Musiikkia jumalanpalveluksessa Orkesteri mahtuu seurakuntaan Lisävihkon kolme ensimmäistä vuotta Kuoro jumalanpalveluksessa Draaman kaari näkyy ja tuntuu messussa Messu erilaisella musiikilla Vuoden musiikkiryhmä 2020 1/2020
3 4 7 12 14 17 24 1/2020 10 20 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 2/2020 25.3.2020 15.4.2020 3/2020 23.9.2020 14.10.2020 4/2020 19.11.2020 9.12.2020 PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. Nuori Kirkko ry. Kanttori Harri Kerko johtaa Lohjan seurakunnan orkesteri Collegium Musicumia. Pääkirjoitus Orkesteri mahtuu seurakuntaan Lisävihkon kolme ensimmäistä vuotta Kuoro jumalanpalveluksessa Draaman kaari näkyy ja tuntuu messussa Messu erilaisella musiikilla Kirkkomusiikkiliiton vuoden musiikkiryhmä 2020 Nuori kirkko, uusia aikoja Kirkkomusiikkiliiton uusi musiikkisihteeri Uutisia Kuorokuulumisia Nuottinostoja 26 29 34. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint Kannen kuva: Lars Eriksson. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. 2 Lehden julkaisijat Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry
2 3 Hyvin hoidettu kirkkomusiikki Suomen Kirkkomusiikkiliitto on viimeisten vuosien aikana tehnyt hyvää työtä ja hienoja avauksia kirkkomusiikin tunnettuuden lisäämiseksi. Suomen Kirkkomusiikkiliitto järjestää tänä keväänä kaksi lapsikuorotapahtumaa. Helmikuussa laulettiin Joensuun Pielisensuussa ja huhtikuussa Hyvinkäällä. Bachilla oli asiasta oma visionsa ja tavoitteensa. Tämän suunnan kehittäminen vaatii tiivistä vuoropuhelua ja ideointia kaikkien osapuolten, perheiden, koulujen ja muun muassa musiikkioppilaitosten kesken. Edellytykset ovat siis mitä parhaimmat siihen, että seurakunnilla on merkittävä osa suomalaisten lasten ja nuorten musiikkikasvatuksessa nyt ja tulevaisuudessa. Reko Tammi Varapuheenjohtaja Suomen Kirkkomusiikkiliitto Pääkirjoitus. Tunnustus on palkinto pitkäjänteisestä työstä kirkkomusiikin hyväksi. Kirkolla on mahdollisuus ottaa asiassa isompi rooli. Tästä hyviä esimerkkejä ovat muun muassa kirkkomusiikin päivä, jota vietetään nykyään vuosittain syyskuussa ja vuoden musiikkiryhmän valinta. Haluan ajatella, että siihen kaikkialla kuitenkin kuuluu hymyilevä, kirkassilmäinen laulavien lasten joukko. Työ ei kuitenkaan lopu koskaan, ja tämäkin lehti kertoo mielenkiintoisista asioista kuten virsikirjan lisävihkovirsien käytöstä ja seurakuntien orkestereista. Asettuessani ehdolle Suomen Kirkkomusiikkiliiton liittohallitukseen syksyllä 2018 kerroin liittokokoukselle, että hallituksen jäsenenä tulisin kaikin mahdollisin menettelytavoin edistämään lasten laulamista ja lapsikuorotoimintaa seurakunnissamme. Lämpimät onnittelut Kirkkomusiikkiliiton tämän vuoden musiikkiryhmälle Porvoon seurakunnan Sancti amici -nuorisokuorolle ja kuoron piiristä muodostuneelle Frida-lauluyhtyeelle sekä kanttori Minna Wesslundille. Nautinnollisia lukuhetkiä. Hyvin hoidettu kirkkomusiikki pitää suhteuttaa kunkin seurakunnan suomiin mahdollisuuksiin ja resursseihin. Tällaisiin tapahtumiin kannattaa lähteä rohkeasti mukaan, altistumaan innostukselle ja laulamisen riemulle. Maailman ehkä tunnetuimmalla kanttorilla, saksilaisella Johann Sebastian Bachilla oli tavoite, jota hän kutsui hyvin hoidetuksi kirkkomusiikiksi (eine wohlbestallte Kirchen Music). Seurakunnilla on tilat, varoja kuorotoiminnan oheiskuluihin ja tärkeimpänä, seurakunnilla on töissä korkeasti koulutettuja musiikin ammattilaisia. Laulaminen kouluissa on vähentynyt paljon. Käsite on silti erinomainen
Yleensä toimimme siellä yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa, Kerko kertoo. Kanttori Harri Kerko sai kamariorkesteri Collegium Musicumin johdettavakseen 2000-luvun alkupuolella. Kuva: Pertti Nieminen.. Se on hänen päätyönsä: harjoitukset ovat kerran viikossa, ja lisäksi ohjelmiston valmistelussa, konserttien sopimisessa ja lankojen käsissä pitämisessä riittää tekemistä. Noin kaksi kertaa vuodessa teemme ulkomaanmatkankin. Lahden seurakuntien puhallinorkesteri tavallisella messukeikallaan. Yksi hänen töistään onkin kansainvälisten suhteiden luominen. Kun minulla on soittovuoro jumalanpalveluksessa noin joka kolmas sunnuntai, orkesteri on mukana. Esittelemme kolme tapaa pyörittää seurakuntaorkesteria. Kapellimestarina on Reijo Korhonen (flyygelin edessä). Lohjan seurakunnan yhteyteen perustettiin orkesteri alkujaan jo vuonna 1971. Lohjalla seurakunnan yhteydessä toimivalla orkesterilla pitkät perinteet. 1/2020 4 Orkesteri mahtuu seurakuntaan Seurakunnan piirissä toimiva orkesteri voi antaa paljon niin vetäjälleen kuin seurakuntalaisillekin. Collegium Musicum konsertoi myös muualla kuin seurakunnan tilaisuuksissa. Mukana on paljon ammattilaisia. Se esittää pienimmillään alkuja loppusoiton ja tekstien välimusiikit mutta usein myös jumalanpalveluskantaatteja, Kerko kertoo. Noin viidestätoista jousisoittajasta koostuva orkesteri on taiteellisesti korkeatasoinen. Intendentti Pertti Nieminen on takarivissä neljäs vasemmalta
