Kanttorina Itä-Lapissa Kanttorina maalla ja kaupungissa Saaristokaupungin kanttorina Hailuodon kirkkokuoro Kirkkomusiikin koronavuosi 2021 2/2022 Kanttorina erilaisilla paikkakunnilla
Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 2 3 3 4 6 12 14 16 2/2022 10 18 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 3/2022 1.9.2022 21.9.2022 4/2022 1.11.2022 23.11.2022 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) TILAUSHINNAT 2022 Vuosikerta 33 € Ryhmätilaukset: 2-9 kpl 29 €/kpl 10-19 kpl 27 €/kpl 20+ kpl 24€/kpl PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula, skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. Kuvaaja: Anni Pätsi Pääkirjoitus Kuulumisia Itä-Lapista Kanttorina maalla ja kaupungissa Kanttorina Paraisten saaristokaupungissa Hailuodon kirkkokuoro Kirkkomusiikin toinen koronavuosi Kirkkomusiikkiliiton vuosiseminaari ja kokous Lasten ja nuorten keskus Erityisansiomerkki: Rauno Määttä Kirkkomusiikkipiirien terveisiä Nuottijulkaisuja 20 24 30 Tämän lehden teemana on kanttorina erilaisilla paikkakunnilla työskentely. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Kirsi Airikka Anne Jokitalo Tommi Niskala Inari Tilli Kannen kuva: Kemijärven kanttori Anni Pätsin työmaisemissa. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry
Monilla maaseutupaikkakunnilla väestön ikääntyminen pienentää seurakuntien kokoa ja resursseja. Kirkkomusiikkiopinnot tuovat opiskelijat Sibelius-Akatemiaan Helsinkiin tai Kuopioon. Resurssinäkökulmasta seurakuntatyön lintukodot löytynevät alueellisista kasvukeskuksista seuduilla, joissa kirkkoon kuulutaan yleisesti. Tässä Kirkkomusiikki-lehdessä kurkistetaan kirkkomuusikon ammattiin erilaisilla paikkakunnilla: Millaista kanttorin työ on Lapissa tai saaristossa. Kuinka tärkeää palkan määrä on sinulle. Haluatko selkeän eron työn ja vapaan välille vai ennemminkin ammatin elämäntapana. Sukulaismies lähti opiskelemaan palomieheksi. Näppituntumalla näiden seurakuntien avoimiin kanttoritehtäviin ei silti ole aina hakijoita pitkiksi jonoiksi. Ammattikorkeakoulujen kanttorikoulutusverkosto on vuosien saatossa harventunut ja muuttunut. Ymmärrettävästi opiskelupaikkakuntien liepeillä kanttoreista voi olla ylitarjontaa ja toisaalla pulaa. Miten työ pienellä maaseutupaikkakunnalla poikkeaa työstä kaupungissa. Tällä hetkellä opinnot voi tehdä Oulussa tai ruotsiksi Pietarsaaressa. Tervetuloa tämän lehden sivuilla mielikuvamatkalle eri paikkakunnilla työtään tekevien kanttorien kanssa! Jonna Aakkula Päätoimittaja, Kirkkomusiikki-lehti Toiminnanjohtaja, Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry Pääkirjoitus. Päädyin miettimään hänen kanssaan arkeen ja ammattiin liittyviä kysymyksiä: Missä haluaisit asua. Nuori sukulaismies pohti, mihin ammattiin haluaisi. Esimerkiksi Helsingissä kirkkoon kuuluu enää puolet asukkaista. Pääkaupunkiseutu on houkutellut monia. 2 3 Missä haluaisit tehdä töitä. Kanttorin ammatti on yksi niistä aika harvoista akateemisista ammateista, joiden osaajia tarvitaan joka puolella maata. Toisaalta juuri pääkaupunkiseudulla seurakuntien resurssit niukkenevat nyt voimakkaasti. Minkälaisina aikoina haluaisit tehdä työtä
Kylien tiet kun eivät ole ensimmäisenä aurauslistalla. Tätä kirjoittaessani kevättalven valoisuus häikäisee ja tietokoneen äärestä tekisi väkisinkin mieli lähteä pilkille; nuokkumaan avannon ääreen kasvot aurinkoa vasten. 2/2022 4 5 4 Kuulumisia Itä-Lapista Pakkasrajoituksia ja häikäisevää valoa V uodenkierto Kemijärvellä tarjoaa luontoelämyksiä joka päivä, ja vuodenaikojen erityispiirteet rikastuttavat jos toki haastavatkin. Nimittäin oman vaikutuksensa vedenkorkeuteen aiheuttaa Kemijärven vesistön säännöstely. Hiihtoloma on useimmiten kirjaimellisesti hiihtoa, ja perinteisesti vappuna sivakoidaan viimeisen kerran. Syksyllä ja keväällä kilautan monesti suoraan lossikuskille, että pääseekö jääja vesitilanteen vuoksi salmen yli lainkaan vai täytyykö ajaa pidempää reittiä. Nähdä silmiensä raosta aava valkoinen maisema ja tuntea ahava poskilla. Liikenteessä on huomioitava myös eläminen poronhoitoalueella. lapio, taskulamppu ja talvihaalari. Keväällä tuntuukin virren 105 alkusanat kirjaimellisesti toteutuvan, kun aurinko paistaa koko ajan pitempään ja valo innostaa ihmiset talven hiljaisuudesta kevättalven rientoihin. Olemme kuitenkin sarvipäihin tottuneet ja autonvalojen välkyttely liittyykin täällä poroihin eikä poliisiin. Toisin on keskitalvella. Kipakalla pakkasella jumalanpalveluksen tai joululauluillan väkimäärä saattaa pienentyä puolella. Sivukylän kappelikuoron harjoituksissa pidetään pakkasrajana -20. Joka tapauksessa etenkin talvella ajomatkoissa on aina huomioitava sääja keliolosuhteet. Alkukesän kullanruskeat poronvasat tienvarressa ovat