Kirkkomusiikin klassikot Klassikot kiinnostavat Harri Kerkon passio Passioperinnettä soveltamassa Hämeenlinnan kuoropolku Lapsikuoro – työn henkireikä 1/2022
2 3 3 4 11 18 20 24 1/2022 14 26 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 2/2022 1.4.2022 27.4.2022 3/2022 1.9.2022 21.9.2022 4/2022 1.11.2022 23.11.2022 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) TILAUSHINNAT 2022 Vuosikerta 33 € Ryhmätilaukset: 2-9 kpl 29 €/kpl 10-19 kpl 27 €/kpl 20+ kpl 24€/kpl PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula, skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Pälvi Ahoinpelto Anne Jokitalo Harri Kerko Inari Tilli Kannen kuva: Händelin Messiasta laulettiin Kirkon musiikkijuhlilla 2017. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Kuvaaja: Pentti Mansukoski, Kirkon viestintä Pääkirjoitus: Se on klassikko! Klassikot kiinnostavat Passioperinteen matkassa Suomen passioperinteitä soveltamassa Kirjoitan susta lauluja vielä 2080-luvulla Hämeenlinnan kuoropolku Lapsikuoro – työn henkireikä Opinnoista osaamista lapsikuorotyöhön Erityisansiomerkki: Pirjo Perälä Kanttorin erityisansiomerkki: Hannu Muukka Laulun aika on tullut Uusia nuottijulkaisuja 27 28 30 29 Tämän lehden teemana ovat kirkkomusiikin klassikot.. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry
Kokoonpano vaihtuu nykyään rivakasti: kausi on kaksivuotinen ja aina noin puolet ryhmästä vaihtuu vuorovuosin. Klassikoihin liittyy sukupolvien ketju. sivulta. Se oli tämmöinen: Bach, Air.” Mikä onni onkaan saada kuulla klassikkokappale ensimmäistä kertaa! Kirkkomusiikki-lehden numerot ovat olleet parin vuoden ajan kevyesti teemoitettuja. Klassikko on kappale, jonka musiikinopettaja esitteli tunnilla. Toimitusneuvostossa on edustettuna kirkkomusiikillista ja toimituksellista osaamista. Varsinkin amatöörimuusikolle jokainen tutuksi tullut laulu tai teos on oikeastaan klassikko, kun siihen myöhemmin palaa: musiikkia, johon liittyy muistoja. 2 3 Se on klassikko! Yhtenä päivänä pikkukoululainen kaivoi repustaan muistilapun. Aihepiirien keksiminen on ollut toimitusneuvostossa* helppoa ja inspiroivaa. Pääkirjoitus. Se on teos, jota kuunneltiin aina pääsiäisenä radiosta. Olemme saaneet lukea esimerkiksi uruista, gospelista, musiikin tallentamisesta sekä lasten kirkkomusiikista. Sanotaan, että jumalanpalveluksessa olisi syytä laulaa joka kerta ainakin yksi tuttu virsi. Virsi, jota mummo hyräili tiskatessaan. Tutun musiikin äärellä laulajan, soittajan tai kuulijankaan ei tarvitse keskittyä ensisijaisesti musiikillisista esteistä selviytymiseen. Tässä numerossa haluttiin nostaa esille kivijalka, ”kirkkomusiikin klassikot”. Klassikko on riparilaulu, jota omat vanhemmatkin lauloivat rippikoulussa. Tämän lehden sivuilta voimme lukea siitä, miten ”kirkkomusiikin klassikoihin” keskittyvät kuorot kiinnostavat. Toimitusneuvoston jäsenten nimet löytyvät aina lehden 2. ”Me kuunneltiin musiikintunnilla ihanaa kappaletta. Tutun musiikin äärellä voi päästä helpommin syvemmälle musiikin tekemiseen ja musiikin sanoman pohtimiseen. Mikä tekee jostakin kappaleesta tai teoksesta klassikon. Jonna Aakkula Päätoimittaja, Kirkkomusiikki-lehti Toiminnanjohtaja, Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry *Kirkkomusiikki-lehden toimitusneuvosto kokoontuu muutaman kerran vuodessa ideoimaan lehtien teemoja ja artikkeleita. Siksi klassikot ovat tärkeitä. Voit tunnistaa joukosta esimerkiksi kanttoreita, musiikkitoimittajia sekä seurakuntaviestijöitä
Laulajat ovat löytyneet kanttorien henkilökohtaisten ja työhön liittyvien kontaktien kautta. 1/2022 4 5 4 Klassikot kiinnostavat: Uusia kuoroja, laulajia matkojen takaa Kirkkomusiikin järeät klassikkoteokset kiinnostavat kuulijoita, laulajia ja soittajia. Kokkolan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan piirissä syntynyt kaksikielinen kuoro toimii kutsuperiaatteella: kullekin periodille osallistuu ohjelmistosta riippuen 20–30 laulajaa johtajan harkinnan mukaan. Kanttori Mirjam Odé soitti ”kaikki pitäjän muusikot läpi siinä toivossa, Vihdin kamarikuoroon oli helppo saada laulajat. Tuoreimpiin kokoonpanoihin kuuluu myös vuonna 2018 perustettu Kokkolan Vokaaliyhtye, jota johtaa kanttori Martti Laitinen. Kuva: Tapio Heinonen. Uusia kuoroja Vihdissä toimii noin 40 laulajan Vihdin Kamarikuoro. Kutsuimme laulajia syksyllä 2014 kysymyksellä: ”Oletko aina haaveillut laulavasi Bachin Johannes-passion?”, kertoo kanttori Kaisa-Leena Hannikainen. Lisäksi kuorolaisia on tullut useista lähikunnista. Vokaaliyhtyeellä on 2–4 tiivistä periodia vuosittain. Tässä artikkelissa kuulemme terveisiä muutamista näistä kokoonpanoista. Mukana on paikallisia kanttoreita, musiikkipedagogeja, muita muusikoita, musiikinopiskelijoita ja muutama kokenut kuorolaulun harrastaja. Klassikkoteoksiin keskittyviä, mahdollisesti projektiluontoisesti toimivia kuoroja on perustettu viime vuosina lisää ja monella paikkakunnalla on jo aiemmin vakiintuneita kokoonpanoja. Vihdissä on hyviä laulajia, jotka olivat odottaneet tasokkaan kuoron syntymistä kotipaikkakunnalle, ja heidät oli Kaisa-Leena Hannikaisen mukaan helppo saada mukaan. Mäntsälän seurakunnan Oratoriokuoro kutsuttiin kasaan Mäntsälän kirkon 150-vuotis juhlamenoihin vuonna 2016
