Kirkkomusiikkia koronan varjossa Kirkkomusiikin koronavuosi Virsimerkkiä suorittamaan Korona-aikaa kanttorin silmin Striimaaminen on tullut jäädäkseen Karjasillan kirkkokuoro 1/2021
Kuva: Seppo Aakkula Pääkirjoitus Kirkkomusiikin koronavuosi Virsimerkkiä suorittamaan Korona-aikaa kanttorin silmin Yhteisvoimin musiikkiharrastajien puolesta Striimaaminen on tullut jäädäkseen Karjasillan kirkkokuoro Toivo itää! Pirkkalan Kirkkokuoro Kuoro paastonajassa ja pääsiäisessä Piiriterveisiä Keski-Suomesta Kirja-arvio: Luterilainen Neitsyt Maria Yhteiskustannus 28 31 32 34. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 2 3 3 4 7 12 14 18 24 1/2021 8 22 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 2/2021 14.4.2021 5.5.2021 3/2021 15.9.2021 6.10.2021 4/2021 10.11.2021 1.12.2021 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Pälvi Ahoinpelto Anne Jokitalo Harri Kerko Inari Tilli Kannen kuva: Kirkkomusiikki on soinut Tyrvään kirkossa koronan varjossa. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry
Millaista musiikkitoiminta on nyt. Vielä enemmän toivon, että jokainen kunnioittaa niitä ratkaisuja, joita toiset ihmiset ovat tehneet. Tämän lehden tekemiseen on osallistunut yli sata ihmistä kertomalla musiikkitoiminnasta korona-aikana. Osallistuako harrastukseen vai jäädäkö tauolle. Se ihminen, joka palaa harrastuksen pariin korona-ajan jälkeen, on aivan erityisen sitoutunut ihminen! Jonna Aakkula Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n toiminnanjohtaja ja Kirkkomusiikki-lehden päätoimittaja joka on päässyt kuoroharjoituksiin viimeksi maaliskuussa 2020, mutta pääsee jumppaan – etänä – joka keskiviikko Pääkirjoitus. Kaikkeen kohtaamiseen liittyy aina jonkinmoinen tautiriski silloinkin, kun yritetään noudattaa turvavälejä, käytetään maskeja ja pestään käsiä. Jos etätoiminta ei tuota osallistujille mielihyvää, ei sitä kannata toteuttaa pelkästä velvollisuudentunteesta. Yksiselitteisiä vastauksia ei kuitenkaan ole, ja jokainen joutuu tekemään ratkaisut toiminnastaan viime kädessä itse. Korona-aikaa on takana vuoden verran. Valitettavasti etäyhteydet eivät pidemmän päälle toimi kovin hyvin täysipainoisessa musiikin harrastamisessa. Jokainen kirkon musiikkitoimintaan korona-ajan jälkeen palaava on todellakin ansainnut merkinnän korona-aikana musiikkitoiminnassa suoritetusta vuodesta, vaikka koronavuosi tai kaksi olisi mennyt kotona suotuisempia aikoja odottaen. Toisaalta on täysin ymmärrettävää, että musiikkiryhmät ovat voineet valita toiminnan keskeyttämisen korona-ajaksi. Suuri hatunnosto kaikille heille, jotka ovat luoneet mahdollisuuksia harrastamiselle korona-aikana. Kiitos kaikille! Valtakunnallisesti kanttoreille tehdyn kyselyn perusteella näyttää siltä, että noin puolet seurakuntien musiikkiryhmistä on keskeyttänyt toimintansa ja noin puolet on toteuttanut toimintaa jollain tavalla. Olisi upeaa, kun joku voisi kertoa meille, miten toimia täysin turvallisesti. Mitä korona teki seurakuntien musiikkitoiminnalle. Esimerkiksi etäyhteyksillä voi toteuttaa jonkinlaisia asioita. Lausuntoa ei saatu. Toivon, että jokainen uskaltaa tehdä juuri niitä ratkaisuja, jotka tuntuvat itselle sopivilta. Musiikin harrastusjärjestöt ovat pyytäneet muun muassa THL:ltä lausuntoa musiikin harrastamisesta korona-aikana. 2 3 Mitä korona teki seurakuntien musiikkitoiminnalle. Osa ryhmistä on toiminut niin, että etäyhteyksin on kohdattu, mutta ei musisoitu
saakka.” ”Ehkä kolme harjoitusta vuoden alusta.” ”Harjoitustauko 18.3.–14.7. ”Kevätkausi oltiin tauolla. 1/2021 4 4 Kirkkomusiikkiliitto kutsui erityisesti kanttoreita osallistumaan kyselyyn korona-ajan musiikkitoiminnasta. Vuosi 2020 oli musiikkiryhmille huono Kyselyvastausten mukaan vuosi 2020 oli musiikkiryhmille huono. Luotiin Dropbox-kansio, johon tallennettiin stemmoja kotiharjoittelua varten.” ”Loppukevät peruttu. Syksy hybridinä: puolet paikalla, puolet netissä mukana.” ”Harjoitusten sijaan ollaan rajoitusaikana oltu K uv a: M aa rit K yt öh ar ju (S uo m en K irk ko m us iik ki lii tt o ry ) Vastanneista 56 prosenttia ilmoitti, että tällä hetkellä harjoitustoiminta on peruttu kokonaan.. ”Kvartettimme oli valmistanut kappaleet esittämistä vaille valmiiksi hiljaiselle viikolle. Kysely toteutettiin verkossa tammi–helmikuun vaihteessa 2021. Koska osa kvartetin jäsenistä Kirkkomusiikin koronavuosi Kirkkomusiikin koronavuosi kuuluu riskiryhmään, niin kvartetin toiminta on loppunut.” Harjoituksia vähemmän Vastausten perusteella 99 % musiikkiryhmistä ei ole harjoitellut vuonna 2020 tavanomaiseen tapaan. Valtaosa (58 %) ilmoittaa harjoituksia olleen paljon tavanomaista vähemmän tai ei ollenkaan (21 %). ja 1.12.–31.1.2021. Elokuussa toiminta käyntiin 29.11. Koronan takia esiintyminen peruutettiin. Vastaajista 80 % ilmoitti, että vuosi on ollut omalle musiikkiryhmälle huono (62 %) tai surkea (18%). ”Maaliskuun jälkeen toiminta seis, vain stemmavideot. Tämä tarkoittaa, että noin viidesosa musiikkiryhmistä on tämän kyselyn perusteella jatkanut harjoitustoimintaa tavalla tai toisella ainakin lähes koko korona-ajan. Kevään harjoitukset loppuivat siihen. Syksyllä harjoiteltiin ahkerasti, mutta suurin osa tilaisuuksista, joissa oli tarkoitus esiintyä, peruuntui.” Monen musiikkiryhmän toimintakausi katkesi keväällä, kun esimerkiksi pääsiäiseen valmistellut asiat olivat jo pitkällä. Vastauksia saatiin yhteensä 95
