Heikki Liimola Kuoronjohtajien opettaja Vuoden musiikkiryhmä Musica Vocale Kirkkomusiikkipiirin kuorokurssi 2.0 Radiojumalanpalvelusten musiikkia Vuosiseminaari ja edustajakokous 8.-9.9.2023 1/2023 Pedagogiikkaa kuorossa
2 3 3 4 8 14 16 19 1/2023 11 20 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 1/2023 31.1.2023 22.2.2023 2/2023 1.4.2023 26.4.2023 3/2023 1.9.2023 20.9.2023 4/2023 1.11.2023 22.11.2023 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) TILAUSHINNAT 2023 Vuosikerta 39 € Ryhmätilaukset: 2-9 kpl 35 €/kpl 10-19 kpl 32 €/kpl 20+ kpl 29€/kpl PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Reko Tammi, skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint JULKAISIJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Pedagogi on siis sananmukaisesti käännettynä lasten ohjaaja eli opettaja. Paidia viittaa lapsiin ja ago tarkoittaa johtamista. Pääkirjoitus Heikki Liimola Kuoronjohtajien opettaja Vuoden musiikkiryhmä 2023 Musica Vocale Kohti Kirkon Juhlia Kirkkomusiikkipiirin kuorokurssi 2.0 Radiojumalanpalvelusten musiikkia Uutisia lyhyesti Syksyn tärkeitä päivämääriä Kolumni Monenlaista pedagogiikkaa Pyhäkoululaulun sävellyskilpailu Kirkkomusiikkipiirien uutisia In Memoriam -kirjasta toinen painos Yhteiskustannuspalsta 30. Pedagogiikan kantasanat ovat kreikankielestä paidia ja ago. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Kirsi Airikka Anne Jokitalo Tommi Niskala Inari Tilli Kansikuva: Kuoronjohdon lehtori Heikki Liimola Kuva: Riikka Haapamäki 21 22 28 24 Tämän lehden teemana on pedagogiikka kuoroissa
Tutkijoilla on varmasti vilpitön halu katsoa tulevaisuuteen ja pyrkiä kehittämään koulutusta ja opetussuunnitelmia niin, että ne vastaisivat parhaiten tulevaisuuden työelämän haasteisiin. Moni suomalainen kanttori on saanut kuoronjohto-oppinsa äskettäin eläköityneen Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuoronjohdon lehtori Heikki Liimolan opetuksessa. Suomi on menettämässä asemansa koulutuksen mallimaana. Lasten ja nuorten oppimistulosten heikentymistä selittänee sekin, että koululaisten, lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista liian vähän nukkuvien (alle kahdeksan tuntia) osuus kasvaa koko ajan (THL, kouluterveyskyselyt 2013 ja 2021). 2 3 Koulutus ja pedagogiikka Mediassa on viime aikoina saanut paljon palstatilaa huoli suomalaisten oppimistuloksien laskusta. Tämän innoituksen hedelmistä nautitaan ympäri Suomea kirkkokuoroissa, kamarikuoroissa ja kaikenlaisissa muissa lauluryhmissä vielä pitkään. Hän on omalla toiminnallaan, esimerkillään ja niillä kuuluisilla ”hengittävillä” käsillään innostanut lukuisia opiskelijoitaan oppimaan lisää kuoronjohdosta ja panostamaan omaan paikalliseen kuoroelämään. Perintö, jonka Liimola on halunnut opiskelijoilleen antaa, on yleispätevä: ”Tärkeintä on oma halu oppia lisää, perehtyä ja pitää korvat auki.” Mikä tekee Heikistä sitten erinomaisen pedagogin. Reko Tammi Päätoimittaja Pääkirjoitus. Yhtä kiivaana käy keskustelu muutoksen syistä. Kiitos, Heikki! Kehitys nuorten oppimistuloksissa näkyy toki myös musiikin alalla. Opettajat näkevät joka päivä, mitä oppilaitosten arki on ja heillä sen ansiosta on selkeä kuva kehityksen syistä. Aihe puhututtaa laajasti ja keskustelu on monesti hyvin tunnelatautunutta. Niin, ja siis nukkua pitää myös riittävästi. Tämä on suoraan yhteydessä harjoittelun määrään. On tärkeää, että tulevaisuudessakin löytyisi Heikin kaltaisia pedagogeja, jotka esimerkillään innoittavat oppilaitaan uppoutumaan alaansa syvemmälle. Monissa oppilaitoksissa on havaittu, että musiikin ammatilliseen koulutukseen tulevien taitotaso on kirjavampaa kuin aiemmin. Väsyneelle oppi ei mene perille
Laulaminen kuului toki myös kouluarkeen ja ylipäätään tavalliseen arkielämään enemmän kuin nykyään. ”Ja siitä lyönnin pohjaan tukevasti...”. Isä lauloi mieskuorossa ja johtikin sellaista monta vuotKuoropedagogien pedagogi ja johtajien johtaja ta. Sillä aikaa Tampereen Harjun seurakuntaan syntyi Harjun Nuorten Kuoro, joka Heikki Liimola on ehtinyt tehdä lähes 40-vuotisen uran kuoronjohdonopettajana. Lukuvuoden 1975–76 vietin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, missä pääsin sekä soittamaan että laulamaan kosolti. Sibelius-Akatemian Kuopion koulutusyksikössä vuodesta 1986 opettanut merkittävä pedagogi jäi eläkkeelle viime joulukuussa. 15–16-vuotiaasta lähtien tein myös sävellyksiä eri käyttötarkoituksiin. Aloitin pianotunnit 7-vuotiaana, mutta noin 11-vuotiaana innostuinkin trumpetinsoitosta Raimo Sarvaksen johdolla. 1/2023 4 4 Merkittävä osa Suomen kanttoreista on oppinut johtamaan kuoroa lehtori Heikki Liimolan johdolla. Vanhempani olivat kansakoulunopettajia. Millainen oli lapsuutesi musiikillinen ympäristö Tampereella