Laulajia on mukana 15–35 per produktio. Laulajina on paljon musiikinopettajia ja pitkään laulua harrastaneita, erikoisuutena kolme tenoripappia. Orkesteri harjoittelee Lahdessa ja Helsingissä, harjoitteluja esiintymismahdollisuuksia tarjoavat Paavalin seurakunta ja Salpausselän seurakunta. Kaikki lähtivätkin innolla mukaan.” Kanttori Pertti Tahkola päätti vuonna 2013 Jyväskylään tullessaan perustaa Kamarikuoro Valon, joka esittää suurkuoroteoksia projektiluontoisesti. 4 5 4 5 että juhlakuoro saadaan kasaan. Kuoron runkona on kanttoritiimi. Myös soittajat halusivat yhteistyötä ja tehdä jotain isoa, joten samaan syssyyn perustettiin Salo Chamber -kamariorkesteri, kertoo kanttori Kaisa Suutela-Kuisma. Vox Saloensis -kuoro Salossa kokoontuu myös vain projektiluontoisesti. Mukana on muutaman perustajajäsenen lisäksi monia musiikin harrastajia, opiskelijoita ja ammattilaisia. Kuoro sai alkunsa, kun haluavani tehdä jotain isoa ja kunnollista ja tuntevani suurimman osan seudun muusikoista. Kamarikuoro Valo toimii Jyväskylässä projektiluontoisesti.. Laulajista harva on enää Kallion seurakunnan jäsen. Orkesteria johtaa Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professori Timo Kiiskinen. Laulajakokoonpano on vaihtuva ja laulajat tulevat koelaulun kautta. Pääkaupunkiseudulla kuorojen valikoima on niin suuri ja etäisyydet kuitenkin verrattain käBarokkiorkesteri Galantina harjoittelee Lahdessa ja Helsingissä. 1911–) on tällä hetkellä 54 laulajaa. Klassikkokuoroja Monet vanhemmista ja vakiintuneista kokoonpanoista ovat huomattavan suuria ja keräävät laulajia pidempienkin matkojen takaa: Kallion Kantaattikuorossa (v. Laulajat harjoittelevat stemmansa itse. Barokkiorkesteri Galantina on vuonna 1997 perustettu Collegium musicum, barokkimusiikin harrastajien yhdistys
1977–) on kautta aikojen laulanut sekä musiikin ammattilaisia että harrastuspohjalta mukaan tulleita laulajia. Oratoriekören i Helsingfors (v. Laulajia rekrytoidaan kaksi kertaa vuodessa napakoihin periodeihin, kertoo kanttori Håkan Wikman. Kuorossa on aina ollut mukana laulajia eri ikäryhmistä ja eri paikkakunnilta – hieman kauempaakin, kertoo Hyvinkään Oratoriokuoro ry:n tiedottaja Anne Lumio. 1/2022 6 7 teviä, joten asuinpaikka ei meillä enää määrittele kuoron jäsenistön koostumusta paljoakaan. Vuonna 2014 Kallion Kantaattikuoro piti Mozartin Requiemin merkeissä avoimet harjoitukset, jonne sai tulla joko tositarkoituksella potentiaalisena laulajana tai vain katsomaan, kuinka kuoro toimii. Kallion Kantaattikuorossa on toteutettu suurteoksia myös hieman pienemmällä budjetilla, ilman täyttä orkesteria. Vuosien myötä CN on kasvanut oratoriokuoroksi. Canzonetta Nova (v. 1911–) on ruotsinkielinen kuoro, joka kerää laulajia koko pääkaupunkiseudulta. Illan lopuksi minulla oli kourassa tukku koelauluilmoittautumisia, ja nämä kaikki laulatettuani kuoron koko oli miltei tuplaantunut. Olemme tehneet näin urut plus muutama soolosoitin -kokoonpanolla muun muassa Mozartin Requiemiä ja Bachin kantaatteja, kertoo Tommi Niskala. Barokkiorkesteri Galantinan johtaja Timo Kiiskinen toivoo, että seurakunnissa olisi enemmän Vox Saloensis toteuttamassa Verdin Requiemia yhdessä Hämeenlinnan kamarikuoron ja Hyvinkään orkesterin kanssa.. 1984–) on noin 60 laulajan kuoro, jonka Erkki Rajamäki perusti Järvenpään seurakunnan kamarikuoroksi. Kekseliäällä suunnittelulla ja jopa hieman uudelleen soitinnuksella voi saada esitykseen monta teosta, jotka muuten kaatuisivat orkesterin puutteeseen. CN harjoittelee maanantai-iltaisin ja sitä johtaa nykyisin Elina Rantamäki. Se asettaa haasteita toimintaa organisoivalle kanttorille. Käydään harjoituksissa jopa Hyvinkäältä ja Lahdesta saakka, kertoo kanttori Tommi Niskala. Kuorolaiset ovat pääosin Järvenpäästä ja sen lähiseudulta. Hyvinkään Oratoriokuorossa (v. Oivalluksia ison koneiston pyörittämiseen Kanttori Håkan Wikman sanoo, että kuorolaiset arvostavat kovasti ammattimaista projektinjohtoa ja myös odottavat sitä. Salon Kaisa Suutela-Kuista kertoo: Haastavaa on ollut löytää aikaa harjoituksille. Turussa kanttori Anu Åberg muuntaa Tuomiokirkon TCYC-kuoron varsin usein oratoriokuoroksi ja siis sekakuoroksi. On laitettu niin, että yksi on sunnuntaina, toinen maanantaina, kolmas perjantaina, niin, että ainakin osa harjoituksista sopisi