”Syksyllä 2020 ehdimme muutaman kerran esiintyä.” ”Vain kolme. Piti olla 12.” ”Pari videota, mutta ei live-esiintymisiä.” ”Joitakin laulajia on pyydetty avustamaan erityispyhinä.” ”Ehkä neljä esiintymistä. Valtaosalla (56 %) tätä toimintaa on ollut tavanomaista vähemmän. Miten ja milloin toiminta käynnistyy, on iso kysymysmerkki.” ”Riskiryhmiin kuuluvat jäivät pois toiminnasta myös silloin, kun pystyimme harjoituksia syksyllä pitämään.” ”Syksyllä oli harjoituksia jonkin verran. Yhdeksän uutta koelaulun kautta.” ”Toivottavasti iäkkäät tulevat joskus takaisin. Monet eivät uskaltaneet tulla.” Alkuvuodesta 2021 harjoitustoiminta on peruttu runsaalla puolella ryhmistä Vastanneista 56 % ilmoitti, että tällä hetkellä (tammi–helmikuun 2021 vaihteessa) harjoitustoiminta on peruttu kokonaan. Vastanneista 18 % toteuttaa harjoituksia tällä hetkellä tavanomaisesta selvästi poikkeavin tavoin: Etäharjoituksia pitää 5 % vastanneista. Noin 1/3 paikalla.” ”Jatketaan kunhan rokotukset saadaan kaikille.”. Joululauluvideot kerettiin onneksi tallentamaan.” ”Kesällä yksi keikka. Paikalla oli alle puolet kuorosta. Virtuaalitoteutuksia emme ole voineet tehdä, koska kuorolle ei kirkossamme löydy riittäviä turvavälejä.” Muuttaako korona musiikkiryhmien jäsenmäärää. Sosiaalinen puoli kuorolaulussa on tosi tärkeä ja näin ollaan voitu kuulla toistemme kuulumisia ja kannustaa jaksamaan.” ”Muutamiin jumalanpalveluksiin on osallistuttu. ”Osa lapsista ei uskalla osallistua ryhmätoimintaan.” ”Porukka on iäkästä eikä uskalla tulla harjoituksiin/kokouksiin.” ”Osa tauolla. Syksy toimi normaalisti joulukuun alkuun asti.” ”Oltiin 75ja 80-vuotiaiden synttäreillä laulamassa. Ulkona olemme laulaneet. Kolmasosa (31 %) katsoi jäsenmäärän pienentyneen väliaikaisesti. Ymmärrettävästi 19 % vastaajista ilmoitti, että tilanne on nyt epäselvä. Ikäraja kuorossa K50.” ”Laulamisen ja kohtaamisen tarve olisi kuorolaisilla voimakas.” ”Kirkkokuoro on ollut jäissä vuoden. Iloisia jäsenuutisiakin on: Vastanneista 11 % kertoi, että joitakin on jäänyt pois, mutta myös uusia osallistujia aloittanut. Harjoituksia 2–3.” ”Syksyllä harjoituksia, jotka sitten lopetettiin saatujen määräysten myötä.” ”Hetken aikaa harjoittelimme syksyllä. ”Stemmat videoina kuorolaisille ja sitten yksin harjoitus minun kanssani.” Pienimuotoista esitystoimintaa Kolmannes (34 %) vastanneista ilmoitti, ettei musiikkiryhmällä ole ollut korona-aikana minkäänlaista esiintymistai musiikkiavustamistoimintaa. Kauneimmissa joululauluissa pienellä joukolla.” ”Omat konsertit jääneet toteuttamatta, avustuksia todella vähän. 21 % kertoi, että harjoitukset toteutetaan läsnä erityisjärjestelyin kuten maskit ja turvavälit, ja kolme vastaajaa (3 %) kertoi, että harjoitukset pidetään samaan tapaan kuin ennen koronaa. 10 hlö.” ”Porukka puoliksi, joka toinen viikko toinen ryhmä ja taas toinen. 4 5 4 5 yhteyksissä Teamsin kautta. Noin 12 % on järjestänyt toimintaa jollain muulla tavalla: ”Läsnä ääniryhmittäin, pidennetyillä turvaväleillä kirkossa stemmaharjoituksina.” ”Kamarikuoron laulajat avustavat jumalanpalveluksissa kvartettikokoonpanoilla, harjoitus ryhmälle pidetään viikoittain normaalina ajankohtana.” ”Harjoituksia ja esiintymisiä on vain pienillä erikseen kootuilla kuoroilla.” ”Kirkkokuoro kolmessa ryhmässä max. Vaikka korona-aika on hankaloittanut musiikkiryhmien toimintaa merkittävästi, valtaosa vastanneista ei usko oman ryhmän jäsenmäärän pienentyneen pysyvästi (12 %) tai ryhmän olemassaolon olevan uhattuna (2 %). Vastaajista 3 % kertoi jäsenmäärän kasvaneen
Samoin jumalanpalvelusten sisällöllinen suunnittelu ja musiikin toteuttaminen yhdessä on ollut hyvää. Tätä en näe uhkana vaan mahdollisuutena!” Teksti: Jonna Aakkula K uv a: M aa rit K yt öh ar ju (S uo m en K irk ko m us iik ki lii tt o ry ) 20 prosenttia musiikkiryhmistä on jatkanut harjoitustoimintaa tavalla tai toisella ainakin lähes koko korona-ajan.. Vuoden aikana striimaamisesta tuli tavanomainen toimintatapa: Kyselyvastausten perusteella seurakunta, joka ei striimaa eli lähetä verkossa jumalanpalveluksia/messuja, on tällä hetkellä tavanomaisesta poikkeava. ”Jumalanpalveluksissa musiikkia on tehty toimittajien kesken, eli papit ovat olleet mukana soittamassa ja laulamassa. Muun muassa kirkon näkyminen vahvemmin verkkoympäristössä esimerkiksi striimattuina tilaisuuksina jäänee elämään myös korona-ajan jälkeen. Tälle toivottiin jatkoa myös tulevana vuonna.” ”Kirkkokuoron Dropbox-kansio stemmoille.” ”Julkiset nettitreenit kaikille. 1/2021 6 Koronan myötä keksittiin uutta Korona-aika on synnyttänyt paljon uusia toimintatapoja. Lahjoita joululaulu -puhelintervehdys. Hyvälle yhteistyölle jumalanpalvelusten toteutuksessa halutaan jatkoa. ”Toivon, että videotuotantoja ja muuta hyvin vauhtiin päässyttä nettisisältöjen tekoa jatketaan. Nauhoitettu etukäteen, eri paikoissakin kuin kirkosta. Toivelauluja yhteislauluhetkiä nettiin.” ”Yksinlaulutunteja” ”Virtuaaliset kirkkokahvit, seurakuntalaisten musiikkiesitykset Fb-sivuille, jumalanpalvelusmateriaalia kouluille ja nuorille ja lapsille nettiin.” Mitä tästä ajasta halutaan säilyttää. Pysyviä muutoksia on silti aistittavissa. Musiikkiryhmille harjoitustauko on myös uudelleenarvioinnin aikaa: Osa vanhoista saattaa jäädä pois toiminnasta, joten syksyllä on arvioitava, miten ryhmät jatkossa on viisainta muodostaa. Niitä on ollut ennen koronaakin satunnaisesti, mutta nyt toiminta on ollut määrätietoisempaa. Musiikkihetkiä palvelutalojen pihoilla jatketaan varmasti. Striimattujen jumalanpalvelusten hyvä suunnittelu ja tekeminen yhteistyössä tuntuu ilahduttavan monia kirkkomuusikoita. Monet vastaajat toivovat ja uskovat, että striimaukset jäävät toimintamuodoksi myös korona-ajan jälkeen. Etäkokousten positiiviset mahdollisuudet nousevat esille. Toteutustavat olleet erilaisia.” Monet uudet toimintamallit ovat mainioita oivalluksia: ”Videoita, virtuaalikonsertteja ja muskareita, ulkoilmatilaisuuksia, laulutervehdyksiä puhelimitse, striimattuja konsertteja sekä ostettuna että omana tuotantona, QR-koodipohjaisia lauluja jouluvaelluksen iloksi, virtuaalitoteutuksia rippikoulujen musiikkisisältöihin.” ”Kauneimmat joululaulut -kanttori kiersi tilauksista ihmisten pihoilla. Myös monenlainen yhteistyö näyttää lisääntyneen. Niiden on koettu lisäävän jumalanpalveluselämän saavutettavuutta. Toivon, ettei mahdollisuus seurakuntalaisten mukaanottoon saa aikaan sitä, että musiikkitaitoiset papit jäävät toteutuksesta sivuun. Aika moni vastaaja ilmoitti, ettei halua korona-ajasta jäävän seurakunnan käytäntöihin mitään. Tämä on ollut hyvä käytäntö ja saanut aikaan myös sen, että jumalanpalveluksia suunnitellaan ja harjoitellaan yhdessä paremmin.” ”Toimittajilla enemmän aikaa paneutua jumalanpalveluksiin. Entä mitä tapahtuu jatkossa kättelemiselle
