Kirkkomusiikkia muualla Kirkkomuusikkona Japanissa Kirkkomusiikkia Saksassa Mikä Hillsong. Kirkkomusiikkia Färsaarilla Kirkkomusiikin päivä pe 27.8.2021 2/2021
LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Pälvi Ahoinpelto Anne Jokitalo Harri Kerko Inari Tilli Kannen kuva: Hillsong-tapahtuma Australian Sidneyssä vuonna 2015. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Kuva: Hillsong church Pääkirjoitus Kirkkomuusikkona Japanissa Kirkkomusiikkia Saksassa Mikä Hillsong. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. 2 3 3 4 7 13 16 20 24 2/2021 10 22 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 3/2021 15.9.2021 6.10.2021 4/2021 10.11.2021 1.12.2021 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. Levyarvio Yhteiskustannus 26 30 34 28. Kirkkomusiikkia Färsaarilla Ruotsissa askelia kohti uutta virsikirjaa Kirkkomusiikin päivä 2021 Vox Humana -kamarikuoro Jokaiselle harrastus Kortekankaan kirkko-ooppera Porissa Miksi kuulua Kirkkomusiikkiliittoon. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry
Nyt kun koronapandemia rajoittaa toimimista, emme voi toistaiseksi kokoontua jumalanpalveluksiin ja kuoroharjoituksiin tavalliseen tapaan. Olen tutkiskellut, mitä muissa Pohjoismaissa tehdään. On esimerkiksi luotu urkuopetuksen verkosto Urkurit pramilla. Ja laulamme yhdessä. Ja kuka säestää virsilaulua. Ne, joilla on taustaa kirkkomusiikissa, jumalanpalveluksissa ja kuorolaulussa, ovat varmasti kokeneet hetkiä, jolloin virsilaulu raikaa kovaa ja korkealta kaikkien liittyessä yhteiseen lauluun. Miten kuljettaa virsien kulttuuriperintöä eteenpäin. Jokaisessa seurakunnassa on ainakin yksi urkutapahtuma vuodessa Linköpingin hiippakunta sekä Visbyn hiippakunta Gotlannissa ovat järjestäneet urkujensoiton kesäkursseja noin 15 vuoden ajan. Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia on aloittanut Laulava lapsi (Sjungande barn) -projektin, jonka tavoitteena on lisätä lasten laulamisen arvostusta sekä leviämista. Tutkimusten mukaan kastettujen määrä on kääntynyt Tanskassa nousuun vauvavirsilaulun ansiosta. Siinä vanhemmat ja pikkulapset kokoontuvat lauluhetkiin kirkossa: lauletaan lastenlauluja sekä virsiä. Lapset laulavat ylipäätään aiempaa vähemmän, ja lapsikuorolaisten määrä pienenee kaikissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi tanskalainen Babypsalmsång, vauvavirsilaulu, on löytänyt tiensä myös Suomeen. Näin toivomme. Kaikkialla Pohjolassa ollaan samojen kysymysten äärellä: Miten rekrytoida kirkkomusiikin opiskelijoiksi ihmisiä virsiämme säestämään. Ruotsissa satsataan sekä lasten urkuopetukseen että lasten laulamiseen. Jos yritämme katsoa kauemmas, kuka laulaa virsiämme tulevaisuudessa. Jokainen yhdeksänvuotias saa kokemuksen uruista 2. Suomessa on monissa seurakunnissa musiikkileikkikoulutoimintaa, joten täällä on jo paljon osaamista, jota voidaan edelleenkehittää. Miten rekrytoida kuoroihin uusia laulajia. Ensi syksynä kirkkomuusikoita eri puolilta Pohjolaa kerääntyy symposiumiin Helsinkiin. 2 3 Tulevaisuuden virsilaulajat ja -soittajat Keitä ovat tämän päivän virsilaulajat. Tavoitteena on lisätä ennen kaikkea nuorten, mutta myös muiden, kuten alaa vaihtavien musiikinopettajien, kiinnostusta urkujensoittoon ja urkukoulutukseen. Yksi toimintamalli on kirkkomuusikoiden, lapsikuorojen ja koulujen välisen yhteistyön vahvistaminen. Jokaisella urkurilla on ainakin yksi urkuoppilas 3. Sieltä saamme inspiraatiota uusiin suuntiin. Pia Bengts Hiippakuntasihteeri (musiikki ja jumalanpalveluselämä), Borgå stift Puheenjohtaja, Pohjoismainen kirkkomusiikkineuvosto / Nordiska kyrkomusikrådet Pääkirjoitus. Heidän kokemustensa mukaan nuorten kiinnostus urkuihin kasvaa koko ajan. Toiminnalle on kolme konkreettista tavoitetta: 1
