Kanttori urkuhuoltajana Hyödy seurakuntajäsenyydestä Nuorisokuorotapahtuma Kuopiossa Kirkkomusiikin päivä to 19.9.2019 Urku auki! 2/2019. Orkesteri yhdessä soittimessa Urut – Mikä niissä maksaa
Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint. Kanttori on myös urkuhuoltaja Urkuri Pétur Sakari vaikuttaa monipuolisuudellaan Musiikin syvää hyvää – lumoa ja iloa Kirkkomusiikkiliiton nuorisokuoro tapahtuma Pohjoisen Keski-Suomen laulujuhla Kirkkomusiikin päivä 2019 Lehden julkaisijat Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 4 9 10 14 18 20 32 2/2018 12 26 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 3/2019 25.9.2019 9.10.2019 4/2019 20.11.2019 4.12.2019 PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula (vt) skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. 2 Yhdessä soittimessa kokonainen orkesteri Ota irti hyöty seurakuntajäsenyydestä Urut – mikä niissä maksaa. Nuori Kirkko ry
Aika ajoin on käyty keskustelua siitä, onko urkujen aika väistyä ja kirkoissa siirtyä muihin soittimiin. Itse olen vuosien varrella huomannut, että kanttorilta vaaditaan entistä enemmän malttia urkujen käytössä. Väännetään siis kaikki innostamisen nappulat kaakkoon. Keijo Piirainen Kirjoittaja on sekä Kirkkomusiikkiliiton että Kanttori-Urkuriliiton toiminnassa aktiivisesti toiminut kanttori Pudasjärveltä Pääkirjoitus. Täytä meidät Hengellä, täytä riemun äänellä. Silloin vuonna 1999 sain olla Kuhmon kirkkokuoron rivistössä laulamassa kyseistä teosta. Virsilaulun voima on ainakin toimituksissa koko ajan vähentymässä. Sävel, sointu yhdistäköön seurakuntaa laulavaa. Siksi on tärkeää, että urkuja siellä käytetään ensisijaisesti tukemaan seurakuntaveisuuta. Anna meidän taivaassasi laulaa juhlajoukossasi. Sitähän myös kuoronjohtaja hakee työssään; hänkin haluaa löytää parhaat mahdolliset sävyt jokaiseen lauluun. 2 3 Urku auki! Kymmenen vuotta sitten vietettiin Pudasjärven kirkossa suurta juhlaa: uudet urut oli saatu valmiiksi ja ne otettiin juhlallisesti käyttöön. Virsirunoilija Jukka Lehtinen muotoili asiaa virressä 834 näin: Soitto, laulu ylistäköön Luojan suurta kunniaa. Hienoja hetkiä ja hienoja muistoja molemmista hankkeista on. Joissakin tilanteissa se voi olla perusteltua, mutta urkujen monipuolisuus puolustaa niiden käyttöä yhä edelleen. Paras vaihtoehto on tietysti se, että soittaja saa innostettua laulajat parhaimpaan suoritukseen. Erään Ylen ääniteknikon ohje on varmaan hyvä myös aivan arkisoittoon: Radio pystyy välittämään vain sävyjä, äänitarkkailija joutuu kovan soiton aikana pienentämään tehoa. Työn puolesta mukana olo suunnittelemassa ja toteuttamassa urkuhankintaa on kuitenkin ollut ainutkertainen kokemus työurani varrella. Tuossa juhlassa sain johtaa Ahti Kuorikosken tekemän Psalmimusiikin kuorolle ja uruille ”Laulaen ja soittaen ylistän Herraa.” Kyseinen teos on valmistunut syntymäpitäjäni Kuhmon kirkon uusien urkujen käyttöönottotilaisuuteen
Kuvaaja: Anna-Mari Kilpijärvi / Kirkon kuvapankki.. Karjasillan kirkko. 2/2019 4 E nnen pääsiäistä musiikkimaailma seurasi järkyttyneenä, miten käy ”urkujen Stradi variuksen” eli Notre Damen katedraalin urkujen, jotka Aristide Cavaillé-Coll rakensi 1800luvulla. Kangasalan tehdasta johti neljä sukupolvea, kunnes yritys teki konkurssin vuonna 1983. Sitä ennen se ehti rakentaa urut arviolta joka toiseen suomalaiskirkkoon. Yhdessä soittimessa kokonainen orkesteri Urut ovat äänialaltaan, dynamiikaltaan ja sävyiltään soittimista monipuolisin. Sitä en nen meillä oli ollut kuitenkin jo kauan yksittäisiä urkurakentajia. Urkujen äänipankista voi yksi taitava soittaja nostaa kokonaisen orkesterin. Huolimatta siitä, että Suomi on urkumaana verrattain nuori, meillä pidetään uruista nykyisin hyvää huolta ja urkumusiikin koulutuksemme on maailman huippua. Anders Thulé perusti Suomen ensimmäisen urkutehtaan Kangasalalle vuonna 1844. Kirkko havaitsi urkujen arvon jo tuhat vuotta sitten. Huolimatta kirkkojen musiikkielämän popularisoitumisesta eivät suuret perhejuhlat tai jumalanpalvelukset tunnu oikeilta ilman urkuja. Onneksi tulipalo säästi urut vaka vimmilta vaurioilta. Ensimmäiset urut Suomessa olivat Turussa ehkä jo 1400luvulla, mutta varmaa tietoa on Turun tuomiokirkon uruista vasta 1500luvun jälkipuoliskolla. Sen ääniala, dyna miikka ja sävyjen monipuolisuus ovat laajemmat kuin missään muussa musiikkiinstrumentissa
Kuvaaja: Essi Tiittanen / Kirkon kuvapankki. Pyhän tuomaan kirkko. 4 5 Hintan seurakuntatalo. Kuvaaja: Sanna Krook / Kirkon kuvapankki.