(Tekijänoikeussyistä verkosta puuttuu joitakin yksittäisiä virsiä.) Apua virsien opiskeluun saat virsivideoista, joita löytyy verkosta runsaasti. Sata vuotta sitten virret olivat koko kansalle tutuimpia lauluja. Perinteisesti virsimerkkisuoritus on tehty kanttorille. 050 336 5396 (musiikkisihteeri Kalle Kivelä). Otatko vastaan virsienopiskeluhaasteen. Lisätietoa virsimerkeistä löytyy Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilta: https://skml.fi/virsimerkit/. Korona-ajan kunniaksi virsimerkin voi tehdä nyt myös itsenäisenä kotisuorituksena tai musiikkiryhmän yhteistempauksena, jolloin ota yhteys suoraan Kirkkomusiikkiliiton toimistoon: skml@ skml.fi tai puh. Virsikirjasta löytyy materiaalia laidasta laitaan: keskiaikaisia sävelmiä, kansanlauluisia toisintoja, suurten säveltäjien melodioita, klassikkorunoilijoiden tekstejä, rippikoulumuistot mieleen tuovia laulelmia. Virsikirja löytyy verkosta osoitteesta www.virsikirja.fi. Virsiä ei tarvitse osata ulkoa: tavoiteltava taitotaso on se, että virren pystyy soittamaan tai laulamaan nuotit sisältävän virsikirjan kanssa. Tämän jälkeen siihen on lisätty liitteitä, viimeisimpänä 2016 käyttöön otettu lisävihko. Kuinka monta virttä sinä osaat. Korona-aikaan moni kanttori ja musiikkiryhmä on tehnyt näitä vielä lisää, googlaamalla löytyy! Ota vastaan virsienopiskeluhaaste Virsimerkin voi ansaita osaamalla tietyn määrän virsiä, ylimpänä tavoitteena koko virsikirjan hallitKorona-aikana virsimerkin voi tehdä myös itsenäisenä kotisuorituksena tai musiikkiryhmän yhteistempauksena seminen. Virsikirja on monipuolinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon parhaillaan käytössä oleva virsikirja on vuodelta 1987. Nimikkeitä virsikirjassa on 979 kappaletta. Mikä olisi sinulle sopiva haaste. 6 7 K otoiluaika voi olla mahdollisuus uuden oppimiseen. Sinulle, joka haluat ottaa vastaan pienenemmän haasteen: Suorita Virsimerkki Pronssinen merkki: 20 virttä (lapset 10) Hopeinen merkki: 50 virttä (lapset 25) Kultainen merkki: 100 virttä (lapset 55) Sinulle, joka tavoittelet koko virsikirjan haltuun ottamista: Suorita Virsitaitomerkki Pronssinen merkki: 100 virttä Hopeinen merkki: 200 virttä Kultainen merkki: Kaikki virret Sinulle, joka haluat ottaa vastaan tuoreen haasteen: Suorita Lisävihkomerkki Pronssinen merkki: 20 lisävihkovirttä (lapset 10) Hopeinen merkki: 40 lisävihkovirttä (lapset 20) Kultainen merkki: Kaikki lisävihkovirret Merkeistä peritään pieni maksu
Alkuvaiheessa asia oli täysin käsittämätön, uhka oli näkymätön ja tuntematon. Piti peruuttaa toimintoja ja tapaamisia, piti ilmoittaa ihmisille, piti yhä uudelleen kertoa, mikä kaikki nyt keskeytyy. Jumalanpalveluselämä järjestettiin uusiksi Sastamalassa voimia keskitettiin pääkirkkoon ja sivukirkot suljettiin. Ensijärkytyksen jälkeen ryhdyttiin täyttämään syntynyttä tyhjää tilaa. Aluksi kanttoritiimi teki rästiin jääneitä asioita: siivottiin urkujen ympäristöjä, nuottikaappeja ja sähköposteja. Pyysin jokaista kanttoria tekemään minulle selvityksen siitä, mitä nyt kukin kokee tärkeäksi tehdä. Sieltä löytyi ukuleletreeniä, työhuoneen siivousta, sovitusten tekemistä, suorituslisätavoitteisiin liittyviä tekemisiä, urkujen viritystä, soittorinkiä iäkkäille kuorolaisille, mutta myös paljon sellaista, mikä meni hukkaan, kuten kevään konserttien tai kesän kuoromatkan valmistelua. Piti miettiä, mitä nyt tehdään, kun ei tehdäkään sitä, mitä yleensä on totuttu tekemään. Me työntekijät hiivimme varoen käytävillä ja kokoushuoneissa, pesimme ja desinfioimme käsiä, soittimien koskettimistoja ja yleisessä käytössä olevien laitteiden näppäimistöjä, kuin suorittaen jatkuvaa puhdistusrituaalia. Yksi epätavallinen vuosi. Raskaana vuonna on syntynyt myös hyvää. Tuuli Muraja Ensijärkytyksen jälkeen ryhdyttiin täyttämään syntynyttä tyhjää tilaa ”Korona iski Sastamalan seurakuntaan maaliskuussa 2020 kuten kaikkiin muihinkin seurakuntiin, paikkakuntiin ja toimintoihin ympäri maan ja maailman. Sastamalan seurakunnan kanttoritiimin vetäjä Tuuli Muraja sekä Sastamalan seurakunnan kanttorit kirjasivat ajatuksiaan koronavuodesta. 1/2021 8 Yksi tavallinen seurakunta. Tavallaan työmäärä väheni, mutta uusien toimintatapojen luominen vei toisaalta aikaa, ja yhdessä tekemiseen ja valKorona-aikaa kanttorin silmin K uv a: Se pp o A ak ku la Sastamalan seurakunnassa toiminta on keskitetty korona-aikana Tyvään kirkkoon. Kaiken ällistyksen ja järkytyksen keskellä piti kuitenkin myös toimia. 8
