ja isännöinti Nro 9/2015 6,50 Kiinteistö Asumistuet nostavat vuokria Sijoitusyhtiölle 56 kauppakiinteistöä Uusia puukerrostaloja pääkaupunkiseudulle Konekaupan taantuma alkaa olla takana Asumisväljyydessä suuret alueelliset erot Yhteiset tilat ahkerassa käytössä Pihatyökaluihin satsataan, jos talkoohenkeä riittää Talkoovakuutus yleisin lisävakuutuksista
11000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus tekijä työkierros lasku Soita 03 3398 6722 taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee Laaturemonttia. 97 % HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI Paikalliset pojat !. Miksi
Varastotilaa vaikka koko talolle! Vuokravarastot Katso tarjoukset netistä! Turvallista, toimivaa ja järkihintaista varastotilaa niin paljon kuin talossasi tarvitaan helposti ja vaikka heti. Soita 0207 007 700 tai katso tilaakaikelle.
– Paketteihin ei sisälly isännöintisopimusta, vaan taloyhtiöllä voi olla isännöitsijä valittuna omasta joukostaan. Jotkut menestyneet toimistot ovat ostaneet naapuritoimistoja ja osittain aika etäälläkin toimineita. Yksityinen yritystoiminta on kuitenkin alalla edelleen tyypillistä, joskin suuremmat ketjut ovat laajentaneet isännöinnin lisäksi kiinteistöjen huoltopalveluihin. Kilpailu samalla keskittyy ja isännöintitoiminnan markkinat paranevat. Vähitellen isännöitsijöistä on tullut itsenäisiä, päätoimisia ammatinharjoittajia, jotka ovat ryhtyneet ajan saatossa isännöimään useampia kiinteistöjä. Perinteisesti isännöinti on ollut taloyhtiössä asuneen, alaa tuntevan ja tehtävän vaatimaa osaamista hallitsevan henkilön hoidossa. Tänään on olemassa isännöintitoimistojen ketjuja. Isännöintiyritykset ketjuuntuvat Isännöintitoiminta keskittyy. Sivu 40 Taloyhtiöt suojaavat omaisuuttaan entistä paremmin – Viime aikojen suuntaus on erilaisten järjestelmien integroiminen yhteen on tullut entistä tärkeämmäksi. On odotettavissa, että kiinteistöjen energiankustannus saadaan vähenemään entisestään, kun energialähteet kehittyvät. Oulun väestö on nuorta: väestön keski-ikä on vain noin 35 vuotta, mikä on Euroopankin mittakaavassa erittäin alhainen. Sivu 46 Oulussa panostetaan kestävään asuntopolitiikkaan – Oulun maaja maankäyttöpolitiikkaa on rakennettu vuosikymmeniä poliittisessa yhteisymmärryksessä ja asuntopolitiikka rakentuu tämän toiminnan päälle, Oulun kaupungin asuntotoimen päällikkö Jukka Kokkinen teroittaa. Isännöintitoiminnassa pätee samat kilpailulait, kuin missä muussa kapitalistisessa yritystoiminassa hyvänsä. On muodostunut ketjuuntumista ja monilla yksityisessä omistuksessa olevilla on useita toimipaikkoja. Isännöinnin laatu on viime vuosikymmeniä noussut. – Koko Suomen keskimääräinen asuntopintaala henkilöä kohden on 39,8 neliömetriä, mutta alueellisesti asumisväljyydessä on merkittävää vaihtelua. Eero Ahola. Ja hintakilpailu on tervettä, joskin moni pientoimisto tuntee tulleensa ison ketjun yliajamaksi. Integrointi tuo suojaa, jos järjestelmät ymmärtävät toisiaan, mihin tekniikka antaa antaa entistä paremmat mahdollisuudet. Toiminta kehittyy ja etenee. Se mahdollistaa meidän kylmän Pohjolamme parempaa kilpailukykyä kaikkinaisissa inhimillisen elämän muodoissa. Sivu 68 Isännöintitoimistot suosivat palvelupaketteja – Monet isännöintitoimistot ovat rakentaneet palvelupaketteja pienille taloyhtiöille, koska isännöintipalveluita ei voi tarjota kovin pienellä rahalla kiinteistön koon mukaan. Laatuongelmia ei isännöinnissä ole juurikaan esiintynyt. Hinnat monilla paikkakunnilla on saatu lyödyksi niin alas, että pienyrittäjä menehtyy ja myöhemmin hinnat nousevat, kun kilpailutilanne helpottuu. Alalle ovat tulleet kiinteistönvälitysketjut. Taloyhtiöt, niin kiinteistökuin asunto-osakeyhtiötkin muodostavat kansantaloutemme kannalta suuren perusvarallisuuden. Näiden hyödyntämien on edelleen lisääntymässä. Niistä suuri osa on rahalaitosten hallussa. 4 Pääkirjoitus Puhuvat päät Sivu 42 Suomessa asutaan melko väljästi – Vaikka usein toisin luullaan, kansainvälisesti ajatellen Suomessa asutaan melko väljästi. Syntyi yhden–kahden isännöitsijän toimistoja, joissa toimistotehtävien hoitoon palkattiin omat ammattilaisensa. Asumisen ja yrittämisen edullisuus ovat osaltaan tästä syystä yksi Oulun kaupungin tärkeitä tavoitteita. Fossiilisten lämmityspolttoaineden käyttö vähenee ja tilalle tulevat biopolttoaineet ja ennnenkaikkea ilmainen energia: aurinko, tuuli ja maa. Yleensä taloyhtiöt heräävät suojausten tarpeeseen vasta kun jotain tapahtuu, sanoo turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssialan Keskusliitosta. Seuraava kehityksen vaihe on ollut isännöintitoimistojen perustaminen. Paketissa on tyypillisesti taloushallinnon palveluita, joihin pienissä taloyhtiöissä ei ole osaamista, sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen. Kireä kilpailu pitää huolen sekä laadusta että hinnasta. Isännöintitoiminta on kansantalouden kannalta mitä tärkeintä. Niiden vaaliminen edellyttää hyvää ylläpitoa, peruskorjauk sia tulee tarpeen mukaan hyvissä ajoin toteuttaa ja ennen kaikkea energiakysymysten vaaliminen on oleellista. Se ylläpitää suurta kiinteistömassaa, jolla on erittäin suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja elintasomme säilyttämisessä. Rahoitusylitarkastaja Timo Tähtinen Ympäristöministeriön Rakennetun ympäristön osastolta toteaa, että esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Hollannissa ja Ranskassa henkilöä kohden on tilaa alle 10 prosenttia enemmän kuin Suomessa