Suurin osa urkuoppilaista on kirkko musiikin opiskelijoita. Urkuihin on kehitetty lasten jalkioita, jotta pie netkin lapset ulottuvat niihin. – Pohjoismaiden kirkot kanttorinvirkoineen ovat poikkeus. Erityisen lupaavaa on lasten ja nuorten lisääntynyt kiin nostus urkuihin. – Täydennyskoulutus on tarpeen, koska kaikki eivät ehdi suorittaa haluamiaan kursseja tiuken nettujen opiskeluaikojen puitteissa. Pekka Suik kasen mukaan esimerkiksi EteläEuroopan ku ten Italian tai Espanjan kirkoissa ei ole Suomen kaltaista virkajärjestelmää eikä siksi myöskään ammattiin valmistavaa koulutusta. Kristillisen kirkon alkuhämärässä jumalanpalvelusmusiikiksi kelpasi vain laulu. – Aina urut ovat säilyneet, vaikka rinnalla on käytetty muitakin soittimia kuten nykyisin esi merkiksi kitaraa. 2/2019 6 Nykyiset suomalaiset rakentamot ovat pieniä yrityksiä kuten Espoossa toimiva Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy, Sotkamon urkurakentajat Oy tai Tervakoskella toimiva Urkurakentamo Martti Porthan Oy. Kiiskisen mielestä Suomen kanttorikoulutus on Pohjoismaiden korkeatasoisinta, ja opiske lijoitakin on suhteessa eniten meillä. Kirkkomusiikin lehtorin Pekka Suikkasen mu kaan Suomeen on tilattu urkuja ulkomailta kuten Virosta, Ruotsista ja erityisesti Saksasta, josta tuli soittimia 1800luvun lopulla. Pohjolan ilmasto vaatii paljon uruilta Sibeliusakatemian kirkkomusiikin professorin Timo Kiiskisen mukaan urut ovat kautta histo rian herättäneet vahvoja tunteita. Uruilla on erityismerkityksensä, Kiiskinen sanoo. Vanhimmasta urkukannastamme vain muutama soitin on täysin säilynyt. Vuosittain sinne otetaan 12–15 uutta urkujen soiton opis kelijaa Helsinkiin ja lisäksi yhtä monta Kuopion yksikköön. Niitä poltettiin 1500luvulla Sveitsissä, koska oltiin sitä mieltä, että ne eivät sovi jumalanpalveluksiin. Pakilan kirkossa pidettiin äskettäin lasten urkumusiikkikonsertti. Musiikkitalon uruista onkin kuulemma tulos sa Suomen suurimmat, eikä niitä saataisi ilman säveltäjä Kaija Saariahon antamaa miljoona lahjoitusta. – Suomessa tehdään hyvin monenlaisia soitti mia, ei tosin mitään ”megaurkuja”, jollaiset on tilattu Musiikkitaloon Riegerin tehtaalta Itäval lasta, Suikkanen sanoo. Nykyisin vain ortodoksinen kirkko noudattaa tätä vanhaa käytäntöä. Taideyliopiston Sibeliusakatemiassa on lukui sia urkuja opetus ja harjoituskäytössä. Suomen urkurikoulutus maailman huippua Urkumusiikin vahva asema Suomessa liittyy kirkko muusikoiden koulutukseen. Onhan uruissa kiinnostavia hanikoita ja enemmän sävyjä, Kiiskinen sanoo.. Esimerkiksi LänsiHelsingin Musiikkiopistoon hankittiin omat urut, mikä on harvinaista musiikkiopistoissa. Sen jälkeen kun urut otettiin osaksi seurakuntien toi mintaa, on niiden asemaa ollut vaikea horjuttaa. Jos kirkkoon tilataan uudet urut, tilaus pi tää kilpailuttaa koko EU:n alueella, mutta suo malaisilla ja muilla pohjoismaisilla yrityksillä on kilpailuvalttinsa. – Talvikauden lämmityskausi kuivattaa kirkkoja ja urkuja. Urkuja solistisena instru menttina alkaa vuosittain opiskella 1–2 soittajaa, ja joinakin vuosina myös jokunen kouluikäinen nuorisoosastolla. Professori Timo Kiiskinen kertoo, että valmistu neilla kanttoreilla on nykyisin mahdollisuus tulla suorittamaan halutessaan urkujen soiton Akurssi, jos sitä ei ehtinyt aiemmin tekemään. Vanhojen urkujen arvostus on Suomessa nyt selvästi korkeammalla verrattuna aikoihin, jolloin niitä romutettiin tai uudistettiin väärällä tavalla. Pohjoismaiset urkurakentamot osaavat vastata hyvin tietynlaisia materiaaleja ja rakenteita edellyttäviin ilmastoolosuhteisiin. – Urut ovat lasten mielestä usein paljon kieh tovampi soitin kuin esimerkiksi piano. Nykyisin seurakunnat solmivat urkurakentamojen kanssa huoltosopimukset, joita noudatetaan hyvin. Kirkkohallitus on kiinnittänyt huomiota materiaalien ja pintojen suojaamiseen sekä sii hen, ettei lämmitetä liikaa ja tarvittaessa kostu tetaan, Pekka Suikkanen sanoo. Se sai valtion, Yleisradion, Helsingin kaupungin sekä säätiöt mukaan rahoittamaan soitinta, jota kuullaan Musiikkitalossa muutaman vuoden kuluttua. Kirkon urku toimikunnan johdolla ryhdyttiin 1990luvulla laatimaan histo riallisten soittimien suojeluohjeita
Eri puolilta maata löytyy 1800luvulta peräisin olevia his toriallisia soittimia, joita on restauroitu – sekä uusia hienoja soittimia. – Vanhan Kirkon urut ovat aito historiallinen soitin, ja kirkon soundi on jalo, Timo Kiiskinen lisää. Mutta jos omaa mielipidettä tiukataan, kum pikin hymyilee ja vetää kotiin päin: – Olin pitkään kanttorina Kotkan kirkossa, jonne rakennettiin kansainvälisesti tunnustettu soitin. Kysymys saa kirkkomuusikot mietteliäiksi. – Porissa on soitin, jota moni pitää yhtenä parhaimmista, Timo Kiiskinen sanoo. Pekka Suikkasella on 30 vuoden tausta Hel singin Vanhan Kirkon urkurina. Sitten ne kunnostettiin alkuperäiseen asuun. Se jäljittelee saksalaista barokkityyliä ja on todella hieno instrumentti, Timo Kiiskinen sanoo. Teksti: Tiina Pelkonen Urkujen äänipankista voi yksi taitava soittaja nostaa kokonaisen orkesterin.. Missä ovat Suomen parhaat urut. Oulujoen kirkko urut. Suomen parhaat urut. Urkuja on vaikea vertailla, niitä on niin eri tyylisiä. 6 7 Oulun tuomiokirkko kuoriurut. Ne ovat soineet pitkään samassa tilassa, se on sen tilan elementti. Pekka Suikkasen mukaan Musiikkitaloon tulevista uruista ennustetaan jo Suomen parhaita, vaikka niistä ei ole vielä kuultu säveltäkään. – Kun alkuvuosinani niitä soitin, haaveilin siitä mitä ne voisivat olla. Kuvaaja: Juho Alatalo, Studio Ilpo Okkonen / Kirkon kuvapankki. Kuvaaja: Sanna Krook / Kirkon kuvapankki