Vuoden mittaisen kurssin loppupuolella oli puhetta, että Japanissa olisi tarvetta kirkkomuusikolle. K arstulasta kotoisin oleva Hanna Penttinen kiinnostui lähetystyöstä jo rippikoulussa. Vuonna 2012 hän huomasi ilmoituksen SLEYn lähetyskurssista, joka oli mahdollista suorittaa työn ohessa. 2/2021 4 5 4 Hanna Penttinen teki kuuden vuoden ajan musiikkilähetystyötä Tokiossa Hamuran seurakunnassa. Penttinen toimi Tokion laitamilla sijaitsevan Hamuran seurakunnan kanttorina ja työskenteli kolmena päivänä viikossa seurakunnan päiväkodissa, jossa hän laulatti ja leikitti lapsia sekä piti aamuhartauksia. Kirkkomuusikkona Japanissa Ajatus lähetystyöstä oli elänyt läpi vuosien, joten päätin mennä kurssille. Hanna Penttinen Hamuran kirkolla.. Kanttoriksi ja pianonsoiton opettajaksi valmistuttuaan hän toimi kanttorina ensin Seinäjoen seurakunnassa, ja sen jälkeen Mänttä-Vilppulan seurakunnassa. Lisäksi hän piti satunnaisesti konsertteja ja musiikkikoulutuksia JELC:n eri seurakunnissa. Penttinen jäi virkavapaalle ja suuntasi Japaniin, jossa hän teki kuuden vuoden ajan musiikkilähetystyötä Japanin evankelis-luterilaisen kirkon JELC:n itäisessä piirissä
Varsinkaan pienissä maalaisseurakunnissa ei ole välttämättä ketään soittotaitoista, lähinnä isommissa kaupunkiseurakunnissa tilanne saattaa olla toinen. Siihen kerättiin virsiä ympäri maailmaa. Penttinen kertoo, että japanilaisissa jumalanpalveluksissa sävelmäsarjat ovat erilaiset kuin Suomessa, mutta jumalanpalveluksen rakenteessa on paljon samaa. Siinä on myös joitain japanilaisia virsiä. Muut tehtävät hoituvat vapaaehtoispohjalta. Penttinen toteaa olleensa mukana lähinnä musiikillisena lisäsilmäparina. Musiikin avulla ihmisiin voi ottaa kontaktia, koskettaa toista ja tulla kosketetuksi. Omaan virsikirjaamme verrattuna amerikkalaisten, viime vuosisadalla tehtyjen virsien määrä kuitenkin korostuu. JELC:ssä käytössä olevassa virsikirjassa on myös virsi, jota lauletaan Sibeliuksen Finlandia-hymnin sävelin. Nyt vihko alkaa Kristitty lähetti ja shintoportti.. Vapaaehtoisuuden myötä tilanne luonnollisesti vaihtelee paljon. Penttinen kuului muutaman vuoden ajan komiteaan, joka kokosi JELC:lle ja kolmelle muulle luterilaiselle kirkolle yhteistä 200 virren lisävihkoa. Ja Finlandiahan on virsikäytössä monessa muussakin maassa, Penttinen toteaa. -Virsikirjassakin on paljon tuttua: sieltä löytyy esimerkiksi paljon vanhoja saksalaisia ja myös suomalaisia, muun muassa Väinö Malmivaaran tekemiä, virsiä. Joitain saksalaisia koraaleja käännettiin uudestaan, ja mukaan oli tulossa aiempaa enemmän japanilaisia virsiä. Japanissa on useita luterilaisia kirkkoja, eikä niillä ole käytössään yhteistä virsikirjaa. Sinänsähän musiikki on universaali kieli, jolla pystyy kommunikoimaan, vaikkei maan omaa kieltä hyvin vielä osaisikaan. Virsikirjassa paljon tuttua Yleensä pastori on Japanin luterilaisten seurakuntien ainut palkattu työntekijä. Hamuran seurakunnassa oli muutamia soittotaitoisia, joiden kanssa jaoin vuoroja. Etelä-Amerikasta otettiin useita virsiä, ja esimerkiksi Etelä-Koreasta ainakin yksi virsi. 4 5 Japaniin mentyään Penttinen opiskeli paikallista kieltä kahden vuoden ajan kielikoulussa ennen varsinaisen työn alkua. Lisävihkoa oli valmisteltu jo hyvinkin pitkään, sellaisen tekeminen on tietysti hidasta varsinaisten virkatehtävien lomassa. 4 5 Virsi Finlandian sävelin
Moniäänistä laulua Penttisen Japanin-vuosina Hamuran jumalanpalveluksissa tapasi käydä 15–20 ihmistä, ja juhlapyhinä hieman enemmän. Urkurit saavat Japanissa solistisen koulutuksen. Varsinkin isommissa seurakunnissa tai isoissa kirkollisissa kokouksissa osallistujat saattavat laulaa omatoimisesti useampia ääniä, mikä on tietysti ihanaa. Kun jotain tehdään, se tehdään kerta kaikkiaan kunnolla. Teksti: Juhana Unkuri Kuvat: Sirkka-Liisa Huhtinen / SLEY Orgelfreude-levyuutuus Pauliina Hyry Naantalin barokkiurut Tilaa: Hinta 20 euroa plus postikulut Verkkokauppa: https:// organistpauliinahyry.bigcartel.com Tai: pauliina.hyry@evl.fi p. Penttisen mukaan seurakuntalaiset lauloivat virsiä antaumuksella. Japanilaiset laulavat virsiä pykälän tai puolitoista pykälää korkeammalta kuin suomalaiset. Penttinen itse piti myös suomalaisen musiikin konsertteja. He ovat musiikin suhteen myös erittäin sivistyneitä. Virsikirja on neliääninen. Suomalaisen musiikin konsertteja Penttisen havaintojen mukaan japanilaiset urkurit ovat monesti taitavia, ja heillä on soittamisessa sydän mukana. Penttinen kehuu seurakuntalaisten sitoutumista erilaisiin vapaaehtoisiin palvelutehtäviin. Jumalanpalveluselämässä käytettävien virsien valikoima saattaa kuitenkin olla suppea, riippuen usein siitä, mitä virsiä pastori tuntee. 