aina yhtä söpöjä, vaikka porot liikenteessä sinällään lisäävät kolaririskiä. Talvi tarjoaa mahdollisuuden ajaa myös jäätietä mennessä Räisälän kappeliin seurakuntapiiriin. Kesällä tuon matkaa lyhentävän salmen ylitys tapahtuu lossilla, joka onkin Suomen pohjoisin. Pakkanen saa ihmiset jäämään kotiin, ja tapahtumia suunnitellaan osaksi sen mukaan, koska arvioidaan sään lauhtuvan. Kuoro on tärkeä harrastus, mutta maalaisjärki ratkaisee. Joskus työmatka suuntautuu läheiseen tunturikeskukseen, silloin varaan mukaan myös sukset ja hiihtovarusteet, jos aika ja sää antaa myöten hurauttaa ladulle. Kesällä leirikeskuksen hiekkarannoilla ryhmän kanssa kävellessä ei harmita yhtään viettää aurinkoista päivää töissä. Joko hilla kukkii. Autossa on myös oltava mm. Iltanuotiolla viihtyy, kun sääsket inisevät kotoisasti kaikkien korvissa ja aurinko vilkkuu puiden takaa. Syksyllä vaaraja 4. Lisäksi lukemat eri puolilla pitäjää saattavat vaihdella suuresti
Viimesyksyinen nuorten ruskavaellus Saariselän tuntureilla syvensi suhdetta niin työkaveriin kuin nuoriin. 4. Loppukesän ja syksyn kahvihuonekeskusteluja leimaa marjastaminen ja etenkin hillasaaliit. Raamiksen jälkeen jutustelu seilaa tulevista ripareista kadonneisiin kirjainhelmiin ja ajettuihin kelkkakilometreihin. Kemijärven ympäristö on tullut itsellenikin tutuksi marjastusreissujen myötä. Jotkut suunnittelevat jopa loman sen mukaan, koska arvioidaan olevan paras hillasesonki kuluvana vuonna. Yhteistyö rikastuttaa Pienen seurakunnan etuna on mahdollisuus kanttorina osallistua muiden työalojen tapahtumiin ja tilaisuuksiin suunnittelusta toteutukseen. 4 5 4 järvimaisemat ilahduttavat paikallisiakin ja ajomatkat työkeikoille pitäjän eri puolille ovat parhaimmillaan yhtä ruskaretkeilyä. Heinäkuinen diakonian toripäivä edellytti muutakin kuin lättytaikinan tekoa ja koppiperäkärryn lastaamista ja peruuttamista torilla. Keskustelemme myös siitä, mitkä ovat nelitahdin ja kakstahdin erot ja kuinka lujaa siellä järvellä saakaan ajaa… Paikkakunnallani on kaiken kaikkiaan luontevaa tehdä yhteistyötä myös muiden toimijoiden kuin oman työyhteisön kanssa. Nuorten kysymykset ovat aitoja ja suoria. Muun muassa veteraaniyhdistys kutsuu laulattamaan, ja samoin Askeleen perhekahvilan muskarituokiot ja kirjaston lauluhetket ovat osa laajaa työnkuvaa. Osallistuminen eri työalojen töihin antaa myös tärkeää tietoa työkavereiden työstä ja ennen kaikkea monesti näkymättömästä työstä ja työmäärästä. Sisällä työkaveri pitää illan opetusta ja saapumiseni noteerataan ystävällisesti. Teksti ja kuvat: Anni Pätsi kanttori, Kemijärven seurakunta Diakonian toripäivä kesällä 2021. Luonnonvoimien ja luonnon kauneuden kohtaaminen yhdessä luo tasa-arvoa ja muistuttaa kaikkia Luojan suuresta työstä ja varjeluksesta. Nuokkarin pihassa on parkkeerattuna moottorikelkka ja muutama mönkkäri. Vapaaehtoisten kanssa yhteinen ahertaminen Joulun lapsi -keräyksen parissa tutustutti uusiin ihmisiin. Nelitahti vai kakstahti Työnkuvan sisältäessä välillä paljonkin hautajaisia ja surevien kohtaamisia nuorisotyöhön osallistuminen tarjoaa toisenlaisia näkökulmia. Vaeltaminen ja erästely opettaa, miten toisten taakkaa voi helpottaa ja kaveria autetaan vastamäessä. Eri työalojen töihin osallistuminen antaa tietoa. Myös vierailu nuorteniltaan piristää kummasti arkiviikkoa
Virka maaseudulla Mynämäki on ensimmäinen virkapaikkani kanttoriksi valmistumisen jälkeen. Esimiehenä kaupungissa Hain Uudenkaupungin seurakuntaan uusien kokemusten toivossa. Mynämäen seurakunnassa on lisäkseni toinen kanttorin virka, mutta koska tilaisuuksia on moKanttorina maalla ja kaupungissa nesti päällekkäin, ei yhteinen musisoiminen ole onnistunut kuin isompina juhlapyhinä. Uudenkaupungin väkiluku on vajaat 16 000 eli noin tuplasti enemmän Mynämäen väkilukuun nähden. Myös rippileirit ja lastenleirit ovat kuuluneet työnkuvaan. Kun palaan aikanaan MynäSelfie Uuden kirkon urkuparvelta. Syyskuussa 2021 siirryin työskentelemään Uudenkaupungin seurakuntaan johtavan kanttorin viransijaiseksi vajaaksi kahdeksi vuodeksi. Yksi mieleeni jäänyt tekeminen oli nettiin tullut joulukalenteri, jota tehtiin yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa. Seurakunnassamme toimitettiin myös rukouskirja, johon sävelsin rukouslaulun. Isommat raamit työlle luovat jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset. Mynämäki on vajaan 8000 asukkaan kunta Varsinais-Suomessa. Olen saanut muovata työtäni paljon oman mielenkiinnon mukaan. Valmistuin keväällä 2017 ja pääsin töihin Mynämäen seurakuntaan. Kun poikkean paikalliseen kauppaan, lähes aina näkee jonkun, jonka kanssa vaihtaa kuulumisia. Näiden lisäksi viikossa ehtii tehdä paljon muuta. Hautajaisia on viikoittain, vihkimisiä vaihtelevasti joitakin joka vuosi. 