Lehden kustantajan edustajana on Jonna Aakkula Kirkkomusiikkiliitosta. Rekrytoimme seuraavan syys kauden aikana. Tervetuloa liittoon! Lyhyesti Tämä Kirkkomusiikki-lehden numero on saatavilla sähköisenä näköisversiona hintaan 4€ lehtiluukku.fi –palvelusta. Jos työ Kirkkomusiikkiliitossa kiin nostaa, seuraa viestintäämme. Pyrimme järjestämään mah dollisuuden yöpyä kirkossa, jotta majoituskustannukset pysyisivät alhaisina. Kirkkomusiikkilehden toimitusneuvosto 2019 Lehden toimitusneuvostoon kuu luvat toimittaja Sirkku Nyström, kanttorit Mari Torri-Tuominen ja Ismo Savimäki, pitkän linjan kuoroharrastaja Raisa Iivonen sekä viestinnän asiantuntija Liina Paloheimo-Koskipää. Henkilöstömuutoksia Kirkkomusiikki liiton toimistolla Kirkkomusiikkiliiton viestintävas taavana ja Kirkkomusiikkilehden päätoimittajana työskennellyt Sipriina Ritaranta on siirtynyt uusien haasteiden pariin. Kirkkomusiikkiliitto järjestää kaksi lapsikuorotapahtumaa vuonna 2020 Vuonna 2020 Kirkkomusiikkiliitto järjestää kaksi lapsikuorotapah tumaa: Hyvinkäällä ja Joensuun Pielisensuussa. Ta pahtumat ovat suunnattu noin 7–13 vuotiaille. –26.4.2020. Pielisensuun lapsikuorotapahtu ma järjestetään viikonloppuna 1.2. VIELÄ EHDIT ILMOITTAUTUA LAULUKURSSILLE JUVENALIAAN! Lisätietoja www.anitavalkki.com. –2.2.2020, ja Hyvinkään ta pahtuma 25.4. Tapahtuman ajankohdat kannat taa merkitä ajoissa kalenteriin ylös tulevaa vuotta suunniteltaessa, ja osallistumismaksua varten varata budjetista muutama kymppi per lapsi. 8 2/2019 8 Kirkkomusiikki liitto on saanut uusia seurakuntajäseniä vuonna 2019. Kirkko musiikkiliiton toimistossa työs kentelevät tällä hetkellä toimin nanjohtaja Jonna Aakkula sekä maaliskuussa aloittanut harjoitte lija Rosanna Mantila. Uusimpiin jäseniin kuuluvat Helsingin Malmin seurakunta, Puumalan seurakunta, Parkanon seurakunta, Pyhäjoen seurakunta, Taipaleen seurakunta, sekä 1.1.2020 alkaen Ruokolahden seurakunta
Kirkkomusiikkiliitto ja kirkkomusiikkipiirit tarjoavat merkittäviä palveluja ja myös rahallista tukea, joka on ollut aiemmin tarjolla vain yhdistysmuo toisille jäsenille. Seurakuntajäseneksi haluavan seurakunnan edustaja täyttää hakemuslomakkeen, joka löy tyy osoitteesta skml.fi/jaseneksi/ Se toimitetaan Kirkkomusiikkiliiton toimistolle ja liiton hallitus hyväksyy jäsenyyden seuraavas sa kokouksessaan. Jo yli 70 seurakuntaa on liittynyt liittoon. Ota irti hyöty seurakuntajäsenyydestä Seurakunnat ovat voineet liittyä Kirkkomusiikkiliitoon vuoden 2017 alusta. Jäsenkunnan kasvaessa liiton palvelut laajenevat ja ovat tuke massa yhä useampaa kirkkomusiikin harrastajaa ja ammattilaista. Vaihtoehtoinen mahdollisuus on edelleen vain yhdistysmuotoisten musiikkiryhmien jäsenyys paikallisen kirkkomusiikkipiirin kautta. Jäse nyyden myötä seurakunnan kaikki musiikki toiminnot pääsevät Kirkkomusiikkiliiton palve luiden ja jäsenetujen, tapahtumien, koulutusten sekä kustannustoiminnan piiriin. Liiton toimiston tarjoamat asiantuntijapalvelut . 8 9 8 Uudet jäsenseurakunnat ja niissä toimivat musiikki ryhmät lisäävät merkittävästi Suomen laajimman kirkkomusiikin palvelu ja asiantuntija järjestön ja sen jäsenistön vaikuttavuutta. Aiemmin yhdistysmuotoiset ryhmät maksoivat yhdistyksen jäsenmäärän mukaan jäsenmaksun alueelliselle kirkkomusiikkipiirille. Alennus mm. Koulutustuki jäsenille (ihan tavanomaisesta poikkeavaan, erityisesti yhteen kokoavaan toimintaan) . Seurakuntajä seniltä peritään sen sijaan seurakunnan jäsen määrään perustuva jäsenmaksu suoraan Kirkko musiikkiliiton toimistolta, joka tilittää edelleen osuuden kyseisen alueen piirille. Miksi seurakuntajäseneksi kannattaa liittyä. Seurakuntajäsenten edustajat voivat myös toi mia virallisina, äänivaltaisina kokousedustajina liiton edustajakokouksessa piirien edustajien lisäksi. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempaa solidaarisuutta voimme osoittaa kirkkomusiikille! Miten jäsenyyttä haetaan. Liiton ja kirkkomusiikkipiirien tapahtumat ja muu toiminta . Jatkossa piirin toimihenkilöt pitävät yhteyttä jäsenseurakuntien kaikkien musiikkiryhmien vastuuhenkilöihin ja näin piirien tapahtumiin ja toimintaan on mahdollista saada myös uutta vä keä. skml.fi/ jäseneksi/. Musiikkitoiminta seurakunnissa on vuosien myötä monipuolistunut ja erilaisia ryhmiä on nykyään paljon. Yhteiskustannuksen nuoteista Mikä muuttuu verrattuna yhdistysjäsenyyteen. Seurakuntajäsenyyden myötä siis kaikki seurakunnan musiikkitoiminta tulee saman sateenvarjon alle. Jäsenedut, jotka saavat sekä yhdistysettä seurakuntajäsenet: . Seurakuntajäsenyys on myös mahdollisuus saada ”uutta verta” mukaan piirin toimintaan. Lomakkeeseen voi merkitä, toivooko jäsenyyden alkavan heti vai vasta esi merkiksi seuraavan vuoden alusta. Näin on olemassa esimerkiksi mahdollisuus kehittää uudenlaisia toimintamuotoja puolin ja toisin