Orkesteri on toki ollut hänelle myös ammatillisesti kiinnostava mahdollisuus. Kokoonpano tarpeen mukaan Orkesteria voi seurakunnassa pitää yllä myös suhteellisen vaatimattomin resurssein. Kuva: Eija Myllyniemi. 4 5 Työmotivaatiota orkesterista Harri Kerko sanoo orkesterin olevan tärkeä työmotivaatiota ylläpitävä tekijä. Vaikeatkin kappaleet onnistuvat, kun osa soittajista on ammattitasoa. Orkesterin soittajat ovat pääasiassa Keravan musiikkiopiston kasvatteja, joista osa on edennyt musiikin ammattilaiseksi asti. Orkesterin takia jaksan tehdä pitkähköä työmatkaa Helsingistä Lohjalle, hän sanoo. Seurakunnan merkittävissä tapahtumissa olemme myös mukana, kertoo orkesteria luotsaava kanttori Janne Kaksonen. Seurakunnassa on tilat ja vähän resurssejakin, Kaksonen huomauttaa. Orkesteri tuo paljon lisää työtä mutta ei vähennä sitä muualta. Kerko on kiitollinen siitä, että vaikka kukkaron nyörejä on Lohjan seurakunnissakin kiristetty, orkesterin budjetti ei ole pienentynyt. Kulut saadaan katettua, nuotit hankittua ja tarvittaessa erillinen solistikin maksettua. Orkesterin ansiosta pystymme ylläpitämään kirkkomusiikin korkeaa tasoa jumalanpalveluksissa, hän iloitsee. Saamme vuoden mittaan toteutettavat konsertit huomattavan edullisesti, kun tehtävät ja kulut jakautuvat useamman toimijan kesken, Kaksonen sanoo. Keravan seurakunnan Castor et Pollux -orkesteri perinteisessä loppiaiskonsertissaan muutama vuosi sitten. Keravan seurakunnassa paristakymmenestä soittajasta koostuva kamariorkesteri Castor et Pollux toimii kausiluontoisesti: silloin, kun lähestymässä on konsertti. Kanttori voi olla tässä mahdollistaja. Castor et Pollux tekee yhteistyötä sekä seurakunnan kuorojen että muiden kuorojen kanssa. Silti hän suosittelee orkesterin perustamista muillekin, jos vaan soittajia paikkakunnalta löytyy. Työ sen kanssa haastaa ja antaa taiteellista virtaa. Kanttori on mahdollistaja Janne Kaksosen työpäivät venyvät konserttiperiodiin valmistauduttaessa ja konserttiviikolla. Konsertit ajoittuvat yleensä kirkkovuoden juhla-aikojen mukaan, ja yhdeksi konserttipäiväksi on vakiintunut loppiainen. On harvoja toimijoita, jotka voivat tarjota orkesterimahdollisuuksia. Kerko säveltää myös itse, ja orkesteri tarjoaa mahdollisuudet omien sävellysten esittämiseen. Kanttorin pääasiallinen tehtävä on kuitenkin hoitaa messut ja toimitukset, ja kaupunkiseurakunnassa on paljon muutakin työtä ja palaveria, Kaksonen sanoo. Harrastajat ylittävät itsensä taitavampien seurassa. Muutamalle ammattisoittajalle maksetaan palkkiota orkesterissa soittamisesta, muut tekevät sitä harrastuksenaan
Orkesteri luo oman, ison tunnelmansa. 1/2020 6 Pääsen hoitamaan kapellimestarin hommia ja toisaalta laulamaan solistitehtäviä orkesterin kanssa, hän kiittää. Kun perustimme ensimmäisen orkesterin vuonna 2009, se ei sopinut seurakunnan kuvioihin. Suurin osa budjetistamme tulee kuitenkin muualle myymistämme konserteista, Nieminen kertoo. Yhdistys hoitaa rahoituksen Jos seurakunta ei lämpiä orkesterihankkeelle, rahoituksen voi hoitaa myös muuta kautta. Lahdessa neljästä orkesterista – Lahden seurakuntien puhallinorkesterista, Lahden seurakuntien Big Bandista, Lahden seurakuntien Brassista ja Lahden seurakuntien kamariorkesterista – vastaa erillinen yhdistys. Kirkkotilat ovat isoja ja mahtavia, joten niihin mahtuu musiikkia. Niinpä panimme pystyyn oman yhdistyksen, jota johdan vapaaehtoisena, kertoo orkesterien intendentti Pertti Nieminen. Hän rohkaisee kanttoreita orkesterien perustamiseen – niille tuntuu nimittäin olevan tilausta. Lahtelaisorkestereissa on mukana noin 60 soittajaa. Seurakunta maksaa ulkopuoliselle kapellimestarille harjoituksista ja keikoista seurakunnassa. Seurakunta haluttiin edelleen pitää orkesterien nimissä mukana, ja nykyään kamariorkesteria johtaakin Ristinkirkon urkuri Anna-Maija Virtanen. Orkesterit harjoittelevat seurakuntien tiloissa ja esiintyvät niiden tilaisuuksissa ilmaiseksi. Taustalla oli vuonna 1949 perustettu puhallinorkesteri, joka tuolloin oli osa seurakunnan toimintaa. Meillä on hyvä ja luottamuksellinen suhde seurakuntaan, ja saamme sieltä vuosittain parin tonnin apurahan. Seurakuntalaisten innostus on ollut suuri, kun olemme olleet mukana jumalanpalveluksissa, Nieminen kertoo.
Kuva: Jonna Aakkula Vihkoa käytetään paikoitellen varsin monipuolisesti. Lisälehdet, 900-sarjan virret ja virallisesti Virsikirjan lisävihko on otettu kohtalaisen hyvin käyttöön. Mitään kattavaa tutkimusta lisävihkon käytöstä ei ole, mutta kanttoreiden keskuudessa joulukuussa tehty kysely kertoo, että vihkoa käytetään paikoitellen varsin monipuolisesti. Kirkkomusiikkiliitto kannustaa lisävihkomerkeillä oppimaan uusia virsiä.. 6 7 Lisävihkon kolme ensimmäistä vuotta V irsikirjan uusille virsille on monta nimeä kuten hyvälle lapselle aina
Aika usein lauletaan vihkon viimeistä virttä Tulkoon tie sinua vastaan. Katson itse aina sunnuntain tekstit ja aiheen Lisävihko ilahduttanut erityisesti kanttoreita.. Kuopion Männistön kirkossa jokaisessa messussa lauletaan useita uusia virsiä. Tutuimmat kuten 971 (Maan korvessa kulkevi lapsosen tie) on otettu hyvin vastaan, samoin ne, joissa on ennestään tuttu sävelmä. Pikainen soittokierros tavoitti kolme aktiiviseurakuntalaista ja kolme kanttoria eri puolilta Suomea. Kaikki eivät sovellu ollenkaan yhteislauluiksi”. Kun kanttoreilta kysyttiin jumalanpalveluksissa käytetyimpiä lisävihkovirsiä, moni nimesi vain 4–5 uutta virttä. Sitten kun ammatti-ihmiset laulavat, ne kuulostavat oikein hyviltä. Seurakunnasta riippuen 10–20 lisävihkon virttä on koettu hyviksi ja alettu käyttää säännöllisesti. Luulen, että moni pappi ei ole jaksanut perehtyä lisävihkoon kunnolla, arvelee Mirjami Tyni. Seurakuntalaisten palautteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Lisävihkon virsiä käytetään jonkin verran myös kasteissa, häissä ja hautajaisissa. Heille itselleen lisävihko antaa kaivattua materiaalia muun muassa ehtoollisen viettoon ja juhlapyhiin. Nyt uusia virsiä lauletaan useammin, kertoo seurakunnan jäsen Hannu Rassi. Rekolan seurakunnan kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Mynämäen kanttori Jenni Urponen ja Tornion kanttori Mirjami Tyni kertovat kaikki päättävänsä pitkälti messun virsistä. Jotkut niistä ovat tosin äkkinäiselle vähän vaikeita, kun rytmi ja melodia poikkeavat totutusta. Aika paljon on kiinni siitä, miten kanttori osaa ”myydä” uudet virret seurakuntalaisille. 