Välillä on ollut helpotusta vähentyneestä työmäärästä ja välillä huonoa omaatuntoa siitä, saako näin kokea. Erityisiä tekemisiä olivat muun muassa striimatut nettikonsertit. Yritettiin saada kanttorit töihin silloin, kun heitä tarvitaan ja toisaalta annettiin vapaata silloin, kun ei tarvittu. Yhdessä tehdyissä messuissa saimme käyttää erilaisia taitojamme soittimen ja musiikkityylien suhteen. Keitä varten hartauksia tai muita videoita tehdään. Joulutilaisuudet vaihdettiin lennosta taas vain radion kautta tehtäviksi. Kohderyhmää ruudun takana on vaikea hahmottaa. Työjärjestelyissä pyrittiin siihen, että työhyvinvointi säilyisi poikkeusaikanakin. Monenlaisia tunteita on liikkunut tiimissä ja kanttorien mielissä vuoden aikana. Onneksi on ollut myös onnistumisen iloa uusien asioiden oppimisesta. Vaikka kokoontumiset oli kielletty, teimme kuitenkin jumalanpalveluksia kahden kanttorin voimin koko rajoitusajan. Perustyötä jaettiin kaikille, eli toimitusvuoroja, messuja, radioja videohartauksia, mutta sen lisäksi rohkaisin jokaista tekemään sitä, mikä tuntuu itsestä tärkeältä ja kiinnostavalta. Silti usein saatiin vastata kysymyksiin, mitä te nyt teette, kun ei ole mitään tekemistä. Muutaman kerran tiimissä on puhuttu, että koronaa edeltäneeseen oravanpyörään emme haluaisi palata. Joku kaipasi perustyötä enemmän kuin toiset, ja hänelle sitten jaettiin siunausvuoroja enemmän kuin toisille. Niinpä kesäaika oli taas aika hektistä työtilanteiden muuttuessa yhä uudelleen ja uudelleen: rippikouluja seurakuntatilaisuuksia nousi esiin kuin sieniä sateella. Tässä vaiheessa kanttoreille tuli pitkiä päiviä uuden opettelun ja monenlaisen valmistelun kanssa. Sivukirkoilla ei voinut harjoitella, koska niissä oli lämmöt laskettu minimiin toimintasulun takia. Kesäkuun alussa koko toimintammekin yllättäen taas avautui, ja monenlaista toivetta alkoi nousta esiin seurakunnasta. Seurakunnan pääkirkko oli muutamien viikkojen ajan ruuhkainen, kun kanttorit valmistelivat radiojumalanpalveluksia, hartauksia ja videotöitään. Toisinaan on ollut turhautumista, kun ei pääse tekemään sitä, mikä on yleensä ollut työssä tärkeää. On ollut ikävä tavallisia töitä, ikävä ihmisiä, ikävä rutiineja. Toiminnan siirtäminen nettiin ei ole ollut yksinkertaista. Vaikka lupien kustannukset eivät olekaan kovin suuria, niin ne pitää kuitenkin sijoittaa budjetissa jonnekin, ja kun lupia luultavasti tarvitaan jatkossakin, kustannukset vuositasolla pitää ottaa jostain muusta pois. Syksyn viikonloppuihin sijoitettiin kesältä siirretyt konfirmaatiot, ja kuorotoimintakin pääsi taas käyntiin. Seurakunnassamme ei ollut koronan iskiessä juurikaan kokemusta tai osaamista videoiden tekemiseen. Uutena toimintamuotona teimme paikallisradioon iltahartauksia, ja pääsiäisen aikaan kirkot olivat auki omaehtoista hiljentymistä varten. Osa kanttoreista veti useampia rippikouluryhmiä kesäaikana. Kuluneen vuoden aikana kanttorit ovat saaneet olla kotona yhtä aikaa perheenjäsenten kanssa enemmän kuin koskaan työuransa aikana. Tilanne pitkittyy Ensimmäisinä viikkoina emme osanneet kuvitellakaan, että sulku jatkuisi pääsiäiseen saakka, saatikka kesään, jouluun tai vielä seuraavaankin pääsiäiseen. Aika näyttää, mikä tulee olemaan uusi normaali.”. Kymmenen minuutin hartauden tekemiseen meni aluksi kolmelta ihmiseltä päivä tai enemmänkin, kun pohdittiin sisältöä, kuvauspaikkoja ja kuvaamisen tekniikkaa. Ehkä oli hyvä, että alussa ei tiedetty tilanteen koko kuvaa, sillä lyhyenkin ajan toimintasulkua oli vaikea kestää. Se mahdollisti tavallista monipuolisemman musiikin kirkossa, ja lisäksi huomasimme, että meistä kuudesta löytyi monenlaisia hyviä yhdistelmiä ja tekemisen tapoja. Tilankäytöstä tuli kanttorien kesken lähes kinaa tai ainakin nopeasti moite, jos joku oli varannut harjoitusajan eikä saapunut heti sitä käyttämään. 8 9 misteluun piti varata myös paljon aikaa. Tällä hetkellä rajoituksiin on jo tottumusta, ja ainakin minua epävarmuus rasittaa enemmän kuin itse rajoitukset. Seurakunnassa oli ja on edelleen erilaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö panostaa laatuun vai määrään, saako olla rosoista ja paikallista vai tavoitellaanko ammattimaista kädenjälkeä. Sometyö on tuonut myös uusia kustannuksia, kuten laitteiden hankintaa sekä kuvaajien ja editoijien palkkioita, ja paljon pohdintaa on ollut myös uusista Teosto-luvista, joita sometyössä tarvitaan. Joulukuun alussa tautitilanne paheni, ja toiminta ajettiin taas alas. Osa meistä soitteli läpi kirkkokuorolaisia tai muita iäkkäämpiä seurakuntalaisia ja kyseli kuulumisia. Tiimivetäjänä tein jatkuvasti uusia työvuorojärjestelyjä. Kuvasimme hartauksia kännykän kameralla ja mikrofonilla editoimatta niitä mitenkään
Vuoden loppuun mennessä olimmekin kärsivällisellä kuuntelulla ja säätämisellä saaneet äänet radioon kuulumaan mielestäni erittäin hyvin. Voisi toisaalta ajatella, että kollegan kanssa musisoiminen helpottaa työtä, koska saa tehdä työtä ammattilaisen kanssa. 1/2021 10 Anu Mattila: ”Jumalanpalvelukset siirrettiin pidettäväksi ainoastaan pääkirkossa ja sieltä Iskelmä Sastamala -radion ja nettiradion kautta halullisten sielujen kuultavaksi. Aamujumalanpalvelukset suunniteltiin nenäkkäin ulkosalla ja toteutettiin netin välityksellä seuraavana aamuna. Yhteistyön mahdollistaminen pitää mielenkiinnon työssä silloinkin, kun niin monia meille tärkeitä asioita jää tekemättä tai pitää tehdä ihan toisin.” Elisa Hietikko: ”Nyt tuli aikaa ja tilaa ajatuksille, jollekin toisenlaiselle, uudelle. Siitä seurasi, että meillä oli vihdoinkin mahdollisuus musisoida joka sunnuntai kollegojen kanssa. Miten voisin luoda toivoa ja lohtua tänä vaikeana aikana, kun en voi kohdata ihmisiä enkä pitää konsertteja, joita olen saanut ilolla seurakunnassani järjestää. Toimintatapojen luominen uudelleen ei ollut kovin helppoa, ja helposti tuli mentyä yli siitä, missä aita oli matalin. Nyt valinnan vapaus toi omat paineensa. Omasta näkökulmastani katsoen samalla meillä nousi rima monta pykälää. Nyt kun meitä on useampi ammattilainen tekemässä, pitää musiikin olla vielä astetta korkeampitasoista, vaihtelevampaa ja monipuolisempaa kuin normitilanteessa, jolloin valitsemme ohjelmiston soittajan/laulajan/kuoron ohjelmistosta. Sen lisäksi meidän muiden oli mahdollista kuunnella samaan aikaan jumalanpalvelusta radiosta ja näin saada säädettyä vihdoinkin äänentoistoasiat viimeisen päälle kuntoon radionkin kautta. Tiedän että vahvuuteni ja kutsumukseni on laulaminen ja siihen liittyvä kristillisen sanoman välittäminen, ja innostuinkin sitten tekemään ensimmäisen lauluvideoni Kirkko Suomessa -Facebook-sivustolle virrestä 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa. Pääkirkkomme