Ne ovat kooltaan valtavia ja iältään usein kym meniä, ellei satoja vuosia vanhat. Säännöllinen huolto on tärkeää urkujen kunnon kannalta ja perushuolto tulisi suorittaa kerran vuodessa. Urkuja huolletaan ympäri Suomea ja pohjoisimmat urut käydään huoltamassa Oulussa asti: Huollot ovat meille tärkeä asia, pidämme sitä tärkeänä. Vastoin yleisiä luuloja, urkujen huolto ei ole välttämättä kallista. Jos urut ovat rakennettu huolellisesti ja ajatuksella, säännöllinen huolto ylläpitää hyvän soittimen kuntoa. Tänä päivänä tyypillisesti rakennetaan lähes pelkästään mekaanisia urkuja. Aution mielestä tämä kuvastaa alan tämänhetkistä tilannetta, joka on hyvin alityöllis tetty. Urut ovat arvokkaita soittimia, mutta miten niitä huolletaan ja miksi ne ovat niin arvokas investointi?. Vanhimmat me kaaniset urut ovat kuutisen sataa vuotta vanhoja. Veikko Virtanen Oy on kahdeksalla työn tekijällään suurin urkurakentamo tällä hetkellä Suomessa. Tilan sointi otetaan myös huomioon urkuja suunniteltaessa, mikä tekee soittimesta uniikin. Hyvin rakennetut ja huolletut urut kestävät hyvin aikaa, sekä ovat iloksi urkurille ja seurakunnalle. Toisaalta myös sitten se, että millaiset urut hankitaan niin sitäkin on syytä aina rauhassa etukäteen suunnitella. Se on myös musiikkiinstrumentti, jota täytyy pitää vireessä, jotta sillä tehty musiikki kuulostaa hyvältä. Haastattelussa Heikki Autio Veikko Virtanen Oy -urkurakentamosta Urut – mikä niissä maksaa. Tärkeää urkurakentamolle on myös asiakkaiden konsultointi kiperissä tilanteissa. Urut ovat tekninen laite, joka kaipaa säännöl listä huoltoa. Jos urkuja kuitenkin tarvitsee huoltaa useammin, kyseessä voi olla vika, joka vaatii kor jauksen. Urkuja ei voida rakentaa sarjatyönä, sillä urut suunnitellaan aina yksilökohtaisesti siihen tilaan, johon ne rakenne taan. 2/2019 10 Hyvät urut edistävät soittajan ja seurakunnan hyvinvointia Urut tunnetaan yleisesti arvokkaana soittimena. Espoolaisessa Veikko Virtanen Oyurkuraken tamossa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan työntekijää, joista kaksi työllistyy lähes päätoi misesti urkuja rakentamalla. Vaikka urut ovat tekninen laite, ennen kaikkea se on soitin, joka vaatii huolenpitoa. Syynä hänen mielestään ovat seurakuntien kehno taloudellinen tilanne, joka näkyy uusien urkujen rakentamisessa. Jokaiseen kirk koon täytyy urut suunnitella alusta asti, ja on hyvä, että rinnalla on asiantuntija tämän koko prosessin ajan: Uusia urkuja kun rakennetaan, se on ajallisesti aina monta vuotta kestävä prosessi. Hyvin ra kennetut laadukkaat urut kestävät pidempään V eikko Virtanen Oy rakentaa, restauroi, huoltaa ja peruskorjaa urkuja. Myös soittimen alkuperäinen laatu vaikuttaa urkujen pitkäikäisyyteen ja kuntoon. Urkujen rakentaminen vaatii siis paljon käsityötä, joka näkyy hinnassa. Huolellisella työllä kauaskantoiset vaikutukset Urkujen rakentaminen on pitkä prosessi, joka kannattaa suunnitella huolella. Jos niiden urkujen hintaa ryhtyy jakamaan vuo sille, kyseessä on kohtalaisen edullinen soitin loppujen lopuksi. Urut ovat jokaisen kirkon sydän, ja ne säestävät arjet ja juhlat vuosi vuoden jälkeen. Edullinen myös siinä mielessä, jos mietitään seurakunnan laulun säestystä, siihen tarvitaan yhdet urut ja yksi soittaja ja ne hoitavat sen kaiken. Autio kuitenkin painottaa, että hinta on hyvin suhteellinen. Se saattaa kestää seurakunnassakin useamman vuoden, koska se on aina niin suuri hankinta ja investointi, että sen rahoittaminen vaatii huolellista suunnit telua etukäteen. Se näkyy meidän huoltojen määrissä. Useimmiten yh teydenotot ovat huoltoasiakkailta, mutta joskus yhteydenottoja saattaa tulla myös muilta: Silloin tällöin tulee yhteydenottoja, jossa ei ole mitään asiakassuhdetta, vaan halutaan viisastua tavalla tai toisella
Teksti: Rosanna Mantila Urut ovat arvokkaita soittimia, niistä kannattaa pitää hyvä huoli.. Soittimen kunto ja laatu saa sillä soitetun musiikin kuulostamaan paremmalta. Urut ovat osa seurakunnan kulttuurista pääomaan, joista tarpeen tullen on helpompi säästää kuin muista pakollisista menoista. Ammattilainen kuitenkin tarjoaa tarvittaessa apua, vaikka puhelimen välityksellä. Varsinkaan nämä talouspuolen ihmiset eivät ymmärrä sitä, minkä takia niitä pitäisi joka vuosi huoltaa. Kosteus ja sää vaikuttavat urkujen kuntoon suoraan, koska ne ovat tehty puusta. Pu hutaan, että mekaaniset urut kestävät vähintään sata vuotta. Joka paikassa ei ymmärretä huollon merki tystä eikä sen tarpeellisuutta. Ääntähän niistä lähtee joka tapauksessa. Tyypillinen häiriö on, että uruissa jokin ääni soi luvatta. Huono työ on aina huonoa työtä, tässäkin tapauksessa. Sitä saattaa sattua pahimmillaan kesken konsertin. Ilman kosteus muuttuu vuodenaikojen mukana, johon urut reagoivat. Huono taloustilanne varjostaa urkujen tulevaisuutta Aution mielestä hankala taloustilanne selittää sen, miksi urkujen huoltoon ei panosteta seura kunnissa. Näistä virheäänistä puhutaan nimellä ”hoilari” ja usein urkurit osaavat tilanteen tullen korjata sen. Kaikkialla