1/2020 8 Vastanneiden kanttorien kokemukset olivat valtaosin myönteisiä. Samoin esirukouksen väleissä laulettavasta Kuuntelen, on aivan hiljaista, Jumala on lähellä. Ehdottomasti suosituin virsi oli 971, jota lauletaan sekä hautajaisissa että kasteissa. Kyselyyn vastanneiden kanttorien mukaan kohtuullinen annos uusia virsiä kerrallaan on toimivin tapa oppia niiden käyttöä. Kyllä näitä uusia laulaa. ”Kummallisimmat virret jäävät laulamatta ja joutavakin jäädä. Pidän erityisesti mietiskelevistä virsistä kuten ehtoollisvirrestä Leipä syö, viini juo, joka valmistaa ehtoolliselle menevää. Voi olla, ettei kohta eläkkeelle jäävä johtava kanttori ollut niistä kovin innostunut, kun lisävihko otettiin käyttöön. Osa lisävihkon virsistä on minulle tuttuja Tuomasmessun laulukirjoista. Pisimmissä listoissa oli yli 20 virttä. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnassa uudet virret ovat olleet aika vähäisessä käytössä. Liisa Sorjonen nimeää monta itselleen läheistä lisävirttä. Osa lisävihkon virsistä koettiin vaikeiksi ja oudoiksi. Seurakunnan jäsen Matti Jantunen on ennestään tottunut opettelemaan uusia virsiä ja lauluja muun muassa Kuopion Tuomasmessussa. Ilomantsilainen Liisa Sorjonen kertoo, että heillä kanttori pyrkii siihen, että joka sunnuntai laulettaisiin ainakin yksi lisävirsi. Kanttorikunta on hyvin osaavaa näissä asioissa. Yksi kanttoreista oli seurakuntalaisten kanssa samaa mieltä vaikeista virsistä. Papit jättävät virsien valinnan usein kanttoreille
Timo Lehtovaara • Pyhän kaupungin porteista (SA, SATB, piano, urut, vk 977, Ruotsin kirkon virsiä kuorosovituksina, Kirkkovuoden virsiä), säv. Lisävihkossa on muun muassa hyviä kolminaisuusvirsiä, joita olen kaivannut lisää. Jukka Salminen, sov. Harald Göransson • Suojelusenkeli (SA, vk 971, piano, urut, Mikkelinpäivän paketti), säv. Jenni Urponen oli mukana lisävihkon suomenkielisessä työryhmässä ja tuntee sen läpikotaisin. Annika Kukkonen, sov. Eikö ensi kerralla voisi vähentää ainakin 500 sivua ihan käytettävyyden takia. Tutustuminen vie aikaa. Timo Alakotila • Kuuntelen, (piano, vk 922), säv. Myös virsien kielen toivottiin olevan konkreettisempaa. Lisävihkon virret ovat löytäneet paikkansa myös radion jumalanpalveluksissa, hartausohjelmissa ja hartaissa sävelissä. Teksti Sirkku Nyström. Egil Hovland • Ole tervehditty täällä (SAB, huilu, vk 937, Ruotsin kirkon virsiä kuorosovituksina, Nuorisokuorolle ja soittimille), sov. Markku Perttilä ja sen mukaan ehdotan virsiä, kertoo Sirkku-Liisa Niemi. Ilmo Riihimäki • Sylin täydeltä kukkia (SSA, vk 943, Ruotsin kirkon virsiä kuorosovituksina, Kirkkovuoden virsiä), Marcello Giombini, sov. Nils-Erik Svensson • Sylin täydeltä kukkia (S, SSA, SATB, piano, urut, vk 943, Ruotsin kirkon virsiä kuorosovituksina, Kirkkovuoden virsiä), säv. 8 9 Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilta, Yhteiskustannuksen verkkokaupasta www.skml.fi/kauppa löydät nämä sovitukset Virsikirjan lisävihon virsiin: • Vehnänjyvä nukkuu (SA, SAB, SATB, a cappella, vk 941, Ruotsin kirkon virsiä kuorosovituksina, Kirkkovuoden virsiä), sov. Pekka Hannikainen, sov. Kuopiolaisella Matti Jantusella olisi yksi koko virsikirjaa koskeva toive. Kun laulan itse edellä, selän takaa kuuluu ainakin muutaman seurakuntalaisen ääni. Markku Perttilä • Kuuntelen (piano, viulu, kitara, basso, rummut, vk 922), säv. Jarkko Maukonen • Luoja, Isä, sinulle (SATB, urut, vk 901), sov. Uusien virsien myötä virsikirjaan on saatu kaanoneita, lisää kertosäkeistöllisiä virsiä ja meditatiivisia rukouslauluja. Annika Kukkonen, sov. Mirjami Tyni kertoo käyttävänsä uusia virsiä aika rohkeasti. Sanat ovat nykyihmiselle helposti ymmärrettäviä ja kun virsiä lauletaan joka paikassa, niin ihmiset oppivat. Lisävihkoon haluttiin saada iloisempia ja kansainvälisempiä virsiä. En aina etsi nimenomaan uusia virsiä, mutta jos sopiva löytyy, otan sen mukaan. Arto Turpela • Hiljaisessa siimeksessä (SATB, a cappella, vk 972), säv. Marcello Giombini, sov. Lisävihko antaa siihenkin mahdollisuuden. Ihan heti ei kannata sanoa, ettei tykkää. Kirjassa on lähes 1500 sivua ja sen paperi on hyvin ohutta. Meillä kokeiltiin alkutalven rippikoulussa opettaa koululaisille muutama viittoma. Lisävihkossa on nyt erilaisuuden kohtaamiseen liittyviä virsiä ja kieli on selkeämpää kuin ennen. Monet uudet virret sopivat myös erinomaisesti muskareihin. Paavo Haapalainen • Rukous on silta (SAA, sooloinstrumentti, piano, vk 931), säv