28-äänikertaiset urut tilattiin Marcussenin tehtaalta Tanskasta ja vihittiin käyttöön 1865.. 2/2022 6 7 Valmistuin kanttoriksi vuonna 2014, jonka jälkeen lähdin opiskelemaan varhaisiän musiikkikasvattajaksi. Muskariopettajan rooliinkin olen päässyt, kun aloin pitää säännöllisesti vauvamuskaria vauvailtapäivän yhteydessä. Pienen seurakunnan etu on se, että tutustuin heti myös seurakuntalaisiin. Pienehkössä seurakunnassa on ollut hyvä aloittaa työ kanttorina. Työyhteisö ei ole kovin suuri, ja pääsin heti tekemään monipuolisesti töitä eri työalojen kanssa. Työhöni on kuulunut vierailut esimerkiksi diakoniapiireissä, kehitysvammaisten kerhossa, ikäihmisten laitoksissa sekä perheja päiväkerhoissa. Työ ei ole ollut kasvotonta puurtamista, vaan seurakuntalaisista on muodostunut parissa vuodessa tärkeä osa työyhteisöä. Työ on ollut hyvin käytännönläheistä. Esimerkiksi rippileireillä yöpymistä ei ole vaadittu, mutta se on mahdollistettu omasta toiveestani. Toisaalta yksikin kollega mahdollistaa ajatusten vaihdon kanttorin työstä. Aktiiviset kuorolaiset pienellä paikkakunnalla ovat ilahduttaneet
Esimiestehtävissä olen päässyt suunnittelemaan neljässä kirkossa olevien jumalanpalvelusten aikatauluja yhdessä kirkkoherran kanssa, mitä en tehnyt Mynämäellä. Koska johtavan kanttorin työhön kuuluu paljon hallinnollista työskentelyä, olen päässyt näkeVierailemassa Uudenkaupungin seurakunnan muskareissa. Isompi seurakunta mahdollistaa useamman kanttorin virat. Hyväksyn lomat ja vapaapäivät ja koetan olla tasapuolinen. Työtehtävien organisointi vie ison osan työajastani. 6 7 mäelle, uskon viransijaisuuden antaneen minulle paljon eväitä tulevaisuuteen. On hienoa päästä toteuttamaan esimerkiksi sävelhartaus yhdessä toisten ammattimuusikoiden kanssa. Vaikka Uudessakaupungissakin meitä on vain kolme, se tuo jo mahdollisuuden monipuoliseen musiikilliseen työskentelyyn ja yhteisten ajatusten vaihtoon. Kehityskeskustelujen pitäminen on ollut mielenkiintoista. Pidin Mietoisten kirkossa lapsille projektikuoroa. Kuvassa laulun ”Joulun jälkeen loppiainen, laskettu on laskiainen”-laulun sanat kuvina.. Työ on sisältänyt paljon enemmän tietokonetyöskentelyä kuin Mynämäellä. Jaoimme ilmapalloja ja lauloimme lauluja. Vappuna Mynämäellä ilahduttamassa vastaantulevia. Oli hauskaa pitkästä aika päästä suunnittelemaan kokonainen muskaritunti ja sitten toteuttaa suunnitelmat yhdessä lasten ja aikuisten kanssa. Johtavan kanttorin työ on lähtökohtaisesti ollut erilaista siksi, että olen toiminut esimiehenä kahdelle muulle kanttorille. Kävimme myös paikallisten vanhustenlaitosten pihalla laulamassa. Jaan työvuorot jumalanpalveluksiin ja toimituksiin
On paljon isompia seurakuntia kuin Uusikaupunki ja pienempiä kuin Mynämäki ja työyhteisöt ovat erilaisia. Teksti ja kuvat: Anna Putkiranta, vs. 2/2022 8 9 mään vähemmän seurakuntalaisia. Perustyötä ihmisten keskellä Kanttorin työ on paljon arkista perustyötä, oli seurakunta sitten iso tai pieni. Ihmisiä on myös enemmän, ja puolessa vuodessa en ole ehtinyt tutustua vielä kovin moneen seurakuntalaiseen. Uudessakaupungissa työhöni on kuulunut myös kuoronjohtoa, diakoniatyön kerhoissa vierailuja sekä rippikouluiltoja. Kun minua ja työtäni arvostetaan, työskentely on mielekästä. Jokin virka voi keskittyä urkumusiikkityöskentelyyn, jolloin työ varmasti on jälleen hyvin erilaista kuin mitä itse olen tehnyt. Jumalanpalveluksia ja toimituksia on paikasta riippumatta. vastaava kanttori, Uudenkaupungin seurakunta. Myös esimiestyöskentely tuo työhön erilaista mielenkiintoa. Pienessä paikkakunnassa olen arvostanut tiiviyttä ja sitä, että tieto kulkee nopeasti. Tämä voi johtua myös siitä, että esimiestyöskentely on ollut uutta ja opeteltavaa on ollut paljon. Useamman kollegan työyhteisössä pääsee toteuttamaan monipuolisemmin ammattimaista musiikkia. Ja seurakunnan koosta riippumatta on hyvä olla työskentelemässä Jumalan valtakunnan työssä. Lisäksi olen omien aikataulujeni mahdollistaessa käynyt pitämässä muskareita varhaiskasvatuksen kerhoissa. Ihmiselle, joka nauttii monipuolisesta työskentelystä eri-ikäisten kanssa, suosittelen lämpimästi pientä tai keskisuurta seurakuntaa työpaikaksi. Kokemukseni mukaan sekä isossa että pienessä seurakunnassa pääsee perustyön lisäksi tekemään sitä, mihin löytyy omaa kiinnostusta. Tärkeää on myös työyhteisö ja sen antama tuki ja arvostus. Tätä pääsen tekemään selvästi harvemmin, mutta kuitenkin sen verran, että virkistyn
8 9