huollon merkitystä ei kuitenkaan osata ajatella, jonka vuoksi urut saattavat ajan saatossa mennä todella huonoon kuntoon. Eikä pelkästään urkujen takia, vaan urkuri on ansainnut hyvän ja toimi van työkalun millä hän tekee töitä. Toisaalta tämä tilanne ker too myös urkujen ja urkumusiikin arvostuksesta. Nämä reaktio saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita jopa kesken konsertin: Urkujen yksi ominaisuus on, että ne on tehty puusta ja ne elävät vuodenaikojen ja kosteuden mukaan. Aution kokemuksen mukaan kirkkomuusikot voivat omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa urkujen rahoitukseen ja huoltoon seurakunnissa, jossa rahoitus on muuten hyvin niukkaa. Yhtä lailla seura kunta ansaitsee kunnossa olevat urut, jonka säestyksellä laulaa. Autio painottaa urkujen kunnon tärkeyttä niin soittajan kuin kirkon penkillä istuvan laula jankin näkökulmasta: Urut ovat arvokkaita soittimia, niistä kannat taa pitää hyvä huoli. Huonoihin tulevaisuudennäkymiin voi vaikuttaa myös muuttuneet asenteet: Kysymys on suuremmista ja vakavammista ongelmista, jolle yksi syy on tämä seurakuntien taloudellinen tilanne. 10 11 ja toimivat paremmin kuin sellaiset, jotka ovat alun perin rakennettu kehnosti. Urku jen tulevaisuus ei tästä syystä ole hirveän valoisa tällä hetkellä. Alkuperäisen työn laatu on ratkaiseva. Instrumentin kunto vaikuttaa Aution mielestä myös suoraan soittajan inspiraatioon, eikä huo nossa kunnossa olevalla soittimella ole mukava soittaa. Jos urut ovat hyvät tai hyvässä kunnossa, niin niillä uruilla tehty mu siikki kuulostaa paremmalta ja se, joka tekee niillä musiikkia, on todennäköisesti inspiroituneempi. Se pitää paikkansa vain silloin, kun ne ovat alun perin rakennettu hyvin. Urut ovat kuitenkin tärkeä osa seurakuntaelämää, joiden kunnossapito vaikuttaa koko seurakunnan hyvin vointiin
Lisäksi kaikki huolto toimenpiteet dokumentoidaan.” Joskus uruissa ilmenee vikaa. On mukavaa soittaa puhtaalla soittimella. Tarvittaessa, eli harvemmin kuin viikoittain koneiston justeeraukset, ammatti laista vaativien huoltojen suunnittelu, tilaus ja työn vastaanottaminen. Erityi sesti lämmityskaudella soittimelle liian kuivaa huoneilmaa on saatava kosteammaksi, joten työhön kuuluu ”vesiämpäreiden kanniskelua, toisaalta kostutinlaitteen seurantaa”. (Työkalua siihen ei ole, mutta onneksi käteni ovat aika pienet.) Abstraktien välissä olevat nahkaliitokset ovat jos kus revenneet, jolloin jotkut äänikerrat eivät soi jonkun sävelen kohdalla. Muutama irron neen liisteen olen kiinnittänyt. Moni kanttori osaa tehdä pikkukorjauksia itse: ”Korjailen pikkuvikoja periaatteella työ on paras opettaja. Katson aina ensin, näyttääkö joku kohta erilaiselta kuin muut ja sitten alan miettiä, pystynkö korjaamaan vai en. Olen vääntänyt niiden nahkaliitosten tilalle pikaliitokset rautalangasta ja joskus jopa klemmarista. Miten urkujen kanssa on toimittava, jotta ne pysyvät soittokunnossa. Huoltoa Urkujen huoltaminen on monelle eikanttorille mysteeri. Mitä se tarkoittaa käytännössä. Niissä kirkoissa, jotka ovat talvisin kylmiä ja vä lillä lämmityksessä, urkujen virittäminen voi olla talvisin ”infernaalista”, kun lämpötilan vaihtelut saavat soittimen epävireeseen. ”Tavalliseen työviikkoon kuuluu kieliääni kertojen, ja tarvittaessa myös tukittujen ääni kertojen, viritykset. Toisin kuin vaikkapa piano, urut ovat monelle maallikolle vieraampi soitin. Teen listan vioista ja omista viritelmistäni huollolle.” Siivoamista Kanttorin työ on tunnetusti monipuolista. Kanttoreille ja urkureille Facebookissa esitetty kysymys poiki pitkän listan vastauksia, jotka kertovat kirkkomuusikon työn monipuolisuudesta. 2/2019 12 Viritystä Kanttorin perustyötä on urkujen virittäminen viikoittain: ”Se ei välttämättä tarkoita, että kaikkia pillejä pitää virittää, mutta tulee kuunnella ja käydä läpi.” Pohjoinen ilmastomme haastaa urkuja. Niin myös urkujen, ja niiden siivouksenkin parissa: Kuva: Jonna Aakkula Kanttori on myös urkuhuoltaja Kirkkomuusikoiden työn yksi osa-alue on soittimien huolto ja kunnossapito. Hiljattain irtosi yhden soittoventtiilin keskellä oleva tappi, jonka nakuttelin paikalleen ja seu raavana päivänä poistin soittoventtiilin väliin kii lautuneen irronneen viritystapin vastakappaleen, jonka liimaan paikoilleen
On mukavaa soit taa puhtaalla soittimella.” ”Kaikkein riemastuttavin urkuhuollollinen teh tävä on imuroida jalkionalus. Hyvin hoidettuina ne ovat toimivia pelejä ja erilaisista lähtökohdistaan huolimatta kauniita, arvokkaita ja jälkipolvillekin säilyttämisen arvoisia. Kanttorien keskustelussa nousi esille työllis tävänä osana myös ”urkujen olemassaolon tar koituksen pohtiminen porukalla, yhtymän johto ryhmän pyynnöstä”. Siksi uruista huolen pitävä kanttori onkin seurakunnan onni. 12 13 ”Kärpästen ja muiden eläinten poistaminen pil leistä.” ”Puhdistan silloin tällöin sormion koskettimet. Teksti: Jonna Aakkula. Toisaalta urut ovat erottamaton osa maam me kirkollista ja kirkkomusiikkiperinnettä. Minä vedän jalkion kauniisti pois paikaltaan ja takaisin. Suntion ei tarvitse pelätä, että rikkoo jotain ja minä tiedän, että jalkio on oikealla paikalla