40 Järjestelmien integrointi tuo turvallisuutta Taloyhtiöt osaavat entistä paremmin varautua erilaisten suojausten tarpeeseen. 62 Pihatyökaluihin satsataan, jos talkoohenkeä riittää Taloyhtiöiden käyttöinvestoinnit ovat yleensä erilaisia pihaja puutarhatyökaluja tai muita arjen pyörittämiseen tarvittavia työkaluja. TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Marjo-Kaisu Niinikoski Maija Salmi Klaus Susiluoto Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. 46 Oulussa kestävää asuntopolitiikkaa Oulun kaupunki on vahva toimija paikallisilla asuntomarkkinoilla. 72 Kehittyvä kerrostalo -työryhmä palkittiin Rakennustiedon myöntämä palkinto meni tänä vuonna Kehittyvä kerrostalo -työryhmälle. 24 Aurinko integroidaan joka rakennukseen Energiateollisuus arvioi, että aurinkosähköpaneelit ovat läpimurron partaalla lämpöpumppujen menestystä seuraten. 32 Townhouse-asunnoille olisi kysyntää Aalto-yliopiston kysely osoittaa, että townhouse-taloilla olisi kysyntää, jos ne vastaisivat paremmin asukkaitten arjen toiveita, ja olisivat hinnaltaan kohtuullisia. Lisävakuutuksista yleisin on talkoovakuutus. 54 Hiertääkö epäreilu kilpailu. 14 Siriukselle omistukseen 56 ruokakauppakiinteistöä Vuoden 2014 kesäkuussa toimintansa aloittanut kiinteistösijoitusja -varainhoitoyhtiö Sirius on syyskuun loppuun mennessä ostanut 56 ruokakauppakiinteistöä. Koko maan keskimääräinen asuntopinta-ala henkilöä kohden on 39,8 neliömetriä, mutta alueellisesti asumisväljyydessä on merkittävää. 26 Tuulivoimakiintiö täyttyy Uusiutuvan energian tavoiteohjelman mukaan Suomessa on määrä tuottaa vuonna 2020 tuulivoimalla sähköä 6 TWh. 36 Maxpo-messujen uutuutena puuja bioenergialue Hyvinkäällä järjestettiin Maxpo-messut, jossa esillä oli monen miljoonan arvosta työkoneita. 28 Kaasujärjestelmä – uusi, kolmas vaihtoehto Onnistuuko Suomen energiajärjestelmän mullistus seuraavan 20 vuoden aikana niin, että tuulija aurinkosähkön varastointi ei ole ongelma ja liikenne kulkee kaasulla tai sähköllä. 58 Vanhassa talossa yhteiset tilat ovat kovassa käytössä Hämeenlinnalaisessa Asunto Oy Kasarminkatu 16:ssa on edelleen mankelihuone, talopesula ja tietysti se perinteinen sauna. 50 Sisäinen avoimuus luo luottamuksen ilmapiiriä REIM Group on ollut monessa mielessä edelläkävijä uuden isännöintimallin eteenpäin viemisessä. Isännöinnin toimialalla ei pankkien omistamien toimistojen kanssa ole ilmennyt sellaisia kilpailuongelmia kuin kiinteistönvälityspuolella. 16 Kova kysyntä turvallisista kohteista Pienille toimijoille on tullut tilaa, kun isot pörssiyhtiöt, kuten Citycon, tähtäävät pääasiassa pääkaupunkien prime-kiinteistöjen omistamiseen. 64 Talkoovakuutus yleisin lisävakuutuksista Taloyhtiöt ottavat käytännössä aina kiinteistövakuutuksen, vaikkei se olekaan pakollinen. 42 Asumispinta-alaa keskimäärin 39,8 neliötä henkeä kohden Suomalaiset asuvat Euroopan mittakaavassa ajatellen kohtuullisen väljästi. Vantaan asuntomessualueen omakotitonteista enemmistöllä hyrrää lämpöpumppu, vaikka alueella on kaukolämpö. Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. Mahtaako EU:n tuleva kytkykaupan kieltävä direktiivikään muuttaa ikuisuusongelmaa. Suomessa tämä pyritään tekemään huomattavin määrin kotimaisella tuotannolla, metsäja peltobiomassasta sekä jätteistä ja erilaisista sivuvirroista. 10 Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat Kiinteistöjen ylläpito vie vuosi vuodelta enemmän euroja. Näyttelyn järjestäjät odottavat konekaupan kasvavan lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset ovat nousseet kuluvana vuonna kaksi prosenttia. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. 30 Öljyvedosta sähkövetoon Energiatiekartalla on selkeät ajolinjat siihen, miten raakaöljypohjaisesta vedosta siirrytään sähköja kaasuvetoiseen vetoon. Viime aikojen suuntaus on erilaisten järjestelmien integroiminen yhteen on tullut entistä tärkeämmäksi. VASTUU VIRHEISTÄ JA HUOMAUTUKSET Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. 70 Ruotsissa asumisoikeusyhdistys vastaa paljosta Ruotsissa kaikki asukkaat ovat asumisoikeusyhdistyksen jäseniä, ja yhdistyksen hallitus on vastuussa paljosta. Kaupungin profiiliin kuuluu ja tulee kuulumaan vahva asema ja rooli maaja asuntomarkkinoilla. 18 Uusia puukerrostaloja nousee pääkaupunkiseudulle Uusia puukerrostaloja nousee lähitulevaisuudessa Helsinkiin Honkasuolle sekä Kuninkaantammen uudelle asuinalueelle. 22 Kuinka käy kaukolämmön. 68 Taloyhtiöitä ei valita koon perusteella isännöintiin Suomessa alan yritykset eivät ole jakaantuneet hoitamaan joko isoja ja vaativia, keskisuuria tai pieniä taloyhtiöitä. TILAAJAPALVELU: puh. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Asunnoista onkin Suomessa tullut haluttuja sijoituskohteita. 5 Sisältö 9 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. ISSN 0782-7911 Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun 6 Asumistukia valuu sijoittajille Asumistuet kohottavat vuokria ja kasvattavat asuntosijoittajien voittoja. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari.. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.. Työryhmä sai tunnustusta siitä, että se on vaikuttanut positiivisesti rakentamisen toimintaympäristöön Helsingissä. 74 Sanastotyö mielenkiintoista Kiinteistöalan sanaston kokoaminen selkiytti termien sisältöjä, muistelee Juhani Siikala kolumnissaan
Pääkaupunkiseudulla kysyntää riittää, sillä Sipilän hallitus kiristämässä asumistuen tulorajoja, mutta edistämässä vuokra-asuntotuotantoa Asumistuet kohottavat vuokria ja kasvattavat asuntosijoittajien voittoja. vuokra-asuntotasapainon synnyttämiseksi. Ja Kelahan maksaa asumistuet... 6 Helsingin yleiset asumistuet 1,5 kertaa asukasosuus Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnan määrä on kuntien vallassa, mutta kunnissa ei ole kykyä tai halua käyttää tätä valtaa tarjonta on riittämätöntä. Asumistukia valuu sijoittajille Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen kysyntää riittää, sillä tarjonta on riittämätöntä.. Vuoden 2014 lopulla ARAvuokra-asuntoa jonotti koko maassa 106 500 kotitaloutta, mikä on 3,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Helsingin väkiluku vuoden 2014 lopussa (622 240) oli reilu 11 prosenttia koko maan väkiluvusta (5 475 429), mutta yleisen asumistuen osuus (138 506 miljoonaa) lähes 19 prosenttia Kelan maksamista yleisistä asumistuista (742 300 miljoonaa). Vapailla vuokraasuntomarkkinoilla omistaja voi pyytää maksimivuokraa niin kauan kuin maksajia eli asunnon vuokraajia löytyy. Haluaako valtiovalta jakaa veronmaksajain rahaa näihin voittoihin. ARAn/Kelan tilaston mukaan Helsinkiin virtasi viime vuonna asumistukia yli 246 miljoonaa euroa, pääkaupunkiseudulle yli 385 miljoonaa. Hakijoista 43 prosenttia oli pääkaupunkiseudulta. Uusia rahastoja perustetaan ja asuntoja ostetaan tukkuhinnalla. Asunnoista onkin Suomessa tullut haluttuja sijoituskohteita