Kokkolan erikoisuutena on se, että teokset sijoitetaan niiden alkuperäiseen kontekstiin, mikä yleisimmin tarkoittaa niiden toteuttamista jumalanpalvelusten yhteydessä. Palkitsevaa on tehdä yhteistyötä myös muiden kuorojen, orkesterin ja kapellimestarin kanssa. von Suppé, L. Pienenkin ydinryhmän ympärille voi onnistua kokoamaan vaikka orkesterin. Pidä kuoron balanssista huolta, jopa tiukkuuteen asti. Suomessa on esimerkiksi paljon musiikkiopiston suorittaneita soittajia, jotka eivät ole ryhtyneet ammattimuusikoiksi. Konsertoimme kaksi kertaa vuodessa, ja konserteissa käy paljon kuulijoita. Musiikki saa tällöin palvella omassa tehtävässään, jota varten se alun perin on sävelletty. Mozart: Requiem Dubois: Les sept paroles du Christ Bruckner: Requiem Fauré: Requiem. Mäntsälän Mirjam Odé kertoo: Palkitsevinta on ollut kuorolaisten sitoutuminen kuorotyöhön ja innostuminen aina uusista projekteista. 6 7 myös soitinyhtyetoimintaa. Teksti: Jonna Aakkula Artikkelissa mainitut kuorot ovat toteuttaneet muun muassa näitä teoksia: Canzonetta Nova: Bach: Jouluoratorio, Johannes-passio, Matteus-passio, H-mollimessu Duruflé: Requiem Haydn: Luominen Händel: Messias Mendelssohn: Elias Mozart: Requiem Puccini: Messa di Gloria Rossini: Petite Messe Solenelle Rutter: Requiem, Magnificat Saint-Saëns: Jouluoratorio Schubert: G-duurimessu Verdi: Requiem Vierne: Messe Solennelle Hyvinkään Oratoriokuoro: Bach: Matteus-passio, Jouluoratorio, H-mollimessu, Magnificat sekä kantaatteja Händel: Messias Mozart: Requiem, C-duurimessu KV 317, C-mollimessu KV 427 Beethoven: Sinfonia nro 9 d-molli, Missa Solemnis, Fantasia Haydn: Luominen Eri Requiemejä: Mozart, Brahms, Verdi, Fauré, F. Hyvinkään Anne Lumio muistuttaa, että hyvä yhteissointi tarvitsee myös hyvää henkeä, eli aikaa olla yhdessä ja tutustua laulukavereihin. Iloa kuorosta Vihdin Kaisa-Leena Hannikainen uskoo, että kaikilla paikkakunnilla on hyviä laulajia: Kehitä taitojasi kuoronjohtajana. Turun Anu Åberg sanoo, että hyvän laulutekniikan, äänenmuodostuksen sekä hengityksen ja kuorosoinnin hiontaa ei tule koskaan ohittaa. Sitoutunut kuoro ei nimittäin voi olla johtajaansa parempi. Toiseksi teokset lauletaan seurakuntalaisten äidinkielillä eli suomeksi ja ruotsiksi, jotta ne puhuttelisivat heitä samalla lailla kuin esimerkiksi 1700-luvun alkupuolen leipzigilaisia tai lontoolaisia, sanoo kanttori Martti Laitinen. Palkitsevaa on myös se, että kuoron riveistä on noussut laulajia, jotka pystyvät konserteissa esittämään teoksien hyvinkin vaativia solistiosuuksia. Kuoro on kasvanut vuosi vuodelta, ja palkitsevaa on saada kuulla kuoron yhteissoinnin kehittymistä projektista toiseen. Mieluummin vaikka kvartetti ensin kuin kymmenen sopraanoa, kymmenen alttoa, yksi tenori ja yksi basso. Näin Galantinakin on muodostunut ja pysynyt koossa soittajien vaihtumisesta huolimatta. He voivat olla kuitenkin hyvinkin lahjakkaita omassa instrumentissaan, ja sopivassa elämäntilanteessa yhteismusisointi kiinnostavan musiikin parissa on juuri oikea harrastus. Cherubini Eri kuoro-osia suosituimmista oopperoista: La Traviata, Carmen, Nabucco, Taikahuilu, Macbeth, Don Carlos, Tannhäuser, Lohengrin, Trubaduuri, Madama Butterfly, Tosca, Aida Kallion Kantaattikuoro (2011-): Bach: Johannes-passio Bach: Jouluoratorio Bach: Christ lag in Todesbanden; Nach dir, Herr; Nun komm, der Heiden Heiland ym. Kanttori-kuoronjohtajien kommenteissa toistuu ilo laulajien tyytyväisyydestä, yhteistyöstä, suurteosperinteen ylläpitämisestä sekä täysistä kirkollisista kuulijoita
Mozart: Requiem Järvenpään Canzonetta Nova on kasvanut kamarikuorosta oratoriokuoroksi. 1/2022 8 9 Stravinski: Psalmisinfonia Kuula: Stabat mater Ilmari Krohn: Johannes-passio Säde Bartling: Missa Brevis Markus Virtanen: Kantaatti 1. Kuva: Ville Hautakangas Vihdin Kamarikuoro: Bach: Johannes-passio Bach: Jouluoratorio, kantaatit 1–3, 6 Buxtehude: Membra Jesu nostri Buxtehude: Missa brevis Charpentier: Messe de Minuit pour Noël Duruflé: Requiem Händel: Messias-oratorio Mendelssohn: Hör mein Bitten Mozart: Requiem Mäntyjärvi: Salvat Pergolesi: Stabat mater Rutter: Requiem Vierne: Messe solennelle Vox Saloensis: Bach: Johannes-passio Bach: Jouluoratorio Bach: Taivaaseenastumiskantaatti Händel: Messias Mozart: Requiem Vivaldi: Gloria Verdi: Requiem Tätä artikkelia varten kuultiin terveisiä seuraavista kuoroista: Canzonetta Nova (Järvenpää), Galantina (Lahti/Helsinki), Hyvinkään Oratoriokuoro, Kallion Kantaattikuoro (Helsinki), Kamarikuoro Valo (Jyväskylä), Kokkolan Vokaaliyhtye, Mäntsälän seurakunnan Oratoriokuoro, Oratoriekören i Helsingfors, Turun tuomiokirkon TCYC / Oratoriokuoro, Vihdin Kamarikuoro, Vox Saloensis (Salo) Samantyyppisiä kokoonpanoja toimii myös useilla muilla paikkakunnilla.. Rahanpesun jälkeisenä sunnuntaina Kamarikuoro Valo: Bach: Jouluoratorio, kaikki kantaatit 1–6, Johannes-passio, Pääsiäisoratorio, H-mollimessu Mendelssohn: Elias-oratorio Händel: Messiasoratorio Vivaldi: Gloria Kokkolan Vokaaliyhtye: J.S. Händel: Messias W.A. Bach: Jouluoratorion kantaatteja Gregorio Allegri: Miserere Gabriel Fauré: Requiem Maurice Duruflé: Requiem Marcel Dupré: De Profundis G.F. Mozart: Requiem Mäntsälän seurakunnan Oratoriokuoro: Fauré: Requiem Mozart: Requiem Händel: Messias Bach: Johannes-passio Oratoriekören i Helsingfors (2018-): Morten Lauridsen: Lux Aeterna Paul Carr: Requiem for an Angel Ola Gjeilo: Dreamweaver John Rutter: Requiem Antonio Vivaldi: Magnificat Dan Forrest: Jubilate Deo W. A
8 9
1/2022 10 11 Mielestäni kirkkomme tarvitsee uutta, hiljaisen viikon teologiaa tehostavaa musiikkia, sanoo Harri Kerko.