ja soittokunnossa operaation jälkeen. Suu rimmalle osalle kanttoreista urut ovat myös se soitin, jolla hän pystyy parhaiten toteuttamaan seurakunnan ja seurakuntalaisten musiikkitoiveita ja tarpeita. Jos vanha auto – tai urut – päästetään kerran huonoon kun toon, niistä tulee käyttökelvottomia ja uudelleen korjaaminen on vaikeaa ja kallista. Kesäisillä maanteillä osa ajelee vanhoilla jaguaareilla, toinen huris telee huippusympaattisella rättisitikalla. ”Eksistentiaalikysymykset urkuihin ja remontteihin liittyen ovat olleet pin nalla 12 vuotta.” Maallikolle urut ja niitä työsään käyttävät sekä huoltavat kanttorit tuovat mieleen museoikäiset harrasteautot omistajineen. Niihin kertyy pikkuhiljaa likaa. ” Urut kuin auto Urut eivät ole soittimena kaikkein huolettomim pia. Suntiot katsovat kauhistuneina, kun jalkio on pois paikaltaan ja huojentuvat silmin nähden, kun huomaavat, että se meni nätisti takaisin ja vielä toimii.” ”Teen jalkion alta imuroinnin aina yhdessä suntion kanssa
Sakarin perhe asui Péturin kolme ensimmäistä vuotta Islannissa, jonka jälkeen he oleskelivat vuoroin Suomessa ja Islannissa ennen lopullista muuttoa Suomeen. Kuva Kristian Saarinen. Äitini oli pianonsoitonopettaja ja hänen kans saan kokeilimme, mutta eihän se ollut yhtään sama, Pétur muistelee. Häntä haastatellessa unohtuu, että miehellä on ikää vasta 27 vuotta, niin paljon hän on saavuttanut jo nyt. 14 Petur Sakari. Kahdeksanvuotiaana inno kas urkurinalku aloitti yksityistunnit. Uruista kiinnostuin samaan aikaan. Opettajaa ei niin pienelle tietenkään voinut ajatella, joten pianolla lähdettiin. Aina per heen kiertäessä konserttimatkoilla pääsin näke mään ja jopa kokeilemaan eri soittimia. Sellonsoitto alkoi kolmivuotiaana ja sello onkin hänen pitkäaikaisin instrumenttinsa, joka kulkee mukana edelleen. Urkuri Pétur Sakari vaikuttaa monipuolisuudellaan Pétur Sakari on yksi Pohjoismaiden parhaista urkutaiteilijoista ja Organum-seuran tuore puheenjohtaja. M uusikkoperheen vesa ei omien sanojen sa mukaan "oikein voinut välttyä musii kilta". Opettajana ensimmäiset kolme vuotta oli Pekka Suikkanen.
Se oli suuri helpotus, Pétur Sakari huoahtaa. Taitojen kartuttua alkoi tulla konsertteja, esiintymisiä eri festivaaleilla ja Vuoden Nuori Taiteilija titteleitä. Euroopan sydän py sähtyi hetkeksi jokunen viikko sitten, kun Parii sin kuuluisa NotreDame oli vaarassa tuhoutua tulipalossa. Pakko myöntää, että ensimmäinen ajatukseni oli "nytkö se tapahtui". Se kun pääsee ulkomaille huippuopettajien oppiin, on sekä tunnustus tähänastisesta työstä että uusia tuulia purjeisiin. Ilmailuharrastus on minulle tärkeä henki reikä. Nyt se on moderni konserttisalisoitin ja aivan ainut laatuinen instrumentti, jonka sointi on huikea, Pétur Sakari kehuu. Organum seuran uutena puheenjohtajana Urut tuntuvat olevan Pétur Sakarin elämän suuri rakkaus. 14 15 Huippuopettajien opissa Olen kiitollinen Kari Jussilalle, joka paneutui asiaan ja etsi minulle opettajan. Tie avautui myös maamme rajojen ulkopuolelle. Nyt hän pääsee hyödyntämään asian tuntemustaan myös Organumseuran puheen johtajana.. Ilmeisesti remontin aikana sattuneesta kipi nästä lähtenyt palo näytti leviävän suoraan kohti urkuparvea ja maailmankuulua instrumenttia. SibeliusAkatemian kansanmusiikkilinja kutsui lukion jälkeen ja opinnot siellä jatkuvat edelleen. Opinnot ulkomailla olivat Péturin mukaan silmiä avaavia ja myös musiikil lista tasoa nostattavia. NotreDame on Euroo pan kulttuurin keskittymä ja jo historiallisista syis tä korvaamaton. Me suomalaiset olemme usein turhan varovaisia ja suhtaudumme nihkeästi, jos joku haluaa edetä urallaan. Olen saanut olla hienojen ihmisten vaikutus piirissä. Suikkasen jäl keen siirryin Tuomas Karjalaisen oppiin. Tuli konsertteja ja pääsin levyttä määnkin. Lukion jälkeen asioita alkoi tapahtua jotenkin luonnollisesti. Seuraavana päi vänä kollegoilta tuli tietoa, että urut näyttäisivät säästyneen pahimmalta. Barokkiuruista se alkoi ja 1800luvulla rakennettiin lisää äänikertoja ja 1900luvulla samoin modernin musiikin tarpei siin. Matkustin usein sille paikkakunnalle missä Kiviniemi konsertoi. Olen kiitollinen var sinkin Ranskassa opiskelun aikana saamastani tuesta ja avusta. Kun Pétur oli kolmentoista, urkulegenda Kalevi Kiviniemi alkoi "katsella päältä" ja hänen kans saan järjestettiin opetussessioita aina Kalevin ollessa Suomessa. Vuonna 2009 soitin siellä ensi kertaa. Moneen kertaan restauroituihin urkuihin on lisätty tekniikkaa ja sähköistystäkin. Vuosien mittaan on tullut kymmeniä tunteja myös istuttua parvella kuulemassa eri urkumestareiden soittoa. Rakasta sellonsoittoa on ollut mahdollista jatkaa niissä puitteissa. Nuotinlukutaito kehittyi pakostakin, Pétur Sakari naurahtaa ja kertoo olevansa kiitollinen Karjalaiselle hänen motivointitaidoistaan ja rohkeudestaan hakea rajoja nuoren muusikon kanssa. Opiskelijat ovat aina olleet tervetulleita kuunte lemaan ja oppimaan. Kenenkään identiteetti ei saisi rakentua pelkästään ammatin mukaan. Kun on valtava intohimo soittamiseen, se poikii oheistuotteena muitakin hienoja juttuja, Pétur iloitsee ja kiittelee ympärillään vaikuttavaa "kannustuspöhinää". Se kun pääsee Malmin kentälle tapaamaan lentokoulujen väkeä, se on mahtavaa! Notre Damen korvaamattomat urut säästyivät Malmista on helppo siirtyä juttelemaan toisesta kulttuuriperintökohteesta. Minä olen onnel linen siitä, että elämään mahtuu muutakin kuin musiikki. Jokaiselle tulee joskus epäuskon hetkiä, jolloin sitä miettii "entä jos en onnistukaan". Pétur Sakari on saanut kunnian soittaa muuta man kerran tuota uniikkia instrumenttia konser tointitarkoituksessa. Monta kertaa sinne on yritetty iskeä. Samaan aikaan yhteistyö Karjalaisen kanssa jatkui aina lukion loppumiseen saakka. Sinä yönä ei paljoa nukuttu. Se loi hyvän pohjan omille tai teellisille ponnisteluille sitten aikuisena, Pétur Sakari kiittelee. Pariisin ilmapiiri on muuttunut kireämpään suuntaan viime vuosina ja paikalliset ovat pitkään pelänneet jotakin tällaista tapahtuvaksi. Hänellä olikin jo sangen kunnianhimoinen ote ja olihan se tiukka paikka yksitoistavuotiaalle saada nenän eteen Bachin preludeja ja fuugia. Kyseessä on soitin, jossa vuosisadat kerrostuvat
Tapahtumien markkinoinnin saralla seura kunnilla ja konserttijärjestäjillä on Sakarin mie lestä paljon opittavaa. Huippuurkurin sisällä sykkii pedagogin sydän. Hänen mielestään heille pitää tarjo ta esiintymismahdollisuuksia nykyistä enemmän. 2/2019 16 Pohjoismaiden vanhimpana urkumusiikkiin ja rakentamiseen keskittyvänä yhdistyksenä meillä on perinteitä vaalittavana, mutta myös uutta luotavana. Ja jos joku yrittää tehdä vähän isompaa, muut ovat kateellisia jo etukäteen. Soitinkanta vanhenee ja on mietittävä, korvataanko huonokuntoinen instrumentti digipianolla vai uusilla uruilla. "Sinne tulee kuitenkin parikymmentä kuu lijaa". Puitteet ovat hyvät ja vahvalla yhteis hengellä voimme tehdä paljon, Pétur Sa kari uskoo. Kun on itse saanut musiikista niin paljon, haluaa jakaa sitä matkan varrella kertynyttä tie tämystä eteenpäin. Meidän on löydettävä uusia rahoitus mahdollisuuksia, kun järjestämme urku konsertteja ja festivaaleja. Ei taksinkuljettajakaan suostu lähtemään polku autolla töihin. Pétur Sakarin lähiaikojen projekteissa on kon sertteja ja levytyksiä Suomessa ja ulkomailla. Työvälineen on oltava kunnossa. Unohdetaan egotaistelut ja tehdään yhdessä, Pétur Sakari toivoo. Meillä on vahva urkurakentamisen perinne ja yksi Organumseuran tehtävistä on sen vaaliminen, Sakari muistuttaa. Seura kunnat ovat taloudellisesti ahtaalla jäsenmäärien pienentyessä ja kanttoreiden on nyt valvottava myös urkumusiikin etuja. Meillä on vähän sellaista ajattelua, että esi merkiksi urkukonserttien mainostaminen ei kan nata. Kunnat ja valtio eivät kovin auliisti rahoita, mutta esimerkiksi yrityspuolella on var masti yhteistyömahdollisuuksia olemassa. Nuorten urkureiden tukeminen on Sakarin sy däntä lähellä. Teksti: Pirre Hytönen. Taloudelliset haasteet ovat suuret tämänkin seuran kohdalla. Sakari on mukana Helsingin Musiikkitalon urku jen suunnittelu ja asiantuntijatyöryhmässä Ra dion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupungin orkesterin edustajajäsenenä
Tämä ilosanoma pitää kertoa heti kaikelle kansalle! Onneksi virkavuodet kehittävät tilanne tajua. Musiikin tyylilajit. Kes kustelu jatkui värikylläisenä, mutta Holvikirkon Kanttori ei juurikaan kuunnellut, sillä hänen sisäinen mate maatikkonsa oli herännyt. Miksi urut, kun kirkotkin ovat kohta turhia. Urkupuhaltimen ilmastovaikutus. Holvikirkon Kanttori avasi äänensä: Soitin viime kesänä uruilla häissä elokuvasävelmiä ja nykypoppia, säestin messuissa laulajia ja soittajia sekä humisin mukana konfirmaatiobändissä. Muuttuiko tuo kaikki salatulla tavalla Urkumusiikiksi. Holvikirkon Kanttori ei pyytänyt puheenvuoroa, vaan pumppasi itselleen termoksesta kolmannen teekupillisen kirkkokahvia.. Miksi ihmeessä siis urut. Ei tosiaankaan Tätä Päivää. Kirkkokuoron elinkautisjäsen, insinööritenori Heldenhals,kantoijälleenhuoltabalanssista: Urut on perin kehno säestyssoitin, koska sen mahtipontinen sointi peittää ääneni... Samalla rahalla saisi 3247 ukulelea. Urut on kaiken kaikkiaan äänen muotonsa ja monipuolisuutensa vuoksi edelleen ylivoimainen soitin ison akustiikan yhteislauluveturiksi. Jatkossahan työntekijät vain jalkautuvat sinne, missä kansa vaeltaa, rouva Progressif-Nyström tiesi. Yhdeksänsataa-alkuisen virren jälkeen kirkkoherra myönteli puheenvuoroja. Lisäksi jonkun pitäisi kirjoittaa kokopäivä toimisesti orkesterille sovituksia, ja siltikään improvisointi ja muu tilanteisiin reagointi ei olisi mahdollista. Vapaaehtoisten rooli. Juu, ei pidä tappaa laulun iloa, Holvikirkon Kanttori myötäili diplomaattisesti ja jatkoi: Veisaajia on kirkossa toisinaan kymmenen, mutta toisinaan viisisataa. 