Jo samana vuonna johdin sitä ensimmäisen kerran, ja vuodesta 1977 olen ollut sen virallinen johtaja. Liityin kuoroon palattuani kotiin kesällä 1976. Näinä vuosina syntyi edelleen vallitseva käytäntö, jossa Vokaaliyhtye on tutkintojen lisäksi luokkatunneilla kunkin opiskelijan käytössä. Melko alkuvaiheessa johtaminen voitti soittamisen ja kuoronjohto orkesterinjohdon. Nykyään sen nimi on Harjun Kamarikuoro. Sibelius-Akatemian Vokaaliyhtyeessäkin lauloin, kunnes muutimme vuonna 1990 takaisin Tampereelle. Kuoronjohdonopetus oli tuolloin lapsenkengissään. Kun sitten Hyökki siirtyi kolmeksi vuodeksi Kansallisoopperan palvelukseen, minä ja Eric-Olof Söderström toimimme hänen sijaisinaan Akatemialla. Vuonna 1986 tein kuoronjohdon A-tutkintoni ja aloin opettaa Kuopiossa, minkä myötä itsekin päädyin täyttämään mainittua tyhjiötä. Kun Andersén lopulta jäi eläkkeelle vuonna 1982, hänen seuraajansa Matti Hyökki joutui laatimaan niitä tyhjästä. Näin oli. Tärkeimmiksi opettajikseni nostaisin Eric Ericsonin, johon tutustuin vaihto-opiskelijana Tukholmassa, sekä Jorma Panulan. Sinulla oli aluksi kaksikin tärkeää aluetta, trumpetinsoitto ja musiikinjohto. 4 5 lauloi kirkkomusiikkia Suomesta ja ulkomailta: kirkkokuorolauluja, Bachin koraaleja, osia Palestrinan messuistakin. Sain valkolakin 1978, vietin vuoden varusmiessoittokunnassa ja sitten pyrin Sibelius-Akatemiaan. Tavoittelimme Eric Ericsonin ”…niin että laulajien on hyvä hengittää.” Oppilaana Oskari Ylimäki ja kuorona ovat Arto Kurtti, Jaakko Tyni ja Ella Jutila.. Mutta ehkä se oli sen ajan käytäntö: ei kapellimestariluokankaan toiminta ollut erityisen strukturoitua. Entä opintovuodet. Siitä pitkään yksin huolehtinut Harald Andersén oli jättäytynyt pois, eikä varsinaista opetussuunnitelmaa, tutkintovaatimuksia tai tutkinto-ohjelmistoa ollut olemassa. Pääaineeni oli trumpetinsoitto, mutta aloitin saman tien myös kuoronjohdon ja orkesterinjohdon opinnot
Johtajan pitää ymmärtää elämän kokonaisuutta, jotta hän voisi nousta oman tilanteensa yläpuolelle. Elämänvaiheet vaikuttavat toki myös johtamiseen, mutteivät ne saa alkaa kontrolloida sitä. Työelämä on opettanut minua sopeutumaan oppilasmateriaalin mukaan. Jokaisen tulee työskennellä oman persoonansa kautta. Onko erilaista opettaa tulevia kanttoreita kuin muita musiikinopiskelijoita. Sibelius-Akatemian Vokaaliyhtyeen toimintaan. Vahva ja välttämätön. Miten kuoromusiikin kenttä kehittyi noina vuosina. Tästä päästään toiseen käsitteeseen, jota vastustan raivokkaasti: kuoronjohtajatyyppi. Tähän on vuosien varrella ollut yhä enemmän tarvetta: ikäryhmät ovat erilaisia, oppilaat muuttuvat ja heidän taustansa ovat erilaisempia kuin ennen. Tässä sävellystyö on ollut itselleni yksi tärkeä ilmaisukeino. Solistiset laulajat tippuivat vähitellen pois, ja kuorolaulajat eriytyivät omaksi joukokseen. 1/2023 6 Tukholmaan perustaman vokaaliyhtyeen käytäntöä, jossa laulajat antoivat palautetta kullekin opiskelijalle keskustellen opettajan johdolla. Taiteilijana kehittyminen tulee paljolti eletystä elämästä ja ympäröivästä maailmasta. Ei sellaista muusikkoa ole olemassakaan; on vain ammattilaulajia, jotka voivat laulaa kuorossa tai muualla. Jos työskentelee jonkin kuoronjohtajaroolin kautta, se ei kauaa kestä, eikä aitokaan stereotyyppinen kuoronjohtajuus takaa menestystä. Musiikkioppilaitoksissa moni asia on muuttunut, ja tulos ei ole enää tasalaatuista. Miten saada moninainen ryhmä eteenpäin ilman, että yhdellä sormella soittava varajohtaja putoaa kelkasta. Ei sellaisia ole. Entä miten oma taiteilijuutesi on kehittynyt. Opettaessani Klemetti-Opiston, Suomen Työväen Musiikkiliiton ynnä muiden kursseilla olen toki kohdannut saman ilmiön vielä vahvempana. Taiteilija on nimenomaan ihminen, joka antaa asioiden heijastua selkeästi omasta persoonastaan ja löytämistään, elämäänsä vaikuttavista asioista, kuten tapahtumista ja arvoista. Myös opiskelijoiden lähtötaso on nykyään aiempaa moninaisempi. Esimerkiksi ennen oli itsestäänselvää, että italiankieliset esitysmerkinnät ymmärretään, ei enää. Siinäpä Heikille työmaata. Kuoron sointi oheni merkittävästi, mikä suosi huomattavan erilaista äänityyppiä ja laulutapaa kuin soolo-ohjelmistossa. Toiset pääsevät pitkälle rauhallisesti ja huolellisesti työskennellen, asiat halliten ja niihin aina tarvittaessa perehtyen.. Jos D-opintojen alussa jonkun polvet tärisevät kuoron edessä, mutta C-tasolle päästäessä samalla henkilöllä on jo uskallusta, se on voitto. Syntyi käsite, jota vastustan henkeen ja vereen: ammattikuorolaulaja. Monet ovat sanavalmiita ja räiskyviä, mutta nopeudessaan jättävät huomaamatta paljon olennaista. Mikä kuoronjohdon opettamisessa on vaativaa ja onko tämä muuttunut urasi aikana. Kenties merkittävin muutos alkoi Radion Kamarikuorosta, jossa lauloin 80-luvulla. Koska opetan ja puhun näistä asioista, minun pitää pystyä näyttämään miten ne tehdään, mutta toisaalta ne muistuttavat itselleni, mitä johtajuus on ja miten paljon pystyn vaikuttamaan. Tämä on vaikuttanut myös esim. Eri sävellyksistäni kuulee, millaisessa elämänvaiheessa mikäkin niistä on tehty, vähän kuin laulajien levytyksistä. Kun kahdeksan laulajaa 32:sta siirtyi samanaikaisesti muihin tehtäviin, Yleisradio näki tilaisuutensa tulleen ja jätti toimet täyttämättä. Ei nyt varsinaisesti, mutta annan yhden esimerkin. Monet kirkkomuusikot eivät ole opintoihin hakiessaan ajatelleet, että pedagoginen kuorotyö on keskeinen osa heidän tulevaa työtään. Opetus ja taiteilu menevät käsi kädessä tai limittäin, ja ne hyötyvät toisistaan, koska niissä on paljon samaa. Se pitää jalat maassa sekä lyöntiteknisesti että laajemman johtajuuden kannalta. Kyseistä sanaa ei käytetä missään muualla kuin Suomessa. Se, että opettaja on myös esiintyvä taiteilija, auttaa häntä katsomaan asioita kunkin oppilaan näkökulmasta ja hahmottamaan, mitä tämä tarvitsee. Millainen on sitten pedagogisen ja taiteellisen työsi suhde