040 513 0866. Penttinen toimii nykyään Jyväskylässä Huhtasuon alueseurakunnan kanttorina, ja nauttii työstään. Yhteinen etu on ensisijainen asia. Japanilaiset ovat todella palvelualttiita ja uskollisia. Kuorotoiminta on isommissa japanilaisseurakunnissa aktiivista. Kun maailman tilanne taas sallii matkustamisen, aion käydä Japanissa. Hän kertoo japanilaisten nauttivan hyvästä musiikista ja laadukkaasti toteutetuista konserteista. Lisäksi virret lauletaan yleensä seisten, ja käytännössä aina kokonaan. JELC:n seurakunnissa käytetyssä virsikirjassa on noin 500 virttä. Toivottavasti voin olla myös hyödyksi. Kirkollista suuntautumista tai teologista sisältöä opintoihin ei liity, mutta jotkut japanilaiset ovat tehneet kirkkomusiikin opintoja esimerkiksi Yhdysvalloissa. Hamuran seurakunnassa oli lähinnä jouluun, pääsiäiseen ja muihin erityistilaisuuksiin liittyviä kuoroprojekteja. 2/2021 6 7 olla käsittääkseni vähitellen valmiina, mutta ihan tuoretta tilannetta en tiedä. Lähetystyön näkökulmasta ajatellen musiikki madaltaa ihmisten kynnystä astua kirkon ovista sisään
Täällä niin evankelisen Kirkkomusiikkia Saksassa saksalais-suomalaisen kirkkomuusikon silmin kuin myös katolisen kirkon seurakunnissa kirkkomuusikot ovat suurimmalta osin osa-aikaisia. Yksityistunteja järjestetään joko viikoittain tai joka toinen viikko oman piirin alueella. Lisäksi olen toiminut usean vuoden ajan Karlsruhen suomalaisen seurakunnan kanttorina ja vapaaehtoisena kirkkomuusikkona paikallisessa saksalaisessa Lukas-seurakunnassa. Pandemian vaikutukset kirkkomusiikkiin Ehdin juuri oikeaan aikaan viime vuonna suorittaa C-kuoronjohtoja vuotta aikaisemmin D-urkujensoitontutkinnon ennen kuin pandemia toi omat haasteensa jokapäiväiseen elämään. Jumalanpalveluselämässä musiikki on keskeisessä asemassa niin katolisen kuin protestanttisen kirkon puolella. Oman leimansa seurakuntien musiikkielämään tuo väistämättä myös se, että huomattavassa osassa saksalaisista seurakunnista kirkkomusiikkiin ei ole palkattu täysiaikaista kanttoria tai kirkkomuusikkoa. Huomattavaa kuitenkin on, että Saksan evankelis-luterilaisten seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalveluselämään kiinteänä osana kuuluvaa laulettua liturgiaa ei esiinny reformoitujen maakirkkojen jumalanpalveluskaavoissa. Pääaineen saa valita itse: urkujensoitto, kuoronjohto (lapsikuoron johtaminen lisätutkintona), populaarimusiikki tai puhallinorkesterin johtaminen. Vuonna 2017 aloitin osa-aikaisen kirkkomuusikon koulutukseni Saksassa. Kouluttaja saa antamistaan tunneista pienen rahallisen korvauksen. C-tutkinto vastaa välitutkintoa musiikkikorkeakoulussa. Vakinaisten opettajien lisäksi myös hiippakunnan kanttoreita on mukana opettamassa näillä kursseilla. Muun muassa musiikkiteorian, liturgian ja hymnologian kurssit suoritetaan Akatemiassa. Vain suuremmissa seurakunnissa on päätoimisia kanttoreita, jotka ovat suorittaneet Atai B-tutkinnon musiikkikorkeakoulussa, suomalaisen koulutuksen mukaisesti. Kirkkomuusikoksi Saksassa Itse toimin päätoimisena musiikkileikkikouluryhmän ohjaajana sekä nokkahuiluopettajana musiikkikoulussa. Seurakuntalaulu, kuorolaulu sekä esimerkiksi psalmi-vuorolaulu ovat kiinteä osa kaikkien edellä mainittujen tunnustuskuntien jumalanpalvelusta. Jokainen evankelinen hiippakunta, joita Saksassa on 20, määrittelee osa-aikaisen kirkkomuusikon koulutuksen. Opetus tapahtuu viikonloppuisin tai yhden tai useamman viikon jaksoissa. 6 7 Saksalaisen kirkkomusiikin tausta K ristillisten tunnustuskuntien moninaisuus näkyy saksalaisessa kirkkomusiikissa. Oman leimansa sille antaa varsinkin reformaation vaikutus. Koulutus, jonka saa suorittaa kaikki yli 16-vuotiaat, päättyy Dtai C-tutkintoon. Suuri osa seurakunnissa tehtävästä työstä tapahtuu joko osa-aikaisten työntekijöiden tai vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Usein olen näiden Saksaa koetelleiden rajoitustoimien keskellä kiittänyt onneani siitä, etten ole päätoi. Erityisesti reformaatio nosti kansankielisen virsilaulun ja kuoromusiikin keskeiseen asemaan. Koulutuksen järjestää piirikanttori, joka koordinoi yksittäistunnit ja kokoaa ryhmät esimerkiksi kuoronjohtoa varten. Suoritetun tutkinnon taso vaikuttaa työstä saatavan palkkion suuruuteen
2/2021 8 9 Kokopäivätoiminen kanttori on harvinaisuus. Anu Nalbach on Karlsruhen suomalaisen seurakunnan kanttori.