2/2022 10 11 Anna Satomaa on Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan kanttori. Tämä kaikki tarjoaa hienon ja inspiroivan ympäristön hyvin monipuolisen musiikin tekemiseen. Kanttori Anna Satomaa ja Paraisten kirkossa oleva uudehko Klopin urkupositiivi. Kirkon pääuruilla on tehty useampia levytyksiä ja kirkossa on järjestetty useita urkukonsertteja vuosien varrella. Paraisten iso ja katedraalimainen harmaakivikirkko on 1300-luvun lopulta ja se sijaitsee Paraisten keskustassa, Vanhan Malmin puutaloalueen kupeessa. Paraisilla on toiminut jo yli 40 vuoden ajan Paraisten urkupäivät, jonka on mahdollistanut useammat hyvät urut sekä seurakunnan tilojen lyhyet etäisyydet toisistaan. Järjestämme myös paljon barokkikonsertteja ja teemme tiivistä yhteistyötä Paraisten barokkiseuran kanssa. Paraisten kirkossa on kahdet hyvät urut, reilu 50 vuotta vanhat Th. Seurakunnan alue käsittää suuren osan Saaristomeren alueesta ja sen tuhansista saarista ja luodoista. Lisäksi Erik Bryggmanin suunnittelemassa siunauskappelissa on Kangasalan 30-vuotiaat urut. Myöhemmät aikakaudet ovat kaikki jättäneet kirkon sisustukseen oman leimansa. Ne ovat olleet hyvin suosittuja ja hienoon tunnelmaan varmasti vaikuttavat niin ajankohtaan sopiva musiikki ja hyvät muusikot kuin myöhäinen kellonaika sekä upea konserttiympäristö. Sen keskiaikainen katolinen sisustus on säilynyt suhteellisen hyvin, mikä näkyy esimerkiksi hienoissa seinäja holvimaalauksissa. Kesäisin järjestämme Kesäyö Paraisilla -konserttisarjaa, jossa on konsertteja muutaman viikon välein keskiviikkoisin klo 21. Tilaisuus oli hyvin suosittu ja saa jatkoa jälleen ensi syksynä. Yhdessä vanhimmista ”Iloitsen suuresti, kun saan työskennellä yhdessä Suomen hienoimmista ja vanhimmista rakennuksista. Kuva: Vili Soininen. Kirkon rakennusarkkitehtuuri on poikkeuksellisen hienoa kahdeksankulmaisine Kanttorina Paraisten saaristokaupungissa pylväineen ja porrasmaisesti ladottuine arkadikaarineen. Musiikkitapahtumissamme on paljon keskiaikaista musiikkia ja viime syksynä pidimme ensimmäistä kertaa varsinaisen musiikillisen keskiaikaillan, jossa halusimme tuoda esille sen, mitä kirkossamme on mahdollisesti ollut sen alkuaikoina, keskiaikaista musiikkia, kynttilän valoa ja latinan kieltä. Reformaation mukana 1600-luvulla tulleet saarnastuoli ja alttarilaite puolestaan antavat kirkolle barokkimaisen sävyn. Frobeniuksen rakentamat neobarokkiset urut (33 äänikertaa) parvella ja muutama vuosi sitten valmistunut Klopin urkupositiivi kirkon etuosassa. Paraisten siunauskappeli, Agricola-kappeli ja muut seurakunnan tilat sijaitsevat kaikki kirkon vieressä
Tutuksi tulivat erilaiset mahdollisuudet striimata, äänittää ja tehdä videoita. Ihan viimeisimpinä vuosina, suurimpien koronarajoitusten aikana, oli myös meidän seurakunnassamme pakko opetella uutta ja hypätä osittain pois normaalista kanttorin työstä. Parainen on kaksikielinen kaupunki, jossa enemmistö asukkaista on ruotsinkielisiä. Ruotsinkielinen seurakunta jakaa kanssamme samat tilat ja niinpä meidän pyhäpäivien jumalanpalvelukset ovat pääasiassa klo 12, vain kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 10. Parainen käsittää suuren osan Saaristomeren alueesta ja sen tuhansista saarista ja luodoista. Suomalainen seurakunta toimii pääasiassa entisen Paraisten kaupungin alueella. Työ on todella monipuolista ja teemme työntekijöiden kesken paljon yhteistyötä. 10 11 Meren ympäröimänä Parainen on ainutlaatuinen yli 15 000 asukkaan saaristokaupunki, joka vuonna 2009 muodostettiin Paraisten kaupungista ja Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kunnista. Suomalaisessa seurakunnassa on jäseniä noin 4 000 ja olen ainoa kanttori kahdeksan hengen työyhteisössä. Se on Kaskisten ohella Suomen ainoa kokonaan meren ympäröimä kaupunki. Johdan kirkkokuoroa ja lapsikuoroa sekä erikokoisia projektikuoroja. Koska olen seurakuntamme ainoa kanttori, olen mukana lähes kaikessa, missä tarvitaan musiikkia, kuten varmasti muissakin yksikanttorisissa seurakunnissa. Kuva: Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta. Kaksikielisyys näkyy myös selkeästi esimerkiksi kirkkoherranviraston kahvihuoneessa, johon kokoontuu molempien seurakuntien sekä yhtymän työntekijöitä. Kesäisin Parainen vähän hiljenee, kun moni asukas lähtee saaristoon mökille, mutta toisaalta taas saamme paljon myös turisteja ja kesäasukkaita tilaisuuksiimme. Paraisilla kunnioitetaan erittäin paljon perinteisiä arvoja ja siksi saamme edelleen olla mukana kouluissa pitämällä aamunavauksia, koulukirkkoja sekä kanttorin virsitunteja. Siellä vallitsee yleensä iloinen puheensorina molemmilla kielillä. Saan pääasiassa keskittyä musiikin tekemiseen ja kanttorin töihin, mutta pienessä työyhteisössä teemme välillä töitä myös yli perinteisten työalarajojen, esimerkiksi toimimalla apuna lasten Puuhis-kerhossa tai vanhusten kerhossa jonkun työntekijän ollessa sairaana. Paraisten seurakuntayhtymään kuuluu kaksi seurakuntaa, Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta, joka tänä vuonna täyttää 70 vuotta ja Väståbolands svenska församling. Vaikka olemme suomalainen seurakunta niin musiikkitilaisuuksissamme käy paljon myös ruotsinkielisiä ja osa perheistä on kaksikielisiä, niinpä teemme yleensä esimerkiksi konserttien julisteet ja käsiohjelmat molemmilla kielillä. Saariston luonto, ympäröivä meri sekä seurakunnan erinomaiset tilat ja soittimet ovat asioita, joista saan iloa ja voimaa kanttorin arkeen täällä Paraisilla." Teksti: Anna Satomaa, kanttori, Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta Paraisten yli 600 vuotta vanha kirkko