Kuoro juhlisti jumalanpalvelusta, mutta ei sen kummemmin kuljettanut sitä eteenpäin. Seurakuntaa helpottaa, jos kuoro laulaa ikävänkorkuisen Oi Herra Jumala –osan äänissä. Toimiva rakenne on kehotus – sanallinen synnintunnustus (voi jäädä poiskin) – hiljaisuus – kuoron laulu. Synnintunnustus. Kolminaisuusvirren 126 väliosa. Parhaimmillaan kuoron alkulaulu johdattelee päivän aiheeseen, mutta yleispäteviäkin alkulauluja on. Samalla virteen tulee elävöittävää vuorottelua. 1/2020 10 V ielä jokunen vuosikymmen sitten kuoro meni jumalanpalvelukseen selvästi esiintymään: alkuun laulettiin Pyhäaamun rauhaa ja saarnan jälkeen jotain, minkä saattoi poimia kevätkonsertin ohjelmistosta. Takarivistä saattoi alkaa kuulua mutinaa: miksi lauletaan enää vain jotain introituksia ja hallelujia, eikö enää koskaan mitään kunnollista. Viisas kuoronjohtaja katselee molemmilla silmillään: luotsaa kuoronsa kanssa jumalanpalvelusta eteenpäin turhia sooloilematta, mutta antaa jossain kohden kuorolle tilaisuuden näyttää, mitä osaa. Pois pappien pitkäpiimäiset monologit ja meidän kanttorien ylenpalttiset sooloilut (paitsi joskus), eläköön laulava kirkko! Kas tässä messun kohtia, joissa itse olen tottunut kuoroa käyttämään: Alku. 10. Parasta on joka tapauksessa, että sekä kuoKuoro jumalanpalveluksessa ro että seurakunta saavat olla runsaasti äänessä. Sitten tulivat liturgiset uudistukset uusine ihanteineen: kuoro alettiin nähdä osana polveilevaa liturgiaa, ei missään nimessä esiintyjänä. Jos muuta ei löydy, Simojoen Kuule minun ääneni on ihan ok. Torta på torta -ilmiön välttämiseksi alkuvirttä ei kannata kuorolaulun jälkeen laulaa
Laulu saarnan jälkeen on edelleen oivallinen tilaisuus kuorolle. Ns. Messu etenee sujuvammin, jos kuoro voi nousta laulamaan istumapaikoiltaan. Päivän psalmi on aina toimiva ratkaisu. kuolleiden kiitos. Hämeenlinna-Vanajan kanttori Ismo Savimäki (ismo.savimaki@evl.fi) Aurorina Tukholmassa. Papin kanssa kannattaa neuvotella ajoissa, jotta laulu olisi luonteva vastaus saarnalle. 10 11 Psalmi. Säkeitä voivat laulaa vuorotellen naiset ja miehet tai vaikka solisti ja moniääninen kuoro. pääsiäisen ja adventin messuun sekä perhekirkkoon. Taizé-lauluvihot ovat moniäänisten välisäkeiden aarreaitta. Jos oikein onnistaa, päivän (evankeliumi)teksti tai joku sen sisältämä repliikki löytyy sävellettynä. Nykyään on alettu suosia lauluja, joissa muistetaan myös kastettuja ja kuulutettuja. Tekstimotetti. Joskus tärkeintä saattaa olla se, mitä tästä luettelosta ei löydy: virsien ja messunosien ponteva laulaminen seurakunnan mukana. Elävintä on vuorotella kuoron lauluja ja yhteisiä virsiä. Loppulaulu. Esirukouksen välisäe / kokonainen esirukous. 11. Suotavaa olisi, että laulu jotenkin liippaisi sitä edeltävää tekstiä. Vuorovirsi, joka useimmiten on päivän virsi, mutta ketään ei tietääkseni ole viety putkaan muidenkaan virsien vuorolaulattamisesta. Ehtoollinen on kuorolle aina oivallinen laulupaikka. Jos loppuvirsi jää kuoron takia pois, seurakunnalla kannattaa laulattaa kunnon ylistysvirsi. Näppärä johtaja säveltää sen itse. Vastausmusiikki ensimmäisen lukukappaleen jälkeen. Ne ovat aivan loistavia! Jos vihkoja ei löydy seurakunnan arkistosta, voin lähettää rukoukset sähköpostitse kiinnostuneille. Seurakuntalaisena muistan muutamankin haltioituneen kokemuksen virrestä, jossa kuoro on laulanut omia stemmojaan yhteisen virsilaulun päälle ja kohottanut virren ihan uusiin korkeuksiin! Nykyisen virsikirjan 900-osastosta löytyy tällaista materiaalia, vanhastakin diskanttistemmat virsiin 135, 217 ja 418. 90-luvun alussa KJMK lähetti kanttoreille kokonaan sävelletyn esirukouksen esim. Laulut voivat liittyä ehtoolliseen, kirkkovuoden ajankohtaan tai yleensä rukoukseen ja ylistykseen
Selkeä käsikirjoitus on runko, jota pitkin edetään. Eri-ikäisiäkin. Sama on teatterinkatsojalla. Mietin, että messu on teatterimetaforassa jotain tarkasti käsikirjoitetun ja improvisoidun esityksen välimaastossa. On kohtaukset, joiden tavoite ja suunta on selvillä. Kuva: Johannes Wiehn. Osittain on roolisanatkin: ne, jotka luetaan, ne, jotka yhdessä lausutaan, mutta sitten on se osuus, jota ei ole kirjoitettu ja joka menee omalla painollaan sen mukaan, miten ’yleisö’ osallistuu, Draaman kaari näkyy ja tuntuu messussa Piia pohdiskelee ja korostaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitystä messuun osallistujan tärkeimpinä lähtökohtina. Kuka hakee lohtua, kuka haluaa nauttia musiikista, tunnelmasta. Messuun osallistutaan varmasti hyvin monista eri syistä. Joku haluaa kokemuksen, toinen hengähtää 'muulta maailmalta' hetken. Mutta Yhteisöllisyys yhdistää messua ja teatterielämystä, toteaa Piia Kleimola. Hän innostui välittömästi aiheesta. Yhteisöllisyys tuo hyvinvointia, onhan se yksinäisyyden vastakohta! Piia jatkaa pohtimalla henkistä ja uskonnollista ulottuvuutta teatterivertauskuvan kautta. On roolit, kuka tekee mitäkin. 1/2020 12 Pyysin kouvolalaista teatteri -ja draamatoimija Piia Kleimolaa seuraamaan messun teatterin ohjaajan silmin. Olen usein miettinyt, miten etenkin harrastajateatteri kokoaa samaan ryhmään keskenään hyvinkin erilaisia henkilöitä