Sato-konsernin tulos vuodelta 2014 oli ennätyshyvä, yli 24000 asunnon arvonnousu pois lukien yli 91 miljoonaa euroa. Kenelle voitot menevät. Asukkaan tulot tarkistetaan ARA-asuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa 5 vuoden välein. Orava Asuntorahasto on tuottohakuinen asuntorahasto, joka pyrkii hyödyntämään asuntomarkkinoilla suursijoittajille usein saavutettavissa olevaa tukkualennusta hankkimalla pääsääntöisesti kokonaisia kohteita. Suurimman ayomistajan, Metalliliiton, osuus oli 2 154 145 euroa. – Suomessa on lähes 200 kuntaa, joissa omakustannusperusteinen ARA-vuokrataso on korkeampi kuin vapaiden markkinoiden vuokrataso, kertoo ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti. Huhtikuussa tosin uutisoitiin, että Balder ostaa 21 prosentin osuuden Satosta 180 miljoonalla eurolla. Niinpä valtion tuella rakennettuja, vuokrakilpailussa hävinneitä asuntoja onkin tyhjinä jo yli 7200 ja määrä kasvaa, ellei niihin asuteta pakolaisia. Asunnot myydään markkinoille Sipilän hallituksen asuntopolitiikan toimet – Yleishyödyllisen asuntorakentamisen säädöksiä uudistetaan muuttamalla rajoitusehdot hankekohtaisiksi yleishyödyllisyysvaatimuksia kiristäen. Esimerkiksi Ilmarisen, Varman, Metalliliiton, JHL:n, Rakennusliiton, PAM:n, Ammattiliitto Pron, OAJ:n, TEAMin ja Tehyn omistama vuokra-asuntoyhtiö VVO tuotti alkuvuonna lähes puolet liikevaihdostaan voittoa, vaikka huomioon otettaisiin tulokseen sisältyvä 21,2 miljoonan euron arvonnousu: 41000 vuokraasunnolla 47,7 miljoonaa euroa, siis keskimäärin noin 1163 euroa/ asunto. Oravan noin 800 asuntoa sijaitsevat 43 kohteessa sijoitusstrategian mukaisesti eri puolilla Suomea, 23 kaupungissa. Lahjoitusten suhde lainaan on sama kuin Helsingin asumistukien suhde asukaslukuun. Selvitetään, missä määrin – Jatketaan työeläkeyhtiöille vuoteen 2019 asti vieraan pääoman käytön sallimista asuntosijoituksissa.. Asuntoministeri Pia Viitasen (sd) allekirjoituksella ARAlle myönnettiin vuodelle 2015 oikeudet antaa vuokra-asuntojen korkotukilainoja 830 miljoonaa euroa ja takauslainoja 285 miljoonaa euroa. Siirtymäaika asunnosta on 2 vuotta. Kiinteistön ylläpidon kustannus tai rakennuskustannus ei suinkaan ole pääkaupunkiseudun yksityisissä asunnoissa 30 prosenttia korkeampi kuin ARA-tuetuissa asunnoissa, mutta vuokratasoero on Helsingissä peräti 39 prosenttia. Analyytikot seuraavat mielenkiinnolla, pystyykö yhtiö lupaamaansa jatkossa. Vuonna 2010 perustettu pörssiyhtiö Orava Asuntorahasto sijoittaa suomalaisiin vuokraasuntoihin ja on jakanut yli 10 prosentin osinkoa. Vertailut vuodelta 2014 on tehnyt ARA. Kohtuullisuus yli 30 prosentin päässä Vapaiden markkinoiden asunnonomistajissa on kahdenlaista väkeä. – Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli, joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille. – Olemassa olevan ARA:n asuntokannan käyttöja luovutusrajoituksista joustetaan, mikäli vapautuva pääoma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen. 7 Asumistuet ovat kertalahjoituksia, kun taas ARAn uudisrakennustuki on lainaa. Ne ovat luettavissa oheisesta taulukosta. Vastapainona on paljon yksityisiä asunnonomistajia, jotka ovat velattomia eivätkä arvosta suurta vuokratuottoa niinkään kuin sitä, että vuokralainen pysyy ja voi hyvin. Rahastojen ja eläkeyhtiöiden yhtiölain mukaisena tavoitteena on maksimoida voitto. Kela maksaa vuodessa lahjoituksina asumistukia karkeasti 1,5 miljardia euroa, ja ARA lainaa uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen vain yhden miljardin. Yksityiset tyytyvät paljon vähempään Yksityiset asunnonomistajat pystyvät pitämään asuntonsa käytössä myös Etelä-Savossa, jossa vapaiden markkinoiden vuokrat ovat kuusi prosenttia alhaisempia kuin ARA-tuettujen asuntojen omakustannusperusteiset vuokrat. – ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat. Tuo 16,1 prosenttia vastaa työeläkevakuuttaja Ilmarisen myymää osuutta. Osa kerrostaloista on jo purettu. Silti vuokria korotettiin maaliskuun alussa noin kolme prosenttia. Valtion tukemien asuntojen omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden tuotannon osalta. VVO jakoi viime vuoden voitosta osinkoja lähes 22,21 miljoonaa euroa. ARA-asuntojen asukasvalinnasta voidaan poiketa tapauksissa, joissa julkinen tuki ei johda epäterveeseen asukaskilpailuun yksityisten vuokraasuntomarkkinoiden kanssa. Siitä 32 miljoonaa euroa jaettiin osakkeenomistajille, jotka Saton sijoittajainformaation mukaan ovat Työeläkeyhtiö Varma sekä hollantilainen APG Asset Management NV 22,8 prosentin osuudella, ruotsalainen Balder Finska Otas Ab 16,1 %, Danske Bank 13,7 %, Työeläkevakuutusyhtiö Elo 12,9 %, Valtion Eläkerahasto 5 %, Rakennusliitto 0,9 % ja muut 5,8%