Miten hän näkee passioiden perinteen. Samalla myös paljon enemmän tilaa saava pääsiäinen menettää kontrastin puuttuessa tehoaan. Näiden teosten rakenne vaihteli vuosisatojen aikana. Halusin kirjoittaa passion jumalanpalveluskontekstiin Passioita on sävelletty jossain määrin meidän päiviimme asti. Suunnilleen 1100-luvulla passiotekstejä alettiin jakaa usean esittäjän tulkittavaksi, ja 1400-luvulla moniäänisyyden kehittyessä kuoro sai paikan draaman esittelyssä. Johanneksen Jeesus on muiden evankelistojen Jeesusta mystisempi. Miten syntyi uusi passio. Niissä käytettiin raamatuntekstien sijasta vapaampaa passiorunoutta. Saksan luterilaiset passiot saivat oman leimansa, kun raamatuntekstien rinnalle sijoitettiin hiljaisen viikon virsiä. Passiotaiteen huipensi rohkeilla musiikillisilla draamoillaan saksalainen Johann Sebastian Bach (1685–1750). Muissa kolmessa evankeliumissa Jeesus näyttäytyy enemmän. Erityisten ja keskeisten aiheiden esittely liturgiassa sai jo ensimmäisillä vuosisadoilla draamallisia piirteitä, kun Jeesuksen repliikit kantilloitiin matalammalla äänellä kuin muiden. Passioperinteen matkassa: Harri Kerkon uuden passion polku Kirkkopassioiden lisäksi eräät säveltäjät, esimerkiksi Georg Philipp Telemann, kirjoittivat passioita konserttisaleihin. Niitä esitetään erityisesti paastoaikana, mutta niiden tehtävä ei juuri koskaan ole liturginen eivätkä ne välttämättä kiinnity hiljaisen viikon jumalanpalveluselämään. Varsinkin juhla-aikojen tekstit alettiin myöhemmin jakaa usean lukijan kesken. Tämä seikka vaikutti oleellisesti päätökseeni alkaa säveltää – halusin kirjoittaa passion jumalanpalveluskontekstiin. 10 11 Suomalaisen passioperinteen kenties uusin tulokas on loppuvuodesta 2021 valmistunut kanttori-säveltäjä Harri Kerkon passio. Passio saattoi koostua pelkästään jonkin Raamatun evankeliumin tulkinnasta, jolloin se nimettiin kyseisen evankelistan mukaan, tai teksti saattoi rakentua osittain tai kokonaan vapaan runouden pohjalle, jolloin se voitiin nimetä vapaammin. Kirkkomuusikkona, säveltäjänä ja ammatillisen velvollisuudentunnon kehottamana olin valmis ja motivoitunut omalta osaltani korjaamaan mainittua puutetta. Paneuduin kaikkiin neljään evankeliumiin ja niiden nyansseihin, ja suurimman vaikutuksen minuun teki muita nuorempi Johanneksen evankeliumi. Läpi 1700-luvun ainakin luterilaisessa Saksassa sävellettiin jumalanpalveluskäyttöön kansankielisiä, huomattavan laajoja oratoriopassioita. Mielestäni kirkkomme tarvitsee uutta, hiljaisen viikon teologiaa tehostavaa musiikkia. Kun niin sanottuja ahti-iltoja pidetään harvenevassa määrin, kärsimyshistorian teologinen painoarvo voi jäädä jumalanpalveluselämässä heikoksi. Vapahtajamme on Johanneksen evankeliumissa suuri voittajahahmo, joka tuntuu tietävän jo etukäteen, miten hänelle tulee käymään. Olin jo pitkään suunnitellut passion säveltämistä, ja nyt päätin tarttua tähän väkevään teemaan. Myöhemmin 1600-luvulla passiot alkoivat koko kristillisessä maailmassa sulautua oratorion ja oopperan muotoihin. Konserttipassioiden tarkoituksena oli sivistää porvaristoa. Passioperinteen juurilla T apa opastaa sanankuulija kristinoppiin käyttämällä kantillointia eli puhelaulamalla raamatuntekstejä on varhaiskirkollista perua. Ajatuksena oli, että Vapahtajan rooli vaikuttaisi rauhoittavasti. Pääsiäisenä ja sitä edeltävänä paaston ja hiljaisen viikon aikana draaman käyttö yleistyi. Yleensä tekstin kerronnassa pysyttiin erityisissä kantillointisävelissä, mutta huippukohdissa, kuten kohdassa Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit, sai olla maalailevaa melismointia. Johannes esittelee Jeesuksen mielestäni myös jumalallisempana kuin muut evankelistat
Alusta lähtien oli selvää, että muokkaan passion sellaiseen esitysja rakennemuotoon, joka palvelee seurakuntaa jumalanpalveluselämän kautta. Teokseni on filosofialtaan sangen luterilainen. 1/2022 12 13 ihmisen kaltaisena, lihallisena hahmona. Ajattelen, että luterilaisissa passioissa, myös omassani, koraalit antavat teokseen seurakuntalaisen näkökulman. Sen sijaan tenorievankelista kertoo tapahtumat ikään kuin läpisävelletyn laulun tuokioina, jotka oboen pienet välisoolot teoksen alussa keskeyttävät. Kuoro ilmentää kansanjoukkoja ja Pilatusta sekä tuottaa musiikillista efektointia. Teokseni rakenne Passioni evankelista ei kuljeta tarinaa resitoiden eikä esimerkiksi bordunaäänen päällä kantilloiden, niin kuin ortodoksisessa liturgiassa; se olisi jotenkin tylsää. En siis halunnut säveltää massiivista oratoriopassiota vaan hiljaisen viikon musiikkihartauksiin soveltuvan, kevyemmällä kokoonpanolla toteutettavan liturgisen teoksen. Tämän jälkeen teksti Kanttori Harri Kerko johtaa Collegium Musicum -orkesteria Lohjalla.. Tämä ajatus viehättää minua suuresti. Kokoonpanoon valitsin kaksi solistia: evankelistan rooliin tenorilaulajan ja Jeesuksen osaan bassobaritonin. Kirkkokuntamme reformaation suurin oivallus oli antaa sanankuulijalle mahdollisuus osallistua paitsi jumalanpalvelukseen, koraalien kautta myös liturgisiin sävelteoksiin. Instrumenttikokoonpanoksi valitsin oboen, jousiston ja urut