Heistä en ketään tahtoisi nostaa muiden yli, mutta olen pyrkinyt antamaan heille tällaisen perinnön: Tällä alalla kaikkein tärkeintä on oma halu oppia lisää, perehtyä ja pitää korvat auki. Yhteiset kuoroperiodit vuorovuosin Kuopiossa ja Helsingissä ovat varmasti monen opiskelijan mieleen jääneet vuoden kohokohtina, vaikka rankkoja puristuksia olivatkin. Olen kiitollinen niin noiden ensiaskeleiden tukemisesta kuin yli 30-vuotisesta ystävyydestämme. Kuoropedagogin työssä voi olla yksinäistä, ja kuitenkin joutuu huolehtimaan muista. Kuoronjohtamisen teknistä puolta voi opiskella ja harjoitella, mutta taiteellinen puoli pitää löytää itsestään. Oppilaita minulla on ollut varmaankin yli tuhat, eri tasoilla ja eri kestoilla. Myös opettajavaihto tehtiin joka vuosi. Toivon että tuleva kuoronjohdon lehtori olisi mahdollisimman laajakatseinen – siis määrätietoinen, mutta toisaalta herkkä näkemään, mitä kunkin oppilaan kanssa kannattaa tehdä. Tämä se vasta olikin meille lehtoreille vuoden kohokohta, kun oltiin joko meillä Tuusulassa tai Heikin luona Längelmäellä tai Lempäälässä ja istuttiin yötä niin kauan, että vuotuiset ohjelmistot kuoronjohto D:lle ja C:lle oli saatu kasaan. Teksti: Martti Laitinen Kuvat: Riikka Haapamäki Kollega muistelee Timo Nuoranne, kuoronjohtaja, professori Olin kahdeksantoista vuotta Helsingissä kuoronjohdon lehtorina Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla, ja joka ikisenä vuonna tehtiin vaikka mitä yhdessä Heikin kanssa. Ohjelmistot valittiin syksyllä. Johtamista ei voi pelkästään oppia kirjoista tai kuuntelemalla – tai oppitunneillakaan – vaan tarvitaan omaa opiskelua, jotta voi saavuttaa rautaisen taidon saada hetkessä kaikki toimimaan. Heikillä on suuri sydän ja se on oikeilla jengoilla. Vaikka olin varmasti mitä hankalin itsepäinen besserwisser, Heikki otti kaiken harhasuuntaisen energiani vastaan ymmärryksellä ja ohjasi rauhallisesti sen oikeaan suuntaan. Kumpikin taidamme myös ruuanlaiton taidon, joten herkkuhetkikin mahtui väliin. Mitä tahtoisit nostaa erityisesti esiin nyt päättyvässä opettajanurassasi. Johtamistekniikalla voi vaikuttaa sointiin, jos haluaa siihen vaikuttaa. Olisiko sinulla terveisiä tulevaisuutta varten seuraajallesi. Kuorolaulu on kirkkomusiikin näkyvin muoto, koska se on yhteisöllistä toimintaa ja tuo seurakunnan ja koko paikkakunnan musiikkielämään näkyvyyttä ja kiinnostavuutta. Sir Thomas Beechamin mukaan johtamista ei voi opettaa, ja hän tarkoitti pelkän johtamistekniikan sijaan sitä valtavaa aluetta, johon kuuluu kaikki johtajan toiminta – myös paljon sellaista, jota ei voi pukea sanoiksi. Panula tapasi aina sanoa, että pitää huomata asioita itse, ei puhua liikaa. Rohkeus olla kuoron edessä syntyy vain sitä kautta.. Ja ilta kruunattiin viskitai konjakkilasillisella, oli se sen verran rankkaa hommaa! Oppilaat muistelevat Kari Turunen, kuoronjohtaja, musiikin tohtori Sain ensimmäiset kuoronjohdon oppini Heikiltä Klemetti-Opiston kesäkurssilla. Opettajana Heikin parhaita puolia on se, että hän antaa opiskelijalle tilaa. Ja että opettaja osaa rohkaista tulevaa kanttoria: nyt vaan mennään eteenpäin! Pyrkimys tulisi olla, että jokaisella valmistujalla on opintojen tasosta riippumatta valmius mennä töihin avoimella asenteella, halu saada seurakunnan kuorotoiminta haltuun ja kehittyä johtajana, mahdollisesti jatkokouluttautuakin. No – vaikkapa minä itse! Entisistä oppilaistani mieleen tulee esimerkiksi Ismo Savimäki, joka on tehnyt ihmeitä Hämeenlinnassa. 6 7 Esimerkiksi ketkä. Jaana Turunen, kuoronjohtaja Minulle merkittävää oli se, että Heikki paitsi opetti, myös antoi mallin kuoronjohtajasta taiteilijana. Keväällä pidettiin aina tentit yhdessä molemmissa kaupungeissa, ja pääsykokeissa oltiin aina molemmat
Musica Vocale -kuorossa on tällä hetkellä noin 20–25 laulajaa. Musica Vocale -kuoron on perustanut kanttori Tomi Satomaa. Kirkkomusiikkiliiton vuoden 2023 musiikkiryhmä tulee Liedon seurakunnasta. Jo Paraisten aikaan Satomaalla oli kuoro, jonka toiminta alkoi vakiintua vuosina 2013–14. Siirryttyään Liedon kanttoriksi sama ryhmä sai nimekseen Musica Vocale. K uv a M ai ja Le in o . 8 1/2023 8 K uv a K af to r O y/ A nt ti Pa rt an en . Hän oli aiemmin kanttorina Paraisten suomalaisessa seurakunnassa ja helmikuusta 2019 alkaen Liedossa. Paraisilta kulkee edelleen henkilöautollinen laulajia kuoron harjoituksiin Lietoon. Vuoden 2023 musiikkiryhmä Musica Vocale. Kuoronjohtajan mukaan kuoroon otetaan toki koko ajan uusia laulajia, mutta ryhmän keskenkin on puhuttu, että haluttaisiin pysyä pienehkönä kokoonpanona, jolloin yksitMusica Vocale esitti Satomaan johdolla Bachin jouluoratorion kantaatit I-III Liedon kirkossa viime marraskuussa. Kuoronjohtaja Tomi Satomaa on toisen polven kanttori. Orkesterina oli Parbarock Ensemble