Sekä viiden että kymmenen vuoden tarkastelujaksolla asuinkiinteistöjen keskimääräiset vuotuiset kokonaistuotot nousevat yli yhdeksään prosenttiin. 8 68 miljoonalla eurolla. 1998 alkavassa historiassa. luovutuskorvaushinta on lain säätelemä ja ARAn valvonnassa. Asuinkiinteistöjen arvonmuutokset eivät ole kertaakaan painuneet miinukselle KTI Kiinteistöindeksin vuodesta yksitellen tai vuokrataan. – Taloudellisessa raportoinnissa olemme siirtyneet raportoimaan liiketoiminnastamme kokonaisuutena ja luovuimme segmenttiraportoinnista tämän vuoden alussa. – Meillä on omistuksessamme hyvin paljon ARA-rahoituksella rakennettuja asuntoja, joiden omistuksesta emme ole suunnitelleet luopuvamme. Yhtiön rahoitusstrategialla pyritään optimoimaan velan määrää kulloiseenkin korkotasoon ja markkinatilanteeseen sopivaksi. Lisää saa enintään 252 euroa ja enintään 80 prosenttia kuukausittaisista asumismenoista. Yhtiön luototusaste pyritään pitämään 30 ja 60 prosentin välissä. Asuntoja vaihdetaan parhaiten tuottaviin Sato myi kesällä noin 760 ARArahoitettua vuokra-asuntoa eri puolilta Suomea yleishyödyllistä vuokraustoimintaa harjoittavalle Y-Säätiölle. Viime vuoden tuloksesta, jossa on mukana arvonnousu, ns. Pian tuon kaupan jälkeen Sato osti investointipankki IceCapitalin asuntorahastolta 379 asuntoa Lisääntyvä osuus voitoista ulkomaille Asunnot ovat KTI Kiinteistöindeksissä peitonneet muut kiinteistösektorit jokaisena vuonna vuodesta 2008 lähtien. Vatro-asunnot vain 1666 euroa asunnolta. Kaikkein pienituloisimmat voivat saada lisäksi toimeentulotukea vuokra-asumiseen. – Yleishyödyllisyysrajoitusten, ns. Tästä esimerkkinä on ruotsalaisen Balderin ja hollantilaisen APG:n tulo Saton osakkaiksi. – Opintotuen asumislisää myönnetään opiskelijalle, joka asuu vuokralla. Realisoimme asuntoja sijainnin, kunnon ja tulevaisuuden näkymien perusteella, viestii Saton toimitusjohtaja Erkka Valkila. – Eläkkeensaajan asumistukea saavat 65 vuotta täyttäneet tai muista syistä eläkkeellä olevat henkilöt, jotka asuvat vuokralla tai omistusasunnossa.. Sato-asunnot tuottivat keskimäärin 7236 euron tuloksen, ns. Niinpä asunnot ovat alkaneet kiinnostaa myös ulkomaisia sijoittajia. Tukea voi saada sekä vuokraettä omistusasuntoon. Näissä hankkeissa tuen ja rajoitusten välinen suhde ei ole tasapainossa. Kumulatiivisesti asuinkiinteistöjen markkina-arvot ovat 2000-luvun aikana nousseet lähes 50 prosenttia. Sijoituskohteet hajautetaan tavoitellun aluejakauman ja ikäjakauman mukaisesti. Asumiseen saa monenlaista tukea – Pienituloiset saavat yleistä asumistukea bruttotulojen mukaan 80 prosenttia perusomavastuun ylittävistä asumismenoista. ikuisten rajoitusten, alaisten ARA-vuokra-asuntojen tuottamisesta ja hankkimisesta olemme luopuneet jo 2000-luvun alussa. Ns
– ARA-asunnoissa siirrytään tulojen tarkistukseen. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen jätti kuitenkin eriävän mielipiteen: – Helsingissä valtion tukemissa asunnoissa asuu 10 000 ja koko maassa noin 20 000 sellaista kotitaloutta, jotka kuuluvat kahteen korkeimpaan tulodesiiliin samaan aikaan, kun useilla pienituloisilla on vaikeuksia järjestää asumisensa vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla. Vuokra-asuntotuotantoa voi lisätä myös työeläkeyhtiöille myönnetty oikeus rahoittaa uudisrakentamista lainalla. Asumistuen vuokravaikutus tunnistetaan – Yleinen asumistuki on vuoden 2015 alusta muutettu kokonaisvuokraan perustuvaksi. Asian toteutustapa ei ole vielä tämän syksyn listalla, mutta hallitus palaa siihen talven aikana. Sen sijaan eläkeläisten asumistuen leikkauksesta saman suuruiseksi yleisen asumistuen kanssa syntyi meteli, joka sai hallituksen lieventämään leikkausta. Uusi hallitus tekee muutoksia Asumistuet alueittain, Lähteet: ARAn ja Kelan tilastot. Juha Sipilän hallitus tekee kaivattuja muutoksia vuokra-asuntotukijärjestelmään. Tästä syystä ARA-asuntojen asukasvalintaan tulisi palauttaa erikseen täsmennettävien järjestelyin tulorajat. Siksi on perusteltua jatkossa arvioida uudistetun asumistukijärjestel– Asuntopulasta johtuvaan vuokrien nousuun hallitus pyrkii vaikuttamaan ensimmäiseksi lisäämällä asuntotuotantoa varsinkin pääkaupunkiseudulla, hän kertoo. Teksti: Terttu Iiskola Hallitusohjelman mukaan toisaalta uusien ARA-tuettujen kiinteistöyhtiöiden omistajien ei tarvitse enää olla ns. – Julkisen tuen entistä parempi kohdentuminen ja koko tukijärjestelmän hyväksyttävyys edellyttäisivät sitä, että valtion tukemat vuokra-asunnot kohdistetaan tähänastista selvemmin pienituloisimmille ja vähävaraisimmille ryhmille. Se lisää vuokrien kohoamisen riskiä. Hallitus tekee näistä esitykset ensi vuoden puolella, Pokka kertoo. – Ylijohtaja Hannu Rossilahti nimettiin jo kesällä selvityshenkilöksi, jolta on pyydetty lokakuun loppuun mennessä ehdotus yleishyödyllisen asuntorakentamisen säädösuudistuksista. 9 män toimivuutta, erityisesti sen vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Raporttiin kirjattiin tarve korottaa asumistukia, jotta muutto pienipalkkaisiin töihin helpottuisi. Tärkeimmät hallitusohjelman asuntopoliittiset kirjaukset noudattavat vain osin helmikuussa julkaistun virkamiestyöryhmän raporttia Asumisen tukija verojärjestelmien vaikuttavuus . Asumistuesta raporttiryhmässä oli ainakin kahdenlaista näkemystä. Olemassa olevan kannan paremman kohdentumisen takaamiseksi tuloja varallisuusrajojen tarkistukset tulisi ulottaa myös nykyisiin asukkaisiin. Asumistuen saajista 53 prosenttia asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, ja heistä suuri osa saa asumismenoihinsa myös toimeentulotukea. ARA-muutoksista esitykset vuoden alussa Työryhmän puheenjohtaja oli ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. yleishyödyllisiä rakennuttajia. Toisaalta yleishyödyllisyysvaatimuksia on tarkoitus kiristää ja samalla luoda uusi ns. Keskeinen kysymys asumistukien osalta on, kuinka hyvin ne kattavat todellisen asumismenoista pienituloisille syntyvän taloudellisen rasitteen ja kuinka paljon toimeentulotuella joudutaan pysyvästi kattamaan asumismenoja, virkamiesryhmän raportti toteaa. välimalli, jossa ARArajoitukset purkautuvat jo 10 vuoden kuluttua. – Hallitusohjelman linjauksessa näkyy valtiovarainministeriön puumerkki, toteaa Pokka
Lämmitys, vesi, vakuutukset ja tonttien vuokrat kallistuvat. 10 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousevat vuosi vuodelta Kiinteistöjen ylläpito vie vuosi vuodelta enemmän euroja. Lämmityskuluihin hupenee suurin siivu hoitovastikkeesta Korjausten sekä niiden suunnittelu ja valvonta maksavat. Saneeraukset näkyvät nekin väistämättä kokonaispotissa ja osakkaiden maksamassa yhtiövastikkeessa. Saneeraukset näkyvätkin rahoitusvastikkeessa.. Kiinteistöveroa kiristettiin vuoden 2015 alusta