on äänentoistoa käytettäessä akustisesti erittäin haastava, ja tähän saakka olimme olleet seurakuntalaisten toisinaan hiukan ristiriitaistenkin palautteiden varassa. Se saavutti yllättäen ennätysmäiset noin 130 000 katsojan luvut, sekä lisäksi monen tuhannen YouTube-videokatselijan luvut. Hienosti nuoret kantoivat vastuuta omista tehtävistään. K uv a: A nu M at til a. Yhden päivän vietimme patikoimalla laavulle, jossa pidettiin oppitunti luonnon keskellä. Se, jos mikä, oli työvoitto!” Helena Bäckman: ”Hyvien esimiesten merkitys korostuu poikkeusoloissa. Näiden joukossa on myös kolme julkaistua konserttia.” Jari Mattila: ”Kevään rippikoulukohtaamiset tapahtuivat osittain lähijaksona leirikeskuksissa sekä etänä Teamsin välityksellä. Tuntui, että tutustuminen nuoriin oli tärkeämpää, kun yhteistä aikaa oli niin vähän.” Kanttori Anu Mattila ja Kerttu töissä. Tärkeää on luova ja jämäkkä tiiminjohtaja, jonka työnjako on selkeää, ajantasaista ja avointa. Tämä kannusti jatkamaan videoiden tekemistä, ja viime vuoden aikana perustinkin oman YouTube-kanavan, johon tein koronavuoden aikana noin 40 lauluvideota
Olen kaikista laulajista iloinen ja kiitollinen. Mitä hyvää korona-aika on tuonut. Osalla kanttoreista ei ole työpaikassaan toista kanttorikollegaa. Nyt mietin, kuinka hienoa oli, kun saimme kuitenkin syksyllä kokoontua ensimmäiseen adventtisunnuntaihin asti, kun se oli mahdollista. Päällimmäisenä tunteena on toiveikkuus, että tilanne toivottavasti saadaan normalisoituvaksi. Tarjoamme toinen toisillemme mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia: Miltä tuntuu tehdä työtä kanttorina koronaajassa. Ilmoittaudu pe 5.3.2021 tai ke 10.3.2021 verkkotapahtumaan Päivi Vuoristo: ”Sastamalassa monella iäkkäämmällä ihmisellä on harrastuksenaan kuoro tai lauluryhmä. K uv a: Ja ak ko Pi rt tik os ki Haluaisitko keskustella korona-ajan herättämistä ajatuksista yhdessä kanttorikollegoiden kanssa. Saimme laulaa riemulla Hoosiannan. Saatoimme suunnitella pieniä konsertteja Yhteisvastuulle tai muuta pientä, aina oli jokin tavoite harjoittelulle. Tai ehkä haluaisit tuulettaa ajatuksiasi välillä oman työyhteisön ulkopuolisen ihmisen kanssa. Verkkotilaisuus on maksuton. Valitse itsellesi sopivampi ajankohta joko pe 5.3.2021 klo 11.00–12.15 tai ke 10.3.2021 klo 13.00–14.15. Mihin asioihin toivot muutosta. Tilaisuus perustuu kollegiaaliseen vertaistukeen: Valtaosa keskusteluista käydään pienen ryhmän tai parin kanssa. Kaikki laulajat ovat hyvin ahkeria ja sitoutuneita. Ikävä minulla on rakkaita laulajia, kuorolaisia.” Teksti: Sastamalan seurakunnan kanttorit, koostanut Jonna Aakkula K irkkomusiikkiliitto järjestää verkossa tapahtuman, joka tarjoaa mahdollisuuden jakaa toisen kanttorin kanssa kokemuksia ja ajatuksia korona-ajasta. Sitten tuli uudestaan tämä koronarajoitus. Osallistumislinkin saat ilmoittautumalla sähköpostilla osoitteeseen skml@skml.fi Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä, missä seurakunnassa työskentelet ja/tai mitä musiikkiryhmää johdat.. 10 11 Sastamalan seurakunnan kanttorit ovat tehneet korona-aikana entistä enemmän yhteistyötä
Ajatus oli alun perin Sulasolin silloisen puheenjohtajan Harri Lindblomin. Se ei ole virallinen organisaatio, vaan tapa toimia ja tehdä yhdessä asioita musiikin, laulamisen ja soittamisen hyväksi. Keskustelimme Harrin kanssa yhdessä asiasta ja päätimme kutsua musiikin harrastajajärjestöt koolle, muistelee Sulasolin entinen toiminnanjohtaja Virpi Häyrinen, joka toimi Sumu-Fimussa Sulasolin edustajana kymmenen vuotta. Tuolloin oli jo olemassa ilmapiiri tiiviimmälle yhteistyölle, mutta Sumu-Fimu – yhteisvoimin musiikinharrastajien puolesta jonkun piti potkaista toiminta liikkeelle. Yhteistyötä oli musiikin harrastajajärjestöjen kesken ollut aiemminkin, mutta se oli Häyrisen mukaan keskittynyt kahdenväliseen toimintaan. Ajatus musiikin harrastajajärjestöjen yhteistyöelimen perustamisesta lähti Sulasolista. Kuva: Maarit Kytöharju/SKML ry "Yhteistyötä harrastajajärjestöjen kesken" 12 Harratan kotona -toiminta tarjoaa etäharrastamisen mahdollisuuksia kaikille.. Jotkin liitot tekivät keskenään yhteistyötä, ja Sumu-Fimu oli tälle toiminnalle jatkumo, joka mahdollisti yhteistyöverkoston laajentumisen, Häyrinen toteaa. 1/2021 12 12 Suomen Musiikkijärjestöt – Finlands Musikorganisationer (Sumu-Fimu) on musiikin harrastuskentällä toimivien järjestöjen yhteistyöelin, keskustelufoorumi ja ideahautomo. Aika oli otollinen, ja kaikki lähtivät Häyrisen mukaan innolla yhteistyöhön. S umu-Fimu aloitti toimintansa keväällä 2009
Sumu-Fimu on ollut hyvä tapa vaihtaa viestejä, koordinoida aikatauluja ja löytää yhteisiä teemoja, asiakokonaisuuksia ja tehtäviä, kuvailee Virpi Häyrinen. Kokouksissa pohdittiin muun muassa musiikkialan kokonaisvision tarvetta, taiteen tekemisen tukirakenteita harrastustoiminnan kannalta ja musiikkiharrastustoiminnan arvostuksen edistämistä. Toiminta on kaikille vapaata. Sumu-Fimussa on tehty myös erilaista tapahtumayhteistyötä. Alusta alkaen Sumu-Fimussa on ollut mukana kahdeksan järjestöä. Tampereen Sävel -yhteistyöhön liittyi myös musiikin harrastajajärjestöjen yhteinen näyttely Tampereen pääkirjastossa keväällä 2013. Järjestöt laativat ja allekirjoittivat yhdessä erilaisia lausuntoja, aloitteita ja kannanottoja. Toiminta-ajatuksena on luoda harrastusmahdollisuuksia myös niille, jotka eivät vallitsevassa koronatilanteessa pääse harrastamaan musiikkia yhdessä muiden kanssa tavanomaiseen tapaan. Harrastan kotona -toiminta alkoi syksyllä ja jatkuu edelleen. Harrastajajärjestöjen lisäksi mukana on ammattilaisia edustava Suomen Kuoronjohtajayhdistys. Sumu-Fimulla ei ollut perustamisvaiheessa mitään suuria tavoitteita, vaan etsittiin hyviä yhteisiä ideoita. Lisäksi Sumu-Fimun jäsenjärjestöt ovat olleet yhdessä esittelemässä toimintaansa useita kertoja