Musica Vocale on tuonut korkeatasoista kirkkomusiikkitarjontaa Lietoon ja lähiseudulle. Kuoro on myös tuonut lietoilaisille ja lähikuntiin uutta tasokasta kirkkomusiikkitarjontaa. Hän on kanttorin poika ja seurannut musiikin tekemistä läheltä jo lapsesta saakka. Vuoden musiikkiryhmän valinnasta päättänyt Suomen Kirkkomusiikkiliiton hallitus näkee, että kuoron toimintaa on alusta alkaen leimannut määrätietoisuus sekä korkea taiteellinen taso. Satomaan tavoitteena on myös ollut saada kuoroon mukaan aina nuoria tai muuten kokemattomampia laulajia. täisille laulajille jää enemmän vastuuta. Yhtenä valintakriteerinä on myös uusien kirkkomusiikin harrastusmahdollisuuksien synnyttäminen. Satomaa on tunnettu kirkkomusiikkivaikuttaja. Välillä on jouduttu kuitenkin työstämään asioita enemmän. ”Oma pedagogin sydän sykkii vahvasti tällaiselle toiminnalle” kertoo Satomaa. Muutamaa ammattilaista lukuun ottamatta suurin osa kuorolaisista on harrastajamuusikoita. Opiskeluaikana hän muisteli sanoneensa ääneen, että kuoronjohtajaa hänestä ei ainakaan koskaan tule. 8 9 8 K uv a A nn ik a K iv ila ht i. Kuoroon on valikoitunut sellaisia laulajia, joille tämä hyvin sopii. ”Se on sitä ihmisten kanssa toimimista, mikä on kuoromaailmassa se mahdottoman mielenkiintoinen asia” johtaja tiivistää. Kuoronjohtajalle on ollut palkitsevaa nähdä kasvutarinoita, joissa aroistakin laulajista on tullut stemman kantavia voimia. Kaiken kaikkiaan Satomaa kokee kuoron ja sen toiminnan saamisen nykyiseen laajuuteen olleen kova yhteinen ponnistus, mutta moni asia on toisaalta loksahtanut hyvin paikoilleen. Urut ovatkin hänen pääinstrumenttinsa ja erityinen kiinnostuksen kohde. Kirkkomusiikkilehteä hän kertoo lu. Saatuaan tiedon Musica Vocalen nimeämisestä Kirkkomusiikkiliiton vuoden musiikkiryhmäksi Satomaa oli iloinen ja yllättynyt ja kertoo arvostavansa tunnustusta sekä Kirkkomusiikkiliiton tekemää työtä. Vuosina 2016–2019 Satomaa oli Organum-seuran puheenjohtaja ja lehden päätoimittaja. Musica Vocale on tästä erinomainen esimerkki, sillä se on koonnut yhteen joukon taitavia ihmisiä Liedosta ja sen lähialueilta laulamaan jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Niinpä niin. Musica Vocalen laulajat ovat taustoiltaan hyvin heterogeeninen joukko ja kuten kaikissa kuoroissa niin työ on koko ajan sopivan balanssin hakemista, jotta kaikilla on hyvä olla ja halu tulla harjoituksiin
helmikuuta lähetettävän musiikkijumalanpalveluksen nauhoituksella. Vuoden musiikkiryhmä -tunnustukseen kuuluu 500 euron stipendi sekä 1 000 euron varaus musiikkiryhmän ja Suomen Kirkkomusiikkiliiton yhteistoimintaan. K uv a K af to r O y/ A nt ti Pa rt an en. ”Ne nuotit odottavat kotihyllyssä” naureskelee Satomaa. Kuoron kevät alkaa 12. Kuoron kevätkonsertit ovat Liedon kirkossa 21.5. Kuvassa edestä alkaen Hanna Vienonen, Minna Kuvaja, Ida Kallio, Johanna Skyttä ja Irma Gerdes. ja Kanta-Loimaan kirkossa 28.5. Teksti: Reko Tammi Kuoron puheenjohtaja Minna Kuvaja uskoo, että vuoden musiikkiryhmä -tunnustus on iloinen piristysruiske kuorolle. Niissä on tarkoitus laulaa esimerkiksi suomalaisia kansanlauluja ja Jean Sibeliuksen sävellyksiä. Kuorossa lähes sen alusta alkaen laulanut ja kuoron puheenjohtajana toimiva Minna Kuvaja on ollut kuoronjohtajan apuna miettimässä toiminnan linjauksia ja kuoron tulevaisuutta. Kysyttäessä Satomaan haaveista Musica Vocale -kuoroon liittyen hän kertoo toivovansa, että kuoroon riittäisi laulajia ja että kaikilla olisi halu tulla harjoituksiin viikosta toiseen. Yksi Satomaan suosikkisäveltäjistä on Arvo Pärt, jonka musiikkia kuoro on jo jonkin verran esittänyt, mutta hienoa olisi päästä tekemään tiettyjä klassikkoteoksia kuten Aatamin valitus ( ?????. Sen jälkeen työstetään palmusunnuntaiviikonlopun konsertteja, joissa esitetään muun muassa Bachin motetti Jesu, meine Freude . Hän uskoo, että vuoden musiikkiryhmä -tunnustus on iloinen piristysruiske ja buusti kuorolle ja kertoo siitä, että kuoron tekemä työ on tullut huomatuksi. 1/2023 10 keneensa lähes siitä lähtien, kun on oppinut lukemaan, joten liiton toiminta on hänelle hyvin tuttua. ????) tai Berliner Messe