1999 ja musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta v. Kuorossa laulaessa oppii jatkuvasti uutta myös kuoronjohtamista ajatellen. Esiintyminen on aina palkitsevaa, myös johtajalle. Miten ja mistä löydät uusia ideoita musiikkiryhmäsi kanssa työskentelemiseen. Toimin pitkään varhaisiän musiikinopettajana, kunnes palasin takaisin kanttorin työhön. Iloitsen siitä, että kuorossamme on sitoutuneita, pitkään mukana olleita laulajia ja että uusiakin laulunharrastajia on löytänyt mukaan. **** Hailuodon Kirkkokuoron 35-vuotisjuhlia vietettiin 13.3.2022. Pienen, vain 10 laulajasta koostuvan kaksiäänisen naiskuoron johtaminen on ajoittain haasteellista esimerkiksi sopivan ohjelmiston löytämisen suhteen. Tällä hetkellä laulan Suomen Kanttorikuorossa, Pohjois-Pohjanmaan kanttorikuorossa ja Oulun Hiippakunnan oratoriokuorossa. Hailuodon kirkkokuoro on tällä hetkellä seurakunnan ainoa musiikkiryhmä, joten kuorolla on tärkeä rooli seurakunnan jumalanpalvelusten musiikissa erityisesti juhla-aikoina. Kuoroharjoituksissa nauretaan paljon laulamisen lomassa, ja harjoitusten jälkeen on kuoronjohtajallakin iloinen mieli. Mikä on sinulle rakkain kuorolaulu/kuoromusiikkiteos ja miksi juuri se. Kirkkokuoro on avoin kaikille laulamisesta kiinnostuneille, eikä sinne ole koelaulua. Kuorotyö on mukavaa, kun saa huomata kuorolaisten vähitellen oppivan uusia lauluja. Olen valmistunut kirkkomuusikoksi Oulun konservatoriosta v. On kuitenkin innostavaa etsiä omalle kuorolle sopivia lauluja, ja uusien laulujen löytäminen ilahduttaa aina. Kaksiäänisessä naiskuorossa on tällä hetkellä kymmenen laulajaa. 2/2022 12 13 Hailuodon kanttori Mari Liukkonen, kuka olet. Kirkkokuorojen rovastikunnallinen ja kirkkomusiikkipiirin sisäinen yhteistyö antaa myös aina paljon uutta niin kuorolaisille kuin johtajalle. Mitä kuorotyö antaa kanttorille. Hailuotolaiset arvostavat kirkkokuoroa, ja kuorolle tulee usein esiintymispyyntöjä myös muihin kuin seurakunnan tilaisuuksiin. Lisäksi se on koko paikkakunnan ainoa säännöllisesti toimiva kuoro/lauluryhmä. Äänenavauksiin ja äänenkäyttöön saan paljon vinkkejä niistä kuoroista, joissa itse laulan. 2006, suuntautumisena varhaisiän musiikkikasvatus. Mitä haluaisit kysyä tämän sarjan seuraavalta vastaajalta. Kuvaaja: Katri Kangas Musiikkiryhmä esittelyssä: Hailuodon Kirkkokuoro. Hailuodon kanttorin virassa olen toiminut syksystä 2017 lähtien. Mikä on tämän ryhmän merkitys seurakunnalle ja alueelle. Kuorolaulu on lähellä sydäntäni. (Edellisen vastaajan, kanttori Riikka Räihän toivekysymys) Lauluja löytyy ihan kaikkialta: kuoron vanhoista arkistoista, nuottikirjoista, kollegoilta, kirkkomusiikkipiirin koulutuksista – ja välillä täytyy säveltää tai sovittaa ihan itse
Mikä on harrastuksen merkitys itsellesi. 12 13 Kuka olet. Ohjelmamuutokset mahdollisia. klo 18 Konsertti Jukka Kulju, urut Ke 10.8. Niinpä ilmoitin itseni välittömästi kuoroon. www.mantta-vilppulanseurakunta.fi MÄNTÄN XX URKUVIIKKO 7.–14.8.2022. Olen nuorempana sekä laulanut kuoroissa että kulkenut isäni mukana monissa harjoituksissa ja esiintymisissä niiden kommentaattorina isäni pyynnöstä. klo 15 Konsertti Pauliina Hyry, urut Su 14.8. On ihana tunne saada laulaa ääni hyvin avattuna. Olin miettinyt jo pitemmän aikaa tutun kuoroharrastuksen aloittamista uudelleen. Liityin Hailuodon seurakunnan kirkkokuoroon syksyllä 2021. Koen, että olen palannut juurilleni. Koen siis vahvasti kulkevani edesmenneen isäni dir.mus. Oletko saanut uusia ystäviä harrastuksesi parissa. Mikä kuoron esiintymisissä on parasta. Meillä kaikilla on sama ilonaihe eli yhdessä laulaminen. Monena iltana kuuntelimme sitten yhdessä näitä levyjä. Tunsin valmiiksi kaikki kuorolaiset ja nyt tunnen heidät vielä paremmin. klo 18 Päätöskonsertti Matti Pesonen, urut Kaikki konsertit pidetään Mäntän kirkossa. Ilman vanhempieni musiikillista perintöä en harrastaisi kuorolaulua. klo 18 Perheiden konsertti Kaja Jantsikene, urut To 11.8. Musiikki ja laulaminen rentouttavat ja niistä tulee hyvä mieli. Ehkä jopa sydänystävän. klo 12 Viuluvartti Mika Tepponen, alttoviulu ja viulu Kaja Jantsikene, piano ja urut La 13.8. Maksu käteisellä. Perheiden konsertti ja viuluvartti – ei