Rukousjakso oli oma kohtauksensa, samoin saarna ja yhteinen uskontunnustus muodostivat oman kohtauksensa. Tila puhuu puolestaan ja mahdollistaa mutta myös rajaa toimintaa, Piia huomauttaa. Kuoron poistuessa huomasin ajattelevani; ’nyt on väliaika’, Piia naurahtaa. Ohjaaja näkee messun kohtauksina Dramaturgian punainen lanka on se, että jos jokin kohtaus tai repliikki ei vie esitystä tai tarinaa eteenpäin, se on turha. Muutos tuo draaman ja rytmin. Siirrymme pohtimaan sisältöä. Elämässä on muuttujia niin paljon, että tietty sapluuna luo turvaa. Heti ensimmäinen puhuja käytti presidentin sitaatteja; hän siis toi Raamatun aiheen tässä ajassa kiinni olevaan ilmiöön. Menevä, iloinen, ylistävä loppu. 12 13 yhteinen tekeminen yhdistää. Tekniseen ja myös kynttilänvaloon riippuen siitä millainen tunnelma halutaan. Yhteinen usko ja arvomaailma on hienoa ja polarisoituneessa maailmassa todella tärkeää. Myös videoprojisointi ja ylipäätään tekniikan mukanaolo antaa nykyään paljon mahdollisuuksia, livestriimausta unohtamatta, Kleimola kehaisee ja arvelee käyttävänsä jatkossakin myös "teatterisilmiä" kirkossa käydessään. Toki se on yksilöllistä, mutta johdattaa voi, Kleimola huomauttaa. Aloituskohtauksessa ristin johdolla saapuminen kulkueena. Messun toistuva kaava on tästä hyvä esimerkki, Piia Kleimola muistuttaa. -Ehtoollisosio musiikkeineen oli oma kohtauksensa. Ei ole ’näkymätöntä seinää’ vaan yhteisöllisyys on koko messun koodi. Teatteriesityksissäkin katsomon puolella tapahtuvat kohtaukset osallistavat aivan eri tavoin kuin ’pelkkä näyttämö’. Piia Kleimola syntynyt 1972 markkinointimerkonomi 1991 PD (=pedagoginen draama, teatterin opettaminen ja ohjaaminen) Teak Helsinki 2002 Teatterinjohtajakoulutus TEAK 2013 Draaman mestariluokka (Allan Owens ja Anne Pässilä) 2019 Kuulas – Kansainvälinen Lasten Teatteritapahtuma festivaalisihteeri 1997-2009 Kuusankosken Teatterin toiminnanjohtaja 2005– 2013 Nuoriso-ohjaaja, Kouvolan kaupunki 2013-14 Toimintavoima Oy – oma draamaja teatterialan yritys 1.1.2013Lukuisia erilaisia draamaja teatterialaa sivuavia projekteja ja hankkeita Lukuisia ohjaustöitä vuodesta 1997 alkaen, joista viimeisimpiä kansanoopperat Kustaan sota (2015–2016) ja Aleksanterin aikaan (2018–2019) useita tunnustuksia, kuten Kouvolan kulttuuripalkinto 2011 yhden lapsen äiti, joka rakastaa kirjoja Teksti: Pirre Hytönen. Rituaalit tuovat meille turvaa. -Jos kirkkoja jotenkin lavastaa, luottaisin valoon. Dramaturginen loppunousu tehtiin musiikin avulla. Messulla oli myös oma värimaailmansa, koodinsa. Loppusanat eli epilogi. Se on sellainen lavastus, johon parhainkaan teatterilavastaja ei pystyisi. Dramaturgisesti etenemisen voi rakentaa sitä kohti, mitä haluaa messuvieraan lopuksi tuntevan tai ajattelevan. Kirkkoa inspiroivampaa ympäristöä tuskin on. Osallistumisen tasoja on monia, ei ole pakkoa, ei oikeaa tai väärää tapaa olla osallinen, Piia Kleimola muistuttaa. Piia Kleimola on itsekin saanut olla tekemässä esityksiä kirkkoihin, esimerkiksi Valokeilassa ilouutinen -joulutapahtuma Kouvolan keskuskirkossa. Aplodit. Kulkue yhdistää toimijat ja messuun saapuneet saman tien yhdeksi yhteisöksi. Voiko kirkossa taputtaa, miettii ohjaaja ja toteaa samalla alban merkityksen eräänlaisena roolivaatteena. Tässäkin suhteessa koin messun ja teatteriesityksen samankaltaisuutta, Piia Kleimola toteaa. Amen. Kolehtikohtaus
Stephen Schwartz Messu erilaisella musiikilla Millainen oli seurakunnan vastaanotto. Kun reformaation 500-vuotisjuhlavuotena järjestimme erilaisia musiikkijumalanpalveluksia Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä, ajattelin tilaisuuden koittaneen. Nälkäiset maan puoleesi kääntyy, jos armon he saa. Mitä kappaleita laulettiin yhdessä. 1/2020 14 Mikä tilaisuus, missä ja milloin. Millainen mieli kanttorille jäi. Kyllä meillä vuosittain järjestetään tavanomaisesta poikkeavia messuja. Now we are free (Gladiator) Gabriel´s oboe (The Mission) Prinsessalle (Prinsessa) The Old Landmark (Blues Brothers) When you believe (Egyptin prinssi) Joyful, joyful (Nunnia ja konnia 2) I love the Lord (The Preacher´s wife) Instrumentaaleina kappaleita mm. Vastaanotto oli lämmin ja innostunut. Alkoi kiehtoa ajatus siitä, miten voisi rakentaa messukokonaisuuden elokuvamusiikista. (Sitä ei varjostanut edes lähes viikon verran kirkkomuusikoiden FB-sivuilla käyty keskustelu kyseisen messun sopimattomuudesta.) Messu tehtiin täydellä sydämellä ja evankeliumi edellä. Oli hienoa saada tavoitettua niin paljon ihmisiä. Silloin ei voi mennä kovin paljoa pieleen ja voi olla hyvillä mielin. elokuvista The Pirates of Caribbean, Schindlerin lista, Braveheart Star Wars, Frozen, Forrest Gump Auta, oi Luoja. Esitettyjä mm. Auta, oi Luoja, kun muut auta ei. Silvia Koski: Elokuvamusiikkimessu Turun Mikaelinkirkossa 12.2.2017 ja 19.1.2020 Mistä idea sai alkunsa. Mikaelinseurakunnan vuorolla toteutimme tämän jo jonkin aikaa kyteneen ideani. Auta, oi Luoja, näin käy rukouksein. Kuinka paljon väkeä oli paikalla, miten poikkesi tavanomaisesta. Normaalisti aamumessuissa käy hieman päälle sata seurakuntalaista. Messua toivottiin järjestettäväksi pian uudelleen. Kyseessä oli kuitenkin klo 10 jumalanpalvelus ja joku kävijä sanoikin, että vain kellonaika mahdollisti sen, että kaikki mahtuivat sisään. Onko teillä näköpiirissä musiikillisesti tavanomaisesta poikkeavia messuja/jumalanpalveluksia. Paikallinen media oli erittäin kiinnostunut tästä messusta ja se sai huomiota niin lehdistössä, nettijulkaisuissa kuin YLEn paikallisradiossakin haastattelua myöten. Alan Menken, san. Tänä keväänä saa uusinnan viime vuonna ensimmäistä kertaa pidetty ja myöskin lämpimästi vastaanotettu ”Hippimessu”.. Kyllä moni koiranulkoiluttaja ja aamukävelyllä ollut oli kuuleman mukaan ihmetellen kysellyt, että mitä kirkossa tapahtuu, kun sunnuntaiaamuna sinne riensi väkeä aivan jonoksi asti. Herättikö huomiota paikallisissa medioissa. Mitä kappaleita kuultiin. Kanttorille jäi messusta todella hyvä ja onnistunut mieli. Illalla järjestettynä tilanne olisi jo voinut olla haastavampi. Väkeä oli paikalla lähes tuhat ihmistä. Seurakunta lauloi yhdessä pyhän teemaan liittyviä virsiä, joihin oli yhdistetty niihin melodisesti sopivia elokuvamusiikin sävelmiä. Mistään ei ole koskaan tullut niin paljon hyvää palautetta tai palautetta ylipäätään kuin tästä messusta. God help the outcasts elokuvasta Notre Damen Kellonsoittaja (Disney) säv. Olen suuri elokuvamusiikin ystävä ja käyttänyt laajaa elokuvamusiikin tuntemusta myös työssäni muusikkona