K uv a V is it Ta m p er e, ku va aj a La ur a Va nz o Kirkon juhlia vietetään Tampereen keskustorilla ja lähiympäristössä, Tammerkosken maisemissa.. Suurkuoron ohjelmisto koostuu tilausteoksista, joita ovat tehneet Tampereen seudulla vaikuttavat muusikot. 10 11 Kohti Kirkon juhlia 2024 Ensivaikutelmia kuoroteoksista Kirkon juhlat järjestetään Tampereella toukokuussa 2024. Taso on sopiva, on sopivasti haastetta. Fiilis on, että nyt on hyvätasoiset laulut! Nyt on semmoisia kuin on toivottu, sanoo Janakkalan seurakunnan kanttori Heljä Linna, joka johtaa seurakunnan kuoroa Turengissa. Perinteiseen tapaan Kirkon juhlat tulee kokoamaan myös maamme isoimman kuoron. Tapahtuma jatkaa Kirkon musiikkijuhlien lisäksi Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien perinteitä ja muodostaa yhdessä uuden kirkon suurtapahtuman. Siksi monet kuorot ovat ehtineet tutustua jo nyt hyvin alkuperäisen aikataulun mukaan julkaistuihin kuoroteoksiin. Millaisia ajatuksia tilausteokset ovat herättäneet. Tapahtumaa jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin jääkiekon MM-kisojen päällekkäisyyden vuoksi
Ensivaikutelma teoksista oli heti todella hyvä! Myös kuorolaiset ovat olleet innostuneita ja oppineet tosi nopeasti, kertoo Mäkiö. Konteksti oli osattu ottaa huomioon taitavasti. Linna kehuu myös laulun kivaa sooloa, jossa ”ei tarvitse olla mikään oopperalaulaja”. Ilon wirsi on jo ollut Katja Mäkiön kuoroilla käytössä messun loppumusiikkina Helsingin Pakilassa ja Oulunkylässä. Kokoonpano kahdelle naisäänelle ja yhdelle miesäänelle on sopiva useimmille kirkkokuoroille. 1/2023 12 Suosituimmat kappaleet kolmiääniselle sekakuorolle Kirkon juhlien kuorolauluista ostetuimpia ovat olleet juhlien teemalaulu Arkipäivän taivaassa (Sakari Löytty & Jaakko Löytty), Helluntain psalmi (Esa Toivola) ja Petri Karakselan sovitus virrestä 220 Oi Jeesus, viimeisenä yönä. Mäkiö on tykästynyt erityisesti tamperelaiskollega Mari Tuokon Toivon Henkeen: Hän selvästi tietää, miten kirkkokuorolle kirjoitetaan. On semmoinen kappale, mikä pystytään oppimaan ja isossa kuorossa sitten osataan. Hän johtaa Chorus Sine Nomine -kuoroa Oulunkylän seurakunnassa ja Vox Sonora -kuoroa Pakilassa. Tekstin idea arkipäivän taivaasta on puhutellut kuorolaisia. Toisaalta kanttori Heljä Linna kokee tekstin lässähtävän alkupuolen hyvän rakentelun jälkeen. Mäkiö kiittelee sitä, että näiden juhlien kappaleita voi käyttää hyvin Suurkuoro kootaan Tampereen keskustorille rakennettaville kuorokorokkeille.. Sama sopraano–altto–basso -kokoonpano on myös Tampereen messukylänkanttorin Petri Karakselan sovituksessa virrestä 220. Tässä on kivaa haastetta, sanoo kanttori Heljä Linna. Kaikkia näitä nuotteja on myyty vähintään 2 000 kappaletta. Kiva virsisovitus, joka kulkee eteenpäin! Kuorolaiset olleet innostuneita Runsaasti tilattuihin nuotteihin kuuluvat myös Oi Pyhä Henki, Herramme (Martti Syrjäniemi), Toivon Henki (Mari Tuokko), Ilon wirsi (Anne-Mari Kivimäki & Matti Laitinen) ja Osmo Honkasen Veni Creator Spiritus. Makuasioista ei sentään sovi kiistellä! Helluntain psalmitekstin on säveltänyt Tampereen Tuomiokirkon urkuri Esa Toivola. Helsinkiläiskanttori Katja Mäkiö on tutustunut jo useimpiin juhlalauluihin. Hän halusi kirjoittaa iloista ja virtailevaa musiikkia. Sakari ja Jaakko Löytyn tekemä Juhlien teemalaulu Arkipäivän taivaassa on kanttori Heljä Linna mielestä toimiva laulu: Tässähän on tietysti rytmiikka erilainen kuin klassisessa, mutta ei ollenkaan sellainen, ettei pärjättäisi
Vaikeustasoa hän kuvailee yleisesti juuri omalle kuorolleen sopivaksi. Kolme perinteikästä juhlaa yhdistyy luoden uudenlaisia kohtaamisia ja elämyksiä. Helsinkiläinen Katja Mäkiö kertoo monenlaisten juhlakokemusten joukosta vähän yllättyneensäkin siitä, miten sekä kanttoreille että kuorolaisille juhlien erityisin asia on saada veisata virsiä yhdessä isolla joukolla. Sen jälkeen olen ollut jokaisella laulujuhlalla ja olen aina vienyt sinne kuoroa mukanani. Lipunmyynti alkaa syksyllä 2023. Suuremmistakin esteistä on selvitty: Esimerkiksi Helsingin 2017 juhlien haastavatkin laulut soivat hienosti, kun tukena oli suurkuoro ja instrumentit, Mäkiö muistelee. Ne ovat erityishetkiä, mitä ei voi saavuttaa missään muualla. Heljä Linna on nauttinut oheiskonserteista, jumalanpalveluksesta, kollegoiden kohtaamisesta ja tietysti suuressa porukassa laulamisesta. *** Toukokuussa 2024 Kirkon musiikkijuhlat, Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat on Kirkon juhlat. – 19.5.2024. 12 13 K uv aa ja P en tt i M an su ko sk i omilla kokoonpanoilla myös muualla kuin juhlien suurkuorossa. Lämpimiä juhlamuistoja Sekä Helsingin että Janakkalan kuorolaiset ovat osallistuneet myös paikallisen kirkkomusiikkipiirin järjestämiin alueellisiin juhlalauluharjoituksiin. Heljä Linna on Kirkon (musiikki)juhlien konkari: Ensimmäinen oli Lahdessa 1981. Ne ovat olleet tosi kohottavia kokemuksia. Teksti: Jonna Aakkula Vuonna 2017 Kirkon musiikkijuhlat kokosi suurkuoron Helsingin Senaatintorille.. Toki kuoroille, joissa stemmat eivät ole itsenäisiä, laulut voivat olla kuitenkin haastavia. Kaikki juhlien tilausteosten kuoronuotit ovat ostettavissa Kirkkomusiikkiliiton verkkokaupassa: www.skml.fi/kauppa Kirkon juhlat Tampereella 17.5. Tampereen Keskustori täyttyy helluntaiviikonlopun ajan toivon sanoista ja sävelistä
