaan käsin.. 18 19 Tampereella instrumenttiopetus on ollut seurakuntien toimintaa yli 40 vuotta
Kirkkomusikantit opettajineen voivat olla ottamassa vastuuta tilaisuuksien musiikeista niin, että kanttorit voivat tarvittaessa suunnata omaa työpanostaan toisaalle. Kaikkien musiikkiosaaminen monipuolisesti käyttöön Seurakuntien musiikkitarpeet ovat messuissa, tilaisuuksissa ja leiritoiminnassa. Soitonopetusta pidetään hyvänä ja tärkeänä. Soitonopettajat puolestaan voisivat vastata koulutuksellisiin tarpeisiin kuten uusien laulujen opettamiseen lastenohjaajille tai äänenmuodostuksen opettamiseen kuorolaisille. Teksti perustuu hänen opinnäytetyöhönsä: Helin, M. 2020. Kirkon musiikki voi olla uudenlaisten toimintamallien myötä entistä rikkaampaa tulevaisuudessa. Soitonopetus on valtava resurssi seurakuntien musiikkityöhön, ja se mahdollistaa monipuolisen musiikkielämän seurakuntalaisille. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan kaikki ihmiset ovat arvokkaita juuri sellaisina kuin he ovat. Merkityksellisenä pidetään sitä, että kirkkomusikantit ovat opettajineen esiintymässä jumalanpalveluksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Yhteistyön mahdollisuuksina nähtiin konsertit, leirit, hoivamusiikki, bänditoiminta ja soitinesittelyt. Lisäksi oppilas voi osallistua yhteismusisointiin, musiikinhahmottamisaineiden opetukseen sekä projekteihin. Kirjoittaja on Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan kasvatuksen kanttori Maiju Helin. Soittotunnit ovat lähellä oppilaan kotia kirkoissa ja seurakuntakodeilla ympäri kaupunkia, ja tämä on merkittävin syy olla mukana toiminnassa. Tällä hetkellä seurakuntien soitonopetus on suurimpien musiikkioppilaitosten joukossa Tampereella antamassa taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän tavoitteiden mukaista opetusta. Hengellinen ohjelmisto sekä seurakunnan tiloissa tapahtuvat soittotunnit tuovat oppilaan kirkon sanoman äärelle. Oppilaita on vuosittain noin 500. Opetus tapahtuu pätevien instrumenttiopettajien toimesta yksilöopetuksena viikoittaisilla soittotunneilla. Esiintymiset seurakuntien tilaisuuksissa ovat merkittävä osa toimintaa. Musiikkipedagogi (ylempi AMK). 3/2021 20 21 Onko teillä musiikkiopisto seurakunnassa. Kirkkomusikantti-toiminnassa on valtavasti potentiaalia, ja se nähdään kirkon tulevaisuudelle merkittäväksi. Musiikin kautta on mahdollista löytää yhteinen rajapinta, sillä kaikilla on jokin kokemus musiikista. Oppilas voi valita halutessaan paritai pienryhmäopetuksen. Opinnäytetyö. Suosituimmat soittimet ovat piano ja kitara. Tampereen ammattikorkeakoulu. Suurin osa oppilaista on lapsia ja nuoria, mukana on myös aikuisia ja ikäihmisiä. Musiikki toimii väylänä seurakunnan yhteyteen. Kuvat: Ilari Airikka. Soitonopetuksessa voivat olla mukana kaiken ikäiset oppilaat omista lähtökohdistaan käsin. Yhteistyön toivottiin lisääntyvän. Kirkkomusikantit: Soitonopetus osaksi paikallisseurakuntien musiikkitoimintaa. Mahdollisuutta edetä oppilaan omien tavoitteiden mukaan pidetään toiseksi merkittävimpänä syynä toiminnassa mukana olemiselle. Näissä kirkkomusikantit voivat olla apuna