ohjelmamaksua. Kanttorimme mainitsi eräässä kokouksessa, että kuoroon ovat uudet jäsenet tervetulleita ja koska olin jäämässä opintovapaalle, se mahdollistaisi kuoroharjoituksiin osallistumisen. Olen Maria-Theresa Vähäkangas Hailuodosta Milloin ja miten tulit liittyneeksi juuri tähän musiikkiryhmään. Ohjelma 10 €/konsertti, päätöskonsertti 15 €. klo 18 Avajaiskonsertti Sami Salomaa, urut Ti 9.8. Luin myös hänen Kirkkomusiikkilehteään, varsinkin uusia levyarvosteluja. Su 7.8. Olen heti ollut yksi muista ja se tunne lämmittää. (Edellisen vastaajan, Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoron Anu Tuovisen toivekysymys) Minut on otettu avosylin vastaan. Myynti ovelta. Mitä haluaisit kysyä tämän sarjan seuraavalta vastaajalta. klo 18 Konsertti Santeri Siimes, urut Pe 12.8. Matti Lavanderin jalanjälkiä
Positiivista on, ettei vastaajista kukaan Kirkkomusiikin toinen koronavuosi ilmoittanut harjoitustoiminnan peruuttamisesta kokonaan. Musiikkiryhmille huono Alkuvuonna 2022 kyselyyn vastanneiden kuoronjohtajakanttorien mukaan musiikkiryhmille toinen korona vuosi oli huono. Valtaosa (88 %) ilmoitti että tätä toimintaa on ollut vähemmän. Laulajia oli puolet vähemmän kuin ennen koronaa.” ”Koko keväänä 2021 ei voitu pitää harjoituksia eikä saatu laulaa!” ”Vuoden ensimmäinen puolisko kului ilman minkäänlaista toimintaa.” Harjoitustoiminta vähäistä Vastausten perusteella noin 93 % musiikkiryhmistä ei ole harjoitellut tavanomaiseen tapaan vuonna 2021. Kyselyyn vastanneista 69 % vastasi huono ja 2 % surkea. Valtaosa ilmoittaa, että harjoituksia on ollut paljon vähemmän (56 %) tai vähemmän (27 %). Ilolla tulimme.” ”Kuoroharjoituksia ja jumalanpalveluksissa laulamisia ollut normaaliin tapaan.” ”Vaikea oli oppia uutta ohjelmistoa, koska harjoitukset hyvin epäsäännölliset. Kevätkausi meni ihan plörinäksi.” ”Kokoontumisrajoitusten takia harjoitukset tauolla moneen otteeseen.” ”Syyskausi oli normaali!” Esitystoiminta vähäistä Vastanneista vain 1 % ilmoitti, ettei musiikkiryhmällä ollut vuoden aikana minkäänlaista esiintymistai musiikkiavustustoimintaa. Kyselyyn vastasi 48 henkilöä. ”Korona tyssäsi koko kevään harjoitukset.” ”Kevätkauden 2021 treenit peruttiin. Syksy 2021 treenattiin osin maskien kanssa. 2/2022 14 15 Kirkkomusiikki liitto järjesti kyselyn toisesta menneestä koronavuodesta. ”Kevään harjoitukset alkoivat kesäkuussa. Yleensä kesällä ei harjoitella, nyt oli useita kesäkuun alussa, heinä–elokuussa. ”Noin puolet normaalista määrästä pystyttiin toteuttamaan.” K uv a: Jo ha nn a Si lta ne n Vuonna 2021 musiikkiryhmien toimintaa jatkettiin tavalla tai toisella.. Kysely toteutettiin verkossa tammikuussa 2022. Puolestaan vastanneista 10 % ilmoitti esiintymisja avustustoiminnan olleen normaalia tai toteutetun virtuaalisesti. Harrastustoimintaa pystyttiin jatkamaan tavalla tai toisella koronasta huolimatta. Siitä syystä käytettiin enemmän vanhaa ohjelmistoa nopealla lämmityksellä.” ”Syyskausi säännöllisin, mutta lyhyemmin harjoituksin. Kyselyssä kerättiin tietoa musiikkitoiminnasta ja erityisesti musiikkiryhmien toiminnasta vuonna 2021. 19 % vastasi neutraali ja 10 % hyvä. Ulkona omin penkein kirkon pihamaalla
Striimaukset, virtuaalimessut ja -konsertit ovat antaneet kaikille halukkaille mahdollisuuden osallistua. Jotkut laulajat ovat jääneet pois, mutta onneksi myös uusia laulajia on tullut mukaan (25 %). Puolestaan ilmoitti jäsenmäärän pysyneen normaalina ja 19 % kertoi jäsenmäärän pienentyneen väliaikaisesti. Myös mahdollisuus katsoa striimaukset jälkikäteen on ollut positiivista. ”Osa kuorolaisista jatkaa harrastusta koronatilanteen helpottuessa.” ”Iäkkäiden kuorossa poisjäämistä.” ”Pitkän tauon jälkeen (koronan vuoksi) moni kirkkokuorolainen koki hyväksi saumaksi jäädä kuorosta pois ikäänsä vedoten.” ”Ihme tapahtui ja 2 uutta tenoria liittyi naisvaltaiseen joukkoon.” ”6 uutta innokasta laulajaa riveissä! <3” Uudet toimintatavat Korona-ajan uusia toimintatapoja on pidetty positiivisena. Vastaajista 25 % ilmoitti kuitenkin jäsenmäärän pienentyneen pysyvästi ja 2 % ryhmän olemassaolon uhatuksi.. StriiKuva: Jonna Aakkula Suurin osa harrastajista on edelleen mukana. 14 15 ”Esiinnyimme sekä ulkona että sisätiloissa huomioiden turvallisuuden. Vain 2 % koki ryhmänolemassa olon uhattuna. Vastaajista 4 % kertoi musiikkiryhmän kasvaneen. Monia tavanomaisia esiintymisiä/tervehdyskäyntejä jouduttiin jättämään väliin, tai teimme niitä pienellä porukalla. Vuonna 2020 teimme videon, lauloimme muutaman laulun ja lähetimme sen piristykseksi vanhusten hoitolaitoksiin.” ”Korona rajoitukset rajoittivat seurakunnan kokoontumisia jumalanpalveluksiin sekä vaikuttivat kuorojen ryhmäkokoon.” ”Alkaa turhauttaa, että tehdään iso työ harjoituksissa ja yleisöä on tosi vähän. Syö kuoron motivaatiota. Osa esiintymisistä oli striimattu tai videoitu.” ”Syksyllä olimme kerran mukana messussa.” ”Paljon suunniteltiin, monta kertaa jouduttiin perumaan viime tipassa.” Musiikkiryhmien jäsenmäärä Korona-aika on hankaloittanut monen musiikkiryhmän toimintaa jo toisena vuonna ja valtaosa vastanneista (25 %) ilmoitti jäsenmäärän pienentyneen pysyvästi tai jotkut poissa