Kuluva vuosi ei ole ollut Oulussa erityisen raju. – Mikäli korjaukset jäävät ajallaan hoitamatta, nousevat kustannukset, siksi saneerausten kohdalla ei kannata yrittää viivyttelyllä säästää. Niissä rahaa menee jatkossa luonnollisesti korjauksiin, linjasaneerauksiin, vesikattoihin ja julkisivukorjauksiin. Suomela peilaa kuluneen vuoden tilannetta edellisvuosiin, jolloin esimerkiksi vesi nousi 5–10 prosenttia, ja kaukolämmön hinta 10 prosenttia vuosittain. Oulussa, jossa isännöimme kaupunkialueella noin sataa kiinteistöä, kaukolämmön hinta on nyt pysytellyt maltillisena. Kaukolämmön hinta nousi 1, 5 prosenttia. Saneerauksissa on Ikosen mukaan syytä olla ajoissa liikkeellä. Järjestelmien suoma hyöty näyttäytyy kuitenkin vasta pidemmän ajan kuluessa, eikä niitä olla vielä toteutettu isännöimiini kiinteistöihin. Osakkaat kuitenkin ymmärtävät nykyisin, että kyse on heidän omaisuutensa hoidosta. Toki talousarviot ja budjetit valmistuvat vasta ensi keväänä, jolloin päästään tarkemmin tarkastelemaan, mitkä kustannukset ovat nousussa, Suomela sanoo. – Tonttivuokrien korotukset eivät ole aivan vielä käsillä, mutta tulevat lähivuosina vastaan, sopimuksista riippuen. Kiinteistövero nousi huimasti Kulurakenteessa on nähtävissä suuriakin eroja pohjoisemman Suomen ja pääkaupunkiseudun välillä. – Lämmitys, joka on merkittävimpiä kulueriä, ei ole tänä vuonna noussut kuten aikaisemmin. – Kiinteistökantamme on rakennettu pääsääntöisesti 1960–70-luvuilla. – Kiinteistövero nousi Espoossa ja Kauniaisissa vuoden 2015 alusta jopa 20 prosenttia. Veronkorotuksille ei tietysti mahda yhtään mitään, Terasti Oy:n isännöitsijä Mikko Ikonen toteaa. Voidaan arvioida, että tontinvuokrista koituu lisäkustannuksia noin 60 senttiä neliötä kohden. Nämä eivät vaikuta hoitokuluihin, mutta näkyvät tietysti osakkaille yhtiövastikkeessa. Lämmitys on suurin kuluerä kiinteistöissä. Tämä tuntuu ylläpitokustannuksissa huomattavasti. Siinä, missä Oulussa kiinteistöveroa ei juurikaan murehdita, tuottaa se päänvaivaa Espoossa. Joissakin yhtiöissä on rohkeasti lähdetty hakemaan säästöjä esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmistä tai aurinkolämmöstä. Vaikka korjaukset nielevät euroja, ovat ne väistämätön osa kiinteistönpitoa, Suomela sanoo. Oulun keskusta-alueella toimivan Isännöintipalvelu E. Ikosen mukaan heidän isännöimissään noin parissakymmenessä kiinteistössä suurin kuluerä on lämmitys. Ylläpitokustannuksissa tulee Suomelan mukaan tulevina vuosina sen sijaan tuntuvampia korotuksia tontin vuokrien noustessa. Asumisen energiankulutus energialähteittäin vuonna 2013. Tällä hetkellä kiinteistöissämme on meneillään useampia korjaushankkeita parvekkeista kattokorjauksiin ja pienempiin huoltomaalauksiin. Jokusta poikkeusta lukuun ottamatta kiinteistöt kuuluvat kaukolämpöverkkoon. – Kaukolämmöstä huolimatta lämmitys nielee eniten euroja. Kiinteistöveronkorotukset toki vaikuttavat kustannuksin, mutta niiden merkitys on budjetissa kuitenkin melko vähäinen. Huolellinen kiinteistönpito tuo väistämättä hieman lisäkuluja, Ikonen sanoo. Suomela Oy:n isännöitsijä Janne Suomela kertoo, kuinka kiinteistöjen yläpidon kustannukset ovat nousseet takavuosina jatkuvasti. – Syksyä vasten vaikuttaa siltä, ettei vuosi 2015 ole ollut kustannusten nousun suhteen kovinkaan paha vuosi. Kokonaiskustannuksissa saneeraukset tekevät oman siivunsa. 11 Tilastokeskuksen mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset ovat nousseet kuluvana vuonna kaksi prosenttia. Kantakaupungissa lumi kasvattanut kustannuksia Helsingin kantakaupungissa toimivan Isännät Oy:n isännöitsijä Tomi Tuovinen kertoo, että sähkönkaukolämmön sekä kiinteistöveron korotukset heijastuvat väistämättä hoitovastikkeisiin
Silti monessa yhtiössä suhtaudutaan vielä varauksella uusiutuviin energiamuotoihin. Samaan aikaan polttoöljyn kustannukset laskivat liki prosentin.. Saneeraukset näkyvät rahoitusvastikkeessa. Vero nosti hintoja keskimäärin 2,4 prosenttia, mikä näkyi kaukolämmön hinnassa. Tähän vaikutti osaltaan se, että kiinteistöveron yläja alarajoja korotettiin yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuntojen kiinteistöveron osalta alkuvuodesta 2015. Yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousi 0,60–1,35 prosentista 0,80–1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32–0,75 prosentista 0,37–0,80 prosenttiin. Myös energiaveroja korotettiin alkuvuodesta 2015. Nimikkeistön mukaiset kokonaiskustannukset voidaan jakaa ylläpito-, pääomaja erilliskustannuksiin. 12 – Lämmityskuluja voidaan vähentää panostamalla esimerkiksi ikkunaremonttien yhteydessä uusiin lämpölasiratkaisuihin. Eräässä merenrantayhtiössä on investoitu merilämpöön. Kun lämmityskustannukset nousivat 1,2 prosenttia, kaukolämpö nousi 1,5 prosenttia. Nähtäväksi jää, minkälaisia kustannuksia tuleva talvi tuo tullessaan, Tuovinen pohti. Isoat saneeraukset on jo takanapäin, kun taas uusiutuvista energiaratkaisuista, on taloyhtiötasolla alettu puhua vasta viime aikoina, Tuovinen sanoo. Indeksin kustannusseuranta perustuu kiinteistönpitonimikkeistön mukaisten ylläpidon kustannustekijöiden seurantaan. Kantakaupungissa yllättäviä hoitokuluja on aiheutunut takavuosina lumesta. – Viime talvi oli Helsingissä helppo, mutta parin aikaisempana vuonna yllättäviä lisäkuluja syntyi runsaasta lumesta, joka täytyy puhdistaa kaupunkialueilla huolellisesti. Monissa yhtiöissä investointikysymykset eivät ole juuri nyt ajankohtaisia. Kiinteistön ylläpitokustannuksista tilastokeskuksen mukaan vuodessa eniten kallistuivat erilliskustannukset 8,6 prosenttia. Kustannuksissa parin prosentin korotus Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat tilastokeskuksen mukaan 2,0 prosenttia vuoden 2015 toisella neljänneksellä vuoden 2014 vastaavasta ajanjaksosta. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2010=100 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa jopa 2 prosenttia. Lisäksi erilliskustannuksista huomioidaan tontin vuokrat ja kiinteistövero. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2010=100. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi kuvaa hintojen kehitystä kiinteistön hoidon eri tehtävissä, joihin kuuluvat muun muassa hallinto, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito, siivous, lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto. – Itse korjausten lisäksi suunnittelu ja valvonta, maksavat. Kohteissa, joissa mittavat saneeraukset ovat vielä edessäpäin aikaisempaa suurempia kustannuksia syntyy siitä, että korjaukset teknistyvät jatkuvasti