(Aamuisin 100 osallistujaa.) Herättikö huomiota paikallisissa medioissa. Mitä kappaleita laulettiin yhdessä. Millainen mieli kanttorille jäi. 14 15 Mikä tilaisuus, missä ja milloin. Erittäin hyvä. Mitä kappaleita kuultiin. Kuinka paljon väkeä oli paikalla, miten poikkesi tavanomaisesta. Marjaana Turunen: Iskelmä-Tuomasmessu kevät 2019 Lahden Ristinkirkossa keväällä 2019 Mistä idea sai alkunsa. Onko teillä näköpiirissä musiikillisesti tavanomaisesta poikkeavia messuja/jumalanpalveluksia. Halusin tehdä musiikillisesti teemallisia matalan kynnyksen messuja. Kannattaa jatkaa. Nuorisomuusikko Miikka Kallio tekee niitä Lahdessa myös. Kuuleeko yö, Pidä huolta, Anna mulle tähtitaivas, Ei mitään hätää, Myrskyn jälkeen, Pettävällä jäällä, Valot pimeyksien reunoilla Sata salamaa, Eläköön elämä Täällä Pohjantähden alla Loistakoon liekki Hyvää matkaa + Petrin Laaksosen hengellisiä lauluja Millainen oli seurakunnan vastaanotto. Bändi Kirkon musiikkijuhlilla Helsingin Agricolan kirkossa. Kirkkoon mahtuu 1000 henkilöä. Täynnä, poikkesi aamumessusta kymmenkertaisesti. Ei erityistä. Erittäin hyvä: Iso osa ihmisistä jäi ovien ulkopuolelle. On, kunhan ehtii. K uv a: K irk on ku va pa nk ki Pe nt ti M an su ko sk i
Idea tämän tyyppisestä konseptista oli muhinut mielessämme tovin aikaa. Valoon päin nyt varjoista kuljen, nöyrin mielin oon päättänyt tään. Ja kun viimeksi silmäni suljen, mä hänen suojaansa ainiaaks jään. Työyhteisön tsemppi ja rohkaisu tähänkin kokeiluun on lämmittänyt mieltä Onko teillä näköpiirissä musiikillisesti tavanomaisesta poikkeavia messuja/jumalanpalveluksia. Valoon päin nyt varjoista kuljen, yksin siihen en pystyisikään. Jotkut ovat kertoneet, että olisivat voineet tulla vain konserttiinkin, mutta kun tilaisuudessa tarjoiltiin ehtoollinen, tilaisuuden laulut avautuivat aivan uudella tavalla. Ja jos hetkeksi silmäni suljen, mä hänen kulkevan vierelläin nään. 1/2020 16 Mikä tilaisuus, missä ja milloin. Siitä kiitänkin jokainen ilta, kun mä tyynylle painan pään: vihdoin alla on kestävä silta, jota kuljen mä taas elämään. Kuinka paljon väkeä oli paikalla, miten poikkesi tavanomaisesta. Herättikö huomiota paikallisissa medioissa. Ammattilaisten kanssa työskennellessä saimme paketin tehokkaasti kasaan, joten resursseja ja aikaa ei kulunut kuormittavalla tavalla. Kari Tapio Millainen oli seurakunnan vastaanotto. Yhdessä: Kuin taivaisiin Myrskyn jälkeen Olen kuullut, on kaupunki tuolla Mun sydämeni tänne jää Valoon päin Ehtoollisella kuultiin: Risti, jonka luona kohdataan Paras ystävä Näitä arpia en enää peitä, ne on aarteita sittenkin. Tuomas Heikkilä: Valoon päin -viikkomessu Kari Tapion lauluista Vantaan Hakunilan kirkossa 21.11.2019 klo 18 Mistä idea sai alkunsa. Sain integroitua myös kirkkokuoron mukaan: harjoittelin lauluja heidän kanssaan etukäteen ja he toimivat esilaulajina seurakunnan seassa. Ystäväni, kanttori Jussi Keltakankaan kanssa Tapion tuotantoa kuunnellessa olemme usein todenneet, että monet näistä lauluista kävisivät sanomaltaan lähestulkoon virsistä. Ilman niitä ja mun kyyneleitä, yössä yksin nyt vain olisin. Etukäteen saimme mukavan, kuvallisen noston Kirkko ja kaupunki -lehteen. Tämä tuntui olevan mukavaa vaihtelua myös heidän perustoimintaan. Projektista jäi tyytyväinen ja kiitollinen mieli. Nyt kävijöitä oli noin 230. Tätä konseptia tullaan mielellään tekemään kaikkien kiinnostuneiden seurakuntien kanssa. Veikko Samuli & san. Vastaanotto on ollut kauttaaltaan kiittävää. Väkeä oli kirkkosalissa sen verran, että väliseinä seurakuntasaliin piti avata. Paljon oli meidän seurakunnan työntekijöille ihan uusia kasvoja. Valoon päin säv. Nykyiseen työpaikkaani Hakunilan seurakuntaan tullessani ajatus lähti konkretisoitumaan ja tuntui, että nyt olisi hyvä hetki kokeilla tätä. Muutamia hänen laulujaan lauletaankin säännöllisesti toimituksissa ja ne ovat ihmisille tuttuja. Mitä kappaleita laulettiin yhdessä. Yhtään poikkipuolista sanaa ei ole kantautunut korviimme. Tyypillisesti torstai-illan viikkomessussa on joitain kymmeniä vieraita, joista suurin osa illan isoskoulutusja kuoroväkeä. Millainen mieli kanttorille jäi. Mukava oli todeta, että valtaosa osa väestä kävikin ehtoollisella, vaikka eivät todennäköisesti olleet suurilta osin aktiivisia messukävijöitä. Kun omalla tekemisellään saa piikin messutilastoihin, tuntee tehneensä jotain oikein. Hyvä etukäteistiedotus oli tämänkin tilaisuuden suosion kannalta ensiarvoisen tärkeää. Mitä kappaleita kuultiin. Hakunilassa olemme suunnitelleet, että vastaavia jonkin tietyn laulajan tai lauluntekijän teemalla kulkevia messuja voisi hyvinkin toteuttaa myös jatkossa, ennemmin tai myöhemmin.