Ja välillä laulettiin. Tämä oli erittäin hyvä konsepti, kovasti pidetty!” Mitä halutaan säilyttää. Kokouksessa äänioikeutettuja ovat kirkkomusiikkipiirien sekä liiton jäsenseurakuntien Perjantaina 2.9.2022 kuullaan Ylivieskan kirkossa Keski-Pohjanmaalla toimivia kuoroja. 2/2022 16 17 mauksien laatua on myös pystytty kehittämään. Jumalanpalveluksille etänä ja hybridiharjoituksille toivotaan jatkoa, koska kaikki seurakuntalaiset eivät pääse aina paikanpäälle. Moni ilmoitti toivovansa striimauksien ja hybriditreenien jäävän korona-ajan jälkeen. Olin kitaran tai pianon kanssa laulattamassa toivelauluja ja -virsiä. Kirkkomusiikkiliiton perinteisestä vuosiseminaarija edustajakokousviikonlopusta on kulunut tovi: Kaksi vuotta on toimittu korona-ajassa etänä ja vuoden 2019 kokous pidettiin Kirkkopäivillä Jyväskylässä. Nyt pitkän odotuksen jälkeen luvassa on perinteisempi seminaariviikonloppu hyvässä seurassa ja kiinnostavan ohjelman äärellä.. Esittelyssä on vuoden musiikkiryhmä sekä Kirkon juhlat #yhdessä2023 Tampereella. T apahtumaan ovat tervetulleita kaikki kirkkomusiikkiasioista kiinnostuneet: kanttorit ja harrastajat, jäsenet ja ei-jäsenet. Yhdessä vaihdoimme ajatuksia etukäteen mietityistä teemoista. Inspiroivia puheenvuoroja Seminaarissa kuulemme puheenvuoroja, joiden punaisena lankana on innostuksen ja onnistumisten jakaminen. Toiveita sai esittää striimissä kommenttikentässä. ”Striimaus ja hybriditreenit.” ”Striimaukset.” ”Striimaus-osaaminen, jossa on vielä paljon kehittämisen varaa.” ”Etäkokouksissa on järkeä, niistä ei pitäisi kokonaan luopua!” ”Livenä striimatut lähetykset” ”Striimaukset ovat paikallaan myös tulevaisuudessa.” Teksti: Johanna Siltanen Kirjoittaja on merkonomiopintoihin kuuluvaa työssäoppimisjaksoa Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:ssä suorittava harjoittelija. Tilaisuuksissa oli mukana diakoni, seurakuntalainen, joskus pappi. Tapahtumapaikkana on Raudaskylän Kristillinen Opisto, joka on tunnettu mukavasta miljööstä sekä erinomaisesta ruoasta. Striimaukset nähtiin pääosin positiivisena asiana, mutta striimauksien laatuun toivottiin kiinnitettävän huomiota. Aiheina ovat myös Laulun aika on tullut -toiminta sekä seurakuntien ja musiikkioppilaitosten yhteistyö. ”Julkiset ja avoimet kuoroharjoitukset netissä kaikille.” ”Virtuaaliset messut ja konsertit.” ”Striimausten aloittamisen myötä olemme lähettäneet myös lyhyitä laulutuokiolähetyksiä kuorolaisten kanssa (virsilaulu-, talvilaulu-, kevätlaulu-, äitienpäivälaulut, Kirkkomusiikinpäivän lauluhetki). Lähetyksiä on lähetetty muualtakin kuin kirkosta.” ”Jumalanpalvelusten striimausten laatu on kehittynyt, erityisesti äänitys.” ”Tahdon laulaastriimauksia: Muutaman henkilön voimin toteutimme joitain Tahdon laulaa-tilanteita. Seminaari päättyy lauantaina Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n edustajakokoukseen, johon ovat tervetulleita kaikki tapahtumassa mukana olleet
Ilmoittaudu mukaan! Seminaariin osallistuminen on maksullista ja vaatii ennakkoilmoittautumisen. (Huomioi, että ajankohta on muuttunut viikkoa aikaisemmaksi kuin alun perin on ilmoitettu.) Uutta kirkkoarkkitehtuuria Seudun kiinnostavimpiin nähtävyyksiin kuuluu Ylivieskan kirkko, johon pääsemme tutustumaan perjantain iltaohjelmassa. Finaalivalinnan tehneen esiraadin mukaan kirkon tärkein rakennusaine on valo. Lisäksi kirkon arkkitehtuuri on selkeää ja pelkistettyä, muodot harkittuja Kirkkomusiikkiliiton vuosiseminaari ja edustajakokous Ylivieskassa pe 2.9. Ylivieskan kirkko valittiin Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaaksi. Kirkko rakennettiin tulipalossa vuonna 2016 tuhoutuneen puukirkon tilalle. 16 17 äänivaltaiset kokousedustajat. – la 3.9.2022 Kirkkomusiikkiliiton vuosiseminaari 2022 järjestetään Raudaskylän Kristillisellä Opistolla. Uuden kirkon suunnittelusta käytiin avoin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto K2S. Matkaa Raudaskylään on asemalta 15 km. Ylivieskaan on helppo saapua junalla. ja geometria hallittua. Materiaalit on valittu taiten: massiivinen tiiliverhous luo yhtenäisen vaikutelman, puurakenteiset kattopalkit jäävät sisätiloissa lämpimänsävyisen puurimoituksen taakse. Lisätietoja seminaarista sekä ilmoittautumislinkin löydät Suomen Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilta www.skml.fi . Sovimme tarvittaessa kimppakyytejä asemalta Opistolle.