Hänellä on myös selkeä mielipide siitä, mihin suuntaan kirkkomusiikkipiirien kuorokursseja voisi kehittää. Saiko jokainen mukaansa jotakin konkreettista. 1/2023 14 Kirkkomusiikkipiirin kuorokurssi 2.0 Helsingin Kallion kirkon kanttori Tommi Niskala on kokenut kuorokouluttaja. Paikalla voi helposti olla sata innokasta. Joskus on päälle vielä konsertti, eli myös jotakuinkin valmista pitäisi tulla. Myös kuorokoulutuksen pitäjän näkökulmasta tällaisen suuren urheilujuhlan veturiksi hyppääminen on toki vallan kohottavaa. Minäkin, ensin vähän toisella kymmenellä Etelä-Pohjanmaan piirin rientoihin ja nyttemmin kouluttajan roolissa sekä Helsingin Kirkkomusiikkipiirin että Suomen Lähetysseuran Safarikuoron kanssa. Vuosikymmenen vaihteessa tuli pidettyä ja juonittua myös erinäiset koulutukset sekulaarilla puolella Suomen Mieskuoroliiton toiminnassa. Samanaikaisesti kouluttajan mielessä on jo tovin pyörinyt, että yhden iltapäivän aikana pitäisi saada annettua mahdollisimman paljon, kuitenkaan kaatamatta osallistujien niskaan ylimitoitettua informaatiotulvaa. Unohtuuko kaikki kuoron seuraavaan omaan harjoitukseen mennessä. K uv aa ja M ar ia Sy vä ni em i. Usein tuleekin, vähintään riittävän valmista. Epäilemättä potkua saa laulamisesta normaalia viikkotoimintaa isommassa porukassa. Vieläpä jos laululeiripäivää pitämään saapuu joku erityistä kuorogurun viittaa harteillaan kantava vieraileva tähti. Kuorolaiset ovat odottaneet kieli pitkällä jo viikkoja, eikä ole epäilystäkään, etteikö motivaatiomittari ole aivan tapissa. Lähes jokainen meistä kuoroaktiiveista on varmasti edes joskus osallistunut jollekin kuorokurssille tavalla tai toisella. Kuorokurssit toteutetaan usein vähintään maakunnallisina tai valtakunnallisina, kokoontumisajojen tyyppisesti. Samalla väkisin miettii, kuinka moni näistä lauluista jää paikallisten kuorojen ohjelmistoon
Siis jatkuvuudessa enemmän kuin yksittäisissä tietoiskuissa. Tämä on sitten ihan toinen juttu. Kuoronjohtajakoulutustakin on enenevässä määrin tarjolla, mutta ei juuri koskaan sellaista mallia, jossa kuoro tekee töitä oman johtajansa kanssa ohjatusti. Parhaimmillaan tämä voi olla hyvän tason äänenmuodostusta – jossa taasen klinikoitsijan ja kuoron johtajan on oltava täysin yksimielisiä siitä, minne suuntaan sointia kehitetään. Vaihtokauppaperiaate on aina toimiva. Liittomme ja Suomen Siionimme musiikkitoimijat ja kuorot edustavat yhä laajempaa kirjoa H elsingin 2023 urkufestivaali Helsingfors orgelfestival • Helsinki Organ Festival 7.–12.3.2023 Urkumusiikki soi Helsingissä, Espoossa ja Kokkolassa urkutaideyhdistys Organum-seuran järjestämänä. 14 15 kaikilla mittareilla mitattuna. Jäsenmaksu 45 € Opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 25 € Liity jäseneksi: organum.fi. Vaikeustasolla ei ole väliä, kunhan lauletaan. Mutta: kouluttautumisen ja laulukunnossa pysymisen salaisuus piilee kuoron arjessa enemmän kuin juhlassa. Teksti: Tommi Niskala Kirkkokuorolaulaja (altto ja basso) 1996–2004, kuorokouluttaja noin 2009– Suuria urheilujuhlia on välillä oltava, se on selvää. Tähän asti on aina onnistunut. Siispä uskon, että koulutuksen tulevaisuus onkin jokaisen toimijan erityistarpeen kuulemisessa. Tutustu ohjelmaan: helsinginurkufestivaali.fi ORGANUM -seura Liity mukaan urkutaiteen ystävien seuraan! Vuonna 1964 perustettu Organum-seura ry on valtakunnallinen urkutaidetta edistävä ja kehittävä yhdistys, joka järjestää konsertteja, koulutuksia ja seminaareja sekä julkaisee kirjallisuutta ja kokoaa yhteen kaikki urkutaiteesta kiinnostuneet. Ohjelmistoa mietitään osallistujien mukaan, tavoitteena, että tasosta riippumatta voitaisiin laulaa jopa yksi laulu yhdessä illan konsertissa. Joskus paikallinen kuoro on myös opettanut oman johtajansa johdolla laulun. Safarikuoron kuorotyöpajoja on toteutettu usein kuoro kohtaa kuoron -menetelmällä. Voisiko jotain tehdä toisin. Liiallinen niputtaminen alkaa näiden kriteerien valossa käydä ongelmalliseksi. Eri ikäisetkin viihtyvät, kun ohjelmisto motivoi kaikkia ja taitotasot kohtaavat. Johtajan ja kuoron yhteistyöstä riippuu musiikillisesti kaikki. Hauskaa on silloin, kun laulajat kohtaavat samanhenkisiään ja samantasoisiaan. Itselläni kesti kauan huomata, että useat – sekä hengelliset että hengettömät – kuoroliitot tarjoavat koulutusta enimmäkseen suoraan laulajille. Mitä taas yksittäiseen laulajaan tulee – laulutunnit ja kaiken maailman ”klinikat” ovat omiaan kaatamaan yksittäisen laulajan edestä sellaisia esteitä, että omaa ääntään uskaltaisi käyttää niin rohkeasti kuin mahdollista. Ja aika ajoin isossa juhlassa, joka reilun vuoden päästä jo siintää horisontissa. Jos tätä yhteistyötä saadaan ruokittua, palvelee se eniten jatkuvuutta. Mitä tulee johtajiin, he ovat tasosta riippumatta ne, jotka tekevät kuoronsa kanssa töitä arjessa