Muodostuu vaikutelma loppumattomasta laulutuokioiden verkostosta. Kuoro-osuuden pyrin pitämään käytännöllisenä, monipuolisena ja vaikeustasoltaan kohtuullisena. Onneksi kuitenkin luovuin ajatuksesta, sillä olisin särkenyt Johanneksen tulkinnan tapahtumasta ratkaisevassa kohdassa raukkamaisella tavalla. Myöhäisemmässä vaiheessa teosta alkavat jäsentää myös kuoron soolot ja seurakuntavirret. Johanneksen evankeliumissa Jeesuksen kuolinhetki melkeinpä vain kuitataan tapahtuneeksi; muissa kuolinkamppailu saa draaman käsittelyssä selvästi enemmän tilaa. Tästä esimerkkinä on Isä meidän -rukouksen käyttö Jeesuksen kuolinhetken draamallisena tehosteena. Olen vuosia sitten kirjoittanut Markuksen evankeliumin tekstiin sangen onnistuneen kuoromotetin Jeesuksen kuolinhetkestä, ja olin vähällä käyttää sitä tässä teoksessa. Sen hyvin monikerroksisen sisällön voidaan ymmärtää sisältävän armoa, synnintunnustusta, rakkautta ja heittäytymistä Isän suojeleviin käsiin. Passioita esitetään lähes pelkästään konserttitilanteissa, ja niissäkin painopiste on Johann Sebastian Bachin passioissa. Tämä Isä meidän -rukousta laulava Jeesus, on teokseni ainoa varsinainen aaria. Syynä tähän on mielestäni hiljaisen viikon polttopisteen sammuminen kirkkovuodessa. Ne saattavatkin olla ylivertaisia, mutta toivoisin silti koko passiokirjallisuuden laajempaa huomioimista, ja ennen kaikkea niiden palauttamista alkuperäiseen, liturgiseen kontekstiin. Bleib ich hier, oder wünsch ich mir Berg und Hügel auf den Rücken. Selvästi väkevin kohtaus on pitkä ja yhtenäinen kuoron esittämä laulu, jossa epäröivä Pilatus joutuu – enemmän tai vähemmän vastoin tahtoaan, juutalaisten joukkojen painostamana – vangitsemaan Jeesuksen. Niin ikään Jeesuksen rooli ja instrumenttiosuudet vaativat ammattimuusikoita, mutta urkuosuus on loistavasti toteutettavissa kollegiaalisena yhteistyönä useamman kanttorin seurakunnassa, jossa kanttoriresursseja voidaan esityksessä irrottaa kapellimestarin ja urkurin pesteihin. Teos ei huipennu pelkästään loppukoraaliin, vaan sen lisäksi kirjoitin kuoroepilogin, joka vie tunnelman pääsiäisen jälkeiseen aikaan ja antaa iloa ja toivoa Jeesuksen paluusta: Psalmi 40: 1--”Hartaasti minä odotan Herraa -”, päättää passion toiveikkaasti. Bei der Welt ist gar kein Rat, und im Herzen stehn die Schmerzen meiner Missetat, weil der Knecht den Herrn verleugnet hat. Voi, sieluni, mihin sinä olet menossa mistä löytäisin lohdutuksen. Jo teoksen laajuus ja varsinkin evankelistan pitkä ja rankka osuus edellyttävät ammattilaulajan panosta. Loppukuoron lisäksi passiossa on toinen itsenäinen kuoro-osuus, jonka tekstin lainasin suoraan Johann Sebastian Bachin Johannes-passiosta. Sille ei ikään kuin löydy enää paikkaa. Sen alkuperäinen liturginen konteksti on ainakin luterilaisessa kirkossa lähes täysin kadonnut. Passio on musiikillis-liturgisena draamana kristillisen musiikkitaiteen vaikuttavimpia traditioita. Bachin passiossa kyseinen kohtaus on tenoriaaria, minulla siis ”kuoroaaria”: Ach, mein Sinn, wo willst du endlich hin, wo soll ich mich erquicken. Suom. Jäisinkö tänne, vai kätkeytyisinkö vuorten ja kukkuloiden taa. Maailmasta ei ole apua, ja sydämeni on täynnä tuskaa häpeällisen tekoni vuoksi, kun palvelija on kieltänyt Herransa. Tämä juutalaisten kansanjoukon ja Pilatuksen kuorodialogi on suorastaan infernaalinen. 12 13 jatkuu seuraavan laulun tuokiona. Teksti: Harri Kerko. Toinen normaalista poikkeava kohta on passion päätös. Teos on siis rakenteellisesti yhtäältä kuoro-osien, soolojen ja vaikkapa koraalien käytön suhteen tavanomainen luterilainen passio, mutta toisaalta jotkin osat esiintyvät sangen epätavallisessa kontekstissa. Päädyin teologisesti erikoiseen ratkaisuun: panin Jeesuksen lausumaan kuolinhetken kynnyksellä Isä meidän -rukouksen. Erkki Pullinen Tässä vaiheessa, kun teos on jo sävelletty, minun on todettava, että alkuperäinen tarkoitukseni kirjoittaa teos keskimääräisen kirkkokuoron toteutettavaksi ei liene aivan realistinen. Rukous ei esiinny Johanneksen evankeliumissa tässä muodossa ensinkään, mutta käytin sitä silti, koska tämä kristikunnan tärkein rukous soveltuu loistavasti Jeesuksen ja Isän viimeiseksi dialogiksi