Kanttori Minna Wesslund on omalla esimerkillään näyttänyt, että myös nuorten musiikkitoimintaa voi ja kannattaa toteuttaa seurakuntien musiikkitoiminnan piirissä, sanoo Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja Jonna Aakkula. Kyseessä on Kirkkomusiikkiliiton myöntämä tunnustus kirkkomusiikin piirissä tapahtuvasta ansiokkaasta toiminnasta. Lapsista kasvaa musiikkitoiminnassa taitavia nuoria Sancti Amici on klassiseen musiikkiin suuntautunut Porvoon suomalaisen seurakunnan nuorten Sancti Amici & Frida 2018. Tunnustukseen kuuluu konsertti Pohjoismaisessa Kirkkomusiikkisymposiumissa Helsingissä ensi syksynä, 1 000 euron varaus konsertin kuluihin sekä 500 euron rahapalkinto. 16 17 P orvoolainen nuorisokuoro Sancti Amici ja sen piiristä muodostunut lauluyhtye Frida on valittu Suomen Kirkkomusiikkiliiton vuoden musiikkiryhmäksi 2020. Valinnassa painoi ryhmän korkea taiteellinen taso. – Porvoon esimerkki voi rohkaista kanttoreita eri puolilla Suomea rakentamaan polkuja musiikinharrastamiselle lapsuudesta aikuisikään saakka. Omalla esimerkillään kuoro ja sen johtaja Minna Wesslund osoittavat innostavasti, kuinka korkeatasoista musiikkia toteutetaan kirkon musiikkitoiminnan piirissä. Pitkäjänteinen työ on kantanut täällä hedelmää. Kuoro luo mahdollisuuden kirkkomusiikkiharrastamiselle nuorten ikäryhmässä. Valinnan teki Kirkkomusiikkiliiton hallitus. Kuva: Minna Wesslund Vuoden musiikkiryhmän konsertti Pohjoismaisessa kirkkomusiikkisymposiumissa Helsingissä, Agricolan kirkossa pe 11.9.2020 klo 19.00 (Kansallisena Kirkkomusiikin päivänä) Vapaa pääsy. Sancti Amici & Laluluyhtye Frida ovat Suomen Kirkkomusiikkiliiton vuoden musiikkiryhmä 2020 – Nuoret ovat kirkkomusiikkitoiminnassa valitettavan usein väliinputoajia
Huomasin, että taitoa ja halua riittää, joten pikkuhiljaa lähdettiin testaamaan rajoja diskanttiohjelmistolla. Kanttori Minna Wesslund, miten ja milloin nuorisokuorotoiminta sai alkunsa Porvoon suomalaisessa seurakunnassa. Kuoro leireilee kolme kertaa vuodessa, kesäisin myös Saimaalla, jolloin pidetään konsertit alueen rantakunnissa. Miten kannustaisit kanttoreita luomaan vastaavaa toimintaa sellaisissa seurakunnissa, joissa ei ole nuorten musiikkitai kuorotoimintaa. Tulin Porvooseen 1992, jolloin täällä oli jo ollut vuodesta 1984 nuorisokuorotoimintaa. Harmittavasti jossain vaiheessa pojat hävisivät yleensä rippikoulun kynnyksellä ja viimeinenkin ”rohkea” poika keskittyi ennemminkin säveltämiseen ja pianonsoittoon. Hän toimii Porvoon suomalaisen seurakunnan lasten ja nuorten musiikkikasvatuksesta vastaavana kanttorina. Kuoron ohjelmisto on pääosin säestyksetöntä eli a cappellaa. Mukana oli kaksi poikaa ja laulettiin oikeaa sekakuoromatskua. Nämä samat tyypit jatkavat nyt Lauluyhtye Fridassa eli ovat nuoria aikuisia. Kuoro kasvoi ja poikiakin oli mukavasti mukana. Se oli alun perin kuuden nuoren keksimä nimi ja vuosi oli 2007/2008. Tässä vaiheessa minulla on yksi lapsikuoro, kaksi nuorten kuoroa ja yksi nuorten aikuisten yhtye. Ensimmäinen oma nuorisokuoroni oli nimeltään Sancti Amici. Itse aloitin 1993 Porvoon Gammelbackan lähiössä sijaitsevan kerrostalon kerhohuoneessa kokoontuvan lapsikuoron kanssa seuranani viisi ihanaa laulajaa. Miten toiminta on noussut siivilleen, oliko alku tai jokin muu vaihe hankala. Itselläni on se hieno tilanne, että työalaani on lasten ja nuorten musiikkikasvatus. Lauluyhtye Frida on seitsemän nuoren naisen yhtye, joka on muodostunut Sancti Amici -kuorosta. Silloinen nuorisokuoro alkoi keski-ikäistymään ja omat lapsikuorolaiseni kasvoivat teineiksi. Pikkuhiljaa lapset kasvoivat, porukkaa ja kuorojen nimiä tuli ja meni. Wesslund on säveltänyt ja sovittanut lapsi-, nuorisoja sekakuoromateriaalia. Ei suuria ryhmiä, mutta monta sen takia, että vanhemmat kuorolaiset eivät jaksa harjoitella nuorempien kanssa. Porvoon seurakunnassa on ollut jo vuosia musiikkiryhmiä eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Kuorojen Hallayö-levy ilmestyi keväällä 2016. 1/2020 18 kuoro, jossa laulaa 12 nuorta naista. (Aina, kun joku kuorolainen lopettaa, on se yhden päivän suru ja maailmanloppu.) Kuoro muuttui tyttökuoroksi. Riippuu paljolti siitä, miten pystyy toimintaan keskittymään. Laulutekniikan ja nuotinlukutaidon kehityttyä tie voi johtaa Sancti Amici -kuoroon. Olisin menettänyt vanhemKuva: Markku Pihlava. Syntyi uusi nuorisokuoro. Olivat etsiskelleet sopivaa kuoroa ja se olikin sitten menoa. Kuoroilla on ollut konsertteja kotimaan lisäksi Virossa, Unkarissa ja Saksassa. Kanttori Minna Wesslund on suorittanut A-tutkinnon uruissa. Ryhmät laulavat yhdessä ja erikseen. Ensi kesänä kuorot on kutsuttu Viljandin Hansapäiville. Erään kerran harjoituksiin ”pölähti” useampi entisten ja uusien kuorolaisten ryhmä. Vapaaehtoiset ja itsenäiset laulutervehdykset sairaaloissa ja palvelutaloissa ovat ryhmän uusi toimintamuoto. Seurakunnan tilaisuuksissa esiintymisten lisäksi kuorot konsertoivat joka kevät ja joulu kotikirkossaan Porvoon tuomiokirkossa ja eri puolilla Suomea