Virret 44:1,2,5; 35:1,4; 935; 47; 45; 43:5,6. Satunnaiselle suomalaiselle kirkossakävijälle esimerkiksi kolehtivirtenä ollut virsi 47 Jeesus, kirkas tähteni virsikirjan B-duurissa saattaa tuntua korkealta, etenkin kun viimeinen säe lepää aika ylhäällä, C:n ympärillä. Silvia Koski säesti pianolla. Päivän virren 935 Hetkeksi hiljene, maa Silvia Koski säesti pianolla kirkon edestä. san. Siinä ehkä suurin harmitus, kun tiesi, miten hyvä urkuri oli soittamassa. Esilaulajana toiminut kanttori Silvia Koski johti jäntevästi seurakunnan laulua. Silvia Koski lauloi kauniisti Ivar Widéenin Betlehemin tähti -laulun. Kanttorina Silvia Koski, urkurina Marko Hakanpää. Esityksen tunnelma kutsui kirkkokansaa ehtoollispöytään. Messun musiikkia kuunnellessa kirsikkana kaMinkäslaista musiikkia siellä jumalanpalveluksessa oli?. 11-vuotias Sofia Koski lauloi puhtaasti ja reippaasti tutun Kolmen kuninkaan marssin. Kanttori Silvia Kosken mukaan messun musiikki oli tietoisesti mietitty hyvin pelkistetyksi. Ehtoollisjumalanpalvelusta on vaikea saada mahdutettua radiomessujen tunnin enimmäiskestoon. Mikaelinkirkon kanttorit saavat tänä vuonna ahkeroida radiojumalanpalveluksia, kun kirkosta lähetetään yhteensä kuusi messua. Tyylikäs loppiaisen perusmessu Turun Mikaelinkirkossa Loppiaisen jumalanpalvelus Turun Mikaelinkirkosta. Hakanpään soitto oli levollista ja hengittävää ja sen mukana oli helppo laulaa. Ivar Widéen, suom. san. Grönlundin rakentamon urkujen sointi on leveä, lämmin ja miellyttävää kuunnella. Lähetyksiä tehdään kirkoista ympäri maata, mutta kustannussyistä ne ymmärrettävästi painottuvat paikkakunnille, joissa Yleisradiolla on valmiiksi henkilökuntaa Millaista musiikkia näissä jumalanpalveluksissa kuullaan. Ikuisuuskysymyksiä lienevät virsien sävelkorkeudet. Ehtoollismusiikki oli messun vaikuttavimpia hetkiä. Paljosta ei jäänyt kiinni, että kuulijat olisivat päässeet nauttimaan myös loppusoitosta, mutta se valitettavasti jäi lähetyksen ulkopuolelle. Tässä artikkelissa käydään läpi kahden tammikuussa lähetetyn radiojumalanpalveluksen musiikkia. Tämä ei kuulijaa haitannut vaan messua oli helppo kuunnella ja musiikki palveli hienosti messun päätehtävää, evankeliumin julistamista. ranskalainen kansansävel, suom. Ruotsissa ja erityisesti Saksassa virsiä lauletaan huomattavasti korkeammalta kuin Suomessa. 1/2023 16 Yleisradio lähettää viikoittain jumalanpalveluksia sekä radiosta että televisiosta. Urkurina toiminut Marko Hakanpää on tunnettu ja arvostettu muusikko, jonka urkusävellyksiä monet kanttorit ovat päässeet soittamaan ja hääparitkin osaavat niitä toivoa. Vastausmusiikki ilahdutti. Liekö johtunut mikityksestä tai vain siitä, että esilaulaja oli seurakunnan edessä, mutta kuuntelijan korvaan seurakunnan veisuu kuulosti tällöin yhtenäisemmältä. Aukusti Simojoki. Muut muusikot: Sofia Koski, laulu ja Katriina Rainio, viulu. Virsien alkusoitot olivat tyylikkäitä. Samppa Asunta; Betlehemin tähti, säv. Muu musiikki: Kolmen kuninkaan marssi, säv. Hakanpää rekisteröi monipuolisesti. Onko transponointi alaspäin periksi antamista vai pitäisikö seurakunnan laulamista kuitenkin helpottaa sävellajeja laskemalla
16 17 Loppiaisen messu kuultiin hienosta Lars Sonckin suunnittelemasta Turun Mikaelinkirkosta. K uv a T im o Ja ko ne n
Väkevä aloitus! Liturgina toimineen kirkkoherra Mari Parkkisen Tainionkosken kirkossa urkuri ”valvoo” alttarin yläpuolella. Urkurina Vesterinen on velho, joka tarjoaa kuulijalle monenlaista täyteläisestä Bach-kontrapunktista modernimpaan soinnutukseen. 1/2023 18 kussa oli viulisti Kristiina Rainion soitto. Johannes Vesterinen. Rainio soitti mukana virsissä sekä vastausja ehtoollismusiikissa. Urut ovat Venni Kuosman rakentamat vuodelta 1938. Esilaulajina Sonus Borealis ja Imatran kirkkokuoro. Kun vielä jalkion fagotti on vähän esitellyt alkuvirren 199 Nyt kiittäkää! On Herra hyvä -teemaa, ollaan loisteliaan bachtyylisen loppukadenssin jälkeen valmiita aloittamaan veisuu, joka koko messun reippaasti laulaneiden Sonus Borealiksen ja Imatran kirkkokuoron ansiosta lähtee heti voimallisesti liikkeelle. Tainionkosken kirkko on vuonna 1932 valmistunut Imatran seurakunnan pääkirkko. Mikaelinkirkosta voi odottaa hienoja messuja jatkossakin. Seurakunnassa kanttorina jo pidempään ollut Johannes Vesterinen on vihkiytynyt erityisesti vanhan musiikin esittämiseen ja perustamansa Sonus Borealis -kokoonpanon kanssa hän on esiintynyt sekä Etelä-Karjalassa että muualla Suomessa jo reilun pari vuosikymmentä. Radioidussa jumalanpalveluksessa Vesterinen vielä intoutuu, varmaan ajatellen mahdollisia kollegoitaan lähetystä kuuntelemassa, tarjoamaan pikkuista karkkia siellä täällä, aina vähän yllättäen. Sanajumalanpalveluksen alkuimprovisaatio lähtee liikkeelle buxtehudemaisella stile fantastico -nousulla, jonka jälkeen käynnistyy Vesterisen Fortspinnung-kone. Muu musiikki: Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan, säv. Hän soitti välillä melodiaa ja välillä improvisoi tyylikkäitä obligatoja. toisinto Lapualta. Kanttorina ja urkurina Johannes Vesterinen. Viulun sointi toi musiikkiin säihkettä ja oli se pieni, mutta tärkeä lisä messun musiikkikokonaisuudessa. Alkuja loppusoitto: Improvisaatio, säv. Virret 199; 340; 345; 310; 334b. K uv a H ei d i K vi st. Vahvaa veisuuta ja soittoa Imatralla Vanhat virret -jumalanpalvelus Tainionkosken kirkosta 15.1.2023