Jotain ratkaisevan Suomen passioperinteitä soveltamassa tärkeää puuttui. Vasta silloin ymmärsi, mikä merkitys juuri paastonaikaan laskeutumisella olikaan ollut”, kirjoittaa kanttori Tommi Niskala Helsingin Kallion seurakunnasta. Kirkon musiikkijuhlilla 2017 esitettiin Händelin Messias noin tunnin mittaisena kokonaisuutena.. 1/2022 14 15 ”Kaksi vuotta sitten, ensimmäisenä koronakeväänä, monen pääsiäinen tuntui kovin tyhjältä, kun kirkkojen ovet menivät juuri pääsiäisen alla kiinni, eikä missään päässyt kuulemaan livenä perinteisiä passioesityksiä
Suomessa ei ole katkeamatonta vuosisataista passioperinnettä. Tästä tarjonnasta valtaosa painottuu paastonaikaan, ja kun liturginen väri vaihtuu valkoiseen ja pääsiäisen ilo alkaa, musiikkitarjontakin vähenee. Tuohon aikaan esityskieli oli poikkeuksetta suomi. Onneksi passioiden esitysperinne on jatkunut. Vanhin passioperinteemme on juuri ja juuri sata vuotta vanha. Suomen Laulu esittää perinteistä Matteus-passiotaan joka kiirastorstai, nykyään kokonaisuudessaan ja saksaksi. Resursseihin sopivaa musiikkia Pääsiäisen aikoihin yhä useamman seurakunnan musiikkitarjontaan kuuluu runsaasti musiikkia. Suomeksi laulettiin vielä pitkälle 1970-luvullakin, viimeksi Reijo Norion uudelleen hieman modernimmin suomentamana. Tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan viettävä Cantores Minores pitää niin ikään huolta, että Bachin molempia passioita, Matteusta ja Johannesta, kuulee säännöllisesti vuorovuosin. On ilahduttavaa, että yhä useammassa seurakunnassa on halua, tahtoa ja tekijöitä toteuttaa Kuvaaja: Pentti Mansukoski, Kirkon viestintä. 14 15 Passioperinnettä Suomessa K irkkomusiikin ”suurteosten” esittämisperinne on maassamme varsin nuori. Fredrik Pacius toi 1870-luvulla kuultavaksi maistiaisia Johann Sebastian Bachin Matteus-passiosta, mutta meni lähes sata vuotta, ennen kuin samainen teos esitettiin Suomessa alkukielellä ja lyhentämättömänä. Heikki Klemetti aloitti vuonna 1921 Bachin Matteus-passion esitykset
Kuorona oli yksinkertainen kvartetti. Harvoin aivan suoraan sopivaa löytyykään. Solistit kävivät vuorollaan laulamassa osuutensa. Ei vähiten siksi, että urkuri-sovittaja ja kirkkomusiikin moniottelija Markus Malmgren käytti kaiken kekseliäisyytensä sovittaessaan passion orkesteriosuudet uruille, viululle, huilulle ja oboelle. Toteuttamisen kannalta avainkysymys onkin, mitä vähintään tarvitaan onnistumiseen.. Monelle kanttorille suuri haaste on löytää juuri omiin resursseihinsa sopivaa musiikkia. Liian usein käy niin, että kun käytössä ei ole esimerkiksi orkesteria, luovutaan suunnitelmista ennen kuin muita toteutusmahdollisuuksia on edes mietitty. Se muistutti kuitenkin erinomaisesti siitä, kuinka musiikkia voi ja pitää soveltaa resursseihin sopivaksi. 1/2022 16 17 Kestosuosikit houkuttelevat yleisöä ja laulajia. Kuvaaja: Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Maarit Kytöharju näitä suurteoksia. Tämä toteutui. Siis neljälle soittajalle. Tunne siitä, että on osana vanhaa kunnon filharmoniaa – siis ammattilaisten ja hyvien harrastajien yhteistä musisointia – on kohottava. Yksi opettavaisimpia kokemuksia ehkä koskaan kirkkomuusikon urallani oli olla keväällä 2020 mukana miettimässä, voidaanko kymmenen hengen kokoontumisrajoituksen puitteissa esittää Bachin Johannes-passiota striimattuna. Bachin passion tai vaikkapa Mozartin Requiemin laulaminen on aina kuorolaiselle kohokohta. Usein ei ehkä uskalleta mennä omat realiteetit ja vahvuudet edellä, vaikka se lopputuloksen kannalta usein olisi paras vaihtoehto. Ammattimaisia muusikkotahoja saattaa löytyä lähempää kuin luuleekaan. Tämä produktio toteutettiin täysin ammattilaisvoimin. Sekä taiteellisesti että erityisesti emotionaalisesti sen kertainen esitys lunasti paikkansa enemmän kuin erinomaisesti. Orkesterin läsnäolo ja usein kaartin jatkoksi kutsuttujen ammattisolistien osaaminen kirittävät myös kuorolaisia. Aina on jonkin verran sovellettava. Yhteistyö paikallisten muusikoiden kanssa on tulevaisuudessa entistä merkityksellisempää, ja palvelee poikkeuksetta kumpaakin osapuolta. Seurakunnissamme on enenevissä määrin osaavia urkureita
Ahti Kuorikoski on säveltänyt oman passionsa yhdistellen Matteuksen evankeliumia sekä Vanhan testamentin tekstejä. Heille kokemus oli ainutlaatuinen. Passio sävellysmuotona ei ole innoittanut suomalaisia säveltäjiä niin paljon kuin ehkä olisi voinut. Krohnilla kaikki solistit ovat baritoneja, mikä ei tuota solistien karaktääreille suurta vaihtelua, mutta on ennen kaikkea käytännöllinen ratkaisu. Näitä klassikkoja tulee pitää yllä. Muutama vuosi sitten Kirkon musiikkijuhlilla esitetty Messias oli noin tunnin mittainen, kuoroille kohtuullisella työllä saavutettava kokonaisuus. Teksti: Tommi Niskala. Täysi salillinen tulee paikalle, vaikka solistikvartetti ei olisikaan aivan maamme ykkösluokkaa ja usein myös paikallinen esiintyjä on puoleensavetävä voima. Näissä kaikissa yhtenä lähtökohtana on ollut musiikin helppo saavutettavuus