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.9.2015]. Vitikka 1 C, 02630 Espoo Puh. Teksti: Tuula Kolehmainen Lähde ja kaaviot: Tilastokeskus, Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2010=100 Tilasto: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi [verkkojulkaisu]. 13 Työkustannukset kasvoivat 3,3 prosenttia, käyttöja jätevesikustannukset 2,4 prosenttia. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ kyki/2015/02/ kyki_2015_02_2015-09-07_ tie_001_fi.html Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat 2,1 prosenttia. Kiinteistönhoitopalvelukustannukset kasvoivat 2,2 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 1,2 prosenttia, käyttösähkö 0,8 prosenttia ja kiinteistön ylläpidon tarveaineet 0,3 prosenttia. 2. (09) 6869 75 info@talpet.fi www.talpet.fi. ISSN=1795-4533. Vuosineljännes 2015. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat 2,1 prosenttia ja teollisuushallien ylläpitokustannukset 1,0 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2010=100, Käyttöaineet / lämpö ja sähkö MEILTÄ LÖYDÄT KIINTEISTÖPESULAASI KAIKKI MITÄ TARVITSET. Talotyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat toimistorakennusten ylläpitokustannukset, 3,1 prosenttia
56 ruokakauppakiinteistöä Siriuksen omistukseen Keskon Citymarketja muut päivittäistavarakaupan kiinteistöt ovat siirtyneet hyvää vauhtia uusille kiinteistösijoittajille.. – Sirius Fund I Grocery Kiinteistöt omistaa Sirius Fund I Grocery -kiinteistösijoitusrahasto, jonka neuvonantajana Suomessa Sirius Capital Partners toimii. Ostot jatkuvat, kunnes 100 miljoonan euron pääoma tulee sijoitetuksi. – Myös muissa liikekiinteistösegmenteissä Suomessa on mielestämme paljon mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia, joita pyrimme hyödyntämään Vielä 20 miljoonan euron ostot tulossa Vuoden 2014 kesäkuussa toimintansa aloittanut kiinteistösijoitusja -varainhoitoyhtiö Sirius on syyskuun loppuun mennessä ostanut 56 ruokakauppakiinteistöä. 14 lähitulevaisuudessa, kertoo partneri, talousjohtaja Matti-Pekka Sävelkoski. Hän kuvaa yhtiön kahdenlaista toimintaa: – Sirius Capital Partners on kiinteistövarainhoitaja, joka keskittyy aktiivista vuokraustai kehitystoimintaa edellyttäviin kiinteistösijoituksiin Suomessa. Kaupat on rahoitettu lisäksi pankkirahoituksella. Sirius pyrkii luomaan arvoa vuokraamalla, kehittämällä ja jalostamalla kiinteistöjä ja näin muodostamaan niistä houkuttelevia sijoituskohteita. Rahasto on sijoittanut noin 80 prosenttia pääomastaan. Kauppahintaa kokonaissalkulle ei ole julkaistu
Näistä kohteista Lahden, Varkauden ja Porvoon K-Citymarketit kuuluvat rahaston suurimpiin kiinteistöihin. Meillä on pitkäaikainen kokemus yhteistyöstä ruokakauppaoperaattorien kanssa, Sävelkoski kertoo. Suurimman yksittäisen salkun rahasto osti Cityconilta. – Ruokakauppa on vakaata liiketoimintaa heikommassakin taloudellisessa suhdanteessa, ja Suomen johtavat ruokakauppatoimijat ovat luotettavia ja vakavaraisia vuokralaisia. Accordin eurooppalainen tytäryhtiö antaa pääomaa Siriukselle ja on hankkinut vähemmistöosuuden yhtiöstä. Noin kolmasosa kohteista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. 150 000 neliötä vuokrattavaa alaa – Kohteiden vuokrattava ala on noin 150 000 neliötä ja ne sijaitsevat ympäri Suomea. Noin 7000 neliön liiketilojen päävuokralaisia ovat Kesko ja Tokmanni. Tämän jälkeen kohteita – Ruokakauppa on vakaata liiketoimintaa heikommassakin taloudellisessa suhdanteessa. Rahaston sijoittajat ovat ulkomaisia, ja noin kolme neljäsosaa sijoittajista tulee Yhdysvalloista. Päivittäistavarakaupat on segmentti, jonka tunnemme hyvin. – Näiden hankintojen lisäksi rahasto on allekirjoittanut sitovia sopimuksia kaupoista, jotka tullaan saattamaan loppuun syyskuussa. – Rahasto on nyt sijoittanut noin 80 prosenttia pääomastaan, ja se tulee ostamaan vielä joitakin kohteita. 15 toimivat Suomen suurimmat päivittäistavarakauppaketjut Kesko, S-ryhmä, Lidl sekä Suomen Lähikauppa, Sävelkoski kertoo. Nämä tekijät tekevät ruokakauppakiinteistöistä erityisen houkuttelevan sijoituskohteen. Mukana on sekä yksittäisten kohteiden kauppoja että portfoliokauppoja, joissa myyjinä ovat olleet yksityiset sijoittajat, kotimaiset instituutiot, ulkomaiset sijoittajat sekä pörssiyhtiöt. Samoja kohteita tavoittelee myös joukko muita ulkomaisia ja kotimaisia kiinteistösijoittajia. Syyskuun aluksi Sirius kertoi yhdentoista erillisen kaupan myötä rahaston omistusten lukumäärän nousseen yhteensä 47 päivittäistavarakauppaan. linnoima rahasto Real Estate Fund Finland I KY myi Grocery-rahastolle 7 miljoonalla eurolla Helsingistä, Tuusulasta ja Riihimäeltä noin 5000 neliötä kiinteistöjä, joissa päävuokralaisina ovat HOK-Elanto ja Suomen Lähikauppa. Sirius jatkaa yhteistyötä Sveafastigheterin kanssa hoitamalla pääosaa Sveafastigheterin Suomen kiinteistösalkusta. Siriuksen perustajat Patrick Gylling, Jonas Ahlblad ja MattiPekka Sävelkoski työskentelivät aiemmin pitkään yhdessä pohjoismaisen kiinteistöpääomasijoitusyhtiö Sveafastigheterin Suomen toimistossa. Vuokralaisina -kiinteistösijoitusrahasto investoi ruokakauppakiinteistöihin Suomessa. Sirius on aloittanut strategisen yhteistyön San Franciscosta lähtöisin olevan Accord Group Holdings LLC:n kanssa. Cityconilta ostettu kiinteistösalkku koostuu 13 kiinteistöstä, jotka sijaitsevat Lahdessa, Varkaudessa, Porvoossa, Kirkkonummella, Vantaalla, Porissa, Kotkassa, Riihimäellä, Orimattilassa, Karjaalla sekä Kuopiossa. Teksti: Terttu Iiskola. Toukokuussa Pohjolan halon yhteensä 56. Ikaalisten viime vuonna valmistunut liikekeskus Komppi siirtyi rahastolle myös toukokuussa. Myyjinä olivat CastorCon Finland Oy, Veikko Laine Oy, Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy sekä Matti Hiekka Oy. Rahastolla on 100 miljoonaa euroa sijoitettavaa pääomaa. Accord Capital Partners toimii myös Siriuksen strategisena neuvonantajana. Grocery-rahastoon vain ruokakauppoja – Sirius Fund I Grocery -kiinteistösijoitusrahasto ostaa yksinomaan ruokakauppakiinteistöjä