Sitä karkkia kollegoille Vesterinen taas tarjoaa esimerkiksi päivän rukouksen aamenessa. Tapaamisessa oli mukana etäyhteydellä myös Suomen Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja Reko Tammi. Kirkkomusiikkilehti on Suomen vanhin edelleen ilmestyvä musiikkialan lehti. Tapaamisen aiheena oli seuraavien pohjoismaisten kirkkolaulujuhlien järjestäminen. Ylistysvirtenä ollut 334, Armon lapset riemuitkaa, laulettiin b-melodialla ja siihen urkuri loihti vauhdikkaan renessanssimaisen säestyksen. Radioidut jumalanpalvelukset ovat erinomainen mahdollisuus päästä kuulemaan Jumalan sanaa kotoa käsin. Vau! Vastausmusiikkina Vesterinen laulaa yksiäänisesti psalmia 105. Loppusoittona esitetty improvisaatio oli juhlallista ja takuuvarmaa barokkityyliä. Teksti: Reko Tammi Kirkkomusiikkilehti osaksi Kirkkomusiikkiliittoa Lasten ja nuorten keskuksen, Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen Kirkkomusiikkiliiton solmiman sopimuksen mukaisesti Kirkkomusiikkilehden julkaisuoikeudet ovat siirtyneet Suomen Kirkkomusiikkiliitolle 1.1.2023 alkaen. Sävellajina on C-duuri, jossa yksiäänisen lähdön jälkeen päädytään d-mollin kautta A-duurisoinnulle. Edelliset juhlat Gotlannin Visbyssä peruuntuivat muun muassa koronasta johtuen. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 1925. Virrellä on sen verran kestoa, että kolehti ehdittiin kerätä kirkossa varmaan kahteen kertaan. Tapaamisessa olivat paikalla Pia Bengts Porvoon hiippakunnasta, Margrét Bóasdóttir Islannin evankelis-luterilaisesta johtaja Minna Raassina näkee, että ratkaisu oli välttämätön hallinnon selkeyttämiseksi ja lehden talouden vakauttamiseksi. Myös kuolleiden kiitos, yksinlaulettu Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan, avautuu Vesterisen laulamana aivan uudenlaisena teoksena. Evankeliumin ympäröivien hallelujien säestys on virtuoosimaisen pirteä. Kuoroille oma suorituksensa oli laulaa mukana kolehtivirtenä olleen virren 310, Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, kaikki kahdeksan säkeistöä läpi. 18 19 ja urkurin saumaton yhteistyö esimerkiksi alkusiunauksessa ja vuorotervehdyksessä ilahdutti musikaalisuudellaan. Lasten ja nuorten keskus ja Suomen Kanttori-urkuriliitto osallistuvat edelleen lehden kehittämiseen sen ohjausryhmässä. Ilahduttavaa on saada kuunnella, miten kanttorit, kuorot ja monet muut muusikot tuon viestin ympäröivät sävelten voimalla. kirkosta, Ragnhild Hadland Norjan kirkkolaululiitosta, Marita Sköldberg Ruotsin kirkkolaululiitosta sekä urkuri ja kuoronjohtaja Anne Lise Quorning Tanskasta. Suomen Kanttori-urkuriliiton puheenPohjoismainen kirkkomusiikkitapaaminen tammikuussa Pohjoismaisten kirkkomusiikkijärjestön edustajat tapasivat Kööpenhaminassa tammikuun loppupuolella. Niissä esilaulajina toimivat kuorot eivät kuitenkaan ihan pysy mukana, ja laulun ja säestyksen yhtenäisyys kärsii. Suomi isännöi pohjoismaisia kirkkolaulujuhlia edellisen kerran vuonna 2010, jolloin juhlat pidettiin Vaasassa. Osassa virsiä tempot ovat aika reippaita, jolloin sama haaste paikoitellen myös esiintyy. Lyhyesti. Vanhalle musiikille ominaisella koristelulla tutun melodian saa vietyä tunnelmaltaan hyvin toisenlaiseksi. Vaikuttava tonus peregrinus -sävelmä hienovaraisine koristeluineen luo vangitsevan tunnelman. Vesterinen soinnuttaa maagisesti ja moduloi useampaan kertaan päätyen lopulta g-molliin
Seminaarin ensimmäinen julkaistava puhuja tulee Opetushallituksesta. Näihin kysymyksiin Opetushallituksessa vastaa opetusneuvos Outi Raunio-Hannula. Lähetäthän tiedon Kirkkomusiikin päivän tapahtumista 17.8. ajankohta on siirtynyt viikolla eteenpäin.) Perjantaina 8.9. K uv a N iin a R o d io no ff. syyskuuta. 2023 Joensuu. Seminaarin ja vuosikokouksen ilmoittautuminen käynnistyy kevään aikana. Kirkkomusiikinpäivän teemavirsi on 971, Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Kun kouluissa tulee eteen kysymys virsien laulamisesta tai yhteistyöstä seurakuntien kanssa saattavat koulut pyytää asiaan ohjausta Opetushallituksesta. Juhlista päivää toteuttamalla virsi haluamallasi tavalla ja jaa se sosiaalisessa mediassa #Kirkkomusiikinpäivä. (Huom. mennessä osoitteeseen skml@ skml.fi. Hänen vastuualueinaan ovat muun muassa uskonnon oppimäärät perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, psykologia-oppiaine lukiokoulutuksessa sekä oppilaitosten juhliin ja uskonnollisiin tilaisuuksiin liittyvät kysymykset. Koulutukseltaan hän on teologian ja kasvatustieteen maisteri sekä alttoviulunsoiton opettaja. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan, mitä koulujen ja seurakuntien yhteistyöstä puhutaan.. Tapahtuma Kirkkomusiikin päivä 2023 Perinteistä Kirkkomusiikin päivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 17. seminaarin ohjelmassa on tärkeää keskustelua koulujen ja seurakuntien yhteistyöstä. 20 1/2023 20 Nyt on aika merkata syksyn 2023 tärkeät ajankohdat kalenteriin! Kirkkomusiikkiliiton vuosiseminaari ja edustajakokous 8.–9.9