Joskus tilaisuuteen tulevan on tehtävä etukäteisilmoitus tai vaihtoehtoisesti kaavake henkilöja osoitetiedoista täytetään paikan päällä. Toimin myös useasti kanttorina laulaen virsiä ja säestäen itseäni pianolla. Tulevaisuus on toivoa täynnä Ehdimme vielä ennen joulua nauhoittaa useampia joululauluja perhejumalanpalvelusta varten. Pandemia on vaatinut paljon pohtimista, kreatiivisuutta, mutta myös yhteistyötä sekä tuonut uusia mahdollisuuksia, varsinkin erilaisen tekniikan käytölle. Rajoitusten vaikutus kuorotoimintaan Etäkuoroharjoituksissa ei yhteislaulu suju kovin hyvin, kehityksestä puhumattakaan. Siihen tarvitaan ylimääräistä aikaa, mutta tämän ikäluokan kohdalla tämä oli paras mahdollisuus toiminnan jatkamiseksi, koska jo lastentarhoissa ja päiväkodeissa on laulaminen ollut kielletty. Olen toiminut silti usein seurakunnissa kirkkomuusikon sijaisena. Jotkin kuoroista, kuorolaisten ikäryhmät huomioiden, eivät ole ollenkaan aloittaneet etäkuoroharjoituksia. Jumalanpalveluksissa seurakuntalaiset eivät saaneet, eivätkä vielä tällä hetkelläkään saa, laulaa, ainoastaan kuunnella musiikkia niin kuin konsertissa. Kukaan ei kykene sanomaan, milloin suurten kirkkokonserttien järjestäminen onnistuu jälleen tai miten pian jumalanpalvelukset, joissa kaikki voivat jälleen yhdessä laulaa, ovat mahdollisia. Alkuja loppusoittoa valitessa täytyi ottaa huomioon, että ne eivät saaneet kestää liian kauan. Tartunta-arvot kohosivat kuitenkin niin, että normaali joulupyhien viettäminen kirkoissa ei enää onnistunut. 8 9 minen kirkkomuusikko. Tällaisia tilanteita sain kokea useasti laulaessani eri kuororyhmissä. Kun kirkot saivat jälleen viime kesänä avata ovensa jumalanpalveluksia varten, ainoastaan yksi ihminen sai laulaa tietyllä etäisyydellä muihin nähden. Ammattimuusikoiden kiinnittämistä varten on tehty erillinen budjetti. Musiikin merkitys hartauselämässä pandemian aikana Sain olla viime vuonna pääsiäisestä lähtien useasti mukana erilaisissa hartausnauhoituksissa. Jos tartunta-arvot pysyvät alhaisina ja ilma lämpenee, saattaa olla mahdollista, että voimme laulaa ulkona kesän tullen. Varsinkin alkuvaiheessa niitä järjestettiin niin aamuisin kuin paikka paikoin vielä iltaisinkin. Teksti: Anu Nalbach, osa-aikainen kirkkomuusikko Lounais-Saksassa. Pienryhmissä laulaminen ja kamarimusiikki olivat kysyttyjä, kun muuten toimintaa oli rajattu ja yhteislaulu kokonaan kielletty. Hartauksien kesto oli ja on yhä kirkoissa rajattu, maksimissaan 30 minuuttia. Tämä kuvastaa hyvin kirkkomusiikin merkitystä ja keskeistä asemaa osana seurakuntaelämää. Johdan lapsikuoroa (4–6-vuotiaita), jonka harjoitukset joudun toistaiseksi pitämään etänä tietokoneyhteyksien kautta. Monet konsertit on jo siirretty ensi syksyyn siinä toivossa, että tilanne olisi silloin parempi. Musikaalisia hartauksia, kuten niitä nimitetään, ja jumalanpalveluksia varten muusikot saavat tavata etukäteen kyetäkseen harjoittelemaan. Haasteellisen tilanteen keskellä evankelinen kirkko Saksassa on pitänyt tärkeänä huolehtia myös osa-aikaisten kirkkomuusikoiden palkoista, vaikka tehtävien suorittaminen säännöllisesti ei ole ollut mahdollista. Kesällä oli onneksi mahdollista harjoitella konkreettisesti paikan päällä noudattaen tarkkoja sääntöjä: listan pitäminen harjoituksiin tulijoista, 2 metrin etäisyydet laulettaessa, tuulettaminen tietyin ajoin, kaiken desinfiointi harjoituksen jälkeen. Näin olen saanut itsekin nauttia moniäänisestä kuorolaulusta. Paljon eri henkilöiden apua tarvitaan edelleenkin erilaisten konseptien toteuttamisessa. Kirkkosalin koon mukaan oli sallittua, että jopa kahdeksan laulajaa sai laulaa yhtä aikaa
Mikä Hillsong. Australiassa 1980-luvun alussa perustettu kirkko on vuosien aikana tullut tunnetuksi nimenomaan ylistysmusiikistaan, jota soitetaan lukuisissa seurakunnissa ympäri maailmaa. Trendikäs julkkisten rokkikirkko Kristillinen megakirkko Hillsong on alun perin ollut Australian Christian Churches -järjestön jäHillsong-tapahtumat keräävät ihmisiä stadionin täydeltä.. 2/2021 10 11 Australialaista Hillsong UNITED -yhtyettä seuraa Facebookissa noin 7,7 miljoonaa ihmistä. Kun bändi saapuu New Yorkin Madison Square Gardeniin, täysi hallillinen laulaa ja tanssii mukana, kädet kohotettuina. Moni yhtyeen lauluista on päätynyt USA:n Billboardin listoille ja saavuttanut siellä platinaa. Musiikkialan arvostetuin palkintoinstituutio Grammy-gaala palkitsi Sydneyssä toimivan Hillsong Worship -yhtyeen laulun What a Beautiful Name parhaana hengellisenä musiikkikappaleena vuonna 2018. Itse Hillsong-kirkko on lähes 40 vuotta vanha, mutta Suomessa siitä ei paljonkaan tiedetä siitäkään huolimatta, että moni täällä tunnettu ylistyslaulu on käännös Hillsong-laulusta. Hillsong Musicin julkaisemia albumeja on myyty miljoonia vuodesta 1992 alkaen ja lauluja on käännetty yli 60 kielelle
Korttelien ympäri kiemurtelevat jonot kertovat siitä, kuinka entinen tähtipastori, vauhdikasta suihkuseurapiirielämää viettänyt Carl Lentz, on onnistunut kasvattamaan seurakuntaa ja tarjoamaan nuoremmalle polvelle jotakin, mille on ollut kysyntää. 10 11 sen, joka edustaa helluntaiherätystä Australiassa. Muita Hillsongin herätyskokouksissa nähtyjä megajulkkiksia ovat muun muassa Bono, Hugh Jackman, hiljattain siitä eronnut teinitähti Selena Gomez, Kardashianin väki sekä räppärit Kanye West ja Jay-Z. Bieber on kirkolle varsinainen jättipotti paitsi maineensa takia, myös taloudellisesti, sillä hänen huhutaan lahjoittaneen kirkolle 10 miljoonaa dollaria. Hillsong-kirkon tapahtumiin osallistuu maailmanlaajuisesti viikoittain noin 150 000 henkilöä 30 maassa. Skandaalien tahrima Hillsong Perustajat Bobbie ja Brian Houston julistivat aikoinaan kreationismia, vastustivat aborttia ja esiaviollista seksiä ja tuomitsivat homoseksuaalisuuden. Vielä muutama vuosi sitten kirkko lähetti homoja biseksuaaleja ”eheytysterapiaan”. New Yorkissa Hillsong-jumalanpalvelukset muistuttavat savutehosteineen ja äänentoistoineen valtavia rockkonsertteja. Sittemmin kirkko on lopettanut yhteistyön ”eheytysliikkeen” kanssa, mutta kirkon imagoa painaa raskas taakka. Lähimpänä Suomea kirkkoja löytyy Norjasta ja Ruotsista. Kun teininä tähdeksi noussut Justin Bieber halusi sekoilujensa jälkeen eräänä aamuyönä vuonna 2016 tulla uskoon, Carl Lentz kastoi hänet Manhattanilla välittömästi. Ensimmäisen kokouksen 45 henkilöstä seurakunta on kasvanut yhdeksi Australian suurimmista kirkoista. Se sai alkunsa, kun pariskunta Bobbie ja Brian Houston näki 1980-luvun alussa tarpeen nykyaikaisemmalle kirkolle ja perusti Sydneyyn Hills Christian Life Centerin. Jos sliipatut hipsteripastorit ja ylistysrokkibändit tekevät kirkon imagon jo valmiiksi trendikkääksi, vielä muodikkaammaksi sen tekevät sen megajulkkisjäsenet. Saatuaan tietää isänsä, saarnaaja Hillsong Worship -yhtye esittää voimaballadeja.