Erityisesti Keskon päätöksellä luopua omista kauppapaikoistaan on kasvattava vaikutus Suomen tämän vuoden liiketilamarkkinaan. Transaktiovolyymi nousi Suomessa tammi–elokuussa 3,3 miljardiin Sirius on hyvä esimerkki siitä, miten pienille toimijoille on tullut tilaa, kun isot pörssiyhtiöt, kuten Citycon, tähtäävät pääasiassa pääkaupunkien primekiinteistöjen omistamiseen. – Kiinteistösijoitusten kysyntä on alkanut levitä nk. – Suomessa kehitys on toistaiseksi ollut suhteellisen maltillista. Kysyntä on kasvanut ja tuottovaatimukset ovat laskeneet ensin turvallisena pidetyillä markkinoilla kuten Lontoossa ja Pariisissa. Odotamme secondarykohteiden ja reunamarkkinoiden – Eurooppalaisia kiinteistösijoituksia havittelee ennätysmäärä pääomaa. secondarykohteisiin laadukkaiden primekohteiden rajallisen määrän ja niiden tuottovaatimusten laskun myötä. Euroopan ja Suomen kiinteistökauppamarkkinat käyvät tulikuumina. Kova kysyntä turvallisista kohteista Inderesin analyytikon Jesse Kinnusen mukaan tarjonta ei vastaa kysyntää Euroopassa, jossa EKP:n elvytystoimet ja historiallisen alhainen korkotaso ovat tehneet kiinteistöistä aikaisempaa houkuttelevampia sijoituskohteita. Euroopan eri maantieteellisten alueiden kiinteistöjen tuottovaatimusten kehityksestä viime vuosien aikana. Helsingin pörssin listattujen suurten kiinteistösijoitusyhtiöiden Cityconin, Spondan ja Technopoliksen osakkeiden arvostustasot ovat tällä hetkellä selvästi alle eurooppalaisten verrokkien keskimääräisen arvostustason. – Odotamme voimistuvan kysynnän heijastuvan myös vähitellen Helsingin pörssin suurten listattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden arvostustasoihin. Tämän jälkeen kysyntä ja tuottovaatimusten lasku on siirtynyt esimerkiksi Berliiniin ja Tukholmaan ja sieltä edelleen reuna-alueina pidettyihin markkinoihin kuten Osloon ja Helsinkiin. Euroopan ja Suomen kiinteistökauppamarkkinat käyvät tulikuumina. Voimis. Helsingissä ydinkeskustan toimistojen prime-tuottovaatimukset alkoivat selvästi laskea vasta vuonna 2014, jolloin ne laskivat noin 0,5 prosenttiyksikköä 5,0 prosenttiin. – Kysynnän leviäminen secondary-kohteisiin ilmenee mm. – Eurooppalaisia kiinteistösijoituksia havittelee ennätysmäärä pääomaa. kiinteistöjen kysynnän edelleen voimistuvan ja odotamme lisääntyvän kysynnän suuntautuvan yhä voimakkaammin myös reuna-alueena pidettyyn Suomeen. euroon, mikä on periodin korkein taso sitten vuoden 2008. 16 tunut transaktiovolyymi viittaa kuitenkin tuottovaatimusten olevan edelleen laskussa. – Euroopan kiinteistösijoitusten voimistuva kysyntä tulee todennäköisesti leviämään reunamarkkinoihin ja secondary-kohteisiin ja odotamme tämän edelleen voimistavan reuna-alueena pidetyn Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden investointikysyntää ja aktiviteettia. Kaupallisten kiinteistöjen transaktiovolyymit kasvoivat Euroopassa alkuvuonna 37 prosenttia vertailukaudesta, ja kiinteistöjen kysyntä lähentelee 2007 kiinteistöbuumin tasoa, Kinnunen kertoo. Spondan, Cityconin ja Technopoliksen osakkeet arvostetaan pörssissä tällä hetkellä 24–36 prosenttia alle osakekohtaisen nettovarallisuuden
Sitran vuonna 2011 teettämien tutkimusten mukaan puusta rakennetun, passiivitasoisen kerrostalon materiaalien hiilijalanjälki on viidenneksen pienempi kuin Puurakentaminen on ympäristöystävällistä, nopeaa ja asumisviihtyvyys on puukerrostalossa on selvitysten mukaan erittäin hyvä. Hitaasti, mutta varmasti, esimerkkikohteiden myötä puurakentaminen valtaakin jalansijaa kotimaan rakennusmarkkinoilta. Samaan aikaan uusia metsiä kasvaa hyödynnetyn puun tilalle auringon energialla. Euroopan suurin puukerrostalo Vantaan Kivistössä toimi puurakentamisen suunnannäyttäjänä. Kuninkaantammessa puu ottaa mittaa betonista. 18 Uusia puukerrostaloja pääkaupunkiseudulle Puu on rakennusmateriaalina ympäristöystävällinen. Uusiutuva ja luonnollinen puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, joka sitoutuu puolestaan puurakennuksen seiniin vuosisatojen ajaksi. Uusia puukerrostaloja nousee lähitulevaisuudessa Helsinkiin Honkasuolle sekä Kuninkaantammen uudelle asuinalueelle, jossa tullaan tekemään vertailevaa tutkimusta puuja betonitalojen välillä
Esimerkiksi Vantaan Kivistöön rakennetussa, Euroopan suurimmassa Puumerapuukerrostalossa nosturit ja rakennustelineet sijoitettiin hupun sisälle siinä vaiheessa, kun rungon pystyttäminen käynnistyi. Puukerrostalon elinkaaresta saadaan hänen mukaansa kuitenkin hyvällä suunnittelulla ja ylläpidolla yhtä pitkä kuin betonikerrostalon elinkaaresta. Huollon uskotaan olevan kallista. – Puurakentaminen on hiljaisempaa kuin esimerkiksi betonirakentaminen, mikä on tärkeä asia esimerkiksi silloin, kun toteutetaan täydennysrakentamista jo olemassa olevan asutuksen keskelle. Keskustelu siitä, onko työmaa säiden armoilla, ja pääseekö rakenteisiin kosteutta rakentamisen aikana, voidaan puukerrostalon kohdalla unohtaa, Airaksela toteaa. Huolto ei eroa betonitalosta Airakselan mukaan puurakentamisessa huolettaa usein kiinteistön huoltoon liittyvät kysymykset. Nopean rakentamisen ansiosta rakentamisesta koituu ympäristölle häiriötä lyhyemmän aikaa. Puujulkisivusta ei sen sijaan tarvitse ottaa näytteitä, teettää mittauksia tai laboratoriokokeita. Nopeaa ja kuivaa rakentamista Puurakentamisen ehdoton valtti on nopeus. – Puukerrostalon rakentaminen tapahtuu laadun ja kosteusturvallisuuden takaamiseksi teltan alla, säältä suojassa. Ilmanvaihtokoneiden huoltoluukut sijoitetaan porraskäytävään, jolloin suodattimien puhdistus puolivuosittain onnistuu asukkaita häiritsemättä. 