Musiikki voi tukea lapsen ja nuoren minäkuvan, identiteetin, kehittymistä ja olla apukeinona tunteiden säätelyssä. Vielä ehtii ilmoittautua 8.8.2022 Järvenpäässä alkavaan koulutukseen mukaan. Tunteiden säätely musiikin avulla voi tuoda tukea ja turvaa. Uskallammeko tästä huolimatta kohdata toisiamme lapsen uteliaisuudella ja unelmoida yhdessä tulevaisuuden kirkosta. Ryhmää ohjaava kanttori tai ohjaaja on turvallinen aikuinen, joka saattaa kulkea rinnalla vuosien ajan. Nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen -koulutus sopii kaikille nuorten kanssa työskenteleville, myös kanttoreille. Helsingin Lauttasaaressa.. Tutkijoiden on tarkoitus selvittää muun muassa kuinka musiikin kognitiivinen, emotionaalinen, ruumiillistuva ja vuorovaikutteinen kokemus ja sen taustalla olevat aivomekanismit muuttuvat ihmisen elämän aikana ja erilaisissa häiriöissä. Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja eri puolilta tulevien yhteenkokoontumisen tärkeys nousivat myös esiin vuoden 2022 Nuorten tulevaisuusseminaarissa. Nuoret kokivat arvokkaaksi, että eri tavalla ajattelevat tai uskovat saivat semiOn meillä unelma, yhteinen unelma NSV2025:n toimituskunta aloitti työskentelyn 28.3. Kirkon musiikkielämässä mielenterveyden tukeminen voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että lapsi tai nuori kokee tulevansa nähdyksi kirkkomuskarissa, kuoroharjoituksissa tai bänditreeneissä. Kirkkomuskarilaisen tai rippikoululaisen musiikillinen identiteetti saattaa vaikuttaa olevan valovuosien päässä kanttorin tai kirkkokuorolaisen kokemusmaailmasta. Useat tutkimukset osoittavat, että musiikki ja tunteet ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. 2/2022 18 19 Suomi on laaja maa. “Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikkö” on yksi rahoituksen saaneista yksiköistä. Musiikki mielen hyvinvoinnin tukena Suomen Akatemia valitsi lokakuussa 2021 vuosille 2022–2029 yksitoista huippuyksikköä. Tutkimus on yhdistelmä kognitiivista musiikkija neurotiedettä, psykologiaa, koulutusta, terapiaa ja tietojenkäsittelytieteitä. Pieksämäen Partaharjulla maaliskuun lopulla järjestettyyn Nuorten tulevaisuusseminaariin osallistui aktiivisesti seurakunnissa vaikuttavia nuoria eri puolilta Suomea. Laaja on myös kirkon musiikkikenttä, todellisuus, jossa musiikkia eletään ja koetaan arjessa ja pyhässä. Musiikin kautta on mahdollista kokea yhteyttä toisiin ihmisiin
Jos tunnet nuoren lauluntekijän tai omassa pöytälaatikossasi on punaiseen laulukirjaan sopiva, yhteislauluna toimiva laulu, nyt on aika vinkata siitä. Kirkon tulevaisuus on nuorille aidosti tärkeä ja he haluavat olla mukana sen kehittämisessä. Yhteisvastuuvaroilla kehitetään erityisesti nuorten hyvinvointia tukevaa Saapasja Moottoripajatoimintaa sekä lapsiperheiden tueksi Perheystävätoimintaa.. Toivon, että unelmoimme ja työskentelemme yhdessä sen eteen, että lasten ja nuorten ääni saa kuulua kirkoissa. Työryhmään kuuluvat myös Kirkkohallituksessa työskentelevä pappi ja rippikouluasiantuntija Jari Pulkkinen, nuorisotyönohjaaja Santeri Luomaniemi Vantaan Hämeenkylän seurakunnasta, muusikko ja musiikinopettaja Tuomo Komonen Riihimäeltä, muusikko ja toimittaja Ariel Neulaniemi Radio Deistä, seurakunnan muusikko Maija Ruusukallio Tampereen Messukylän seurakunnasta sekä musiikkikouluttaja Riikka Jäntti Lasten ja nuorten keskuksesta ja kustannuspäällikkö Eeva Johansson Kirjapajasta. Nuoria kaivataan myös kehittämään Nuoren seurakunnan veisukirjaa. Viiden vuoden välein uusiutuvan veisukirjan työstäminen on alkanut jälleen. Silloin voi hyvin käydä niin kuin Anna-Maija Raittilan sanoittamassa virressä 428 lauletaan: “Saaja auttaa antajaa.” Unelmoidaanko yhdessä. NSV2025-laulukirjan toimittaa Piia Laasonen, joka työskentelee Jyväskylässä kanttorina. Oisko sulla biisi. Yhteinen unelma “On meillä unelma, yhteinen unelma ja tämä toivo vielä tallella”, lauletaan yhdessä Jaakko Löytyn tekemässä nuoren seurakunnan veisussa. 18 19 naarissa turvallisesti jakaa ajatuksiaan, tulla kuulluksi ja oppia toisiltaan. Unelmoin, että erilaisten vastakkainasettelujen sijaan näemme yhteyden mahdollisuuden. Tarkemmat ohjeet löydät Lasten ja nuorten keskuksen www-sivuilta ja “Oisko sulla biisi” -videota kannattaa mieluusti jakaa sosiaalisessa mediassa, jotta sana leviää ympäri Suomen. Laasonen on koulutukseltaan sekä musiikinopettaja että kanttori. Teksti: Riikka Jäntti, musiikkikouluttaja, Lasten ja nuorten keskus ry Kiitos jokaiselle, joka on jo osallistunut Yhteisvastuukeräykseen! Tänä vuonna Lasten ja nuorten keskus on mukana kotimaisena kumppanina
Hän kävi jo aamuseitsemältä opistolla harjoittelemassa pianoa. V aikka aikaa Mikkelissä on kulunut 37 vuotta ja 8 kuukautta, virkeä musiikkimies tuntee edelleen itsensä "kahden maan kansalaiseksi". Koululaisena Oulussa Rauno opetteli musiikkiopistossa pianon soittoa sekä urkuja, jossa opettajanaan oli Kalevi JantuKirkkomusiikkiliiton kanttorin erityisansiomerkki Rauno Määtälle Jatkaisin vielä vaikka toiset 50 vuotta nen. Raunoa ihmetyttää jälkikäteen: "Treenissä saattoi vierähtää useita tunteja, joskus koko työpäivä." Rauno Määttä tuntee Mikkelin pitäjänkirkon urut kuin omat taskunsa. Mutta nuorta miestä vetivät instrumentit enemmän. ”Treenissä saattoi vierähtää koko työpäivä.”. Opettajina siinä olivat kuuluisat oopperalaulajat Esko Jurvelin ja Elias Palola. Lauluopintojakin sai tehdä. Toisaalta mikkeliläiseksi ja oululaiseksi, toisaalta työssä maaseurakunnan ja tuomiokirkkoseurakunnan kanttoriksi. Vuodet eivät kuitenkaan tunnu nuorekkaan kanttorin vauhdissa. 2/2022 20 21 Rauno Määttä on juuri jäänyt eläkkeelle tuomiokirkkoseurakunnasta