Soundillisesti U2:takin hetkittäin muistuttava Hillsong UNITED taas saa ihmiset hyppimään laulujen tahdissa. Toisaalta moni herätyskokouksissa käyvistä julkkiksista on äänekkäästi feministi ja puolustaa seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. ABCD 442 CD ABCD 461 CD/SACD Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 14.4.2021 13.02 14.4.2021 13.02. BACH: CLAVIER ÜBUNG III RAJOJA RIKKOVA MISSA POPULARIS -MESSU! Timo Ruottisen nuorena opiskelijana säveltämä kunnianhimoinen messu toi ensimmäisenä sähkökitaran kirkkoihin. Teksti: Laura Airaksinen OSTA HELPOSTI VERKOSTA WWW.ALBA.FI JA TUTUSTU SAMALLA ALBAN LAAJAAN LEVYVALIKOIMAAN TAI TILAA LEVYT VAIKKA PUHELIMELLA 050-3635264 Aaltolan tulkinta ei jää opinkappaleiden sisäluvuksi, vaan soi henkilökohtaisesti ja värikkäästi. Jos musiikki tuntuu syvällä sydämessä, voiko se perustua vain “maailmalliseen näkyyn”, vai saako se myös vilpittömästi hyvää aikaan koskettaessaan niin monia ihmisiä ympäri maailman. Monisyinen albumi tarjoilee herkkuja niin klassisen kuin kevyenkin musiikin ystäville. . Kare Eskola, Yle Uudet levyt Parasta Bachia meillä aikoihin! . Hillsong-kirkkoa puolestaan syytetään homofobian lisäksi paitsi rahanpesusta, myös rasismista ja kiusaamisesta. Folke Forsman, HBL LIISA AALTOLA – PIRKKALAN KIRKON URUT J.S. Veijo Murtomäki, HS Liisa Aaltolas empatiska och kunniga inställning till denna musik märks inte enbart i spelet utan även i den omsorgsfullt formulerade texten. 2/2021 12 13 Frank Houstonin pedofiliasta, Brian Houston peitteli tapahtunutta vuosikausia, ennen kuin vuonna 2015 kaikki tapaukset tulivat julki. HUOM! Messusta on julkaistu myös nuotti ja levyn ”karaokeversio” harjoittelua varten. . Kritiikissä kirkkoa pidetään persoonakulttina, jonka tähtäimessä on toteuttaa “johtavan pastorin näkyä” – jolloin kyse olisi siis maailmallisesta eikä Jumalaa ja Jeesusta palvelevasta ylistysohjelmasta. . Kohun seurauksena kirkko menetti myös Justin Bieberin ja teinitähti Selena Gomezin jäsenlistoiltaan. Uusin skandaali on Carl Lentzin ja hänen vaimonsa Lauran erottaminen kirkosta sen jälkeen, kun miehen vuosikausia kestänyt uskottomuus tuli julki viime vuoden lopulla. Hillsong Worship esittää voimaballadeja. Hillsong-musiikista Hillsong-musiikin voisi kiteyttää olevan nykyaikaista kristillistä ylistysmusiikkia, jossa on vaikutteita gospelista ja rockista. Jättiteos ensiesitetiin keväällä 1969 ja se herätti välittömästi sekä kiitosta että kritiikkiä. Voiko kirkko edelleen kasvaa vai onko historia liian raskas maineen puhdistamiseksi – aika näyttää. Tiedä häntä. Äärimmäisin uskonnollinen kritiikki kieltää Hillsong-laulut. . Molemmat kuuluvat kiistatta maailman suosituimpiin yhtyeisiin. Musiikki on selkeästi nostattavaa. Vihdoin alkuperäisversio on saatu levylle, joka tekee kunniaa aikakauden äänimaailmalle hyödyntäen nykyajan tekniikkaa
Asutus keskittyy kaupunkeihin ja kyliin. Saarilla on aktiivisia laulajia, musiikkiryhmiä sekä kuoroja ja orkestereita. Färsaarilla on noin kymmenet urut, joissa on kolme sormiota ja äänikertoja on 25–34. Musiikista ollaa yleisesti kiinnostuneita. Färsaarten vanhimmat urut ovat Knud Olsen -urut vuodelta 1868 Skálavíkin kirKirkkomusiikkia Färsaarilla Tuomiokirkon urut, Tórshavn.. Se ja alueen erityislaatuinen sijainti ovat synnyttäneet Färsaarten oman taiteen ja kulttuurin, jota eletään ja ilmaistaan koko yhteiskunnassa – sekä maallisissa että kirkollisissa yhteyksissä. Kahdeksantoista asutun saaren yhteispinta-ala on 1 400 neliökilometriä ja asukkaita on 53 000. 12 13 Färsaaret ovat pieni saariryhmä keskellä Atlanttia, suurin piirtein yhtä kaukana Norjasta, Islannista ja Skotlannista. Sekä klassinen että rytmimusiikki menestyvät. Hänen vävynsä Christian Kruse on rakentanut muun muassa Tórshavnin tuomiokirkon urut. Loput uruista ovat pienempiä, ja vain osassa on jalkio. Urkurakentajana saarilla on toiminut färsaarelainen Verland Johansen. Niistä suurimmassa Tórshavn-kaupungissa on 20 000 asukasta, Klaksvíkissa 5 000 asukasta. F ärsaarten kulttuurin perusta on kaikissa päivittäisissä tilanteissa käytettävä oma kieli. Koska jokaiseen kirkkoon ei ole pappia, hartauksia järjestetään myös maallikkovoimin. Kaikissa kirkoissa järjestetään jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia. Jokaisessa kirkossa on urut, joita käytetään jumalanpalvelussoittimena. Lisäksi urkuja ovat rakentaneet tanskalaiset urkurakentajat. Urut Färsaarilla Lähes kaikissa asutuskeskuksissa on kirkko, ja näin ollen kirkkoja on kaikkiaan noin kuusikymmentä