19 Uusia puukerrostaloja pääkaupunkiseudulle vastaavalla betonikerrostalolla. Puurakentaminen on toteutusajaltaan aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto kaupunkirakentamiseen. Honkasuon kuuteen kerrostaloon toteutetaan välipohjaratkaisu, jossa ei ole käytetty lainakaan betonia. – Puukerrostalon rakentaminen on ekologisesti kestävää. – Puukerrostalon julkisivut kaipaavat huoltomaalausta 15 vuoden välein, minkä jälkeen seinistä saadaan uudenveroiset. Myös rakennuttajia nopeus kiinnostaa, sillä sijoitetusta tontista saa ripeämmin tuottoa. Koko talon elinkaarenaikaiset päästöt ovat 5–11 prosenttia pienemmät kuin vastaavan betonista rakennetun kerrostalon, Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela kertoo. Puuraaka-aine on uusiutuva luonnonvara. Niissä asukkailta tullut kiitosta muun muassa hyvästä sisäilmasta. –Puukerrostalossa koneellinen ilmanvaihto pidetään aina päällä ja rakenteiden kannalta toimivalla tasolla, jotta kosteutta ei pääse kertymään. Nopea rakentaminen vaikuttaa rakentamisen hintaan ja näkyy alemmissa työmaakustannuksissa. – Uskon, että hyväksi koettu sisäilma puukerrostalossa on toimivan, koneellisen tulopoisto-ilmanvaihdon ansiota. Puurakentamisessa sisätöihin päästään heti käsiksi, Airaksela kertoo. Puurakentaminen onkin keskimäärin kolmasosan betonirakentamista nopeampaa, sillä rakenteiden kuivumiseen ei tarvitse varata aikaa. Rakentamista nopeuttaa myös se, että puuelementit ja puurakenneosat saapuvat kotimaisilta tehtailta suoraan rakennuspaikalle, asennusvalmiina. Honkasuolle nousee uusi kuuden talon ja 116 asunnon puukerrostalokohde.. – Kun betonitalossa odotellaan vielä rakenteiden kuivumista, puukerrostalo on saanut jo vesikaton, useampi asuinkerros tasoitettu ja maalattu ja osassa kerroksia kalusteetkin saattavat olla jo paikallaan. Passiivirakenteinen puutalo on tiivis, Airaksela sanoo. Puukerrostalo rakentuu kuivassa tilassa, teltan suojissa, jolloin kiinteistö ei altistu rakentamisenaikaiselle kosteudelle lainkaan. Rakennusliike Reponen rakentaa puukerrostalot aina kuivissa olosuhteissa. 15 vuoden kuluessa betonielementin saumatkin kaipaisivat uusimista, Airaksela huomauttaa. Rakennusliike Reponen Oy on tehnyt yhdessä VTT:n kanssa Heinolaan, Vierumäelle, vuonna 2011 valmistuneessa, Suomen ensimmäisessä viisikerroksisessa puukerrostalossa asukastyytyväisyyskyselyitä. Rakennusliike Reponen Oy starttaa lähiaikoina merkittävän puukerrostalohankkeen Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitsevalla Honkasuon asuinalueella
– Parvekkeiden taustat tulee olla palamatonta materiaalia, esimerkiksi sementtikuitulevyä. – Palon sattuessa HI-FOG®vesisumusprinklerit hajottavat veden hienojakoiseksi sumuksi. Kaksi taloista tehdään puusta, kaksi betonista, mutta muutoin talot ovat identtisiä. Puurakentamista voidaan parhaiten edistää, toteuttamalla laadukkaita referenssikohteita, Airaksela sanoo. – Toistaiseksi automaattinen sammutusjärjestelmä on pakollinen Suomessa ainoastaan puukerrostaloissa. Näyttöjä puurakentamisesta, melko vanhoillisella rakennusalalla, tarvitaan vielä lisää. Puukerrostalot ovatkin huolellisen suunnittelun ja uusien tekniikoiden ansiosta betonitaloja jopa 10 prosenttia paloturvallisempia, Airaksela toteaa. Koska puurakentamisen ja betonirakentamisen välillä käydään edelleen eräänlaista kädenväänKuninkaantammeen rakentuu neljän kerrostalon kohde. Äänen kulku puukerrostalon rakenteissa voisi Airaksisen mukaan muodostua ongelmaksi, mutta äänitekniset ratkaisut, esimerkiksi tärinäeristys, huomioidaan tarkoin jo suunnitteluvaiheessa. Positiivista palautetta puuasumisesta on kuitenkin kertynyt. Puutalossa ei kaiu, ja melutaso on useita desipelejä määräyksiä alhaisempi. 20 Puukerrostalossa hyvä akustiikka Airaksela kertoo, kuinka asuminen puurakenteisessa talossa ei poikkea ratkaisevasti betonitalosta. Automaattiset palosammutusjärjestelmät estävät kokemusten mukaan lähes kaikki palokuolemat ja loukkaantumiset asuntopaloissa. Pienet pisarat kykenevät tukahduttamaan palon perinteisiin järjestelmiin nähden huomattavasti pienemmällä vesimäärällä. Uusia puukerrostaloja Helsinkiin Airaksela kertoo, kuinka Vantaan Kivistön asuntomessuille rakentunut, puukerrostalo toimi eräänlaisena koerakennushankkeena, jossa päästiin entisestään kehittämään puurakennejärjestelmien suunnittelutyökaluja ja rakennusfysikaalisten tekijöiden tutkimusta. – Suurin työmäärä kohdistuu suunnitteluvaiheeseen. – Asukkailta on saatu myönteistä palautetta etenkin kiinteistön hyvästä akustiikasta ja hiljaisesta äänimaisemasta. Vesisumu on ihmisille ja laitteille vaaraton ja sen ansiosta savuja vesivahingot jäävät vähäisiksi, kun vesi ei valu kerrosten läpi, Airaksela kertoo. – Puurakentamisessa on jo edetty pitkälle, mutta luonnollisesti mikään ei tapahdu hetkessä. Paloturvallisuus jopa betonitaloa parempi Puukerrostalorakentaminen herättää usein keskustelua paloturvallisuudesta. Projektin ansioista päästään lopultakin tekemään vertailevaa tutkimusta erilaisten rakennusmateriaalien välillä.. Puu on akustisesti miellyttävä, sisäilman kannalta terveellinen ja visuaalisesti kaunis rakennusmateriaali. Vantaan asuntomessujen PuuMera-kerrostalossa on käytössä maailman suurimman vesisumusammutusteknologian toimittajan, Marioff Corporation Oy:n suunnittelema ja toteuttama palosammutusjärjestelmä. Jokaiseen puukerrostalokohteeseen on tehtävä mitoitus erikseen, sillä plaanit ja muut yksityiskohdat vaihtelevat kiinteistöstä toiseen. – Rakennusmääräysten osalta puukerrostalo eroaa betonirakentamisesta siten, että palomääräyksien mukaan puurakenteita ei jää puukerrostalossa näkyviin, vaan ne palosuojataan käytännössä useimmiten kipsilevyä hyödyntäen. Määräysten mukaan puukerrostaloihin tulee asentaa automaattinen sammutusjärjestelmä, Airaksinen sanoo