Pitää olla myös annettavana työkalut, joilla saadaan musiikki onnistumaan. Sen näkee muun muassa messuissa, konserteissa ja retkillä. Sancti Amici ja Frida konsertoivat, lauloivat kauneimmissa joululauluissa, isossa joulujuhlassa Taidetehtaalla ja kahdessa jouluyön messuissa. Kuorolaisia ei tarvitse olla kymmeniä, muutamankin nuoren kanssa musisointi on arvokasta työtä. Luulen, että rippikouluista ja nuorten illoista saisi paljon enemmänkin laulajia, jos genre olisi kevyempää. Mitä olisikaan messut ja juhlat ilman musiikkia. Portaat kehittymiselle on nähtävissä. Mielenkiintoista myös kuulla näiden nuorten aikuisten ajatuksia kirkollisverosta. Yhteisellä konserttimatkalla pienimmät kuulee isompia ja isommat kannustavat pienempiä. Miten lasten ja nuorten musiikkitoiminta on mielestäsi tuonut ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan. Niitä teen vieläkin, mutta yritän oppia koko ajan. Kuoro on lähtenyt oma-aloitteisesti vierailemaan useissa palvelutaloissa ja seurakunnan kehitysvammaisten musiikkikerhon vetäjinä on toimineet kuorolaiset! Millaisia nuoria kuorosi piiristä on kasvanut. Kun on pitkään samassa työpaikassa, vanhemmat työntekijät ja seurakuntalaiset ovat huomanneet kehityksen kaaren, uudemmat vain sen nykytilan, johon on päästy ja joka ei ole todellakaan ollut itsestäänselvyys. Tämä helpottaa kaikkia ja kas, laulu onkin valmis esitettäväksi jo kolmen kuukauden kuluttua! Nuoret haluavat haasteita ja minun tehtäväni on antaa niitä ja auttaa kaikin tavoin niiden toteuttamisessa. Itse pidän tärkeänä, että on leirejä ja retkiä. Tähän kaikkeen tarvitaan kärsivällisyyttä, itse peiliin katsomista, huumorintajua, kuorolaisten kuuntelua, uutta ohjelmistoa vanhaa unohtamatta. Meidän ”vakavaa ja vaikeeta” -tyyppinen musisointimme ei ihan heti massoja tuo. Lauluyhtye Fridan harjoitukset eivät eräänä kirkollisvaalipäivänä alkaneet ennen kuin kaikki täysi-ikäiset olivat käyneet äänestämässä. Opimme toisiltamme asioita, joita ei olisi tätä työtä tekemättömänä osannut oivaltaa. Luulen myös, että seurakuntalaiset tulevat mielellään tilaisuuksiin, missä on kuoro mukana. Ainoastaan kansanmusiikkimainen iloisuus menee läpi, muuten halutaan ”vakavaa ja vaikeeta”. Kuoronjohtajana otan vastuun musiikin oppimisesta ja esittämisestä. Olen usein yrittänyt tuoda uutta, iloista ja kevyempää genreä vaihtelun vuoksi, mutta tyrmäys on ollut kova. Olin itse täydellisen vihreä alkaessani pitää lapsikuoroa viime vuosisadalla. Lopuksi voin vain todeta, että aijai niitä ihania kuulakkaankirkkaita ääniä, jotka yhdessä soidessa saavat palan kurkkuun ja ihokarvat nousemaan!. Pääasiassa kannustaen. Riippuu paljon myös siitä, minkälaista musiikkia olisi tiedossa. Perheet, sukulaiset, ystävät, poikaystävät, opettajat. 18 19 mat kuorolaiset, jos en olisi perustanut uusia ryhmiä. Kun tulee uusi, hankalakin laulu, sanon usein, että esitetään se vasta vaikka kahden vuoden kuluttua. Miten seurakunta on suhtautunut työhösi, jossa lapset ja nuoret ovat keskiössä. Kuorolaisten äitejä ja isiä on liittynyt muihin srk:n kuoroihin. Mitä muuta haluaisit mainita. Nyt jouluna ja sen jälkeen on tullut mukavaa palautetta eri tilanteissa. Ulkomaanmatkatkin saattavat toimia houkuttimena, mutta se onkin sitten hankalampi juttu järjestää. Kuorolaisten mukana seuraa iso joukko ihmisiä. Koulutus oli olematon ja tein kaikki virheet. Nuorisokuoro on työväline, joka opettaa johtajaansa. Ohjelmistomme on klassinen, paljon a cappellaa. Nuoriso-ohjaajia, lastenohjaajia, insinöörejä, ensihoitajia…tiedossa on ainakin yksi pappikin. Ennen kaikkea musiikkia rakastavia ihmisiä. Entisiä lapsikuorolaisia näkee usein vihkimisissä ja hautauksissa ja joidenkin kanssa yhteys on alkanut uudelleen somen kautta, mikä on mielenkiintoista. Pikkuhiljaa porukka saattaa kasvaa ja tapahtuu yhteen hitsautumista ja yhdessä kehittymistä. Millaiset ovat työskentelyolosuhteesi. Venymistä mahdollisesti uusiin ryhmiin, venymistä myös harjoituspäivissä (perjantai-illat, viikonloput). Ymmärtävät hyvin, mitä vastinetta rahoillensa saa. Palaute tulee yleensä suoraan päin naamaa, joskus voimasanojenkin kanssa
Olimme mukana tekemässä erilaisia musiikkimateriaaleja (Laulutuuli, Virsimuskari, Nuoren seurakunnan veisukirja), koulutimme niin seurakunnan kuin kuntienkin työntekijöitä ja järjestimme valtakunnallisia isoja tapahtumia kuten Pisara -suurleiri ja Virsivisa. Se tarjoaa musiikillisesti valtavat mahdollisuudet sanoittaa evankeliumin kulkua ja myös ihmisten tuntoja syvyyksistä kirkkauteen. Kirkkovuosi on mahtava asia. Viestinnällisesti olemme olleet myös haastavassa paikassa esimerkiksi markkinoinnin suhteen. Mukaan on tullut organisaatioja työnkuvamuutoksia, jotka esimerkiksi ovat vaikuttaneet alueellisten finaaleiden järjestelyihin. Syyt lopettamispäätökseen ovat määrällisiä, rakenteellisia ja tietyllä tavalla myös sisällöllisiä. Virsivisan osallistujamäärä laski tällä kaudella voimakkaasti eli kaikissa hiippakunnissa. Virsivisan kanssa ollaan nyt tultu siihen kohtaan, että Virsivisa on tässä muodossa päätetty lakkauttaa. Päätöksen tekivät Virsivisan järjestäjät Nuori kirkko ry ja Kirkkohallitus yhdessä. Virsivisan aika lopettaa Virsivisan yhdeksäs valtakunnallinen kausi huipentui Tuusulan Pikkupupujen voittoon. Sen myötä vielä lämpimät kiitokset.. Musiikki voi antaa kaikelle tälle kaipaukselle äänen. Se on jo itsessään signaali. Tuntuu, että äskeisenä joulun aikana ihmiset janosivat yhteisiä kokemuksia ja yhteisesti jaettuja tunnelmia sekä kirkon ydintä ja sisintä. Kouluissa eletään monenlaisten mahdollisuuksien kanssa, monien hankkeiden ja monenlaisen kulttuurin Alkukesän kukkakimppu on kerätty Virsivisan jälkimainingeissa kesäkuussa 2019. Sisällölliset kysymykset liittyvät osin rakenteeseen ja muotoon sekä koulujen opetussuunnitelmiin, osin itse virsiin. Viimeiset mirhan tuoksut leijailevat ja kellon kilahdukset helkähtelevät; viitan tupsut vilahtelevat. Joulun draamallinen kaari on päättynyt jatkuakseen taas kohti pääsiäistä. 1/2020 20 Uusia aikoja! Tätä kirjoittaessani on vielä loppiaisen valo ilmassa. Virsivisan rakenne on ollut neliportainen: koulu, seurakunta, hiippakunta/alue, finaali. Vuosi 2019 oli vaiherikas vuosi järjestömme näkökulmasta. Jotkut opettajat ovat myös kokeneet virsivisan liian pitkänä ja vaikeana hahmottaa