Lisäksi on tavallista, että yhdellä kirkolla on useampia urkureita. Juhlallisimpiin tilaisuuksiin palkataan toteuttajaksi mukaan pitäjän taitava harrastajakuoro. Yleensä laulajat asettuvat urkujen edustalle ja laulavat seurakunnan kanssa. Färsaarten nuorimpaan kirkkoon Hoyvíkin kirkkoon Tórshavnissa on tilattu Marcussen & Søn -urut 25 äänikerralla. Kirkkokuorot Färsaarilla Färsaarilla ei ole perinteisesti tuettu seurakuntalaulua säestyksellä tai esilaulajalla. Joihinkin paikkoihin on vaikea saada urkuria ja tarvittaessa virsilaulua säestetään digitaalisoittimella. Kun soittimia on paljon, myös urkureita tarvitaan paljon. Urut rakensi Frobenius, ja siinä on kymmenen äänikertaa, kaksi sormiota ja jalkio. Tórshavn katedraali.. Uusiakin urkuja on otettu käyttöön: Loppuvuodesta 2020 vihittiin käyttöön uusi soitin Hvannasundin kirkossa. Tórshavnin musiikkikoulussa voi suorittaa kolmivuotiset urkuriopinnot, jotka vastaavat Tanskan urkuriopintoja. Kirkkomusiikki elääkin suurelta osin paikallisten muusikoiden oman kiinnostuksen varassa. Yhden kirkon urkurilla on aktiivisesti konsertoiva nuorisokuoro. Kirkkokuorolaiset jakavat vuorot jumalanpalveluksiin kuukausittain niin, että laulajia on kaikissa jumalanpalveluksissa. Paikallinen urkuriyhdistys on yrittänyt vuosien ajan luoda kaikille yhteistä palkkajärjestelmää, mutta tässä ei ole vielä onnistuttu. Tämä perinne muuttui, kun urut alkoivat saapua Färsaarille 1700-luvun lopulla. Tavan mukaan joku hyvä laulaja aloitti laulun, johon muut yhtyivät. Viidellä Färsaarten kirkolla on aikuisten kuoro, joka laulaa kirkollista ohjelmistoa ja konsertoi. Kuoroa johtaa yleensä urkuri. 2/2021 14 15 kossa. Pienet palkkiot urkureille ovat yleistymässä vähitellen
Färsaarten kainsainvälisesti tunnetuin säveltäjä on Sunleif Rasmussen. Ensimmäisen saarnan omalla äidinkielellään piti Fríðrikur Petersen -niminen pappi vuonna 1903. Färsaarten perinteinen musiikki on ollut yksinomaan laulua ilman soitinsäestystä. Uskonpuhdistuksen yhteydessä Färsaarilla kirkon kieleksi tuli tanska. Kári Bæk on julkaissut urkukoraaleja sekä musiikkia kirkkokuoroille. Uusia virsiä ovat säveltäneet esimerkiksi Hans Jakob Højgaard, Jógvan Waagstein ja Knút Olsen. Virallinen lupa saarnaamiseen fäärin kielelllä saatiin 1939. Tanskalaisia Kingos Salmebog -lauluja laulettiin kirkossa ja kodeissa. Teksti: Gudmund Mortensen Käännös: Jonna Aakkula Kirkon piirissä Färsaarilla on yksi nuorisokuoro.. Jo viikinkiajoista alkaen färsaarelaisia ovat hallinneet Pohjolan muut asukkaat. Ensimmäinen fäärinkielinen virsikirja julkaistiin vuonna 1961 ja ensimmäinen koraalikirja vuonna 1999. Euroopan 1800-luvun kansallisuusaate levisi myös Färsaarille. Färsaarelaisia sävelmiä on myös. Lasten ja nuorten laulaminen on paras tae sille, että kirkkomusiikki elää vahvana Färsaarten kirkoissa myös tulevaisuudessa. Muuta kirkkomusiikkia Färsaarilla toimivilla kuoroilla on ohjelmistoissaan sekä saarten omaa kirkkomusiikkia että ulkomaista kirkkomusiikkia. Hän on säveltänyt musiikkia myös uruille sekä pienempiä kirkkomusiikkiteoksia. Suurin osa virsikirjan melodioista on samoja kuin Tanskan koraalikirjassa vuodelta 1973. Lisäksi virsisävelmiä on muista Pohjoismaista, Saksasta, Englannista ja USAsta. Saarilla on myös säveltäjiä, jotka ovat tehneet musiikkia uruille tai kirkollisiin teksteihin: Vuonna 2006 pastori ja urkuri Jens Mortan Mortensen julkaisi 13 urkukoraalia. Hän kirjoitti Pohjoismaisen messun Nordisk Messe Pohjoismaisille kirkkolaulujuhlille, jotka pidettiin Färsaarilla vuonna 2014. Tulevaisuudessa Färsaarten kirkkomusiikkielämää on syytä tukea urku-, laulu-, kapellimestarisekä sävellyskoulutuksella. 14 15 Virsikirja Färsaarilla Färsaarten oma kieli fääri ei ole historiallisesti alueen virallinen kieli. Vuosittaisena perinteenä on ollut suuren kirkkomusiikkiteoksen kuten Händelin Messias-oratorion tai Bachin Jouluoratorion esittäminen