Tampereen Sävel -kuorofestivaalin Kuorotorilla. #harrastankotona #lauluajasoittoa #övarhemma #sångochmusik Suomen Musiikkijärjestöt – Finlands Musikorganisationer (Sumu-Fimu) Sulasol ry Suomen Työväen Musiikkiliitto ry Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry Finlands svenska sångoch musikförbund rf Suomen Puhallinorkesteriliitto ry Suomen Kuoronjohtajayhdistys ry Finnish Association of Barbershop Singers – FABS ry Finlands Svenska Kyrkosångsförbund rf Teksti: Sanna-Mari Holma, Suomen Työväen Musiikkiliitto ry 12. Toimintaa Sumu-Fimun alkuvuosina esillä oli erityisesti kaikenlainen vaikuttamistyö. Sulasol toimi pitkään Sumu-Fimun kokousten koollekutsujana, ja kokouksia on pidetty tasaisin väliajoin koko Sumu-Fimun olemassaolon ajan. 12 13 12 Tavoitteita Sumu-Fimu haluttiin alusta asti pitää matalan kynnyksen yhteistyötapana, joten sitä ei ole missään vaiheessa rekisteröity yhdistykseksi. Vaikuttamistyön teemana oli ”musiikki kuuluu kaikille!”. Harrastan kotona -toiminnassa julkaistaan joka viikko uutta verkkosisältöä, joka löytyy liittojen internetsivuilta. Sumu-Fimun tavoitteiksi kirjattiin lisäksi toimijoiden hallussa olevan tiedon, taidon ja osaamisen valjastaminen yhteen sekä päättäjiin, viranomaisiin, ammattilaisiin ja harrastajiin vaikuttaminen. Musiikin harrastajat voivat tehdä itsenäisesti haluamiaan osioita materiaalista tai esimerkiksi kuoronja orkesterinjohtajat voivat ohjata harrastajiaan tekemään tehtäviä verkkosivuilta. Sumu-Fimun alkuaikojen tavoitteena oli saada harrastajamusiikkijärjestöjen edustus Suomen musiikkineuvoston hallitukseen, ja siinä onnistuttiinkin. Eri liittojen koulutuksista on tiedotettu toisille liitoille ja kutsuttu jäseniä mukaan. #harrastankotona #övarhemma Tällä hetkellä musiikin harrastajajärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä Sumu-Fimun puitteissa ja toteuttavat vuoroviikoin etäharrastamisen mahdollisuuksia musiikkiryhmien jäsenille. Vaikuttamistyön osalta tehtiin ja tehdään edelleen yhteistyötä Suomen musiikkineuvoston kanssa. Suomen Kuoronjohtajat ry:n vuosittaisen koulutustapahtuman yhteyteen rakennettiin yhteinen Kuoromusiikin talvipäivät -tapahtuma, joka toteutettiin muutaman kerran. On ollut ajatuksena, että jos joku keksii hyvän koulutusidean, kutsutaan muut mukaan, jottei jokaisen tarvitse toteuttaa samaa itse, Virpi Häyrinen kertoo. Ohjelmassa on ollut etäkoulutusta eri aiheista, uuden ohjelmiston oppimisen haasteita, soitinrakennuspaja, tietokilpailuja ja niin edelleen
Pilottihankkeena kirkkoon asenJumalanpalvelusten striimaaminen on tullut jäädäkseen nettiin kiinteäksi striimausjärjestelmä, jossa kahta robottikameraa ohjataan tabletin avulla. Siksi jo lähes alusta alkaen tein striimaajan tueksi ajolistan jumalanpalveluksen kulusta. Sunnuntaiaamuna testaamme äänet, valot, kuvakulmat ja YouTube-yhteyden toimivuuden. Onneksi Pispalassa on hyvä välineistö: Pispalan kirkon remontti valmistui noin kaksi vuotta sitten, ja sen yhteydessä uusittiin äänentoistolaitteisto. Tätä ennen jumalanpalveluksia ei ollut Harjussa striimattu. Striimaus on ollut aivan uusi alue, ja opeteltavia laitteita sekä asioita on ollut runsaasti. Jumalanpalveluksen aikana striimaaja ohjaa kuvaa ja ääntä, lisää tekstidioja oikeisiin kohtiin ja seuraa neljältä laitteelta, että lähetys toistuu toivotulla tavalla, Laitinen luettelee. Nettilähetys vaatii paljon etukäteistyötä. Katsojat ovat löytäneet striimaukset.. Kanttorin työhön striimaukset ovat tuoneet paljon uuden tekniikan opettelua ja etukäteissuunnittelua. Lisäksi kirkkosali sai valopöydän kohdeja lisävalojen käyttöä varten, Laitinen kertoo. Tarja Laitinen joutuikin vuosi sitten koronapandemian alkaessa opettelemaan kantapään kautta striimaamista. Opettelu on vienyt paljon aikaa. Messun toimittajien pitää lähettää tiedot esimerkiksi musiikeista, teksteistä ja henkilöistä perjantaihin mennessä, jotta striimaaja ehtii tehdä kuvasuunnitelman ja tekstidiat valmiiksi. 14 Pispalan kirkon kirkkosaliin voi loihtia monenlaisia eri tunnelmia erivärisillä valoilla. T ampereen Harjun seurakunnan johtava kanttori Tarja Laitinen kertoo, että Harjussa on striimattu viime vuoden maaliskuusta lähtien joka sunnuntai jumalanpalvelus Pispalan kirkosta. 1/2021 14 Korona-aika on saanut useat seurakunnat suoratoistamaan eli striimaamaan jumalanpalveluksia
Pispalan kirkon kirkkosalin takaosassa on valopöytä. Seurakunnan YouTube-kanavan tilaajamäärä on vuoden aikana kasvanut 13 henkilöstä 438 henkilöön. Kirkkoherran toive on ollut, että jumalanpalvelukset olisivat keskenään erilaisia ja livetilaisuuksia lyhyempiä kokonaisuuksia. Striimaukset löytäneet yleisönsä Virtuaalikirkko.fi-sivusto on ollut jumalanpalvelusten striimaamisessa uranuurtaja. Näiden lisäksi tulevat vielä tallenteiden katsojat, Arte Poveran toimitusjohtaja Ilmari Mäenpää sanoo. Tällä hetkellä sivustolla välitetään viidentoista evankelis-luterilaisen seurakunnan jumalanpalveluksia. Hieman yllättäen pienten seurakuntien jumalanpalveluksia on striimauksissa seurannut jopa 2 500 henkeä. Keväällä hän koulutti yhden sijaiskollegan, kesällä yhden keikkavahtimestarin ja joulukuussa yhden suntion. Korona-aikana kanttorit ovat yhä enemmän toimineet työparina, kun jumalanpalveluksia on ollut seurakunnassamme vähemmän. Harjun seurakunta suoratoistaa jumalanpalveluksia YouTubessa. Teknisiä ongelmia on välillä ilmaantunut, mutta niitä on opittu myös välttämään. Laadukkaat laitteet ovat tosi tärkeitä, jotta äänen laatu olisi kaikkineen mahdollisimman hyvä. Takana seinällä näkyy kirkon kaksi robottikameraa.. Olemme myös alkaneet vähän miettiä, miten kuvallisesti voi kertoa pyhän aiheesta. Virtuaalikirkko on osa Arte Povera -nimistä oululaisyritystä, joka on erikoistunut striimausteknologiaan ja -sisältöihin. Katsojat ovat löytäneet striimaukset: Oulun tuomiokirkon jumalanpalveluksia seuraa säännöllisesti 1 500–3 000 katsojaa. Harjun seurakunnan johtava kanttori Tarja Laitinen testaa valoja ennen striimausta. Etukäteen suunnittelulla ja testaamisella voi välttää monta hämmennystä. Mukana ovat muun muassa Oulun seurakuntayhtymän kaikki seurakunnat sekä Turun ja Kuopion tuomiokirkkoseurakunnat. Laitteistojen ja ohjelmistojen toiminta on hyvä varmistaa aina ennen messua. Kanavalle on striimattu runsaasti Soivaa hoivaa -videoita, musiikkivideoita, kuorojen antia ja muita yleisötilaisuuksia, mikä on omalta osaltaan kasvattanut kiinnostusta Harjun seurakunnan kanavaan, Laitinen kertoo. Tilastojen mukaan jumalanpalvelusten katsojamäärä on samaa luokkaa kuin livemessuun osallistujien määrä, ja uusiakin seuraajia on tullut YouTuben myötä. 