16 17 Pakina Kohtauksia Holvikirkon seurakunnassa Urkuja rakentamassa Urkuparven hiljainen Minusta on tyystin vastuutonta käyttää puoli miljoonaa euroa yhteen soittimeen. Niin, tai 340 lastenalttaria väriliituineen. Hallinto oli läpinäkyvyytensä hengessä nyt esittelemässä hanketta alamaisilleen. Käkkyrämäen sivukirkkoon oli näet päätetty rakentaa uudet urut edellisten elämäntaipaleen jäätyä lohduttoman lyhyeksi. eikun siis seurakunnan yhteislaulun. Urkujen korvaajaksi yltäisi lähinnä isohko kamari orkesteri, mutta sen palkkaja soitin kustannukset olisivat monumentaaliset. Urut onkin oikeastaan hämmästyttävän halpa soitin. Kyllä urut pitää rakentaa, koska taide parantaa kaikki sairaudet ja on myös huikea vientituote. Kitara. Siksi ihan pieni soitin ei riitä. Kansa kohisi Holvikirkon kaupunkiseurakunnan kirkkokahveilla. Hankkeen lapsi vaikutusarvio. Katsotaanpas. Tiistai-iltojen Erityisen Messun vastuupastori syvensi keskustelua tilastoilla: Tutkimusten mukaan vain kolme prosenttia väestöstä kuuntelee urkumusiikkia. Ja eikö noiden tilaisuuksien musiikki ollutkaan kuulijoilleen aina juuri Sitä Päivää. Yhteensä 700 euroa kuukaudessa. Josko hankittaisiin vain ihan pikkuiset urut. Jos tällä kertaa ei valita rakentamoa lyhyt näköisesti vain halvimman tarjouksen perusteella, niin urkujen käyttö ikä on helposti 150 vuotta. Hinta jyvitettynä koko elin kaarelle plus huolto kulut plus kanttorin palkan urkujen soittelu osuus. Pari suhdelaki
T apahtumaan osallistuivat Aurora-kuoro Hämeenlinnasta, Akaan nuorisokuoro, Merituuli-nuorisokuoro Kirkkonummelta, Leppävirran nuorisokuoro sekä Kuopiolainen Knot-nuorisokuoro. Nuorten viikonloppuun mahtui sekä koulutuksia että harjoituksia mutta myös tutustumis leikkejä ja hauskanpitoa. Kuorois ta muodostettiin noin 120 hengen suurkuoro, joka konsertoi lauantaiiltana Kuopion tuomiokirkossa. Kuorosta henkireikä arjen keskelle Tapahtuman tarkoituksena oli edistää ja tu kea nuorisokuorotoimintaa valtakunnallisesti, sekä antaa nuorisokuoroille mahdollisuus ver kostoitua ja tutustua toisiinsa. 2/2019 18 Kirkkomusiikkiliiton nuorisokuoro tapahtuma Kuopiossa ”Soundi on ihan sikahyvä!” 120 laulajaa kokoontui viikonloppuna 29.3.–31.3.2019 Kuopioon Kirkkomusiikkiliiton järjestämään Nuorisokuorotapahtumaan. Kirkkonummen suomen kielisen seurakunnan Merituulikuoron tytöille kuorotoiminta on tärkeää laulutaidon Laulaessa on helppo rentoutua!
Nuorten motivoiminen kuorotoimintaan tun tuu olevan vaikein asia koko yhtälössä. Kiireinen arki hanka loittaa käytännön asioiden hoitamista. Kirkkonummelaisille kuorotoiminta on ainoa tapa harrastaa musiikkia, kun musiikkiluokkatoiminta on omalta osalta jo päättynyt. Tytöt ovat olleet mukana Merituulessa jo useam man vuoden, joten kuorosta on tullut vakiintunut osa elämää. Nichollsin vastaus moti vaatiohaasteeseen on yllättävän yksinkertainen.. Knotnuo risokuoron johtajalle Richard Nichollsille tämä kaikki on tuttua: Nuoret sitoutuvat kuoroon vähän eri tavalla kuin esimerkiksi aikuisten kirkkokuoro. 18 19 yllä pitämisen, rentoutumisen ja ystävien vuoksi. Saa aja tukset pois ja pystyy keskittymään vaan siihen laulamiseen. Kuorolaisilla on kuitenkin paljon iloa ja energiaa kuorotoimintaan. Laulaminen on tytöillä lähellä sydäntä, joten säännölliset harjoi tukset toimivat kanavana itseilmaisulle: Laulaessa on helppo rentoutua. Nuorisokuorotoiminta kohtaa haasteita Nuorisokuorotoimintaan liittyy haasteita, joita ei välttämättä kohdata muiden kuorojen kans sa. On ollut kuitenkin tosi hauskaa ja sen arvoista. Lähtö ei jäänyt kuitenkaan ka duttamaan: Oli kieltämättä vähän vaikea lähteä kesken koeviikon, enkä ehkä ollut niin kovalla innolla tulossa. Koeviikot, kirjoitukset ja muut harrastukset vaikuttavat hir veästi. Kuoron johtajat joutuvat painimaan ongelman kanssa, ja löytämään ratkaisuja, jotka toimivat heidän omassa kuorossaan. Myös Merituulen Marialla (17v.) oli vaikeaa lähteä nuorisokuorotapahtumaan mukaan kes ken koeviikon. Aikatauluttaminen vaatii kärsivällisyyttä. Kiinnostuksen kohteet saattavat muuttua varttuessa, ja esimerkiksi lukion aloittaminen luo haasteita arjen rutiineihin. Kuorossa laulaminen mahdollistaa myös osal listumisen matkoihin, ja osa merituulilaisista on käynyt laulamassa Italiassa ja Amerikassa asti
Nichollsin toinen salaisuus kuorolaisten moti voimiseen on myös erittäin käytännönläheinen: päämäärät. Henna (17v.) mielestä informaation puute aiheuttaa sen, etteivät ihmiset välttämättä saa edes tietoa järjestettävästä kuorotoiminnasta. Tämä on kaikkiin kuoroihin liittyvä asia. Mainonnalla mukaan Mainonnan puute vaikuttaa uusien harrastajien rekrytointiin. 2/2019 20 Olen järjestänyt paikalle eväitä. Oman kehittymisen havaitseminen on myös tärkeää, joka jo itsessään lisää motivaatiota kuorotyöskentelyyn. Liisan (18v.) mielestä nuorten. Jos kuoronjohtajalla on selkeä näkemys siitä, miten homma hoidetaan, kuoro laiset kyllä tulevat harjoituksiin. Kirkkonummella musiikkiluokkatoiminnan hiipu minen on vaikuttanut uusien nuorisokuorolaisten löytymiseen, kun ennen suuri osa laulajista saatiin musiikkiluokilta. Yhdessä on mukava työskennellä, kun ollaan menossa jotain kohti ja omalla työllä tuntuu olevan jokin tarkoitus. Itse pyrin siihen, että harjoitusten jälkeen tuntuu aina siltä, että olemme kehittyneet ja olemme menneet eteen päin, ja että on syytä tulla takaisin harjoituksiin. Tämä on yksi pieni salaisuus, miten saa porukkaa harjoituksiin. Kun on jokin päämäärä, esimerkiksi konsertti tai tämänkaltainen nuorisokuorotapahtuma, se sitoo ihmiset. Yritämme rakentaa harjoitukset niin, että meillä on hauskaa ja ihmiset viihtyvät