ja toteutuksen vaivattomuus. Näin musiikki parhaimmillaan toimii ja palvelee. Kumpainenkin teos on tosin sen verran laaja, että kerralla kestoksi tulee reilusti yli totutun jumalanpalveluksen mitan. Hyödyllistä voi olla niihin suhtautuminen myös materiaalipankkina, joka antaa mahdollisuuksia monenlaisiin toteutuksiin. Kirkkokuorojen ohjelmistoon on kuulunut takavuosina ainakin Seppo Pänkäläisen ja Jukka Kankaisen Luukas-passiot. Totta on se, että Bachin passioiden ja Mozartin Requiemin kaltaiset kestosuosikit houkuttelevat myös yleisöä. Tuttipaikkoihin oli tehty helpotetut stemmat, jolloin nekin, joilta koloratuurit eivät vielä luistaneet, saivat olla mukana. Kynnyksen tulisi olla mahdollisimman matala siihen, että mahdollisimman moni pääsisi osalliseksi musiikista, tekijänä ja kuulijana. Kolme kamarikuoroa, kaksi ”laulutaidottomien kuoroa” ja orkesterina urut. Pitkään oli muotia esittää Händelin Messiasta kannesta kanteen lyhentämättömänä, vaikka tämä ei ollut edes säveltäjän alkuperäinen ajatus. Klassikkoteoksista tarvitaan toki kokonaisesityksiä. Harri Kerkoa ja Ilmari Krohnia yhdistää lisäksi halu nähdä passionsa ensisijaisesti jumalanpalvelusmusiikkina. Aikamme säveltäjistä suurimuotoisemmin pääsiäisaiheeseen on tarttunut ainakin Pekka Kostiainen mittavassa Triduum Paschalessa. Tekemisen arvoinen oli myös Anton Brucknerin Requiem, varhaisteos, joka oli kestoltaan, vaikeustasoltaan ja jopa laajuudeltaan hyvin Mozartin Requiemin kaltainen – tietoisesti. Meidän aikanamme se tuntuukin yhtäkkiä erilaiselta, kun olemme tottuneet alkukielisiin esityksiin. Kieltämättä se oli sitä myös kapellimestarille. Itse olen klassikoiden ohella laulattanut myös vähemmän tunnettuja teoksia, jotka ovat istuneet käytettävissä olevaan koneistoon. Ilmari Krohnin Johannes-passio (1940) on ensimmäinen suomenkielinen laajamittainen passioteos. Johannes-passio-kokemuksen rinnalle on nostettava Mozartin Requiem -produktio noin kymmenen vuoden takaa. Oman kuoroni ohjelmistoista nostaisin tähän Théodore Dubois’in Les sept paroles du Christ – Kristuksen seitsemän sanaa ristillä. Kirkon naapurissa on Pariisin ooppera, ja on hyvin mahdollista, että Dubois lainasi sieltä solistit, istui itse urkujen takana ja johti omaa kuoroaan. Tämä on yksi esimerkki soveltamisesta, mutta ei onneksi ainoa. Dubois oli Pariisin La Madeleine -kirkon urkuri. 16 17 Soveltavasti klassikkojen äärellä Omat kokemukseni kompromisseista ja rohkeista soveltamisista ovat olleet pääosin hyviä. Krohnin passion laajuus ja haastavat soitinosuudet hankaloittavat hieman saavutettavuutta, mutta omassa lajissaan se on arvokas. Kuorolle ja uruille löytyy musiikkia paljon, alkuperäisinä ja sovitettuna, eivätkä urkustemmat aina ole ylitsepääsemättömän vaikeita. Kotimaisia passioita Monia puhuttaa yhä myös passiokertomusten laulaminen suomen kielellä. Krohnin passiota on ainakin Helsingissä esitetty osissa hiljaisen viikon ahtitekstien yhteydessä. Onni on, että siitä on olemassa kaksikin levytystä, viimeisin noin kymmenen vuoden takaa. Uunituore Harri Kerkon Johannes-passio on tämän listan jatkoksi erittäin piristävä ja toivottu lisä. Tekijänoikeuksista vapaata nuottimateriaalia on nykyään saatavissa ilmaiseksi lähes rajattomasti
Selaillessani Pyhäkoululauluja, Lasten virren edeltäjää, jäin pohtimaan, mikä on tehnyt Suojelusenkeli -laulusta klassikon. P. Lasse Mårtensonin säveltämää jazzmessun mahtipontista Jumala rakastaa maailmaa -laulua tunnistaa tämän päivän rippikoululaisista enää harva. Laulusanoitustenkin kieli voi vanhentua ja muuttua ainakin lapselle ja nuorelle käsittämättömäksi. 1/2022 18 19 Kirjoitan susta lauluja vielä 2080-luvulla “Siis niin 2000-lukua!” Työkaverini kyyditsi 12–13-vuotiaita tyttöjä heidän harrastukseensa, eikä mielipide radiossa soivasta kappaleesta jäänyt epäselväksi. Moni melodialtaan ja aihepiiriltään erinomainen ja toimiva yhteislaulu saattaisi jäädä käyttämättä, ellei tekstiä tarvittaessa uudistettaisi. Laulusanoituksissa käsitellään muun muassa suuria kysymyksiä, Jumalaa, pyhän kokemusta tai hyvän ja pahan vastakkainasettelua. Kirjallisuudessa klassikon yhdeksi kriteeriksi mielletään usein ajattomuus ja koskettavuus. Vanhaa ja poissa muodista. Kirjan esipuheessa todetaan: “Nuoren seurakunnan veisukirjan ei ole tarkoitettu muodostuvan aikojen tyrskyjä kestäväksi klassikoksi.” Esipuheen kirjoittajan epäilyksistä huolimatta monista tuon laulukirjan ja sen jälkeen ilmestyneiden NSV-kirjojen lauluista – ja itse kirjastakin – voidaan sanoa muodostuneen klassikko. J. Kaunis ja tunnistettava melodia on soinut niin iltarukouksen yhteydessä kuin kastetilaisuuksissa ja hautajaisissa. Monella nousee virttä laulaessaan mieleen myös tuntemattoman taiteilijan Suojelusenkeli-maalaus. Hyvä laulu “ei kulu” käytössä vaan puhuttelee, tuo turvaa ja kutsuu äärelleen aina uudestaan. Eipä tähti taiwahalla, Lintu emon siiwen alla!” Veisukirjan erilaiset klassikot Ensimmäinen Nuoren seurakunnan veisukirja ilmestyi vuonna 1970. Ajattomasta sanoituksesta löytyy harmaan sävyjä mustavalkoisuuden sijaan. Vai suorastaan klassikko. Niiden laulut soivat esimerkiksi päiväkerhoissa, kuoroissa, perhemessuissa ja nuorten illoissa. Lasten virren klassikon, Kun on turva Jumalassa , ensimmäinen säkeistö 1900-luvun alkupuolen suomennoksessa kuului: “Ken ois enin turwattuna Luojan kansaa suosittua. Kappale löytyy Voiko. Hannikaisen säveltämä laulu Immi Hellénin Enkeli ohjaa -runoon julkaistiin ensimmäisen kerran Sirkkusetkoululauluvihkosarjassa vuonna 1907 ja laulu löytyy nykyisen virsikirjamme lisävihkosta. Puhuttu ja kirjoitettu kieli ovat jatkuvassa muutoksessa. Kieli ja laulusanoitukset muuttuvat vuosien varrella Lasten virsi ja Nuoren seurakunnan veisukirja ovat Suomessa käytetyimpien yhteislaulukirjojen joukossa
Tilaa uusille lauluille Helsingin Sanomat järjesti viime kesänä lukijoilleen Vuosituhannen biisi -kilpailun, jossa etsittiin 2000-luvun parasta laulusanoitusta. Koulutuksen voi myös tilata omaan seurakuntaan. Käännöskappale Lapsuuden usko on yksi niistä nuorten veisuista, jotka useimmat tämänkin päivän rippikoululaiset oppivat. marraskuuta. laisia lauluja, niin klassikoita kuin uutta musiikkiakin. Järvenpäässä tutustutaan uusiin lasten virsiin Lasten ja nuorten keskuksen ja Step-koulutuksen järjestämässä koulutuksessa 9.–10. Lukijat äänestivät Mariskan sanoittaman laulun Mestaripiirros kilpailussa toiseksi. Löytyykö Mestaripiirros vielä NSV2050-kokoelmasta tai Suojelusenkeli 2100-luvun Lasten virrestä, jää nähtäväksi. Jumala rakastaa maailmaa oli hitti heti synnyttyään ja laulu tuli valituksi myös ensimmäiseen painettuun Nuoren seurakunnan veisukirjaan. “Sinä päivänä, kun Luoja teki sinut. 18 19 sen sanoa toisinkin -levyltä, joka oli lokakuussa 1967 Suomen albumilistan ykkösenä ja yksi vuoden myydyimmistä levyistä. Laulun kuulee nykyään usein myös kastetilaisuuksissa. Klassikko jättää laulajan ja kuulijan tulkinnalle ja kokemukselle tilaa. Ilosta, kiitoksesta, kaipuusta kohti pyhää ja yhteydestä toisiin ihmisiin tarvitaan monenUusi Lasten virsi tulee! Laulukirja ilmestyy marraskuussa 2022. Laulujen paremmuusjärjestys on puhtaasti mielipidekysymys, mutta jälkimmäisestä on tullut yksi veisukirjan aikaa kestäneistä klassikkolauluista. Lauluja, jotka yhdistävät sukupolvia ja ihmisiä ympäri maailmaa ja toisaalta antavat jokaiselle jotakin yksityisen merkityksellistä. Kuulijoilleen tai laulajilleen unohtumaton ja vaikuttava laulu on siis vähintään aikansa klassikko. Pop-artisti Sannin kappaleen sanoin: “En ehkä osaa sulle puhua… Mut kirjoitan susta lauluja vielä 2080-luvulla.” Teksti: Riikka Jäntti Musiikkikouluttaja, Lasten ja nuorten keskus Kuvaaja: Jani Laukkanen. Hän ei muuta tehnytkään.” Se löytyy myös uusimmasta, vuonna 2020 ilmestyneestä Nuoren seurakunnan veisukirjasta ja varhaisnuorille suunnatusta Laulutuuli-kirjasta. Jumala rakastaa maailmaa ja Lapsuuden usko löytyivät molemmat ensimmäisestä veisukirjasta ja olivat NSV1970:n lauletuimpia lauluja
Ismo Savimäki ottaa kuorolaisiin kontaktia ja tuntee heidät.. Ismon oli lähdettävä värväämään kuoroonSuomen Kirkkomusiikkiliitto on nimennyt Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttori Ismo Savimäen kuoropolun vuoden 2022 musiikkiryhmäksi. Kun aloitin Hämeenlinnassa vuonna 1994, suuntasin iloisen itsevarmana minulle osoitetun lapsikuoron harjoitukseen – jossa nousi kapina. Hämeenlinnan kuoropolku mahdollistaa erinomaisella tavalla pitkäjänteisen kehittymisen kuorolaulajana seurakuntien lapsija nuorisokuoroissa. Kuoron kymmenestä laulajasta seuraaviin harjoituksiin tuli enää kolme. Kanttori Ismo Savimäen alku Hämeenlinnan seurakunnan lapsikuorojohtajana ei ollut ruusuinen. Vuoden musiikkiryhmä on Kirkkomusiikkiliiton myöntämä tunnustus kirkkomusiikin piirissä tapahtuvasta ansiokkaasta musiikkityöstä. Kirkkomusiikkiliitto pyrkii rakentamaan molempia osapuolia ilahduttavaa yhteistyötä vuoteen. Kanttori Ismo Savimäen muovaama kuoropolku Hämeenlinnassa on Suomen Kirkkomusiikkiliiton Vuoden musiikkiryhmä 2022 Nimitykseen kuuluu myös 500 euron rahapalkinto sekä 1 000 euron budjettivaraus, joka varataan vuoden musiikkiryhmän ja Kirkkomusiikkiliiton yhteistoimintaan. 1/2022 20 21 V uoden musiikkiryhmän valintaperusteena oli innostava toiminta sekä kiinnostavat ja kekseliäät toimintatavat, kirkkomusiikin harrastusmahdollisuuksien synnyttäminen sekä jäsenyys Kirkkomusiikkiliitossa. Mistä laulajia kuoroon. Moni kokee lapsija nuorisokuoron perustamisen kynnykseksi sen, ettei kuoroihin tahdo saada laulajia