14 15 Yhteistyötä, suunnittelua ja testaamista Harjun seurakunnassa on mietitty tarkkaan nettilähetysten sisältöä. Täytyy testata mikrofonien sekä headsettien toimivuus, ettei ääni kierrä ja että äänet kuuluvat myös YouTube-videossa. Tekniikan tukihenkilö on ollut tärkeä apu laiteongelmissa. Laulun ja urkujen välistä balanssia on hyvä kuulostella, sillä urkujen ääni on hankala äänentoistolle. Virtuaalikirkon toiminta alkoi adventtina 2008. Tarja Laitinen on kouluttanut työkavereita striimaustehtäviin. Kaikkien toteuttajien yhteistyön merkitys on entisestään korostunut striimatuissa tilaisuuksissa. Ja monipuolisempi musisointi on näin ollut mahdollista. Seurakunnan kanavalla on lähetetty myös muuta kuin jumalanpalveluksia
Striimausnurkasta ei siis näe kirkkosaliin. Ihmiset kaipaavat yhdessä laulamista ja jakamista. Livestiimauksille löytyi aluksi epäilijöitä. Virtuaalikirkko suoratoistaa myös yksityistilaisuuksia. Aluksi kysyttiin, miksi kannattaisi katsoa tietokoneelta ja kuunnella tietokoneen kaiuttimilta musiikkia. Seuraan ryhmän keskusteluja. Joutuu paljon tekemään töitä, että musiikki tallentuu laadukkaasti. Sitten huomattiin, että ei livetilaisuuksista väki loppunut, Mäenpää muistelee. Hääja hautajaisstriimit kasvattaneet suosiotaan Korona-aika on tuonut Virtuaalikirkkoon uutena koulujen päivänavaukset ja rippikoulutunnit. Striimit mahdollistavat osallistumisen niille, jotka ovat kaukana tai eivät muista syistä pääse paikalle. Pelättiin myös, että kirkkoon ei tule väkeä, jos konsertit ja jumalanpalvelukset striimataan. 2000-luvun alusta musiikin suoria lähetyksiä tehneellä Ilmari Mäenpäällä ei ole kikkakonsteja niille, jotka tuskailevat musiikin striimaamisen kanssa. – Tämän takia on entistä tärkeämpää suunnitella ajolista tarkkaan, kertoo kanttori Tarja Laitinen striimauspöydän ääressä. Erityisesti hääja hautajaisstriimien suosio on monikymmenkertaistunut koronasta johtuvien kokoontumisrajoitusten myötä. Myös kanttori Tarja Laitinen ajattelee, että striimaukset eivät ole pois livemessuista: En usko uhkana olevan, että ihmiset jäävät kotiin katsomaan striimejä eivätkä tule kirkkoon. 1/2021 16 Pispalan kirkon verkko-ongelmien vuoksi striimauspaikka piti siirtää urkujen taakse. Striimaus elää livetilaisuuksien rinnalla.. Facebookissa on Kirkko striimaa! -ryhmä, jossa kirkon työntekijät jakavat tietoa ja vastaavat toistensa kysymyksiin. Suntiot ja vahtimestarit ovat korona-ajan digiloikassa yltäneet uskomattomiin saavutuksiin, Mäenpää kiittelee
Striimaus elää livejumalanpalvelusten ja -konserttien rinnalla, Mäenpää visioi. Teksti: Vappu Aura, Teosto Kanttorikolmikko Sanna Ketola, Tarja Laitinen ja Janne Salmenkangas harjoittelee ennen kynttilänpäivän messun striimausta. Mediapienlupa on toistaiseksi voimassa oleva lupa, joka haetaan vain kerran. Jos jokin tapahtuma järjestetään esim. Näitä kappaleita ei lasketa mukaan esimerkiksi mediapienluvan musiikkiminuutteihin. Seurakuntien musiikinkäyttösopimukset kattavat vain seurakunnan yksin järjestämät tapahtumat. kunnan tai muun toimijan kanssa yhdessä, tulee sille hankkia oma lupa. niin, että sen yhteydessä kerätään lahjoituksia, tulee hankkia Teoston Livestriimauslupa. Myös Harjun seurakunnassa striimaukset jatkuvat kirkkoherran linjauksen mukaan korona-ajan jälkeenkin. Tämän saa teoksen kustantajalta tai suoraan tekijältä. Lupamaksu maksetaan kuukausittain, ja se kattaa kaikki musiikkia sisältävät tallenteet. teosto.fi/musiikin-kayttoluvat/hanki-lupa/. Jos livestriimistä halutaan jättää tallenne näille kanaville, tulee seurakunnan ostaa tallenteelle Teoston Mediapienlupa. Musiikin käytöstä ei tarvitse erikseen raportoida. Harjoituksessa testataan, että ääni ja kuva välittyvät hyvin YouTubeen. Hänen mukaansa striimauksen kaikkia mahdollisuuksia ei vielä ole kokeiltu. Lisää tietoa saa Teoston verkkosivuilta teosto.fi sekä Teoston YouTube -kanavalta löytyvistä webinaareista. ”suora lähetys” sosiaalisen median alustoilla (YouTube, Facebook, Instagram), lupaa ei tarvita. Sen saat Teoston verkkosivuilta https://www. graafisten oikeuksien käyttöön. Teostolla on valmiiksi sopimukset näiden alustojen kanssa. Automaatio kasvaa, ja tekninen laatu paranee. Jos striimattu tilaisuus on yleisölle maksullinen esim. Useiden seurakuntien jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia löytyy suoratoistoina täältä: https://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/koronavirus/hartauksia-verkossa/ seurakuntien-hartauksia Teksti ja kuvat: Anna Arola. Jos tapahtumassa olevaa musiikkia tekstitetään, tarvitaan lisäksi lupa ns. 16 17 Teoston ohjeita musiikin striimaamisesta kirkollisissa tilaisuuksissa Jos musiikkia esitetään jumalanpalveluksissa ja muissa kirkollisissa toimituksissa läsnäolevalle yleisölle, sillä on tekijänoikeuslain nojalla vapaa käyttöoikeus. Jos lähetetään livestriimi eli ns. Jos kappaleen tekijöiden kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta, teos ei enää ole tekijänoikeuden suojaama eikä sen esittämiseen tarvita lupaa. Säveltäjä ja monialayrittäjä Mäenpää uskoo striimausten tulevaisuuteen. Lupaa hakiessa arvioidaan yhtä aikaa tarjolla olevan musiikin määrä ja valitaan luvan ”kokoluokka” sen mukaan