Kuva: Sveriges Kyrkosångsförbund Esikartoituksessa selvitetään toiveita ja tietoa virsien käytöstä.. Kukaan ei vielä tiedä, milloin uusi virsikirja voidaan ottaa käyttöön. Seuraavaksi kaikki halukkaat voivat lähettää omia virsiehdotuksiaan. 2/2021 16 17 Ruotsissa kohti uutta virsikirjaa Ruotsin kirkossa on aloitettu työ uuden virsikirjan julkaisemiseksi
Ennen varsinaisen työn alkamista on tehtävä monia päätöksiä. Tekijänoikeudet monimutkaisempia Esikartoituksessa tärkeitä teemoja ovat olleet viestintä ja tekijänoikeudet. Vuoden 1986 Ruotsin kirkon virsikirjassa ensimmäiset 325 virttä ovat yhteisiä 15 eri liikkeelle. Kutsu lähettää ehdotuksia esitetään tämän kevään aikana. Vuoden 1986 Ruotsin kirkon virsikirja oli valtiollinen julkaisu, koska Ruotsin kirkko oli silloin osa valtiota. Vuoden 2018 kirkolliskokouksen päätöksen mukaan kirkkohallitus kerää kirkolliskokouksen näkemyksiä ennen kuin varsinainen uudistustyö alkaa. Virsien kanssa ei ole ylipäätään työskennelty, sanoo Henrik Tobin, esikartoituksen koordinoija ja musiikin asiantuntija. Kaikki voivat lähettää virsiehdotuksiaan. Se antoi oikeuden vapaaseen julkaisuun. Henrik Tobinin mukaan on tehtävä vielä lomake, jolla saadaan tieto siitä, mitä virsiä seurakunnissa todella käytetään. Hän korostaa sitä, että virsikirjaprosessista tulee avoin ja läpinäkyvä. Tämä työ on mahdollista tehdä monin eri tavoin ja erilaisella kunnianhimolla. Prosessin eteneminen on nyt kirkkohallituksen käsissä. Nyt virsikirjan tekijänoikeuksia tulee käsitellä osana kaupallista yhteiskuntaa. Kuva: Sveriges Kyrkosångsförbund Ruotsin virsikirja on vuodelta 1986.. Kuitenkin jo nyt on selvillä, että kaikki halukkaat voivat lähettää omia virsiehdotuksiaan. Toisten mielestä on epäkäytännöllistä, että saman teeman virret jaetaan kahteen osioon. Esikartoituksessa oli mukana myös taloudellinen analyysi eri tekijänoikeusvaihtoehdoista sekä taustaselvitys siitä, mikä on virsi. Otamme vastaan kaikki ehdotukset, Henrik Tobin sanoo. Joidenkin mielestä jaottelun on hyvä olla nykyisellään. Maahanmuuton myötä Ruotsiin on tullut uusia liikkeitä ja toisia on yhdistynyt. Ekumenia on yksi osa-alueista, johon esikartoitusryhmä on omistautunut. Ihmiset voivat lähettää itse tekemiään kappaleita tai ehdottaa jonkun toisen henkilön tekemää laulua. 16 17 E sikartoitus Ruotsin virsikirjauudistuksesta on jätetty Ruotsin kirkon pääsihteerille kevättalvella. Osana esikartoitusta seurakuntiin lähetettiin lomake, jolla oli tarkoitus saada vastauksia tarpeista ja toiveista virsiin sekä virsikirjaan
Silloin keskusteltiin, miten virsikirja toimisi yhdessä uuden kirkkokäsikirjan kanssa, joka julkaistiin vuotta myöhemmin. Aikataulu on täysin riippuvainen uudistustyön laajuudesta. Suurin osa jäsenistä laulaa Ruotsin kirkon kuoroissa. Olemme havainneet, että psalmivirsiä tarvitaan lisää. Alkusysäys vuonna 2016 Ensimmäinen päätös Ruotsin virsikirjauudistuksesta tehtiin jo vuonna 2016. Tobin on nimetty tehtävään vuoteen 2021 asti. Kirkkohallitus asetti yhden miehen tutkimusryhmän, Henrik Tobinin, tehtäväksi kartoittaa tarvittavat toimenpiteet. Kysymys on, mitä halutaan vaihtaa ja mitä halutaan ottaa tilalle. Yhtä aikaa selvitystyön kanssa vuonna 2018 kirkolliskokous teki toisen päätöksen virsikirjasta: kirkolliskokouksen näkemyksiä tiedustellaan ennen kuin uudistustyö tehdään. Alueelliset organisaatiot järjestävät esimerkiksi kuoropäiviä ja kursseja. Ruotsin Kirkkolaululiitto perustettiin vuonna 1925. Vaikka esikartoitus on nyt valmis, Henrik Tobin ei jää vaille tekemistä. Yksi tärkeä henkilö on ollut Per Olof Nisser, joka oli mukana myös vuonna 1969 aloittaneessa vuoden 1986 virsikirjakomiteassa. Liiton tärkein tehtävä on vahvistaa kirkkomusiikin ja erityisesti kuorolaulun asemaa Ruotsin kirkossa. Yleisesti on toivottu myös lisää virsiä, joissa on esilaulaja ja seurakunta on mukana kertosäkeessä tai kertauksessa. Esityö hyväksyttiin maalikuussa 2019 ja muutamaa kuukautta myöhemmin asetettiin työryhmä esikartoitustyöhön, koordinaattorinaan Henrik Tobin. Henrik Tobinilla ei ole käsitystä siitä, milloin uusi virsikirja voisi tulla käyttöön. Käytännön syistä kirjasta ei voi tulla paljon paksumpi. 