K uoron pitkäaikaisia johtajia ovat olleet kanttorit Kalevi Jantunen, Ari Rautakoski ja Juha Soranta. Uusien lisävihkovirsien harjoittelu aloitettiin keväällä 2020. Kuoro on kehittänyt aktiivisesti käytäntöjään. Viime vuosien toimintamalleja ovat esimerkiksi uusien kuorolaisten perehdytyskansio, kuoron historiikin laatiminen, kuorotoiminnan rahoittaminen kirkkokahvien ja konserttien väliaikakahvitusten tuloilla sekä kuoroharjoitusten vapaaehtoisen kahvirahan lahjoittaminen lähetystyöhön. Kuva: Timo Ventelä. Karjasillan kirkkokuorossa on noin 30 laulajaa, joista monet ovat olleet mukana vuosikymmeniä. Kuorolaiset ovat sitoutuneita ja motivoituneita. Hoivakotitilaisuuksia kertyy vuodessa peräti 40–50 kappaletta. Muita perinteisiä esiintymistilanteita ovat olleet Hiirosen kodin joulujuhla, Maasalon Adventtivesper, Jouluinen iltamusiikki Karjasillan muiden kuorojen kanssa sekä Tuhkakeskiviikon iltakirkko. Kuoron aloitteesta kaudella 2009–2010 kokoonnuttiin yhdessä seurakuntalaisten kanssa Karjasillan kirkkokuoro on vuoden 2021 musiikkiryhmä harjoittelemaan virsiä, tavoitteena kultainen virsitaitomerkki. Tunnustus annettiin kuorolle monipuolisesta ja pitkäjänteisen aktiivisesta toiminnasta. Kuoro on ollut aktiivinen myös virsiharrastuksessa. Järjestäytymassa Kirkon musiikkijuhlien 2017 avajaismarssiin. Toiminta on sisältä lähtevää aitoa tekemistä, jossa keskiössä on paitsi yhdessä laulaminen myös lähimmäisten auttaminen, sanoo kuoronjohtaja, kanttori Juha Soranta. Näen ryhmän toiminnan hyvin arvokkaana. Vuoden musiikkiryhmä -nimitykseen kuuluu 500 euron stipendi sekä 1 000 euron varaus musiikkiryhmän ja Suomen Kirkkomusiikkiliiton yhteistoimintaan. 1/2021 18 Suomen Kirkkomusiikkiliitto on valinnut vuoden 2021 musiikkiryhmäksi Karjasillan kirkkokuoron Oulusta. Yhdessäoloa, yhdessä tekemistä Kolme erilaista Karjasillan kuorolaista jakoi ajatuksia kuorostaan. Tavallisesti kuoro avustaa messuissa noin kerran kuukaudessa. Anja-Riitta Virtanen on laulanut Karjasillan kirkkokuorossa 15 vuotta: Olin ajatellut liittyä kirkkokuoroon, ja se onnistui, kun jäin työstäni osa-aikaeläkkeelle. Aktiivisuutta perustoimintaa laajemmin Kuorolaiset ovat avustaneet Karjasillan alueen hoivakodeissa pidetyissä hartauksissa laulaen 3–4 henkilön ryhmissä vuodesta 2015 alkaen. Kanttori Juha Soranta haluaa osoittaa tunnustuksen erityisesti kuorolaisille: Aivan erityisesti olen iloinnut lauluvierailuista hoivakoteihin, minkä kuorolaiset ovat ottaneet sydämen asiakseen
En ollut aikaisemmin laulanut kuin oppilaskuorossa. Se kuulosti korvaani hyvältä ollakseen kirkkokuoro. Hän tutustui kuoroon vuonna 2013 tuodessaan tyttärensä lapsikuoron harjoituksiin. 18 19 Seurakunnan lehdessä oli ilmoitus, että uusia laulajia toivotaan mukaan. Meitä oli silloin pari miestä "arajärvinä". Kuva: Emilia Soranta Karjasillan kanttorit Juha Soranta ja Pirjo Mäntyvaara. Siellä oli tapana, että laululeirille pääsi mukaan myös puoliso. Hoivalaitoksissa laulamassa Karjasillan kirkkokuorolaisten vierailut hoivalaitoksissa alkoivat, kun papit kysyivät, voisiko aina joku kuorolainen tulla mukaan hartaustilaisuuteen. Kuorolaiset osallistuvat nyt hoivakotikäynteihin pieninä ryhminä. Kuva: Timo Ventelä Karjasillan kirkkokuoro yhteiskuvassa ennen korona-ajan alkua.. Kuoron nykyinen puheenjohtaja on Anne Jokitalo. Timo Ventelän toi kirkkokuoroon oma puoliso: Vaimoni Irja lauloi Oulujoen kirkkokuorossa. Jäin istumaan ja kuuntelemaan harjoitukset. Olikin luontevaa aloittaa siitä kirkkokuorossa laulaminen. Olin vaikuttunut kirkkokuoron tasosta
He odottivat meitä laulajia, sanoo Anja-Riitta Virtanen. K uv a: Ti m o Ve nt el ä. Joku kuitenkin rauhoittuu hartaushetkeen. Kun johtaja on kannustava, on kuorokin innostunut. Kirkon musiikkijuhlista päällimmäisin muisto on, kun istuimme koko päivän Helsingin tuomiokirkon portailla laulaen, sanoo Timo Ventelä. Nyt korona on keskeyttänyt hoivakotivierailut ja kuoron toiminnan pitkälti muutenkin. Olimme kaupassa, kun yksi naapureistamme tuli sanomaan uutisesta Kalevan verkkouutisissa. Timo Ventelä kertoo hoivakotien asukkaiden olevan usein rauhattomia. Parasta kuorossa ovat ihanat mummut ja papat! Kuorolaiset kiittelevät kuoron hyvää henkeä sekä innostavaa johtajaa: Kuorossa parasta on erilaisuuksistamme huolimatta yhdessäolo ja yhdessä tekeminen, sanoo Timo Ventelä. Toisaalta: Parasta kuorossa ovat ihanat mummut ja papat! Jokitalon mielestä sosiaalisuuden suuri rooli on kirkkokuorojen vahvuus. Kuoro tekee muitakin mukavia retkiä ja laulaa aina retkikohteen kirkoissa. Mulle kirkkokuoro on tuonut laulamisen ilon takasi ja uusia ihania ihmisiä elämään! Teksti: Jonna Aakkula Kuvat: Timo Ventelä Ryhmäkuva: Emilia Soranta Karjasillan kirkkokuoro majatalon portailla Helsingissä. 1/2021 20 Hoivakotien asukkaat ovat tulleet tutuiksi. Reissut musiikkijuhlille kohokohtina Kaikki kolme laulajaa mainitsevat kuoroelämän kohokohtina Kirkkomusiikkijuhlat. Kuorossa on innostava ja hyvä johtaja. Nuoria mahtuisi mukaan enemmänkin. Kuulimme asiasta aivan tuoreeltaan. Tutut vanhat hengelliset laulut ja virret puhuttelevat lohtua suoden jo hyvinkin väsynyttä kuulijaa. Musiikki on ehkä vasta toisena. Kuorolaiset laulavat hoivakotien hartaushetkissä virsiä asukkaiden kanssa ja voivat esittää pari kappaletta lauluyhtyeenä. Anne Jokitalo edustaa Karjasillan kuoron nuorempaa polvea. Myös nimitys vuoden musiikkiryhmäksi ilahduttaa: Kyllähän tämä nimittäminen Vuoden musiikkiryhmäksi 2021 tulee myös olemaan aina yksi merkittävimmistä muistoista, sanoo Timo Ventelä. Hän haluaa laulaa nimenomaan kirkkokuorossa siksi, että kokee kuorokavereista tulleen siellä läheisiä ihmisiä eri tavalla kuin muissa kuoroissa