2/2021 18 19 Artikkeli on julkaistu alun perin Kyrkokör Journalen 1/2021 -lehdessä. Uuteen virsikirjaan tullee virsiä suurin piirtein sama määrä kuin edelliseen. Julkaisu tekijöiden luvalla. Ruotsin Kirkkolaululiitto Sveriges Kyrkosångsförbund on Ruotsin suurin kuoroliitto, johon kuuluu noin 70 000 jäsentä kaikista ikäryhmistä. Jäsenet kuuluvat 22 alueelliseen organisaatioon eri puolilla maata. Toimintaan kuuluu esimerkiksi kuorotapahtumien järjestäminen lapsille, nuorille ja aikuisille, kurssit esimerkiksi kirkkomuusikoille, papeille ja kuorolaisille, kansallinen nuorisokuoro sekä Kyrkokörjournalen-lehden julkaiseminen. Ryhmässä on myös teologista, juridista ja viestinnällistä osaamista. Teksti: Marita Sköldberg Käännös: Jonna Aakkula. Hän odottaa muun muassa viestintätyötä sekä valmistautumista vastaanottamaan virsiehdotuksia. Se on toiminut koko ajan läheisessä yhteistyössä Ruotsin kirkon kanssa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Vuoden 1986 virsikirjaa mukaillen Henrik Tobin uskoo muun muassa seurakuntien lähettämien lomakkeiden perusteella, että tulossa on uusi painettu virsikirja ja että se sisältää muun muassa evankeliumikirjan ja rukouskirjan nykyisen virsikirjan tavoin
Voimassa 31.5.2021 asti. Retkitievan ja Kurssitievan hinta sisältää: majoituksen valintasi mukaan, täysihoidon: aamupalan, eväät päiväksi tai lounaan sekä päivällisen, liina vaatteet, harraste ja koulutustilojen käytön sopimuksen mukaan, rantasauna ja takkatupavuoron. TELTTALEIRI 29€ RETKITIEVA 45€ täysihoito KURSSITIEVA 55€ täysihoito SAARISELKÄ 040 820 7110 TIEVATUPA@LASTENJANUORTENKESKUS.FI WWW.TIEVATUPA.FI. 18 19 Tervetuloa järjestämään leiri Saariselän lumoavan luonnon, monien mahdollisuuksien, hyvän ruoan ja ikimuistoisten elämysten Tievatuvalle! Miksi Tievatuvalle. • Kiilopään ja Saariselän luontopolut • erinomainen latuverkosto • upeat laskettelurinteet • Saariselän palvelut lähellä • Inarijärvi Telttaleirin hinta sisältää: leirimuona, ruokailu katoksen, wc:t, suihkun ja saunan sovitusti. Tarjous koskee uusia varauksia ja yli 10 hengen ryhmiä
Tapahtuman suojelija ministeri Annika Saarikko: ”Tuotatte meille koskettavia kokemuksia” Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko on Kirkkomusiikin päivän 2021 suojelija. Kirkkomusiikin päivän lisäksi Helsingissä on tarkoitus järjestää 26. Tällaisena päivänä on hienoa, että kirkkomusiikkia saadaan kuulla turuilla, toreilla, kahviloissa, kauppakeskuksissa ja kaikkialla, jossa ihmiset kokoontuvat. Kirkkomusiikki herättää vahvoja tunteita ja voi monelle olla jopa se tärkein syy tulla käymään kirkossa. Vuosien ajan tärkeä virsi on minulle ollut 510, Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten. Hengellisen musiikin osalta kuuntelen usein Jaakko Löytyn tuotantoa sekä Taizé-lauluja. Kirkko on minulle henkilökohtaisesti tärkeä toimija. Olen ollut seurakunta-aktiivi jo nuoresta pitäen ja työskennellyt myöhemmin kirkon palveluksessa. Kirkkomusiikin päivän ajatuksena on viedä kirkkomusiikki keskelle arkea, ”turuille ja toreille” ammattilaisten ja harrastajien voimin. Mikä on teille tärkeä kirkkomusiikkiteos, virsi tai hengellinen laulu. He ovat monesti tärkeitä musiikin moniammattilaisia kuoronjohtajista harrastukselliseen bänditoimintaan. Kirkkomusiikin päivänä on perinteisesti järjestetty tapahtumia valtakunnallisesti ympäri Suomea. Kirkkoja kuoromusiikki soi kauniisti kirkossa, mutta myös kirkon ulkopuolella. Millaisia tapahtumia toivoisitte näkevänne ja kuulevanne Kirkkomusiikin päivänä. Yhteislaulutilaisuudet, yhdessä laulaminen kokoaa kansalaisia yhteen näiden vaikeiden aikojen jälkeen ja varmasti näitä tilaisuuksia olette myös järjestämässä. Millaisena pidätte kirkkomusiikin merkitystä yleisesti. Musiikki pukee suuria sanoja ja elämämme vaikeitakin kysymyksiä ihmisen kokoiseen muotoon. – 28.8.2021 Pohjoismainen kirkkomusiikkisymposium, joka kokoaa yhteen satoja kanttoreita Pohjois. 2/2021 20 21 Kirkkomusiikin päivää vietetään perjantaina 27.8.2021. Jopa muistisairaat voivat laulaa lapsena oppimiaan virsiä, vaikka he tuntuisivatkin muuten lipuvan luotamme pois. Kanttoreilla on useilla paikkakunnilla myös kirkkoa laajempi merkitys alueensa musiikilliselle elämälle. Kirkkomusiikki puhuttelee minua paljon. Toivottavasti olemme päässeet syksyllä jo siihen pisteeseen, että tapahtumia voitaisiin tänäkin vuonna järjestää ihmisten keskellä. Kirkkomusiikilla on tärkeä merkitys yhteisöllisyyden luomisessa. On suuri ilo työskennellä tällä hetkellä kirkollisasioista vastaavana ministerinä. Ministeri Saarikko, mikä merkitys kirkkomusiikilla on itsellenne